• Mitkään vastauskentistä eivät ole pakollisia, joten voit halutessasi vastata vain kannaltasi tarkoituksenmukaisimpiin kohtiin. Myöskään monivalintakysymykset eivät ole pakollisia, mutta niihin vastaaminen nopeuttaa lausuntojen käsittelyä ympäristöministeriössä.
      • Lausunto
      • Kangaspuoskari Suvi
        Uppdaterad:
        15.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Tommila Esa
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Lilja Rauna
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Ei lausuttavaa
      • MTK-Uusimaa ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Miettinen Iiris
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Kivinen Elsa
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Karjalainen Natalia
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Autoliitto ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Värtö Annamari
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Palosuo Riikka
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Lilja Eeva
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Mäkinen Tommi
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Merikari Anna
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Bioenergia ry, Laurikka Harri
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Fallenius Jemina
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Mäkinen Salla
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Rakennusteollisuus RT ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Poropudas Pinja
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Suortti Jussi
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Hänninen Siiri
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Karjalainen Essi
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Iso-Heiko Ronja
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Tuomisalo Mimma
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Climate Leadership Coalition
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Korva Tiina
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Tiihonen Eevi
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Juntunen Riikka
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • HUS-Yhtymä, HUS Ympäristökeskus, Valkama Jani
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Leskinen Kati
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Tervo Hannele
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Saarikivi Tommi
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Solla Katja
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Linnekoski Emilia
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Järvelä Elina, Lausunnon antaja on yksityinen henkilö.
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn esitykseen, ei muuta lausuttavaa
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Peljo Janne
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Maaranen Mira
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • St1 Nordic Oy
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Rissanen Simo
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Suvitie Riku
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Mäntylä Iris
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Westenergy Oy, Ripatti Juha
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Vepsäläinen Paju
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Hänninen Maiju
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Jääskeläinen Jan
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • MTK Keski-Pohjanmaa
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Ab Oatly Oy
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Snellman Otto
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Heikkola Topi-Matti
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Luhtaniemi Milka
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Lapin ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Jokinen Leena
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Etelä-Savon ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Luonnonvarakeskus
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Kainuun ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Humuskampanja, www.humuskampanja.fi
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Satakunnan ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Kymenlaakson liitto
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Uljas Kaisamaija
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Oulun kaupunki, Konsernipalvelut ja yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Suomen Kiertovoima ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Pirkanmaan ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • MTK-Lappi
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Energiavirasto, Energiatehokkuus
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Suomen Omakotiliitto ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Kolttien kyläkokous
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Kaakkois-Suomen ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Kaakkois-Suomen ELY, Johdon tuki -yksikkö
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Suomen Tekstiili & Muoti ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • MTK-Pohjois-Karjala
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Finnwatch ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Motiva Oy
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Kestävyyspaneeli, Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Sitra, Kestävyysratkaisut
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet tutkimusprofessori Paula Kivimaa (ILMO), professori Mikael Hildén (ILMO), tutkimusprofessori Minna Kaljonen (PK), professori Jyri Seppälä (KTK) ja ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio (KTK)
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Varsinais-Suomen ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Lämmitysenergia Yhdistys ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Suomen luonnonsuojeluliitto
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Kierrätysteollisuus ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Tekniikan Akateemiset TEK ry, Teini Jussi-Pekka
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • WWF Suomi, Nordman Bernt
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Keski-Suomen ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Kemianteollisuus ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Helen Oy, Koski Miikka
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Metsähallitus
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Pohjanmaan ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn esitykseen, ei muuta lausuttavaa
      • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Väylävirasto, Ojanen Tapio
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Pohjois-Savon ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Tuomisto Jouni
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Tiuraniemi Timo
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Etelä-Pohjanmaan ELY
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Huotari Aino
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Pohjois-Karjalan ELY
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Yhdyn esitykseen, ei muuta lausuttavaa
      • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Gasgrid Finland Oy, Olli Sipilä, Toimitusjohtaja
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Creatura Think & Do Tank ry
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Teknologiateollisuus ry
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • MTK-Etelä-Savo ry.
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Invalidiliitto ry
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Uudenmaan ELY, Pesola Jaakko
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Yhdyn toiseen lausuntoon
      • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Espoon kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 14
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vainonen Hannu
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Päijät-Hämeen liitto
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Kuru Lauri
        Uppdaterad:
        12.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Ilmatieteen laitos
        Uppdaterad:
        12.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Valtioneuvoston kanslia
        Uppdaterad:
        12.1.2022
        • Ei lausuttavaa
      • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
        Uppdaterad:
        12.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
        Uppdaterad:
        12.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Vulkko Olavi
        Uppdaterad:
        12.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
        Uppdaterad:
        11.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
        Uppdaterad:
        11.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Loikkanen Tellu
        Uppdaterad:
        10.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Härmä Air Oy
        Uppdaterad:
        5.1.2022
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Korkein hallinto-oikeus
        Uppdaterad:
        4.1.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Turunen Johannes
        Uppdaterad:
        22.12.2021
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Salimäki Jukka
        Uppdaterad:
        17.12.2021
        • Lausun suunnitelmasta allaolevien alaotsikoiden alle
      • Heikkilä Esa, 75 vuotias työeläkeläinen
        Uppdaterad:
        10.12.2021
        • Ei lausuttavaa
      • Korhonen Markus
        Uppdaterad:
        10.12.2021
        • Yhdyn esitykseen, ei muuta lausuttavaa
      • Mikäli vastasit yhtyväsi toisen tahon lausuntoon, täsmennä mistä tahosta on kyse
      • MTK-Uusimaa ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
      • Palosuo Riikka
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
      • Merikari Anna
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Suomen luonnonsuojeluliitto ry
      • Tiihonen Eevi
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn Finnwatch ry:n tekemään lausuntoon.
      • HUS-Yhtymä, HUS Ympäristökeskus, Valkama Jani
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lausunto ottaa kantaa HUS Ympäristökeskusken näkemyksen mukaan olennaisiin asioihin sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta.
      • Leskinen Kati
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Climate Move
      • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Finnwatch
      • Linnekoski Emilia
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Yhdyn Finnwatchin lausuntoon.
      • MTK Keski-Pohjanmaa
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • MTK Keski-Pohjanmaa kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta, yhtyy MTK ry:n lausuntoon ja toteaa lisäksi seuraavaa.
      • Heikkola Topi-Matti
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • WWF Suomi
      • Lapin ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Lapin ELY-keskus yhtyy ELY-keskusten yhteiseen lausuntoon.
      • Etelä-Savon ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Etelä-Savon ELY -keskus yhtyy ELY -keskusten yhteiseen lausuntoon.
      • Kainuun ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Kainuun ELY-keskus yhtyy ELY-keskusten yhteiseen lausuntoon.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus yhtyy ELY-keskusten yhteiseen lausuntoon keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta.
      • Satakunnan ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Satakunnan ELY-keskus yhtyy ELY-keskusten yhteiseen lausuntoon (Hämeen ELY-keskus on vienyt lausuntopalveluun).
      • Pirkanmaan ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Pirkanmaan ELY-keskus yhtyy ELY-keskusten yhteiseen lausuntoon. (Hämeen ELY-keskuksen Lausuntopalveluun jättämä).
      • MTK-Lappi
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • MTK ry
      • Kaakkois-Suomen ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Kaakkois-Suomen ELY-keskus yhtyy Hämeen ELY-keskuksen nimissä annettuun ELY-keskusten yhteiseen lausuntoon ja toteaa lisäksi seuraavaa:
      • Kaakkois-Suomen ELY, Johdon tuki -yksikkö
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Kaakkois-Suomen ELY-keskus yhtyy Hämeen ELY-keskuksen nimissä annettuun ELY-keskusten yhteiseen lausuntoon ja toteaa lisäksi seuraavaa:
      • Motiva Oy
        Uppdaterad:
        14.1.2022
      • Kestävyyspaneeli, Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli
        Uppdaterad:
        14.1.2022
      • Varsinais-Suomen ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Hämeen ELY-keskus (ELY:jen yhteinen ilmastoverkoston lausunto)
      • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
        Uppdaterad:
        14.1.2022
      • Tekniikan Akateemiset TEK ry, Teini Jussi-Pekka
        Uppdaterad:
        14.1.2022
      • Keski-Suomen ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Keski-Suomen ELY-keskus yhtyy ELY-keskusten yhteiseen lausuntoon.
      • Pohjanmaan ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Pohjanmaan ELY-keskus yhtyy ELY-keskusten yhteiseen lausuntoon.
      • Pohjois-Savon ELY
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Pohjois-Savon ELY-keskus yhtyy ELY-keskuksien yhteiseen lausuntoon.
      • Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.
        Uppdaterad:
        14.1.2022
        • Svenska lantbruksproducenternas centralförbund r.f. (SLC) stöder till alla delar det utlåtande som getts av MTK (Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK )
      • Tiuraniemi Timo
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Creatura Think & Do Tank ry. Alla erikseen omia lisäyksiäni Creaturan lausuntoon.
      • Etelä-Pohjanmaan ELY
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus yhtyy Hämeen ELY-keskuksen antamaan ELY-keskusten yhteiseen lausuntoon.
      • Pohjois-Karjalan ELY
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Pohjois-Karjalan ELY-keskus yhtyy Hämeen ELY-keskuksen antamaan ELY-keskusten yhteiseen lausuntoon.
      • Uudenmaan ELY, Pesola Jaakko
        Uppdaterad:
        13.1.2022
        • Uudenmaan ELY-keskus yhtyy Hämeen ELY-keskuksen antamaan ELY-keskusten yhteiseen lausuntoon.
      • Vulkko Olavi
        Uppdaterad:
        12.1.2022
        • Suunnitelma on liian kunnianhimoinen ja tuhoaa Suomen taloudellisen kilpailukyvyn. Suunnitelman toteuttamisen seurauksena köyhyys ja yhteiskunnan epävakaus tulee lisääntymään merkittävästi. Mikään suunnitelma, ei voi perustua tietokonemallinnuksiin, jotka poikkeavat voimakkaasti fyysisessä todellisuudessa mitatuista faktoista.
      • Loikkanen Tellu
        Uppdaterad:
        10.1.2022
        • .
      • Turunen Johannes
        Uppdaterad:
        22.12.2021
        • Vähähiilisyys Tärkeää ajatella vähähiilisyyden saavutamista mahdollsimman monipuolisena toimintana, joka kattaa useat sektorit. Kunnilla ja maakunnilla tärkeä rooli vähähiilisyyden saavuttamisessa. Vähähiilisyyden tavoittelu vaaatii markkinavuoropuhelua. Kiertotalous Toimintarajat ylittävä yhteistyö merkityksellistä. Innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan. Suomalainen puu mukaan kiertotalouteen. Suomeen voisi luoda mouvin kierrätysklusterin ja kehittää tekstiilijätteen uusiokäyttöä. Teollisissa sivuainevirroissa potentiaalia edistää kiertotaloutta. Toisaalta Suomessa olisi osaamista ekologisten autojen kehityksessä. Uusiutuvat energiat Suomessa olisi hyvä ottaa rohkea suunta kohti uusiutuvia energianlähteitä. Kuitenkin niin, että kuluttjahinnat eivät nousisi liikaa. .
        • 1 Suunnitelman tavoitteet - avovastaus
        • Pihlajasaari Luka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Päästövähennyksiä on lisättävä vielä 5,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuoteen 2030 mennessä, jotta Suomi saavuttaisi edes EU:n komission asettamat tavoitteet. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen vaatii vielä enemmän. Suurten yritysten ja teollisuuden päästöihin tulee puuttua, sillä yksilötason päästövähennykset eivät ole riittäviä ilmastokatastrofin hidastamiseen tai pysäyttämiseen. Kotitalouksista rikkaimpien 10%:n hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna vähävaraisimpaan 10%:in. Tämä tulee huomioida kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä. Rikkaimpien tulee olla vastuussa ja tämän tulee näkyä esimerkiksi verotuksessa.
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa tulee ennen kaikkea ottaa huomioon kansallinen kilpailukyky ja sen turvaaminen. Näin ollen toimien tulee olla realistisia, tasapuolisia ja tulevaisuuden ratkaisuja tarjoavia. Samalla niiden on perustuttava tieteeseen ja sen myötä hyväksyttyihin laskentaperusteisiin hiilen sidonnasta ja päästöistä.
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa tavoitellaan Suomen hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä sekä pyritään vastaamaan EU:n velvoitteisiin vuoteen 2035. Pelkään, että suunnitelma on paitsi myöhässä ilmasto- ja ympäristökriisin todellisuudesta, myös riittämätön yltämään edes näihin omiin tavoitteisiinsa. Suomen ilmastopolitiikka ei ole linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tai kesällä julkaistun IPCCn raportin kanssa. Ilmastopolitiikan suunnitelmassa tulisi myös kuulla saamelaisia enemmän kuin kahden kokouksen verran (Saamelaiskäräjät, 21.6.2021 ja kolttien kyläkokous 21.6.2021). Oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien suhteen Suomen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka on riittämätöntä. Lisäksi yhdyn FinnwatcH Ryn näkemyksiin oikeudenmukaisesta siirtymästä, joiden suhteen suunnitelma on hyvin puutteellinen. Finnwatch: "Oikeudenmukainen siirtymä mainitaan yhtenä suunnitelman lähtökohdista, mutta käytännössä oikeudenmukaisuusvaikutusten käsittely on suunnitelmassa hyvin hajanaista. Suunnitelma ja Suomen ilmastopolitiikka kaipaa kokonaisvaltaista näkemystä siitä, mitä ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan ja miten siihen pyritään. On selvää, että oikeudenmukaisen siirtymän toteutuminen edellyttää laadukkaampaa tutkimusta ja valmistelutyötä kuin se, mitä tässä suunnitelmassa on hyödynnetty. -- Kansalaisraadit tukisivat päätöksentekoa paremmin ja kehittäisivät ymmärrystä ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuusvaikutuksista, jos niissä keskityttäisiin tarvittavista päästövähennystoimenpiteistä (kuten polttoaineiden päästöohjaus verotuksella) kiistelyn sijaan enemmän siihen, millaisia oikeudenmukaisuuden periaatteita ilmastopolitiikassa tulisi noudattaa. "
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Elämme keskellä ilmastokriisiä, eli käsittämättömiä määrää turhaa hävitystä ja kuolemaa. Kansalaisena vaadin, että päättäjäni tekevät aivan kaikkensa, uskaltavat tehdä välttämättömiä radikaaleilta tuntuvia toimia. Tulee tehdä aivan kaikki mitä suinkin voi, vähempi ei riitä.
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Climate Action Tracker arvioi, että EU:n Fit for 55 -paketti ei ole linjassa Pariisin sopimuksen puolentoista asteen tavoitteen kanssa (https://climateactiontracker.org/countries/eu/). Tämä tarkoittaa myös sitä, etteivät Suomenkaan tavoitteet ole tarpeeksi korkealla. Kaiken kukkuraksi KAISU-raportti arvioi, että tällä menolla taakanjakosektorin päästövähennysten ja tavoitteen välille on jäämässä 5.6 miljoonan tonnin päästökuilu vuonna 2030. Tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi on luotava etupainoitteinen ja suunnitelmallinen siirtymä rakenteellisesti kestävämmän yhteiskunnan mahdollistamiseksi. Toimeenpiteiden käyttöönotolla on kiire, ja tämänhetkiset toimenpiteisiin liittyvät epävarmuudet (jotka mm. Tilastokeskus lausunnossaa mainitsi) niiden toiminnan ja tehokkuuden suhteen olisi otettava tosissaan. Skotlannin tavoin Suomen suunnittelman tulisi sisältää tarkempaa vastuunjakoa, joustomekanismeihin ei saisi turvautua ja päästövähennyksillä pitäisi olla vuotuinen tavoite. Tätä ideaa tukee myös Glasgow'n ilmastokokouksessa sovittu menetelmä, joka vaatii jokaiselta Pariisin sopimukseen sitoutuneelta maalta YK:lle nykyisen NDC:n suunnitelman kirittämistä vuosittain entisen 5-vuotisen syklin sijasta. Suomen ilmastopoliittiset vaatimukset tulisikin mitä pikimmin päivittää uusimman IPCC.raportin hiilibudjettien tiedon perusteella. Tämän lisäksi olisi suoritettava institutionaalista tutkimusta kansallisella tasolla siitä, mitkä kaikki institutionaaliset järjestelmät, asiat ja toimeenpiteet vaikeuttavat ilmastotoimista neuvottelua ja niiden toimeenpanoa. On jo hieman tragikoomista, miten MMM voi niin suvereenisti vastustaa ympäristö- ja ilmastotoimia tietyissä asioissa ja miten EU:ssa käydään lobbaamassa asioita, jotka eivät edistä Suomen ja ilmaston etua pitkällä aikavälillä, vaikka se toisikin lyhyellä aikavälillä voittoa ja rahaa Suomeen. Ilmastolain pitäisi velvoittaa ministereitä toimimaan parhaan tiedon perusteella ja olemaan vetkuttelematta oman etunsa vuoksi. Eturistiriitoja ja korruptiota pitäisi kyetä välttämään mahdollisimman paljon. Kaikenlaisiin rahoituksiin kohdistettavat ilmastokriteerit olisi tärkeä päivittää uusimman tiedon perusteella.
        • Autoliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Päästöjen vähentäminen kaikilla osa-alueilla on tärkeää. Päästövähennystavoitteiden tulee olla oikeudenmukaisia niin kansallisesti kuin EU-maiden kesken. Suomen on pidettävä puolensa Euroopan unionin päätöksenteossa. Henkilöautojen päästöt ovat vähentyneet ja vähenevät jatkossakin merkittävästi. Kehitys kiihtyy nopeasti toisin kuin monen muun osa-alueen päästöjen kohdalla. Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltavien toimenpiteiden kohdalla on varmistettava se, että liikkuminen on Suomessa jatkossakin mahdollista. Käytännössä henkilöauto on nyt ja tulevaisuudessa ohuiden liikennevirtojen harvaan asutussa ja pinta-alaltaan suuressa maassa välttämätön liikkumismuoto. Henkilöautojen päästöjen nopea aleneminen tekee autosta myös koko ajan paremman ympäristön kannalta.
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • On ensinnäkin pöyristyttävää, että yli 200–sivuisessa ilmastodokumentissa fossiiliset polttoaineet mainitaan vain kolme kertaa. Fossiilisten polttoaineiden käytön radikaali vähentäminen pitäisi olla yksi keskeisimmistä tavoitteista. Suomen täytyy tehdä kaikkensa irtautuakseen fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian. Myös bioenergiaa (puun poltto) pitää rajoittaa sekä ilmasto- että luontosyistä.
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • RAKLI näkee hyväksi ilmastonmuutoksen torjunnan systematisoinnin sekä EU että kansallisella tasolla. Liittyen asetettuun kansalliseen hiilineutraalisuus 2035 tavoitteeseen on myös hyvä, että ilmastonmuu-toksen torjuntaa tehostetaan kansallisen suunnitelmallisuuden kautta. Vuoden 2030 osalta tämä on tärkeää sekä kansallisten että EU:n asettamien tavoitteiden kannalta. KAISU tuo hyvin näkökulmaa ilmastopolitiikan toteutukseen kohti edellä mainittuja tavoitteita. Vuonna 2020 toteutetut toimialojen tiekartat olivat erinomainen esimerkki viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteistyöllä tehdyistä suunnitelmista. Oman osa-alueensa ja toimialansa asiantuntijoilta hyö-dynnettiin tiedon keräämiseen siitä, mikä olisi kustannustehokkain tapa ilmastotavoitteiden saavutta-miseksi kullakin toimialalla. Kustannustehokkaita toimia teettämällä on mahdollista saada aikaan mahdollisimman suuri joukko ilmastotoimia. Toivomme että eri toimialojen osaamista hyödynnetään jatkossakin tiekarttaprosessin mukaisesti ilmastosuunnitelmien perustana. Kommenttina lausunnoilla 2.6. kohdassa todettuun EU:n energiasääntelyyn liittyen toteamme, että tiekarttojen mukaisia suunnitelmia ilmastonmuutoksen uhkaan vastaamiseksi ei voida järkevästi tehdä, jos sääntöjä siitä mikä on hyväksyttävää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja mikä ei ole ollaan jatkuvasti säädöstasolla muuttamassa ja laatimassa päällekkäisiä ja ristiriitaisia ohjauskeinoja samojen yksi-tyiskohtien hallitsemiseksi. Näitä EU 55-ilmastopaketin ongelmia on käyty läpi myös eduskunnan U-kirjelmässä kokonaisuuteen. Investointien suunnittelemiseksi tarvitaan selkeät säännöt, jotka ohjaavat enemmän tavoitteita kuin yksityiskohtaisia keinoja. Yksityiskohtaisten vaatimusten vanhentuessa nopeasti. Tarvitaan myös säädösympäristö, joka toteuttaa periaatetta ”yhtä asiaa tulee ohjata säädös-ympäristössä vain yhdellä tasolla.” Ilmastopolitiikassa on ehdottomasti toteutettava lainsäädännön läheisyysperiaatetta. EU-tasolla ei tule säätää asiasta, joka kuuluu paikalliselle tasolle. EU-tasolla tulee luoda päästövähennystavoitteet ja edellytykset tarvittaville investoinneille. EU-tasolla tehty yksityis-kohtainen sääntely johtaa kustannustehottomuuteen, koska lähtökohdat kunkin jäsenmaan olosuh-teissa ja soveltuvimmissa tekniikoissa vaihtelevat EU:ssa paljon. Ilmastonmuutoksentorjunnan sääntelyä erityisesti esimerkiksi rakennuksiin kohdistuen ei voi myöskään tehdä huomioimatta muuta rakennuksiin kohdistuvaa hyvin paikallista sääntelyä. RAKLI toteaakin että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tavoitteissa ja tavoitteiden totetuksessa tuleekin korostaa jatkuvuutta ja vakaan investointiympäristön luomista toimialojen ilmastosuunnitelmien toteuttamiselle.
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmasta tulee selkeästi esille Suomen erittäin kunnianhimoiset ilmastopolitiikan tavoitteet. Ilmastotoimia tarvitaan, mutta samalla tulee huolehtia, että suunnitelma ei heikennä maamme kilpailukykyä ja sen seurauksena yhteiskuntamme kykyä rahoittaa ilmastotoimia. Kaikissa suunnitelluissa toimissa tulee ottaa huomioon niiden kustannustehokkuus sekä toimien hyväksyttävyys yhteiskunnassa ja toiminnanharjoittajien keskuudessa. Suomessa ilmastokeskustelussa on valitettavasti osin unohdettu tieteelliset tosiasiat ja toimenpiteitä vaaditaan osin äärimmäisten ideologisten näkemysten perusteella. Tällä hetkellä hiilensidontaan, hiilen kiertoon ja päästöihin liittyvät laskentaperusteet ovat monelta osin puutteellisia tai poliittisesti päätettyjä. Maa- ja metsätalouden osalta tämä tarkoittaa, että laskelmissa, normiluvuissa ja tarkasteluissa ei riittävästi oteta huomioon maa- ja metsätalouden hiilen kiertoa ja hiilensidontakykyä. Maa- ja metsätalous ovat ainoat toimialat, jotka kykenevät luontaisesti sitomaan hiiltä. Tämän vuoksi niiden toimintaedellytyksiä tulee kaikin tavoin edistää, ei estää eikä haitata.
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman lähtökohtana on sivun 51 kuvauksen mukaan maankäyttösektorin päästöt, jossa hallituksen aiempien linjausten mukaisesti halutaan saada aikaan 21 Mt nettonielu. Kyseinen nielutaso mahdollistaa sen, että päästöjä tuottavien sektorien päästöjä vähennetään 70 % vuoden 1990 tasolta vuoteen 2035 mennessä. Päästökaupan mallinnuksen tuottamaksi päästötasoksi saadaan näin 6,5 Mt ja taakanjakosektorin 14,5 Mt vuonna 2035. Tavoitteenasettelu on tehty siten järjestyksessä, jossa ainoalle nettonielua tuottavalle sektorille on ensin asetettu toimien kiristystavoite. Nettonielua tuottavan sektorin lisäkiristyksillä on väljennetty päästöjä tuottavien sektoreiden päästövähennystavoitteita. Tavoitteenasettelu olisi voitu tehdä myös päästöjä tuottavien sektoreiden lähtökohdista käsin saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Viitaten pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti laadittujen vähähiilisyyden tiekarttoihin Rakennusteollisuus RT esittää yleisenä huomiona Suomen päästövähennysvelvoitteisiin, korjausrakentamiseen ja rakenteellisen energiatehokkuuden parantamiseen liittyen seuraavat huomiot:: Julkinen sektori: EU-komission ehdotuksena on ”3 prosentin peruskorjausvelvoitteen laajentaminen koskemaan koko julkisen sektorin omistamaa rakennuskantaa.” - Toimenpiteenä on suunnitelmaluonnoksessa mainittu ”Valtio tukee … ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella sopimuksiin liittyneiden kuntien muita energiatehokkuusinvestointeja” Asuinrakennukset: Toimenpiteenä on ”Asuinrakennusten päästöjä pyritään myös vähentämään energia-avustuksilla, jota myönnetään energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Avustuksiin on alustavasti varattu rahaa yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022” Rakennusteollisuus RT esittää yleisenä huomiona ja huolena, riittävätkö nämä kannusteet, kun huomioidaan Suomelle asetetut ilmastotavoitteet?
        • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastopolitiikan useat eri ohjelmat, strategiat sekä eri hallinnan tasoilta tulevat aloitteet ovat luoneet monimutkaisen toimintaympäristön, mikä on uhka sen läpinäkyvyydelle ja vaikuttavuudelle. Kokonaisuuden hallinta, yhteisvaikutuksen tunnistaminen ja tehokkuuden varmistaminen on vaativaa ja olisikin toivottavaa, että kansallisesta ilmastopolitiikasta pyrittäisiin luomaan kokonaiskuvaa, jotta esim. päällekkäiseltä ohjaukselta vältyttäisiin. Suunnitelman valmistelu yhdessä ilmasto- ja energiastrategian kanssa ja yhteiset HIISI-skenaariot ovat hyvää kehitystä.
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tavoitteena tulisi päästövähennysten lisäksi olla kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen paraneminen, erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten seurauksien yhteydessä. YK:n tavoitteena on, että kansalliset ja kansainväliset ympäristö- ja ilmastosuunnitelmat ja ilmastopolitiikka toteutetaan kansainvälisten ihmisoikeusstandardien mukaisesti. Valtioiden tulee kunnianhimoisesti sisällyttää ihmisoikeudet suunnitelmiin ja rakenteisiin. Tämä edistää standardien toteutumista käytännössä. Tämä tarkoittaisi mm. osallistumisen, tiedonsaannin ja oikeussuojakeinojen huomioimista. Lisäksi pitäisi tarkastella laaja-alaisesti eri ihmisryhmiä eri alueilla koskevia erityisolosuhteita ja oikeuksien toteutumista niistä huolimatta.
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman tulisi noudattaa tavoitetta globaalin keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi ainoastaan 1,5 asteeseen. Sen täytyy siis olla kunnianhimoinen ja kompromissien tulisi olla mahdollisimman vähäisiä. Elinkelpoinen maapallo ei voi olla samalla vertailuasteella esimerkiksi valtion talouden kehittymisen kanssa, sillä pitäisi olla itsestään selvää että ilman maapalloa, Suomellakaan ei ole tulevaisuutta.
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yleisenä kommenttina toteaisimme, että suunnitelman näkökulma ensisijaisesti kotimaisia päästöjä vähentävästä tulisi mielestämme laajentaa tukemaan myös vähähiilisten ratkaisujen kansainvälisen liiketoiminnan edistämistä. Koska kansainvälisesti päästöjä vähentävistä, sekä teknologisista että menetelmällisistä ratkaisuista, on ’huutava pula’, tulisi mielestämme kansallisissa päästövähennys strategioissa, niin keskipitkän aikavälin ilmasto-suunnitelmassa kuin ilmasto- ja energiastrategiassakin, arvioida toimien päästövähennyspotentiaalien ja kustannusten lisäksi myös niiden kansainvälistä soveltuvuutta, liiketoimintamahdollisuuksia sekä hiilikädenjälkeä ja priorisoida sellaisia toimia joilla olisi merkittäviä investointi-, työllisyys- ja vientipotentiaaleja. Tällä tavoin Suomi voisi olla aidosti ratkaisuja luova osapuoli ja samalla vauhdittaa ilmastotransformaatiota sekä toisaalta vahvistaa kansallista hyvinvointia kestävästi. Niinikään yleisempänä kommenttina toteaisimme että nykyinen toimintamalli, jossa ilmasto- ja energiastrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma laaditaan erillisinä, ei yrityselämän tai yksityishenkilön näkökulmasta helpota hahmottamaan Suomen strategian kokonaisuutta. Esittäisimme että valmistelussa siirrytään käytäntöön, jossa sekä päästökauppasektoria, taakanjakosektoria, tuontia ja vientiä koskevat strategiset linjaukset tehdään samassa prosessissa ja esitetään samoissa asiakirjoissa.
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISU antaa hyvän kokonaiskäsityksen Suomea koskevista päästövähennysvaatimuksista, jotka seuraavat kansainvälisistä ilmastosopimuksista, EU:n taakanjakoasetus-ehdotuksesta sekä kansallisesta hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteesta. Todettakoon tässä yhteydessä, että Energiateollisuus ry (ET) sitoutunut sekä EU:n ilmastotavoitteiden että Suomen kunnianhimoisen 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen. Nykytoimien päästövähennysvaikutukset on arvioitu yhdenmukaisesti HIISI-hankkeessa sekä erillisillä maataloutta ja F-kaasuja koskevilla analyyseilla. Lisäisten toimien vaikuttavuuden arviot kaipaaat vielä yhdenmukaisempaa käsittelyä ja odotamme HIISI-jatkolaskelmien tuovan näihin vielä lisäymmärrystä. Käsityksemme mukaan hallitus palaaa myöhemmin kevään ilmastoiriihessä KAISUn toimenpiteisiin, ja mahdollisesti päättää muutoksista verrattuna siihen mitä KAISU ehdottaa. Pidämmekin tärkeänä, että nyt ehdotettu KAISU, hallituksen päätökset myöhemmin keväällä, eduskunnan lähetekeskustelu KAISUsta, neuvottelut taakanjakosektorin päästövelvoitteista Suomelle sekä Suomen oma 2035-tavoite muodostavat ehjän kokonaisuuden, joka tukeutuu yhdenmukaiseen analyysiin. Näkisimme hyödylliseksi, että KAISUn yhteydessä esitettäisiin yhteenveto siitä, miten nämä mainitut kokonaisuudet linkittyvät KAISUn toimeenpanoon. KAISU linkittyy myös osaksi kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa (KIES), ja pidämme tavoiteltavana, että näitä kahta valmisteltaisiin jatkossa vielä nykyistä tiiviimmin yhdessä. On tärkeä myös huomata, että KAISU tullaan ilmoittamaan komissiolle ja sen jälkeen KAISUn toimenpiteet ovat asteen verran sitovampia Suomelle. Ennen KAISUn lähettämistä komissiolle tulisikin olla varmuus pitkäjänteisestä poliittisesta sitoutumisesta KAISUssa ehdotettuihin toimiin kuin myös Suomen näkemyksestä taakanjakosektorin velvoitteeksi.
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, pitää hyvänä sitä, että ilmastosuunnitelmaa on valmisteltu läpinäkyvästi ja laajassa sidosryhmäyhteistyössä.
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • .
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen kansainvälisistä ilmastovelvotteista todetaan suunnitelmassa seuraavaa: ”Pariisin sopimuksen keskeisiä elementtejä on osapuolten velvollisuus laatia niin kutsutut kansallisesti määritellyt panokset (Nationally Determined Contribution, NDC), joilla osapuolet ilmoittavat päästövähennys- ja sopeutumistavoitteensa ja kertovat suunnitelluista ilmastotoimistaan. Panoksia tulee kiristää vähintään viiden vuoden välein ja niiden on vastattava osapuolen korkeinta mahdollista tavoitetasoa.” Jokainen joka lainkaan on seurannut suomalaisen ilmastopolitiikan kehitystä 2000-luvulla tietää erittäin hyvin että tässäkään uudessa ilmastosuunnitelmassa, jonka pitäisi ilmastolain 6 §:n mukaan perustua pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (jota ei ole olemassa) arvioihin ja tavoitteisiin, ei tavoitella Suomen valtion kansainvälisten sitoumusten mukaisesti ilmastotoimissa ”korkeinta mahdollista tavoitetasoa”, vaan sovitaan jälleen kerran moneen kertaan vesitetty kompromissi pisimmässä mahdollisessa ajassa vähimmästä mahdollisesta määrästä toimenpiteitä, joilla juuri ja juuri tavoiteltuun määräaikaan mennessä saadaan aikaan tavoitellut päästövähennysvaikutukset, mikäli kaikki mahdolliset oletukset ja skenaariot toteutuvat optimaalisesti nyt laadittujen tavoitteiden mukaisesti. Ja kaikki tämä perustuen edelleen suunnittelujärjestelmään, jossa osan tavoitteista toteutumiseksi ei ole esittää mitään konkreettisia sellaisia toimenpiteitä, joiden voidaan osoittaa varmasti tuottavan niitä päästövähennyksiä, joita tälläkin keskipitkän aikavälin suunnitelmassa tavoitellaan. Samalla kun ilmastonmuutoksen vaikutukset planeetallamme alkavat kiihtyvällä tahdilla jo näkyä suomalaisen ilmastopolitiikan kunnianhimon tasosta kertoo karua kertomaa se, että uuden ilmastolain edellyttämiä ilmastovuosikertomuksia alettiin toimittamaan vasta kun apulaisoikeuskansleri erikseen kiinnitti huomiota siihen, että lain mukaista menettelyä ei viitsinyt kukaan toteuttaa, ja että kuusi ja puoli vuotta voimassa olleen ilmastolain mukaista pitkän aikavälin suunnitelmaa ei kukaan ole vieläkään katsonut tarpeelliseksi alkaa edes valmistelemaan, ja näin ilmeisesti vain siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole ollut vielä pakko. Niinpä suomalaisen ilmastopolitiikan viivyttelyperiaatteen mukaisesti, koska asialle pitää lain mukaan tehdä jotain vain kerran 10 vuodessa, pitkän aikavälin suunnitelma, johon näiden Kaisujenkin pitäisi perustua, tullaan laatimaan pakon edessä lopulta vuonna 2025. Tämäkö on korkeimman mahdollisen tavoitetason mukaista ilmastopolitiikkaa Suomessa vielä vuonna 2022? Tehkää edes kokeeksi vaihtoehtoinen aidosti kunnianhimoinen, kaiken tehtävissä olevan huomioon ottava kokonaissuunnitelma ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon torjumiseksi, jotta siitä voidaan edes keskustella. Mikään puolue ei voi kieltää teitä laatimasta suunnitelmaa, joka on velvoittavan lainsäädännön ja Suomen kansainvälisten sitoumusten mukainen. Laskekaa mitä olisi mahdollista tehdä, jos me oikeasti yhteiskuntana Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti päättäisimmekin olla kansainvälisesti ”edelläkävijöitä, ja näyttää tietä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa”, riippumatta siitä löytyykö kaikilta poliittisilta puolueilta kyky, osaaminen ja kriisitietoisuus laittaa suunnitelma käytäntöön. On valmisteltava enempää viivyttelemättä sellainen ilmastosuunnittelun kokonaisuus, jonka Suomea velvoittavat kansainväliset sitoumukset ja perustuslain 20 pykälä velvoittavat laatimaan, riippumatta siitä vastustaako joku puolue aktiivisesti jokaista mahdollista järkevää uutta ilmastoa ja luontoa suojelevaa toimenpidettä. Me emme voi jättää tällaista perintöä tulevilla sukupolville, ja aivan erityisesti me emme voi kirjoittaa enää 2020-luvusta historiaan tarinaa vielä yhtenä vuosikymmenenä, jolloin edelleen tehtiin ympäristökriisien torjumiseksi niin vähän ja hitaasti kuin mahdollista.
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa. Suunnitelmassa tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 nähden. On tärkeää, että liikenteelle asetettu päästövähennystavoite on voitu säilyttää fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisena. Liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi on viime vuosina laadittu useita tiekarttoja. Vaikka päästöjen ennakoidaan vähenevän erityisesti henkilöautoliikenteessä selvästi edellisiä vuosikymmeniä nopeammin, liikenteen päästötavoitteen saavuttaminen edellyttää monia lisätoimenpiteitä. Tavaraliikenteessä päästövähennystoimet ovat nopeutumassa vasta kuluvan vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla. Tavoite on näkemyksemme mukaan oikeasuhtainen päästöjen kokonaisvähennystavoitteen kannalta.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Peljo Janne
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Elinkeinoelämän keskusliitto ry (EK) kiittää mahdollisuudesta esittää lausunto Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta (KAISU). EK pitää arvokkaana, että suunnitelma on laadukkaasti, johdonmukaisesti ja kattavasti laadittu, käsittäen sektorikohtaisten toimien arvioiden lisäksi pyrkimyksen poikkileikkaavien toimien vaikutusten arviointiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on sitoutunut EU:n ja Suomen ilmastotavoitteisiin sekä 1,5 asteen mukaiseen ilmastopolitiikkaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää hyvänä komission Fit for 55-paketin tavoitetta saavuttaa EU:ssa 55 % päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä sekä hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Suomi on ottanut edelläkävijän roolin hyvin kunnianhimoisella hiilineutraaliustavoitteella vuodelle 2035. Elinkeinoelämä painottaa, että samalla kun päästöjä vähennetään, on huolehdittava yritysten mahdollisuudesta investoida ja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa: vähennetään päästöjä kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti. EK pitää tärkeänä, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelussa tavoitetaso on linjassa ajantasaisen kansallisen ja EU-tason ilmastotavoitteiden kanssa, ja on arvokasta että suunnitelman taustalla olevat laskelmat ovat yhdenmukaisia kansallisen ilmasto- ja energiastrategian lakentaperustan kanssa. Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisen ja kustannustehokkaan toteutuksen näkökulmasta politiikkatoimien ennustettavuus ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä, ja KAISU tuo hyvin näkymää politiikkatoimien toteutukseen kohti vuotta 2035. Suunnitelmassa on käytetty lähtöoletuksena, että taakanjakosektorin päästöjä vähennetään tasolle 14,5 Mt CO2-ekv. vuoteen 2035 mennessä. Verrattuna taakanjakosektorin vuoden 2020 päästötasoon kyse on miltei päästöjen puolittamisesta viidessätoista vuodessa, mikä on hyvin kunnianhimoinen tavoite, mutta samaan aikaan välttämätön Suomen 2035-hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi - ellei päästökauppasektorilla saavuteta ennakoitua suurempia päästövähennyksiä tai ellei maankäyttösektorin nettonielu vahvistu ennakoitua enemmän. Kuten suunnitelmassa todetaan, taakanjakosektorilla päästövähennyksiä on saavutettu hitaammin kuin päästökauppasektorilla, vaikka kuitenkin vuodesta 2005 päästöt ovat vähentyneet kaikilla sektoreilla maataloutta lukuun ottamatta. On kuitenkin kiitettävää, että Suomi on saavuttamassa EU:n kaudelle 2013–2020 asettaman taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteen. Suunnitelmassa esitetyn perusskenaarion mukaan taakanjakosektorin päästöt laskevat 22,8 miljoonaan tonniin CO2-ekv. vuonna 2030 ja edelleen 20,6 miljoonaan tonniin vuonna 2035. Vuonna 2030 päästöjen tulisi olla komission Suomelle ehdottaman -50 prosentin tavoitteen mukaisesti 17,2 Mt, eli nykytoimien ja tavoitteen välille jää 5,6 miljoonan tonnin päästökuilu vuonna 2030. Tämä päästövähennysten vajaus katetaan suunnitelman mukaan lisätoimilla, jotka muodostavat taakanjakosektorin ilmastotavoitteet toteuttavan toimenpideohjelman. Arvioitu uusien toimien tarve vuosina 2030–2035 on 1,3 Mt. Tätä voi EK:n näkemyksen mukaan pitää nykytietojen valossa riittävänä, joskin tärkeää on säännöllisesti ilmastovuosikertomusten laadinnan yhteydessä seurata päästöjen kehitystä sekä politiikkatoimien toteutumista ja vaikuttavuutta suhteessa ennakoituun. EK kiinnittää myös huomiota siihen, että lausunnolla olevaan suunnitelmaan ei ole sisällytetty joulukuussa 2021 valtioneuvoston asettamaa tavoitetta maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentymiseksi 29 prosentilla vuoteen 2035 mennessä vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna.
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on perusteellisesti laadittu ja sen tavoitteet ovat kannatettavia. STY näkee tärkeänä, että muiden toimien ohella edistetään sähköistämistä, jolloin liikenne, lämmitys ja pienteollisuus siirtyvät päästökaupan piiriin. Suunnitelman lähtökohtana oleva tavoite lähes puolittaa taakanjakosektorin päästö 15 vuodessa on kunnianhimoinen. Tavoiteaika on myös melko lyhyt, mistä syystä suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden käyttöönotolla on jo kiire. Erittäin tärkeää on seurata valittujen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja päästöjen kehitystä sekä tarvittaessa päättää uusista keinoista riittävän ajoissa, mikäli päästöt eivät laske riittävän nopeasti tavoitteen saavuttamiseksi.
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Rissanen Simo
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • SOSTE kannattaa suunnitelman hiilineutraaliustavoitteita ja pitää tärkeänä, että niitä kohti pyritään määrätietoisesti eri toimenpiteillä. Ilmastonmuutos on valtava uhka paitsi ympäristölle, myös ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Ilmastopolitiikassa on siis kyse myös ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Toimenpiteisiin liittyvät epävarmuudet vaarantavat pahimmillaan suunnitelman tavoitteiden toteutumisen. Koska ilmastonmuutoksen torjunta on äärimmäisen kriittinen tehtävä, on tärkeää, että toimenpiteiden voidaan arvioida olevan riittävät varmistamaan päästövähennysten toteutuminen. Tämä edellyttää nykyistä kunnianhimoisempia toimia. Suunnitelmassa korostetaan oikeudenmukaisuuden merkitystä ilmastopolitiikassa, mutta kokonaisuudessa oikeudenmukaisuutta edistävät toimenpiteet jäävät pintapuolisiksi. Jo suunnitelman tavoiteosiossa tulisi kiinnittää huomioita sosiaalisesti oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan merkitykseen.
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Taakanjakosektorin päästöjen osuus kaikista Suomen päästöistä on noin 41 prosenttia, mistä maatalous on 22 prosenttia ja kotimaan liikenne 38 prosenttia. Päästökauppasektorin osuus kaikista Suomen päästöistä on noin 33 prosenttia, mistä energiateollisuus on 64 prosenttia. Maankäyttösektorin osuus kaikista Suomen päästöistä on noin 26 prosenttia. EU:n komissio on heinäkuussa 2021 julkaissut ehdotuksen uudeksi taakanjakoasetukseksi. Sen mukaan Suomen taakanjakosektorin päästövähennysvelvoite vuonna 2030 olisi 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tasoon. EU:n komission päästövähennystavoite taakanjakosektorille on perusteltu ja antaa Suomen toimenpiteille hyvän lähtökohdan. Taakanjakosektorin päästöt kokonaisuudessaan ovat vähentyneet noin 12 prosenttia välillä 2005–2018. Muutos on erityisesti rakennusten erillislämmityksen ja jätteiden käsittelyn ansiota. Sen sijaan maatalouden puolella päästöt eivät ole vähentyneet (+ 0,3 prosenttia) ja liikenteen osalta hieman (-9,1 prosenttia) tarkasteluvälillä 2005–2018. Liikenteen tiedot eivät sisällä kotimaan lentoliikennettä. Päästökauppasektorin päästöt kokonaisuudessaan ovat laskeneet lähes 38 prosenttia pelkästään aikavälillä 2013–2020. Kuten huomaamme, taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin tekemät päästövähennykset eivät ole olleet tasapainossa. On tarkoituksenmukaista, että päästövähennysten jalkautuksessa otetaan huomioon toimenpiteiden tasaisempi jakautuminen sektoreittain. Päästöjen historiakehitys huomioiden toimenpiteiden painotus ei saisi lähtökohtaisesti kohdistua enemmän päästökauppasektorille, vaan taakanjakosektorille.
        • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tavoitteenasettelun lähtökohtana toimii EU:n komission heinäkuussa 2021 julkaisema ehdotus taakanjakoasetukseksi (EU 2021d). Sen mukaan Suomen taakanjakosektorin päästövähennysvelvoite vuonna 2030 olisi 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tasoon. Komission ehdotus on osa FitFor55 -ilmastopakettia ja ehdotusten taustalla on EU:n ilmastolaki. Kuten suunnitelmassa todetaan, kyse on ehdotuksesta ja lopulliset päätökset tehdään aikaisintaan vuoden lopulla. SKAL pitää taakanjakosektorilla komission ehdotuksessa eri valtioille asetettuja erisuuruisia päästövähennystavoitteita ongelmallisina ja erityisesti Suomelle asetettua 50 prosentin päästövähennysvelvoitetta liian suurena. SKAL katsoo, että jyvitysperusteena bruttokansantuote asukasta kohden ei ole kannatettava, vaan pitäisi huomioida esimerkiksi päästövähennystoimien kustannustehokkuus eri sektoreilla ja eri jäsenmaissa. SKAL pitää tärkeänä, että EU-lainsäädännössä tulee huomioida päästövähennysten kustannustehokkuus sekä mahdollistaa taakanjakosektorilla joustojen käyttö. Joustoa perinteisen päästökauppasektorin ja taakanjakosektorin välillä tulisi taakanjakoasetuksessa voida lisätä erityisesti niiden maiden osalta, joille komissio ehdottaa korkeimpia päästövähennysvelvoitteita. Suomen tulee hyödyntää joustot mahdollisimman tehokkaasti, kuten suunnitelmassa on pääosin todettukin. SKAL pitää sinänsä ilmastopolitiikan suunnitelmaa tarpeellisena. Näin yhteiskunnassa pystytään arvioimaan ilmastopolitiikan linjauksia ja myös yritykset voivat arvioida millainen toimintaympäristö Suomi tulevaisuudessa on ja kannattaako Suomeen investoida. SKAL kiinnittää huomiota edellä mainittuun EU:n asettamaan velvoitteeseen ja esittää, että • Suomessa ei aseteta EU-vaatimuksia tiukempia kansallisia tavoitteita. • tavoitteita asetettaessa ja toimenpiteitä arvioitaessa otetaan huomioon vaikutukset elinkeinoelämälle ja Suomen kilpailukyvylle. • taakanjaon sisällä kansallisesti päästövähennyksiä edellytetään tasapuolisesti yhteiskunnan eri sektoreilta Yritys- ja kilpailukykyvaikutukset puutteellisia Suunnitelmassa ei riittävästi käsitellä vaikutuksia eri sektoreille. Yritysvaikutukset tulee ottaa huomioon huomattavasti laajemmin ja Suomen kilpailukyky yleisesti, mutta suunnitelman ja tavoitteiden osalta erityisesti kuljetus- ja logistiikkatoimialan merkitys, kustannustaakka ja reaalinen kyvykkyys nykyteknologian keinoin sopeutua Suomen asettamaan nopeaan hiilineutraalisuus-tavoitteeseen. Jo nyt nähtävissä olevat arvaamattomat vaikutukset käytännön päästövähennystoimien osalta antavat aihetta arvioida uudelleen Suomen hiilineutraalisuus-tavoitteet, varsinkin jos keinot aiheuttavat kohtuuttoman kustannusnousun.
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa on pohdittu taakanjakosektorin päästövähennysmahdollisuuksia laaja-alaisesti ja kattavasti sekä esitetty niihin liittyvät kokonaistavoitteet selkeästi. Taakanjakosektorin päästöjen vähentäminen puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä on varsin haastavaa ja edellyttää mittavia toimia lyhyessä ajassa. On hyvä, että suunnitelma on ennakoivasti laadittu komission ehdottamalle uudelle päästövähennysvelvoitteelle eikä vain voimassa olevalle -39%:n velvoitteelle. Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen edellyttämiä päästövähennyksiä hallitus on vain suuntaa-antavasti jyvittänyt taakanjako- ja muiden sektoreiden kesken. Taakanjakosektorin vuoden 2030 velvoitteen täyttäminen antaa hyvän pohjan hiilineutraaliustavoitteeseen pääsylle, kuten suunnitelmassa todetaankin. Vuoden 2030 jälkeen tarvittaisiin parhaimmillaan vain vähän kokonaan uusia toimia tai aikaisemmin toimeenpantujen toimien vahvistamista, sillä tällä hetkellä etenkin päästökaupan ohjausvaikutus näyttää toteutuvan energiayhtiöiden ja muun teollisuuden tulevaisuuden suunnitelmissa. Hiisi-hankkeen mallinnusten mukaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet nostavat päästövähennystoimien rajakustannukset varsin korkeiksi. Kustannustehokkuuden parantamiseksi EU sallii taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteen täyttämisessä erilaisten joustokeinojen hyödyntämistä. Joustokeinoilla voidaan alentaa ja myös tasoittaa kokonaiskustannuksia ajan yli. Yhdymme luonnoksessa esitettyyn näkemykseen, että Suomen tulisi pitää yllä valmiudet joustokeinojen hyödyntämiseen. Mahdollisuus joustokeinojen käyttöön on ensiarvoisen tärkeää paitsi päästötavoitteiden saavuttamisen myös ilmastopolitiikan vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta.
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Westenergy Oy kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnoksesta ja esittää näkemyksenään seuraavaa. Taakanjakosektorilla toimivana kiertotalousyrityksenä Westenergy näkee omalla toimialallaan huomattavaakin päästövähennyspotentiaalia, jota voidaan KAISU:n oikeasuuntaisilla linjauksilla selkeästi edistää. On tärkeää myös harmonisoida kansallisen ilmastopolitiikan eri ulottuvuuksia siten, että syntyy ehjä, tehokas ja johdonmukainen toimenpiteiden kokonaisuus.
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastosuunnitelmaan on sisällytetty päästövähennystoimia kaikilta suunnitelman soveltamisalaan kuuluvilta sektoreilta. Toimia tarvitaan kaikilla sektoreilla, jotta päästöjä voidaan vähentää tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Suunnitelmassa todetaan, että liikennesektori on kokonsa takia keskeisessä roolissa kokonaisuuden kannalta. Mutta todetaan myös, että kaikkien muidenkin kohdealueella olevilla sektoreilla päästövähennysten saavuttaminen on kokonaisuuden kannalta tärkeää. Taloyhtiöiden kannalta Ilmastosuunnitelman kohdealueella ovat suoranaisimmin rakennusten erillislämmitys, liikenne ja jätteidenkäsittely, ja jätteenpoltto. Näistä erillislämmityksen – käytännössä öljyn tai kaasun – osuus on nykyään huomattavan pieni ja sekin nopeasti laskeva. Omakotipuolella öljylämmityksen merkitys on kokonaisuuden kannalta vielä kohtalainen.
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman lähtökohtina ovat mm. Komission ehdotuksen mukainen Suomen taakanjakosektorin päästövähennystavoite -50 % vuosina 2005 – 2030 sekä HIISI-hankkeen kustannustehokkuuteen perustuvan skenaarion mukaiset päästöt, jotka toteuttavat hiilineutraaliuden vuonna 2035. Tavoitteiden voidaan siten katsoa noudattavan EU:n ja Suomen tämän hetken ilmastopolitiikan vähimmäistasoa. Kuitenkin mm. Ilmastopaneeli on korostanut, että Suomen tavoitteiden kunnianhimoa tulee nostaa, jos siihen on mahdollisuuksia. Erityisesti taakanjakosektori koskettaa suoraan ihmisten arkea, ja siirtymän vähähiilisyyteen pitkittyessä vuosikymmenten pituiseksi aiheutuu tarpeetonta epävarmuutta ja epäoikeudenmukaisuutta. Tavoitteena tulisikin olla mahdollisimman nopea, tehokas ja määrätietoinen siirtymä kestävämpiin toimintatapoihin.
        • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Jääskeläinen Jan
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ympäristöministeriö on pyytänyt kirjallista asiantuntijalausuntoa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kannattaa ilmastotavoitetta yleisesti ottaen. KKV lausuu erikseen kulutuksen hiilijalanjälkeä ja julkisia hankintoja koskevista alakohdista.
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yleisesti suunnitelman on ohjattava toimintaa siten, ettei se heikennä maamme kilpailukykyä. Suunnitelman tulee ensisijaisesti pyrkiä tarjoamaan tulevaisuuden ratkaisuja ja uusia toimintakeinoja, eikä rajoittamaan ja pysäyttämään nykyistä toimintaa. Suunnitelman eduksi on, että se on hyväksyttävissä kaikkien sen koskettamien toimijoiden keskuudessa.
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kymenlaakson liitto katsoo, että Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) tavoite 50 % päästövähennyksestä taakanjakosektorilla vuoteen 2030 mennessä on riittävän kunnianhimoinen ja kannatettava. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat myös oikeansuuntaisia, vaikkakin EU-tasolla tapahtuvan päätöksenteon vaikutukset ovat vielä vaikeasti arvioitavia. Kymenlaakson liitto toteaa, että EU-tason kunnianhimoiset politiikkatoimet ja tavoitteet ovat kannatettavia ja tukevat Suomen ja Kymenlaakson omia tavoitteita. Samalla Kymenlaakson liitto huomauttaa, että paikalliset olosuhteet on syytä huomioida ja varmistaa, että alueet saavat riittävästi tukea fossiilittomaan yhteiskuntaan siirtymisessä. Fossiilittoman yhteiskunnan saavuttaminen edellyttää elinkeinoelämän uudistumista, mikä on nostettu myös Kymenlaakson maakuntaohjelman kärjeksi. Metsäteollisuus on hyvä esimerkki siitä, kuinka teollisuudenala voi uudistamalla edesauttaa alueellisen ja valtakunnallisen tason siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Sen lisäksi, että se on alueellisesti ja valtakunnallisesti tärkeä vientisektori, on sillä myös tärkeä rooli biotalouden vauhdittajana. Biotalous on nostettu KAISU-luonnoksessa tärkeäksi poikkisektoriseksi alaksi, mikä on Kymenlaakson liiton katsannon mukaan hyvä lähtökohta, sillä toimialojen kokonaismerkitys ylittää taakanjako-, päästökauppa- sekä maankäyttösektoreiden väliset rajat. Biotalouden tukeminen on olennaista sille, että fossiiliton yhteiskunta voidaan saavuttaa sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla.
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Teknisen Kaupan Liitto ry lausuu mielellään nyt ja jatkossakin vastuullisuuteen liittyviin lausuntopyyntöihin. Lausuntomme keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta keskittyy osiin Liikenne, Maatalous, Rakennusten erillislämmitys, Työkoneet ja Jätteiden käsittely, osaan vain osittain.
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISU:ssa esitetyillä toimenpiteillä ei ylletä vuoden 2030 päästötavoitteeseen. Esittetyistä toimenpiteistä puuttuu päätöksiä ja niiden vaikuttavuus on monilta osin epävarma. Suunnitelmassa tulisi olla riittävän varmoja ja vaikuttavia toimenpiteitä päästötavoitteiden saavuttamiseen.
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman laadinta on ajoittunut aikajaksolle, jolloin toimintaympäristön muutoksia on erittäin haasteellista arvioida. Toisaalta taakanjakosektorin kasvihuonekaasu (KHK) -päästöjä pitää vähentää merkittävästi ennen vuotta 2030, vaikka infrastruktuuri uusiutuu hitaasti, joka osaltaan lisää suunnitelman toimien vaikuttavuuden analysointia. Taakanjakosektorin toimijat ovat lisäksi lukuisa joukko yrityksiä, kuntia, yksittäisiä kuluttajia ja muita päätöksentekijöitä, joita pitäisi kyetä ohjaamaan ja kannustamaan riittäviin päästövähennysinvestointeihin sekä muuttamaan käyttäytymistään ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta suotuisaan suuntaan. Suunnitelman laadinnassa lähtökohtana on käytetty Euroopan komission heinäkuussa 2021 julkaiseman Fit For 55 -säädösehdotuspaketin ehdotuksia. Suunnitelman kannalta keskeisin on Suomelle esitetty 50 prosentin kasvihuonekaasu (KHK) -päästöjen vähennystavoite taakanjakosektorilla vuoden 2005 päästötasoon verrattuna, joka määrittää suunnitelmaluonnoksessa esitetyn KHK-päästövähennystavoitteen ja jota voidaan pitää myös perusteltuna tavoitteena koko suunnitelmalle. Lisäksi suunnitelmaluonnoksessa on esitetty arvioita päästövähennyksistä liittyen muun muassa Euroopan komission ehdottamaan liikenteen, rakennusten erillislämmityksen ja työkoneiden päästökauppaan, energiaverodirektiiviehdotukseen sekä henkilö- ja pakettiautojen uusiin raja-arvoihin. Näihin direktiiviehdotuksiin liittyy hyvin merkittävää epävarmuutta, jonka vuoksi olisi tarpeellista arvioida suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden johdonmukaisuutta sekä vaadittavia lisätoimia viimeistään silloin, kun EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkakehikon valmistelut ovat edenneet. Suunnitelmaluonnoksessa on hyödynnetty tausta-aineistona VTT:n koordinoimassa VN-TEAS HIISI-hankkeessa laadittuja laskennallisia ja laadullisia vaikutusanalyysejä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että laskelmia laadittaessa ei ollut tiedossa esimerkiksi hallituksen syyskuun budjettiriihessä tehtyjä päätöksiä, jonka vuoksi laskelmat eivät täysin vastaa Suunnitelmaluonnoksessa esitettyjä toimia. VTT on paraillaan laatimassa uusia laskelmia, jotka pohjautuvat tehtyihin poliittisiin päätöksiin, mutta tämän lausunnon laadinnan aikana uusien laskelmien tuloksia ei ollut vielä käytössä.
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelma on kunnioitettavan tavoitteellinen, mutta ei kata kaikkia niitä sektoreita, joilla päästövähennyksiä voidaan saavuttaa aivan järkevällä tavalla. Lausun alaotsikoiden alle nimenomaan sosiaali-ja terveyspalvelusektoriin liittyviä huomioitani.
        • Amnesty International Suomen osasto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) tavoitteena on esittää keinoja saavuttaa EU:n komission päivitetyn ilmastopaketin (Fit for 55) mukaan Suomelle vuodelle 2030 ehdotettu ns. taakanjakosektorin 50 prosentin päästövähennysvelvoite ja hallitusohjelmassa asetettu kansallinen tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Suunnitelma koskee siis päästökaupan ulkopuolisia sektoreita, kuten liikennettä, asumista (rakennusten erillislämmitys) ja maataloutta, lukuun ottamatta maankäyttösektoria. KAISU:n mukaan (s. 56) Suomen jo päätettyjen ja käytössä olevien toimien ja vuoden 2030 päästövähennystavoitteen välille jää 5,6 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästökuilu. Vuoden 2030 päästötasosta riippuu, minkä verran lisäisiä taakanjakosektorin toimia tarvitaan hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuonna 2035. Suunnitelma on siten merkittävä työkalu Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden ja EU-velvoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. On positiivista, että KAISU:un on sisällytetty myös keskeisiä poikkileikkaavia teemoja, kuten kuntien ja alueiden ilmastotyö, kulutus ja julkiset hankinnat. Kuten KAISU:ssa todetaan (s. 183), päästövähennystavoitteiden taso edellyttää toimia, joilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten yleisiin elinoloihin. Amnestyn lausunto keskittyy toimien riittävyyden arvioinnin ohella ensisijaisesti näiden ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Julkisella vallalla on velvoite turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen paitsi torjumalla ilmastonmuutosta suojatakseen ihmisoikeuksia ja oikeutta terveelliseen ympäristöön, niin myös varmistaa, etteivät ilmastotoimet heikennä oikeuksien toteutumista ja lisää eriarvoisuutta. Yhtenä julkilausuttuna lähtökohtana KAISU:n valmistelulle on ollut “mahdollisimman oikeudenmukainen siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa” (s. 16). Tämä on hyvä lähtökohta, jota voisi vielä tarkentaa siten, että KAISU:n tavoitteena olisi siirtymä hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan tavalla, joka edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Siirtymässä tulee myös varmistaa, että Suomen ilmastotoimet eivät heikennä ihmisoikeuksien toteutumista kansainvälisesti.
        • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä ”MaRa”) kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja toteaa siitä seuraavaa: MaRa toteaa, että ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeää ja kotimainen matkailu- ja ravintola-ala on mukana sen torjunnassa. MaRa pitää yleisesti hyvänä Euroopan komission heinäkuussa 2021 julkaiseman ilmasto- ja energialainsäädäntöehdotusten paketin (ns. Fit for 55-paketti) tavoitetta saavuttaa 55 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Päästöjä tulee vähentää. Päästöjen vähentämiseksi ilmastopolitiikan tavoitteiden toimenpidekokonaisuuden tulee olla mahdollisimman kustannustehokas, jotta kuluttajien ostovoima ja yritysten kilpailukyky eivät vaarannu nousevien kustannusten vuoksi. On tärkeää, että päästöjä vähennettäessä huolehditaan yritysten mahdollisuudesta investoida ja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Päästöjä tulee vähentää kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti. On parempi kannustaa yrityksiä päästöjä vähentäviin ja energiatehokkuutta lisääviin ratkaisuihin sen sijaan, että samaan tavoitteeseen pyritään velvoittavilla päästövähennystoimilla. MaRa pitää tärkeänä, että päästöjä vähennetään tavalla, joka ei kuitenkaan heikennä kotimaan matkailun toimintaedellytyksiä eikä lisää kotimaassa matkustamisen kustannuksia. Ilmastosuunnitelman toimeenpanossa on huolehdittava kansallisen liikkumavaran käyttämisestä mahdollisimman tehokkaasti yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Ilmastosuunnitelman toimenpiteiden tulee tukea tätä. Päästöjen vähentämistä tavoittelevilla toimilla ja päätöksillä ei tule suosia ulkomaille matkustamista kotimaan matkailun kustannuksella.
        • Metsäteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Pyydettynä lausuntona keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan Metsäteollisuus ry toteaa seuraavaa: 1) Metsäteollisuus tarjoaa usealla eri tavalla Suomen hiilineutraalisuus- ja taloustavoitteiden tarvitsemia ratkaisuja, mikäli investointiympäristö on kunnossa. 2) Valtioneuvoston tulisi yhteensovittaa tärkeimmät strategiansa nykyistä paremmin 3) Kansainvälisesti vertaillen ilmastoystävällisen kotimaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä ei tule heikentää nostamalla kuljetuskustannuksia 4) Metsäteollisuus ry painottaa hyväkuntoisen tieverkon ja suuremman kuljetuskaluston merkitystä 1) Metsäteollisuus tarjoaa usealla eri tavalla Suomen hiilineutraalisuus- ja taloustavoitteiden tarvitsemia ratkaisuja, mikäli investointiympäristö on kunnossa. Globaalisti puusta valmistettujen tuotteiden kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Metsäteollisuus on muun muassa terveistä ja kestävästi hoidetuista metsistä riippuvainen ja siten ilmastonmuutokselle altis toimiala. Ala tarjoaa usealla eri tavalla Suomen hiilineutraalisuustavoitteen ja taloustavoitteiden tarvitsemia ratkaisuja, mikäli investointiympäristö on kunnossa. Metsäteollisuuden tehtaiden päästöt ovat jo nyt pienet (n. 3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa) ja tehtaat Suomessa voivat päästä kokonaan irti fossiilisista polttoaineista noin 15 vuodessa. Metsäteollisuuden uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvat tuotteet tuovat globaalisti yli 16 miljoonan tonnin vuosittaisen ilmastohyödyn substituution kautta eli korvaamalla tuotteita, joiden valmistus aiheuttaa suuremmat fossiiliset päästöt. Tämän lisäksi puupohjaiset tuotteet varastoivat hiilidioksidia. Suomen metsävaroihin on varastoitunut hiilidioksidia noin 3200 miljoonaa tonnia. Metsävarat ovat kasvaneet joka vuonna noin 50 vuoden ajan. Tämä voi edelleen jatkua, vaikka puunkäyttö lisääntyisi. Hyvä kasvu edellyttää aktiivista metsätaloutta, joka pitää metsät myös terveinä. 2) Valtioneuvoston tulisi yhteensovittaa tärkeimmät strategiansa nykyistä paremmin Ilmastolaki, KAISU, ilmasto- ja energiastrategia tulisi yhteensovittaa nykyistä paremmin sekä valmistella ja käsitellä samalla aikataululla, jolloin kansallisista linjauksista (tavoitteet ja toimenpiteet) 2035 hiilineutraaliuden saavuttamiseksi muodostuisi selkeä kokonaiskuva. Loogisin ajankohta kansallisille päätöksille on Fit for 55:n EU-tason käsittelyn valmistuttua. Päätöksenteossa tulisi huomioida metsäsektori ja sen tarjoamat ratkaisut kokonaisuutena eli kytkeä samaan tarkasteluun nykyiset ja kehitteillä olevat tuotteet, tuotantoprosessien kehitys sekä hiilinielut. Ilman riittävän kokonaisvaltaista tarkastelua vaarana on päätyä osaoptimointiin, mikä ei edistä kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. 3) Kansainvälisesti vertaillen ilmastoystävällisen kotimaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä ei tule heikentää nostamalla kuljetuskustannuksia Suomen pitkät etäisyydet markkinoille ja riippuvuus merikuljetuksista sekä talvimerenkulusta asettavat kotimaisen vientiteollisuuden muita maita alttiimmaksi päästöohjauksesta seuraaville kustannusnousuille. Globaaleilla markkinoilla kilpaileva vientiteollisuus ei pääsääntöisesti pysty viemään kuljetusten kustannustennousua hintoihin. Euroopan komissio on esittänyt osana Fit for 55 -pakettia useita suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä heikentäviä toimia. Merenkulun päästökauppa, FuelEU ja merenkulun polttoaineiden verollisuus osuu jääolosuhteista riippuvaisen Suomen vientiin kilpailijamaita enemmän. Viennin kilpailukyvystä on tarvittaessa huolehdittava kansallisin keinoin. KAISU-suunnitelma ei kuitenkaan huomioi Fit for 55 -paketin viennin kilpailukykyä heikentävää vaikutusta. Päinvastoin, suunnitelmassa pohditaan kansallisia lisäkustannuksia aiheuttavia toimia EU-säätelystä valuvien lisäkustannusten rinnalle. Logistiselta takamatkalta markkinoille lähtevässä Suomessa on jo nyt yksi Euroopan kireimmistä dieselverotasoista. Samoin kansallinen tieliikenteen päästökauppajärjestelmä kasvattaisi Suomen logistista takamatkaa muihin maihin nähden. Metsäteollisuus ei kannata esitettyä kuljetuskustannusten nostamisia. Kansallisista liikenteen polttoaineverojen noston ja kansallisen liikenteen päästökaupan valmistelu tulisi lopettaa. Näiden sijaan tulisi vakavasti etsiä keinoja liikenteen kuljetuskustannusten alentamiseksi. Metsäteollisuuden näkökulmasta on ylipäätään vaikea pitää kuljetuskustannusten nostamista ilmastotoimena. Tiekuljetusten rooli on metsäteollisuuden kuljetuksissa keskeinen, eikä laajamittainen siirtyminen muihin kuljetusmuotoihin ole mahdollista. Sen sijaan Suomen kansainvälisesti tarkasteltuna vähäpäästöinen tuotanto kärsisi, mikä aiheuttaa hiili- ja investointivuodon uhkaa. Mikäli ilmastotoimet heikentävät kuljetusten suhteellista kilpailukykyä tulisi niiden vaikutukset vientiteollisuudelle paikata laskemalla kansallisesti polttoaineiden kustannus- ja verorasitetta. Liikenteen verotusta tulee uudistaa tavalla, joka ei heikennä ammattiliikenteen kilpailukykyä ja säilyttää yritysten investointikykyä. Raskaan liikenteen päästövähennyksiä on tuettava toimivin kannustimin huomioiden raskaan kaluston kirjo ja eri käyttötarkoitukset. KAISU:n päästövähennystoimista linjattaessa olisi tärkeä huomioida matalan katteen kuljetusala myös taloudellisen kestävyyden kannalta. Samoin vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran tulisi mahdollistaa raskaan liikenteen siirtymää vähäpäästöisempään kalustoon. Suunnitelmassa referoidaan myös komission aloitetta energiaverodirektiivin päivittämiseksi. Laskelmista ei käy suoraan ilmi onko komission esityksellä näiltä osin laskettu olevan päästövähennysvaikutusta. Suuri valiokunta on linjannut maan hallitusta sitovalla tavalla, että "moottoribensiinin ja dieselöljyn verotusta ei tule yhdenmukaistaa". Koska energiaverodirektiivi vaati jokaisen jäsenmaan hyväksynnän, voitaneen pitää selvänä, ettei komission suunnitelma tältä osin etene. Suunnitelmassa pohditaan ikään lisätoimina työkoneiden käyttämien polttoaineiden (eli lämmityspolttoaineiden) veronkiristyksiä. Metsäteollisuus ry ei kannata minkäänlaisia kiristyksiä myöskään lämmityspolttoaineisiin. Liikenteen valmisteverojen tavoin työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotaso Suomessa on jo nyt EU:n kireimmästä päästä. 4) Metsäteollisuus ry painottaa hyväkuntoisen tieverkon ja suuremman kuljetuskaluston merkitystä Väyläviraston vuonna 2019 valmistuneen selvityksen mukaan päällysteiden epätasaisuus voi nostaa polttoaineen kulutusta 10 prosenttia. Teiden kunnon parantaminen vähentää liikenteen päästöjä peräti 5 prosenttia. Raskaan liikenteen osalta luku on vieläkin suurempi. Vuotuisen 300 miljoonan euron lisärahoituksen perusväylänpitoon tulee olla pysyvä ja rahoitusta tulee suunnata myös alempiasteisille väylille ja yksityisteille. Rahoituksen kohdentamisessa oleellista on teollisuuden ja viranomaisten välinen vuoropuhelu. Hyväkuntoiset väylät mahdollistavat myös ajoneuvokaluston mittojen ja massojen kehittämisen, joka on merkittävä keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Metsäteollisuuden yli 76-tonnisen kaluston HCT (high capacity transport) -kokeiluhankkeissa 84-104 -tonniset ajoneuvoyhdistelmät ovat vähentäneet raakapuu- ja hakekuljetusten polttoaineenkulutusta ja päästöjä 5-20 prosenttia per kuljetettu tonni. Myös isommat junavaunut ja junat eli LHT-junat (larger and heavier trains) on samoista syistä kannatettava kehityspolku. Asiaa koskeva Traficomin, Väyläviraston ja Oulun yliopiston hanke tuonee lisätietoa infran soveltuvuudesta LHT-junille. Myös päästövähennyspotentiaali ja vaikutukset logistiikan kilpailukykyyn tulisi huomioida. Toivomme, että KAISU:n yhteydessä linjattaisiin selvästi yli 76-tonnisen kaluston käyttöönoton laajamittaisesta mahdollistamisesta ja aikataulutuksesta. Näiden toimien sijaan suunnitelma tuntuu fossiilittoman liikenteen tiekartan kautta painottavan tavaraliikenteen kuljetusten siirtymistä teiltä raiteille ja vesiteille. Toimialamme luonteen vuoksi merkittäviltä osin tieliikenteen kuljetuksia ei voida siirtää muiden kuljetusmuotojen varaan. Jalostamamme pääraaka-aine eli puu kasvaa metsissä kautta maan minkä vuoksi autokuljetukset ovat välttämättömiä. Jo nykyisellään rautatie- ja vesikuljetuksille on merkittävä rooli ja osuus metsäteollisuuden kuljetuksissa. Eri kuljetusmuodoilla on muutakin luontaista työnjakoa, eikä laajamittainen siirtyminen raide- tai sisävesikuljetuksiin ei ole mahdollista. Merkittävästi nykyistä enemmän panostamalla rataverkon kattavuuteen, palvelukykyyn ja sähköistykseen voidaan asiaan vaikuttaa, mutta sekään ei poistaisi tarvetta etenkään lyhyemmän matkan raaka-ainekuljetuksille rekoilla. Tiekuljetuksilla on joka tapauksessa rooli myös rautatie- ja vesikuljetusketjujen alkukuljetuksissa. 5) Muita huomioita Metsäteollisuus ry näkee järkevänä sekä päästökaupan one-off -jouston että tilanteen salliessa kansallisen LULUCF-jouston käytön. Vaikutusarvioinneissa hyödynnettävien LIPASTO- ja TYKO-mallien kehittäminen tulee varmistaa myös uusien käyttövoimien ja polttoainetyyppien osalta. Kiinnitämme huomiota myös sääriippuvaisen sähköntuotannon osuuden kasvaessa sähköjärjestelmän häiriöiden todennäköisyys kasvaa. Tuotantorakenteen muutos kasvattaa myös tarvetta investoinneille sähköverkkoihin ja tehotasapainon ylläpitoon. Teollisuuden näkökulmasta on tärkeää huomioida sähköjärjestelmän toimitusvarmuus ja ettei tuotantorakenteen muutoksen aiheuttamat kustannukset valu sähkön käyttäjien maksettavaksi. Metsäteollisuus ry Timo Jaatinen toimitusjohtaja
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Energiavirasto kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittää seuraavaa: Energiavirasto edistää päästöjen vähentämistä uusiutuvan energian, energiatehokkuuden sekä päästökauppaviranomaisena toimimisen kautta. Erityisesti energiatehokkuuden edistämisen toimenpidekeinot kuten yritysten ja kuntien energiatehokkuussopimukset, katselmukset sekä kuluttajien energianeuvonta että alueellinen energianeuvonta edesauttavat päästöjen vähentämisessä taakanjakosektorilla. Energiavirasto pitää positiivisena, että em. keinot on huomioitu KAISU:ssa. Eri hallintojen välisellä, tiiviillä yhteistyössä kuntasektorilla sekä kuluttajien parissa edesautetaan päästöjen vähentämiseen tähtäävää työtä.
        • Suomen Omakotiliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen Omakotiliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua. Toimenpiteiden suunnittelu ja ylläpito on ilmastotoimien kannalta keskeistä, jotta toimenpiteet ja niiden vaikutukset ovat ennakoitavissa pitkällä aikavälillä. Eri toimenpiteiden päällekkäisvaikutus kotitalouksien menojen kasvuun suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on myös hyvä huomioida. Omakotiliiton näkemys on, että neuvonta ja tuet ovat oikeita keinoja ilmastoimien edistämisessä kotitalouksissa.
        • Tilastokeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastosuunnitelma koskee toimia, joilla taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteet toteutetaan. Siinä tarkastellaan myös toimia Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Näiltä osin suunnitelman toteutumista seurataan kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion tuottamien tietojen perusteella. Tilastokeskuksen kommentointi keskittyy siihen, miten suunnitelmassa esitettyjen toimien vaikutukset näkyvät kansallisen inventaarion tiedoissa ja miten näkyvyyttä voidaan parantaa. Ilmastosuunnitelman toimenpideohjelman muodostavat sektorikohtaiset lisätoimet sekä sektorirajat ylittävät, kuntien ilmastotyöhön ja kuluttajiin liittyvät toimet. Kasvihuonekaasuinventaarion luvuilla voi seurata vain sektorikohtaisia vähennystavoitteita, ei sektorirajoja ylittäviä toimia. Näiden seuranta vaatii täydentäviä tietoja ja analysointia. Lisäksi monet suunnitelmassa esitetyt sektorikohtaiset toimenpiteet ovat niin spesifejä, ettei inventaariotiedoilla pysty seuraamaan niiden toteutumisen vaikutuksia (menetelmiä ei ole kaikille ehdotetuille toimille ja eräiden toimien osalta tarkan tason vuosimuutokset hukkuvat epävarmuuksiin). Siksi suunnitelman seurantaa varten tarvitaan inventaariomenetelmien kehittämistä, joidenkin toimien osalta myös uutta tutkimusta, erityisesti maataloudessa uusien menetelmien, päästökertoimien, taustatietojen ja aktiviteettidatan tarve on suuri. Suunnitelmassa, luvussa 3.6 ja myös sektorikohtaisissa luvuissa, olisi hyvä tuoda esiin myös kasvihuonekaasuinventaarion kehittämistarpeet toimien seurannan mahdollistamiseksi. Kasvihuonekaasuinventaarion kehittämistarpeita on käsitelty myös Tilastokeskuksen sektorikohtaisissa kommenteissa. KAISU-luonnoksessa käsitellään Suomen ilmastopolitiikkaa ja –toimia laajemmin, vastaten eduskunnan ympäristövaliokunnan pyyntöön. Tilastokeskus pitää kokonaiskuvan antamista Suomen ilmastopolitiikasta ja siihen vaikuttavasta toimintaympäristöstä tärkeänä ja tarpeellisena. Ilmastosuunnitelman tarkoitus hämärtyy kuitenkin hyvin laajasta näkökulmasta. Myös toimintaympäristön ja ilmastopolitiikan laaja taustoittaminen raportin alussa vie huomiota ilmastosuunnitelman päätarkoitukselta. Kuvausten tiivistäminen tai niiden osittainen (esim. Luvut 1 ja 2) siirtäminen liitteisiin parantaisi luettavuutta ja painottaisi ilmastosuunnitelman toimien ja niiden arvioitujen vaikutusten esittelyä. Ilmastosuunnitelmassa inventaarioluvut on muunnettu CO2-ekvivalenttitonneiksi IPCC;n neljännen arviointiraportin (IPCC AR4) GWP 100-muuntokertoimia käyttäen, EU:n taakanjakopäätös ja HIISI-hankeen arviot perustuvat IPCC:n viidennen arviointiraportin (IPCC AR5) GWP-100 –kertoimiin. Vaikutukset vertailuihin on HIISI- hankkeen tulosten osalta kuvattu graafisesti, mutta muualla raportissa esitettyjen tulosten osalta on usein epäselvää, millä muuntokertoimilla esitetyt luvut on laskettu ja onko eri GWP-kertoimista aiheutuvat erot otettu huomioon esitetyissä luvuissa. Tätä voisi selventää, kertomalla esimerkiksi johdannossa mitkä päästötiedot perustuvat IPCC AR4- ja mitkä IPCC AR5 –kertoimiin. Vaikka kokonaispäästöjen kannalta erot päästöluvuissa ovat pienet, on GWP-kerrointen eroilla merkitystä yksittäisten toimien vaikutuksiin. KAISU-suunnitelman tavoitteet ja vaikutukset on esitetty yllä mainittuihin pikaennakkolukuihin ja EU:n 2020 määrittämiin tavoitteisiin perustuen. Suunnitelman tavoitteisiin liittyviä epävarmuuksia ja riskejä on kuvattu sanallisesti luvussa 7.1. Erityisesti toimien toteutumiseen ja niiden päästövähennysvaikutusten arviointiin liittyviä epävarmuuksia pidetään suurina. Epävarmuuksiin vaikuttavia tekijöitä on ilmastosuunnitelmassa tunnistettu ansiokkaasti, mutta kvantitatiivisia arvioita epävarmuuksille ei juuri esitetä (poikkeuksena komission ehdottaman liikennettä ja rakennusten lämmitystä koskevan päästökaupan toteutumisen poisjäänti toimivalikoimasta). Kvantitatiivinen herkkyysanalyysi olisi hyödyllinen työkalu epävarmuustarkastelun tueksi ja sen tulosten julkistaminen hyödyttäisi myös toimien suunnittelua ja kohdistamista tavoitteiden toteutumisen varmistamisessa. Myös inventaariotietojen tarkentuminen näkyy muutoksina Suomen EU-velvoitteiden toteutuksessa, koska taakanjakosektorin EU-velvoitteet perustuvat 2020 inventaariotarkastuksessa kiinnitettyihin lukuihin. Myös tähän liittyvän tarkastelun mukaan ottaminen lukuun 7.1 olisi hyödyllistä.
        • Kaakkois-Suomen ELY
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kaakkois-Suomen ELY-keskus yhtyy Hämeen ELY-keskuksen nimissä annettuun ELY-keskusten yhteiseen lausuntoon ja toteaa lisäksi seuraavaa: Suunnitelman tavoitteet Kaakkois-Suomen ELY-keskus painottaa, että tuloksekkaan ilmastotyön edistämiseksi on tunnistettu selkeä tarve pysyvälle, ELY-ilmastoasiantuntijaverkoston toiminnan jatkuvuudesta huolehtivalle resurssille sekä lisäksi ELY-keskusten aluekohtaisille pysyville ilmastoasiantuntijaresursseille. Kaakkois-Suomen ELY-keskus pitää tärkeänä, että KAISU-luonnoksessa on tunnistettu ELY-keskusten ilmastoasiantuntijaverkosto sekä ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteinen strategiapäälliköiden ja ohjaavien tahojen ilmastoryhmä. Nämä edistävät ilmastotyön kehittämistä koskevaa systemaattista yhteistyötä koko aluehallinnossa. Myös tällaisten toimintatapojen tukeminen ja levittäminen KAISUssa on tärkeää, kuten ELYjen yhteisessä lausunnossa todetaan.
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Baltic Sea Action Group Lausunto 14.01.2022 Asia: VN/16951/2020 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) – LUONNOS Suunnitelman tavoitteet Baltic Sea Action Group (BSAG) eli Elävä Itämeri säätiö sr kiittää mahdollisuudesta lausua Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaluonnoksesta (jäljempänä ’suunnitelma’). BSAG tukee uusia, monihyötyisiä sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä ja oikeudenmukaisia toimia päästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen kasvattamiseksi, joilla Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti vuoteen 2035 mennessä, sekä jatkaa polulla kohti kestävää hiilinegatiivisuutta. Tässä suunnitelmassa huomio kiinnittyy erityisesti maatalouden ja ruokaketjun toimiin sekä tarpeeseen lisätä käytännön kokeiluja ja tutkimusta niistä maatalouden menetelmistä, joille ei vielä tässä suunnitelmassa ole pystytty laskemaan vaikutusta (Muita maatalouden päästöihin vaikuttavia tekijöitä, s.110-115). On erittäin tärkeää, että suunnitelma ja toimeenpano kytkeytyvät muihin liitännäisiin politiikkatoimiin, kuten maankäyttösektorin toimiin ja ilmastosuunnitelmaan (MMM014:00/2021), EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kansalliseen strategiasuunnitelmaan sekä energia- ja ilmastostrategiaan (TEM), ja että näiden yhteensovittamisessa pyritään mahdollisimman hyvään sektorirajat ylittävään yhteistyöhön ja yhdentämiseen.
        • Kaakkois-Suomen ELY, Johdon tuki -yksikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman tavoitteet Kaakkois-Suomen ELY-keskus painottaa, että tuloksekkaan ilmastotyön edistämiseksi on tunnistettu selkeä tarve pysyvälle, ELY-ilmastoasiantuntijaverkoston toiminnan jatkuvuudesta huolehtivalle resurssille sekä lisäksi ELY-keskusten aluekohtaisille pysyville ilmastoasiantuntijaresursseille. Kaakkois-Suomen ELY-keskus pitää tärkeänä, että KAISU-luonnoksessa on tunnistettu ELY-keskusten ilmastoasiantuntijaverkosto sekä ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteinen strategiapäälliköiden ja ohjaavien tahojen ilmastoryhmä. Nämä edistävät ilmastotyön kehittämistä koskevaa systemaattista yhteistyötä koko aluehallinnossa. Myös tällaisten toimintatapojen tukeminen ja levittäminen KAISUssa on tärkeää, kuten ELYjen yhteisessä lausunnossa todetaan.
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen Tekstiili & Muoti ry kiittää lausuntopyynnöstä Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan. Kannatamme suunnitelman tavoitteita ja olemme omalta osaltamme sitoutuneet edistämään hiilineutraalia suomalaista tekstiili- ja muotialaa vuoteen 2035 mennessä. Näemme positiivisena, että suunnitelmassa on tarkasteltu sektorikohtaisten toimien lisäksi myös poikkileikkaavia teemoja sekä tunnistettu kulutuksen ja kuluttajien merkitys ilmastopolitiikassa. Suunnitelmassa on esitetty mielestämme kattavasti erilaisia toimenpiteitä päästövähennysten toteuttamiseen. Pidämme erittäin myönteisenä ja tärkeänä, että toimenpiteissä on huomioitu myös toimialojen vähähiilitiekartoissa esiin nostettuja keinoja. Keinojen toteutuksessa kustannustehokkuutta tulee kuitenkin käyttää keskeisenä arviointikriteerinä. Lisäksi ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys ovat toteutuksessa tärkeitä.
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastopolitiikan pitää nojata kokonaisvaltaiseen näkemykseen, jossa huomioidaan tasapuolisesti hiilipäästöt ja hiilen sitominen sekä sen varastoiminen. Laskentamallien ja päästömittausten kehittäminen ja päivittäminen pitää olla mukana ohjelmassa, jotta voimme turvata tasapuolisen taakanjaon eri toimialojen kesken. Suomella on jo erittäin kunnianhimoiset tavoitteet ilmastopolitiikassa. Näiden tavoitteiden rinnalla pitää kuitenkin huolehtia myös Suomen eri tuotannollisten toimialojen taloudellisesta kilpailukyvystä, koska muutoin vaarana tuotannon siirtyminen maihin, joissa tuotannon ilmasto- ja ympäristökuormitus on Suomea paljon korkeammalla tasolla. Turvetuotanto on tästä hyvä esimerkki. Tarvitaan riittävät siirtymäajat, jotta on mahdollista kehittää korvaavaa teknologiaa ja tuotteita nykyisten tilalle, jos yleensä on mahdollista. Suunnitelman näkökulman tulee lähteä uusien teknologioiden ja toimintamallien edistämisestä, ei uusien rajoitteiden asettamisesta. Mikäli pystymme luomaan oikeasti uutta taloudellista toimintaa ja työpaikkoja ilmasto- ja ympäristöpolitiikalla, voimme parhaiten edistää myös sen hyväksyttävyyttä eri kansalaispiireissä ja toimialoilla. Kun kaikki voivat olla voittajien puolella, suurin voittaja on ilmasto!
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Finnwatch kiittää mahdollisuudesta lausua ympäristöministeriölle keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta. Ilmastopolitiikan pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus on tärkeää, jotta toimenpiteet vastaavat ilmastotieteen asettamia vaatimuksia siten, etteivät ne heikennä ympäristön tilaa muilla tavoilla tai johda eriarvoisuuden kasvuun. Suunnitelman tavoitteena on, että Suomi saavuttaa sekä EU:n taakanjakosektorille asettaman tavoitteen vuodelle 2030 että Suomen oman hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035. On syytä huomioida, että kummankaan näistä tavoitteista ei voida katsoa täyttävän ilmastotieteeseen pohjautuvaa vaatimusta maapallon lämpenemisen rajoittamisesta puolentoista asteeseen luotettavalla ja oikeudenmukaisella tavalla. Vuoden 2030 päästövähennys tavoite asetettiin jo kertaalleen vuonna 2014, ja nyt se on asetettu jo toistamiseen tasolle, joka tiedetään riittämättömäksi. Esimerkiksi maiden ilmastotavoitteita arvioiva tutkimusryhmä Climate Action Tracker arvioi, että EU:n Fit for 55 -paketti ei ole linjassa Pariisin sopimuksen puolentoista asteen tavoitteen kanssa (https://climateactiontracker.org/countries/eu/). Suomen tulisi varmistaa, että sen kansallinen ilmastopolitiikka vastaa ilmastotieteen mukaisia päästövähennyksiä ja Suomen kansainvälisiä sitoumuksia, sekä omalta osaltaa edistää sitä, että myös EU:n ilmastopolitiikka täyttää nämä vaatimukset. Suomi ei voi myöskään välttää omaa vastuutaan päästövähennyksistä vetoamalla siihen, ettei EU-tasolla ole päästy sopuun riittävän kireistä tavoitteista. Velvollisuus tehdä riittäviä päästövähennyksiä on perusteltu myös ihmisoikeuksien suojelemisen näkökulmasta. Kanteita, joiden keskiössä on valtioiden velvollisuus suojella ihmisoikeuksia ilmastonmuutoksen haitallisilta vaikutuksilta, on nostettu paitsi kansallisella tasolla useissa eri maissa, kuten Irlannissa, Ranskassa, Belgiassa, Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Perussa ja Etelä-Koreassa, myös koko EU:ta vastaan (https://finnwatch.org/fi/julkaisut/oikeudenmukainen-siirtyma). Alankomaissa tällainen kanne johti oikeuden päätökseen, jonka mukaan maan tulee kiristää omia päästövähennystavoitteitaan. Marraskuussa 2021 Glasgow’ssa järjestetyssä YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa päätettiin (https://unfccc.int/sites/default/files/resource/cma3_auv_2_cover%20decision.pdf), että sopimuksen osapuolien tulisi vuoden 2022 loppuun mennessä tarkastella ja vahvistaa vuotta 2030 koskevia sitoumuksiaan. Siten Suomen tulee edistää sitä, että EU tarkastaa parhaillaan käsiteltävänä olevan Fit for 55 -ilmastopakettinsa tavoitetason pikaisella tahdilla Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaiseksi ja antaa Glasgow’n ilmastokokouksessa päätetyn mukaisesti YK:lle nykyiseen NDC-suunnitelmaan kirjattua 55 prosenttia korkeamman päästövähennyssitoumuksen vuoden 2022 loppuun mennessä. Myöskään Suomen oma hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 ei ole ilmastotieteen näkökulmasta riittävä (https://finnwatch.org/fi/blogi/871-onko-meillae-oikeus-heittaeae-noppaa-tulevaisuudella). Tavoitevuosi perustuu kansallisen ilmastopaneelin laskelmaan, jossa on hyödynnetty IPCC:n vuonna 2018 julkaisemaa arviota hiilibudjetista, jolla ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 67 prosentin todennäköisyydellä puoleentoista asteeseen. IPCC julkaisi elokuussa 2021 raportin, joka sisältää uudet arviot hiilibudjeteista. Ilmastotieteen kehittymisen ansiosta raportissa pystyttiin määrittämään budjetit aiempaa tarkemmin, minkä ansiosta mukana on nyt budjetti, jonka rajoissa pysyminen hillitsee lämpenemisen puoleentoista asteeseen 83 prosentin todennäköisyydellä. Suomen ilmastopolitiikka tulisi päivittää tämän tuoreemman ja turvallisemman luvun mukaiseksi. Tämä on perusteltavissa niin varovaisuusperiaatteella kuin myös ilmastonmuutoksen ennakoitavissa olevien haitallisten ihmisoikeusvaikutusten peruuttamattomuudella. Hiilineutraaliustavoitteen aikaistaminen olisi perusteltua myös siitä näkökulmasta, että Suomi olisi tuolloin paremmin varautunut toteuttamaan EU:n vuoden 2030 jälkeiselle ajalle tulevia ilmastopoliittisia vaatimuksia. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kuvasta 4 sivulla 57 on nähtävissä, että EU:n vuodelle 2030 asettama vaatimus edellyttää taakanjakosektorilta tiukempaa päästövähennystahtia kuin Suomen oma tavoite vuodelle 2035. Kun on tiedossa, että EU:n 2030-tavoite jättää suuren osan päästövähennyksistä vuoden 2030 jälkeiseen aikaan, on täysin mahdollista, että Suomen hiilineutraaliustavoite 2035 on riittämätöntä paitsi ilmastotieteen myös tulevan EU-politiikan näkökulmasta. Etupainotteisen ja suunnitelmallisen ilmastopolitiikan harjoittaminen antaa yrityksille ja muulle yhteiskunnalle selkeän näkymän tarvittavista toimenpiteistä, ehkäisee virheinvestointeja ja antaa kilpailuetua globaaleilla markkinoilla, joilla suunnataan yhä enemmän päästöttömiin ratkaisuihin. Tuoreen selvityksen mukaan myös elinkeinoelämän johtajat kaipaavat nykyistä nopeampaa ja kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa (https://clc.fi/wp-content/uploads/2022/01/Report-Nordic-CEOs-view-of-raised-climate-ambitions3.pdf). Oikeudenmukainen siirtymä mainitaan yhtenä suunnitelman lähtökohdista, mutta käytännössä oikeudenmukaisuusvaikutusten käsittely on suunnitelmassa hyvin hajanaista. Suunnitelma ja Suomen ilmastopolitiikka kaipaa kokonaisvaltaista näkemystä siitä, mitä ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan ja miten siihen pyritään. On selvää, että oikeudenmukaisen siirtymän toteutuminen edellyttää laadukkaampaa tutkimusta ja valmistelutyötä kuin se, mitä tässä suunnitelmassa on hyödynnetty. Suunnitelmassa hyödynnetyn kaltaiset avoimet verkkokyselyt ovat alttiita erilaisille vinoumille eikä niistä saaduille tuloksille ole syytä antaa kovin suurta arvoa. On kiitettävää, että ympäristöministeriö on yhdessä Turun yliopiston kanssa järjestänyt aiheesta kansalaisraadin. Tällaisten kansalaisraatien hyödyntäminen päätöksenteossa on kannatettavaa, mutta raatien työtä ei tulisi määrittää liian rajatulla tehtävänannolla. Esimerkiksi suunnitelmassa hyödynnetty raati keskusteli ympäristöministeriön ennalta valitsemista toimenpiteistä. Kansalaisraadit tukisivat päätöksentekoa paremmin ja kehittäisivät ymmärrystä ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuusvaikutuksista, jos niissä keskityttäisiin tarvittavista päästövähennystoimenpiteistä (kuten polttoaineiden päästöohjaus verotuksella) kiistelyn sijaan enemmän siihen, millaisia oikeudenmukaisuuden periaatteita ilmastopolitiikassa tulisi noudattaa. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi keskustelua saastuttaja maksaa -periaatteesta tai tasaveroisuudesta (equity). Oikeudenmukaisuuden periaatteita hahmottamalla voitaisiin kansalaisraadeissa löytää toimenpiteitä, joilla välttämättömistä päästövähennystoimista (esim. polttoaineverotuksen korotuksesta) saadaan kansalaisten silmissä oikeudenmukaisia (esim. polttoaineverotulojen jakaminen takaisin kansalaisille hiiliosinkoina).
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kokonaisuudessaan kannatamme Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa ja sen tavoitteita. On erinomaista ja välttämätöntä, että suunnitelmaa on valmisteltu rinnakkain ilmasto- ja energiastrategian kanssa, ja että suunnitelmassa tarkastellaan myös poikkileikkaavia teemoja. Suunnitelman toteuttamisessa tulee varmistaa kiinteä yhteistyö niin ilmasto- ja energiastrategian kuin muiden vastaavien strategioiden ja toimenpideohjelmien kanssa. Toimintaympäristön nopeat muutokset sekä kansallisesti että esim. EU-tason ilmasto- ja energiapolitiikassa (mm. Kesän 2021 Fit for 55 –paketti) edellyttävät todennäköisesti nopeitakin korjausliikkeitä ja täsmennystoimia kansallisesti, joita ei tällä hetkellä pystytä vielä yksityiskohtaisesti identifioimaan. Nämäkin edellyttävät, että suunnitelmaa tulee pystyä joustavasti päivittämään. Valmistelun lähtökohtana ollut periaate hiilineutraaliuden saavuttaminen mahdollisimman kustannustehokkaalla ja oikeudenmukaisella tavalla on arvokas ja hyvä lähtökohta.
        • Sitra, Kestävyysratkaisut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Komission ehdotuksen mukaan Suomen ilmastopäästöjen vähennystavoite taakanjakosektorille vuodelle 2030 on 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tasoon. Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä ei vielä ylletä vuoden 2030 päästötavoitteeseen. Monista esitetyistäkään toimenpiteistä ei vielä ole päätöksiä, eikä kaikkien rahoitusta ole varmistettu. Lisäksi toimenpiteiden vaikuttavuuteen liittyy epävarmuuksia. Suunnitelmassa tulisi esittää riittävät toimenpiteet, jotta päästötavoitteet varmuudella saavutetaan. Suunnitelmassa todetaan, että Glasgow’n ilmastokokous päätti pyytää osapuolia ilmoittamaan päivitetyt päästösitoumukset vuoden 2022 aikana. EU:n nykyinen 2030-päästötavoite ei ole vielä linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa, ja sitä tulisi siksi yhä tiukentaa (Rocha ym. 2016). Suomen pitää varautua suunnitelmassa siihen, että EU:n päästötavoitteita päivitetään, mikä voi vaikuttaa myös kansallisiin tavoitteisiin ja toimiin. Tätä tukee myös seitsemän järjestöjohtajan (Akava, CLC, EK, Fingo, MTK, SAK, STTK) julkilausuma, jonka mukaan Suomen tulee varautua ilmastotavoitteiden kiristämiseen ilmastonmuutoksen kiihtyessä (CLC 2021). EU:ssa parhaillaan käsiteltävä 55-valmiuspaketti sisältää useita työkaluja, jotka voivat auttaa Suomea saavuttamaan päästötavoitteensa. EU-tason toimet myös auttavat vähentämään huolia kilpailukykyhaitoista Euroopan sisällä. Suomen kannattaakin ajaa paketin toimenpiteiden vahvistamista, esimerkiksi uusien myytyjen autojen päästörajojen tiukentamista, komission esittämästä. On vaikea nähdä perusteita nykyisen ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän päällekkäisyyksille. Erityisesti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ja ilmasto- ja energiastrategia kattavat pitkälle saman ajanjakson, sektorit ja toimet. Suunnittelujärjestelmän monimutkaisuus uhkaa vaikeuttaa toimeenpanoa, lisätä hallinnollisia kustannuksia ja heikentää läpinäkyvyyttä. Ilmastolain päivityksen toisessa vaiheessa on syytä virtaviivaistaa suunnittelujärjestelmää ja keskittyä ohjelmien määrän sijaan niiden kattavuuteen ja vaikuttavuuteen. Suunnitelman julkilausuttuna tavoitteena on saavuttaa päästötavoitteet mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Suunnitelmasta käy kuitenkin ilmi, että yhtäältä siihen on sisällytetty hyvin kalliita toimenpiteitä mm. liikennesektorilla ja toisaalta siitä puuttuu kustannustehokkaiksi osoitettuja toimenpiteitä, kuten liikenteen päästöjen hinnoittelu. Lisäksi hallituksen päätös nostaa turpeen verottoman käytön ylärajaa sekä vähentää verotuloja että lisää päästöjä. Ensin hiilineutraaliuden ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuden saavuttaminen edellyttää negatiivisia päästöjä. Koska metsien ja maaperän luonnollisia nieluja ei ole realistista kasvattaa huomattavasti ilman haittavaikutuksia metsätaloudelle ja -teollisuudelle, rinnalle tarvittaneen myös teknisiä nieluja. Vaikka iso osa negatiivisten päästöjen ratkaisuista toteutettaisiinkin vasta 2030-luvusta eteenpäin, tarvitaan niiden käyttöönoton mahdollistamiseksi toimenpiteitä jo suunnitelman kattamalla kaudella. Suunnitelmassa tulisi esittää askelmerkit toimista, joihin negatiivisten päästöjen edistämiseksi on syytä ryhtyä jo tällä vuosikymmenellä. Lähteet: Rocha ym. 2016 - What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union? Osoitteesta: https://www.sitra.fi/julkaisut/paris-climate-agreement-mean-finland-european-union/ CLC 2021 - Statement by organisation leaders on the IPCC report and the urgency of climate action Osoitteesta: https://clc.fi/2021/08/16/statement-by-organisation-leaders-on-the-ipcc-report-and-the-urgency-of-climate-action-2/
        • Suomen ympäristökeskus SYKE, Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet tutkimusprofessori Paula Kivimaa (ILMO), professori Mikael Hildén (ILMO), tutkimusprofessori Minna Kaljonen (PK), professori Jyri Seppälä (KTK) ja ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio (KTK)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalausunto Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) on tärkeä väline Suomen ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi. Tässä asiantuntijalausunnossa kommentoidaan valikoituja osia suunnitelmaluonnoksesta. Keskitymme tässä päästövähennystoimiin liikenteessä (6.2.1), maataloudessa (6.2.2) ja rakennusten erillislämmityksessä (6.2.3). Lisäksi kommentoimme tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä epävarmuuksia (7.1) ja suunnitelman seurantaa (11), osallistamista ja oikeudenmukaisuusvaikutuksia (9 ja 10.3), sekä ympäristö- ja terveysvaikutuksia (10.2).
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelma tavoitteet ovat hyvät ja oikeansuuntaiset, mutta Suomen luonnonsuojeluliitto toivoo keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalta korkeampaa kunnianhimoa päästövähennysten ja toimenpiteiden osalta. Meille on tärkeää, että ilmastotyötä kohti hiilineutraaliutta ja -negatiivisuutta tehdään päättäväisesti jokaisella sektorilla niin, että päästövähennyksiä todella syntyy. Euroopan unionin asettaman 2030 tavoitteen ja Suomen omien päästövähennystoimien välillä on 5,6 Mt päästökuilun, jonka kuromiseen on keskipitkän aikavälin suunnitelmassa laskettu käytetteväksi myös joustoja. Mielestämme joustojen käytöstä tulee luopua. Erityisesti maankäyttösektorin LULUCF-joustoa ei tulisi hyödyntää taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttamiseen, koska maankäyttösektorin kasvihuonekaasulaskenta on epävarmempaa kuin muilla sektoreilla, eivätkä varastot ole yhtä suurella varmuudella pitkäkestoisia ja pysyviä kuin päästämättä jättäminen toisaalla. LULUCF-jouston 0,4 Mt päästövähennykset tulisi löytää toimilla taakanjakosektorin sisällä.
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry kannattaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tavoitteita. Suunnitelman lähtökohtana on EU:n komission heinäkuussa 2021 julkaisema ehdotus taakanjakoasetukseksi ja sen päästövähennysvelvoite taakanjakosektorille, 50 prosenttia vuonna 2030 vuoteen 2005 verrattuna. Kyse on tässä vaiheessa ehdotuksesta, joten suunnitelmassa olisi hyvä näkyä, miten sitä päivitetään, mikäli lopullinen tavoite ei olekaan ehdotuksen mukainen. Suunnitelman toisena lähtökohtana on hallitusohjelman tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035. Käytännössä taakanjakosektorin päästökatto määräytyy maankäyttösektorin nettonielun ja päästökauppasektorin päästöjen mukaan. Koska eri sektorien päästökehitys vaikuttaa muiden sektorien päästövähennystarpeeseen, on eri sektorien päästövähennyssuunnitelmia ja -seurantaa tehtävä tiiviissä sektorien välisessä yhteistyössä, jotta kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan.
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISU:ssa on esitetty hyvin konkreettisia toimenpiteitä, joihin lähes kaikkiin tulisi saada kasvatus ja koulutus jollain tavoin mukaan, mikäli halutaan saada aikaan muutoksia käyttäytymisessä lyhyellä, pitkällä tai ylipäätään millään aikavälillä.
        • Tekniikan Akateemiset TEK ry, Teini Jussi-Pekka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • TEK kiittää lausuntomahdollisuudesta keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan. Suomen ja EU:n päästövähennystavoitteet ovat kannatettavia ja ilmastopolitiikan tulee toteuttaa Pariisin sopimuksessa asetettuja tavoitteita huomioiden maapallon lämpenemisen rajoittamisen lisäksi myös muut sopimuksessa huomioidut seikat, kuten työntekijöiden oikeudenmukaisen siirtymän. Ilmastotoimissa tulee edetä kustannustehokkuuden periaatetta noudattaen.
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisen suunnitelman (KAISU) tarkoitus on varmistaa hallituksen ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutuminen. Tavoite on hyvä, mutta valitettavasi KAISU-luonnos ei WWF Suomen mielestä täytä tätä kriteeriä. Ehdotus on kooste eri sektorille laadituista ohjelmista, ml. fossiilittoman liikenteen tiekartta, öljylämmityksestä luopumisen ohjelma sekä kansallinen CAP-strategia, joka koskee vuosien 2023-2027 maataloustukia. Monista toimenpiteistä on jo tehty erilaisia periaatepäätöksiä taikka linjauksia. KAISU-luonnos perustuu myös olettamuksiin, että merkittäviä päästövähennyksiä tapahtuu ilman hallituksen aktiivisia päätöksiä. Ehdotuksessa käsitellään monia hyviä aloitteita, mutta suunnitelman konkretian taso, teho ja ohjausvaikutteisuus jää epävarmaksi. WWF huomauttaa, että EU:n nykyinen Pariisin sopimuksen mukainen NDC ulottuu vuoteen 2030. On täysin selvää, että seuraava, vuoteen 2035 ulottuva NDC tulee tarkoittamaan tiukempia päästövähennyksiä myös Suomessa. On perusteltua, että KAISU on vuosien 2030-2035 toimenpiteiden osalta varsin ylimalkainen. Nykyisen hallituksen tulisi keskittyä niihin päästövähennystoimiin, joita voidaan lähivuosien poliittisten päätösten avulla varmistaa. Komission laskema Suomen vuoden 2005 päästöjen vertailuluku on 34,4 Mt CO2-e, joten Suomen päästötavoite vuodelle 2030 olisi 17,2 Mt. Suomen taakanjakosektorin vuosittaiset päästökiintiöt laskevat kiihtyvää tahtia 2022-2024. Ilmaston kannalta tämä tarkoittaa valitettavasi sitä, että ajallisesti päästövähennyssuunnitelma on takapainotteinen.
        • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Palta tukee hallituksen asettamaa tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä. Siksi on hyvä, että toimeenpano edistyy. Palta tukee kertaluonteisen jouston ja LULCF-jouston käyttämistä taakanjakosektorin 2030-päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Joustomekanismien käyttöä on mahdollistettava laajemminkin, sillä ne lisäävät kustannustehokkuutta. KAISU:un tulisi esimerkiksi kirjata selkeästi hallitusohjelman linjaus, että 2025 arvioidaan kansainvälisten joustomekanismien käyttöä osana 2035-hiilineutraaliustavoitetta. Joustoja saatetaan tarvita, jos esimerkiksi arviot metsien hiilinielusta osoittautuvat liian optimistisiksi. Ilmastotavoitteet tulevat tulevaisuudessa kiristymään yhä enemmän, ja siksi päästövähennyksiä on toteutettava vahvemmin myös sektoreilla, joilla päästöjä vähennetään nykyisin vielä maltillisesti. Tämä koskee esimerkiksi maataloutta.
        • Kemianteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kemianteollisuus pitää tärkeänä järjestelmällistä työtä ilmastoasioiden edistämiseksi. Ilmasto-asiat koskevat yhteiskunnassa kaikkia toimialoja, jolloin kokonaisuuden hahmottaminen on usein haastavaa. Lainsäädäntö laadittaessa ja toimenpiteitä pohtiessa onkin kriittistä pystyä edistämään ilmastotavoitteita kustannustehokkaasti ilman että vaarannetaan jonkin sektorin edellytyksiä seurata ilmastotiekarttojen viitoittamaa polkua kohti ilmastoneutraaliutta. Kemianteollisuus haluaa olla vuoteen 2045 mennessä hiilineutraali. Tähän pyritään sekä hiilija-lanjälkeä pienentämällä että hiilikädenjälkeä kasvattamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa oman toiminnan hiilijalanjäljen eli kasvihuonekaasupäästöjen pienentämistä nykyisestä 5,7 milj. ton-nin tasosta lähelle nollaa, sekä hiilikädenjäljen kasvattamista eli asiakkaiden päästöä pienentä-vien tuotteiden ja ratkaisujen tuottamista. Kemianteollisuuden tuotteiden potentiaalinen ilmas-tohyöty on selvityksien arvioiden perusteella jopa suuruusluokkaa 26 milj. t CO2 tulevaisuudes-sa. Tässä uusilla raaka-aineilla, teknologioilla, innovaatioilla ja kiertotaloudella on merkittävä rooli. Kemianteollisuus pitää tärkeänä, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) on ajan tasaisesti linjassa ilmastotavoitteiden ja erityisesti toimialojen ilmastotiekartto-jen kanssa.
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ja tulla kuulluksi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta. THL tukee suunnitelman tavoitteita ilmatonmuutoksen hillitsemiseksi sekä pyrkimystä hiilineutraaliuteen vuonna 2035. THL haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan liittyen. THL kiittää, että suunnitelmaa on valmisteltu rinnakkain ilmasto- ja energiastrategian kanssa ja, että suunnitelmassa tarkastellaan myös poikkileikkaavia teemoja, kuten alueellisen ilmastotyön ja kulutuksen merkitystä. THL haluaa myös kiittää ja painottaa, että ilmastotyössä on huomioitava hillintätoimien yhteydessä myös sopeutuminen, kuten monissa suunnitelman tavoitteissa onkin tehty.
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Finanssiala ry (FA) kannattaa toimia, joilla hillitään ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Kaipaamme poliittisilta päättäjiltä ennen kaikkea uskottavia linjauksia tulevista päästötavoitteista ja näiden tavoitteiden toteuttamisen keinoista. Markkinoilla ei ole pulaa sijoittajista, jotka etsivät kestäviä rahoituskohteita. Sen sijaan tarvitsemme yrityksiltä rohkeutta investoida uusiin kestävämpiin tuotantotapoihin, ja tämän avittamiseksi myös koko julkisen sektorin toiminnan tulisi tukea yksityisen sektorin siirtymää. Sitova hiilibudjetti vähintään vuoteen 2050 olisi tarpeen, jotta tarvittavia investointeja uskalletaan lähteä toteuttamaan.
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Helen kiittää ympäristöministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta. Helen näkee, että markkinaehtoisesti toimiva EU:n päästökauppajärjestelmä on osoittanut toimivuutensa ja kannattaa markkinaehtoisuuden lisäämistä myös EU:n taakanjakoasetuksen alaisille sektoreille. Helen pitää tärkeänä, että kunnianhimoisia päästövähennyksiä tehdään laaja-alaisesti kaikilla sektoreilla. Helen näkee, että perinteisesti taakanjakoasetuksen alaisilla sektoreilla päästövähennykset ovat olleet vaikeita verrattuna EU:n päästökauppajärjestelmän alaisiin sektoreihin, minkä aiemmat tilastot osoittavat. Tämän vuoksi Helen näkee, että taakanjakosektorilla on suuri päästövähennyspotentiaali ja olisi kestämätöntä, että taakanjakosektorin päästövähennysten epäonnistuessa lisäpäästövähennyksiä osoitetaan EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluville sektoreille. Helen kannattaa vahvasti kunnianhimoisia tavoitteita kaikille taakanjakoasetuksen alaisille sektoreille.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman laatimisesta on säädetty ilmastolaissa. Ilmastosuunnitelma koskee ns. taakanjakosektoria eli päästökaupan ulkopuolisia sektoreita maankäyttösektoria lukuun ottamatta. Taakanjakosektorille kuuluvat liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätehuollon ja F-kaasujen päästöt sekä päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden ja muun energiankäytön päästöjä. Järjestyksessään toisen ilmastosuunnitelman tavoitteenasettelun lähtökohtana toimii EU:n komission heinäkuussa 2021 julkaisema ehdotus taakanjakoasetukseksi sekä Sanna Marinin hallitusohjelmassa määritellyt ilmastolinjaukset. EU:n komission ehdotuksen mukaan Suomen taakanjakosektorin päästövähennysvelvoite vuodelle 2030 nousisi 39 prosentista 50 prosenttiin vuoden 2005 tasosta. Ehdotuksen mukaan Suomen päästövähennystavoite kiristyy 3,8 miljoonaa tonnia CO2-ekv.; päästötaso vuonna 2030 on 17,2 Mt CO2-ekv. ja vuonna 2035 14,5 CO2-ekv. Hallitusohjelman tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmaa on valmisteltu rinnakkain ilmasto- ja energiastrategian kanssa. Suunnitelman laatimisen perustana on ilmasto- ja energiastrategian kanssa yhteiset, VTT:n vetämässä HIISI-hankkeessa tuotetut skenaariot. Perusskenaarion mukaan taakanjakosektorin päästövähennysten ja tavoitteen välille jää 5,6 Mt CO2-ekv. päästökuilu vuonna 2030. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa arvioidaan, millä toimilla ero saadaan kurottua umpeen, ja miten päästöt edelleen vähenevät taakanjakosektorin osalta niin, että hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 on mahdollista saavuttaa. Ilmastosuunnitelman toimenpideohjelman muodostavat taakanjaon sektorikohtaiset lisätoimet sekä sektorirajat ylittävät, kuntien ilmastotyöhön ja kuluttajiin liittyvät toimet. Lisäksi toimenpideohjelmassa hyödynnetään vuoden 2030 tavoitteen osalta kertaluontoista joustoa ja LULUCF-joustoa, joita vastaavat kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennykset on saavutettava päästökauppa- ja maankäyttösektoreilla. Pohjois-Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä, että ilmastotavoitteiden vaikutuksien ohessa suunnitelmassa nostetaan esille toimenpiteiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä huoltovarmuuskysymyksiä. Toimenpiteiden kokonaiskestävyys ja oikeudenmukaisuus on tärkeä huomioida, kun tavoitteita viedään käytäntöön. Päästövähennysten toteutuma-arviot on esitetty hyvin taulukossa, mutta ehdotamme, että suunnitelman ydintoimien viestintää voisi vielä vahvistaa yhteen kokoavalla kuvalla tai taulukolla.
        • Metsähallitus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskee taakanjakosektoria, eikä siten suoraan kohdistu metsiin tai metsätalouteen. Suunnitelma vaikuttaa Metsähallituksen toimintaan ja kustannuskehitykseen erityisesti liikenteeseen ja työkoneisiin kohdistuvien toimenpiteiden kautta. Metsähallitus pitää hyvänä, että suunnitelmassa on myös tarkasteltu poikkileikkaavia teemoja, kuten alueellisen ilmastotyön ja kulutuksen merkitystä. Vankka tietopohja, sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus ovat hyviä lähtökohta ilmastopolitiikan päätöksenteolle. Kaikki yhteiskunnan osa-alueet tarvitaan mukaan. Toiminnassaan Metsähallitus tukee tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Valtion maita hoidetaan ja käytetään niin, että ne toimivat lisääntyviä hiilinieluina ja hiilivarastoina lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Metsähallitus kasvattaa monikäyttömetsien hiilinielua ja valtion maiden puuston hiilivarastoa vähintään 10 prosentilla ennen vuotta 2035. Metsähallitus Metsätalous Oy on ottanut käyttöönsä ETJ+ energiatehokkuusjärjestelmän, jonka avulla pyritään vähentämään energiaintensiivisten toimintojen, kuten puun korjuun ja kuljetusten sekä matkustuksen kasvihuonekaasupäästöjä. Suunnitelmassa todetaan, että hiilineutraaliudessa keskeistä on hiilinielujen oletettu määrä vuonna 2035, joka määrittelee vaadittavien päästövähennysten suuruusluokan. Metsähallitus kiinnittää huomioita siihen, että fossiilisten päästöjen vähentäminen tulee olla aina ensisijainen toimi. Luonnon hiilinieluihin kohdistuu epävarmuutta esimerkiksi erilaisina tuhoina. Ilmastonmuutoksen eteneminen lisää epävarmuutta ja riskejä. Hiilinielujen tarkasteluissa korostuu yleensä puuston merkitys. Myös suot ovat merkittäviä hiilinieluja ja hiilivarastoja, joita voidaan edelleen kehittää oikein kohdennetun ennallistamisen kautta. Lisäksi meret varastoivat hiiltä. Metsähallitus vaalii ja vahvistaa valtion maiden hiilinieluja ja varastoja sekä vähentää maaperästä aiheutuvia päästöjä. Keskeisenä keinona ovat hyvä metsien ja luonnonsuojelualueverkoston hoito, harkittu ennallistaminen sekä suunnittelun edelleen kehittäminen. Raportissa todetaan: ”Hiilineutraalius voi toteutua vuonna 2035, vaikka taakanjakosektorilla päästöt jäisivät tässä esitettyä hieman suuremmiksikin. Tämä edellyttäisi päästökauppasektorin päästöjen vähenemistä tai maankäyttösektorin nettonielun vahvistumista ennakoitua enemmän. Toisaalta päinvastainen kehitys näillä sektoreilla tarkoittaisi entistä suurempaa tarvetta vähentää päästöjä taakanjakosektorilla”. Raportin tekstistä syntyy käsitys, että taakanjakosektorin tavoitteiden vaikuttavuuden ja/tai toimeenpanon suhteen vallitsee epäilyksiä. Toisaalta toimijat voivat halutessaan tulkita kohtaa niin, että toimenpiteisiin sitoutuminen ei ole niin välttämätöntä, kun toisaalla kuitenkin tehdään töitä saman tavoitteen eteen. Tulkinnat vaikuttavat ongelmallisilta kunnianhimoisen ilmastopolitiikan kannalta. Euroopan komissio on ehdottanut maankäyttösektorille uutta vapaaehtoista joustokeinoa, joka muistuttaa osittain vapaaehtoisia päästökompensaatiojärjestelmiä. Kuten suunnitelmassa todetaan, joustomahdollisuuteen liittyy vielä epävarmuuksia, eikä sitä ole sisällytetty keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan. Tämä on tässä vaiheessa järkevää. Jatkossa tulee kuitenkin arvioida, miten vapaaehtoista joustokeinoa voidaan hyödyntää oikeudenmukaisesti, ja kuinka se asettuu vapaaehtoisen päästökaupan suhteen. EU:n sertifiointikehikko ei saisi heikentää metsien hiilinieluihin liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia, eikä metsien hiilinieluja tule sitoa riskinhallintamielessä vapaaehtoiseen EU:n joustomekanismiin, vaan Suomessa tulee jatkossakin mahdollistaa myös metsiin liittyvät vapaaehtoisen päästökaupan mallit.
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • On tärkeää, että Suomi on sitoutunut kansainvälisten päästövähennysvelvoitteidensa ja oman hiilineutraaliustavoitteensa toimeenpanoon. Glasgow’n ilmastokokouksen aikana annetut osapuolten kansalliset sitoumukset johtavat maailman keskilämpötilan nousuun arviolta 2,4 asteella vuosisadan loppuun mennessä. Haluamme, että Suomi toimii ilmastonmuutoksen torjunnassa esimerkin näyttäjänä ja vastuunkantajana. Suunnitelman tavoitteena tulee olla esittää toimenpiteet, joilla Suomi osaltaan varmistaa ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen. Toimenpidekokonaisuuden tulee olla riittävä kattamaan toteutumisen epävarmuustekijät, eli varmistaa riittävät päästövähennykset, vaikka osa toimenpiteistä ei toteutuisi aikataulussa. Ilmastopolitiikan suunnittelu tulee entistä vahvemmin kytkeä myös luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Ilmastokriisiä ja luontokatoa on ratkaistava yhtenä kokonaisuutena. Tieto Suomen ilmastopoliittisesta päätöksenteosta ja päästövähennystavoitteiden etenemisestä tulee olla helposti, läpinäkyvästi ja jatkuvasti jokaisen saatavilla. Suunnitelman seurannassa tulee kehittää myös tiedon ymmärrettävää ja läpinäkyvää saatavuutta kansalaisille. Etenkin nuorten ja heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia saada tietoa ja vaikuttaa myös suunnitelman toimeenpanoon kaikilla hallinnonaloilla tulee vahvistaa. Partiotoiminta kasvattaa lapsia ja nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen, kestäviin elämäntapoihin ja luonnon suojelemiseen. Ilmastonmuutos koskettaa vahvimmin juuri nuoria. Ympäristökasvattajana ja nuorten liikkeenä haluamme olla mukana jatkossakin ilmastopolitiikan suunnittelussa. Toivomme kansalaisjärjestöjen ja etenkin nuorisotoiminnan roolin tunnistamista ilmastopolitiikassa.
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet, jotka KAISUn luonnokseen on kirjattu, tulevat pääosin EU:sta. Taakanjakosektorilla tavoitteiden saavuttamisessa on merkittäviä epävarmuuksia liittyen mm. hiilinielujen merkitykseen ja LULUCF-sektorilla (maankäyttö ja metsätalous) saavutettaviin päästövähenemiin. Suunnitelmaluonnoksen kuva 8 sivulla 64 osoittaa, että liikenteen päästövähennystavoite on haasteellista saavuttaa. Niin kutsutut helpot toimet on jo tehty ja niiden avulla jäädään vielä melko kauas tavoitteista.
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja niin pitää ollakin. On tärkeää huomata, että tavoitteena ei saa olla vain yksittäisen vuoden päästötaso. Ratkaisevaa on kumulatiivinen päästö, ja sen vähentäminen on helpompaa kun aloittaa mahdollisimman nopeasti. Olisikin asetettava tavoitteita myös kumulatiivisille päästöille eli pitää ajatella hiilibudjettia.
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • KAISU:ssa on esitetty hyvin konkreettisia toimenpiteitä, joihin lähes kaikkiin tulisi saada kasvatus ja koulutus jollain tavoin mukaan, mikäli halutaan saada aikaan muutoksia käyttäytymisessä lyhyellä aikavälillä.
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Lausunnon kohteena oleva suunnitelma on kattava ja kuvatut tavoitteet ovat kannatettavia. Suomen Lähienergialiiton mielestä nyt on siirryttävä suunnitelusta suunnitelman toimeenpanoon. Vain näin voidaan todentaa ja seurata suunniteltujen toimien todelliset vaikutukset. Ainoastaan nopea toimeenpano mahdollistaa korjaavien toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen varsin lyhyen aikajänteen sisällä.
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suunnitelman tarve on taustoitettu selkeillä kuvauksilla EU:n ilmastolain sisällöstä ja komission 55-valmiuspaketin esityksistä, jotta saavutettaisiin 2050 ilmastoneutraalisuus 2050 Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. MTK kannattaa kunnianhimoista kansainvälistä ilmastopolitiikkaa painottaen, että jokaisen maan on tehtävä osuutensa. MTK korostaa, että ollakseen reilu maanomistajille, jäsenmaille ja luonnolle, kansallista suunnitelmaa ohjaavan EU:n valmiuspaketin toimeenpanon tulee perustua 1) luonnontieteellisiin kriteereihin ja 2) kansalliseen laskentaan päästöistä ja poistumista (hiilensidonta). Taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet ja toimet, jotka ovat suunnitelman ydintä, ottavat huomioon Suomelle esitetyt kiristyvät 50 %:n päästövähennykset taakanjakosektorille. Kiristys perustuu BKT/asukas jakotapaan eikä kustannustehokkuuteen, mikä olisi tuotava suunnitelman tavoitteissa kriittisesti huomioon. Kiristyneen taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen johdosta päästökuilu taakanjakosektorin toimille arvioidaan olevan noin 5,6 Mt:n (CO2-ekv), kun lähtökohtana on 21 Mt nettonielu. Näin nettonielulla on väljennetty päästöjä tuottavien sektoreiden päästövähennystavoitteita, kun ilmastopolitiikan painopisteen tulee olla fossiilisten päästöjen vähentämisessä. MTK korostaa, että maankäyttösektorin nielujen rooli on nähtävä tasapainottavana ja siinä aktiivisen metsien hoidon ja käytön merkitys on ratkaisu, joka jatkuu yli keskipitkän aikavälin.
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • "Lisäksi valtio pyrkii varmistamaan, että ilmastopolitiikan alalla tapahtuva päätöksenteko nojaa vankkaan tietopohjaan." Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa valmisteltaessa tulisi kuunnella Ilmastapaneelin, Kestävyyspaneelin ja Luontopaneelin asiantuntijoita. Jokaisen taakanjakosektoriin kuuluvan alan on kannettava vastuunsa tarvittavista päästövähennyksistä, eikä yksi ala saa liikaa nojata muilla aloilla tehtyihin päästövähennyksiin.
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suunnitelman tarve on taustoitettu selkeillä kuvauksilla EU:n ilmastolain sisällöstä ja komission 55-valmiuspaketin esityksistä, jotta saavutettaisiin 2050 ilmastoneutraalisuus 2050 Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Keski-Pohjanmaan liitto kannattaa kansainvälisen ilmastopolitiikan edistämistä kuitenkin siten painottaen, että jokaisen maan on tehtävä osuutensa. Keski-Pohjanmaan liitto painottaa, että ollakseen reilu maanomistajille, jäsenmaille ja luonnolle, kansallista suunnitelmaa ohjaavan EU:n valmiuspaketin toimeenpanon tulee perustua 1) luonnontieteellisiin kriteereihin ja 2) kansalliseen laskentaan päästöistä ja poistumista (hiilensidonta).
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Lapin kauppakamarin mielestä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ja siihen liittyvät toimenpideohjelma ovat tärkeä keino hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelussa. Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto ja lausuntoon liittyvistä selkeistä esittelymateriaaleista. Vihreä siirtymä on iso kansainvälinen ponnistus. Kansainväliset sitoumukset, EU:n lainsäädäntö ja Suomen omat toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka vaikutuksia on myös arvioitava kokonaisuutena. Taakanjakosektorin päästöjen alentamisvelvoitetta on tarkasteltava erityisesti Suomen elinkeinojen kilpailukyvyn ja taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Kaikilla toimenpiteillä on myös toisistaan poikkeavia alueellisia vaikutuksia, jotka on otettava huomioon. Oikeudenmukaisen siirtymän tulee tarkoittaa sitä, että jokin alue tai elinkeinon ala ei kohtuuttomasti kärsi tehdyistä päästövähennystoimenpiteistä. Suomen tavoitetason ja tehtävien toimien tulee olla linjassa EU-velvoitteiden kanssa. EU-tason tavoitteita tiukemmat toimet saattavat heikentää yritysten kilpailukykyä EU:n sisämarkkinoilla. Tämä riski on olemassa erityisesti suunnitellun kansallisen tieliikenteen päästökaupan osalta. Suomen on lisäksi varauduttava EU-lainsäädännön mukanaan tuomiin haittoihin. Näihin voidaan laskea esimerkiksi mahdollinen merenkulun päästökauppa ilman talvimerenkulun kompensointia, tai liikenteen ja rakennusten päästökauppa, joka kasvattaa elinkeinojen kuljetuskustannuksia harvaan asutuilla alueilla. Siirtymä kohti hiilineutraaliutta tulisi tapahtua niin, että ilmastotoimet eivät heikennä elinkeinojen menestymisen mahdollisuuksia tai haittaa vientiliiketoimintaa.
        • Gasgrid Finland Oy, Olli Sipilä, Toimitusjohtaja
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Gasgrid Finland Oy (jäljempänä Gasgrid Finland) on valtionyhtiö, joka toimii järjestelmävastaavana kaasun siirtoverkonhaltijana Suomessa ja tarjoaa asiakkailleen turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa sekä kehittää aktiivisesti ja asiakaslähtöisesti siirtoalustaa, palveluitaan ja kaasumarkkinoita edistääkseen tulevaisuuden hiilineutraalia energia- ja raaka-ainejärjestelmää. Suunnitelman tavoitteet ovat yleiseltä luonteeltaan tuettavia ja kannustettavia. Gasgrid Finland haluaa kuitenkin tuoda esiin kaasumaisten energiantuotantomuotojen joustavuuden sekä monikäyttöisyyden osana hiilineutraaliutta – tai jopa hiilinegatiivisuutta. Vähähiilisten kaasujen ja vedyn toimituslogistiikka sekä infrastruktuuri ovat jo osin olemassa ja niitä voidaan vahvistaa kustannustehokkaasti. Kaasumainen energiantuotanto tuo myös joustavuutta muutoin uusiutuvan energian kenttään, missä yleisenä huolena on nostettu toimitus- ja huoltovarmuutta. Gasgrid Finlandin näkemyksen mukaan puhtaiden kaasujen kehitys osana yhteiskunnan sähköistymistä on suuri mahdollisuus Suomelle. Puhtaalla sähköllä valmistettu vety ja siitä johdannaiset polttoaineet ja kemikaalit tulevat olemaan merkittävässä roolissa Euroopan hiilineutraaliuden ja jopa Suomen hiilinegatiivisuuden saavuttamisessa. Suomessa on puhdasta sähköä yli oman tarpeen sähköistäminen huomioiden. Tällä voidaan vastuullisesti mahdollistaa myös laajempi kädenjälki globaalisti. Puhtaiden kaasujen markkinoiden ja infrastruktuurien rooli osana tulevaisuuden energiajärjestelmää kannattaa tunnistaa ja varmistaa. Tähän suuntaan Eurooppaa vie myös 15.12.2021 julkaistu Kaasupaketti.
        • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • ELY-keskukset kiittävät mahdollisuudesta lausua keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU). Suunnitelmassa päivitetään Suomen keskipitkän aikavälin päästövähennystavoitteet EU:n edellyttämälle tasolle ja haetaan lisätoimia, joilla myös hallitusohjelman tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Suunnitelma on tärkeä osa Suomen ilmastopolitiikan toimeenpanoa ja sillä on potentiaalia osoittaa uusia avauksia päästövähennysten saavuttamiseksi. ELY-keskukset tekevät ilmastotyötä valvovan ja edistävän viranomaisen roolissa sekä ympäristön tilan seurannassa. ELY-keskuksilla on myös merkittävä aluekehittäjän rooli. ELY-keskusten tehtäviin ilmastokysymykset kytkeytyvät ELY-lain, ilmastolain sekä lukuisien erillislakien kautta. KAISUssa erityisesti maatalouteen, yritysten kehittämiseen, liikennejärjestelmään, yhdyskuntarakenteeseen, jäte- ja vesihuoltoon, pientalojen öljylämmityksestä luopumiseen sekä rahoitukseen liittyvät toimet kytkeytyvät ELY-keskusten virkatyöhön. ELY-keskukset toteavat, että suunnitelmassa erityisen ansiokasta on vahva taustatyö päästövaikutusten laskennassa ja arvioinnissa, mikä rakentaa suunnitelmalle uskottavan pohjan. Haasteellista sen sijaan on vähennysten toteuttaminen käytännössä. KAISUn yhteyteen tarvittaisiinkin täydentävä kuvaus niistä järjestelmätason systeemisistä muutoksista ja oikeudenmukaisesta siirtymästä, joiden tulisi tapahtua, jotta vähennyksistä tulisi yhteiskunnan toiminnan kannalta hyväksyttävällä tavalla totta. Samalla olisi tarpeen tarkastella ilmastokädenjälkeä. Tämä vahvistaisi kytkentää päästövähennystoimia mahdollistaviin rakenteisiin ja prosesseihin, kuten vaikutusten arviointeihin ja rahoitukseen. Lisäksi ELY-keskukset katsovat, että ympäristön ja luonnon koko kantokyvyn tulisi olla näkökulmana vahvemmin KAISUssa mukana esim. kansallisten ohjelmien, suunnitelmien ja lainsäädännön tunnistamisena. ELY-keskuksilla on tahtotila olla oman toimivaltansa puitteissa osana mahdollistamassa tarvittavia muutoksia. ELY-keskusten olisi mahdollista edistää lähes kaikkia KAISUn tärkeimpiä tavoitteita. ELY-ilmastotiekarttatyössä on todettu, että jopa 80 % kansallisesta päästökokonaisuudesta kulkee ELY-keskusten läpi alueilla, liittyen noin 200:aan virkatyönä toimeenpantavaan lakiin ja asetukseen. Toimintatapa mahdollistaa ennakoivuuden, sujuvoittamisen, valtakunnallisen tasapuolisuuden ja tiedon välittämisen alueilta ja alueille. Laajan toimintakenttänsä ja asiantuntijuutensa vuoksi ELY-keskusten on mahdollista tarkastella ilmastokysymyksiä poikkihallinnollisesti varmistaen myös mm. luonnon monimuotoisuuden sekä muiden yhteiskunnallisesti merkittävien arvojen turvaamisen sekä ottaen huomioon myös elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja alueellisen yhteistyön. Eri rahoitusinstrumentit ovat yksi keskeisin ohjauskeino KAISUn tavoitteiden saavuttamiseksi. ELY-keskukset toimivat merkittävältä osin välittävinä toimieliminä ja niillä on olennainen rooli EU:lta tulevan rahoituksen kanavoinnissa (Esim. ESR, EMR, EAKR, JTF) ja/tai toimeenpanossa (RRF). Myös KAISUssa mainitun kiertotalouden palvelujen tukemisen tavoitteita voitaisiin edistää rahoituksen keinoin. Ilmastotavoitteiden tullessa osaksi eri rahoitusinstrumentteja, on merkittävä haaste saada rahoitus kohdistettua aidosti ilmastovaikutuksiltaan parhaisiin hankkeisiin. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisi, tulee tuki-instrumentteihin liittyvää prosessia kehittää kokonaisuudessaan. Keskeisimmässä roolissa ovat rahoituksiin kohdennettavat ilmastokriteeristöt, joiden tulee olla mahdollisimman selkeitä ja välittävien toimielinten työhön sovellettavia. Tämä mahdollistaa prosessin toimivuuden ja läpinäkyvyyden hakijaviestinnästä hankearviointeihin ja hankkeiden vaikutusten seurantaan asti. SYKEssä on syksyn 2021 aikana valmisteltu kriteeristöjä DNSH-arviointeihin. Näitä voisi soveltuvin osin hyödyntää ilmastoarviointeja tehtäessä myös niissä rahoituksissa, joissa ei varsinaista DNSH-arviointia edellytetä. ELY-keskuksilla on asiantuntemuksensa myötä mahdollisuus edelleen osallistua arviointien kehittämiseen. Hankkeita arvioitaessa tarvitaan yhteistyön vahvistamista eri rahoitustahojen sekä ilmastoasiantuntijoiden välillä. Lisäksi tarvitaan toimintatapoja ELY-keskusten ilmasto-osaamisen hyödyntämiseen sekä rahoitusasiantuntijoiden osaamisen lisäämiseen ilmastokysymyksissä. ELY-keskuksilla on mahdollisuus tähän, mikäli niiden ilmastoresursseista huolehditaan. KAISUssa tulisi ottaa huomioon myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen, mikä kytkeytyy moniin toimenpide-ehdotuksiin joko synergiahyödyn tai sopeutumistarpeen vuoksi. Sopeutumisen kysymykset kuuluvat monelta osin ELY-keskusten perusvirkatyöhön (kuten alueidenkäyttöön, vesienhoitoon, maatalouteen ja tienpitoon) ja tätä osaamista syvennetään aktiivisesti. Suuret järjestelmätason murrokset (esim. energiajärjestelmän murros tai liikenteen palveluistuminen) voivat yhtä aikaa sekä lisätä sopeutumiskykyä isossa mittakaavassa että tehdä yksittäisistä kohteista aiempaa haavoittuvampia. KAISUssa tällainen kysymys on esimerkiksi energiatuotannon hajautuminen. Em. seikkojen vuoksi toimien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille tulisi myös tarkastella. ELY-keskusten toimintakenttä antaa tähän hyvät mahdollisuudet. ELY-keskukset kiittävät ilmastoasiantuntijaverkoston ja ilmastoryhmän tukemista KAISUssa ja toteavat, että ELY-keskusten ilmastoresurssien vakinaistaminen olisi tärkeää ilmastokysymysten täyden huomioon ottamisen mahdollistamiseksi ELY-keskuksissa. ELY-keskusten ilmastokädenjäljen vahvistaminen olisi erittäin tarkoituksenmukainen KAISUssa mainittu uusi toimi, joka voisi vahvistaa merkittävästi myös muuta alueiden kehitystä. Ilmastoasiantuntijaverkosto on ollut hyvä toimintatapa, jossa on voitu käsitellä nimenomaan ilmastoon liittyviä näkökulmia, joille ei muissa kanavissa ole vastaavalla tavalla tilaa tai aikaa. Resurssia tarvitaan sekä keskitetysti huolehtimaan valtakunnallisesti verkoston vetämisestä ja tiedon tuottamisesta että kullakin alueella ELY-keskuksen sisäisen ja alueellisen ilmastotyön vahvistamisessa alueiden omat erityispiirteet huomioiden. ELY-keskusten ilmastotyön kehittämisessä poikkihallinnollisesti on strategiapäälliköiden ja ohjaavien tahojen ilmastoryhmä ollut uudempi avaus. Vastaavasti kuin asiantuntijatasolla verkosto, ilmastoryhmä mahdollistaa tilan ja ajan ohjaavien tahojen ja ELY-keskusten väliselle ilmastokeskustelulle erityisesti strategiatason näkökulmasta. Aluehallintovirastojen osallistuminen ilmastoryhmän toimintaan on laajentanut ilmastotyön kehittämistä koskevaa systemaattista yhteistyötä koko aluehallintoon. Myös tällaisten toimintatapojen tukeminen ja levittäminen KAISUssa on tärkeää. KAISUn vaikuttavuuden mahdollistamiseksi on tärkeä tunnistaa verkostotyön vaikuttavuus sekä ELY-keskusten mukanaolo alueiden strategisessa ilmastotyössä. Tästä on jo nyt hyvää kokemusta ja ELY-keskusten rooli nähdään vahvana myös jatkossa. ELY-keskuksilla on monipuolinen ja nopeasti kehittyvä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. ELY-keskuksille on jo nyt muodostunut alueilla vahva asiantuntijarooli. Ilmastotehtävät ovat laajentuneet erilaisten avustus- ja hankerahoitusmahdollisuuksien myötä, joilla edistetään ilmastonmuutoksen hillintää tai vauhditetaan energiamurrosta. Myös ELY-keskusten valvonnallinen rooli on laajenemassa substanssilakien muuttuessa velvoittavammiksi ilmastonäkökulmasta. Toimeenpanon varmistamiseksi pidetään tärkeänä, että ELY-keskuksella on riittävät voimavarat ja osaaminen ilmastokysymysten käsittelemiseen.
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tavoitteen saavuttamiseksi ollaan suunniteltu käytettävän erilaisia joustokeinoja. Joustokeinojen käyttö on hyvin kyseenalaista, koska EU:n asettama 50% päästövähennystavoite ei ole Pariisin sopimuksen tavoitteen mukainen. Lisäksi pitää huomioida, että tavoite on asetettu alueperäisten päästöjen osalta eikä siinä huomioida tuonnin päästöjä. Siksi Suomen ei tulisi turvautua minkäänlaisiin joustoihin vaan päinvastoin pyrkiä vähentämään päästöjä EU:n tavoitetasoa enemmän.
        • Teknologiateollisuus ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Ilmastolain mukaan valtioneuvoston on hyväksyttävä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma kerran vaalikaudessa. Suunnitelma kattaa päästökaupan ulkopuolisille sektoreille eli niin sanotulle taakanjakosektorille kuuluvat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissuunnitelmat. Taakanjakosektorille kuuluvat liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, työkoneet, jätehuolto, päästökaupan ulkopuolinen teollisuus ja fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut. EU:n komissio on esittänyt Suomen taakanjakosektorille 50 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Lisäksi hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hallitus valmistelee ilmasto- ja energiastrategiaa, jossa hahmotellaan keinoja päästökauppasektorin päästöjen vähentämiseksi ilmastoneutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Sekä ilmastosuunnitelma että strategia hyödyntävät samoja skenaarioita, jotka on esitetty VTT:n mallilaskelmaraportissa “Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI)”. Teknologiateollisuus ry pitää tärkeänä, että molemmissa valmisteluissa sovellettavat skenaariot ovat yhdenmukaiset, jotta ilmasto- ja energiapoliittiset päätökset voidaan tehdä kustannustehokkaasti samojen taustaoletusten perusteella sekä päästökauppasektorilla, että taakanjakosektorilla. HIISI-laskelmien perusskenaarion mukaan Suomen taakanjakosektorin päästöt laskevat 22,8 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä niillä ilmastopoliittisilla päätöksillä, jotka on jo tehty. EU:n komission ehdotuksen mukaan päästöt olisi kuitenkin saatava laskemaan tasolle 17,2 miljoonaa tonnia, joten nykytoimien ja tavoitteen välille jää 5,6 miljoonan tonnin erotus vuoden 2030 tilanteessa. Perusskenaarion ja hallituksen hiilineutraalisuus-tavoitteen välillä on vuoden 2035 tilanteessa 6,1 miljoonan tonnin erotus, minkä edellyttämistä lisätoimenpiteistä on päätettävä vuonna 2030. Teknologiateollisuus ry kiinnittää huomiota KAISU:ssa arvioitujen päästövähennysten epävarmuuteen. EU:n suunnitteleman päästökaupan laajentamisen koskemaan omana järjestelmänään liikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöjä on arvioitu vähentävän Suomen taakanjakosektorin päästöjä 0,6 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Päästökaupan laajentamisesta ei ole varmuutta, eikä suunnitelmassa esitetä vaihtoehtoja, jos se ei toteudukaan. Toiseksi on huomattava, että suunnitelmassa joustojen osuus päästövähennyksistä on suuri. Oletuksena on, että Suomi tekee 0,7 miljoonan tonnin kertaluonteisen päästövähennysten siirron päästökauppasektorilta taakanjakosektorille. Tämä vähennys on samaa suuruusluokkaa kuin rakennusten erillislämmitykselle suunniteltu vähennys yhteensä vuoteen 2030 mennessä. Toinen jousto liittyy maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen (LULUCF) käytettävissä olevaan 0,4 miljoonan tonnin vähennykseen taakanjakosektorille. Tämäkin jousto on merkittävä; se on samaa suuruusluokkaa kuin koko maataloudelle suunniteltu päästöjen vähennys. Suunnitelmassa on ansiokkaasti otettu huomioon investoinnit uuteen energiateknologiaan, energiatehokkuuteen sekä tuotantoprosessien ja liikenteen sähköistyminen. Kiertotalouden ansiosta saadaan myös aikaan merkittäviä päästövähennyksiä, kun neitseellisten luonnonvarojen käyttö ja toisaalta valmistusprosessien energian tarve vähenevät. Uusi materiaalitehokkaampi teknologia mahdollistaa tuottavamman ja energiatehokkaamman teollisen toiminnan Suomessa, mikä etenee sektorikohtaisten vähähiilitiekarttojen mukaisesti. Tästä Teknologiateollisuus ry on samaa mieltä. Kansantaloudellisissa arvioissa on päädytty siihen, että työllisyys jalostuksessa kasvaa, mutta palveluissa vähenee. Suunnitelman lisätoimet kohdistuvat kotitalouksien kulutuskorissa asumiseen ja liikenteen palvelujen kulutukseen, koska lämmityskustannuksiin ja polttoaineiden hintoihin on arvioitu tulevan merkittäviä korotuksia. Korotukset vähentävät kotitalouksien ostovoimaa, minkä seurauksena energia- ja päästöintensiivisten tuotteiden sekä palveluiden kysyntä vähenee. Liikenteen päästöt vähenevät sitä mukaan kuin henkilö- ja pakettiautot sähköistyvät ja autokanta muutenkin uudistuu. Moottoriteknologia kehittyy ja raskaassa liikenteessä otetaan käyttöön uusiutuvia biopolttoaineita, biokaasua ja pidemmällä aikavälillä vetyä sekä siitä jalostettuja ns. power-to-X -polttoaineita, kuten synteettisiä hiilivetyjä. EU:n energia- ja ilmastopolitiikka nojaa Energiaunionin hallintomalliin, jossa jäsenmaat raportoivat säännöllisin väliajoin toimenpiteistään energiatehokkuuden parantamiseksi, uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi ja taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi (NECP-suunnitelmat). Suomi on ilmoittanut vuoden 2019 suunnitelmassa uusiutuvan energian tavoitteeksi 51 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostamisesta 18 prosentista 30 prosenttiin vuosina 2021-2029. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle eivät ole Suomen kannalta ongelmallisia. Energiatehokkuusdirektiivissä tehostamisvelvoitetta ehdotetaan nostettavaksi 0,8 prosentista 1,5 prosenttiin vuositasolla. Suomi on tähän mennessä saavuttanut energiatehokkuustavoitteensa lähinnä sektorikohtaisten energiatehokkuussopimusten ansiosta. Uusi kiristys voi johtaa kustannustehottomiin ratkaisuihin, joista yhtenä esimerkkinä on vaatimus rakennusten peruskorjausten lähes nollaenergiataso. Pahin ongelma liittyy kuitenkin energiatehokkuusdirektiivissä oleva EU:n yhteinen energian loppukäytön ja kokonaisenergiankulutuksen katto, joka uhkaa romuttaa vetytalouden kehittämisen. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että teollisuus, henkilö- ja pakettiautoliikenne sekä lämmitys voidaan sähköistää. Sähköistäminen ei kuitenkaan ole näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ensisijainen vaihtoehto lento- ja meriliikenteessä, raskaissa maantiekuljetuksissa eikä petrokemian teollisuudessa. Näillä sektoreilla ratkaisuna on vety ja siitä valmistetut synteettiset polttoaineet ja kemikaalit. Vedyn valmistuksessa tarvitaan paljon vähäpäästöistä sähköä, missä energiatehokkuusdirektiivin katto uhkaa tulla vastaan. Teknologiateollisuus ry:n mielestä energiatehokkuusdirektiivin katto tulee poistaa, jotta EU:n hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa. Suunnitelmassa on ansiokkaasti otettu huomioon TEMin energiatuen ja demonstraatiorahoituksen merkitys uuden energia- ja vähähiiliteknologian edistämisessä. Demonstraatiorahoitus sai tuntuvan, noin 450 miljoonan euron, lisäpanostuksen Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman kautta vuosille 2022 ja 2023. On tärkeää, että nämä varat käytetään suomalaisen teollisuuden suurten demonstraatioiden toteuttamiseen, joiden synnyttämien kotimaisten referenssien kautta meille avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisille markkinoille. Suunnitelmassa on listattu muun muassa seuraavia toimia päästöjen vähentämiseksi teollisuudessa: - Sähköistämistuen kautta tuetaan vähähiilitiekarttojen toteutumista. - Demonstraatiohankkeiden energiatuen jatkaminen vuoden 2023 jälkeenkin sekä pienemmän kokoluokan uusiutuvan energian ja energiatehokkuushankkeiden energiatukivaltuuden varmistaminen. - Polttoon perustumattomien lämmöntuotantomuotojen kuten ylijäämä- ja ympäristölämmön hyödyntäminen ja geotermisen lämmön käyttöönotto. - Varmistetaan energiatehokkuustoiminnan jatko myös nykyisen sopimuskauden 2017-2025 jälkeen. - Energiatehokkuuskatselmuksia jatketaan ja energianeuvontaa kehitetään. - Tuetaan pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten päästövähennystoimia ja sähköistymistä EU:n rahoitusvälineiden ja aluekehitysrahastojen avulla. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet ovat Teknologiateollisuus ry:n mielestä oikeaan osuneita. Sektorikohtaisista toimenpiteistä suunnitelman liikenteen päästöjen vähentäminen on huonosti perusteltu. Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan perusennusteeseen verrattuna tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä liikenteen päästöjen vähentämiseksi lisätoimia 1,25 miljoonan tonnin edestä. Suunnitelmassa on esitetty muun muassa seuraavia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi: - Valtion ja kuntien yhteistyöllä edistetään kestävää liikennettä kuten kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja erilaisia palveluja. - Korotetaan suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtionapuja. - Kehitetään seudullista joukkoliikennettä. Politiikkatoimilla on arvoitu saavutettavan 0,3 miljoonan tonnin päästövähennys vuoden 2030 tilanteessa. Toimenpiteiden tulokset riippuvat paljolti siitä, kuinka ihmisten liikkumistottumukset muuttuvat. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman vakavin puute liittyy taloudellisten vaikutusten hataraan selvitykseen. Selvityksessä on todettu, että “huomattavien päästövähennysten saavuttaminen nopeassa aikataulussa johtaa vähennysten rajakustannusten kasvuun huomattavasti EU:n päästöoikeuksien arvioitua hintatasoa korkeammaksi. On luultavaa, että kotimaista päästöverotusta jouduttaisiin tiukentamaan, jotta syntyisi toimenpiteiden vaatima taloudellinen kannustin.” Edellä mainitut toteamukset herättävät vakavan huolen, kuinka Suomen teollisuuden kilpailukyky voidaan säilyttää. Selvityksessä on mainittu yksipuolisesti vain kotitalouksien ostovoiman heikentyminen ja kulutustavaroiden kysynnän lasku mutta sivuutettu teollisuudelle syntyvät lisäkustannukset. Päästövähennysten rajakustannusta on arvioitu TIMES-mallilla, mutta arvio koskee koko taloutta, ei pelkästään taakanjakosektoria. Tämä on vakava puute ottaen huomioon, että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma koskee nimenomaan taakanjakosektoria. Suunnitelman taloudellisia vaikutuksia käsittelevässä osassa olevan kuvan perusteella päästövähennysten marginaalihinta nousee vuoteen 2030 mennessä tasolle 120 euroa/CO2-ekvivalenttitonnia ilman joustojen hyväksikäyttöä ja tasolle 110 euroa/tCO2-ekv. vuoteen 2035 mennessä, vaikka joustot olisivatkin käytössä. Erityisen hälyttävää on tieliikenteen kustannusten kasvu, joita ei ole arvioitu asianmukaisesti. Selvityksessä todetaan, että osa liikennesektorin toimista voi olla varsin kalliita päästövähennyksen näkökulmasta arvoituna. Ei kuitenkaan kerrota, kuinka kalliita. Ei myöskään kerrota kuinka lisäkustannukset jakautuvat henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen välillä. Kerrotaan vain, että päästövähennysinvestoinnit kohdistuvat taakanjakosektorilla erityisesti liikenteeseen. Teknologiateollisuus ry:n mielestä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma onkin puutteellinen erityisesti tieliikenteen päästövähennysten kustannusten arvioinnin osalta. Suomen elinkeinoelämän toiminnan ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta kuljetuskustannukset ovat keskeisen tärkeitä. Meillä on jo nyt Keski-Eurooppaan verrattuna korkeat logistiikkakustannukset, jotka asettavat vientiteollisuutemme muita EU-maita heikompaan asemaan. Taakanjakosektorin päästövähennykset ovat aivan liikaa sen varassa, että uusiutuvien biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta kiristetään ja liikennepolttoaineiden verotusta nostetaan. Suunnitelmaa on siksi liikenteen osalta täydennettävä siten, että läpinäkyvästi arvioidaan vältettyjen hiilidioksidipäästöjen rajakustannukset sekä teollisuudelle aiheutuva kuljetuskustannusten nousu kotitalouksien liikkumiskustannusten kohoamisen lisäksi.
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Oleellista kaikissa toimissa on, että ne ovat realistisia ja tasapuolisia. Suomella tulee olla kunnianhimoiset tavoitteet, mutta siten, etteivät ne vaaranna kilpailukykyämme. Kuten viime aikoina on nähty, keskustelu ilmastokysymyksistä on ollut hyvin ääreistynyttä ja politisoitunutta. Tämä ei saa eikä voi vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikan linjaan vaan sen on perustuttava tieteeseen ja sen myötä yhteisesti hyväksyttyihin laskentaperusteisiin niin hiilinieluista, hiilen sidonnasta kuin päästöistä. Maa- ja metsätalous ovat ainoat luonnonmukaisesti hiiltä sitovat toimialat, minkä vuoksi niiden toimintaedellytyksiä tulee kaikin tavoin edistää, ei estää eikä haitata. Suunnitelman näkökulma tulee olla ilmastokysymysten edistämisessä ja uusien keinojen löytämisessä sekä olemassa olevien vahvistamisessa. Rajoittamalla ja kieltämällä ei näihin tavoitteisiin päästä, koska ne aiheuttavat ristiriitoja ja vastakkainasettelua, mikä ohjaa keskustelun syrjään varsinaisista tavoitteista. Tehokkainkin suunnitelma on hyödytön, jos se ei saa laajaa ja puoluerajat ylittävää hyväksyntää. Ilmastopolitiikka ei missään olosuhteissa olla ideologioiden ohjaamaa, kuten ei mikään muukaan politiikka.
        • Invalidiliitto ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Invalidiliitto yhtyy suunnitelman tavoitteisiin korostaen, että jokaisella toimijalla on oma osuutensa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Jotta vammaiset ihmiset voivat osallistua yhdenvertaisesti erilaisten ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden tekemiseen, on huolehdittava läpileikkaavasti palvelujen ja rakennetun ympäristön esteettömyydestä sekä digitaalisesta saavutettavuudesta sekä riittävistä taloudellisista tukimuodoista. YK:n vammaisyleissopimus edellyttää, että vammaiset ihmiset huomioidaan aktiivisina kansalaisina, joilla on yhdenvertainen mahdollisuus toimia yhteiskunnan jäseninä. Invalidiliitto muistuttaa YK:n ihmisoikeusneuvoston linjauksesta päätöslauselmassaan 41/21 vuonna 2019. Siinä todetaan, että sopimusvaltioiden tulisi kehittää sääntelyä niin, että se mahdollistaisi vammaisten henkilöiden osallistumista ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Invalidiliitto pitää perusteltuna hallitusohjelmakirjausta siitä, että hiilineutraaliustavoitteeseen pyritään sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Tästä lähtökohdasta myös vammaisten ihmisten liikenteessä liikkumisen erityiskysymyksiin on syytä kiinnittää huomioita mm. yhdenvertaisen liikkumisen toteutumiseksi. Autokannan uudistaminen on yksi perusta kasvihuonepäästöjen puolittumiseen ja vaikuttaa vammaisten ihmisten mahdollisuuksiin liikkua yksilöllisten tarpeittensa mukaan. Vammaisten ihmisten liikkumisen tarve omalla autolla korostuu etenkin haja-asutusalueilla, joilla julkisen esteettömän liikenteen saatavuus vähäistä ja taksipalveluidenkin saatavuus on heikkoa. YK:n vammaissopimuksen artikla 9 (Esteettömyys ja saavutettavuus) korostaa vammaisten ihmisten itsenäistä elämää ja osallisuutta sekä yhdenvertaista pääsyä mm. kuljetukseen myös maaseutualueilla. 
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tavoite on hyvin perusteltu, selkeä ja faktaperäinen. Taulukoissa käytettyä termiä one-off ei kuvata ja sille olisi hyvä antaa selite: päästöoikeuksien rajoitettu siirto päästökaupasta taakanjakosektorille.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vainonen Hannu
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • 3 Suomen ilmastopolitiikka 3.1 Yleiskuva s. 40 OKM kommentti: Suomen ilmastopolitiikan yleiskuvan toimijaryhmissä nostetaan valtion rooli, ja samassa yhteydessä yritysten vastuu ja niiden tukeminen. Tässä yhteydessä voisi tarkemmin miettiä erityisesti myös valtionyhtiöiden mahdollisuuksia ilmastopolitiikan toteutukseen.
        • Päijät-Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Päijät-Hämeen liitto pitää hyvänä asiana, että Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa on määritetty sektoreittain vaadittavat toimet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeää säilyttää riittävä kunnianhimon taso tavoitteiden saavut-tamiseksi, sekä myös varmistaa riittävät resurssit toimille.
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • 2030 velvoitetason saavuttaminen on joustojen varassa. Joustojen sijasta velvoitetasoon tulee päästä pitävällä suunnitelmalla ja toimenpiteillä. Mahdolliset lisätoimet pitää siis muuttaa sitoviksi lisätoimiksi. Joustot ja nykyiset mahdolliset lisätoimet yhdessä eivät tuota kovinkaan suurta marginaalia tavoitetasoon nähden. Suomen tulee tehdä kansallinen päätös siitä, että taakanjakosektorin päästökiintiön alituksia ei käytetä ylitysten kompensointiin muina vuosina. Tavoitteiden sekä toimien tulee olla riittävän kunnianhimoisia. Sama koskee päästösektoreiden välisiä joustoja.
        • Ilmatieteen laitos
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet tukevat Suomen kansallisen hiilineutraaliustavoitteen sekä komission ehdotuksen mukaisen Suomelle asetettavan taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen saavuttamista. Suomelle haastavat päästövähennykset liikenteessä ja maataloudessa ovat nimenomaan taakanjakosektorilla. Koska komission ehdotukset taakanjakosektorilla menevät jopa kansallista kunnianhimoa pidemmälle, kirittävät ne hiilineutraaliuden saavuttamista. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että hiilineutraaliuteen vaadittavien päästövähennysten taso riippuu voimakkaasti maankäyttösektorin nettonielun pitkän aikavälin tasosta.
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Suunnitelman tavoitteet STTK kannattaa hallitusohjelman tavoitteita, joiden mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Taakanjakosektorille tämä merkitsee päästövähennyksiä 14,5 Mt CO2-ekv. Onnistumisen edellytyksenä on määrätietoiset ja johdonmukaiset päästövähennystoimet, niiden riittävä ja pikainen rahoitus, sekä laadukas seuranta. Onnistuminen edellyttää mittavia investointeja vihreään siirtymään ml. koulutukseen ja TKI-toimintaan. STTK pitää Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (Kaisu) esityksen isona puutteena sitä, että työntekijöille oikeudenmukaisen siirtymän varmistamista ei ole sisällytetty osaksi esityksiä. Nyt kaikki konkreettiset toimenpiteet puuttuvat. Reilun siirtymän periaate on edellytys ilmastotoimien yleiselle hyväksyttävyydelle. Oikeudenmukaisuus toimenpiteissä ja vuoropuhelu ovat keskeisiä tilanteissa, joissa ilmastopolitiikan kannalta välttämättömät toimet uhkaavat työpaikkojen ja työntekijöiden tulevaisuutta, tai merkitsevät palkansaajille uusia kustannuksia. Säätelyssä ja verotuksessa on otettava huomioon toimenpiteiden vaikutukset tulonjakoon ja ostovoimaan. Näiden ohjelmien suunnittelu ja käynnistäminen on tehtävä välittömästi, ja niihin on varattavat riittävät määrärahat. STTK:n kanta suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin on sidottu siihen, kuinka se mahdollistaa palkansaajien osallistumisen ilmastotoimien suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin, ja kuinka suunnitelmissa huomioidaan ja ennakoidaan toimien työllisyys- ja osaamisvaikutukset. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena pitää olla ihmisille turvallinen ja hallittu siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Ehdotetuilla tavoitteilla ja toimilla on merkittäviä vaikutuksia moneen ammattiryhmään ja sen onnistunut toteuttaminen edellyttää kattavaa muutosturvaa ja hyvää vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kanssa.
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Kestävän ja kiertotaloutta tukevan biotalouden rooli voisi olla suurempikin ml. puurakentamisen ja metsien kestävän ja ilmastoviisaan hoidon ja käytön.
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Liian kunnianhimoinen tavoite. Suomen tulee mennä samassa tahdissa muun EU:n kanssa, tai seurata tärkeimmän EU-kauppakumppanin (Saksa) toimia.
        • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Joensuun kaupunki lausuu seuraavaa Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimenpiteet kohdistuvat ns. taakanjakosektorille eli päästökaupan ulkopuolisille sektoreille maankäyttösektoria lukuun ottamatta. Eri sektoreiden toimenpiteet on pyritty valitsemaan niin että niiden vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri. Kuntasektorin tavoitteiden kannalta tämä on tärkeää, sillä kuntien hiilineutraalius- ja hiilinegatiivisuustavoitteiden saavuttamisessa niin sanottujen ylätason politiikkatoimenpiteiden merkitys on suuri.
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Suomen ilmastopolitiikan tavoitetasossa tulisi huomioida Suomen ilmastopaneelin laskelmien mukaisesti sekä valtioiden historialliset päästöt että talouden koko. Kun nämä otetaan huomioon, Suomella ei ole enää jäljellä minkäänlaista hiilibudjettia. Tähän vedoten, ja jo nyt aiheutetun ilmastojärjestelmän keikahduspisteistä johtuvan planetaarista tasapainoa uhkaavan vaaratilanteen vuoksi, kaikkea valtion politiikkaa tulee tarkastella ilmastovaikutusten ja luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien seurausten näkökulmasta. Päästöjen vähentäminen tulee priorisoida talouden kasvattamisen edelle, sillä päästöjen ja materiaalivirtojen saattamisesta kestävälle tasolle jatkaen samalla talouden kasvattamista ei ole tutkimusnäyttöä riittävässä mittakaavassa ja riittävällä nopeudella (Vadén et al. 2019). https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/76338 Luettelen alla joitakin ongelmakohtia, joita ei voida jättää huomiotta. Suomen täytyy lakata tukemasta fossiilisten polttoaineiden käyttöä rahallisesti sekä niiden kuljettamista muiden valtioiden käyttöön. On luotava sitova lainsäädäntö, joka kieltää rahoituslaitoksia sijoittamasta fossiilisiin polttoaineisiin. Esimerkiksi suomalaispankki Nordea on antanut vuosina 2015-2020 yli 12 miljardin euron edestä takuita ja lainoja fossiiliselle teollisuudelle. https://www.banktrack.org/article/scandinavian_banks_poured_67_billion_into_the_fossil_fuel_industry_since_paris Hiilikuljetukset Suomen satamista sekä valtion omistaman logistiikkakonserni VR:n junilla on lopetettava. Kulutusperäiset päästöt huomioitaessa Suomen päästöt kasvavat noin kolmasosan. Ne tulisi laskea mukaan Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen, ja valtion tulisi tukea ja ohjata kansalaisia kulutuksen vähentämiseen.
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Hiilineutraaliuteen tulee pyrkiä jo 2030 vuonna koska olemme saattamassa maapallon 2-3 asteen lämpenemiseen. Aikaa ei ole hukattavaksi yhtään.
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Suunnitelman tavoitteena on määrittää ja arvioida ne lisätoimet taakanjakosektorilla, millä Suomi pääsee päästövähennystavoitteeseensa vuosille 2030 ja 2035. Suunnitelmaan on sisällytetty riittävä määrä uusia toimenpiteitä tarvittavien päästövähennysten saavuttamiseksi. Uusilla toimilla tai lisätoimilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia toimia ja niiden aikaansaamia päästövähennyksiä, joita ei ole otettu huomioon perusskenaariossa. Päästövähennysvelvoite vuosille 2021–2030 muodostuu komission ehdotuksen mukaan vuosittaisten päästökiintiöiden muodostamasta päästövähennyspolusta, jonka päätepiste on vuoden 2030 tavoite. Päästökiintiöiden laskenta jaettaisiin kolmeen jaksoon. Kunkin jakson tavoite on riippuvainen siitä, miten hyvin edellisen jakson aikana pysytty päästövähennyspolulla. Päästövähennysten ja uusien toimien tarve tulee kasvamaan 2030-luvun alulle saavuttaessa. Päästövähennysvelvoitteen täyttymisessä sallitaan erilaisia joustokeinoja, kuten esim. LULUCF-jousto, ajalliset joustot, siirrot jäsenmaiden välillä. Joustokeinot antavat mahdollisuuden tavoitteen saavuttamiseen liittyvään riskienhallintaan. Suomi ei toistaiseksi ole käyttänyt joustokeinoja.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Tavoitteiden on hyvä olla kunnianhimoisia ja asteittain eteneviä, jotta ympäristörasitusten kompensaatioiden vaikutukset eivät heijastu liiaksi yritystoimintaa tai kotitalouksille hintojen nousussa.
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Suunnitelmasta päätettäessä on painotettava erityisen voimakkaasti kansantaloudellista näkökohtia. Suunnitelma EI SAA johtaa merkittävään teollisuuden ja kansalaistenkustannusten nousuun. Mikäli näin käy, on se kompensoitava täysimääräisesti veroja alentamalla.
        • 2a Liikenteeseen suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus
        • Kangaspuoskari Suvi
          Uppdaterad:
          15.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Hirvonen Katariina
          Uppdaterad:
          15.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lilja Rauna
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Miettinen Iiris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karttunen Ville
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Pietilä Pauli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Högsten Johan
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karjalainen Natalia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autoliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Mäkinen Salla
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suortti Jussi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Tiihonen Eevi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Juntunen Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lehtonen Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Linnekoski Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Järvelä Elina, Lausunnon antaja on yksityinen henkilö.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Maaranen Mira
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suvitie Riku
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Mäntylä Iris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Hänninen Maiju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Humuskampanja, www.humuskampanja.fi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Amnesty International Suomen osasto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Sitra, Kestävyysratkaisut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lämmitysenergia Yhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Tekniikan Akateemiset TEK ry, Teini Jussi-Pekka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Metsähallitus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Invalidiliitto ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Espoon kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 14
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Heikkilä Esa, 75 vuotias työeläkeläinen
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Korhonen Markus
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • 2b Liikenne - avovastaus
        • Kangaspuoskari Suvi
          Uppdaterad:
          15.1.2022
          • Julkista liikennettä ja pyöräilyä pitäisi korostaa. Täyssähköautojen varaukseton tukeminen huolestuttaa minua, sillä akkumineraalien louhimisen räjähdysmäinen kasvu on uhka myös Suomessa. Tulisi tukea mahdollisuuksien mukaan polttoainetta ilmasta otetusta hiilidioksidista.
        • Tommila Esa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Noin 15 v sitten omaksuttu oletus liikenteen uusiutuvien biopolttonestekomponenttien hiilineutraaliudesta on vanhentunut. Vaikka RED II:ssa on asetettu aika kattavasti kestävyyskriteerejä, ne kohdistuvat enemmän viljelyn kestävyyteen kuin hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Varsin asiallinen järjestö Transport & Environment osoittaa, että päästöt ovat vastaaviin fossiilikomponentteihin verrattuina 2,5 - 3-kertaiset. Tällä on merkitystä Kaisun tarkasteluvälillä. Realismia! https://www.transportenvironment.org/discover/10-years-of-eu-fuels-policy-increased-eus-reliance-on-unsustainable-biofuels/
        • Pihlajasaari Luka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen tulee tehdä kaikkensa irrottautuakseen fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja ohjata resursseja niin, että vaihtoehtoiset polttoaineet ovat tavallisen kansalaisen saavutettavissa.
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Käytännön toimet biokaasun edistämiseksi liikenteessä ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi. Biokaasulla pystytään hyödyntämään monia maatalouden ja elintarviketeollisuuden jakeita, jolloin se parantaa em. toimialojen kykyä vastata ilmastohaasteisiin samalla vähentäen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamiseksi tähtäävien biokaasutavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin myötävaikutusta myös muilla vain ympäristöpolitiikan alueilla.
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikennerakenteita on alettava ohjaamaan kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen nojaavia rakenteita. Nykyinen suunnitelma ei sitä tee konkreettisesti.
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikennerakenteita on alettava ohjaamaan kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen nojaavia rakenteita. Nykyinen suunnitelma ei sitä tee konkreettisesti.
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Etätyön lisääntymistä voi tuskin pitää massiivisena päästövähennystoimenpiteenä. Yhteyskäyttöautojen käyttöä pitäisi tukea, samaten kuin autoista luopumista ja mahdollisesti voisi harkita sitä, että verohelpotuksen saisi maksimissaan vain yhteen autoon per kotitalous.
        • Karttunen Ville
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmaan pitäisi sisältyä vahvempaa ohjausta autoliikenteestä julkisen ja kevyen liikenteen suuntaan.
        • Autoliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kunnianhimoa tulisi olla nykyistä enemmän autokannan uudistamisessa ja julkisen latausinfran rakentamisen edellytysten parantamisessa sekä olemassa olevalle autokannalle tarkoitettujen biopolttoaineiden tarjonnan edistämisessä. Bio-osuuksien lisääminen nostaa polttoaineiden hintoja, joten tätä hinnannousua tulee kompensoida verotuksen keinoinen. Verotuksen tulee olla mahdollistava, ei estävä tekijä tavoitteiden saavuttamisessa. Myös valtion pitää osoittaa kunnianhimoa tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtion tulee arvioida, halutaanko kerätä mahdollisimman paljon verotuloja vai saavuttaa asetetut tiukat ilmastotavoitteet huolehtien kuitenkin kansantaloudesta. Jos valtio pitää kiinni korkeista veroista, kansalaiset pitävät kiinni vanhoista autoistaan. Suomessa on yksi EU:n vanhimmista autokannoista ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää autokannan voimakasta uusiutumista. On tärkeää huomioida, että yhtä uutta autoa kohden Suomessa myydään kuusi käytettyä autoa. Automarkkinan kannalta on keskeistä, että meillä on saatavilla hyviä käytettyjä autoja. Markkinan pitää olla mahdollisimman toimiva ja sujuva myös tuotaessa autoja ulkomailta. Esimerkiksi käytettyjen sähköautojen tarjonta on Suomessa vielä hyvin pientä moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Eri toimenpiteitä ja mahdollisia tukia pohdittaessa on huomioitava koko autokaupan ketju. Liikenteen sähköistyminen vaatii riittävää latausverkkoa. Toimiva latausverkko tarvitsee kattavaa yön yli tapahtuvan latauksen mahdollisuutta erityisesti asuinalueilla. Myös kaupunkialueilla pitää olla tilaa pysäköintiin ja lataamiseen. Sen sijaan, että pysäköintipaikkoja koitetaan karsia auton käytön hankaloittamiseksi, pitäisi pyrkiä pysäköinti- ja latausmahdollisuuksien varmistamiseen. Myös kaupunkilaisilla on jatkossakin autoja, vaikka kaupunkialueen lyhyempiä matkoja olisikin mahdollista tehdä muilla kulkutavoilla. Sähköautojen yleistymisen myötä ja mahdollistamiseksi myös katuverkon varrelle on voitava rakentaa latauspisteitä. Kansallista päästökauppaa ei pidä lähteä edistämään etenkään, kun EU:ssa suunnitellaan liikenteelle päästökauppaa. Suomessa ei kannata luoda uutta verojärjestelmää ja käyttää sen perustamiseen ja operointiin varoja. Liikenteen verotusta ei pidä toteuttaa myöskään niin, että tarvitaan ilmastoimia koskeva sosiaalirahasto. EU:ssa suunnitteilla oleva sosiaalirahasto tarkoittaisi, että hyvin kansallisesti asiansa hoitaneet maat, kuten Suomi, joutuisivat maksamaan muiden EU-maiden vihreän siirtymän kustannuksia. Uutta sosiaalirahaston kaltaista tulonsiirtojärjestelmää ei pidä toteuttaa myöskään kansallisessa toiminnassa eikä tällaista järjestelmää edellyttäviä toimenpiteitä pidä toteutttaa. Meillä on jo nyt lukuisia tulontasausinstrumentteja, joilla kansalaisia voidaan tukea. Autokannan energiatehokkuuden paraneminen sähköistymisen ja latausinfran rakentamisen sekä biojakeluvelvoitteen laajenemisen myötä erityisesti henkilöautoliikenteen päästöjä saadaan vähennettyä. Kaikkea ei voi kuitenkaan sysätä liikenteen niskoille kurjistamalla kansalaisten liikkumismahdollisuuksia.
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikennerakenteita on alettava ohjaamaan kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen nojaavia rakenteita. Nykyinen suunnitelma ei sitä tee konkreettisesti. Julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn tukeminen pitäisi olla keskeisessä asemassa.
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikenneratkaisuja olisi aktiivisemmin alettava purkamaan ja korvaamaan joukkoliikenteeseen, jalankulkuun sekä pyöräilyyn perustuviin ratkaisuihin.
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikennerakenteita on alettava ohjaamaan kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen nojaavia rakenteita. Nykyinen suunnitelma ei tee sitä konkreettisesti.
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Biokaasun edistämien on mukana suunnitelman liikennettä koskevassa osiossa. Biokaasun edistämisessä ei ole kuitenkaan otettu riittävästi huomioon hajautetun ja pienimuotoisen biokaasutuotannon mahdollisuuksia. Maaseudulla on paljon biokaasun tuotantopotentiaalia, mutta potentiaali on osin hajallaan ja raaka-aineiden kuljettaminen pitkiä matkoja ei ole taloudellisesti kannattavaa, Maatiloilla on kuitenkin monia mahdollisuuksia korvata fossiilista energiaa tilan omia biokaasupotentiaaleja hyödyntämällä. Tarvitaan tutkimusta, tuotekehitystä ja liiketoimintamalleja hajautetulle biokaasutuotannolle. Hajautetun biokaasutuotannon edistämien edellyttää myös mahdollistavia ratkaisuja lupamenettelyissä, tukipolitiikassa ja kestävyyslainsäädännössä. Suomen tulee sekä kansallisessa että EU-politiikassa ajaa vahvemmin aidosti uusiutuvan biokaasun liikennekäytön lisäystä. Myös työkonekäytössä biokaasulle on paljon potentiaalia. Biokaasulla pystytään hyödyntämään monia maatalouden ja elintarviketeollisuuden jakeita, jolloin se parantaa em. toimialojen kykyä vastata ilmastohaasteisiin.
        • Mäkinen Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikennerakenteita on alettava ohjaamaan kohti julkiseen ja kevyen liikenteen tähtääviä rakenteita. Nykyinen suunnitelma ei tee sitä konkreettisesti.
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenteen jakeluvelvoitteen nosto vähintään 34 %:iin on varma toimenpide, jonka kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti. Samaan aikaan tulee edistää kaikkien korkeaseosbiopolttoaineiden, biokaasun ja muiden uusiutuvien käyttöä jakeluvelvoitteen piirin ulkopuolella. Esimerkiksi voitaisiin ottaa käyttöön vuosittain korkeaseoksisten uusiutuvien polttoaineiden käyttöosuudesta riippuva ajoneuvovero tai ammattidiesel /ammattibiometaani. Kannatamme esitetyistä ohjauskeinoista tärkeintä ja kustannustehokkainta, eli jakeluvelvoitteen nostamista 34 prosenttiin, joka vastaa liikennebiokaasumäärän käytön nostamista 2,5 TWh:iin. Painotamme suunnitelmassa tunnistettua ongelmaa: mikäli prosenttia ei nosteta, biokaasun lisääminen jakeluvelvoitteeseen ei vähennä fossiilisia polttoaineita vaan nestemäisiä uusiutuvia biopolttoaineita, mikä olisi keskipitkän aikavälin ilmastopolitikan suunnitelman koko toimenpidekokonaisuus ja sen lukuisat epävarmuudet (luku 7) huomioiden haitallista. Biokaasutavoite on kunnianhimoinen ja kehityksen ohjaaminen tähän suuntaan edellyttää myötävaikutusta muilla politiikan alueilla, kestävyysvaatimusten lainsäädännössä sekä selkeyttä kestävyysjärjestelmien ohjeistuksessa.
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikennerakenteita tulisi ohjata konkreettisesti kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen nojaavia rakenteita.
        • Mäkinen Salla
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tällä hetkellä liikenne tuottaa liikaa päästöjä. Olisi tärkeää viedä liikennerakenteita siihen suuntaan, että yksityisautoilu vähenisi ja kevyen liikenteen (pyöräily, kävely) olisi helppoa ja turvallista. Tulisi panostaa siihen, että ihmisten olisi helppoa valita julkinen liikenne tai pyöräily/kävely eikä käyttää autoa, jossa usein on vielä yksi ihminen kerrallaan. Muutos lähtee älykkäästä kaupunkisuunnittelusta, joka mahdollistaa liikkumisen ilman yksityisautolua.
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhteiskuntamme on rakennettu yksityisautoilun varaan, ja tämä ei voi jatkua. Meidän on radikaalisti siirrettävä investointien painopistettä julkiseen ja kevyeeseen liikenteeseen. Joukkoliikennettä on subventoivava vahvemmin ja pyöräteiden kunnossapitoon on tuotava ympärivuotiset resurssit. Lisäksi kaupunkitilaa on kaavoitettava, niin ettei autoilua nähdä primäärinä liikkumismuotona.
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Rakennusteollisuus Rt yhtyy mm. EK:n kantaan, että liikenne- ja logistiikka-alan vähähiilitiekartan mukaan 50 % päästövähennys voidaan saavuttaa Suomessa 2030 mennessä ilman veronkorotuksia. Tieliikenteen verotus on jo korkeaa Suomessa, eikä liikenteen veroja tai maksuja tule nostaa. Tieliikenteen päästökauppaan liittyy merkittäviä epävarmuuksia mm. päästöoikeuden hintakehitykseen. Komission ehdotuksessa vaikutusarviot on laskettu teollisuuden päästöoikeuden vanhalla hinnalla, joka on sittemmin lähes kaksinkertaistunut. Energiaverodirektiivin uudistamiseen liittyy edellistä suuremmat epävarmuudet. Suomessa polttoaineessa on jo hiilen määrään perustuva vero-osuus, joka päästökaupan mahdollisesti toteutuessa tulisi poistaa, jotta vältetään kaksinkertainen verotus.
        • Huhtanen Saana
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikennerakenteita on alettava ohjaamaan kohti julkaiseen ja kevyeen liikenteeseen nojaavia rakenteita. Nykyinen suunnitelma ei sitä tee konkreettisesti.
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikennerakenteita on alettava ohjaamaan kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen nojaavia rakenteita. Nykyinen suunnitelma ei tee sitä konkreettisesti.
        • Suortti Jussi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikenteenrakenteita on purettava huomattavasti nykyisesti. Kyseinen suunnitelma ei esitä konkreettisia askelia tähän liittyen.
        • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kuntaliitto yhtyy ehdotettuihin toimenpiteisiin tietyin varauksin. Kuntaliiton painottamia näkökulmia liikenteen ilmasto-ohjauksessa ovat kustannustehokkuus suhteessa hyötyihin, sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus sekä joukkoliikenteen ja muiden kestävien kulkutapojen kilpailukyky. EU:n ilmastopolitiikkaan liittyvät toimet ovat merkittävässä roolissa Suomen liikenteen ilmasto-ohjauksessa. Suomen on tärkeää vaikuttaa EU-lainsäädännön valmisteluun siten, että tulevat vaatimukset ovat myös Suomen olosuhteisiin soveltuvia ja mahdollistavat resurssien suuntaamiseen tavoitteiden kannalta tehokkaisiin toimiin. Suomen on tärkeää vaikuttaa komission valmistelemaan EU:n laajuiseen tieliikenteen ja lämmityspolttoaineiden päästökauppaan, jotta siitä muodostuisi päivitettävän energiaverodirektiivin kanssa Suomen kannalta hyväksyttävä ja toimiva kokonaisuus, jos asia etenee EU:ssa. Kansallisen tieliikenteen päästökaupan osalta on mm. epävarmaa, voiko sen ohjausmekanismit oikeasti toimia tavoitellulla tavalla Suomen kaltaisella pienellä markkina-alueella, jolla on vain joitakin polttoaineiden jakelijoita päästöoikeuksia ostamassa. Jotta Fossiilittoman liikenteen tiekartta säilyttää uskottavuutensa kansallisia toimia ohjaavana politiikka-asiakirjana, olisi ensimmäisen vaiheen toimenpiteitä toteutettava ja rahoitettava kokonaisuudessaan. Tällä hetkellä toimenpiteiden rahoitus ei ole toteutunut tiekartassa suunnitellulla tavalla. Käyttövoimien muutokseen liittyvät toimenpiteet ovat edenneet hyvin, mutta eivät kestäviä kulkutapoja edistävät toimet joukkoliikennepalveluiden sekä kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman osalta. Joukkoliikenteen rahoituskriisi on ennennäkemätön ja pitkäaikainen koronan ja lipputulomenetysten seurauksena. Joukkoliikenteelle korvamerkitty valtion rahoitus ja koronatuki ovat alalle erittäin tärkeitä koronatilanteessa ja siitä elvyttäessä. Joukkoliikenteen palvelutaso edistää liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä liikkumisen tasa-arvoa ja liikennejärjestelmän toimivuutta. Kuntaliiton verkkosivuilla saatavilla olevissa lausunnoissa on selostettu tarkemmin Kuntaliiton kantoja edellä mainittuihin teemoihin: https://www.kuntaliitto.fi/lausunnot/2021/lausunto-kansallista-tieliikenteen-paastokauppaa-koskevasta-arviomuistioluonnoksesta https://www.kuntaliitto.fi/lausunnot/2021/55-valmiuspaketin-u-kirjeet https://www.kuntaliitto.fi/lausunnot/2021/kavelyn-ja-pyorailyn-edistaminen-miten-edennyt-ja-miten-jatkuu-ensi-vuonna https://www.kuntaliitto.fi/lausunnot/2021/vihrea-siirtyma-erityisesti-silmalla-pitaen-joukkoliikennetta-talousarvioesityksen https://www.kuntaliitto.fi/lausunnot/2021/he-702021-vp-hallituksen-esitys-eduskunnalle-laiksi-ajoneuvo-ja-0
        • Hänninen Siiri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikennerakenteita on alettava ohjaamaan kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen ohjaavia rakenteita. Nykyinen suunnitelma ei tee sitä konkreettisesti. Julkisen liikenteen uudistaminen tulisi kuitenkin toteuttaa maanpinnan kiertotalouden periaattein (lähi)luontoa säästäen niin, ettei uuden infrastruktuurin tieltä kaadettaisi puita tai tuhottaisi luontoa. Kaikissa rakentamiseen liittyvissä ratkaisuissa tulee huomioida ilmastokriisin ohella myös luontokato ja toteuttaa vaativat toimenpiteet luonnon monimuotoisuutta vaalien.
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikennerakenteiden tulisi perustua julkiseen ja kevyeen liikenteeseen.
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenteen päästövähennystavoitteen tulisi olla kunnianhimoisempi. Autoiluun perustuvaa liikennerakennetta tulisi ohjata kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen nojaavaa liikennerakennetta. Koska liikenteeseen liittyvillä toimenpiteillä on vahva vaikutus kansalaisten elämään, tulisi niissä huomioida oikeudenmukaisuusvaikutukset ja se, etteivät toimet kasvata eriarvoisuutta eri puolilla Suomea.
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Nykyinen suunnitelma tarvitsee merkittävästi enemmän konkretiaa siihen, kuinka liikennerakenteita- ja ratkaisujamme tullaan ohjaamaan enemmän kohti kevyttä- ja joukkoliikennettä. Painopisteen pitää olla merkittävä.
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikennesektorin osalta keskeinen toimenpide suunnitelmassa on komission ehdottama EU:n erillinen päästökauppa liikenne- ja lämmityssektoreille. Koska sen toteutuminen ei toistaiseksi ole varmaa, tulisi mielestämme kansallisen tieliikenteen päästökaupan valmisteluun varautua kuten Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on esitetty. Kansallinen päästökauppa tarjoaisi tällöin vaihtoehdon, mikäli EU:n laajuinen tieliikenteen päästökauppa viivästyisi tai ei toteutuisi. Kannatamme sitä, että kansallinen päästökauppa-arkkitehtuuri suunnitellaan pitkälle, vaikkei sitä käyttöön otettaisikaan, sillä siitä kertyvällä osaamisella voisimme myös vaikuttaa EU:n tuleviin ratkaisuihin. Valmistelun yhteydessä tulee mietittäväksi mitä tapahtuu polttoaineverolle päästökaupan käyttöönoton yhteydessä. Verotus on tällä hetkellä pääasiallinen komponentti liikenne polttoaineiden kustannusrakenteessa ja ilmastopoliittisessa ohjauksessa. Verotuksen roolia mahdollisen kansallisen päästökaupan yhteydessä olisi mielestämme syytä tarkastella kattavammin. Päästökauppamalliin siirryttäessä pitää miettiä koko uusi arkkitehtuuri tuki- ja verorakenteineen ja päällekkäiset ohjausmekanismit tulee karsia.
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • 🚗 Autoiluun perustuvia liikennerakenteita on alettava ohjaamaan kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen nojaavia rakenteita. Erityisen tärkeää ovat julkisen liikenteen rakenteet isommissa kaupungeissa sekä kevyen liikenteen, erityisesti pyöräilyn turvaaminen ja tukeminen. Nykyinen suunnitelma ei sitä tee konkreettisesti.
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Pidämme perusteltuna ja kustannustehokkaimpana ratkaisuna edistää liikenteen sähköistymistä. Erityisesti toivotamme tervetulleeksi autoveron poistamisen täyssähköautoilta ja vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentamisen. Esitämme kuitenkin, että verotusarvon alennusta tulisi nostaa ja kohdistaa se yksinomaan täyssähköautoille ja biokaasua käyttäville kaasuautoille. Tämä tehostaisi ohjausvaikutusta ja nopeuttaisi autokannan uusiutumista fossiilisista polttoaineista riippumattomaksi. Painotamme, että autokannan uudistumisen edistämisessä tulee nimenomaisesti keskittyä sähköautojen yleistymisen edelleen vauhdittamiseen. Jokainen uusi nestemäisiä polttonesteitä käyttävä (henkilö)auto ylläpitää riippuvuutta öljypohjaisista polttoaineista. Autokannan uudistaminen kannustamalla uusiin nestemäisiä polttoaineita käyttävien autojen hankintaan voi hyvin lyhyellä tähtäimellä edistää liikenteen päästövähennyksiä, mutta hidastaa niitä merkittävästi pidemmällä aikavälillä. Sähköistämisen ja biokaasun käytön lisäämisen ohella kustannustehokkain väline vähentää liikenteen päästöjä on liikenteen päästöjen hinnoittelu. Komission ehdotus liikenteen ja lämmityksen päästökaupasta tuo tähän eurooppalaisen välineen, joka kohdistaa päästövähennystoimet sinne, missä ne on kustannustehokkainta toteuttaa. Odotamme Suomen aktiivisesti edistävän ja tukevan liikenteen ja lämmityksen päästökaupan neuvotteluja. Mikäli eurooppalainen järjestelmä ei jostain syystä toteutuisi, jäisi jäljelle päästöjen nykyistä voimakkaampi hinnoittelu kansallisin välinein. Uuden liikenteen ja lämmityksen päästökaupan edistyessä ei Suomessa tule ottaa väliaikaisestikaan käyttöön omaa erillistä päästökauppajärjestelmää liikenteelle ja lämmitykselle.
        • Tiihonen Eevi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikennerakenteita on muutettava siihen suuntaan, että ne pohjaavat enemmän julkiseen ja kevyeen liikenteeseen autoilun sijasta. Nykyiseen suunnitelmaan tarvitaan tähän tähtääviä konkreettisia toimia.
        • Juntunen Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikennerakenteita tulee ohjata kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen nojaavia rakenteita. Nykyinen suunnitelma ei tee sitä konkreettisesti.
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Vahvempi ohjaus julkiseen liikenteeseen, konkreettisempia toimia ja mittareita
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • • Kannatamme KAISU:ssa esitettyjä toimenpiteitä. Näkemyksemme mukaan toimenpiteet ovat pääosin Fossiilittoman liikenteen tiekartan periaatepäätöksen mukaisia. Tiekarttatyössä on tehty kattavat vaikutusten arvioinnit ja käyty laajasti keskustelua sidosryhmien kanssa; arvokasta tiekarttatyössä on myös se, että siinä tarkastellaan lento-, laiva- ja maantieliikennesektoreiden toimenpiteitä samaan aikaan. • Esitämme, että vaihtoehtoisia käyttövoimia koskevat ajoneuvolukumäärät esitetään tavoitteena. Kannatamme kaasuajoneuvoille esitettyjä ajoneuvolukumääriä (vuonna 2030 kaasukäyttöisiä henkilö- ja pakettiautoja olisi noin 130 000 kappaletta ja kaasukäyttöisiä kuorma-autoja ja -busseja noin 7400 kappaletta). Tunnistamme, että EU-säädösmuutokset (henkilö- ja pakettiajoneuvojen CO2-standardit) vaikuttavat henkilö- ja pakettiautojen lukumäärien toteutumiseen. • Uutena toimena esitämme, että Suomi on aktiivisesti vaikuttamassa raskaiden ajoneuvojen CO2-standardien päivitystyöhön jo etupainotteisesti. Päivitystyön tavoitteena tulisi olla, että varmistetaan siirtymä kohti vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ratkaisuja teknologianeutraalisti, kustannustehokkaasti ja joustavasti. Komissio esittää raskaiden ajoneuvojen CO2-standardeihin muutoksia vuonna 2022. • Kannatamme biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostamista 34 prosenttiin, mikäli vaikutusten arvioinnilla voidaan osoittaa, että se on kustannustahokas päästövähennyskeino. Jakeluvelvoitteen laajennus tulisi kuitenkin tehdä aikaisintaan siinä vaiheessa, kun on saatu riittävästi kokemuksia uuden jakeluvelvoitteen toimivuudesta (biokaasu mukaan vuonna 2022; synteettiset polttoaineet vuonna 2023). Vaikutusten arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös 55-valmiuspaketin tuomat muutokset, erityisesti tieliikenteen päästökaupan ja energiaverodirektiivin muutokset. Kokonaisvaikutuksissa on tärkeää arvioida kuluttajien ja yritysten vaikutusten ohella myös vaikutukset koko arvoketjussa. Emme kannata sitä, että 100 prosenttiset biodiesel, biokaasu ja muut biopolttoaineet jätetään jakeluvelvoitteen ulkopuolelle. Tämä tekisi järjestelmästä entistä monimutkaisemman niin valmistajien, kuluttajien kuin hallinnonkin näkökulmasta. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että EU:n päivitetyn energiaverodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, ja ylipäätänsä energiaverotuksen muuttamisen yhteydessä, varmistetaan kestävien uusiutuvien polttoaineiden kohtuullinen kokonaisverotaso suhteessa muihin käyttövoimaratkaisuihin. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että energiainvestointituet liikennebiokaasun tuotannon lisäämiseksi mainitaan selkeästi ilmastosuunnitelman liikennettä käsittelevien toimenpiteiden joukossa. Tämä olisi linjassa jo aikaisemmin tehtyjen päätösten kanssa, mm. Kestävän kasvun ohjelmassa (kts. Uuden energiateknologian käyttöönotto (P1C1I2)), fossiilittoman liikenteen tiekartan periaatepäätöksessä (kts. toimenpide 25), kansallisen biokaasuohjelmassa ja hallituksen syksyllä 2021 tekemien ilmastopäätöksissä (kts. sivu 10 Hiilineutraaliuden saavuttaminen (valtioneuvosto.fi)). • Esitämme uutena toimenpiteenä, että vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa tarkistetaan kaasuajoneuvojen osalta pikaisesti. Vuonna 2021 päätettiin, että vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa vuosille 2022–2025. Muutos koskee vähäpäästöisiä hybridejä ja kaasulla kulkevia työsuhdeautoja. Vähäpäästöisten ajoneuvojen kohdalla veroetu on sidottu ajoneuvon 95g/km päästötasoon. Täten tosiasiallisesti veroetu koskee ainoastaan pieniä kaasuajoneuvoja, sillä ehdotetun raja-arvon alle pääsee ainoastaan muutama pieni kaasuajoneuvomalli. Tämä tarkoittaa, että käytännössä biokaasua ei valita käyttövoimavaihtoehdoksi 2022 alkaen työsuhdeautoissa, vaan valinta kohdistuu ensisijaisesti plug-in hybrideihin myös tilanteissa, joissa ajoprofiili vaatii runsasta bensan käyttöä. Arviomme mukaan verotusetu ei täten tule merkittävästi lisäämään uusien kaasuajoneuvojen lukumääriä. Verotusedun epäkohta johtuu siitä, että ajoneuvojen päästöjä tarkasteltaessa otetaan huomioon ainoastaan ajonaikaiset päästöt, jolloin polttoaineen valmistuksen aikaiset päästöt jäävät huomioimatta. Tämä tarkastelu tekee täyssähköautoista ja jopa bensasähköhybreidestä vähäpäästöisiä, sillä sähkön päästöjä ei huomioida lainkaan käytön aikana. Lannasta valmistettu biokaasu voi olla päästöiltään jopa negatiivistä, mutta sitä ei huomioida tarkastelussa.
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikennerakenteita on alettava ohjaamaan kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen nojaavia rakenteita. Nykyinen suunnitelma ei sitä tee konkreettisesti.
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Fossiiliset polttoaineet loistavat käytännössä kokonaan poissaolollaan. Fossiilisten ollessa keskeisin KVK-päästöjen lähde, tulisi niitä käsitellä laajasti ja tarkasti KAISU:ssa. Liikenteen suhteen autoilun vähentämiseksi, ja kestävämpien julkisten liikenteen infraa tulisi kaikin tavoin vahvistaa. Kunnat tulisi velvoittaa tämän infrastruktuurin rakentamiseen. Helsingin kaupungin Sörnäistentunneli-hanke on esimerkiksi valtava takapakki ja epäonnistuminen kyseisen asian suhteen.
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Konkretiaa: miten julkista ja kevyttä liikennettä oikeasti vahvistetaan?
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenteen sähköistyminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä Jotta autokannan sähköistyminen etenisi nopeammin ja fossiilittoman liikenteen tiekartan WAM-skenaarion mukainen jopa 750 000 sähköauton määrä vuonna 2030 olisi mahdollinen, uusien autojen kysyntää on tärkeää lisätä. Uusien autojen ensirekisteröintien määrä on jäänyt Suomessa alle 20 autoon tuhatta asukasta kohti, kun vastaava luku Ruotsissa on lähes kaksinkertainen. Suomi on noin kolme vuotta jäljessä Ruotsia autokannan sähköistymiskehityksessä. Ilman autokannan nopeampaa kiertoa liikenteen päästövähennystavoitteeseen voidaan päästä vain liikenteen hinnoittelutoimilla, joiden poliittinen hyväksyttävyys on heikko ja yhteiskunnalliset vaikutukset kielteisiä. Autokannan kierron nopeuttaminen ja autoverotukseen kytketty riittävä hankintatuki nopeuttaa sähköistymistä lisäämällä sähköautojen suhteellista osuutta rekisteröinneistä ja samalla uusien autojen markkinan koon kasvaessa ensirekisteröitävien sähköautojen absoluuttinen määrä kasvaa. Fossiilittoman liikenteen tiekartan jo toteutettujen toimenpiteiden joukossa on monia olennaisen tärkeitä autokannan sähköistymistä edistäviä toimia, muun muassa hankintatuet, sähköautojen autoveron poistaminen, vähäpäästöisten työsuhdeautojen kannusteet sekä latausinfratuet. Näiden toimenpiteiden vahvistamisella autokannan käyttövoimamurrosta voidaan nopeuttaa erityisesti vuosina 2022-2026, jolloin hintaero perinteisen ja uuden teknologian välillä on vielä huomattava. EU:n henkilö- ja pakettiautoille asettamien raja-arvojen merkitys on arvioitua suurempi Ilmastosuunnitelmassa on arvioitu, että komission osana 55-valmiuspakettia julkaiseman henkilö- ja pakettiautojen päästöraja-arvojen kiristämisen vaikutus autokannan päästöihin jäisi Suomessa verrattain pieneksi, noin 0,06 miljoonaan tonniin. Arviomme mukaan vaikutus on huomattavasti suurempi, sillä raja-arvoja koskevan asetuksen muutos nopeuttaa merkittävästi sähköautojen mallivalikoiman laajentumista henkilö- ja pakettiautojen kaikissa kokoluokissa ja koko EU:ssa. Kyseessä on koko EU:n autokannan kehityksen kannalta erittäin merkittävästä toimenpiteestä, joka säätelee markkinoille tarjottavien autojen käyttövoimavalikoimaa. Käyttövoimamurros ei raja-arvolainsäädännön siivittämänä etene yksinomaan kuluttajien tai yrityksen preferenssien mukaisesti, vaan lainsäädäntö ohjaa yksinomaan sähköisiin käyttövoimiin. Erityisesti vuodelle 2035 esitetty nollapäästöraja nopeuttaa malliston sähköistymistä huomattavasti jo 2020-luvun jälkimmäisellä puolisolla. Vaikka fossiilittoman tiekartan ensimmäisen vaiheen toimenpiteenä sähköistymistä on jo nopeutettu, tämä muutos ei kokonaan sisällä uuden aiempaa huomattavasti kunnianhimoisemman raja-arvoehdotuksen vaikutuksia. Autoalan arvion mukaan komission 55-valmiuspaketin vaikutus automallivalikoiman sähköistymiseen nopeuttaa myös Suomessa autokannan sähköistymistä noin 180 000 ladattavalla autolla verrattuna ns. perusennusteeseen. Lisäksi raja-arvolainsäädännön muutos siirtäisi painopistettä ladattavista hybrideistä täyssähköautoihin, mikä vähentää autokannan päästöjä ennakoitua nopeammin. Autoalan arvion mukaan raja-arvoasetuksen muutoksen vaikutus päästöihin olisi luokkaa 0,4–0,5 miljoonaa tonnia vuoden 2030 tasolla, jos autokannan sähköistymistä voidaan samalla nopeuttaa muilla jo sovituilla kannustetoimilla, kuten hankintatuilla ja latausinfran tukitoimilla. Sama lainsäädäntö rajaa käyttövoimavalikoimasta pois kaasukäyttöiset henkilö- ja pakettiautot, joten kaasuautoja koskevat ennusteet eivät henkilö- ja pakettiautokannassa toteudu, mikäli raja-arvolainsäädäntöä ei muuteta siten, että se mahdollistaisi myös kaasuautojen saattamisen markkinaan. Jakeluvelvoitteen nostamisen vaikutukset Biojakeluvelvoitteen nostaminen on yksi tärkeimmistä päästöjä vähentävistä toimenpiteistä, sillä sen avulla päästöjä voidaan vähentää myös olemassa olevasta autokannasta. Ministeriöiden teettämän tuoreen selvityksen (AFRY 2021) perusteella biojakeluvelvoitteen nostaminen 30 prosentista 34 prosenttiin vähentäisi liikenteen päästöjä 0,3–0,4 miljoonalla tonnilla ja nostaminen 30 prosentista 40 prosenttiin 0,8–1,0 miljoonalla tonnilla. Jakeluvelvoitteella olisi tutkimuksen perusteella mahdollisuus vähentää liikenteen päästöjä ennakoitua enemmän. Jakeluvelvoitteen vaikutuksia polttonesteiden hintoihin tulisi kompensoida laskemalla uusiutuvien polttoaineiden verotasoa ja tarvittaessa muilla kompensointimekanismeilla, jos jakeluvelvoitteen kasvu johtaisi ennakoitua suurempiin polttonesteiden hintojen kasvuun. Jakelu- ja latausinfrastruktuurin merkitys on olennaisen tärkeä Kotilatausmahdollisuuksien puuttuminen ja epäluottamus julkisen latausverkoston kattavuuteen ovat tärkeimpiä ladattavan auton hankinnan esteitä auton korkean hankintahinnan lisäksi. Myös julkisen latausverkoston merkitys kasvaa erityisesti tilanteissa, joissa ladattavalla autolla on tarve ajaa toistuvasti pitkiä matkoja. Julkisen latauspisteverkon merkitys on erityisen suuri vapaa-ajan matkoille ja kotimaan matkailulle, jossa kuljettavat matkat ovat pitkiä ja edellyttävät usein välilatauksen. Valtatieverkolla suuritehoiset pikalatausasemat voisivat olla soveltuvin osin kevyen ja raskaan kaluston yhteisessä käytössä. Sähköautoille asetettujen latausinfratavoitteiden tulisi olla linjassa valmistajille esitettyjen kiristyvien hiilidioksidipäästöraja-arvojen kanssa. Latausvalmiudet eivät todennäköisesti kehity riittävällä nopeudella ilman merkittävää tukea taloyhtiöiden, työpaikkakiinteistöjen ja julkiseen latausinfraan. Raskaan kaluston latausinfran kehittyminen edellyttäisi alkuvaiheessa merkittäviä julkisia tukia, sillä kuorma-auto- ja työkonekanta ei vielä pitkään aikaan mahdollista sen markkinaehtoista kehitystä. Sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintahinta on vielä toistaiseksi moninkertainen dieselkalustoon nähden ja latausinfran puute vähentää yritysten mahdollisuutta investoida ladattaviin autoihin. Tukea tulisi suunnata myös yritysten omiin latausinfrahankintoihin, ei yksinomaan julkiseen infraan. Vaikka suurin osa kuorma-autojen latauksista tapahtuisikin kuljetusyritysten varikolla ja terminaaleissa tai kuljetuksia tilaavien yritysten latauspisteissä autojen kuormauksen ja purun aikana, raskaalle kalustolle soveltuvia julkisia latauspisteitä tarvitaan riittävästi, jotta myös täydentävä lataus olisi mahdollista. Varsinkin pienet kuorma-autoyritykset ovat julkisen latausverkon varassa, sillä pienillä yrityksillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia investoida latausasemiin kuin isoilla kuljetusyrityksillä. Raskaimmassa kuorma-autokalustossa vety on todennäköinen käyttövoimavaihtoehto jo tällä vuosikymmenellä, sillä akkusähkön käyttö edellyttäisi raskaimmissa kuorma-autoluokissa akustolta suurta kapasiteettia, jotta ajoneuvon toimintamatka voisi maantieajossa olla riittävä. Vedyn jakeluverkoston laajentamiseen olisikin tärkeää varautua jo tällä vuosikymmenellä, sillä on todennäköistä, että polttokenno nousee akkusähkön rinnalle raskaan kaluston voimanlähteenä 2030-luvulla. Jakeluinfrastruktuurin tulisi kehittyä etupainotteisesti. Puuttuva jakeluinfrastruktuuri estäisi vedyn liikennekäytön yleistymisen Suomessa. Vedyn jakeluverkoston suunnittelussa tulisi pyrkiä jakeluverkkoon, joka palvelisi alkuvaiheessa sekä liikenteen että teollisuuden tarpeita. Tärkeimpiä jakeluasemien sijoittumispaikkoja ovat logistiset solmupisteet. Energiaverodirektiivin muutoksella olisi kauaskantoiset vaikutukset liikenteen verorakenteeseen Suomessa Energiaverodirektiivi lisäisi merkittävästi kuljetussektorin verotaakkaa. Direktiiviehdotus edellyttäisi, että Suomessa olisi luovuttava dieselin alemmasta verokannasta, joka on ollut tärkeä keino alentaa elinkeinoelämän kuljetuskustannuksia. Verotasojen yhtenäistäminen käytännössä tarkoittaisi dieselin veron nostoa samalle tasolle kuin bensiinin. Henkilöauto- ja pakettiautoliikenteessä dieselin polttoaineveron nousu olisi kompensoitavissa poistamalla käyttövoimavero, joten veromuutoksen vaikutukset henkilöautoliikenteeseen jäisivät verrattain pieniksi. Kuorma- ja linja-autoliikenteessä vastaavaa kompensaatiomahdollisuutta ei nykyiseen verorakenteeseen sisälly, koska raskaan kaluston käyttövoimavero on matala. Muutoksen vaikutukset tiekuljetusten verotuksen rakenteisiin olisivat suuret ja heikentäisivät olennaisesti elinkeinoelämän kilpailukykyä. Erityisesti toimialoilla, joiden logistiikkakustannukset ovat korkeat, vaikutukset olisivat huomattavia. Dieselpolttonesteen hinnan nousu noin 26 sentillä litralta aiheuttaisi kestämättömän logistiikkakustannusten kasvun, johon yhdistyy myös muita polttoaineiden hintaa nostavien tekijöiden vaikutus. Lisäksi direktiivin muutos poistaisi lisäksi mahdollisuuden polttoaineiden ammattimaisen käytön verohuojennuksille, sillä mahdollisuus eriyttää verotasoja kaupallisen ja ei-kaupallisen toiminnan välillä poistuisi. Näin ollen Suomella ei olisi mahdollisuutta ottaa käyttöön ammattidieselin kaltaista veronpalautusmallia kuljetusyrityksille. Suomelle ei jäisi riittäviä kompensaatiomahdollisuuksia kaupan sektorille ja kuljetusintensiivisille toimialoille. Päästökaupalle ei ole tarvetta Tieliikenteen päästökaupalle ei ole tarvetta, sillä tieliikenteen päästövähennystavoitteet on mahdollista saavuttaa jo päätetyillä ja niitä täydentävillä muilla toimenpiteillä. Kansallisesti toteutettuna tieliikenteen päästökauppa koskisi yksipuolisesti vain Suomea ja polttoaineen hinnannousu heikentäisi suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä, kotitalouksien ostovoimaa ja kotimaan matkailun toimintaedellytyksiä. Suomessa hiilen hinta on sisällytetty osaksi polttoaineen hintaa ja tieliikenne kuuluu myös taakanjakosektorin piiriin – tieliikennettä säänneltäisiin tulevaisuudessa näin ollen sekä päästökaupan että taakanjakosektorin kansallisten toimien ja liikenteen verotuksen kautta. Tieliikenteen päästökaupan hintakehitykseen liittyisi erittäin suurta epävarmuutta. Suomessa liikennepolttoaineiden verotaso on kansainvälisestikin korkea ja tieliikenteen hinnoitteluun kohdentuu päästökaupan lisäksi myös muita jo päätettyjä ja suunnitteilla olevia uusia toimenpiteitä. Päästökaupan aiheuttamaa kustannusten nousua olisi välttämätöntä kompensoida niille kotitalouksille ja yrityksille, joiden liikkumis- ja kuljetuskustannukset kasvaisivat kohtuuttomasti. Tavaraliikenteessä sähköistyminen etenee nykyisten ennusteiden perusteella hitaasti ja siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin polttonesteisiin lisää osaltaan polttonesteiden markkinahintaa, vaikka niiden verotus onkin fossiilisia alempaa. Suomessa on käytössä paljon muita EU-maita raskaampia ajoneuvoyhdistelmiä, jonka sähköistäminen edes tulevaisuuden akkuteknologialla on haastavaa. Liikenteen hinnoittelun vaikutukset kohdistuisivat yrityksiin tällöin suoraan kustannusten kasvuna, joka ei ole vältettävissä tai ennakoitavissa. Toimialan omissa tiekartoissa liikenteen päästövähennystavoitteet saavutetaan ilman päästökauppaa ja polttoaineveron korotusta, kunhan toteutettavaksi nostetaan monipuolinen keinovalikoima. Tähän keinovalikoimaan kuuluvat etätyön ja autokannan sähköistymisen ja käyttövoimamurroksen nopeuttamisen lisäksi muun muassa autokannan nykyistä nopeampi uudistaminen, logistiikan digitalisaatio, tieverkon kunnossapidon parantaminen, HCT-kaluston yleistyminen kuorma-autokuljetuksissa sekä kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämistoimet.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Peljo Janne
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenteen sektorikohtaiset lisätoimet Liikenne- ja logistiikka-ala julkaisi keväällä 2020 tiekartan, jossa esitetään keinot päästöjen puolittamiseen. Alan tiekartta päivitetään maaliskuun alkuun mennessä ja elinkeinoelämä käy mielellään läpi löydökset ilmastosuunnitelman ja ilmasto- ja energiastrategian valmistelijoiden kanssa. Logistiikka- ja liikennealan tärkeänä pitämät päästövähennyskeinot ovat autokannan uudistumisen nopeutus, logistiikan tehostuminen ja digitalisaatio sekä jakeluvelvoitteen nosto. Ilmastosuunnitelman yhteydessä tulisi päättää ajoneuvokannan uudistamiseen tähtäävien tukien ja kannusteiden rahoituksen jatkosta. Suunnitelmaan tulisi sisällyttää logistiikan tehostumisen päästövähennysvaikutus yritystoiminnassa. Jakeluvelvoitteen nosto on liikenne- ja logistiikka-alan kannattama päästövähennystoimi, mutta siihen liittyy myös merkittäviä kustannusvaikutuksia. Niiden merkitys kilpailukyvylle tulisi arvioida ja esittää suunnitelmassa keinot mahdollisten haittojen lieventämiseen. Ilmastosuunnitelmassa tulisi liikenteen toimissa huomioida innovaatioiden ja investointien vaikutusketjut, jotka ovat kaikkien toimialojen hiilineutraaliustiekartoissa aivan keskiössä. Ilmastonmuutokseen liittyvät mahdollisuudet, hiilikädenjäljen kasvattaminen ja viennin kasvu ovat päästövähennysten ohella erittäin tärkeitä tavoitteita. Liikenteessä tällaisia ovat esimerkiksi bio- ja sähköpolttoaineiden, akkuteknologioiden ja vetyyn perustuvien teknologioiden kehittyminen. Näiden vaikutuksia liiketoiminnassa ja päästöjen vähenemisessä ei voida arvioida menneisyyden malleilla ja datalla, silti niiden rooli tulisi huomioida suunnitelmassa. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on tehty tällä hallituskaudella merkittäviä toimenpiteitä. Liikenteen teknologioiden murros on nopea ja päästövähennysten ennusteet vanhenevat parin vuoden välein. Suunnitelmassa todetaan, että lisätoimista päätetään keväällä 2022. Elinkeinoelämän näkemyksen mukaan siihen ei ole tarvetta eikä edellytyksiä tulevan kevään aikana. Tilannetta tulisi arvioida uudelleen sen jälkeen, kun liikenne- ja logistiikka-alan tiekartta on päivitetty, sen esitykset hyödynnetty sekä EU:ssa vireillä olevien ehdotusten neuvottelutulokset ovat tiedossa. Elinkeinoelämä ei kannata sellaisten lisätoimien valmistelua, jotka tähtäävät liikenteen verojen tai maksujen kasvattamiseen. Varsinkaan kansallinen polttoaineen myyntikiintiöinti ei ole tarpeen liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi, eikä sovellu Suomen kaltaiseen markkinaan. Fossiilittoman liikenteen tiekartan 1 ja 2 vaiheet Fossiilittoman liikenteen tiekartan 1 ja 2 vaiheiden toimenpiteet ovat pääosin kannatettavia ja tuottavat jo parhaillaan merkittäviä päästövähennyksiä (0,6 Mt 2030 tilanteessa). Monipuolinen tukien ja kannusteiden valikko on nopeuttanut kehitystä ja ollut menestys, ja sitä tulee edelleen jatkaa, kunnes markkinatilanne ei sitä enää edellytä. Jatkorahoituksen varmistaminen on edellytys suunnitelman mukaisen päästövähennyksistä saavuttamiselle. Raportissa todetaan lisäksi, että jos jakeluvelvoitetta nostettaisiin biokaasun arvioidun osuuden verran vuonna 2030, saavutettaisiin yhteensä 0,9 Mt:n päästövähennykset. Tavarakuljetusten tehostaminen on osa logistiikka- ja huolintapalvelujen liiketoimintaa ja vastuullisuustavoitteita. Alan yritykset ovat arvioineet saavuttavansa logistiikan tehostumisella ja digitalisaation avulla 0,17 Mt päästövähennykset 2030 mennessä liikenne- ja logistiikka-alan vähähiilitiekartassa. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa tätä ei ole jostain syystä huomioitu. Kartassa logistiikan digitalisaation vaikutuksena pidetään valtioneuvoston periaatepäätöksen lähinnä julkishallintoa koskevia toimia. Liikenne- ja logistiikka-alan vähähiilitiekartta päivitetään maaliskuun alkuun mennessä. Elinkeinoelämän näkemyksen mukaan kuljetusmuotosiirtymiä tulee edistää ehdottomasti markkinaehtoisesti. Liikennemuotojen välistä kilpailua voidaan edistää investoimalla raide- ja vesiliikenneinfraan. Henkilöautoliikenteen kasvun estämiseen ei ole ilmastopoliittista tarvetta, sillä henkilöautoliikenteestä tulee päästötöntä, ja toimilla saatettaisiin haitata taloudellista toimeliaisuutta ja kasvua. Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraa edistetään tuilla tiekartan ensimmäisessä vaiheessa. Tukien lisäksi tiekartassa on kuitenkin tukien käytön estävä toimenpide, jossa huoltoasemat velvoitettaisiin lainsäädännöllä investoimaan latausinfraan. Velvoite on vastoin vaihtoehtoisia käyttövoimia koskevassa jakeluinfradirektiivissä omaksuttua markkinaehtoisuutta, teknologianeutraalisuutta ja toimialaneutraalisuutta. Liikenneasemat ovat jo sähköautojen latauspisteiden rakentamista koskevan sääntelyn piirissä kuten muutkin toimialat. Komissio on myös antanut heinäkuussa 2021 AFIR ehdotuksen, jossa säädellään sähköautojen latausasemia ydinverkolla (v. 2025 eteenpäin) ja kattavalla verkolla (2030 eteenpäin). Velvoitteiden on oltava Suomen olosuhteisiin järkeviä niin, että AFIR:in edellyttämät latausasemat syntyvät markkinaehtoisesti ydinverkolle ja kattavalle verkolle julkisen infratuen vauhdittamana. 55-valmiuspaketin tieliikennettä koskevat ehdotukset Tieliikenteen päästökaupan ja jakeluinfra-asetuksen vaikutukseksi arvioidaan 0,4 Mt päästövähennykset. Liikenne- ja logistiikka-alan vähähiilitiekartan mukaan 50 % päästövähennys voidaan saavuttaa Suomessa 2030 mennessä ilman veronkorotuksia. Tieliikenteen verotus on jo korkeaa Suomessa, eikä liikenteen veroja tai maksuja tule nostaa. Tieliikenteen päästökauppaan liittyy merkittäviä epävarmuuksia mm. päästöoikeuden hintakehitykseen. Komission ehdotuksessa vaikutusarviot on laskettu teollisuuden päästöoikeuden vanhalla hinnalla, joka on sittemmin lähes kaksinkertaistunut. Energiaverodirektiivin uudistamiseen liittyy edellistä suuremmat epävarmuudet. Neuvottelut paketista kestävät 1–2 vuotta ja sen jälkeen voidaan arvioida tarkemmin päästövähennysvaikutuksia. EU:n päästökauppaehdotukseen liittyy merkittävänä avoimena kysymyksenä suhtautuminen EU:n uusiin omiin varoihin. Koko FF55-paketin ja EU:n taloustulevaisuuden osalta tarvitaan lisää kustannuslaskentaa ja vaikutusarvioita myös valtiontalouden kannalta. Päästökaupan hyväksyttävyys ja vaikuttavuus pysyvät avoimina neuvotteluprosessin ajan. Suomessa polttoaineessa on jo hiilen määrään perustuva vero-osuus, joka päästökaupan mahdollisesti toteutuessa tulisi poistaa, jotta vältetään kaksinkertainen verotus. Jakeluvelvoitteen nosto Suunnitelmassa jakeluvelvoitetta nostettaisiin 34 %:iin ja se toisi 0,3 Mt lisävähennykset liikenteen päästöihin. Jakeluvelvoitteen nosto 40 %:iin alentaisi päästöjä jopa 0,8–1,0 Mt. Liikenne- ja logistiikka-ala kannattaa jakeluvelvoitteen nostoa 34–35 %:iin omassa tiekartassaan. Jakeluvelvoitteen noston vaikutuksia on selvitetty tuoreessa valtioneuvoston julkaisussa. Biopolttoaineisiin liittyy vahva hintaepävarmuus, joka liittyy tarjonnan ja kysynnän epäsuhtaan, teknologian kehittymiseen, raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan sekä raaka-aineiden kilpaileviin käyttökohteisiin. Selvityksen mukaan jakeluvelvoitteella on korkea marginaalinen päästöjen vähennyskustannus, 372 €/tCO2. Kalleimpien kehittyneiden biopolttoaineiden hinnat voivat nousta jopa nelinkertaiseksi fossiilisiin verrattuna. Jakeluvelvoitteen nosto 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä nostaa dieselin hintaa 12 snt/l. Nosto 34 %:iin nostaisi hintaa 17 snt/l ja 40 %:iin 25 snt/l. Hinta-arvioihin liittyy lukuisia oletuksia ja epävarmuuksia. Ilmastosuunnitelmassa tulisi esittää, miten kansallisesta jakeluvelvoitteesta aiheutuvia kilpailukykyvaikutuksia seurataan logistiikkamarkkinassa ja hyvitetään yrityksille tarvittaessa. Yritysten vapaaehtoiset toimet Tässä yhteydessä on hyvä tilaisuus muistuttaa siitä, että yrityksillä on kasvava halu tehdä vapaaehtoisia lisätoimia ilmaston eteen myös liikenne- ja logistiikkapalveluissa. Suomeen tulisi luoda kriteerit ja rekisteröinti yritysten ja kansalaisten vapaaehtoisille ilmastotoimille, jotta aidosta lisäisyydestä voidaan varmistua. Kuten suunnitelmassa mainitaan, 100-prosenttisen biodiesel tulisi poistaa jakeluvelvoitteen piiristä, jotta sen käyttö voisi laajeta ja edistää yritysten vastuullisuustavoitteiden saavuttamista.
        • Maaranen Mira
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikennerakenteita on ohjattava kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen nojaavia rakenteita. Nykyinen suunnitelma ei sitä tee konkreettisesti.
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomessa on liikenteen päästövähennysten tärkeimmäksi poliittiseksi ohjauskeinoksi valittu uusiutuvien jakeluvelvoite. Se ohjaa tehokkaasti Suomen rajojen sisällä tilastoitujen päästövähennystoimien toteutumista. Erityisesti 2020-luvun aikana on kuitenkin tullut ilmeiseksi jakeluvelvoitteen täyttämiseksi soveltuvien biopohjaisten raaka-aineiden globaali riittämättömyys. Tämä on johtamassa siihen, että riittämättömät raaka-aineet päätyvät lopulta käytettäväksi valtioissa, joiden sakkomaksut ovat korkeimmat. Näin ollen päädytään tilanteeseen, jossa jakeluvelvoitteen täyttäminen Suomen tieliikenteessä voi pahimmillaan vähentää muiden maiden ja sektoreiden päästövähennystoimia. Rajallisten raaka-aineiden kysyntä ei kasvata niiden tarjontaa, jolloin lisäisiä ilmastovaikutuksia ei synny regulaation tavoittelemassa aikataulussa. Riskinä on, että kuluttajien maksurasite kasvaa ilman että aitoja ilmastovaikutuksia syntyy. Jakeluvelvoitteen kehittämisessä onkin siksi erityisen tärkeää huolehtia siitä, että sen piiriin tuodaan nopeasti mahdollisimman laaja joukko erilaisia kustannustehokkaita päästövähennyskeinoja. Jotta jakeluvelvoitteen avulla voidaan saavuttaa aidosti lisäisi päästövähennystoimia, tulee huolehtia kaikin käytössä olevin keinoin siitä, että jakeluvelvoitteen piiriin on mahdollista sisällyttää erilaisia vaihtoehtoja. Merkittävimmät potentiaalit Suomessa liittyvät biokaasun laajamittaiseen käyttöön sekä pideämmällä aikavälillä synteettisiin polttoaineisiin. Kiinnitämme näiden potentiaalisten ratkaisujen käyttöönottoon huomiota tarkemmin myöhemmin lausunnossamme. Hallituksen tavoitteena on lisätä biokaasun vuosittainen käyttö nykyiseltä 0,7 TWh tasolta 4 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä ja biokaasun käytön lisäämiselle kestävällä tavalla kotimaisia raaka-aineita hyödyntäen onkin hyvät edellytykset Suomessa. Lisäys ei kuitenkaan tapahdu pelkästään markkinaehtoisesti. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää julkisia panostuksia biokaasun arvoketjun eri vaiheisiin (raaka-aineen varmistaminen, biokaasun tuotanto, siirto/jakelu, käyttökohteet sekä ravinnekierto). Alkaneen vuoden 2022 alusta biokaasu on lisätty osaksi liikenteen jakeluvelvoitetta, joka luo maksukykyä biokaasun liikennekäyttöön aiempaa enemmän. Oleellista on panostaa määrätietoisesti siihen, että biokaasun käyttökohteita liikennekäytössä on riittävästi. Koska henkilöautokannassa biokaasun kysyntä ei tule tulevaisuudessa merkittävästi kasvamaan, tulee merkittävin käyttökohde olemaan raskaimmassa liikenteessä. Suomen tieliikenteeseen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä arviolta 6000–8000 nesteytettyä biokaasua (LBG) käyttävää raskaan liikenteen ajoneuvoa, jotta biokaasulle asetettuihin käyttö- ja tuotantotavoitteisiin voidaan päästä. Kuljetusyritysten kalustohankintatukiin tulee osoittaa riittävästi määrärahoja tulevien vuosien aikana. Haluamme kiinnittää huomiota Euroopan komissiolta tänä vuonna tulevaan esitykseen raskaan liikenteen CO2-standardeista ja sen merkitykseen biokaasun kohtalosta osana raskasta liikennettä. On tärkeää vaikuttaa siihen, ettei biokaasun käytön mahdollisuuksia rajata pois raskaan liikenteen käyttövoimien valikoimasta, kuten on käymässä henkilö- ja pakettiautoliikenteen kohdalla. Synteettiset polttoaineet ovat ainoa globaalisti skaalattavissa oleva keino tieliikenteen päästöjen vähentämisessä. Tuotteen raaka-ainepohja ei vedyn ja hiilidioksidin osalta aseta rajoituksia näiden polttoaineiden käytölle, mutta sen sijaan niiden vaatima valtaisa sähköenergian määrä tulee muodostumaan keskeiseksi kustannukseksi ja mahdollisen regulaation vaikeuttaessa saatavuutta myös suoranaiseksi puollonkaulaksi. Synteettisten polttoaineiden valmistaminen, on erittäin energiaintensiivistä ja näin ollen niihin liittyy merkittävimpänä haasteena päästöttömän ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus. Synteettisten polttoaineiden tuotannon mahdollistaminen ja tukeminen tulee olla liikenteen päästövähennyskeinojen prioriteetti. Tällä hetkellä jakeluvelvoitetta on mahdollista täyttää ainoastaan nestemäisillä biopolttoaineilla ja vuodesta 2022 lähtien myös biokaasulla ja vuodesta 2023 lähtien synteettisillä sähköpolttoaineilla (RFNBO). Ehdotamme lisäksi uusiutuvan sähkön lisäämistä keinovalikoimaan, sillä se lisää teknologianeutraaliutta, kustannustehokkuutta ja edistää sähkön jakeluverkoston vaatimia investointeja. Uusiutuva sähkö tulisi ottaa jakeluvelvoitteessa huomioon kuten biokaasu ja sähköpolttoaineetkin, jolloin uusiutuvan sähkön jakelijat voisivat osallistua jakeluvelvoitteeseen myymällä tikettejä jakeluvelvoitetuille toimijoille. RED II 27 §:n mukaan liikenteen uusiutuvan energian kulutuksen määrää laskettaessa otetaan mukaan myös liikenteessä jaeltu sähkö. Ehdotetun RED III 25 §:n mukaan jäsenvaltioiden tulisi ottaa käyttöön tikettijärjestelmä, jossa uusiutuvan sähkön jakelijat ansaitsisivat tikettejä jaellusta uusiutuvasta sähköstä ja voisivat myydä niitä edelleen jakeluvelvoitteen alaisille polttoaineen jakelijoille. Sähkön huomioiminen jakeluvelvoitteessa luo arvoa liikenteen uusiutuvalle sähkölle. Biopolttoaineiden ollessa kalliita, nykyiset polttoaineen toimittajat ovat valmiita maksamaan tiketeistä (sähkö, kaasu ym.) merkittävän preemion fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Sähkön huomioiminen päästövähennyskeinona tukisi näin myös uuden jakeluverkoston vaatimia investointeja.
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenteeseen suunnatut lisätoimet ovat oikeita, mutta on tärkeää varmistaa, että kullekin vuodelle varattu budjetti tulee mahdollistamaan riittävän kunnianhimoiset toimet. On tärkeää varmistaa, että määrärahoja esimerkiksi uusien sähköautojen hankintaan sekä latausinfran rakentamiseen on riittävästi. STY pitää myös erittäin hyvänä, että mahdollinen vedyn käyttö liikenteen polttoaineena on huomioitu suunnitelmassa ja tilanteen kehittymistä seurataan ja sen edistämiseen ollaan valmiita ohjamaan politiikkatoimia.
        • Suvitie Riku
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yksityisautoiluun keskittyvää liikennerakennetta pitäisi suunnata kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen pohjaavaa mallia.
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tällä hetkellä liikenteen kokonaispäästöt ovat 11,1 Mt CO2-ekv. Tämä on 38 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä ja 21 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Nykyisen skenaarioarvion mukaan vuonna 2030 liikenteen päästöt ovat 7,3 Mt. Liikenteen päästöt vähenevät 3,8 Mt. Tarvittava lisäpäästövähennys liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä on noin 1,0 Mt. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa puhutaan 1,25 Mt päästövähennystarpeesta. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa on listattu keinoja päästövähennyskuilun umpeen kuromiseksi. Tämä sisältää seuraavat toimenpiteet: fossiilittoman liikenteen tiekartan vaiheet 1 & 2, EU-tason liikenteen päästökauppa ja jakeluvelvoitteen kasvattaminen. Fossiilittoman liikenteen tiekarttaan kuuluvat selvitykset ovat osoittaneet, että osalla käsittelyssä olevista keinoista ei ole merkittävää päästövähennyspotentiaalia. Etätyöllä voidaan tehtyjen arvioiden perusteella parhaimmillaan saavuttaa vain 0,125 miljoonan tonnin päästövähenemä vuonna 2030. Liikenteen palveluiden päästövähennyspotentiaali on selvityksen mukaan vuonna 2030 melko pieni, noin 0,080 megatonnia. Yhdistetyt kuljetukset voisivat selvityksen mukaan vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä arviolta vain 0,018–0,030 megatonnia vuonna 2030. Käytännössä ilmastosuunnitelmassa esitetty päästövähennyskuilu on ilman EU-päästökauppaa (-0,4 Mt) ja jakeluvelvoitetta (-0,3 Mt) on noin 0,4 Mt tai 0,1 Mt riippuen verrataanko fossiilittoman liikenteen tiekartan vai elokuun 2021 perusennusteen lukuihin. Ilmastosuunnitelman luvut osoittavat, että liikenteen päästövähennystavoitteisiin ei päästä ilman kaikkia suunnitelmassa listattuja toimenpiteitä. Tarkennettakoon, että jakeluvelvoitteen kasvattamisen aiheuttama hinnankorotus siirtyy polttoaineen tuottajalle, kun taas vastaava hinnankorotus verona siirtyy valtiolle. SAK:n näkemyksen mukaan EU-päästökaupan kirjaaminen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan tarkoittaa, että valtioneuvosto tosiasiallisesti sitoutuu päästökaupan toteutumiseen. Avoin kysymys on, että jos EU-päästökauppa ei etene, sitoutuuko valtioneuvosto kansallisen päästökaupan toteuttamiseen. SAK:n näkemyksen mukaan päästökauppaa ei tule toteuttaa ilman kompensaatiota. Jos päästökauppa etenee, EU-tasoinen ratkaisu on ensisijainen vaihtoehto. Nämä huomiot kompensaatiosta ja konkreettiset esitykset kompensaation toteuttamisesta tulisi kirjata ilmastosuunnitelmaan. Ilmastosuunnitelmaan sisältyvien arvioiden perusteella ilman kaikkien suunnitelmassa listattujen toimenpiteiden toteuttamista liikenteen päästövähennystavoitteisiin ei ole mahdollista päästä. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tulisi edustaa kustannustehokasta, vaikuttavaa ja oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa. Vertailun vuoksi todettakoon, että esimerkiksi EU:n nykyinen teollisuuden ja energiantuotannon päästökauppa on jopa useampaa kertaluokkaa kustannustehokkaampi verrattuna sähköautojen hankintatukeen. Myös vuodelle 2022 voimaan tulleen työsuhdeautojen verotuen aikaansaama päästövähenemä on vähäinen, kustannustehokkuus on vähäinen ja kohdistuminen tulodesiileittäin on epätasapainossa. SAK:n ilmastopolitiikan ehdoton kulmakivi on, että mahdolliset polttoaineen hinnanmuutokset on kompensoitava pienituloisille. Kompensaatio on mahdollista toteuttaa monella eri tavalla, esimerkiksi ansiotulojen verotuksen keventämisen kautta. SAK:n näkemyksen mukaan päästökauppaa ei tule toteuttaa ilman kompensaatiota.
        • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa ei ole määritelty sektorikohtaisia päästövähennystavoitteita lukuun ottamatta liikennesektoria, jolle on asetettu päästöjen puolittamistavoite vuodelle 2030. Päästöjen puolittamistavoite on erittäin vaativa tavoite ja sitä tulisi arvioida uudelleen. Kuten jo aiemmin edellä viitattiin, jo vuoden 2022 tasolla on nähtävissä arvaamattomia vaikutuksia, jotka heikentävät Suomen asemaa mm. vientisektorin kilpailukyvyn näkökulmasta. Muita keinoja etsittävä Liikenteen sektorikohtaiset lisätoimet on määritelty valtioneuvoston toukokuussa 2021 hyväksymässä periaatepäätöksessä (LVM/2021/62) kotimaan liikenteen päästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartassa. Tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoden 2005 tasosta vuonna 2030 ja päästöjen poistaminen kokonaan vuoteen 2045 mennessä. Toimenpiteet kohdentuvat erityisesti tieliikenteeseen. Lisäksi suunnitelmassa on esitelty EU:n tieliikennettä koskevia komission ilmastopaketin lainsää-däntöaloitteita. SKAL katsoo, että periaatepäätöksessä esitetyt päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa myös toisenlaisella kenovalikoimalla. Nämä keinot on esitelty Liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekartassa. SKAL pitää lähtökohtana sitä, että toimenpiteitä valittaessa on varottava kilpailukyvyn menettämistä. Suomen syrjäinen sijainti ja pitkät kuljetusetäisyydet suhteessa päämarkkinoihin johtaa siihen, että liikenteen päästövähennystoimenpiteet vaikuttavat Suomen ulkomaan-kaupan kilpailukykyyn enemmän kuin kilpailijamaihin. Käytännön päästövähennystoimien kustannusvaikutuksia ei ole pystytty päätöksenteossa arvioimaan riittävästi. Maanteiden tavaraliikenne kuluttaa dieselpolttoainetta noin 1,3 miljardia litraa vuodessa. Kaksi kolmasosaa polttoaineesta kuluu raskaissa ajoneuvoyhdistelmissä, joissa ei ole olemassa dieselille vaihtoehtoista käyttövoimaa. Polttoainekustannukset ovat keskimäärin 25 prosenttia kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannuksista, perävaunuyhdistelmillä jopa yli 30 prosenttia. Suomessa fossiilisen dieselin polttoainevero on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut 23 sentillä, yli 63 prosenttia. Juuri tällä hetkellä dieselin pumppuhinta on ennätyksellisen korkealla: aiemman hinnannousun lisäksi liikennepolttoaineiden korotuspaineita lisää aiempaa korkeampi biokomponenttien sekoitevelvoite, mikä kohdistuu erityisesti dieselöljyyn. Bensiinissä tämä bio-osuus voi teknisistä syistä johtuen olla enintään 10 %. Päätösten yritysvaikutuksia on syytä konkretisoida. Tilastokeskus seuraa liikennepolttoaineiden kuukausikohtaisia keskihintoja osana kuluttajahintaindeksiä. Joulukuun keskihinnat ovat dieselin osalta olleet seuraavia (hinnan vuosimuutos prosentteina): • 12/2016: 1,32 • 12/2017: 1,32 (+/- 0 %) • 12/2018: 1,47 (+11,4 %) • 12/2019: 1,43 (-2,7 %) • 12/2020: 1,38 (-3,5 %) • 12/2021: 1,67 (+21,0 %) Dieselin hinta on viimeisen vuoden aikana joulukuun 2021 loppuun mennessä noussut 21 prosenttia. Tämän kaltainen kehitys on kestämätön kuljetusalalle. Yksin polttoaineen hinnannousun vaikutus kuorma-autoliikenteen kustannuksiin on ollut viime vuonna keskimäärin noin 4,3 prosenttia ja perävaunuyhdistelmillä noin 5,1 prosenttia (Tilastokeskuksen julkaiseman kuorma-autoliikenteen kus-tannusindeksin kustannusosuuksilla laskettuna). Tämän lisäksi nyt vuodenvaihteen 2021-2022 myötä tuli voimaan jakeluvelvoitteen kiristys ja parafiinisen dieselin veron korotus. Näistä myöhemmin lausunnossa. Tavaraliikenteessä diesel on pääkäyttövoima vielä 2030 -luvulla ja dieselin hinnankorotukset aiheuttavat vain lisäkustannuksia Maanteiden tavaraliikenteessä on Suomessa yli 90 000 kuorma-autoa, ja niiden keski-ikä on yli kymmenen vuotta. Niiden joukossa on joitakin sähkökuorma-autoja (kevytkuorma-auto) ja muutama sata kaasukäyttöistä kuorma-autoa. Kaluston uusiutuminen on hidasta, joten on selvää, että pääasiallinen käyttövoima vielä 2030-luvulla on yhä diesel. Tavaraliikenteessä sähköistyminen etenee nykyisten ennusteiden perusteella hitaasti. Suomessa on käytössä paljon muita EU-maita raskaampia ajoneuvoyhdistelmiä, jonka sähköistäminen edes tulevaisuuden akkuteknologialla on haastavaa. Lisäksi sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintahinta on vielä toistaiseksi moninkertai-nen dieselkalustoon nähden ja latausinfran puute vähentää yritysten mahdollisuutta investoida ladattaviin autoihin. Kuorma-autojen sähköistyminen onkin selvästi hitaampaa kuin henkilö- ja pakettiautokannan. Myöskään kaasukäyttöisiä kuorma-autoja ei ainakaan toistaiseksi päästä hyödyntämään kaikkein raskaimmissa ajoneuvoyhdistelmissä. Raskaimmat ajoneuvoyhdistelmät (60 – 76 tonnia) kuluttavat dieseliä 2/3 maanteiden tavaraliikenteen vuosittaisesta 1,3 miljardin litran kokonaismäärästä, eikä tähän ole nyt tarjolla vaihtoehtoista käyttövoimaa. Liikenteen hinnoittelun vaikutukset kohdistuisivat yrityksiin tällöin suoraan kustannusten kasvuna, joka ei ole vältettävissä tai ennakoitavissa Tämän vuoksi polttoaineen hinnalla ei kuorma-autoliikenteessä ole päästöjä vähentävää, ohjaavaa vaikutusta, vaan hinnan nousu aiheuttaa ainoastaan lisäkustannuksia alan yrityksille. Jakeluvelvoitetta tarkasteltava uudelleen Kiristyvä jakeluvelvoite luo hintapainetta erityisesti dieselpolttoaineeseen. Jakeluvelvoitevaatimuksia asetettaessa ei ole ollut tiedossa uusiutuvan dieselin ja raaka-aineiden hinnannousu maailmanmarkkinoilla. Myöskään kolmen ministeriön tilaamassa, Afryn toteuttamassa ja marraskuussa julkistetussa selvityksessä ei ole onnistuttu, kun siinä arvioitiin jakeluvelvoitetason (30 %) arvioidaan nostavan dieselin pumppuhintaa 12–22 senttiä/litra vuoteen 2030 mennessä. Tänä vuonna velvoite on 19,5 % ja jo nyt – vuoden 2022 alussa - tuo ennustettu hinnannousu lähes toteutui. Tämä tarkoittaa 11 – 12 sentin hinnannousua dieselille joka vuosi, kunnes 30 5:n taso saavutetaan. SKAL katsoo, että tällaisessa tilanteessa ei tule tehdä uusia päätöksiä jakeluvelvoitteen kiristämisestä 34 prosenttiin. Vuodenvaihteen 2021-2022 hintaan vaikuttavat sekoitevelvoitteen lisäksi luonnollisesti dieselin maailmanmarkkinahinnan muutokset sekä dollarin kurssin muutokset. Kuten todettua, biopolttoaineiden jakeluvelvoite nousi 1,5 prosenttiyksikköä vuoden alusta, vuoden 2021 18 prosentista vuoden 2022 19,5 prosenttiin. Jakelu-velvoitteen tasolla on merkittävä vaikutus dieselin hintoihin. Uusiutuvan dieselin maailmanmarkkinahinta on noussut erittäin voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. Tämä nostaa jakeluvelvoitteen kustannusvaikutusta enemmän kuin aiemmin on osattu arvioida. Lisäksi vuoden 2022 alussa nousi parafiinisen dieselöljyn polttoai-nevero 2 senttiä litralta. Vuonna 2020 yli 70 prosenttia dieselöljyn kulutuksesta oli laadultaan parafiinista. Erityisen huolestuttavaa on se, että jakeluvelvoitteen kasvattamisen vaikutuksia ei ole pystytty arvioimaan ennalta. Reilu kuukausi sitten, marraskuussa 2021 julkais-tiin edellä mainittu selvitys ”Liikenteen jakeluvelvoitetason nosto - uusiutuvien polt-toaineiden riittävyys ja vaikutusarvioinnit” (tilaajina TEM, LVM, YM). Tuoreessa ra-portissa arvioitiin jakeluvelvoitteen kustannusvaikutuksia seuraavasti: ”Nykyisen jakeluvelvoitetason (30 %) arvioidaan nostavan dieselin pumppuhintaa 12–22 sent-tiä/litra vuoteen 2030 mennessä. Yhteensä dieselin hinnan on mallinnettu nouse-van samalla aikavälillä 30–40 senttiä/litra”. SKAL kiinnittää huomiota siihen, että nykytietojen perusteella raportissa arvioitu minimikustannusvaikutus lähes toteutui jo vuoden 2022 alusta, kun jakeluvelvoite nousi 19,5 prosenttiin. Kun hintavaiku-tukset jakeluvelvoitteen kiristymisestä ovat nyt nähdyn kaltaisia, SKAL katsoo, että on syytä luopua suunnitelmista nostaa velvoiteosuutta 30 prosentista 34 prosent-tiin. Muun muassa nämä kustannustekijät osaltaan vaikuttavat konkreettisesti siihen, että ulkomaisen raskaan liikenteen osuus tiestöllämme on kasvanut yli 40 prosent-tia vuodesta 2017 vuoteen 2021 mennessä. Liikenteen päästökauppa Liikenteen päästökauppa korottaa polttoaineen hintaa, lisäten erityisesti maantei-den tavaraliikenteessä Suomessa käytössä olevien isojen ja tehokkaiden kuljetus-yksikköjemme kustannuksia. Kun liikenteen päästöt on mahdollista puolittaa ilman päästökauppaa, Suomen on puolustettava koko kuljetusketjumme ja elinkeinoelä-mämme kilpailukykyä karsimalla liikenteen päästökauppa suunnitelman keinovali-koimasta. Päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa ilman päästökauppaa ja polttoaineveron korotusta, kunhan toteutettavaksi nostetaan monipuolinen keinova-likoima, johon kuuluvat mm. logistiikan digitalisaatio, tieverkon kunnossapidon pa-rantaminen ja HCT-kaluston yleistyminen kuorma-autokuljetuksissa. SKAL katsoo, että kansallisen liikenteen päästökauppajärjestelmän valmistelu on lopetettava. Sillä olisi erityisen vahingollinen vaikutus Suomen kilpailukykyyn riip-pumatta EU:n ilmastopaketin lopullisesta sisällöstä. Suomen ei pidä luoda omia kustannuksia lisääviä mekanismeja ennen kuin EU-tason ratkaisu on tiedossa. Ammattidiesel SKAL edellyttää, Suomessa tulee ottaa käyttöön EU:n energiaverodirektiivissä 2003/96/EY säädetyn mekanismin mukaisesti ammattidiesel, jolloin kuorma- ja lin-ja-autoissa käytettävää dieseliä verotetaan muissa ajoneuvoissa käytettävää kevy-emmin. Järjestelmä on käytössä yhdeksässä EU-maassa. Ammattidiesel mahdollistaa uusiutuvan dieselin osuuden lisäämisestä aiheutuvan hintavaikutuksen kompensoinnin. Vaikka jakeluvelvoite ei ole varsinainen vero, ovat sen vaikutukset rinnasteisia veronkorotukselle. Kyse on kansallisesta lisävaa-timuksesta, joka kohdistuu vain suomalaisiin toimijoihin heikentäen suhteellista kil-pailukykyämme. Jakeluvelvoite tekee raskaasta liikenteestä puhtaampaa, mutta yhdessä polttoaineverotuksen kanssa sen hinta yrityksille on nousemassa liian suureksi. Tien kunnon vaikutus Valtioneuvoston periaatepäätöksessä tiestön kunnon parantamisen osalta viitataan päästövähennyksiin, jota on tarkoitus saavuttaa toteuttamalla Liikenne 12 -suunnitelmaa liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Yksittäisenä asiana tiestön osal-ta periaatepäätöksessä on mainittu vain se, että perusväylänpidosta kohdistettai-siin 40 miljoonaa euroa vähäliikenteisten teiden uudelleenpäällystämiseen, jolla voisi saavuttaa 0,04 % päästövähennyksen. Liikenne 12 -suunnitelmasta ei kuiten-kaan näy niitä päästövähennystavoitteita, joihin periaatepäätös viittaa. Sekä periaatepäätöksen että Liikenne 12 -suunnitelman heikkoutena on se, että kumpikaan ei sisällä selkeitä esityksiä toimenpiteiksi, joilla tiestöön sisältyvä pääs-tövähennyspotentiaali hyödynnettäisiin, lukuun ottamatta vähäliikenteisten teiden uudelleenpäällystämistä. Liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekar-tan mukaan tienpintojen paremmalla kunnolla sekä oikea-aikaisella talvikunnossa-pidolla voidaan alentaa maantieliikenteessä syntyviä hiilidioksidipäästöjä henkilö-autoilla 2,0 prosentilla, pakettiautoilla 2,5 prosentilla ja kuorma- ja linja-autoilla 5,0 prosentilla. Energiaverodirektiivi Energiaverodirektiivin muutosehdotus edellyttäisi, että Suomessa olisi luovuttava dieselin alemmasta verokannasta. Verotasojen yhtenäistäminen käytännössä tar-koittaisi dieselin veron nostamista samalle tasolle kuin bensiinin. Muutos lisäisi merkittävästi kuljetussektorin verotaakkaa. Henkilöauto- ja pakettiautoliikenteessä dieselin polttoaineveron nousu olisi kompensoitavissa poistamalla käyttövoimave-ro, joten veromuutoksen vaikutukset henkilöautoliikenteeseen jäisivät verrattain pieniksi. Kuorma- ja linja-autoliikenteessä vastaavaa kompensaatiomahdollisuutta ei nykyiseen verorakenteeseen sisälly, koska raskaan kaluston käyttövoimavero on matala. Muutoksen vaikutukset tiekuljetusten verotuksen rakenteisiin olisivat suuret ja hei-kentäisivät olennaisesti elinkeinoelämän kilpailukykyä. Erityisesti toimialoilla, joiden logistiikkakustannukset ovat korkeat, vaikutukset olisivat huomattavia. Dieselpolt-tonesteen hinnan nousu noin 26 sentillä litralta aiheuttaisi kestämättömän logistiik-kakustannusten kasvun, johon yhdistyy myös muiden edellä kerrottujen polttoai-neiden hintaa nostavien tekijöiden vaikutus. Lisäksi direktiivin muutosehdotus poistaisi lisäksi mahdollisuuden polttoaineiden ammattimaisen käytön verohuojennuksille, sillä mahdollisuus eriyttää verotasoja kaupallisen ja ei-kaupallisen toiminnan välillä poistuisi. Näin ollen edellä kerrotun ammattidieselin hyödyntämine ei olisi enää mahdollista. SKAL edellyttää, että näiltä osin energiaverodirektiivimuutosta ei tule hyväksyä. Tämän kannan ovat todenneet myös eduskunnan suuri valiokunta ja liikenne- ja viestintävaliokunta.
        • Mäntylä Iris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenteen rooli taakanjakosektorin päästöjen kannalta on merkittävä. Vaikka liikenteen päästövähennystoimiin liittyy epävarmuutta, on päästövähennysten toteutuminen kuitenkin varmempaa kuin esimerkiksi maataloudessa. Kunnianhimoiset päästövähennystoimet liikenteessä voisivat näin ollen tarjota ns. pelivaraa taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Erityisesti vuodelle 2030-asetetun päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi liikenteen tiekartan ensimmäisen vaiheen tulisi sisältää vaikuttavampia toimia fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi ja niiden käytön vähentämiseksi. Tuilla ja kannustimilla tulee olla keskeinen rooli liikenteen siirtymän toteuttamisessa. Tästä huolimatta verotuksen keinot tulisi tunnistaa tehokkaiksi keinoiksi vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta, jos tavoitteisiin ei päästä tukien ja kannustimien avulla. KAISU-luonnoksen mukainen liikenteen toimenpidepolku koostuu monista pienistä toimista, joiden toteutumiseen liittyy epävarmuutta esimerkiksi rahoituksen osalta. Rahoituksen lisäksi liikenteen toimien päästövähennystoteumaan liittyviä epävarmuuksia. Toimenpidepolun eri vaiheisiin olisikin tärkeää sisällyttää selkeitä toimintamalleja ja työkaluja lisätoimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi ja niiden käyttöönottamiseksi. Etätyön lisääntyminen ei ole päästövähennystoimenpide. Tämän takia sitä ei tulisi sisällyttää osaksi kansallista päästövähennyssuunnitelmaa.
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman sivulla 95 todetaan, että ” Myös tieliikenteen päästökauppa tulee toteutuessaan vaikuttamaan liikennejärjestelmään liittyvien tavoitteiden toteutumiseen, mutta sen vaikuttavuutta on arvioitu jäljempänä erikseen.” Luvun 6.2.1 lopussa todetaan liikenteen politiikkatoimien yhteisvaikutuksen olevan vuodelle 2030 1,3 Mt, joka ilmeisesti sisältää liikenteen EU-tason päästökauppavaikutuksen (0,3 – 0,4 Mt). Näiden toteamusten perusteella jää hieman epäselvä kuva siitä, miten menetellään, mikäli EU-tasoisesta päästökaupasta ei päästä sopuun riittävän pian vuotta 2030 ajatellen. Onko nopeasti käyttöön saatava kansallinen tieliikenteen päästökauppa mahdollinen harkittava lisätoimi vai toimi, jota hallitus on jo päättänyt esittää? Vai korvattaisiinko EU-päästökaupan puute joillakin muilla toimilla kuin kansallisella päästökaupalla? Biokaasu on osa uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta. Sivulla 90 on mainittu, että ”Jos biokaasun käytöllä halutaan jatkossakin korvata fossiilisia polttoaineita eikä nestemäisiä biopolttoaineita, jakeluvelvoitetta tulisi nostaa biokaasun arvioidun käyttömäärän mukaisesti”. TEM:n näkemyksen mukaan pelkkä jakeluvelvoiteprosentin nostaminen ei kuitenkaan takaa, että nimenomaan biokaasun käyttö kasvaa vastaavasti, vaikkakin toimella toki on päästöjä vähentävä vaikutus.
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikennerakenteita täytyy purkaa ja korvata ne julkiseen ja kevyeen liikenteeseen pohjautuvilla liikerakenteilla. Nykyinen suunnitelma ei sitä tee konkreettisesti.
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikennejärjestelmän sähköistyminen nähdään taloyhtiöissä erittäin merkittävänä ponnisteluna sähköautojen latausjärjestelmien investoinneissa. Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrin perusteella taloyhtiöt ovat jo toteuttaneet ja ovat toteuttamassa lähivuosina ison osan siitä potentiaalista, joka taloyhtiöiden kontolle voidaan olettaa tulevan. Syksyn 2021 barometrin tulosten mukaan selvästi yli 40 prosenttia vastaajien taloyhtiöistä aikoo toteuttaa sähköautojen latauspisteitä seuraavien viiden vuoden aikana. Investoinneista ovat raportoineet sekä kerrostalo- että rivitaloyhtiöt. Sähköautojen latauspisteet ovat alkaneen viisivuotiskauden selvästi yleisin hanke. Kaikista barometriin vastanneiden kerros- ja rivitaloyhtiöistä vuonna 2021 toteutettiin latauspisteitä miltei kuudessa prosentissa. Molemmissa lukemat ovat kasvaneet selvästi jo monen vuoden ajan. Niissä taloyhtiöissä, joissa toteutettiin jokin korjaushanke vuonna 2021, 11 prosenttia kertoi toteutettavan myös yhden tai useamman latauspisteen. Pääkaupunkiseudulla lataushankkeiden osuus oli miltei kaksinkertainen kuin muualla Suomessa keskimäärin (16 vs. 9 %, korjaushankkeita raportoineista taloyhtiöistä). Barometrin viime vuosien vastausten perusteella vähintään arviolta 15 prosentilla taloyhtiöistä on jo latauspisteitä toteutettuna, ja rakentaminen jatkuu entistäkin aktiivisemmin lähimmän viiden vuoden aikana. Taloyhtiöt ovat löytäneet erittäin hyvin Aran kautta jaossa olleen latausinfra-avustuksen. Tästä todisteena on ollut se, että avustusten rahasumma ei ole riittänyt kattamaan hakijamäärää. Vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa kanavoitiin lisävaroja avustukseen. Tästä huolimatta luultavasti osa hakijoista jäi ilman avustusta. Näin ollen on hyvin tärkeää lähivuosina jatkaa latausinfra-avustuksen jakamista taloyhtiöiden latauspistehankkeille. On huomattava se, että latausinfran hankkeiden suunnittelu ja toteutus -markkina on paikoitellen ylikuumentunut, ja tämä on jonkin verran hidastamassa nousuvauhtia. Kun markkina tasaantuu, ja kaikkein helpoimmat kohteet on toteutettu etelän suurissa kaupungeissa, saatavuus toivon mukaan myös pienien ja keskisuurten taloyhtiöiden hankkeisiin paranee. Kiinteistöliitto haluaa kuitenkin muistuttaa siitä, että muun muassa seurauksena Suomen pohjoisesta sijainnista, pitkistä etäisyyksistä ja autokannan hitaasta uusiutumisesta nopea siirtymä valtaosaltaan täyssähköiseen henkilöliikenteeseen ei ole realistista ja kustannuksiltaankaan järkevä nopealla siirtymäyrityksellä. Lisäksi on huomattava se, ettei läheskään kaikilla taloyhtiöissä asuvilla ole käytössään autopaikkaa, tai latausjärjestelmällä varustettua autopaikkaa. Näin ollen, muun kuin taloyhtiöiden latausverkoston merkitys on keskeinen. Kaupallisissa latauspalveluissa kapasiteetin kehityskin on nopeimmin reagoivaa ja kustannustehokasta. Polttoaineiden jakeluvelvoitteen lisäämisen kautta liikenteen fossiilista hiilijalanjälkeä voidaan laskea myös lataushybridien osalta. Unohtaa ei myöskään pidä kaasukäyttöisiä henkilöautoja. Latauspistepäätöksentekoa taloyhtiöissä tulee tukea myös kehittämällä asunto-osakeyhtiölain sääntelyä.
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenteen päästövähennykset ovat olleet maltillista, ja ennusteeseen sekä toimenpiteisiin sisältyy edelleen erittäin suurta epävarmuutta. Liikenteen osuus taakanjakosektorin päästöistä on huomattava, joten toimenpiteitä tulisi tehostaa. Nopeasti vaikuttava ja kustannustehokas keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi olisi nopeusrajoitusten alentaminen. Tämä vähentäisi päästöjä paitsi suoraan myös välillisesti parantaen joukkoliikenteen ja sähköisen kaluston kilpailukykyä. Samalla saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä liikkumisen tasa-arvoon (mm. ikääntyvä väestö), liikenneturvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin ynnä muuhun. Polttoaineiden verotukseen liittyvät keinot tulisi ottaa täysimääräisesti mukaan suunnitelmaan. Valtiovarainministeriön liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän esittämillä muutoksilla päästöjä on arvioitu voitavan vähentää 0,4–2,3 Mt vuonna 2030. Työryhmän loppuraportista selviää, että vastoin yleisiä uskomuksia autoilun kilometrikohtaiset kustannukset ovat ansiotason ja polttoainetehokkuuden kehitys huomioiden olleet viime vuosina pääosin alenevia. Biokaasun ja sähköpolttoaineiden sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen tulee pyrkiä toteuttamaan siten, että jakeluvelvoitetta nostetaan niiden ennakoidun osuuden mukaisesti. Edellytykset jakeluvelvoitteen nostoon tulee kuitenkin arvioida parhaaseen tieteelliseen tietoon perustuen ottamalla huomioon biopolttoaineiden valmistuksen ilmasto- ja ympäristövaikutukset mm. LULUCF-sektorilla. Ajoneuvokannan uudistuksessa tulisi erityisesti tehostaa vanhentuneen kaluston käytöstä poistoa. Vaikka sähköautojen osuus kasvaa nopeasti uusissa autoissa, vaikutus päästöihin on tehotonta, jos se ei johda muun autokannan pienentymiseen. Myös käytettyjen diesel- ja bensiinikäyttöisten autojen tuontia tulisi rajoittaa. Viestintään ja muuhun informaatio-ohjaukseen tulisi panostaa nykyistä vahvemmin, sillä aiheeseen liittyy paljon ennakkoasenteita ja virheellisiä käsityksiä. Suunnitelmaluonnoksesta käy ilmi, että esimerkiksi kansalaisraadin mielestä polttoaineverotuksen nosto olisi oikeudenmukaista vasta silloin, kun käytettyjen sähköautojen hinnat ja tarjonta ovat samalla tasolla kuin fossiilisilla polttoaineilla kulkevat. Sähköauto on kuitenkin jo nyt monessa tapauksessa kokonaiskustannuksia alentava vaihtoehto, sillä autokaupassa on rahoitusratkaisuja tarjolla ja arvokehitys sekä käyttökustannukset ovat todellisuudessa merkityksellisempiä kuin hankintahinta. Liikenteen kehitykseen ja kustannuksiin vaikuttaa vahvasti myös kansainvälinen toimintaympäristö, ja tehokkaat ja etupainotteiset toimenpiteet pienentävät vanhentuneisiin tekniikoihin ja toimintamalleihin liittyviä kustannusriskejä.
        • Hänninen Maiju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun pohjaavia liikenneratkaisuja on painokkaasti ja selkeästi alettava ohjaamaan kohti julkisia ja kevyeen liikeenteeseen pohjautuvia vaihtoehtoja.
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulee korvata biokaasulla etenkin sellaisilla alueilla, joissa biokaasun tuotantoon on erityistä potentiaalia. Biokaasulla voitaisiin vähentää myös työkoneissa käytettäviä fossiilia polttoaineita. Tämä koskee nähdäksemme etenkin maataloutta, josta löytyy myös biokaasupotentiaali. Lisäksi biokaasun jakelu etenkin maaseudulla on tärkeää. Silloin se on lähellä sen tuotantoa, ja polttoaineen kuljetuskustannuksia voidaan pienentää.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keski-Suomen liitto pitää tärkeänä, että suunnitelmassa on tunnistettu alueiden erilaisuus. Suomen alueet ovat keskenään erilaisia ja myös toimivat päästövähennyskeinot vaihtelevat. Suunnitelmassa ja sen toimeenpanossa tulee varmistaa, että esimerkiksi vaihtoehtoisten käyttövoimien lataus- ja tankkausinfrastruktuuria kehitetään niin, että puhtaampi autoilu on mahdollista koko maassa.
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman tavoitteena on, "että nolla- ja vähäpäästöisten uusien teknologioiden osuus uusista myytävistä henkilöautoista kasvaa nykyisestä noin 30 prosentista mahdollisimman lähelle sataa prosenttia vuoteen 2030 mennessä." Uusien ei-vähäpäästöisten polttomoottoriautojen myyntikieltoa ei kuitenkaan esitetä. Selkeä takaraja polttomoottorihenkilöautojen myynnille olisi selkeä, tehokas ja suunnitelman tavoitteiden mukainen keino. "Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on, että henkilöautojen suoritteen eli henkilöautoilla ajettujen kilometrien määrä ei enää kasva 2020-luvulla." Tiekartan tavoitteiden pitäisi tähdätä henkilöautoliikenteen selkeään kokonaislaskuun, vaikka alueellisesti henkilöautoilu voikin pysyä nykyisellä tasollaan tai kasvaa hieman. Tehokkaimmat ja mittavimmat toimenpiteet, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallinen päästökauppa ja liikenneveromalli, on huomioutua vain sivulauseessa tiekartan kolmannen vaiheen mahdollisina toimenpiteinä. Suunnitelman tulisi rakentua selkeämmin voimakkaammalle ehdollisuudelle: jos ei näytä siltä, että tavoitteita saavutetaan lempeämmillä keinoilla, otetaan käyttöön tehokkaammat keinot (kuten liikenteen kansallinen päästökauppa).
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikennerakenteita pitäisi alkaa ohjata kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen nojaavia rakenteita. Nykyinen suunnitelma ei tue sitä konkreettisesti.
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustuvia liikennerakenteita on alettava ohjaamaan kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen ohjaavia rakenteita. Nykyinen suunnitelma ei tee sitä konkreettisesti.
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ympäristöministeriön suunnitelman mukaan kotimaan liikenteen päästöt ilman lentoliikennettä olivat 11,1 Mt CO2-ekv. prosenttia kokonaispäästöistä ja 37 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä ja putosivat vuonna 2020 10,4 Mt CO2-ekv:iin suurelta osin koronaepidemian aiheuttaman tieliikennesuoritteen takia. Päästöistä 95% syntyi tieliikenteestä. Henkilöautojen osuus päästöistä oli 53 prosenttia. Henkilöliikenteen päästöjen alentaminen lienee mahdollista, kuten suunnitelmassa todetaan. Raskaan liikenteen tilanne on huomattavasti ongelmallisempi. Raskaan liikenteen osalta suunnitelma keskittyy fossiilisten polttoaineen hintaa korottaviin toimenpiteisiin, millä tavoitellaan vähäpäästöisempää ja energiatehokkaampaa liikennettä. Suunnitelmassa ei valitettavasti ole huomioitu toimenpiteiden aiheuttamaa kustannusnousua etenkin vientiteollisuudelle, joka toimii suorassa kansainvälisessä kilpailussa. Suomen kuljetusetäisyydet ovat kilpailijoita korkeammat maantieteellisistä syistä. Sahateollisuus on sijoittunut suhteellisen tasaisesti ympäri maata pohjoisinta Suomea myöten. Polttoaineiden hinnan nousu kilpailijamaita nopeammin heikentää suoraan kansainvälistä kustannuskilpailukykyä. Toisaalta hintojen nousu ei johda raskaimman liikenteen päästövähennystavoitteisiin, sillä sopivia teknologisia ratkaisuja ei ole tarjolla. Raskaimmalle kalustolle, joka on käytössä esimerkiksi sahateollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetuksissa, ei käytännössä ole tarjolla merkittävästi nykyistä vähäpäästöisempää teknologiaa. Kaasukäyttöisiä kuroma-autoja on markkinoilla, mutta ei raskaimmassa luokassa. Kilpailukykyisten sähkö- tai vetykäyttöisten ratkaisujen mahdollista kustannuskilpailukyistä markkinoille tuloa ei ole edes näkyvissä. Koekäytössä on kaksi 67 tonnin kaasukäyttöistä autoa, joiden toimintamatka on 400 km. Ongelmana näissä on tankkausinfran puute suuressa osassa maata, etenkin pohjoisessa ja Idässä. 67 tonnin auto on lisäksi liian pieni sahateollisuuden tarpeisiin. Tiekartan mukaan sähköllä toimivia kuroma-autoja ja busseja olisi käytössä vajaa 10 000 kappaletta vuonna 2030, mikä vastaa noin yhtä prosenttia tämänhetkisestä kalustokannasta. Sähkö- ja kaasuvaihtoehtojen sijaan raskaimmassa liikenteessä voitaisiin ottaa käyttöön veroton ammattibiodiesel. Se soveltuisi nykyiseen kalustoon ja tarjoisi välittömän ratkaisun ennen muiden teknologioiden markkinoille saamista. Ennen lopullisia linjauksia on lisäksi syytä odottaa EU-komission lainsäädäntöesitysten, joita suunnitelmassa on käsitelty erittäin puutteellisesti, valmistumista. Raskaan liikenteen päästöjä on mahdollista vähentää lisäämällä kaluston kuljetuskapasiteettia laajentamalla HCT-kaluston käyttöä. Jo tähän mennessä on osoitettu, että kapasiteetin (kaluston mitat ja massat) nostamisella on saavutettu merkittäviä etuja niin päästöjen kuin kustannustenkin suhteen. Myös raideliikenteen palvelujen ja yhteiskuljetusten kannusteilla voidaan vähentää pitkien etäisyyksien kuljetussuoritteita.
        • Terlinden Jonathan
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Autoiluun perustavia liikennerakenteita on alettava ohjaamaan kohti julkiseen ja kevyeen liikenteeseen nojaavia rakenteita. Nykyinen suunnitelma ei sitä tee konkreettisesti.
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikennejärjestelmän toimivuus on Kymenlaakson maakunnalle elinehto. Kymenlaakso on profiloitunut logistiikkamaakunnaksi. Kymenlaaksossa on paljon transitiokuljetuksia ja suurteollisuutta, joka hyödyntää liikenneverkkoa raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksessa. Kymenlaakso on osa TEN-T verkkoa, jonka tärkeitä solmukohtia ovat Suomen suurin yleissatama, Hamina-Kotkan satama, ja Suomen ainut TEN-T ydinverkkoon kuuluva kuivan maan satama, Kouvolan RR-terminaali. Kymenlaaksossa tiestön kuormitus on suurta ja raskaan liikenteen osuus tieverkolla on suuri. Henkilöliikenteen osalta Kymenlaaksossa henkilöautoilun osuus on suuri ja kattavien joukkoliikenneyhteyksien ylläpitäminen on haastavaa mm. aluerakenteesta johtuen. Julkisen bussiliikenteen kehityssuunta on ollut huolestuttava viimeisien vuosien aikana erityisesti kaukoliikenteen osalta. Esimerkiksi Kotkasta bussivuorojen määrä Helsingin suuntaan on vähentynyt yli puolella. Heikoimmassa asemassa ovat harvaanasutuimmat osat itäisessä Kymenlaaksossa. Joukkoliikenteen vähentyminen kasvattaa henkilöautoilla tehtävien liikennesuoritteiden määrää. Kymenlaakson liitto pitää esitettyjä Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisia toimia hyvinä ja onnistuneina. Hyvä lähtökohta tavoitteiden toteuttamiseen on s. 87 mainittu ”Suomen hiilineutraalius pyritään saavuttamaan mahdollisimman kustannustehokkaalla ja oikeudenmukaisella tavalla.” Kustannusten kasvun tulisi jakautua oikeudenmukaisella tavalla ja tukitoimien tulee kohdistua myös vähävaraisempien kestävän liikkumisen tukemiseen. Sähköauton hankkiminen on vielä kallista ja polttoaineiden hinnan voidaan ennakoida nousevan suunniteltujen toimien johdosta. Kymenlaakson liitto pitää tärkeänä biokaasun huomioimista liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Kaasukäyttöisten ajoneuvojen saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa on edellytys biokaasun käytön lisäämiselle liikenteessä, samoin kuin jakeluinfran laajentaminen alueille, joilla vielä ei ole biokaasua saatavissa. Biokaasua voidaan tuottaa liikennekäyttöön paikallisesti, mikä on hyvä asia erityisesti maatalousvaltaisilla alueilla, jotka ovat usein myös harvaan asuttuja. Biopolttoaineiden tuotannon tukeminen on tärkeää biopolttoaineiden sekoitevelvoitetta nostettaessa. Kotka kilpailee Rotterdamin kanssa UPM:n miljardiluokan biojalostamosta. Ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että ko. investointi onnistuttaisiin saamaan Suomeen ja Kymenlaaksoon. Kouvolaan Myllykoskelle on suunnitteilla toisen sukupolven bioetanolilaitos, joka käyttäisi pääasiallisena raaka-aineena olkea. Kymenlaakson liitto pitää tärkeänä vedyn liikennekäytön kehityksen aktiivista seurantaa ja edistämistä. Suomen tulee pysyä kehityksen kärjessä mukana ja hyödyntää sen tarjoamat mahdollisuudet erityisesti raskaan liikenteen ja työkoneiden käyttövoimana. Vetyä käytetään myös teollisuuden raaka-aineena ja voidaan hyödyntää osana energiajärjestelmää. Kymenlaakson liitto huomauttaa, että maakuntien liiton roolia liikennesuunnittelutyössä ei ole tunnistettu. Maakunnan liitto vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja liikennesuunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Em. syystä maakuntien liitot tulisi mainita yhdessä valtion ja kuntien kanssa kestävän liikkumisen edistäjinä. Kohdassa 3. Liikennejärjestelmän tehostaminen, s. 95 ”Yhteistyössä valtion ja kuntien kesken edistetään kestävää liikennettä kuten kävelyä ja pyöräilyä, joukkoliikennettä ja liikenteen erilaisia palveluita”.
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen päästövähennystavoite taakanjakosektoreille on vuoteen 2030 mennessä 50 % verrattuna vuoden 2005 tasoon. Liikenteen osuus taakanjakosektorin päästöistä on lähes 40 %, mitä korostaa Suomen osalta pitkät välimatkat ja talven haastavat olosuhteet. Logistiikka- ja liikennealan tärkeänä pitämät päästövähennyskeinot ovat autokannan uudistumisen nopeutus, logistiikan tehostuminen ja digitalisaatio sekä jakeluvelvoitteen nosto. Suunnitelmassa jakeluvelvoitetta nostettaisiin 34 %:iin ja se toisi 0,3 Mt lisävähennykset liikenteen päästöihin. Teknisen Kaupan Liitto kannattaa jakeluvelvoitteen nostamista, mutta samaan aikaan ilmastosuunnitelmassa tulisi esittää, miten kansallisesta jakeluvelvoitteesta aiheutuvia kilpailukykyvaikutuksia seurataan logistiikkamarkkinassa ja hyvitetään yrityksille tarvittaessa. Kuljetusten tukeminen kalustoinvestointien ja polttoaine- ja ajoneuvoverotuksen kautta nopeuttaa päästöjen vähentymistä vaarantamatta huoltovarmuutta. Nopeimmin tieliikenteen päästöjä voidaan vähentää lisäämällä vähäpäästöisten polttoaineiden käytön houkuttelevuutta ja saatavuutta sekä pidemmällä aikavälillä uusien käyttövoimien ja niitä yhdistävien monimoottoriratkaisujen kehitystyötä. Henkilö-, paketti- ja kuorma-autojen sekä muiden liikennevälineiden uudistumista on tärkeää tukea käyttämällä veroetuja, hankintatukia ja romutuspalkkioita, tuen piiriin pitäisi saada myös vähäpäästöiset moottoripyörät ja muut kevyet liikennevälineet. Uusien käyttövoimien käyttöä tulee tehostaa tankkaus- ja latausinfraa laajentamalla. Nopeimmin päästöjä vähennetään konkreettisin positiivisin kannustein. Raskaan liikenteen ja työkonekäytön polttoainekustannukset tulisi jatkossa olla alemmalla tasolla kuin henkilöautoliikenteessä, jotta Suomen ulkomaankaupan kilpailukyky ei heikkene. Ammattikäyttöön tarkoitetun polttoaineen alempi verotus olisi tässä tärkeässä roolissa. Teknisen Kaupan Liitto ei kannata sellaisten lisätoimien valmistelua, jotka tähtäävät liikenteen verojen tai maksujen kasvattamiseen. Liikenteen mahdollisen päästökaupan kustannukset eivät saa heikentää Suomen kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihimme.
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenteen tulisi suunnitelman mukaan vähintään puolittaa kasvihuonekaasupäästönsä vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Suurimmat päästövähennykset perustuvat liikenteen sähköistymiseen sekä nestemäisten ja kaasumaisten biojalosteiden käyttöön. Lisäksi oletetaan, että henkilöautosuorite ei enää kasva 2020-luvulla ja että komission esittämät autojen päästöjen raja-arvot toteutuvat. Liikenteen sähköistyminen on edennyt suotuisasti, ja WAM-skenaariossa esitetty 750 000 sähköisen auton määrä vuonna 2030 on saavutettavissa, mutta edellyttää merkittäviä panostuksia latausinfraan sekä muita kannusteita. VTT:n taustalaskelmissa biokaasun noin 2 TWh määrä vuonna 2030 edellyttää lisäksi merkittäviä panostuksia biokaasun tarjonnan varmistamiseksi. Epävarmuutta myös lisää autonvalmistajien kaasuautojen tarjonta, kaasuinfrastruktuurin kehitys sekä kuluttajien ostohalukkuus. Mainittakoon myös suunnitelmassa esitetty etätyön lisääntymisen vaikutus liikenteen päästöjen vähentämisessä, johon luonnollisesti liittyy merkittävää epävarmuutta. Kannattaa myös huomioida, että etätyöskentely voi lisätä päästöjä muilla sektoreilla, kuten asumiseen liittyvässä energiankulutuksessa. Liikenteen päästöjen vähintään puolittaminen on edellytys koko taakanjakosektorin päästötavoitteen saavuttamiselle. VTT:n taustalaskelmien mukaan liikenteen päästöjä tulisi vähentää noin 56 % vuoteen 2030 mennessä kustannustehokkaassa KHK-päästövähennyspolussa, jotta 50 % taakanjakosektorin päästövähennystavoite saavutetaan.
        • Amnesty International Suomen osasto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenne tuottaa suurimman osan Suomen taakanjakosektorin päästöistä ja liikenteen päästöistä suurin osa aiheutuu tieliikenteestä. Liikenteen päästöt ovat myös merkittävä osa KAISU:ssa erikseen tarkasteltuja kotitalouksien kulutuksesta aiheutuvia päästöjä. Valtioneuvoston hyväksymän fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteiden saavuttaminen liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä ja päästöttömästä liikenteestä vuoteen 2045 mennessä on keskeistä sekä Suomen EU-velvoitteiden että kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Liikennesektorin ilmastotoimilla on myös huomattavia käytännön vaikutuksia ihmisten elämään. Osa ilmastonäkökulmasta kannatettavistakin toimista vaikuttaa eri tavoin eri ryhmiin ja ne voivat kasvattaa eriarvoisuutta, ellei vaikutuksia tasapainoteta suunnitelman toimeenpanossa. Esimerkki tällaisesta toimenpiteestä on Euroopan komission ehdottama liikenteen päästökauppa, ja sen arvioidut vaikutukset polttoaineiden hinnassa. Amnesty katsoo, että KAISU:ssa ehdotetuissa kansallisissa toimissa tällä hetkellä korostuvat työsuhde-etuihin liittyvät päästövähennystoimet sekä erilaiset nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuet luovat eri ryhmille eriarvoiset mahdollisuudet osallistua ilmastotoimiin. Yhtäältä kannusteet ja hankintatuet saivat suunnitelmaa laadittaessa ihmisiltä vankempaa tukea ja ovat myös esimerkiksi polttoaineveron korostuksia pehmeämpi keino edistää siirtymää kohti nollapäästöistä liikennettä. Veronkorotusten vaikutusten arvioidaan kohdistuvan ilman tasapainottavia toimia toimeenpantuna suhteellisesti rajummin pienituloisiin (s. 100; 185). Toisaalta muun muassa energia- ja ilmastosuunnitelman valmistelun yhteydessä toteutetussa sukupuolivaikutusten arvioinnissa todettiin hankintatukien suosivan miehiä. Hankintatuet ja romutuspalkkiokampanjat myös kohdistuvat uusien ajoneuvojen hankintaan, minkä voidaan arvioida asettavan pienituloiset eriarvoiseen asemaan. (s. 185) Amnesty tukeekin KAISU:n valmistelutyöpajoissa esitettyä ajatusta porrastaa hankintatuet tulotason mukaan. Lisäksi käytössä olevien ajoneuvojen konversiotuet tulee säilyttää vähäpäästöisen liikkumisen tukipaletissa. Biopolttoaineiden käytön osalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää huomioida niiden tuotannon kestävyys ja vaikutus ihmisoikeuksien toteutumiseen sekä kestävien biopolttoaineiden saatavuus suhteessa niiden käytön lisäämistavoitteisiin. Amnesty pitää tärkeänä julkisen latausinfrastruktuurin kehittämistä sekä tuntuvia satsauksia kohtuuhintaisen joukkoliikenteen, kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien ja uudenlaisten liikkumispalvelujen kehittämiseen.
        • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyy keskeisesti liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentäminen. Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt tulee hallitusohjelman mukaan vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pitkällä aikavälillä liikenteen päästöjen vähentämisen tulee vastata Suomen hiilineutraalisuustavoitetta. Liikenteessä päästöjen vähentäminen kohdistuu pääosin tieliikenteeseen. Tärkeimmät liikenteen päästövähennystoimet muodostuvat fossiilittoman liikenteen tiekartan kahden ensimmäisen vaiheen toimeenpanosta sekä EU:n komission Fit for 55-paketin toimeenpanosta liikenteen osalta. Fossiilittoman liikenteen tiekartan kolmannessa vaiheessa hallitus arvioi ja päättää mahdollisesta kansallisten lisätoimien tarpeellisuudesta, kun kahden ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden, kehitystrendien ja EU-aloitteiden päästövähennysvaikutukset on arvioitu. Liikenne- ja logistiikka-ala julkaisi keväällä 2020 tiekartan, jossa on esitetty keinot päästöjen puolittamiseen. Siinä tärkeänä pidetyt päästövähennyskeinot ovat autokannan uudistamisen nopeutus, logistiikan tehostuminen, digitalisaatio sekä jakeluvelvoitteen nosto. Ilmastosuunnitelmassa tulisi liikenteen toimissa huomioida innovaatioiden ja investointien vaikutusketjut, jotka ovat merkittävässä osassa kaikkien toimialojen hiilineutraaliustiekartoissa. Liikenteessä tällaisia ovat esimerkiksi bio- ja sähköpolttoaineiden, akkuteknologioiden ja vetyyn perustuvien teknologioiden kehittyminen. Lausuttavana olevassa suunnitelmaluonnoksessa todetaan, että lisätoimista päätetään kevään 2022 aikana. MaRa katsoo, että siihen ei ole tarvetta ja toteaa, että liikenteen päästöt vähentyvät joka tapauksessa ilman polttoaineiden veronkorotuksia, kilometriveroa tai polttoaineen myynnin rajoittamista joko kansallisella tai EU:n laajuisella päästökaupalla. Nämä toimenpiteet nostaisivat autolla liikkumisen, kotimaan matkailun ja työssäkäynnin kustannuksia. MaRa suhtautuu toimenpiteisiin kieltei-sesti. Suomi on syrjäinen ja harvaan asuttu maa, jossa autolla tehdyt kotimaanmatkat ovat pitkiä ja oma auto on suosituin liikkumisväline kotimaanmatkailussa. Matkailutoimiala kasvaa rakennemuutosalueilla ja harvaan asutuilla alueilla toisin kuin moni muu toimiala. Jos liikenteen päästöjen vähentämisessä nostetaan henkilöautolla liikkumisen kustannuksia nykyisestä, se suosii ulkomaille matkustamista. Siitä taas seuraa, että matkailun kerryttämät tulot, verot ja työpaikat valuvat ulkomaille samalla kun suomalaisten matkailusta aiheutuvat liikenteen kokonaispäästöt kasvavat. Kärsijöinä ovat Suomessa toimivat matkailu- ja ravintolayritykset, niiden työntekijät sekä valtio ja kunnat verotulojen saajina. Suomen kansantalouden kannalta ongelmana on matkailutulojen ja -menojen epätasapaino. Suomen matkustustaseen alijäämä (=matkailutulot ovat matkailumenoja pienemmät) on kasvanut lähes miljardi euroa kuudessa vuodessa (2013–2019). Siitä on seurannut verotulojen menetystä noin 0,3 miljardia euroa. Tilastokeskuksen mukaan matkustustaseen alijäämä vuonna 2019 oli noin 1,74 miljardia euroa. Tästä syystä on kansantaloudenkin kannalta tärkeää, että Suomessa ei tehdä päästöjen vähentämistoimia tehtäessä sellaisia päätöksiä, jotka entisestään lisäävät suomalaisten intoa matkustaa kotimaan sijasta ulkomaille. EU:n komission esittämät lentoliikennettä koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden sekoitevelvoitteet ja kansainvälisessä liikenteessä käytettävän polttoaineen verovapaudesta luopuminen aiheuttavat tummia pilviä Suomen matkailutoimialan strategiselle kumppanille Finnairille. Vuonna 2030 sekoitevelvoite aiheuttaisi Finnairille 39 miljoonan euron lisäkustannukset ja polttoaineiden verovapaudesta luopuminen 145 miljoonan euron kustannukset. Finnair on vuosikymmenten aikana rakentanut Suomeen ulkomaanreittiverkoston, joka on merkittävästi parempi kuin monessa muussa vastaavankokoisessa maassa. Suomi on kansainvälisten matkailijoiden ulottuvilla juuri erinomaisten lentoyhteyksien ansiosta. Finnair pystyy hyödyntämään Helsingin maantieteellisistä sijaintia ja suoria, lyhyitä ja polttoainetehokkaita lentoreittejä Aasiaan. EU:n komission ehdotukset johtaisivat Finnairin kilpailukyvyn romuttumiseen, ja matkailijat korvaisivat Helsingin kautta kulkevan suoran reitin pidemmällä eteläisellä reitillä. Suomi menettäisi strategisen asemansa Aasian ja Euroopan solmukohtana. Tällöin Suomen kansainvälinen saavutettavuus heikkenisi dramaattisesti. Samalla lentoliikenteen päästöt kasvaisivat hiilivuodon seurauksena. Suomen on huolehdittava siitä, että erittäin tiukassa kilpailuasemassa olevan Finnairin kilpailukykyä ei heikennetä. Paras ratkaisu olisi, että lentoliikenteen päästövähennystoimet tehtäisiin kansainvälisellä tasolla.
        • Metsäteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen pitkät etäisyydet markkinoille ja riippuvuus merikuljetuksista sekä talvimerenkulusta asettavat kotimaisen vientiteollisuuden muita maita alttiimmaksi päästöohjauksesta seuraaville kustannusnousuille. Globaaleilla markkinoilla kilpaileva vientiteollisuus ei pääsääntöisesti pysty viemään kuljetusten kustannustennousua hintoihin. Euroopan komissio on esittänyt osana Fit for 55 -pakettia useita suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä heikentäviä toimia. Merenkulun päästökauppa, FuelEU ja merenkulun polttoaineiden verollisuus osuu jääolosuhteista riippuvaisen Suomen vientiin kilpailijamaita enemmän. Viennin kilpailukyvystä on tarvittaessa huolehdittava kansallisin keinoin. KAISU-suunnitelma ei kuitenkaan huomioi Fit for 55 -paketin viennin kilpailukykyä heikentävää vaikutusta. Päinvastoin, suunnitelmassa pohditaan kansallisia lisäkustannuksia aiheuttavia toimia EU-säätelystä valuvien lisäkustannusten rinnalle. Logistiselta takamatkalta markkinoille lähtevässä Suomessa on jo nyt yksi Euroopan kireimmistä dieselverotasoista. Samoin kansallinen tieliikenteen päästökauppajärjestelmä kasvattaisi Suomen logistista takamatkaa muihin maihin nähden. Metsäteollisuus ei kannata esitettyä kuljetuskustannusten nostamisia. Kansallisista liikenteen polttoaineverojen noston ja kansallisen liikenteen päästökaupan valmistelu tulisi lopettaa. Näiden sijaan tulisi vakavasti etsiä keinoja liikenteen kuljetuskustannusten alentamiseksi. Metsäteollisuuden näkökulmasta on ylipäätään vaikea pitää kuljetuskustannusten nostamista ilmastotoimena. Tiekuljetusten rooli on metsäteollisuuden kuljetuksissa keskeinen, eikä laajamittainen siirtyminen muihin kuljetusmuotoihin ole mahdollista. Sen sijaan Suomen kansainvälisesti tarkasteltuna vähäpäästöinen tuotanto kärsisi, mikä aiheuttaa hiili- ja investointivuodon uhkaa. Mikäli ilmastotoimet heikentävät kuljetusten suhteellista kilpailukykyä tulisi niiden vaikutukset vientiteollisuudelle paikata laskemalla kansallisesti polttoaineiden kustannus- ja verorasitetta. Liikenteen verotusta tulee uudistaa tavalla, joka ei heikennä ammattiliikenteen kilpailukykyä ja säilyttää yritysten investointikykyä. Raskaan liikenteen päästövähennyksiä on tuettava toimivin kannustimin huomioiden raskaan kaluston kirjo ja eri käyttötarkoitukset. KAISU:n päästövähennystoimista linjattaessa olisi tärkeä huomioida matalan katteen kuljetusala myös taloudellisen kestävyyden kannalta. Samoin vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran tulisi mahdollistaa raskaan liikenteen siirtymää vähäpäästöisempään kalustoon. Suunnitelmassa referoidaan myös komission aloitetta energiaverodirektiivin päivittämiseksi. Laskelmista ei käy suoraan ilmi onko komission esityksellä näiltä osin laskettu olevan päästövähennysvaikutusta. Suuri valiokunta on linjannut maan hallitusta sitovalla tavalla, että "moottoribensiinin ja dieselöljyn verotusta ei tule yhdenmukaistaa". Koska energiaverodirektiivi vaati jokaisen jäsenmaan hyväksynnän, voitaneen pitää selvänä, ettei komission suunnitelma tältä osin etene. Suunnitelmassa pohditaan niin ikään lisätoimina työkoneiden käyttämien polttoaineiden (eli lämmityspolttoaineiden) veronkiristyksiä. Metsäteollisuus ry ei kannata minkäänlaisia kiristyksiä myöskään lämmityspolttoaineisiin. Liikenteen valmisteverojen tavoin työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotaso Suomessa on jo nyt EU:n kireimmästä päästä. Väyläviraston vuonna 2019 valmistuneen selvityksen mukaan päällysteiden epätasaisuus voi nostaa polttoaineen kulutusta 10 prosenttia. Teiden kunnon parantaminen vähentää liikenteen päästöjä peräti 5 prosenttia. Raskaan liikenteen osalta luku on vieläkin suurempi. Vuotuisen 300 miljoonan euron lisärahoituksen perusväylänpitoon tulee olla pysyvä ja rahoitusta tulee suunnata myös alempiasteisille väylille ja yksityisteille. Rahoituksen kohdentamisessa oleellista on teollisuuden ja viranomaisten välinen vuoropuhelu. Hyväkuntoiset väylät mahdollistavat myös ajoneuvokaluston mittojen ja massojen kehittämisen, joka on merkittävä keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Metsäteollisuuden yli 76-tonnisen kaluston HCT (high capacity transport) -kokeiluhankkeissa 84-104 -tonniset ajoneuvoyhdistelmät ovat vähentäneet raakapuu- ja hakekuljetusten polttoaineenkulutusta ja päästöjä 5-20 prosenttia per kuljetettu tonni. Myös isommat junavaunut ja junat eli LHT-junat (larger and heavier trains) on samoista syistä kannatettava kehityspolku. Asiaa koskeva Traficomin, Väyläviraston ja Oulun yliopiston hanke tuonee lisätietoa infran soveltuvuudesta LHT-junille. Myös päästövähennyspotentiaali ja vaikutukset logistiikan kilpailukykyyn tulisi huomioida. Toivomme, että KAISU:n yhteydessä linjattaisiin selvästi yli 76-tonnisen kaluston käyttöönoton laajamittaisesta mahdollistamisesta ja aikataulutuksesta. Näiden toimien sijaan suunnitelma tuntuu fossiilittoman liikenteen tiekartan kautta painottavan tavaraliikenteen kuljetusten siirtymistä teiltä raiteille ja vesiteille. Toimialamme luonteen vuoksi merkittäviltä osin tieliikenteen kuljetuksia ei voida siirtää muiden kuljetusmuotojen varaan. Jalostamamme pääraaka-aine eli puu kasvaa metsissä kautta maan minkä vuoksi autokuljetukset ovat välttämättömiä. Jo nykyisellään rautatie- ja vesikuljetuksille on merkittävä rooli ja osuus metsäteollisuuden kuljetuksissa. Eri kuljetusmuodoilla on muutakin luontaista työnjakoa, eikä laajamittainen siirtyminen raide- tai sisävesikuljetuksiin ei ole mahdollista. Merkittävästi nykyistä enemmän panostamalla rataverkon kattavuuteen, palvelukykyyn ja sähköistykseen voidaan asiaan vaikuttaa, mutta sekään ei poistaisi tarvetta etenkään lyhyemmän matkan raaka-ainekuljetuksille rekoilla. Tiekuljetuksilla on joka tapauksessa rooli myös rautatie- ja vesikuljetusketjujen alkukuljetuksissa. Vaikutusarvioinneissa hyödynnettävien LIPASTO- ja TYKO-mallien kehittäminen tulee varmistaa myös uusien käyttövoimien ja polttoainetyyppien osalta.
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Energiavirasto on toteuttanut liikenteen infrastruktuurituen tarjouskilpailua ja myöntänyt tukia vuosina 2018–2021 valtioneuvoston asetuksen (498/2018) 7 §:n mukaan liittyen sähköisen liikenteen ajoneuvojen latauspisteisiin ja biokaasun liikennekäytön edistämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön lausuttavana olevan asetusluonnoksen VN/17669/2021 (luonnos valtioneuvoston asetukseksi sähköisen liikenteen, biokaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2022–2025) mukaan Energiavirasto tulisi jatkamaan tarjouskilpailuiden järjestämistä.
        • Tilastokeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenteen päästöt lasketaan liikenteen polttoaineen kulutukseen perustuen, joten toimien seuranta taakanjakosektorin osalta on suhteellisen suoraviivaista. Toimen vaikutusta Suomen kokonaispäästöihin on sen sijaan vaikeampi arvioida. Esimerkiksi sähköautoilun lisääntymisen vaikutukset eivät kaikki näy taakanjakosektorin päästöinä. Sähkönkulutuksen lisääntymisen vaikutukset näkyvät sähkötuotannon päästöissä, jotka ovat osa päästökauppasektorin päästöjä. Latausinfran rakentamisen vaikutusten merkitys ja kohdistaminen on haasteellista. Ilmastosuunnitelmassa olisi hyvä kertoa selkeämmin, ovatko liikenteen toimien vaikutusarviot vain taakanjakosektoria koskevia ja mitä tekijöitä niissä on otettu huomioon. Liikenteen päästötietojen kehittämistarve on suuri ja se olisi hyvä tuoda esiin myös ilmastosuunnitelmassa. Nykyinen liikenteen päästöjen laskenta ja päästöjen vähennystoimien vaikutusten arviointi perustuvat suurelta osin VTT:n LIPASTO-laskentajärjestelmän tuloksiin. VTT on arvioinut järjestelmän tarvitsevan perusteellista uudistusta vuosittaisen päästölaskennan varmistamiseen ja kehittämiseen uudet tutkimustulokset ja liikennejärjestelmän muuttuminen huomioon ottaen. Laskentajärjestelmän uudistamiselle on tehty suunnitelma, mutta suunnitelman toteuttamiselle ei ole toistaiseksi löytynyt rahoitusta. Liikenteen laskentajärjestelmän uudistamisen tavoitteena on varmistaa liikenteen energiatietojen ja päästötietojen laskennan jatkuminen ja mahdollistaa vertailukelpoisten tulevaisuuden kehitysarvioiden laskeminen. Suunnitelman mukaan vastuu järjestelmästä ja sen kehittämisestä siirtyy VTT:ltä Tilastokeskukselle. Laskentajärjestelmän kehitys tehtäisiin yhteistyössä Tilastokeskuksen, Syken (ilman epäpuhtauksien päästöt) ja VTT:n toimesta. Laskentamallien sisällölliseen ylläpitoon ja kehittämisen tueksi on tarkoitus perustaa laaja-alainen muutoksenhallintaryhmä. Liikenteen päästölaskentaa voidaan joutua yksinkertaistamaan, jos järjestelmän uudistaminen viivästyy rahoituksen puuttuessa. VTT jatkaa päästölaskentaa toistaiseksi (vuonna 2022 tehtävästä laskennasta on sopimus), mutta on irtisanonut laskennan jatkuvuuden turvanneen puitesopimuksen. Vaikka liikenteen laskentajärjestelmän kehittämisellä ei ole suoraa vaikutusta kyseisen KAISU-suunnitelman liikenteen lisätoimien vaikuttavuuden arviointiin tällä hetkellä, voi liikenteen toimien suunnittelu ja niiden vaikutusten seuranta tulevina vuosina vaikeutua. Etenkin laskennan yksityiskohtaisuus voi vähentyä.
        • Kaakkois-Suomen ELY
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Teiden kunnon vaikutuksia liikenteen päästöihin on selvitetty fossiilittoman liikenteen tiekarttatyön yhteydessä. Muun muassa Liikenne 12 -investointisuunnitelman toimenpiteet edistävät päästövähennyksiä. Teiden kunnolla on merkitystä polttoaineen kulutukseen ja erityisesti raskaan kaluston päästöihin. Tienpidon rahoituksen kehitys tulee turvata uusien kustannuksia aiheuttavien vaatimusten tullessa voimaan.
        • Kaakkois-Suomen ELY, Johdon tuki -yksikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Teiden kunnon vaikutuksia liikenteen päästöihin on selvitetty fossiilittoman liikenteen tiekarttatyön yhteydessä. Muun muassa Liikenne 12 -investointisuunnitelman toimenpiteet edistävät päästövähennyksiä. Teiden kunnolla on merkitystä polttoaineen kulutukseen ja erityisesti raskaan kaluston päästöihin. Tienpidon rahoituksen kehitys tulee turvata uusien kustannuksia aiheuttavien vaatimusten tullessa voimaan
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Biokaasun osalta Suomi on edelleen kehitysvaltio. Mikäli haluamme oikeasti pitää biokaasun yhtenä vaihtoehtona energian tuotannossa, pitää esteet sen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen raivata myös lainsäädännöstä. Muutoin siihen uhratut resurssit menevät hukkaan myös ilmaston kannalta katsottaessa. Maataloudella ja elintarviketeollisuudella on mahdollisuus kehittää kestävää kiertotaloutta ravinteiden suhteen, jos turhat esteet biokaasun hyödyntämisestä energiana raivataan pois. Taloudellinen kannattavauus on kaiken perusta, koska maatalous ei kestä tällä hetkellä yhtään uutta lisäkustannusta.
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenteen päästövähennyksistä lähes kolmannes jätetään sen varaan, että EU:n erillinen päästökauppa liikenteelle ja lämmitykselle toteutuu ja että sen vaikutukset ovat odotetut. Uuden päästökauppajärjestelmän toteutuminen on kuitenkin epävarmaa (https://www.euractiv.com/section/energy-environment/news/planned-eu-carbon-market-reform-is-politically-suicidal-warns-french-mep/), ja sen toteutumisen on katsottu linkittyvän uuteen sosiaalirahastoon, johon Suomi on ottanut kriittisen kannan (https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/hallitus-suhtautuu-kriittisesti-eu-n-ilmastotoimien-sosiaalirahastoehdotukseen). Johdonmukaisuuden vuoksi Suomen tulisi joko varmistaa liikennesektorin päästövähennykset täysimääräisesti kansallisin toimin tai asettua selkeästi ajamaan EU:n laajuista liikenteen ja lämmityksen päästökauppaa esitetyn kaltaisena kokonaisuutena, johon saattaa osana jäsenmaiden välistä kompromissia kuulua myös vaikutusten kompensaatio sosiaalirahaston kautta. Liikenteen ilmastotoimilla on herkästi väestöön laajasti kohdistuvia vaikutuksia. Tästä huolimatta suunnitelmassa käsitellään oikeudenmukaisuusvaikutuksia ja toimia niiden ehkäsemiseksi melko suppeasti. Sivun 100 laatikossa nostetaan esiin muutamia sidosryhmäkuulemisissa esitettyjä huolia kuten se, että hinnan nousun arviointiin vaikuttavan suhteessa eniten pienituloisiin. Tutkimusten mukaan esimerkiksi polttoaineveron vaikutukset eivät Suomessa kuitenkaan painottuisi erityisesti pienituloisiin (https://vatt.fi/-/polttoainevero-ei-suomessa-kohdistu-erityisesti-pienituloisiin). Mahdollisia negatiivisia tulonjakovaikutuksia voitaisiin myös lieventää tai jopa kääntää taloudellista eriarvoisuutta vähentäväksi politiikkatoimien oikealla suunnittelulla. Näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan käsitellä suunnitelmassa. Sivuilla 187–188 on arvioitu liikenne- ja energiastrategiaa yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Osiossa pohditaan lyhyesti muun muassa polttoaineen veronkorotusten, vähähiilisten ajoneuvojen hankintatukien sekä joukkoliikenteen parantamisen vaikutusten kohdentumista eri tuloluokkiin ja sukupuoliin. Yhdenvertaisuuden edistäminen on ilman muuta toivottavaa ja esimerkiksi joukkoliikenneyhteyksien parantaminen naisia (ja erityisesti nuoria naisia sekä eläkeläis- ja maahanmuuttanaisia) tukevana toimena kannatettava. Sen sijaan ajatus naisten sähköautohankintojen edistämisestä verotuksen keinoin on kummallinen (ja tuskin toteuttamiskelpoinen). Jokaisen yksittäisen toimen ei voi olettaa vaikuttavan samalla tapaa kaikkiin ihmisryhmiin – tärkeämpää on varmistua siitä, että ohjaustoimien kokonaisuus ei heikennä jo ennestään heikommassa asemassa olevien tilannetta. Päästöverotulojen kierrättäminen on yksi tapa kompensoida kasvavia kuluja pienituloisille. Esimerkiksi liikenteen kansallisesta päästökaupasta saatavien tulojen jakaminen hiiliosinkona voisi olla perusteltua, sillä hiiliosingon avulla kokonaisuudesta on mahdollista tehdä progressiivinen heikentämättä päästökaupan tehoa. Sama pätee muuhunkin laaja-alaiseen päästöhinnoitteluun. Koska verotukseen perustuvien ohjaustoimien suunnittelu edellyttää syvällistä vero-osaamista, voisi ympäristöministeriö hyötyä ministeriön vero-osaamisen vahvistamisesta. Suunnitelmassa nostetaan erikseen esiin väite siitä, että “polttoaineen verotuksen nostaminen herättää huolta kansalaisissa”. Vaikka väite olisi yleisellä tasolla oikeansuuntainen, on syytä huomioida, että sen lähteenä on kaikille avoin ja vapaaehtoinen kansalaiskysely, joka ei siis perustunut koko väestöä luotettavasti edustavaan otokseen (https://ym.fi/-/ilmastosuunnitelman-kansalaiskysely-kerasi-perati-18-000-vastausta). Päätöksenteon tueksi tarvittaisiin laadukkaampaa tutkimusta siitä, millaisia näkemyksiä kansalaisilla on ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuteen liittyen. Kuten olemme todenneet edellä (ks. vastaus 1), hyödyllisintä olisi kartoittaa kansalaisten hyväksymiä keinoja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen.
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenteen merkitys päästötavoitteiden saavuttamisessa on keskeinen ja erilaisia toimenpiteitä tarvitaan kuten suunnitelmassa ja fossiilittoman liikenteen tiekartassa todetaan. Uusien toimenpiteiden täytäntöönpanossa kannusteet ja selkeä, riittävä viestintä on keskeistä, jotta toimenpiteet saadaan toteutettua käytännössä. Esimerkiksi taloyhtiöiden latausinfratuki on osoittautunut erittäin suosituksi ja tärkeää on varmistaa, että mahdollisimman moni toimija pystyy halutessaan tätä hyödyntämään. Ensimmäisessä vaiheessa uusiin mahdollisuuksiin pystyy tarttumaan lähinnä edelläkävijät. Sähköautot yleistyvät vauhdilla, mutta edelleen tarvitaan selkeää viestintää mm. niiden käyttöönoton mahdollistamiseksi esim. latausmahdollisuuksista. Pidämme hyvänä, että “Selvitetään taloudelliset, ympäristö- ja energiapoliittiset vaikutukset 100- prosenttisen biodieselin poistamisesta jakeluvelvoitteen piiristä kestävän raaka-aineen saatavuus sekä muut biopolttoainetavoitteet huomioiden”. Kävelyyn ja pyöräilyyn kannustamiseksi ja sen lisäämisen mahdollistamiseksi esitetyt toimet ovat erittäin kannatettavia.
        • Sitra, Kestävyysratkaisut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Fossiilittoman liikenteen tiekartan sisältämien toimenpiteiden vaikutukset päästöihin ovat haastavia arvioida eikä nykyisten toimenpide-ehdotusten riittävyydestä ole varmuutta. Tämän takia fossiilittoman liikenteen tiekartan kolmannessa vaiheessa tulee päättää uusista toimista, joilla taataan päästövähennystavoitteiden saavuttaminen. Monelta osin tarvittavat toimenpiteet riippuvat EU:n 55-valmiuspaketin toteutumisesta. Erityisesti EU:n laajuisella liikenteen päästökaupalla ja energiaverotuksen harmonisoinnilla voi olla merkittävä vaikutus liikenteen päästöihin Suomessa, mutta näistä saatava vetoapu päästötalkoissa on epävarmaa. Mahdollisia kotimaisia lisätoimenpiteitä tulisi tarkastella laajemmin. EU:n laajuinen liikenteen päästökauppa tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2026, ja päästövähennysten ohjauskeinoja tulee ainakin siihen asti miettiä kansallisesti. Kotimainen liikenteen päästökauppajärjestelmä olisi haastava toteuttaa ja EU:n päästökaupan toteutuessa mahdollisesti tarpeeton. Valmistelua kotimaisen järjestelmän edistämiseksi on kuitenkin hyvä jatkaa virkamiestyönä, kuten suunnitelmassa on esitetty. Koska päästövähennystavoitteen saavuttaminen tiedossa olevilla toimilla on epätodennäköistä, tulisi seuraavien vuosien aikana toteuttaa liikenteen päästöjen vähentämiseksi kokonaisvaltainen vero-, maksu- ja tukiuudistus osana kestävän kehityksen verosiirtymää (Tamminen ym. 2019). Uudistuksessa päästöjen hinnoittelua tulisi suhteellisesti kiristää nykyisestä, mutta samaan aikaan alentaa muuta liikenteen verotusta sekä mahdollisesti palkansaajien tuloveroa, ja tarvittaessa kohdentaa lisäkompensaatioita esimerkiksi syrjäseutujen pienituloisille. Kompensaatiotoimet ovat tärkeitä, jotta vältytään päästövähennystoimien kohtuuttomilta vaikutuksilta. Näiden arvioitiin ja toimeenpanoon tulisi panostaa suunnitelmassa, koska polttoaineen hinta noussee jo päätetyn jakeluvelvoitteen noston seurauksena. Reilun ja oikeudenmukaisen siirtymän kannalta toimien kustannustehokkuus ja ennakoitavuus on tärkeää. Tiekartan ensimmäisessä vaiheessa tulisi todellisten päästövähennysten aikaansaamiseksi nostaa jakeluvelvoitetta vähintään 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Muussa tapauksessa velvoitteen laajentaminen biokaasuun saattaa korvata muiden biopolttoaineiden käyttöä jakeluvelvoitteen täyttämiseksi ja vähentää siten päästövähennyksiä. Vaikka jakeluvelvoitteen kustannustehokkuus on huonompi kuin polttoaineiden verotuksella, voidaan sen nostolla taata päästövähennyksiä ja tukea uusia hiilineutraaleja polttoaineita ja niiden markkinoillepääsyä. Tämä voi olla ratkaisevan tärkeää tuleville päästötoimille mm. lento- ja meriliikenteessä, joissa sähköistymiseen perustuvia suoria päästövähennyskeinoja on saatavilla rajallisemmin. Ajoneuvokannan uudistamisen tukitoimet, kuten täyssähköautojen hankintatuki ja romutuspalkkio, eivät ole kustannustehokkaita päästövähennystoimenpiteitä. Mikäli hankintatukia halutaan käyttää, ne tulisi kohdistaa yhä enemmän raskaalle kalustolle. Henkilöautokannan sähköistyminen on edennyt odotuksia nopeammin. Tiekartan 1. vaiheen toimenpiteiden painopisteen tulisi olla selkeämmin liikennejärjestelmän tehostamisessa. Tiekartan toisen vaiheen laskelmia etätyön, liikenteen palveluiden ja yhdistettyjen kuljetusten lisääntymisestä on vaikea laskea selkeiksi päästövähennystoimenpiteiksi, jollei näihin koeteta vaikuttaa poliittisilla toimenpiteillä. Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa tulisi siis miettiä myös keinoja näiden kehitystrendien tukemiseksi. Vaikka lento- ja meriliikenteen päästövähennykset eivät kuulu osaksi kotimaista taakanjakosektorin päästölaskentaa, tulisi suunnitelmassa kohdistaa ohjauskeinoja globaalien, suomalaisten aiheuttamien päästöjen pienentämiseksi. Lähteet: Tamminen ym. 2019 – Kestävän kehityksen verouudistus. Osoitteesta: https://www.sitra.fi/julkaisut/kestavan-kehityksen-verouudistus-kohti-paastotonta-suomea/
        • Suomen ympäristökeskus SYKE, Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet tutkimusprofessori Paula Kivimaa (ILMO), professori Mikael Hildén (ILMO), tutkimusprofessori Minna Kaljonen (PK), professori Jyri Seppälä (KTK) ja ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio (KTK)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenne KAISU esittää liikenteen päästöjä vähentäviksi toimenpiteiksi kolmevaiheista toimintatapaa: 1. vaihe: tuet ja kannustimet liikenteen päästöjen vähentämiseksi; 2. vaihe: kehitykset ja lisäkeinot etätyön lisääntymiseksi, yhdistettyjen kuljetusten edistämien tavaraliikenteessä, sekä; 3. vaihe: EU:n päästökauppa liikenteelle, mikäli se toteutuu, ja/tai mahdolliset kansalliset lisätoimet. Kolmivaiheinen toimintatapa vaikuttaa järkevältä, sillä vaiheittaisesti edetessä voidaan porrastaa ohjauskeinoja, niiden kustannuksia sekä tarkastella vaikuttavuutta. Liikenteen toisen vaiheen keinot - etätyön lisääntyminen ja liikenteen palveluiden edistäminen ovat tärkeitä – ja liittyvät voimakkaasti myös kuntien toteuttamaan politiikkaan. Kunnat vaikuttavat vahvasti siihen, miten nopeasti kuluttajille suunnatut uudet liikenteen palvelut yleistyvät ja tarjoavat vähäpäästöisiä liikkumisen tapoja. Kuntien toimet liikenteen kehittämiseksi täytyy myös yhdistää kuntien palvelusuunnitteluun, sillä kuntien palveluiden keskittyminen lisää usein matkustamisen tarvetta ja matkojen pituutta. KAISU mainitsee systeemisen muutoksen tarpeen siirryttäessä pois autokeskeisestä liikkumisesta kohti liikenteen palveluita. Tavoiteltujen päästövähennysten saavuttamiseksi sekä muiden riskien ja vaikutusten minimoimiseksi on erittäin tärkeää, ettei nojata pelkästään liikenteen sähköistymiseen vaan yhdistetään se liikennemäärien vähentämiseen. Tällä voidaan mm. hillitä luonnonvarojen kulutuksen kasvua sekä vähentää ilmansaasteita ja melua. Liikenteen päästökauppa, joka voi toteutua EU-laajuisena tai kotimaisena, voi varmistaa liikenteen päästöjen vähentyminen halutulle tasolle vuoteen 2030 mennessä. Koska eri sektorien yhteenlasketun päästövähennyksen lopputulemaan liittyy suurta epävarmuutta (KAISU alaluku 7.1), tulisi tarkastella mahdollisuutta käyttää liikenteen päästökauppaa liikenteen päästöjen vähentämiseksi enemmän kuin 50 %, jotta voitaisiin varmistaa taakanjakosektorin vuoden 2030 kokonaistavoitteen saavuttaminen. Tarkastelussa tulisi kiinnittää huomiota vaihtoehtojen erilaisiin ympäristövaikutuksiin sekä kustannuksiin ja niiden kohdentumiseen.
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Luonnonsuojeluliiton mielestä liikenteen päästövähennystavoitteen tulisi olla tiukempi, puolittamisen sijaan mieluiten 70% päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasosta. Strategiassa on mainittu liikennejärjestelmän tehostaminen yhtenä päästövähennystoimenpiteenä. Pidämme tätä keskeisenä ja tärkeänä keinona vähentää liikenteen päästöjä. Toivomme enemmän panostuksia ja konkretiaa liikennejärjestelmän tehostamisen toimenpiteisiin. Esimerkiksi fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteeksi on asetettu, että henkilöautokilometrit eivät enää kasva vuoden 2019 tasosta vuosina 2020-2045. Mielestämme ensisijaisena tavoitteena tulisi olla henkilöautojen liikennesuoritteen lasku. Tiekartan ensimmäisen vaiheen toimet eivät juuri kannusta tai ota kantaa tähän. Erityisesti kaupunkialueilla auton omistamisen kulttuurista on syytä luopua. Ruuhkamaksuja kannattaa ensimmäiseksi kokeilla Helsingissä ja muissa suuremmissa kaupungeissa. Siirtymistä joukkoliikenteeseen, kimppa-autoiluun, kävelyyn ja pyöräilyyn tulee kannustaa. Julkisen liikenteen verkostoa tulee kehittää kattavaksi ja saavutettavaksi, jotta yksityisautoilun tarve vähenee. Joukkoliikenteeseen kaupunkialueiden sisällä ja alueiden välillä pitää panostaa. Tieliikenteen päästökauppa on vietävä kansallisella tasolla käytäntöön tai vaihtoehtoisesti nostettava fossiilisten polttoaineiden verotusta. Nyt suunnitelmaan on liikenteen osalta laskettu vielä aloitteen asteella oleva tieliikenteen ja erillislämmityksen EU-päästökauppa, vaikka mitään takeita sen toteutumisesta ei vielä ole. Liikenteen päästövähennykset varmistetaan kansallisen päästökaupan toteuttamisella, jonka voi sovittaa EU-päästökauppaan, jos se aikanaan käynnistyy. Komission energiaverodirektiiviehdotus esittää fossiilisten polttoaineiden verotuksen yhdenmukaistamista niin, että Suomen verotuksessa dieselöljyn alempi verokanta ei olisi enää mahdollinen. Tämäkin ehdotus on vielä aloitteen tasolla, ja energiaverodirektiivin uudistuminen on toistaiseksi epävarmaa. Polttoaineverotuksen ympäristöohjaavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta dieselin verotuesta tulisi luopua odottamatta energiaverodirektiivin toteutumista. Dieselverotuen ja käyttövoimaveron poistolla on havaittu olevan vain pieni vaikutus yrityksiin, mikä puoltaa verotuesta luopumista. Biopolttoaineiden osalta haluamme muistuttaa, että rajallisten biomassojen käyttöä tulisi ohjata niihin liikenteen käyttökohteisiin, joissa siirtyminen sähköön tai muihin päästöttömiin lähteisiin ei jostain syystä ole mahdollista edes pitkällä aikavälillä ja liikkumistarve on perusteltu. Jotta 30 prosentin jakeluvelvoite voidaan saavuttaa tieliikenteessä, on mahdollista että valtaosa nestemäisten biopolttoaineiden raaka-aineista tulisi ulkomailta. Onkin tarpeen tehdä riippumaton riskiarvio nestemäisten biopolttoaineiden todellisista ympäristövaikutuksista ja siitä miten biopolttoaineiden päästövähennykset tulevaisuudessa lasketaan (ml. palmuöljytisleen jäteluokitus). Suomen tulee sitoutua luopumaan ruoka- ja rehupohjaisista biopolttoaineista vuoteen 2025 mennessä lopettamalla ensin kaikkien syötäviin öljyihin pohjautuvien biopolttoaineiden käyttö. Tämä koskee myös palmuöljynrasvahappotislettä, joka ei ole aito jätevirta. Palmuöljytislettä ei tule luokitella jätteeksi vaan sivutuotteeksi, ja näin seurata muiden EU-maiden käytäntöjä. Tällä toimella Suomi ehkäisisi metsäkatoa ja maankäytönmuutoksesta aiheutuvia päästöjä maailmanlaajuisesti.
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • YTP kannattaa biokaasun sisällyttämistä jakeluvelvoitteeseen ja liikennekaasun julkisen latausinfrastruktuurin tuen korottamista. On hyvä, että biokaasun käyttö on huomioitu myös autokannan uudistamisen toimenpiteissä. Kuten suunnitelmassa todetaan, ei biokaasun sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen sellaisenaan vähennä päästöjä, sillä se korvaisi lähtökohtaisesti nestemäisiä biopolttoaineita, ei fossiilisia polttoaineita. Tämän takia YTP tukee jakeluvelvoitteen nostamista biokaasun arvioidun käyttömäärän mukaisesti 34 prosenttiin, mikäli vaikutusten arvioinnilla voidaan osoittaa, että se on kustannustehokas päästövähennyskeino. Vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös tieliikenteen päästökaupan ja energiaverodirektiivin muutokset.
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä.
        • Tekniikan Akateemiset TEK ry, Teini Jussi-Pekka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenteen päästövähennystoimissa tulee noudattaa kustannustehokkuuden periaatetta. Liikennesektorin ilmastotoimisssa tulee arvioida eri politiikkatoimien kansantaloudellisia kokonaisvaikutuksia ja tarvittaessa tukea haavoittuviksi tunnistettuja ihmisryhmiä. Liikenteen ilmastotoimien valmistelussa on huomioitava, että EU:n liikenteen ja rakennusten päästökauppa saattaa viivästyä tai jäädä toteutumatta. Liikenteen päästövähennyksien mahdollisessa hintaohjauksessa tulee ensisijaisesti hyödyntää kansallista päästökauppaa tai toissijaisesti polttoaineiden sekoitevelvoitetta. Päästökaupan on oltava ensisijainen keino, sillä se ei aiheuta kansalaisille tai yrityksille lainkaan kustannusrasitetta mikäli liikenteen päästövähennykset etenevät tavoiteltuun tahtiin omalla painollaan kun vaihtoehtoiset käyttövoimat yleistyvät. Mahdollinen päästökauppa on kuitenkin valmisteltava huolellisesti huomioiden pienen markkina-alueen aiheuttamat riskit. Sekoitevelvoitteen nostaminen nostaa väistämättä polttoaineiden hintoja vaikka päästöt vähenisivät tavoitetahtia, jonka vuoksi sitä on pidettävä toissijaisena hintaohjauksen keinona. Etätyön yleistyminen on kannatettava ja kustannustehokas keino edistää liikenteen päästövähennyksiä. Valinta etätyöskentelystä tulee kuitenkin olla aina työntekijän itsensä päätettävissä. Suuri osa korkeakoulutetuista haluaisivat tutkitusti jatkaa täysin tai osittaisessa etätyössä myös koronapandemian jälkeen. Valitettavan monella työpaikalla ollaan kuitenkin palattu tai palaamassa niin sanottuun vanhaan normaaliin etätyösuositusten päättyessä. Akava on esittänyt lainsäädännön uudistamista, jossa esitetään esimerkiksi työntekijöiden oikeutta osittaiseen etätyöhön niillä aloilla ja työtehtävissä joissa se on mahdollista. Lainsäädäntöä tulisi uudistaa Akavan ehdotusten mukaisesti jotta etätyön päästövähennyspotentiaali toteutuu kokonaisuudessaan.
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • WWF pitää valtioneuvoston periaatepäätöstä (LVM/2021/62) kotimaan liikenteen päästöjen vähentämisestä (Fossiilittoman liikenteen tiekartta) pääosin hyvänä. Tiekartan ensimmäisen vaiheen toteutus on lähtenyt hyvin liikkeelle. Toisen vaiheen toteutuksen osalta WWF:n näkemyksen mukaan liikenteen biopolttoaineen jakeluvelvoitteen nostaminen yli 34 prosentin ei ole enää perusteltua. Tuore AFRYn tekemä selvitys (VN/13807/2021) osoitti, että biopolttoaineiden kestävä raaka-ainepohja on rajallinen. Liikenteen päästökehityksen ohjauksessa tulisi siirtää painopiste jakeluvelvoitteesta fossiilisten polttoaineiden päästökauppaan. Syksyn 2021 budjettineuvotteluissa sovittiin, että selvitetään 100-prosenttisen biodieselin poistamista jakeluvelvoitteen piiristä. WWF:n näkemyksen fossiilikomponenttien määrän rajoittaminen liikenteen päästökaupalla olisi tehokas keino edistää ilmaston kannalta parempien käyttövoimien käyttöä. Näin ehkäistään myös KAISUssa (sivulla 90) kuvattu mahdollinen skenaario, jossa biokaasun lisääntyvä käyttö korvaisi nestemäisiä biopolttoaineita eikä fossiilisia polttoaineita. Suomen tulee proaktiivisesti ja pikaisesti tehdä päätös kansallisen liikenteen päästökaupan käynnistämisestä. Kansallista järjestelmää voidaan tarvittaessa muokata siinä tapauksessa, että EU-tason uusi päästökauppa toteutuu komission ehdotuksen pohjalta. WWF Suomen mukaan kansallinen tieliikenteen päästökauppa tarvitaan sen varmistamiseksi, että liikenteen päästöt vähenevät riittävän nopeasti. Päätösvalmistelua ei tarvitse lykätä kesän 2022 jälkeen, vaan se tulee tehdä osana KAISU-pakettia. Autokannan sähköistyminen on merkittävä käynnissä oleva muutostrendi, joka vaikuttaa liikennesektorin päästöihin. Nestemäisiä biopolttoaineita tullaan lähivuosina tarvitsemaan muualla kuin henkilöautoliikenteessä, mm. raskaassa liikenteessä ja työkoneissa. WWF kannattaa biokaasun sisällyttämistä jakeluvelvoitteeseen, mutta arvioi että biokaasua tullaan käyttämään erityisesti raskaassa liikenteessä, eikä yksityisautoilun käyttövoimana. Henkilöautojen suoritteen vähentäminen on WWF:n mielestä keskeinen liikennesektorin tavoite. Lyhyiden matkojen osalta kevyt liikenne ja kaupunkien julkiset liikennepalvelut kehittyvät hyvään suuntaan. Sen sijaan pitkien matkojen julkiset liikennepalvelut ovat kriisitilassa pitkittyneestä covid-19 pandemiasta johtuen. Rapistuneen palveluverkon uudelleenrakentaminen voi osoittautua hyvin haasteelliseksi. WWF arvioi, että myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi tarvitaan mm. ajokilometreihin ja tieluokkiin perustuva liikenneveromalli. Liikennejärjestelmän tehostamisella voidaan saavuttaa KAISU-luonnosta (0,3 Mt) suurempia päästövähennyksiä vuoteen 2030. KAISU-luonnoksen sivulla 60 selostetaan TIMES-mallin oletuksia. Luonnoksen mukaan “Biopolttoaineiden osuus tieliikenteen energiankulutuksesta vuonna 2020 13,5 %:n energiasisältöosuudesta ja kasvaa vaiheittain 30 %:in vuoteen 2030 mennessä jakeluvelvoitelakia mukaillen (419/2019).” WWF Suomi pitää tätä muotoilua harhaanjohtavana, sillä jakeluvelvoite koskee vain nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita. Biopolttoaineiden osuutta ei tule laskea tieliikenteen kokonaisenergiankulutuksesta, johon myös sähkö sisältyy.
        • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenteen päästöjen vähentäminen on avainasemassa päästötavoitteiden saavuttamiseksi. KAISU-luonnoksessa esitetään liikenteelle lisätoimia, jotka perustuvat hallituksen keväällä 2021 julkaisemaan fossiilittoman liikenteen tiekarttaan ja sen jälkeisiin lisäselvityksiin. Palta on sitoutunut liikenteen päästöjen nollaamiseen vuoteen 2045 mennessä mm. kokonaisliikennejärjestelmää kehittämällä. Sijainnin, välimatkojen ja ilmaston takia liikenne ja logistiikka ovat Suomelle vielä ratkaisevampia kuin kilpailijoillemme, ja siksi keinot on valittava huolella. Kesällä 2020 Palta sekä kuusi muuta liikenne- ja logistiikka-alan järjestöä julkaisivat toimialan oman tiekartan vähähiiliseen liikenteeseen. Tiekartassa osoitimme, että liikenteen päästöjen puolittamistavoite vuoteen 2030 mennessä on mahdollista saavuttaa ilman, että yritysten kustannuksia lisätään. Kustannusten nousu heikentää liikenne ja logistiikka-alan toimijoiden investointihalukkuutta ja kykyä uudistua. Liikenteen päästökehitys on sittemmin osoittautunut selvästi aiemmin arvioitua suotuisammaksi. Joulukuussa 2021 Palta ja 17 muuta elinkeinoelämän järjestöä jättivät yhteislausunnon tieliikenteen kansallisesta päästökaupasta ja sen arviointimuistiosta. Lausunnossa osoitimme, että kansalliselle päästökaupalle ei ole tarvetta. Päästövähennykset on saavutettavissa muilla keinoilla ja päästökauppaan liittyy lukuisia, yhteislausunnossa tarkemmin kuvattuja ongelmia.
        • Kemianteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomessa on pitkät etäisyydet. Lisäksi vientiteollisuuden päämarkkinat sijaitsevat tyypillisesti kaukana Suomesta, jolloin riippuvaisuus merikuljetuksista ja talvimerenkulusta korostuu. Liikenteeseen kohdistettavien ohjauskeinojen vaikutukset teollisuuden kustannuksiin tulisikin arvioida huolella. Suomessa on esimerkiksi jo nyt yksi Euroopan kireimmistä dieselverotasoista. KAISU-suunnitelma ei näyttäisi myöskään huomiovan riittävällä tavalla sitä, että fit for 55 -paketissa on jo tulossa useita meriliikenteeseen ja maatieliikenteeseen kohdistuvia ohjauskeinoja. Etenkin kansallinen liikenteen päästökaupan valmistelu tulisi unohtaa, koska vastaavaa järjestelmää valmistellaan jo EU-tasolla. Yksipuolinen kansallinen tieliikenteen päästökauppa-järjestelmä kasvattaisi logistista takamatkaa muihin maihin nähden ja ei eroaisi käytännössä juurikaan kansallisesta lisäverosta. Kemianteollisuuden mielestä KAISU:ssa tulisi esittää keinoja, joilla voitaisiin varmistaa vientiteollisuuden kilpailukykyiset kuljetukset ja samalla teollisuuden kyky tuottaa ilmastoratkaisuja ja kädenjälkeä globaalisti samalla, kun kansallista kunnianhimoa kasvatetaan.
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Sivulla 143 oleva kuvaaja osoittaa, että ”yksityisautojen käyttö on selvästi tärkein päästölähde taakanjakosektorilla”, minkä vuoksi siihen liittyviä toimiin tulee panostaa. Sektorikohtaisissa lisätoimissa liikenteen tiekartan ensimmäisen vaiheen toimenpiteisiin kuuluvat: ”sähkö- ja kaasuautojen hankintoihin ja jakeluinfraan liittyvät tuet sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tuet” (s. 87). Kaasuautoiluun liittyen biokaasun jakeluinfran parantaminen on toivottavaa, ja maakaasun käytöstä tulisi vähitellen luopua. Kaasuautojen verotuksen epäoikeudenmukaisuutta; käyttövoimaveroa, ei toimenpiteissä ole huomioitu, vaikka siitä luopuminen voisi lisätä kaasuautojen määrää liikenteessä ja samalla vähentää bensiini- ja dieselautojen määrää. Huomattavaa on myös, että (bio)kaasuautojen elinkaaripäästöt ovat huomattavasti alhaisemmat, kuin sähköhybridiautojen (ks. mm. Ilmastonpaneelin Autokalkulaattori), joiden verotus on biokaasuautojen verotusta kevyempää. Lisäksi biokaasun tuotanto on osa kiertotalouteen liittyvää päästöjen vähentämistä (s. 155). Verotuksella tapahtuvaa liikenteeseen liittyvää ohjausta tulisikin edelleen tarkastella ympäristön ja tasa-arvoisuuden näkökulmista. Koska kaasuautot ovat usein sähköautoja edullisempia, niiden hankkiminen on mahdollista myös alempien tuloluokkien edustajille. THL kiittää, että suunnitelman tavoitteena on jatkaa kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman toteuttamista ja kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamista maanteiden varsilla ja liikenteen solmukohdissa, sillä nämä voivat edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia monin tavoin.
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma listaa keinot, joilla taakanjakosektorille asetetut vuosien 2030 ja 2035 päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa. Tavoite toteutuu parhaiten esitetyllä kattavalla keinovalikoimalla, jolla kannustetaan yksilöitä, yrityksiä ja julkista sektoria puhtaan teknologian käyttöön, hankintoihin ja investointeihin. Helen kannattaa EU:n Fit for 55 -paketin yhteydessä esitettyä liikenteen ja rakennusten erillislämmitykselle esitettyä päästökauppaa, sillä markkinaehtoisuus on osoittanut toimivuutensa päästövähennyksissä EU:n päästökauppajärjestelmässä. Helen yhtyy ympäristöministeriön ehdotukseen, että liikenteen päästövähennyksiä toteutetaan Fossiilittoman liikenteen tiekartassa esitettyjen toimenpiteiden avulla. Helen kannattaa esityksiä, joiden avulla fossiiliset polttoaineet korvataan puhtailla ja energiatehokkailla ratkaisuilla, esimerkiksi sähköpolttoaineilla ja teknologian kehityksen ja jakeluverkon kehityksen myötä myös vedyllä. Näillä tulee olemaan merkittävä rooli ennen kaikkea raskaassa tieliikenteessä, merenkulussa sekä ilmailussa. Helen näkee, että erilaiset tuet, kannusteet ja jakeluvelvoitteet ovat tärkeitä liikenteen muuttuessa fossiilittomaksi. Päätökset tulee tehdä pitkäjänteisesti, jotta päästöt saadaan lasku-uralle. Tiekartan mukaisesti liikkumistavat ovat murroksessa ja liikenteen päästöttömyys- ja energiatehokkuuskehityksessä sähköllä on merkittävä rooli erityisesti henkilöliikenteessä jo tällä vuosikymmenellä ja tulevaisuudessa sähkö, vety ja sähköpolttoaineet ovat ratkaisu raskaan liikenteen päästövähennyksien toteuttamisessa. Henkilöliikenteessä autoilun rooli tulee säilymään tulevaisuudessa ja osana monipuolisia liikkumistapoja yhteiskäyttöisiä ajoneuvojen palveluita tulee edistää. Uusien liikennepalvelujen perusta tulee rakentua puhtaiden ajoneuvojen direktiiviin hengen mukaisesti päästöttömien teknologioiden ja digitalisaation hyödyntämiseen. Henkilöauto on tieliikenteen merkittävin päästölähde, mutta usealle välttämätön, vaikeasti korvattava liikkumismuoto erityisesti alueilla, joilla joukkoliikenteen järjestäminen on hankalaa. Myös tulevaisuuden liikenteen palvelukonseptit tukeutuvat osin henkilöautoihin etenkin Suomen kaltaisissa harvaan asutuissa maissa. Ilmastotavoitteiden mukaiset päästövähennykset jäävät saavuttamatta ilman henkilöautokannan merkittävää sähköistymistä. Päästöttömien autojen saatavuus Suomessa voidaan varmistaa kilpailukykyisillä kannusteilla eurooppalaisen kysynnän kasvaessa. Täyssähköisten henkilö- ja pakettiautojen osuuden nostaminen yli 50 prosenttiin tavoitteen mukaisesta 750 000 sähköautosta edellyttää hankintatuen koskevan kaikkia käyttäjiä omistussuhteesta riippumatta ja sen korottamista määräaikaisesti. Henkilöautojen latausverkosto laajentuu parhaiten kysyntään perustuen tai jopa sitä ennakoiden. Yhä useamman perheen ja työntekijän siirtyessä sähköautoiluun tarve toimivalle koti- ja työpaikkalataukselle sekä koko maan kattavalle julkiselle latausverkostolle kasvaa entisestään. Ilman arjen riittäviä latausmahdollisuuksia uhkaavat päästöttömät kilometrit jäädä toteutumatta. Latauspalveluiden helppokäyttöisyys ja saatavuus tekee arjen sähköautoilusta mutkatonta. Lisäksi latauspisteiden yhteiskäytön, roamingin sekä ajoneuvojen automaattisen tunnistamisen edelleen kehittäminen on kannatettavaa saumattoman ja sujuvan sähköisen liikkumisen varmistamiseksi. Suurin osa lataamisesta tapahtuu kotona tai työpaikalla. Taloyhtiöiden ja työpaikkojen kannustaminen latauspisteiden ja -valmiuksien rakentamiseen on välttämätöntä. Tuen jatkaminen niin taloyhtiöille kuin työpaikoillekin on erittäin tärkeää liikenteen sähköistymisen ja sähköajon maksimoiseen kannustava tekijä. Latausmahdollisuuden tarjoaminen ennen varsinaisen tarpeen ilmenemistä on havaittu vaikuttavan positiivisesti sähköistymisen nopeuteen. Julkisen latausverkoston kehitys on pääosin yritysten ja yhteisöjen kestävän kehityksen liiketoimintainvestointien varassa. Taloudellisesti kestävä julkisen latausinfran rakentaminen perustuu liiketoimintalähtöiseen latauspisteiden sijoittamiseen autokannan kasvun suhteessa. Suurtehoinen julkinen latausverkosto vastaa erityisesti täyssähköautojen tarpeisiin, joten julkisten latauspisteinvestointien tuki tarvitaan tiekartan tavoitteen mukaiseen yli 350 000 täyssähköautoon nousevan autokannan palvelutason säilyttämiseksi. Maan kattavan latausverkoston lisäksi tulee huomioida arjen sähköautoilun tarpeet asutuskeskuksissa. Huoltoasemille suunnatun velvoitteen latauspisteiden rakentamisesta tulisi muuttaa markkinalähtöiseksi kannustavaksi toimenpiteeksi, joka edistää julkisen latausinfran rakentamista sekä henkilö- että raskaan sähköisen liikenteen tarpeita palvelevaksi. Raskaan liikenteen energiatehokkuus nousee uudelle tasolle sarjatuotantoon perustuvien täyssähkökuorma-autojen tultua markkinoille vuonna 2021. Helen näkee myös, että vedyllä ja sähköpolttoaineilla tulee olemaan merkittävä rooli raskaan liikenteen päästövähennyksissä. Kasvava määrä yrityksiä suunnittelee kestävän kehityksen toimenpiteitä ja liiketoimintainvestointeja logistiikkaan ja työkoneisiin. Logistiikkapalveluita ostavien yritysten vaatimukset puhtaiden ajoneuvojen käytöstä voivat olla haastavia palveluntarjoajille. Hankintatuella on merkittävä positiivinen vaikutus palveluntarjoajan päätökseen hankkia täyssähköisä ajoneuvoja. Puhtaiden ajoneuvojen direktiivin myötä julkisen sektorin ajoneuvo- ja palveluhankintojen asteittainen siirtyminen puhtaampiin ajoneuvoihin vahvistaa tieliikenteen päästöttömyyskehitystä myös muun kuin vahvasti kasvavan henkilöautokannan osalta. Toimivilla kannustimilla saadaan myönteinen vaikutus direktiivien pohjustaman muutoksen nopeuteen. Sähköbusseista on tullut joukkoliikenteen valtavirtaa. Sähköiset ratkaisut ovat tehneet kaupunkiliikenteen bussit elinkaarikustannuksiltaan kilpailukykyisiksi perinteisiin voimanlähteisiin nähden. Liikenteen sähköistämisen tavoitteena on päästöttömien kilometrien maksimointi energiatehokkaasti. Päästöttömien kilometrien maksimointi tieliikenteessä tarkoittaa seuraavia asioita: - Täyssähköisten ajoneuvojen merkittävä lisäys - Ladattavien hybridien sähköajon kannusteet - Mahdollisuus lataamiseen kotona, työpaikalla ja toimipisteissä - Kattava julkinen latausverkosto - Logistiikan ja joukkoliikenteen skaalautuvat latauspisteet - Mahdollisuus hyödyntää älykkäitä energiaratkaisuja erityisesti osana suuria latauskenttiä
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikennesektori aiheuttaa noin 38 % taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöistä. Tämän vuoksi toimenpiteet liikenteen päästöjen vähentämisessä ovat keskeisessä roolissa ilmastotavoitteisiin pääsyssä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennusteen keskeisiä tekijöitä ovat liikennesuoritteiden ja autojen käyttövoimien sekä autokannan energiatehokkuuden arvioitu kehitys. Keskeisimmät olemassa olevat liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähentävät toimet ovat laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (jakeluvelvoitelaki) sekä EU:n autovalmistajia koskevat sitovat CO2-raja-arvot. Ensimmäisen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (YM 2017) kotimaan liikenteen päästöjä vähentävät toimenpiteet on pääosin toimeenpantu tai toimeenpano on käynnissä. Esitetyssä suunnitelmassa tärkeimmät liikenteen päästövähennystoimet muodostuvat fossiilittoman liikenteen tiekartan kahden ensimmäisen vaiheen toimeenpanosta sekä komission uuden ilmastopaketin toimeenpanosta liikenteen osalta (tieliikenteen päästökauppa, henkilö- ja pakettiautojen sitovat CO2-raja-arvot, jakeluinfra-asetus ja energiaverodirektiivi). Jakeluvelvoitteen nosto biokaasun arvioitua osuutta enemmän on yksi suunnitelmassa esitetty toimenpide. Lisäksi harkitaan edelleen tiekartan kolmannen vaiheen toimien tarpeellisuutta. Liikenteen tiekartan I vaihe sisältää: tuet ja kannustimet sähkö- ja kaasuautojen hankintaan ja jakeluinfraan sekä liikennejärjestelmän tehostaminen, kestävien liikennemuotojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) tuet. II vaihe sisältää: etätyön lisääntyminen, yhdistettyjen kuljetusten edistäminen tavaraliikenteessä ja liikenteen palveluiden edistäminen. Suunnitelman toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat Pohjois-Pohjanmaan liiton mielestä oikeansuuntaisia. Pohjois-Pohjanmaan liitto nostaa kuitenkin esille, että pohjoisen harvaanasuttujen ja pitkien etäisyyksien alueiden erityispiirteet tulee huomioida ilmastotavoitteiden asetannassa ja vaiheistamisessa. Ilmastotoimissa tulee huomioida elinkeinoelämän kilpailukyky. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää liikenteen päästöjen vähentämistä myös Pohjois-Pohjanmaalla. Tässä tärkeässä roolissa on kestävän liikkumisen (joukkoliikenne, kävely, pyöräily ja muut ympäristön ja yhteiskunnan kannalta suotuisat kulkutavat) osuuden kasvattaminen. Tämä edellyttää pitkäjänteistä maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteistyötä, kestävän liikkumisen olosuhteiden ja kilpailukyvyn parantamista, palvelujen lisäämistä, monipuolistamista sekä asennemuutosta käyttäjien ja päättäjien kohdalla. Kaikille avoimet ja koko maakunnan kattavat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeä osa maakunnan saavutettavuutta ja mahdollistavat kestävää liikkumista edistävien älykkäiden liikennepalveluiden sekä liikkumistarvetta vähentävien etäpalveluiden kehityksen. Maakunnan suunnittelussa huomioidaan myös uudet liikkumisen palvelut ja niiden tarjoamat mahdollisuudet. Julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa myös vähäpäästöisen joukkoliikenteen lisääntymiseen. Alla muutamia tärkeitä huomioitavia kokonaisuuksia maakunnan näkökulmasta: -Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi edellytetään kansallisia resursseja TEN-T-ydinverkkokäytävän palvelutason kehittämiseksi ja investointeihin erityisesti raideliikenteen, Oulu-Ylivieska-kaksoisraide, osalta. -Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkoston laajentaminen pohjoisilla leveyspiireillä vaatii mittavia investointeja. -Biokaasun saatavuus rahtiliikenteen tarpeisiin rohkaissee kuljetus- ja logistiikkayrityksiä siirtymään biokaasulla kulkeviin kuorma-autoihin.
        • Metsähallitus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa kuvatun tavoitteen mukaan fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee lähes puolittua vuoteen 2030 mennessä. Henkilöautoliikenteen sähköistymisellä on suuri merkitys tavoitteen saavuttamisessa, mutta toimenpiteet kohdistuvat myös raskaaseen liikenteeseen. Kuorma-autoliikenne on energiaintensiivinen kuljetusmuoto, eivätkä vaihtoehtoiset polttoaineet tai tekniikka ole kehittynyt samassa suhteessa kuin henkilöautopuolella. Henkilöautoliikenteelle on myös erityisesti kaupunkialueilla enemmän joustokeinoja, joilla se voi reagoida esimerkiksi polttoaineen hinnankorotuksiin, tai muihin siihen kohdistuviin ohjauskeinoihin. Raskaaseen liikenteeseen kohdistuvista toimenpiteistä korostuvat suunnitelmassa biopolttoaineiden sekoitevelvoite, energiaveron muutokset ja mahdollinen EU:n liikenteen päästökauppa tai vaihtoehtoisesti kansallinen liikenteen päästökauppa ja ajokilometreihin ja tieluokkiin perustuva liikenneveromalli. Keinot vaikuttavat polttoaineen hintaan korottavasti, minkä on tarkoitus ohjata liikennettä energiatehokkaampaan ja vähäpäästöisempään suuntaan. Toteutuneet päästövähennykset raskaan liikenteen osalta riippuvat kuitenkin siitä, missä määrin raskaassa liikenteessä voidaan esimerkiksi tehostaa kuljetuksia tai hyödyntää vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja tai polttoaineita. Näihin vaihtoehtoihin liittyvät mahdollisuudet, tai politiikan toimet ja niiden vaikuttavuus tulevat suunnitelmassa kuitenkin heikosti esiin, tai niiden merkitys päästöjen osalta on pieni. Esimerkiksi raskaan liikenteen sähköistyminen etenee hitaasti. Tiekartassa WAM-skenaarion mukaan sähkökäyttöisiä kuorma-autoja ja busseja on vuonna 2030 käytössä noin 8 000 kappaletta, mikä on alle prosentti nykyisestä liikenteessä olevien kuorma-autojen määrästä. Raskaassa liikenteessä päästöjen vähentäminen riippuu paljon raide- ja vesikuljetusten kapasiteetin ja ulottuman kasvattamisesta, HCT-kaluston käyttömahdollisuuksista sekä erilaisista investointituista, joiden avulla raskaassa liikenteessä voidaan ottaa esim. kaasu- ja sähköautoja käyttöön. Polttoaineen hintaan kohdistuvat toimenpiteet ovat päästövähennysten kannalta riittämättömiä, ellei toimenpiteissä ole riittävää valikoimaa myös fossiilisten polttoaineiden vähentämiselle käytännössä. Suunnitelmassa tulisi tuoda myös esiin eri politiikkatoimien vaikutukset raskaasta liikenteestä riippuvaisten alojen, kuten metsätalouden kannattavuuteen eri skenaarioissa. Siihen vaikuttavat myös työkoneisiin kohdistuvat toimenpiteet. Huomionarvoinen asia suunnitelmassa on, että EU-komission valmistelemaan Fit for 55-ilmastopakettiin liittyvät lainsäädäntöesitykset eivät ole vielä valmiita. Lainsäädäntöesityksen keskeneräisyyteen liittyvät epävarmuudet tulee esityksessä vain osittain esille. Suomessa on ehdotettu kansallista liikenteen päästökauppaa sekä uutta liikenneveromallia, jos EU:n liikenteen päästökauppa ei toteudu. Vaihtoehdon vaikutukset päästövähennyksiin tai esimerkiksi kuljetuskustannuksiin jäävät kuitenkin suunnitelmassa käsittelemättä.
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen Partiolaisten mielestä suunnitelmassa esitetyt toimet ovat hyviä, mutta emme ota kantaa niiden riittävyyteen. Pyrimme toiminnassamme vähähiilisyyteen ja investoinnit kävelyyn ja pyöräilyyn sekä joukkoliikenteen kehittäminen ja tukeminen tukevat tätä tavoitettamme. Näihin liikkumisen tapoihin tukevat ylipäätänsä lasten ja nuorten liikkumista ja siten edistävät myös heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Kannustammekin huomioimaan nuoret ja alaikäiset liikkujat näitä ratkaisuja pohtiessa.
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISUn luonnoksessa nojaudutaan paljolti Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteisiin, joista vaikuttavimmat toimet kuten tieliikenteen päästökauppajärjestelmän käyttöönotto ovat vielä päättämättä. Väyläviraston kannalta on tärkeää suunnata maankäytön, liikennejärjestelmän ja liikenneverkkojen kehittämistä suuntaan, jolla henkilöliikennettä saadaan siirretyksi yhä enemmän kestäviin kulkumuotoihin. Tavaraliikenteessä kuljetusten siirtäminen vähäpäästöisiin kuljetusmuotoihin edellyttää monipuolisia toimia, kuten liikenneinfran ja siirtokuormausinfran kehittämistä sekä yhteistyötä käyttäjien kanssa. Suomessa tukeudutaan monilla alueilla jatkossakin tieliikenteeseen, mistä syystä tieliikenteen sähköistyminen ja vaihtoehtoiset polttoaineet ovat tärkeitä. Tämä on henkilöliikenteen osalta tunnistettu hyvin KAISUn luonnoksessa. Raskaan tieliikenteen osalta keinot kuitenkin puuttuvat. Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi Väylävirasto pitää tärkeänä myös raskaan tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien tai uusien ratkaisujen kuten sähköteiden tutkimuksen edistämistä.
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Liikenne palveluna (MaaS) -toimenpiteet eivät ole läheskään niin kunnianhimoisia kuin pitäisi. Noin viisi vuotta sitten liikennepalvelut olivat hypetyksen kohteena, mutta nyt sähköautot ovat vieneet niiden paikan. Tämä saattaa johtua autoteollisuuden lobbauksesta, mutta syystä riippumatta on muistettava MaaS-toiminnan erityiset edut. Sähköautot kuluttavat polttomoottoriautoihin verrattuna suunnilleen saman määrän raaka-aineita valmistukseen, vievät kaupunkialueelta ja kaduilta yhtä paljon tilaa, aiheuttavat saman verran rengas- ja katupölyä sekä maantienopeuksilla melua. Lisäksi ne seisovat yhtä tehottomasti parkkipaikoilla. MaaS-palvelut voivat vähentää noita kaikkia oheishaittoja ja samalla tulla halvemmaksi kuluttajalle. Samalla toki liikennesektorin rahavirrat pienenevät, mikä on hyvä uutinen luonnolle mutta huono autoteollisuudelle. Siksi tilanne vaatii erityistä huomiota poliittisilta päättäjiltä, ettei liian sinisilmäisesti uskota vain yhteen ratkaisuun.
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toimenpidevalikosta puuttuu käyttäytymisen muutokseen tähtäävät toimenpiteet. Koulutuksen ja kasvatuksen avulla voidaan edistää käyttäytymisen muutosta liikennesuoritteen vähentämiseksi ja kestävämpien liikennemuotojen käyttöönottamiseksi. Toimenpidevalikossa on ilmaistu heikosti tai puuttuu tavoite liikennesuoritteen vähentämiseksi. Etätyön ja etäopetuksen lisääminen, etenkin toisella asteella, aikuiskoulutuksessa ja korkeakoulutuksessa ovat keinoja liikennesuoritteiden vähentämiseksi. Koulukuljetusten rooli yhä kasvava, kouluverkon ilmastotarkastelu. Kaupunkiseuduilla ja kaupunkien välisessä liikenteessä on määrätietoisesti siirryttävä pois nykyisestä autokeskeisestä järjestelmästä kohti kestävän liikkumisen järjestelmää. Kyseessä on merkittävä systeeminen muutos tavassa hoitaa liikkumiseen ja kuljettamiseen liittyviä tarpeita. Systeeminen muutos vaatii myös kasvatus- ja koulutuskentän mukanaoloa muutoksen aikaansaamiseksi. Jatketaan kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman toteuttamista ja kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamista maanteiden varsilla ja liikenteen solmukohdissa. -> Koulureittien huomioiminen. Korotetaan suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtionavustuksen tasoa. -> Koulureittien huomioiminen. Korotetaan liikkumisen ohjauksen valtionavustuksen tasoa. -> Liikkumisen ohjauksen keinojen käyttö kasvatuksen ja koulutuksen sektorilla tulee varmistaa. Tätä tukee Opetushallituksessa tehtävä kestävyyskasvatuksen kehittämishanke. Parannetaan väylien kunnossapitoa. -> Keskeisten koulureittien kunnossapidon huomioiminen. Koulujen läheiset väylät. Työsuhdematkalippu: Julkishallinto hyödyntämään etuja etujoukoissa. Lisäksi: Julkishallinnon työmatkaliikkumissuunnitelmat.
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Fossiilittoman liikenteen tiekartta on hyvä ja siinä määritellyt toimenpiteet ovat hyviä. Mutta biokaasun osalta suunnitelman mukainen eteneminen ei ole toteutunut. Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituen hakeminen koetaan nykymuodossa liian byrokraattiseksi, toivottavasti juuri lausuntopyynnölle tullut asetus (VN/17669/2021) suoraviivaistaa hakuprosessia.
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Biokaasutavoite edellyttää myötävaikutusta muilla politiikan alueilla, kestävyysvaatimusten lainsäädännössä sekä selkeyttä kestävyysjärjestelmien ohjeistuksessa.
        • Tiuraniemi Timo
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Lisäys Creatura Think & Do Tank ry vastaukseen: Pyöräilyn ja kävelyn investointeja tulisi lisätä merkittävästi kaupungeissa. Pyöräilyn kokonaisedut yhteiskunnalle, paitsi ilmastopolitiikassa mutta myös kansanterveydessä ja maankäytön suhteen ovat kiistattomat.
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Liikenteen reilu siirtymää tarvitsee poliittista tukea ja ennakoivaa, proaktiivista työtä vähäpäästöisemmän liikenteen eteen. Julkisia kulkuneuvoja reitteineen pitää tukea entisestään ja mahdollistaa niiden käyttö myös harvaan asutuilla seuduilla. Julkisten kulkuneuvojen esteettömyyttä pitää myös edistää. Invalidiliiton sivuilla todetaan, että "Linja-autoliikenteen suurimpia haasteita ovat kaukoliikenteessä samoin kuin seutu- ja maaseutuliikenteessä bussikaluston esteettömyys, kaupunkibusseissa näkövammaisten informaatio, linja-autopysäkkien esteettömyys ja talvikunnossapito." Edellä mainittuihin seikkoihin pitäisi kiinnittää huomiota samalla, kun julkisten kulkuneuvojen ja -reittien määrää lisätään Suomessa liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi. Junalippujen hinnat täytyy saada kilpailukykyisiksi autolla tai lentokoneella matkustamisen kanssa. Hyvin pienipäästöisenä liikkumismuotona juna häviää nyt usein muille saastuttavammille matkustusmuodoille. Esimerkiksi autojunien hintoja pitää saada alas, jotta yhä useampi maan etelä-pohjois-väliä matkaava valitsisi kulkea osan matkaa junalla. "Päästöjen vähentyminen on kuitenkin ollut hyvin hidasta ja nykytoimilla liikenteen päästöt eivät vähene asetettujen tavoitteiden mukaisesti." Ajettuja kilometrejä tulisi nopeasti korvata julkisilla kulkuneuvoilla, pyöräillen ja kävellen. Vanhentunutta autokantaa pitäisi Suomessa uudistaa fiksusti, ottaen huomioon, että suunnan pitäisi olla ensisijaisesti autojen määrän vähentämisessä. Yhteiskäyttöautojen määrää etenkin kaupungeissa pitäisi tukea ja edistää kaikin tavoin mm. taloyhtiöissä. Autojen määrää vähentämällä ja käyttöastetta parantamalla ihmiset pärjäävät vähemmällä määrällä autoja ja kaupunkien keskustoihinkin jää enemmän tilaa viheralueille ja puustolle, jotka parantavat ilmanlaatua ja sitovat hiiltä. On erittäin tärkeää, että kaupungeissa liikenneinfrastruktuuria suunnitellaan ja rakennetaan esteetöntä joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä edistäen. Suomessakin suurimmissa kaupungeissa voitaisiin ottaa mallia kaupungeista, joissa pyöräilijät ja kävelijät on nostettu liikennehierarkian huipulle ohi autoilijoiden. Polttomoottoriautojen kaasuautoiksi muuntamista ja biokaasun paikallista tuotantoa pitää tukea, jotta esimerkiksi maaseudulla autoa tarvitsevat voisivat tukeutua kattavaan paikalliseen biokaasutankkausverkkoon ja muuttaa etenkin vanhempia autoja kaasuautoiksi.
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Biokaasutavoite edellyttää myötävaikutusta muilla politiikan alueilla, kestävyysvaatimusten lainsäädännössä sekä selkeyttä kestävyysjärjestelmien ohjeistuksessa. Keski-Pohjanmaan liitto pitää liikennekaasun jakeluinfrastruktuurin tukea tärkeänä. Kokonaisuutena arvioiden biokaasun hyödyntäminen kansallisessa kehittämisessä edellyttää nykyistä tarkempaa ja kokonaisuuteen tähtäävää järjestelmäsuunnittelua ja kansallisten tavoitteiden toimeenpanoa konkreettisia toimenpiteitä tukemalla ja rahoittamalla.
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Liikenne on keskeinen sektori päästövähennysten kannalta, mutta samalla äärimmäisen tärkeä elinkeinojen kehittymisen kannalta. Siksi kaikki siihen vaikuttavat päätökset tulee tehdä suurta harkintaa käyttäen ja yritys- ja elinkeinovaikutukset huomioiden. Lappi on Suomen viidenneksi suurin vientimaakunta, vuonna 2020 Lapin tavaraviennin arvo oli 3,4 miljardia euroa. Lapissa on investoitu ja investoidaan huomattavasti sekä metsäteollisuuteen ja puunjalostukseen että kaivos- ja metalliteollisuuteen. Lapin teollisten toimialojen liikevaihto oli yhteensä 9,5 miljardia euroa (2019), ja teolliset toimialat tuovat kaksi kolmasosaa yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Riittävän suuri yrityksille suunnattu hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille kuorma- ja pakettiautoille on tärkeä, jotta elinkeinoelämän käyttämä kalusto on mahdollista asteittain muuttaa vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäväksi. Tämän rinnalla on huomioitava, että erittäin raskaita kokonaispainoja vetäviin ajoneuvoihin ei ole vielä sähkökäyttöisiä tai kaasupohjaisinakaan ratkaisuja helposti käyttöön otettavissa. Näistä syistä myös esimerkiksi biopohjainen diesel on tärkeä huomioida raskaiden kuljetusten käyttövoimana. Lapissa teillä liikkuvia elinkeinojen raskaita kuljetuksia ei juurikaan voida siirtää raiteille, sillä raiteita ei ole. Ajoneuvokilometrien ja sitä kautta myös päästöjen vähentämisessä yksi hyvä keino on suurien mittojen ja massojen kuljettaminen kerralla, eli HCT-rekkaliikenne. HCT -ajoneuvojen käyttö tulisi vapauttaa reiteillä, joilla se on todettu infran puolesta mahdolliseksi. Tällöin esim. Pohjois-Suomessa voitaisiin saada merkittäviä päästövähennyksiä ja tehokkuusparannuksia. HTC kuljetuksilla saavutetaan 10% säästö tonnikilometrillä. Lapin kauppakamari kantaa suurta huolta väylien heikosta kunnosta pohjoisessa. Huonokuntoisimmilla teillä päästöt kasvavat ja säästöjä aikaansaavat isot kuljetukset eivät ole mahdollisia. Suomessa tulee varmistaa että jatkossa väylien kehittämisen ja kunnossapidon varat kasvavat nykyisestä merkittävällä tavalla, jotta korjausvelkaa voidaan pienentää. Jatkossa valtion väyläverkon investointiohjelmassa tulisi huomioida pohjoisten elinkeinojen kannalta tärkeiden väylien parantaminen. Siirtymä vähäpäästöiseen liikenteeseen edellyttää kattavaa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuuria. Lapin kauppakamari pitää erittäin tärkeänä julkista tukea, sen korottamista ja toimivaa jakamista vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfran kehittämiseksi. Harvaanasutulla alueella jakeluverkosto ei kehity markkinavetoisesti riittävän nopeassa tahdissa. Lapissa jakeluinfra on nykyisellään täysin riittämätön, pika- ja suurteholatauspisteiden lukumäärä tulisi moninkertaistaa, jotta Lapin paikkakunnat olisivat sujuvasti tavoitettavissa täyssähköautolla. Politiikkasuunnitelmaluonnoksessa on mukana kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtionavustuksen korotus sekä lähijunaliikenteen kehittäminen. Lapin kauppakamari muistuttaa, että saavutettavuutta joukkoliikenteen keinoin tulee tukea etenkin siellä, missä se ei markkinaehtoisesti kehity. Esimerkiksi yöjunien ostoliikenteen jatko on äärimmäisen tärkeä Lapin matkailukohteiden ilmastoystävällisen saavutettavuuden kannalta.
        • Gasgrid Finland Oy, Olli Sipilä, Toimitusjohtaja
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Liikenteen osalta Gasgrid Finland toivoisi suunnitelman ottavan laajemmin huomioon yleiseurooppalaiset trendit autokannan uudistamisessa sekä autokannan uudistamiseen tähtäävien veroteknisten ratkaisujen vaikutukset. Suomessa autokanta uudistuu hitaasti johtuen korkeasta hinnasta, niin sähkö-, kaasu- kuin polttomoottoriautoissa. Uudistamalla tätä hankintakynnystä nostavaa tekijää ja tukemalla vanhan autokannan konversioita, on mahdollista saavuttaa merkittäviä päästövähenemiä liikenteessä. Tässä vähähiilisillä kaasuilla ja vedyllä on merkittävä rooli. Vähähiiliset kaasut tulisi ohjata keskitetysti raskaaseen tieliikenteeseen. Tämä tulisi huomioida myös uusien latausinfrastruktuurien rakentamisessa.
        • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suunnitelma nojaa liikenteen osalta pitkälti Fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, josta ELY-keskukset ovat antaneet yhteisen lausunnon helmikuussa 2021. Myös Liikenne 12 -suunnitelma toimenpiteineen tulisi huomioida KAISUssa. Liikenteen toimenpiteiden johdonmukaisen toteutumisen osalta ensiarvoisen tärkeää on, että jatkuva ja pitkäjänteinen rahoitus saadaan turvattua. Liikenteen osalta siirtymät ovat hitaita, mikä on haasteellista suhteessa KAISUn tavoitevuoteen. ELY-keskusten rajapinnat KAISUun muodostuvat joukkoliikenteestä, kestävän liikenteen infrahankkeista, maankäytön ja yhdyskuntarakenteen vaikutusmahdollisuuksista sekä kiertotalouden edistämisestä. ELY-keskusten kannalta merkittävimmät vaikutusmahdollisuudet liittyvät liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseen. Tässä oleellista on erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Tärkeä työkalu on yhdyskuntarakenteen kehittäminen: tässä ylikunnallisella yhteistyöllä on merkitystä niin alue- kuin seututasoilla. ELY-keskukset ovat mukana työssä liikennejärjestelmätyön sekä MRL:n mukaisessa roolissa. Mikäli kävelyn ja pyöräilyn verkostoja halutaan laajentaa nykyistä nopeammin, tarvitaan tähän lisärahoitusta (vrt. Liikenne 12 -suunnitelma). Inf-rastruktuurin parantamisen lisäksi myös kunnossapidolla on käytettävyyden ja houkuttelevuuden osalta iso merkitys. Joukkoliikenteen käyttäjämäärien palautuminen koronan jälkeen voi vaikeuttaa vähennysten ja muutosten saavuttamista. Joukkoliikenneyhteyksien turvaamiseksi olisikin tärkeää, että tarvittavia joukkoliikennetukia jatkettaisiin. Jossain määrin vaikutusmahdollisuuksia liittyy myös julkisiin hankintoihin ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamiseksi. ELY-keskusten hankinnoissa on päästövaatimuksia joukkoliikenne- ja kunnossapitourakoiden osalta. Liikenteen vähähiilisten toimintatapojen piloteille olisi hyvä saada rahoitusta. Tätä tarvittaisiin esimerkiksi liikenteen uusille palveluille kuten jaetuille kyydeille sekä kiertotalouden kokeiluihin ja niiden seurantaan. Suunnitelman käsitteistöä olisi hyvä yhdenmukaistaa ja käyttää termejä julkinen henkilöliikenne sekä jalankulku ja pyöräily.
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Liikenteessä keskeisenä toimenpiteentä on kansallinen liikenteen polttoaineiden päästökauppa, joka voidaan perua vasta siinä tapauksessa että EU-tasolla päästään yhteisymmärrykseen ETS 2.0-esityksestä. Muita lisäkeinoja olisi työmatkakustannusten korvausten poistaminen oman auton käytöstä eli työmatkakorvaus rajattaisiin vain julkisen liikenteen käytölle. Eriarvoisuuden vähentämiseksi tulisi bussilippujen alennuslippu määritellä tuloraja eli kaikki pienituloiset tulisivat alennuslipun piiriin eli työttömät ja työssä käyvät pienituloiset saisivat bussilipuista saman alennuksen kuin nykyisen eläkeläiset ja opiskelijat. Syrjäseutujen asukkaiden liikkumiskustannusten eriarvoistamaa nousua voisi vähentää tukemalla erilaisia syrjäseutujen kimppakyytipalveluita. Syrjäseutujen autonkäytölle tulisi osoittaa myös harkinnanvaraista tukea, jossa kunnan asukas voisi hakea kunnalta tukea autonkäytölleen, jos kunta ei ole pystynyt hoitamaan asukkaan työmatka ja lasten koululiikennettä muulla tavoin. Työmatkojen päästöjä voisi vähentää työlainsäädäntöä uudistamalla, jossa työnantaja ei voisi enää määrätä paikkaansidottua työtä, jos se ei ole työn luonteen kannalta täysin välttämätöntä. Työnantajat tulisi velvoittaa luomaan työntekijöilleen mahdollisuudet etätyöhön ottamalla käyttöön etätyönmahdollistavat tekniset ratkaisut. Kimppakyytipalvelun ja muidenkin auton jakamispalveluiden verotusta tulisi tarkastella, niin että oman auton vuokraamisesta ei perittäisi pääomaveroa vaan se voisi määritellä tavalliseksi palkkatuloksi.
        • Teknologiateollisuus ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Sektorikohtaisista toimenpiteistä suunnitelman liikenteen päästöjen vähentäminen on huonosti perusteltu. Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan perusennusteeseen verrattuna tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä liikenteen päästöjen vähentämiseksi lisätoimia 1,25 miljoonan tonnin edestä. Suunnitelmassa on esitetty muun muassa seuraavia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi: - Valtion ja kuntien yhteistyöllä edistetään kestävää liikennettä kuten kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja erilaisia palveluja. - Korotetaan suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtionapuja. - Kehitetään seudullista joukkoliikennettä. Politiikkatoimilla on arvoitu saavutettavan 0,3 miljoonan tonnin päästövähennys vuoden 2030 tilanteessa. Toimenpiteiden tulokset riippuvat paljolti siitä, kuinka ihmisten liikkumistottumukset muuttuvat. Liikenteen päästöt vähenevät sitä mukaan kuin henkilö- ja pakettiautot sähköistyvät ja autokanta muutenkin uudistuu. Moottoriteknologia kehittyy ja raskaassa liikenteessä otetaan käyttöön uusiutuvia biopolttoaineita, biokaasua ja pidemmällä aikavälillä vetyä sekä siitä jalostettuja ns. power-to-X -polttoaineita, kuten synteettisiä hiilivetyjä. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että teollisuus, henkilö- ja pakettiautoliikenne sekä lämmitys voidaan sähköistää. Sähköistäminen ei kuitenkaan ole näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ensisijainen vaihtoehto lento- ja meriliikenteessä, raskaissa maantiekuljetuksissa eikä petrokemian teollisuudessa. Näillä sektoreilla ratkaisuna on vety ja siitä valmistetut synteettiset polttoaineet ja kemikaalit. Vedyn valmistuksessa tarvitaan paljon vähäpäästöistä sähköä, missä energiatehokkuusdirektiivin katto uhkaa tulla vastaan. Teknologiateollisuus ry:n mielestä energiatehokkuusdirektiivin katto tulee poistaa, jotta EU:n hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa.
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suomen käytännön toimet biokaasun lisäämiseksi liikenteessä ovat jääneet vähäisiksi. Suomen tulee sekä kansallisessa että EU-politiikassa ajaa vahvemmin aidosti uusiutuvat biokaasun liikennekäytön lisäystä. Biokaasulla pystytään hyödyntämään monia maatalouden ja elintarviketeollisuuden jakeita, jolloin se parantaa em. toimialojen kykyä vastata ilmastohaasteisiin. Biokaasun edistäminen ei ole vain ympäristöpolitiikan vastuulla, vaan siihen tulee panostaa myös monilla muilla politiikkasektoreilla.
        • Invalidiliitto ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaluonnoksessa todetaan, että liikenteen päästöjen vähentyminen on ollut hidasta eivätkä nykytoimet riitä asetettujen päästötavoitteiden saavuttamiseen. Auto on monelle vammaiselle ihmiselle välttämätön jokapäiväisen liikkumisen tarpeisiin. Se ei ole valinta vaan se on pääosin vammasta johtuva pakko. Mahdollisuus auton käyttämiseen lisää myös yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä ollen edellytys itsenäiselle liikkumisvapaudelle. Suomen olosuhteissa ei ole, ainakaan vielä vammaisilla ihmisillä realistista mahdollisuutta kompensoida liikkumistaan muilla ympäristöystävällisemmillä tavoilla esim. esteettömällä julkisella liikenteellä huomioiden mm. talviaikaisen liikkumisen haasteet apuvälinein ja esteettömän julkisen liikenteen rajallisuus. Vaikka vammaisten ihmisten yksityisautoilu on pieni osa suomalaisten henkilöautoliikennettä, sillä on kuitenkin vaikutusta osaltaan liikenteen päästöihin.  Invalidiliitto nostaa vahvasti esiin, että vammaisen henkilön tarve omaan autoon on yksilöllinen ja juontuu aina vammasta johtuvasta syystä. Esimerkiksi apuvälineiden tarve ja niiden kuljettaminen määrittää osaltaan, minkälaisen auton vammainen ihminen tarvitsee.  Invalidiliitto esittää, että vammaisille ihmisille luodaan vähäpäästöisten tai päästöttömien autojen hankintaan kannustava tukielementti. Nykyinen verotuksen kautta kohdentuva tukijärjestelmä ei kannusta vammaista ihmistä vähäpäästöisen tai päästöttömän auton hankintaan. Invalidiliitto on ehdottanut, että yhtenä vaihtoehtona selvitettäisiin suoran hankintatuen käyttöönottoa. Myöntöperusteena voitaisiin soveltaa esimerkiksi voimassa olevan autoverolain 26 § kriteereitä. Invalidiliitto kannattaa esitettyjä toimenpiteitä: julkisen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin rakentamisen tuet, taloyhtiöille suunnattu latausinfra-avustus, täyssähköautojen hankintatuki ja vanhojen autojen konversiotuet, kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmat, suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuet ja kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma. Näissä yhteyksissä on tärkeää huomioida erityisryhmien tarpeet muun muassa esteettömyyttä parantamalla. Lisäksi Invalidiliitto muistuttaa täyssähköautojen hankintatuen kohdalla syksyllä 2021 tekemästään ehdotuksestaan, että lakiin vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta olisi lisätty vielä vamman perusteella myönnettävä hankintatuki, jonka myöntämiskriteerit perustuisivat autoverolain 5 luvun 26 §:n (Autoveron palauttaminen vamman perusteella). Tämä tukisi myös perusennusteen toteutumista 600 000 sähköautoon vuoteen 2030 mennessä.
        • Espoon kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 14
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Valtion tulee tukea vahvemmin suurten kaupunkiseutujen kestävän liikkumisen hankkeita, sillä suuret kaupunkiseudut ovat avainasemassa päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Ilmastotavoitteisiin pääseminen kytkeytyy kaupunkisuunnittelun tavoitteisiin. Viihtyisien ja houkuttelevien asuin- ja työympäristöjen suunnittelulta edellytetään entistä parempaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen sekä uusien liikkumispalveluiden ratkaisuja. MAL-sopimusten uusi asuntotuotanto edellyttää isoja panostuksia kestävän liikkumisen infraan. MAL-suunnittelussa pääpaino on uusissa hankkeissa, kuten raideliikenteen kehittämisessä. Tulisi olla olemassa mekanismi, joka mahdollistaisi tasokorotuksen muun muassa nykyisen pyöräverkon laadun parantamiselle kaupungin verkolla. Tämä tulisi huomioida valtion investointiohjelmassa. Myös citylogistiikan kehittäminen voisi heijastua vahvemmin suunnitelmaan. Seutukohtaisista liikenteen päästöskenaarioista olisi kaupungeille hyötyä, sillä valtiotasoiset keskiarvot eivät ole riittäviä. Osana liikenneverkon strategisesta tilannekuvaa voisi käsitellä vuosittain ilmastopäästöjen tavoitteita ja toteumaa seudullisesti.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vainonen Hannu
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • s. 87: OKM kommentti: Lisätoimien tarve on ilmeinen nykytoimien arvioinnin pohjalta. Lisätoimissa nostetaan ensimmäisenä ja pitkällisimmin esiin liikenne, vaikka teollisuudella on osaltaan suuri vaikutus. Teollisuus on jätetty kuitenkin loppuun lyhimmälle maininnalle. Asioiden suhde ei siten vaikuta tasapainoiselta. Teollisuuden odotetaan kuitenkin etenevän oman tiekarttansa pohjalta.
        • Miesten tasa-arvo ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Miesten tasa-arvo ry (MTA) toteaa, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa on epäonnistuttu täysin sukupuolivaikutusten arvioinnissa. Kaikesta näkee, ettei sukupuolivaikutusten arvioinnissa ole huomioitu miesnäkökulmaa lainkaan, eikä miesasiajärjestöjä ole haluttu kuulla täysin naiskeskeistä arviointia tehtäessä. Suunnitelman sukupuolivaikutusten arviointi on tehty ammattitaidottomasti ja asenteellisesti. Suunnitelman liikennettä koskevassa osiossa esimerkiksi todetaan, sinänsä oikein, että liikenteeseen liittyvät toimialat ovat miesvaltaisia. Polttoaineiden hinnannousun kielteisten vaikutusten kohdistumista nimenomaan miehiin, miesten työllisyyteen ja miesten varallisuuteen, ei kuitenkaan tuoda suunnitelman sukupuolivaikutusten arvioinnissa esille lainkaan. Kun hinnankorotusten haittavaikutusten sukupuolittuneisuutta ei huomioida, ei siihen etsitä ratkaisujakaan. Kuitenkin juuri näiden haittavaikutusten korvaaminen ja torjunta on kaikki kaikessa, jos Suomessa halutaan kehittää kansantaloudellisesti kestävällä tavalla ja positiivisessa hengessä ympäristöystävällisempää liikennettä. MTA pitää tärkeänä, että kun vaikutukset ovat näin sukupuolittuneita ja miesten kannalta vahingollisia, on polttoaineiden hintaan nostavista veronkorotuksista syytä pidättäytyä. Suunnitelmassa oletetaan, että miesten osuus sähköautojen omistajista olisi suurempi tuloerosyistä. Olettamusten sijasta sukupuolivaikutusten arvioinnin osana olisi ollut syytä selvittää, moniko näistä miesten omistamista, ja aivan epäilemättä suurella henkilökohtaisella kustannuksella hankkimista, ajoneuvoista on todellisuudessa kokonaisen perheen, ja siten käytännössä myös naisten käytössä. MTA olettaa, että miesten suurempi panostus sähköautoiluun kertoo miesten suuremmasta ympäristötietoisuudesta ja valmiudesta panostaa päästöttömään liikenteeseen. Tätä muutosvalmiutta olisi syytä tukea esimerkiksi siten, että sähköautojen ajoneuvoveroa laskettaisiin. Ympäristöystävällisten ajoneuvojen hankkimisesta on tehtävä kuluttajille taloudellisesti mahdollisimman edullista. Suunnitelmassa esitetään, että naisten sähköautojen hankintaa tuettaisiin verotuksen keinoin. MTA huomauttaa, että sukupuoleen perustuva syrjintä, myös verotuksessa, on kielletty Suomessa niin perustuslaissa kuin tasa-arvolaillakin. MTA pitää todella huolestuttavana sitä, että lainvastaista sukupuolisyrjintää voidaan edes esittää osana ympäristöministeriön laatimaa suunnitelmaa. Se kertoo vakavista puutteista ympäristöministeriön tasa-arvo-osaamisessa. MTA pitää suunnitelmaa tältä osin miesvihamielisenä ja sukupuolten tasa-arvon vastaisena.
        • ProAgria Keskusten Liitto ry, Kari Maarit
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tarvitaan selkeys ja pitkän tähtäimen varmuus biokaasun statuksesta liikennepolttoaineena
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Liikenteen vähennyksiä on tiukennettava. Liikenteen päästöt ovat lähes 40% taakanjakosektorin päästöistä ja vähennyssuunnitelma on varsin vaatimaton 1.3MtCO2-ekv, vaikka 2005-2020 vähennystä tuli jo 2.2Mt ilman erityisen merkittäviä toimenpiteitä. Lentoliikenne: Kannattamattomien maakunnallisten lentoyhteyksien subventointi tulee lopettaa. Järkeviä yhteyksiä maakuntiin tarvitaan, mutta ne tulee toteuttaa muilla tavoin. Meriliikenne: Meriliikenteessä laivojen hiilidioksidipäästöjä mitataan aluskohtaisesti. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, joten metaanikäyttöisten laivojen metaanipäästöt tulee myös saattaa valvonnan piiriin. Merkittävää sanktiointia tulee soveltaa, mikäli metaanivuodon ilmastovaikutus on pahempi kuin vastaavan kokoisella dieselkäyttöisellä aluksella. Toki tästä tulee ensin myös säätää laissa.
        • Ilmatieteen laitos
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Liikenteen toimenpidepaletti koostuu erittäin monista pienistä keinoista, joiden toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Liikenteen merkittävästä roolista taakanjakosektorilla johtuen näiden epävarmuuksien hallinta ja tarvittaessa lisäkeinojen käyttöönotto on erittäin tärkeää. Liikenteen murroksessa on syytä huomioida myös sääolosuhteiden muutosten vaikutus ihmisten halukkuuteen valita eri liikkumismuotoja. Esimerkiksi talvien lämpeneminen vähentää lumipeitettä ja lisää vesisateita, jolloin pimeät ja sateiset olosuhteet yleistyvät. Ilmastonmuutos voi myös lisätä yllättäviä säätilanteita, kuten jäätäviä sateita, sakeita lumisadetilanteita, liukkautta ja voimakkaita sivutuulia. Tämänkaltaiset muutokset saattavat vähentää halukkuutta kevyen tai julkisen liikenteen suosimiseen. Muutokset myös kohdistuvat eri tavoilla eri alueilla ja eri ihmisryhmiin.
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • STTK kannattaa EU laajuisen oman päästökauppajärjestelmän luomista maantieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen. Ilman uutta järjestelmää pitäisi muita päästövähennyskeinoja, kuten uusiutuvien energian tavoitetta tai polttoaineen veroa, kiristää EU komission FF55 -paketissa ehdotettuja uusia esityksiä enemmän. Taakanjakodirektiivin alle kuuluvissa päästövähennystoimissa on perusteltua keskityttyä lisäämään toimia erityisesti maatalous- ja jätesektoreille, jos liikenne- ja rakennuspuolen uusi päästökauppajärjestelmä toteutuu. Mikäli järjestelmä ei toteudu, Suomen tulee luoda taakanjakosektorille oma kansallinen päästökauppajärjestelmä. EU komission joulukuussa antamassa tiedonannossa EU:n uudesta kaupunkiliikenteen kehyksestä 14.12.2022 osana ns. tehokkaan ja vihreän liikkuvuuden pakettia on monia erittäin hyviä ehdotuksia. Tiedonannon mukaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä jaettujen liikennepalvelujen kehittäminen on asetettava selkeästi etusijalle kansallisesti ja paikallisesti. Tämän suunnitelman pohjalta olisi arvioitava myös Suomen liikennepolitiikan kehittämistä ja tukien kohdentumista. STTK kannattaa sitä, että kestävien liikkumistapojen osuutta nostetaan, autokantaa uudistetaan ja muutosta vauhditetaan mm. vero-ohjauksella. On tärkeää, että lainsäädännön ja liikennejärjestelmien muutokset kohti hiilineutraalisuutta toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla siten, että mahdolliset tulonjakomenetykset kompensoidaan kansalaisille (esim. tuet, avustukset, vero-ohjaus). Pääpaino liikenteen päästöjen puolittamisessa pitää olla yksityisautolla (olivatpa ne sähköautoja tai ei) kuljettavien kilometrien ja syntyvien päästöjen vähentämisessä, sekä kevyen liikenteen lisäämisessä. Autoliikenteen kehittämistavoitteen on oltava sähköisen henkilöautoliikenteen lisääminen korvaamaan fossiilipolttoaineella kulkevia, ilmastokestävät biopolttoaineet (erityisesti raskaaseen liikenteeseen), kaupunkien julkisen liikenteen kehittäminen, sekä synteettiset kierrätyspolttoaineet (esim. lentoliikenteessä). Liikenteen uudistamisen periaatteena on pidettävä, että saastuttaminen maksaa enemmän, kuin ilmaston huomioon ottaminen. Tämä vaatii laajan valikoiman vaihtoehtoisia tekniikoita ja käyttövoimia, joilla nykyisen tekniikan voi korvata. Sekä joukkoliikenteen että kestävien kulkumuotojen kilpailukykyä on parannettava esimerkiksi hinnoittelun, verotuksen ja kaavoituksen keinoilla. Päästöjen hinnoittelu fossiilisten polttoaineiden veron kautta on kustannustehokas keino vähentää päästöjä. Täyssähköautojen yleistyminen vauhdittuu, mikäli latausinfran määrä lisääntyy. Vaikka sähkölatausasemia rakentuu Suomeen nopeasti sekä markkinaehtoisesti että julkisin varoin, on kehityksessä myös puutteita. Julkisia latauspaikkoja- ja pisteitä on heikosti erityisesti Koillis- ja Pohjois-Suomessa. Myös raskaan liikenteen tarpeisiin tarkoitettujen suurteholatausten asemaverkoissa on suuria puutteita. STTK edellyttää, että palkansaajat otetaan mukaan erityisesti etätyön edistämisen toimien valmisteluun, sillä ne koskevat suoraan työelämän käytäntöjä, sekä työaika- ja työturvallisuuslainsäädäntöä. Etätyöllä on koko yhteiskuntaan, sekä kansalaisten terveyteen ja sosiaaliseen tilanteeseen vaikuttavia seurauksia, ei vain liikennesuoritteiden määrän seurauksia.
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Sähköistämisen ohella olisi hyvä pitää mukana vetytalous ja biotalous huomioiden kokonaiskestävyyden ja kiertotalouden.
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Rikkaiden sähköautohankinnan tukemisen asemesta tuki tulisi suunnata raskaan kaluston vetyteknologian kehittämiseen. Polttoaineiden hintojen nosto johtaa pian siihen, ettei vuorotyötä tekevillä ole varaa mennä töihin. Vaikka IIris Suomela sanoi, että polttoaineen hinnan korotus ei koske köyhiä, niin köyhiä se juuri koskee. Työttömillä ei ole työmatkakustannuksia, mutta omalla autolla pakotettuna töihin menevän työmatkavähennyksistä varastetaan 750€ omavastuu. ja todellinen hyvitys on lopuista 6-8 senttiä/kilometri kun todellinen kustannus on noin 30 senttiä/km.
        • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Kunnan kannalta kaikki toimenpiteet, joilla pyritään korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita ovat oikean suuntaisia. Tuet, kannustimet ja sääntely ovat välttämättömiä liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Joensuun, monen muun kunnan tavoin, ei ole mahdollista nykyisillä resursseilla rakentaa sellaista joukkoliikennejärjestelmää, jolla yksityisautoilua erityisesti haja-asutusalueilla voitaisiin merkittävästi vähentää tai tavarankuljetukset voitaisiin optimoida. Kuntien rooli liikenteen päästöjen vähentämiseksi on ensisijaisesti tukea vähähiilisen kulkutapamuutoksen toteutumista. Sähkö- ja kaasuautojen hankintojen ja jakelu- ja latausinfran rakentamisen tukeminen ovat hyvä pohja muille toimenpiteille. Autokannan uusiminen ei toteudu ilman toimivaa ja kattavaa jakelu- ja latausinfraa. Vähähiilisen liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ja puhtaiden ja vähähiilisten ajoneuvojen tuet edistävät kuntalaisten mahdollisuuksia muuttaa kulkutapatottumuksiaan. Tärkeää Joensuun kannalta on, että liikenneväyliä kehitetään myös itä-länsi-suunnassa. Myös välillisillä toimenpiteillä kuten työsuhdematkalipulla ja työsuhdepolkupyöräilyn tuilla kannustetaan vähäpäästöiseen liikkumiseen. Liikkumistarvetta vähentäviä toimenpiteitä tulee kehittää edelleen. Monipaikkaista etätyötä tulee edistää, palveluja viedä lähelle niitä tarvitsevia, ja erilaisia liikennöinnin ja kuljetusten yhteisratkaisuja kehittää.
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Jotta liikenteen päästöjä voidaan vähentää tehokkasti, on hyödynnettävä päästökauppaa tai verotuksen korotusta. Näillä keinoin saaduilla tuloilla voitaisiin kompensoida pienituloisimmille kotitalouksille polttoaineen hinnannoususta aiheutuvat haitat pienellä osuudella koko tuottokertymästä. https://yle.fi/uutiset/3-11579431
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Liikennesuoritetta pitää houkutella vähennettäväksi. Vuoden 2020 koronasulkutila näytti miten vähällä lopulta voidaan päästöjä laskea. Ralliteollisuus, fossiilimotorismi kokonaisuudessaan on tuotava liikenteen taakanjaon piiriin. Mukana tapahtumaketjussa on mm.helikoptereiden laajaa käyttöä, valtava kilometrimäärä harjoittelu- ja testiajoja, jotka eivät nyt näy missään päästölaskelmissa. Kyse on globaalista haitasta, jonka tukeminen on vastoin vihreää siirtymää. Valtiovallan on lopetettava haitalliset tuet fossiilinpolttomotorismille. Lisäksi valtiovallan tulee enemmän ohjata ihmisiä vähemmän uusiutumattomia luonnonvaroja kuluttaviin harrastuksiin. Myös yleisnopeuksia erityisesti taajamissa on varaa laskea, mikä näkyisi heti ilmastopäästöjen laskuna. Sähkö- tai kaasuautojen liisaus, vuokraus tehtävä helpoksi ja kaikille mahdolliseksi. Nyt vuokraus tarvitsee yleisesti luottokortin käyttöä, jota kaikilla ei edes ole.
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Suunnitelman toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat Hämeen liiton mielestä oikeansuuntaisia. Kanta-Hämeen kaltaiselle pendelöintimaakunnalle matkaketjut ovat erittäin tärkeä kehittämisen painopiste. Matkaketjujen tulee olla toimivia, jotta työssäkäyntialueita ja osaamisen liikkuvuutta voidaan edelleen kehittää. Usealla kulkumuodolla tehtävien matkojen kokonaismatka-aika ja sujuvuus vaikuttavat arjen valintojen kautta kulkutapaosuuksiin. Tiekartassa yhtenä toimenpiteenä on lain sallimien suurien mittojen ja massojen hyödyntäminen tiekuljetuksissa täysimääräisesti. Erityisesti alemmalla tieverkolla on kuitenkin paljon korjausvelkaa eikä se kuntonsa puolesta monin paikoin kestä lain sallimia massoja. Jo nyt kelirikkoteitä ja painorajoitettuja siltoja sekä tieosuuksia on maakunnissa paljon. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan pitkää junaliikenteen ostoliikennesopimusta valtion omistaman VR:n kanssa. Suunniteltu yhdeksän vuoden mittainen suorahankintasopimus käsittäisi taajamajuna-, yöjuna- ja kiskobussiliikenteiden lisäksi yksittäisiä Intercity- ja Pendolino-vuoroja. Hämeen liitto toivoo, että kaavailtu ostoliikennesopimus ei estä KAISUn lähijunaliikenteen kehittämiseen liittyvän toimenpiteen toteutumista.
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • Autoilussa sähkön käytön lisäyksen seurauksena energiavaje lisääntyy. Sähkökatkojen ja pakkasjaksojen aikana mahdollinen sähkön säännöstely on jo nyt todellista ja kohtalokasta asumisessa. Kriisihuollon kannalta keskeinen asia on järjestää jokaiseen pientaloon sähköstä riippumaton varalämmitysjärjestelmä (tulisija), jolla huolehditaan sähköistyvän autokannan aiheuttava energiavaje asumissa ja taataan asumisen edellytykset myös kylminä jaksoina.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Suomessa yksityisautoilulla on erittäin kova hinta, joten liikenteen päästövähennykset tulee olla maltilliset yksityisille. Joukkoliikenteessä on helpompi edetä kohti vähäpäästöistä liikennettä. Toisaalta ekologisten autojen halventuminen ja käyttökustannusten edullistuminen voi edistää ekologista liikennettä.
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Toimilla on erityisen haitallinen vaikutus autolla liikkuvaan Suomeen ja sen kansalaisiin. Kustannustaso on jo nyt erittäin kireä! Sitä ei pidä lisätä millään toimilla!
        • 3a Maatalouteen suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus
        • Kangaspuoskari Suvi
          Uppdaterad:
          15.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Hirvonen Katariina
          Uppdaterad:
          15.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lilja Rauna
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Miettinen Iiris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karttunen Ville
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Pietilä Pauli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Högsten Johan
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karjalainen Natalia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autoliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Mäkinen Salla
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Vitikainen Niina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suortti Jussi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 
        • Tiihonen Eevi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Juntunen Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lehtonen Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Linnekoski Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Järvelä Elina, Lausunnon antaja on yksityinen henkilö.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Peljo Janne
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Maaranen Mira
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suvitie Riku
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Mäntylä Iris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Hänninen Maiju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Ab Oatly Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Humuskampanja, www.humuskampanja.fi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Amnesty International Suomen osasto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Sitra, Kestävyysratkaisut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Tekniikan Akateemiset TEK ry, Teini Jussi-Pekka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Tiuraniemi Timo
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Teknologiateollisuus ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 
        • Miesten tasa-arvo ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • ProAgria Keskusten Liitto ry, Kari Maarit
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin 
        • Heikkilä Esa, 75 vuotias työeläkeläinen
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Korhonen Markus
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • 3b Maatalous - avovastaus
        • Pihlajasaari Luka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä pitää leikata vähintään 30% tämän vuosikymmenen aikana ja tämä on tuotava esille KAISUSSA. Liha- ja maitoteollisuuden tukeminen verovaroin on lopetettava.
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kunnianhimon lisäämisellä viitataan maatalouden hiilensidontamahdollisuuksien parempaa tunnistamista. Samalla on tehtävä toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Rajoittavilla toimilla ei saavuteta sen enempää maatalouden perustavoitetta eli ruoan tuottamista eikä myöskään ilmastotavoitteita, jos maatalouden harjoittaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Lainsäädännöllä eikä hallinnollisesti tule lisätä maatalouden tekemälle ruoan tuottamiselle lisätaakkaa, mikäli se ei pysty taloudellisesti sitä kantamaan. Biokaasun osuus suunnitelmassa on jäänyt liian pienelle huomiolle. Kansallista biokaasuohjelmaa tulisi edistää kaikilla politiikan osa-alueilla, myös ilmastopolitiikassa. Liikennebiokaasulla voidaan tarjota ratkaisuja sen tuotantoketjussa lukuisiin eri ilmastokysymyksiin.
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä pitää leikata vähintään 30 % tämän vuosikymmenen aikana ja tämä on tuotava KAISUssa esille. Liha ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava. Ympäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa olisi lisättävä maa- ja metsätalousministeriön kustannuksella.
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä pitää leikata vähintään 30 % tämän vuosikymmenen aikana ja tämä on tuotava KAISUssa esille. Liha ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava. Ymäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa olisi lisättävä maa- ja metsätalousministeriön kustannuksella.
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöt eivät ole laskeneet huomattavasti ja osittain tämä johtuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksiin kohdistuvista kriteereistä ja myös valtion tukemasta tehomaataloudesta, jossa biodiversiteetin ylläpitoon ei varsinaisesti kannusteta. Ei liiemmin vaikuta siltä, että eläintuotannon suuri rahallinen tukeminen olisi laskemassa, vaikka tähän suuntaan pitäisi mennä jopa esityksen mukaan: "Maataloussektorilla keinojen tulisi keskittyä kotieläinten ruuansulatukseen ja lantaan sekä peltojen lannoitukseen liittyviin päästöihin. Näiden toteuttaminen voi olla haastavaa ilman tuotannon vähenemistä.” (s. 66) Sen sijaan että tehtäisiin järkeviä päätöksiä kuten tuotantoeläinten määrän vähentäminen ja viljelijöiden ja eläintuotannosta elinkeinonsa saavien tukeminen siirtymisessä uudenlaisiin tehtäviin, MMM:n tietyt tahot vaikuttavat vastustavan kaikenlaista rakenteellista muutosta ja tämä voi lopulta koitua kohtalokkaaksi pienyrittäjille, jotka ovat jo nyt ahtaalla ilmastokriisin aiheuttamien ekstreemisääilmiöiden ja sadon epävarmuuden takia. Koska politiikan ennakoitavuus on kaikille yrittäjille mieleen, kenellekään ei saisi enää valehdella että maatalouden rakenteiden muutosta ei tarvitsisi tehdä. Osa-optimoinnin ja metaanipäästökä vähentävien rehujen kehittämisen sijasta rahat kannattaisi käyttää etupainotteisen ja suunnitelmallisen siirtymän auttamiseen ja maaseudun yrittäjien ilmastotoimien tukemiseen. Määrätietoinen, yrittäjiä ja viljelijöitä kuunteleva faktapohjainen politiikka ja MMM:n avoimuus ja muutoshaluisuus koituisi vielä koko yhteiskunnan voitoksi. On harmillista, että juuri MMM:n toimesta maatalousasioissa on ollut paljon poukkoilua, ja maatalouden kokonaispäästöjen vähentämistä 29 prosentilla vuoden 2019 tasosta vuoteen 2035 mennessä ilmoitettiin vasta joulukuussa. Suunnitelmallisuus olisi tässäkin hyvä, ja sen sijaan että mietittäisiin pitäisikö maatalouden vai liikenteen päästöjä vähentää, vastaus on: molempien.
        • Karttunen Ville
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden tukia tulisi kohdentaa selkeästi enemmän muiden kuin liha- ja maitotuotteiden tuotantoon.
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Eläintuotannon vähentäminen pitäisi olla avainroolissa. Suuri osa ruoantuotannon päästöistä (ja luontohaitoista!) kytkeytyy eläintuotantoon, joten on silkkaa järjettömyyttä, että aiheesta ei puhuta. Maatalouden päästöjä pitää leikata vähintään 30 % tämän vuosikymmenen aikana. Se ei onnistu muokkaamalla nautojen ruoansulatusta, rehua, lannoitusta tai muulla piiperryksellä. Maa- ja metsätalousministeriön roolia pitää kaventaa ja ympäristöministeriön roolia lisätä maatalouspäätöksissä. Liha ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava. Tuotantoa pitää valtion tuella muokata kohti kasvispainotteisuutta.
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä tulisi leikata radikaalisti tällä vuosikymmenellä, vähintään 30%. Tätä tulisi tuoda selkeämmin ilmi suunnitelmassa. Liha- sekä maitoteollisuuden subventointi verovaroin olisi pikimmiten ajettava alas. Ympäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa tulisi kasvattaa.
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalauden päästöjä pitää leikata vähintään 30 % ja tämä pitää tuoda suunnitelmassa esille. Liha- ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava. Ympäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa.
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • MTK-EP muistuttaa, että maataloudessa (kuten myös metsätaloudessa) kasvit poistavat yhteyttämällä hiilidioksidia ilmakehästä. Kunnianhimon lisääminen maatalouden osalta tarkoittaa, että maatalouden hiilensidontamahdollisuudet tunnistetaan ja tunnustetaan sekä tehdään niitä edistäviä toimenpiteitä. Rajoitukset, kiellot, kustannusten lisääminen ja byrokratian kasvattaminen eivät edistä ilmastotavoitteita eikä ruoan tuottamisen edellytyksiä. Lausunnolla olevassa suunnitelmassa todetaan kuitenkin aivan oikein, että ”tulee tunnistaa ruuan tuotannon merkitys koko yhteiskunnalle ja varmistaa, että esitettävät toimet eivät uhkaa kansallista ruokaturvaa”. Nykyinen tilanne, jossa maataloustuotteiden tuottajahinnat eivät kata tuotantokustannuksia ja keskittynyt kauppa sanelee tuotteiden hintatason, on myös ilmastotavoitteiden kannalta ristiriitainen. Suomalaisen maatalouden hyville käytännöille; eettiselle, ekologiselle, turvalliselle, laadukkaalle ja tautivapaalle tuotannolle ei saada markkinoilta kustannuksia vastaavaa hintatasoa. Seurauksena on ollut maatilojen tulo- ja kannattavuuskriisi, mikä tekee erittäin vaikeaksi tehdä entistä enemmän ilmasto- ja ympäristötoimia tilatasolla. Ilmastotoimien edistämiseksi tule myös turvata maatalouden taloudelliset edellytykset osana maamme elintarvikeketjua. Lisäksi MTK-EP muistuttaa, että EU:n jäsenenä yhteinen maatalouspolitiikka asettaa keskeiset reunaehdot mm. viljelykäytännöille. Erilaisten lisävaatimusten osalta ei ole riittävästi tutkimustietoa niiden vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Kun arvioidaan maatalouden ilmastovaikutuksia, laskentamekanismeja tulee kehittää siten, että ne ottavat huomioon mm. viljelymenetelmät, maan kasvukunnon, vesitalouden, maalajin, viljavuuden, kasvilajien ja -lajikkeiden ominaisuudet sekä kasvinsuojelun ja tasapainoisen tarpeenmukaisen lannoituksen. Kaikissa näissä erityispiirteenä on maamme pohjoinen sijainti ja sen aiheuttamat vaatimukset viljelymenetelmille. Lausunnolla olevassa suunnitelmassa esitetään, että ”vuodesta 2023 alkaen turvetuotannosta vapautuvien alueiden käyttöönotto maatalouteen on sallittua vain, jos niillä viljellään nurmia.” Tästä kohdasta puuttuvat sekä perustelut että vaikutusarviot. MTK-EP katsoo, että mitään käyttörajoituksia ei ole perusteltua laittaa, oli sitten kysymys maataloustuotannosta (esim. rehuvilja tai nurmi) tai esim. energiakasveista. MTK-EP katsoo, että entisten turpeennostomaiden käytössä maanomistajalle tulee jättää avoimeksi kaikki vaihtoehdot, kuten metsitys, uusiutuva energia (esim. biokaasu tai aurinkopaneelit) ja maatalous. Markkinat ja viljelijöiden omat ratkaisut saattavat vielä yllättää positiivisesti, ja sille on annettava mahdollisuus. Kysymys on myös yrittäjien omaisuuden suojasta ja oikeudesta käyttää omaisuuttaan. Energiaturpeen tuotannon nopea alasajo tarkoittaa, että kyse on jopa 60.000 hehtaarin alasta. Ruoantuotannossa turve- ja multamaat ovat poudankestäviä ja pystyvät tuottamaan hyviä satoja myös kuivina kesinä. Niillä on viljelykäytössä myös pienempi typpilannoituksen tarve. Näillä seikoilla on merkitystä myös huoltovarmuuden näkökulmasta. MTK-EP muistuttaa, että kaikki turvetuotannosta vapautuvat alueet eivät ole paksuturpeisia, vaan suuri osa ohutturpeisia ja ojitettuja lohkoja. Lohkojen hydrologiaa on jo muutettu ja turvekerrosta päältä poistettu. Suunnitelmassa esitetään kansallisia tavoitteita ns. kosteikkoviljelystä. MTK-EP muistuttaa, että siitä on kuitenkin vähän tutkimustietoa ja lisäksi puuttuvat markkinat ko. viljelyn hiilensidonnalle tai biomassalle. Suunnitelmassa on esillä myös hiilensidonnan markkinat. MTK-EP pitää tärkeänä, että maatilojen tekemälle hiilensidonnalle löytyisi toimiva ja oikeudenmukainen markkinamekanismi. MTK-EP katsoo, että suunnitelmassa tulisi painottaa biokaasua enemmän. Toimenpiteitä ja kannustimia tulee lisätä erityisesti hajautetun ja pienimuotoisen biokaasutuotannon edistämiseksi. Biokaasuntuotanto sopii myös hyvin ajatukseen nurmialan lisäämiseksi sekä ravinteiden ja lannan käytön tehostamiseksi. Lisäksi biokaasu tarjoaa maatiloilla vaihtoehtoja fossiiliselle energialle ja antaa mahdollisuuden omavaraisuuden parantamiseen. Suunnitelmassa mainitaan ns. peltometsäviljely. MTK-EP katsoo, että jossain päin maailmaa peltometsäviljelyä esiintyy (esim. hedelmäpuiden tuotannossa tai eroosion estämiseksi), mutta Suomessa se ei ole perinteinen viljelytapa. Siitä ei ole myöskään kokemuksia tai tutkimustuloksia Suomen olosuhteissa. Syväjuuriset kasvit ovat myös haaste peltojen salaojituksen toimivuudelle. MTK-EP katsoo, että monipuolinen ja terveellinen ravitsemus on erotettava ilmastopolitiikasta. Pohjoisissa oloissa kestävällä kotieläintuotannolla yhdessä kasvituotannon kanssa toteutuu ilmastokestävä ja resurssitehokas ruoantuotanto. Kotieläintuotanto muuttaa ihmiselle kelpaamatonta raaka-ainetta ihmiselle hyödynnettävään muotoon. Tähän ei mikään muu ruokajärjestelmä pysty. Suomen runsaat vesivarat puoltavat myös kotieläintalouden osuutta ruokajärjestelmässä.
        • Mäkinen Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä tulee leikata vähintään 30% tämän vuosikymmenen aikana ja tämä on tuotava KAISUssa esille. Liha- ja maitoteollisuuden subventio verovaroin on lopetettava. Ympäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa olisi lisättävä maa- ja metsätalousministeriön kustannuksella.
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Otsikon ”Entisten turvetuotantoalueiden maatalouskäyttöön siirtymisen rajoittaminen” (sivu 106) alla lukijalle jää virheellinen käsitys, että kaikki turvetuotannosta vapautuvat alueet ovat paksuturpeisia ja niitä voitaisiin verrata pellonraivaukseen turvemailla. Turvetuotantokäytöstä seuraavaan maankäyttöön siirtyvien alueiden (suonpohjien) osalta haluamme muistuttaa, että kasvilajivalinnat kuuluvat viljelijän päätettäviksi osana normaalia viljelysuunnittelua. Yhteiskunnan tuista kasvilajivalintoihin liittyen päätetään osana maatalouspolitiikkaa ja siinä asetettavia tavoitteita. Käytännössä suonpohjien maataloudellisen käytön ohjaus pelkästään nurmiviljelyyn on tämän vuoksi vaikeaa perustella ja toteuttaa. Luonnoksen teksti rajoittaisi merkittävästi maanomistajan oikeutta päättää alueidensa käytöstä. Luonnoksesta ei myöskään käy ilmi, mikä vaikutus tällaisella ohjauksella lopulta olisi maankäyttösektorin päästöihin vuosiin 2030 tai 2035 mennessä. Ilman näiden konkretisoimista pidämme suonpohjien maatalouskäytön rajoittamista turhana tai ainakin ennenaikaisena ja esitämme tekstin muuttamista lopulliseen versioon. Kosteikkoviljelyn ongelmana on, ettei tuotteille ole markkinoita. Mikäli markkinoita joskus tulevaisuudessa syntyisikin, turvetuotannosta poistuneet alueet eivät kuitenkaan kosteikkoviljelyyn soveltuisi tai ne olisi jo muutettu joksikin muuksi (esim. metsäksi, pelloksi tai ilmastokosteikoksi). Turve- ja multapeltojen monipuolinen viljely on osa ruokaturvaa ja esimerkiksi vuonna 2021 niiltä saatiin paikoin hyviä satoja, kun samaan aikaan kivennäismaapelloilla koettiin satotappioita ja suoranainen kato.
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä on leikattava vähintään 30% tämän vuosikymmenen aikana. Liha- ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava ja tuettava siirtymää kasvispohjaiseen ruokavalioon. Ympäristöministeriö tulisi ottaa mukaan maatalouden päästöjen suunnitteluun.
        • Mäkinen Salla
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suurin ongelma maataloudessa on liha- ja maitoteollisuus, jotka tuottavat liikaa päästöjä. Näiden kahden teollisuuden (liha ja maito) tukeminen verovaroin on lopetettava. Sen sijaan kasvipohjaisten tuotteiden (esim. nähtökaura, härkäpapu) tukeminen olisi järkevää, sillä Suomi on edellä kävijä näiden tuotteiden tuottamisessa. Tärkeää olisi myös ympäristöministerin roolin lisääminen maatalouden päästöjen suunnittelussa, sillä maatalouden päästöt ovat suuria ja maa- ja metsätalousministeriö sulkee silmänsä näiltä päästöiltä.
        • Vitikainen Niina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä pitää leikata vähintään 30% tämän vuosikymmenen aikana. Tämä pitää kirjata suunnitelmaan. Liha ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava.
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liha- ja maitoteollisuutta subventoidaan veronmaksajien rahoilla käsittämättömillä summilla. Suomen sikateollisuutta subventoidaan jopa vientiin asti. Nämä subventoinnit on siirrettävä viljojen ja vihanneksien tuotantoon ja näin edistää kasvipohjaista ruokailukulttuuria.
        • Huhtanen Saana
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä pitää leikata vähintään 30% tämän vuosikymmenen aikana ja tämä on tuotava Kaisussa esille. Liha ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava. Ympäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa olisi lisättävä maa- ja metsätalousministeriön kustannuksella.
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä pitää leikata vähintään 30% tämän vuosikymmenen aikana ja tämä on tuotava KAISUssa esille. Liha ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava. Ympäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa on lisättävä maa- ja metsätalousministeriön kustannuksella.
        • Suortti Jussi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Lihan-ja maidontuotannob tukeminen veroilla on lopetettava. Lihan pitäminen näin halpana ei ole mitenkään perusteltua, jos Suomi pyrkii tavoiteltuihin päästöleikkauksiin.
        • Hänninen Siiri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liha- ja maitoteollisuuden tukeminen verovaroin on loputtava. Tämän sijaan maanviljelijöitä tulisi tukea siirtymään kasviperäisen ruuantuotantoon.
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tämän vuosikymmenen aikana maatalouden päästöjä tulee leikata vähintään 30 %. Liha- ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin tulisi lopettaa kokonaan. Maatalouden päästöjen suunnittelussa ympäristöministeriöllä tulisi olla maa- ja metsätalousministeriötä suurempi rooli.
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Turvepeltojen raivaus on lopetettava aikaisemmin. Liha- ja maitotuotteiden ylenmääräistä käyttöä tulisi pyrkiä vähentämään mm. vähentämällä liha- ja maitoteollisuuden subventointia verovaroin ja huomioimalla ruuan hiilijalanjälki julkisten hankintojen kilpailutuksissa. Ympäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa tulisi lisätä.
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöj' pitää leikata vähintään 30% tämän vuosikymmenen aikana. Tavoite on kirjattava selkeästi ja ilman porsaanreikiä KAISUun. Liha- ja maitoteollisuuden subventointi verorahoin on lopetettava. Ympäristöministeriön rooli maatalouden päästöjen suunnittelussa on korostettava ja maa- ja metsätalousministeriön painoarvoa kevennettävä.
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maataloussektorin politiikkakeinoina suunnitelma esittää mm. hiilensidonnan edistämistä. Tavoitteena on edistää ’ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävien hiilensidonta-markkinoiden pelisääntöjen kehitystä kansallisesti ja kansainvälisesti’. Tavoite on sinällään erinomainen, mutta jää mielestämme liian avoimeksi ja abstraktiksi. Sen tulisi olla konkreettisempi ja tavoitteeksi tulisi mielestämme asettaa 'kansainvälisesti laajennettavissa olevan markkina-mekanismin kehittäminen ja pilotointi maankäyttösektorin hiilensidontatoimille'. Suomen ilmastosuunnitelmaluonnoksessa viitataan ravitsemussuosituksiin (sivu 112–113). Mielestämme ilmastokriteereistä tulisi luoda oma kokonaisuutensa ravitsemussuosituksiin terveyskriteerien rinnalle. Mielestämme biokaasun talteenotolle tulisi antaa suunnitelmassa suurempi rooli. Mikäli metaanin talteenotolle luotaisiin maatilatason markkinapohjainen järjestelemä, Suomi voisi ehkä luoda ekosysteemin, jossa toisaalta lanta voitaisiin käyttää kannattavammin lannoitteena (alhaisempi kosteus laskee painoa, jolloin taloudellinen kuljetusmatka pitenee) ja samanaikaisesti lisätä biokaasun käyttöä esim. liikennepolttoaineena, jolloin myös liikennesektorin päästöt laskisivat. Myös lannoitteiden ns. piilohiilikuormaan tulisi suunnitelmassa kiinnittää huomiota. Käytännössä lannoitteet valmistetaan maakaasusta ja pääosin ulkomaisista raaka-aineista, jolloin niiden hiilisisältö ei kirjaudu päästöksi Suomessa. Mikäli kotimaiselle lannoitteiden tuotannolle luotaisiin kannuste siirtyä vihreään ammoniakkiin, voisimme paitsi vähentää hiilipäästöjä myös vahvistaa kansallisen vetytalouden kehittymisen edellytyksiä. Lisäksi sivulla 92 käynnistettäväksi esitetty ajoneuvoihin ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyvä tutkimusohjelma tulisi mielestämme laajentaa koskemaan heti alusta alkaen myös maa- ja metsätalouden työkoneita.
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • 📉 Maatalouden päästöjä pitää leikata vähintään 30 % tämän vuosikymmenen aikana ja tämä on tuotava KAISUssa esille. 🥩 Liha ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava. Sen sijaan kasvisruuan tuottamista olisi tuettava. ✍️ Ympäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa olisi lisättävä maa- ja metsätalousministeriön kustannuksella.
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toivotamme tervetulleiksi esitetyt toimenpiteet. Pidämme tärkeänä edistää ja edellyttää maatalouden jätteiden käsittelyä biokaasuksi. Avaus hiilensidontamarkkinoista on myös tärkeä, ja odotamme Suomen osallistuvan aktiivisesti niistä käytäviin keskusteluihin.
        • Tiihonen Eevi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa on tuotava esille se, että maatalouden päästöjä tulee leikata huomattavasti (vähintään 30%) tämän vuosikymmenen aikana ja esittää konkreettisia toimia tavoitteen saavuttamiseksi. Liha ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava, kun taas elintarvikkeille tulee ottaa käyttöön päästöperusteinen kulutusvero. Ympäristöministeriön tulee saada suurempi rooli maatalouden päästöjen suunnittelussa.
        • Juntunen Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä pitää leikata vähintään 30 % tämän vuosikymmenen aikana ja tämä on tuotava KAISUssa esille. Liha ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava. Ymäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa olisi lisättävä maa- ja metsätalousministeriön kustannuksella.
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liha- ja maitoteollisuuden subventoinnin alasajo kokonaan. Päästöjä vähennettävä 30%. Ympäristöministeriölle vahvempi rooli ohjauksessa MMM:n kustannuksella.
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • • Esitämme, että maataloutta koskevien toimenpiteiden yhteyteen lisätään päästövähennysvaikutukset suunnitelman jämäköittämiseksi. Nyt KAISU antaa kattavan listauksen maatalouden päästövähennystoimenpiteistä, mutta usean toimenpiteen kohdalla ei kuitenkaan ole annettu päästövähennysvaikutusta. Arviomme mukaan CAP27 ei kuitenkaan yksinään pysty ohjaamaan maataloutta vähähiilisyyspolulle, minkä vuoksi tarvitaan lisätoimenpiteitä kansallisella tasolla. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että Suomi osallistuu proaktiivisesti maatalouden seuraavan rahoituskehyksen uudistustyöhön (ns. beyond CAP27). Uusi maatalouden rahoituskehys, CAP27, luo edeltäjäänsä paremmat puitteet maatalouden ilmastopäästöjen vähentämiseen ja kiertotalouden edistämiseen, mutta arviomme mukaan nykyinen malli ei ole riittävän tehokas työkalu ohjaamaan maataloutta vähähiilisyyspolulle riittävän nopeasti ja tehokkaasti. • Esitämme, että lannan varastoinnin päästöjä ryhdytään vähentämään määrätietoisesti suuntaamalla lantaa biokaasukäsittelyyn. Samalla CO2-päästöjä saadaan vähennettyä, kun väkilannoitteita korvataan kierrätyslannoitteilla ja fossiilisia polttoaineita biokaasulla. • Esitämme, että biokaasun investointituet kirjataan ilmastosuunnitelmaan täsmällisemmin ja kattavammin. Nyt investointitukiin viitataan ainakin liikenne-, teollisuus- ja maatalousosioissa, mutta lukijan on vaikea hahmottaa investoitutukikokonaisuutta. Vähintäänkin maataloutta käsittelevässä osioissa olisi tarpeen tuoda selkeästi esille MMM:n alaisten tukien lisäksi myös TEM:n alaiset energiainvestointituet, sillä ne ovat varteenotettavia erityisesti isomman mittakaavan maatalousbiomassoja ja lantaa käsitteleville biokaasulaitoksille. Investointitukien hyödyntämisessä on totisesti tehostamisen varaa. Vaikka KAISU:n sivulla 67 mainitaan, että nykytoimina Suomessa on edistetty biokaasuntuotantoa (biokaasulaitosten investointituki, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020), niin tosiasiallisesti näillä määrärahoilla on syntynyt ainoastaan muutama maataloussyötteitä hyödyntämä pieni biokaasulaitos. Samaan aikaan TEM:n alaisilla investointituilla on kuitenkin valmistunut useita yhdyskuntien biojätteitä ja lietteitä käsitteleviä biokaasulaitoksia. Syitä maatalouspohjaisten biokaasulaitosinvestointien vähyyteen ovat olleet investoitutukien rajoitukset (ainoastaan pienet yritykset taajaman ulkopuolella), investointien heikko kannattavuus, arvoketjujen puuttuminen sekä epävarma toimintaympäristö (verotuskohtelu, eri tukien päällekkäisyydet, uusien ohjauskeinojen käyttöönoton odottaminen). Kannattavuuden osalta keskeiset tekijät ovat olleet korkeat investointikustannukset, maataloustoimijoiden heikko taloudellinen tilanne, sekä biokaasun ja jalostettujen kierrätysravinteiden vähäinen kysyntä. Potentiaalisia toimenpiteitä biokaasun kysynnän kasvattamiseksi ovat fossiilittoman liikenteen periaatepäätös (2021), jakeluvelvoitteen laajentaminen biokaasuun (2022) ja biokaasun verotusratkaisuiden selventäminen (2022). Myös kierrätysravinteiden markkinoiden synnyttäminen ja kehittäminen ovat oleellisessa roolissa, mutta CAP27:n ja ravinnekiertokorvauksen valmistelutyöt ovat viivästyneet. Jotta biokaasu saataisiin aidosti valjastettua CO2-päästövähennystalkoisiin, niin tarvitaan uusia erikokoisia biokaasulaitoksia yhteensä lähemmäs 200 kappaletta vuoteen 2030 mennessä. Jotta tämä käy toteen, niin tarvitaan riittävät satsaukset läpi 2020 luvun niin biokaasun tuotannon, että kysynnän kasvattamiseksi. Tämä vaatii hyvää yhteistyötä eri ministeriöiden välillä sekä tehokasta toimenpiteiden koordinointia, joka nyt puuttuu täysin. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että otetaan pikaisesti käyttöön ravinnekiertokorvaus maatalouden ilmasto- ja ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Esitämme, että ravinnekiertokorvaus kohdistettaisiin erityisesti isoille keskitetyille biokaasulaitosinvestoinneille, ja se olisi käytössä vähintään vuoteen 2030 asti. Ravinnekiertokorvausta tarvitaan varmistamaan suuren kokoluokan investointien käynnistyminen, vastaamaan kasvavaan bio-LNG:n kotimaiseen kysyntää sekä parantamaan kotimaisen biokaasun kilpailuasemia tuontibiokaasua vastaan. Pieneen ja keskisuurten biokaasulaitosinvestointien tukielementit ovat nyt olemassa, mutta keskitettyjen laitosten tukipolitiikka on vaillinainen. Tämän johdosta lukuisista aiesopimuksista huolimatta, ravinneylijäämäalueille ei ole syntynyt toistaiseksi uutta laitosmaista lannan käsittelykapasiteettia.
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • -Maatalouden päästöjä pitää leikata vähintään 30 % tämän vuosikymmenen aikana ja tämä on tuotava KAISUssa esille. -Liha ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava. - Ympäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa olisi lisättävä maa- ja metsätalousministeriön kustannuksella.
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tämän sektorin tarvisemien toimenpiteiden todellisen keskustelun aloittamisella alkaa olla ihan tosissaan kiire. Tarvittavaa rakennemuutosta ei suunnitella eikä toteuteta hetkessä, mutta saavutettavissa on valtavasti.
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kasvisperäisen ruoan keskeisyys tulevaisuuden maankäytön rakenteen kannalta on vääjäämätöntä, ja tämä tulisi olla lähtökohta maatalouden ilmastotoimia laadittaessa. KAISU:ssa ei ole riittäviä toimia eläinperäisen ruoantuotannon alas-ajoon, mikä on sekä globaalisti maankäytön, antibioottiresistenssin, metaanipäästöjen ja ennenkaikkea eläinoikeusnäkökulmasta tuomittavaa. Tätä siirtymää pitäisi kirittää jotta etenkin maatalouden huomattavat metaanipäästöt saadaan mahdollisimman pikaisesti ajettua alas. Kuten KAISU:ssa s. 66 todetaan, tämä onnistuu vain lehmien määrää vähentämällä. Lehmien rehun kehittäminen tulisi olla toissijainen ratkaisu. Lisäksi Suomen maito-teollisuudelle tulisi aktiivisesti löytää työkaluja maanviljelijöiden elinkeinon reiluun siirtymään. Tälle lukijalle on selvää että MMM toimii vaikuttavien ilmastotoimien vesittäjänä. Maatalouden ruoantuotannon ohjauskeinot konkretisoituvat Suomalaisten lautasilla, ja sikäli olisi tärkeää mahdollistaa tämä verrattaen helppo siirtymä mahdollisimman hyvillä ohjauskeinoilla. Tähänkin kohtaan toivon siis lisää konkretiaa.
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Numerotavoite (velvoite) maatalouden päästöjen leikkaamiseen: 30 % 2020-luvun aikana.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Peljo Janne
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • EK kiinnittää myös huomiota siihen, että lausunnolla olevaan suunnitelmaan ei ole sisällytetty joulukuussa 2021 valtioneuvoston asettamaa tavoitetta maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentymiseksi 29 prosentilla vuoteen 2035 mennessä vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna.
        • Maaranen Mira
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä täytyy leikata vähintään 30% tämän vuosikymmenen aikana ja tämä on tuotava KAISUssa esille. Liha- ja maitotalouden subventointi verovaroin on lopetettava.
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikennesektorin ilmastotoimiin kustannustehokkuutta sektoreiden välistä joustoa lisäämällä Tieliikenteessä käytössä olevien päästövähennystoimien hinta on kohonnut tasolle 400–600 eur /tCO2 ollen moninkertaisesti korkeampi muiden sektoreiden päästövähennystoimien kustannuksiin verrattuna (esimerkiksi teollisuuden päästökauppa (ETS) sekä hiilensidonta (BCCS, CCS)). Jakeluvelvoitelainsäädäntöä kehitettäessä ja tavoitteita mahdollisesti kiristettäessä, tulisi kehittää keinoja, joilla toiminnanharjoittajat voivat kattaa osan velvoitteestaan esimerkiksi biologisia hiilinieluja lisäämällä. Järjestelyllä saataisiin hillittyä liikenteen päästöjen vähentämisestä aiheutuvaa valtavaa kustannusnousua ilmastonmuutosta aidosti hillitsevällä tavalla. Tällaisella järjestelyllä mahdollistettaisiin yksityisten investointien suuntautuminen maa- ja metsätalouden hiilinielujen kasvattamiseksi. Tällä hetkellä esimerkiksi maatalouden piirissä tehtyihin hiilensidontatoimiin ohjautuu yksityistä ulkopuolista rahoitusta hyvin vähän. Huolellisesti suunniteltaessa järjestelmästä on luotavissa sellainen, että samanaikaisesti saadaan lisää kustannustehokkuutta ja toisaalta säilytetään kannusteet uusien käyttövoimien kehittämiselle ja käyttöönotolle. Järjestelmän ei tulisi mahdollistaa päästövähennystoimien lykkäämistä yhdellä sektorilla, vaan lisätä ilmastotoimien kokonaismäärää. Suomessa tulisi mielestämme selvittää pikaisesti mahdollisuudet sektorirajat ylittävään kansalliseen kokeiluun, jolla mahdollistettaisiin liikennesektorin ilmastotoimien maksukyvyn hyödyntäminen maankäyttösektorilla tavalla, joka ei hidasta liikennesektorin omien päästövähennystoimien käyttöönottoa ja kehittämistä. Tämä voitaisiin toteuttaa uusiutuvan EU:n energian direktiivinen mukaisesti.
        • Suvitie Riku
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä pitää leikata vähintään 30 % tämän vuosikymmenen aikana. Tämä pitäisi huomioida KAISUssa. Liha- ja maitotuotannon subventointi verovaroin on lopetettava. Ympäristöministeriön roolin osuutta maatalouden päästöjen suunnittelussa pitäisi lisätä.
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden kokonaispäästöt (noin 16,1 Mt CO2-ekv. v. 2019) käsittävät päästöjä sekä taakanjako- että maankäyttösektorilla. Vuoden 2019 tilastojen mukaan maankäyttösektorille kuuluvat päästöt ovat noin 7,9 Mt CO2-ekv ja taakanjakosektorille kuuluvat, mutta energiasektorilla raportoitavat (esimerkiksi maatalouskoneiden energiankulutus) päästöt ovat noin 0,9 Mt. Tässä osiossa kommentoitavat nk. maataloussektorin päästöt kattavat noin 6,6 Mt eli Suomen kokonaispäästöistä (pl. maankäyttösektori) noin 12 prosenttia ja taakanjakosektorin päästöistä runsaat 20 prosenttia. Nyt lausuttavassa KAISU-luonnoksessa maataloussektorin päästöjen on suunniteltu vähenevän noin 0,5 Mt vuoteen 2035 mennessä. KAISU-luonnoksessa esitetyt toimet maatalouden päästöjen vähentämiseksi ovat kannatettavia, mutta ne eivät yksin riitä. Maatalous on ainoa taakanjakosektorin sektori, jolla päästöt eivät ole 2000-luvun aikana vähentyneet. Taakanjakosektorin toisiksi merkittävämpänä päästölähteenä maataloussektorille olisi perusteltua esittää nyt esitettyjä kunnianhimoisempia päästövähennystavoitteita. Taakanjakosektorin kokonaispäästökuilun (5,6 Mt vuonna 2030) kuromisessa maatalouden päästövähennyspanos on sektorin kokoon nähden liian vaatimaton: maataloussektorille esitetyt päästövähennykset 0,4 Mt vuoteen 2030 mennessä muodostavat 7,14 prosenttia kokonaiskuilun kuromiseksi esitetyistä lisätoimista, vaikka maataloussektori tuottaa taakanjakosektorin päästöistä runsaat 20 prosenttia. Hallitus julkaisi 16.12.2021 maatalouden päästövähennystavoitteen, jossa tavoitellaan maatalouden kokonaispäästöjen vähentämistä 29 prosentilla vuoden 2019 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Esityksessä käsitellään kaikkia maatalouden päästöjä (vuonna 2019 noin 16,1 Mt, sis. taakanjako- ja maankäyttösektori). Käytännössä 29 prosentin päästövähennystavoite tarkoittaisi siis noin 4,6 Mt vähennystä vuoteen 2035 mennessä. Esityksen mukaan ”Päästövähennykset toteutetaan CAP-suunnitelmaan kuuluvilla ja sen ulkopuolisilla sekä markkinaehtoisilla toimenpiteillä tukien ruuantuotannon kannattavuusedellytysten parantamista”. Konkreettiset toimet tavoitteen toteuttamiseksi sekä se, missä suhteessa päästövähennykset toteutettaisiin taakanjako- ja maankäyttösektoreilla, jää epäselväksi. Mikäli taakanjakosektoriin kuuluvien maatalouden päästöjen kehitys toteutuu em. kaltaisena (noin -0,5 Mt vuonna 2035), maatalouden kokonaispäästövähennystavoitteeseen (-29 prosenttia vuonna 2035) pääseminen edellyttää LULUCF-sektorille kuuluvien maatalouden päästöjen (8,6 Mt vuonna 2019) tiputtamista peräti 4,3 Mt vuoteen 2035 mennessä. KAISU-luonnoksessa esitettyjen toimien on arvioitu vähentävän maataloussektorin päästöjä yhteensä 0,4 Mt vuonna 2030 + 0,15 Mt vuonna 2035 maankäyttösektorille kuuluvia maatalouden päästöjä noin 1,7 Mt vuonna 2030 + 0,7 Mt vuonna 2035. Yhteensä KAISU-luonnoksessa esitettyjen toimien on siis arvioitu vähentävän maatalouden kokonaispäästöjä noin 2,9 Mt vuoteen 2035 mennessä. Kattamatta jää siis noin 1,7 Mt päästövähennykset tuottavat toimet – riippumatta siitä, tehdäänkö ne taakanjako- vai maankäyttösektorilla. Mikäli osa puuttuvista toimista halutaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa taakanjakosektorilla, tulee KAISUa päivittää sen mukaisesti. Parhaillaan valmisteilla on myös maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma MISU, joka ei ole vielä valmistunut. Maankäyttösektorille suunniteltuja päästövähennystoimia ja niiden vaikutusta noin 1,7 Mt edestä puuttuviin päästövähennyksiin ei voi siis vielä arvioida. Yhteenvetona todettakoon, että KAISU-luonnoksessa esitetty maataloussektorin päästövähennystavoite vuodelle 2035 on sekä muiden taakanjakosektorin sektoreiden päästövähennystavoitteisiin (esimerkiksi liikenne) että hallituksen omaan maatalouden kokonaisuuden päästövähennystavoitteeseen peilaten liian vaatimaton. Lisätoimilta tulee edellyttää kustannustehokkuuden lisäksi myös oikeudenmukaisuutta maataloudessa työskentelevien näkökulmasta. Viljelijät ja muut alan työntekijät tarvitsevat taloudellista tukea ja työkaluja vähäpäästöisemmän maatalouden harjoittamiseen. Maatalouden (ympäristö)tuet tulisi kohdentaa nykyistä paremmin todennettaviin päästövähennyksiin ja vaikuttavimpiin toimiin
        • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden osalle tulee myös asettaa tavoitteita ja toimenpiteitä, jotta taakanjalosektorin eri osa-alueet osallistuvat tasapuolisesti päästöjen vähentämiseen. Maataloudessa käytettävät työkoneet on myös selkeästi huomioitava, joko kohdassa maatalous tai kohdassa työkoneet, mutta niiden osuus ei saa jäädä väliinputoajaksi
        • Mäntylä Iris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjen vähentämiseen liittyy paljon epävarmuuksia ja päästöjen vähentäminen on tunnistetusti vaikeaa. Osa suunnitelmassa tunnistetuista ja linjatuista toimista ovat taakanjakosektorin kannalta laajuudeltaan suppeita ja mahdollisesti tehottomia. Taakanjakosektorille lukeutuvien maatalouden päästöjen vähentämiseksi tarvitaan merkittäviä poliittisesti vaikeita toimia. Suunnitelmassa tulisi esimerkiksi paremmin tunnistaa ruokamurroksen ohjaaminen ja siihen liittyvä elintuotannon vähentäminen. Ruokamurrosta voitaisiin valtiotasolla ohjata keskittämällä verovaroja kasvipohjaisten ruokatuotteiden valmistukseen ja asteittain lopettamalla elintuotannon tukeminen.
        • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • LAUSUNNON YDINKOHDAT - Maatalouden ilmastopolitiikan suunnitelmat keskittyvät vähittäiseen, yksittäisten osasten optimointiin, kun perustana tulisi olla systeeminen siirtymä ilmastokestävään ruokajärjestelmään - Huomioiden etenkin ruokateknologian kehitys ja kulutustottumusten muutos, on radikaali ajatus, että ruokajärjestelmän rakenteet pysyisivät entisen kaltaisina tulevat vuosikymmenet. - On tärkeää, että sinänsä kannatettavien yksittäisten toimenpiteiden käyttöönoton resursointi varmistetaan aikaisessa vaiheessa LISÄTOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN VAATII MERKITTÄVIÄ PANOSTUKSIA Listatut lisätoimenpiteet tavoitteineen ovat asianmukaisia, eikä niiden sisällöstä itsessään ole tarpeen lausua. On tärkeää, että toimenpiteiden käyttöönoton resursointiin otetaan kantaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ilman kannustimia toimenpiteet jäävät hyvään pyrkiviksi listoiksi, kun yksittäiset tilat eivät niihin proaktiivisesti tartu. Toimenpiteiden tukeminen maataloustukia allokoimalla on ensisijaista, sillä pelkästään elintarviketeollisuuden, kaupan ja kuluttajan harteille taakkaa toimenpiteisiin kannustamisesta ei voi sälyttää. Kaiken muun lisäksi, tämä olisi myös hidas tie toivottujen vaikutuksien saavuttamiseksi. ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMAT EIVÄT OTA HUOMIOON RUOKAMURROKSEN VAIKUTUKSIA JA MAHDOLLISUUKSIA Vaikka lisätoimenpiteet ovat itsessään hyviä, ilmastopolitiikan suunnitelmassa ei sen ydinkohdiltaan huomioi käynnissä olevaa ruokamurrosta, sen aiheuttamia rakennemuutoksia tai mahdollisuuksia päästövähennyksiin. Huomioiden etenkin ruokateknologian kehitys ja kulutustottumusten muutos, on radikaali ajatus, että ruokajärjestelmän rakenteet pysyisivät entisen kaltaisina tulevat vuosikymmenet. ”Muita maatalouden päästöihin vaikuttavia tekijöitä”-osion ”Ravitsemussuositukset” ja ”Kansallinen ilmastoruokaohjelma” ovat sisällöiltään erinomaisia ottaessaan kantaa tavoitteeseen siirtyä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää. Tavoite ilmastokestävästä ruokajärjestelmästä tulisi olla koko ilmastopolitiikan suunnitelman perusta, eikä mainittuna vähäisessä roolissa lähes sen lisälehdillä. Käynnissä on lähihistorian suurin ruokamurros, mikä on kokonaisuudessaan huomioitu ilmastopolitiikan suunnitelmassa kovin heikosti. Lisäksi WEM-skenaariossa tuleva maatalouspolitiikka on oletettu aiemman kaltaiseksi, mikä vahvistaa ura-ajattelua entisestään. Systeemisen muutoksen tavoittelun sijaan, suunnitelmassa mainituilla ilmastotoimilla tähdätään yksittäisten osasten vähittäiseen optimointiin, jolloin saavutettavat vaikutukset jäävät kovin rajallisiksi. Kasvipohjaisen ruoantuotannon arvoketjuihin investoimalla ja hyödyntämällä bioteknologian mahdollisuuksia, Suomella olisi merkittävä mahdollisuus uudistaa ruokajärjestelmäänsä kansainvälistä kilpailukykyään vahvistaen ja merkittäviä ympäristöhyötyjä saavuttaen. Turvaamalla hallittu siirtymä varmistetaan myös ruokaturva ja ruoantuotannon elinkeinoja. Kasvinviljelijöille ja elintarviketeollisuudelle ruokamurros on ennen kaikkea mahdollisuus. Kalaruoan ilmastohyötyihin nähden toivoisi modernin kalankasvatuksen näkyvän ilmastosuunnitelmissa voimakkaammin. Merkittäviä ilmastohyötyjä on saavutettavissa lisäämällä kalan osuutta suomalaisten ruokavaliossa, sekä kehittämällä kalankasvatuksen käytäntöjä entisestään. Kuten ”Ravitsemussuositukset” otsikon alla todetaan, vaatii ilmastoystävälliseen ruokajärjestelmään siirtyminen investointeja, strategisia tavoitteita ja ohjauskeinoja, joita myös kansalaisraati toivoi. Näitä on lausuttavassa suunnitelmassa hyvin rajallisesti, hyvin heikoin painotuksin. KULUTUSKÄYTTÄYTYMISESSÄ TÄYSI FOKUS RUOKAVALIOMUUTOKSIIN On ilahduttavaa, että ilmastopolitiikan suunnitelmassa on otettu huomioon myös kulutuskäyttäytymisen muutokset aiempaa KAISUa paremmin. Kotitalouksien ruokahävikki on teemana poliittisesti miellyttävä, mutta vaikuttavuuteensa nähden voimakkaasti ylipainotettu ilmastoteoissa ja -puheissa. Kuten Ruokaminimi-hankkeen tuloksista voi tulkita, on ruokavaliomuutoksilla radikaalisti enemmän merkitystä. Vaikka aihe on poliittisesti haastava, on ruokavaliomuutoksia mahdollistavilla konkreettisilla toimilla ja tavoitteilla mahdollisuus saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä läpi ruokajärjestelmän. Näiden luominen on tärkeää. Suunnitelmassa esitetyt ajatukset valjastaa julkiset hankinnat ruokavaliomuutoksiin ovat äärimmäisen kannatettavia. On myös suotavaa, että ympäristöystävällisestä ruokavaliosta ja sen tavoittelusta voisi puhua suoremmin, eikä sitä tarvitsisi käsitellä ”Ravitsemussuositukset” otsikon alla.
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman maataloutta käsittelevässä luvussa kuvataan Hiisi-hankkeen politiikkaskenaarion toimia. Suunnitelmasta ei kuitenkaan käy kaikkien toimien osalta ilmi, esittääkö myös hallitus nämä toimet täytäntöön pantaviksi ja jos, niin missä laajuudessa. Esim. aikooko hallitus rajoittaa pellonraivausta? Entä turvetuotantoalueiden siirtymistä maatalouskäyttöön? Ilmastopolitiikan ennakoitavuuden takia olisi toivottavaa, että suunnitelma olisi selkeämpi tältä osin. Tämä huomio koskee myös muita kuin maataloustoimia.
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä tulee leikata vähintään 30% tämän vuosikymmenen aikana ja tämä on tuotava KAISUssa esille. Liha- ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on loputtava. Ympäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa on lisättävä maa- ja metsätalousministeriön kustannuksella.
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maataloudessa erityisesti eläintilojen lannankäsittelyä tulisi tehostaa, sillä siitä aiheutuu myös runsaasti välillisiä päästöjä mm. pellonraivausten, ylilannoituksen ja ravinnevalumien kautta. Suurten eläintuotantolaitosten tarvitsema peltoala on hyvin suuri ja myös lannanlevitykseen liittyvät kuljetukset siten pitkiä ja varsin tehottomia. Tilastokeskuksen ajoneuvokantatilaston mukaan esimerkiksi traktoreiden lukumäärä kasvaa yli 2 %:n vuosivauhdilla, liikennekäytössä olevien traktoreiden keski-ikä on jo yli 30 vuotta ja keski-ikä kasvaa edelleen. Tehokkaita päästövähennyksiä ei siten saada aikaan ilman toimenpiteitä vanhentuneiden koneiden käytöstä poistamiseksi tai päivittämiseksi. Polttoaineen valmisteveron palautukset tulisi ohjata muihin tukimuotoihin.
        • Hänninen Maiju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä tulee leikata vähintään 30% tämän vuosikymmenen aikana. Liha- ja maitoteollisuuden subventointi on lopetettava. Ympäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa on lisättävä maa- ja metsätalousministeriön kustannuksella.
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tärkeää on edelleen muistaa ilmastopolitiikan suunnittelussa alueiden erilaisuus, ja että toimet eivät aiheuta sosiaalista tai taloudellista epäoikeudenmukaisuutta alueiden välillä. Tietylle alueelle kohdennettavien toimenpiteiden vaikutukset on tutkittava ennen toimeenpanoa niin että asianmukaisin ehdoin ja korvauksin oikeudenmukaisuus toteutuu. Lainsäädäntö ja politiikkatoimet eivät saa aiheuttaa maatiloilla byrokratiaa, hallinnollista taakka, joka on aina pois laadukkaan ruoan tuottamisesta ja tuotannon kehittämisestä. Maataloussektorin politiikkaskenaarion toimet 1. Maankäytön muutoksiin liittyvät toimet Turvetuotannosta vapautuvien alueiden osalta on tarpeen, että maankäytössä huomioitaisiin alueen tai maatilan toiminnan kannalta kestävin kokonaisuus. Jos esimerkiksi ohutturpeisen ja hydrologialtaan muuntuneen suopohjan käyttö maatalouteen parantaa peltorakennetta, tehostaa tuotantoa, vähentää työkoneliikennettä ja mahdollistaa tehottomamman maatalousmaan metsittämisen; tulisi silloin olla mahdollista, että turvepohjainen maa otetaan myös muuhun käyttöön kuin vain nurmiviljelyyn. Metsityksen tukeminen on oltava pitkäjänteistä ja luotettavaa. Metsitykseen kohdennettujen varojen loppuminen ei ole tällaista. 2. Pellonkäyttöön ja lypsylehmien metaanituotantoon liittyvät toimet Kosteikkoviljelyn osalta tarvitaan lisää tutkimustietoa ja pilotointia. Vedenpinnan säätelystä aiheutuvat kustannukset tulee olla tiedossa ja säätelyyn tarvittavaa osaamista tulee olla tarjolla. Tämä vaatii tutkimustietoa esimerkiksi säätelyyn ja kuivatukseen liittyvien viiveiden hallitsemiseksi. Runsaiden sateiden ja sen myötä hallitsemattomien vesimäärien tuomat haasteet kosteikkoviljelyyn tulisi tunnistaa ja tähän riskiin kehitettävää tekniikkaa ja toimintatapoja tulisi edistää ennen kosteikkoviljelyn lisäämistä. Kun nurmimäärää lisätään, tulee arvioida sen vaikutukset säilörehutuotantoon, nurmimassan hyödynnettävyyteen sekä vaikutukset ravinteiden määrään pellossa. Muidenkin kuin rehuksi tarkoitettujen nurmien lisääntyminen voi olla uhka laadukkaiden ja hiilitehokkaiden säilörehunurmien tuottamiseen. YMP:n toimenpiteissä koskien esimerkiksi kesantoja nurmien laatuun ei ole mahdollista tehdä riittävästi panostuksia, jotta se olisi säilörehuksi kelpaavaa. Siksi tulee arvioida, nurmipinta-alan kasvattamisen riskit laadukkaan nurmirehun tuottamiselle. Lisäksi suunnitelmassa tulee näkyä kasvavan nurmimäärän hyödyntäminen. Mikä osa lisäyksestä voidaan ohjata rehuksi, mikä esimerkiksi energiantuotantoon ja mikä jää peltoon ravinteeksi ja orgaaniseksi aineeksi. Tässä tulee huomioida pitkäaikaiset vaikutukset: ravinteet kertyvät pellon pintakerrokseen, jolloin huuhtoumariski kasvaa. Huuhtoumariski korostuu, jos pelloilla on käytössä salaojitus tai peruskuivatuksen ylläpitoon ja kunnostamiseen ei ole kannusteita. Peltojen toimivan peruskuivatuksen merkitys osana peltojen pohjaveden pinnan nostoja ja lisääntyvää säätösalaojitusta tulee arvioida. Samalla tulisi huomioida peruskuivatuksen nykytila Suomessa. Muita maatalouden päästöihin vaikuttavia tekijöitä Peltojen kiinteistörakenteen kehittämisellä on kiire. Heikon kiinteistörakenteen aiheuttamat haitat ovat kalliita ja ovat maatiloille merkittäviä piilokuluja. Kiinteistörakenteen kehittämistä tulee vauhdittaa yhdessä sektorin toimijoiden, maa- ja metsätalousministeriön sekä maanmittauslaitoksen kanssa. Luomutuotannon lisäämisen on hyvä tavoite etenkin sen rinnalla, kun luomutuotantoon tarkoitettua pinta-alaa on tavoitteena kasvattaa. Tämä osaltaan houkuttelee luomutuotantoon. Karjan ikärakenteen kehittäminen on hyvä tavoite, ja siihen tulisi asettaa myös politiikkatoimia. Ikärakenteen kehittäminen on myös taloudellisesti erittäin merkityksellistä maitotiloille. Peltometsäviljely esitellään oudossa valossa. Kyseessä ei nähdäksemme ole Suomessa vanha viljelytapa, joten väite olisi syytä todistaa tai poistaa. Myös väitteet sen vaikutuksista Suomen oloissa tulisi todistaa. Meille tärkeää on rakennetut kuivatusjärjestelmät, joiden toimivuuteen syväjuuriset pensaat ja puut voivat vaikuttaa kielteisesti. Biokaasutuotannon roolia on suunnitelmassa korostettava, koska se tarjoaa linkit niin maanparannusaineiden, ravinteiden kuin lannan tehokkaampaan käyttöön siirtymiseen. Samalla saadaan lisättyä maaseudun työkoneille ja liikenteelle fossiilitonta polttoainetta. Hiilensidontamarkkinat kiinnostavat maanomistajia, ja niiden edistäminen on hyvä asia. Tärkeää on jo nyt panostaa erilaisten mallien, ansaintalogiikan sekä sidonnan verifiointimallien tutkimukseen. Nyt ympäristöministeriön alaisuudessa valmisteltu ilmastopolitiikan suunnitelma astuu toimialueensa ulkopuolelle, kun se puuttuu ravitsemussuosituksiin. Niitä tulee tarkastella STM:ssä, ja ihmisten hyvinvointiin huomio kiinnittäen. Suunnitelmassa voidaan huomioida kulutustottumusten muutos, ja elintarvikeketjun sopeutuminen muutoksiin. Tärkeää on arvioida ruokaturvan säilyminen, jonka yksi kivijalka on meidän kotieläintaloutemme, jonka yhtenä vahvuutena on nurmiviljelyn hyödyntäminen
        • Ab Oatly Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kiitämme mahdollisuudesta kommentoida suunnitelmaa. On ilo huomata, että maatalous nähdään tärkeänä osana ilmastokriisin ratkaisua, ja sitä käsitellään laajasti suunnitelmassa. Kannustamme kuitenkin aiempaa kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan. Globaalisti keskustelu ruokapolitiikasta ja ruokajärjestelmästä on noussut vallitsevaksi kehykseksi maatalouden muutoksesta keskusteltaessa. Tästä esimerkiksi YK:n Food System Summit on tärkeä esimerkki. Verrattuna siilo-ajatteluun, jossa monet haasteet ja ratkaisut jäävät varjoon, tarjoaisi koko ruokajärjestelmää koskeva lähestymistapa mahdollisuuden tarttua maatalouspolitiikan lisäksi ravinnosta johtuviin kansanterveydellisiin ongelmiin, järjestelmän tulonmuodostuksen ja viljelijöiden saamaan elantoon liittyviin epäkohtiin sekä kestävyyshaasteisiin – samalla kun se tarjoaisi mahdollisuuksia taloudelliseen kasvuun. - Tavoitteena tulisi olla ilmastokestävä, terveyttä tukeva ja ruokaturvan varmistava ruokajärjestelmä Suunnitelman mukaan “Suomalaisen maatalous- ja ruokapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on kansallisen ruokaturvan ja hyvän ravitsemuksen takaaminen Suomessa asuville”. Elämme kasvavien, ruokavalioihin liittyvien elintapasairauksien ja kestävyysongelmien aikaa, jolloin tavoitteemme tulisi olla kokonaisvaltaisempi. EU:n Pellolta pöytään strategia on nostanut reilun, terveellisen ja ympäristöystävällisen ruoantuotannon EU:n ruokajärjestelmän päätavoitteeksi. EU:n Pellolta pöytään strategia myös korostaa taloudellisen kasvun mahdollisuuksia, joita ruokajärjestelmän murros synnyttää. Me kannustamme Suomea tarttumaan näihin tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin, joita murros synnyttää. Tämän suunnitelman kontekstissa maatalous- ja ruokapolitiikan tulisi ennen kaikkea tähdätä ilmasto- ja ympäristöystävälliseen ruokajärjestelmään, joka varmistaa kansallisen ruokaturvan ja hyvän ravitsemuksen, sekä tukee kansalaisten terveyttä. Suomi tunnetaan globaalisti puhtaasta ja kestävästä maataloudesta. EU:n Pellolta pöytään -strategia tarjoaa Suomelle mahdollisuuden johtaa globaalisti siirtymää kohti reilua, terveellistä ja ympäristöystävällistä ruokajärjestelmää, joka takaa viljelijöille nykyistä oikeudenmukaisemmat tulot. Tämä suunnitelma tarjoaisi mahdollisuuden tuon matkan aloittamiseen. - Puutteellinen CAP-suunnitelma asettaa suuret odotukset keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmalle Suunnitelmassa esitetään, että päästöjen vähentämiseen tarkoitetut maatalouden toimenpiteet tulisivat huomioiduiksi erityisesti Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) toimenpiteiden kautta. Kuitenkaan Suomen hyväksymä suunnitelma yhteisen maataloussuunnitelman toimeenpanolle ei juuri vähennä maatalouden päästöjä nykyisestä. Tämä korostaa tarvetta kunnianhimoisille kansallisille toimenpiteille keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmissa. Tuemme Ministeri Mikkosen esittämää aloitetta maatalouden päästöjen vähentämisestä 29 prosentilla, joka tulisi asettaa toimeenpantavaksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. - Suunnitelma ei huomioi ruoan kulutuksen murrosta Maatalouden tämän hetken tilan määritelmässä ei ole otettu huomioon merkittävää kotimaista ja globaalia siirtymää kohti kasvipohjaista kulutusta. (eg. Makery, 2018). Kasvipohjaisten vaihtoehtojen kysynnän oletetaan kasvavan lähivuosina nopealla tahdilla, muodostaen yhä suuremman osuuden globaaleista elintarvikemarkkinoista. Arvioiden mukaan kasvipohjaisten tuotteiden osuus globaaleista markkinoista kasvaa 11¬¬–15 prosenttia vuosittain, mutta jotkut ennustavat myös tätä suurempaa kasvuvauhtia. Arviota voidaan verrata elintarvikemarkkinoiden yleiseen kasvuun, joka on ollut yleisesti noin 2 %. (Växtbaserat Sverige, 2022; Re:Food, 2021; Barclays, 2019; Good food institute). Ilmastonäkökulmasta siirtymä kohti kestävämpää ja kasvipohjaisempaa kulutusta sekä tuotantoa on välttämätöntä (Sun et al, 2021; Springmann et al, 2018; Poore & Nemecek 2019; Saarinen et al, 2019; Willett, et al, 2019) ja murroksen etenemistä tulisikin vauhdittaa myös politiikan keinoin. Nykyiset ruokavalion muutokset ja globaali kysyntä kohti kasvipohjaisempaa ruokaa tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia innovaatioille ja kilpailukyvylle. (eg. the Smart Protein Project, 2021). Kun siirtymää ei huomioida, menetetään mahdollisuus valjastaa innovaatioiden ja kilpailukyvyn kasvupotentiaali politiikan keinoin, mahdolliset vähennykset maankäytön ja karjatalouden aiheuttamille ilmastopäästöille sekä tarpeen tukea suomalaista maataloutta reilussa siirtymässä. Oatly on ollut mukana kahdessa pilottihankkeessa, jossa yksittäiset maatilat kehittivät toimintaansa sekä kestävästä että taloudellisesta näkökulmasta muuttamalla tuotantoaan monipuolisemmaksi yksipuolisesta kotieläintaloudesta. Nämä hankkeet ovat opettaneet ainakin kaksi asiaa: murros avaa tiloille oivallisia mahdollisuuksia kannattavaan ja kestävämpään toimintaa, ja toisaalta murrosvaiheessa tuki on tärkeää (Röös et al, 2021; UNISECO, 2021). Aikaamme leimaa kolme ruokapoliittista kehityskulkua: kuluttajien ja sijoittajien kasvava kiinnostus kasvipohjaiseen ruokaan, globaali ilmastokriisi, sekä kasvava tieteellinen ymmärrys kasvipohjaisen ruokajärjestelmän välttämättömyydestä ilmastokriisin ratkaisussa. Kritisoimmekin sitä, että tätä ei ole huomioitu ohjelmassa, vaan sen sijaan esimerkiksi metaanipäästöjä aiheuttavien kotieläinten määrä kasvaa politiikkatoimien johdosta verrattuna perustasoon. Tämä ei myöskään ole linjassa Suomen ilmastoruokaohjelman kanssa, jonka yksi päämääristä on ”lihan ja maitotuotteiden kohtuullinen kulutus”. Nämä tavoitteet tulisi julkilausua ja laittaa toimeenpanoon myös tämän suunnitelman kautta. Suunnitelmassa korostetaan, että siirtymä kohti ilmastoystävällisempää ruokavaliota mullistaa maatalouden ja ruuantuotantojärjestelmän, mutta sen rahallinen arvo pysyisi samana, mikäli muutos tapahtuu hallitusti. Suunnitelma ei kuitenkaan tarjoa työkaluja hallittuun murrokseen. Haluamme korostaa, että siirtymää kohti kasvipohjaista ruokajärjestelmää tulisi edesauttaa ja kiihdyttää. Toivetta korosti myös suunnitelman valmisteluun osallistunut kansalaisraati. Toivomme Suomelle rohkeutta hyödyntää ja tukea siirtymää kohti kasviperäisempää ruokajärjestelmää, jotta suomalainen maatalous voi jatkossa taata sekä ruokaturvallisuuden että kestävämmän elintarviketuotannon. Koulutus, julkiset hankinnat, kouluruokailut, EU:n koulumaitotuen ylettäminen kasvipohjaisiin tuotteisiin, ja yleisen tietoisuuden kasvattaminen kampanjoiden avulla, ovat esimerkkejä hyvistä keinoista tavoitteen saavuttamiseen. Lähteet: Barclays (2019). Carving up the alternative meat market. https://www.cib.barclays/our-insights/carving-up-the-alternative-meat-market.html Good Food institute (2020). Plant-based market overview. https://gfi.org/marketresearch/ Makery. (2018). Markkinapotentiaalikartoitus. https://www.luke.fi/scenoprot/wp-content/uploads/sites/5/2018/08/Scenoprot_Makery_Markkinapotentiaalikartoitus_final.pdf Poore, J., & Nemecek, T. (2019). Reducing food's environmental impacts through producers and consumers (vol 363, eaaw9908, 2019). Science, 363(6430), 939-939. Re:Food (2021). Food is solvable. https://refood.vc/wp-content/uploads/2021/06/Food-is-Solvable_2021.pdf Röös, E., Bajzelj, B., Weil, C., Andersson, E., Bossio, D., & Gordon, L. J. (2021). Moving beyond organic–A food system approach to assessing sustainable and resilient farming. Global Food Security, 28, 100487. Saarinen et al. (2019). Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät. RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-773-4 Springmann et al. (2018). Options for keeping the food system within environmental limits. Nature, 562(7728), 519-525. Sun, Z., Scherer, L., Tukker, A. et al. Dietary change in high-income nations alone can lead to substantial double climate dividend. Nat Food (2022). https://doi.org/10.1038/s43016-021-00431-5 UNISECO (2021). Project website for the Uniseo-project. Available at: https://uniseco-project.eu/case-study/sweden Växtbaserat Sverige. 2022. Följ investerarna – så bör Sverige satsa på växtbaserade livsmedel. Växtbaserat Sveriges Branschrapport 2021. Willett, W., Rockström, J., Loken, B., Springmann, M., Lang, T., Vermeulen, S., ... & Murray, C. J. (2019). Food in the Anthropocene: the EAT–Lancet Commission on healthy diets from sustainable food systems. The Lancet, 393(10170), 447-492.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa ja sen toteutuksessa on pidettävä huolta siitä, että kotimaisen ruoantuotannon edellytykset eivät heikkene. Kotimainen ruoantuotanto on tärkeää paitsi ravitsemus-, myös esimerkiksi elinkeino- ja huoltovarmuusnäkökulmista. Maatalouden ilmastotyön keinoja on olemassa, mutta niistä tarvitaan faktaperusteista viestintää ja neuvontaa. Lisäksi on huolehdittava siitä, että päästövaikutusten (päästöt, nielut) arvioinnin ja mittaamisen työkalut kehittyvät ja ne saadaan laajasti käyttöön.
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Turvepelloista merkittävä osa tulisi metsittää. Jäljelle jäävälle osalla voitaisiin suunnitelman mukaisesti soveltaa kosteikkoviljelyä. Vaikka ilmastoystävällisen, kotimaisen kasvisruoan tukemisen merkityksestä puhutaan, ei suunnitelma näytä sisältävän suoria tukia ilmastoystävällisten kasvisproteiinien tuotantoon. Keskustelun ja tietoisuuden lisäämisen ohella tarvitaan tukia ja rajoitteita. Julkisiten hankintojen osalta tarvittaisiin selkeitä määrällisiä tavoitteita ilmastoystävällisen ja kasvispainoitteisen ruoan hankintamääristä. Suunnitelmasta puuttuvat selkeät määrälliset tavoitteet päästöintensiivisen maito- ja lihatuotannon määrällisestä pienentämisestä.
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä pitää leikata vähintään 30% tämän vuosikymmenen aikana. Tämä pitää tuoda KAISU:ssa esille. Liha- ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava. Ympäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa olisi lisättävä maa- ja metsätalousministeriön kustannuksella.
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä pitää leikata vähintään 30% tämän vuosikymmenen aikana ja tämä on tuotava KAISUssa esille. Liha- ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava. Ympäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa olisi lisättävä maa- ja metsätalousministeriön kustannuksella.
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden WEM-skenaariolle arvioitu päästövähenemä vuoteen 2035 mennessä on 0,2 Mt, mikä on määränä vähäinen, mutta arviona uskottava ottaen huomioon aiemman päästökehityksen ja aiemmin toteutettujen toimien vaikutuksen. KAISU:ssa on kiinnitetty huomiota maatalouden erityislaatuisuuteen sektorina: on selvää, että ilmastotoimet eivät saa uhata ruokaturvaa. Samassa yhteydessä olisi kuitenkin tarpeen arvioida kriittisesti ruuantuotantoon tarvittavan maatalousmaan määrää. Tekstissä viitataan myös maatalousmaan kykyyn sitoa ilmakehästä hiiltä. Parhaiten pelto kuitenkin saadaan hiiltä sitovaksi siirtämällä se pois maataloustuotannosta, ja siksi tulisi etsiä maa-alaa, jolla toteutettaisiin hiilensidontaa maankäytön muutoksin. Tämä olisi myös varautumista tuleviin ruuankulutuksen muutoksiin, sillä on nähtävissä peltoalan tarpeen vähentyminen eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentyessä. Tähän mennessä maatalouden päästöjä on pyritty hillitsemään pelkästään YMP:in toimin, joten on tervetullutta, että KAISU tunnustaa muiden mekanismien, kuten MISU:n, tärkeyden. YMP on liian monitavoitteinen ollakseen tehokas ohjelma ilmastonmuutoksen hillintään. Aiemmilla kausilla on todettu useimpien ilmastonmuutoksen hillintää edistävien toimien jäävän joko toteutusalaltaan tai ominaisvaikutukseltaan pieneksi, eikä suunnitteilla oleva strategia eroa merkittävästi edellisistä. Lisäksi maatalouden päästöt tulevat enimmäkseen maaperästä, erityisesti turvemaapeltojen maaperästä, ja maankäytön ohjauksella on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa niihin. Voidaan arvioida, että maatalouden merkittäviin päästövähennyksiin tarvitaan maankäytön muuttumista. WAM-skenaarion lisätoimien vaikutus on noin 0,5 Mt vuoteen 2035 mennessä, mikä on melko vaatimaton lopputulos. Senkin toteutuminen lienee epävarmaa, koska ohjauskeinot eivät ole toteutuksessa kuin pieneltä osin. Erityisesti kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen osalta toimenpiteet vuosille 2030-2035 ovat pitkälti määrittelemättömiä. WAM-skenaario on sorvattu hyvin tiukaksi siten, että tavoitteiden jääminen vajaaksi lulucf- tai taakanjakosektorilla täytyy kompensoida suoraan toisen sektorin lisätoimina. Suunnitelman olisi hyvä sisältää jonkinlainen näkymä siitä, minne lisätoimenpiteet kohdistuvat, jos näin tapahtuu. Uutta peltoalaa ehkäisevien toimien osalta olisi hyvä mainita, että ne eivät kirjaimellisesti vähennä päästöjä, vaan torjuvat tulevaa päästöjen kasvua. Pellonraivauksen rajoittaminen on hillintäkeinoista tärkein. Kuitenkaan edes WAM-skenaarion ei arvioida lopettavan raivausta kokonaan, ja KAISU toteaa, että tarvitaan esimerkiksi MISU:n kautta toteutettavia toimia lisäksi. Pellonraivauksen rajoittamisen keinona mainitaan se, että vuoden 2004 jälkeen raivatuille lohkoille ei ole myönnetty korvauskelpoisuutta. Kyseiset lohkot ovat kuitenkin todennäköisesti saamassa oikeuden perustukeen uudella tukikaudella. Tämäkin on väärä viesti, koska maanomistajat voivat sen perusteella tulkita myös tuleviin rajoituksiin tulevan helpotuksia tulevaisuudessa. Vuoden 2023 jälkeen peltoa saa raivata vain pysyväksi nurmeksi, mutta tämän teho raivauksen hillinnässä on kyseenalainen, koska samalla voi ottaa nurmea muiden kasvien tuotantoon, ja maanomistajien aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että raivauksen hillintätoimet eivät ole pysyviä. Sama koskee entisten turvetuotantoalueiden maatalouskäyttöä: niiden ottaminen nurmentuotantoon ei ole kestävä ratkaisu. Tehokas ilmastotoimi olisi sallia niiden käyttö vain kosteikkoviljelyssä. Hylättyjen peltojen metsitys on lähtenyt lupaavasti käyttöön, ja myös käytössä olevien peltojen metsitykseen kannattaa luoda tukijärjestelmä, koska pellontarve tullee vähenemään eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähetessä. Tämän tyyppiset toimet vaatisivat kuitenkin onnistuakseen täydellisen pellonraivauskiellon, muuten yhtäällä poistetaan peltoa tuotannosta ja toisaalla raivataan. Turvepelloilla toteutettava ilmastokosteikko on kannatettava toimi, koska se tukee tehokkaasti sekä turpeen hajotuksen hidastamista että monimuotoisuutta. Toimen pinta-alatavoitteen tulisi olla suurempi. Kosteikkoviljelyn edistäminen kannattaisi sitoa vahvemmin kiertotalouden, kulutuksen ja teollisuuden ympäristötavoitteiden edistämiseen, jotta sen toteutus perustuisi todelliseen kestävien biomassojen tarpeeseen. KAISU tai maatalouden tukijärjestelmä eivät pysty riittävällä volyymilla edistämään kosteikkoviljelyä, ellei teollisuus saa kosteikkobiomassojen käytöstä jotakin etua. YMP:in tavoitteeksi on otettu tuottamattomien alojen kasvu. Tämä voi kasvattaa yksittäisten peltojen hiilivarastoa, mutta peltorakenteen kannalta tavoite on ongelmallinen, koska toimet haittaavat pellon saatavuutta laajentavien tilojen tarpeisiin. Teksti ei mainitse ohjauskeinoa, millä säätösalaojituksen tukeminen toteutetaan siten, että maanomistaja todella nostaa pohjaveden pinnan tavoitetasolle. Tilusjärjestelyt ovat tehokas tapa päästä ohjaamaan turvepeltojen käyttöä ruohonjuuritasolla. Niiden käytäntöjä tulisi muokata ilmastonmuutoksen hillintää tukevaksi esimerkiksi. Paitsi koneajoa vähentäviä järjestelyjä, niissä voidaan toteuttaa myös turvepeltojen pinta-alaa vähentäviä toimia. Tätä edistämään tulisi kehittää tilusjärjestelyjä toimeenpanevien toimijoiden koulutusta. Biokaasunurmi on mainittu taulukossa 3, mutta sen tukemiseen yksityiskohdista ei ole tekstissä. Maatalouden biomassat muodostavat merkittävän osan biokaasutuotannon mahdollisista raaka-aineista. Näiden raaka-aineiden matala-asteinen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa on kuitenkin muodostanut keskeisen pullonkaulan koko biokaasualan kasvulle. Maatilojen biokaasulaitosten investointituen nosto 50 prosentin tasolle on lisännyt kiinnostusta uusien biokaasulaitosten rakentamiselle viimeisinä vuosina. Tämänhetkisen tukitason säilyttäminen olisi biokaasukentän kasvun kannalta suotavaa, jotta mahdollisimman moni harkinnassa oleva investointi ehditään suunnittelemaan ja toteuttamaan. Maatilamittakaavan biokaasutuotanto ei ole laajamittaista Suomessa. Vastaavasti maatilojen yhteisistä biokaasulaitoksista ei ole vielä vahvaa käytännön kokemusta. Nykyisen korotetun tukitason tulisikin kestää ainakin siihen asti, että se mahdollistaisi pilottilaitosten luomisen eri alueille, sillä toimivilla esimerkeillä on keskeinen rooli biokaasuteknologian ja –liiketoiminnan vakiinnuttamisessa. Lantapohjaisen biokaasun ja ravinnekierrätyksen edistämiseksi suunniteltavaa uutta tukimallia voidaan pitää kannatettavana. Vastaavia lantasyötteen käyttöön kannustavia tukimekanismeja on käytetty ainakin Ruotsissa ja Tanskassa, joissa niiden on koettu parantavan kannattavuutta ja lisäävän ennakoitavuutta biokaasuliiketoiminnassa. Yleisesti voidaan todeta, että tukijärjestelmän pidemmän aikavälin ennakoitavuus on erittäin tärkeää, mikäli biokaasun tuotantoa ja käyttöä pyritään Suomessa edistämään.
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Hiilikompensaatiomarkkinoiden kehittämisessä täytyy huomioida biotalouden kilpailukyky suhteessa fossiilitalouteen. On tärkeää, että ei luoda menetelmiä, jotka heikentävät biotalouden tuotteiden arvoketjuja ja heikentävät biopohjaisten raaka-aineiden saatavuutta. Ekosysteemipalvelujen (ml) hiilen kaupallistamisessa on tarkasteltava ekosysteemipalveluiden välisiä riippuvuussuhteita ja varmistettava, että yhden ekosysteemipalvelun arvottaminen toisen edelle ei johda epätasapainoon muiden osalta. Hiilen sidonnan voimakas korostaminen saattaa olla ristiriidassa esimerkiksi tuotteisiin sitoutuvan hiilen ja niiden substituutiovaikutuksen kanssa. Toisaalta hiilen sitomista korostavat toimet saattavat olla ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden, metsien ilmastokestävyyden ja raaka-aineen saatavuuden kanssa.
        • Terlinden Jonathan
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöjä pitää leikata vähintään 30 % tämän vuosikymmenen aikana ja tämä on tuotava KAISUssa esille. Liha ja maitoteollisuuden subventointi verovaroin on lopetettava. Ymäristöministeriön roolia maatalouden päästöjen suunnittelussa olisi lisättävä maa- ja metsätalousministeriön kustannuksella.
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Luonnoksen mukaan “maataloussektorilla keinojen tulisi keskittyä kotieläinten ruoansulatukseen ja lantaan sekä peltojen lannoitukseen liittyviin päästöihin“. Kymenlaakson liitto katsoo, että lannan käyttö biokaasun raaka-aineena olisi sekä ympäristön että ilmaston kannalta järkevää. Samalla voitaisiin välttää vesistöihin päätyvien ravinteiden määrää. Paikallisesti tuotetulla biokaasulla olisi mahdollista korvata maatalouskoneiden fossiilisia polttoaineita, minkä lisäksi ylijäämäkaasua voisi myydä eteenpäin. Tämänkaltaiset kytkennät ilmastonmuutoksen hillinnän, vesistöjen suojelun ja maatalouden elinkeinojen edistämisen välillä olisi syytä punnita kokonaisuutena ja edistää etenkin sellaisia ilmastotoimia, joilla on myös muita myönteisiä vaikutuksia. Maaseudun hyvinvoinnin, kestävän liikkumisen ja luontoarvojen edistäminen ovat Kymenlaakson maakuntaohjelman kärkiä, ja maatalousjätteiden käyttö biokaasun raaka-aineena on hyvä esimerkki siitä, kuinka näiden tavoitteiden välillä on synergioita. Vaikka peltomaan hiilensidonta käsitellään osana LULUCF-sektoria, olisi maatalouden politiikkatoimissa tarkasteltava maataloutta myös kokonaisuutena. Peltojen maanparannusaineet, mahdollisimman lyhyt paljaan maan aika sekä viljelykierron edistäminen ovat kaikki keinoja, joilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Lisäksi ne vähentävät keinotekoisten lannoitteiden tarvetta ja valumaa vesistöihin. Ruoantuottajille on varmistettava riittävä taloudellinen tuki sekä tietotaito, jotta he voivat edistää hyvää ilmaston ja ympäristön tilaa. Kaisu-luonnoksessa todetaan, että maatalouspolitiikan ensisijainen tavoite on ruokaturva. On tärkeää, että tavoite voidaan turvata ilmaston, ympäristön ja maaseudun elinvoimaisuuden huomioon ottavilla tavoilla. Yksi esimerkki tästä on ehdotus luomutuotannon lisäämisestä, muita ehdotettuja keinoja ovat mm. peltometsäviljely, hiilen sidonnan parantaminen erilaisilla maanparannusaineilla sekä ravinteiden kierrätys ja biokaasu. Kuitenkaan esimerkiksi peltometsäviljelyyn tai hiilen sidonnan parantamiseen ei ehdoteta konkreettisia keinoja. Näitä keinoja tulisi edistää määrätietoisemmin.
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöihin voidaan vaikuttaa vähäpäästöisten maatalouskoneiden, biopohjaisten polttoaineiden ja uusien käyttövoimien sekä lisääntyvän digitalisaation kehitystyön tukemisen kautta. Maatalouskoneiden kustannustehokas käyttö edistää vähäpäästöisyyttä. Maatalouden osittaiseen energiaomavaraisuuteen voidaan päästä investoimalla paikalliseen aurinko-, tuuli- ja biokaasupohjaiseen energiatuotantoon päästöjen vähentämiseksi. Biopohjaisilla polttoaineilla ja hydrauliikkaöljyillä olisi tuettuna merkittävä vaikutus. Uudet viljelymuodot ja viljelymuotojen yhdistelmät onnistuvat nykyaikaisten työkoneiden avulla. Digitaalisten ratkaisujen kautta ajomäärät vähenevät ja työtoiminnot tehostuvat. Tätä voidaan tukea tehokkaasti työkonekäytön koulutuksella, esimerkkinä Työkonealan green deal -sopimuksen verkkokoulutuspaketti.
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Turvemaiden käyttöä tulisi ohjata tehokkaammin ja turvepeltojen ennallistamiseen pitäisi suunnata selvästi enemmän toimenpiteitä. Turvepeltojen pinta-alan vähentäminen on tarpeellinen osa maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Poliittisilla päätöksillä pitäisi varmistaa, että turvepeltojen raivaus loppuu lähivuosina eikä vasta 2040 aikoihin. Kosteikkoviljelyn pinta-alatavoitteita pitäisi kasvattaa esitetystä. Lisäksi poliittisilla päätöksillä pitäisi ohjata lihantuotannon vähentämiseen. Suurelle osalle KAISU-luonnoksessa esitettyjä toimenpiteitä ei esitetä päästövähennysvaikutuksia eikä tehtäviä poliittisia päätöksiä, mikä vähentää KAISU:n uskottavuutta. Lisäksi on erikoista ja hölmöä, ettei maankäytön ilmastosuunnitelma MISUa ja KAISUa ole synkronoitu.
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • HIISI-hankkeessa maatalouteen liittyvistä arvioista vastasi Luonnonvarakeskus, jonka mukaan maatalouden KHK-päästöjä voidaan vähentää ainoastaan 0,4 Mt CO2-ekv. vuoteen 2030 mennessä ja verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Suunnitelmaluonnoksessa on huomioitu toisaalta vain vähäisessä määrin kuluttajan käyttäytymisen ja ruokavalion muutoksia ilmastomyönteisempään suuntaan. Tämä ei ole johdonmukaista verrattuna muihin taakanjakosektorin, kuten liikenteeseen ja asumiseen liittyviin oletuksiin KHK-päästövähennyksistä, joiden lähtökohtana on hyvinkin merkittävät kuluttajan käyttäytymisen muutokset. Suunnitelmaluonnoksessa ei ole myöskään mainittu uusia mahdollisuuksia liittyen esimerkiksi solumaatalouteen, jotka voivat tulevaisuudessa irrottaa ruoantuotantoa pelto- ja eläinperäisestä tuotannosta. VTT:llä on kehitteillä useita tulevaisuuden ratkaisuja, joilla ruoantuotannon KHK-päästöjä voidaan vähentää merkittävästi perustuen solumaatalouteen.
        • Amnesty International Suomen osasto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmasto- ja ympäristöystävällisen maatalouden ja kestävän ruokajärjestelmän kehittäminen on tärkeää sekä ihmisoikeuksien että ilmasto- ja muiden ympäristötavoitteiden näkökulmasta. Ihmisoikeuksien kannalta keskeisiä ovat niin ruokaturvaan, elinkeinoihin kuin ympäristökestävyyteen liittyvät näkökulmat. Amnesty katsoo, että maataloutta ja ruokajärjestelmää tulee kehittää kestävän kehityksen kaikkien ulottuvuuksien mukaisesti, huomioiden hävikin minimointi kaikissa vaiheissa. Maatalouden, ml. maatalousmaat, päästöjä on pienennettävä tehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Valmisteilla olevan maankäytön ilmastosuunnitelman tulee olla linjassa Suomen ilmasto- ja hiilinielujen vahvistamistavoitteiden kanssa
        • Tilastokeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöt on kasvihuonekaasujen inventaariossa jaettu maataloussektorin ja LULUCF välille, siten että maatalousmaan hiilivaraston muutokset (CO2-päästöt ja -poistumat) raportoidaan LULUCF-sektorilla ja taakanjakosektoriin kuuluvassa maataloussektorissa raportoidaan muut kasvihuonekaasupäästöt kuin hiilidioksidi, poikkeuksena kalkituksen ja ureanlannoituksen CO2-päästöt. Kyseisten CO2-päästöjen osuus maatalouden päästöistä on pieni. Ilmastosuunnitelmassa taakanjakosektorissa raportoitujen päästöjen vähentämiseksi esitetyt toimet kohdistuvat pääosin orgaanisten turvemaiden CO2-päästöjen vähentämiseen, vaikuttaen myös N2O- ja CH4-päästöihin (esimerkkeinä orgaanisten maiden monivuotinen viljely maaperää muokkaamatta ja niiden veden pinnan nostaminen säätösalaojituksen avulla). Toimien vaikutukset maataloussektorilla voivat olla pienemmät ja joskus jopa eri suuntaiset kuin LULUCF-sektorilla, koska ne vaikuttavat eri kasvihuonekaasujen päästöihin eri tavalla. Toimien kokonaisvaikutuksia sekä vaikutuksia eri sektoreilla tulisi tarkentaa tiedoilla minkä sektorin ja mihin kasvihuonekaasuihin toimilla pyritään vaikuttamaan, kertomalla samalla tunnetut vaikutukset kaikkiin kasvihuonekaasuihin. Useiden maataloussektorille esitettyjen toimien vaikutukset eivät näy kansallisessa kasvihuonekaasujen inventaariossa. Tämä tulisi tuoda esiin tekstissä, samaan tapaan kuin esimerkiksi työkoneita käsittelevässä tekstiosuudessa: Maatalouden nykyinen päästölaskenta ei tunnista kaikkien toteutettujen ja suunnitella olevien politiikkatoimien vaikutuksia päästöihin. Maataloussektorin toimien vaikuttavuuden kuvaamiseksi on kehitettävä toimien tasoisia laskentamenetelmiä eli selvitettävä päästökertoimia, aktiviteettitietoja ja muita taustatietoja. Päästökertoimien tai muun tyyppisten menetelmien käyttöönotto inventaariossa edellyttää, että ne voidaan perustella tieteellisesti.
        • Kaakkois-Suomen ELY
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Parhaimmillaan maatalouden ilmastotoimenpiteet palvelevat samaan aikaan myös vesienhoidon tavoitteita. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi hiiliviljely sekä monipuoliset toimenpiteet turvemailta tulevien päästöjen vähentämiseksi. Myös valuma-aluetason vesienhallinta tulee pitää mukana keinovalikoimassa. Niille pelloille, jotka eivät ole aidosti ruuantuotannossa esimerkiksi huonon sijainnin tai jatkuvien tulvaongelmien vuoksi, tulisi ohjata sellaista käyttöä, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän ilmasto- ja vesistöpäästöjä. Aktiivimaatilojen aurinkoenergiaratkaisuja tulee edistää.
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalous Pohjoisesta ilmastosta sekä turvemaihin liittyvistä haasteista huolimatta Suomella on edellytykset lisätä omavaraisuutta alkutuotannossa ja toimia esimerkkinä maailmalle kestävästä, hiiltä sitovasta ja luonnon monimuotoisuutta ylläpitävästä ruoantuotannosta. Avaimet maatalouden hiilivarastojen lisäämiseen ovat hiiltä sitovien viljelymenetelmien laajentaminen kivennäismailla sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen turvemailta. Tämä mahdollisuus on suunnitelmassa tunnistettu, mutta keinojen käyttöönottoon sekä toimenpiteiden paikalliseen sovittamiseen ja toimeenpanoon tulisi kohdentaa voimavaroja ja luoda uusia kannustimia sekä paikallisia toteuttamismalleja. On laskettu, että kivennäismaat voitaisiin muuttaa nettonieluksi (3Mt CO2e) satotasojen kasvattamisen sekä nurmien ja syväjuuristen kasvien viljelyn lisäämisen kautta (Mattila, Joona & Regina 2020). Turvemaille tulisi sosiaalisesti kestävästi tarjota mahdollisuuksia siirtyä vähemmän päästöjä aiheuttavaan viljelyyn (nurmet, kosteikkoviljely, vedenpinnan nosto). Turvemaille tulisi tarjota myös kosteikkojen perustamis- ja ennallistamistukia kohdennettuna huonotuottoisimmille ja sosioekonomisesti sopivimmille alueille (Karttunen ym. 2021). Yhteinen maatalouspolitiikka (CAP 2023-2027) on avainasemassa maatalouden toimenpiteiden toteuttamisessa, ja on varmistettava, että CAPin kansallisessa strategiasuunnitelmassa sitoudutaan ja se liitetään kansallisiin ilmastotavoitteisiin. Ympäristö- ja maataloussektorin yhteistyöllä, ohjelmilla ja hankkeilla tulee tukea viljelijöille kohdennettua viestintää, koulutusta ja neuvontaa niin, että viljelijät ymmärtävät ilmastokestävän maanviljelyn kokonaisvaltaisesti ja osaavat valita tarkoituksenmukaisimmat menetelmät kullekin tilalle, lohkolle ja kasvukaudelle. 4 promillen aloite Suomi toimeenpanee 4 promillen aloitetta paitsi tutkimus- ja kehittämishankkeilla (mm. Carbon Action / STN MULTA), myös toimimalla aloitteen toimeenpanossa Pohjois-Euroopan alueellisena koordinaattorina. Tätä työtä tukee MMM Hiilestä kiinni -ohjelman rahoittama FINSOILACTION -hanke. Kesäkuussa 2023 Suomessa järjestetään 4/1000 aloitteen Pohjois-Euroopan alueellinen symposio (https://www.bsag.fi/en/4p1000-2023/). Tämä on erinomainen tilaisuus esitellä aloitteelle, Euroopalle ja maailmalle suomalaista tutkimusta maaperän kasvukunnon hoidossa, hiilensidonnassa ja hiilensidonnan mittaamisessa ja mallintamisessa. Maatalouden nykytoimet Suunnitelmassa kuvataan maatalousmaiden päästöjen kehitystä, myös mm. lannoitteiden käytöstä aiheutuvia päästöjä. Tässä yhteydessä on huomioitava, että Suomen tulee tukea EU:n Pellolta pöytään -strategiaa ja mm. tavoitetta lannoitteiden käytön vähentämisestä 2030 mennessä 20%:lla. Tämä laskisi peltomaan päästöjä. Lisäksi fossiilisten lannoitteiden käyttöä voidaan vähentää esimerkiksi ottamalla käyttöön ympäristöystävällisempiä viljelymenetelmiä kuten luomuviljely ja uudistava viljely. Yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi tulisi ottaa peltomaan biologisen kasvukunnon turvaaminen. Maataloutta tulisi tukea kokonaisvaltaisesti siirtymään yhä vähemmän riippuvaiseksi ulkopuolisista tuotantopanoksista. Maatalouden toimenpiteet suunnitelmassa On toki tärkeää, että toimenpiteiden vaikutus näkyy kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa, mutta samalla tulee tukea pitkäntähtäimen visiota ilmastokestävästä ja tuottavasta maataloudesta. Maataloutta voidaan muuttaa ilmastokestävämmäksi monilla sellaisilla toimilla, jotka ovat myös viljelijän näkökulmasta hyödyllisiä ja entistä välttämättömämpiä mm. äärisäiden, markkinahäiriöiden ja tuotantopanosten hintojen nousun sietokykyä ajatellen. Näitä ovat mm. maan rakenteen ja kasvukunnon parantaminen vesitaloustoimenpiteiden, viljelykiertojen monipuolistamisen sekä maanparannusaineiden avulla sekä orgaanisten lannoitteiden ja viherlannoituksen lisääminen. Samalla tulee lisätä tutkimusta orgaanisen lannoituksen toteuttamisesta sekä vaikutuksista verrattuna mineraalilannoitukseen. Kerääjäkasvien pinta-alan oletetaan kaksinkertaistuvan vuodesta 2023 vuoteen 2030 eli suurelta osin tulevan CAP-kauden aikana. Tämä on hyvä tavoite, mutta tuen rajoittamineen 30%:iin tilakohtaisesta ympäristösitoumusalasta (YMP:n strategiasuunnitelmaraportti 2021) vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista. Maankäytön muutostoimet Metsitys ja kosteikkotoimenpiteissä tulee huomioida alueen muuttunut tila ja luontoarvot ja varmistaa että erityisiä luontoarvoja ei heikennetä. Kosteikkoviljelyn edellytysten parantaminen arvoketjun osalta tulee sisältää myös tarkastelu miten mm. rakentamisessa voitaisiin hyödyntää kosteikkoviljelykasveja ja mitkä mahdolliset toimet turpeenkäytön rajoittamisessa auttaisivat tässä tavoitteessa. Maatalouden muut toimet Maatalouden muissa toimissa on mainittu monia oleellisia toimia, jotka tulee ottaa käyttöön osana siirtymää uudistavaan maatalouteen ja kestävään ruokajärjestelmään. Näitä tukeviin kokeiluihin, pilotteihin ja tutkimukseen panostaminen on tärkeää. Toisaalta tulee huomioida jo julkaistu ja meneillään oleva tutkimus näiden toimenpiteiden vaikutuksista. Muun muassa maanparannusaineiden, ravinteiden kierrätyksen ja biokaasun tuotannon vaikutuksista on yksittäisiä laskelmia sekä julkaistuja tutkimustuloksia (mm. https://www.luke.fi/blogi/maanparannuskuidut-viisi-vuotta-tutkimusta-takana-lupaavalta-nayttaa/, https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Maanparannusaineet_vahentavat_nopeasti_m(62068)). Näitä tutkimustuloksia tulee hyödyntää ja tutkimusta jatkaa ja ottaa kaikki tunnetut toimenpiteet ja toimenpideyhdistelmät ja esim. ravinteiden kierrätyksen arvoketjuratkaisut skenaariolaskelmiin mukaan. Lähteet: Mattila, T., J. Joona & K. Regina (2020): Maatalousmaan hiilivaraston hoito vaatii viljelymenetelmien päivittämistä. STN MULTA Policy brief 1. Näkökulmia kestävään ruokajärjestelmään 26.2.2020. Karttunen, K. ym. (2021): Maaperä osana ilmastoratkaisua – maatalouspolitiikkauudistus edistämään ilmastoviisasta maataloutta. Policy brief. Luonnonvarakeskus. Rasa, K. ym. (2020): Pulp and paper mill sludges decrease soil erodibility. Journal of Environmental Quality 2021:50:172-184, 8 December 2020, DOI: 10.1002/jeq2.20170. https://acsess.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1002/jeq2.20170 YMP:n strategiasuunnitelmaraportti 2021, Maa- ja metsätalousministeriö, https://mmm.fi/cap27/cap-suunnitelma.
        • Kaakkois-Suomen ELY, Johdon tuki -yksikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Parhaimmillaan maatalouden ilmastotoimenpiteet palvelevat samaan aikaan myös vesienhoidon tavoitteita. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi hiiliviljely sekä monipuoliset toimenpiteet turvemailta tulevien päästöjen vähentämiseksi. Myös valuma-aluetason vesienhallinta tulee pitää mukana keinovalikoimassa. Niille pelloille, jotka eivät ole aidosti ruuantuotannossa esimerkiksi huonon sijainnin tai jatkuvien tulvaongelmien vuoksi, tulisi ohjata sellaista käyttöä, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän ilmasto- ja vesistöpäästöjä. Aktiivimaatilojen aurinkoenergiaratkaisuja tulee edistää.
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden hiilen sitomisen ja varastoinnin mahdollisuudet maaperään ovat jääneet tässä ohjelmassa kovin vähäiseen rooliin. Pariisin ilmastokokouksen 4 promillen tavoite on mahdollista saavuttaa ja ylittää nykyisillä hiiliviljelyn ohjelmilla. Parhaissa tapauksissa on päästy jo prosentti luokkaan (1 prosentti on 25 kertaa 4 promillen tavoite). Hiiliviljelyn ja hiilikaupan kehittäminen maataloudessa edistää tehokkaimmin myös ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tarvitsemme huomattavasti lisää kunnianhimoa näiden asioiden edistämiseen. Ilmastotavoitteista ei saa vain lisäkustannuksia, vaan siitä pitää saada lisää tuloja maataloudelle. Tällä hetkellä elintarvikeketju ei ota huomioon maatalouden kustannuksia eikä maatalouden tuottamien tuotteiden laatu- eikä ympäristötekijöitä tuotteiden hinnoittelussa. Siksi on tärkeää vahvistaa viljelijän ansainta mahdollisuutta alkutuotannossa, koska tuottajahintojen kautta kustannusnousua ei ole mahdollista palauttaa yrittäjille siitä halpuuttamiseen keskittynyt kauppa on pitänyt huolen jo yli kymmenen vuotta. Maataloudessa on kyse ruoasta, mutta myös ruokaturvasta, huoltovarmuudesta ja koko maan elinvoimaisuudesta. Tässä kotieläintuotanto on erityisesti Järvi-Suomessa keskeisessä roolissa. Luonnon olosuhteet ja peltorakenne alueella ovat pääosin sellaisia, joka suosii kotieläintuotantoa. Tämä on myös alueen vahvuus maatalouden kokonaiskestävyyttä ajatellen, niin Suomen kuin maailman mittakaavassa ajatellen. Nautakarjatalous on tällä hetkellä ja toivottavasti myös tulevaisuudessa alueen maataloustuotannon veturi, joka jalostaa nurmirehun ihmisille kelpaavaksi ravinnoksi. Nurmikiertoa ja pitkäaikaiset nurmet ovat myös tehokkaimpia hiilen sitojia maataloudessa nyt ja tulevaisuudessa. Suomalaisen nautakarjatalouden ilmastopäästöt ovat myös globaalissa vertailussa pieniä, joka tekee tuotannosta myös ilmastotehokasta. Järvi-Suomen ilmasto- ja ympäristöohjelma painottaa hajautetun maataloustuotannon vahvistamista. Tämä on ympäristön, eläinten hyvinvoinnin, eläintautien ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta paras vaihtoehto, joka vaatii myös politiikkatoimia. Haluamme luoda Järvi-Suomeen kokonaiskestävän ruuantuotannon alueen, jossa huomioidaan luonnon, eläinten ja ihmisten hyvinvointi tasapuolisesti. Peltometsäviljelystä voi todeta, että Järvi-Suomessa tämä toteutuu jo tällä hetkellä luontaisesti, koska pellot ovat yleisesti metsien ympäröimiä. Jos metsät otettaisiin huomioon alueen maatilojen hiilitaseissa, olisivat lähes kaikki yritykset hiilinegatiivisia jo tällä hetkellä. Biokaasun merkitys on jäänyt suunnitelmassa liian pienelle huomiolle. Suomessa on laadittu kansallisen biokaasuohjelma, jota tulee edistää kaikilla politiikan osa-alueilla, myös ilmastopolitiikassa. Liikennebiokaasu pystyy tarjoamaan ratkaisuja sen tuotantoketjussa lukuisiin eri ilmastokysymyksiin. Ilmastopolitiikkaa ei pidä kytkeä ravitsemuskysymyksiin. Kuten edellä todettua Suomen ja erityisesti Järvi-Suomen vahvuus on kestävässä kotieläintuotannossa, joka pystyy tuottamaan merkittävän osan kansalaisten tarvitsemasta ravinnosta. Kotieläintuotanto muuttaa ihmiselle kelpaamatonta raaka-ainetta ihmiselle hyödynnettävään muotoon. Tähän ei mikään muu ruokajärjestelmä pysty.
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästövähennyksiä tulisi edistää ottamalla käyttöön päästöperusteinen kulutusvero elintarvikkeille. Ruokavaliomuutoksilla on saavutettavissa merkittäviä päästövähennyksiä (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161742/VNTEAS_47_Ruokavaliomuutoksen%20vaikutukset.pdf), ja sitä kautta voidaan vapauttaa maa-alaa esimerkiksi metsityksellä tehtävään hiilensidontaan. Myös julkisten hankintojen kilpailutuksissa tulisi huomioida ruuan hiilijalanjälki sekä suosia kasvisruokaa.
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yksittäinen detaljinluonteinen asia: Sivulla 110 todetaan, että Peltojen kiinteistörakennetta on vaikea arvioida, mutta käsityksemme mukaan sen arvioinnissa voidaan hyödyntää esim. seuraavaa menettelyä. Peltorakenteen eheyttämisen päästövaikutus on numeerisesti arvioitavissa vuotuisten tilusjärjestelyjen määrän (ha/v), keskimääräisessä tilusjärjestelyssä tapahtuvan traktorikilometrien vähenemän (keskimäärin 145 000 km/v) ja keskimääräisen tilusjärjestelyn koon (edellä esitettyä km-määrää vastasi 730 ha) kautta. Tiedot on toimitanut Motivaan Maanmittauslaitos energiatehokkuutta koskevien direktiivien sekä ilmastoraportointien vaikutusarviointeja varten. Tiedoissa voi olla jo päivitystarvettakin, mutta toimenpide näyttäytyy vaikuttavana ja vaikutusten pysyvyys on erinomainen. Lisäksi toimenpide parantaa tilojen ja maataloustyön tuottavuutta sekä liikenneturvallisuutta ja vähentää uusien peltojen raivaamista. Merkittävien hyötyjen vuoksi tilusjärjestelyjen toteuttamista olisi syytä lisätä varmistamalla siihen riittävät resurssit.
        • Sitra, Kestävyysratkaisut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden päästöt ovat pysyneet tasaisina viime vuosien ajan. Maatalous on ainoa sektori, jonka päästöt eivät ole laskeneet, ja on erittäin tärkeää, että myös maatalouden päästöt kääntyvät tulevaisuudessa laskuun. Myös päättäjät ovat tunnistaneet tämän, ja hallitus sopi loppuvuodesta 2021 maataloussektorin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2035. Tätä ei kuitenkaan ole huomioitu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. On tärkeää, että tavoitteen lisäksi määritetään toimet, joilla tavoite saavutetaan. Toimia päätettäessä tulee pyrkiä arvioimaan niiden päästövähennyspotentiaali, mutta kaikille suunnitelmassa esitetyille toimille ei ole tälläkään hetkellä esitetty päästövähennysarviota. Pellonraivauksen rajoittamisen kunnianhimoa tulisi nostaa, ja tavoitella pellonraivauksen lopettamista eloperäisillä mailla kokonaan. Pellonraivaus tulisi asettaa turvemailla ympäristöluvan alaiseksi, ja vaatia luvan ehtona tilusjärjestelyn, biokaasulaitoksen ja ravinteiden kierrätysmahdollisuuksien selvittämistä alueella. Suunnitelma ei huomioi bioteknistä ruoantuotantoa tai hyönteistuotantoa. Näillä voi olla pidemmällä tähtäimellä merkittäväkin rooli maatalouden vaatiman pinta-alan vähentämisessä sekä ruoantuotannon resilienssin vahvistamisessa. Bioteknistä ruuantuotantoa ja hyönteisten hyödyntämistä hidastaa EU-lainsäädäntö, jonka uudistamista Suomi voisi edistää. Lisäksi TKI-panoksia näihin tuotantomuotoihin voisi lisätä. Suunnitelmassa tunnistetaan lihankulutuksen vähentämisen tärkeys, mutta konkreettisia toimenpiteitä ei ole esitetty. Ilmastoystävällisistä valinnoista tulisi pyrkiä tekemään helppoja ja edullisia. Ilmastokriteerit voidaan asettaa pakollisiksi julkisissa ruokahankinnoissa, ja lisäksi voidaan selvittää malleja käyttää julkisia hankintoja kiihdyttämään kotimaisten kasvipohjaisten ja muiden kestävien tuotteiden kehitystä. Päästöjen vähentämiseksi turpeen käytöstä tulisi vähitellen luopua myös kasvualustoissa ja kuivikkeissa. Vaikka turpeen käytön päästöt kohdistuvat maankäyttösektorille, riippuu käytöstä luopumisen onnistuminen maataloussektorilla tehtävistä toimista. Turpeen korvaamiseksi on olemassa kestäviä vaihtoehtoja, mutta ne eivät vielä pysty kilpailemaan turpeen kanssa. On tärkeää, että TKI-panostuksia lisätään vaihtoehtojen tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen, ja että tuetaan tuotteiden kysyntää ja kustannuskilpailukykyä esimerkiksi päästöveron tai hinnoittelutuen avulla. Samalla tulee varmistaa toimien oikeudenmukaisuus. Esimerkiksi turvemaiden maa- ja metsätalouskäyttöä koskevan tukijärjestelmän kehittämisessä tulisi edetä viipymättä, jotta päästöjä vähentävät ja luontoa vahvistavat toimet olisivat maa- ja metsätalouden harjoittajille kannattavia.
        • Suomen ympäristökeskus SYKE, Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet tutkimusprofessori Paula Kivimaa (ILMO), professori Mikael Hildén (ILMO), tutkimusprofessori Minna Kaljonen (PK), professori Jyri Seppälä (KTK) ja ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio (KTK)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalous Maataloussektorille tilastoidut päästöt eivät ole olennaisesti muuttuneet vuodesta 1990, ja päästövähennykset ovat myös viime vuosina olleet vaatimattomia. Maataloussektorilla, joka on riippuvainen luonnonprosesseista, päästövähennyksien aikaan saaminen on vaikeampaa kuin muilla taakanjakosektorin alueilla, mutta myös maataloussektorin päästövähennyksiin on perusteltua kiinnittää huomiota kustannustehokkaiden ratkaisujen tunnistamiseksi. Jos maataloudessa ei onnistuta vähentämään päästöjä, muilla osa-alueilla on saavutettava suurempia, ja mahdollisesti kalliimpia, päästövähennyksiä. KAISU:ssa linjataan, että maatalouden päästövähennystoimet tehdään erityisesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tarjoamilla toimenpiteillä, joiden lisäksi esitetään useita kansallisia toimia. On tärkeää, että julkinen sektori ja maatalouden toimijat luovat yhdessä selkeän pidemmän aikavälin näkymän maatalouden ilmastopolitiikan toimenpiteistä. KAISU ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) voivat yhdessä luoda kunnianhimoisen polun maatalouden päästöjen vähentämiseksi. Suuntaamalla alan tutkimusresursseja uusien ratkaisujen kehittämiseen sekä eri toimien vaikutusten arviointiin voidaan luoda edellytykset uusille innovatiivisille ratkaisuille, joilla voi olla kysyntää myös Suomen ulkopuolella. Suoraan maatalouden päästöjä koskettavien toimien lisäksi KAISU:ssa esitetään luettelo muita maatalouden päästöihin vaikuttavia toimia. Ehdotuksessa todetaan, että maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia suunniteltaessa tulee tunnistaa ruuan tuotannon merkitys koko yhteiskunnalle ja varmistaa, että esitettävät toimet eivät uhkaa kansallista ruokaturvaa. Kansallisen maatalous- ja ruokapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on väestön ruokaturvan ja hyvän ravitsemuksen takaaminen. Kasvis- ja kalapainotteisen ruokavalion edistäminen on tunnistettu tärkeäksi toimeksi hyvän ravitsemuksen kannalta. Ruokavaliomuutoksilla voi myös pidemmällä aikavälillä olla maataloustuotantoa ohjaavaa vaikutusta, jos samalla huolehditaan alkutuotannon uusiutumiskyvystä. Näitä ruokajärjestelmää uudistavia toimia ei KAISU-luonnoksessa käsitellä kootusti ja selkeästi, vaan niitä näkyy hajanaisesti osana ’muita toimia’. Ruokajärjestelmää uudistavat innovaatiotuet ja niiden suuntaaminen ilmastoystävällisen tuotannon ja kulutuksen kehittämiseen tulisi nostaa vahvemmin omaksi politiikkatoimekseen. Myös maatalouspolitiikalla tulisi johdonmukaisesti tukea tuotantorakenteen uudistumista ja kasvipainotteisen tarjonnan lisäämistä. Vain tällä tavoin ruokavaliomuutoksiin liittyvä päästövähennyspotentiaali saadaan realisoitua (ks. s. 149 suunnitelmassa). Ravitsemussuositusten päivitys on nostettu aiheellisesti omaksi toimekseen. Toimenpidettä on syytä tarkentaa edelleen ja korostaa, että päivityksen yhteydessä kestävyyskriteerit tulisi integroida ravitsemussuosituksiin (Kaljonen ym. 2020). Päivitys tarjoaa samalla mahdollisuuden koota yhteen tutkimustieto suomalaisten ruokavalion keskeisistä eroista ja haasteista kestävyyden kannalta. Eri elintarvikkeiden ympäristövaikutuksia koskeva tieto on myös saatettava julkisesti avoimeksi esimerkiksi FINELI tietokantaa uudistamalla ja päivittämällä. Tämä työ olisi järkevä yhdistää ravitsemussuositusten päivitykseen. On muistettava, että ravitsemussuositukset ohjaavat julkisten ruokapalveluiden tarjontaa. Julkiset hankinnat on oikeutetusti nostettu myös omaksi keinokseen suunnitelmassa. Tällä hetkellä kunnat voivat palvelusopimuksissaan vaatia ruokapalveluiltaan suositusten noudattamista. Tätä ohjausmekanismia on syytä vahvistaa ja kehittää edelleen tulevaisuudessa. Kuntia tulisi kannustaa tulosperusteiseen hankintaan myös ruokapalvelujen osalta. Tämä auttaisi kehittämään ja resursoimaan ruokapalveluita kunnissa vahvemmin. Verotus on rajattu pois maataloutta ja ruokaa koskevista toimenpiteistä. Samoin kuin muidenkin taakanjakosektorien toimien kohdalla, verotuksen mahdollisuuksia ohjata kulutusta tulisi tarkastella monipuolisesti. Olisi perusteltua esittää yhdeksi toimeksi seikkaperäinen monitieteellinen selvitys aiheesta. Maatalous- ja maankäyttösektorin toimien vaikuttavuuden parantaminen ja kohdentaminen vaatii paljon jatkotyötä ja tutkimusta. KAISU:n seurannassa ja arvioinnissa tulisi korostaa tarvetta seurata ja analysoida eri toimien hyväksyttävyyteen ja toteutettavuuteen liittyviä seikkoja, ei vain tarkastella yksittäisten toimien ilmastovaikutuksia.
        • Lämmitysenergia Yhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Uusiutuva polttoöljy soveltuu maatiloilla sekä koneisiin että lämmitykseen ja viljankuivaukseen, joten tämä tulee huomioida näiltä osin myös 90% päästövähenemänä.
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomessa on siirryttävä kasvipainoitteisen ravinnon kulutukseen ja tuotantoon. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ei tarjoa tähän edes suuntaviivoja. Suomalaisen maatalouden päästöt ovat korkeat (noin 16 Mt/vuosi) naudanlihan tuotannon ja ojitettujen suopeltojen turpeen hajoamisen vuoksi. Suomalainen lihankulutus on ennätystasolla. Siksi lihankulutusta tulee vähentää ja lihantuotannon määrää pienentää. Laadun on korvattava määrä. Lihankulutusta pienennetään muuttamalla julkisia hankintoja, haittaveroilla sekä maataloustukia muuttamalla. Turvepeltojen raivaus on kiellettävä. Taulukko 2 sivulla 104 esittelee maankäytön muutoksen skenaariota. Skenaariossa turvepeltojen raivaus jatkuu vuonna 2040. Toimenpiteeksi on ehdotettu ainoastaa pellonraivauksen rajoittamista, ilman tarkennuksia turvepeltojen osalta - tämä antaa ymmärtää, että turvepeltojen raivausta ei erityisesti rajoiteta verrattuna kivennäismaihin. Turvepellot tuottavat yli puolet kaikista maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain 10 prosenttia. Kieltämällä turvemaiden raivaus ja kohdistamalla toimenpiteitä suoraan myös jo raivattuihin turvepeltoihin voidaan saada maatalouden päästöt viimein laskuun.
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalouden ravinteiden kierrätys mainitaan suunnitelmassa muiden maatalouden päästöihin vaikuttavien tekijöiden ohessa. YTP tukee tavoitetta luoda edellytykset toimiville orgaanisten lannoitevalmisteiden markkinoille, jotta voidaan varmistaa ravinteiden kierrätys ja tehokas käyttö. Lisäksi tuemme ravinnekiertoon perustuvan biokaasun tuotantotukea. Maatalouden ravinteet eivät vielä kierrä tehokkaasti. Ravinteiden kierrätys vähentää ilmastopäästöjen lisäksi rehevöittäviä päästöjä sekä parantaa maan kasvukuntoa ja lisää hiilen sidontaa. Ravinteiden kierrätys biokaasutuksen kautta luo päästövähennysmahdollisuuksia muille sektoreille. Kasviravinnemarkkinat ovat kuitenkin edelleen kehittymättömät. Ravinnekiertoa voisi edistää esimerkiksi maatalouden ravinnekiertokorvauksen ja mahdollistavan lainsäädännön avulla: esimerkiksi ympäristö- ja jätelainsäädännön tulee mahdollistaa orgaanisten jätteiden tuotteistaminen lannoitevalmisteiksi ja viherrakentamisratkaisuiksi sujuvasti. Lisäksi lannoitelainsäädännön on mahdollistettava kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden käyttö maanviljelyssä. Esitämme uutena toimenpiteenä ravinnekiertokorvauksen lanseeraamista maatalouden ilmasto- ja ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Esitämme, että ravinnekiertokorvaus kohdistettaisiin erityisesti isoille keskitetyille biokaasulaitosinvestoinneille, ja se olisi käytössä vähintään vuoteen 2030 asti.
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä.. Toimenpidevalikosta puuttuu tai on ilmaistu heikosti tavoite esimerkiksi liha- ja maitotuotteiden vähentämisestä ruuankulutuksessa ja sitä kautta ruuantuotannossa. Biodiversiteetti tavoitteiden huomioiminen yhteishyödyllisesti ilmastotavoitteiden kanssa. Näiden asioiden huomioiminen kasvatuksen ja koulutuksen ja osaamisen kehittämisen alalla.
        • Tekniikan Akateemiset TEK ry, Teini Jussi-Pekka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maataloussektorille tulee asettaa tiukemmat päästövähennystavoitteet hyödyntäen keskipitkässä ilmastosuunnitelmassa tunnistettuja keinoja, joita ei ole valittu mukaan sektorin päästövähennystoimiin. Maataloussektorin vähäinen rooli päästövähennyksien kokonaisuudessa heikentää ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta ja kasaa entisestään paineita sektoreille, joissa päästövähennykset ovat vaikeampia ja kalliimpia.
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Luonnoksessa (sivulla 101) kiinnitetään huomioita tärkeään asiaan, eli siihen, etteivät kansalliset khk-päästöinventaarioiden menetelmät vielä huomioi kaikkia maatalouden päästövähennystoimia riittävän tarkasti. Lauseen rakennetta tulee kuitenkin muuttaa väärien johtopäätösten ehkäisemiseksi. Päästöjä vähentäviä toimia tulee ottaa käyttöön täysin riippumatta khk-päästöinventaariomenetelmien kehittämisen aikataulusta. Luonnoksessa (sivulla 102) viitataan valmisteilla olevaan Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan (MISU). WWF:n mielestä on hyvin ongelmallista, että vielä tällä kierroksella KAISU ja MISU valmistellaan eri aikataulussa. Kokonaiskuvan hahmottaminen on näin ollen hyvin vaikeaa, eikä ole mahdollista varmistaa, ettei KAISUn ja MISUn rajapinnoissa ole aukkoja tai päällekkäisyyksiä. Ilmastolain muutoksella tätä ongelmaa on syytä poistaa. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöistä merkittävin päästöluokka on maaperän N20-päästöt, jotka ovat suuruusluokkaa 3 Mt CO2e/v. Iso tekijä on eloperäisten maiden (=turvemaiden) päästöt. Siksi turvemaiden käyttöön tulee kohdistaa tehokkaita ohjauskeinoja sekä KAISUssa että MISUssa. Samat turvemaita koskevat toimenpiteet vähentävät sekä KAISUn piiriin kuuluvia typpioksiduuli- ja metaanipäästöjä, että MISUn piiriin kuuluvia CO2-päästöja. Luonnoksen mukaan hylättyjä kivennäismaita metsitettäisiin nelinkertainen määrä hylättyihin turvemaihin verrattuna. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen näkökulmasta suhteen pitäisi olla toisin päin. Hylättyjä ja huonotuottoisten turvepeltojen ennallistamiseen pitäisi suunnata selvästi enemmän toimenpiteitä. Turvepeltojen pinta-alan vähentäminen on WWF:n mielestä tarpeellinen osa uskottavaa maatalouden khk-päästöjen vähentämisohjelmaa. Luonnoksen mukaan uusia turvepeltoja raivattaisiin vielä vuonna 2023 peräti 1177 hehtaaria. Ehdotettu turvemaiden raivauksen vähentäminen nykytasosta vain 800 hehtaarialla vuodessa on aivan liian vähän. WWF:n mielestä poliittisin päätöksin olisi varmistettava, että turvepeltojen raivaus loppuu 2–3 vuoden päästä, eikä vasta vuoden 2040 tienoilla. Kansallinen maankäytön muutosvero olisi toimiva keino. WWF:n mielestä muutosveron käyttöönotosta tulee päättää osana KAISUa. Luonnoksessa käsitellään toimenpiteitä, joiden avulla ehkäistään entisten turvetuotantoalueiden siirtyminen maatalouskäyttöön, maatalouden khk-päästöjä vähentävinä toimina, vaikka maatalouden kokonaispäästöt lisääntyisivät siirron seurauksena. Entisten turvetuotantoalueiden uudet käyttömuodot ml ennallistaminen on syytä käsitellä omana, maataloudesta irrallisena kokonaisuutena. WWF Suomi korostaa peltojen käytön merkitystä. Turvemaan nurmiviljely korotetulla vedenpinnalla sekä turvemaan kosteikkoviljely vähentävät turvemaiden khk-päästöjä, ja pinta-alatavoitteita tulisi ainakin tuplata esitetystä. Kerääjäkasvien viljely on hyvä keino lisätä kivennäismaiden orgaanisen aineksen määrää, eli sitoa hiiltä viljelymaahan. Tämä vaikutus näkyy päästöinventaarioissa ennen kaikkea maankäyttösektorilla, eikä taakanjakosektoriin kuuluvassa maataloudessa. WWF Suomi haluaa kuitenkin käyttää tätä esimerkkinä KAISU-luonnoksen puutteista: Hallitus hyväksyi 16.12.2021 ehdotuksen kansalliseksi CAP-suunnitelmaksi. Sen mukaan kerääjäkasvien viljelyä tuettaisiin 350 000 hehtaarilla vuonna 2028. KAISU-luonnoksessa esitetään kuitenkin, että kerääjäkasveja viljeltäisiin vuonna 2030 jo 620 000 hehtaarilla. Näin nopeaa pinta-alan hyppäystä ei voida pitää uskottavana, etenkin kuin nykyinen hallitus ei voi vaikuttaa seuraavaan maataloustukiuudistukseen. Jo nyt alkavalla tukikaudella tulisi pyrkiä paljon lähemmäksi 600 000 hehtaarin pinta-alatavoittetta. Keinolannoitetypen tuotanto on hyvin energiaintensiivistä ja eikä sen käyttö ole kiertotalousperiaatteiden mukaista. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi olisi syytä korvata keinolannoitteet lannalla. Yleensä kannattaa ensin ohjata lanta biokaasun tuotantoon ja prosessin jäteliemi käyttää lannoitteena pellolla. Vaikka lantaa käytettäisiinkin kiertotalousperiaatteiden mukaisesti kasvintuotannon panoksena, on syytä välttää liiallisia typenmääriä ruokinnassa, sillä se kasvattaa typpioksiduulin ja metaaniin päästöjen riskiä. Märehtijöiden ruuansulatuksessa syntyvä metaani on hyvin merkittävä osa maatalouden ilmastopäästöistä. KAISU-luonnokseen sisältyy lypsylehmien metaanipäästöjen vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä. Tämän lisäksi olisi myös syytä kiinnittää huomioita teuraaksi kasvatettujen nautojen metaanipäästöihin. WWF Suomen mielestä suomalaisten lihankulutusta on syytä hillitä aktiivisin politiikkatoimin, esimerkiksi verotuksen avulla, ja siten vähentää lihan kysyntää. Samanaikaisesti, muuttamalla maataloustukijärjestelmää, on syytä edistää tuotannon siirtymistä kasviproteinipainotteisemmaksi. Tältä osin CAP-suunnitelmaehdotus on täysin riittämätön ja siksi KAISU-ohjelmaa tulee vahvistaa kansallisilla toimenpiteillä. Maataloustuotannon osalta HIISI-skenaariotyö perustuu hyvin epätodennäköiseen ja ei-toivottuun oletukseen siitä, elintarvikkeiden kotimainen kysyntä ei juuri muuttuisi vuosina 2019-2050. WWF pitää erittäin todennäköisenä ja toivottavana, että suomalaiset siirtyvät kasvipainotteisempaan ruokavalioon. Ilmastoruokaohjelman (luonnos) tavoitteena on lihan kokonaiskulutuksen vähentäminen kolmanneksella nykytasosta. Siltä osin kuin suomalaiset kuluttavat kotimaisia elintarvikkeita, ruokavalion muutoksilla voidaan vähentää suomalaisen maatalouden päästöjä. KAISU-luonnoksen sivuilla 110-115 kuvataan iso joukko toimenpiteitä, joista ei esitetä tehtävän mitään uusia poliittisia päätöksiä eikä esitetä mitään uskottavia arvoja niiden päästövähennysvaikutuksista. Esimerkkinä todettakoon, että hiilensidontamarkkinoiden vaikutus tilastoitaisiin maankäyttösektorin nieluina. Tämä osio vie huomion KAISU:un sisältyvistä varsinaisista päästöjä vähentävistä päätöksistä ja olisi siten syytä poistaa tästä kappaleesta. WWF Suomen mielestä maatalouden toimista tulee tehdä päästövähennyslaskelmia ennen kuin KAISU-ohjelmaa voidaan vielä hallituksen hyväksyttäväksi. MMM kertoi joulukuussa 2021 antaneensa professori Heikki Lehtoselle toimeksiannon koota ehdotus HERO-ohjelmaksi, jonka avulla varmistettaisiin maatalouden vuoteen 2035 asetetun 29 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttaminen. Tämän ohjelman poliittinen käsittely ajoittunee keväälle 2022. WWF Suomi on erittäin pettynyt siihen, että tämän erillisen ohjelman valmistelua ei ole synkronoitu KAISU-prosessin kanssa.
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • THL kiittää, että ravitsemussuositukset, siirtymä kestävään ruokavalioon, ruokahävikki ja Kansallinen ilmastoruokaohjelma on mainittu suunnitelmassa. Ympäristön kannalta kestävä ruokavalio voi olla eduksi myös kansaterveydellisesti mm. punaisen lihan käytön vähentämisen johdosta. ”Kouluruokailusuosituksissa suositellaan tarjoamaan kasvisruoka kaikille vapaasti otettavana vaihtoehtona joka päivä tai lisäämään ruokalistalle viikoittainen kasvisruokapäivä” (s. 114). Tämän tavoitteen toteutuminen vähentäisi ilmastovaikutuksia, mutta myös edistäisi lasten- ja nuorten kasvamista kestävämpään ruokakulttuuriin.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maataloussektori aiheuttaa noin 22 % taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden osalta kyse on erityisesti EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla (YMP) toimeenpantavista päästövähennystoimista. YMP 2023-2027 uudistuksessa korostuvat erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, eläinten hyvinvointi sekä uusien viljelijöiden saaminen alalle. Viljelijöiden tulotason ylläpitäminen, maaseudun kehittäminen ja riskienhallinnan kehittäminen ovat uudistuksen painopisteitä. Ruuan tuotannon merkitys koko yhteiskunnalle on elintärkeää, toimenpiteillä on säilytettävä kansallinen ruokaturva. YMP:n lisäksi maatalouden osalta tarvitaan kansallisia toimenpiteitä päästövähennysten saavuttamiseen. Suunnitelmassa esitetyt maatalouden päästövähennystoimet liittyvät erityisesti turvemaiden päästöjen hillitsemiseen, kivennäismaiden hiilensidonnan lisäämiseen, täsmäviljelyyn sekä lypsylehmien metaanituoton vähentämiseen. Toimien päästövähennysvaikutukset kohdistuvat maataloussektorin ohella suurelta osin myös maankäyttösektorille. On hyvä, että suunnitelmassa maatalouden osalta tuodaan esille myös muita maatalouden päästöihin vaikuttavia tekijöitä ja toimenpiteitä päästöjen vähentämiseen, kuten ruokahävikki. Ruuantuotannon koko arvoketju pellolta pöytään on huomioitava toimenpiteissä. Pohjois-Pohjanmaa on valtakunnallisesti merkittävä maatalousmaakunta. Päätuotantosuuntia ovat maidon- ja naudanlihan tuotanto. Elinkeinon kannattavuus on olennaista ja on maatilojen omakin etu pyrkiä vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Maataloudella on ilmastonmuutoksen hillinnässä jo nyt olennainen rooli hiilen sitojana. On hyvä, että tämä on tuotu esiin suunnitelmassa. Maatalouden ilmastovaikutuksia tarkasteltaessa on tärkeää huomioida, että: -Maatalous tuottaa valtaosan ihmisten ravinnosta ja sitoo ilmakehän hiiltä; -Kasvihuonekaasupäästöjen hiilensidonnan arviointiin ja laskentaan liittyy vielä paljon epävarmuutta (LULUCF-sektorin osalta). Maatalouden päästöjen laskenta tuotanto- ja kulutusperusteisena tarkasteluna olisi tärkeää kokonaiskuvan saamiseksi ja alueellisen vastakkainasettelun vähentämiseksi. -Maatalouden ilmastotoimiin liittyy myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia (kuten uusiutuvan energian tuotanto ja ravinteet, sekä hiilensidontamarkkinat).
        • Metsähallitus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen Partiolaisten mielestä suunnitelmassa esitetyt toimet ovat hyviä, mutta emme ota kantaa niiden riittävyyteen. Tämän sijaan haluamme korostaa ilmastoimien ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen välistä yhteyttä. Osiossa ehdotetut toimet eivät saa johtaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Suomen luonnossa jopa joka yhdeksäs laji on uhanalainen. (Lähde: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Uusi_arvio__joka_yhdeksas_Suomen_eliolaj(49501) ) Maankäytön kehityksen ja ohjauksen yhteydessä onkin lisättävä luonnonsuojelualueiden määrää. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat katastrofeja, jotka koskettavat ennen kaikkea nuoria sekä tulevia sukupolvia. Nuorisojärjestönä näemme tehtävänämme suojella luontoa ja kannustaa muitakin toimimaan niin, jotta lapsilla ja nuorilla olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus retkeilyyn ja luonnon monimuotoisuudesta nauttimiseen. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen näkyy suunnitelmassa, mutta toivoisimme sen näkyvän vielä vahvemmin. Suomen Partiolaisten mielestä päivitettävissä ravitsemissuosituksissa tulee olla selkeä ja vahva ilmastonäkökulma, kuten esimerkiksi planetaarisen ruokavalion malli. Tämä ajatus sisältynee suunnitelmaan jo osittain, mutta linjausta olisi tarpeen selkeyttää ja vahvistaa. Partio voi tukea suunnitelman toimia kasvatuksessa kestävästä ruuantuotannosta ja –kulutuksesta. Siirtymässä kestävämpään kulutukseen, partio voi erityisesti tukea lasten ja nuorten osaamista huomioida ilmastokysymykset ruokavalinnoissaan. Pyrimme kestäviin valintoihin myös omissa hankinnoissamme. Kiitämme myös rakentavaa ja dialogista lähestymistapaa ruokakeskusteluun erätaukokeskustelujen muodossa. Kannustammekin jatkamaan tätä ja hyödyntämään mallia myös muissa ihmisten arkeen vaikuttavissa osa-alueissa. Suomen Partiolaiset tekevät yhteistyötä Erätauko-säätiön kanssa ja olemme järjestäneet onnistuneita keskusteluja mm. metsäkysymyksistä.
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tavoitetasoon vaan huomautan, että kuten liikenteessä, maataloudessakin keskeinen ongelma on, että jotakin pitää tehdä vähemmän. Turvepellot ovat suuri päästölähde ja keskittyneet vahvasti Keski-Pohjanmaalle. Jos niiden päästöjä halutaan vähentää, pitää maataloutta ajaa alas ja sulkea vanhoja perinnetiloja. Tämä on iso taloudellinen mutta myös paikalliskulttuurinen ongelma. Onko näitä asioita riittävästi mietitty ja sidosryhmien kanssa keskusteltu. Aiheen poliittinen tulenarkuus ei ole sinänsä syy hylätä näitä toimenpiteitä, mutta ne pitää toteuttaa erityisellä huolella ja paikalliset olot huomioiden.
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toimenpidevalikosta puuttuu tai on ilmaistu heikosti tavoite esimerkiksi lihatuotteiden vähentämisestä ruuankulutuksessa ja sitä kautta ruuantuotannossa sekä julkisensektorin omissa ruokapalveluissa. Tätä tukee myös ravitsemussuositusten mukainen syöminen, joka on mainittu. Tämän lisäksi myös maitotuotteiden roolia tulisi tarkastella kriittisemmin ja jos tutkimus niin tukee osoittaa toimenpiteitä niiden käytön järkevöittämiseksi. Biodiversiteetti tavoitteiden huomioiminen yhteishyödyllisesti ilmastotavoitteiden kanssa. Näiden asioiden huomioiminen kasvatuksen ja koulutuksen ja osaamisen kehittämisen alalla. Kestävän ruoantuotannon opetus ja ruokakasvatuksen huomioiminen kasvatus- ja koulutussektorilla, huomioiden myös ruokahävikki.
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kiertotalouden ja maatalouden päästövähennysten kannalta tärkeä energiantuotanto lannasta ei ole edennyt.
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kokonaisuudessa maatalouskysymykset ovat oleellisia. Siten suunnitelma on erityisen tärkeä MTK:lle, joka on ilmasto-ohjelmallaan (2018) sekä yhdessä SLC:n kanssa LUKE:lla teettämän maatalouden ilmastotiekartan (2020) avulla esittänyt ratkaisuja ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen. Koska maataloudessa, kuten metsätaloudessa, kasvien yhteyttämisellä saadaan luonnollisesti poistettua hiilidioksidia ilmakehästä, taakanjakosektorin näkymää on arvioitava myös pelloilla kehittyvien hiilipoistumien kautta, mikä on suunnitelmassa otettu huomioon. Siten suunnitelman on vahvistettava tai vähintään jätettävä optiot maaperän ja kasvillisuuden hiilensidonnalle kunnianhimon lisäämiseksi. Tämä näkemys on linjassa myös komission 55-valmiuspaketin AFOLU-sektoriesityksen kanssa ja korostaa tarvetta olla rajaamatta maan kasvun merkitystä ilmastopolitiikan ulkopuolelle. MTK muistuttaa, että rajoittavat toimet, jotka liittyvät maankäyttöön ja kasvillisuuden hyödyntämiseen maanviljelyssä, eivät voi saada sijaa tässä suunnitelmassa. Ensinnäkin hyvistä viljelykäytännöistä säädetään erikseen CAP:n ehdollisuusvaatimuksissa ja kansalliset kasvilajivalinnat ovat osa yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP). Toiseksi viljelysmaille ja ruuantuotannolle on esitetty lukuisia lisätoimia vailla riittävää vaikutusarviointia. Syynä on mittava tietovaje, joka tulisi suunnitelmassa ilmetä paremmin. Tutkimukseen perustuvan suunnitelman kunnianhimon lisäämisen tarve on ilmeinen eikä epävarmuutta saa peittää. Maatalouden päästövähennysten todentaminen ja ruokaturva Suunnitelmassa todetaan hyvin (s. 101), että “maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia suunniteltaessa tulee tunnistaa ruuan tuotannon merkitys koko yhteiskunnalle ja varmistaa, että esitettävät toimet eivät uhkaa kansallista ruokaturvaa”. MTK muistuttaa, että samalla on varmistettava riittävät tutkimusresurssit vaikutusarviointiin ja kasvihuonekaasuinventaarioon siten, että maatalouden vaikutus päästökehitykseen voidaan tulevaisuudessa todentaa kokonaisvaltaisesti ja luonnonmukaisesti. Suunnitelmaluonnos kuvaa maataloussektorin haastavaa asemaa todeten (s. 66), että “Pääsääntöisesti LULUCF-sektorille on helpompi löytää päästövähennyskeinoja kuin maataloussektorille. Maataloussektorilla keinojen tulisi keskittyä kotieläinten ruuansulatukseen ja lantaan sekä peltojen lannoitukseen liittyviin päästöihin. Näiden toteuttaminen voi olla haastavaa ilman tuotannon vähenemistä.” MTK muistuttaa, suunnitelmassa on kriittisesti tarkasteltava maan satoisuuden suhdetta lannan ja lannoituksen tai kalkituksen käyttöön, jotka nyt raportoidaan päästöinä samoin kuin hyvien satojen kasvintähteet (s. 69). Laskentaa on suunnitelmallisesti tarkennettava siten, että viljelymenetelmien merkitys maaperäpäästöjen ja biomassan hiilensidonnan erotukseen (nettopäästö) tulee todennettua. Pohjoisen sijainnin takia, 60 asteen pohjoispuolella toteutuva maanviljely vaatii työkalupakkiin mahdollisen laajasti maanmuokkaus- sekä kylvömenetelmiä myös jatkossa. Uupuvat maaperän maalaji- ja tutkitut viljelymenetelmäkohtaiset emissiokertoimet on saatava mahdollisimman pian käyttöön, mikä on suunnitelmassa ja tutkimuksen kautta todettava. MTK huomauttaa, että satoisuuden ja maan käytön resurssitehokkuuden merkitys jää suunnitelmassa todentamatta tai aliarvioidaan. MTK huomauttaa, että satoisuuden kehitys voisi olla ylipäätään merkittävämpää, sillä 2,5 %:n lisäisyys tuntuu turhan vaatimattomalta. Täsmäviljelyyn viittaus on välttämätöntä, mutta vaatisi perustaksi ja edellytykseksi maan kasvukunnon, viljavuuden, kasvinjalostuksen sekä IPM- kasvinsuojelun sekä tasapainoisen, kasvin tarpeenmukaisen lannoituksen merkityksen korostamisen. Näitä maankäytön resurssitehokkuutta ja ilmastokestävyyttä edistäviä toimia kuvaa MTK-SLC:n maaperäohjelma (2021), ja ne ovat edellytyksenä myös 4 promillen aloitteelle, johon viitattu nykytoimena (s. 68). Suopohjien maatalouskäyttö Luonnoksen “Entisten turvetuotantoalueiden maatalouskäyttöön siirtymisen rajoittaminen” (s. 106) tekstistä puuttuu perusteita ja määritelmiä. Kyseessä on suunnitelman epäkohta, koska siinä ei kerrota konkreettisia ilmastovaikutuksia tai tarjota markkinavaihtoehtoja tulevaisuuteen. Tutkittua tietoa tarvitaan paljon lisää. MTK myös huomauttaa, että kaikki turvetuotannosta vapautuvat alueet eivät ole paksuturpeisia vaan suuri osa ohutturpeisia ja ojitettuja lohkoja. Lohkojen hydrologiaa on jo muutettu ja turvekerrosta päältä poistettu. MTK muistuttaa, että potentiaalisia ja yksityisomistuksessa olevia maa-aloja on kuluvalla vuosikymmenellä vapautumassa turvetuotannosta kymmeniä tuhansia hehtaareita ja luonnosteltu teksti rajoittaisi maanomistajan oikeutta päättää alueidensa käytöstä.  MTK korostaa, että suopohjien käytössä maanomistajalle tulee jättää vaihtoehtoja kuten metsitys, uusiutuva energia (esim. aurinkopaneelit) ja maatalous. Tässä yhteydessä MTK myös korostaa, että turve- ja multamaat ovat poudankestäviä ja pystyvät tuottamaan hyviä satoja kuivinakin kesinä, mikä on osa huoltovarmuutta. Lisäksi eloperäiset pellot tarvitsevat puolta vähemmän typpilannoitusta, jonka valmistus ilmakehän typpikaasusta sitomalla vaatii paljon energiaa, mikä olisi myös otettava huomioon ilmastovaikutuksia arvioitaessa. Typen lähteistä muodostuu dityppioksidipäästöjä, mutta viimeisimpien tutkimustulosten mukaan päästöt ovat hetkittäisiä piikkejä, joihin vaikuttavat sääolot ja mikrobitoiminta. MTK huomauttaa, että suunnitelman tulisi esittää tutkimuksen lisäämistä, jotta viljelyteknisesti päästäisiin estämään typen tappioita takaisin ilmakehään tai vesistöihin. Peltometsäviljely Peltometsäviljelyyn (sivulla 111) liittyvä lause ”Peltometsäviljely on vanha viljelytapa, jossa pyritään parantamaan maatalouden toimintaedellytyksiä lisäämällä puita ja pensaita perinteisiin maataloustuotantojärjestelmiin.” luo mielikuvan, että se olisi ollut yleisesti käytetty viljelymenetelmä myös Suomessa. Näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) valmistelun aikana on todettu, että peltometsäviljelystä ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä se voisi Suomen olosuhteissa olla vaatien lisätyöstämistä. MTK huomauttaa, että tulisikin mainita peltometsäviljelyn vaativan vielä tutkimusta, tai muuten tuoda esille nykytilanne ja odotukset. Suunnitelmaluonnos lupaa paljon todetessaan, että “peltometsätalouden avulla voi olla mahdollista parantaa peltojen viljavuutta, vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista”. Minkä tyyppisestä viljavuudesta on kyse? Entä puiden juurten vaikutukset salaojiin ja mahdollisiin tukoksiin ja sitä myötä pintavirtailun lisääminen? Maanparannusaineet Osio, jossa kerrotaan maanparannusaineiden mahdollisuuksista parantaa maaperän hiilivarastoa (sivulla 111), vaatii MTK:n näkemyksen mukaan täydentämistä vaikutusten arvioinnilla tai tilannekatsauksella. MTK huomauttaa, että myös tiedonpuutteet/-tarpeet tulisi suunnitelmassa mainita. Hiilensidontamarkkinoiden edistäminen MTK pitää sivun 108 toteamusta ”Hiilensidontamarkkinoiden kehittäminen voisi edistää päästövähennysten aikaansaamista” ponnettoman lakonisena ja kannustaa valtiota edistämään myös maatalousmailla toimivien hiilensidontamarkkinoiden syntymistä. MTK huomioi, ettei asiaan kiinteästi liittyvää EU:n hiiliviljely-/sertifiointialoitetta ole noteerattu käynnissä olevana EU-politiikan kehityskulkuna. Jotta EU-aloitteesta voisi tulla myös suomalaissa olosuhteissa käytännössä toimiva, tulisi aloitteen valmisteluun osallistua aktiivisesti yhdessä komission kanssa. Ravitsemussuositukset Suomen ilmastosuunnitelmaluonnoksessa viitataan ravitsemussuosituksiin (sivu 112–113). MTK korostaa, että ilmastokriteerit on erotettava omaksi kokonaisuudeksi terveyskriteerien rinnalle. Ilmastokriteereissä on tunnistettava pohjoiset erityisolot ja nurmipohjaisen ruuantuotannon suhteellinen etu. Suomen oloissa kasvinviljelyn ja karjatalouden yhdistelmällä saavutetaan ilmastokestävin ja resurssitehokkain ruuantuotanto, sillä 1) karjataloudessa ja bioenergiassa hyödynnettävä nurmi kasvaa Suomessa hyvin ja varmasti ylläpitäen pellon kasvukuntoa ja viherpeitteisyyttä; 2) nurmi on merkityksellinen tekijä ruokakasvien viljelykierrossa parantaen niiden ilmastokestävyyttä ja 3) karjatalous hyödyntää sadot, joiden laatu ei täytä ruoka- tai juomateollisuuden vaatimuksia epäsuotuisina kasvukasvukausina tai korjuuolojen seurauksena. Ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta etuina Suomessa ovat myös runsaat vesivarat ja suhteellisen vähäinen antibioottien käyttö (vain tarpeen mukaan). Biokaasu laajamittaisena ratkaisuna KAISU:n haasteisiin MTK huomioi, ettei kansallista biokaasuohjelmaa kokonaisuutena ja siinä esitettyjen toimenpiteiden toimeenpanoa ole todettu sivulla 108 kohdassa Ravinteiden kierrätys ja biokaasu. MTK kuitenkin kiittää, että muutamat tärkeimmistä kansallisen biokaasuohjelman toimenpiteistä on poimittu ja mainittu kyseisessä kohdassa. MTK:n näkemyksen mukaan biokaasuekosysteemien edistämiselle kokonaisuutena olisi voinut antaa painokkaamman roolin. Nyt esimerkiksi ei ole täysin selvää etenevätkö kaikki kansallisessa biokaasuohjelmassa esitetyt toimenpiteet käytäntöön asti ja miten toimien pidemmän aikavälin vaikuttavuutta mitataan. Lisäksi MTK toteaa huolestuneena suunnitelman laimean biokaasunurmien kehityksen viitatessaan (s. 105) politiikkaskenaarion lisätoimien tuloksena syntyvään pellonkäyttöön (Maanavilja ym. 2021), jossa biokaasunurmiksi suunnitellaan 33 100 ha vuonna 2030 ja 78 500 ha 2040. Merkillepantavaa on, että nämä hehtaarit on suunniteltu vain kivennäismaille. MTK huomauttaa, että biokaasunurmia tarvitaan myös orgaanisille maille ja kysyy miksi suunnitelma ei näe tarvetta ja mahdollisuutta luoda hiiltä sitovaa biokaasunurmimarkkinoita? Tämä ratkaisu mahdollistaisi eloperäisten maiden ilmastokestävän hyödyntämisen biotaloudessa ja ansaitsisi tulla huomioiduksi. Päästövähennyspotentiaali olisi syytä laskea auki.
        • Tiuraniemi Timo
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Maataloutta pitää suunnata aktiivisesti pois eläinperäisestä tuotannosta.
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • "Taakanjakosektorille kuuluvat maataloussektorilla raportoitavat metaani- ja dityppioksidipäästöt, jotka ovat pääasiassa peräisin tuotantoeläimistä, lannasta ja maaperästä, sekä kalkituksen hiilidioksidipäästöt." Ottaen huomioon, että kasvihuonekaasuja syntyy itse eläimistä, on kummallista, ettei maatalouden päästöleikkauksista keskusteltaessa juurikaan kuule puheita siitä, että tuontantoeläinten määrää voitaisiin vähentää. Suomessakin valmistetaan paljon laadukkaita kasviproteiineja, joita voitaisiin tukea tuotannossa ja jalostusasteella vielä enemmän, jotta niistä olisi kilpailukykyisiksi eläinproteiinien korvaajiksi. Reilu siirtymä tulisi maataloudessa aloittaa hyvissä ajoin, jotta turvetuotannon kohdalla turpeen alasajosta syntyneet taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat ja haasteet tuottajille voitaisiin nyt välttää. Eläintuotannon määrän vähentämisen pitäisi lähteä liikkeelle hyvissä ajoin ja sitä pitää taloudellisesti myös tukea, jotta tuottajilla on aikaa sopeutua, kouluttautua ja hahmottaa uusia suuntia omalle toiminnalleen. Tuottajilta pitäisi kysyä, miten siirtymä olisi heidän kannaltaaan oikeudenmukaisinta toteuttaa. Näin muutokset tuntuisivat varmasti myös reilummilta, jos käskyt eivät tule ylhäältäpäin ilman, että asianosaiset otetaan aktiivisisna osapuolina mukaan päätöksentekoon. Uudistavaan viljelyyn pitäisi satsata myös enntistä enemmän resursseja, sillä Suomesta löytyy alan osaamista ja sellaista tieto-taitoa, jos viljelijät varmasti monissa muissa maissa hyötyisivät. "Ruuan kulutukseen liittyvinä toimina keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa nostetiin esille ruokahävikin vähentäminen (ruokahävikin puo-littaminen 2030 mennessä; kansallinen ruokahävikin seurantajärjestelmä, tie-kartta) ja ravitsemussuositusten mukainen syöminen (mm. VN TEAS Ruoka-Minimi -hanke)." Hävikin vähentämisen vaikutuksia väheksymättä pitäisi päästölähteet kertoa totuudenmukaisessa mittakaavassa. Eläinperäisestä ruokavaliosta siirtyminen kasvipohjaiseen ruokavalioon toisi paljon suurempia säästöjä Suomessa kuin hävikin vähentäminen. Tästä aiheesta pitäisi puhua rohkeammin ja pyrkiä siihen, että esimerkiksi että kuntien ruokatarjonta näyttäisi yksittäisille kansalaisille mallia ilmastoystävällisestä syömisestä. "Maatalouspolitiikka on oletettu WEM-skenaariossa samanlaiseksi kuin 2014–2020 kauden maatalouspolitiikka. Mahdollisia EU-tukien muutoksia ei ole huomioitu 2020 jälkeen." EU:n maataloustukien muutosta Suomi on jarruttanut itsepintaisesti siitä huolimatta, että EU komissiolta tulleet ehdotukset (CAP-suunnitelmaan) olivat kohtalaisen linjassa EU:n ilmastopolitiikan ja Pellolta pöytään -strategian kanssa. Kansalaisen näkökulmasta katsottuna on ihmeellistä, että tutkittua tietoa ei oteta vakavasti, ja reilun siirtymän sijaan keskitytään pitämään kiinni kestämättömiksi todetuista keinoista.
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Keski-Pohjanmaan liiton mielestä maatalouteen suunnatut lisätoimet ovat riittäviä. Keski-Pohjanmaan liiton näkemys, että maataloudessa toimijat ovat sitoutuneet tekemään osuutensa vähähiilisyystavoitteiden edistämiseksi, kunhan toimenpiteet asetetaan järkevästi ja suhteutetaan toimijoiden mahdollisuuksiin edistää lisätoimia. Luonnoksen "Entisten turvetuotantoalueiden maatalouskäyttöön siirtymisen rajoittaminen" tekstistä puuttuu perusteita ja määritelmiä. Toimenpiteen ilmastovaikutukset tulisi tarkentaa tekstissä. Luonnosteltu teksti rajoittaisi maanomistajan oikeutta päättää alueidensa käytöstä. Keski-Pohjanmaalla vapautuu lähivuosina satoja hehtaareja turvetuotannosta, ja tärkeää jättää suopohjien käytössä maanomistajalle vaihtoehtoja kuten esim. uusiutuva energia
        • Gasgrid Finland Oy, Olli Sipilä, Toimitusjohtaja
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Gasgrid Finland toivoo biokaasun roolin vahvistamista ja ravinnekierron sekä kiertotalouden konkretisointia suunnitelmassa. Biokaasusektorin kehittäminen, sen kasvupotentiaalin hyödyntäminen sekä pyrkimys kohti hiilineutraaliutta ovat olennaisia ilmastotoimissa.
        • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Maatalouden ilmastotoimet ovat erittäin tärkeitä taakanjakosektorin osalta. Suurella todennäköisyydellä yksin CAP27 –ohjelman toimenpiteillä ei asetettuja tavoitteita saavuteta. Maatalouteen ja kestävään ruokajärjestelmään kytkeytyy laaja ELY-rooli, joka liittyy mm. investointitukiin, rahoitukseen, koulutukseen, neuvontaan ja valvontaan. Suomen CAP-suunnitelma 2023-2027 ohjaa hillintä- ja sopeutumistoimiin, joiden rahoituksessa ELY-keskuksilla on merkittävä rooli. Myös muita toimintatapoja tulee kehittää maatalouden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi Järvi-Suomen ELY-keskuksista käsin koordinoidaan erityistä maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaa, jossa pyritään ottamaan haltuun ilmastokysymyksiä ruohonjuuritason näkökulmasta. Joutomaiden metsitystuet ovat olleet suosittuja ja niiden jatkaminen on kannatettavaa. ELY-keskukset ottavat tukilausunnoissa kantaa luonnon monimuotoisuus-, maisema-, kaava- ja vesitalousvaikutuksiin. Myönnettyjen tukien ilmastovaikutuksia tulisi seurata ja tämän perusteella kohdentaa tukia tulevaisuudessa paremmin. Myös hiilensidontamarkkinoiden edistämisen toimenpiteissä ELY-keskusten asiantuntijaroolilla voisi olla oma merkityksensä sekä sidonnan todentamiseen valtakunnallisesti yhdenmukaisesti että rahoituksen keinojen hyödyntämiseen liittyen. KAISUssa esitetut luomutuotannon ilmastovaikutukset kaipaavat tarkennusta siitä, onko luomutuotanto aina päästöjen kannalta positiivista. Luo-mutuotanto on erittäin kannatettavaa, mutta kuormitus tuotettua kiloa lopputuotetta kohti saattaa olla jopa tavallista suurempi.
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kunnianhimon lisääminen maatalouden osalta tarkoittaa maatalouden hiilensidontamahdollisuuksien parempaa tunnistamista ja vahvempia toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Rajoittavat toimet eivät edistä sen enempää maatalouden perustehtävää eli ruoan tuottamista eikä myöskään ilmastotavoitteita, jos maatalouden harjoittaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Tällä hetkellä elintarvikeketju ei ota huomioon maatalouden kustannuksia eikä maatalouden tuottamien tuotteiden laatu- eikä ympäristötekijöitä tuotteiden hinnoittelussa. Käytännössä kauppa Suomessa maksaa halvinta mahdollista hintaa ja kaikki suomalaisen maatalouden vahvuudet ilmaston, eläinten hyvinvoinnin ja laadun osalta menevät kaupan kautta kuluttajille kaupantekijäisinä. Lainsäädännöllä eikä hallinnollisesti tule lisätä maatalouden tekemälle ruoan tuottamiselle lisätaakkaa, mikä se ei pysty taloudellisesti sitä kantamaan. Maataloudessa on kyse ruoasta, mutta myös ruokaturvasta, huoltovarmuudesta ja koko maan elinvoimaisuudesta. Tässä kotieläintuotanto on erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomessa keskeisessä roolissa. Luontaiset olosuhteet tällä alueella ovat pääosin sellaisia, jossa kotieläimet pystyvät muuttamaan ihmisille kelpaamatonta raaka-ainetta maidoksi ja lihaksi. Pellot soveltuvat tällä alueella valtaosin nurmen ja rehuviljan tuotantoon, josta varsinkin nauta ja lammas pystyvät muokkaamaan tehokkaasti ihmisille kelpaavaa ravintoa. Kunnianhimoisemmat toimenpiteet tarkoittavat MTK-Etelä-Savon näkökulmasta hajautetun maataloustuotannon vahvistamista ja keskittämiskehityksen kääntämistä takaisin hajautettuun tuotantoon. Tämä on ilmaston, eläinten hyvinvoinnin, eläintautien ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta paras vaihtoehto, joka vaatii myös politiikkatoimia. Peltometsäviljelystä voi yksittäisenä kohtana todeta, ettei se ole perinteinen suomalainen maatalouden harjoittamisen tapa eikä siten automaattisesti ole jollain tapaa parempi kuin suomalainen perinteinen maatalouden harjoittamisen malli. Suomessa, varsinkin Itä- ja Kaakkois-Suomessa pellon ja metsän sekä vesistöjen suhde on sellainen, jossa peltoa on erittäin vähän kokonaismaa-alasta. Alueen maatilat ovat nämä yhteenlaskien käytännössä kaikki hiilineutraaleja, jos otetaan huomioon myös niiden metsät. Käytännössä ne sitovat hiiltä enemmän kuin, mitä niiltä sitä vapautuu. Ilmastopolitiikkaa ei pidä kytkeä ravitsemuskysymyksiin. Kuten edellä todettua Suomen vahvuus on kestävässä kotieläintuotannossa, joka pystyy tuottamaan merkittävän osan kansalaisten tarvitsemasta ravinnosta. Kotieläintuotanto muuttaa ihmiselle kelpaamatonta raaka-ainetta ihmiselle hyödynnettävään muotoon. Tähän ei mikään muu ruokajärjestelmä pysty. Biokaasun merkitys on jäänyt suunnitelmassa liian pienelle huomiolle. Suomessa on laadittu kansallisen biokaasuohjelma, jota tulee edistää kaikilla politiikan osa-alueilla, myös ilmastopolitiikassa. Liikennebiokaasu pystyy tarjomaan ratkaisuja sen tuotantoketjussa lukuisiin eri ilmastokysymyksiin.
        • ProAgria Keskusten Liitto ry, Kari Maarit
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Painetta pellonraivaukseen on vähennettävä yhteistyötä edistämällä ja toimivilla peltomarkkinoilla, tarvittaessa valtion lunastustoimilla kuten tilusjärjestelyissä. Entisillä turvetuotantoalueilla tulisi tuottaa mieluummin turpeen korvaajia kuten pajua ja metsityksessä huomioitava alueellinen pellontarve, jotta se ei aiheuta raivaamispainetta. Kosteikkojen perustaminen on ilmaston lisäksi tehokas ekosysteemipalvelu, mutta tämä pitäisi näkyä myös hiilikrediitteinä, kuten muissakin Euroopan maissa asiaa intensiivisesti tutkitaan mm. Carbon Connects -hankkeessa. Turvemaiden kategorinen ohjaaminen märkäviljelyyn tai kosteikoiksi ei ole taloudellisesti kestävää, vaan satoisat turvepellot maidontuotantoalueella ovat elintärkeä osa ruokaketjua. Ravinteiden käytön tarkentamisessa ei vain vähennetä, vaan lannoitetaan ravinteiden oikeassa suhteessa, oikeaan aikaan ja oikeissa olosuhteissa. Tärkeää on tunnistaa ravinteiden tarpeen lisäksi ravinnevarastot, mihin tarvitaan viljavuustutkimusta syvällisempiä menetelmiä. Nautojen ruokintaa pitää tarkastella kokonaisuutena: luontaisen ravinnon ja käyttäytymisen näkökulmasta, maankäytön muutoksena ja diversiteettipalveluina. Vähennys karkearehun osuudessa dieetissä voi johtaa tilatasolla peltopäästöjen kasvuun ja lisätä myös ostorehujen tarvetta sekä vähentää kannattavuutta ja turvepeltoalueilla maatalouden elinvoimaisuutta.
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Maatalouden päästöjä on tiukennettava. Maatalous on toiseksi suurin päästäjä taakanjakosektorilla, eivätkä maatalouden päästöt ole vähentyneet kuluvalla vuosituhannella käytännössä yhtään. Suunnitelmassa tavoite on vähentää päästöjä n 6%, mikä on käytännössä samaa luokkaa kuin MTK:n ilmastotiekartan WEM-skenaariossa, missä maatalouden päästöille ei tehdä mitään vaan pieni vähennys syntyy itsestään ilman mitään toimenpiteitä. Ehdotuksen kunnianhimon taso on siis jokseenkin nolla. MTK:n ilmastotiekartan WAM1-skenaarion realistisilla ilmastotoimilla maatalouden päästöt alenevat 29% vuoteen 2035 mennessä. MTK:n ilmastotiekartan WAM1-skenaarion pitäisi täten ehdottomasti olla lähtötasona KAISUssa.
        • Ilmatieteen laitos
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Suunnitellut maatalouden kasvihuonekaasujen päästöjä vähentävät ja hiilensidontaa edistävät toimet ovat oikean suuntaisia, mutta monien toimien vaikutus ei näy kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa tai toimien vaikutusta ei arvioida siinä luotettavasti. Kansallista kasvihuonekaasulaskentaa onkin kehitettävä niin, että toimien vaikutus näkyy inventaariossa luotettavasti. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) toimet ovat pinta-alaperustaisia, eivät tulosperustaisia. Suunnitelmassa esille nostettu hiilensidontamarkkinoiden edistäminen edellyttää peltolohkokohtaisen hiilitaseen ja kasvihuonekaasujen laskentajärjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa. Nykyisen kansallisen kasvihuonekaasujen inventaariojärjestelmän laskenta on alueellista. Lisäksi on ratkaistava, miten hiilensidontamarkkinoiden hiili erotetaan kansallisesta taseesta kaksoislaskennan välttämiseksi. Maatalouden ilmastovaikutusten parantamiseen tähtäävien toimien suunnittelussa ja hiilensidontamarkkinoiden edistämisessä on arvioitava KAISU-jakson aikana muuttuvan ilmaston vaikutukset hiilensidontaan ja kasvihuonekaasupäästöihin. Ilmastonmuutos vaikuttaa sekä hiilensidonnan että hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjen biologisiin prosesseihin viljelymailla.
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tutkimukseen pohjautuvan ilmastoviisaan maatalouden roolia tulisi kasvattaa huomioiden myös metsien ja puiden roolin.
        • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Kunta voi osaltaan vaikuttaa maatalouden päästöihin ainoastaan välillisesti, pääosin hankintojen kautta. Maataloudessa saavutettavat päästövähennykset liittyvät ensisijaisesti siihen, miten kannattavaa tuotantotavan muuttaminen on ja tuetaanko ilmastotoimenpiteitä myös taloudellisesti. Ruokahävikin pienentäminen on mahdollista kunnan omissa ruokapalveluissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja laitoksissa. Toimenpide on hyvä kannustin, sillä hävikin vähentäminen tuo myös kustannussäästöjä. Hiilensidontamarkkinoiden kehittäminen edellyttää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävien hiilensidontamarkkinoiden pelisääntöjen kehitystä kansallisesti ja kansainvälisesti. Kompensaatioiden todentaminen on ensisijaisen tärkeää päästökompensaatioiden luotettavuuden varmistamiseksi. Järjestelmän kehittäminen mahdollistaa kunnille paikallisten päästökompensaatiohankkeiden toteuttamisen.
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • EU:n CAP-maatalousuudistus ei tue päästövähennyksiä ja kestävää maataloutta. Maataloustukijärjestelmä on uudistettava niin, että ympäristölle haitallisen eläintuotannon tukemisesta siirrytään kasviperäisen ruoantuotannon tukemiseen.
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Kausi- ja lähiruuantuottajille parempi hinta vaikka tuetusti. Nyt lentorahtina tuetaan ulkomailta lennätettäviä ruoka-aineita meille. Tuottajia on tuettava siirtymässä, koulutusta lisää. Kaipaan suoramyyntipisteitä, jolloin kaupan ja kuljetusten osuutta ruuasta voidaan siirtää tuottajalle. Maaperän hyvinvointi edellyttää riittävää ja kasvavaa kotimaisuusastetta sekä luomutuotannon lisäämistä ruuantuotannossa. Tuottamattomien peltojen metsitystä harkittava.
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Hämeen liitto pitää maatalouteen suunnattuja lisätoimia riittävinä. Toimia toteutettaessa tulee huolehtia siitä, että Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) mainitut painopisteet eivät vaarannu vaan niiden toteutumista edistetään tasapuolisesti.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Maataloudessa on potentiaalia lisätä sivuvirtojen kiertotaloutta ja uusiutuvaa energaintuotantoa. Maataloudessa voidaan edistää rakennusten energiatehokkuutta ja paikallisia uusiutuvia energiaratkaisuja.
        • 4a Rakennusten erillislämmitykseen suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus
        • Lilja Rauna
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Miettinen Iiris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Pietilä Pauli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karjalainen Natalia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autoliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suortti Jussi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lehtonen Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Linnekoski Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Järvelä Elina, Lausunnon antaja on yksityinen henkilö.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Humuskampanja, www.humuskampanja.fi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Lämmitysenergia Yhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Tekniikan Akateemiset TEK ry, Teini Jussi-Pekka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Nuohousalan Keskusliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Espoon kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 14
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Miesten tasa-arvo ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Heikkilä Esa, 75 vuotias työeläkeläinen
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Korhonen Markus
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • 4b Rakennusten erillislämmitys - avovastaus
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Rakennusten vähähiilisyysratkaisut ovat sektori, jota täytyisi kokonaisuutena painottaa. Tällä osa-alueelle tulisi tukea energia ja rakennussektorin kokonaisuuden vähähiilisyyskehitystä. Hyvin toimivista työkaluista toimialojen energiatehokkuussopimusten kiinteistöalan toimenpideohjelmat ovat oivallinen esimerkki.
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Puun käyttö lämmityksessä on Suomen vahvuuksia. Se vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta, riippuvuutta tuontienergiasta ja ylläpitää sekä parantaa metsiemme kasvua, mikä edelleen parantaa metsien hiilensidontaa. Puun käyttöä tulee edistää myös ilmastopolitiikan keinoin.
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kevyen polttoöljyn biokomponentin jakeluvelvoitteen nostaminen 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä tukee osaltaan päästöjen vähentämistä, mutta sen vaikutus pienenee öljyn käytön vähentyessä. Näemme sen lisäksi siksi tärkeänä, että edistetään myös uusiutuvan korkeaseoslämmitysöljyn ja/tai 100% uusiutuvan lämmitysöljyn käyttöä yhtenä lämmityksen vaihtoehtona. Tämä voisi tarkoittaa korkeaseosbiopolttoaineen / 100% uusiutuvan lämmitysöljyn vapauttamista valmisteverosta ja/tai käytön mahdollistavien laitteiden tuomista energia-avustuksen piiriin. Avustus ja verovapaus tulisi luonnollisesti ehdollistaa käyttäjän velvollisuuteen korkeaseosbiopolttoaineen käytön todentamiseen. Näin mahdollistettaisiin kustannustehokkaammin fossiilisen öljylämmityksen vähentäminen, kun kaikkien kiinteistöjen ei tarvitse investoida kokonaan uuteen lämmitysjärjestelmään. Tämä tukisi varsinkin vähemmän öljyä käyttävien sekä elinkaarensa lopussa olevien kohteiden lämmityksen siirtymistä pois fossiilisesta öljystä ja varmistaisi parempaa energiaturvallisuutta. Suomessa iso osa pientalojen lämmityksestä perustuu kiinteistökohtaiseen puuenergiaan. Päälämmityslähteenä on noin 200 000 kiinteistössä klapeilla/haloilla, hakkeella tai pelletillä toimiva keskuslämmitys. Kattiloiden keski-ikä on hyvin korkea ja järjestelmät ovat osin teknisesti myös selvästi jäljessä nykyteknologioita. Uusilla järjestelmillä vuositason energiatehokkuus voi olla kymmeniä prosentteja parempi. Samoin Suomessa lämmitetään puulla arviolta yli miljoonassa tulisijassa täydentävänä lämmönlähteenä. Tulisijojen osalta on merkittävä potentiaali parannuksiin energiatehokkuudessa ja ilmapäästöjen (PM, BC, OGC) hillitsemisessä korvaamalla heikoimpia laitteita. Vanhan laitekannan uusimista tulisi edistää eri keinoin. Romutuspalkkiotyyppistä mallia on tehokkaasti toteutettu joissain muissa maissa. Tällaisten kannustimien puutteesta mainitsi myös OECD joulukuussa 2021 julkaistussa Suomen maa-arvioraportissaan. OECD Environmental Performance Reviews: Finland 2021 https://www.oecd.org/environment/country-reviews/oecd-environmental-performance-reviews-finland-2021-d73547b7-en.htm
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Energiatehokkuusdirektiivin revisoinnissa ehdotetaan tehostamistavoittetta nostettavaksi 0,8 prosentista 1,5 prosenttiin vuositasolla. Rakennusten osalta Suomi on tähän mennessä saavuttanut energiatehokkuustavoitteensa kustannusoptimaalisesti etenkin yhteisesti kehitetyn sääntelyn avulla. Uusi kiristys voi johtaa kustannustehottomiin ratkaisuihin, joista yhtenä esimerkkinä on vaatimus rakennusten peruskorjausten lähes nollaenergiataso. Rakennusten erillislämmityksen politiikkatoimien vaikutusarviointiin on sisällytetty EU-tasoisen päästökauppajärjestelmän käyttöönotto. Avoimena kysymyksenä on se, aikooko hallitus esittää tilalle kansallista päästökauppaa, jos EU-tason päästökauppa ei toteudu aiotussa aikataulussa. Vauhdittaessa öljylämmityksestä luopumista tulisi varmistaa, ettei kilpailua lämmitysmarkkinoilla vääristetä valtion toimesta liiallisilla tai huonosti suunnatuilla tuilla. Parannettavaa on esimerkiksi energia-avustuksissa, joita ARA myöntää asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Taakanjakosektorille näistä avustuksista on kohdistunut euromääräisesti vain pieni osa ja avustettavien toimenpiteiden päästövähennykset jäävät pieniksi silloin, kun ne kohdistuvat lämmitysmuodon vaihtoon johtuen käytetystä laskentamenetelmästä. Jos näitä avustuksia jatketaan vuoden 2022 jälkeen, niiden kriteerit tulee muuttaa siten, että ne aidosti johtavat energiatehokkuuden parantamiseen (rakennuksen energiantarpeen vähentämiseen) ja sitä kautta muodostuviin päästövähennyksiin.
        • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Siirtyminen pois fossiilisista lämmitystavoista tukee kuntien energia- ja ilmastotyötä ja sen edistäminen on siksi kannatettavaa. Suosituin ratkaisu on kaukolämpö, mutta erillislämmityksistä erilaiset lämpöpumppuratkaisut ovat yleistyneet. Toisaalta muuttoliike ja taloudelliset vaikeudet voivat paikallisina olosuhdetekijöinä hidastaa öljylämmityksestä luopumista sellaisissa rakennuksissa, joihin ei ole niiden sijainnin, iän ja ennustetun käyttötarpeen vuoksi teknis-taloudellisesti perusteltua tehdä lämmitysjärjestelmän vaihdon kaltaisia suuria investointeja, joihin usein liittyy vielä sähköjärjestelmän kapasiteetin nosto. Osa rakennuksista on järkevintä jopa purkaa lähivuosina. Kuntasektorin rakennuskannan heterogeenisen tilanteen vuoksi Kuntaliitto pitää myönteisenä KAISUssa esitettyä kieltojen ja sanktioiden sijasta avustuksilla, tuilla ja informaatio-ohjauksella. Mahdollinen EU-tasoinen päästökaupan laajennus lämmitykseen ohjaa myös markkinaehtoisesti rakennusten lämmitystä pois fossiilisista polttoaineista. Kuntaliitto ehdottaa kuitenkin taloudellisia tukia koskeviin ehtoihin mahdollisuutta jatkossa hyödyntää myös ns. hybridilämmitystä, jos rakennuksen öljylämmitysjärjestelmä on vielä hyväkuntoinen. Maalämmön tarvitsemia energiakaivoja ei saa tehdä pohjavesialueelle. Jos kaukolämpöäkään ei ole rakennukseen saatavilla, vaihtoehdoksi jää usein vain ilma-vesilämpöpumppu. Sään kylmetessä ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde laskee voimakkaasti, minkä vuoksi kovimmilla pakkasilla tarvitaan sähkövastuksen apua riittävän kuuman, jopa yli 70-asteisen menoveden tuottamiseksi. Ilma-vesilämpöpumpun ja öljylämmityksen yhdistelmä on helposti ns. priimattavissa siten, että öljyä käytetään lämmitykseen vain silloin, kun se on taloudellisesti järkevintä (yli 10–15 asteen pakkaset). Hybridijärjestelmä on myös sähköjärjestelmän toimintaa ajatellen järkevä, sillä se ei ilma-vesilämpöpumpun tapaan kovimmilla pakkasilla turhaan lisää valtakunnallisen sähköntuotannon huipputehon tarvetta. Vuoden 2021 alusta markkinoille tullut ja syyskuun 2021 alusta maanlaajuisesti saatavilla ollut uusiutuva lämmitysöljy vähentää öljylämmityksen hiilidioksidipäästöjä valmistajan mukaan noin 90 % verrattuna fossiiliseen lämmitysöljyyn. Uusiutuva lämmitysöljy on ainakin toistaiseksi kalliimpaa kuin fossiilinen lämmitysöljy, mutta joissakin kunnissa sillä voi olla merkitystä yhtenä päästöjen vähentämisvaihtoehdoista. Vuoden 2030 aikoihin voi myös synteettisten polttoaineiden kehitys olla jo niin pitkällä, että markkinoilla on tarjolla tai piakkoin tulossa uusia, ympäristöystävällisiä lämmitysöljyjä. Hybridilämmitys olisi silloin yksi mahdollinen ympäristöystävällinen ja energiatehokas vaihtoehto muiden rinnalla. Uusiutuva lämmitysöljy ja mahdolliset synteettiset polttoaineet pitäisi ottaa keinovalikoimassa huomioon, sillä KAISUn tavoitteena on luopua nimenomaan fossiilisesta lämmitysöljystä, ei lämmitysöljystä yleensä.
        • Hänninen Siiri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • On varmistettava taloudellinen tuki kaikille niille, jotka haluavat siirtyä pois öljylämmityksestä, mutta joilla ei ole varaa siihen. Ilmastoratkaisut eivät saa jäädä varallisuudesta kiinni, ja tästä valtion ja kuntien on pidettävä huolta. Vanhoja rakennuksia on muutettava energiatehokkaammiksi mahdollisuuksien mukaan. Rakennuksen korjaaminen on lähes aina ekologisempaa kuin uuden rakentaminen eikä uusien määräysten tulisi kannustaa rakennusten purkamiseen. Puu ei ole hiilineutraali lämmönlähde, kuten joissain lausunnoissa on esitetty.
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Taakanjakosektorin nykytilanne. Rakennusten erillislämmitys 5.3.3 Nykytoimet, jotka kohdistuvat nimenomaisesti taakanjakosektorilla olevien rakennusten öljylämmityksestä luopumiseen, ovat kannatettavia ja ne kohdistuvat teknologianeutraalisti vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin. Suuri osa fossiilisesta lämmitysöljystä käytetään avustusten kohteena olevissa rakennuksissa: pientaloissa, maatalouskiinteistöissä tai valtion ja kuntien palvelurakennuksissa. Kannatamme näiden tukimuotojen jatkoa, vaikkakin säästetyn hiilidioksiditonnin kustannus nousee korkeaksi. Kannatamme myös öljylämmityksen energiatehokkuussopimuksen (Höylä IV) mukaista toiminnan jatkamista. Sopimusmallin mukainen toiminta antaa mahdollisuuden fossiilisen öljyn käytön vähentämiseen kevyemmillä toimenpiteillä niissä rakennuksissa, joissa lämmitysmuodon vaihtaminen ei ole järkevää. Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen. Rakennusten erillislämmitys 6.2.3 Ympäristöministeriössä valmisteilla olevassa öljylämmityksen luopumisen toimenpideohjelmassa osa esitetyistä toimenpiteistä kohdistuu myös taakanjakosektorin ulkopuolisiin rakennuksiin. Kritisoimme nykyisiä laskentamenetelmiä ja kriteeristöä energia-avustuksissa, joita ARA myöntää asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Taakanjakosektorille näistä avustuksista on kohdistunut euromääräisesti vain pieni osa ja avustettavien toimenpiteiden päästövähennykset jäävät pieniksi silloin, kun ne kohdistuvat lämmitysmuodon vaihtoon johtuen käytetystä laskentamenetelmästä. Jos näitä avustuksia jatketaan vuoden 2022 jälkeen, niiden kriteerit tulee muuttaa siten, että ne aidosti johtavat energiatehokkuuden parantamiseen (rakennuksen energiantarpeen vähentämiseen) ja sitä kautta muodostuviin päästövähennyksiin. Kriteerejä määritettäessä tulee ottaa huomioon, että niissä tunnistetaan kaukolämmön ja kaukolämpöverkkojen rooli hiilineutraalin energiajärjestelmän mahdollistajana. Kaukolämmön päästöt ovat jo nyt monessa kaukolämpöverkossa pienet ja myös koko Suomen tasolla vähähiilistymisen vauhti on kaikkia olemassa olevia skenaarioita huomattavasti nopeampaa. Tätä muutosta ei saa heikentää ohjauskeinoilla, jotka voivat toimia esteenä investoinneille hiilineutraaliin lämmöntuotantoon. On myös vältettävä päällekkäisten, mahdollisesti jopa eri suuntiin ohjaavien toimenpiteiden käyttämistä. Nyt esitetyissä politiikkatoimissa on mukana myös sellaisia toimenpiteitä, joiden ohjausvaikutus taakanjakosektorille on heikko, ja huonosti toteutettuna niillä on energiajärjestelmämme hiilineutraalisuuskehitykseen jopa negatiivinen vaikutus. Ohjauskeinoja valittaessa ja täsmennettäessä on olennaista tiedostaa, että lämpöverkoista rakennukseen toimitetun hiilineutraalin energian (ns. ostoenergian) tulisi olla saman arvoista rakennuksessa itse tuotetun vastaavan energian kanssa. Energiasysteemin integraation ja kokonaistehokkuuden kannalta järkevällä tavalla tuotettua hiilineutraalia lämmöntoimitusta tulisi siksi edistää voimakkaammin ja siten mahdollistaa lämmityssektorin nopeampi skaalautuminen taajama-alueilla kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035.
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • • Esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasu otetaan mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitteeseen (koskee teollisuutta, työkoneita, lämmitystä) pikaisesti. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että EU:n päivitetyn energiaverodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, ja ylipäätänsä energiaverotuksen muuttamisen yhteydessä, varmistetaan kestävien uusiutuvien polttoaineiden kohtuullinen kokonaisverotaso suhteessa muihin käyttövoimaratkaisuihin.
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • .
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kevyen polttoöljyn uusiutuvan energian jakeluvelvoitteen nostoon liittyy samoja ongelmia kuin liikenteen jakeluvelvoitteessa KAISU:ssa yhtenä vaihtoehtona on esitetty kevyen polttoöljyn (POK) uusiutuvan jakeluvelvoitteen nosto jo päätetystä 10 %:sta (vuonna 2030) mahdolliseen 30 %:iin. POK:n kokonaiskulutus Suomessa on nykyisin vuosittain noin 1,8 mrd. litraa (vrt. liikenne noin 4,8 mrd. litraa), eli jakeluvelvoitteella on huomattavat seuraukset ottaen huomioon myös muiden sektoreiden jakeluvelvoitetasot. Onkin tärkeää huomioida, että kevyen polttoöljyn jakeluvelvoitteen täyttäminen on suurelta osin riippuvainen samoista rajallisista raaka-aineista liikenteen jakeluvelvoitteen kanssa (erityisesti HVO). Merkittävä korotus POK:n jakeluvelvoitteessa luo samoja haasteita kustannustehokkaiden ja todellisten päästövähennysten saavuttamisessa kuin yllä kuvattu liikenteen jakeluvelvoite. Mahdollista POK:n jakeluvelvoitteen korottamista suunniteltaessa tulee tehdä huolellinen hintavaikutusarvio mukaan lukien hintavaikutus liikenteen polttoaineiden puolelle.
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Myös erillislämmityksen osalta on varmistettava budjetoitujen varojen riittävyys toimien toteuttamiseen. STY pitää myös erittäin tärkeänä jo säädettyjä sähköveron alennuksia, jotka kannustavat sähköistämään maatalouden toimia. Sähkövero tulee pitää mahdollisimman matalana myös jatkossa.
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Päästöt ovat laskeneet trendinomaisesti vuosia, päästöt olivat vuonna 2019 2,4 Mt CO2-ekv. Päästöt ovat puolittuneet vuodesta 2005. Taustalla on erityisesti öljylämmityksen väheneminen ja parantunut energiatehokkuus. Päästöt puolittuvat edelleen vuoteen 2035 mennessä nykytoimilla. Öljystä luopumista (yleensä pieniä kiinteistöjä, jotka siirtyvät maalämpöön) edistetään valtion myöntämillä avustuksilla. Avustuksen suuruus on enimmillään 4 000 euroa, mikä on arviolta noin 25 prosenttia energiaremontin kokonaishinnasta. EU-tasoinen liikenteen ja erillislämmityksen päästökauppa on edelleen valmistelussa. Koska päästökaupan toteutuminen ja muoto ovat yhä epävarmoja, niiden laskeminen mukaan päästövähennyksiin ei ole varovaisuusperiaatteen mukaista. Tämä tarkoittaa, että jos tällaiset toimenpiteet eivät etene, päästövähennystavoitteet karkaavat, ellei niiden tilalle luoda vastaavia päästövähennyksiä aikaansaavia toimenpiteitä. Kansallinen fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelman arvio on, että öljylämmitys vähenee 2030 mennessä 95-prosenttisesti. Arvio on oikeansuuntainen ja nykyiset toimenpiteet ovat riittäviä. Öljylämmityksen korvaamisessa on pitkään ollut haasteena muuttotappioalueiden lämmitystaparemontit. Monesti itse kiinteistön arvo on vain hieman enemmän kuin esimerkiksi maalämpöremonttiin vaadittava investointi. Öljypoltin ja muu laitteisto on kuitenkin uusittava 20–30 vuoden välein, jolloin nykyiset ohjauskeinot kannustavat lämmitysjärjestelmän päivitykseen. Lisäksi joulukuussa 2021 on tullut voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jonka mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosenttia on oltava uusiutuvaa energiaa. Käytännössä kunnan rakennusvalvontaviranomainen ei muutoksen jälkeen enää myönnä lupaa rakennukselle, jonka pääenergianlähde perustuu fossiilisen energian, kuten öljyn, käyttöön. Vaatimus 30 prosentin biokomponenttiosuuteen öljylämmityksessä on erikoinen uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa mainitun 38 prosentin uusiutuvan minimiosuuden vuoksi. On suoraan sanoen uusiutuvan raaka-aineen haaskausta käyttää sitä kiinteistöjen lämmitykseen, kun tarjolla on ilmeisiä vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi kaukolämpö ja erilaiset lämpöpumput.
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Työ- ja elinkeinoministeriö pitää tärkeänä, ettei sektori-integraation edellytyksiä energiajärjestelmätasolla heikennetä. Sektori-integraatio mahdollistaa myös osaltaan uusiutuvan energian lisäämistä. Siksi tulisi huolehtia siitä, etteivät kaupungeissa ja taajama-alueella sijaitsevat rakennukset siirtyisi liiallisessa määrin talokohtaisiin lämmitysjärjestelmiin, vaan että kaukolämpöjärjestelmä pysyisi kilpailukykyisenä vaihtoehtona. Suomessa kaukolämpöverkot toimivat sektori-integraatiota edistävinä alustoina mahdollistamalla esimerkiksi geolämmön, datakeskusten ja teollisuuden hukkalämpöjen laajamittaisen hyödyntämisen sekä rakennusten kysyntäjouston. Vauhdittaessa öljylämmityksestä luopumista tulisi varmistaa, ettei kilpailua lämmitysmarkkinoilla vääristetä valtion toimesta liiallisilla tai huonosti suunnatuilla tuilla. Näemme tämän varteenotettavana riskinä suunnitelmassa esitetyillä politiikkatoimilla. Rakennusten erillislämmityksen politiikkatoimien vaikutusarviointiin on sisällytetty EU-tasoisen päästökauppajärjestelmän käyttöönotto. Epäselväksi jää, aikooko hallitus esittää tilalle kansallista päästökauppaa, mikäli EU-tasoinen päästökauppa ei toteudu riittävän nopeasti tai mahdollisesti millä muilla toimilla se korvattaisiin.
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Westenergy tukee yleisesti toimia lämmityksen vähähiilistämiseksi. Suhtaudumme kuitenkin kielteisesti sellaisiin ohjauskeinoihin, joilla asetettaisiin hiilineutraali tai hiilinegatiivinen kaukolämpö vähempiarvoiseen asemaan verrattuna kiinteistökohtaisiin lämmitysratkaisuihin. Energiajärjestelmien ja eri teollisuudenalojen syvenevä integraatio sekä uudet teknologiset ratkaisut mahdollistavat ja suorastaan edellyttävät hukkalämpöjen tehokasta hyödyntämistä. Varsinkin taajamissa kaukolämpöverkon piirissä tai lähettyvillä olevien kohteiden kytkeytyminen jo olemassa olevaan verkkoon tarjoaa tällöin hiilineutraalin, joustavan ja kokonaistehokkaan lämmitysratkaisun, jota ei tule poliittisin toimin tehdä vähemmän kannattavaksi vaihtoehdoksi.
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kiinteistöliitto katsoo, että rakennusten erillislämmityksiin kohdistuvista politiikkatoimista olennaisia ovat ne, joilla kannustetaan ja ohjataan pois fossiilisesta öljylämmityksestä. Politiikkakeinojen tulisi kuitenkin olla sellaisia, jotka mahdollistaisivat lämmityksen hybridiratkaisujen toteuttamisen, jolloin tehohuippuja voitaisiin tarvittaessa tulevaisuudessa hoitaa esim. bioöljyn avulla. Tehokkain ja mahdollisimman teknologianeutraali ohjauskeino mielestämme olisi päästökaupan laajentaminen rakennusten erillislämmityksiin. Suomen tulisi edistää tämän tapahtumista EU-tasoisena ratkaisuna. Päällekkäisiä ohjauskeinoja CO2-päästöjen vähentämisen osalta on vältettävä. Esimerkiksi energiaverotusta kehitettäessä on otettava huomioon mahdollinen tuleva päästökauppamekanismi kiinteistökohtaiselle lämmitykselle. Tuotaessa rakennusten erillislämmitykset päästökaupan piiriin, on ne jätettävä pois EU:n taakanjakosektorin vaatimuksista. Tärkeää on myös luoda riittävät tuki- ja rahoitusmekanismit, jolla edesautettaisiin oikeudenmukaista siirtymää. Olennaista on kohdentaa avustukset tilanteisiin, joissa saadaan aikaan todellisia, uusia päästövähennyksiä, joita ei syntyisi ilman avustuksia. Kiinteistöliiton mielestä valtion asunto-osakeyhtiöiden perusparannukseen tarkoitettua takausjärjestelmää tulee pikaisesti kokonaisuudessaan uudistaa korottamalla takauslainan osuutta hankkeen kokonaisrahoituksesta, alentamalla takausmaksua sekä keventämällä täytetakauksen hyväksymiselle asetettuja vakuusvaatimuksia. Tällöin myös öljylämmityksestä luovuttaessa olisi mahdollista hyödyntää takausta. Koska takaukset hyväksyy valtion budjetin ulkopuolinen valtion asuntorahasto, eivät ne kasvata valtion menoja. Asuinrakennusten energia-avustusjärjestelmää tulisi kehittää yksinkertaisemmaksi ja sujuvammaksi. Erityisesti pienet taloyhtiöt kokevat nykyisen järjestelmän byrokraattiseksi ja monimutkaiseksi. Jos tarjolla on öljylämmityksestä luopumisavustusta, tulisi se olla myös asunto-osakeyhtiöiden saatavilla. Tämä sujuvoittaisi erityisesti pienten asunto-osakeyhtiöiden avustusmahdollisuuksia ja täten öljylämmityksestä luopumista. Lisäksi on hyvä asia, että parhaillaan selvitetään valtiovarainministeriön hankkeessa, onko kotitalousvähennysjärjestelmän käyttöä laajennettavissa asunto-osakeyhtiön vastuulla olevien hankkeiden puolelle. Todellista vaikuttavuutta rakennusten erillislämmitysten päästöjen osalta saavutetaan lämmitystapamuutoksilla. Pidämme ehdotusta uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten tiukantamisesta 10 prosentilla näennäisenä taakanjakosektorin päästöjen osalta. Rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia on kehitettävä kokonaisuutena, ei yksistään erillislämmitysten näkökulmasta. Tuleva rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus tulee jo osaltaan kirittämään rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia uudelle tasolle. Haluamme muistuttaa, että Motivan ja VTT:n laatimasta raportista ’RED II -direktiivin artiklan 15.4 vaikutusarvio’ käy ilmi, että fossiilisten polttoaineiden käyttö rakennuksissa on vähäistä: vain kuudessa prosentissa ensisijaisena lämmönlähteenä on fossiiliset polttoaineet energiatodistusrekisterin tietojen mukaan. Vuonna 2020 uusista rakennuksista noin 0,1 prosentissa on ensisijaisena lämmönlähteenä fossiilinen polttoaine. Näin ollen ehdotukset rakennusten energiatehokkuusvaatimuksista ja uusiutuva energian vähimmäisvaatimuksista ovat kärpäsen ampumista tykillä, kun esitettyjen politiikkatoimien tavoite on edistää rakennusten erillislämmitysten päästövähennyksiä. Ehdotammekin näiden politiikkatoimenpiteiden pois jättämistä suunnitelmasta.
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Myös lämmityksen osalta viestintään ja muuhun informaatio-ohjaukseen tulisi panostaa nykyistä vahvemmin, sillä lämmitysjärjestelmän uusiminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat usein kustannuksia alentavia toimenpiteitä ja valmiita ratkaisuja on niihin tarjolla. Kaikille avoimena olleessa kansalaiskyselyssä 88 prosenttia vastaajista koki sähkön, lämmön ja lämmitysöljyn merkittävän kallistumisen osin tai todella epäreiluksi. Väistyviin tekniikoihin liittyy kuitenkin myös valtion toimenpiteistä riippumattomia kustannusriskejä, jotka voivat jakautua alueellisesti ja sosiaalisesti hyvin epätasaisesti. On siksi tärkeää, että esimerkiksi öljylämmityksestä luopuminen viedään tehokkaasti loppuun asti. Panostamalla paikalliseen neuvontaan sekä paikkatietoon perustuviin tietoaineistoihin voidaan tukitoimenpiteet kohdentaa oikein. Puun pienpolton suoria ja välillisiä ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutuksia tulee hillitä vähintäänkin tehokkaan informaatio-ohjauksen keinoin.
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Puunkäyttö on turvattava ja nähtävä sen etuna sekä kehittynyt teknologia, että polttoaineen saatavuus Suomessa. Energiapuun käyttö lisää metsien hoitoa ja johtaa sitä kautta metsien kasvuun. Lisäksi puun käyttö vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kaisu-luonnoksessa ehdotetaan biopolttoöljyn käytön edistämistä öljylämmityksessä, mikä ei ole pidemmän päälle kestävää. Ensisijaisen tärkeää olisi päästä öljylämmityksestä kokonaan irti, sillä vaikka tässä ehdotettu 30 % biopolttoöljyn osuus vuonna 2030 toteutuisikin, olisi 70 % öljystä silti fossiilista. Lisäksi biopolttoöljyllä on muitakin käyttötarkoituksia, joissa sen korvaaminen muilla energianlähteillä ei ole yhtä suoraviivaista kuin rakennusten lämmityksessä. Sen sijaan ehdotukset maalämpöön siirtymisen tukemisesta jatkossa ovat kannatettavia, ja niiden ulottuminen mahdollisimman laajasti erilaisiin rakennuksiin on tärkeää. Etenkin monien julkisten rakennusten (kuten uimahallien) tai suurten kasvihuoneiden kohdalla päästövähennyspotentiaali on merkittävä.
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Rakennusten erillislämmitys mahdollistaa päästöjen vähentämisen rinnakkaisten lämmitysjärjestelmien käytön lisäämisellä. Tämä koskee lähinnä suuria kiinteistöjä. Rakennusaikainen lämmittäminen on rakennustyömaan suurin päästöjen aiheuttaja. Rakennustyömaan päästöjä voidaan vähentää nykyaikaisella sääsuojauksella, jolla varmistetaan energiatehokkaat ja terveysturvalliset rakentamisolosuhteet. Sähkökäyttöisten työkoneiden käyttämisellä vähennetään päästöjä, tällöin työmaalla tulee olla käytettävissä ympäristöystävällistä sähköä heti työmaan aloituksesta lähtien. Uusiutuvien lämmityspolttoaineiden käyttö rakennustyömailla vähentää niin ikään päästöjä.
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmaluonnoksessa esitetty keskeinen toimi rakennusten erillislämmityksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on öljylämmityksestä luopuminen 95-prosenttisesti vuoteen 2030 mennessä. Tähän on osoitettu monia tukitoimia ja määrärahoja ja lisäksi biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen kasvattamista 30 prosenttiin, joita VTT pitää myös perusteltuina toimina. VTT:n laatimissa HIISI-laskelmissa muutosta vauhditettiin lisäksi polttoöljyn valmisteveron korotuksella, josta ei ole hallituksen päätöksiä ja joka vastaa suuruusluokaltaan suunnitelmaluonnoksessa esitettyä päästökaupan hintavaikutusta. Rakennusten erillislämmityksen päästökaupan toteutumiseen liittyy merkittävää epävarmuutta ja on todennäköistä, että tarvitaan muita toimia tämän sektorin KHK-päästöjen vähentämiseksi. Energiatehokkuuden parantaminen säädöksin, uusiutuvaan energiaan liittyvät vähimmäisvaatimukset ovat siten myös tärkeitä toimia, joita myös digitalisaatio voi osaltaan vauhdittaa.
        • Amnesty International Suomen osasto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISU:ssa todetaan öljylämmityksen korvaamisen vähäpäästöisemmillä lämmitysmuodoilla vuoteen 2030 mennessä olevan keskeinen taakanjakosektorin tavoite (s. 135). Amnesty katsoo kaikista fossiilisista polttoaineista luopumisen olevan tärkeää ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja siten tukee tätä tavoitetta. Kotitalouksille ja kunnille suunnatut tuet fossiilisesta öljylämmityksestä luopumiseen sekä erilaiset energia-avustukset nähdään myönteisinä ja kotitalouksien tapauksessa kotitalousvähennystä yhdenvertaisempina keinoina edistää siirtymää ilmastoystävälliseen lämmitykseen ja asumiseen, etenkin siirryttäessä muihin kuin polttoon perustuviin lämmitysratkaisuihin.
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Energiavirasto näkee positiivisena asuinrakennusten energia-avustusten jatkamisen, sillä tämä toimenpide edesauttaa kiristyvien energiatehokkuustavoitteiden toteutumista. Alueellinen energianeuvonta levittää tietoisuutta energia-avustuksista omassa toiminnassaan Manner-Suomen maakunnissa. Energiavirasto näkee tärkeänä huomioida, ettei uusiutuvan energian vähimmäisvaatimuksiin liittyvillä ohjausmenetelmillä heikennetä sektori-integraation edellytyksiä energiajärjestelmätasolla.
        • Suomen Omakotiliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Omakotiliitto kannattaa ohjausta energiatehokkuuden parantamiseen. Työkaluina tulee käyttää neuvontaa ja kannustimia pakotteiden sijaan. Suunnitelmassa kannustimet on tuotu öljylämmityksen luopumistuen ja energia-avustuksen osalta esiin, ja toteutuksetkin ovat hyvin käynnissä. Keinovalikoimaan ehdotamme kotitalousvähennyksen korottamista muuhunkin kuin öljylämmityksen vaihtoon liittyen. Tällä menettelyllä voidaan vauhdittaa energiaremontteja koko pientalokannassa ja vapaa-ajan asunnoilla. Omakotiliitto esittää huolensa, että suunniteltu päästökauppa ja energiaveron korotukset kohdistuvat lopulta niihin kotitalouksiin, joilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta teettää energiaremonttia. Toimenpiteinä esitetään 10 % kiristystä korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksiin. Toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että sääntely saattaa heikentää kohteen remontin teknistaloudellista hyötyä, ja näin johtaa jopa remontin viivyttämiseen tai perumiseen. Omakotiliiton näkemyksen mukaan tehokkaampi vaihtoehto edistää rakennuskannan kehittymistä energiatehokkaaksi on kannustimien kehittäminen edelleen.
        • Tilastokeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Työkoneissa on korostettu sitä, että TYKO-mallia pitäisi uudistaa, jotta sitä voi hyödyntää seurannassa. Myös rakennusten erillislämmitystä käsittelevään kappaleeseen tulisi lisätä tekstiä laskennan kehittämisestä. Rakennusten lämmityksen kulutustiedot perustuvat energiayhtiöiden myyntitietojen mallinnukseen rakennuskannan tietojen avulla. Nykyisen kokonaisaineistoihin perustuvan laskennan tuottama tieto on liian karkeaa ilmastotoimien seurantaan. Tilannetta vaikeuttaa rakennuskantarekisterin lämmitystapa- ja osittain pinta-alatietojen päivittämättömyys, tiedot eivät vastaa todellista tilannetta. Esimerkiksi 1940-1950-luvulla rakennettujen talojen pinta-alat ovat liian pieniä eli ns. elintasosiivet puuttuvat rekisteristä. Tilastokeskus selvittää mahdollisuutta siirtyä tuottamaan rakennusten lämmitystilasto yksikköaineistosta. Asumisen osalta selvitetään virkatyönä (käynnissä opinnäytetyö), ovatko energiatodistusrekisterin puuttuneisuus (vastauskato) korjattavissa niin, että sen aineistosta on tuotettavissa varsinaisia asuinrakennuksia koskeva asumisen energiatilasto. Tuloksia odotetaan omakotitalojen osalta maaliskuussa. Palvelurakennusten tietojen (FUDISe-projektin osa) kehittämisessä on myös tarkoitus hyödyntää energiatodistusrekisterin tietoja. Niitä täydennetään energiatehokkuussopimusten aineistolla sekä kaasun ja sähkön datahubien tiedoilla. On myös keskusteltu tarkemman öljyn käyttöä koskevan tiedon keruusta öljy-yhtiöiltä. Asumisen osalta sähkön datahubista saatava käyttöpaikkakohtainen sähkökäyttötieto antaa mahdollisuuden arvioida, kuinka suuri osa ilman vakituisia asukkaita olevista noin 100 000 omakotitaloista on käytössä. FUDISe-projekti päättyy helmikuussa 2024.
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Puun käyttö lämmityksessä on Suomen yksi Suomen vahvuuksista, jolla pystytään tasaamaan energiaverkon kuormitusta käyttöhuippujen aikana kovilla pakkasilla. Samalla vähennetään fossiilisten polttoaineiden tarvetta, riippuvuutta tuontienergiasta sekä ylläpidetään metsiemme kasvua ja hiilensidontaa. Puun käyttöä kestävästi tulee edistää myös ilmastopolitiikan keinoin.
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Taakanjakosektorilla suurimmat suhteelliset päästövähennykset, 45 % vähennys jaksolla 2005–2020, on saavutettu juuri rakennusten erillislämmityksessä. Absoluuttinen päästövähennys 1,8 Mt oli sektorikohtaisista tuloksista toiseksi suurin. Toimenpideohjelmalla tavoitellaan 0,7 Mt lisävähennyksiä ajanjaksolla 2021–2030 eli vähennyskehityksen odotetaan hieman hidastuvan vuositasolla aiempaan nähden. Toimenpiteissä keskeisiä ovat mm. erilaiset fossiilisesta öljylämmityksestä luopumiseen tähtäävät toimenpiteet, energiatehokkuustoimenpiteet (ml. rakentamismääräykset) sekä uusiutuvan energian käytön edistäminen. Erittäin suuri painopistealue on fossiilisesta öljylämmityksestä luopuminen vuoteen 2030 mennessä, sillä sen odotetaan vähentävän päästöjä peräti 0,6 Mt kotitalous- ja palvelusektoreilla. Tämän prosessin onnistuminen on siis kriittistä erillislämmityksen tavoitteen saavuttamisessa. Kotitalouksilla on käytössä tällä hetkellä runsaasti rahoitusinstrumentteja, jotka ovat jo kiihdyttäneet öljylämmityksestä luopumista edellisiin vuosiin verrattuna. Öljylämmittäjätalouksien sosioekonomisen jakauman perusteella tärkeää on myös saada käyttöön pienituloisille sekä iäkkäille soveltuvia rahoitusinstrumentteja. Pitkä aikajänne vuoteen 2030 antaa mahdollisuuden vielä tarkastella edistymistä tavoitteeseen nähden ja ottaa käyttöön lisätoimenpiteitä. Toisaalta tällä hetkellä ei ole käytössä minkäänlaista pakkoa luopua öljylämmityksestä vuonna 2030 ja nykyisin käytössä olevat öljylämmitysjärjestelmät eivät ole kaikki siinä teknistaloudellisen käyttöikänsä päässä, minkä vuoksi aivan täydellinen luopuminen fossiilisesta öljylämmityksestä ei näytä todennäköiseltä vielä vuonna 2030. Saattaisi olla tarkoituksenmukaista harkita, voisiko avustuksia myöntää myös joissain tapauksissa, joissa öljy jää huippulämmitystilanteissa käyttöön esimerkiksi ilmavesilämpöpumpun tai jonkun muun vastaavan järjestelmän rinnalle. Palvelusektorilla kunnat ovat käyttäneet tarjottua tukea hyvin vähän hyväkseen, mikä viittaa siihen, että julkisen sektorin öljylämmityksestä luopuminen ei tule tapahtumaan tavoitteen mukaisesti vuoteen 2024 mennessä. Vahva yhteistyö ja tiedonvaihto eri toimijoiden välillä kuluttajille ja kuntiin suunnatuissa viestintä- ja neuvontatoimissa on välttämätöntä, mikä on tiedostettu ja suunnitelmassa esiin nostettu. Yhteistyön ja eri toimintatapojen kehittämiseen ja mahdollistamiseen tulee varata riittävät resurssit. HUOM. Kunnianhimoisempia toimenpiteitä tarvittaneen kuntasektorille rakennusten erillislämmitykseen liittyen. Kommentteja tekstin muotoiluun: Kappaleissa 5.3.3 ja 6.2.3. sanotaan: “Avustusta myönnetään 4 000 euroa pientalonöljylämmitysjärjestelmää kohti, kun pientalossa öljylämmitysjärjestelmä poistetaan ja muutetaan öljylämmitys kaukolämpöön, maalämpöpumppu- tai ilma-vesilämpöpumppujärjestelmään, tai 2 500 euroa pientalon öljylämmitysjärjestelmää kohti, kun pientalossa öljylämmitysjärjestelmä poistetaan ja muutetaan öljylämmitys muihin lämmitysjärjestelmiin.” Voisi tarkentaa -->”...muutetaan öljylämmitys muihin ei-fossiilisiin energiamuotoihin perustuviin lämmitysjärjestelmiin. ” 6.2.3. kappaleen nykyinen teksti “Motiva hoitaa myös Energia-tehokas koti -hanketta, joka jakaa puolueetonta tietoa uudispientalon rakentajille valinnoista, joiden avulla rakentamisessa on mahdollista päästä lähelle nollaenergiatasoa. LISÄYS ”Hankkeessa on tuotettu materiaalia myös olemassa olevan pientalon energiatehokkuuden parantamisesta LVI-teknisin keinoin, mm. päälämmitysmuotoa vaihtamalla.” Hankkeen keskeinen tiedonjakokanava on www.energiatehokaskoti.fi -verkkopalvelu.
        • Suomen ympäristökeskus SYKE, Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet tutkimusprofessori Paula Kivimaa (ILMO), professori Mikael Hildén (ILMO), tutkimusprofessori Minna Kaljonen (PK), professori Jyri Seppälä (KTK) ja ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio (KTK)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Rakennusten erillislämmitys Rakennusten erillislämmityksen päästövähennyksiin tähtäävät toimenpiteet KAISU:ssa keskittyvät lähinnä öljylämmityksestä luopumiseen, joka onkin keskeinen toimi rakennusten lämmityksen CO2-päästöjä vähennettäessä. Kiinteistökohtainen avustus öljylämmityksestä luopumiselle on 4 000 euroa, ja tähän on vuoden 2022 talousarvioesitykseen on varattu 28,9 miljoonan euron avustusmääräraha. KAISU:ssa todetaan, että avustus on aktivoinut lämmitysjärjestelmän vaihtamista, ja marraskuun 2020 alkuun mennessä avustushakemuksia oli tullut 17 200 kappaletta. Tämä on reilu nelinkertainen määrä verrattuna aiempaan lämmitystapavaihtojen määrään vuodessa. Nykyisten avustushakemusten rahoitus edellyttäisi lähes 69 miljoonan euron määrärahaa. Koska talousarvioesitys vuodelle 2022 kattaa vain noin 42 % hakemuksista, on Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman, Kestävän kasvun ohjelman, linjaama 70 miljoonan euron lisärahoitus öljylämmityksestä luopumiseen erittäin tärkeää. Avustusten lisäksi tarvitaan neuvontaa, sillä neuvonnalla voidaan tarjota tietoa kuluttajille erilaisista vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Neuvonta myös tasaa hieman ihmisten eriarvoisuutta suhteessa tietotaitoon uudenlaisista ratkaisuista vähentää energiankulutuksen päästöjä ja kustannuksia.
        • Lämmitysenergia Yhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Erillislämmityksessä tulisi huomioida uusiutuvan polttoöljyn mahdollisuus, jolla päästöt voidaan alentaa nopeasti ja sen riittävyys ei ole ongelmana jos tuetaan samalla hybridijärjestelmiin siirtymistä. Säilytetään olemassa oleva öljylämmitys, joka päivitetään uusituvalle polttoöljylle sopivaksi ja lisätään rinnalle lämpöpumppu tai aurinkojärjestelmä. Kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin koko järjestelmän uusiminen ja samalla estetään kovien pakkasjaksojen sähkön tehopiikki valtakunnan verkossa. Tämä hybridi ratkaisu tulisi ottaa tukien piiriin sen sijaan, että tuetaan vain toimivien laitteiden poistamista. Lisätietoja löytyy https://www.ley.fi/wp-content/uploads/2021/11/Ley-tiekartta-2035-paivitetty-10_21-tiivis.pdf
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Rakennusten erillislämmitystä käsittelevä luku keskittyy aiheellisesti voimakkaasti öljylämmityksestä luopumiseen. Tähän rinnalle tuli nostaa myös energiatehokkuutta ja energiansäästöä rakennuksissa. Energiansäästö on IEA:n mukaan lähivuosien tärkein energiamuoto. Primäärienergiasta hukataan maailmassa yli puolet. Esimerkiksi kiinteistöjen energiansäästöä edistämällä voidaan vähentää merkittävästi fossiilisten polttoaineiden tai biomassojen polttotarvetta. Rakennusten erillislämmityksen politiikkatoimissa energiatehokkuus mainitaan uudis- ja korjausrakentemisen yhteydessä. Tämän lisäksi energiatehokkuutta edistäviä toimia, esimerkiksi energianeuvontaa ja energiakartoituksia tulisi olla tarjolla helposti ja edullisesti, jotta energiatehokkuutta voi alkaa edistää jo ennen korjausremontteja. Rakennusten lämmitykseen ei pidä käyttää biopolttoöljyä. Suunnitelmassa todetaan tämä suoraan luvussa 6.2.4. Työkoneet: “Biopolttoöljyn kohdentamisessa työkonekäyttöön voidaan nähdä enemmän hyötyjä kuin sen kohdentamisessa lämmityskäyttöön, koska lämmitykseen on tarjolla runsaasti muita kuin öljyyn perustuvia lämmitysjärjestelmiä.” (s. 121.)
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasu otetaan mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitteeseen (teollisuus, työkoneet, lämmitys).
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • WWF pitää keväällä 2021 julkaistua ehdotusta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelmaksi pääosin hyvänä. KAISU-luonnos sisältää useita toimenpideohjelmaluonnokseen sisältyviä ehdotuksia. Toimenpideohjelman mukaan öljykattiloita käytettiin vuonna 2019 noin 130 000 pientalossa. Tilastokeskuksen Asumisen energiankulutus –tilaston mukaan kevyen polttoöljyn kulutus tilojen ja käyttöveden lämmitykseen oli 2 575 GWh vuonna 2020. Kevyen polttoöljyn osuus on siten reilut 5 prosenttia. Tavoiteltu öljyn käytöstä luopuminen vuoteen 2030 mennessä vaatii lähivuosina aktiivisia toimia. WWF Suomen mielestä kevyen polttoöljyn käyttöä talojen lämmitykseen ei tule mitenkään edistää. Bio-osuuden jakeluvelvoitteen nostaminen 30 prosenttiin ei siten kuuluisi KAISU-ohjelmaan. Talojen lämmitykseen on olemassa useita teknologialtaan kypsiä vaihtoehtoja, jotka perustuvat uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Kaavailtu päästövähennys (0,7 Mt) vuoteen 2030 mennessä voidaan ja tulee WWF Suomen mielestä saavuttaa ilman polttoöljyn bio-osuuden jakeluvelvoitteen nostoa. Nestemäisten biopolttoaineiden käyttöä tulee ohjata muille sektoreille, kuten työkoneisiin. WWF Suomi kiinnittää huomiota siihen, että ehdotusta EU-tason päästökauppajärjestelmäksi käsitellään hyvin eri tavalla liikennesektorin ja rakennusten lämmityksen osiossa. Liikennekappaleessa EU-tason lainsäädäntöehdotukset käsitellään omassa kategoriassaan, ja toteutuksen epävarmuuteen kiinnitetään huomioita. Uuden, mahdollisesti käyttöön otettavan päästökaupan päästövähennysvaikutus sisältyy KAISU-luonnoksen politiikkatoimien vaikutusarvioon (0,7 Mt) sivulla 120. WWF esittää, että rakennusten lämmitykseen käytettävien polttoaineiden päästökauppa käsiteltäisiin samalla tavalla kuin liikennesektorilla, korostaen vahvasti komission esityksen läpimenon epävarmuutta. WWF Suomi kannattaa KAISU-luonnoksen muita kuin yllä mainittuja toimenpide-ehdotuksia, mutta toivoo tarkempaa erittelyä niiden päästövähennyksistä. WWF Suomi huomauttaa, että vanhaa (ennen vuotta 2020 valmistuneet rakennukset) rakennuskantaa koskevat tilastotiedot ovat edelleen puutteelliset. ARAn ylläpitämässä energiatodistusrekisterissä on vain vajaan 90 000 rakennuksen tiedot (HE121/2021). WWF:n mielestä energiatodistusten kannattavuuden parantamiseen olisi syytä panostaa. Tähän liittyvät toimenpiteet voidaan sisällyttää KAISUn seurantaan liittyvässä osiossa.
        • Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tulisija tulisi olla pakollinen varalämmönlähde jokaisessa pientalossa. Tulisija on ainut täysin muusta energiamuodosta riippumaton lämmitysjärjestelmä ja toimii silloin kun mikään muu laite ei enää toimi (esim. sähkökatkot). Ilmastonmuutoksen myötä on odotettavissa sääolosuhteiden ääri-ilmiöiden lisääntyminen, jonka takia yksittäisten kiinteistöjen huoltovarmuuden ja omatoimisen varautumisen tarve kasvaa. Tulisijalla voidaan tehdä ruokaa ja ratkaisu tuo asukkaalle säästöjä myös kallistuvassa sähkönhinnoittelussa. Uuden ekosuunnitteludirektiivin (1.1.2022) myötä uudet tulisijat ovat vähäpäästöisiä (jopa 50% vähemmän päästöjä kuin vanhat) ja vanha tulisijakanta tulisi uudistaa uudella tekniikalla olevilla tulisijoilla. Tällöin päästöt pienenevät (esimerkkejä löytyy mm. Norjan Nansen report.) jossa tutkittiin tulisijan vaihdon vaikutuksia päästöihin. Suomessa tuotetaan sähkölämmitteisissä taloissa tulisijalla ydinvoimalaitoksen (Olkiluoto II) verran energiaa 775 GWh (taloustutkimus) ja luku vastaa 45000 talouden vuosittaista sähkönkulutusta. Jos tulisijojen käyttäjät lopettaisivat tulisijojen käytön, jouduttaisiin ostamaan kallista sähköä naapurimaista yli 9% enemmän ja mikäli sähkön käyttöä lisätään vuodesta 2016 tasosta, luku on huomattavasti suurempi. Valtiolta suunnattu taloudellinen kannustinjärjestelmä kannustaisi vanhoja puulämmittäjiä uudistamaan tulisijansa ja näin saavutettaisiin taloustutkimuksen mukaan 20-50% vähemmän päästöjä. Puu on uusiutuvaa energiaa ja hiilineutraali lämmönlähde. Kotitalouksien tulisijoissa ja biokattiloissa poltetaan klapeja ja muuta pienpuuta. Sitä tuotetaan metsänhoidon ja ilmaston kannalta tärkeissä harvennushakkuissa. Puulämmitys vähentää epäsuorasti kokonaisenergiajärjestelmän päästöjä, sillä lämmittämiseen käytettävää sähköä ei huippukulutuksen aikana tarvitse tuottaa fossiilisella polttoaineella. Ala työllistää suoraan ja välillisesti jopa 4000 henkilöä tutkimus- ja kehitystoiminnassa, valmistuksessa, maahantuonnissa, asennuksessa ja huollossa, sekä kaivos- tiili- ja metalliteollisuudessa. Ala antaa työtä myös lukuisille peltisepille, nuohoojille ja polttopuuyrittäjille. Klapikauppa on perinteinen maaseudun elinkeino.
        • Nuohousalan Keskusliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tulisija tulisi olla pakollinen varalämmönlähde jokaisessa pientalossa. Tulisija on ainut täysin muusta energiamuodosta riippumaton lämmitysjärjestelmä (esim. sähkökatkot). Ilmastonmuutoksen myötä on odotettavissa sääolosuhteiden ääri-ilmiöiden lisääntyminen, jonka takia yksittäisten kiinteistöjen huoltovarmuuden ja omatoimisen varautumisen tarve kasvaa. Kiinteistönomistajille tulisijan käyttö tuo säästöä sähkönkulutuksessa, koska tulisijoilla voidaan hoitaa ruuan valmistus sekä kiinteistön lämmitys. Uuden ekosuunnitteludirektiivin (1.1.2022) myötä uudet tulisijat ovat vähäpäästöisiä. Vanhaa polttotekniikkaa parantavien innovaatioiden syntymiseen ja niiden mahdollistamiseen tulisi kiinnittää tulevaisuudessa huomiota, jolla voitaisiin osaltaan vaikuttaa puun pienpoltosta syntyvien päästöjen vähentämiseen. Tulisijat erilaisten hybridijärjestelmien tukena tasoittavat pakkasjaksoilla sähkön kulutuksen huippuja ja näin kansantalouden kannalta vähentävät maan ulkopuolelta ostettavan sähkön määrää. Puulämmitys vähentää epäsuorasti kokonaisenergiajärjestelmän päästöjä, sillä lämmittämiseen käytettävää sähköä ei huippukulutuksen aikana tarvitse tuottaa fossiilisella polttoaineella. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tulisijojen käyttäjien opastukseen ja neuvontaan, jolla voidaan merkittävästi vähentää puun pienpoltosta syntyviä päästöjä. Huolellisella suunnittelulla ja oikealla tulisijan tehomitoituksella voidaan epäsuorasti vaikuttaa puun pienpoltosta syntyvien päästöjen määrään vähentävästi. Tulisijat työllistävät välillisesti ja välittömästi tuhansia henkilöitä, jolla on myös kansantaloudellista merkitystä.
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • THL huomauttaa, että kirjatun politiikkatoimen (s. 119): ”Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumista tuetaan kuntien, seurakuntien ja yhdistysten omistamissa rakennuksissa, tuki-intensiteetin nosto” kohdalla tulisi huomioida myös hyvinvointialueet, sillä tulevina vuosina useiden kuntien omistamien, erityisesti terveys- ja sosiaalitoimeen liittyvien, julkisten rakennusten omistus tai ylläpito voi siirtyä hyvinvointialueille.
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Öljylämmitysjärjestelmien korvaaminen ja kehityksen vauhdittaminen ovat hyviä asioita, jotka tukevat lämmityksen vähähiilistämistä sekä sähköistämistä joko suoraan lämpöpumppujen kautta tai välillisesti kaukolämpöjärjestelmien kautta. Asuinkerrostalot ja rivitalot eivät tarvitsisi uusia energia-avustuksia (loppuvan kauden 2022 jälkeen), sillä muutos tapahtuu jo nyt hintavetoisesti ilman ARA:n energia-avustuksia. Pientaloille ehdotetut avustus- ja tukimuodot öljylämmityksen korvaamiseksi ovat suotavia.
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen Partiolaisten mielestä suunnitelmassa esitetyt toimet ovat hyviä, mutta emme ota kantaa niiden riittävyyteen. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajattua 1,5 asteeseen. Partiolaiset käyttävät toiminnassaan erilaisia ja eri ikäisiä rakennuksia. Nämä ovat viikkotoiminnan koloja esimerkiksi seurakunnan tai kunnan omistamissa rakennuksissa sekä retkillä ja leireillä hyödynnettäviä kämppiä, joista osa on paikallisyhdistyksiemme, lippukuntien, omistuksessa. Tarve energiaremonteille vaikuttaa myös näihin toimijoihin ja kansalaisyhteiskunnassa onkin tahtoa toteuttaa energiaremontteja. Järjestöillä ei välttämättä ole resursseja rahoittaa näitä remontteja, joten suhtautummekin positiivisesti kuntien, seurakuntien ja yhdistysten omistamien rakennusten öljylämmityksestä luopumisen tuki-intensiteetin nostoon. Esimerkiksi lippukuntien kämppiä lämmitetään edelleen myös puuta polttamalla ja toivomme, että myös näiden lämmitysjärjestelmien vähäpäästöisemmäksi uudistamista tuetaan.
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tämä kommentti koskee kaikkia sektoreita, joissa on suunniteltu biopolttonesteiden sekoitevelvoitetta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Polttonesteen bioalkuperä ei kerro mitään sen elinkaaren aikaisista ilmatopäästöistä. Jotkin ovat erinomaisia, toisten päästöt taas ovat kivihiiltä suuremmat. Kaikki bio-osuuden jakeluvelvoitteet pitäisi muuttaa siten, että velvoitetta ei määritellä bio-osuuden mukaan vaan myytävän polttoaineen elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen mukaan. Tämä toki vaatii paljon lisää tutkimusta ja selvityksiä erilaisten ratkaisujen elinkaaren aikaisista päästöistä. Mutta se hinta on maksettava, koska vielä paljon kalliimmaksi tulee se, että asiaa ei tutkita ja maksetaan kovaa hintaa siitä, että mitään hyötyä ei saavuteta.
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tulisija tulisi olla pakollinen varalämmönlähde jokaisessa pientalossa.  Puu on uusiutuvaa energiaa ja hiilineutraali lämmönlähde. Puulämmitys vähentää epäsuorasti kokonaisenergiajärjestelmän päästöjä, sillä lämmittämiseen käytettävää sähköä ei huippukulutuksen aikana tarvitse tuottaa fossiilisella polttoaineella.  Tulisija on ainut täysin muusta energiamuodosta riippumaton lämmitysjärjestelmä ja toimii silloin kun mikään muu laite ei enää toimi (esim. sähkökatkot). Uuden ekosuunnitteludirektiivin (1.1.2022) myötä uudet tulisijat ovat vähäpäästöisiä (jopa 50% vähemmän päästöjä kuin vanhat) ja vanha tulisijakanta tulisi uudistaa uudella tekniikalla olevilla tulisijoilla. Tällöin päästöt pienenevät (esimerkkejä löytyy mm. Norjan Nansen report) jossa tutkittiin tulisijan vaihdon vaikutuksia päästöihin (lisätietoja Tulisija ja savupiippu yhdistys TSY). Valtiolta suunnattu taloudellinen kannustinjärjestelmä kannustaisi vanhoja puulämmittäjiä uudistamaan tulisijansa ja näin saavutettaisiin taloustutkimuksen mukaan 20-50% vähemmän päästöjä. Suomessa tuotetaan sähkölämmitteisissä taloissa tulisijalla 775 GWh/a energiaa (taloustutkimus) ja luku vastaa 45 000 talouden vuosittaista sähkönkulutusta. Jos tulisijojen käyttäjät lopettaisivat tulisijojen käytön, jouduttaisiin ostamaan kallista sähköä naapurimaista yli 9% enemmän ja mikäli sähkön käyttöä lisätään vuodesta 2016 tasosta, luku on huomattavasti suurempi.   Ala työllistää suoraan ja välillisesti jopa 4 000 henkilöä tutkimus- ja kehitystoiminnassa, valmistuksessa, maahantuonnissa, asennuksessa ja huollossa, sekä kaivos- tiili- ja metalliteollisuudessa. 
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suomessa iso osa pientalojen lämmityksestä perustuu kiinteistökohtaiseen puuenergiaan ja puu on täydentävänä lämmönlähteenä. Uusilla järjestelmillä vuositason energiatehokkuus voi olla kymmeniä prosentteja parempi samalla kun ilmapäästöt saadaan paremmin suodatettua. Energiapuun käyttö edistää samalla metsien hoitoa ja ylläpitää niiden kasvua, mikä on myös tässä nähtävä ilmastotoimena.
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • On varmistettava taloudellinen tuki kaikille niille, jotka haluavat siirtyä pois öljylämmityksestä, mutta joilla ei ole varaa siihen. Ilmastoratkaisut eivät saa jäädä varallisuudesta kiinni, ja tästä valtion ja kuntien on pidettävä huolta. Vanhoja rakennuksia on muutettava energiatehokkaammiksi mahdollisuuksien mukaan. Vanhojen rakennusten kunnostaminen vähentää tarvetta uuden rakentamiselle ja sitä kautta metsäkatoa. Onko biopolttoöljy oikeasti kestävää? Tästä voitaisiin kertoa kansalaisille enemmän: mistä tulee, mistä tehdään, mitkä sen hyödyt/haitat ovat?
        • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Öljylämmityksestä luopuminen on kannatettava toimenpide. Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisesti myöntämä pientalojen öljylämmityksestä luopumisen avustus on ollut toimiva tukimuoto ja vaikuttanut aidosti päästövähennyksiin. Tuelle on edelleen voimakasta kysyntää, joten sen jatkaminen on perusteltua. Joulukuussa 2021 avustushakemuksia öljylämmitysjärjestelmien korvaamiseksi on tullut yhteensä 18 163 kappaletta, joista 10 208 on saanut tähän mennessä päätöksen. Näistä myönteisiä päätöksiä on ollut 9 357 kpl.
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Valtion tasolla asumisen päästöjen osalta keskeinen päästöjen vähentämiseen on taloudelliset keinot sekä lainsäädännöllinen ohjaus. Öljy- ja sähkölämmityksen osalta keskeinen keino on öljyn verotuksen korottaminen sekä energiaremontin tukeminen. Biopolttoöljyn käyttöä rakennusten erillislämmityksessä ei tule millään tavalla edistää, koska rakennusten erillislämmityksissä tulisi suosia polttamattomia tekniikoita. Polttamattomiin tekniikoihin siirtymistä tulisi tukea myös informaatio-ohjauksella, jossa taloyhtiöille ja omakotiasujille olisi tarjolla energianeuvontaa, mutta energianeuvonta ei yksi riitä vaan se tarvitsee kaverikseen taloudellisen ja lainsäädännöllisen ohjauksen. Lainsäädännöllisesti keskeinen keino on pakollisten kuntotarkastusten teettäminen kaikissa rakennuksissa 10 vuoden välein. Tarkastuksessa katsottaisiin myös energiankulutus ja annettaisiin vinkkejä asumisen päästöjen vähentämiseen. Kuntotarkastuksille tulisi saada tukea valtiolta. Vuokrayhtiöille tulisi asettaa velvoitteet asuinrakennusten kunnossapidolle ja asumisen päästöille.
        • Teknologiateollisuus ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • EU:n energia- ja ilmastopolitiikka nojaa Energiaunionin hallintomalliin, jossa jäsenmaat raportoivat säännöllisin väliajoin toimenpiteistään energiatehokkuuden parantamiseksi, uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi ja taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi (NECP-suunnitelmat). Suomi on ilmoittanut vuoden 2019 suunnitelmassa uusiutuvan energian tavoitteeksi 51 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostamisesta 18 prosentista 30 prosenttiin vuosina 2021-2029. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle eivät ole Suomen kannalta ongelmallisia. Energiatehokkuusdirektiivissä tehostamisvelvoitetta ehdotetaan nostettavaksi 0,8 prosentista 1,5 prosenttiin vuositasolla. Suomi on tähän mennessä saavuttanut energiatehokkuustavoitteensa lähinnä sektorikohtaisten energiatehokkuussopimusten ansiosta. Uusi kiristys voi johtaa kustannustehottomiin ratkaisuihin, joista yhtenä esimerkkinä on vaatimus rakennusten peruskorjausten lähes nollaenergiataso. Pahin ongelma liittyy kuitenkin energiatehokkuusdirektiivissä oleva EU:n yhteinen energian loppukäytön ja kokonaisenergiankulutuksen katto, joka uhkaa romuttaa vetytalouden kehittämisen.
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Puun käyttö lämmityksessä on Suomen vahvuuksia. Se vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta, riippuvuutta tuontienergiasta ja ylläpitää sekä parantaa metsiemme kasvua, mikä edelleen parantaa metsien hiilensidontaa. Puun käyttöä tulee edistää myös ilmastopolitiikan keinoin.
        • Espoon kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 14
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä tiukennettaessa 10 prosentilla tulee huomioida investointikustannusten kasvaminen. Kunnille tulisi tarjota taloudellista tukea, jotta tiukentuviin energiatehokkuusmääräyksiin päästään jatkossakin. Kuntien omistamien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumisen tullut 10 prosentin korotus, joka nostaa tuen jatkossa 30–35 prosenttiin. Tämä koetaan hyvänä uudistuksena, joka vauhdittaa fossiilisista polttoaineista luopumista.
        • ProAgria Keskusten Liitto ry, Kari Maarit
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Hyvälaatuinen ja sivuvirtaperäinen biomassa tulee tunnistaa ja tunnustaa huipputehon tarpeen tasaajana.
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Kestävään ja ilmastoviisaaseen metsien hoitoon ja käyttöön pohjautuvan sekä kiertotaloutta tukevan puurakentamisen roolia tulisi kasvattaa liittyen rakentamiseen uusiutuvien ja kestävien energialähteiden ohella.
        • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Tuet lämmitysmuodon muuttamiselle ja uusiutuvan energian investointeihin ovat tehokkaita toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Säädösmuutosten kautta voidaan merkittävästi parantaa energiatehokkuutta. Säädösten tiukkeneminen tulisi myös huomioida niiden toteuttamisen valvonnassa, eli vaikuttavuuden todentamista tarvitaan. Energiayhteisöjä koskevaa lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että se mahdollistaisi myös eri paikoissa tapahtuvan energian yhteisen hyödyntämisen. Tälläkin sektorilla kunnan suorat vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Kunnan kannalta olennaista on, että tiedot öljylämmityksestä luopuneista kiinteistöistä viedään rakennus- ja huoneistorekisteriin ja sitä kautta niiden vaikutus päästöihin tulee näkyviin kunnan kasvihuonekaasuinventaariossa. Energianeuvonnan tukeminen ja sen liittäminen osaksi rakentamisen ja korjaamisen prosesseja olisivat kunnan kannalta tehokkaita ratkaisuja.
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Uusiutuvaan lämmöntuotantoon siirtymistä nopeutettava. Tuulienergian talteenottoa kirittävä ja tuulivoiman rakentamista lisättävä. Sähkösopimuksia markkinoitava tehokkaammin juuri uusiutuvalle sähkölle ja lämmölle. Asuntokohtaisia energiansäästötoimien tehostamisia, tietoiskuja taloyhtiöille mm. ikkunoiden tiivistämisestä.
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • Tulisija tulisi olla pakollinen varalämmönlähde jokaisessa pientalossa. Tulisija on ainut täysin muusta energiamuodosta riippumaton lämmitysjärjestelmä ja toimii silloin kun mikään muu laite ei enää toimi (esim. sähkökatkot) Kun sähkökatos syntyy nykytekniikalla varustettuun pientaloon, on ensisijaisen tärkeää saada asunnon lämpötila pysymään asumiskelvollisessa lämpötilassa ja putket jäätymättöminä - muutoin seuraa kalliita putkirikkoja / vesivauroita ja jopa asunnot voivat muuttua vaurioiden jälkeen asumiskelvottomaksi. Tulisijalla voidaan tehdä ruokaa ja ratkaisu tuo asukkaalle säästöjä myös kallistuvassa sähkönhinnoittelussa. Uuden ekosuunnitteludirektiivin (1.1.2022) myötä uudet tulisijat ovat vähäpäästöisiä (jopa 50% vähemmän päästöjä kuin vanhat) ja vanha tulisijakanta tulisi uudistaa uudella tekniikalla olevilla tulisijoilla. Tällöin päästöt pienenevät (esimerkkejä löytyy mm. Norjan Nansen report.) jossa tutkittiin tulisijan vaihdon vaikutuksia päästöihin (lisätietoja Tulisija ja savupiippu yhdistys TSY). Suomessa tuotetaan sähkölämmitteisissä taloissa tulisijalla ydinvoimalaitoksen (Olkiluoto II) verran energiaa 775 GWh (taloustutkimus) ja lukuhirviö vastaa 45000 talouden vuosittaista sähkönkulutusta. Jos tulisija käyttäjät menisivät poikottiin, jouduttaisiin ostaa kallista sähköä naapurimaista yli 9% enemmän ja mikäli sähkön käyttöä lisätään vuodesta 2016 tasosta, luku on huomattavasti suurempi. Romutuspalkkio kannustaisi vanhoja puulämmittäjiä uudistamaan tulisijansa ja näin saavutteittaisiin taloustutkimuksen mukaan 20-50% vähemmän päästöjä. Tulisija on kriisivalmiuden kannalta välltämätön asia ja tätä näkökulmaa tulee myös niiden tahojen puolesta, jotka ovat ehdottomia tulisijan päästöille - kumpi asia painaa vaakakupissa? Puu on uusiutuvaa energiaa ja hiilineutraali lämmönlähde. Kotitalouksien tulisijoissa ja biokattiloissa poltetaan klapeja ja muuta pienpuuta. Sitä tuotetaan metsänhoidon ja ilmaston kannalta tärkeissä harvennushakkuissa. Puulämmitys vähentää epäsuorasti kokonaisenergiajärjestelmän päästöjä, sillä lämmittämiseen käytettävää sähköä ei huippukulutuksen aikana tarvitse tuottaa fossiilisella polttoaineella. Ala työllistää suoraan ja välillisesti jopa 4000 henkilöä tutkimus- ja kehitystoiminnassa, valmistuksessa, maahantuonnissa, asennuksessa ja huollossa, sekä kaivos- tiili- ja metalliteollisuudessa. Ala antaa työtä myös lukuisille peltisepille, nuohoojille ja polttopuuyrittäjille. Klapikauppa on perinteinen maaseudun elinkeino.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Ilmalämpöpumput ovat erinomaisia ekologisia toimenpiteitä.
        • 5a Työkoneisiin suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus
        • Lilja Rauna
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Miettinen Iiris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Pietilä Pauli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karjalainen Natalia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autoliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suortti Jussi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lehtonen Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Linnekoski Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Järvelä Elina, Lausunnon antaja on yksityinen henkilö.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Humuskampanja, www.humuskampanja.fi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Lämmitysenergia Yhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Tekniikan Akateemiset TEK ry, Teini Jussi-Pekka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Espoon kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 14
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Miesten tasa-arvo ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Heikkilä Esa, 75 vuotias työeläkeläinen
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Korhonen Markus
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • 5b Työkoneet - avovastaus
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Esitetyt toimenpiteet lisäävät toimijoille tarpeettomia kustannuksia, eikä ne edistä ilmastotavoitteita tarpeeksi. Vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyvä tutkimusohjelma tulisi laajennettaa koskemaan myös maa- ja metsätalouden työkoneita.
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • MTK-EP katsoo, että suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet luovat pienille toimijoille tarpeettomia kustannuksia. Työkoneiden kehittämiseen liittyvä tutkimus on kuitenkin tarpeellista. Vaihtoehtoisien käyttövoimien tutkimusta tulee laajentaa koskemaan myös maa- ja metsätalouden työkoneita.
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa tuodaan esille työkoneiden päästövähennysten yhtenä keinona sähköistäminen. Sähköistäminen onkin tietyissä oloissa varteenotettava vaihtoehto. Merkittävä määrä työkoneilla tuotettavasta palvelusta, kuten puunkorjuu ja metsänhoitopalvelut sekä energiapuun haketus tienvarsivarastoilla, tuotetaan kaukana akkujen latauspisteistä. Tehon tarve on myös näissä iso. Näissä palveluissa sähköistys ei näytä pitkään aikaan varteenotettavalta vaihtoehdolta. Jakeluvelvoitteen nosto ja uudet nestemäiset polttomoottoreihin sopivat uusiutuvat/päästöttömät polttoaineet ovat siksi osa ratkaisua. Potentiaalia on myös työkoneiden energiatehokkuuden parantamisessa, koneiden optimaalisemmassa käytössä kuin myös koneiden käytön suunnittelussa. Biometaanin ja korkeaseosbiopolttoaineiden/100 % uusiutuvan polttoaineen käytön edistäminen tulisi vielä tarkastella biojakeluvelvoitteen ohella. Biometaanin käyttöä edistäisi esimerkiksi erikokoisten siirrettävien pullokonttien tarjonnan lisääntyminen sekä niihin liittyvien omistus- ja palvelumallien kehittäminen. Pullokonttien turvallisuusmääräysten tarkistaminen varsinkin työmaille siirrettävien pienempien konttien osalta voisi myös edistää biometaanin käyttöä. Suomi on viennistä riippuvainen maa ja energiapuuta hamuamme nuorista metsistä. Kotimainen energiapuu kilpailee tuontihakkeen kanssa. Tärkeä osa työkoneilla tuotettavien palveluiden kilpailukykyä on moottoripolttoöljyn alhaisempi verotaso. Pidämme välttämättömänä, että kansallisesti jatkossakin työkonekäytössä polttoaineiden verotasot on edelleen mahdollista asettaa alhaisemmalle tasolle kuin liikenteessä ja että mahdollisuus täysimääräisesti hyödynnetään. Työkonekäyttö on pitkälti yhteiskunnan erilaisten palveluiden tuottamista, jotka liittyvät rakennettuun ympäristöön ja rakennuksiin, uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön sekä maatalouteen. Suunnitelman sivulla 76 todetaan, että polttoöljyn veronkorotukset vaikuttavat polttoaineen kysyntään ja hintaan. Käytännössä työkoneiden polttoaineiden kulutus riippuu täysin palveluiden kysynnän volyymista ja lyhyellä tähtäimellä (5-10 v) kulutus on kysyntäjoustamaton, joten käytön verotus ei toimi kulutuksen pienentämiseen tähtäävänä ohjauskeinona. Se vain lisää kustannuksia.
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Infrarakentamisen työkoneita koskien Rakennusteollisuus RT esittää huomioina seuraavaa: - Biopolttoöljyä ollaan kohdentamassa öljykattiloiden sijaan työkoneisiin. Onko tämä talopuolelle minkäänlainen kysymys? - Sähkön rinnalle on nyt nostettu selkeämmin vaihtoehtoisia energialähteitä, joka on hyvä suunta infrarakentamisen isoja työkoneita ajatellen. Syyskuussa 2021 on käynnistynyt VN-TEAS hanke, jonka osalta on hyvä painottaa yhteistyötä toimijoiden kanssa. Hankintatuki on hyvä ja kannatettava ajatus. Päästötön työmaa-green dealin laajentamiseen liittyy ongelmia, koska esimerkiksi Infra ry:n jäsenten kalustosta Uudellamaalla täyttää vuoden 2022 min. tason alle 25 % ilmoitetuista koneista. Voimakas laajentaminen saattaa aiheuttaa häiriöitä markkinoille, kun potentiaalisten tarjoajien määrä vähenee. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, että maa- ja vesirakentaminen sekä niiden korjaus- ja kunnossapito, matkustuspalvelut, lääkkeet ja hoitotarvikkeet, sementti ja akut ovat niin ikään volyymiltään ja ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä tuoteryhmiä, mutta niiden osalta hiili- ja ympäristöjalanjälkitieto tai sen käytettävyys hankintaprosessissa on toistaiseksi rajallista. Maa- ja vesirakentamisen osalta tämä on erittäin merkittävä asia ja toivottavasti hankintakriteerejä tullaan kehittämään tiiviissä yhteistyössä kuntakentän kanssa.
        • Hänninen Siiri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Työkoneita koskeva jakeluvelvoite tulee nostaa samalle tasolle liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteen kanssa, jotta taakanjakosektorin eri osa-alueet osallistuvat tasapuolisesti päästöjen vähentämiseen. Myös työkoneiden käytöstä aiheutuvia päästöjä olisi seurattava entistä tarkemmin. Maataloudessa käytettävät työkoneet on myös selkeästi huomioitava, joko kohdassa maatalous tai kohdassa työkoneet, mutta niiden osuus ei saa jäädä väliinputoajaksi.
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toivotamme tervetulleeksi ohjauskeinot sähköistymisen edistämiseksi sekä biokaasun työkonekäytön lisäämiseksi. Pidämme hyvänä työmaiden green dealin kanssa etenemistä. Merkittäviä mahdollisuuksia työmaiden päästöjen pienentämiseen voisi olla löydettävissä edellyttämällä kaupunkien alueella käyttämään työmailla verkosta saatavaa energiaa (sähkö, lämpö) fossiilisilla polttoaineilla toimivien työkoneiden sijaan. Työmaa-järjestelyissä on myös edelleen tekemistä, esimerkiksi kannustamalla eri urakoitsijoita yhteistoimintaan.
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • • SBB kannattaa ehdotusta sähkö- ja biokaasukäyttöisten traktorien ja muiden työkoneiden hankintatuesta. Raskaiden kaasuajoneuvojen hankintatuista on hyviä kokemuksia niin Suomesta kuin muistakin maista. Arviomme mukaan päästövähennysvaikutuksiltaan toimenpide ei ole suuri, koska traktorien lukumäärä on varsin vähäinen. Päästövähennysvaikutuksia voisi syntyä kuitenkin myös epäsuorasti, sillä hankintatuki luultavasti myötävaikuttaisi alueellisen biokaasuekosysteemin kehittymistä ja elinvoimaisuutta. • SBB kannattaa ehdotusta, että Suomi pyrkii vaikuttamaan Stage-asetuksen (2016/1628) kehitykseen niin, että siihen sisällytettäisiin myös CO2-päästöt. Tässä yhteydessä tulisi varmistaa, että päästötarkastelu ottaisi huomioon polttoaineen koko elinkaaren eikä ainoastaan työkoneen käytön aikaiset päästöt. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasu otetaan mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitteeseen (koskee teollisuutta, työkoneita, lämmitystä) pikaisesti. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että EU:n päivitetyn energiaverodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, ja ylipäätänsä energiaverotuksen muuttamisen yhteydessä, varmistetaan kestävien uusiutuvien polttoaineiden kohtuullinen kokonaisverotaso suhteessa muihin käyttövoimaratkaisuihin.
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Työmailla pitää tehostaa kierrätystä ja koneiden huoltoa. Rakennusyhtiöt pitää sitouttaa ilmastotoimiin.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Peljo Janne
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Työkoneisiin kohdistuvat lisätoimet Edistämistoimissa painotusta tulisi lisätä työkonekannan sähköistämiseen. Sähköisten työkoneiden hankinta on nykyisellään kalliimpaa ja niiden käyttö tehottomampaa lataukseen kuluvan ajan vuoksi. Sähköistämiseen tarvitaan tukia ja kannusteita samaan tapaan kuin liikenteen ajoneuvokannan uudistamisessa tai rakennusten öljylämmityksestä luopumisessa. Hankintatuet heijastuisivat myönteisesti työkoneiden tuotekehitykseen ja tarjontaan. Sähköistymisen lisääntymisen etuna on myös muiden pakokaasujen ja melun vähentyminen. EK esittää tukitoimien valmistelua niin, että niistä voidaan päättää kevään kehysriihen yhteydessä. Tukitoimien tulisi kattaa kaikki raskaat ammattikäyttöön hankittavat työkoneet. Kannatettavia ovat suunnitelmassa esitetyt toimet, kuten biokaasun käytön edistäminen sekä jakeluvelvoitteen laajentaminen vastaamaan fossiilisten liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitetta. Sen sijaan energiaverojen nostaminen lisäisi työkoneita käyttävien yritysten kustannuksia. EU:n päästökauppaehdotus ei työkoneiden päästövähennysten osalta ole johdonmukainen, sillä se koskee vain palvelusektorin työkoneita. EU:n päästökauppaehdotukseen liittyy laajoja avoimia kysymyksiä ml. suhtautuminen EU:n uusiin omiin varoihin. Koko FF55-paketin osalta tarvitaan lisää vaikutusarvioita ja päästökaupan hyväksyttävyys ja vaikuttavuus pysyvät avoimina neuvotteluprosessin ajan.
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kevyen polttoöljyn uusiutuvan energian jakeluvelvoitteen nostoon liittyy samoja ongelmia kuin liikenteen jakeluvelvoitteessa KAISU:ssa yhtenä vaihtoehtona on esitetty kevyen polttoöljyn (POK) uusiutuvan jakeluvelvoitteen nosto jo päätetystä 10 %:sta (vuonna 2030) mahdolliseen 30 %:iin. POK:n kokonaiskulutus Suomessa on nykyisin vuosittain noin 1,8 mrd. litraa (vrt. liikenne noin 4,8 mrd. litraa), eli jakeluvelvoitteella on huomattavat seuraukset ottaen huomioon myös muiden sektoreiden jakeluvelvoitetasot. Onkin tärkeää huomioida, että kevyen polttoöljyn jakeluvelvoitteen täyttäminen on suurelta osin riippuvainen samoista rajallisista raaka-aineista liikenteen jakeluvelvoitteen kanssa (erityisesti HVO). Merkittävä korotus POK:n jakeluvelvoitteessa luo samoja haasteita kustannustehokkaiden ja todellisten päästövähennysten saavuttamisessa kuin yllä kuvattu liikenteen jakeluvelvoite. Mahdollista POK:n jakeluvelvoitteen korottamista suunniteltaessa tulee tehdä huolellinen hintavaikutusarvio mukaan lukien hintavaikutus liikenteen polttoaineiden puolelle.
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Työkoneiden osuus Suomen päästöistä on jopa 4,5 prosenttia (2,4 Mt). Valtaosassa (yli 90 prosenttia) voimanlähteenä on yhä polttomoottori ja sähköistyminen on ollut hidasta. Päästöjen vähentäminen on ollut hidasta, esimerkiksi vuonna 2020 päästöt nousivat prosentilla. Epävarman ennusteen mukaan päästöt laskevat noin 20 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Haasteena on, että korvaavia kustannustehokkaita käyttövoimia on käytettävissä rajallisesti. Osassa työkoneista (esimerkiksi ruohonleikkurit) sähköistäminen on nopein ratkaisu, osassa puolestaan konversio biokaasulle (esimerkiksi traktorit). Keskeistä on saada käyttöön bio- ja sähköpolttoaineita esimerkiksi sekoitusvelvoitteen kautta. Tällä hetkellä sekoitusvelvoite vuonna 2028 on kymmenen prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden hintaohjaus ja bio-osuuden korottaminen ovat työkoneiden osalta johdonmukaisia keinoja. Työkoneissa on toistaiseksi monia kohteita, joissa sähköistäminen ei ole vaihtoehto, mutta korottamalla fossiilisten polttoaineiden hintaa muodostuvat vaihtoehtoiset energialähteet (esimerkiksi sähkö ja uusiutuvat polttoaineet) varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi. Sähkö- ja biokaasua käyttävien työkoneiden hankintatuen käyttöönottoa on syytä selvittää.
        • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Työkoneita koskeva jakeluvelvoite tulee nostaa samalle tasolle liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteen kanssa, jotta taakanjalosektorin eri osa-alueet osallistuvat tasapuolisesti päästöjen vähentämiseen. Myös työkoneiden käytöstä aiheutuvia päästöjä olisi seurattava entistä tarkemmin. Maataloudessa käytettävät työkoneet on myös selkeästi huomioitava, joko kohdassa maatalous tai kohdassa työkoneet, mutta niiden osuus ei saa jäädä väliinputoajaksi.
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Työkoneita käsittelevässä luvussa esitetään kesällä 2022 päättyvässä tutkimushankkeessa selvitettäviä toimia. On kannatettavaa, että vielä selvityksessä olevista asioista ei jo päätettyjen linjausten lisäksi ole tehty enempää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, vaan nämä tehdään vasta selvitysten valmistuttua. Selvityksen alla esitettävien toimien osalta voisi tuoda esille selkeämmin, miten ja millä aikataululla näistä tullaan esittämään konkreettisia toimenpiteitä saatujen tutkimustulosten perusteella. Suunnitelmassa esitetään myös työkoneiden politiikkatoimien vaikutusta päästöihin, vaikka suuri osa toimista on suunnitelman mukaan vasta selvitettävänä. Suunnitelmasta ei käy riittävän selvästi ilmi, mitä politiikkatoimia hallitus esittää toimeenpantaviksi ja missä laajuudessa. Esimerkiksi sivulla 12 on esitetty, että noin viidennes työkoneiden päästövähennyksistä perustuisi EU-tasoiseen päästökauppaan, jonka täytäntöönpano lähitulevaisuudessa on vielä epävarmaa. Näiltä osin suunnitelman soisi olla selkeämpi.
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Myös tällä sektorilla vanhentuneen kaluston käytöstä poistamista tulee vauhdittaa. Päästöttömät työmaat ja työkonealan green deal ovat hyviä toimintamalleja, jotka antavat myös urakoitsijoille aiempaa selkeämmän näkymän lähivuosien ennakoidusta kehityksestä. Green dealien laajentaminen on erittäin kannatettavaa.
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Esitetyt toimenpiteet luovat pienille toimijoille tarpeettomia kustannuksia, eikä edistä ilmastotavoitteita tarpeeksi. On syytä käynnistää tutkimukset ja kokeilut pienten toimijoiden työkoneiden ilmastoystävällisyyden lisäämiseksi.
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Työkoneiden päästövähennystoimissa tulee huomioida nykyistä vahvemmin työkoneiden sähköistämisen päästövähennyspotentiaali. Sahateollisuuden laatimassa vähähiilisyyden tiekartassa havaittiin, että 11 % sahateollisuuden hiilijalanjäljestä koostuu työkoneiden päästöistä. Työkoneiden sähköistämisellä on siis saavutettavissa päästövähennyksiä. Tämä edellyttää kannustimia laitekannan uudistamiseen ja vähähiiliseen tuotantoon investoimiseen. 66 % sahateollisuuden hiilijalanjäljestä syntyy sahan ulkopuolella, raaka-aineen eli tukkipuun hankinnasta ja kuljetuksesta. Ylivoimaisesti vaikuttavin, realistisin ja nopein keino päästöjen vähentämiseksi on siirtyä biopohjaisen dieselin käyttöön kaikissa logistiikka-ajoneuvoissa. Biodieselin käyttöönottoa rajoittaa tällä hetkellä sen korkea hinta. Työkoneiden päästöjen vähentämiseksi tulee ottaa käyttöön veroton ammattibiodiesel ja edistää hallitusohjelmaan ammattibiodieselistä kirjattua tavoitetta.
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Työkoneiden biokaasun käytön lisääminen on erittäin kannatettavaa. Tätä on käsitelty laajemmin maataloutta käsittelevässä lausunnon osassa.
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Työkoneiden osuus taakanjakosektorin päästöistä on nyt 8 %. Työkoneiden määrä, niiden päästöjen lähtötaso, työn aikainen seuranta ja loppuarviointi pitäisi saattaa laadullisen tutkimuksen alle. Päästölaskennan lähtötiedot pohjautuvat VTT:n TYKO-malliin, jossa on puutteita ja puutteellisia tietoja oikean lähtötason määrittämiseksi. Sähköisten työkoneiden hankinta on nykyisellään kalliimpaa ja niiden käyttö tehottomampaa lataukseen kuluvan ajan vuoksi. Sähköistämiseen tarvitaan tukia ja kannusteita samaan tapaan kuin liikenteen ajoneuvokannan uudistamisessa tai rakennusten öljylämmityksestä luopumisessa. Hankintatuet heijastuisivat myönteisesti työkoneiden tuotekehitykseen ja tarjontaan. Sähköistymisen lisääntymisen etuna on myös muiden pakokaasujen ja melun vähentyminen. Tukitoimien tulisi kattaa kaikki raskaat ammattikäyttöön hankittavat työkoneet. Kannatettavia ovat suunnitelmassa esitetyt toimet, kuten biokaasun käytön edistäminen sekä jakeluvelvoitteen laajentaminen vastaamaan fossiilisten liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitetta. Sen sijaan energiaverojen nostaminen lisäisi työkoneita käyttävien yritysten kustannuksia. Polttoaineiden päästöluokituksen kautta on päästy jo merkittäviin päästövähennyksiin ja uusilla käyttövoimilla voidaan päästöjen vähentämistä lisätä merkittävästi. Suomessa työkoneet on käytetty perinteisesti kustannustehokkaasti elinkaarensa loppuun asti, käyttäen ammattimaista korjaamista ja jopa työkoneiden tehdaskunnostamista. Työkonekorjaamisen osaamista voi käyttää tehokkaasti myös nykyisten työkoneiden käyttövoimien vaihtamiseen ja muutoksiin. Oikea kone oikeaan paikkaan on hyvä periaate meidän olosuhteissamme. Toisen asteen koulutusmahdollisuuksia tulisi lisätä työkoneosaamiseen eli työkoneiden korjaamiseen liittyen, sillä korjaaminen kuten vuokraaminenkin on merkittävä osa kiertotaloutta, ja sitä kautta tärkeä osa vastuullisuutta. Työkoneasentajan ammatillinen osaaminen vaatii tietoa koneista, sekä raudasta rasvasta, sähköstä, ohjelmistoista, mekaniikasta, hydrauliikasta ja pneumatiikasta. Työkoneiden päästöjä ei valvota tieliikennekäyttöisiä työkoneita lukuun ottamatta. Työkoneiden muuta valvontaa tekevät työsuojeluviranomaiset. Uusien työkoneiden digitaaliset ratkaisut poistavat valvonnan tarpeen ja ohjaavat käyttämään koneita oikein. Nopeammin uudistuva konekanta vähentäisi päästöjä merkittävästi tavoitevuosiin mennessä. Nykyisen työkonekannan päästöjä voidaan vähentää, kun työkoneiden biopohjaisen polttoaineen hintaa ja saatavuutta tuetaan ja koneiden vähäpäästöisen käytön koulutusta lisätään. Nykyisen konekannan uudistumista normaaliin tahtiin heikentää tällä hetkellä koronapandemian aiheuttamat saatavuusongelmat niin itse työkoneissa, kuin puolijohteissa, komponenteissa ja varaosissa. Nykyisen konekannan päästöluokkia voidaan osittain parantaa uusiutuvien polttoaineiden avulla, joiden käyttöä pitäisi myös tukea. Työhön tarvittavien koneiden liikkumista työmaille voidaan vähentää sallimalla esim. kaivinkoneen ja traktorikaivurin työsuoritteen tehokkuuteen vaikuttava peräkärryn käyttö ilman materiaalirajoituksia.   Teknisen Kaupan Liitto ry on ollut aktiivinen toimija jo nykyisen Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman aikana päästöjen vähennystyössä. Liitto on mukana Työkonealan green deal -sopimuksessa ja Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen green deal -sopimuksessa (jälkimmäisessä asiantuntijan ominaisuudessa). Green deal -sopimuksia voisi yhä laajentaa, mutta työkonekannan uudistuminen edellyttää investointien ja käyttökustannusten alentamista lisääviä toimia. Tällä hetkellä Työkonealan green deal -sopimuksessa ovat mukana henkilönostimet, trukit ja pyöräkuormaajat. Sopimuksiin liittyvät verkkokoulutuspaketit ohjaavat myös vähäpäästöisiin toimiin, kun päästöjä pitää vähentää nykyisellä konekannalla. Käsikäyttöisten työkoneiden vahva kehitysloikka vähentää päästöjä merkittävästi, joten hankintatukien tulisi koskea myös niitä.
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmaluonnoksessa esitetty työkoneiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen perustuu lähinnä kevyen polttoöljyn bio-osuuden jakeluvelvoitteen nostamisen 30 prosenttiin vuonna 2030 sekä työkoneiden sähköistymiseen. Lisäksi luonnoksessa on mainittu osittainen työkoneiden päästökauppa, jonka toteutumiseen liittyy merkittävää epävarmuutta. VTT:n laatimissa HIISI-taustalaskelmissa oletettiin lisäksi kevyen polttoöljyn valmisteveron nosto, joka vastaa suuruusluokaltaan oletettua päästökaupan hintavaikutusta. Myös työkoneiden päästökauppaan liittyy erityisen suuri epävarmuus ja toteutuessaankin se todennäköisesti kattaisi vain murto-osan työkonesektorista. Suunnitelmaluonnoksessa on perustellusti esitetty, että VTT:n työkone-, eli TYKO-malli tulee uudistaa siten, että jatkossa voidaan paremmin arvioida uusien käyttövoimien käyttöönoton mahdollisuuksia sekä taloudellisten ohjauskeinojen vaikutuksia kehityksen edistämiseen. TYKO-mallin uudistaminen vaatii kuitenkin VTT:ltä resursseja sekä mallin kehitystyöhön että tarvittavan tietoaineiston tuottamiseen. Työkonesektorin merkitys taakanjakosektorin päästötavoitteiden saavuttamisessa kasvaa suhteellisesti, kun lähestymme vuotta 2030. Olisi siten ensiarvoisen tärkeää, että TYKO-mallin ja aineiston kehitystyöhön panostettaisiin riittävän ajoissa.
        • Oulun kaupunki, Konsernipalvelut ja yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Nykyisiä toimia laajentavina toimina mainitaan päästöttömät työmaat ja työkonealan green dealien ylläpito ja laajentaminen. Lisäksi todetaan, että julkisten hankintojen kilpailutuksen yhteydessä on mahdollisuus valita vähäpäästöisiä työkoneita toteutukseen ja näiltä osin koulutuksella pyritään edistämään hankintavastaavien tietämystä. -> Toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta julkisella sektorilla tulee seurata, ja valmistautua voimakkaampiin keinoihin, mikäli riittävää edistymistä ei tapahdu.
        • Metsäteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa pohditaan lisätoimina työkoneiden käyttämien polttoaineiden (eli lämmityspolttoaineiden) veronkiristyksiä. Metsäteollisuus ry ei kannata minkäänlaisia kiristyksiä myöskään lämmityspolttoaineisiin. Liikenteen valmisteverojen tavoin työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotaso Suomessa on jo nyt EU:n kireimmästä päästä.
        • Tilastokeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastosuunnitelmassa nostetaan erityisesti työkoneiden päästöjen laskennan puutteet esiin. Tilastokeskus on tietoinen TYKO-mallin puutteista. Ne liittyvät lähinnä polttoaineiden allokointiin taakanjakosektorin sisällä. Työkoneiden päästöjä vähentävät toimien vaikutukset, jotka kohdistuvat työkoneiden polttoainekäytön vähentämiseen tai korvaamiseen uusiutuvilla polttoaineilla tai sähkön käytöllä, näkyvät taakanjakosektorin päästöjen vähentymisenä, vaikka eivät ne aina näy työkoneiden päästöjen vähentymisenä. Siksi Tilastokeskus katsoo, että inventaariolaskenta ottaa huomion työkoneiden voimanlähteissä tai käyttötavoissa tapahtuvien muutosten vaikutuksen. Kaikki vaikutukset eivät ehkä kohdistu kyseiselle päästöluokalle, suurin osa kuitenkin. TYKO-mallin kehittäminen ilmastosuunnitelmassa on esitetty lisätoimena. Parempi tapa olisi kuvata kyseinen kehittäminen ja myös muu päästölaskennan kehittäminen, suunnittelun ja seurannan oleellisena työkaluna (esimerkiksi luvussa 3.6). TYKO-mallin kehittämistä painotetaan muihin päästölaskennan kehittämiskohteisiin nähden turhan paljon. LIPASTO-mallin uudistamisella ja myös rakennusten erillislämmityksen päästö- ja energialaskennassa tarvittavien tietojen parantamisella on taakanjakosektorin päästölaskentaan suurempi vaikutus. Merkittävä inventaarion kehittämiskohde on myös maatalouden päästölaskenta, jossa monien toimien vaikutusten arviointi vaatii tuekseen yksityiskohtaisempien lähtötietojen hankinnan lisäksi tutkimusta ja menetelmäkehitystä.
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Teknologian kehitystä pitää edistää moottoreissa ja polttoaineissa. Sähkön käyttö pienemmissä koneissa on mahdollista, mutta isommat traktorit eivät kulje riittävän pitkiään nykyakuilla. Tässä muodossaan suunnitelma ainoastaan lisää kustannuksia alan toimijoille, mutta ei johda ilmaston kannalta parempaan lopputulemaan.
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Työkoneiden osalta päästövähennyskeinot ovat haasteellisia johtuen mm. työkoneiden laajasta skaalasta ja erilaisista käyttöympäristöistä. Taajama-alueella on saatavilla esimerkiksi latauspisteitä, kun taas syrjäseudulla nestemäiset polttoaineet ovat monesti ainoa vaihtoehto. Keskeinen rooli päästövähennysten osalta on polttoaineiden ja koneiden tekniikan kehittymisessä. Nykyisessä konekannassa merkittäviä ovat vähäpäästöisten sekä päästöttömien polttoaineiden sekä koneen oikea käyttö. Esitetyt toimenpiteet tukevat täten päästövähennyksiä hyvin. Green deal –sopimusten sekä koulutuksen jalkauttaminen auttavat tietoisuuden levittämisessä sekä alan kehittymisessä. Kun tietopohjaa on laajennettu, on hyvä tehdä toimenpiteiden arviointi ja tarkentaa niitä tarvittaessa. 6.2.4. s. 123 Teksti: “Motiva on toteuttanut työkoneiden koulutuskokonaisuuden ympäristöministeriön rahoituksella ja koordinoimana. Koulutuskokonaisuuden viimeistely on meneillään ja työkonesektorin toimijat ovat esittäneet toiveen koulutuksen ripeästä käyttöön saamisesta.” --> KORJAUS: Motiva on toteuttanut työkoneiden koulutuskokonaisuuden ympäristöministeriön rahoituksella ja koordinoimana. Koulutuskokonaisuus on valmis ja maksuttomasti työkonesektorin toimijoiden käytettävissä. Koulutuskokonaisuuden laajamittainen käyttöönotto edellyttää edistämistoimia (esim. viestintä, perehdyttämiswebinaarit). Esitetyn rekisteröintivelvoitteen laajentamisen selvittäminen (rekisteröinnin hyödyt suhteessa siihen tarvittaviin resursseihin) on kannatettavaa, sillä koneiden rekisteröimättömyys ja katsastamattomuus vaikeuttaa mm. hankinnoissa asetettujen vaatimusten todentamista. Ylipäätään puutteellinen (julkinen) tieto vaikeuttaa toimialalla tehtäviä päästövähennyksiä.
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Työkoneissa päästöt eivät ole juuri vähentyneet, joten kunnianhimoisemmat toimenpiteet ovat tarpeellisia. Työkoneiden osalta fossiilittomia vaihtoehtoja on toistaiseksi rajallisesti. Työkonekoulutusprojektin laajentaminen ja työkoneosaamisen parantaminen on hyvä ja tärkeä esitys toimenpidekokonaisuudessa. Työkoneosaamisessa tärkeää on taloudellisen ajotavan lisäksi myös työkoneiden oikeaoppinen käyttö ja huolto. Työkoneiden rekisteröintivelvollisuuden laajentamisesta selvitetään ja samalla selvitetään katsastusvelvollisuuden laajentamista. Tämä on myös aloite. Mielestämme työkoneiden rekisteröintiä ja katsastusta tulee laajentaa.
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • YTP tukee ohjauskeinoja biokaasun työkonekäytön lisäämiseksi. Esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasu otetaan mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitteeseen (teollisuus, työkoneet, lämmitys).
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • WWF yhtyy sivun 121 arvioon, jonka mukaan biopolttoöljyn kohdentamisessa työkonekäyttöön voidaan nähdä enemmän hyötyjä kuin sen kohdentamisessa lämmityskäyttöön, koska lämmitykseen on tarjolla runsaasti muita kuin öljyyn perustuvia lämmitysjärjestelmiä. WWF pitää myös hyvänä, että työkoneita koskevaan tietopohjan puutteisiin kiinnitetään huomioita. Maatalouden työkoneiden fossiilisen polttoöljyn huomattava veroetu (energiaverojen palautus) on ilmaston kannalta erittäin haitallinen ohjauskeino. Sen lopettamisesta energiaverotyöryhmän ehdotuksen mukaisesti tulisi tehdä päätös osana KAISU-pakettia. WWF pitää tärkeänä, että tästä seuraava sektorin välitön kustannusten nousu korvataan täysimääräisesti ja siten, että siirtyminen biopolttoaineisiin tehdään houkuttelevaksi. WWF korostaa, että kansallinen (ja mahdollinen EU-tason) liikenteen polttoaineiden päästökauppa on syytä toteuttaa siten, että se kattaa myös työkoneissa käytetyt polttoaineet. Näin saataisiin myös tämä sektori tehokkaiden ohjauskeinojen piiriin.
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Helen kannattaa keskipitkän aikavälin ilmastonpolitiikan suunnitelmassa esitettyjä toimia työkoneiden ilmastopäästövähennyksiin. Työkoneiden ja -ajoneuvojen osalta Helen kannattaa siirtymistä vähähiilipäästöisiin laitteisiin, koneisiin ja ajoneuvoihin. Lopullinen tavoite pitää olla siirtyminen kokonaan hiilipäästöttömiin laitteisiin, koneisiin ja ajoneuvoihin teollisessa ympäristössä, kuten satamissa ja työmailla. Tällä hetkellä tekniikka ei ole kehittynyt riittävästi, jotta lopullinen siirtymä voitaisiin tehdä heti. Helenin verkkotyömailla tullaan pilotoimaan Helenin palvelutoimittajan toimesta sähkökäyttöistä maansiirtoajoneuvoa vuoden 2022 aikana. Helenin vuosien 2019-2021 aikana tekemän selvitystyön miten luomme päästöttömän työmaan sekä siitä syntyneen tiekartan ja toimintamallien mukaan työmaiden päästöttömyys koostuu useista eri osa-alueista, tunnistettuja osa-alueita on: - työkoneiden ja -ajoneuvojen kalustovaatimukset - kiertotalouden tehostaminen
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISUn luonnoksen mukaan työkoneiden khk-päästöt ovat pysyneet viime vuosina suurin piirtein samalla tasolla. Väylävirastossa on kehitetty v. 2020-2021 sekä kunnossapito- että rakentamisurakoiden kalustoa ja kaluston käyttöä (energiatehokkuus) koskevia vaatimuksia. Väylävirastossa valmistellaan myös liittymistä päästöttömien työmaiden Green Deal -sopimukseen. Suunnitelmaluonnoksen s. 121 mainitaan syksyllä 2021 alkava VN-TEAS-hanke työkoneiden päästöjen vähentämisen ohjauskeinoista. Väylävirasto pitää tätä hyvänä ja tarpeellisena hankkeena.
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • MTK esittää, että sivulla 92 käynnistettäväksi esitetty ajoneuvoihin ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyvä laaja tutkimusohjelma laajennettaisiin heti alusta alkaen koskemaan myös maa- ja metsätalouden työkoneita. MTK toteaa, että työkoneiden osalta nykyisiä toimia laajentavat politiikkatoimet eivät sisällä toimijoille käytännössä mitään vaihtoehtoista käyttäytymismallia. Toimenpiteiden toteuttaminen vaikuttaakin ensisijaisesti fiskaaliselta toimelta, jolla on maa- ja metsätalouden harjoittajille kustannuksia nostava vaikutus.
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Työkoneiden käytön päästövähennyskeinona toimii konekannan uudistamiseen kannustaminen tarjoamalla yrityksille hankintatuki sähkö- ja biokaasukäyttöisten työkoneiden hankintaan.
        • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Työkoneiden osalta ELY-keskusten vaikutusmahdollisuudet liittyvät liikenteen sekä erilaisten ympäristökunnostusten (esim. PIMA) hankintoihin ja niiden ehtoihin. Liikenteen (tienpidon) hankinnoissa ELY-keskukset asettavat vaatimuksia työkoneiden vähäpäästöisyydelle mahdollisuuksien mukaan. Myös kunnossapitourakoiden kalustovaatimusten päästökriteereitä kehitetään jatkuvasti. Väylävirastossa on valmistelussa hankinnan Green Deal -sopimus, jolla tavoitellaan väylänpidon työkoneiden päästöjen vähentämistä
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Työkoneiden aiheuttamien päästöjen laskentaa ja tilastointia tulee kehittää ja asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita työkoneiden päästöjen vähentämiselle. Tässä tulisi tarkastella myös työkoneiden käyttöaikoja ja -määriä ja velvoittaa yritykset ja kunnat asettamaan tavoitteita myös työkoneiden käytön tehostamiselle.
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suunnitelma ei tunnista lainkaan maa- ja metsätaloudessa käytettäviä koneita, mikä pitää korjata. Suunnitelman lähestymistapa on kaiken kaikkiaan tässä kohtaa hyvin kapea ja vaikuttaa enemmän normiohjaukselta kuin keinoilta aidosti edistää työkoneiden kehittymistä ja kehittämistä. Tässä muodossaan suunnitelma ainoastaan lisää kustannuksia alan toimijoille, mutta ei johda ilmaston kannalta parempaan lopputulemaan.
        • Espoon kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 14
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Vetytalouden mahdollisuudet tulisi tuoda vahvemmin esiin työkoneiden politiikkatoimissa, sillä vihreä sähkö ja biokaasu eivät riitä työmaakone- ja kuljetuskaluston ainoiksi lähitulevaisuuden fossiilittomiksi mahdollisuuksiksi infran ja saatavuuden osalta.
        • Koneyrittäjät ry
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Koneyrittäjät ry toteaa lausuntonaan Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta seuraavan. Keskitymme lausunnossamme suunnitelman työkoneita koskettaviin osioihin. Pidämme välttämättömänä, että kansallisesti jatkossakin työkonekäytössä polttoaineiden verotasot on edelleen mahdollista asettaa alhaisemmalle tasolle kuin liikenteessä ja, että tämä mahdollisuus täysimääräisesti hyödynnetään. Työkonekäyttö on pitkälti yhteiskunnan erilaisten palveluiden tuottamista, jotka liittyvät rakennettuun ympäristöön ja rakennuksiin sekä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Käytännössä kulutus on kysyntäjoustamaton, joten käytön verotus ei toimi kulutuksen pienentämiseen tähtäävänä ohjauskeinona. Samalla verotuksen kiristyksellä heikennettäisiin myös metsäteollisuutemme kilpailukykyä. Kuten jaksossa 5.3.4 on todettu nykyisiin päästölaskennassa käytettävän VTT:n TYKO-mallin lähtötiedoissa on merkittäviä puutteita, mikä vaikeutta tavoitteen asetantaan että sen seurantaa. Tästä esimerkkinä olettama, että hakkuukoneiden päästöt olisivat kaksinkertaiset metsätraktoreihin nähden. (Taakanjakosektorin nykytilan kuvaus s.73 kuva 15). Hakkuukoneiden päästöt ovat yli kaksinkertaiset metsätraktoreiden päästöihin nähden. Metsätraktoreita ja hakkuukoneita on käytössä suunnilleen sama määrä ja niitä käytetään keskimäärin yhtä paljon vuodessa. Yrittäjien polttoaineseurantojen mukaan niiden polttoainekulutus lähes sama korjattua puukuutiota kohden. Näin ollen nykytilan kuvaus tulee ainakin tältä osin ajantasaistaa. Mielestämme työkoneiden rekisteröimis- ja katsastusvelvoitteet eivät ole oikeasuhtaisia toimenpiteitä tavoiteltaessa päästövähennyksiä ja tällaisia toimia ei ole syytä jatkovalmistella. Työkoneiden päästövähennysten yhtenä keinona esitetään sähköistäminen. Se on tietyissä oloissa varteenotettava vaihtoehto. Merkittävä määrä työkoneilla tuotettavasta palvelusta kuten puunkorjuu ja metsänhoitopalvelut tuotetaan kaukana akkujen latauspisteistä, jolloin näissä palveluissa sähköistys ei ole pitkään aikaan jos koskaan varteenotettava vaihtoehto. Jakeluvelvoitteen nosto ja uusien nestemäisten polttomoottoreihin sopivat uusiutuvat/päästöttömät polttoaineet lienevät ratkaisu. Potentiaalia on myös työkoneiden energiatehokkuuden parantamisessa, koneiden optimaalisemmassa käytössä kuin myös koneiden käytön suunnittelussa. Kaikki työkoneiden kokonaispäästöjen lisäys ei myöskään merkitse kansallisten kokonaispäästöjen kasvua. Esimerkiksi metsätalouden työkonekäytöllä lisätään harvennushakkuissa metsien hiilinielua pitkäjänteisesti samalla parantaen metsien arvokasvua. ja vastaavasti teiden ja ratojen kunnossapidolla vähennetään liikenteen päästöjä ja siten kansallisia kokonaispäästöjä. Kun tällaista arviointia ei ole tehty, on kyseenalaista asettaa työkoneille kategorisia päästövähennystavoitteita. Suunnitelman jatkotyössä ja toteuttamisessa tämä näkökulma tuleekin huomioida. Harkittaessa tukia traktoreiden konvertoinneiksi esimerkiksi biokaasukäyttöiseksi tulee huomioida kilpailuneutraliteetti, ettei vääristetä urakointimarkkinaa, missä paljolti käytetään samaa traktorikalustoa kuin maataloudessa. Omalta osaltamme olemme valmiit yhteistyöhön työkoneiden päästöjen tarkempien lähtötietojen selvittämiseen. Helsingissä 12.1.2022 Koneyrittäjät ry Matti Peltola toimitusjohtaja
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Sähköistettäville työkoneille infrastruktuuri tulee rakentaa alusta alkaen niin, että esim vain päivisin käytettäviä koneita voidaan ladata öisin kun muu sähkönkäyttö on pientä. Tämä vaatii toki eri toimijoiden yhteispeliä. Samalla voi toki miettiä että soveltuisivatko mahdolliset ratkaisut myös yksityisten sähköajoneuvojen lataukseen. Tarkoituksena tällä on tietenkin tasata sähkönkäytön vaihteluita ja vähentää tarvetta käyttää säätövoimaa sähköntuotannossa. Pystyisikö esim VTT arvioimaan mahdollisen päästövaikutuksen?
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Sähköistämisen ohella olisi hyvä pitää mukana mm. vetytalous ja biotalous huomioiden kokonaiskestävyyden ja kiertotalouden.
        • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Työkoneiden osalta toimenpiteet vaikuttavat kuntasektorilla lähinnä puhtaiden käyttövoimien investointien sekä uusien koneinvestointien kautta. Työkoneiden käyttö kuntasektorilla on välttämätöntä infran ja liikenteen toimivuuden kannalta, joten fossiilisten polttoaineiden kallistuminen vaikuttaa suoraan kuntatalouteen. Työkoneinvestoinnit ovat merkittäviä, sillä kyse on erikoiskalustosta. Polttoaineiden kallistuminen ei siten nopeasti vaikuta työkoneiden päästöjen vähenemiseen, vaan enemmän merkitystä on työkoneiden sähköistymisen tukemisella ja biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostolla.
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Uusiutuvat polttoaineet ensisijaisesti kuljetus-, työ-, ja muulle raskaalle liikenteelle, sieltä saatavissa päästövähennyksiä nopeiten. Uusiutuvia polttoaineita, sitten kun niitä pystytään esim. power-to-x tekniikalla teollisesti tuottamaan ei tule haaskata auto- ja öljyteollisuuden mainosajoihin, eli ei missään tapauksessa motorismikilpailuihin, niinkuin nyt on vaarana käydä. Ralliteollisuus tulee irtikytkeä täysin talouselämän tukitoimista pois. Vihreää siirtymää ei tule päästää ralliteollisuuden käsiin tässä vaiheessa, koska se edustaa luonnonvarojen ylikuluttamista koko tapahtumaketjussa.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Työkoneiden markkinoiden tulisi kehittyä nopeammin kohti vähähiilisyyttä. Työkoneiden tulisi käyttää enemmän uusiutuvia energianlähteitä ja käytettävä vihreää sähköä. Työkoneiden valmistamisen elinkaarivaikutuksia vielä vaikea konkreettisesti vertailla.
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Työkoneiden suhteen pätee negatiivinen taloudellinen vaikutus joka on erittäin haitallinen. Kustannustaso on eritätin korkea jo nyt.
        • 6a Jätehuoltoon suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus
        • Lilja Rauna
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Miettinen Iiris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Pietilä Pauli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karjalainen Natalia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autoliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suortti Jussi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Tiihonen Eevi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lehtonen Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Linnekoski Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Järvelä Elina, Lausunnon antaja on yksityinen henkilö.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Humuskampanja, www.humuskampanja.fi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Lämmitysenergia Yhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Tekniikan Akateemiset TEK ry, Teini Jussi-Pekka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Metsähallitus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Teknologiateollisuus ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Miesten tasa-arvo ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Heikkilä Esa, 75 vuotias työeläkeläinen
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Korhonen Markus
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • 6b Jätehuolto - avovastaus
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Pidämme positiivisena, että jätehuoltoalalla aiotaan edistää hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen tekniikoita (CCUS) Jätesektorilla on merkittäviä mahdollisuuksia CCUS-toiminnalla saataviin hiilipäästövähennyksiin ja bioperäisten jätteiden osalta myös negatiivisiin hiilipäästöihin. CCUS-tekniikoita voidaan kuitenkin soveltaa tämän varsin rajatun sektorin lisäksi laajasti energiantuotannossa ja teollisuudessa. Siksi olisi tärkeää, että Suomessa muodostetaan hallinnon toimintaa ohjaamaan CCUS-strategia mahdollisimman pian, jotta toiminta ei siiloudu ja saadaan näkymä muiden Pohjoismaiden tapaan tuleville vuosille. Negatiivisten päästöjen edistämistä tulee valmistella jo tulevina vuosina, jotta ne ehtivät kasvaa merkittäviksi päästövähennystoimien rinnalla. Sektorin päästövähennystavoite on melko vähäinen (0,1 Mtn) siihen potentiaaliin nähden, mitä CCUS-teknologian soveltaminen voisi tuottaa alalla, jonka energiakäytön kasvihuonepäästöt ovat noin kymmenkertaiset.
        • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Luvussa 6.2.5 kuvataan jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja toimialan kehitystä yleisesti. Kuvaus on pääosin asiallinen ja tunnistaa toimialalla koko 2000-luvun käynnissä olleen ja edelleen jatkuvan voimakkaan kehityksen. Kuntaliitto toteaa, että kesällä 2021 voimaanastuneella uudistetulla jätelailla on toteutuessaan vaikutusta jätehuollon ja jätteenpolton kasvihuonekaasupäästöihin. Yhdyskuntajätteen kierrätys lisääntyy uusien velvoitteiden seurauksena voimakkaasti, mikä vaikuttaa jätteenpolttoon ohjautuviin jätevirtoihin. Kierrätykseen ohjautuvien jätteiden erilliskeräyksen lisäämiseen liittyvät toimet ovat kuntien jätelaitosalueilla jo käynnissä ja lähivuosien aikana hyötyjätteiden erilliskeräys tehostuu. Jätteenpolttoon ohjautuu jatkossa siis yhä selkeämmin kierrätyskelvottomin jätevirta. Kuntaliiton mielestä yhdyskuntajätteen polton koko jätearvoketjun huomioon ottava vapaaehtoinen sopimus (green deal) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on kannatettava etenemispolku. Tämä mahdollistaa vastuutoimijoiden pitkäjänteisen yhteistyön alueellisesti merkittävien uusien ratkaisujen kehittämisessä, pilotoinnissa ja käyttöönotossa. Myös hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen (CCS/CCSU) tekniikoiden pilotoiminen ja käyttöönotto on kannatettavaa. Jätteenpolttolaitos ei voi valikoida vastaanottamaansa jätevirtaa eli polttoaineen laatua eikä täten merkittävästi vaikuttaa jätteenpolton kasvihuonekaasupäästöihin. Mikäli kuitenkin kasvihuonekaasupäästöjä halutaan merkittävästi vähentää, jää tällöin keinoksi muodostuvan hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen. Se taas edellyttää teknologian kehittämistä ja aikanaan toimijoilta merkittäviä investointeja.
        • Hänninen Siiri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Rakennusten purkamisesta syntyviä jätteiden kierrättämistä ei ole mainittu KAISU:ssa ja asia tulee ehdottomasti muuttaa. Tällä hetkellä Suomi ei yllä edes EU-direktiiviin, jonka mukaan rakennusten purkujätteestä 70% tulisi kierrättää sillä nykyisellään Suomessa vain 50% rakennusjätteestä voidaan edes osittain käsitellä, eikä kyse ole kierrätyksestä silloin, jos esimerkiksi betoni, joka itsessään sementin käytön takia vastaa noin 8% maailmanlaajuisista CO2-päästöistä on tällä hetkellä mahdotonta kierrättää ja päätyy "parhaillaan" vain tien pohjan täytteeksi. Toivon, että tämä huomioidaan KAISU:ssa.
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Jätealan green dealia (GD) koskevat keskustelut ovat käynnistyneet viime vuoden lopulla YM:n johdolla. Pidämme tärkeänä, että GD neuvotteluille alustavasti ehdotetut keskeiset kierrätykseen ja koko jätealan päästöjen vähentämiseen liittyvät tavoiteasetannat olisivat linjassa KAISUn ja Ilmasto- ja Energiastrategian valmistelujen johdosta asettaviin tavoitteisiin. Pidämme samalla tärkeänä panostaa voimakkaasti CCS/CCU-teknologioiden pilotointiin ja kaupallistamiseen osana GD järjestelyjä. Nykytoimien kuvaus ei täysin huomioi kesällä 2021 voimaanastuneen uudistetun jätelain vaikutusta jätehuollon ja jätteenpolton kasvihuonekaasupäästöihin. Erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätys tulee jätelain ja jäteasetuksen velvoitteiden seurauksena voimakkaasti lisääntymään lähitulevaisuudessa, mikä vaikuttaa jätteenpolttoon ohjautuviin jätevirtoihin. Jätteenpolttoon tulee täten jo toimeenpantujen yhteiskunnallisten ohjauskeinojen seurauksena ohjautumaan selkeämmin kierrätykseen soveltumatonta jätettä. Kestävän kiertotalouden ja jätehuollon etusijajärjestyksen mukaisesti kierrätykseen soveltumattomien jäte- ja rejektivirtojen oikea kohtalo on hyödyntäminen yhdistetyn sähkön- ja kaukolämmöntuotannon polttoaineena suomalaisissa jätteenpolttolaitoksissa. Jätteenpolttolaitos ei voi valikoida vastaanottamaansa jätevirtaa eikä täten merkittävästi vaikuttaa jätteenpolton kasvihuonekaasupäästöihin. Tavoiteltaessa jätteenkäsittelyn päästöjen vähentämistä korostaa tämä tarvetta pilotoida ja kaupallistaa (CCS/CCSU) tekniikoita.
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • • Esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasun tuotantolaitokset otettaisiin mukaan teollisuuden alempaan sähköveroluokkaan pikaisesti. Kierrätysteollisuus otettiin mukaan teollisuuden alempaan sähköveroluokkaan 1.1.2022, mihin on olemassa kattavat perustelut. Biokaasun tuotantolaitosten ei kuitenkaan katsota kuuluvan kierrätysteollisuuteen, koska se kuuluu toimialaluokituksessa eri pääluokan alle. Käytössä oleva toimialaluokitus TOL2008 ei ole ajan tasalla kiertotaloustoimintojen osalta, minkä vuoksi sen hyödyntäminen sellaisenaan ei ole toimiva malli määriteltäessä kierrätysteollisuutta. Sähköveron vinkkelistä biokaasun tuotantolaitosta ei nyt katsota teolliseksi toiminnoksi, mutta esimerkiksi biodieselin valmistus katsotaan olevan teollisuutta. Meidän mielestä biokaasun tuotanto on malliesimerkki kierrätysteollisuudessa ja kiertotaloudesta ylipäätänsä. • Esitämme, että biokaasu otettaisiin jollain tapaan mukaan valmisteilla olevaan green deal -sopimukseen. Sopimuksen puitteissa voitaisiin esimerkiksi nykyisiä biojätteitä ja lietteitä käsitteleviä laitoksia modernisoida, niiden energiatehokkuutta parantaa ja metaanipäästöjä vähentää. SBB pitää tärkeänä sitä, että jätesektorin toimenpiteitä katsotaan kokonaisuutena. • Esitämme uutena toimenpiteenä varmistamaan, että orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskevien poikkeuslupien määrä minimoidaan. Valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksen pykälä 28 estää biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen sisältävien jätteiden kaatopaikkasijoittamisen, mutta pykälä 35 antaa kuitenkin mahdollisuuden poiketa kaatopaikkakiellosta. Aikaisemmin poikkeusmahdollisuuksia on myönnetty suhteellisen helposti, mutta asetuksen päivityksen yhteydessä vuonna 2021 poikkeusmahdollisuuksia tarkennettiin jossain määrin. Pidämme tarkoituksenmukaisena sitä, että tietyissä tarkoin määritellyissä tapauksissa poikkeuksen myöntäminen on mahdollista, mutta poikkeuksia ei tulisi antaa liian helposti. • Biojätteen kierrättämisen tehostamiseksi esitämme uutena toimenpiteenä, että KAISU:ssa asetetaan sitova valtakunnallinen biojätteen kierrätystavoite vuodelle 2030. Biojätteen tehokas kierrättäminen vähentää jätesektorin päästöjä. Biojätteen kierrätykselle ei ole asetettu virallista valtakunnallista tavoitetta. Valtakunnallinen jätesuunnitelma (luonnos) 2023-2027 esittää biojätteen kierrätystavoitteeksi 65 prosenttia, mutta tämä tavoite ei kuitenkaan ole sitova. SBB:n mielestä tavoite on kunnianhimoinen, mutta määrätietoisilla toimilla se on mahdollista saavuttaa. Biojätteen kierrätysaste oli alle 50% vuonna 2020.
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Jätehuollosta pitää tehdä entistä helpompaa. Kaupunkeihin enemmän roskiksia sekä vaatekeräystä pitää jouduttaa mahdollisuuksien mukaan.
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Paras motivaattori kierrätykseen on raha - kotitalouksien jätteiden keräilyyn selkeät rahakannusteet: sekajätemaksut esimerkiksi kaksi kertaa kalliimmaksi kuin lajitelluilla jätteillä.
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Jätteiden käsittelyn kasvihuonekaasupäästöt olivat 1,8 Mt CO2-ekv. vuonna 2019 ja pikaennakkotiedon mukaan 1,7 Mt CO2-ekv. vuonna 2020. Luonnoksen mukaan tämä on noin kuusi prosenttia Suomen taakanjakosektorin päästöistä. Vuodesta 2005 päästöt ovat vähentyneet 39 prosenttia ja vuoteen 1990 verrattuna muutos on 69 prosenttia. Hiilineutraali Suomi perusskenaarion mukaan jätteiden käsittelyn päästöt vähenevät vuoden 2019 tasosta 40 prosenttia (= 0,1 Mt) vuoteen 2030 mennessä ja vuonna 2035 päästöt ovat vähentyneet nykyisestä puoleen. Suunnitelmaluonnoksessa on tuotu esiin päästöjen vähenemiseen vaikuttaneita tekijöitä, kuten muun muassa yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen väheneminen ja lisääntynyt jätteen energiakäyttö jätelainsäädännön tiukkenemisesta johtuen. Myös kaatopaikkakaasun talteenotto on lisääntynyt. Tällä hetkellä kaatopaikkojen tuottama metaani on merkittävin päästölähde jätteen käsittelyssä. Muita päästölähteitä ovat kompostointi ja mädätys sekä jäteveden puhdistus. Orgaanisten jätteiden kaatopaikalle sijoittumisen vähenemisen myötä kaatopaikkojen metaanipäästöt ovat vähentyneet eniten vuoden 2005 jälkeen. Skenaarioissa saman trendin oletetaan jatkuvan. Koska mädätyksen metaanipäästöt ovat hienoisessa kasvussa, on tätä kehitystä pysäyttäviin toimiin kiinnitettävä suunnitelmassa erityistä huomiota samalla kun varmistetaan, että kaatopaikkojen metaanipäästöt vähenevät nopeassa tahdissa edelleen. Olisi myös kehitettävä uusia toimia, joilla myös suhteellisten pienten kaatopaikkojen kaasut saataisiin talteen, jos varsinaisten yksittäisten talteenottolaitosten rakentaminen ei ole taloudellisesti mahdollista. Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä ja toimia kohdennettava jätehuollon sektorilla jätteiden energiakäytön eli jätteenpoltosta aiheutuviin päästöihin niin taakanjakosektorin yhteiskuntajätettä polttavien laitosten kuin päästökaupan piiriin kuuluvien rinnakkaispolttolaitosten osalta. Erityisesti taakanjakosektorin jätteenpolton päästöt ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2005 lähtien, jolloin yhdyskuntajätteen energiahyödyntäminen lisääntyi. Vuonna 2019 syntyneestä yhdyskuntajätteestä poltettiin 59 prosenttia, kun vastaava luku oli 2008 vuonna noin 17 prosenttia. Suunnitelma ei esitä riittäviä toimia tämän huolestuttavan suunnan katkaisemiseksi ja lisätoimia arvitaan. Ei riitä, että yhdyskuntajätteen energiapolton vähentäminen jätetään vapaaehtoisten green deal -toimien varaan. Lisäksi muun muassa jätteenpolttovero on otettava pikaisesti käyttöön. Kuten SAK esitti jo ensimmäistä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (2017) kommentoidessaan, on edelleen ajankohtaista etsiä keinoja vähentää jätettä jätehierarkian viisiportaisen mallin mukaan: 1. jätteen synnyn ehkäisy, 2. valmistelu uudelleen käyttöön, 3. kierrätys, 4. muu hyödyntäminen ja 5. loppukäsittely tai kiertotalous-ajattelua mahdollisimman paljon hyödyntäen.
        • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa tuodaan esille budjettiriihen ilmastokirjausten tavoite vähentää jätteenpolton päästöjä pitkällä aikavälillä kolmanneksella. Tavoite on kannatettava. SKAL katsoo, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää eritasoisia toimia, joilla kierrätyskelpoinen jäte saadaan eroteltua nykyistä tehokkaammin polttoon päätyvästä jätteestä. Jätteenpolton ja koko jätehuollon päästöjen vähentämiseksi esitetään vain jätteenpolton Green Deal sekä hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen pilotointi. Samalla on syytä huomioida, että jätteenpolton Green Deal -neuvottelut ovat vasta alkuvaiheessa, eikä konkretiasta ole vielä tietoa. On syytä varautua myös tilanteeseen, jossa Green Deal ei tuo ratkaisua tilanteeseen. Jätehuollon päästöjen vähentämisessä tulee ottaa huomioon jätehuollon muut tavoitteet, kuten yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nosto jätelain edellyttämälle tasolle. Lajitteluun kannustavat taloudelliset ohjauskeinot, kuten syntypaikalla lajittelematta jäävän sekalaisen jätteen vero, voisivat edistää sekä kierrätystavoitteiden että ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tätä kannattaisi tarkastella laajemmin. Kaatopaikkojen osalta on maininta, että niiden merkitys kasvihuonekaasupäästölähteenä pienenee edelleen. Niille ei esitetä uusia toimenpiteitä. Kaatopaikoille sijoitetun orgaanisen jätteen määrä on vähentynyt merkittävästi, mutta kaatopaikoille on kuitenkin myönnetty edelleen poikkeuslupia orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamisen jatkamiseksi. Tältä osin on hyvä huomioida, ettei teknisiä esteitä jätteiden hyödyntämiselle ole. SKAL katsoo, että poikkeuslupakäytäntöjä on syytä tarkastella ja niitä pitäisi antaa vain harkiten.
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Westenergy on pitkäjänteisesti tukenut jätehuollon green deal-sopimusta tehokkaana ohjauskeinona jätehuollon ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi. Sopimusneuvottelujen edistäminen ja tulevan sopimuksen huomioiminen ilmastopolitiikan suunnittelussa onkin erittäin tervetullutta ja tärkeää ja näemme, että green dealia tulee hyödyntää pääasiallisena ohjauskeinona jätehuollon, varsinkin jätteenpolton päästövähennyksiin. Kannatamme siis esitettyjä poliittisia toimia oikeansuuntaisina. Varsinkin CCUS-teknologian huomioiminen on merkittävä ilmastopoliittinen läpimurto. Niin jätelainsäädännön muutokset kuin green dealin toimenpiteetkin tulevat osaltaan vaikuttamaan jätteenpolton fossiilisten hiilidioksidipäästöjen määrään ohjatessaan materiaalivirtoja hyötykäyttöön. Pelkkänä ratkaisuna tämä ei kuitenkaan tule riittämään, sillä kierrätyksen lisääntyminen johtaa myös kasvaviin rejektivirtoihin, joiden käsittely tapahtuu jätehierarkian mukaisesti parhaiten energiahyödyntämisen kautta korkean hyötysuhteen kotimaisissa jäte-energialaitoksissa. Tällöin korostuvat teknologiset hiilen sidonnan ratkaisut. Westenergy kiittääkin KAISU:ssa esitettyä näkemystä CCUS-teknologioiden tarpeellisuudesta mittavampien jätteenpolton päästövähennysten saavuttamiseksi. Mielestämme on äärimmäisten tärkeää, että näiden teknologioiden kaupallistamista edistettäisiin jopa esitettyä kunnianhimoisemmin, sillä näillä toimenpiteillä ei vaikuteta pelkästään kansallisen sektorin hiilijalanjälkeen vaan niissä on huomattava hiilikädenjäljen potentiaali myös suomalaiselle vientiteollisuudelle. Westenergy näkee, että riittävä hiilen sidontaan panostaminen voisi tuoda jätehuollon piirissä nykyistä esitettyä suurempiakin päästövähennyksiä kaavailtua nopeammalla aikataululla, vaikkei 1/3 vähennystä vielä vuoteen 2030 mennessä saavutettaisikaan. Ratkaisujen toteuttaminen edellyttää toki myös selkeitä päätöksiä liittyen teknologisen hiilen sidonnan kansallisiin tavoitteisiin ja kannustinmekanismeihin, joita on varsinkin muissa Pohjoismaissa jo alettu asettaa tai asetettu.
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Jätelaki ja sitä tukeva asetuspaketti saatiin uudistettua vuonna 2021, ja yhdyskuntajätteen sekä rakennus- ja purkujätteidenkin käsittelyyn kohdistuvat muutokset tulevat voimaan siirtymäaikojen mukaisesti parin lähivuoden kuluessa. Erityisesti biojätteen yhä laajempi kiinteistökohtainen kerääminen pitäisi näkyä entistä parempana jätteen hyödyntämisenä, pois poltettavasta sekajätteestä. Biojätteen ja myös pakkausjätteiden lajittelun hyödyt tulevat todelliseksi tavoitelluksi vain siten, että kotitaloudet ja muut jätettä tuottavat toimijat lajittelevat riittävän hyvin. Tämä taas riippuu jätteen haltijoiden sitoutumisesta ja ymmärrettävän lajitteluohjeistuksen saatavuudesta. Tämä koskee myös kiinteistöjen satunnaisia käyttäjiä, esim. lyhytaikaisia huoneistojen vuokraajia (esim. Airbnb-asiakkaita, jotka korona-pandemian väistyessä palaavat markkinoille laajasti). Tarvitaan siten monipuolista, monikielistä, monikanavaista ohjeaineistoa, monipuolisen viestinnän ja kasvatustyönkin lisäksi. Jätehuollon ja kiertotalouden tavoitteissa on isossa osassa myös tuotteiden elinkaaren pidentämispyrkimykset, jätteen synnyn ehkäisy ja uudelleen käytön lisääminen, ja nämä ovat itse asiassa etusijaisia suhteessa materiaaliseen kierrätykseen. Tämä työ on kuitenkin vielä toistaiseksi pelkän puheen tasoisia, kuka hyvänsä voi todeta tämän kun vertailee esimerkiksi keskimääräistä hinnakkaammankin kodinkoneen kestävyyttä nykyään verrattuna vaikkapa 20 vuoden takaiseen tilanteeseen. Tavoite pidentää elinkaaria on kannatettava ja välttämätön, mutta tämä vaatii vuosikausien laajamittaisen työn onnistuakseen edes jotenkin. Kuluttajien ja ostajien voima tulee olemaan tässä keskeinen muutosvoima. Korona-pandemia tulee heikentämään Suomenkin kohdalla yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteita. Tähän antaa vahvoja viitteitä vuoden 2020 jätetilasto, jossa kierrätysosuus näyttää tuntuvasti pienentyneen. Pandemian takia esim. pakkauskartongin ja muovipakkausten käyttö kulutus on merkittävästi kasvanut, ja koronan leviämisen estoon ja tartuntojen analyysiin tarkoitettujen tarvikkeiden käyttömäärät ovat luultavasti kasvaneet jätetilastojakin todella merkittävästi heiluttaviin määriin. Moni käyttäytymismuutos asumisessa, työnteossa ja vähittäiskaupan käymisessä sekä terveysturvallisuuskäytännöissä jäävät pandemian väistyessäkin pysyväksi muutokseksi. Tältä osin kierrätystavoitteiden muutaman vuoden takaiset tavoiteosuudet ovat vanhentuneita ihan lähivuosien tarkastelussa. Kuluttajamarkkinoille on kuitenkin perusteltua antaa signaaleja siihen, miten materiaalitehokkuutta ja kestävyyttä voitaisiin nykyisestään parantaa, ja kierrätettävyyttä vähintäänkin helpottaa.
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyskuntajätteestä talteen otettavan typen käyttöä maatalouden lannoitevalmisteiden raaka-aineena on tutkittava ennen käytön sallimista.
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kymenlaakson liitto painottaa, että EU:n jätehierarkian mukaan jätteiden synnyn ehkäisy on tärkein jätehuollon päästövähennysten toimenpide. Sen lisäksi jätejakeiden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen tähtäävät toimet ovat tärkeitä, jotta kiertotalouden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa. Tämän varmistamiseksi olisi ensiarvoisen tärkeää edistää mm. kotitalouksien, teollisuuden ja suurtalouskeittiöiden mahdollisimman kattavaa jätteiden erilliskeräystä. Alueellisilla toimijoilla on paikallisten kiertotalousekosysteemien syntymisessä keskeinen rooli, ja päästöjen vähentämisen lisäksi kiertotalous voi myös vahvistaa alueiden elinvoimaisuutta. Tämän vuoksi aluekehityksen tukeminen ja erilaisten kiertotalousinnovaatioiden rahoitusvälineet on turvattava vastaisuudessakin. Tämä on edellytys sille, että Suomesta tulee kiertotalouden edelläkävijä, kuten on asetettu tavoitteeksi. Tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen nähden Kymenlaakson liitto katsoo, että ehdotetut politiikkatoimet (vapaaehtoinen jätealan green deal sekä hiilidioksidin talteenoton pilotointi) ovat riittämättömiä.
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Jätteiden käsittely ja kiertotalous ovat suuria mahdollisuuksia lisätä EU:n raaka-aineomavaraisuutta. Tuottajavastuuyhteisöjen toiminta Suomessa on erinomaista. Suomessa toimii hyvin niin palautuspullojen ja -tölkkien, kuin akkujen, paristojen, elektroniikkajätteen ja renkaiden keräys ja kierrätys. Paperin, pahvin ja metallin keräyksen oheen on tullut myös muovi yhä enemmän kerättäväksi ja kierrätettäväksi. Teknisen Kaupan Liitto ry on mukana Rakentamisen muovien green deal -sopimuksessa ja sen verkkokoulutuspaketeissa. Green deal -osaamista olisi mahdollista viedä muuallekin Eurooppaan.
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Poltettavan jätteen määrä pitäisi saada pienemmäksi vaikka jätteenpolttoverolla, jos muut keinot ei auta.
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Terveydenhuolto tuottaa merkittävän määrän jätettä, josta suurin osa voidaan käsitellä normaalein menetelmin mutta osa jätteestä vaatii luonteensa vuoksi erityismenetelmiä. Terveydenhuollon jätteistä erityisesti muovin kiertotaloutta tulee kehittää, jotta sitä ei tarvitsisi nykyiseen tapaan polttaa energiaksi ja siten tuottaa CO2-päästöjä. Terveydenhuollon muovit ovat laadukkaita ja niiden volyymi mahdollistanee kierrätyksen ja uusiokäytön, mikäli lainsäädäntö, ohjaus ja markkinat sen mahdollistavat. Muovien lajittelun lisääminen on terveydenhuollossa mahdollista.
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Luvussa 6.2.5 kuvataan jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja toimialan kehitystä yleisesti. Kuvaus on pääosin asiallinen ja tunnistaa toimialalla koko 2000-luvun käynnissä olleen ja edelleen jatkuvan voimakkaan kehityksen. Kehityksen taustalla on ennen kaikkea EUn jätehuollon säädösten kehitys. Haluamme kuitenkin huomauttaa, että kuvaus ei ota riittävässä määrin huomioon kesällä 2021 voimaanastuneen uudistetun jätelain vaikutusta jätehuollon ja jätteenpolton kasvihuonekaasupäästöihin. Biojätteiden ja pakkausjätteiden erilliskeräyksen myötä yhdyskuntajätteen kierrätys tulee lähitulevaisuudessa jätelain ja jäteasetuksen velvoitteiden seurauksena voimakkaasti lisääntymään. Tällä tulee olemaan suora vaikutus jätteenpolttoon ohjautuviin jätevirtoihin. Esimerkiksi muovijätteen talteenotto kierrätystä varten tulee merkittävästi tehostumaan. Kierrätyskelpoisten jätteiden talteenoton toimet ovat jo monissa kunnissa käynnissä ja hyötyjätteiden erilliskeräys tehostuu koko valtakunnassa kesään 2023 mennessä. Jätteenpolttoon tulee täten jo toimeenpantujen yhteiskunnallisten ohjauskeinojen seurauksena ohjautumaan selkeämmin juuri kierrätyskelvottomin jätevirta, jolle ei ole muuta hyödyntämistarkoitusta. Kannatamme esitettyjä politiikkatoimia. - Yhdyskuntajätteen polton koko jätearvoketjun huomioiva vapaaehtoinen sopimus (green deal) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on kannatettava etenemispolku. Tämä mahdollistaa vastuutoimijoiden pitkäjänteisen yhteistyön alueellisesti merkittävien uusien ratkaisujen kehittämisessä, pilotoinnissa ja käyttöönotossa. - Johtuen jätteenpolton perusroolista kiertotaloudessa kierrätyskelvottomien materiaalivirtojen turvallisena käsittelijänä edellyttänee jätteenpolton kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen (CCS/CCSU) tekniikoiden pilotoimista ja käyttöönottoa. Jätelainsäädännön ohjaamana jätteenpolttoon ohjautuu tulevaisuudessa ainoastaan ne jätevirrat, joiden palauttaminen uudelleenkäytön ja kierrätyksen kautta uusien tuotteiden raaka-aineeksi ei ole elinkaariperusteisesti perusteltua. Tällöin kestävän kiertotalouden ja jätehuollon etusijajärjestyksen mukaisesti näiden kierrätyskelvottomien jäte- ja rejektivirtojen oikea kohtalo on hyödyntäminen yhdistetyn sähkö- ja kaukolämmöntuotannon polttoaineena suomalaisissa jätteenpolttolaitoksissa. Tällöin jätteenpolttolaitos ei voi valikoida vastaanottamaansa jätevirtaa eikä täten merkittävästi vaikuttaa jätteenpolton kasvihuonekaasupäästöihin. Mikäli kasvihuonekaasupäästöjä halutaan merkittävästi vähentää, jäänee tällöin keinoksi muodostuvan hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen. Tämä edellyttää teknologian kehittämistä ja aikanaan toimijoilta merkittäviä investointeja.
        • MTK-Lappi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Muovien erilliskeräys mainitaan yhtenä keskeisenä toimena jätteenpolton päästöjen vähentämiseksi. Maa- ja porotaloudessa tilatason ongelmana on toimivan muovinkeräilyn puute tai sen toimintaongelmat. Näissä tilanteissa maatalousmuovit päätyvät sekajätteeseen ja sen myötä polttolaitoksiin. Esimerkiksi Lapissa maatalousmuovien keräilypalvelu ei ulotu koko maakunnan alueelle. Jätehuollolle tulisi asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita maatalousmuovien keräilyssä.
        • Tilastokeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Jätteiden energiakäytön ja polton sekä kompostoinnin ja mädätyksen lisääntyminen on mahdollistanut jätteiden kaatopaikkasijoituksen merkittävän vähentämisen. Ne ovat siksi vaikuttaneet jätesektorin päästöjen vähentymiseen vaikkakin kaatopaikkasijoitukselle vaihtoehtoisista käsittelyistä päästöt ovat kasvaneet. Myös kaatopaikkakaasun talteenotto on vähentänyt jätesektorin päästöjä merkittävästi, sillä kaatopaikat toimivat metaanilähteinä pitkään jätteiden kaatopaikkasijoituksen päättyä. Jätteistä tuotetulla energialla korvataan muuta energiantuotantoa. Tämä seikat voi tuoda esiin tekstissä.
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kaatopaikkasijoittamisen vähenemisen myötä jätteenpolton merkitys korostuu jätesektorin ilmastovaikutuksessa. Suunnitelmassa todetaan, että “jätteen erilliskeräysvelvoitteet tulevat tiukentumaan ja näin ollen entistä enemmän yhdyskuntajätettä tulee ohjautumaan kierrätykseen jätteenpolton sijasta”. Tätä kehitystä tulee tukea valmistelemalla jätteenpolton päästöjen hinnoittelua sekä edistämällä arvokkaiden ja alihyödynnettyjen materiaalivirtojen kuten tekstiilijätteen erilliskeräystä ja käsittelyä.
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Jätehuollon puolella suurimmat muutokset tulevat koko jätehuollon arvoketjussa. Jätteen synnyn vähentämisellä ja kierrätyksen lisäämisellä polttoon menevän jätteen määrän uskotaan vähenevän. Politiikkatoimista jäteverolla voitaneen vaikuttaa tähän jonkin verran. On hyvä, että pilotoidaan hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen (CCS/CCSU) tekniikoita jätteenpolttolaitoksista ja nämä voivat olla osa kokonaisratkaisua. Näiden lisäksi tarvitaan myös nopeampia ratkaisuja itse jätehuoltoon liittyviin toimiin.
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Taakanjakosektorin jätteenpolton päästöt ovat kasvaneet vuosina 2005–2019 (kuva s.79) ja niiden odotetaan kasvavan myös tulevaisuudessa. Päästöjen kasvu johtuu yhdyskuntajätteen energiahyödyntämisen lisääntymisestä, mikä on jätehierarkian vastaista. Koska jätteenpolttoa ei vuonna 2019 päätetty tuoda osaksi päästökauppaa, tarvitaan esimerkiksi verotusinstrumentti, jonka kautta jätteenpolton ilmastopäästöt saadaan hintaohjauksen piiriin. Jätehuollon saralla on kirittävää, sillä Suomi ei ole saavuttanut EU:n jätepolitiikan tavoitteita. CCS/CCSU menetelmät eivät myöskään ole jätehierarkian mukaisia, ja lisäksi niihin liittyy teknisiä epävarmuuksia. Jätehuollon päästövähennyksiä on haettava ensisijaisesti noudattamalla jätehierarkiaa ja panostamalla toimivaan kiertotalouteen.
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa mainitaan budjettiriihen ilmastokirjausten tavoite vähentää jätteenpolton päästöjä pitkällä aikavälillä kolmanneksella. YTP kannattaa tätä kunnianhimoista tavoitetta. Näkemyksemme mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää velvoittavia ja vaikuttavia toimia, joilla kierrätyskelpoinen jäte saadaan eroteltua nykyistä tehokkaammin polttoon päätyvästä jätteestä. Jätteenpolton päästöjen vähentämiseksi ja koko jätehuoltosektorin päästövähennyksien edistämiseksi suunnitelmassa esitetään ainoana toimenpiteenä budjettiriihen ilmastokirjauksissa mainittu jätteenpolton green deal sekä hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen (CCS/CCSU) tekniikoiden pilotointi. Suunnitelmassa oletetaan, että sopimuksen toteutuessa se tulee vähentämään jätesektorin sekä jätteenpolton päästöjä, mutta mainitaan kuitenkin, että konkreettisia päästövähennyksiä on vielä haastavaa arvioida. Green dealille ja CCS/CCSU:lle on kaikesta huolimatta arvioitu 0,1 Mt päästövähennykset. Jää epäselväksi, miten tähän arvioon on päädytty. Jätteenpolton green deal -neuvottelut ovat käynnissä, mutta vasta alkuvaiheessa, eikä konkreettisista päästövähennystoimista ole vielä sovittu. Kuten suunnitelmassa todetaan, on päästövähennyksiä siten haastavaa arvioida. Lisäksi sopimuksen toteutuminen on epävarmaa eikä sen laajuus ole vielä tiedossa. Neuvotteluiden tilanteen huomioiden suunnitelman politiikkatoimet vaikuttavat jätehuoltosektorin osalta riittämättömiltä. Politiikkatoimia tulisi suunnitella myös tilanteeseen, ettei green deal valmistu. Jätehuollon päästöjen vähentäminen tulee liittää jätehuollon muihin tavoitteisiin, keskeisimpänä yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nosto jätelaissa säädetylle tavoitetasolle. Kierrätysaste ei käytännössä ole noussut viime vuosina, siis ennen velvoittavien erilliskeräyssäädösten tiukentamista jätelain uudistuksen yhteydessä. Tämä viittaa siihen, että vapaaehtoisilla toimilla voi olla vaikea saada myönteistä kehitystä aikaan. YTP näkee, että lajitteluun kannustavat taloudelliset ohjauskeinot, kuten syntypaikalla lajittelematta jäävän sekalaisen jätteen vero, voisivat edistää sekä kierrätystavoitteiden että ilmastotavoitteiden saavuttamista. Ehdotammekin uudeksi toimenpiteeksi syntypaikalla lajittelematta jäävän sekalaisen jätteen veron mahdollisuuksien selvittämistä. Suunnitelmassa todetaan, että jätteenpolttoveron tarve arvioidaan vapaaehtoisesta sopimuksesta saatujen kokemusten jälkeen. YTP:n näkemyksen mukaan veron tarve ja vaikutukset on arvioitava jo siinä vaiheessa, kun mahdollisen green dealin konkreettinen sisältö on tiedossa, jotta veron ja green dealin vaikutuksia voidaan verrata. Suunnitelmassa todetaan, että jätteenpolton päästöjen vähentämiseksi kolmanneksella tarvittaneen muun muassa CCS-tekniikan laajamittaista käyttöönottoa. Toteamus sisältää oletuksen jätteenpolton laajamittaisesta jatkumisesta. YTP kannattaa kiertotalouden ja jätehierarkian periaatteiden mukaisesti jätteiden kierrättämistä ensisijaisesti materiaalina ja vasta toissijaisesti energiana. Lisäksi, vaikka hiilidioksidin talteenotto- ja hyödyntämisteknologioiden pilotointi on sinällään arvokasta, pilotointiluonteen mukaisesti sen avulla ei voida olettaa saavutettavan budjettiriihen ilmastokirjauksissa tarkoitettuja pysyviä päästövähennyksiä riittävän nopeasti. Sekalaisen jätteen polttaminen jätteenpolttolaitoksessa on tällä hetkellä EU:n päästökaupan ulkopuolella, toisin kuin muu kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttava energiantuotanto. Jätteen rinnakkaispolttoa ohjaa päästökauppa. Yhtenä vaihtoehtoisena ohjauskeinona tulisi selvittää jätteenpolton sisällyttäminen kansalliseen päästökauppaan, esimerkiksi siinä yhteydessä, kun päästökauppamekanismia sovelletaan liikenteeseen ja kiinteistöjen lämmitykseen. Kaatopaikkojen osalta suunnitelmassa mainitaan, että niiden merkitys kasvihuonekaasupäästölähteenä pienenee edelleen, eikä uusia toimenpiteitä esitetä. Vaikka kaatopaikoille sijoitetun orgaanisen jätteen määrä on vähentynyt merkittävästi, on kaatopaikoille myönnetty runsaasti poikkeuslupia orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamisen jatkamiseksi, vaikkei teknisiä esteitä jätteiden hyödyntämiselle ole. YTP:n mielestä poikkeuslupia pitäisi antaa vain erittäin perustelluissa tilanteissa. Ehdotamme uudeksi toimenpiteeksi, että näiden poikkeuslupien määrää tulisi tarkastella ja vähentää säännönmukaisesti.
        • Tekniikan Akateemiset TEK ry, Teini Jussi-Pekka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin tai hyödyntämisen teknologioiden pilotointi jätteenpolttolaitoksissa on ehdottoman kannatettavaa. Hiilidioksidin teknologia-avusteinen sidonta tulee väistämättä tarpeeseen osana ilmastotoimien kokonaisuutta, ja Suomen on korkean teknologiaosaamisen maana oltava etujoukoissa. Vaikka Suomessa ei ole potentiaalia laajamittaiselle hiilidioksidin geologiselle varastoinnille, on Suomella hyvät edellytykset päästä osaksi teknologian ympärille syntyviä markkinoita muissa arvoketjun vaiheissa.
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • WWF Suomen mielestä jätteenpolton khk-päästöjen vähentämisen ensisijaisena keinona tulee olla poltettavan materiaalin määrän vähentäminen. Tämä olisi myös sopusoinnussa kiertotalouden periaatteiden kanssa. Elleivät materiaalien uudelleenkäytön edistämistoimet pure riittävästi on harkittava jätteenpolttoveroa. WWF Suomen mielestä CCS-/CCSU-pilotointi ei kuulu KAISUun. Ensisijaisena prioriteettina on pidettävä poltettavan materiaalin määrän vähentäminen.
        • Metsähallitus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Luonnon virkistys- ja matkailukäyttöön liittyvä jätehuolto tuottaa merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin alueella, kun öljylämmitykset on nyt poistettu, jätehuolto ja jätteiden kuljetus kattaa 1/3 kaikista fossiilisista co2 päästöistä. Tämä osaltaan johtuu siitä, että jätteet kuljetetaan Oulun, Vaasan tai Sundsvallin polttolaitoksille, mihin kulloinkin mahtuu. Matkailuyritysten jätehuolto on Lapin haja-asutusalueilla tehty käytännössä mahdottomaksi: mikään taho ei kerää eroteltuja yritysjätteitä, joten kierrätys on mahdotonta. Jätehuollon kehittäminen osana luonnon virkistys- ja matkailukäytön toimintaa edistäisi hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitetta.
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen Partiolaisten mielestä suunnitelmassa esitetyt toimet ovat hyviä, mutta emme ota kantaa niiden riittävyyteen. Muovin erilliskeräyksen toteuttaminen ja jätelainsäädännön uudistamisessa muutenkin erilliskeräysvelvoitteiden vahvistaminen on tärkeää. Alueellisten erojen tasoittaminen mahdollisuuksissa jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen on meille tärkeää, jotta kaikilla partion paikallisilla toimijoilla on mahdollisuudet kehittää kestäviä toimintatapoja myös jätteiden kierrätyksen osalta.
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden huomioiminen kasvatus- ja koulutussektorilla.
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Muovin päätymistä polttoon pitäisi erityisesti ennaltaehkäistä ja tehostaa entisestään Suomessa tapahtuvaa muovin kierrätystä ja uusiokäyttöä.
        • Gasgrid Finland Oy, Olli Sipilä, Toimitusjohtaja
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Gasgrid Finland toivoo biokaasun roolin vahvistamista ja ravinnekierron sekä kiertotalouden konkretisointia suunnitelmassa. Biokaasusektorin kehittäminen, sen kasvupotentiaalin hyödyntäminen sekä pyrkimys kohti hiilineutraaliutta ovat olennaisia ilmastotoimissa.
        • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Jätehuollon Green deal on kannatettava avaus, jossa tulisi huomioida myös ympäristönsuojelulain näkökulma sekä ELY-keskusten jätehuoltoon kytkeytyvien tehtävien (ympäristö-, jätehuollon- sekä tuottajavastuuvalvonta) edistämismahdollisuudet. Yhdyskuntien jätevesien puhdistuksen osalta suunnitelmasta ei suoraan käy selville, onko tähän liittyviä ilmastovaikutuksia tarkasteltu. Kansallisen vesihuoltouudistuksen yhteydessä on arvioitu, että vesihuollon energiansäästöpotentiaali on noin 690 TJ, mikä merkitsisi päästöinä n. 0,04 Mt CO2-e. Lisäksi mm. verkostojen kunnosta huolehtiminen sekä hulevesien tehokas hallinta voivat edelleen vähentää vesihuollon päästöjä, tukien samalla myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteita. ELY-keskuksilla on mahdollisuuksia edistää tavoitteita vesihuollon ja alueidenkäyttötehtävien puitteissa.
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kiertotaloutta tulee edistää kunnianhimoisemmin. Tässä keskeisenä toimina on taloudelliset ohjauskeinot, joissa verotukselliset muutokset ovat keskeisessä asemassa. Mahdollisia toimia voisi olla korjauspalveluiden alempi verokanta sekä yksityishenkilöille jakamispalveluista syntyneiden pääomatulojen muuttaminen palkkatuloiksi tai asettaa niille alempi pääomaverokanta.
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Kaikessa jätehuollossa tulisi kasvattaa kestävän kiertotalouden roolia, tukemista ja huomioimista.
        • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Jätehuollon päästöjen vähentäminen on mahdollista huomioimalla puhtaiden käyttövoiminen kriteerit jätteenkuljetusten kilpailutuksissa. Muuten toimenpiteet kohdistuvat pääosin jätteiden käsittelyyn, joka jätteiden polton yleistyttyä sekä biojätteiden erilliskeräilyn laajentuessa keskittyy käsittelylaitoksiin eikä kuntien omiin jätekeskuksiin. Kuntien kannalta keskeisiä toimenpiteitä ovat vesijalanjäljen pienentäminen sekä vedenhankinnan ja jäteveden puhdistuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Sähkön ja lämmön tuotanto jätevedenpuhdistuksen omista prosesseista voivat olennaisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Tähderuuan jakelua on mahdollista tehostaa. Kunnilla ja yrityksillä suuri vastuu hukkaruuan pienentämisestä. Erilaisia sovelluksia annosten ja ruuan hakuun laajaan jakeluun. Biojätteelle, tähderuualle on varaa asettaa käsittelymaksuja jo pelkästään biojätekuljetusten avulla, ruokajäte olisi mahdollista punnita, ja sen mukaan käsittelymaksu sille. Kaiken a ja o kuitenkin kierrätyksen lisääminen, raaka-aineiden uusiokäytön takaaminen, sekä jätteen vähentäminen. Jätteen kuljetuskaluston energialähteisiin huomiota. Mieluummin sinne vihreää vetytaloutta kuin automainosajoihin.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Suomessa jätteiden eri jaketyyppien kierrätystä tulisi edistää. Vähentää poltettavan jätteen määrää sen sijaan, että sitä poltetaan lämmön lähteenä. Jätehuollon energiapäästöjä(biokaasuroska-autot) on hyvä kehitää ja lisätä maeriaaliresurssiviisasutta.
        • 7a F-kaasuihin suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus
        • Lilja Rauna
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Miettinen Iiris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Pietilä Pauli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karjalainen Natalia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autoliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suortti Jussi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Hänninen Siiri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lehtonen Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Linnekoski Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Järvelä Elina, Lausunnon antaja on yksityinen henkilö.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Humuskampanja, www.humuskampanja.fi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lämmitysenergia Yhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Teknologiateollisuus ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Miesten tasa-arvo ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Heikkilä Esa, 75 vuotias työeläkeläinen
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Korhonen Markus
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • 7b F-kaasut - avovastaus
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • -
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Terveydenhuollossa käytetään erittäin vahvoja kasvihuonekaasuja, näitä ovat ilokaasu synnytyskipujen lievityksessä sekä fluorisoidut hiilivdut isofluraani ja sevofluraani yleisanestesiassa. Turun yliopistollisen sairaalan anestesiakaasun käytön päästövaikutus vuonna 2020 oli 586 tCO2e, mikä kansallisella tasolla (leikkausten ja synnytysten määrään suhteutettuna) tarkoittaa mittaluokkaa 7650 tCO2. Lääketieteellisen yhteisön tulisi tunnistaa nämä ympäristöhaitat ja aktiivisti kehittää menetelmiä niiden hallintaan. Päästöjä voidaan vähentää käyttämällä kaasujen talteenottolaitteistoa sekä valitsemalla vaihtoehtoisia kivunhoidon ja anestesian menetelmiä. Ilmasto-ohjelmaan tulisi lisätä tavoitteeksi anestesiakaasuista johtuvien päästöjen aktiivinen vähentäminen, esimerkiksi niiden puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.
        • Tilastokeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • F-kaasuarvioiden ja otsonikerrosta heikentävien aineiden määrien päivittäminen laitteissa ja erilaisissa tuotteista ja näistä aiheutuvien päästöjen hallinta ohjeistuksessa on esitetty lisätoimena ilmastosuunnitelmassa. F-kaasuarvioiden päästöarvioiden kehittämistarve sopisi paremmin lukuun 3.6 (ks. kommentti työkoneet -kohdassa). Ohjeistus on varsinainen toimenpide.
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Helen kannattaa yleisesti F-kaasujen vähentämistä toimialoilla, koska ne ovat merkittävä ilmastopäästöjen lähde. Helen näkee, että EU-sääntely ohjaa vahvasti F-kaasujen vähentämistä, minkä vuoksi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa esitetyillä lisätoimilla ei ole suurta vaikutusta. On kuitenkin tärkeää tukea F-kaasuja koskevaa tutkimusta ja uusia innovaatioita, joilla korvataan ilmastolle haitallisia F-kaasuja. SF6-kaasu eli Rikkiheksafluoridi on sähkönsiirron kytkinlaitoksissa käytettävä eristyskaasu, joka tuli vallitsevaksi teknologiaksi 80-luvulla. Sf6-eristekaasu on ollut sähköteknisesti täysin ylivoimainen, se on kaasuna näkymätön sekä myrkytön ja sen sähkön eristyskyky ja valokaaren sammutuskyky ovat ylivertaisia. Sf6 on ollut erityisesti kaupunkiverkkoyhtiöiden osalta ainoa tarkoituksenmukainen teknologinen ratkaisu tiiviissä kaupunkiympäristössä ilmaeristeisiä kytkinlaitoksia pienemmän tilan tarpeen ja turvallisuuden vuoksi. Sf6 on voimakas kasvihuonekaasu (n. 23.500 X CO2) ja sen käyttöä ohjaa EU:n F-kaasuasetus. Sähkövoimateknologian osalta alan taksonomiaa kehitetään kohti EU-tasoista ratkaisua. Asetus asettaa mm. rajat vuotojen seuraamiseksi ja pätevyysvaatimuksille kaasun käsittelyyn. Sf6-kaasu on suljettuna kytkinlaitosten sisällä ja kytkinlaitosten huoltotöissä on käytössä menetelmät, joiden avulla kaasun kierto on täysin suljettua. kaasun ollessa paineistettuna kytkinlaitoksissa on jokainen kaasutila paineenvalvonnan ja jatkuvan seurannan alla. EU-tasolla Sf6-kaasun valmistus ja sen käyttö kytkinlaitoksissa on keskittynyt muutamille valmistajille, jotka ovat alkaneet kehittää uusia teknologioita ja vaihtoehtoja Sf6-kaasun käytölle. Markkinoille on syntynyt uusien kytkinlaitosten osalta vaihtoehtoisia ratkaisuja, joissa Sf6-kaasu on korvattu ympäristön kannalta vähemmän haitallisilla eristekaasuilla. Nykyisten laitosten Sf6-kaasun korvaamiseksi ei ole olemassa teknologisia vaihtoehtoja ja niiden käyttöä on jatkettava toistaiseksi. Helen tulee alan kehitystä sekä seuraa tiiviisti alan kehitystä ja suhtautuu positiivisesti SF6-kaasusta luopumiseen uusien kytkinlaitosten osalta F-kaasuasetuksen kehittymisen mukaisesti.
        • Metsähallitus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • F-kaasujen lisäksi on huomattava, että on muitakin erikoiskäytön kasvihuonekaasuja. Niitä ei saa unohtaa, vaan niillekin on asetettava tavoitteita. Esimerkiksi terveydenhuollossa käytetään paljon ilokaasua eli typpioksiduulia, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Anestesiakaasuja pitäisi kerätä talteen järjestelmällisesti, koska ne ovat unohdettu päästölähde.
        • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • ELY-keskusten ympäristövalvonta valvoo kylmälaitteita vastaanottavia ja murskaavia laitoksia. Nykyään avomurskaus on kielletty. ELY-keskukset pitävät hyvänä F-kaasuja koskevan tietoisuuden lisäämistä luonnoksessa mainituin keinoin.
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • F-kaasuja koskevat toimenpiteet keskittyvät pitkälti kylmälaitteisiin. Teollisuuden muu F-kaasujen käyttö loistaa poissaolollaan --> tarkasteluun. Ilokaasu on Suomen toiseksi yleisin kasvihuonekaasu, ja sen GWP~300, eli se on ilmastolle erittäin haitallinen. Ilokaasua käytetään anestesiassa, typpilannoitteiden valmistuksessa, elintarvikkeissa sekä moottoriurheilussa. Päästöjä syntyy lisäksi maataloudessa, erityisesti turvepelloilla. Suunnitelmassa on mainittu ilokaasupäästöjen vähentäminen maataloudessa (luku 5.3.2) ja teollisuudessa (5.3.7). Tekstistä jää epäselväksi se, liittyvätkö typpihapon valmistuksen ilokaasupäästöt nimenomaan lannoitteiden valmistukseen vai johonkin muuhun teollisuuteen? Mikäli teollisuudessa on taakanjakosektoriin kuuluvia ilokaasupäästöjä, niihin tulisi kaasun yleisyyden ja haitallisuuden vuoksi kohdistaa erilliset päästövähennystavoitteet ja -toimet. Anestesiassa ilokaasun käyttö voi olla perusteltua, joskin on syytä kysyä löytyykö sille ilmaston kannalta vähemmän haitallisia vaihtoehtoja, jotka ovat lääketieteellisesti yhtä tehokkaita ja turvallisia? Ilokaasun myynti kuluttajille tulee lopettaa.
        • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Kunnan kannalta tämänkin sektorin toimenpiteiden edistäminen liittyy ensisijaisesti hankintoihin ja laitteistojen kunnossapitoon, sekä siihen, että huolehditaan F-kaasuja sisältävien laitteiden F-kaasujen talteenotosta. Toimenpiteiden vauhdittamiseksi tulisikin pohtia olisiko siirtymään mahdollista osoittaa avustuksia, jolloin muutos nopeutuisi olennaisesti.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • F-kaasujen tuottajilla vastuuta niiden ympäristövaikutusten kompensaatiosta.
        • 8a Teollisuuteen ja muihin päästöihin suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus
        • Lilja Rauna
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Miettinen Iiris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Pietilä Pauli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Högsten Johan
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karjalainen Natalia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autoliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suortti Jussi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Hänninen Siiri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Tiihonen Eevi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lehtonen Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Linnekoski Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Järvelä Elina, Lausunnon antaja on yksityinen henkilö.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Humuskampanja, www.humuskampanja.fi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Lämmitysenergia Yhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Teknologiateollisuus ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Miesten tasa-arvo ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Heikkilä Esa, 75 vuotias työeläkeläinen
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Korhonen Markus
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • 8b Teollisuus ja muut päästöt - avovastaus
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomalaiset yritykset tulee laissa vastuuttaa ulkomailla tuottamistaan päästöistä.
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • On huolestuttavaa, miten paljon KAISU luottaa siihen, että eri sektoreiden vähähiilitiekartat olisivat realistisia ja yhteensopivia, sillä näin ei välttämättä ole ((https://bios.fi/tiekartoista/). Tämän lisäksi tiekartat eivät sido yrityksiä toimintaan, ja viime syyskuussa lausunnolla ollut ilmastolakikaan ei vaikuttanut kannustavan yksityisen sektorin toimijoita hiilineutraaliuteen tai ilmastotoimiin yhtä vahvasti kuin julkista sektoria. Suomessa on ylipäätään ongelmana, että kaikki sektorit tekevät oman vähähiilitiekarttansa, ja sitten kun tullaan yhteen, ruvetaan vääntämään jostain asiasta joka ei tule tapahtumaan koska sektori X on ajatellut olevansa hiilineutraalimpi kuin oikeasti on mahdollista. Vaatii hirveää byrokratiaa ja työtä virkamiehille laatia omaa sektoria imarteleva tiekartta, jonka sitten voi läiskästä ministeriöiden eteen, ja vasta sitten aletaan keskustella trade-offeista ja systeemien yhteensovittamisista laajemmin. Skotlannissa tämänlaiset ongelmat on osittain ennaltaehkäisty siten, että eri sektoreille on annettu vuosittaiset päästövähennysvaatimukset. Tämä vaatii politiikan toimijoilta systemaattisuutta kuin myös nopeaa ohjautumista ja sopeutumista, mikäli jonain vuonna päästövähennysten määrä ei ole onnistunut. Tämä myös vastuuttaa toimijoita-- niin poliitikkoja kuin yrityksiä-- tekemään mahdollisimman nopeita, tehokkaita ja määrätietoisia ilmastotoimia ottaen kuitenkin oikeudenmukaisen siirtymän huomioon. (oikeudenmukaisen siirtymän käsite on institutionalisoitu Skotlannissa Suomea paremmin). Sen sijaan Suomen käytäntö puhua abstraktisti asioista kunnes laki vaatii sitä että luvataan tulevaisuuteen tiukempi tavoite, ja siirretään kuumaa perunaa seuraavalle hallitukselle, ei auta, erityisesti jos tämä toistuu säännöllisesti.
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Rakennusteollisuus RT toteaa, että suunnitelma tukeutuu monelta osin toimialojen vähähiilisyystiekarttoihin, ja korostaa että tiekarttojen toteuttaminen edellyttää vähähiilisiä investointeja tukevaa ja ennakoitavaa toimintaympäristöä. Yritysten ja julkishallinnon yhteistyö on keskeisessä roolissa päästövähennystoimien suunnittelussa, ja erityisesti Green Dealit ovat hyödyllisiä välineitä vähäpäästöisten ratkaisujen edistämiseen. Niiden soveltamisesta on saatu rohkaisevia kokemuksia; niiden laatimista tulee edistää. Erittäin tärkeitä tavoitteita edistäviä osatekijöitä ovat erityisesti sujuvat luvitusprosessit, kilpailukykyinen verotus ja valtion mukanaolo vähähiilisyyttä edistävissä teknologiainvestoinneissa.
        • Hänninen Siiri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toivoisin lisää huomioita rakennusteollisuuden päästöihin, ks lausuntoni kohta 6b.
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Emme kannata veronkorotuksia, mutta sähköistämisen edistäminen on tällä sektorilla ensiarvoisen tärkeää.
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Raskaan teollisuuden tukien alasajoa
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • • Energiainvestoitituet ovat oleellisia biokaasun tuotannon lisäämiseksi. Esitämme, että selvyyden vuoksi KAISU:ssa teollisuuden ja muiden päästöjen yhteydessä [kts. sivu128) mainitaan biokaasu selkeämmin energiainvestointitukien yhteydessä. Energiainvestointituet ovat tarpeen biokaasuinvestoinneissa läpi 2020-luvun, sillä molempien biokaasulaitokselta valmistuvien päätuotteiden (biokaasu ja kierrätysravinnevalmisteet) markkinat ovat vasta kehittymässä, mistä johtuen biokaasulaitosinvestointien kannattavuus on vielä heikkoa. Lisäksi säädösmuutokset aiheuttavat suurta epävarmuutta biokaasusektorilla. Sääntelyn monimutkaisuus, jatkuva lainsäädännön muutos kansallisesti ja EU-tasolla sekä systeemihitaus aiheuttavat epävarmuutta, joka heikentää uusiutuvien polttoaineiden investointiympäristöä (Liikenteen jakeluvelvoitetason nosto -selvitys (AFRY 2.12.2021)) Toisaalta biokaasusta ollaan laajasti kiinnostuneita, ja biokaasu on mainittu usean toimialan ilmastotiekartassa. Biokaasun käyttöönotto edellyttää kuitenkin sitä, että biokaasun hinta on kilpailukykyinen suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin, mitä se ei tällä hetkellä ole. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasu otetaan mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitteeseen (koskee teollisuutta, työkoneita, lämmitystä) pikaisesti. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että EU:n päivitetyn energiaverodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, ja ylipäätänsä energiaverotuksen muuttamisen yhteydessä, varmistetaan kestävien uusiutuvien polttoaineiden kohtuullinen kokonaisverotaso suhteessa muihin käyttövoimaratkaisuihin.
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • -
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Peljo Janne
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimialojen vähähiilitiekarttojen toimeenpanon tukeminen EK huomioi ilolla, että suunnitelma tukeutuu monelta osin toimialojen vähähiilisyystiekarttoihin, ja korostaa että tiekarttojen toteuttaminen edellyttää vähähiilisiä investointeja tukevaa ja ennakoitavaa toimintaympäristöä. Yritysten ja julkishallinnon yhteistyö on keskeisessä roolissa päästövähennystoimien suunnittelussa, ja erityisesti eri toimialoilla laaditut Green Dealit ovat hyödyllisiä välineitä vähäpäästöisten ratkaisujen edistämiseen. Niiden soveltamisesta on saatu rohkaisevia kokemuksia, ja EK kannustaa niiden hyödyntämiseen. Tärkeää ovat erityisesti sujuvat luvitusprosessit, kilpailukykyinen verotus ja valtion mukanaolo korkean riskin teknologiainvestoinneissa. Sähköistämistuen kautta tuetaan vähähiilitiekarttojen toteutumista ja sen jatkaminen olisi toivottavaa. Päästövähennysten vauhdittamiseksi palvelusektorilla palveluyritysten sähkövero tulisi laskea asteittain kohti teollisuuden sähköveron tasoa. Vastaavasti sähkön pientuotannon verovapauden vuosituotannon ylärajan nostaminen nykyisestä 800MWh:sta EU:n de-minimis -asetuksen sallimaan ylärajaan vauhdittaisi investointeja uusiutuvan sähkön pientuotantoon. Tärkeää olisi myös uuden teknologian demonstraatiohankkeiden energiatuen jatkaminen, riittävän energiatukivaltuuden varmistaminen pienemmän kokoluokan uusiutuvan energian hankkeille ja energiatehokkuushankkeille, sekä polttoon perustumattomien lämmöntuotantomuotojen käyttöönoton vauhdittaminen.
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • STY pitää tärkeänä, että kaikki aiotut muutokset toteutetaan niin, että jatkossa sähkö on teollisuuden halvin ”polttoaine”.
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suurin osa teollisuuden päästöistä kuuluu päästökaupan piiriin. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt (energia ja prosessit) ovat 1,2 Mt eli noin kaksi prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Keskeiset keinot päästöjen vähentämiseksi ovat hintaohjaus, energiatehokkuussopimukset ja -katselmukset. Esimerkiksi energiatehokkuuslaki velvoittaa suuret teollisuusyritykset tekemään energiakatselmuksen neljän vuoden välein Energiaveron korotukset (kuten on tehty vuosina 2020 ja 2021) ovat johdonmukainen ohjauskeino päästökaupan ulkopuolisille teollisuus- ja energialaitoksille. Lisäksi niin sanotun energiaveroleikkurin poisto (nostaa fossiilisten polttoaineiden hintaa) ja teollisuuden sähköveron alentaminen EU:n sallimaan minimiin kannustavat tehokkaasti siirtymään pois fossiilisista polttoaineista viimeistään vuodesta 2025 alkaen, jolloin vaikutukset tulevat voimaan täysmääräisinä. Teollisuuden (ja muiden päästöjen) päästövähennykset koostuvat lukuisista pienemmistä toimenpiteistä, joiden tehokkuutta on vaikea arvioida. Ilmastosuunnitelmassa esitetyn arvion mukaan päästövähennykset tulevat olemaan noin 0,7 Mt vuoteen 2030 mennessä, laskua vuoden 2020 tasosta on noin 25 prosenttia. Päästövähennys ei ole erityisen suuri, mutta toisaalta sektoreiden monimuotoisuus vaikeuttaa merkittävien ja kattavien ohjauskeinojen kustannustehokasta käyttöönottoa. Selkein keino, jolla toimialan päästöjä voi ohjata, on hintaohjaus.
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • TEM katsoo, että rakennusten lämmityksen ja tieliikenteen EU-tasoisen päästökauppajärjestelmän nopea täytäntöönpano on epävarmaa. Lisäksi pidämme toimen lisävaikutusta taakanjakosektorin kaukolämmön tuotannon päästöihin erittäin pienenä, sillä ko. sektorilla käytetään ainoastaan pieniä kattiloita. Tällaiset peruskuormakattilat polttavat jo nykyisellään käytännössä joko energiapuuta tai -turvetta, jonka saatavuus huononee jatkuvasti päästökauppasektorin aiheuttaman muutoksen seurauksena pakottaen myös pienet kattilat siirtymään energiaturpeesta muihin polttoaineisiin. Huippu- ja varakattilat puolestaan jatkavat lähitulevaisuudessa pienien huipunkäyttöaikojen vuoksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä, vaikka niiden hinnat nousisivatkin. On hyvä, että suunnitelmassa on nostettu esille energiatehokkuussopimusten ja -katselmusten jatkamisen tarve, sillä vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla tullaan myös tulevaisuudessa kattamaan pääosa Suomen energiansäästövelvoitteesta. Energiatehokkuussopimukset sekä energiakatselmukset ovat tärkeimpiä keinoja saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet.
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimialojen vähähiilitiekarttojen toteuttamiseen yli toimialarajojen on suunnattava nykyistä enemmän resursseja, vähähiilisyyteen investointeihin kannustimia ja ilmastoystävällisistä, päästöjä vähentävistä toimista on tehtävä aidosti kustannustehokas vaihtoehto. Vähähiilitiekartat kuvaavat toimialojen päästövähennyspotentiaalia, mutta niiden toteuttaminen jää puolitiehen ilman toteuttamista tukevia politiikkatoimia. Kiinteät puupolttoaineet tärkeä osa fossiilitonta energiatuotantoa. Sahateollisuuden prosessissa noin puolet raaka-aineesta päätyy sahatavaraksi, puolet sivutuotteiksi (hake, puru ja kuori). Sivutuotteista 15-20 % hyödynnetään energian tuotannossa. Syntyvä lämpöenergia hyödynnetään sahan omassa tuotantoprosessissa sahatavaran kuivaamisessa. Monet sahat tuottavat lämpöä myös paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Sahateollisuuden prosessin toimivuuden, raaka-aineen hyödyntämisen resurssitehokkuuden sekä tuotannon vähähiilisyyden tavoitteiden näkökulmasta sivuvirtojen hyödyntäminen energiantuotannossa on välttämätöntä. Puupohjaisia polttoaineita ei tule asettaa energiaverotuksen piiriin.
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kohdassa ehdotetut tukitoimet kunnilla ja yrityksille ovat kannatettavia. Myös demonstraatiohankkeiden tukeminen on tärkeää, ja onkin syytä kiinnittää huomiota siihen, että TKI-toiminnan rahoitus turvataan, ja että mm. alueellisten elinkeinojen yhteistyötä kiertotalouden ja fossiilittoman liiketoiminnan saavuttamiseksi edistetään.
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle tarvittaisiin velvoittavia poliittisia päätöksiä tiekarttojen lisäksi tai tilalle.
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Päästökaupan ulkopuolinen teollisuus sisältää monia erilaisia teollisuuden aloja. Keskeinen toimi kasvihuonekaasupäästöjen vähentymisessä on sähköistys, joka toisaalta etenee jo WEM-skenaariossa. Lisäksi hallitus on jo päättänyt useista sähköistymistä edistävistä toimista, joita VTT pitää kannatettavana. Sähköistymisen edistämisen rinnalla esitetään kevyen polttoöljyn bio-osuuden jakeluvelvoitteen nostoa 30 prosenttiin, jota VTT pitää myös kannatettavana toimena. Toisaalta myös tämän sektorin osalta esitetään päästövähennystoimia tai -oletuksia, joiden osalta ei ole päätöksiä, kuten taakanjakosektoriin kuuluva kaukolämmityksen päästökauppa ja teollisuuden vähähiilisyystiekartoissa esitetyt toimet. Jälkimmäiseen liittyy keskeisenä myös vetyyn ja synteettisiin polttoaineisiin liittyvät teknologiat sekä tekniset keinot saavuttaa negatiivisia päästövähennyksiä tai vähintään nollapäästötaso (esim. BECCS- ja CCU-teknologiat), joita myös VTT kehittää. Näiden toteutumisen osalta tarvitaan sekä poliittista ohjausta että pitkäjänteistä tukea demonstraatiohankkeisiin.
        • Metsäteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Metsäteollisuus on muun muassa terveistä ja kestävästi hoidetuista metsistä riippuvainen ja siten ilmastonmuutokselle altis toimiala. Ala tarjoaa usealla eri tavalla Suomen hiilineutraalisuustavoitteen ja taloustavoitteiden tarvitsemia ratkaisuja, mikäli investointiympäristö on kunnossa. Metsäteollisuuden tehtaiden päästöt ovat jo nyt pienet (n. 3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa) ja tehtaat Suomessa voivat päästä kokonaan irti fossiilisista polttoaineista noin 15 vuodessa. Metsäteollisuuden uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvat tuotteet tuovat globaalisti yli 16 miljoonan tonnin vuosittaisen ilmastohyödyn substituution kautta eli korvaamalla tuotteita, joiden valmistus aiheuttaa suuremmat fossiiliset päästöt. Tämän lisäksi puupohjaiset tuotteet varastoivat hiilidioksidia. Suomen metsävaroihin on varastoitunut hiilidioksidia noin 3200 miljoonaa tonnia. Metsävarat ovat kasvaneet joka vuonna noin 50 vuoden ajan. Tämä voi edelleen jatkua, vaikka puunkäyttö lisääntyisi. Hyvä kasvu edellyttää aktiivista metsätaloutta, joka pitää metsät myös terveinä. Päätöksenteossa tulisi huomioida metsäsektori ja sen tarjoamat ratkaisut kokonaisuutena eli kytkeä samaan tarkasteluun nykyiset ja kehitteillä olevat tuotteet, tuotantoprosessien kehitys sekä hiilinielut. Ilman riittävän kokonaisvaltaista tarkastelua vaarana on päätyä osaoptimointiin, mikä ei edistä kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Suomen pitkät etäisyydet markkinoille ja riippuvuus merikuljetuksista sekä talvimerenkulusta asettavat kotimaisen vientiteollisuuden muita maita alttiimmaksi päästöohjauksesta seuraaville kustannusnousuille. Globaaleilla markkinoilla kilpaileva vientiteollisuus ei pääsääntöisesti pysty viemään kuljetusten kustannustennousua hintoihin. Euroopan komissio on esittänyt osana Fit for 55 -pakettia useita suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä heikentäviä toimia. Merenkulun päästökauppa, FuelEU ja merenkulun polttoaineiden verollisuus osuu jääolosuhteista riippuvaisen Suomen vientiin kilpailijamaita enemmän. Viennin kilpailukyvystä on tarvittaessa huolehdittava kansallisin keinoin. KAISU-suunnitelma ei kuitenkaan huomioi Fit for 55 -paketin viennin kilpailukykyä heikentävää vaikutusta. Päinvastoin, suunnitelmassa pohditaan kansallisia lisäkustannuksia aiheuttavia toimia EU-säätelystä valuvien lisäkustannusten rinnalle. Logistiselta takamatkalta markkinoille lähtevässä Suomessa on jo nyt yksi Euroopan kireimmistä dieselverotasoista. Samoin kansallinen tieliikenteen päästökauppajärjestelmä kasvattaisi Suomen logistista takamatkaa muihin maihin nähden. Metsäteollisuus ei kannata esitettyä kuljetuskustannusten nostamisia. Kansallisista liikenteen polttoaineverojen noston ja kansallisen liikenteen päästökaupan valmistelu tulisi lopettaa. Näiden sijaan tulisi vakavasti etsiä keinoja liikenteen kuljetuskustannusten alentamiseksi. Metsäteollisuuden näkökulmasta on ylipäätään vaikea pitää kuljetuskustannusten nostamista ilmastotoimena. Tiekuljetusten rooli on metsäteollisuuden kuljetuksissa keskeinen, eikä laajamittainen siirtyminen muihin kuljetusmuotoihin ole mahdollista. Sen sijaan Suomen kansainvälisesti tarkasteltuna vähäpäästöinen tuotanto kärsisi, mikä aiheuttaa hiili- ja investointivuodon uhkaa. Mikäli ilmastotoimet heikentävät kuljetusten suhteellista kilpailukykyä tulisi niiden vaikutukset vientiteollisuudelle paikata laskemalla kansallisesti polttoaineiden kustannus- ja verorasitetta. Liikenteen verotusta tulee uudistaa tavalla, joka ei heikennä ammattiliikenteen kilpailukykyä ja säilyttää yritysten investointikykyä. Kiinnitämme huomiota myös sääriippuvaisen sähköntuotannon osuuden kasvaessa sähköjärjestelmän häiriöiden todennäköisyys kasvaa. Tuotantorakenteen muutos kasvattaa myös tarvetta investoinneille sähköverkkoihin ja tehotasapainon ylläpitoon. Teollisuuden näkökulmasta on tärkeää huomioida sähköjärjestelmän toimitusvarmuus ja ettei tuotantorakenteen muutoksen aiheuttamat kustannukset valu sähkön käyttäjien maksettavaksi.
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Energiatehokkuussopimukset sekä energiakatselmukset ovat tärkeimpiä keinoja saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet. Suomen tavoite on pyrkiä siihen, että vapaaehtoisilla sopimuksilla pystytään kattamaan energian tehostamistarpeet myös tulevaisuudessa, joten on hyvä, että KAISU:ssa on nostettu esille näiden keinojen jatkamisen tarve.”
        • Tilastokeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Korjaus: CO2-siirron PCC-valmistukseen päästövähennykset näkyivät aikaisemmin taakanjakosektorin päästövähennyksinä, koska talteenottoa ei saanut vähentää päästökaupassa vuosina 2013-2018. EU-oikeuden päätöksellä oikeus vähentää kyseiset päästöt palautettiin päästökauppaan 2019, päästökaupparekisteriin tehtiin päätöksen mukaiset korjaukset myös takautuvasti vuosille 2013-18. Uusimmissa inventaariotiedossa tämä muutos näkyy päästökauppasektorin päästöjen vähentymisenä ja taakanjakosektorissa päästöjen kasvuna.
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Teollisuuden päästövähennyksissä luotetaan kohtuuttoman paljon toimialojen itse tekemiin vähähiilisyystiekarttoihin, jotka eivät sido alan toimijoita. Näiden tiekarttojen on myös arvioitu olevan jossain määrin yhteensopimattomia keskenään (https://bios.fi/tiekartoista/). Teollisuuden ja yritysten päästövähennystoimia voitaisiin edistää säätämällä Suomeen yritysvastuulaki, jolla edellytettäisiin yrityksiltä puolentoista asteen ilmastomastotavoitteen mukaisia päästövähennystavoitteita ja -toimia.
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kokonaisuutena kannatamme vahvasti esitettyjä toimia, joista haluamme korostaa ao. kirjauksia, sillä energiasopimustoiminnalla ja energiakatselmustoiminnalla on saatu merkittäviä säästöjä ja ne muodostavat ytimen energiatehokkuustyössä. ”Varmistetaan energiatehokkuussopimustoiminnan jatko myös nykyisen sopimuskauden 2017-2025 jälkeen. Sopimusyrityksille ja kunnille luodaan riittävät kannustimet”. ”Energiakatselmustoiminta ja sen jatkuva kehittäminen varmistetaan, jotta katselmuksia pystytään jatkossakin käyttämään tehokkaana työkaluna energiatehokkuuden parantamisessa.” Uutena suurten yritysten energiatehokkuustyötä tukevana kannusteena on esimerkiksi ns. syväselvitykset. Tekstikorjaus: s. 82 Nykytoimissa vanhaa tietoa “Sopimustoiminnan piirissä on yli 600 yritystä ja niiden 6 600 toimipaikkaa ja lähes 120 kuntaa ja kuntayhtymää.” Päivitetyt luvut 12/2021: 657 yritystä, 6777 toimipaikkaa ja 121 kuntaa ja kuntayhtymää. Lisätoimissa s.127 “Vauhditetaan polttoon perustumattomien lämmöntuotantomuotojen kuten hukka- ja ympäristölämmön hyödyntämisen ja geotermisen lämmön käyttöönottoa” voisi lisätä perään esim. “ja edistetään 2-suuntaisen kaukolämpöverkon kehitystä käyttöönoton yhteydessä”.
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Uusiutuvaan energiaan tulee siirtyä teollisuudessa rivakasti. Puolustusvoimien tulee kehittää vähäpäästöisyyttä kaikessa toiminnassaan, ei ainoastaan kiinteistöissään.
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • YTP tukee ohjauskeinoja biokaasun työkonekäytön lisäämiseksi. Esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasu otetaan mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitteeseen (teollisuus, työkoneet, lämmitys.
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Energian käytön ja investointitukien viestintä ja neuvonta toiminta organisaatioille ja kuluttajille. Hinta ei ole tässä ainoa arvo!
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • WWF Suomi kiittää hallitusta Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman vahvasta ilmastopainotuksesta. Tätä kautta voidaan edistää merkittäviä investointeja ilmaston kannalta tärkeille aloille. Politiikkatoimissa (sivulla 127) mainitaan polttoöljyn bio-osuuden jakeluvelvoite. WWF Suomen mielestä sitä ei ole perusteltua mainita tässä kappaleessa, ellei sen päästöjenvähennysmerkitystä ole hyvin tarkkaan eritelty. Politiikkatoimien kuvauksessa sivulla 128 viitataan toimialojen vähähiilisyystiekarttoihin harhaanjohtavalla tavalla “päästöjen vähentäminen … toteutuu vähähiilisyystiekarttojen pohjalta”. WWF haluaa huomauttaa, että tiekartat eivät ole poliittisesti käsiteltyjä dokumentteja, eivätkä ne velvoita ketään toimijaa. Tiekartat ovat skenaarioita, eli mahdollisia tulevaisuuskuvia. Suomen hallitus ei siten voi laskea 0,2 + 0,1 Mt päästövähennyksiä tiekarttojen varaan. WWF Suomen mielestä KAISU-luonnoksessa ei ole riittävän selvästi eritelty tämän sektorin politiikkatoimet sen mukaan, mistä on jo tehty päätöksiä, ja mitkä ovat uusia päätöksiä/ toimenpiteitä. Sivulla 127 mainitaan useita toimenpiteitä, joista päätökset on no tehty.
        • Kemianteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kemianteollisuuden mielestä on hyvä, että KAISU:ssa on tuotu esille teollisuuden sähköistämisen tuki ja Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus, jotka ovat tärkeitä teollisuus-poliittisia toimija ja oleellisia myös kemianteollisuuden hiilineutraalisuustavoitteen toteutumiselle. Nämä ohjauskeinot ovat kuitenkin väliaikaisia, joten niiden jatkaminen on tulevaisuuden investointien kannalta tärkeää. Investointien toteutumisten kannalta on myös oleellista, että luvitusprosessit ovat sujuvat ja kunnossa. Nyt nähtävissä olevan kehityksen valossa on olemassa riski, että suomalaisen ympäristöluvituskäytäntö ei sisällä kokonaisvaltaista arviointia, jossa huomioidaan investointien hyödyt mm. globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen näkökulmasta. Suomalaiset yritykset kamppailevat globaaleilla markkinoilla ja useissa kovimmissa kilpailijamaissa on lähes poikkeuksetta käytössä edellä mainitun kaltaisia vero ja tukielementtejä, sekä luvituskäytäntöjä joilla tähdätään ilmastomyönteisen teollisuuden elinvoimaisuuteen ja kasvuun.
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Helen kannattaa teollisuuden ja muiden päästöjen vähentämistoimina ensisijaisesti päästökaupan laajentamista sekä sähköistämis- ja energiatukia, eikä näe energiaverotuksen laajentamista koskemaan esim. biomassapolttoaineita tai vetyä parhaina päästöjenvähentämisen keinoina. Helen pitää erittäin tärkeänä polttoon perustumattoman lämmöntuotannon vauhdittamista esim. energiatukien kautta. Luvituksen sujuvoittaminen on ensiarvoisen tärkeää hankkeiden toteutuksen kannalta. Hiilidioksidi tulee toimimaan lähitulevaisuudessa myös hiilen lähteenä sähköpolttoaineiden ja kemianteollisuuden tuotteiden valmistukselle, jonka vuoksi CCSU:n (Carbon Capture and Utilization) lainsäädännöllinen asema tulisi määritellä pikaisesti. Biopohjaisen ja fossiilisen hiilidioksidin asema tulee olemaan myös yksi tärkeitä tekijöitä negatiivisia päästöjä ja niiden markkinoita muodostettaessa, jonka vuoksi olisi tärkeää erottaa bio- ja fossiilinen hiilidioksidi toisistaan.
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Energiaopetuksen vahvistaminen kasvatus- ja koulutussektorilla kestävyyskasvatuksen osana. Energian käytön ja investointitukien viestintä ja neuvonta toiminta organisaatioille ja kuluttajille.
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Lapin kauppakamari kannattaa uusien teknologioiden pilotointiin, ja vähähiilisten sekä energiatehokkaiden investointien toteuttamisen tukien jatkoa ja edelleen kehittämistä. Vuosina 2020 ja 2021 on jo tehty energiaverotukseen liittyen päätöksiä, jotka lisäävät sekä päästökauppasektorilla että taakanjakosektorilla olevien teollisuuslaitosten verotusta.
        • Gasgrid Finland Oy, Olli Sipilä, Toimitusjohtaja
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Gasgrid Finlandin näkemyksen mukaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiselle sektori-integraatio on olennainen asia, joka jää nyt huomioimatta suunnitelmassa. Päästöttömän energiatuotannon tärkeimpiä tavoitteita on löytää teollisuuden välillä energiatehokkaimmat ratkaisut, jota sektori-integraatio tukee.
        • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Pienteollisuus on tärkeä osa taakanjakosektoria ja ELY-keskuksilla on hyvä kosketuspinta alueensa yrityksiin. Energiakatselmukset ja materiaalikatselmukset ovat hyviä ja edistettäviä. Materiaalikatselmuksien avulla myös jätteen määrää mahdollista vähentää. Näiden tukien jatkuminen ja monipuolistaminen on tärkeää. ELY-keskusten ympäristövalvonnassa on otettu käyttöön materiaalitehokkuuden opasmateriaalia sekä valvontalomake.
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suunnitelmissa ei voi nojautua pelkästään vähähiilisen tiekarttoihin, koska ne eivät ole velvoittavia. Teollisuudelle tulee asettaa kunnianhimoiset ja velvoittavat päästövähennystavoitteet sekä muuttaa teollisuudelle osoitettuja yritystukia sellaisiksi, jotka kannustavat päästöjen vähentämiseen.
        • Teknologiateollisuus ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suunnitelmassa on ansiokkaasti otettu huomioon TEMin energiatuen ja demonstraatiorahoituksen merkitys uuden energia- ja vähähiiliteknologian edistämisessä. Demonstraatiorahoitus sai tuntuvan, noin 450 miljoonan euron, lisäpanostuksen Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman kautta vuosille 2022 ja 2023. On tärkeää, että nämä varat käytetään suomalaisen teollisuuden suurten demonstraatioiden toteuttamiseen, joiden synnyttämien kotimaisten referenssien kautta meille avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisille markkinoille. Suunnitelmassa on listattu muun muassa seuraavia toimia päästöjen vähentämiseksi teollisuudessa: - Sähköistämistuen kautta tuetaan vähähiilitiekarttojen toteutumista. - Demonstraatiohankkeiden energiatuen jatkaminen vuoden 2023 jälkeenkin sekä pienemmän kokoluokan uusiutuvan energian ja energiatehokkuushankkeiden energiatukivaltuuden varmistaminen. - Polttoon perustumattomien lämmöntuotantomuotojen kuten ylijäämä- ja ympäristölämmön hyödyntäminen ja geotermisen lämmön käyttöönotto. - Varmistetaan energiatehokkuustoiminnan jatko myös nykyisen sopimuskauden 2017-2025 jälkeen. - Energiatehokkuuskatselmuksia jatketaan ja energianeuvontaa kehitetään. - Tuetaan pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten päästövähennystoimia ja sähköistymistä EU:n rahoitusvälineiden ja aluekehitysrahastojen avulla. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet ovat Teknologiateollisuus ry:n mielestä oikeaan osuneita.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vainonen Hannu
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • s. 87: OKM kommentti: Lisätoimien tarve on ilmeinen nykytoimien arvioinnin pohjalta. Lisätoimissa nostetaan ensimmäisenä ja pitkällisimmin esiin liikenne, vaikka teollisuudella on osaltaan suuri vaikutus. Teollisuus on jätetty kuitenkin loppuun lyhimmälle maininnalle. Asioiden suhde ei siten vaikuta tasapainoiselta. Teollisuuden odotetaan kuitenkin etenevän oman tiekarttansa pohjalta.
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Kestävyyttä ja kierto- ja biotaloutta edistävää innovaatiotoimintaa tulisi tukea ml. positiiviset kannustimet.
        • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Energiatehokkuus on tärkeä tavoite sekä teollisuudessa että kuntien ilmastotoimissa. Kunnat, joissa rakennuskanta on tullut käyttöiässä siihen vaiheeseen, että tarvitaan merkittäviä kunnossapitoinvestointeja, joutuvat pohtimaan vaihtoehtoja korjausrakentamisen ja purkamisen välillä. Energiatehokkuuden parantaminen jo olemassa olevassa rakennuskannassa edellyttää kunnilta merkittäviä taloudellisia investointeja. Kunnat voivat toimenpiteillään tukea ilmastopoliittisen suunnitelman päämääriä energiatehokkuuden parantamiseksi. Tähän sekä KETS-toimintaan tarvitaan kannustimia, kuten suunnitelmassa todetaan. Energiatehokkuussopimuksia tulisikin kehittää selkeämmiksi ja tukea kuntia niiden seurannassa ja raportoinnissa.
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Suljetun kierron, energian talteenoton toimia kirittävä. Jos muilla päästöillä tarkoitetaan esim. yhteiskunnan perustoimintojen kannalta ei välttämätöntä tai kriittisiä teollisuuden aloja, kuten laajeneva ralliteollisuus tällä hetkellä on, voidaan toiminnalle asettaa sanktioita, ympäristöveroja, eikä sellaisia aloja tule tukea valtion varoista. Kokonaisuutena ralliteollisuus ja fossiilimotorismi tarvitsee EU-tason kiellon, koska toiminta ohjaa ihmisiä ilmastotoimien kannalta kielteiseen suuntaan.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Kakki ympäristöinnovaatiot ovat tervetulleita ja alalla tarvitaan lisää ekologisia innovaatioita. Kuitenkaan teollisuuden kilpailukyky ei saisi vaarantua.
        • 9a Kunnille ja alueille suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus
        • Lilja Rauna
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Miettinen Iiris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Pietilä Pauli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Högsten Johan
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karjalainen Natalia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autoliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Vitikainen Niina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suortti Jussi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lehtonen Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Linnekoski Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Järvelä Elina, Lausunnon antaja on yksityinen henkilö.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Humuskampanja, www.humuskampanja.fi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Sitra, Kestävyysratkaisut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Metsähallitus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Teknologiateollisuus ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Invalidiliitto ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Espoon kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 14
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Miesten tasa-arvo ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Heikkilä Esa, 75 vuotias työeläkeläinen
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Korhonen Markus
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • 9b Kunnat ja alueet - avovastaus
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn Ihmisoikeuskeskuksen näkemyksiin: "Ihmisoikeuskeskus lausui vuonna 2021 luonnoksesta uudeksi ilmastolaiksi. Lausunnon mukaan ”valtion ja kunnallisen viranomaisen ilmastolain tavoitteiden edistämisvelvoitteen rajaaminen tehtäväksi ”mahdollisuuksien mukaan” ja ”huomioiden paikalliset olosuhteet” antaa vapauden luistaa edistämisvelvoitteesta. Esityksessä ei määritellä tarkemmin mitä nämä mahdollisuudet tai olosuhteet olisivat ja kuka nämä määrittelisi.” Tämä tulisi huomioida myös tässä suunnitelmassa. Kuntien ja alueiden ilmastotyölle tulee antaa tarpeeksi tarkasti säännellyt velvoitteet, jotta niiden toteutumista voidaan arvioida ja jotta niillä olisi merkitystä. "
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kuntien on usein helpompi esittää ja seurata ilmastotoimien etenemistä kuin koko valtion, ja myös asettaa itselleen "kunnianhimoisempia" tavoitteita. Onkin todella tärkeää että kuntia kannustetaan mm. laajan julkisen liikenteen verkoston ylläpitoon, kirjastojen hyvään ylläpitoon ja kaikenlaisiin ruohonjuuritason aloitteisiin, jotka kannustavat yhteisöllisyyteen, tavaroiden yhteisomistajuuteen, kierrättämiseen, lainaamiseen ja uusiokäyttöön. Kuntien pitäisi kannustaa asukkaitaan käyttämään kaupunkipyöriä (Helsingin kaupunkipyörät esimerkkinä) ja seuduista pitäsi rakentaa niin mukavia ja viihtyisiä ja esteettömiä, että ihmiset haluaisivat kävellä enemmän. Tämän lisäksi julkista liikennettä pitäisi tukea-- se on ensisijaisesti palvelu, joka auttaa myös monia autottomia liikkumaan paikasta toiseen kätevästi. Myös eri keskusten välisiä bussilinjoja tai junamatkoja pitäisi tukea, jotta nämä siirtymismuodot tulisivat kannattavimmiksi kuin yksityisautoilu tai lentäminen. Kuntien saamien rahoituksien pitäisi olla sidoksissa hankkeiden ilmastopositiivisuuteen. Kuntien ilmastotyötä pitäisi myös tukea, että se ei jäisi pelkästään vapaaehtoisten ideoiden tai ilmastosta välittävien puolueiden varaan.
        • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kuntaliitto on tyytyväinen, että alueiden ja kuntien merkitys ilmastotyössä on tunnistettu ja sitä tuetaan monin eri tavoin. Kuntaliitto pitää kuntien ja alueiden ilmastotyötä tukevia ehdotuksia oikeansuuntaisina, joskin suunnitelman tavoitevuosia ajatellen riittämättöminä. Monissa kunnissa on jo valmiita toimenpidesuunnitelmia, joten tämän valmiuden tukeminen esim. investointitukina voisi vauhdittaa ilmastotavoitteita. Ilmastopolitiikan ennakoitavuus ja jatkuvuus onkin erityisen tärkeää olemassa olevien suunnitelmien toimeenpanolle. Lisäksi Kuntaliitto huomauttaa, että hyvinvointialueille siirtyy lähivuosina kunnista merkittävä volyymi toimintaa mm. kuljetusten ja kiinteistöjen osalta. Toistaiseksi taloudelliset kannustimet kuntien siirtymässä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan ovat olleet pirstaloituneita, sillä hanke- ja investointitukea on haettava eri ministeriöiden alta. Suunnitelmallista ilmastotyötä tekevän kunnan haasteena on pirstaloituneen hallinnon lisäksi sen taloudellisen tuen ennakoimattomuus. Taloudelliset kannustimet eivät myöskään ole vastanneet kuntien toimien kokoluokkaa. Myöskään uusien velvoitteiden kuntatalousvaikutuksia ei ole riittävällä tavalla arvioitu eikä siten rahoitusperiaatetta niiden toimeenpanossa ole noudatettu. Kokonaisuudessaan keskustelu siitä, miten ilmastotyö rahoitetaan, on käymättä, sillä keskustelu kohdistuu yleensä suoraan yksittäisiin politiikkatoimenpiteisiin ja niiden vaikutuksiin. Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoitus on suunnattu erityisesti kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen. Tuki on avustanut mm. ilmastotyön koordinointia ja muuta investointitukien ulkopuolelle jäävää kehittämistoimintaa. Kohtuullista hallinnointia vaativa rahoitus on koettu kunnissa mielekkääksi, joskin pieneksi. Hankepainotteisuudesta on päästävä pysyviin rahoitusinstrumentteihin, jotka luovat jatkuvuutta kuntien ilmastotyölle. Hallituksen budjettiriihessä päätettiin ilmastolakiin kirjattavasta velvoitteesta laatia ilmastosuunnitelmat kunta-, seutu- tai maakuntatasolla. Tulevissa talousarvioissa on huolehdittava rahoitusperiaatteen noudattamisesta tämän uuden velvoitteen toimeenpanossa. Kuntaliitto kannattaa ehdotusta varmistaa valtakunnallisesti kattavien ja yhtenäisten sekä loppukäyttäjille maksuttomien päästötyökalujen jatkuvuus, päivitys ja rahoitus. Lisäksi toimenpiteissä tulisi olla myös yksityiskohtaisempaa päätöksentekoa, kuten kaavoitusta palvelevien, maksuttomien päästölaskentatyökalujen kehittäminen. Ehdotus kuntien ja valtion välisen kumppanuuden edistämisestä vapaaehtoisen ilmasto- ja kiertotaloussopimuksen käyttöönotolla on kannatettava. Kuntien kannalta tärkeää, että sopimukset ovat riittävän laaja-alaisia ja että niiden toimenpiteiden valinta jätetään kunnille, jolloin on valittavissa kuhunkin toimintaympäristöön parhaiten sopivat, kustannustehokkaimmat ja vaikuttavimmat ilmasto- ja kiertotalousratkaisut. Nyt kehitetty useita tarkkarajaisia greendealeja, joista kasautuva byrokratia on raskasta suhteessa vaikuttavuuteen. Hyvä esimerkki vaikuttavasta ja kuntien ilmastotavoitteita tukevasta sopimuksesta ovat tässäkin suunnitelmassa mainitut energiatehokkuussopimukset.
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ihmisoikeuskeskus lausui vuonna 2021 luonnoksesta uudeksi ilmastolaiksi. Lausunnon mukaan ”valtion ja kunnallisen viranomaisen ilmastolain tavoitteiden edistämisvelvoitteen rajaaminen tehtäväksi ”mahdollisuuksien mukaan” ja ”huomioiden paikalliset olosuhteet” antaa vapauden luistaa edistämisvelvoitteesta. Esityksessä ei määritellä tarkemmin mitä nämä mahdollisuudet tai olosuhteet olisivat ja kuka nämä määrittelisi.” Tämä tulisi huomioida myös tässä suunnitelmassa. Kuntien ja alueiden ilmastotyölle tulee antaa tarpeeksi tarkasti säännellyt velvoitteet, jotta niiden toteutumista voidaan arvioida ja jotta niillä olisi merkitystä. Yhteistyö ilmastotyössä kuntarajojen yli on välttämätöntä, niin strategioiden laatimisessa kuin käytännön toimissakin. Kunnat ja alueet tarvitsevat asiantuntija-apua ja riittäviä resursseja pystyäkseen hyödyntämään tarjolla olevia tukitoimia, laatimaan vaikuttavia suunnitelmia ja strategioita ja toteuttamaan käytännössä tehokkaita toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi.
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Poikkisektoraalisina toimina suunnitelma esittää mm. kunnille, seuduille tai maakunnille velvoitetta laatia ilmastosuunnitelma. Lähtökohtaisesti pidämme alueellista ilmastosuunnitelmaa erinomaisena ajatuksena, mutta sen sisällössä tulisi korostaa alueellisten päästöjen vähentämisen lisäksi päästöjä vähentävien liiketoimintamahdollisuuksia luovien ratkaisujen ja hiilikädenjäljen roolia. Näillä saadaan kuntasektorille uusia investointeja ja työpaikkoja. Onnistunein kansainvälinen esimerkki ilmastoystävällisen kaupunkitalouden edistämisestä löytyy Vancouverista Kanadasta (http://vancouver.ca/green-vancouver.aspx). Mielestämme Vancouverin ajattelutapaa kannattaa soveltuvilta osin hyödyntää myös Suomessa. Ilmastotoimien hyväksyttävyyden ja alueellisen elinvoimaisuuden kannalta taloudellisen aktiviteetin lisäys on keskeistä, kuten käy ilmi mm. lausuntomateriaalin suunnitelmaluonnoksen kuvasta 22.
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Pidämme tärkeänä kuntien mukaanottoa ilmastotyöhön
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Joukkoliikenteestä pitää tehdä edullista ja kattavaa. Pyöräilyyn tulee panostaa erilaisin verkostoin (Oulusta mallia).
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kunnat ovat keskeisessä asemassa kansallisten ilmastotoimien infrastruktuurin rakentajina, kuten myös kansalaisten ilmastokasvatuksen mahdollistajina, mikä taasen vaikuttaa kotitalouksien kulutukseen. Tätä kaikkea tulisi kuitenkin ohjata, sillä kuntien ilmastosuunnitelmissa on suuria eroavaisuuksia. Kunnille tulisi täten määrittää tarkempia päästövähennystavoitteita ja ohjaavia toimenpiteitä.
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Lausunnoilla olevan luonnoksen mukaan kuntaorganisaation päästöt ovat noin 10 % kunnan alueella syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä, loput 90 % muodostuvat asukkaiden, teollisuuden, palveluiden ja maatalouden toiminnoista. Kuntien ilmastotyön tukeminen on äärimmäisen tärkeää, sillä kokemukset Hinku-kunnista ovat osoittaneet, että verkostossa mukana olevat kunnat miettivät kuntien omien hankintojen ilmastovaikutusten vähentämisen lisäksi sitä, kuinka kunnan alueella tapahtuvien muidenkin toimintojen CO2-päästöjä voidaan vähentää. Aktiivinen kaavoitus ja alueiden varaaminen uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkosähkön, tuotannolle on yksi keskeinen keino vähentää kunnan nettopäästöjä.
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kunnat ja alueet ovat keskeisessä roolissa sektorikohtaisten päästövähennystavoitteiden toteuttajina ja siksi niiden ilmastotyön nostaminen osaksi KAISUa on hyvä ja perusteltu laajennus. Myös kuntatasolla toteutettavassa sidosryhmäyhteistyössä työntekijät tulee tunnistaa keskeisenä sidosryhmänä. Esimerkiksi Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman kerrotaan perustuvan vuorovaikutteiseen yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa. Yritystason ja kuntalaisten lisäksi myös kuntakonsernin ja esimerkiksi kunnan alueella toimivien yritysten työntekijät tulee tunnistaa keskeisenä sidosryhmänä ja yhteistyötahona. Myös kunnan tai alueen elinkeinorakenteen erityispiirteiden tunnistamisessa ja kuntakohtaisten ilmastosuunnitelmien valmistelussa työntekijöiden kuuleminen ja osallistaminen on tärkeää. Tarkemmat kommentit sidosryhmien aktiivisesta osallistamisesta osiossa 15.
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) on merkittävä keino energiatehokkuuden edistämiseen ja tätä kautta päästöjen vähentämiseen, jonka vuoksi kuntien kannustaminen liittymiseen on tärkeää. KETS on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla. KETS kattaa energiatehokkuuden edistämisen toimenpiteitä useilla kuntien toiminta-alueilla, kuten hankinnoissa, rakennuksissa, kunnossapidossa, kuljetuksissa, suunnittelussa ja viestinnässä. Alueellinen energianeuvonta edistää energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista. Energiaviraston rahoittama, koko Manner-Suomen kattava neuvonta tavoittaa kuluttajat, kunnat ja pk-yritykset paikallisesti. Energianeuvonta on tärkeä keino kuluttajille, kunnille sekä PK-yrityksille saada puolueetonta tietoa energiasta ja mahdollistaa sitä kautta energiatehokkuuden ja päästövähennysten tavoitteiden toteutumista. Energianeuvonnan resurssien turvaaminen jatkossa on tärkeää myös osana ilmastotavoitteiden saavuttamista.
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa on kiitettävästi tunnistettu kuntien rooli paikallisen ja alueellisen ilmastotyön alustoina, vauhdittajina ja mahdollistajina. Organisaatiorajat ja hallinnon tasot ylittävät kumppanuudet ovat menestyksellisen toimeenpanon keskeinen edellytys, ja yhteistyötä tulee edelleen vahvistaa. Verkostot, kuten HINKU, todennetusti edesauttavat paikallista ilmastotyötä. Valtakunnallisesti kattavien ja yhtenäisten sekä loppukäyttäjille maksuttomien päästötyökalujen (kasvihuonekaasujen päästötietopalvelu ja päästöskenaariotyökalu) jatkuvuus on erittäin tärkeää. Samalla tulee huolehtia niiden yhteensopivuudesta kansainvälisten sitoumus- ja raportointijärjestelmien kanssa, kuten Covenant of Mayors. Toimenpiteiden maantieteellisesti tehokas kohdentaminen paikalliset olosuhteet huomioon ottaen edellyttää myös muita ajantasaisia ja alueellisesti riittävän tarkkoja paikkatietoon pohjautuvia tietoaineistoja, ja yhteisen tietopohjan vahvistamiseen tulee panostaa kaikilla sektoreilla. Yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön osalta tulisi liikennejärjestelmän toimivuuden rinnalla aina olla tarkastelussa luontokadon pysäyttäminen, monimuotoisen kaupunkiluonnon edistäminen sekä hiilivaraston ja -nielujen turvaaminen.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keski-Suomen liitto pitää hyvänä, että kuntien tärkeä rooli ilmastotyössä on huomattu. On myös tärkeä huomio, että vaikka yhä useampi kunta tekee omaa aktiivista ilmastotyötään, on paljon kuntia, joissa systemaattista ilmastotyötä ei vielä tehdä. Tässä mielessä ilmastolakiin suunniteltu kirjaus kuntien tai alueiden ilmastosuunnitelmista tasa-arvoistaa kuntien tilannetta. Suunnitelmien teon ja etenkin niiden toteuttamisen resursseista on huolehdittava. Kuntien ja alueiden tasa-arvon näkökulmasta tärkeää on tuki, jota ympäristöministeriö on myöntänyt kuntien ja alueiden ilmastotyöhön sekä alueille kuntien ilmastotyön tukemiseksi. Erityisesti pienten kuntien resurssien riittävyys on tunnistettu ongelmaksi myös Keski-Suomessa. Yhteisen haasteen kohdalla yhteistyö ratkaisuissa on tärkeää ja onkin hyvä, että alueen tuella jokaisen kunnan ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Keski-Suomen liitto pitää tärkeänä, että maakuntien rooli on myös tunnistettu suunnitelmassa. Maakunnalla on rooli esimerkiksi erilaisten tarpeiden yhteensovittajana ja toisaalta kuntien ilmastotyön tukena. Keski-Suomessa yhteensovittamista ja yhteistä näkemystä työstetään parhaillaan mm. Hiilineutraali Keski-Suomi 2030 tiekartan valmistelussa sekä maakuntakaavan päivityksessä. Maakunnanliittojen ilmastotyön resurssien varmistaminen on keskeistä mm. edellä mainittujen tehtävien hoitamiseksi. Tiekarttaan kirjattu toimenpide ”Edistetään maakunnan liittojen ja valtion aluehallinnon ilmastotyötä ja ilmastoyhteistyötä.” voisi olla tarkemmin avattu. Keski-Suomen liitto pitää tärkeänä toimenpiteenä ”valtakunnallisesti kattavien ja yhtenäisten sekä loppukäyttäjille maksuttomien päästötyökalujen” varmistamista. Tämä luo tasa-arvoa ja yhtenäisiä mahdollisuuksia eri kunnille ja alueille. Vastaavien työkalujen kehittäminen myös hiilinielujen ja -varastojen osalta olisi tärkeää.
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kaisu-luonnoksessa tunnistetaan kuntien keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, mutta maakuntaliittojen rooli jää vähemmällä huomiolle. Maakuntien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on keskeinen ja se korostuu tulevaisuudessa entisestään. Kaisu-luonnoksessa puhutaan HINKU-kunnista, mutta näiden lisäksi on myös HINKU-maakuntia, kuten Kymenlaakso. Vaikka Kaisu-luonnoksessa sanotaan, että “maakuntatason toimijoilla on tärkeä rooli kansallisen ilmastopolitiikan alueellisessa toimeenpanossa, alueellisten ratkaisujen kehittämisessä ja alueen kaikkien erikokoisten kuntien ilmastotyön tukemisessa”, ei maakuntaliittojen ilmastotyön edistämiseksi esitetä muuta kuin kannustamiseen liittyviä toimia, kuten “kannustetaan – kehittämään hyviä käytäntöjä ilmastojohtamiseen --- tai kannustetaan kuntia ja alueita liittämään vapaaehtoisiin ilmastotyötä tukeviin verkostoihin --”. Kymenlaakson liitto katsoo, että maakuntien ilmastotyön edistäminen ja kannustaminen ovat oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä keinoja alueellisen ilmastotyön vauhdittamiseksi. Ympäristöministeriön alueiden ilmastotyön rahoitus on hyvä esimerkki konkreettisesta keinosta, jolla maakuntien työtä tuetaan. Taloudellisen tuen lisäksi on syytä varmistaa, että maakunnilla on riittävät ohjauskeinot ohjata mm. maakuntakaavoitusta, liikennejärjestelmää ja muuta alueiden käyttöä kestävästi. Yksi konkreettinen keino kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi ovat alueelliset seurantaindikaattorit. Nämä olisivat erityisen tarpeellisia varsinkin, kun ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelmien laadintavelvoite kunnan, seudun tai maakunnan tasolla tulee voimaan. Ilmastosuunnitelman laatimisvelvoitteesta päätettäessä on tärkeää huolehtia siitä, että eri hallinnon tasoille ei tehdä päällekkäistä työtä ja että kuntien ja maakuntien resurssit ilmastosuunnitelmien laatimiseksi turvataan.
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISU:ssa pitäisi esittää kunnille ja alueille konkreettisia päästövähennystoimia aikatauluineen.
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty, että kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittaminen toisi 0,2 Mt CO2-ekv. lisäpäästövähennyksen taakanjakosektorilla. VTT pitää hyvänä, että kuntien ja alueiden ilmastotyötä vauhditetaan ja tuetaan suunnitelmassa esitetyillä keinoilla. Toisaalta jää varsin epäselväksi, millä edellytyksillä voidaan olettaa kuntien ilmastotyön johdosta saavutetut päästövähennykset lisäisiksi verrattuna esimerkiksi suunnitelmaluonnoksessa esitettyihin liikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästövähennyksiin. HIISI-hankkeessa kuntien ja alueiden ilmastotyön vaikuttavuutta ei arvioitu, mutta toteutuessaan kuntien ja alueiden ilmastotyöllä olisi tärkeä vaikutus esimerkiksi edellä esitettyyn 56 % liikenteen KHK-päästövähennystarpeeseen vuonna 2030 perustuen HIISI-hankkeen laskelmiin.
        • Oulun kaupunki, Konsernipalvelut ja yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Luonnoksessa todetaan, että kuntien ilmastotyön vauhdittamisella voidaan merkittävästi vauhdittaa eri sektoreiden ja tahojen päästövähennyksiä, varsinkin jos verkostotyön lisäksi kunnille tarjotaan myös yhä enemmän asiantuntijatukea ja rahoitusta. -> Rahoitusmahdollisuuksia on tarjolla kohtuullisen hyvin, sen sijaan kunnissa on usein puutetta hanke- ja rahoitushakuihin vaadittavista henkilöresursseista ja osin myös osaamisesta. Kun kuntien ilmastotyö perustuu vapaaehtoisuuteen, voi kunnan poliittinen tahto olla ilmastotyön suurin hidaste – tai sen suurin voimavara. Ilmassa ristivetoa -kyselytutkimuksen (Lehtonen ym. 2020b) mukaan kuntapäättäjiä motivoi ilmastotoimiin kustannussäästöt ja kunnan elinvoimaisuuden lisääminen. Kyselyn mukaan ilmastotoimien kustannus-, ilmasto- ja sosiaalisista vaikutuksista tarvitaan enemmän tietoa, jotta toimet olisi helpompi saada läpi päätöksentekoprosessissa. Kuntapäättäjäkyselyn mukaan eniten ilmastoasioiden edistämistä kunnassa hidastaa ilmastotoimien kustannusten jakaantuminen epätasa-arvoisesti eri väestöryhmille. Kuntapäättäjiä mietitytti myös ilmastotoimien kustannukset ja ilmastotoimien vähäiset vaikutukset. -> Ainakin toistaiseksi valtuustokauden lyhyt kesto (ilmastotoimien näkökulmasta) aiheuttaa lisähaasteita kunnan ilmastotyölle. Toimien vaikutukset voivat näkyä pitkälläkin viiveellä ja voivat olla myös hankalasti toteennäytettävissä. Tämä koskee myös välillisiä vaikutuksia (esim. terveydenhoidon menoissa syntyvät säästöt). Pelkkää kasvihuonekaasujen päästövähennystä ei välttämättä katsota riittäväksi perusteeksi toimenpiteille. Myös edellisellä valtuustokaudella päätettyjä toimenpiteitä voidaan perua. Useat eri päästölaskentamenetelmät tai erilaisten sitoumusten toisistaan poikkeavat päästösektorit vaikeuttavat selkeää viestintää. Esimerkiksi SYKEn tarjoama ilmainen päästölaskenta ei ainakaan toistaiseksi ole käyttökelpoinen kansainvälisissä yhteyksissä. -> Esitetyt kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamisen toimet ovat kannatettavia. Erityisen tarpeellisena pidämme kohtaa ”Selvitetään mahdollisuuksia ohjeistaa kuntien ympäristötilinpitoasioita siten, että kaikki ilmastotoimet näkyisivät kirjanpidossa selkeästi ja kannustavasti”.
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Vuoden 2023 alussa käynnistyvät hyvinvointialueet ovat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita, joilla on suuri vaikutus alueellaan mm. sote-kiinteistöjen energiankäytön, ruokapalvelujen ja vastuullisten hankintojen osalta. Ratkaisut fyysisen palveluverkon, digitaalisten palvelujen saatavuuden ja palveluketjujen tehokkuuden osalta vaikuttavat mm. siihen, miten paljon väestö joutuu asioimaan sote-toimipisteissä ja siten tuottamaan liikenteellisiä päästöjä. Arvioni mukaan, mikäli 10% nykyisestä fyysisestä asioinnista korvattaisiin digitaalisella, maantieliikenteen päästöt pienenisivät lähes 5 MtCO2 verran. Toki digitaalisilla palvelulla itsellään on päästövaikutus, jonka suuruutta en osaa arvioida, ja tarvitaan tutkittua tietoa, jotta digitaalisten sote-palvelujen kehittämistä voidaan luotettavasti perustella ilmastotekona. Hyvinvointialueet tulee nähdä valtion ja kuntasektorin rinnalla toimijoina, joihin kohdistetaan yhdenmukaista ohjausta ja edellytetään samansuuntaisia tekoja. Tähän tarkoitukseen esitän perustettavaksi hyvinvointialueiden omaa kansallista ympäristövastuullisuusohjelmaa.
        • Amnesty International Suomen osasto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISU:ssa todetaan aivan oikein, että kunnat ovat tärkeässä roolissa Suomen pyrkiessä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä (s. 129). Suunnitelmassa esitetään useita kannatettavia toimenpiteitä kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseksi. Amnesty kannattaa velvoitetta kunnille, seuduille tai maakunnille ilmastosuunnitelman laatimisesta. Kuntien, seutujen ja maakuntien ilmastosuunnitelmien laadinnassa, toimeenpanossa ja seurannassa on varmistettava asukkaiden osallisuus ja kuuleminen. Osallistavien toimenpiteiden lisäksi on paikallistasolla edistettävä myös asukkaiden tiedonsaantia ilmastosuunnitelmista ja -toimista. KAISU:n toimeenpanossa ja seurannassa on varmistettava alueellinen yhdenvertaisuus. Kunnille ja alueille tulee olla saatavilla riittävästi tukea paitsi ilmastotoimien suunnitteluun ja toteutukseen, niin myös ilmastotoimia tukevaan yhdenvertaisuustyöhön sekä asukkaiden tiedottamiseen ja osallistumisen edistämiseen. Kuntien HINKU-verkosto ja Kuntaliiton Ilmastokunnat-toiminta voivat tukea kuntien ilmastotyötä ja siihen liittyvää yhdenvertaisuustyötä. Amnesty kannattaa suunnitelmassa esitettyjä toimia, joilla kannustetaan kuntia liittymään HINKU-verkostoon ja Kuntaliiton Ilmastokunnat -toimintaan.
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla vuosina 2017-2025. Kunnat raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja muista energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta seurantajärjestelmään. KETS on merkittävä keino energiatehokkuuden edistämiseen ja tätä kautta päästöjen vähentämiseen, jonka vuoksi kuntien kannustaminen liittymiseen on tärkeä toimenpide KAISU:ssa. Alueellinen energianeuvonta on edistää energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista. Energiaviraston rahoittama, koko Manner-Suomen kattava neuvonta tavoittaa kuluttajat, kunnat ja pk-yritykset paikallisesti. Energianeuvonta on tärkeä keino kuluttajille, kunnille sekä PK-yrityksille saada puolueetonta tietoa energiasta ja mahdollistaa sitä kautta energiatehokkuuden ja päästövähennysten tavoitteiden toteutumista.
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Osio sisältää erittäin kannatettavia kuntien ja ilmastotyön vauhdittamisen toimia, jotka eivät kuitenkaan tule tapahtumaan ilman määrätietoista toimintaa ja niihin varattuja resursseja. Ehdotus tekstimuokkauksesta s. 134 (alkuperäinen teksti puutteellinen ja osittain vanhentunutta tietoa). Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla, nykyinen sopimuskausi on vuosille 2017–2025. Energiatehokkuussopimustoiminta on keskeinen osa Suomen energiapolitiikkaa ja tärkeä keino vastata niin EU:n kuin kansainvälisiin energiatehokkuus- ja päästövähennystavoitteisiin, joihin Suomi on sitoutunut. Sopimusten energiatehokkuustavoitteisiin nykyiselle kaudella on sitoutunut jo yli 120 keskenään verkostoitunutta kuntaa ja kuntayhtymää, jotka kattavat reilu kolmeneljäsosaa Suomen väkiluvusta. Sopimustoiminta on tavoitteellista, systemaattista ja verkostomaista toimintaa, mikä tehostaa ja tukee kunnan ja kuntayhtymän energiatehokkuustyön toteuttamista. Sopimuksiin liittyneet tahot raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja muista energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta seurantajärjestelmään. Valtio tukee uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella sopimuksiin liittyneiden kuntien muita energiatehokkuusinvestointeja. Muokkaus sivulla 135 olevaan ”luetteloon” lisäyksellä (FISU-verkosto): Kannustetaan kuntia liittymään ja osallistumaan vapaaehtoisiin kuntien ilmastotyötä tukeviin ja vauhdittaviin verkostoihin ja toimintaan, kuten Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkostoon (HINKU), Motivan ja Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan edelläkävijäkuntien FISU (Finnish Sustainable Communities) -verkostoon ja Kuntaliiton Ilmastokunnat -toimintaan.
        • Sitra, Kestävyysratkaisut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseksi listatut toimenpiteet ovat yleisesti kannatettavia. Erityisen kannatettavia ovat velvoite ilmastosuunnitelman laatimiseksi sekä sen selvittäminen, kuinka kuntien ympäristötilinpitoa voitaisiin ohjeistaa siten, että kaikki ilmastotoimet näkyisivät kirjanpidossa selkeästi ja kannustavasti. Se, että viimeisimmällä MAL-valmistelukierroksella on pyritty korostamaan ilmastonäkökulmaa, on niin ikään kannustettava pyrkimys. Tätä on aiheellista jatkaa tulevaisuudessa, jotta menettelyn potentiaali ilmastotyössä saataisiin hyödynnettyä yhä täysimääräisemmin. KAISU:ssa on tunnistettu julkisten hankintojen merkitys ilmastotyössä sekä kuntien rooli julkisten hankintojen toteuttajana. Sitä mukaa kun ilmastovaikutusten huomioimisen osaaminen ja tietopohja julkisissa hankinnoissa kehittyvät, tämän osaamisen ja parhaiden käytäntöjen jakamista kuntakentällä tulee vauhdittaa.
        • Lämmitysenergia Yhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kunnallisissa kiinteistöissä myös uusiutuvan polttoöljyn käytöllä voidaan päästöjä vähentää pienin kustannuksin jopa 90%
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Velvoite kunnille, seuduille tai maakunnille laatia ilmastosuunnitelmat on tärkeä keino edistää ilmastotyötä. Tietoa, osaamista ja kokemuksia on kertynyt pidempään ilmastotyötä tehneistä kunnista, tätä osaamista ja parhaita ratkaisuja pitää jakaa niille kunnille, jotka vasta aloittavat ilmastotyötä. Kuten suunnitelmassa todetaan, kunnat vastaavat alueillaan muun muassa kaavoituksesta, maankäytöstä, liikennesuunnittelusta, energiayhtiöiden omistajaohjauksesta, monien rakennusten lämmitystapavalinnoista ja julkisista hankinnoista. Kunnilla on siis myös paljon mahdollisuuksia vaikuttaa ja vähentää päästöjä. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen hajoamista ja pirstoutumista pitää estää kaavoituksella. Kaava- ja rakentamismääräyksillä voi ja pitää edistää energiatehokkuutta rakentamisessa. KRL-uudistus tulee tehdä pikaisesti, jotta kunnilla ja alueilla on paremmat työkalut ilmastoa huomioivaan kaavoitukseen ja rakentamiseen.
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kuntasektorilla on suuri vastuu ja vaikutus myös jätehuoltoon ja sen päästöihin. Lisäksi kunnilla on tekemiensä julkisten hankintojen myötä iso rooli uusioraaka-aineiden käytön vauhdittamisessa ja kierrätyksen edistämisessä, sekä sitä kautta välillisten päästöjen vähentämisessä. Onkin tärkeää, että kunnat huomioivat myös jätehuollon päästöt ilmastotyössään.
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Varmistetaan kestävyyskasvatuksen toteutuminen kunnissa kasvatuksessa ja koulutuksessa. Tämä edellyttää sekä kasvatus- ja koulutussektorin kestävyyskasvatuksen toteutumista, mutta myös kasvatus- ja koulutusorganisaatioiden toimintaympäristöjen kehittämistä kestävämmiksi. Yhdyskuntarakenteessa tulisi etätyön lisäksi pohtia myös etäkouluun ja kasvatus- ja kouluverkon osuutta yhdyskuntarakenteessa.
        • Tekniikan Akateemiset TEK ry, Teini Jussi-Pekka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman tulisi pohjautua tarkempiin ilmastotoimien päästövähennyspotentiaalin arviointiin kuin mitä kuntien ja kuluttajien päästövähennystoimissa on arvioitu.
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • WWF mielestä KAISU-luonnoksessa ei esitetä uskottavaa perustelua sille, että Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittaminen toisi 0,2 Mt aiemmin käsiteltyihin sektorikohtaisiin toimenpiteisiin suhteen lisäisiä päästövähennyksiä.
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamisen toimissa (s. 134) on kohta: ”Lisätään ilmastolakiin velvoite kunnille, seuduille tai maakunnille laatia ilmastosuunnitelmat”. THL huomauttaa, että terveys- ja hyvinvointisektorin ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen suunnittelu ja toteutus siirtyy pian hyvinvointialueille, joten nämä olisi huomioitava tässä esityksessä. Lisäksi esitetty toimenpide (s. 135): ”Edistetään kuntien ja valtion välistä kumppanuutta yhteiskehittämällä ja ottamalla käyttöön vapaaehtoinen kuntien ilmasto- ja kiertotaloussopimus” voisi toimia myös hyvinvointialueilla.
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Helen kannattaa kuntien ja alueiden kanssa tehtävää poikkisektoraalista ilmastotyötä, joilla tuetaan ja vauhditetaan sektorikohtaisia päästövähennystoimia. Kuntien ja alueiden ilmastotyössä on edistettävä yhdyskuntakehitystä, joka pohjautuu olemassa olevaan infrastruktuuriin. Helen näkee, että päästötietokannan päivitystyö on tärkeää, koska päivittämätön data ohjaa yhdyskuntakehitystä väärään suuntaan. Esimerkiksi kaukolämpö on kehittymässä hiilineutraaliksi paljon nopeammin kuin nykyisen päästötietokannan skenaariot osoittavat
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Pohjois-Pohjanmaan liitto pitää esitettyjä toimenpiteitä pääasiassa hyvinä ja kannatettavina. Kuntien päätöksillä luodaan pohja ilmastotyölle usealla sektorilla (kuten maankäytön suunnittelu, rakentaminen, julkiset hankinnat). Kuntien ja alueiden vastuulla olevan maankäytön suunnittelun päätehtävinä on eheän ja ekologisesti kestävän yhdyskunta- ja aluerakenteen tukeminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Maankäytön tulee pyrkiä vastaamaan ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tarpeisiin, mutta toisaalta varmistaa elinkeinojen toimintaedellytykset ja kehittyminen. Pohjois-Pohjanmaalla maakuntakaavoilla on ohjattu mm. tuulivoimaa, turvetuotantoa, uusiutuvan energian ja bio- ja kiertotalousalueiden sijoittumista. Pohjois-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavaprosessi on parhaillaan käynnissä. Keskeiset sisällöt Pohjois-Pohjanmaan ilmasto- ja energiavaihemaakuntakaavassa ovat 1. Aluerakenne ja saavutettavuus, 2. Energiantuotanto, varastointi- ja siirto, 3. Liikennejärjestelmä ja logistiikka-alueet sekä 4. Energiamurroksen vaikutukset ja 5. Ilmastovaikutusten arvioinnin kehittäminen. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta energia on keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys, johon sisältyy energiantuotantoon, siirtoon sekä kulutukseen liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus. Energiamurrokseen vastaaminen on yksi suurimmista haasteista maailmanlaajuisesti, mutta myös alueellisesti. Pohjois-Pohjanmaa on vahvasti mukana energiamurroksessa siirryttäessä fossiilisista energialähteistä uusiutuviin energiamuotoihin. Tämä edellyttää uusia energian tuottamisen, varastoinnin ja siirron ratkaisuja sekä älykkäitä energiajärjestelmiä ja energiatehokkuutta. Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat aktiivisia toimijoita. Tällä hetkellä uusiutuvien (vesi- ja tuulivoima sekä biomassat) osuus sähköntuotannossa Pohjois-Pohjanmaalla on noin 80 %. Vuonna 2020 maakunnassa tuotettiin 2 939 GWh tuulivoimasähköä, mikä on noin 40 % koko maan tuulivoimasta. Pohjois-Pohjanmaan 30 kunnasta 11 kuuluu HINKU – hiilineutraalit kunnat -verkostoon ja Oulun kaupungilla on oma ympäristöohjelmansa. Lisäksi alueen kunnilla on energiatehokkuussopimuksia ja resurssiviisas -toimintaa, joista kunnat saavat tukea ilmastotyöhönsä. Yli 70 % maakunnan asukkaista asuu kunnassa, jossa ilmastotyön pohjana on ilmastostrategia tai -ohjelma. Maakunnan kattava Pohjois-Pohjanmaa ilmastotiekartta 2021–2030 – Kohti hiilineutraalia Pohjois-Pohjanmaata laadittiin laajassa yhteistyössä ja uusimpaan tietoon perustuen. Ilmastotiekartta linjaa alueen yhteisen tahtotilan, toimenpiteet ja toimien edistämisen ja seurannan. Alueellisten erityispiirteiden tuntemus on tärkeää, jotta kansalliset tavoitteet saadaan skaalattua alueille. Pohjois-Pohjanmaalla elinkeinot ja uudet liiketoimintamahdollisuudet kytketään vahvasti ilmastotyöhön. Ilmastotoimenpiteisiin on resursseja eri rahoituslähteistä. On hyvä, että suunnitelman toimenpiteisiin sisällytetään kuntien ilmasto- ja kiertotalousratkaisuille suunnattu rahoitus. Resurssien täysimääräinen hyödyntäminen vaatii työtä ja kunnat siihen tukea. Mm. maakuntaliitot ja ELY-keskukset voivat tukea kuntia näiden resurssien saamiseksi. Konkreettista asiantuntijatukea tarjoavat erilaiset neuvontahankkeet eri TKI-toimijoiden johdolla. Erityistä tukea kunnat tulevat tarvitsemaan ilmastosuunnitelmien laatimiseen, joka on tulevaan ilmastolakiin lisätty velvoite. Pohjois-Pohjanmaan liitto jatkaa ilmastotiekartta työssä syntyneen verkoston, maakunnallinen ilmastotyön neuvottelukunta, koordinointia. Tiivistä yhteistyötä tehdään alueellisen Canemure – kohti hiilineutraaleja kuntia ja alueita – hankkeen kanssa. Olemme myös mukana maakuntaliittojen ilmastotyöverkostossa.
        • Metsähallitus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Metsähallitus tekee mielellään yhteistyötä alueiden muiden toimijoiden kanssa Suomen hiilineutraaliustavoitteen toteuttamiseksi. Metsähallituksella on vuonna 2020 hyväksytty ilmasto-ohjelma: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/MH-ilmasto-ohjelma-2020.pdf Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö kuten retkeily, metsästys, kalastus ja muu luonnonharrastus perustuvat nykyisin vahvasti yksityisautoiluun. Kohteet (suojelu- ja virkistysalueet, metsästys- ja kalastusalueet) ovat harvoin saavutettavissa julkisella liikenteellä. Luonnon virkistyskäytöllä on todetusti positiivisia terveysvaikutuksia ihmisille, joten siihen tulisi olla kaikille mahdollisuuksia. Kuntien maankäytöllä ja sen suunnittelulla on keskeinen merkitys luonto- ja viheralueiden saavutettavuuden kannalta ja ilman ajoneuvoja saavutettava lähiluonnon merkitys ihmisten arjessa on suuri. Julkista liikennettä tulisi kehittää niin, että useamman kansallispuiston ja muun retkeilykohteen tai liikuntaharrastuskohteen voisi jatkossa paremmin saavuttaa julkisin liikennevälinein. Luontomatkailun volyymi erityisesti Lapissa perustuu vahvasti lentoliikenteeseen ja yksityisautoiluun. Luontomatkailu tuo pohjoiseen Suomeen tärkeitä matkailutuloja, mutta kääntöpuolena ovat lentoliikenteen ja yksityisautoilun aiheuttamat merkittävät ilmastovaikutukset. Sähköistettyjen junanratojen jatkaminen tärkeimpiin matkailukeskuksiin mm. Ylläs-Levi alueelle ja matkaketjujen parempi yhdistäminen nopeisiin juniin voisi olla toivottava kehityskulku, etenkin Tornio - Haaparanta -raideyhteyden toteutuessa. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston välitön ympäristö sisältää yli ¾ napapiirin pohjoispuolisiin matkailuyöpymisiin tarjotuista majoituspetipaikoista koko maailmassa (esim. Helsingissä 18 000 vuodepaikkaa, Rovaniemellä 4 000, Pallas-Ylläksen ympärillä 68 000), joten kyse on merkitykseltään varsin isosta kysymyksestä. Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon tulijoista 84 % tulee omalla autolla alueelle.
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen Partiolaisten mielestä suunnitelmassa esitetyt toimet ovat hyviä, mutta emme ota kantaa niiden riittävyyteen. Haluamme korostaa kuitenkin myös muiden paikallistason toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Suunnitelmassa mainitaan mm. seurakunnat ja yritykset, joiden kaltaisilla toimijoilla on merkittävä rooli paikallisten ilmastotoimien onnistumiselle. Lisäksi kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja yhdistysten kautta niin kunnat kuin valtio saavat mahdollisuuksia keskustella ja kehittää toimia kansalaisten kanssa. Kannustammekin toimimaan yhdessä erilaisten paikallisten toimijoiden kanssa sekä myös tukemaan näiden ilmastotoimia esimerkiksi erilaisten tukien, palveluiden, yhteistyön ja kumppanuuksien keinoin. Suhtaudumme positiivisesti osiossa esitettyihin toimiin sekä verkostotyöhön hyvien käytäntöjen jakamiseksi. Myös tiedottamiseen liittyvissä toimissa voivat kansalaisyhteiskunta ja yhdistykset olla merkittävä tuki ja voimavara. Erilaiset yhdistykset tavoittavat laajasti erilaisia ryhmiä. Esimerkiksi partio saavuttaa tuhansia nuoria ympäri maan, ja tarjoamme toiminnassamme monipuolista kasvatusta ilmasto- ja ympäristökysymyksistä. Näin kasvatamme erityisesti nuorempien kuntalaisten tietoisuutta. Monimuotoinen ja helposti saavutettava lähiluonto on oleellista niin partiolaisten ympäristökasvatuksen kuin yleisen asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Yhdyskuntarakennetta kehittäessä ja tiivistäessä pitääkin huomioida lähiluonnon säilyminen ja kehittäminen. Tämän näkökulman tulee näkyä selkeästi myös keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen yhteydessä tulee huomioida ja varmistaa lähiluonnon ja viheralueiden säilyminen virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista.
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISUn luonnoksessa on listattu kuntien ja alueiden ilmastotyön alle sekä isoja että pieniä toimia. Keskeisiä ovat mm. MAL-sopimukset ja yhdyskuntarakennetta koskevat toimet, joiden valmisteluun Väylävirasto osallistuu väylänpidon ja liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisen näkökulmista. Yhtenä toimena on mainittu myös AVI/ELY ohjaavien tahojen ja strategiapäälliköiden ilmastoryhmä. Väylävirasto osallistuu ryhmän toimintaan ja pitää sitä hyvänä mahdollisuutena aluehallinnon roolien selkeyttämiseen ja vertaisoppimiseen ilmastotyössä.
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kannatan kuntien velvoitetta ilmastosuunnitelman tekemiseen. Kuntia tulisi myös kannustaa tiedon avaamiseen, jakamiseen ja yhteistyöhön, koska kunnat voivat oppia toisiltaan ja tehostaa näin toimintaansa. Ilmastotyökalujen osalta on syytä vaatia avoimen lähdekoodin käyttöä. Tällä tavalla varmistetaan, että järjestelmät eivät aiheuta toimittajaloukkua ja ovat helposti jatkokehitettävissä.
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Varmistetaan kestävyyskasvatuksen toteutuminen kunnissa kasvatuksessa ja koulutuksessa. Tämä edellyttää sekä kasvatus- ja koulutussektorin kestävyyskasvatuksen toteutumista, mutta myös kasvatus- ja koulutusorganisaatioiden toimintaympäristöjen kehittämistä kestävämmiksi. Yhdyskuntarakenteessa tulisi etätyön lisäksi pohtia myös mahdollisuuksia osittaiseen etäkouluun ja kasvatus- ja kouluverkon osuutta yhdyskuntarakenteessa.
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kuntien välillä on tosi suuria eroja ilmastotavoitteissa. Osa kunnista on sitoutunut nopealla aikavälillä tapahtuviin päästöleikkauksiin, kun taas osa kunnista jarruttelee. Kunnat, joiden omat resurssit eivät riitä tarvittaviin päästöleikkaus- ja elinkeinomurrostoimenpiteisiin syystä tai toisesta tulisi auttaa ainakin taloudellisesti, sekä tarjoamalla luotettavaa tutkittua tietoa muutosten tueksi.
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Keski-Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä, että alueiden ja kuntien merkitys ilmastotyössä on tunnistettu ja sitä tuetaan monimuotoisesti. Keski-Pohjanmaan liitto laati yhdessä kuntien kanssa vuonna 2021 Keski-Pohjanmaan ilmastotiekartan vuoteen 2035. Suunnittelutyö osoitti, että yhdessä tunnistettujen ja tarvittavien toimenpiteiden edistäminen edellyttää erityisesti pienten kuntien ilmastoasioihin liittyvien resurssi- ja osaamispuutteiden parantamista. KAISU ehdottaa lisättäväksi ilmastolakiin velvoitteen kunnille, seuduille tai maakunnille laatia ilmastosuunnitelma. Ympäristöministeriö tukee parhaillaan alueita ja kuntia ilmastotyön aloittamisessa ja kehittämisessä. Tätä tukea on tärkeä jatkaa. Yhtenä toimenpiteenä Kaisu edistää maakunnan liittojen ja valtion aluehallinnon ilmastoyhteistyöä. Keski-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus ovat tehneet muutaman vuoden yhteistyötä ilmastoasioissa. Kehitettävää riittää ja on tärkeää, että ympäristöministeriö edistää yhteistyötä kohdentamalla resursseja siihen. Suunnitelmassa todetaan, että kuntien ilmastotyötä tuetaan monin tavoin ja monista eri lähteistä, mikä on erittäin tärkeää ja tarpeen jatkossakin.
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Monet kunnat ja alueet ovat jo asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja laatineet suunnitelmia niiden saavuttamiseen. Rahoitusta on saatavilla eri ohjelmalähteistä, ja se on välttämätöntä pitää hyvällä tasolla jatkossa. Rahoitusta tulee suunnata myös erilaisten suunnitelmien ja strategioiden kirjoittamisen lisäksi niissä linjattujen konkreettisten toimien tekemiseen ja seurantaan. Kunnat ja alueet Suomessa ovat hyvin erilaisessa asemassa moniin ilmastoimien toteutuksessa. Lapissa välimatkat ovat pitkiä, asutus syrjäseudulla harvaa, julkinen liikenne on lähes olematonta ja yksityisautoilu täysin välttämätöntä. Alueiden eriarvoistumisen vähentämiseksi tulee varmistaa sekä yksityisautoilun että pitkien etäisyyksien tieliikennekuljetusten järkevä kustannustaso ja tukea ilmastoystävällisten ratkaisujen käyttöönottoa.
        • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • KAISUlla olisi potentiaalia muodostaa yhteinen tahtotila, joka raamittaisi kuntien ja alueiden omia ilmastotoimia. Kuntien ja alueiden ilmastotyön tukeminen vastaa myös osaltaan ilmastokädenjäljen huomioimisen tavoitteeseen. KAISUn kirjausta ”Lisätään ilmastolakiin velvoite kunnille, seuduille tai maakunnille laatia ilmastosuunnitelmat” tulisi terävöittää. Kuten KAISUssa, myös ilmastosuunnitelmien laadinnassa on haasteena osoittaa käytännössä, miten tarvittavat toimet toteutetaan. Ilmastosuunnitelmien vaikuttavuutta lisäisi, jos aluetason toimijoita velvoitettaisiin edistämään rooliensa mukaisesti suunnitelmien integroitumista muuhun suunnitteluun ja ohjelmiin, joilla ohjataan esim. aluekehittämistä, rahoitusta, yhdyskuntarakennetta jne. ELY-keskukset katsovat, että ilmastosuunnitelmien laadusta ja yhtenäisestä tavoitetasosta tulisi huolehtia alueiden erilaiset painotukset mahdollistaen. ELY-keskuksilla on lakisääteisten tehtäviensä myötä mahdollisuus huolehtia ministeriöohjauksesta tulevien linjausten valtakunnallisesti yhdenmukaisesta jalkauttamisesta, erilaisten arvokysymysten huomioon ottamisesta sekä kokonaisuuteen liittyvästä seurannasta. ELY-keskuksilla on myös mahdollisuus tehdä kuntayhteistyötä eri kanavissa. ELY-keskusten roolia on käsitelty tarkemmin ELY-keskusten yhteisessä ilmastolakilausunnossa. ELY-keskukset pitävät tärkeänä ja kannatettavana linjausta: ”Varmistetaan valtakunnallisesti kattavien ja yhtenäisten sekä loppukäyttäjille maksuttomien päästötyökalujen (kasvihuonekaasujen päästötietopalvelu ja päästöskenaariotyökalu) jatkuvuus, päivitys ja rahoitus. Työkalut tuottavat vertailukelpoista tietoa kunta-, maakunta-, ELY-keskus- ja valtakunnallisella tasolla.” Myös KAISUn ansiokkaita taustalaskelmia voitaisiin hyödyntää aluetasolla ja olisi hyvä, jos ministeriöltä saataisiin näistä alueittain kohdistettuja arvioita. ELY-keskukset painottavat, että tuloksekkaan ilmastotyön edistämiseksi on tunnistettu selkeä tarve pysyvälle, ELY-ilmastoasiantuntijaverkoston toiminnan jatkuvuudesta huolehtivalle resurssille sekä lisäksi ELY-keskusten aluekohtaisille ilmastoasiantuntijaresursseille. Ympäristöministeriön tuki ELY-keskuksien ilmastoverkoston työn käynnistämiselle ja yhteisen ilmastotiekartan (Ikkuna) laatimiselle on mahdollistanut aluehallinnon systemaattisen ja yhtenäisen ilmastotyön aloittamisen. Tuki on ollut erittäin tärkeä ja sitä tulee jatkaa, jotta suunnitelmaan kirjattu alueiden poikkisektoraalinen ilmastotyön kehittäminen on mahdollista ja vauhdittuu jatkossa.
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kunnille asetettava velvoite ilmastosuunnitelman laatimiseksi on hyvä, mutta siihen tulisi asettaa kriteerejä. Jokaisessa kunnassa tai vähintään maakunnissa tulisi teettää kunnan päästölähteiden kannalta kahdelle keskeiselle osa-alueelle erillisselvitykset päästöjen vähentämiseksi. Suurimmassa osassa kunnista erillisselvitykset tulisi teettää liikenteen päästöjen vähentämiselle sekä rakennusten lämmityksen päästöjen vähentämiselle. Tähän tulisi valtion osoittaa taloudellista tukea kunnille.
        • Invalidiliitto ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Invalidiliitto näkee, että alueilla ja kunnilla on merkittävä rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Vammaisten ihmisten kannalta keskeisiä ilmastonmuutoksen torjuntaan vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa palveluiden ja ympäristön esteettömyys. Julkisen liikenteen esteettömyys ja katkeamattomat turvalliset liikenteen palveluketjut edistävät vammaisten ihmisten mahdollisuutta hyödyntää joukkoliikennettä ja auttavat näin vähentämään liikenteestä syntyviä päästöjä. Liikenteen päästöt vähenevät myös kevyen liikenteen väylien käytön lisääntyessä ja siten osittain liikennesuoritteiden vähentyessä. Kevyen liikenteen väylien esteettömyys korostuu niiden vammaisten ja ikääntyneiden ihmisten kohdalla, jotka liikkuvat hitaammin tai liikkuessaan käyttävät apuvälineitä. Erilaisin apuvälinein liikkuvat ihmiset voivat käyttää kevyen liikenteen väyliä vain, jos niiden peruskunnosta ja erityisesti ympäri vuoden tapahtuvasta ylläpidosta huolehditaan. Lähiympäristössä tehtävien lyhyiden automatkojen ja taksipalveluiden käyttötarve vähenee, kun esteettömät kevyen liikenteen väylät tekevät lähikohteista saavutettavia eri tavoin liikkuville ihmisille. Alueidenkäytön suunnittelu asumisen, palveluiden ja liikennejärjestelyjen kohdalla ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Esteetön asunto- ja toimitilarakentaminen säästää luonnonvaroja, kun ei jouduta korjaamaan jälkikäteen käyttäen moninkertaisesti rakennusmateriaaleja. Huomioitavaksi tulee myös esteettömien autopaikkojen varmistaminen niin asumisympäristöissä, kuin muun pysäköinnin yhteydessä esimerkiksi liityntäpysäköinnissä. Alueellisilla ja paikallisilla vammaisneuvostoja tulee kuulla ja osallistaa ilmastosuunnitelmien alueellisia toimenpiteitä tekevien suunnitelmien ja kehittämishankkeiden laadintaan sekä niiden seurantaan.
        • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suunnitelman valmistelussa kuullut nuoret toivoivat valtiolta ohjauskeinoja, jotka liittyivät koulujen toimintaan. Suunnitelman luvussa 6.3.3. esitelty hankintalainsäädännön kehittäminen vaikuttaa myös koulujen hiili- ja ympäristöjalanjälkeen. Lisäksi olisi tärkeää miettiä, miten kuntia voitaisiin tukea ja kannustaa pienentämään päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten hiili- ja ympäristöjalanjälkeä siten, että lapset ja nuoret pääsisivät osallistumaan toimien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mahdollisuus vaikuttaa itse ilmastotoimiin voi tutkimusten mukaan vähentää lasten ja nuorten ilmastoahdistusta. (esim. Pihkala et al. teoksessa Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet, Lapsiasiavaltuutetun toimisto, 2020). Lasten ja nuorten mahdollisuudet vaikuttaa kestäviin valintoihin omassa kotitaloudessaan saattavat olla rajalliset. Siksi päiväkodin, koulun ja oppilaitosten tarjoamat vaikuttamismahdollisuudet ovat heille tärkeitä.
        • Espoon kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 14
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyskuntarakenteen ja kaavoituksen ilmastovaikutuksissa korostuvat suunnitelmassa hyvin vahvasti liikennejärjestelmän kehittäminen ja rakennusmateriaalit. Vaikka valtakunnallisesti kaupunkiseudut eivät ole hiilinielujen kannalta kaikkein keskeisin alue, on yhdyskuntarakenteen ja rakentamisen vaikutuksissa syytä vahvemmin tunnistaa myös vaikutukset hiilivarastoihin ja hiilinieluihin. Maankäytön suunnittelussa keskeistä on hahmottaa eri tekijöiden muodostamat kokonaispäästövaikutukset. Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) on kunnille tärkeä keino saavuttaa energiankäytön tehostamistavoitteita. Sen rinnalla voisi mainita myös vuokra-asuntoyhteisöjen vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (VAETS), johon muun muassa Espoon suurin vuokranantaja, Espoon Asunnot on sitoutunut. Myös VAETS-sopimuksen tulisi jatkossakin toimia vuokraasuntoyhteisöjen keinona saavuttaa energiankäytön tehostamistavoitteita. Espoo pitää tärkeänä, että varmistetaan valtakunnallisesti kattavien ja yhtenäisten sekä loppukäyttäjille maksuttomien päästötyökalujen jatkuvuutta, päivitystä ja rahoitusta. Lisäksi tulisi turvata työkalujen jatkokehittäminen yhä käyttäjälähtöisemmäksi yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Työkalujen käytettävyys kasvaisi käyttäjälähtöisemmän suunnittelun lisäksi sillä, jos niissä otettasi myös maankäytön suunnittelun aikajänne huomioon. Toimenpiteissä tulisi olla myös kaavoitusta palvelevien, maksuttomien päästölaskentatyökalujen kehittäminen. Näillä tulee voida laskea suunnitelmien päästövaikutukset kuntaa pienemmällä alueella paikkatietopohjaisesti. On hyvä, että selvitetään mahdollisuuksia ohjeistaa ympäristötilinpitoasioita siten, että kaikki ilmastotoimet näkyisivät kirjanpidossa selkeästi ja kannustavasti. Olisi toivottavaa, että toimenpide sisältäisi tilinpäätöksen lisäksi myös taloussuunnittelun parhaita käytäntöjä, jotta toimella olisi mahdollisimman ohjaava vaikutus.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vainonen Hannu
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • s. 136 Kohta: ”Kaavamääräyksillä voidaan ohjata muun muassa rakennusmateriaalien käyttöä. Puurakentamista edistämällä voidaan alentaa koko rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen.” OKM kommentti: Hallitus on antamassa alkuvuonna 2022 Suomen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman – Kohti kestävää arkkitehtuuria. Siinä tuodaan esille rakennetun ympäristön keskeinen rooli ilmastohaasteiden ratkaisemisessa. Hyvä ja kestävä arkkitehtuuri, kulttuuriperinnön kestävä käyttö ja hoito, vähähiilisyys, kertotalous ja luontoarvojen huomioiminen ovat keskeisiä osia yhteiskunnan kehittämisessä kestävällä tavalla. s. 145 Kohta: ”Tuetaan alueellista ja paikallista tuuppausta ja skaalataan kestävien elämäntapojen kokeiluja ja kiihdyttämöitä, jotka tukevat kestäviä, luonnonvaroja säästäviä valintoja (YM)” OKM kommentti: Valmisteilla oleva hallitusohjelmaan kuuluva kulttuuriperintöstrategia on tässä oleva yksi väline, sillä kulttuuriperintö osaltaan lisää ymmärrystä ja tukee kestäviä valintoja (OKM). Tukena tuuppauksessa on myös Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma – Kohti kestävää arkkitehtuuria, jonka hallitus antaa alkuvuonna 2022 (OKM,YM). s. 148 Kohta: ”Ilmastoystävällisesti toimiminen: ruokahävikin estäminen, kausituotteiden OKM LISÄYSEHDOTUS: JA LÄHITUOTANNON suosiminen, marjojen, sienien yms. kerääminen”
        • Päijät-Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Alueellisten erojen huomioimista korostettiin kuulemisissa ja tämä näkyy myös Päi-jät-Hämeessä. Haasteena on mm. maatalouden päästöjen huomattava osuus useissa pienissä kunnissa. Maakunnassa on paljon viljanviljelyä kivennäismailla, joten päästöjen vähentäminen on parhaassakin tapauksessakin hidasta ja tehdyt toimenpiteet esim. viljelykäytäntöjen muuttamisessa eivät välttämättä näy päästölaskennoissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö maatalouteen, kuten kaikille sektoreille tarvita vähennystavoitteita. Maatalouden osalta vaaditaan kuitenkin monipuolisia keinoja sekä tukea niiden toteutukseen. Kuten suunnitelmassa todetaan, maakuntatason ratkaisut tukevat etenkin pienien kuntien ilmastotyötä. On kuitenkin huomioitava, että resurssit kuntien ilmastotyön tukeen vaihtelevat maakuntaliitoissa. Maakuntaliittojen vuonna 2021 tekemän kar-toituksen mukaan kaikissa liitoissa ei ole vakituista ilmastoasiantuntijaa ja työtä tehdään usein hankevaroin. Jatkossa olisikin mietittävä, tulisiko myös maakuntaliitoissa olla vakituinen ilmastoasiantuntija. Resurssikysymys liittyy myös mahdolliseen ilmastolain velvoitteeseen kunnille, seuduille tai maakunnille laatia ilmastosuunnitelmat. Velvoitetta toimeenpannessa tulisi miettiä suunnitelmien vaikuttavuus ja seuranta. Haasteena suunnitelmia laadittaessa on usein, että niihin nostetaan jo päätetyt toimet tietyiltä toimialoilta ja todellinen vaikuttavuus jää heikoksi. Tällöin ilmastotyö ei edelleenkään integroidu kunnan kaikille toimialoille ja päätöksentekoon. Esitetty tavoite ohjeistaa kuntien ympäristötilinpitoasioita siten, että kaikki ilmastotoimet näkyisivät kirjanpidossa selkeästi ja kannustavasti, voisi tukea toimia mutta on käytännössä haasteellinen toteuttaa, koska ylipäätään ympäristötilinpitoa on vain osassa kuntia. Suunnitelmassa todetaan, että kuntien ilmastotyötä tuetaan monin tavoin ja monista eri lähteistä, mikä on erittäin tärkeää ja tarpeen jatkossakin. Haasteena hankkeissa on kuitenkin jatkuvuuden ja vaikuttavuuden varmistaminen. Esimerkiksi resurssi ilmastotyöhön on tarpeen, mutta käytännössä määräaikaisen asiantuntijan voi olla vaikea päästä sisään kunnan toimintaan ja vaikuttaa mahdolliseen muutosvastarintaan. Alueellinen energianeuvonta on hyvä lisätuki toimijoille, mutta sen osalta voisi tarkistaa, vastaako toiminta täysin tarpeisiin. Sekä kunnilta, kotitalouksilta että pienemmiltä yrityksiltä on noussut tarve yksityiskohtaisempaan, teknisempään tietoon, mitä energianeuvonta ei tarjoa.
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Luvussa on huomioitu kunnat ja maakunnat, mutta nyt uutena hallintotasona tulee lisäksi hyvinvointialueet. Nämä alueet tekevät jatkossa isoja SOTEPE-sektoreiden päätöksiä, mm. ne tulevat päättämään massiivisesta rakennuskannasta, sote- ja pelastuspalveluihin liittyvästä infrastruktuurista, autokannasta, hankinnoista jne., joilla on merkittäviä vaikutuksia päästöihin. STTK katsoo, että koska hyvinvointialueet ovat osa maakuntia ja kuntia, niiden roolin tulisi näkyä maakuntien, seutukuntien ja kuntien ilmastotyössä. Hyvinvointialueiden ja kuntien vastuulla on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, johon ilmastotoimet voisi kytkeä osaksi. Asiaa olisi hyvä tarkastella kokonaishyvinvoinnin kannalta poikkihallinnollisesti eri toimialojen kesken. STTK kannattaa sitä, että ilmastolakiin lisätään velvoite kunnille, seuduille tai maakunnille laatia ilmastosuunnitelmat, joissa otetaan huomioon hyvinvointialueet. Myös muut Kaisu-suunnitelmassa esitetyt ehdotukset ovat kannatettavia. STTK huomauttaa, että kuntien päätöksillä on suuri ilmastovaikutus, sillä ne vastaavat muun muassa alueidensa liikenteen ja yhdyskuntarakenteen suunnittelusta, sekä vaikuttavat alueensa yritystoiminnan siirtymiseen hiilineutraaliksi ja siksi niiden sisällyttäminen lakiin on siten perusteltu. Kunnat ovat myös suuria työllistäjiä, joiden henkilökunnalla on merkittävä vaikutus ilmastotoimien toimeenpanossa. Lain onnistuneen toteuttamisen edellytys onkin kunnissa henkilöstön osaaminen ja sen riittävä resurssointi, sekä hyvä johtamisosaaminen. STTK:n mielestä liikenne- ja yhdyskuntarakentaminen on suunniteltava ilmasto- ja ympäristöystävälliseksi, ja siten että alueet edistävät kestävien liikkumistapojen yleistymistä. Erityisesti kaupunkialueilla yhdyskuntarakenteen asuntoineen ja teineen tulisi olla riittävän eheä, jolloin työmatkat ovat lyhyitä ja liikenteen päästöjä voidaan näin vähentää. Tämän edistämisessä erityisesti kunnilla on suuri rooli.
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Kestäviä ja kiertotaloutta tukevia hankintoja tulisi edistää, tukea, ohjeistaa ja kannustaa aktiivisesti huomioiden paikallisuuden.
        • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Valtion tuki kuntien ilmastotyölle on tuottanut hyviä tuloksia. Uudet rahoitusmahdollisuudet ja päästölaskennan toiminnallinen tuki ovat vieneet ilmastotyötä eteenpäin. Kuntien kannalta on tärkeää, että ilmastotyön rahoitusta jatketaan edelleen, rahoitusta ohjataan paikalliseen energianeuvontaan, ja tarjotaan muita tukevia toimenpiteitä. Käytännön ilmastotyö tehdään ensisijaisesti kunnissa, joten kuntien tukeminen on tärkeää. Alueellisen ilmastotyön tulisi keskittyä ensisijaisesti tukemaan kuntia, eikä rakentamaan väliportaan hallintoon erillistä toimintaa, jolla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia edistää ilmastotyötä kuntatasolla. Alueiden tulisi tukea erityisesti niitä kuntia, joissa ilmastotyö on alkuvaiheessa ja resursseja ei juurikaan ole. Toimenpiteiden tukeminen ja ohjaus on toteutunut erinomaisesti suoraan ministeriötason kautta. Ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuuden kannalta kuntien ilmastotyötä tulisi tukea niin, että toimenpiteet olisi mahdollista toteuttaa kaupunkiseuduilla kuntarajat ylittäen. Joukkoliikenne, kevyen liikenteen verkostot, energiaverkostot ja monipaikkainen etätyö ovat toimivia ratkaisuja kuntarajat ylittävässä ilmastoyhteistyössä.
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Kunnissa tehtävä ilmastotyö on todella tärkeää, mutta suunnitelmien tekeminen ja sopimusten noudattaminen vaativat myös kunnilta resursseja. Kuntiin tarvitaan asiantuntemusta ja henkilöresursseja tekemään ilmastotyötä. Pienillä kunnilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa ilmastotoimia tai esimerkiksi liittyä KETS-sopimukseen, koska kunnassa ei ole tähän riittäviä henkilöstöresursseja tai rahoitusta. Myös suuret kaupungit tarvitsevat tukea/rahoitusta, koska toimivat alueensa kuntien veturina vieden mukanaan esim. yhteishankkeissa myös pieniä kuntia eteenpäin. Voisiko kohdan "Selvitetään mahdollisuuksia ohjeistaa kuntien ympäristötilinpitoasioita..." muotoilla muotoon "Ohjeistetaan kuntien ympäristötilinpitoasioita...". Tähän liittyviä selvityksiä on jo tehty ja malleja tähän on olemassa.
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Erittäin tärkeä osa-alue: kuntien tulee kiinnittää huomiota sen alueella tapahtuviin suurtapahtumiin, miten ekologisia ne kokonaisuutena ovat. Otan huonona esimerkkinä oman maakuntani, Keski-Suomen, joka nyt ELY-keskuksen luvituksella antaa useille ralliteollisuutta edustaville automerkkifirmoille ajoharjoittelu- ja testiajoluvat lukuisien kuntien alueille. Kun liikenteen päästövähennyksiin tulisi päästä entistä nopeammin, on tämä luvitus täysin päinvastainen viesti suurelle yleisölle. Testiajoilla tullaan hakemaan entistä laajempia erikoiskoeajo alueita syrjäisimmistä kunnista. Eli ajosuoritteet ja CO2 päästöt vain lisääntyvät hupitoiminnan tukemisen seurauksena. Kuntien kaavoitus ja maankäyttö on syytä ottaa maakuntahallintoon takaisin, koska kunnat eivät ole pystyneet suotuisaan lajien suojelutasoon. Ilmastotyö ja monimuotoisuus kato kulkevat käsikädessä. Ekologisten käytävien ennallistaminen on tehtävä pakolliseksi kunnissa joissa metsiä ei ole suojeltu Aichi-sopimuksen mukaisesti riittävää määrää.
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Hämeen liitto pitää esitettyjä toimenpiteitä pääasiassa hyvinä ja kannatettavina. Rahoitusta toimenpiteiden toteutumiseen on saatavissa eri ohjelmalähteistä, esimerkiksi Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman tavoitteena on vauhdittaa kuntien ja alueiden ilmastotyötä. Rahoitusohjelmien olemassaolo on välttämätöntä, esimerkiksi Kanta-Hämeessä on ympäristöministeriön rahoituksen turvin aloitettu maakunnallisen ilmastovahdin koostaminen maakunnan toimijoiden ilmastotyön seurannan sekä ilmastojohtamisen työkaluksi. Kanta-Hämeen 11 kunnasta tähän asti vain kolmella ilmastotyö perustuu laadittuun ilmastostrategiaan tai -ohjelmaan. Tästä huolimatta maakunnan ilmastovahtiin on kertynyt jo yli 500 ilmastotekoa. Tämä osoittaa sen, että kunnat tekevät jo nyt vaikuttavaa ilmastotyötä, vaikka sitä ei sellaiseksi välttämättä mielletä. Ilmastotyö tulee suunnitelmalliseksi ja näkyvämmäksi strategioiden ja ohjelmien kautta. Strategioiden laadintaan kunnat kaipaavat asiantuntija-apua. Eri rahoitusohjelmien olemassaolo kuntien ilmastotyön tukemiseen ei yksin riitä, vaan ohjelmista tulee myös kyetä hakemaan rahoitusta ja tämän jälkeen myös toteuttamaan hanke. Kunnat ja maakunnat ovat hyvin eri tasolla ilmastotyössään. Monin paikoin rajoittavana tekijänä on myös osaamisen ja resurssien puute. Jotta tarjolla olevia työkaluja pystytään hyödyntämään täysimääräisesti ilmastotyön vauhdittamiseksi, tulee verkostotyön ja rahoituksen lisäksi saatavilla olla myös yhä enemmän asiantuntijatukea.
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • Kuntien ja alueiden tulisi saattaa tulisijat pakolliseksi osaksi pentalojen kriisihuoltoa. Katso kohta: 4a. Kuntien ja alueiden asukkaiden tulisi itse pystyä päättämään omasta energiamuodostaan pientaloissa.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Kunnallinen ilmastotyö on tärkeää, jotta jatkossakin kunnianhimoisia ilmastotavoitteita saadaan paikallistasolla.
        • 10a Kulutukseen suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus
        • Hirvonen Katariina
          Uppdaterad:
          15.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lilja Rauna
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Miettinen Iiris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karttunen Ville
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Pietilä Pauli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Högsten Johan
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karjalainen Natalia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autoliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Mäkinen Salla
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suortti Jussi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Tiihonen Eevi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Lehtonen Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Linnekoski Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Järvelä Elina, Lausunnon antaja on yksityinen henkilö.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Peljo Janne
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Maaranen Mira
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suvitie Riku
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomalaiset Kehitysjärjestöt - Finnish Development NGOs (Fingo Ry)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Hänninen Maiju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Ab Oatly Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Sitra, Kestävyysratkaisut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lämmitysenergia Yhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Espoon kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 14
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Miesten tasa-arvo ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Päijät-Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Heikkilä Esa, 75 vuotias työeläkeläinen
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Korhonen Markus
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • 10b Kulutus - avovastaus
        • Hirvonen Katariina
          Uppdaterad:
          15.1.2022
          • Kotitalouksista rikkaimpien 10%n hiilijalanjälki on kolminkertainen verrattuna köyhimpiin 10%iin. Tätä ei ole otettu huomioon kulutuksen päöstöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kulutusperäiset päästöt vaativat tarkennusta, nyt ruuankulutukset päästöt (hiilidioksidin hajoaminen) lasketaan maataloudelle. Samalla kulutuksesta vapautuvan hiilidioksidin sidontaa ei kuitenkaan huomioida maatalouden hyväksi. Tästä seuraa se, että ruuantuottajakunnat eivät voi saavuttaa hiilineutraalisuutta kuten ruuankuluttajakunnat.
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksista rikkaimpien kymmenen prosentin hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään kymmeneen prosenttiin. Tätä asiaa ei ole huomioitu mitenkään kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä. Vahvan informaatio-ohjauksen oheen tarvitaan yli- ja haittakulutukseen vaikuttavia veroja. Niiden aiheuttama hintojen nousu pitää huomioida pienituloisimpien verotuksessa.
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksista rikkaimpien 10 %:n hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10 %:in. Tätä asiaa ei ole huomioitu mitenkään kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kannattaisi panostaa siihen, että kunnat voisivat tarjota mielekästä elämää, ilman, että se kannustaisi turhaan materiaalien kuluttamiseen. Toistankin tässä sen mitä sanoin kuntien ja alueiden ilmastotyön kohdalla: Lisäksi on huomattava, että kotitalouksien kulutuspäästöt jakautuvat hyvin eriarvoisesti riippuen alueesta ja varallisuustasosta. Tämän takia progressiivinen pääomien verotus olisikin hyvä ilmaston ja päästövähennysten kannalta, olettaen että näin saadut verotulot käytettäisiin tukemaan ilmastoystävällisiä palveluja, kuten esim. julkista liikennettä, tai elämänlaadun ja terveyden kannalta oleellisia palveluita, esim. terveyden- ja vanhustenhoitoa, joka tulee väestön vanhetessa vaatimaan yhä enemmän resursseja.
        • Karttunen Ville
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä tulisi ottaa paremmin huomioon se, että kotitalouksista rikkaimman 10 prosentin hiilijalanjälki on yli kolme kertaa suurempi kuin köyhimmän kymmenyksen.
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksista rikkaimpien kymmenen prosentin hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään kymmeneen prosenttiin. Tätä asiaa ei ole huomioitu mitenkään kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä. Vahvan informaatio-ohjauksen oheen tarvitaan yli- ja haittakulutukseen vaikuttavia veroja. Niiden aiheuttama hintojen nousu pitää huomioida pienituloisimpien verotuksessa.
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomalaisten päästöt kulutuksen osalta ovat varsin erilaiset. Rikkaimman 10% kotitalouksista hiilijalanjälki on kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10%. Tämä tulisi huomioida suunnitelmassa. Kulutuksen päästöt myös usein valuvat tuotantomaiden vastuulle. Suomalaisten välillisetkin päästöt tulisi ehdottomasti huomioida Suomen päästöinä.
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Rikkaimpien 10 prosentin kotitalouksien hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10 prosenttiin. Tämä asia tulisi huomioida kulutuksen päästöjen toimenpiteissä.
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • MTK-EP vaatii, että kulutuksen päästölaskenta on muutettava oikeudenmukaiseksi. Nykyisissä ruoankulutuksen laskennallisissa päästöissä hiilidioksidikuormitus kohdennetaan maataloudelle, mutta ei oteta huomioon maatalouden (kyseisen ruoantuotannon) sitomaa hiilidioksidia. Tämä johtaa siihen, että suurten kaupunkien väestön kuluttama ruoka lasketaan pienten ruokaa tuottavien kuntien päästöiksi. Tämä luo epätasa-arvoisuutta sektorien ja alueiden välille.
        • Mäkinen Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksien rikkaimpien 10%:n hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpien 10%:in. Tätä asiaa ei ole huomioitu mitenkään koulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Pidämme hyvänä, että suunnitelmassa on nostettu esiin, miten myös kulutukseen vaikuttamalla voidaan pyrkiä vaikuttamaan päästöihin – tässä tapauksessa etenkin taakanjakosektorilla. Tällaisen vaikuttamisen tulisi kuitenkin pysyä mahdollisimman teknologianeutraalina. Taulukossa 4 esimerkiksi kiinnittää huomiota suhtautuminen kaukolämpöön lämmitysmuotona: taulukon perusteella näyttää siltä, että kaukolämpöä ei pidetä ”ilmastoystävällisenä ratkaisuna” ja kansalaisten tulisi pikemmin siirtyä hajautettuihin erillislämmitysjärjestelmiin. Tällaiseen kategoriseen siirtymään keskitetystä tuotannosta hajautettuun liittyisi kuitenkin varsin merkittäviä ongelmia eikä sitä voida pitää edes ilmastopäästöjen vähentämisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisena tai tarpeellisena.
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kulutusta koskevat toimenpiteet tulee kohdistaa korostetusti rikkaimpiin kotitalouksiin, joiden päästöt ovat merkittävästi köyhempiä kotitalouksia suuremmat.
        • Mäkinen Salla
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tässä pitää huomioida se rikkain 10% kotitalouksista, joiden hiilijalanjälki on kolminkertainen köyhimpään 10% verrattuna. Jos rikkaimmalla 10% on varaa kuluttaa näin valtavasti sen pitäisi näkyä verotuksessa, josta voisi kompensoida tätä hiilijalanjälkeä.
        • Vitikainen Niina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Koulujen, sairaaloiden ja muiden kunnallisten toimipisteiden, joissa on paljon kulutusta, hiilijalanjälkeä kohtaan pitää tehdä kunnianhimoisempia toimenpiteitä ja ne pitää kirjata suunnitelmaan.
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ylellisyystuotteiden verotusta on lisättävä ja erityisesti materiaali- ja energiaintensiivisten tuotteiden osalta. Varakkaimmat suomalaiset tuottavat suurimman osan suomalaisten päästöistä ja tämä on otettava huomioon kun pyritään oikeudenmukaiseen siirtymään kohti hiilineutraalia taloutta. Lisäksi fossiilisista muoveista tehtyihin tuotteisiin olisi lisättävä oma kulutusvero.
        • Huhtanen Saana
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksista rikkaimpien 10%:n hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10%:in. Tätä asiaa ei ole huomioitu mitenkään kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksista rikkaimpien 10%:n hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10%:in. Tätä asiaa ei ole huomioitu mitenkään kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • Hänninen Siiri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksista rikkaimpien 10 %:n hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10 %:in. Tätä asiaa ei ole huomioitu mitenkään kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kulutuksen hiilijalanjälkeä koskevissa toimenpiteissä tulisi ottaa huomioon se, että rikkain 10 % tuottaa kolminkertaisen hiilijalanjäljen köyhimpään 10%:n verrattuna.
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kulutusperäisiä päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään mm. lisäämällä kansalaisten tietoisuutta sekä verotuksen keinoin.
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Henkilökohtaisen hiilijalanjäljen pidentämisen tavoitteissa tulisi huomioida, että ilmasto- ja ympäristöystävällisten vaihtoehtojen tulee olla saavutettavia ja esteettömiä. Tällä on suuri merkitys muun muassa liikenteessä, asumisessa sekä fyysisissä että digitaalisissakin palveluissa. Varmistamalla esimerkiksi julkisen liikenteen esteettömyys ja saavutettavuus mahdollistetaan yhä useamman ihmisen siirtyminen julkisen liikenteen käyttäjäksi ja näin vaikutetaan hiilijalanjälkeen.
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksista rikkaimman 10% hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10%. Tätä faktaa ei ole huomioitu mitenkään kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen tulisi mielestämme kohdistaa vaikuttavampia toimia kuin lausuttavana olevassa suunnitelmassa on esitetty. Suunnitelman kuva 24 esittää suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljen muutoksen osatekijät vuodesta 2000. Kulutusrakenteen muutos edustaa vain kuudesosaa kokonaisvähenemästä vuosien 2000 ja 2019 välillä. Uskomme, että kulutusrakenteen muutoksen päästövähennyspotentiaali olisi huomattavasti suurempi ja että mikäli kulutusta ohjattaisiin voimakkaammin vähäpäästöisiin tuotteisiin ja palveluihin, vahvistaisi se samalla vähäpäästöisten tuotteiden liiketoimintaedellytyksiä ja edesauttaisi kansainvälisestikin merkittävien vähäpäästöisten ratkaisujen syntymistä. Tuotekohtaisen hiilijalanjäljen merkitys on keskeinen kulutusperäisten päästöjen ohjauksessa. Pidemmällä aikavälillä tavoitteeksi tulisi mielestämme asettaa velvoite hiilijalanjälkimerkinnästä kaikissa tuotteissa. Hiilijalanjäljen käytön laajentamisen voisi mielestämme aloittaa asettamalla se yhdeksi kriteeriksi julkisissa hankinnoissa niin pian kuin mahdollista. Jos kriteeriä ei aseteta velvoittavaksi vaan se huomioidaan esim. painokertoimella ei sen käyttö sulkisi pois toimijoita, mutta antaisi kannusteen kehittää vähähiilisiä tuotteita. Näin tehden se myös vahvistaisi suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä tulevilla vähähiilisten tuotteiden ja ratkaisujen markkinoilla sekä kasvattaisi suomalaisen yhteiskunnan hiilikädenjälkeä. Esimerkiksi Korea on soveltanut innovatiivisesti hiilijalanjälkeä osana julkisten hankintojen kriteeristöä.
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • ⚖️ Kotitalouksista rikkaimpien 10 %:n hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10 %:in. Tätä asiaa ei ole huomioitu mitenkään kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Taulukossa 4, jossa on esitetty kuluttajien mahdollisuuksia henkilökohtaisen hiilijalanjäljen pienentämiselle, ehdotamme muutettavaksi asumisen sektorille ehdotetun toimenpiteen seuraavasti: • Vähemmän hiili-intensiivisten ratkaisujen valitseminen: hiilineutraali sähkö ja lämpö, kierrätetyt tavarat, kiertotaloustuotteiden suosiminen, kestävät tuotteet. Tasaveroisena vaihtoehtona itse tuotetulle puhtaalle energialle tulee olla hankkia vastaava puhdas energia verkkojen kautta. Laki energian alkuperätakuista (Laki 1050/2021) tunnistaa aiemman uusiutuvan sähkön lisäksi myös muut hiilineutraalit energiatuotteet. Ehdotamme siis tekstimuutosta ja toimen lihavoimista.
        • Tiihonen Eevi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon, että kotitalouksista rikkaimpien 10%:n hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10%:in. Nykyisessä suunnitelmassa tämä ei toteudu.
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Hiilijalanjälki näkyviin tuotteiden hintaan. Tämä erityisesti liha- ja maitotuotteissa ja kaukaa tulevissa kulutushyödykkeissä. Rikkaiden jalanjälki on kolminkertainen köyhimpään 10% nähden - tämä huomioon verotuksessa.
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksista rikkaimpien 10 %:n hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10 %:in. Tätä asiaa ei ole huomioitu mitenkään kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • On uskomatonta, että tämän tason suunnitelmassa voidaan edelleen käyttää sanamuotoa jossa ihmisiä "kannustetaan" puolittamaan hiilijalanjälkensä. Uskaltakaa nyt vihdoin aloittaa keskustelu ohjauksesta, jolla on todellista vaikutusta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen. Ilmastovuosikertomuksessa 2021 todetaan, että toiveikkaalla neuvonnalla ja kannustamisella ei ole ollut hiilijalanjäljen kannalta käytännössä mitään vaikutusta suomalaisten kokonaiskulutukseen. Tämä on tuorein tieto joka meillä on kannustamisen vaikuttamisesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen. Toiveikkuus ei riitä. Tarvitaan konkreettisia keinoja ja taloudellisesti ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavilla välineillä ohjaamista. Ottakaa käyttöön ympäristölle haitallisten elämäntapojen kuten lihansyönnin ja lentämisen ja monen muun kuormittavan elämäntavan haittaverottaminen ja ohjatkaa kertyviä verovaroja kiireellisten ja välttämättömien investointien tekemiseen esimerkiksi maataloudessa.
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kun Suomen kulutusperäiset päästöt eivät ole ylipäätänsä laskeneet viime vuosina, on selkeää ettei nykyiset toimet riitä. Kasvatus- ja käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta on ilmiselvää ettei informaatio-ohjaus millään riitä ehdotettuihin 70% kulutuksen päästövähennyksiin. Peräänkuulutan Sitran tavoin selkeitä ja konkreettisia toimenpiteitä kulutusperäisten päästöjen laskemiselle. Koska Suomi on henkilömääränsä nähden todella korkea keskimääräinen hiilijalanjälki, on selvää että kulutuksen päästöihin tulisi luoda selkämpiä ja vaikuttavempia työkaluja. Huomionarvoista on myös, että kotitalouksen kulutuspäästöt jakautuvat hyvin eriarvoisesti. Tästä syystä tulisi kehittää oikeudenmukaisia työkaluja kotitalouksien päästöjen reilun siirtymän mahdollistamiseksi. Yksilöiden kulutusvalinnat ovat osa yhteiskunnan rakenteita, ja esimerkiksi kuntatasolla olisi paljon potentiaalia ohjata kansalaisten kulutusta pienempään suuntaan, esimerkisi kasvisperäisen ruoan suosimiseen kunnan järjestämissä ruoka-linjastoilla, esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Kuten mainitsin kuntien ja alueiden ilmastotyön kohdalla, kasvatustieteellisestä näkökulmasta kunnat ovat keskeisessä roolissa ohjaaman ja mahdollistamaan kotitalouksien käyttäytymistä dialogin ja ilmastokasvatuksen myötä.
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kaikkia kotitalouksia ei voi niputtaa: erot hiilijalanjäljissä ovat merkittäviä rikkaimpien ja köyhimpien välillä.
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Peljo Janne
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Huomion kiinnittäminen myös kuluttajien hiilijalanjälkeen on perusteltua, ja suunnitelmassa on erinomaisesti tunnistettu, että kulutuksen kokonaiskestävyyttä voi lähtökohtaisesti parantaa vain useilla yhtäaikaisilla ja pitkäkestoisilla keinoilla. Samaan aikaan on huolehdittava, että yritykset saavat tukea palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi on varmistettava, että sääntely tukee uusien liiketoimintamallien toimeenpanoa. Toimenpiteet tulisi suunnata niin, että ne eivät muodostu eri kokoisille toimijoille kohtuuttomiksi tai muodosta markkinoille tulon esteitä. Esimerkiksi elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointi voi pk-sektorin yrityksille muodostua suhteettoman raskaaksi, ja jos arviointeja edellytetään, tulisi pk-yrityksille suunnata tukea tai maksuttomia työkaluja arviointien tuottamiseksi.
        • Maaranen Mira
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksista rikkaimpien 10%:n hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10%:in. Tätä asiaa ei ole huomioitu mitenkään kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • Suvitie Riku
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksien rakenteellisia kulutuseroja ei olla huomioitu tarpeeksi. Rikkaimman 10% hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10%:iin.
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kulutusperäisten päästöjen tuominen osaksi KAISUa on perusteltu laajennus. Ulkomaisten tuontituotteiden tuotantoketjujen päästöjen sisällyttäminen kulutuspäästöjen arvioihin on kannatettavaa, sillä se antaa realistisemman kuvan Suomen ja suomalaisten päästöistä. Kulutusperäisissä päästöarvioissa päästöistä vähennetään suomalaisten vientituotteiden päästöt. Laskentatapa tekee parhaimmillaan maakohtaisten päästöjen raportoinnista täsmällisempää, mutta siinä tulee huomioida korostunut kaksoislaskennan riski. Globaalisti jaetut, johdonmukaiset vienti- ja tuontituotteiden päästöjen raportointikäytännöt vähentävät kaksoislaskennan riskiä sekä lisäävät päästöjen raportoinnin luotettavuutta. Tuotteiden päästöintensiteetti voi toimia hyvänä, yksilön kulutuskäyttäytymistä ohjaavana mittarina. Päästöintensiteetti on kuitenkin mittari, minkä ehostuminen voi johtua parantuneen ympäristötehokkuuden lisäksi myös muista toiminnan muutoksista. Nämä toiminnan muutokset voivat olla myös negatiivisia; ne saattavat perustua esimerkiksi työolojen heikentymiseen tai muihin sosiaalisesti kestämättömiin työolojen muutoksiin. Päästöintensiteetti on hyvä alku, mutta ei yksin riitä viestimään kulutushyödykkeiden kestävyydestä. Tarvitaan myös muita, laajempaan kestävyyskäsitykseen nojaavia mittareita ja informaatio-ohjausta sekä tuotantoprosessien läpinäkyvyyttä. Kuten sanottu, kulutusperäisten päästöjen tarkastelu osana KAISUa on SAK:n näkemyksen mukaan hyvin kannatettavaa etenkin, jos arviossa sekä laskentatavoissa huomioidaan ja minimoidaan kaksoislaskennan riski. Painotamme kuitenkin, ettei kulutusperäisillä päästövähennystoimilla tule korvata valtion ja yritysten sektorikohtaisia toimia: kuluttajat toimivat ja tekevät valintoja tuotannon ja infrastruktuurin asettamissa puitteissa, ja pohjimmiltaan kuluttajien mahdollisuus vähentää omaa, kulutusperäistä hiilijalanjälkeään kytkeytyy eri sektoreilla toteutettaviin järjestelmätason päästövähennyksiin.
        • Suomalaiset Kehitysjärjestöt - Finnish Development NGOs (Fingo Ry)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Fingo kiittää mahdollisuudesta lausua ympäristöministeriölle Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta. Fingo keskittyy lausunnossaan kohtaan ”Kulutuksen hiilijalanjälki”, koska suuri osa suomalaisten kulutuksen päästöistä syntyvät maan rajojen ulkopuolella, ml. kehittyvissä ja siirtotalouden maissa ja globaaleissa tuotantoketjuissa. Kulutusperäiset päästöt eivät ole merkittävästi muuttuneet viime vuosina ja jos ne laskettaisiin mukaan Suomen virallisiin ilmastopäästöihin, olisivat Suomen päästöt noin kolmanneksen suuremmat. Ainoastaan tuotantoperäisiin päästöihin pohjautuva tämänhetkinen kansainvälisesti sovittu kasvihuonekaasujen laskentajärjestelmä ei siis anna kansalaisille todellista kuvaa suomalaisten ilmastojalanjäljestä. Fingo pitää siksi tärkeänä, että kulutuksen päästöihin puuttuminen eri ohjauskeinoilla on sisällytetty osaksi kansallista keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa. Suunnitelman mukaan ”[m]erkittävin kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälkeä selittävä tekijä on tulotaso, joka vaikuttaa kulutusmenoihin. Muiden tekijöiden merkitys on sen rinnalla vähäinen (Salo ym. 2021). Kotitaloudet pystyvät jossain määrin vaikuttamaan, millaisiin tuotteisiin tai palveluihin kulutuksensa kohdistavat. Kulutusrakenteeseen voidaan vaikuttaa myös valtion toimilla esimerkiksi suhteellisia hintoja muuttamalla verotuksen keinoin.” Fingo katsoo, että informaatio-ohjaus ja paremman tiedon tuottaminen kuluttajille tuotteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista tulisi olla tärkeä osa ohjauskeinojen valikoimaa. Keskipitkän aikavälin suunnitelma linjaakin monia hyviä ja kannatettavia toimia, kuten riittävien resurssien varmistaminen informaatio-ohjaustoimien toteuttamiseen, ympäristövaikutusten kannalta keskeisissä tuoteryhmissä digitaalisen tuotepassin käyttöönotto, sekä tuotteiden ympäristömerkintöjen edistäminen. On kuitenkin epäselvää, miksi sivulla 145 alkaen esitetyt valtion toimet kulutuksen hiilijalanjäljen yleiseen vähentämiseen ja kuluttajien hiilijalanjäljen puolitustavoitteen tukemiseksi keskittyvät ainoastaan ruokaan, liikenteeseen ja asumiseen, eikä muihin kulutuksen muotoihin/tuotteisiin. Lisää informaatiota ympäristö- ja ilmastovaikutuksista tarvitaan laajasti keskeisille tuoteryhmille ja tämän informaation tarkkuus, luotettavuus ja saatavuus tulee taata. Finnwatchin selvityksen ”Hiilenmustia alihankintaketjuja” mukaan valtaosa suomalaisyrityksistä ei mm. tiedä, millaista energiaa niiden tavarantoimittajat käyttävät. Varsinkin monimutkaisten, globaalien tuotantoketjujen ympäristö- ja ilmastovaikutusten selvittämiseen tarvitaan huomattavasti enemmän panostusta. Fingo peräänkuuluttaa myös yritysvastuulainsäädäntöä, jonka kautta yritysten tiedonantovelvollisuus laajenisi. Fingo kiittää suunnitelmaa siitä, että sen konkreettisten politiikkatoimien joukossa mainitaan hiili-intensiivisten tuotteiden ja palveluiden ja vähähiilisten tuotteiden mainonnan ohjausvaihtoehtojen ja ympäristömerkintöjen edistämisen selvittäminen. Ilmastonmuutosta kiihdyttävän toiminnan kannustaminen mainonnassa, mahdollisten virheellisten tai perättömien ympäristöväittämien käyttäminen mainonnassa sekä tiedon puuttuminen saastuttavien tuotteiden ympäristövaikutuksista – etenkin Suomen maantieteellisten rajojen ulkopuolella – lukeutuvat ongelmiin, joihin valtionhallinnon selvitysten myötä tulisi myös puuttua. Fingo peräänkuuluttaa suunnitelmalta syvällisempää pohdintaa siitä, miten Suomi tulee tekemään kansainvälistä yhteistyötä em. asiakokonaisuuksissa. Globaali yhteistyö standardoinnin, tiedonantoa koskevan lainsäädännön ja yritysvastuun alueilla on välttämätöntä, jotta kulutuksen päästöihin monimutkaisissa globaaleissa tuotantoketjuissa voidaan puuttua ja jotta näitä kompleksisia rakenteita voidaan muuttaa kestäviksi.
        • Mäntylä Iris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kulutusperäisillä päästöillä on merkittävä vaikutus Suomen päästövähennyskehityksen näkökulmasta. Suomalaisten kulutuksen päästöt ovat kaukana esim. Ilmastopaneelin arvioimasta kestävästä tasosta eivätkä päästöt ole tippuneet käytössä olleilla sektorikohtaisilla toimenpiteillä. Kotitalouksien päästöjen sekä kotitalouksien päästökehityksen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi tulisi löytää tehokkaampia toimia. Sektorikohtaisten toimien lisäksi merkittävää olisi löytää toimia, joilla vaikutetaan kuluttajan saatavilla olevien tuotteiden ilmastokestävyyteen. Suunnitelmassa tulisikin paremmin tunnistaa markkinoiden ja markkinaohjauksen rooli kulutuksen päästöjen vähentämisessä. Kuluttajien tietoisuuden lisäämisen lisäksi tärkeää olisi tukea markkinatoimijoita ilmastokestävien palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä ja hiili-intensiivisten ratkaisujen ulosrajaamisessa. Toimenpiteistä merkittävimpänä näen hiili-intensiivisten tuotteiden ja palveluiden mainonnanohjauskeinojen selvittämisen. KAISU:n puitteissä tulee esittää toimintapolku selvitystulosten mahdolliseksi jalkauttamiseksi ja mahdollisten ohjauskeinojen rahoituksen turvaamiseksi.
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Uusiutuva sähkö ja lämpö mainitaan suunnitelmassa kuluttajan eräänä keinona pienentää asumisen hiilijalanjälkeään. Kattavamman ja tasapuolisemman kuvan antamiseksi olisi mielestämme paikallaan mainita myös muut päästöttömät sähkön ja lämmön lähteet, kuten hukkalämmöt ja ydinenergia. Motivan energianeuvonta on tärkeä keino kuluttajille saada riippumatonta tietoa energiasta ja energian säästämisestä ja mahdollistaa sitä kautta energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteiden toteutumista. Alueellinen energianeuvonta edistää energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista. Energiaviraston rahoittama, koko Manner-Suomen kattava alueellinen neuvonta tavoittaa kuluttajat, kunnat ja pk-yritykset paikallisesti. Luotettavalla, säännöllisellä ja kotitalouden mahdollisuudet huomioivalla energianeuvonnalla on tärkeä merkitys energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Energianeuvonnan resurssien turvaaminen jatkossa on tärkeää myös osana ilmastotavoitteiden saavuttamista. Suunnitelmassa mainittujen keinojen lisäksi kuluttajien hiilijalanjälkeä vähennetään myös ekosuunnitteludirektiivin nojalla annettavien tuoteryhmäkohtaisten asetusten sekä energiamerkintäasetuksen nojalla annettavien energiamerkintäsäädösten avulla. Ekosuunnitteluasetuksilla asetetaan energiaa käyttäville ja energiaan liittyville tuotteille vaatimuksia, jotka parantavat tuotteiden energiatehokkuutta tai vähentävät tuotteiden muita negatiivisia ympäristövaikutuksia. Energiamerkinnän tavoitteena on informoida kuluttajia tuotteen energiankulutuksesta ja sen muista ominaisuuksista sekä auttaa kuluttajaa näin tekemään harkittuja kulutusvalintoja.
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksista rikkaimman 10%:n hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10%:iin. Tätä ei ole huomioitu ollenkaan kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kuntakohtaista kulutuksen päästölaskentaa on kehitetty myös Kestävä Lahti -säätiön, Sitowise Oy:n, Luonnonvarakeskuksen ja 15 kunnan voimin KULMA-hankkeessa. Varsinkin kuntatasolla kulutukseen perustuva hiilijalanjälki poikkeaa hyvin paljon maantieteelliseen rajaukseen pohjautuvista alueellisista päästöistä, joita päästövähennystavoitteet yleensä koskevat. Rinnakkainen laskentatapa tuo kuitenkin erinomaisesti esille omaa aluetta laajemmat vaikutusmahdollisuudet ja korostaa erityisesti asukkaiden sekä asukkaiden muodostamien yhteisöjen (kunnat, valtio) aktiivista roolia. Tällaista tarkastelutapaa ja siihen liittyvää viestintää on siksi syytä edelleen vahvistaa.
        • Hänninen Maiju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Rikkaimman 10% hiilijalanjälki on yli kolminkertainen köyhimpään 10% verrattuna. Tämä tulee huomioida kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Jääskeläinen Jan
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa mainittiin, että yksittäisten kuluttajien hiilijalanjäljen arvioimiseksi on tarjolla erilaisia laskureita ja verkkopalveluja, kuten SYKEn ja Sitran laskurit. KKV korostaa, etteivät markkinoilla olevat laskurit ole ongelmattomia, koska niissä voi olla useita erilaisia laskentaperusteita ja laskureiden laadussa voi olla vaihtelua. KKV pitää suunnitelmasta todettua kuluttajien informoimista lähtökohtaisesti hyvänä asiana, mutta muistuttaa kuluttajien tiedottamisen vaikutus- arvioinnin tarpeesta. Ei ole selvää, kuinka hyvin tiedottaminen ja informaation lisääminen vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen.
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kulutuksen päästölaskentaan on saatava oikeudenmukaisuutta. Maatalouden piikkiin lasketaan nyt kulutuksen päästöjä. Samoin kuntien päästölaskennassa ruokaa runsaasti tuottavat, etenkin pienet, kunnat kärsivät, jos heidän tuottamansa ruuan kulutus suuntautuu kunnan ulkopuolelle.
        • Ab Oatly Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kulutuksen hiilijalanjälki Kokonaisuutena emme pidä uskottavana, että suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet vähentäisivät kulutusperäisiä päästöjä Ilmastopaneelin asettaman vähennystavoitteen mukaisesti, 70 % kuluttajan hiilijalanjäljestä. Kannnustammekin tekemään rohkeampia toimenpiteitä kulutuksen päästöjen pienentämiseksi. - Suunnitelma ei sisällä konkreettisia toimenpiteitä ilmastoystävällisten ruokavalioiden edistämiseksi Pidämme arvossa, että suunnitelmassa on keskitytty kolmeen keskeiseen kuluttajan hiilijalanjäljen muodostavaan osatekijään: asumiseen, liikenteeseen ja ruokaan. Pidämme kuitenkin yllättävänä, että vaikka suunnitelma tunnistaa ruokahävikin vähäisen vaikutuksen kuluttajien ruokavaliosta aiheutuviin ilmastovaikutuksiin tai rehevöitymispotentiaaliin (4 %), on ruokahävikin torjunta kuitenkin keskeinen osa ohjelmaa. Toivomme merkittävästi kunnianhimoisempaa politiikkaa ruokavaliomuutoksen, kuten kasviperäisempään ruokavalioon siirtymisen, tukemiseksi. Vahva ja kasvava tutkimusaineisto osoittaa kasvipohjaisemman ruokavalion keskeisen roolin ruoan kestävyysmurroksessa. Samassa tutkimuksessa, jossa osoitettiin ruokahävikin ilmastovaikutuksen olevan vain 4 prosentin luokkaa, tuotiin myös esiin, että kasvipohjaiseen ruokavalioon siirtymällä on mahdollista saavuttaa jopa 30-40 % ilmastopäästöjen vähentyminen (Saarinen ym., 2019). On hälyttävää, että politiikan toimenpiteet tuntuvat kohdistuvan pääosin ruokahävikkiin, ja samalla ruokavaliomuutosten tarjoama potentiaali päästöjen vähentämiseksi jää suurimmilta osin huomiotta. Suunnitelma käsittelee epämääräisesti “ilmastoystävällistä ruokaa” (esim. taulukko 4). Toivoisimme, että suunnitelma olisi linjassa tuoreimman tieteellisen ymmärryksen kanssa, minkä mukaan kasvipohjaisempi ruokavalio on keskeinen osa ilmastoystävällistä ruokajärjestelmää (Sun et al, 2021; Springmann et al, 2018; Poore & Nemecek 2019; Saarinen et al, 2019; Willett, et al, 2019). - Kuluttajat ansaitsevat ja tarvitsevat läpinäkyvyyttä Suunnitelma tunnistaa, että tällä hetkellä kuluttajien ei ole mahdollista arvioida käyttämiensä tuotteiden ilmastovaikutusta, esimerkiksi erilaisten teknologioiden vuoksi, joita voidaan käyttää samojen tuotteiden tuottamiseen. Tunnistamme saman haasteen. Yritysten on lisättävä tuotteidensa ja tuotantojensa ilmastovaikutusten läpinäkyvyyttä, jotta kuluttajilla olisi mahdollisuus arvioida ja vähentää kulutuksensa ilmastopäästöjä. Politiikka voi kannustaa yrityksiä siihen. Mielestämme ilmastovaikutuksen vertailu kahden eri tuotteen välillä tulisi olla yhtä helppoa kuin tuotteiden ravintosisältöjen vertaileminen nykyisin on. Oatly on EMEA-markkinoilla vuodesta 2018 lähtien tuonut läpinäkyvästi esiin eri tuotteidensa ilmastovaikutuksen, ja tunnistanut tästä seuranneen hyödyn kuluttajille. Kannustamme muita aloja ja yrityksiä samaan, ja politiikalta kannustusta siihen. LUKE:n johtama LCA-Foodprint -projekti, jonka tavoitteena on hiilijalanjälkimetodologian ja -viestinnän yhdenmukaistaminen ja jossa Oatly on jäsenenä, edistää tavoitetta keskeisesti. Lähteet: Poore, J., & Nemecek, T. (2019). Reducing food's environmental impacts through producers and consumers (vol 363, eaaw9908, 2019). Science, 363(6430), 939-939. Saarinen et al. (2019). Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät. RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-773-4 Smart Protein Project (2021). Plant-based foods in Europe: What do consumers want? https://smartproteinproject.eu/consumer-attitudes-plant-based-food-report/. Springmann et al. (2018). Options for keeping the food system within environmental limits. Nature, 562(7728), 519-525.
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksista rikkaimpien 10%:n hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10%:in. Tätä ei asiaa ei ole huomioitu tarpeeksi päästöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksista rikkaimpien 10%:n hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10%:Iin. Tätä ei ole huomioitu mitenkään kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kulutustuotteiden ja -palveluiden elinkaaripäästöjen arviointi, arviointi päästöjen jakautumisesta kotimaahan ja sen ulkopuolelle sekä tiedon avoimeksi tuominen esimerkiksi suunnitelmassa mainitun digitaalisen tuotepassin ja/tai tuotteisiin liitettävän tiedon avulla ovat keskeisessä roolissa pohdittaessa keinoja nykyistä kestävämmälle toiminnalle. Ehdotus: Luonnonvarakeskus on tehnyt hiilijalanjälkilaskentoja erilaisille tuoteryhmille, joten ehdotamme, että kohtaan ”Edistetään ympäristövaikutusten kannalta keskeisissä tuoteryhmissä digitaalisen tuotepassin käyttöönottoa.” (sivulla 146) lisätään mukaan MMM.
        • Terlinden Jonathan
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kotitalouksista rikkaimpien 10 %:n hiilijalanjälki on yli kolminkertainen verrattuna köyhimpään 10 %:in. Tätä asiaa ei ole huomioitu mitenkään kulutuksen päästöjä koskevissa toimenpiteissä.
        • Humuskampanja, www.humuskampanja.fi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kuluttajien on mahdollista myös sen lisäksi että pienentävät omaa hiilijalanjälkeään itse tehdä hiilensidontaa maaperään. Regeneratiivisen viljelyn periaatteita (4p1000-aloite) voidaan käyttää kaupunkien viljelypalstoilla, asunto-osakeyhtiöiden pihoilla, kaupunkien pientareilla jne. Maanparantamisen oppiminen voi alkaa päiväkodista ja jatkua peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa. Maanparantamisen kansalaistaidon kehittämistä voidaan tukea samalla tavalla kuin kierrätyksen kansalaistaitoa on tuettu.
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kulutuksen vähentäminen on tärkeä osa ilmastotyötä, ja siihen ehdotetut toimet ovat oikeansuuntaisia. Kymenlaakson liitto kuitenkin painottaa, että Suomen alueilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet mm. kattavan julkisen liikenteen järjestämiseen. Sen lisäksi, että toimiva julkinen liikenne on tärkeää ilmaston näkökulmasta, on sen merkitys suuri mm. maaseudun ja seutukaupunkien välisille yhteyksille. Palvelut keskittyvät yhä enemmän suuriin taajamiin, joten eri alueiden asukkaiden pääsy mm. sote-alan palveluihin ja koulutukseen on turvattava myös muuttotappioalueilla.
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Valtiovallan tulisi olla edelläkävijä kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämisessä, mutta KAISU ei sitä ole. Suunnitelman toimenpiteet hiilijalanjälkimerkintöjen edistämiseksi ovat vähäisiä ja yleisluontoisia. Tuotteiden tarkkoja alkuperätietoja pitäisi vaatia systemaattisesti ja muokata asenneilmapiiriä kuluttamista kohtaan mm. rajoittamalla mainontaa ja kieltämällä raskaasti fossiilisten polttoaineiden kulutukseen nojaavien palveluiden ja tuotteiden mainota.
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty varovainen päästövähennysarvio 0,2 Mt CO2-ekv. perustuen kulutukseen kohdistuville toimiin. VTT pitää tärkeänä, että kulutuksen hiilijalanjälkeä on tarkasteltu osana suunnitelmaluonnosta. Toisaalta VTT pitää myös hyvänä, että suunnitelmaluonnoksessa on esitetty varovainen arvio kulutukseen kohdistuvien toimien vaikutuksista, jotta varmistetaan mahdollinen kaksoislaskenta muiden taakanjakosektorien näkökulmasta.
        • Oulun kaupunki, Konsernipalvelut ja yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Valtion toimina mainitaan mm. ”Tuetaan alueellista ja paikallista tuuppausta ja skaalataan kestävien elämäntapojen kokeiluja ja kiihdyttämöitä, jotka tukevat kestäviä, luonnonvaroja säästäviä valintoja (YM)” ja ”Tuetaan nykyisten ilmasto- ja kiertotalousopetusmateriaalien jalkauttamista. Tehdään kohdennettua viestintää hiilijalanjäljen pienentämisestä etenkin aikuisväestölle. Huomioidaan, että materiaaleissa kerrotaan toimien mittakaavoista. (YM yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa) -> Näissä olisi suositeltavaa tehdä yhteistyötä kuntien kanssa, jotta viestintään saadaan myös paikallinen näkökulma.
        • Amnesty International Suomen osasto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Amnesty pitää myönteisenä, että kulutuksen hiilijalanjäljen arvioinnissa huomioidaan myös Suomen ulkopuolella syntyneet päästöt. Kuluttajia on tärkeää kannustaa ilmasto- ja ympäristöystävällisiin valintoihin, mutta yhtä lailla tärkeää on huolehtia ilmasto- ja ympäristökestävästä tarjonnasta. Myös yritysten rooli on vaihtoehtojen tarjonnassa keskeinen ja niiden tulee tarkastella huolellisuusvelvoitteen mukaisesti toimintansa hiilijalanjälkeä ja ihmisoikeusperustaisuutta koko tuotantoketjuissaan. Amnesty kannattaa yritysvastuulain säätämistä yritysten ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan huolellisuusvelvoitteen tuomiseksi osaksi lainsäädäntöä.
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Porvoossa tehty tutkimus energianeuvonnasta todistaa, että lämmityskaudella kotitalous voi säästää energiaa jopa 10 % energianeuvonnan sekä kulutustiedon avulla. Tutkimus osoittaa, että luotettavalla ja kotitalouden mahdollisuudet huomioivalla energianeuvonnalla on täten tärkeä merkitys energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Mutta energianeuvonnan ja täten toimintaan ”tuuppauksen” tulee olla säännöllistä, muuten kotitalous ei enää tee energiansäästötoimia. Tämän vuoksi energianeuvonnan resurssien turvaaminen on tärkeää. Energianeuvonnassa yksi kysytyimmistä aiheista ovat olleet tuet, joiden tehokasta hyödyntämistä energianeuvonta on edesauttanut. Ilman energianeuvontaa moni lämpöpumppu- tai muu energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian investointi jää toteutumatta. On jo tiedossa, että jatkossa ilmasto- ja energiatavoitteet entisestään kiristyvät ja energiamarkkinoiden toimintakenttä muuttuu. Energianeuvonnalle tulee näin olemaan yhä enemmän kysyntää ja se toimii kanavana, jonka kautta myös tulevia energia- ja ilmastotoimenpiteitä pystytään jalkauttamaan. Tämän vuoksi Energiavirasto näkee tärkeänä kohtana maininnan energianeuvonnan sekä informaatio-ohjauksen resurssien riittävyydestä huomioimisen. Kuluttajien hiilijalanjälkeä vähennetään suunnitelmassa mainittujen keinojen lisäksi myös ekosuunnitteludirektiivin nojalla annettavien tuoteryhmäkohtaisten asetusten sekä energiamerkintäasetuksen nojalla annettavien energiamerkintäsäädösten avulla. Ekosuunnitteluasetuksilla asetetaan energiaa käyttäville ja energiaan liittyville tuotteille vaatimuksia, jotka parantavat tuotteiden energiatehokkuutta tai vähentävät tuotteiden muita negatiivisia ympäristövaikutuksia. Energiamerkinnän tavoitteena on informoida kuluttajia tuotteen energiankulutuksesta ja sen muista ominaisuuksista sekä auttaa kuluttajaa näin tekemään harkittuja kulutusvalintoja. Ekosuunnitteluasetuksilla sekä energiamerkinnöillä saavutettavia energia- ja päästösäästöjä on arvioitu mm. komission julkaisemassa ekosuunnittelun ja energiamerkinnän vaikutustenarviossa sekä pohjoismaisen yhteistyöprojektin Nordsynin selvityksessä.
        • Tilastokeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kasvihuonekaasuinventaarion tiedoilla ei voi seurata suoraan kulutuksen päästövähennystoimenpiteiden vaikutusta taakanjakosektorin päästöihin. Tekstissä olisi hyvä tuoda paremmin esiin se, että päästövähennysvelvoitteet on asetettu inventaarion mukaisista luvuista lasketuille tiedoille, ei hiilijalanjäljelle.
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa on mielestämme erinomaisesti tunnistettu, että kulutuksen kokonaiskestävyyttä voi lähtökohtaisesti parantaa vain useilla yhtäaikaisilla ja pitkäkestoisilla keinoilla. Esitetyt keinot painottuvat kuitenkin tietoisuuden lisäämiseen. Samaan aikaan on huolehdittava, että yritykset saavat tukea palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi on varmistettava, että sääntely tukee uusien liiketoimintamallien toimeenpanoa. Informaatio-ohjauksen lisäksi näemme siis tärkeänä, että myös taloudellisten kannusteiden ja lainsäädännön kautta vaikutetaan kulutuksen kokonaiskestävyyden tavoitteiden saavuttamiseen. Pelkkä informaatio-ohjaus ei tässä yksin riitä. Niiden rinnalle tarvitaan myös kannustavia elementtejä. Suunnitelmassa on esitetty myös kulutusverotuksen suuntaamista ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioivaan suuntaan. Kestävää kuluttamista ja tuotetarjontaa voitaisiin edistää myös tarjoamalla erityisesti pk-yrityksille neuvontaa ja maksuttomia työkaluja elinkaaripäästöjen arviointiin.
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ruuantuotannon osalta tilanne on vääristynyt siinä, että ruoan kulutuksen päästöt jäävät käytännössä maatalouden ja maatalouskuntien kannettaviksi. Tasapuolisuuden nimissä ilmastopolitiikassa pitää kohdentaa ruuan päästöistä tietty osa myös kulutukseen. Ruoka on välttämätöntä meille kaikille, joten sen päästöt hiililaskennassa kuuluvat myös kuluttajalle. Maatalous ei tuota ruokaa huvikseen. Tasapuolisuuteen kuuluu myös hiilensitomisen huomioiminen maataloudessa, jo nyt eikä vasta 2030 AFOLY:n myötä. On hankala edistää ilmastotoimenpiteitä, jos niiden hyödyt jäävät huomioon ottamatta laskelmissa ja sekä ilmastokeskustelussa. Reiluus on oltava johtava ajatus myös ilmastopolitiikassa!
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • On hyvä, että kulutuksen ilmastovaikutuksen seurantaa on parannettu viime vuosina. Se, että Syken seurannassa otetaan paremmin huomioon esimerkiksi erot tuontituotteiden alkuperämaissa, ei kuitenkaan ole muuttanut isoa kuvaa: suomalaisten kulutuksen päästöt ovat aivan liian suuret, eivätkä ne ole viime vuosina juurikaan vähentyneet. Kulutuspäästöjen vähentämiseltä puuttuu valtiovallan asettama numeerinen tavoite, vaikka ne on suunnitelmassa arvioitu jopa neljä kertaa suuremmiksi kuin vuosikymmenen loppuun arvioitu kestävä taso. Suunnitelmassa arvioidaan, että kulutuksen päästöistä noin 20 miljoonaa tonnia syntyy taakanjakosektorilla. Kestävälle tasolle pääseminen edellyttäisi siten näiden päästöjen leikkausta noin 5 miljoonaan tonniin, ellei kulutuksen päästöjä pystytä vähentämään vielä huomattavasti enemmän jossain muualla kuten esimerkiksi tuontituotteiden tuotannossa. Suunnitelmassa arvioidaan, että taakanjakosektorin muille osa-alueille suunnitelmassa esitettävät toimet pienentävän suunnitelman piiriin kuuluvia kulutuksen päästöjä 20 miljoonasta tonnista noin 13 miljoonaan tonniin. Tämä jää yhä 8 miljoonan tonnin päähän kestäväksi arvioidusta tasosta. Tästä kuilusta huolimatta suunnitelmassa esitetään juuri kulutuksen päästöjä vähentäviä toimia ainoastaan 0,2 miljoonaa tonnin edestä. Sen lisäksi, että tavoiteltu päästövaikutus on pieni, ei sen toteutumista perustella uskottavasti vaan ainoastaan “varovaisella arviolla” siitä, miten päästöihin vaikuttaisi se, että kymmenen prosenttia väestöstä vähentäisi maltillisesti kulutuksensa päästöjä. Suomen ilmastopolitiikan ensisijaisena tavoitteena tulisi olla ilmastokriisin torjunta. Jos ilmastopolitiikkaa tehdään keskittymällä pelkästään oman maantieteellisen alueen päästöihin, on vaarana, että Suomen ja suomalaisten globaali hiilijalanjälki pysyy ennallaan tai jopa kasvaa. Kulutuksen hiilijalanjäljen kasvun taustalla on s. 141 esitetyn mukaisesti erityisesti tulotason nousun aiheuttama kulutuksen kasvu. Tuotannon puhdistuminen ja vähäiset kulutustapojen muutokset ovat riittäneet juuri ja juuri kattamaan tulojen noususta 2000-luvulla aiheutuneen kulutuksenpäästöjen kasvun. Mikäli tulot jatkavat kasvuaan myös tällä vuosikymmenellä, tarvitaan kulutustapojen muutoksista ja tuotannon puhdistumisesta huomattavasti aiempaa suurempia ja nopeampia päästövähennyksiä. Vaikka toimenpiteiden kokonaisuus arvioidaan riittämättömäksi, on joukossa hyviä toimenpiteitä, joiden toteuttamista puoltaa myös se, että ne vaikuttavat myös Suomen ulkopuolella syntyviin kulutuksen päästöihin. Näitä ovat esimerkiksi hiili-intensiivisten ja vähähiilisten tuotteiden mainonnan ohjauksen selvittäminen ja vastaavien merkintöjen edistäminen sekä kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arvioinnin kehittäminen kulutusverotuksen suuntaamiseksi ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioivaksi.
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Pidämme esitettyjä toimia ja niiden toteuttamista erittäin tarpeellisina. Mm. ”On erinomaista, että suunnitelmassa todetaan varmistettavan riittävät resurssit informaatio-ohjaustoimien toteuttamiseen ja energianeuvonnan antamiseen”. Niin ikään on erittäin kannatettavaa, että tuetaan alueellista ja paikallista tuuppausta ja skaalataan kestävien elämäntapojen kokeiluja ja kiihdyttämöjä, jotka tukevat kestäviä, luonnonvaroja säästäviä valintoja. Nykyisten ilmasto- ja kiertotalousopetusmateriaalien jalkauttamisen tuen lisäksi tulee varmistaa materiaalien päivitys sekä erilaisten menetelmien hyödyntäminen ilmasto- ja kiertotalousopetuksessa.
        • Sitra, Kestävyysratkaisut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen kulutusperäiset päästöt eivät ole laskeneet viime vuosien aikana. Kulutusperäiset päästöt on mainittu keskeisissä ilmastostrategioissa, mutta niiden vähentämiselle ei ole asetettu selkeitä tavoitteita. Nyt on aika asettaa kulutusperäisille päästöille tavoitteet, määrittää konkreettiset toimenpiteet ja huolehtia seurannasta. Päästöihin puuttumiseksi tarvitaan selvästi nykyistä vahvempia toimenpiteitä, jotka kattavat mm. verkkokaupan tuontitavaroita, kansainvälistä lentoliikennettä ja tuontiruokaa. Suunnitelmassa (s. 145) on esitetty valtion toimia kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Toimia on huomioitu pääosin tuotteiden ja palvelujen näkökulmasta, mutta tämän lisäksi tulisi vahvistaa ihmisten kestävien elämäntapojen yleistymistä vaikuttamalla motivaatioon, arvoihin ja asenteisiin. Kysyntään ja tarjontaan vaikuttavien keinojen lisäksi tarvitaan yhteiskunnassa laajempaa rakenteellista muutosta, joka mahdollistaa kestävän elämäntavan. Kokeilujen ja tuuppauksen osalta painopisteen tulisi olla toimivien ratkaisujen skaalaamisessa, koska hyviä toimintatapoja on jo olemassa. Kohdennetun viestinnän tulee puolestaan olla sellaista, joka ei ainoastaan lisää tietoisuutta vaan aikaansaa muutoksia tavoissa ja valinnoissa. Viestinnän pitää saavuttaa ihmiset oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Kuluttajien hiilijalanjäljen puolitustavoite on kansallinen tavoite, eikä yksilön itselleen asettama ja omaksuma tavoite. Jotta tavoite saavutetaan, siitä tulee tehdä tavoiteltava myös yksilön näkökulmasta. Kuulemisissa kansalaiset katsoivat, että kuluttajien pitäisi saada helpommin tietoja tuotteiden hiilijalanjäljestä. Suunnitelman toimenpiteet hiilijalanjälkimerkintöjen edistämiseksi ovat kuitenkin vähäisiä ja yleisluontoisia. On hukattu mahdollisuus, jos kansalaisten laajasti hyväksymiä toimenpiteitä ei edistetä aloitteellisesti. EU:ssa valmisteilla olevan kestävän tuotepolitiikan odotetaan esittelevän digitaaliset tuotepassit, joiden avulla kuluttajat saisivat tietoa tuotteiden ympäristö- ja hiilijalanjäljestä ja esimerkiksi korjattavuudesta. Digitaalisten tuotepassien laajaa käyttöönottoa tulisi edistää myös kansallisesti.
        • Suomen ympäristökeskus SYKE, Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet tutkimusprofessori Paula Kivimaa (ILMO), professori Mikael Hildén (ILMO), tutkimusprofessori Minna Kaljonen (PK), professori Jyri Seppälä (KTK) ja ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio (KTK)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kun suomalaisten kulutuksen jalanjälkeen lisätään tuontitavaroiden ja poistetaan vientituotteiden kuormitus, ovat päästöt arviolta 33 % suuremmat kuin virallisissa tilastoissa. Tällä hetkellä Suomeen tuotavien tuotteiden taustalla voi olla esimerkiksi kivihiilen energiakäyttöä tai trooppista metsäkatoa, joka vauhdittaa kuumenemista ja luonnon monimuotoisuuden katoa. Erityisesti kulutustuotteiden ja ruoan tuotannon taustalla on ulkoistettuja päästöjä. Ulkoistettujen päästöjen vähentämiseen auttaisivat esimerkiksi hiilitullit, kauppasopimusten solmiminen ilmaston ehdoilla ja tuotteiden tuotantoketjujen avaaminen ja yritysten ja sijoittajien velvoittaminen minimoimaan metsäkatoriskin. Tästä syystä on tärkeää, että Suomi tukee komission aloitteita (tällä hetkellä mm. hiilirajakamekanismi, yritysvastuulaki, taksonomia, metsäkatovapaat tuotantoketjut), joilla EU pyrkii vaikuttamaan tuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin.
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Digitaalisen tuotepassin käyttöönotossa ja informaation jakamisessa käyttö- ja takuuiästä sekä ilmastovaikutuksista on hyvä huomioida myös tuotteen kierrätettävyyteen liittyvät tiedot ja niiden jakaminen. Kuluttajien osalta valtion toimena mainitaan myös, että tuotesuunnittelussa edistetään korjattavuutta ja huollettavuutta sekä tuote palveluna -ratkaisuja. Näiden kannatettavien toimien lisäksi tuotesuunnittelussa on huomioitava myös kierrätettävyys, jotta tuotteen elinkaaren päässä mahdollistetaan tehokas kierrättäminen.
        • Tekniikan Akateemiset TEK ry, Teini Jussi-Pekka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman tulisi pohjautua tarkempiin ilmastotoimien päästövähennyspotentiaalin arviointiin kuin mitä kuntien ja kuluttajien päästövähennystoimissa on arvioitu.
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • WWF kiittää kulutusperustaisen näkökulman esiin nostamisesta KAISU-luonnoksessa. Suomessa tapahtuvan hyödykkeiden (tuotteet ja palvelut) tuottamisen päästöt sisältyvät merkittävältä osin aiemmin käsiteltyyn sektorikohtaiseen tarkasteluun. Erityistä lisäarvoa tarkasteluun tuo tuontihyödykkeiden hiilijalanjälki, joita kuvataan mm sivulla 143 (kuva 25). WWF:n mielestä on tärkeää, että politiikkatoimin pyritään myös vähentämään tuontihyödykkeiden hiilijalanjälkeä. Tämän osion politiikkatoimien kuvas on osittain päällekkäinen/ ristiriitainen suhteessa sektorikohtaisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi energianeuvonta (sivulla 146) on myös käsitelty rakennusten erillislämmitystä käsittelevässä osiossa, mihin se myös WWF Suomen mielestä ensisijaisesti kuuluu KAISU-kokonaisuudessa. WWF mielestä KAISU-luonnoksessa ei esitetä uskottavaa perustelua sille, että tässä osiossa esitellyt politiikkatoimet toisivat 0,2 Mt aiemmin käsiteltyihin sektorikohtaisiin toimenpiteisiin suhteen lisäisiä päästövähennyksiä.
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Taulukko 4 (s. 148). Asumiseen liittyen, kohtaan ”Ilmastoystävällisesti toimiminen” voisi sisällyttää myös asunnon sisälämpötilan säätämisen 20–21 asteeseen oleskelutiloissa ja 18–20 asteeseen makuuhuoneessa, mitkä ovat Motivan suositukset terveelliseksi ja energiataloudellisiksi sisälämpötiloiksi.
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Helen kannattaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa esitettyjä lisätoimia kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja hiilikädenjäljen kasvattamiseksi. Helen kannattaa verotuksen muutosta, jossa verotuksen painopistettä siirretään haittojen minimoimiseksi esimerkiksi kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen tarkastelun avulla. On osoitettu, että taloudelliset ohjauskeinot ovat hyvä tapa ohjata kulutusta oikeaan suuntaan ja vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen. Helen kannattaa ympäristöministeriön esittämiä toimenpiteitä, joilla kuluttajan valintaa energiamarkkinoilla ohjataan ilmaston ja ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan, mutta alleviivaa, että siirtymä tulee tehdä teknologianeutraalisti. Helen ehdottaa, että ”uusiutuva sähkö ja lämpö” korvataan ”päästötön sähkö ja lämpö” -termillä, jotta esimerkiksi ydinvoima ja hukkalämmöt ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta erittäin merkittävinä teknologioina tulee huomioiduksi. Helen tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä ja kannattaa esitystä ilmastoystävällisiin ratkaisuihin investoimiseksi. Helen näkee kaukolämpöjärjestelmän alustana, jonka avulla pystymme toteuttamaan nopeasti ja teknologianeutraalisti ilmastotoimet, minkä vuoksi kaukolämpöjärjestelmä tulee luokitella ilmastoystävälliseksi ratkaisuksi. Pidämme hyvänä, että suunnitelmassa on nostettu esiin, miten myös kulutukseen vaikuttamalla voidaan pyrkiä vaikuttamaan päästöihin – tässä tapauksessa etenkin taakanjakosektorilla. Tällaisen vaikuttamisen tulisi kuitenkin pysyä mahdollisimman teknologianeutraalina. Taulukossa 4 esimerkiksi kiinnittää huomiota suhtautuminen kaukolämpöön lämmitysmuotona: taulukon perusteella näyttää siltä, että kaukolämpöä ei pidetä ”ilmastoystävällisenä ratkaisuna” ja kansalaisten tulisi pikemmin siirtyä hajautettuihin erillislämmitysjärjestelmiin. Tällaiseen kategoriseen siirtymään keskitetystä tuotannosta hajautettuun liittyisi kuitenkin varsin merkittäviä ongelmia, eikä sitä voida pitää edes päästöjen vähentämisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisena tai tarpeellisena.
        • Metsähallitus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kuluttajien kannustamisessa hiilijalanjäljen pienentämiseen kansalaisjärjestöillä merkittävä rooli, jonka tulisi näkyä suunnitelmassa. Tiedottamiskampanjoissa, ohjaavissa toimissa ja kasvatuksessa tulee tehdä yhteistyötä järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. On hyvä, että politiikkatoimissa korostetaan myös hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyvän viestinnän vahvistamista etenkin aikuisväestölle. Nuoret kantavat jo nyt huolta ilmastosta ja opetuksessa ja kasvatuksessa on huomioitu ilmastokasvatus, mutta ei riitä, että toimeen tarttuvat tulevat sukupolvet, vaan nopeita muutoksia kestävämpien valintojen suuntaan tarvitaan aikuisväestössä. Kansalaisjärjestöt, partio mukaan lukien, ovat tärkeä kanava myös aikuisten tavoittamisessa. Politiikkatoimissa tulee tunnistaa järjestöjen rooli ja mahdollisuus toimia ketterinä, innovatiivisina ja kansalaislähtöisinä toteuttajina paikallisten ja alueellisten kestävien elämäntapojen kokeiluille, ja kohdentaa näiden toimenpiteiden tukea myös järjestökentälle. Esimerkiksi partiotoiminta kasvattaa lapsia ja nuoria monipuolisesti kestäviin elämäntapoihin ja kasvattaa samalla myös aikuisten vapaaehtoistemme osaamista. Suomen Partiolaiset on asettanut tavoitteen kehittää kasvatustaan ja toimintaansa siten, että partio kasvattaa yhä vahvemmin ilmastonmuutoksen torjumiseen. Myös toimien mittakaavasta kertominen on tärkeää. Kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämisessä on olennaista, että on saatavilla ymmärrettävää tietoa siitä, mitkä ovat vaikuttavimpia tekoja, joita jokainen voi tehdä ilmaston hyväksi. Oman hiilijalanjäljen ja siihen vaikuttavien osa-alueiden arviointiin tarkoitettujen työkalujen saatavuutta tulee tukea myös kuluttajille. Järjestöillä voi olla myös merkittävä rooli kannustaa arvioimaan ja tunnistamaan omissa elämäntavoissa keskeisiä valintoja. Suomen Partiolaiset kehittää tällä hetkellä oman toimintansa hiilijalanjäljen arviointia, jonka avulla osaltaan innostamme ja kannustamme jäseniämme myös tarkastelemaan omien elämäntapojensa vaikutuksia. Tuki toimien mittakaavan tunnistamiseen, saatavilla olevan tiedon kehittäminen ja kannustimet ovat tärkeitä järjestökentän ilmastotyön vauhdittajia.
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toimenpiteenä mainitaan vähähiilisten tuotteiden mainonnan ja ympäristömerkkien käyttö. Tämä on kannetettavaa mutta ei riitä. Ongelmana ovat myös hiili-intensiiviset tuotteet, josta pitäisi pystyä pääsemään aktiivisesti eroon. Elinkaaritarkastelujen ja muiden arvointimenetelmien tuloksia pitää käyttää myös huonojen tuotteiden perusteltuun mustamaalaamiseen eikä pelkästään hyvien tuotteiden myynninedistämiseen. Kulutuksen lisääntyminenhän ei ole itseisarvo, mutta sen sijaan kulutuksen vähentäminen helpottaa monella eri tavalla ilmastotavoitteiden saavuttamista. Siksi tavoitteeksi pitää asettaa sekä tuotteiden hiili-intensiivisyyden että kulutuksen väheneminen.
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Koulutuksen ja kasvatuksen rooli tiedonjakajana on merkittävä ja siten sen asema ja tuki varmistettava. Ilmastokasvatuksen varmistaminen peruskoulusta tai suosituksena jo varhaiskasvatuksesta kaikille koulutusasteille vaatii resursseja kasvatuksen ja koulutuksen sektorille. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esimerkiksi tunnustetaan koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen keskeinen rooli oppilaiden, vanhempien ja laajemman yhteisön saamiseksi mukaan muutoksiin, joita tarvitaan, jotta siirtyminen ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä onnistuu. Kohdassa, jossa on kirjaus siitä, kuinka vahvistetaan tietopohjaa kulutusrakenteen ohjaamisesta ja tunnistetaan rakenteelliset muutostarpeet, tulee ottaa huomioon kasvatuksen ja koulutuksen ja informaatio-ohjauksen vaikutus tässä kokonaisuudessa. Kohdassa jossa on kirjaus: "Tuetaan nykyisten ilmasto- ja kiertotalousopetusmateriaalien jalkauttamista. Tehdään kohdennettua viestintää hiilijalanjäljen pienentämisestä etenkin aikuisväestölle. Huomioidaan, että materiaaleissa kerrotaan toimien mittakaavoista. (YM yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa)" tulee huomioida yhteistyö Opetushallituksen kanssa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen mukanaolon varmistamiseksi. Kohdassa, jossa mainitaan: "Tuotesuunnittelussa edistetään korjattavuutta ja huollettavuutta sekä tuote palve-luna ratkaisuja. Tuetaan kiertotalouspalveluja (mm. jakaminen, vuokraaminen, lai-naaminen) ohjauskeinoilla sekä lisätään niiden houkuttelevuutta. Kannustetaan, innostetaan ja verkotetaan myös kuntia ja yhteisöjä jakamiskulttuurin leviämiseen (YM/TEM)." Kasvatus- ja koulutussektorin rooli tämän kokonaisuuden edistämisessä merkittävä, varmistetaan siis sen mukanaolo. Kuluttamista aiheuttavien toimintojen roolin tunnistaminen keskeistä kuten myös niiden toimintaan vaikuttaminen, kuten työpaikat, kasvatus ja koulutus , vapaa-ajan harrastetoiminta ja matkailu. Myös osaamisen ennakointi sekä kasvatuksen ja koulutuksen rooli tässä kokonaisuudessa tärkeitä. Kohdassa, jossa mainitaan kulutustottumuksiin liittyvät epävarmuustekijät tulee huomioida, että epävarmuutta ilmenee etenkin, jos toimenpiteitä ja resursseja ei osoiteta käyttäytymisen muutoksen edistämiseen. Tässä kasvatus- ja koulutussektorilla keskeinen rooli. Toisaalta fossiilisista polttoaineista luopuminen, liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden prosessien sähköistyminen ja esimerkiksi muutokset kuluttajien ruokavaliossa voivat tapahtua nopeammin kuin tällä hetkellä arvioidaan. -> Näitä nopeuttamaan tarvitaan vaikuttavaa ja pitkäjänteistä työtä kestävyyskasvatuksen keinoin sekä ylipäätään kasvatus- ja koulutussektorin mukanaoloa. 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti-> Vaikutukset nykypäivän lasten tulevaisuuteen ovat keskeisiä ja siten tarve kestävyyskasvatuksen lisäämiseen kasvatuksessa ja koulutuksessa ilmeinen ja sitä on toteutettava myös lasten tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi. Lisäksi tiedon jakamisessa kasvatus- ja koulutussektori voi toimia keskeisessä roolissa. Työllisyyttä ja ilmastokriisin ratkaisuihin liittyvää osaamista voidaan tukea esimerkiksi nostamalla koulutustasoa, mutta koulutus ei nykymuodossa lisää ilmastokriisien ratkaisujen osaamista, ellei koulutuksen kestävyyskasvatukseen panosteta. Kohdassa, jossa mainitaan, että viestinnällä voidaan vaikuttaa ilmastotoimien vaikuttavuuteen ja hyväksyttävyyteen. Riittävää ja luotettavaa tietoa tulee olla tarpeeksi, jotta ihmisten arkeen isostikin vai-kuttavia ilmastotoimia voidaan perustella ja niihin motivoida (Lyytimäki 2020). -> Kasvatuksen ja koulutuksen merkitys ilmastotoimien perustelussa tulisi nähdä keskeisenä. Tämä tarkoittaa laadukasta ja hyvin resurssoitua kestävyyskasvatusta koko kasvatus- ja koulutussektorille. Sitran selvityksen mukaan ilmastoahdistukseen auttaa muun muassa kestävien elämäntapojen harjoittaminen, joten tämän suunnitelman kuluttajia tukevat toimenpiteiden kohdentamisessa tulisi huomioida myös erityisenä ryhmänä ilmastoahdistukselle alttiit ryhmät, kuten alle 30 vuotiaat. -> Suuri osa alle 30- vuotiaista on jonkin koulutus- tai kasvatuspalvelun asiakkaana. Näiden organisaatioiden osaamista ja resursseja kestävyyskasvatukseen ja sitä kautta kestäviin elämäntapoihin sekä ilmastoahdistuksen torjuntaan tulee vahvistaa. Kuluttajille suunnattu informaatio-ohjaus -> Kasvatuksen ja koulutuksen merkitys informaatio-ohjauksessa suuri. Ilmastovuosikertomus->Kasvatus- ja koulutussektorin mahdollisuudet tulisi tunnistaa.
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kulutusperäiset päästöt ja niiden laskenta vaatii tarkennusta. Esimerkiksi ruuankulutuksen päästöt (hiilidioksidin hajoaminen) lasketaan maataloudelle, joka sitoo kulutuksessa vapautuvan hiilidioksidin (mutta jätetään huomiotta). Tämä luo epätasa-arvoisuutta sektorien ja alueiden välille. Ruuantuottajakunnat eivät voi saavuttaa hiilineutraalisuutta kuten ruuankuluttajakunnat.
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • "Ihmisten arjessa tehtävien kulutus- ja muiden valintojen suuri merkitys päästökehityksen kannalta tunnistettiin ensimmäisessä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa, jossa kannustettiin kuluttajia puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä. Viime vuosina kotitalouksien keskimääräinen hiilijalanjälki ei ole kuitenkaan pienentynyt." (Ilmastovuosikertomus 2021) "SYKE:n arvion mukaan vuosina 2000–2019 kulutusrakenteen ja kulutushyödykkeiden päästöintensiteettien muutokset ovat auttaneet pienentämään suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjälkeä, mutta kulutusmenojen kasvun vaikutus on ollut niitä suurempi (kuva 25). Hiilijalanjäljen muutos 2000–2019 voidaan osittaa kolmelle tekijälle: kulutusmenojen muutokselle (joka olisi yksinään lisännyt päästöjä 33 prosenttia), kulutusrakenteen muutokselle (-8 prosenttia) sekä tuotteiden ja palvelujen päästöintensiteetin muutokselle (-21 prosenttia). Merkittävin kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälkeä selittävä tekijä on tulotaso. Muiden tekijöiden merkitys on sen rinnalla vähäinen." (Ilmastovuosikertomus 2021) Millaisia keinoja KAISU ehdottaa kulutusperäisten päästöjen vähentämiseen? Millaista valtaa valtiolla on yksilöiden käyttäytymiseen? Tarvitaan oikeudenmukaista verotusta, lisää tietoa ja kampanjoita erilaisille kohderyhmille. Yhteiskunnan rakenteita pitää muuttaa päämäärätietoisesti vähäpäästöisiksi ja ylimääräistä kulutusta ehkäiseviksi. Kun yhteiskunnan kaikkia koskevat rakenteet on korjattu mahdollisimman vähän ilmastoa ja luontoa kuormittaviksi, tulee kestävämpien valintojen tekemisestä helpompaa ja saavutettavampaa kaikille tulotasoon katsomatta. Jos ilmaston kannalta kestämättömiä valintoja edelleen tuetaan ja lobataan, on parempia vaihtoehtoja haasteellisempi ajaa läpi.
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kulutuksen hiilijalanjäljen vähentäminen on ollut vuosia täysin riittämätöntä eikä Kaisussa ole tähänkään tarpeeksi kunnianhimoisia toimia. Kulutusperustaisten päästöjen vähentämisen toimet tulisi mitoittaa sellaisiksi, että 1,5 asteen tavoitteen mukainen kulutusperäisten päästöjen kestävä taso 2,5 tonnia CO2-ekv./hlö vuonna 2030 saavutetaan. Tähän tulisi asettaa perälaudaksi henkilökohtaisten päästökiintiöiden toteuttaminen, jonka valmistelua tulisi jo nyt valmistella. Valmistelussa tulisi huomioida oikeudenmukaisuuskysymykset.
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Maatalouden eli ruoan osalta tilanne on vääristynyt siinä, että ruoan kulutuksen päästöt jäävät käytännössä maatalouden kannettaviksi. Ilmastopolitiikassa vaaditaan suunnan muutos siinä, että se hyväksyy maatalouden tekemän hiilen sidonnan. On kestämätöntä, mikäli maatalouden katsotaan aiheuttavan kaikki ruoan päästöt, mutta sen ei katsota vastaavalla tavalla sitovan hiiltä. Kun kulutus vielä tapahtuu jo nyt valtaosin ja entisestään kasvavissa määrin kaupungeissa, on erityisen tärkeää, että ilmastopolitiikka ottaa huomioon tämän epäsuhdan. Kunnat, joissa harjoitettava maatalous ruokkii suomalaiset myös suurissa kaupungeissa eivät voi jäädä ilmastopolitiikan maksumiehiksi, eikä naisiksi. Mikäli tätä epäsuhtaa ei korjata, ei suunnitelma eikä sen pohjalta rakentuva ilmastopolitiikka saa kaikkien kansalaisten hyväksyntää.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vainonen Hannu
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • s. 141 OKM kommentti: Kulutusmenojen osuus on iso kulttuurinen asia, johon julkiset toimijat voivat vaikuttaa koulutuksella ja valistuksella. Tekstissä korkeat tulot rinnastetaan korkeaan kulutukseen. Onko tulotaso kuitenkaan selittävin tekijä? Tässä on mielenkiintoinen ristiriita verrattuna mm. korkean tulotason ja omasta terveydestä huolehtimisen korrelaatioon. Myös arvopohjan vahvistamisella on merkitystä kulutuksen laatuun ja suuntaamiseen. S. 144. OKM kommentti: Tekstissä arvopohjan, kulttuurin, sivistyksen ja aineettoman pääoman merkitys muutoksen aikaansaamisessa on kaiken kaikkiaan vähillä maininnoilla. Myös kulttuuritoimijoilla on kuitenkin suuri mahdollisuus vaikuttaa osaltaan arvopohjaan ja kulutuskäyttäytymiseen. Kulttuuriperintöbarometrin 2021 mukaan 66 % vastaajista arvioi, että kulttuuriperinnöstä huolehtiminen edistää kestävää kehitystä. 69 % kyselyyn vastanneista uskoo, että kulttuuriperintö lisää ihmisten hyvinvointia. S. 154-155 Kohta: ”Keskeisiksi tunnistettuja kiertotaloustoimenpiteitä ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi ovat rakennusten käyttöiän pidentäminen, muuntojoustavuuden lisääminen, sekundääristen raaka-aineiden hyödyntäminen, rakennusjätteen pienentäminen ja purkujätteen parempi hyödyntäminen sekä jakamistalouden ratkaisut (Material Economics 2018; Ruokamo ym. 2021).” OKM kommentti: Listassa voisi selkeästi lukea myös ”osaava korjaaminen”. s. 157 OKM kommentti: Biotalousstrategian päivitys on loppusuoralla. Strategian päivityksen sisältöä on mukana keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tekstissä. Biotalousstrategiaa koskevassa osuudessa erittäin positiivisesti on esillä TKI-toimien merkitys uusien innovatiivisten toimien lähteenä. Vastaavaa osaamisen korostamista ja liittymäpintaa globaaliin tutkitun tiedon tuotantoon ei muutoin keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tekstissä ole kuitenkaan näkyvissä.
        • Päijät-Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kulutuksen vähentäminen ja kohtuullisuus olisi hyvä tuoda nykyistä voimakkaammin esiin ilmastoviestinnässä. Vastuullisemmat tuotevalinnat eivät yksistään auta kestävyyskriisin ratkaisemiseen, jos kulutus sekä esimerkiksi yksityisautoilu kasvavat jatkuvasti.
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Lisätään päästövapaiden energiantuotantomuotojen kannattavuutta ja kysyntää pienentämällä kuluttajaan kohdistuvaa sähköveroa silloin kun sähkö tuotetaan päästöttömästi. Ideaa voinee suoraan soveltaa myös PK-yrityksiin. Suurteollisuusyritykset voivat tuottaa osittain itse oman energiansa ja siltä osin asiaa ja sen vaikutuksia voisi selvittää. Hieman tulkinnanvaraa jää siitä kuuluuko tämä asia taakanjakosektoriin? Ainakin siinä mielessä kuulunee, että kyseessä on kuluttajaan (eikä päästökaupan alaiseen teollisuuteen) kohdistuva vero ja toimenpide.
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • STTK kannattaa suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ehdotuksista puuttuvat kuitenkin työpaikkojen toimenpiteet ja kannusteet niihin. Työpaikkojen toimilla vaikutetaan tehokkaasti paitsi hiilijalanjäljen pienenemiseen, niin myös toimien terveysvaikutuksiin. STTK korostaa organisaatioiden oman ilmastovastuullisuuden merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Julkisen sektorin hankintatoiminnalla on merkittävä vaikutus myös kuntien organisaatioiden omalle hiilijalanjäljelle. Kuntien hankinnoissa ja kaikessa ostotoiminnassa pitää ottaa huomioon erityisesti ilmasto- ja vastuullisuusasiat hankintahinnan lisäksi. STTK muistuttaa, että yhteistoimintamenettely työpaikoilla on tärkeä väline ilmastovaikutusten huomioon ottamisessa. Työnantajilla on vastuu selvittää työpaikoilla osaamistarpeita ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Yhdessä työntekijöiden kanssa voidaan ottaa esille ilmastovaikutuksiin varautuminen esimerkiksi osana henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia sekä työkykyä. Osaaminen myös uudistaa tehokkaasti työelämää, sillä työntekijät ovat omalla toiminnallaan kehittämässä uudenlaisia tapoja tehdä työtä, parantaa työympäristöä ja he myös luovat uusia työtehtäviä. Uusien ilmasto-olosuhteiden myötä työntekijöiden hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden tasosta on pidettävä erityinen huoli selkeiden sääntöjen avulla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa kesälämpötilasta johtuva kuumarasitus vaikuttaa merkittävästi työterveyteen ja työn tuottavuuteen, luonnonvara-alalla sää puolestaan määrittelee työntekemisen olosuhteet, ajankohdan, reunaehdot ja kannattavuuden. Lämpötilan vaikutus työn tekemiseen on merkittävä ja sen merkitys tuottavuudelle suuri. Työpaikoilla on käytävä vuoropuhelua siitä, miten hiilijalanjälkeä voidaan vähentää arjen työ- ja toimintatapojen muutoksilla. Organisaation oman hiilijalanjäljen pienentämisen on oltava osa normaalia toimintaa. Liikkuminen töihin kestävällä tavalla on ilmastovaikutusten vähentämisen lisäksi kansantaloudellisesti ja terveydellisesti merkittävää. Työsuhdeautojen hankintojen kohdentaminen nolla- ja vähäpäästöisiin ajoneuvoihin vähentäisi liikenteen päästöjä.
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tutkimukseen ja tietoon pohjautuvaa kestävää ja kiertotaloutta tukevaa kuluttamista tulisi tukea, edistää ja kannustaa positiivisesti yhteistyössä tuottajien kanssa huomioiden paikallisuuden ja globaalit toimitusketjut yms.
        • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Kulutuksesta peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä sääntely, informaatio-ohjaus, verotus ja kiertotalouden edistäminen ovat avainasemassa. Kunta voi vaikuttaa kulutuslähtöisiin päästöihin välillisesti viestinnän ja neuvonnan kautta. Kuluttamiseen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen selvittäminen ja laskenta vaatii lisää tutkimusta ja tarkempaa kuntatason kulutustietojen selvittämistä. Tätä on tehty esimerkiksi KULMA-hankkeessa. Työtä tulee edelleen tehostaa ja rahoittaa. Kulutuksen ja erityisesti ruuan, tavaroiden ja palvelujen osalta vaikuttavat ilmastotoimenpiteet edellyttävät kansallisia ja kansainvälisiä toimenpiteitä.
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Suomalaisten kulutusperäiset päästöt ovat kasvaneet viime vuosina. Kulutuspäästöjen ulkoistaminen antaa virheellisen kuvan: "Hiilineutraali valtio jossa asustaa hiilisyöppö kansa" https://www.maailmankuvalehti.fi/2021/vain-verkossa/pitkat/hiilineutraali-valtio-jossa-asustaa-hiilisyoppo-kansa-ulkoistammeko-paastomme/ Kulutusperäiset päästöt pitäisi ottaa järjestelmällisesti mukaan päästövähennystavoitteisiin.
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • 165 valtion otannassa Suomi on kulutuksemme hiilijalanjäljessä tilalla 156! Tilannehan on täysin kestämätön globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Kerskakulutus tavaroille ja harrastuksille verot. Sensijaan puhtaalle liikkumiselle, joukkoliikenteelle, paikalliselle ja kotimaiselle palvelujentarjonnalle sekä ruualle enemmän tilaa markkinoilla. Palveluille alvin lasku. Nostan esille kunnissa tapahtuvan arvopohjaisen kuluttamisen yhden sokean pisteen: kunnat joko tukevat ilmastotoimia, tai tuhoavat ilmastoamme suoraan päätöksillään. Koko Keski-Suomen maakunnan päätöksenteko on fossiilirallien lumoissa; ELY-keskus myönsi laajalti fossiilirallien harjoittelu- ja testiajo oikeudet valtaosaan kunnistamme. Tällä luvituksella mennään lujaa takapakkia ilmastonsuojelussa. Addiktion tavoin leviävä motorismi innostus tuodaan näin lähelle ihmisiä, jopa kouluihin, joka tulisi kieltää. Suomen maaperä onkin alistettu auto- ja öljyteollisuuden markkina ajoille, ja vieläpä valtion erityissuojelussa eli rahallinen tuki mahdollistaa rälläyksen jatkamisen. Nämä hiilijalanjälkeämme nostavat ylellisyys harrastukset, jotka pohjautuvat öljyn- tai myöhemmin sähköllä tuotetun biopolttoaineen käyttöön, tulee asettaa taakanjaon piiriin.
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Yksityisautoilu on tärkein päästölähde taakanjakosektorilla. toisena tulevat elintarvikkeet ja kolmantena asuminen ja energia. Hämeen liitto pitää esitettyjä lisätoimia asianmukaisina. Monet Hämeen liiton vaikutusmahdollisuuksiin liittyvät toimenpiteet sisältyvät kohtiin 2 ja 9.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Ekologisten ja vähähiilisten tuotteiden hinta ei saisi olla juurikaan korkeampi kuin fossiilisten tuotteiden.
        • 11a Julkisiin hankintoihin suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus
        • Lilja Rauna
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Miettinen Iiris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Pietilä Pauli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Högsten Johan
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karjalainen Natalia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autoliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suortti Jussi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lehtonen Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Linnekoski Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Järvelä Elina, Lausunnon antaja on yksityinen henkilö.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Peljo Janne
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Humuskampanja, www.humuskampanja.fi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Amnesty International Suomen osasto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Tilastokeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Sitra, Kestävyysratkaisut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lämmitysenergia Yhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Espoon kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 14
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Miesten tasa-arvo ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Päijät-Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa tähän osa-alueeseen
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Yhdyn tämän osa-alueen esitettyihin lisätoimiin
        • Heikkilä Esa, 75 vuotias työeläkeläinen
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Korhonen Markus
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Tälle osa-alueelle pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • 11b Julkiset hankinnat - avovastaus
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Edelläkävijöiden toimintamallien skaalaus on erinomainen ehdotus toimenpiteeksi. RAKLI verkostoineen tarjoaa tähän erinomaisen pohjan ja kiinteistö- ja rakennusalalla on näistä käytännöistä hyvää kokemusta.
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • MTK-EP katsoo, että julkisten hankintojen osalta on aina tehtävä niin yritys- kuin maaseutuvaikutusten arviointi. Nykyinen tietopohja ilmastovaikutusten arvioinnin perusteiksi on myös vielä vajavainen sekä epäyhtenäinen. Julkisilla hankinnoilla on myös muita vaikutuksia kuin ilmastollisia, mitkä pitää myös ottaa huomioon.
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpiteissä ehdotetaan tarkasteltavaksi mahdollisuuksia sisällyttää hankintalainsäädännön tavoitteisiin velvoite huomioida ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat (2 §:n 1 momentti). Olemme huolissamme tällaisen velvoitteen vaikutuksista hallinnollisiin kustannuksiin ja julkisten hankintojen aikatauluihin ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksiin osallistua julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Lisääntyvä byrokratia vähentäisi saatavien tarjousten määrää, mikä nostaisi julkisten hankintojen hintoja.
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Energiatehokkuuden entistä parempi huomioiminen julkisissa hankinnoissa edistää osaltaan ilmastotavoitteiden saavuttamista; tässä energiatehokas korjausrakentaminen on aivan keskeisessä roolissa, kun TEM:n ohjauksessa laadittu kira-sektorin vähähiilisyyden tiekartat yksiselitteisesti osoittavat.
        • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yleisellä tasolla on hyvä, että julkisten hankintojen merkitys kuntien ja muiden toimijoiden ilmastotyössä on huomioitu. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnille kuitenkin jätetään riittävästi harkintavaraa valita omalta kannaltaan kaikista vaikuttavimmat toimet esimerkiksi hiilineutraalisuustavoitteiden toteuttamisessa. Joskus jokin muukin keino tai tapa voi olla tehokkaampi tapa edistää esimerkiksi vähähiilisyyttä kuin julkiset hankinnat. Tämän vuoksi esimerkiksi julkisten hankintojen osalta lainsäädännössä tulisi välttää vaikkapa pakollisten ympäristökriteerien vaatimista. Julkisiin hankintoihin kohdistuvien politiikkatoimiehdotusten osalta ensimmäinen pohjautuu ns. HILMI-hankkeen ehdotukseen hankintalain tavoitteita koskevan 2 §:n muuttamisesta. Kuntaliitto tuo esiin, että kestävät hankinnat ja myös ympäristönäkökohdat ovat jo sisällytettynä hankintalain 2 §:ään: 2§ Lain tavoitteet Lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Hankintatoimintaan liittyvien hallinnollisten tehtävien vähentämiseksi hankintayksiköt voivat käyttää puitejärjestelyjä sekä tehdä yhteishankintoja tai hyödyntää muita yhteistyömahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Näin ollen Kuntaliiton näkökulmasta ilmastotavoitteet on huomioitu riittävällä tavalla hankintalain tavoitteissa eikä välitöntä muutostarvetta sen osalta ole. Toisen politiikkatoimiehdotuksen osalta Kuntaliitto pitää tärkeänä, että julkisten hankintojen kehittämiseen ja vauhdittamiseen panostetaan kansallisesti. Rahoitusmallin tulisi tukea kokonaisuudessaan julkisten hankintojen strategisen merkityksen ymmärtämistä sekä hankintojen vauhdittamista hankintayksiköissä. Laaja-alaisempi katsantokanta edistää esimerkiksi hankintojen kestävyys- ja vaikuttavuuspotentiaalin kokonaisvaltaisen ymmärryksen kehittymistä hankintayksiköissä. Rahoituksen ei myöskään tulisi keskittyä ainoastaan edelläkävijähankintoihin, vaan tulisi tukea myös muita kuin edelläkävijähankintayksikköjä sellaisissa tilanteissa, joissa ne ovat tekemässä heille uudenlaista hankintaa ensimmäisiä kertoja. Näin ollen rahoitusmallin liian tiukka rajaaminen vain ns. edelläkävijöihin tai vain tietynlaisiin hankintoihin voi muodostua esteeksi laajemmalle ilmastotyössä etenemiselle kuntasektorilla. Kuntaliitto on mukana KEINO-osaamiskeskusverkostossa ja pitää sen toimintaa ja jatkuvuutta kuntien kannalta tärkeänä. KEINO on parhaimmillaan verkostomaisena toimijana, joka kokoaa keskeiset organisaatiot yhteen. Kolmannen politiikkatoimiehdotuksen osalta Kuntaliitto toteaa, että hankintojen strateginen johtaminen ja nykytilan analysointi on tärkeää. Nykytilan analyysissa hankintayksikkö voi selvittää itselleen ostolaskutietojensa perusteella mm. hankintavolyyminsa sekä suurimmat hankintakategoriat. Nämä kategoriat voidaan ottaa huomioon ilmasto-ohjelmissa tai ilmastobudjetissa, jos ne ovat hankintayksikössä selvillä. Koska nämä vaativat hankintayksiköltä hallinnollista selvitystyötä ja resursseja, joita erityisesti esim. pienemmillä kunnilla ei välttämättä ole, tulisi hankintakategorioille olla myös mainittu vaihtoehto. Olennaista ohjelmien osalta lienee se, että ne ovat linjassa organisaation hankintastrategisten linjausten kanssa ja että niissä on huomioitu myös julkisten hankintojen vaikuttavuuspotentiaali. Neljäs politiikkatoimiehdotus kohdistuu kansallisen tason seurantaan. Kuntaliitto kannattaa ehdotusta.
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Julkisten hankintojen perus- ja ihmisoikeusvaikutukset on arvioitava huolellisesti ennen hankinnan tekoa. Suunnitelmassa todetaan, että julkisiin hankintoihin liittyvissä politiikkatoimissa ”tarkastellaan mahdollisuuksia sisällyttää hankintalainsäädännön tavoitteisiin velvoite huomioida ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat”. “Tarkastellaan mahdollisuuksia” on heikko muotoilu, eikä se aseta velvoitteita tai kannusteita konkreettisiin toimiin. Lisäksi ”sosiaaliset näkökohdat” on epämääräinen käsite, ja olisikin järkevää käyttää vakiintuneita käsitteitä, kuten perus- ja ihmisoikeudet.
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Sekä yksityiskuluttajia että julkishallinnon toimijoita tulisi mielestämme ohjata voimakkaammin suosimaan kiertotalouden toimintamalleja. Kestokulutushyödykkeitä kuten erilaisia laitteistoja hankittaessa julkisia hankintayksiköitä tulee ohjata suosimaan palvelupohjaisia malleja suorien tuoteostojen sijaan aina, kun tällaisia vaihtoehtoja on saatavilla. Esimerkiksi valaisimia, kuormalavoja sekä erilaisia työkoneita on mahdollista hankkia palveluna suoran oston sijaan. Kun kestokulutushyödykkeet hankintaan palveluna, toimittajalla on voimakas kannustin panostaa tuotteiden kestävyyteen, materiaalitehokkuuteen ja huoltovapauteen. Palvelusopimukset myös mahdollistavat laitteistojen uusiokäytön, kierrätyskelpoisten osien talteenoton sekä laitekannan joustavan uusimisen, kun tarjolle tulee ympäristöystävällisempiä tai energiatehokkaampia vaihtoehtoja.
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Julkisten hankintojen kohdalla mahdolliset toimenpiteet voivat olla osin päällekkäisiä muiden kohtien politiikkatoimien kanssa. Kuitenkaan esim. liikenteen toimien tai julkisten hankintojen toimien kohdalla ei ole mainittu tulevaa velvoitetta järjestää julkiset liikennehankinnat enenevästi päästöttömillä kulkuneuvoilla. Samanaikaisesti monet kunnat etenevät esim. paikallisen bussiliikenteen kilpailutuksissa vauhdilla sähköbusseihin ja biokaasubusseihin. Tältä osin, ja erityisesti liikenteen osalta, olisi paljon pieniä, mutta vaikuttavia toimia tehtävissä. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi: - valtionhallinnossa päätös kaikissa soveltuvissa ajoneuvo-hankinnoissa edellyttää sähkö- tai kaasuajoneuvojen hankintaa - osoittaa kunnille tukea täyttää EU-lainsäädännöstä tulevia päästöttömän liikenteen velvoitteita jo etukäteen - valtion yhtiöissä päättää päästöttömiä ajoneuvoja suosivista käytännöistä (esim. täyssähkötakseille etuoikeus Finavian hallinnoimilla lentokentillä)
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Harjoitetaan sellaista harkintaa, jossa on mukana paitsi hankinnan koko elinkaari, myös sen tuottamisen kaikki päästöt (myös muualla tuotetut)
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • • Julkisten organisaatioiden hankinnoilla tulee pyrkiä edistämään uusiomateriaalien käyttöä ja kysyntää. Hankintakäytäntöjen ja -kriteerien kehitys uusioraaka-aineiden käyttöä tukeviksi on yksi keino valjastaa julkisten hankintojen potentiaali kiertotalouden edistämiseen. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Ehdotamme uudeksi toimenpiteeksi julkisten hankkijoiden green dealia, jossa julkiset toimijat sitoutuisivat uusiomateriaalien käytön edistämiseen.
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • -
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Peljo Janne
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kuten suunnitelmassa todetaan, julkiset hankinnat ovat tärkeä keino edistää sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista että ympäristöystävällisten tuotteiden markkinoita. Tämän edistämiseksi ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien nostaminen hankintalainsäädännön tavoitteisiin on kannatettavaa.
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Julkisten hankintojen suuntaaminen hiilineutraaleiksi on keskeinen keino edistää hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. Kaikissa julkisissa hankinnoissa tulee ottaa ilmastovaikutukset huomioon keskeisenä kriteerinä. On myös erittäin tärkeää edistää kuntien energian hankintaa niin, että kunnat päätyvät valitsemaan CO2-neutraalit energiantuotantomuodot. Tärkeää olisi myös etsiä keinoja, joiden avulla kunnat voisivat yhdessä tehdä pitkäaikaisia sähkönhankintasopimuksia (PPA) uusiutuvan sähköntuotantolaitosten kanssa.
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Julkiset hankinnat ovat merkittävässä roolissa Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. KAISU-suunnitelmassa kuvatut toimenpiteet, hankkeet ja suositukset julkisten hankintojen päästövähennyspotentiaaliin liittyen ovat kannatettavia. Kuten suunnitelmassa todetaan, nykyinen hankintalainsäädäntö kannustaa, mutta ei velvoita ympäristö- ja ilmastovaikutusten tai sosiaalisen kestävyyden näkökulmien huomioimiseen julkisissa hankinnoissa. Velvoittavuuden puuttuessa näitä näkökulmia huomioidaan vaihtelevasti. SAK:n kannan mukaan valmisteilla oleva hankintalain uudistus on toteutettava riittävän kunnianhimoisella tasolla muun muassa siten, että ympäristö-, ilmasto- ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmien huomioimisen velvoittavuutta hankintakriteereinä vahvistetaan. Myös julkisten hankintojen laadun ja kriteerien noudattamisen seurantaa tulee parantaa.
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa mainittujen seikkojen lisäksi Energiatehokkuusdirektiivistä (EED) tulee valtion keskushallinnolle velvoite tehdä energiatehokkaita hankintoja. Komission EED recast ehdotuksen myötä velvoite energiatehokkaisiin julkisiin hankintoihin laajenee koskemaan mm. kunta- ja maakuntasektoria. Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa hankinnoissa edistää osaltaan ilmastotavoitteiden saavuttamista.
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Vaikka julkisten hankintojen ilmastovaikutus on tunnistettu ja strategiatason kirjauksissa usein jo huomioitu, on hankintojen kirjo hyvin laaja ja käytäntöön vieminen hankintakohtaisesti vaativaa. Yhteiset linjaukset, tietoaineistot ja tukipalvelut ovat tässäkin tärkeitä vaikuttavien ja oikeasuhtaisten toimien löytämiseksi kussakin kategoriassa.
        • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Jääskeläinen Jan
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa mainitaan hankintalakiin lisättävä ympäristövelvoite yhtenä politiikkatoimena. KKV kannattaa lähtökohtaisesti ilmastotavoitteita, mutta korostaa hankintalain selkeyttä tärkeänä asiana, jotta lain noudattamisen valvominen on mahdollista. Lakiin mahdollisesti lisättävät velvoitteet tulisikin kirjata yksiselitteisesti. KKV näkee, että hankintalakiin lisättävät velvoitteet voivat vaikuttaa hankinnan kustannuksiin sekä suoraan että epäsuorasti. Ensinnäkin ympäristötavoitteiden edistäminen tulee lisäämään hankintojen hallinnollisia kustannuksia. Hankintaprosessi monimutkaistuu, kun sekä hankintayksiköt että tuottajat joutuvat arvioimaan ilmastoystävällisyyttä määrittäviä kriteerejä. Tämä voi muodostua ongelmaksi erityisesti pienemmissä hankintayksiköissä, joilla ei välttämättä ole tarvittavaa osaamista tai resursseja arvioinnin toteuttamiseen. Ilmastovelvoitteet voivat kasvattaa hankintoihin osallistuvien yritysten kustannuksia, jolloin hankinnasta tulee kalliimpi. Lisääntyneet vaatimukset saattavat myös vähentää kilpailua ja siten johtaa epäsuorasti hankinnasta aiheutuvien kustannusten kasvuun ja laadun heikkenemiseen. KKV pitää ilmastotoimia tärkeinä, mutta korostaa velvoitteiden vaikutusarvioinnin merkitystä, jotta tavoitteiden toteutumista sekä niistä muodostuneita kustannuksia pystytään tulevaisuudessa arvioimaan.
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimisen velvoite tulee sisällyttää hankintalainsäädäntöön vasta, kun näiden näkökohtien arviointi menetelmät on verifioitu ja validioitu. Niiden tulee kyetä tunnistamaan kotimaisen ruoantuotannon etuudet esimerkiksi vesijalanjäljen tai eläintiheyden osalta. Hankintaorganisaatioiden yhteistyöhön panostaminen ei saa johtaa hankintakokonaisuuksien osalta sellaiseen kasvuun, että se rajaa pienten toimijoiden mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun. Tämä koskee etenkin maanviljelijöitä lähi- ja luomuruoan osalta.
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kulutuksen päästöjen räikeästi epätasainen jakautuminen tulotason mukaan tunnistetaan, mutta tämä ei näy mitenkään toimenpiteissä tai suosituksissa. Esim. kaikkia kannustetaan puolittamaan hiilijalanjälkensä, vaikka oikeudenmukaisempaa olisi ottaa tulo- ja päästötaso. Varakkaammilta tuloluokilta tulisi edellyttää suhteessa suurempia pudotuksia, sillä heillä on vastuullaan suuremmat päästöt ja enemmän kyvykkyyttä päästöjen vähentämiseen. Kulutusperäisten päästöjen puolittamisen suosittelun sijaan tulisi voimakkaasti tavoitella suunnitelmassa esiinnostettua oikeudenmukaista tasoa (2,5 tonnia CO2-ekv./hlö). Suunnitelmassa "[s]elvitetään hiili-intensiivisten tuotteiden ja palveluiden ja vähähiilisten tuotteiden mainonnan ohjausvaihtoehtoja." Selkeämpää ja tehokkaampaa olisi valmistella hiili-intensiivisten tuotteiden ja palveluiden mainonnan rajoittamista tai kieltoa. Ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioiva kulutusverotus tulisi ottaa tavoitteeksi ja valmistelu aloittaa välittömästi. Nyt kehitetään, selvitellään ja tarkastellaan joskus tulevaiuudessa. Koko ilmastosuunnitelmassa tulisi tarkastella selkeämmin kulutusperustaisia päästöjä suorien päästöjen rinnalla, jossa tavaroiden ja palveluiden tuonti ja vienti on huomioitu. Myös kulutusperustaisten päästöjen suhteen tulisi olla tavoitteita.
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ehdotus ympäristö- ja sosiaalisten näkökulmien sisällyttämisestä hankintalainsäädäntöön on hyvä ja kannatettava. Kymenlaakson liitto huomauttaa, että myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tärkeää nostaa julkisten hankintojen kriteereihin, sillä mm. infrastruktuuriin ja rakennuksiin liittyvät hankinnat ovat pitkäikäisiä ja tulevat näin ollen altistumaan nykyistä arvaamattomammalle ilmastolle tulevaisuudessa.
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Nykyinen hankintalaki ei ohjaa riittävästi ilmaston kannalta kestäviin hankintoihin. Ongelmaa ei ratkaista myöskään KAISU:ssa, sillä jatkotoimista on linjattu vain yleisellä tasolla ilman aikataulua. Hankintalain uudistaminen paremmin ilmastotavoitteita tukevaksi pitäisi käynnistää välittömästi.
        • Oulun kaupunki, Konsernipalvelut ja yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Hankintatoimien politiikkaosiossa on kirjattu, että tarkastellaan mahdollisuuksia sisällyttää hankintalainsäädännön tavoitteisiin velvoite huomioida ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat (2 §:n 1 momentti). Ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien nostaminen lain tavoitteisiin antaisi vahvemman signaalin eikä olisi pelkästään suositus. Muutos edellyttää ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien tarkentamista mm. edellyttämällä hiili- ja ympäristöjalanjäljen huomioimista hankinnoissa, joille se on saatavilla. -> Mikäli velvoite tulee lakiin, sen tulisi olla vähintään yhtä konkreettinen velvoite kuin puhtaiden ajoneuvojen laissa (740/2021), jossa säädetään julkisten ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista. Varmistetaan, että Suomessa on nykyistä pysyvämmät rakenteet ja rahoituspohja ympäristövastuullisten ja vaikuttavien julkisten hankintojen vauhdittamiseksi. Tuki kattaa tarvittavan tiedon tuottamisen, osaamisen kehittämisen, edelläkävijähankintoja ja systeemistä muutosta tukevien toimintamallien skaalaamisen sekä hankintaorganisaatioiden ja arvoketjujen yhteistyön kehittämisen. -> On huomattava, että sosiaaliset näkökohdat voivat liittyä myös innovaatioihin. Julkisilla hankinnoilla voidaan myös kannustaa yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan innovatiivisten ratkaisujen ja tuotteiden synnyttämiseen. Hankinnoilla voidaan kannustaa toimijoita kehittämään sellaisia uusia ja innovatiivisia ominaisuuksia sisältäviä tuotteita, joilla on vaikutusta ympäristönäkökohtiin. Kunnissa on jo Hankinnoilla työllistämisen -hankkeita, joilla pyritään viemään työllistämisen keinoja hankintoihin. Vastaavaa valtion tukea kunnille tarvitaan myös hankintojen ympäristönäkökulman osalta. Hallitusohjelmassa todetaan, että ruokajärjestelmän kestävyyden parantamisessa merkittävä rooli on julkisilla hankinnoilla ja julkisilla ruokapalveluilla. -> Julkisille ruokahankinnoille ja ruokapalveluille asetettujen tavoitteiden (esim. kalan ja kasvispainotteisen ruoan osuuden lisääminen) toteutumista tulisi seurata ja tarvittaessa valmistautua muuttamaan suositukset sitoviksi. Julkisten tahojen järjestämien tilaisuuksien osalta tulee suositella siirtymistä kasvispohjaiseen tarjoiluun. Tällä olisi myös selkeitä välillisiä hyötyjä kuntalaisille ja muille toimijoille välittyvän esimerkin myötä. Suositellaan, että valtion organisaatioiden, kuntien ja kuntayhtymien valmistelemissa ilmasto-ohjelmissa ja ilmastobudjeteissa otetaan huomioon tavoitteiden kannalta vaikuttavimmat hankintakategoriat. -> Kirjattava suositukset kategorioista. Suositellaan, että osana kansallista hankintastrategiaa selvitetään seurantajärjestelmän käyttöönottoa, jossa mm. tekoälyä ja olemassa olevia julkisten hankintojen ilmoituskanavia hyödyntäen kootaan tietoa julkisten hankintojen hiili- ja ympäristöjalanjäljestä. -> Kansallinen seurantajärjestelmä on mielestämme hyvä ajatus, mutta kunnilla tulee ensin olla jotain raportoitavaa. Osana kansallista hankintastrategiaa Hankinta Suomen tulisi tuottaa valtakunnallisesti konkreettisia työkaluja kunnille ja valtiolle eli esim. miten ympäristönäkökulma huomioidaan ja sen toteutumista seurataan hankinnoissa. Tässä voisi hyödyntää hankinnoilla työllistämisen mallia (https://www.kuntaliitto.fi/elinvoima-ja-tyollisyys/tyollisyys/hankinnoilla-tyollistyminen).
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Pidän julkisten hankintojen ympäristövastuullisuuden ohjausmekanismien monipuolisessa kehittämisessä hyvänä ehdotuksena HILMI-hankkeen loppuraporttia (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 2021:2 Hiili- ja ympäristöjalanjälki hankinnoissa - lainsäädäntö ja mittaaminen).
        • Amnesty International Suomen osasto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kuten KAISU:ssa mainitaan, voimassa oleva hankintalainsäädäntö ei velvoita ympäristönäkökulmien huomioimiseen julkisissa hankinnoissa. Suunnitelmassa esitetään tarkasteltavaksi ‘ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien’ nostamista hankintalainsäädännön tavoitteisiin. Amnesty kannattaa hankintalainsäädännön vahvistamista huomioimaan nykyistä velvoittavammin ympäristöä ja ihmisoikeuksia. Ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien nostaminen velvoittavammin lain tavoitteisiin ei kuitenkaan ole riittävää, vaan julkisista hankinnoista vastaaville tulee asettaa lainsäädännössä velvoite hankinnan eri menettelyvaiheisiin. Kuten suunnitelmassa esitetään, julkisten hankintojen vastuullisuus ympäristön ja ihmisoikeuksien osalta edellyttää lainsäädännön lisäksi toimintamallien ja -tapojen kehittämistä. Näissä toimintamalleissa tulee varmistaa, että hankintaprosesseissa kyetään huomioimaan kotimaisten hankintojen ohella myös kansainvälisten hankintojen ympäristö- ja ihmisoikeusnäkökohdat. Toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon tulee varata riittävät resurssit. Niiden käyttöönottoa ja vaikuttavuutta tulee systemaattisesti seurata ja arvioida. Yritysvastuulain säätäminen edistäisi myös julkisten hankintojen vastuullisuutta ympäristö- ja ihmisoikeusnäkökulmasta.
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Huomion kiinnittäminen julkisten hankintojen rooliin osana poikkisektoraalisten toimien kokonaisuutta sekä ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien nostaminen hankintalainsäädännön tavoitteisiin on mielestämme erittäin tarpeellista ja kannatettavaa.
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Julkisten hankintojen osalta ruuasta on aina tehtävä kokonaiskestävyyteen perustuva arviointi. Suomalainen kotieläintuotanto on jo nyt suhteellisesti hyvällä tasolla ilmastokestävyydessä ja sillä hyvät mahdollisuudet edelleen kehittyä parempaan suuntaan, jos emme tee äkkiliikkeitä esim. julkisissa hankinnoissa. Suomalainen ruokalautanen sisältää jo nyt reilusti yli puolet kasvituotteita ja niiden määrä tulee kasvamaan. Eläinkunnan tuotteilla on kuitenkin tärkeä tehtävä kestävässä ruokahuollossa, eikä sen tulevaisuutta saa vaarantaa jyrkillä lainsäädännön muutoksilla, joiden jälkien paikkaaminen jälkikäteen tehdään, jossain muualla kuin Suomessa paljon suuremmalla ilmastokuormalla.
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Finnwatch kannattaa ympäristön ja sosiaalisten näkökohtien huomioimisen velvoittamista hankintalainsäädännössä. Julkisissa hankinnoissa voitaisiin muun muassa edistää hiilijalanjälkimerkintöjä markkinoilla edellyttämällä näitä tietoja erilaisissa tuote- ja elintarvikehankinnoissa. Lisäksi Suomeen tulisi luoda pysyvä organisaatio, joka koordinoi tavoitteellisesti julkisten hankkijoiden vastuullisuustyötä ja luo aktiivisesti käytännössä testattuja hankintamalleja sosiaalisen ja ekologisen vastuullisuuden edistämiseen. Organisaatiolla voisi olla rooli myös sopimuskauden aikaisen seurannan koordinoimisessa. Työtä niin vastuullisuuden kriteerien kuin sopimuskauden aikaisessa valvonnassa tulisi pyrkiä koordinoimaan myös Pohjoismaisella tasolla.
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Velvoitteeseen huomioida ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat hankinnoissa on suhtauduttava varovaisen kriittisesti. Kokemukset mm. samankaltaisesta liikennehankintojen lainsäädännöstä ovat heikkoja. Lisäksi jalanjäljen nostaminen kärjeksi on riski, koska hankkijoilla ei ole tähän vielä kykyjä. Mahdollista lakisääteistä velvoitetta ei voida sitoa vielä kehitysvaiheessa olevaan työkaluun kuten hiili- tai ympäristöjalanjäljen käyttöön. Ensisijaisesti hankinnoissa vähähiilisyystavoitteet tulee sitoa standardisoituihin, arvoketjussa todennettaviin ja laajasti käytössä oleviin kriteereihin. Pidämme erittäin tärkeänä, että kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen edistämiseen ja kehittämiseen kansallisesti on nykyistä pysyvämmät rakenteet ja rahoituspohja. Tämä olisi tärkeä signaali sekä hankintayksiköille että kestäviä ratkaisuja tarjoaville yrityksille. Päivitystarve: s.151 teksti: Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) on korvattu uudella puhtaiden ajoneuvojen direktiiviä toimeenpanevalla lailla ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista (740/2021). Tuli voimaan elokuussa 2021.
        • Sitra, Kestävyysratkaisut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa todetaan oikein, että nykyinen hankintalaki ei ohjaa riittävästi ilmaston kannalta kestäviin hankintoihin. Ongelman ratkaiseminen jää kuitenkin pääosin auki, sillä jatkotoimista on linjattu vain yleisellä tasolla ilman aikataulua. Hankintalain uudistaminen paremmin ilmastotavoitteita tukevaksi kannattaa käynnistää välittömästi.
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa todetaan, että “hankintalainsäädäntö kannustaa, mutta ei velvoita ympäristönäkökulman huomioon ottamista julkisissa hankinnoissa.” Hankintalainsäädännön tulisi velvoittaa ympäristönäkökulman huomioiminen. Suunnitelmassa esitetyssä politiikkatoimessa vasta tarkastellaan velvoittamisen mahdollisuuksia - tarkastelun sijaan tulisi tehdä. Hankinnoissa ympäristönäkökulman huomioon ottamisessa pääsee pitkälle jo olemassa olevia luotettavia kestävyysmerkintöjä painottamalla (esim. luomu, FSC, MSC, ASC, EKOenergia). Energiassa tulee suosia kestävää uusiutuvaa energiaa (EKOenergia-merkki). Julkiset hankinnat pitää rajata täyssähkö- ja biokaasuautoihin. Kasvisruoan osuutta julkisissa hankinnoissa on kasvatettava puoleen aterioista 2023 mennessä ja ruokahävikki pitää puolittaa vuoteen 2025 mennessä. Kotimaista kalaa, luomua ja ekomerkittyjä tuotteita pitää tukea. Tietoa on jo paljon. Neuvontapalveluiden käyttöä pitäisi uskaltaa lisätä (esimerkiksi Ekokompassi).
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa korostetaan julkisten hankintojen tärkeää roolia kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisten tuotteiden markkinoiden edistämisessä. Julkisilla hankinnoilla on suuri rooli myös kiertotalousmarkkinoiden vauhdittajana, esimerkiksi uusioraaka-aineiden ja kierrätysmateriaalien käytön kautta. Julkisten organisaatioiden hankinnoilla tuleekin pyrkiä edistämään uusiomateriaalien käyttöä ja kysyntää. Hankintakäytäntöjen ja -kriteerien kehitys uusioraaka-aineiden käyttöä tukeviksi on yksi keino valjastaa julkisten hankintojen potentiaali kiertotalouden edistämiseen. Tavoitteita ja hyviä pilottihankkeita on jo olemassa, mutta konkreettisiin toimenpiteisiin on vielä matkaa. Ehdotamme uudeksi toimenpiteeksi julkisten hankkijoiden green dealia, jossa julkiset toimijat sitoutuisivat uusiomateriaalien käytön edistämiseen. Sopimus/sopimukset voisivat kohdistua merkittävimpiin sektoreihin, esimerkiksi infrastruktuurin rakennushankkeisiin.
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Julkisten hankintojen politiikkatoimissa (s. 153) on kohta: ”Suositellaan, että valtion organisaatioiden, kuntien ja kuntayhtymien valmistelemissa ilmasto-ohjelmissa ja ilmastobudjeteissa otetaan huomioon tavoitteiden kannalta vaikuttavimmat hankintakategoriat”. THL ehdottaa, että tässä huomioitaisiin myös hyvinvointialueet, kuten toivotaan huomioitavan ilmastolain velvoitteessa laatia (hyvinvointialueille) ilmastosuunnitelmat.
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Julkisiin hankintoihin liittyvät kehittämistoimet (politiikat) sisältävät sinänsä hyviä ja kannatettavia asioita, mutta ne on esitetty turhan yleisellä tasolla. Niitä voisi mielestämme selkeyttää ja konkretisoida. Lisäksi niissä voisi kannustaa haasteellisempien (vaikuttavampien) ja muun päästövähennyssektorin kanssa linjassa olevien tavoitteiden asettamista.
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISUn mukaan valtion osuus hankintojen ja investointien hiilijalanjäljestä on 22 %. Maa- ja vesirakentaminen sekä väylien korjaus ja kunnossapito ovat volyymiltään ja ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä tuoteryhmiä, mutta niiden osalta hiili- ja ympäristöjalanjälkitieto tai sen käytettävyys hankintaprosessissa on toistaiseksi rajallista. Tarvitaan siis nopeasti hankintakriteerien kehitystyötä. Merkittävänä julkisena hankkijana Väylävirasto edistää aktiivisesti hankintakriteerien kehitystyötä. Väylävirasto mm. selvittää ympäristökriteeristöä hankintakategorioittain ja prosessikohtaisesti. Kehitystyö on luonteeltaan pitkäjänteistä, eli se perustuu aiempaan kehitystyöhön ja se tulee kestämään pitkään. Väylävirasto pitää päästövaikutusten huomioimista hankinnoissa tärkeänä asiana. Hankintojen kehittämisessä on yhtä lailla tärkeää varmistaa markkinoiden toimivuus ja edistää infra-alan tuottavuuden paranemista.
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Osaamisen ja koulutuksen lisääminen julkisiin hankintoihin liittyen huomioiden erilaiset koulutusalat ja ennakoiden osaamisen tarpeita.
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Julkisten hankintojen suurta potentiaalia ei ole pystytty hyödyntämään läheskään riittävässä määrin energiamurroksen läpivientiin. Hankintalain pitäisi velvoittaa ottamaan ilmastovaikutukset jokaiseen hankintaan. Hyvä esimerkkinä tarvittavia uudistuksia varten on syytä nostaa laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa.
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toimenpiteissä ehdotetaan tarkasteltavaksi mahdollisuuksia sisällyttää hankintalainsäädännön tavoitteisiin velvoite huomioida ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat. MTK muistuttaa, että ensin on lisättävä vaikutusarviointien laatua ja tarkkuutta eli paikata todettu tietovaje ja sen myötä laskenta sekä ottaa huomioon kotimaisen tuotannon suhteelliset vahvuudet. Maatalouden osalta on nähtävä myös veden saatavuus (3 % vuosivalumasta käytössä), mikä luo suhteellista etua kotimaiselle ruuantuotannolle (suhteellinen vesijalanjälki).
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Julkisissa hankinnoissa pitäisi kilpailutuksen sijaan laittaa etusijalle kestävyyskriteerit: miten julkisilla hankinnoilla edistetään kiertotaloutta, jakamistaloutta, eettistä ja vähäpäästöistä ruoantuotantoa ja ruokapalveluja, vanhan uusiokäyttöä? Jos valtio ja kunnat tekevät hankintojaan kestävyysperiaatteilla, on myös yksilöiden helpompi tehdä arjestaan kestävämpää. Kestävät rakenteet tekevät ilmastoystävällisestä elämisestä helpompaa ja edullisempaa kaikille. Erittäin positiivista on se, että julkisten hankintojen hiilipäästöissä on laskennassa otettu huomioon myö kulutusperäiset päästöt eli myös tuonti ja vienti. Tätä laskentatapaa pitäisi soveltaa myös Suomen kokonaispäästöjä laskettaessa, sillä usein kokonaispäästöistä puuttuu Suomen rajojen ulkopuoliset päästöt, jotka muodostavat kulutuksenpäästöistä ison osan. "Hankintalainsäädäntö (1397/2016) kannustaa, mutta ei velvoita ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen julkisissa hankinnoissa." Kannustaminen ei riitä, täytyy velvoittaa ja tukea sitten niitä, jotka velvoitteesta huolimatta eivät pysty kestävämpiä valintoja tekemään. Ympäristötavoitteiden seurannan tehostaminen on äärimmäisen tärkeää, sillä mikään suunnitelma ei tuota hyötyjä jos sen toteutumista ei valvota ja arvioida prosessin parantamiseksi niiltä osin, missä ongelmia esiintyy. "Usein ympäristökriteerit mainitaan yleisenä tai ympäristölainsäädännön mukaisena lausumana ilman tarkoitusta saavuttaa ympäristöhyötyjä." Nimellinen aikomus ei riitä, ensisijaisen tärkeää on kohdistaa varoja toimiviksi todettuihin keinoihin, muuten hukataan aikaa, rahaa ja muita resursseja. Kohdistaminen ja tutkitusti tehokkaiden keinojen hyödyntäminen on ensisijaisen tärkeää.
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Esitetyt toimet oikeansuuntaisia. Hankintaosaamisen lisäämiseen tulee kiinnittää huomiota ja siihen on luotava pysyviä tukikeinoja, välineitä ja koulutusta. Samalla kun julkisiin hankintoihin nostetaan entistä enemmän ilmastokriteerejä, tulee varmistaa että yrityksillä on käytettävissä tuki-instrumentteja toiminnan ja kaluston kehittämiseen (yrityksille suunnattu TKI-rahoitus ja hankintatuet).
        • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Julkisten hankintojen osalta KAISUn tavoitteet ovat kannatettavia. Pullonkaulaksi saattaa kuitenkin muodostua hankintaosaamisen puute. Osaamista pitäisi saada käyttöön eri organisaatioihin, jotta ilmaston huomioivan hankinnan lainmukaisuudelle olisi selkeä varmistus. Valtion oman toiminnan osalta hankintoja tekevien yritysten ja laitosten, kuten Senaatti-kiinteistöjen, HAKEn ja KEHAn velvoittaminen kiinteistöjen energiatehokkuuden sekä ajoneuvo- ym. hankintojen osalta parempiin ratkaisuihin olisi tärkeää ja näyttäisi esimerkkiä myös muille.
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Julkisissa hankinnoissa tulee aina tehdä arviointi niiden vaikutuksista ilmasto- ja luontotavoitteisiin. Puolustusvoimien hävittjähankinta oli ikävä esimerkki hankinnasta, jossa ilmastonäkökulma sivuutettiin täysin. Puolustusvoimat ovat jo nyt suurin päästöjä aiheuttava valtionhallinnonala, joten valtionhallinnossa katse päästöjen vähentämisessä tulisi kohdistaa erityisesti puolustusvoimiin.
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Julkisten hankintojen osalta on aina tehtävä niin yritys- kuin maaseutuvaikutusten arviointi. Tällä hetkellä huonolaatuisten tarjouspyyntöjen takia esimerkiksi Etelä-Savossa kunnat käyttävät tuontihaketta kotimaisen lähienergia sijaan. Nykyinen tietopohja arvioinnin perusteiksi on myös vielä vajavainen sekä epäyhtenäinen. Erityisesti elintarvikkeiden osalta on myös nähtävissä asian politisoituminen julkisessa keskustelussa, minkä seurauksena kuntien ja kaupunkien ilmastopoliittisia linjauksia ohjaa enemmän puoluepolitiikka kuin aito ilmastopolitiikka. Julkisilla hankinnoilla on myös muita vaikutuksia kuin ilmastollisia, mitkä pitää myös ottaa huomioon - mikään politiikan alue ei elä irrallaan muista politiikan osa-alueista.
        • Espoon kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 14
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tarkasteltaessa mahdollisuuksia sisällyttää hankintalainsäädännön tavoitteisiin velvoite huomioida ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat, tulee kiinnittää huomiota siihen, että velvoitteen täyttämisen todentaminen ei ole tulkinnanvaraista. On tärkeää, että kunnan hankintayksikölle on selkeää millä tasolla ja minkälaiset hankinnalle asetetut vaatimukset täyttävät velvoitteen, jottei esimerkiksi hankinnoista tehtyjen hankintaoikaisupyyntöjen ja valitusten määrä kasvaisi.
        • Päijät-Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Julkisten hankintojen merkitys ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien edistämisessä on ollut pitkään keskustelussa, mutta edistyminen kunnissa on ollut hidasta. Nykyinen hankintaprosessi ei usein tue näiden näkökohtien huomioimista, koska hankintoja tehdään monesti hajautetusti ja pelkkä ohjeistus tai suositus kestävyysnäkökohtien huomioimiseen ei riitä. Tästä näkökulmasta ehdotus sisällyttää hankintalainsäädännön tavoitteisiin velvoite huomioida ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat voisi selkiyttää tilannetta ja luoda kannustetta hankintaprosessien tehostamiseen.
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • STTK katsoo, että julkisen sektorin (valtio ja kunnat) hankintatoiminnalla on merkittävä vaikutus hiilineutraalius-tavoitteen toteutumiselle ja julkisten työpaikkojen omille toimille. Kaisu-suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat kannatettavia, sillä niillä voidaan tukea hankintojen kohdentumista ilmastoystävällisiksi. Kuntien hankinnoissa pitää huomioida erityisesti ilmasto- ja vastuullisuusasiat hankintahinnan lisäksi. Valtion ja kuntien hankintatoiminnassa pitää korostaa sosiaalisesti ja ilmastollisesti kestäviä hankintoja ja hankintojen ilmastovaikutuksia yhtenä tärkeimmistä hankintakriteereistä. Näin vauhditetaan ilmastovastuullisuutta julkisen sektorin käyttämissä tuotteissa ja palveluissa, sekä innovaatioita yrityksissä ja järjestöissä.
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Kestävää ja kiertotalouden mukaista julkista hankintaa tulisi edistää, tukea, ohjeistaa ja kannustaa.
        • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Kuntien tekemissä julkisissa hankinnoissa on mahdollista huomioida ilmastonäkökohdat, kun käytettävissä on riittävästi tutkittua tietoja eri tavararyhmien, materiaalien ja palveluiden hiilijalanjäljestä. Tietopohjaa tulee lisätä tukemalla elinkaariarvioiden laatimista ja pilotoimalla uusia ratkaisuja esimerkiksi rakentamisen yhteydessä.
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Julkisten hankintojen osalta toimenpiteet ja kirjaukset voisivat olla vahvempia ja velvoittavampia, eikä pelkästään suosituksia.
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Hämeen liiton mielestä esitetyt lisätoimet ovat oikeansuuntaisia ja kannatettavia. Hankintaosaaminen niin kunnissa, alueilla kuin valtion hallinnossakin on hyvin eri tasoista. Jos halutaan edellyttää ympäristönäkökulmien huomioimista nykyistä paremmin erilaisissa hankinnoissa, tulee pitää huolta siitä, että hankintaosaaminen eri yksiköissä nousee vaaditulle tasolle. Tämä edellyttää hankintayksiköiden kouluttamista, osaamisen kehittämistä sekä riittäviä resursseja kilpailutusten laatimiseen.
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • Hankinnoissa tulisi ensisijaisesti suunnata hankkeet oman maan sisältä löytyvään osaamiseen ja Suomessa valmistettuihin tuotteisiin.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Ympäristö, ilmasto ja ekolosia kriteerejä on hyödyllistä ottaa lisää hankintakriteereihin.
        • 12a Muille poikkisektoreille suunnattujen lisätoimien vaikuttavuus
        • Lilja Rauna
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Miettinen Iiris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Pietilä Pauli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Högsten Johan
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karjalainen Natalia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autoliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Suortti Jussi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lehtonen Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Linnekoski Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Järvelä Elina, Lausunnon antaja on yksityinen henkilö.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn näiden osa-alueiden esitettyihin lisätoimiin
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn näiden osa-alueiden esitettyihin lisätoimiin
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Humuskampanja, www.humuskampanja.fi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn näiden osa-alueiden esitettyihin lisätoimiin
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Tilastokeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn näiden osa-alueiden esitettyihin lisätoimiin
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Lämmitysenergia Yhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn näiden osa-alueiden esitettyihin lisätoimiin
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn näiden osa-alueiden esitettyihin lisätoimiin
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn näiden osa-alueiden esitettyihin lisätoimiin
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Miesten tasa-arvo ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Yhdyn näiden osa-alueiden esitettyihin lisätoimiin
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • En ota kantaa näihin osa-alueisiin
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Yhdyn näiden osa-alueiden esitettyihin lisätoimiin
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Yhdyn näiden osa-alueiden esitettyihin lisätoimiin
        • Heikkilä Esa, 75 vuotias työeläkeläinen
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Korhonen Markus
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Näille osa-alueille pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • 12b Muut poikkisektorit - avovastaus
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Biokaasun roolia tulee nostaa selvemmin esille niin suunnitelmassa kuin ilmastopolitiikassa.
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn Suomen Luonnonsuojeluliiton sekä Sitran vastaukseen. Sitra: "Ilmastokriisiä ja luontokatoa ei ratkota toisistaan irrallaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että suunnitelma huomioi Kiertotalouden strategisesta edistämisohjelmasta tehdyssä periaatepäätöksessä hyväksytyn tavoitteen uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen vähentämisestä ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä siten, että Suomessa käyttöön otettujen primääriraaka-aineiden kulutus ei vuonna 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. "
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kiertotalouden ja hiilineutraalin yhteiskunnan rajapintaa pitäisi tutkia paremmin, jotta kiertotaloudesta ei tulisi uusi viherpesijöiden lempisana. Kiertotalous on myös yhteisomistajuutta, jakamista ja uudelleenkäyttöä, ja tätä pitäisi tukea nykyistä enemmän, sillä monilla on vaikutelma että kiertotalous on lähinnä oikeutus tukea energiatehokkuutta ja teollisuuden aloja (sekin tärkeää mutta vain yksi osa kiertotaloutta)
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • MTK-EP haluaa tässä kohdassa tuoda edelleen esille, että biokaasun edistämiselle on syytä antaa suurempi painoarvo. Kansallisen biokaasuohjelman mukaiset toimenpiteet on tarpeen ottaa tarkastelussa riittävästi huomioon.
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmapäästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden edistämiseksi tulisi puun kiinteistökohtaisen pienpolton osalta kokeilla laitekannan uusiutumista edistäviä toimia. Näitä olisivat esimerkiksi tulisijojen ja klapikattiloiden romutuspalkkio tai vastaava järjestelmä.
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitä muutenkin kulutuksen ja tuotannon ympäristövaikutuksia. Suunnitelmassa kiertotalouden tärkeys on kyllä huomioitu mutta vaatii vielä paljon sektorikohtaisia tarkennuksia; Kiertotalouden strateginen edistämisohjelma voi tässä olla yksi keskustelufoorumi. Keskeisten kiertotaloustoimien toteuttamiseksi ja päästövähennysten saavuttamiseksi vähäpäästöistä innovaatiotoimintaa ja positiivista hiilikädenjälkeä tuottavan toiminnan edistämiseksi yrityksille täytyy tarjota tukea ja neuvontaa.Julkisen sektorin tulee toimia edelläkävijänä kiertotalouden edistämisessä.
        • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kiertotalous Kuntaliitto esittää uutena toimenpiteenä, että biokaasun tuotantolaitokset, mm. kotitalouksista erilliskerätyn biojätteen käsittelylaitokset, otettaisiin mukaan teollisuuden alempaan sähköveroluokkaan. Kierrätysteollisuus on otettu mukaan perustellusta syystä teollisuuden alempaan sähköveroluokkaan 1.1.2022. Biokaasun tuotantolaitosten ei kuitenkaan katsota kuuluvan kierrätysteollisuuteen, koska se kuuluu toimialaluokituksessa eri pääluokan alle. Käytössä oleva toimialaluokitus TOL2008 ei ole ajan tasalla kiertotaloustoimintojen osalta, minkä vuoksi sen hyödyntäminen sellaisenaan ei ole toimiva malli määriteltäessä kierrätysteollisuutta. Sähköveron näkökulmasta biokaasun tuotantolaitosta ei nyt katsota teolliseksi toiminnoksi, mutta esimerkiksi biodieselin valmistus katsotaan olevan teollisuutta. Mielestämme biokaasun tuotanto kotitalousbiojätteestä ja muista jätevirroista on malliesimerkki kierrätysteollisuudesta ja kiertotaloudesta.
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelma ei erittele kiertotalouden päästövähennysvaikutuksia taakanjakosektorilla, joskin toteaa niiden olevan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisessä asemassa. Ymmärrämme asian monitahoisuuden ja hankaluuden määrittää yksiselitteisiä vaikutuksia. Korostaisimme kuitenkin erilaisten kiertotalouden palvelumallien edistämisen tarvetta. Kiertotalouden palvelumallit ovat maailmalla yleistymässä monella eri sektorilla ja mahdollistavat samalla sekä huomattavia materiaalisäästöjä että päästövähennyksiä. Visuaalisesti kiertotalouden periaatetta on kuvannut selkeästi Ellen McArthurin säätiö ns. perhoskuvassaan (2013). Digitalisaatio ja siihen liittyvät innovaatiot ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hidastamisessa ja uusien päästövähennyksiin tähtäävien palveluratkaisujen mahdollistajina. KAISU-luonnoksessa digitalisaation mahdollisuuksia ei juuri näy. Digitalisaatio mainitaan vain lyhyesti liikenteen yhteydessä, kun esimerkiksi aiemassa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa tunnistettiin digitalisaation potentiaali myös kiinteistöjen energiatehokkuudessa: ”Älykkäät järjestelmät mahdollistavat myös entistä tarkemman tarpeenmukaisen säädön. Tutkimusten mukaan ennakoivat ja optimoivat energianhallintajärjestelmät voivat jo nykyisin pienentää energiankulutusta 10–30 %.” Digitalisaation roolia taakanjakosektorin päästövähennysten mahdollistajana tulisi suunnitelmassa arvioida kattavammin. Valtion tulisi ryhtyä vahvempiin toimiin, jotta digitalisaation potentiaali saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Mahdollisia keinoja olisivat esimerkiksi: • Kysynnän ja referenssien luominen uusille palveluille ja teknologioille julkisilla hankinnoilla; • Uusien investointikannustimien valmistelu ja käyttöönotto digitaalisen ja ekologisen transformaation vauhdittamiseksi yrityksissä; • TKI-rahoituksen kasvattaminen sekä julkisen TKI-rahoituksen ohjaaminen digitaalisten toimintamallien, datainfrastruktuurien ja ekosysteemien kehittämiseen
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • • SBB pitää kokonaiskestävyyden kannalta hyvänä sitä, että ilmastosuunnitelmassa on huomioitu tällä kertaa myös kiertotalouden päästövähennysmahdollisuudet. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitä muutenkin kulutuksen ja tuotannon ympäristövaikutuksia. • Biokaasu on mainittu useassa eri yhteydessä ilmastosuunnitelmassa, mihin löytyy mielestämme hyvät perustelut. Biokaasun kannalta ongelmallista on kuitenkin se, että biokaasuun liittyvät toimenpiteet on ripoteltu eri puolille ilmastosuunnitelmaa. Tämän vuoksi biokaasun roolista ja kokonaisvaikutuksista on vaikea saada selvyyttä. Jätesektorin, maatalouden ja osin myös teollisuuden piirissä voidaan lisätä biokaasun tuotantoa; sen sijaan kysyntää voidaan lisätä liikenne-, teollisuus-, työkone- ja lämmityskäytöissä. Näitä asioita työstetään eri hallinnonaloilla. Kaikkien panosta tarvitaan. Biokaasun tuotannon ja käytön lisäämistoimenpiteisiin saataisiin vauhtia ja selkeyttä, jos toimenpiteitä koordinoitaisiin paremmin. Koordinoinnin parantamiseksi esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasuasioita käsittelemään perustetaan säännöllisesti yli hallituskausien kokoontuvat työryhmä, joka koostuu YM:n, MMM:n, TEM:n, LVM:n ja VM:n korkeista virkamiehistä. Työryhmän koordinoinnista voisi vastata valtioneuvoston kanslia. Työryhmän työn ohjaamiseksi esitämme, että KAISU:ssa vahvistetaan syksyllä hallituksen päättämä kotimaisen biokaasun 4 TWh tuotantotavoite vuodelle 2030. Tavoitta tulee tarkentaa siten, että se koostuu 3 TWh:n mädätyspohjaisesta biokaasun tuotannosta sekä 1 TWh uusista biokaasun tuotantoteknologioista (synteettinen biometaani ja puun kaasutus).
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • -
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Peljo Janne
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Poikkileikkaavien teemojen käsittely on tervetullutta, digitalisaation mahdollisuudet tulisi huomioida vahvemmin On hienoa, että suunnitelmassa on käsitelty poikkileikkaavia teemoja kuten kiertotaloutta, biotaloutta, kulutuksen hiilijalanjälkeä ja julkisia hankintoja. Näiden vaikutusten arviointiin liittyy ymmärrettävästi epävarmuutta, mutta vastaisuudessa tietopohjan ja arviointimenetelmien kehittyessä olisi arvokasta pystyä myös näiden osalta konkreettisemmin arvioimaan päästövähennyspotentiaalia, päästövähennysten rajakustannuksia ja taloudellisia vaikutuksia. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitä muutenkin kulutuksen ja tuotannon ympäristövaikutuksia. Suunnitelmassa kiertotalouden tärkeys on ansiokkaasti huomioitu, ja Kiertotalouden strateginen edistämisohjelma on tärkeä väline kiertotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin tarttumiseksi Suomessa. Keskeisten kiertotaloustoimien toteuttamiseksi ja päästövähennysten saavuttamiseksi vähäpäästöistä innovaatiotoimintaa ja positiivista hiilikädenjälkeä tuottavan toiminnan edistämiseksi yrityksille täytyy tarjota tukea ja neuvontaa, ja sääntely-ympäristön kehittämistä mahdollistavaan suuntaan on tärkeää arvioida. Suunnitelmassa esitettyjen vapaaehtoisten sopimusten rinnalle tarvitaan myös kannustimia siirtymän toteuttamiseen niin yrityksille kuin yksittäisille kuluttajille. Biotalouden toimenpiteiden kannalta on tärkeää, että suunnitelmassa esitetty biotalouden vihreän siirtymän TKI-ohjelma toteutetaan ja biotalouden arvonlisän kasvattamiseen tähtääville innovaatioille ja investoinneille turvataan riittävä rahoitus. Suunnitelma hyötyisi myös digitalisaation mahdollisuuksien arvioinnista yhtenä poikkileikkaavana tarkasteluna, sillä se luo mahdollisuuksia päästövähennysten saavuttamiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen niin liikenteen ja logistiikan kuin rakennusten energiatehokkuudenkin saralla. Tältä osin suunnitelman sisällöt ovat olennaisesti suppeammat kuin aikaisemmassa, vuoden 2017 keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa, kun kehityksen olisi toivottavaa kulkea toiseen suuntaan. Valtion tulisi ryhtyä vahvempiin toimiin, jotta digitalisaation potentiaali saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Mahdollisia keinoja olisivat esimerkiksi: • TKI-rahoituksen kasvattaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä sekä julkisen TKI-rahoituksen ohjaaminen digitaalisten toimintamallien, datainfrastruktuurien ja ekosysteemien kehittämiseen; • Kysynnän ja referenssien luominen uusille palveluille ja teknologioille julkisilla hankinnoilla; • Uusien investointikannustimien valmistelu ja käyttöönotto digitaalisen ja ekologisen transformaation vauhdittamiseksi yrityksissä • Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöille CO2-päästöjä vähentävien toimien osalta.
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillintään sekä kulutuksen ja tuotannon kestävöittämiseen.
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Biokaasun rooli tulisi kirkastaa suunnitelmassa. Rooli on nähdäksemme maaseudun ja maatalouden ilmastotekojen kannalta niin keskeinen, että sen on sisällyttävä ilmastopolitiikkaan keskipitkän aikavälin suunnitelmaan.
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Hiilensidontamarkkinoiden määrä ja painoarvo on kasvussa, ja ongelmaksi on jo nyt tullut kompensaatiopalveluiden kirjava ja epäläpinäkyvä käytäntö. Ehdotamme, että suunnitelmassa pyritään kotimaisen toiminnan lisäksi kansainväliseen tason sertifioitujen standardien laatimiseen ja hyödyntämiseen sekä hiilen digitaalisen jäljitysjärjestelmän kehittämiseen. Näin vältytään vuotamiseen ja kaksoislaskentaan liittyviltä riskeiltä, jotka voivat olla nykyisessä toiminnassa huomattavia.
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kierto- ja biotalouden merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on keskeinen, minkä lisäksi sen avulla voidaan vähentää primääriraaka-aineiden käyttöä. Etenkin maa- ja metsätalouteen liittyvä kiertotalous lisää maaseudun elinvoimaa, ja esimerkiksi Kymenlaakson alueella metsätaloudella on suuri merkitys työllistäjänä. Vaikka metsätaloudessa ei olekaan mahdollista luopua primääriraaka-aineen, eli puun, käytöstä, voidaan metsätalouden tuotteiden jalostusarvoa nostamalla keskittyä määrän sijasta laatuun. Tämä edellyttää, että metsäsektorin innovaatiorahoitus varmistetaan myös tulevaisuudessa. Maatalouden mahdollisuudet kiertotaloudessa ovat merkittäviä, ja niitä on käyty tarkemmin läpi kohdassa kolme. Kymenlaakson liitto katsoo, että ehdotus, jonka mukaan “kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamista on tarkoitus kirittää solmimalla vähähiilinen kiertotaloussopimus kiinnostuneiden kuntien, maakuntien, toimialajärjestöjen ja yritysten sekä eri organisaatioiden kanssa” on kannatettava.
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastokriisiin ja luontokatoon liittyvää päätöksentekoa pitäisi koordinoida paremmin. Eri sektoreihin liittyvän päätöksenteon erillisyys voi jättää lakeihin porsaanreikiä.
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Poikkisektoriaalisista toimista on jäänyt verrattain vähäiselle huomiolle älykkäät ratkaisut sekä yleisemmin energiankäytön tehostamiseen ja säästöön liittyvät poikkisektoraaliset vaikutukset. ICT:n vaikutuksia KHK-päästöjen vähentämisessä on haasteellista arvioida läpinäkyvästi ja systemaattisesti, mutta jatkossa olisi tarpeen kehittää myös tällä suunnalla tietopohjaa mukaan lukien mittauksiin perustuvat vaikutusarviot.
        • Oulun kaupunki, Konsernipalvelut ja yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastonmuutoksen kerrannais- ja yhteisvaikutusten voimistuminen voi myös johtaa toimintaympäristön osittain hallitsemattomaan muutokseen, joka voi heijastua kansainväliseen turvallisuuteen, taloudelliseen vakauteen ja luonnon ekosysteemien tasapainoon vaikeuttaen siten päästövähennyksien toteuttamista. -> Luonnoksessa ei viitata lainkaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen / varautumiseen. Sen edellyttämät toimet voivat osin olla ristiriidassa päästövähennystavoitteiden kanssa (esim. tiivistyvien kaupunkien lämpösaarekeilmiöön ja hulevesien hallintaan tai rakennusten lisääntyvään viilennystarpeeseen ja säänkestävyyden parantamiseen liittyen).
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ruokajärjestelmä-tason näkökulmaa on vahvistettava ja sitä myötä myös mm. ruokajärjestelmän sekä energia- ja logistiikkajärjestelmän välisiä yhteyksiä ja mahdollisuuksia edistää kiertotalousratkaisuja ja muita kestävän kehityksen mukaisia synergioita.
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Pidämme erittäin tärkeänä, että suunnitelmassa on huomioitu niin kiertotalouden kuin biotalouden avulla saavutettavat päästövähennysmahdollisuudet. Keskeisten kiertotaloustoimien toteuttamiseksi ja päästövähennysten saavuttamiseksi vähäpäästöistä innovaatiotoimintaa ja positiivista hiilikädenjälkeä tuottavaa toimintaa tulee mielestämme konkreettisesti tukea. Suunnitelmassa esitettyjen vapaaehtoisten sopimusten rinnalle tarvitaan myös kannustimia siirtymän toteuttamiseen niin yrityksille kuin yksittäisille kuluttajille. Biotalouden toimenpiteiden kannalta pidämme erittäin tärkeänä, että suunnitelmassa esitetty biotalouden vihreän siirtymän TKI-ohjelma toteutetaan ja biotalouden arvonlisän kasvattamiseen tähtääville innovaatioille ja investoinneille turvataan riittävä rahoitus.
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kuten edellä olemme tuoneet esille, biokaasu vaatii selvästi merkittävämpää roolia suunnitelmassa ja sitä kautta ilmastopolitiikassa. Ilmastopolitiikan tulee olla edistävää, ei rajoittavaa ja kieltävää tai poissulkevaa.
        • Sitra, Kestävyysratkaisut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kiertotalous on yksi keskeinen työkalu ilmastopäästöjen vähentämisessä. Siksi onkin hienoa, että kiertotalouden edelläkävijämaaksi profiloitunut Suomi on huomioinut kiertotalouden mahdollisuudet ilmastotavoitteidensa edistämisessä. Suunnitelmassa ei esitetä uusia toimenpiteitä, mutta nostetaan esiin kiertotalouden strategisessa ohjelmassa määriteltyjä hyviä tavoitteita kuntien kiertotaloussopimusten, kiertotalouden opetusmateriaalien jalkauttamisen ja tuotesuunnittelun osalta. Maatalouden osalta Sitra pitää uudistavan viljelyn ja ruokahävikin minimoimisen ohella vaihtoehtoisiin proteiinin lähteisiin siirtymistä yhtenä merkittävänä kiertotalouden keinona edistää vähäpäästöistä, resurssitehokasta ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävää maataloutta. Ilmastokriisiä ja luontokatoa ei ratkota toisistaan irrallaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että suunnitelma huomioi Kiertotalouden strategisesta edistämisohjelmasta tehdyssä periaatepäätöksessä hyväksytyn tavoitteen uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen vähentämisestä ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä siten, että Suomessa käyttöön otettujen primääriraaka-aineiden kulutus ei vuonna 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa.
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kiertotalous tarvitsee tiukemmat tavoitteet, ja seurannan tavoitteiden saavuttamiseksi. Kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutuksen 2035 tulisi laskea 70 prosenttiin vuoden 2015 tasosta. Tämä tukee hiilinetraaliustavoitetta. Vientiteollisuudelle tulee asettaa vastaavat uusiutumattomien ja kestävien uusiutuvien luonnonvarojen käytön laskutavoitteet. Velvoite liittyy myös vientituotteiden kestävyyden, ympäristöjalanjäljen ekotehokkuuden ja kierrätettävyyden parantamisesta suhteessa kansainvälisiin toimiin ja tuontituotteiden vastuullisuusvaatimuksiiin. Materiaalien kiertotalousasteen tulisi kaksinkertaistumisen sijasta viisinkertaistua vuoteen vuoden 2015 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Kierrätyksen ja uusiokäytön lisäämisellä on mahdollista tavoittaa nykyiseen verrattuna moninkertainen kiertotalousaste. Ilmastotavoitteet tulee ottaa huomioon biotalousstrategian viimeistelyssä. Biotalousstrategian luonnoksen tavoite on viedä Suomea kokonaiskestävästi kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, mutta strategia on ilmaston näkökulmasta osittain puutteellinen. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen puulla ei ole automaattisesti ilmastoteko. Myös biotaloustrategiassa tulisi tunnistaa ylikuluttamiseen ja kertakäyttökulttuuriin liityvät ongelmat ja näiden suhde luontokatoon ja ilmastonmuutokseen. Strategian mukaan esimerkiksi ”puupohjaisilla biohajoavilla materiaaleilla korvataan lisääntyvissä määrin fossiilipohjaisten muovien käyttöä” Erityisesti lyhytikäisten tuotteiden kohdalla fossiilisten korvaaminen puulla ei läheskään aina ole ilmastomielessä järkevää tai perusteltua. Kertakäyttötuotteista tai poltettaessa hiili vapautuu nopeasti ilmakehään, eikä lyhytikäisen tuotteen ilmastohyöty riitä kompensoimaan hakkuista aiheutuvia ilmastohaittoja. Hallitusohjelmassa pitkään hiiltä varastoivat puutuotteet mainitaan, mutta biotalousstrategiassa ne ovat näkymättömissä.
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kiertotalous Kiertotaloutta ja sen mahdollistamia päästövähennyskeinoja listataan poikkisektoraalisten toimien alla omassa luvussaan, mutta keinoille ei ole arvioitu päästövähennysvaikutuksia, vaikka niiden keskeinen asema Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta tunnistetaankin. Erillinen katsaus on kuitenkin ohuesti ja ylätasolla toteutettu. Erillisyyden myötä on vaarana, että toimenpiteet jäävät jatkossakin erilleen eivätkä integroidu eri sektorien varsinaisiin politiikkatoimenpiteisiin. Muovien osalta mainitaan, että muovijätteen polton energiahyödyntämistarkoituksessa välttäminen kiertotaloustoimena voi tarjota merkittäviä päästövähennyksiä, jos poltolle löytyy korvaavia ratkaisuja esimerkiksi uusiutuvista energialähteistä ja kierrätysmuoville uusia materiaalihyödyntämistapoja. Ilmastotoimien vaikutuksia on aina arvioitava kokonaisuutena, ja mainitut ehdot koskevat myös kaikkea muuta polton vähentämistä ja kierrätyksen lisäämistä: materiaalina kierrätettävälle raaka-aineelle on oltava käyttökohteita ja aiemmin polttamalla tuotettu energia on korvattava vähäpäästöisemmillä ratkaisuilla. YTP tukeekin kierrätysmateriaalien kysyntää lisääviä ohjauskeinoja, jotta käyttökohteiden löytyminen varmistetaan. Muovijätteen polton roolia energiajärjestelmässä tarkasteltaessa on huomioitava, että energiajärjestelmä sähköistyy ja polttamalla tuotetun energian määrä vähenee. Lisäksi päästökauppa ohjaa energiajärjestelmän päästöjä varsin tehokkaasti, tosin luonnollisesti vain päästökauppajärjestelmän sisällä. Joka tapauksessa fossiilisista raaka-aineista valmistetun muovin käytölle energianlähteenä löytynee tulevaisuuden energiajärjestelmässä paljon kestävämpiä ja vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja.
        • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Digitalisaatio ja innovaatiot ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja uusien päästövähennyksiin tähtäävien palveluratkaisujen mahdollistajina. KAISU-luonnoksessa digitalisaatio mainitaan kuitenkin vain lyhyesti liikenteen yhteydessä. Alkuperäisessä, vuonna 2017 julkaistussa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa tunnistettiin sen sijaan digitalisaation potentiaali myös kiinteistöjen energiatehokkuudessa: ”Älykkäät järjestelmät mahdollistavat myös entistä tarkemman tarpeenmukaisen säädön. Tutkimusten mukaan ennakoivat ja optimoivat energianhallintajärjestelmät voivat jo nykyisin pienentää energiankulutusta 10–30 %.” Digitalisaation roolia tulisi arvioida kattavammin nyt lausunnoilla olevassa KAISU:ssa. Lisäksi – ja ennen kaikkea – valtion tulisi ryhtyä vahvempiin toimiin, jotta digitalisaation potentiaali saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Tärkeitä keinoja ovat esimerkiksi: • TKI-rahoituksen kasvattaminen 4 prosenttiin BKT:stä 2030 mennessä, sekä julkisen TKI-rahoituksen ohjaaminen digitaalisten toimintamallien, datainfrastruktuurien ja ekosysteemien kehittämiseen; • Kysynnän ja referenssien luominen uusille palveluille ja teknologioille julkisilla hankinnoilla; • Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöille CO2-päästöjä vähentävien toimien osalta; • Uusien investointikannustimien valmistelu ja käyttöönotto digitaalisen ja ekologisen transformaation vauhdittamiseksi yrityksissä
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • THL kiittää, että suunnitelmassa on huomioitu ilmastonmuutoksen, ilmansaasteiden ja terveyden väliset kytkökset ja yhteys kansantalouteen.
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kaisun kiertotaloustoimenpiteiden osalta Helen kannattaa kiertotalouden edistämistä laajasti kaikessa toiminnassaan sekä yhteiskunnassa laajemmin. Julkisissa kiertotalouden kehittämisohjelmissa kuitenkin erittäin materiaali-intensiivinen infrarakentaminen (tiet, sillat, tunnelit jne.) on jäänyt äärimmäisen vähälle huomiolle, vaikka infrarakentamisen päästövaikutukset ovat merkittäviä. Esimerkiksi tässä Kaisussa ei aihetta käsitellä juuri ollenkaan. Helen on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista infrarakentajista, koska sähkö-, lämpö, ja jäähdytysverkkoa rakennetaan yli 1000 työmaalla vuosittain. Helen siis toivoo selkeämpää ja tavoitteellisempaa ohjausta infrarakentamiseen ja kiertotalouden mahdollisuuksien lisäämiseksi kiertotalousohjelmassa. Kiertotaloussopimuksissa, -tuissa ja julkisessa ohjauksessa tulisi oma kategoria sekä ilmastotavoitteet infrarakentamiselle.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Pohjois-Pohjanmaan liitto pitää hyvä, että bio- ja kiertotalous on tuotu suunnitelmaan. Nämä sektorit tarjoavat ratkaisuja fossiilisten raaka-aineiden käytön sijaan, onhan fossiilisten raaka-aineiden käyttö juurisyy ilmastonmuutokseen. Bio- ja kiertotalous, ilmasto- ja ympäristövaikutusten lisäksi, luovat alueille kasvun mahdollisuuksia. Biotalous muodostaa merkittävän osan Pohjois-Pohjanmaan liiketoiminnasta. Uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon ja jalostuksen osuus yksityissektorin liikevaihdosta on liki 20 %: alkutuotanto, biotuotteiden jalostus, energiatuotteet ja jätteiden käsittely. Kun mukaan luetaan matkailu, luonnonvirkistyskäyttö ja ekosysteemipalvelut aineettomine hyötyineen, on merkitys vielä suurempi. Maakunnan ilmastotiekartta linjaa bio- ja kiertotalouden ilmastotyön perustaksi. Näiden alojen vahvuus pohjautuu osaamiseen, ja panostukset TKI-toimintaan, mukaan lukien liiketoimintaosaaminen, ovat edellytys kehittymiseen, jota tulevaisuudessa tarvitaan.
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kiertotalouden ja etenkin biotalouden edistämisessä tulee varmistaa luonnon monimuotoisuuden suojeleminen. On tärkeää korostaa suunnitelmassa ekosysteemipalveluiden merkitystä osana biotaloutta. Kokonaiskestävyyden tavoittelussa tulee huomioida, että ekosysteemien säilyttäminen ja suojelu ovat elinehto ja edellytys ihmisten hyvinvoinnille ja niiden tulee siksi olla perusta ja lähtökohta biotaloudelle. On hyvä, että suunnitelmassa korostetaan yhteistyön lisäämistä. Biotalouteen liittyy monien eri tavoitteiden ja näkökulmien ristiriitoja ja peräänkuulutamme näiden yhteensovittamiseen tähtäävää osallistamista ja rakentavan, tutkittuun tietoon perustuvan ja osallistumismahdollisuuksia sisältävän keskustelun lisäämistä politiikan suunnittelussa. Suomen Partiolaiset tekee osaltaan työtä etenkin rakentavan metsiin liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun lisäämisessä ja nuorten äänen tuomisessa mukaan keskusteluun.
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kiertotalous: Koska väylänpito on materiaali-intensiivistä, kiertotaloustoimet ovat keskeisiä Väyläviraston työkaluja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. KAISUn luonnoksen keskeisiä toimenpiteitä kiertotalouden osalta on Kiertotalouden strategisen edistämisohjelman toteuttaminen, josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen keväällä 2021. Väylävirasto on jo aiemmin ilmaissut kannattavansa ohjelmaa. Seuraamme ja osallistumme mm. kiertotaloussopimuksen valmisteluun ja skenaarioprosessiin.
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Opetushallituksen edustajina ehdotamme, että kestävyyskasvatus ja siten kasvatuksen ja koulutuksen rooli tunnistetaan vahvemmin ilmastopolitiikan keinona ja siten nostetaan omaksi kappaleeksi tähän osioon. Lisäksi kasvattajien ja opettajien koulutuksen ja täydennyskoulutuksen rooli tulisi tunnistaa vahvemmin. Kansainvälinen yhteistyö ja kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto tukevat myös muutosten aikaansaamista. Euroopan tasolla Erasmus+ -ohjelman roolia pidetään jopa keskeisenä välineenä ilmastonmuutosta koskevien tietojen, taitojen ja asenteiden luomisessa sekä kestävän kehityksen tukemisessa. Se mahdollistaa tietotaidon kehittämistä ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä kysymyksissä sekä systemaattista kestävien toimintatapojen, kuten liikkumis-, majoitus- ja ruokailutottumusten käsittelyä, kokeilua ja omaksumista.
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • MTK:n näkemyksen mukaan biokaasuekosysteemien edistämiselle kokonaisuutena olisi voinut antaa painokkaamman roolin. Nyt esimerkiksi ei ole täysin selvää etenevätkö kaikki kansallisessa biokaasuohjelmassa esitetyt toimenpiteet käytäntöön asti ja miten toimien pidemmän aikavälin vaikuttavuutta mitataan.
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kiertotalous on erittäin kannatettavaa, mutta kuten maailmanlaajuisesti ollaan nähty, kokonaiskulutuksen määrää pitää saada laskettua. Niin kauan kun talous pyörii pääosin primääri raaka-aineiden voimin ja kiertotalous on vain marginaalinen toimintatapa, ei vastata todelliseen kestävyyskriisiin. Siksi kiertotalouden periaatteita ja toimintamalleja pitää tukea tarmokkaasti kaikilla mahdollisilla aloilla, ja pyrkiä sen periaatteiden hyödyntämiseen ensijassa. Jos kulutamme koko ajan enemmän ja enemmän esimerkiksi uutta muovia, miten muovin kierrätys ja uusiokäyttö vaikuttavat kokonaiskuvioon? Muovin uusiokäytön ja kierrättämisen tutkimista ja kehittämistä pitää tukea entistä enemmän ja muovin käsittelyyn tulee ohjata resursseja estämään sen polttaminen tai muovin vieminen Suomen rajojen ulkopuolelle muiden ympäristöongelmaksi. Kiertotalouden rinnalla pitää edistää ehdottomasti samanaikaisesti kulutuksen kokonaismääräistä vähentämistä. "Kiertotalouden merkityksestä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä löytyy kir-jallisuudesta erilaisia arvioita riippuen siitä, kuinka kiertotalous määritellään eli mitkä kaikki toimet ja osa-alueet lasketaan kuuluviksi siihen." Tätä määritelmää olisi hyvä tosiaan tarkentaan, koska yleiskielessä kiertotalous tarkoittaa laajasti erilaisia asioita ja termin yleistyessä senkin nimissä voidaan tehdä hyvinkin. erilaista toimintaa – vastaako kaikki kiertotalouden perimmäisiä tarkoituksia, ei varmaankaan. Rakennusten korjaamisesta pitäisi tehdä kannattavampaa ja suositumpi vaihtoehto, sillä nyt uusien talojen ja asuinalueiden alta raivataan luontoarvoiltaan merkittäviä metsäalueita, samaan aikaan, kun juuri nämä vähäiset vanhat ja monimuotoiset metsät pitäisi suojella ja säilyttää. Myös aiemmin muussa käytössä olevia rakennuksia pitäisi enenevissä määrin muuttaa asunnoiksi sen jälkeen, kun niiden alkuperäinen käyttötarkoitus on loppunut. Kaikissa uusissa rakennuksissa ja remontoiduissa rakennuksissa pitäisi hyödyntää tilanteen sallimien mahdollisuuksien mukaan jakamistalouden ratkaisuja: yhteiskäyttöautoja, yhteisiä virkistys- ja saunatiloja, jaettuja kodinhoitovälineitä ja työkaluja, jaettuja kodinhoitotiloja jne. Ravinteiden kierrättämistä pitäisi tukea entisestään, samoin kierrätyslannoitteiden kehittämistä ja tutkimista. Kierrätyslannoitteiden saavutettavuutta pitäisi tukea koko maan osalta niin, että ne ovat vaihtoehtona viljelijöille ympäri maan. Köyhtyneitä ja käytöstä poistuneita viljelysmaita pitäisi uudistavan viljelyn avulla rikastuttaa takaisin viljelykäyttöön tai vaihtoehtoisesti metsittää, ennallistaa soiksi tai ennallistaa muuten tukemaan luonnon monimuotoisuutta, tapauskohtaisesti maa-alueen mukaan. Uudistavaa viljelyä/hiiliviljelyä pitäisi tukea ja siihen pitäisi kouluttaa viljelijöitä entistä runsaammin, jotta viljelytyyli voisi yleistyä valtavirtaiseksi normiksi. Ruoantuottajia pitäisi myös tukea siirtymässä eläinperäisestä tuotannosta kohti kasvipohjaista tuotantoa. "Kestävyyttä arvioi-daan tieteellisen tiedon pohjalta. Suomen biotalouden kestävyyden osoittaminen on avainkysymyksiä tulevaisuuden biotalouden menestymisen kannalta." Biotaloutta ei voida edistää luonnon monimuotoisuuden kustannuksella, jolta se on nyt pitkälti vaikuttanut. Biotaloutta suunniteltaessa pitää ehdottomasti konsultoida asiantuntijoita ja tutkijoita, jotka eivät edusta ainoastaan biotalouden eturyhmiä vaan joilla on tutkimustaustaa luonnon monimuotoisuudesta, Suomen luonnon luontokadosta, vanhojen metsien tilanteesta sekä ilmastonmuutoksesta, metsien roolista hiilensidonnassa ja -varastoinnissa. Biotalouden on oltava luonnolle ja sen hyvinvoinnille alisteista, ei toisin päin. Meillä on tieto-taitoa biotaloutta pidemmälle, tässä ei saa mennä helppo raha edellä, sillä jos ilmastotavoitteemme nojaavat liikaa biotalouteen, olemme tulevina vuosina vielä pahemmassa tilanteessa kuin nyt, hiilvelkamme kasvaa ja elonkirjo köyhtyy. Ongelmaa ei voi korvata vain toisella ongelmalla!
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
        • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • KAISUssa on tunnistettu yhdyskuntarakenteen merkitys ilmastotavoitteille erityisesti rakennetun ympäristön ja liikkumisen päästöjen näkökulmasta. Huomiota tulisi kiinnittää yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja ilmastokestävyyteen kokonaisvaltaisesti. Keinovalikoimassa tulisi huomioida, että huolimatta MRL:n uudistuksen tilanteesta pystytään nykyisenkin lain perusteella toimimaan monipuolisesti, ja on myös muita keinoja edistää tavoitteita. Jatkossa erityisesti MAL-sopimuksissa ja VATeissa tulisi olla selkeämmät ilmastokirjaukset. Myös kiertotalousohjelman rakentamista koskevat kirjaukset tulisi ottaa huomioon. ELY-keskusten tehtävä MRL:n edistäjänä mahdollistaa ilmastokysymysten laajan huomioon ottamisen. ELY-keskukset ovat myös kehittäneet työkaluja vaikutusten arviointien tueksi. Olisi tärkeä edelleen edesauttaa yhtenäisten päästövähennyslaskureiden kehittämistä ja käyttöönottoa kaavoituksessa. Osaamisen lisäämiseen ja ilmastotietoisuuden edistämiseen tulisi kiinnittää kokonaisuudessaan huomiota. Toimenpiteiden onnistunut käytäntöön vieminen edellyttää osaamista kaikilla tekemisen tasoilla. Erityisen tärkeää on tunnistaa koulutusten kädenjälkimerkitys, jotta ilmastoajattelu integroituisi kaikille toimialoille, koulutusasteille ja ikäryhmiin. ELY-keskukset hankkivat ja rahoittavat koulutuksia yritys- ja TE-toimisto-yhteistyössä sekä jakavat ympäristökasvatusavustuksia. Energianeuvonnan edistämiseen liittyvät kirjaukset ovat kannatettavia, mikäli neuvonnan resursoinnista huolehditaan. Lisäksi tulisi tunnistaa myös ELY-keskusten REDII-yhteyspisteviranomaisen tehtävät osana neuvonnan kokonaisuutta. Kiertotalouden päästövähennyspotentiaalia tulisi selvittää tarkemmin ja kiertotalous olisi hyvä saada läpileikkaavammin mukaan kaikille sektoreille.
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kuten edellä olemme tuoneet esille, biokaasu vaatii selvästi merkittävämpää roolia suunnitelmassa ja sitä kautta ilmastopolitiikassa. Ilmastopolitiikan tulee olla edistävää, ei rajoittavaa ja kieltävää tai poissulkevaa.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vainonen Hannu
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • OKM kommentti: Koulutus ja osaaminen on keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa kautta linjan vähällä huomiolla. Koska kyse on systeemisestä muutoksesta, tarvitaan myös systemaattista osaamisen kasvattamista. Olisi hyvä, jos pystyttäisiin selkeästi kuvaamaan, mitkä ovat eri aloilla lisäkoulutustarpeet, ja millaista osaamista erityisesti kaivataan. Korkeakouluissa on jo aiheeseen liittyvää koulutusta esim. osana perustutkintoa, erikoistumisalana tai täydennyskoulutuksena. Toisaalta Suomella on kunnianhimoisia hallitusohjelmatavoitteita (hiilineutraalius 2030), joten ei ole sinänsä vaikea ennakoida osaajatarvetta.
        • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Kiertotalous Kunnissa kiertotaloustoimenpiteiden toteuttaminen on mahdollista paikallisen ja alueellisen yhteistyön avulla. Valtio voi tukea kuntien kiertotaloustoimenpiteitä solmimalla kuntien kanssa vähähiilisiä kiertotaloussopimuksia. Kiertotalouden osalta tarvitaan edelleen kannustimia, tutkimusta ja kokeiluja. Tutkimuksen ja pilotoinnin kautta voidaan lisätä tietoa siitä, millaisia vaikutuksia kiertotalouden toimenpiteillä on kasvihuonekaasupäästöihin ja kuntatalouteen. Kunnan kannalta toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi uusiomateriaalien käyttöön rakentamisessa ja peruskorjauksessa sekä kestävyyden ja kierrätettävyyden huomioimiseen hankinnoissa.   Biotalous Myös biotaloudessa strategisten tavoitteiden saavuttamien edellyttää tutkimusta ja kannustimia. Kunnan rooli biotalouden edistämisessä on kestävän yritystoiminnan edellytysten luominen. Tätä kunta voi edistää esimerkiksi paikallisen yritysyhteisverkoston avulla.
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Kanta-Hämeessä on vahvaa osaamista ja menestyvää liiketoimintaa luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä bio- ja kiertotaloudessa. Hämeen Ammattikorkeakoulu yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa luo vahvan perustan bio- ja kiertotalouden toimenpiteiden edistämiseksi. Kiertotalouden onnistumisen edellytyksenä on perinteiset rajat ylittävä yhteistyö eri toimijoiden, sektoreiden ja yritysten välillä laajassa innovaatioekosysteemissä. Kehitys- ja tutkimustyön onnistuminen edellyttää laaja-alaista TKI-rahoitusta.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Tutkimuslaitosten, ammattikorkeakouljen ja korkeakoulujen tutkimukset ja ideat osaksi pitkänaikavälin ilmastotyötä. Suomessa usealla lisäkoultus ja uudelleen kouluttautuminen tärkeää ilamsto- ja ympäristöteemoissa.
        • 13a Toimenpideohjelman vaikuttavuus
        • Lilja Rauna
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Sloan Elsi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Miettinen Iiris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Pietilä Pauli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Högsten Johan
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Karjalainen Natalia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lilja Eeva
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Poropudas Pinja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Suortti Jussi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Tuomisalo Mimma
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Tiihonen Eevi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Leskinen Kati
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Lehtonen Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Linnekoski Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Järvelä Elina, Lausunnon antaja on yksityinen henkilö.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Rissanen Simo
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Vepsäläinen Paju
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Luhtaniemi Milka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Jokinen Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Humuskampanja, www.humuskampanja.fi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaisuuteen
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Tilastokeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaisuuteen
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaisuuteen
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaisuuteen
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Yhdyn toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaisuuteen
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaisuuteen
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaisuuteen
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Invalidiliitto ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yhdyn toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaisuuteen
        • Miesten tasa-arvo ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Kuru Lauri
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää kunnianhimoisempia toimenpiteitä
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Yhdyn toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaisuuteen
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • En ota kantaa toimenpideohjelmaan
        • Heikkilä Esa, 75 vuotias työeläkeläinen
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • Korhonen Markus
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi esittää vähemmän ilmastotoimia
        • 13b Toimenpideohjelma - avovastaus
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen on kaikissa suunnitelmissaan avoimesti todettava, että se kuluttaa luonnonvaroja kolminkertaisesti liikaa ja ulkoistaa päästöjään maihin, joissa tuotetaan tavaraa suomalaisten käyttöön. Tämän jälkeen on systemaattisesti ryhdyttävä vähentämään kulutusta yhteiskunnan kaikilla aloilla, mutta oikeudenmukaisesti. Suunnitelmissa ei tule ensisijaisesti etsiä "vihreitä ratkaisuja" tai keskittyä "vihreään talouteen", sillä nämä ylläpitävät illuusiota, että suomalaiset voisivat kuluttaa nykyisellä volyymilla.
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kohdan 6.2.1 toimenpiteissä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi fossiilittoman liikenteen tiekar-tan mukaisesti on mainittu: - Jatketaan ja korotetaan yksityisen latausinfran tukea taloyhtiöille. Laajennetaan tuki kattamaan taloyhtiöiden lisäksi myös työpaikat. RAKLI pitää hyvänä, että sekä asuinrakennusten että työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen on mahdollista saada avustusta vuoden 2022 budjetoinnin mu-kaisesti. Säännöt asuinrakennusten ja työpaikkakiinteistöjen tukiin eroavat kuitenkin merkittä-västi toisistaan. Asuinrakennusten osalta avustuskelpoiseksi kustannukseksi yhtä hankkeessa toteutettavaa latausvalmiutta kohden hyväksytään enintään 4 000 €. Työpaikkakiinteistö-jen osalta avustusta myönnetään 750 euroa yhtä käyttökuntoon saatettua latauspistettä koh-den. RAKLI kiinnittää huomiota siihen, että avustuksen määrä on asuinrakennusten osalta huo-mattavasti suurempi kuin työpaikkakiinteistöjen, vaikka asuinrakennusten osalta on kyse avus-tuskelpoisista kustannuksista ja työpaikkakiinteistöjen osalta avustuksen määrästä. Lisäksi työ-paikkakiinteistöjen tekniset vaatimukset ovat korkeammat kuin asuinrakennusten osalta, muun muassa lataustehon ja kuormanohjauksen osalta. Näemme että toteutettavien latauspisteet työpaikkakiinteistöihin ovat yhtä tärkeitä kuin asuinrakennusten pisteet. Asuinrakennusten toimenpiteenä on mainittu: ”Asuinrakennusten päästöjä pyritään myös vähentä-mään energia-avustuksilla, jota myönnetään energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Avustuksiin on alustavasti varattu rahaa yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022.” RAKLI pitää itse tuen kohdetta erinomaisena ajatellen oikein kohdennettujen energiatehokkuusre-monttien päästövähennyspotentiaalia. Kohdassa 6.2.3 ”Rakennusten erillislämmitys” mainitaan politiikkatoimena. - Asuinrakennusten energia-avustusta jatketaan 2020-luvun aikana RAKLI huomauttaa, että asuinrakennusten energia-avustuksissa on tällä hetkellä merkittävä epäkohta. Vuoden 2022 budjetin mukaan voidaan asuinrakennuksille myöntää avustuksia energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen täh-tääviä toimenpiteisiin enintään 40 milj. € . Avustuksesta säädetään tarkemmin energiatehok-kuusavustuksista annetulla asetuksella. Asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu talou-dellista toimintaa harjoittavat yhteisöt eli käytännössä vapaarahoitteiset vuokra-asuntoyhtiöt. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa asuinrakennusten korjaamisen markkinasta on tällä hetkellä asetuksen soveltamisen ulkopuolella. Tämä pätee vaikka vapaarahoitteiset vuokra-asuntoyhteisöt olisivat sitoutuneet pitkäjänteiseen energiatehokkuustyöhön energiatehokkuus-sopimusten vuokra-asuntoja koskevan toimenpideohjelman (VAETS) mukaan. Rajaus ei RAKLIn näkemyksen mukaan ole perusteltu eikä yhdenvertainen, kun avustuksen ta-voitteena on edistää energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä. RAKLI edellyttääkin, että avustuksen soveltamisalaa tulee laajentaa kattamaan vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tämä tukisi myös systemaattista vuokra-asuntotoimijoiden energiatehokkuustyötä.
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • MTK-EP katsoo, että ilmastokeskustelu on Suomessa vinoutunutta ja maa- ja metsätalous ja ihmisten ruokavalinnat on nostettu ”tikun nokkaan”. Kunnianhimoisten ilmastotoimien tulisi perustua luotettaviin tutkimuksiin, selvityksiin ja vaikutusanalyyseihin, ei sokeaan ideologiseen hyökkäykseen. Tarvitaan objektiivisia analyysejä eri toimenpiteiden vaikutuksista ja kustannustehokkuudesta eri aikajänteillä. Samalla tulee ottaa huomioon myös eri toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuus ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Koska ilmastokysymykset ovat globaaleja, oman ruoantuotannon heikentäminen tarkoittaa todennäköisesti hiilivuotoa eli kuormituksen siirtymisen ulkomaille. Koska Suomessa teemme jo nykytilanteessa merkittävästi ilmastotyötä, hiilivuoto todennäköisesti myös lisää globaalia kuormitusta. Väärät valinnat heikentävät lisäksi maamme taloudellisia edellytyksiä selvitä tulevaisuuden haasteista.
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastolaki, KAISU ja ilmasto- ja energiastrategia tulisi käsitellä yhden kokonaisuuden osina ja samalla aikataululla, jolloin kansalliset päätökset (tavoitteet ja toimenpiteet) 2035 hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tehdään kerralla. Päätökset Suomessa tulisi tehdä, kun FF55:n ja kestävän rahoituksen kriteerien EU-tason käsittely on saatu valmiiksi. Kannatamme yleisesti esitettyjen ohjauskeinojen edelleen kehittämistä kustannustehokkaampaan suuntaan ja kustannustehokkaampiin painotuksiin. Tätä palvelisi, mikäli kustannustehokkuuden merkitystä hyvin korostavassa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa myös kuvattaisiin esitettyjen toimenpide-ehdotusten ja suunnitelman painotusten arvioitu kustannustehokkuus. Suunnitelmassa toimia tehdään suuri lukumäärä ja kaikilla mahdollisilla sektoreilla, jolloin 201-sivuinen lopputulos ei yllätä. Toimenpideohjelmassa on pitkä lista toimenpiteitä, joiden kaikkien osalta tarkkaa luonnetta ja merkitystä (esim. ”Kuluttajien toimet”), vaikutuksia tai toteutettavuutta ei kuitenkaan täysin tunneta. Tämä hämärtää lukijan mahdollisuuksia arvioida toimenpiteiden päästövähennysten luotettavuutta ja vaihtoehtoja. Lukijalle ei myöskään selviä millaisia vaikutuksia eri toimenpiteistä syntyy julkiseen talouteen ja kansantalouteen suhteessa niillä saataviin päästövähennyksiin ja muihin positiivisiin tuloksiin. Toimenpiteisiin niin liikenteessä, rakennusten erillislämmityksessä, työkoneissa kuin teollisuudessa on kirjattu ”EU-päästökauppa”. EU-komission heinäkuussa 2021 esittelemä uusi päästökauppa on tunnistettu merkittävänä epävarmuustekijänä suunnitelmassa, mutta sen ainoaksi mahdolliseksi vaikutukseksi on arvioitu polttoaineen hinnan nousu ja sitä kautta seuraava päästöjen ”lisävähentyminen”. EU-päästökauppa tieliikenteeseen ja rakennusten erillislämmitykseen on kuitenkin mittava EU-laajuinen ohjauskeino, joka perustuu jäsenmaiden välillä käytävään kauppaan päästöoikeuksilla. Näyttää melko ilmeiseltä, että sellaisen käyttöönotolla olisi vaikutusta myös nykyisiin ohjauskeinoihin ja että esimerkiksi päästöoikeuksien myynnillä tai järjestelmän käyttöönotosta seuraavilla mahdollisilla veromuutoksilla saattaisi olla myös kielteisiä vaikutuksia taakanjakosektorin päästövähennysten kannalta. Jatkossa voitaisiin pohtia, onko suunnitelmia mahdollista yksinkertaistaa fokusoimalla suunnitelma paremmin vaikuttavimpiin ja kustannustehokkaimpiin toimiin. Tulisi myös arvioida, olisiko hallinnon roolia mahdollista keskittää jatkossa enemmän tavoitteenasettamiseen ja ohjauskeinoihin, joissa itse toimenpiteiden ja teknologioiden valinnoissa hyödynnetään enemmän markkinoita ja yrityksiä (esimerkiksi investointitukikilpailutus vs. yksittäiseen teknologiaan liittyvä tukijärjestelmä).
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • -
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kansallisten toimenpiteiden suunnittelussa tulisi varautua epävarmuuteen EU-päätöksenteossa. Osa esitetyistä toimenpiteistä ei etene EU:n päätöksenteossa komission 55-valmiuspaketissa esitetyllä tavalla. Kansallisten toimenpiteiden merkitys on erityisesti liikennesektorilla tärkeä, sillä liikennesektorilla päästövähennystoimet koostuvat lukuisista pienistä toimenpiteistä.
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan etuna on, että se kokoaa yhteen päästökaupan ulkopuoliset sektorit ja laajasti etsii keinoja niiden päästöjen vähentämiseksi. Valittavien politiikkatoimien on oltava riittävän pitkäjänteisiä ja ennakoitavissa, että teolliset, julkisen hallinnonalan ja yksityishenkilöt uskaltavat tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavat investoinnit.
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Rissanen Simo
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelma nostaa esiin useita merkittäviä keinoja päästöjen vähentämiseksi ja antaa laajasti osviittaa niiden vaikutuksista. Kokonaisuus ei kuitenkaan ole tarpeeksi uskottava ja kunnianhimoinen varmistamaan, että riittävät päästövähennykset saavutetaan. Koska ilmastopolitiikkaan ja ilmastonmuutokseen liittyy epävarmuuksia, voi olla, että päästötavoitteita joudutaan tulevaisuudessa kiristämään. Myös tämä näkökulma huomioiden Suomen tulisi varautua jo nyt siihen, että nykytoimien rinnalle tullaan tarvitsemaan uusia. SOSTEn mielestä on tärkeää, että samalla kun Suomi sitoutuu päästöjen vähentämiseen, se sitoutuu tukemaan kansalaisia hiilineutraalissa siirtymässä. Tukitoimilla voidaan vahvistaa ilmastopolitiikkaan liittyvää oikeudenmukaisuuden tunnetta ja ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä. Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka ei SOSTEn näkökulmasta tarkoita, etteikö välttämättömistä muutoksista aiheutuisi lukuisten hyötyjen ohella myös haittoja – oleellista on, että haitat ovat kohtuullisia ja kohdentuvat oikeudenmukaisesti. SOSTE pitää merkityksellisenä, että mahdollisimman monelle suomalaiselle tarjotaan mahdollisuus ilmastotekoihin. Ilmastopolitiikan hyväksyttävyys edellyttää vastakkainasettelun purkua ja sitä, että mahdollisimman moni kokee harjoitetun politiikan oikeudenmukaiseksi. Erityisesti puhuttaessa suomalaisen hiilijalanjäljen merkittävimmistä osista, kuten liikkumisesta, asumisesta, ruokavaliosta ja muusta kuluttamisesta, tulisi kiinnittää huomiota siihen, että ilmastotekojen tulee olla mahdollisia esimerkiksi asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Hyvä esimerkki eri ryhmät huomioivasta ajattelusta on asumisen lämmitykseen liittyvä toimenpidepaketti, jossa esimerkiksi laina- tai leasingratkaisuilla tuetaan erityisesti pienituloisten ilmastotekoja. Ekologisten ratkaisujen tukeminen lisää myös niistä hyötyvien määrää. Monet energiatehokkaat ja ekologiset ratkaisut ovat pitkällä aikavälillä kustannustehokkaita ja käyttäjäystävällisiä, mutta niihin siirtyminen voi olla kiinni esimerkiksi varallisuuden puutteesta. Siksi esimerkiksi sähköautoilun ja joukkoliikenteen tukien tulisi olla nykyistä suurempia. SOSTE pitää tärkeänä, että ilmastopolitiikan toimenpiteissä vältetään niin sanottua väliinputoamista, jossa kansalaisilla ei tosiasiassa ole päästöjä runsaasti tuottaville tuotteille, palveluille ja toimintatavoille aitoja vaihtoehtoja. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi korkeampi verotus ei tuota toivottua käyttäytymisen muutosta ekologisempaan suuntaan, vaan lisää arjen kustannuksia ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Yksi konkreettinen keino hiilineutraalin systeemisen siirtymän tukemiselle on kiinnittää huomiota päätöksenteon siiloutumiseen sekä vahvistaa sellaisia uudistuksia, joissa huomioidaan ilmastopolitiikan poikkisektoraaliset vaikutukset yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sosiaaliturvan, aluepolitiikan, päästöjä hillitsevän verotusjärjestelmän, koulutuksen, elinkeinorakenteen muutoksen ja yhdyskuntasuunnittelun parempaa yhteensovittamista. Näin voidaan samanaikaisesti harjoittaa päästöjä vähentävää politiikkaa sekä ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikan negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi tukemalla työntekijöiden siirtymää uusille aloille tai kompensoimalla pienituloisten elinkustannusten kasvua. Sektori- ja ministeriörajat ylittävää päätöksentekoa voidaan edistää esimerkiksi keskittämällä ilmastoasioita koskevan päätöksenteon koordinointia ja lisätä ministeriöiden välistä yhteistyötä ilmastopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Samalla tulee vahvistaa ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kaltaisten foorumeiden toimintaa ja sidosryhmien osallisuutta.
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Taakanjakosektorin päästöjen osuus kaikista Suomen päästöistä on noin 41 prosenttia, mistä maatalous on 22 prosenttia ja kotimaan liikenne 38 prosenttia. Päästökauppasektorin osuus kaikista Suomen päästöistä on noin 33 prosenttia, mistä energiateollisuus on 64 prosenttia. Maankäyttösektorin osuus kaikista Suomen päästöistä on noin 26 prosenttia. Edellä olemme esittäneet SAK:n huomioita sektorikohtaisiin päästövähennystavoitteisiin sekä esitettyjen toimien riittävyyteen. Tärkeimmät sektorit taakanjakosektorin päästökuilun kuromisen kannalta ovat liikenne ja maatalous, sillä ne muodostavat taakanjakosektorin päästöistä yhteensä 60 prosenttia (liikenne 38 prosenttia ja maatalous 22 prosenttia). Taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi kaikki liikennesektorille esitetyt toimet tulee toteuttaa. Etenkin maatalouteen SAK kannattaa huomattavasti korkeampaa kunnianhimon tasoa ja lisätoimia. Poikkisektoraalisten toimien sisällyttäminen suunnitelmaan on kannatettavaa ja perusteltua. Varovaisuusperiaatteen vuoksi päästövähennystavoitteita ei kuitenkaan tule jättää sektorirajat ylittävien toimien varaan, vaan toteuttaa tarvittavat päästövähennystoimet kunkin sektorin sisällä. Kiinnitämme huomiota myös siihen, että vaikka ilmastosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet saavuttavat asetut päästövähennystavoitteet, ne eivät monilta osin edusta kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa. On myöskin ilmeistä, että ilmastosuunnitelman tueksi ei ole teetetty riittävästi kattavia kustannusarvioita eri toimenpiteiden vaikutuksista. Eri keinojen tarkat vaikutus- ja kustannusarviot ovat äärimmäisen tärkeitä poliittisen päätöksenteon tueksi.
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa on pyritty etsimään päästövähennyskohteita laajalti ja identifioidut kohteet sisältävät myös rakenteellisia muutoksia, jotka vähentäisivät päästöjä pysyvästi. Useassa kohtaa suunnitelmaa luetellaan potentiaalisia tai tietyn ehdoin mahdollisia toimia. Kuten suunnitelman luvussa 6.1 todetaan, kaikista uusista toimista ei ole vielä tässä vaiheessa lopullisia päätöksiä siten, että niiden edellyttämä rahoitus olisi jo lyöty lukkoon. Toimien rahoituspäätöksiin on tarkoitus palata tulevissa valtion talousarvioissa sekä julkisen talouden suunnitelmien laadinnassa. Osa lisätoimista on tässä vaiheessa muutenkin linjattu varsin yleisellä tasolla, joten niiden sisällöstä tarvitaan jatkovalmistelussa tarkentavia päätöksiä. Tästä huolimatta toimenpidekohtien tekstin perusteella jää epäselväksi, mitkä suunnitelman toimista hallitus on jo päättänyt toteuttaa, mitkä toimista on tarkoitus päättää toteutettaviksi myöhemmin, mitkä ovat tässä vaiheessa pelkästään virkakunnan pohdintaa ja mille päästötasolle valtioneuvoston loppujen lopuksi päättämillä toimilla arvioidaan pääsevän. Päästötavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi suunnitelmassa olisi olennaista esittää riittävä määrä sellaisia konkreettisia toimia, joita valtioneuvosto on myös valmis hyväksymään ja tarvittaessa rahoittamaan valtion talousarviosta. Tähän liittyen, sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden arvioimiseksi, linjattavien toimien kustannusten tulisi olla kattavasti ja riittävän täsmällisesti arvioituja. Fit for 55 -paketissa ehdotettujen EU-tason instrumenttien sisällyttämiseen suunnitelmaan ennen niiden hyväksymistä liittyy merkittäviä epävarmuuksia ko. toimien toteutumisen, täsmällisen sisällön sekä kustannusten osalta. Relevanttiin EU-sääntelyyn laajemminkin liittyvät haasteet olisi perusteltua kuvata suunnitelmassa.
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelma toteuttaa minimitavoitteet, mutta päästövähennysten toteutumiseen liittyy huomattavaa epävarmuutta.
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelman osalta jäämme kaipaamaan laadukkaampaa arviointia toimenpiteiden toteutukseen ja vaikutuksiin liittyen. Toimen vaikuttavat joko suorasti tai epäsuorasti yrityksien talouteen ja markkinoihin, ja vaikutukseen vaikuttaa tarkastelun aikaikkuna. Aikaikkunan tulee olla tarkasteluissa sekä lyhyt, keskipitkä, että pitkä. Luotettavat arviot edistävät toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja silloin niihin tartutaan hyvinä ja kustannustehokkaina ratkaisuina. Jotta arviointi oli luotettavaa ja laadukasta, on tutkimuksessa keskityttävä tuotantomenetelmiin. Silloin käyttöön päätyy tapoja, jotka ovat kustannustehokkaita ja laajasti hyödynnettävissä
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Lisähuomiona todettakoon se, että hiilinielujen kehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, eikä suunnitelman tavoitteita tulisi liikaa kytkeä nielukehitykseen. Hiilinielujen vahvistamisen rinnalla on huomioita metsien ilmasto- ja tuhonkestävyys sekä varmistettava metsien kasvu ja puuta jalostavan teollisuuden raaka-aineen saatavuus. Pitkäikäisten puutuotteiden substituutiovaikutus on huomioitava nielukehitystä arvioitaessa.
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tässä osiossa nostetaan esiin useita vaikuttavuuteen liittyviä epävarmuuksia, ja huoli on aiheellinen. Taakanjakosektorin päästöjä on ollut vaikeaa saada laskemaan, etenkin liikenteen päästöt ovat laskeneet vaatimattomasti. Liikenteen laaja-alainen sähköistäminen ei riitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, vaan sen lisäksi myös liikennesuoritteiden määrän on laskettava. Tähän suurinta potentiaalia etenkin suurten kaupunkien henkilöliikenteessä sekä toisaalta tavarakuljetuksessa, jossa yhdistettyjen kuljetusten lisääntymistä olisi tuettava. Eri sektoreiden päästöjä on tärkeää tarkastella kokonaisuutena riippumatta siitä, kuuluvatko ne taakanjako-, päästökauppa- tai LULUCF-sektorin alle. Lisäksi EU-tasolla on tärkeää tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jotta koko unionin alueella saadaan mittavia päästövähennyksiä tehtyä. Esimerkiksi liikenteen päästökauppa voisi olla tehokas keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Nykyinen suunnitelma on hyvin monien toimenpiteiden osalta epätarkka ja epäselvä. Myös toimenpiteiden tempo on aivan liian hidas ja tavoitteet riittämättömiä.
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmaluonnos sisältää suuren joukon toimia ja niihin liittyviä vaikutusten arvioita. VTT pitää hyvänä ja perusteltuna, että kaikille taakanjakosektoreille on esitetty mittava määrä toimia, jotka toteutuessaan varmistaisivat päästötavoitteiden toteutumisen vuoteen 2030 mennessä. Toisaalta suunnitelmaluonnos perustuu merkittävissä määrin päästövähennysarvioihin, joista ei ole poliittisia päätöksiä. Epävarmuutta lisää myös EU:n ehdotukset liittyen Fit For 55-pakettiin, jotka tulevat täsmentymään vasta myöhemmin. On siten selvää, että suunnitelmaa täytyy täsmentää ja mahdollisesti arvioida tiettyjen taakanjakosektoreiden toimia uudelleen lähivuosina. Koska taakanjakosektorille esitetty 50 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 on lisäksi Suomelle hyvin haastava, päästökehityksen seuranta on erityisen tärkeää, joka osaltaan korostaa ilmastovuosikertomuksen tärkeyttä myös jatkossa.
        • Amnesty International Suomen osasto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISU:ssa ehdotettujen lisätoimien katsotaan yhdessä nykytoimien kanssa riittävän komission Suomelle vuodelle 2030 ehdottaman 50 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamiseen, EU:n ilmastolainsäädännön huomioimat joustokeinot huomioiden. Amnesty katsoo, että Suomen tulisi saavuttaa tavoitteet ensisijaisesti päästövähennystoimin. Esitettyjen toimien tuottamien päästövähennysten riittävyyteen suhteessa tavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon liittyy kuitenkin monenlaisia, muun muassa laskennallisia sekä toimien rahoitusta ja päätöksentekoa koskevia epävarmuuksia (s. 162–164). Amnesty pitää tärkeänä, että näihin epävarmuuksiin varaudutaan riittävin marginaalein päästövähennystoimien mitoituksessa sekä pyrkimällä turvaamaan niiden rahoitus pitkäjänteisesti, valtiontalouden suunnitteluprosessit huomioiden. Ilmastopolitiikan pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus ovat keskeisiä tekijöitä sekä ilmastotoimien vaikuttavuuden että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Lyhytjänteinen ja tempoileva politiikkasuunnittelu ja päätöksenteko puolestaan voivat vaikeuttaa ihmisoikeuksien toteutumista, oikeudenmukaista siirtymää hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan sekä ihmisten osallistumista ja tiedonsaantia. Nämä voivat edelleen johtaa ilmastotoimien hyväksyttävyyden heikentymiseen ja ilmastoahdistuksen kasvuun.
        • Metsäteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Vientiteollisuuden kilpailukykyä ei arvioida lainkaan. Etusijalla pitää olla toimet, jotka samalla vahvistavat Suomessa valmistettujen vientituotteiden asemaa maailmanmarkkinoilla.
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • On erittäin tärkeää, että suunnitelma ja toimeenpano kytkeytyvät muihin liitännäisiin politiikkatoimiin, kuten maankäyttösektorin toimiin ja ilmastosuunnitelmaan (MMM014:00/2021), EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kansalliseen strategiasuunnitelmaan sekä energia- ja ilmastostrategiaan (TEM), ja että näiden yhteensovittamisessa pyritään mahdollisimman hyvään sektorirajat ylittävään yhteistyöhön ja yhdentämiseen.
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Näemme positiivisena, että suunnitelmassa on tarkasteltu sektorikohtaisten toimien lisäksi myös poikkileikkaavia teemoja sekä tunnistettu kulutuksen ja kuluttajien merkitys ilmastopolitiikassa. Suunnitelmassa on esitetty mielestämme kattavasti erilaisia toimenpiteitä päästövähennysten toteuttamiseen. Pidämme erittäin myönteisenä ja tärkeänä, että toimenpiteissä on huomioitu myös toimialojen vähähiilitiekartoissa esiin nostettuja keinoja. Keinojen toteutuksessa kustannustehokkuutta tulee kuitenkin käyttää keskeisenä arviointikriteerinä. Lisäksi ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys ovat toteutuksessa tärkeitä.
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tarvitsemme kokonaisvaltaista tutkimusta eri toimenpiteiden vaikutuksesta niin ilmastoon kuin talouteen ja hyvinvointiin. Toimenpiteissä pitää keskittyä toimenpiteisiin, jotka on mahdollista ottaa käyttöön pienin kustannuksin ja nopeasti. Maatalous Suomessa ja EU:ssa on ajautunut kustannuskriisiin pitkälti energiapolitiikasta johtuvasta kustannusnoususta johtuen. Ilmastopolitiikka ei saa pahentaa tätä kierrettä. On luotava toimiva mekanismi, jolla nousevat tuotantokustannukset voidaan siirtää tuottajahintoihin, koska markkinamekanismi ei toimi tällä hetkellä. Ilman kannattavaa maataloutta ei ole myöskään mahdollisuutta, investoida ympäristöön ja tuonti vaihtoehto ei ole parempi ainakaan ilmasto kannalta.
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpideohjelman riittämättömyys näkyy kahdella tavalla. Ensinnäkin toimenpideohjelman tavoitteena eivät ole riittävän suuret päästövähennykset. Sekä EU:n Suomelle 2030-tavoite että Suomen itselleen asettama hiilineutraaliustavoite ovat tuoreimman tiedon valossa riittämättömiä (ks. ensimmäinen vastaus). Toisekseen toimenpideohjelmaan sisältyvät toimenpiteet eivät luotettavalla tavalla vie edes riittämättömän tavoitteen mukaisiin päästöihin. Yhteensä 5,5 miljoonan tonnin vähennyksistä noin 0,6 miljoonaa tonnia perustuu uuteen liikenteen ja lämmityksen päästökauppaan, jonka toteutuminen on epävarmaa. Peräti 1,1 miljoonaa tonnia perustuu niin sanottujen joustojen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Sen sijaan, että nämä joustot otetaan jo suunnitteluvaiheessa täysimääräisesti käyttöön, tulisi niiden käyttäminen jättää varotoimenpiteeksi, jota voidaan hyödyntää tarvittaessa, jos muut toimenpiteet – kuten EU:n uusi päästökauppa – eivät toteudu suunnitellulla tavalla. Kuten suunnitelma toteaa, epävarmuus ei koske pelkästään siinä esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia vaan myös taustalla vaikuttavaa perusuraa.
        • Kestävyyspaneeli, Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kestävyyspaneeli kiittää Ympäristöministeriötä mahdollisuudesta esittää lausunto keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta. Haluamme tuoda esille, että taakanjakosektorit liittyvät kaikkiin yhteiskunnallisiin järjestelmiin, jotka ovat kestämättömiä ja joissa kestävyysmurros on välttämätön, niin Suomessa kuin globaalisti. Myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia arvioitaessa tulisi ottaa laajempi näkökulma kuin kansallinen. KAISUn sisällysluettelon suunnitelmassa on huomioitu vaikutusten arviointi. Viimeistään tässä osiossa on kiinnitettävä huomiota sekä toimien kädenjälkiin että jalanjälkiin muualla maailmassa. Jos nämä voidaan tunnistaa, voidaan miettiä toisaalta vientipotentiaaliamme, mutta yhtä lailla kehityspolitiikkaamme (ODA) sekä sitä, miten voimme tukea suomalaisen tuotannon ja kaupan sekä kuluttajien vastuullisuustoimintaa. Vaikuttavat toimet selkeyttävät tulevaa politiikkaa, joka auttaa eri toimijoita suuntaamaan omaa tulevaisuuden strategisia päätöksiä sen mukaisesti. Toimet ruokkivat innovaatiotoimintaa niin teknologiassa, sosiaalisesti, kognitiivisesti että poliittisesti. Toimet luovat positiivista tulevaisuuskuvaa nuorille ja ilmastonmuutoksesta fyysisesti tai psyykkisesti jo nyt kärsiville sekä viestii Suomen sitoutumisesta ilmastotoimiin. Mikäli toimet suunnataan vaikuttaviksi myös niihin kysymyksiin, joihin ilmastonmuutos kytkeytyy kuten ekologiseen kestävyyteen, ne tukevat Suomen kokonaiskestävyyttä ja antavat linjakkaan kuvan kestävän hyvinvoinnin edistämiselle Suomeen. Koska ilmeisimmistä ilmastokeinoista hyväksyttävimmät on jo pitkälti toteutettu, on tarpeen hyväksyä, että nykytilanteen vaikuttavimmat keinot eivät ole hyväksyttäviä kaikkien eturyhmien näkökulmasta (turvekeskustelu ilmiselvä esimerkki tästä). Olisi realistista ottaa lähtökohdaksi, että ilmaston näkökulmasta kielteisestä nykytilanteesta hyötyvät tahot eivät pidä joitakin toimia hyväksyttävinä. Olisi viestittävä selkeästi, että välttämättömät toimet ovat silti välttämättömiä. Ei saa tahattomastikaan päästää syntymään mielikuvia siitä, että muutokset voitaisiin välttää tai että niitä kannattaisi viivästyttää, sillä lykkäämisestä syntyvät yhteiskunnalliset kustannukset kasvavat ajan myötä. Kielteisten vaikutusten vähentäminen tulisi toteuttaa tukiohjelmin, jotka mahdollistavat elinkeinomenetyksistä tai työllisyysongelmista kärsivät ihmiset voidaan ohjata toisenlaisiin tapoihin, joilla rakentaa toimeentulonsa. Ihmisten erilaisuudesta ja maantieteellisestä sijainnista johtuen valinnan vapauteen on tässä kiinnitettävä huomiota. Olisi kuitenkin myös ennakoitava uusien toimien vielä ennakoimattomat myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Tällä hetkellä raportin sisällysluettelossa on kappale kytkennöistä ilmansuojeluun, mutta ei esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen, luonnonvarojen käyttöön, jätteen määrään tai ihmisten terveyteen. Kytkentöjen kautta on mahdollista löytää yhteiskunnallista kokonaiskestävyyshyötyä ja taloudellisia säästöjä ja samalla tunnistaa nousevia yhteiskunnallisia ristiriitoja, jotka ilmenevät hyväksyttävyytenä ja reiluushaasteena. Yksi keskeisimmistä myönteisten ja kielteisten vaikutusten moniulotteisuuksista on aikaperspektiivi, jolla niitä tarkastellaan. Olisikin tärkeä huomioida, että toimien hidastaminen niiden tänään aikaansaamien kielteisten vaikutusten takia aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia seuraavalle sukupolvelle eli heille myönteinen vaikutus syntyy toimien kiristämisenä tänä päivänä. Onkin huomioitava, että kun puhutaan tämän päivän talousvelasta ja sen siirtymisestä tuleville sukupolville, voidaan yhtä lailla puhua tämän päivän ekologisesta velasta ja sen siirtymisestä tuleville sukupolville. Ainoa ero on, että ekologisen velan koronkasvu on vähintäänkin lineaarinen, tiettyjen ennusteiden mukaan eksponentiaalinen, eikä rajoitu vain koronaelvytykseen.
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Päästövähennyksillä on kiire, jotta Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoite on mahdollista saavuttaa. Päästövähennyksiä on saatava aikaan nyt eikä vasta 2030. Tästä syystä esimerkiksi tieliikenteen päästökaupan kanssa ei tulisi vitkutella ja odottaa EU-tason järjestelmää. Maataloudessa olisi myös tehtävä radikaaleja muutoksia nyt heti, mutta YMP 2023-2027 jäi ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuuden osalta laihaksi. Kuvan 27 (s.159) skenaarioista näkee, että vuoden 2030 päästövähennystavoitteeseen on mahdollista päästä kotimaan toimilla, EU-päästökaupalla ja lisävähennyksillä sekä vastaavasti myös kotimaan toimilla, EU-päästökaupalla ja joustoilla. Lisävähennykset tarkoittavat tunnistettuja mahdollisia, toimenpideohjelman ulkopuolisia lisätoimia, joille on laskettu päästövähennysvaikutus. Lisätoimissa (taulukko 5, s.161) esimerkiksi taloudellisia ohjauskeinoja on tunnistettu 0,9 M:n verran. Olisi tärkeää, että näitä jo tunnistettuja lisätoimia vietäisiin toteutukseen sen sijaan, että puuttuvat päästövähennykset hankitaan joustoilla. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen on niin tärkeää, että jo epävarmuuksien ja riskien vähentämiseksi päästövähennyksiä on varovaisuusperiaatteen mukaisesti tehtävä reilusti vähimmäistasoa enemmän. Sama ajatus ilmaistaan myös suunnitelmassa: “Jos halutaan varmistua ilmastotavoitteiden saavuttamisesta, tulisi päästöjä vähentävien toimien kokonaisuus lähtökohtaisesti ylimitoittaa.” (s. 162.)
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • WWF Suomen mielestä Suomen en tule käyttää LULUCF-joustoa taakanjakosektorin päästöjen korvaamiseksi. Näin ollen taakanjakosektorin päästöjä tulee vähentää 0,4 Mt KAISU-luonnosta enemmän. Tämän lisäksi KAISU-luonnokseen sisältyy useita toimenpiteitä, joiden päästöjä vähentävä vaikutus on hyvin epäselvä. Siksi tarvittaisiin merkittävä varmuusmarginaali, jotta paketti olisi hallituksen poliittisiin tavoitteisiin nähden uskottava. Tämä ylimitoitusperiaate on hyvin kuvattu sivulla 162. Merkittävä osa KAISU-luonnokseen sisältyvistä päästövähennyksistä ovat riippuvaisia EU-tason päätöksistä, erityisesti komission 55-Valmiuspakettiin sisältyvistä ehdotuksista. Keskeinen yksittäinen ehdotus on uusi päästökauppajärjestelmä, jonka vaikutus arvioidaan olevan vuositasolla -0,4 Mt kotimaan liikenteen päästöihin ja -0,2 Mt lämmityksen ja työkoneiden päästöihin. On syytä huomioida, että nämä päästövähennykset toteutuisivat komission ehdotuksenkin mukaisesti vasta 2020-luvun lopussa. Esityksen vesittäminen ja/ tai viivästyminen siirtäisi ilmastohyödyt vieläkin kauemmas tulevaisuuteen. KAISU-luonnoksessa (sivulla 159) spekuloidaan mahdollisuuksilla siirtää lisäpäästövähennykset päästökauppa- tai maankäyttösektoreille. WWF pitää tätä ajatusta erittäin moitittavana. Varsinaisia päästövähennyksiä ja maankäyttösektorin nielutasojen muutoksia ei pidä käsitellä samanarvoisina, koska nielujen pysyvyyteen liittyy aina epävarmuustekijöitä. Päästökauppasektorin päästöoikeuksien määrä tulee pienentymään huomattavasti käynnissä olevan päästökauppadirektiivin päivityksen myötä. WWF:n mielestä myös EU:n nielutavoitteita tule kasvattaa huomattavasti LULUCF-asetuksen päivityksen puitteissa. Kuten KAISU-luonnoksen sivulla 158 todetaan, Suomen ei ole syytä luottaa siihen, että joustoja voisi ylipäätään käyttää EU velvoitteiden täyttämiseen vuoden 2030 jälkeen. Tästä seuraa, että taakanjakosektorin todellisiin päästövähennyksiin pitää nyt panostaa. Yhteenvetona WWF esittää seuraavia muutoksia toimenpideohjelmaan (taulukko 5 sivuilla 160-161): 6.2.1 Liikenne: -EU-päästökauppa tulisi korvata kansallisella päästökaupalla, jota muokataan EU-järjestelmään sopivaksi, jos EU-tasolla saadaan aikaan päätöksiä sen käyttöönotosta 2020-luvulla. -Biokomponenttien jakeluvelvoitetta ei tule nostaa yli 34 prosentin tason. Tarvittava päästövähennys saadaan varmemmin aikaiseksi kansallisella liikennepolttoaineiden päästökaupalla. -Verotuksella parannetaan kevyen liikenteen ja julkisten liikennepalveluiden kilpailukykyä suhteessa henkilöautoiluun. 6.2.2 Maatalous: -Ruokavaliomuutoksia edistämällä vähennetään eläinperäisten tuotteiden kysyntää. -Muutetaan turvemaiden käyttöä paljon voimakkaammin kuin mitä luonnoksessa esitetään. 6.2.3 Rakennusten erillislämmitys -Vauhditetaan öljypolttimista luopumista ja lämmitysjärjestelmien konvertointia. -Ei nosteta BIO-POK jakeluvelvoitetta -EU-päästökaupan varaan ei voida laskea päästövähennyksiä. KAISUun tulee sisällyttää riittäviä kansallisia toimia, joita muokataan EU-järjestelmään sopivaksi, jos EU-tasolla saadaan aikaan päätöksiä päästökaupan käyttöönotosta 2020-luvulla. 6.2.7 Teollisuus ja muut päästöt -Bio-POK jakeluvelvoitteen sijaan tulee luoda kannusteita teollisuuden siirtymiseksi polttoon perustumattomiin teknologioihin. -Hallitus ei voi olettaa, että teollisuuden tiekartat tuovat 0,2 Mt lisäisiä päästövähennyksiä. Hallituksen tulee lisätä KAISU-ohjelmaan toimenpiteitä, joilla saavutetaan vastaava määrä päästövähennyksiä. 6.3 Poikkisektoriaaliset toimet -Kuntien ja alueiden ilmastotyön päästövähennysvaikutusten lisäisyyttä on perusteltava täsmällisemmin, tai vaihtoehtoisesti lisättävä valtion politiikkatoimien tehokkuutta. Kuluttajien toimien päästövähennysvaikutusten lisäisyyttä on perusteltava täsmällisemmin, tai vaihtoehtoisesti lisättävä valtion politiikkatoimien tehokkuutta. LULUCF-jousto -LULUCF-joustoja ei ole syytä käyttää korvaamaan taakanjakosektorin todellisia päästövähennyksiä. Vastaava määrä päästövähennyksiä (0,4 Mt) pitää saavuttaa lisäisillä toimenpiteillä.
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma kirittää ja konkretisoi Suomen päästövähennystoimia taakanjakosektoreilla, mitä voidaan pitää kannatettavana. Finanssiala ei kuitenkaan voi ottaa kantaa muita toimialoja koskevien toimien sisältöön tai riittävyyteen, sillä se vaatii toimialojen syvällistä tuntemusta.
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Helen kannattaa päästöjen nopeaa vähentämistä taakanjakoasetuksen alaisilla sektoreilla. Erityisesti liikenteen sähköistymisessä, rakennusten öljylämmityksestä luopumisessa ja muissa fossiilittomaan energiankäyttöön tähtäävissä toimissa on suuri päästövähennyspotentiaali. Helen näkee, että taloudelliset ohjauskeinot ja luotavat kannusteet ovat avainasemassa, miten toimialoja ohjataan puhtaisiin ratkaisuihin. Helen on mielellään mukana myös tulevissa hiilineutraalisuuteen tähtäävien toimien kehittämisessä ja näkee tärkeänä, että taakanjakosektorilla tehtäviä päästövähennyksiä ei siirretä tämänhetkisen päästökauppajärjestelmän alaisten toimijoiden tehtäväksi. Helen näkee, että EU:n Suomelle esittämä -50 prosentin taakanjakosektorin päästövähennystavoite on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa. Yleisellä tasolla EU:n esittämät päästövähennystavoitteet tulee pohjautua jäsenmaan päästövähennyspotentiaaliin ja kohdistettava ensisijaisesti fossiilisia energialähteitä käyttäviin jäsenmaihin. Päätöksenteon tulisi pohjautua tieteellisiin tosiasioihin ja parhaaseen tutkittuun tietoon.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpiteiden päästövähennysarviot perustuvat asiantuntijalaskelmiin. Skenaario-oletukset on tehty sen hetkisen parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaisesti. Epävarmuudet kuuluvat skenaarioiden luonteeseen, mikä on suunnitelmassa kuvattukin. Yksityiskohtaista suunnitelmaa kaikkien lisätoimien toimeenpanosta ja aikatauluista ei suunnitelman tässä vaiheessa ole. On tärkeää seurata ja raportoida tavoitteiden toteutumista, jotta mahdollisesti tarvittavia korjausliikkeitä voidaan tehdä. On tärkeää, että toimenpiteiden kohdistuminen eri sektoreille ja eri kohderyhmiin on oikeudenmukaista. Viestintä on osa toimeenpanoa.
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen Partiolaiset pitävät toimenpideohjelmassa esitettyjä toimia hyvinä. Jotta saavutamme tavoitteet, on kuitenkin tärkeää, että toimenpiteiden kokonaisuus ylimitoitetaan tavoitteiden suhteen. Näemme tämän tarpeellisena, sillä osa toimista jää todennäköisesti osin tai kokonaan toteutumatta tai ei toteudu suunnitellussa aikataulussa. Mahdollisia lisätoimia tulisi lisäksi etsiä ja harkita jatkuvasta, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti. Partio kasvattaa nuoria toimimaan aktiivisesti elinkelpoisen planeetan puolesta. Tarjoamme monipuolista ja laadukasta ympäristökasvatusta lapsille ja nuorille ympäri maata. Suunnitelmassa tulisi näkyä vahvemmin kansalaisyhteiskunnan rooli tietoisuuden kasvattamisessa kestävästä kulutuksesta.
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimenpiteisiin on otettu kantaa edellisissä kohdissa.
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Energiamurros etenee ainoastaan kaikkien toimijoiden - yksityiset henkilöt, yrityksen, maatilat, julkinen sektori - investointien kautta. Niiden toteutuminen vaatii luottamusta investointiympäristön ennustettavuuteen. Tässä yhteydessä on toivottava, että on olemassa parlamentaarinen konsensus vuosiin 2030 ja 2035 asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ja että tämä säilyy koko 2020-luvun ajan. Vienti pitää Suomen puhtaan energian edelläkävijä brändiä yllä. Vientiin tähtäävien puhtaan energian yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan investointimahdollisuuksia lisäämällä.
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kunnianhimoa tulisi lisätä kustannustehokkaiden toimenpiteiden valikoimiseksi ja edistämiseksi. Tämä vaatii toimenpiteistä lisää tutkimusta, päästövähennyksistä kustannuksineen. Myös toimien toteutettavuutta ja konkretiaa (esim. markkinat, luonnonolojen merkitys) eri aikajänteillä tulisi arvioida huomattavasti enemmän, jotta toimien ja suunnitelman luotettavuus paranisi. Priorisointi relevanteimpien ja kustannustehokkaimpien toimien edistämiseksi, jossa otetaan huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä luonnonolojen riippuvuus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen, edistäisi suunnitelman ymmärrettävyyttä ja uskottavuutta
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toimenpideohjelmassa pitäisi ehdottomasti esittää toimia varovaisuusperiaatteella – parempi tehdä toimia reilusti kuin juuri ja juuri EU-komission vaatimuksen odottamat toimet. Keinoja on tunnistettu paljon, nyt niitä pitää järjestelmällisesti käyttää ja lisätä ympäristövaikutusten huomioon ottamisen velvoittavuutta lainsäädännössä. Ilmastotavoitteet eivät saa jäädä viherpesun tasolle. Seurantaa ja arviointia pitää lisätä kaikilla aloilla, jotta huonoksi tai tehottomiksi koetut toimet voidaan korvata jollain muilla vaihtoehdoilla. Ohjelmassa korostetaan tutkittua tietoa: toivon, että alan asiantuntijoiden rooli korostuu ja heidän kertomaansa myös kuunnellaan ja ohjelmaa arvioidaan tämän tiedon pohjalta. Esimerkiksi metsien käytössä ollaan menty turhan kauan alan etujärjestöjen viitoittamaa tietä, jolloin monen tutkijan ääni vaihtoehtoisista tavoista hoitaa metsää, ovat jääneet huomioimatta. Tällaiset puolueellisuudet tulisi tunnistaa ilmastokeskustelussa yhä tarkemmin. Ruokahävikkiä enemmän tarvitaan viestintää kasvipohjaisen ruokavalion ilmastohyödyistä. Eläintuotantoa voitaisiin valtiotasolla vähentää jo ihan eettisistä syistä. Ilmastonmuutoksessa painotus on usein teknologisissa innovaatioissa, joita toki tarvitaan, mutta muutoksessa on kyse pitkälti myös kulttuurisesta muutoksesta, arvoista ja ihanteista. Siksi esimerkiksi psykologian ja käyttäytymistieteen sekä muiden sosiaalitieteiden osaamista pitäisi hyödyntää yhä enemmän myös ilmastopolitiikkaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kokonaistuotannon määrää pitää laskea, sillä vihreäkin kulutus on kuluttamista, joka vaatii energiaa ja raaka-aineita.
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Esitettyjen päästövähennysten saavuttamiseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi ohjelmassa esitetään että jatkosuunnittelussa pyrittäisiin tavoitteiden ylittämiseen kasvattamalla varmuusmarginaalia ja ylimitoittamalla toimien kokonaisuus lähtökohtaisesti. Mielestämme varmuusmarginaalia ei tule kasvattaa eikä ylimitoittaa toimia ”varmuuden vuoksi”. Suomen toimien tulee olla yhteneväisiä EU:ssa yleisesti toteutettaviin toimiin, jotta suomalaisten yritysten kilpailukyky ei kasvavien kustannusten vuoksi heikkene suhteessa kilpailijoihin.
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Terveysvaikutukset ovat oleellisia: - ilmaston lämpeneminen, sään ääri-ilmiöt ja niiden epäsuorat vaikutukset heikentävät ihmisten terveydentilaa ja vaikuttavat terveyspalveluihin. - ilmaston muutoksen hyvien estokeinojen käytöllä voidaan samanaikaisesti huomattavasti parantaa ihmisten terveyttä - terveydellä ja sairauksilla on sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toimenpideohjelmaan vaaditaan lisää toimia sekä toimenpiteiden selkeytyksiä.
        • Teknologiateollisuus ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Samaan aikaan jo olemassa olevien toimien edistämisen lisäksi tarvitaan lisää puolueetonta ja ideologioista vapaata tutkimusta ja seurantaa. Ilman tätä ei ilmastopolitiikan toteuttaminen onnistu eikä saa kaikkien hyväksyntää. Toimien tulee olla kustannustehokkaita ja niitä pitää tarkastella eri aikajänteillä sekä erityisesti ottamalla huomioon niiden toteuttamiskelpoisuus. Maatalous esimerkiksi ei pysty tekemään tehokkaita ilmastotoimia, mikäli maataloutta ei kannata harjoittaa. Kaikista huonointa ja vastuuttominta ilmastopolitiikkaa on ulkoistaa se tuonnin varaan - toisten kaivosta juominen ja pöydässä syöminen ei voi olla Suomen kaltaisen sivistysvaltion ilmastopolitiikan lopputulema.
        • Invalidiliitto ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Invalidiliitto pitää merkityksellisenä Energiaviraston tiedotustoimintaa eri rahoituskeinoista ja tukimuodoista kuluttajille, kunnille ja pk-yrityksille.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vainonen Hannu
          Uppdaterad:
          13.1.2022
        • Ilmatieteen laitos
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Kokonaisuutena suunnitelman haaste on, että tarvittavat taakanjakosektorin päästövähennykset joudutaan kokoamaan lukuisista toimista, joiden yksittäiset arvioidut vaikutukset ovat varsin pieniä, useissa tapauksissa megatonnin kymmenesosien suuruisia tai vieläkin pienempiä. Koska jokaisen toimenpiteen tuottamiin todellisiin päästövähennysvaikutuksiin liittyy väistämättä epävarmuutta, on monista pienistä toimista koostuvaan kokonaisuuteen liittyvää epävarmuutta vaikea hallita. Jotta riittävät päästövähennykset saadaan varmasti kasaan, on tärkeää paitsi suorittaa analyysi toimien epävarmuuden vaikutuksesta arvioituun kokonaispäästövähennykseen, myös varmistaa, että työkalupakissa on varmuuden vuoksi merkittävä määrä lisätoimia, jotka voidaan ottaa käyttöön, mikäli arviot päästövähennyksistä osoittautuvat ylioptimistisiksi. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että taakanjakosektorin päästövähennykset ovat menneinä vuosikymmeninä osoittautuneet varsin hankaliksi. Toimenpiteiden vaikuttavuuteen liittyvä epävarmuus myös korostaa toteutuvien päästövähennysten ajantasaisen seurannan tärkeyttä sekä riittävän nopeita prosesseja tarvittavien lisätoimien käyttöönottamiselle.
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Ohjelman kiriminen on välttämätöntä. Kriittinen maapallon lämpenemispiste lähestyy ilman kirimistä. Vielä tässäkin vaiheessa ilmastotoimet tulevat halvemmaksi kuin viivyttely. Uusille tekniikoille ja muuttuvalle kulutus käyttäytymiselle on nyt tilausta.
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista eri sektoreilla tulee seurata ja seurannan tuloksista raportoida säännöllisesti. Vain näin voidaan todeta toteutuneiden toimien vaikuttavuus, määrittää seuraavien jaksojen päästövähennystarpeet sekä suunnata tulevat toimet mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Toimenpideohjelmassa esitettyjen päästövähennysten saavuttamiseen liittyy runsaasti epävarmuuksia. Tästä syystä ohjelmassa esitetään, että päästövähennystoimien jatkosuunnittelussa tulisi pyrkiä tavoitteiden ylittämiseen riittävällä varmuusmarginaalilla. Tämä on varmaankin totta, mutta varmuusmarginaalia ei pidä ylimitoittaa.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Ilmastotyö on kompleksista ja muutoksia on vaikea ennustaa etukäteen. Positiiven ilmastyö voi saada hyviä tavoitteita aikaan valakunnallisesti.
        • 13c Mitä lisätoimia ehdotatte tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi?
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ehdotan rikkaimman 10% verotuksen nostamista, koska tämä osuus tuottaa eniten päästöjä. Ehdotan tulonjakoa ja kansalaispalkkaa, sillä muun muassa näin voisimme vähentää haitallisten töiden tekemistä, jotka kiihdyttävät ilmasto- ja ympäristökriisiä. Ehdotan kaikkia toimia, joilla lakkauttaa ihmisille ja ympäristölle haitallisia töitä, esim. pikamuotia myyvät liikkeet. Ehdotan myös permanentin kansalaisraadin perustamista, joka osallistuisi kaikkeen suunnitteluun ja suuremmalla panoksella. Ehdotan myös kaikkia BIOS-tutimusyksikön laatimia toimia ekologisen jälleenrakennuksen julkaisussaan.
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi on luotava etupainoitteinen ja suunnitelmallinen siirtymä rakenteellisesti kestävämmän yhteiskunnan mahdollistamiseksi. Toimeenpiteiden käyttöönotolla on kiire, ja tämänhetkiset toimenpiteisiin liittyvät epävarmuudet niiden toiminnan ja tehokkuuden suhteen olisi otettava tosissaan. Skotlannin tavoin Suomen suunnittelman tulisi sisältää tarkempaa vastuunjakoa, joustomekanismeihin ei saisi turvautua ja päästövähennyksillä pitäisi olla vuotuinen tavoite. Tätä ideaa tukee myös Glasgow'n ilmastokokouksessa sovittu menetelmä, joka vaatii jokaiselta PAriisin sopimukseen sitoutuneelta maalta YK:lle nykyisen NDC:n suunnitelman kirittämistä vuosittain entisen 5-vuotisen syklin sijasta. Suomen ilmastopoliittiset vaatimukset tulisikin mitä pikimmin päivittää uusimman IPCC.raportin hiilibudjettien tiedon perusteella. Tämän lisäksi olisi suoritettava institutionaalista tutkimusta kansallisella tasolla siitä, mitkä kaikki institutionaaliset järjestelmät, asiat ja toimeenpiteet vaikeuttavat ilmastotoimista neuvottelua ja niiden toimeenpanoa. On jo hieman tragikoomista, miten MMM voi niin suvereenisti vastustaa ympäristö- ja ilmastotoimia tietyissä asioissa ja miten EU:ssa käydään lobbaamassa asioita, jotka eivät edistä Suomen ja ilmaston etua pitkällä aikavälillä, vaikka se toisikin lyhyellä aikavälillä voittoa ja rahaa Suomeen. Ilmastolain pitäisi velvoittaa ministereitä toimimaan parhaan tiedon perusteella ja olemaan vetkuttelematta oman etunsa vuoksi. Eturistiriitoja ja korruptiota pitäisi kyetä välttämään mahdollisimman paljon. Kaikenlaisiin rahoituksiin kohdistettavat ilmastokriteerit olisi tärkeä päivittää uusimman tiedon perusteella.
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Asuinrakennusten energiatuen laajentaminen kattamaan myös vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tämä tukisi myös systemaattista vuokra-asuntotoimijoiden energiatehokkuustyötä.
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • MTK-EP katsoo, että tällä hetkellä tarvittaisiin viljelijöiden työtä tukevaa ja käytännön ratkaisuja etsivää tutkimustyötä. Tällä hetkellä maamme maatalous- ja ympäristötutkimus on vinoutunut siten, että siinä haetaan pääasiassa syyllisiä ja yritetään todistaa oman ruoantuotantomme (ja metsätaloutemme) vahingollisuutta ymmärtämättä kustannuksia, kokonaisuutta ja aikajännettä. Tutkimuksella yritetään suurelta osin todistaa myös ”pakkosuojelun” ja oman tuotantomme alasajon tarpeellisuutta. Tähän on saatava muutos ja aidosti tuettava tutkimuksen ja kehitystyön avulla maamme maa- ja metsätalouden merkittävää ilmastotyötä (hiilensidontaa) ja kestävää uusiutuvien raaka-aineiden tuottamista.
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Biometaanin ja korkeaseosbiopolttoaineiden/100 % uusiutuvan polttoaineen käytön edistäminen tulisi vielä tarkastella biojakeluvelvoitteiden ohella. Tämä voisi tarkoittaa korkeaseosbiopolttoaineen / 100% uusiutuvan lämmitysöljyn vapauttamista valmisteverosta ja/tai käytön mahdollistavien laitteiden tuomista energia-avustuksen piiriin. Avustus ja verovapaus tulisi luonnollisesti ehdollistaa käyttäjän velvollisuuteen korkeaseosbiopolttoaineen käytön todentamiseen. Näin mahdollistettaisiin kustannustehokkaammin fossiilisen öljylämmityksen vähentäminen, kun kaikkien kiinteistöjen ei tarvitse investoida kokonaan uuteen lämmitysjärjestelmään. Tämä tukisi varsinkin vähemmän öljyä käyttävien sekä elinkaarensa lopussa olevien kohteiden lämmityksen siirtymistä pois fossiilisesta öljystä ja varmistaisi parempaa energiaturvallisuutta. Biometaanin käyttöä edistäisi esimerkiksi erikokoisten siirrettävien pullokonttien tarjonnan lisääntyminen sekä niihin liittyvien omistus- ja palvelumallien kehittäminen. Pullokonttien turvallisuusmääräysten tarkistaminen varsinkin työmaille siirrettävien pienempien konttien osalta voisi myös edistää biometaanin käyttöä.
        • Levlin Theo, Luokanopettaja, ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ehdottamani toimenpiteet ovat listattuna yllä.
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenne: • Esitämme, että vaihtoehtoisia käyttövoimia koskevat ajoneuvolukumäärät esitetään tavoitteena. • Uutena toimena esitämme, että Suomi on aktiivisesti vaikuttamassa raskaiden ajoneuvojen CO2-standardien päivitystyöhön jo etupainotteisesti. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että EU:n päivitetyn energiaverodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, ja ylipäätänsä energiaverotuksen muuttamisen yhteydessä, varmistetaan kestävien uusiutuvien polttoaineiden kohtuullinen kokonaisverotaso suhteessa muihin käyttövoimaratkaisuihin. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että energiainvestointituet liikennebiokaasun tuotannon lisäämiseksi mainitaan selkeästi ilmastosuunnitelman liikennettä käsittelevien toimenpiteiden joukossa. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa tarkistetaan kaasuajoneuvojen osalta pikaisesti. Maatalous: • Esitämme uutena toimenpiteenä, että Suomi osallistuu proaktiivisesti maatalouden seuraavan rahoituskehyksen uudistustyöhön (ns. beyond CAP27). • Esitämme, että biokaasun investointituet kirjataan ilmastosuunnitelmaan täsmällisemmin ja kattavammin. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että otetaan pikaisesti käyttöön ravinnekiertokorvaus maatalouden ilmasto- ja ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Esitämme, että ravinnekiertokorvaus kohdistettaisiin erityisesti isoille keskitetyille biokaasulaitosinvestoinneille, ja se olisi käytössä vähintään vuoteen 2030 asti. Rakennusten erillislämmitys • Esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasu otetaan mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitteeseen (koskee teollisuutta, työkoneita, lämmitystä) pikaisesti. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että EU:n päivitetyn energiaverodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, ja ylipäätänsä energiaverotuksen muuttamisen yhteydessä, varmistetaan kestävien uusiutuvien polttoaineiden kohtuullinen kokonaisverotaso suhteessa muihin käyttövoimaratkaisuihin. Työkoneet: • Esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasu otetaan mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitteeseen (koskee teollisuutta, työkoneita, lämmitystä) pikaisesti. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että EU:n päivitetyn energiaverodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, ja ylipäätänsä energiaverotuksen muuttamisen yhteydessä, varmistetaan kestävien uusiutuvien polttoaineiden kohtuullinen kokonaisverotaso suhteessa muihin käyttövoimaratkaisuihin. Jätehuolto: • Esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasun tuotantolaitokset otettaisiin mukaan teollisuuden alempaan sähköveroluokkaan pikaisesti. • Esitämme, että biokaasu otettaisiin jollain tapaan mukaan valmisteilla olevaan green deal -sopimukseen. • Esitämme uutena toimenpiteenä varmistamaan, että orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskevien poikkeuslupien määrä minimoidaan. • Biojätteen kierrättämisen tehostamiseksi esitämme uutena toimenpiteenä, että KAISU:ssa asetetaan sitova valtakunnallinen biojätteen kierrätystavoite vuodelle 2030. Teollisuus ja muut päästöt: • Esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasu otetaan mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitteeseen (koskee teollisuutta, työkoneita, lämmitystä) pikaisesti. • Esitämme uutena toimenpiteenä, että EU:n päivitetyn energiaverodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, ja ylipäätänsä energiaverotuksen muuttamisen yhteydessä, varmistetaan kestävien uusiutuvien polttoaineiden kohtuullinen kokonaisverotaso suhteessa muihin käyttövoimaratkaisuihin. Julkiset hankinnat: • Julkisten organisaatioiden hankinnoilla tulee pyrkiä edistämään uusiomateriaalien käyttöä ja kysyntää. Hankintakäytäntöjen ja -kriteerien kehitys uusioraaka-aineiden käyttöä tukeviksi on yksi keino valjastaa julkisten hankintojen potentiaali kiertotalouden edistämiseen. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Ehdotamme uudeksi toimenpiteeksi julkisten hankkijoiden green dealia, jossa julkiset toimijat sitoutuisivat uusiomateriaalien käytön edistämiseen.
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • -
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ks vastaus koskien koko suunnitelmaa. Laskekaa sellainen vaihtoehto, jossa selvitetään realistisesti enin mitä kullakin sektorilla laskennallisesti olisi teoreettisesti mahdollista tehdä.
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastosuunnitelmassa on nostettu esille ansiokkaasti kuluttajien ja julkisen sektorin toimien vaikutus liikenteen päästöjen vähentämiseen. Myös yritysten vapaaehtoiset toimet olisi tärkeää nostaa esiin omana toimenpideryhmänään, sillä monilla yrityksillä on jo nyt erittäin kunnianhimoiset yhteiskuntavastuun tavoitteet, jotka sisältävät myös liikkumiseen ja kuljetuksiin ja logistiikkaan vaikuttavia toimia. Esimerkkinä tästä ovat muun muassa työsuhdeautot, jotka ovat tyypillisesti osana yrityksen laajempaa ympäristö- ja yhteiskuntavastuun strategiaa. Työsuhdeautoissa täyssähköautojen osuus kasvaa tällä hetkellä jo nopeammin kuin kotitalouksien hankinnoissa. Erityisesti tavaraliikenteessä yritysten vapaaehtoisten toimien merkitys on suuri, sillä vielä toistaiseksi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevan kaluston investointikustannukset ovat selvästi perinteistä teknologiaa korkeammat ja vähäpäästöinen teknologia edellyttää yrityksiltä suhteellisen suuria investointeja. Monet yritykset ovat asettaneet itselleen hiilineutraalius- tai hiilinegatiivisuustavoitteita, jotka edellyttävät esimerkiksi käytettävän kuljetuskaluston nopeaa käyttövoimamurrosta. Tällä hetkellä yritysten asettamien vapaaehtoisten toimien merkitys on tunnistettavissa suurimmaksi yksittäiseksi tieliikenteen tavarankuljetusten sähköistymisen ajuriksi.
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Maatalous on ainoa taakanjakosektorin sektori, jolla päästöt eivät ole 2000-luvun aikana vähentyneet, ja KAISU-luonnoksessa esitetty maataloussektorin päästövähennystavoite vuodelle 2035 (-0,5 Mt) on sekä muiden taakanjakosektorin sektoreiden päästövähennystavoitteisiin (esimerkiksi liikenne) että hallituksen omaan maatalouden kokonaisuuden päästövähennystavoitteeseen peilaten liian vaatimaton. Maatalouden (ympäristö)tuet tulisi kohdentaa nykyistä paremmin todennettaviin päästövähennyksiin ja vaikuttavampiin toimiin. Nykyisessä ilmastosuunnitelman luonnoksessa liikenteen osuus sisältää sellaiset päästövähennyskeinot, joilla on mahdollista päästä liikenteen vuoden 2030 päästövähennystavoitteeseen. Haaste on siinä, että suunnitelma sisältää keinoja, joiden poliittinen valmistelu on yhä kesken tai toimenpiteistä ei tosiasiallisesti ole vielä päätetty. Tämä tarkoittaa, että jos tällaiset toimenpiteet eivät etene, päästövähennystavoitteet karkaavat, ellei niiden tilalle luoda vastaavia päästövähennyksiä aikaansaavia toimenpiteitä. Suunnitelman olisi tärkeää tiedostaa tämä. Esimerkiksi liikenteen puolella ilmastosuunnitelman laskelmat osoittavat, että sekä EU-päästökauppa ja jakeluvelvoitteen kasvattaminen olisi toteuttava, jotta päästövähennystavoitteisiin on mahdollista päästä. SAK:n näkemyksen mukaan päästökauppaa ei tule toteuttaa ilman kompensaatiota. Jos päästökauppa etenee, EU-tasoinen ratkaisu on ensisijainen vaihtoehto. Nämä huomiot kompensaatiosta ja konkreettiset esitykset kompensaation toteuttamisesta tulisi kirjata ilmastosuunnitelmaan.
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Mikäli kaikki suunnitelmassa pohditut toimet aiotaan toteuttaa, välittömille lisätoimille ei liene tarvetta. Tämä ei ole suunnitelman tekstin perusteella kuitenkaan täysin selvää, jolloin lisätoimienkin tarpeen arvioiminen on haasteellista.
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Edellä esitetyt lisätoimet liikenteen, maatalouden, erillislämmityksen ja työkoneiden päästöjen vähentämiseksi. Varsinkin liikenteen osalta kunnianhimoa tulisi lisätä.
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Sahateollisuuden esityksen toimenpiteiden kehittämiseksi on pääosin esitetty edellisissä asiakohdissa.
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Taakanjakosektorin päästötavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia kaikilla taakanjakosektoreilla. Suunnitelma muodostaa kuitenkin kokonaisuuden ja eri toimien tulee olla johdonmukaisia ja vaikuttavia, jonka vuoksi tulisi jatkaa laaja-alaisten vaikutusarviointien laadintaa. VTT on paraillaan toteuttamassa HIISI-jatkoselvitystä, jossa arvioidaan, mikä on päästövähennysten määrä hallituksen päätösten perusteella. Jatkoselvityksessä laaditaan myös kansantaloudelliset vaikutusarviot. HIISI-hankkeessa laadittujen arvioiden perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että ns. päästökuilu, eli lisäpäästövähennysten tarve verrattuna jo tehtyihin päätöksiin on 3-5 Mt CO2-ekv. vuonna 2030, mutta laskelmat tarkentuvat helmikuun 2022 aikana.
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Esitämme uutena toimenpiteenä, että EU:n päivitetyn energiaverodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, ja ylipäätään energiaverotuksen muuttamisen yhteydessä, varmistetaan kestävien uusiutuvien polttoaineiden kohtuullinen kokonaisverotaso suhteessa muihin käyttövoimaratkaisuihin. Esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasun tuotantolaitokset, mm. kotitalouksista erilliskerätyn biojätteen käsittelylaitokset, otettaisiin mukaan teollisuuden alempaan sähköveroluokkaan pikaisesti. Kierrätysteollisuus otettiin mukaan teollisuuden alempaan sähköveroluokkaan 1.1.2022, mihin on olemassa kattavat perustelut. Biokaasun tuotantolaitosten ei kuitenkaan katsota kuuluvan kierrätysteollisuuteen, koska se kuuluu toimialaluokituksessa eri pääluokan alle. Käytössä oleva toimialaluokitus TOL2008 ei ole ajan tasalla kiertotaloustoimintojen osalta, minkä vuoksi sen hyödyntäminen sellaisenaan ei ole toimiva malli määriteltäessä kierrätysteollisuutta. Sähköveron näkökulmasta biokaasun tuotantolaitosta ei nyt katsota teolliseksi toiminnoksi, mutta esimerkiksi biodieselin valmistus katsotaan olevan teollisuutta. Mielestämme biokaasun tuotanto kotitalousbiojätteestä ja muista jätevirroista on malliesimerkki kierrätysteollisuudessa ja kiertotaloudesta ylipäätänsä.
        • Metsäteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Vuotuisen 300 miljoonan euron lisärahoituksen perusväylänpitoon tulee olla pysyvä ja rahoitusta tulee suunnata myös alempiasteisille väylille ja yksityisteille. Rahoituksen kohdentamisessa oleellista on teollisuuden ja viranomaisten välinen vuoropuhelu. Hyväkuntoiset väylät mahdollistavat myös ajoneuvokaluston mittojen ja massojen kehittämisen, joka on merkittävä keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Metsäteollisuuden yli 76-tonnisen kaluston HCT (high capacity transport) -kokeiluhankkeissa 84-104 -tonniset ajoneuvoyhdistelmät ovat vähentäneet raakapuu- ja hakekuljetusten polttoaineenkulutusta ja päästöjä 5-20 prosenttia per kuljetettu tonni. Myös isommat junavaunut ja junat eli LHT-junat (larger and heavier trains) on samoista syistä kannatettava kehityspolku. Asiaa koskeva Traficomin, Väyläviraston ja Oulun yliopiston hanke tuonee lisätietoa infran soveltuvuudesta LHT-junille. Myös päästövähennyspotentiaali ja vaikutukset logistiikan kilpailukykyyn tulisi huomioida. Toivomme, että KAISU:n yhteydessä linjattaisiin selvästi yli 76-tonnisen kaluston käyttöönoton laajamittaisesta mahdollistamisesta ja aikataulutuksesta. Näiden toimien sijaan suunnitelma tuntuu fossiilittoman liikenteen tiekartan kautta painottavan tavaraliikenteen kuljetusten siirtymistä teiltä raiteille ja vesiteille. Toimialamme luonteen vuoksi merkittäviltä osin tieliikenteen kuljetuksia ei voida siirtää muiden kuljetusmuotojen varaan. Jalostamamme pääraaka-aine eli puu kasvaa metsissä kautta maan minkä vuoksi autokuljetukset ovat välttämättömiä. Jo nykyisellään rautatie- ja vesikuljetuksille on merkittävä rooli ja osuus metsäteollisuuden kuljetuksissa. Eri kuljetusmuodoilla on muutakin luontaista työnjakoa, eikä laajamittainen siirtyminen raide- tai sisävesikuljetuksiin ei ole mahdollista. Merkittävästi nykyistä enemmän panostamalla rataverkon kattavuuteen, palvelukykyyn ja sähköistykseen voidaan asiaan vaikuttaa, mutta sekään ei poistaisi tarvetta etenkään lyhyemmän matkan raaka-ainekuljetuksille rekoilla. Tiekuljetuksilla on joka tapauksessa rooli myös rautatie- ja vesikuljetusketjujen alkukuljetuksissa. Kansallisista liikenteen polttoaineverojen noston ja kansallisen liikenteen päästökaupan valmistelu tulisi lopettaa. Näiden sijaan tulisi vakavasti etsiä keinoja liikenteen kuljetuskustannusten alentamiseksi. Mikäli ilmastotoimet heikentävät kuljetusten suhteellista kilpailukykyä tulisi niiden vaikutukset vientiteollisuudelle paikata laskemalla kansallisesti polttoaineiden kustannus- ja verorasitetta. Liikenteen verotusta tulee uudistaa tavalla, joka ei heikennä ammattiliikenteen kilpailukykyä ja säilyttää yritysten investointikykyä
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tarvitsemme siis Suomeen ruokapaneelin, jossa kokonaisvaltaisesti sovitaan ruokaketjun panostuksista ilmastotoimenpiteisiin ja samalla kustannusten kohdentamisessa tasapuolisesti ruokaketjuun, tukipolitiikaan ja kuluttajahintoihin. Tämän avulla on mahdollista luoda kokonaiskestävä ruuantuotantomalli, jonka avulla Suomi selviää nykyisistä ja tulevista ruuantuotannon haasteista.
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman räikeimmät puutteet ovat kulutuksen päästöjen vähentämisessä. Suunnitelman mukaan kulutuksen päästöt pitäisi saada pudotettua noin neljännekseen vuoteen 2030 mennessä. Tästä huolimatta suunnitelman toimenpiteiden arvioidaan vähentävän taakanjakosektorille kohdistuvia kulutuksen päästöjä vain noin kolmanneksella (ks. vastaus 10b kulutuksen päästöistä). On ensiarvoisen tärkeää, että kulutuksen päästöjen vähentämiselle asetetaan tieteeseen perustuva numeerinen tavoite. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee ottaa käyttöön ohjauskeinoja, joilla vähennetään huomattavasti varsinkin suuripäästöisimpien tuotteiden ja palveluiden kulutusta. Yksi keskeisistä toimenpiteistä on se, että laajennetaan päästöjen hinnoittelua kulutustuotteissa ja palveluissa. Syksyn budjettiriihessä aiheesta päätetty selvitys on syytä toteuttaa mahdollisimman ripeällä aikataululla, jotta sen tulokset saadaan käyttöön. Suomen tulisi käynnistää selvitystyö niin sanotun hiiliosingon käyttöönotosta. Vaikutusten kompensoiminen tuloeroja samalla pienentäen mahdollistaisi uusien päästöverojen (kuten päästöperusteinen vero kulutustuotteille tai lentovero) asettamisen ja olemassaolevien päästöverojen (kuten polttoainevero) korottamisen oikeudenmukaisella ja ilmastopolitiikan yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä tukevalla tavalla.
        • Lämmitysenergia Yhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Uusiutuvan polttoöljyn huomioiminen yhtenä vaihtoehtona päästöjen pienentämiseksi kiinteistöjen erillislämmityksessä.
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Turpeen poltosta tulee luopua mahdollisimman pian myös niissä laitoksissa, jotka eivät ole päästökaupan piirissä.
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ehdotamme seuraavia lisätoimia tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi: - Jätteenpolton päästöjen vähentäminen: jätteenpolton siirto taakanjakosektorilta päästökauppasektorille, ensimmäisessä vaiheessa kansalliseen päästökauppaan - vaihtoehtoisesti jätteenpolttovero - Syntypaikalla lajittelematta jäävän sekalaisen jätteen veron mahdollisuuksien selvittäminen - Kierrätysmateriaalien ja -raaka-aineiden käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa green dealin avulla (esimerkiksi infrarakennushankkeet) - Ravinnekiertokorvauksen lanseeraaminen maatalouden ilmasto- ja ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Esitämme, että ravinnekiertokorvaus kohdistettaisiin erityisesti isoille keskitetyille biokaasulaitosinvestoinneille, ja se olisi käytössä vähintään vuoteen 2030 asti. - Biokaasun ottaminen mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitteeseen (teollisuus, työkoneet, lämmitys). - Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskevien poikkeuslupien määrän vähentäminen
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • WWF Suomen mielestä biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta ei tule nosta yli 34 prosentin, mikä on KAISU-luonnoksessa sivulla 158 mainittu mahdollisena lisätoimenpiteenä. Sen sijaan Suomessa tulee ottaa käyttöön päästökauppamekanismi fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen varmistamiseksi liikenteessä ja työkoneissa. WWF Suomen mielestä KAISU-luonnosta tulee vielä täydentää maatalouden toimenpiteillä. Tämä olisi mahdollista nyt, kun kansallinen CAP-suunnitelma on valmistunut.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Säännöllinen vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on tärkeää asian edistämiseksi.
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ks. Osa-alueen Liikenne avovastaus.
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • - MaaS-toimien edistäminen tuottamalla kaikkien toimijoiden käyttöön henkilöliikennealusta, jossa asiakkaat ja palveluntuottajat kohtaavat ja jossa MaaS-palvelutuottajien on avattava tietonsa myös kilpailijoiden käyttöön. - Biosekoitevelvoitteen sijasta vaatimustaso elinkaarenaikaisille ilmastopäästöille - Avoimen lähdekoodin yhteistyö- ja päästölaskentajärjestelmä kunnille - Anestesiakaasujen talteenottovelvoite - Maaaseutukulttuurin huomioonotto ja sidosryhmätoiminta turvepeltoja ratkaistaessa ja muutenkin. - Ympäristömerkkien lisäksi kulutuksen vähentämiseen pyrkivä huonojen tuotteiden mustamaalaus.
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • - Kasvatus- ja koulutussektorin vahvempi huomioiminen suunnitelmassa. - Kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa saatujen kokemusten ja tietotaidon systemaattisempi hyödyntäminen. - Osaamisen ennakoinnin vahvempi tunnistaminen. - Luontokadon ja ilmastotoimien vahvempi yhteenkytkeminen. - Tarve koulutusviennin ja kehitysyhteistyön mahdollisuuksien tunnistamiselle.
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Maatalouden tuottavuuteen ja resurssitehokkuuden lisäämiseen tarvitaan täsmäviljelyn edistämistä digitalisaatiolla eli älymaataloudella sekä maan kasvukunnon perusparannuksia (vesitalous, kalkitus) toimen onnistumiseksi. Täsmäviljelyyn siirtymiseen kannustaminen on välttämätöntä, mutta vaatisi perustaksi ja edellytykseksi maan kasvukunnon, viljavuuden, kasvinjalostuksen sekä IPM- kasvinsuojelun ja tasapainoisen täsmälannoituksen merkityksen korostamista. Pohjoisen sijainnin takia, 60 asteen pohjoispuolella, toteutuva maanviljely vaatii työkalupakkiin mahdollisen laajan kokoelman maanmuokkaus- sekä kylvömenetelmiä myös jatkossa. Vaihtoehtoja on pidettävä tarjolla, joiden hyödyntäminen päätetään lohko- ja vuositasolla. Tätä edesauttamaan tarvitaan laajempaa panostusta tutkimukseen monien menetelmien kohdalla eri puolella Suomea, jotta saadaan kaikki maalajit otettua huomioon.
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Toivon aktiivista keskustelua eri alojen välille sekä päättäjien, sidosryhmien ja tavallisten kansalaisten välille. KAISU-tavoitteiden etenemisestä ja toteutumisesta voisi tiedottaa aktiivisesti esimerkiksi medialle suunnatuissa tiedotustilaisuuksissa. Ympäristöministeriön pitämä tiedotustilaisuus (ilmasto/luontokato) poiki heti uutisia valtamediassa ja nosti tärkeitä teemoja esille. Tätä samaa laajaa tiedotusta ja mediahuomion tuomaa näkyvyyttä toivoisin näille ilmastopolitiikan suunnitelmille myös. Tämä lisäisi kiinnostusta aiheeseen ja suunnitelman etenemisen seuraaminen antaisi tunteen, että asiat oikeasti menevät eteenpäin. Ilmastopolitiikka ei tuntuisi enää niin etäiseltä.
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suunnitelmassa esitetyissä keinoissa vähentää ilmastonmuutosta ja parantaa ilman laatua ei ole huomioitu kulutuksen vähentämistä. Se mainitaan sivumennen liikennesuoritteiden yhteydessä. Kulutuksen/ käytön/ ilmiön vähentämisen tulisi olla yhtenä keskeisenä keinona etenkin liikenteen, mutta myös energian, liha- ja maitotuotannon ja tavaroiden tuoton ja käytön kohdalla.
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kunnille tai maakunnille tulisi asettaa velvoite sisällyttää ilmastosuunnitelmaan myös erillisselvitykset liikenteen päästöjen vähentämiselle sekä rakennusten lämmityksen päästöjen vähentämiselle. Rakennusten erillislämmityksessä lainsäädännöllisesti keskeinen keino on pakollisten kuntotarkastusten teettäminen kaikissa rakennuksissa 10 vuoden välein. Tarkastuksessa katsottaisiin myös energiankulutus ja annettaisiin vinkkejä asumisen päästöjen vähentämiseen. Liikenteen osalta keinoja olisi työmatkakustannusten korvausten poistaminen oman auton käytöstä eli työmatkakorvaus rajattaisiin vain julkisen liikenteen käytölle. Teollisuudelle tulee asettaa kunnianhimoiset ja velvoittavat päästövähennystavoitteet sekä muuttaa teollisuudelle osoitettuja yritystukia sellaisiksi, jotka kannustavat päästöjen vähentämiseen. Kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseksitulisi asettaa perälaudaksi henkilökohtaisten päästökiintiöiden toteuttaminen sekä mahdollisesti myös siihen liitettävä henkilökohtainen päästökauppa, jonka valmistelua tulisi jo nyt valmistella. Valmistelussa tulisi huomioida oikeudenmukaisuuskysymykset.
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Maatalouden tutkimusta, jossa keskitytään aidosti tuotantomenetelmiin ja -tekniikoihin. Tällä hetkellä maataloustutkimuksen painopiste on vääristynyt siten, että politiikka ja erityisesti ympäristö- ja ilmastopolitiikka on vienyt resursseja varsinaisen tuotannon tutkimukselta. Politiikan tutkiminen on turhaa, mikäli tuotantoa ei kannata harjoittaa eikä siihen anneta kunnollisia ja laajasti hyväksyttyjä välineitä. Suomalainen maatalous voi vastata ilmastohaasteisiin, jos sille annetaan oikeat välineet, riittävät resurssit ja työrauha.
        • Invalidiliitto ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Liikennejärjestelmän tehostamisen yhteydessä on yhdeksi tavoitteeksi kirjattu henkilöautojen suoritteiden kilometrimäärien kasvun loppuminen 2020-luvulla. Tässä yhteydessä Invalidiliitto muistuttaa, että moni vammainen ihminen tarvitsee oman auton vammastaan johtuen voidakseen liikkua yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti, koska käytössä ei ole sopivaa esteetöntä julkista liikennettä, kuljetuspalvelut ovat riittämättömät sekä maantieteelliset olosuhteet puoltavat oman auton käyttöä. Tästä johtuen on tärkeää, että vammaiset ihmiset voivat kuitenkin osallistua ilmastotalkoisiin ja sen mahdollistaisivat riittävät taloudelliset tukimuodot vähäpäästöisen tai sähköauton hankintaan. Invalidiliitto muistuttaa, että hybridi- tai täyssähköautojen latauspaikkojen tulee olla esteettömiä ja latauspisteiden asentamisessa tulee huomioida niiden käyttäjinä lyhytkasvuiset, pyörätuolia tai muita liikkumisen apuvälineitä käyttävät ihmiset. Laki sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä rakennuksessa sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ohjaakin siihen, että ko. lain 5 §:n 3 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa tarkoitetuista latauspisteistä vähintään yhden kaikkien käytössä olevan latauspisteen tulee olla asennettuna pysäköintipaikkaan, joka on vähintään 3,6 metriä leveä ja vähintään 5,0 metriä pitkä. Tämä noudattaa VN:n asetuksen rakennuksen esteettömyydestä määritelmää liikkumis- ja toimintaesteisen henkilön käyttöön tarkoitetusta autopaikasta. Invalidiliitto kannattaa, että jatketaan ja korotetaan yksityisen latausinfran tukea taloyhtiöille. Lisäksi on kannatettavaa, että tuki laajennetaan kattamaan myös työpaikat.
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suunnitelma sisältää suuren joukon hyvin perusteluja ehdotuksia uusiksi ohjauskeinoiksi ja toimenpiteiksi. Näiden keinojen riittävyyttä ja niiden vaikuttavuuteen liittyviä epävarmuuksia sekä tarvetta lisätoimille on kuitenkin mahdoton tarkasti arvioida, koska suunnitelma ei si-sällä konkreettista aikataulua erilaisten toimien mitoituksesta ja ajoituksesta. Osa ohjaus-keinoista on ehdollisia lähitulevaisuuden EU linjauksille ja päätöksille, markkinoiden kehit-tymiselle (erityisesti liikenteen päästöjen osalta) ja kulutustottumusten muutoksille mm. COVID 19 kriisin seurauksena. Tulevissa suunnitelmissa mm. megatrendien seikkaperäi-sempi tunnistaminen oletusten taustalla antaisi paremman pohjan arvioida vaikuttavuutta. Lisäksi perustelu sille miksi toimenpide on aidosti lisäinen auttaisi arvioita.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vainonen Hannu
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • s. 47 OKM kommentti: Raportointia ja seurantaa koskevassa osiossa keskitytään post-ante -seurantaan, kun esim. EU:n ilmastotoimien puolella ehdotetaan myös ennakoivia toimia, esim. arviointia ennen rahoituksen myöntämistä. Tämän näkökulman voisi ottaa huomioon, koska sillä voidaan nopeuttaa toivottuja muutoksia.
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • STTK:n mielestä kiertotalousajattelu on otettava osaksi julkista talouspoliittista suunnittelua ja strategisia toimenpiteitä. Suuret kiertotalouden päästövähennykset on mahdollista saada aikaan taakanjakosektorilla. Kuntien hiilineutraaleja kiertotaloustoimia (mm. julkiset hankinnat) tulisi edistää. Tärkeää on lisätä kuluttajien tietoutta kiertotalouden mahdollisuuksista ja vaikutuksista taloudellisin kannustein, koulutuksen ja uudenlaisen helposti saatavan ja vertailukelpoisen informaation avulla. Tavaroiden ulkomaille ulottuvat tuotanto- ja kulutusketjut ja niiden vaikutukset pitää saada näkyviksi. Sen jälkeen niihin voidaan myös puuttua. Tässä erilaiset laajasti tunnustetut merkit ja sertifikaatit ovat tärkeitä. Digitalisaation innovaatioilla voidaan seurata kiertotalouden vaikutuksia yhteiskuntaan.
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Seurataan muuta Eurooppaa päästövähennyksissä. Suomi on ollut edelläkävijä, nyt on aika odottaa, että muut saa meidät kiinni.
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Ks. yllä avointen kohtien vastaukset
        • Loikkanen Tellu
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Ehdotan kansalaisista osittaisella satunnaisotannalla kootun kansalaisfoorumin perustamista koostamaan asiantuntija-alustusten sekä puntaroivien keskustelujen pohjalta ehdotuksia ilmasto- ja luonnonsuojelutoimista. Eduskunnan olisi käsiteltävä kansalaisfoorumin ehdotukset. Lisätietoa kansalaisfoorumista: https://elokapina.fi/citizens-assembly/
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Vetyteknologian kiriminen. Autoteollisuudelle velvoite tuottaa kaasu autoja. Tuulivoiman lisärakentaminen. Kunnat mukaan aurinko energian tuottamiseen. Maankäyttösektorille kielto kaavoittaa metsiä. Ekologisten käytävien ennallistaminen. Liikennenopeuksien alentaminen. Liikennesuoritteen laskemiseksi tehtävä kaikki. Raideliikenteen lisääminen. Viherrakentamista lisää kaupunkeihin ja taajamiin. Huviveneille käyttövero.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Sähköautojen latausinfran lisääminen, hyvät nettiyhteydet mökeillä ja maaseudulla, ympäristöystävällinen ja vähähiilisyyttä edistämä kaavoitustyö.
        • 14 Suunnitelman ympäristö-, talous- ja sosiaaliset vaikutukset
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman vaikutusarvioinnit ovat puutteellisia tai ne uupuvat kokonaan. On muistettava, että ilmastopolitiikkaa ei voida toteuttaa irrallaan reaalimaailmasta.
        • Autoliitto ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman vaikutusten arviointia pitää tehdä huolellisesti ja tietoja päivittäen. Arvioinnissa on huomioitava sekä kansallisten että EU:ssa jo valmisteilla olevien lukuisten toimenpiteiden yhteisvaikutukset. Tiukoista päästövähennystavoitteista huolimatta on pystyttävä varmistamaan kotitalouksien ja elinkeinoelämän toimeentulo ja toimintamahdollisuudet Suomessa. Liikkumiskustannusten nousun ja liikkumisen mahdollisen rajoittamisen vaikutukset rakennetun ympäristön arvoon on myös arvioitava. Pelkkien suorien vaikutusten arviointi ei riitä, vaan myös välilliset vaikutukset on otettava huomioon. Kustannuskumulaatio ei saa haitata kotitalouksien ja yritysten kilpailukykyä.
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • MTK-EP katsoo, että suunnitelmassa ei esitetä riittävästi vaikutusarvioita. Maa- ja metsätalous ovat kokonaisuutena merkittäviä taloudellisia sektoreita maassamme (ruokaa, raaka-aineita, vientituloja), mutta tämä helposti unohdetaan, kun ko. sektorit ovat koko ajan ilmastopolitiikan tähtäimessä. Tämä tuntuu myös epäoikeudenmukaiselta, koska kyseiset sektorit ovat myös ainoat, jotka sitovat luonnollisesti hiiltä. Ilmastotoimien vaikutusarvioita tulee tehdä monesta näkökulmasta. Arvioinnissa tulee myös ottaa huomioon oikeudenmukaisuus eri väestöryhmien ja alueiden näkökulmasta.
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa ei tuoda esille kuinka merkittävä vaikutus puun pienkäytöllä on suurelle osalle kotitalouksista, sillä he voivat hankkia klapeja/halkoja omistamistaan tai sukulaisten metsistä, jolloin he voivat hillitä energiaköyhyyttä energian ja erityisesti fossiilisten energialähteiden kallistuessa. Samoin vaikutusarviossa ei tule esille kuinka merkittävää on tarjota vaihtoehtoja liikenteen vähäpäästöisyyskehityksessä vielä kalliiden ja vaillinaisesti käytettynä saatavilla olevien sähköautojen rinnalla biokaasu- ja korkeaseospolttoaineita käyttävillä ajoneuvoilla; uusilla ja käytetyillä. Biopolttoaineiden tuotantoon ja jakeluketjuun liittyy selvästi merkittävämpi kokonaistyöllistävyys kuin nykyisten fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen tai sähköautojen käyttöön. Tätä ei tuoda esille.
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Rakennusteollisuus RT yhtyy tämän kohdan osalta EK:n ja Teknologiateollisuus ry:n esittämiin huomioihin.
        • Iso-Heiko Ronja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa on huomioitava vahvemmin oikeudenmukaisuusnäkökohdat, mm. tarkastelemalla kustannusten kohdentamista niille tahoille, jotka ovat suuripäästöisimpiä.
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa on huomioitu ilmastonmuutoksen ja ilmastotoimien vaikutukset yhdenvertaisuuteen. Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan ole ainoa perus- tai ihmisoikeus, johon ilmastonmuutos ja ilmastotoimet vaikuttavat. Esimerkiksi oikeus omaan kulttuuriin, oikeus työhön ja elinkeinovapauteen, oikeus itsemääräämisoikeuteen ja pahimmillaan oikeus elämään voivat olla vaarassa ilmastonmuutoksen ja ilmastotoimien riittämättömyyden vuoksi. Ihmisoikeuskeskus katsoo, että suunnitelmassa tulisi selvittää sen vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin laajemmin kuin vain yhdenvertaisuuden osalta. Suunnitelmassa on myös arvioitu ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta. Oikeudenmukaisuuden käsite ei ole helposti määriteltävä, ja se on subjektiivinen. Ihmisoikeuskeskus esittääkin, että oikeudenmukaisuuden käsitettä tarkennettaisiin niin, että se pohjautuisi perustuslain perusoikeuksia käsittelevään 2 lukuun ja Suomea velvoittaviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Suunnitelma huomioi jossain määrin yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäksi myös sukupuolivaikutuksia. Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa tulee ottaa huomioon ilmastotoimien sukupuolivaikutukset niin työelämässä kuin muuallakin. Näiden osalta viitataan ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutusten arviointiin. Arviointi onkin kohtalaisen laaja, mutta sitä tulisi avata myös suunnitelmassa laajemmin. Arvioinnin mukaan miesvaltaiset alat saavat ilmastotoimissaan tukia ja usein matalapalkkaiset naisvaltaiset alat jäävät ilman tukitoimia. Samalla julkaisussa todetaan, että naiset ovat usein valmiimpia tukemaan ilmastotoimia ja käyttävät esimerkiksi enemmän joukkoliikennettä, mutta alhaisemman tulotason ja teknisen kiinnostuksen puutteen vuoksi vaihtavat harvemmin esimerkiksi hintaviin sähköautoihin. Sukupuolivaikutusten ja tukitoimien arvioinnin ei soisi jäävän vain tuloerojen tasolle, sillä ilmastotoimien vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta voidaan ja tulee lisätä tuloeroista riippumatta. Suunnitelmassa on tärkeää huomioida myös eri ihmisryhmien, kuten lasten, saamelaisten tai vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden erityistarpeet. Lisäksi tulisi huomioida, että ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisella alueella ilmenevät nopeammin ja voimakkaammin kuin muualla. Erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset saamelaisten elinolosuhteisiin, perinteisiin elinkeinoihin, kulttuuriin, hyvinvointiin ja jopa olemassaoloon ovat hyvin erilaiset kuin pääkaupungissa, harvaan asutulla maaseudulla tai esimerkiksi saaristossa. Tämän vuoksi keskipitkän aikavälin suunnitelmassa on otettava paremmin huomioon ilmastotoimien erityiset vaikutukset saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Nyt saamelaisten osalta huomioidaan lähinnä työkoneiden käyttöön ja lähiruoan tuotantoon liittyvät haasteet ja mahdollisuudet.
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Lausuttavana olevan suunnitelman mukaan vaikutukset kansantalouteen syntyvät ennen kaikkea lisäinvestoinneista energiateknologiaan, energiatehokkuuden lisäämiseen ja tuotantoprosesseihin sekä muun muassa liikenteen sähköistymiseen. Suunnitelman aikahorisontissa teollisuuden ja koko globaalin talouden rakenne muuttuu merkittävästi vähähiilisemmäksi. Se, kuinka suuret kustannukset suunnitelman mukaisesta toimenpidekokonaisuudesta Suomen kansantaloudelle riippuu siitä, kuinka hyvin pystymme sopeuttamaan taloutemme rakennetta vastaamaan globaalia kysynnän muutosta. Arvioitaessa toimenpidekokonaisuuden taloudellisia vaikutuksia keskeiseen asemaan nousevat mallinnuksen skenaariot ja niitä koskevat oletukset. Peruskenaarion osalta keskeistä on se, miten globaalin kysynnän rakenteen oletetaan kehittyvän ja toisaalta politiikkaskenaarion osalta se, luovatko siihen sisällytetyt oletukset uutta, globaalia kysyntää vastaavaa tuotantokapasiteettia Suomeen. Edellä mainittujen näkökohtien analysointiin skenaariolaskennassa käytetty malli on ongelmallinen (Juha Honkatukia, 2021). Malli ei ilmeisesti taivu siihen, että vähähiilisyyteen johtavat investoinnit vahvistaisivat yritysten (laadullista) kilpailukykyä vähähiilisyyttä suosivassa markkinassa. Mallinnuksessa investointikustannukset jäävät täysimääräisesti rasittamaan yksikkötyökustannuksia ilman vastinetta kilpailukyvyssä ja yritysten kustannuskilpailukyky heikkenee. Samaan aikaan vientimarkkinoiden preferenssien muuttuminen vähähiilisiä tuotteita suosivaan suuntaan on vaikeasti käsiteltävissä. Näin ollen WAM-vientilaskelmiin liittyvät skenaariot ovat todennäköisesti liian pessimistisiä. Tämä heijastuu myös kokonaistuotannon kehittymistä koskeviin arvioihin ja jopa lopputuleman etumerkkiin. WAM-laskelman ytimessä on malliperustainen arvio siitä, kuinka suuri päästökustannusshokki tarvitaan siihen, että päästötavoitteiden vaatimat investoinnit toteutuisivat. Tarkastelu perustuu historiassa havaittuihin relaatioihin. Nykytilanteessa monet yritykset odottavat vähähiilisen kysynnän kasvavan. Siksi ne investoivat puhtaisiin ratkaisuihin myös ilman politiikalla luotua kotoperäistä kustannuspainetta. Tästä CLC:n jäsenyritykset ovat hyvä esimerkki. Jos kansallisen politiikkavetoisen hintashokin tarve osoittautuu WAM-skenaariota pienemmäksi, kotitalouksien käytettävissä olevaa tuloa heikentävä hintapiikki jää mallinnettua pienemmäksi. Silloin ostovoima kehittyy esitettyä suotuisammin. Siksi myös yksityisen kulutuksen supistumista ennakoiva mallitulema voi olla liian suuri. Kaisu-luonnoksessa oleva teksti on tältä osin epäselvä (s. 177-178). Työllisyyden rakennemuutosta käsitellään sivulla 178. Skenaariolaskelmien peruskivi on Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennuste, joka määrittää tarjolla olevan työvoiman määrän. Kun malli tuottaa investointivetoisesti kasvavaan jalostussektoriin lisätyövoiman tarpeen, työntekijöitä ei yksinkertaisesti riitä palvelualoille. Palvelusektorin (ml. hoiva-ala, opetustoimi ja sote-sektori jne) työllisyys määräytyy laskelmissa siis residuaalina. Kyseinen residuaali raportoidaan sivulla 178. Palvelualojen työllisten määrän supistuminen 32 000 hengellä vuoteen 2050 mennessä on eräänlainen painelaskelma, joka kertoo kuinka suuri ongelma työvoiman riittävyys on. Tässä on kyse maahanmuuttopolitiikasta ja mm. hoiva-alan työehdoista. Käsityksemme mukaan mallinnus ei pysty huomioimaan vihreän siirtymän mahdollistamia työpaikkoja. Esimerkiksi UK:n kansallisen kantaverkkoyhtiön selvityksen mukaan maan hiilineutraaliustavoite luo noin 400 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. Vastaavasti pohjois-Ruotsin vihreän teollisuuden keskittymän (mm. SSAB, LKAB, Northwolt) arvioidaan luovan noin 50 000 uutta työpaikkaa. Myös IEA on arvioinut vihreän siirtymän työllisyysvaikutusten olevan huomattavat (Taulukko 2.1 tämän luvun lopussa). Jos vientiä ja yksityistä kulutusta koskevat näkymät ovat liian pessimistiset, myös talouskasvua ja työllisyyttä koskevat skenaariot ovat liian pessimistiset. Tämä kyseenalaistaa kokonaistuotannon vuoteen 2050 ulottuvan (minimaalisen) miinusmerkin. On myös huomattava, että miinus on niin pieni, että jo pieni osa yllä mainituista duubioista riittää kääntämään sen selvästi positiiviseksi. Ehdotamme, että valtioneuvosto laatii selvityksen, jossa arvioidaan vähähiilisten tuotteiden ja ratkaisujen vientipotentiaalia, työllisyysvaikutuksia sekä yleisemmin vaikutusta BKT:hen ja hyvinvointiin. Teollisuuden vähähiiliset tiekartat tarjoaisivat hyvän pohjan tähän työhön.
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • -
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • -
        • Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ry, Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry; Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Eri toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon, että tieliikenteen hinnoitteluun kohdistuu monia sekä jo päätettyjä että suunnitteilla olevia toimenpiteitä. Kustannusvaikutusten arvioinnissa tulisi arvioida erilaisten hinnoittelutoimien yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi polttonesteiden hintaan vaikuttavat raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kehityksen lisäksi biojakeluvelvoitetta koskeva sääntely, kansalliset polttoaineverotuksen muutostarpeet, energiaverodirektiivin uudistamisen, uusiutuvien polttoaineiden raaka-ainepohjaa koskevan sääntely ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelua koskevan sääntelyn tuomat hintamuutokset.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Peljo Janne
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Taloudellisten vaikutusten arviointi tervetullutta, mutta esitettävä vastaisuudessa selkeämmin ja tuotava rajakustannukset ja hiilikädenjälki näkyväksi Toimenpiteitä on esitetty kiitettävän kattavasti eri sektoreille, ja suunnitelmaan sisältyy myös yleiskatsaus taloudellisista vaikutuksista. Talousvaikutusten arviointi on lämpimästi tervetullut ja olennainen osio KAISU:aan, mutta esitetyssä muodossa niiden tulkinta on osin vaikeaselkoista, ja kokonaiskuvan muodostamista tukisi WEM-skenaarion talousvaikutusten yleisempi kuvaus, mihin WAM-skenaarion lisäisiä vaikutuksia lukija pystyisi paremmin suhteuttamaan. Elinkeinoelämän keskusliitto jää kuitenkin suunnitelmasta ja siihen sisällytetyistä toimenpiteistä kaipaamaan arvioita eri päästövähennystoimien marginaalikustannuksista. Päästövähennyskeinojen valinnassa kustannustehokkuuden tulisi olla keskeinen arviointikriteeri, ja nykyisessä suunnitelmassa eri toimenpiteiden välisiä kustannuseroja suhteessa ennakoituihin päästövähennyksiin on haastavaa arvioida. Esimerkiksi liikenteen osalta esitettyjen toimien joukossa on huomattavan korkean marginaalisen päästövähennyskustannuksen omaavia toimia, ja jää epäselväksi miten tämä kustannus suhteutuu toimenpiteiden kustannuksiin muilla sektoreilla.
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa on hyvin tunnistettu ilmastopolitiikan ja investointien yksi iso kompastuskivi: kansalaisten investoinneista ja kustannusten muutoksista mahdollisesti kokema epätasa-arvo. On erittäin tärkeää, että kansalaiset kokevat valittavat toimet ja niiden vaikutukset oikeudenmukaisina ja hyväksyttävinä. Suunnitelman luonnoksessa on hyvin nostettu esiin keinoja, joilla oikeudenmukaisuutta voidaan lisätä.
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Rissanen Simo
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • SOSTE pitää tärkeänä, että ilmastopolitiikan sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia seurataan järjestelmällisesti ja seurannan tuloksia hyödynnetään ilmastopolitiikan kehittämisessä. SOSTE arvostaakin, että suunnitelmassa on pohdittu laajasti ilmastopolitiikan vaikutuksia. Siitä huolimatta osa havainnoista jää irrallisiksi ilman, että niihin tarjotaan suunnitelmassa ratkaisuja. SOSTE tukee näkemystä siitä, että ilmastonmuutoksen torjunnalla on positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. On laajasti tietoa siitä, että ilmastonmuutos aiheuttaa suoria ja epäsuoria uhkia ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. On myös perusteltua olettaa, etteivät kaikki vaikutukset ole vielä selvillä. Koska osa vahingoista on peruuttamattomia, on varovaisuusperiaatteen noudattaminen erityisen tärkeää. Ilmastonmuutoksen eteneminen lisää myös turvattomuuden tunnetta ja on todennäköistä, että turvattomuus kasvaa, jos ilmastonmuutosta ei kyetä hillitsemään ja torjumaan. Hiilineutraali ja vähäpäästöinen yhteiskunta tarjoaa puolestaan ihmisille viihtyisämmän lähiympäristön, puhtaamman hengitysilman, kestävämpiä materiaaleja ja tuotteita sekä energiatehokkaita vaihtoehtoja liikkumiseen ja asumiseen. Monet ekologiset vaihtoehdot, kuten kävelyn ja pyöräilyn mahdollistaminen sekä kasvispainotteinen ruokavalio, ovat myös terveyttä edistäviä vaihtoehtoja. Ilmastonmuutoksen haittojen torjunnan ja hillinnän ohella on tärkeää sopeutua ja varautua niihin muutoksiin, joita ilmastonmuutos on jo aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan. Sopeutumisen ja varautumisen tuloksekkaan suunnittelun edellytyksenä on riittävä terveysvaikutusten arviointityö, jonka SOSTE toivoo jatkuvan ja kehittyvän. Arviointi tunnistaa ilmastopolitiikan moninaiset sosiaaliset vaikutukset, joilla puolestaan on vaikutusta harjoitetun politiikan hyväksyttävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Toimet voivat vaikutusarvioinnin mukaan kasvattaa tuloerojen ja alueellisten erojen merkitystä. Vaikutusten arvioinnin mukaan ”suunnitelman sisältämien ilmastotoimien jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota niiden oikeudenmukaisuusvaikutuksiin niin eri toimialojen, työntekijöiden kuin kuluttajien osalta”. Myös suunnitelmaa edeltävissä kuulemisissa on tunnistettu mielipiteiden polarisoituminen, riippuen esimerkiksi iästä ja asuinpaikasta. Erityisen haastaviksi uudistuksiksi koetaan verouudistukset ja rajoittavat toimenpiteet. Myös SOSTE tunnistaa vaikutusarvioinnissa esitetyt negatiiviset sosiaaliset vaikutukset ja on huolissaan siitä, että ne vähentävät ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä ja lisäävät yhteiskunnan polarisaatiota. Ilmastopolitiikan moninaisten vaikutusten tunnistaminen onkin edellytys sille, että epätoivottuja vaikutuksia voidaan torjua ja kansalaisia tukea murroksessa. Tämä edellyttää nykyistä järjestelmällisempää arviointia ja seurantaa. Keskeistä tässä työssä on huomioida erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät. Yksi konkreettinen paikka tällaiselle arvioinnille on esimerkiksi ilmastovuosikertomuksen yhteydessä. Yhteenvetona SOSTE toivoo, että suunnitelman analyysi ilmastopolitiikan vaikutuksista yhteiskunnassa jalostuu päätöksenteossa sellaisiksi toimenpiteiksi, joilla jo ennaltaehkäisevästi voidaan vahvistaa ilmastopolitiikan sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Nykyinen suunnitelmaluonnos ei sisällä riittävästi ratkaisuja negatiivisten sosiaalisten vaikutusten estämiseksi. Suomessa on esimerkiksi Ilmastopaneelin tuottamaa ansiokasta pohdintaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ilmastopolitiikan yhteensovittamisesta, ja SOSTE korostaa tällaisen tutkimuksen tärkeyttä.
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • SAK:n arvion mukaan suurimmat vaikutukset kansantalouteen syntyvät lisäinvestoinneista energiateknologiaan. Lisäksi on tärkeää investoida myös energiatehokkuuden lisäämiseen ja tuotantoprosesseihin sekä muun muassa liikenteen sähköistymiseen. Samalla nämä investoinnit uudistavat talouden tuotanto- ja kulutusrakennetta ja luovat uusia tehokkaampia tapoja toimia. KAISU-luonnoksen arvion mukaan ainakin 2030-luvulle, mutta mahdollisesti pidempäänkin kestävän, rakennemuutoksen aikana vienti- ja kotitalouksien kulutus laskevat suhteessa WEM-skenaarioon pienentäen kasvuvaikutusta. Vaikka ennuste on epävarma ja myös murroksen aikana Suomi olisi kasvu-uralla, on varauduttava kansantalouden ennakoitua hitaampaan kasvuun. Tällä olisi myös ennustettua negatiivisempia vaikutuksia työllisyyteen. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on erityisen tärkeää huomioida suunnitelmaa laatiessa, että jotkut siinä esitellyistä toimista ovat erittäin edullisia toteuttaa. Näihin toimiin kuuluvat muun muassa energiatehokkuuden parantaminen ja turvemaiden päästöjen vähentäminen. Toisaalta osa keinoista on todella kustannustehottomia, vaikutuksiltaan heikkoja ja kohdistuminen tulodesiileittäin on epätasapainossa. Näihin kuuluvat esimerkiksi osa liikennesektorin toimista, kuten sähköautojen hankintatuki ja työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen. Päästövähennystavoitteiden tulisi jakautua mahdollisimman tasaisesti eri sektoreiden välille. Esimerkiksi liikennesektorille suunnitellut keinot ovat osittain melko kalliita, joten maataloussektorille olisi syytä harkita kustannustehokkaita lisätoimia. Vertailun vuoksi todettakoon, että liikenteen päästöt olivat vuonna 2019 11,1 Mt ja vuoden 2030 tavoiteltu päästötaso on 7,3 Mt, eli tavoiteltu vähenemä on 3,8 Mt. Vastaavasti maataloussektorilla päästöt olivat vuonna 2019 6,6 Mt ja päästömäärän tavoitellaan laskevan vuoteen 2030 mennessä tasolle 6,2 Mt, eli tavoiteltu vähenemä on 0,4 Mt. Hallitus on kuitenkin ilmastosuunnitelman lausuntokierroksen käynnistymisen jälkeen sitoutunut vähentämään maatalouden päästöjä 29 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, mikä tulee ottaa huomioon päästövähennyskeinojen jakaumassa. Eri sektoreiden päästövähennystoimenpiteitä tulee tarkastella myös ilmastopolitiikan kokonaisuuden näkökulmasta; sekä taakanjako- että päästökauppasektorin tulee tehdä oma osansa. Ilmastosuunnitelman vaikutuksesta monien palvelujen kysynnän todetaan jäävän perusskenaarioita pienemmäksi ja vuoden 2050 tasolla yksityisten palveluiden viennin oletetaan laskevan 3,2 prosenttiin. Tämä negatiivinen kehitys näkyy myös vuoteen 2030 mennessä 19 000 palvelutyöpaikan vähenemisenä, joka WEM-skenaarion mukaan laskee edelleen 32 000 työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Jää kuitenkin epäselväksi, minkä toimialojen palvelutyöstä on kyse. Suunnitelmasta ei myöskään käy ilmi, osuvatko työpaikkojen vähenemiset palvelualaan yleensä vai erityisesti niihin työntekijöihin, jotka työskentelevät viennissä. Samalla kun työllisyysvaikutusarvion todetaan olevan palvelualan osalta negatiivinen, arvioidaan työllisyyden kokonaisuutena kuitenkin kasvavan rakennemuutosaikana 10 000 työllisellä. Jalostukseen syntyy uusia työpaikkoja 11 500 ja alkutuotantoon 3 100. Erityisesti jalostuksen positiivisen työllisyysvaikutuksen oletetaan olevan WEM-skenaariota suurempi aina 2050-luvulle asti. Rakennemuutoksen työllisyysarvioita on täsmennettävä, sillä ne ovat puutteelliset ja osittain epämääräiset. Vaikka EU:n komission mukaan uuden päästökaupan kokonaisvaikutus työllisyyteen on pieni, toteaa komissio työllisyyden sektorirakenteissa tapahtuvan muutoksia ja siirtymiä. Erityisesti Suomessa työllistävän öljy- ja kaasualan työllisyyden arvioidaan laskevan. Maaliikenteen ja palveluiden työllisyydessä komissio ei arvioi juurikaan tapahtuvan kasvua tai laskua, mutta Suomessa yritysten korkeat logistiikkakustannukset voivat heijastua yritysten kilpailukykyyn ja sen kautta työllisyyteen. Suunnitelman sosiaalisia vaikutuksia käsittelevässä kappaleessa 10.3. todetaan, että oikeudenmukaisuus- ja yhdenvertaisuusvaikutuksiin tulee kiinnittää huomiota niin eri toimialojen, työntekijöiden kuin kuluttajienkin osalta. Lisäksi kappaleessa todetaan, että oikeudenmukaisuusnäkökulmien sivuuttaminen voi johtaa vastakkainasetteluun. SAK on tästä samaa mieltä. Jotta YK:n Pariisin ilmastosopimuksen ilmastotavoitteet saadaan toteutettua, on toimia kohdennettava sopimuksen mukaisesti työntekijöille oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen. Työntekijöille tarvitaan muun muassa jatkuvan oppimisen ja uudelleenkoulutuksen toimia sekä kattavaa muutosturvaa. Lisäksi tarvitsemme toimivaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kanssa niin kansallisia kuin toimialakohtaisia ilmasto- ja energiastrategioita suunniteltaessa ja toimeenpantaessa. Koska ilmastosuunnitelman työllisyysvaikutusarvio on puutteellinen, on vaikea ennakoida ja suunnitella tarvittavia oikeudenmukaisen siirtymän toimia. VNK:n olisikin viimeistään nyt perustettava vähintään työmarkkinajärjestöistä koostuva työryhmä arvioimaan ilmastosopimuksen toimialakohtaisia työllisyysvaikutuksia ja osaamistarpeita 2030- ja 2050-luvuille mennessä.  Näin toimiessaan hallitus edistäisi työntekijöiden asemaa oikeudenmukaisen siirtymän näkökulmasta. On erittäin valitettavaa, että suunnitelmassa ei esitetä mitään käytännön toimia päästövähennyskeinojen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Ei riitä, että kansalais- ja vastaavien kuulemisten määrää lisätään ilmastosuunnitelmaa valmistellessa. Ammattiyhdistysliike edellyttää, että sitä kuullaan yhtenä keskeisenä sidosryhmänä nykyistä paremmin. Lisäksi VNK:n on kutsuttava työntekijöitä edustava ammattiyhdistysliike ja muut relevantit sidosryhmät suunnittelemaan, seuraamaan ja arvioimaan ilmastosuunnitelman toimia sekä niiden riittävyyttä erityisesti niiden työllisyysvaikutusten osalta. Ilmastosuunnitelmassa tuodaan esiin, kuinka ilmastotoimien vaikutukset ovat suhteellisesti suurempia keski- ja suurituloisissa desiileissä kuin alimmissa tulodesiileissä, koska suurempituloiset kotitaloudet kuluttavat energiaa ja etenkin energiaintensiivisiä palveluja sekä absoluuttisesti että suhteellisesti enemmän kuin pienempituloiset kotitaloudet. SAK pitää yhdenvertaisuuden arviointia koskevia osioita merkittävinä, ja niiden sisällöllä on suuri rooli ilmastoimista päätettäessä. Erityisesti päästöjen jakautuminen tulodesiileittäin on tärkeä näkökanta, joka pitää ottaa huomioon. SAK:n näkemyksen mukaan ilmastoimien kustannukset eivät saa kohdistua ainoastaan pienituloisille ja tehtyjä toimia tulee kompensoida erityisesti pienituloisille.
        • Suomalaiset Kehitysjärjestöt - Finnish Development NGOs (Fingo Ry)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimien suunnittelun sekä toteutuksen tulee arvioida suunnitelman toimien globaalit heijastevaikutukset. Suorat ja epäsuorat vaikutukset mm. kehittyviin maihin tulee arvioida säännöllisesti ja systemaattisesti, jotta varmistetaan, että Suomen siirtymä hiilineutraaliin tulevaisuuteen ei vaikuta negatiivisesti kehittyvien maiden mahdollisuuksiin toteuttaa omat Agenda2030-mukaiset kehitys- ja kestävyysstrategiansa. Suomen tulee tarkkailla ilmastopolitiikkatoimiaan globaalin kestävyyden ja politiikkakoherenssin kautta, ja sopeuttaa kansallisen ilmastopolitiikkaansa toimet niin, että näiden vaikutukset myös maamme rajojen ulkopuolella olisivat mahdollisimman positiiviset. Esimerkiksi liikenteen sähköistyminen Euroopassa tarkoittaa akkuteollisuuden vahvaa kasvua ja sen raaka-aineiden kysynnän ennenäkemätöntä kasvua niissä maissa, joissa kyseisiä metalleja ja muita tarvittavia raaka-aineita esiintyy – usein kehittyvissä maissa. Kehittyvissä ja siirtymätalouden maissa mm. kaivosalueilla tiedetään olevan suuria kestävyysongelmia (metsäkatoa, pohjavesien saastumista ja erilaisia ihmisoikeusrikkomuksia). Suomen tulee monitahoisilla toimilla ja kansainvälisen yhteistyön keinoin varmistaa, ettei sen siirtyminen ilmastokestävämpään yhteiskuntaan johda nk. hiilivuotoon tai muunlaisten ympäristö- ja kestävyysongelmien syntyyn muualla, etenkään kaikkein köyhimmissä ja hauraimmissa valtioissa, joissa on heikoimmat valmiudet valvoa kestävän kehityksen mukaista politiikka- ja yritystoimintaa.
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Liikenteen ja rakennusten osalta esitetään joitakin euromääräisä tietoja politiikkatoimien kustannuksista ja tukisummista, mutta muuten suunnitelmassa on hyvin vähän tietoa yksittäisten toimien ja toimikokonaisuuksien kustannuksista valtiolle ja toisaalta yksityishenkilöille ja yrityksille. Suunnitelman johdannossa kerrotaan, että päästövähennystoimien määrittelyssä on kiinnitetty huomiota toimien kustannustehokkuuteen. Varsinaisessa suunnitelmassa kustannuksista ja kustannustehokkuudesta löytyy kuitenkin varsin vähän analyysiä tai tietoa.
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kiinteistöliitto arvioi, että Ilmastosuunnitelman pohjalaskelmat ovat osin jo vanhentuneita. Esimerkiksi Helsingin energiayhtiön Helen Oy:n aiempaa nopeammat hiilestä luopumisen aikataulut ja turpeen käytön alasajot ovat voimakkaasti muuttamassa lähivuosien fossiilisen polttoaineen käyttönäkymää. Lisäksi siirtymä sähköisiin henkilöautoihin on lisääntymässä erittäin voimakkaasti. Myös uusiutuvan energian tuotannon kasvu lienee jopa oletettua nopeampaa. Päästöoikeuksien hinnan erittäin jyrkkä nousu vuonna 2021 ja monen kaupungin jyrkät kaukolämmön hinnankorotukset ovat saaneet aikaiseksi ison liikkeen maalämmön ja muiden energiainvestointien suuntaan. Isojen kiinteistönomistajien hankkeet etenevät parhaillaan suurella voimalla, ja tavalliset taloyhtiöt ovat jo liikkeessä mukana. Tämä suuntaus tulee jatkumaan lähivuosina merkittävällä tavalla. On erittäin hyvä ja tärkeää, että ilmastotoimenpiteiden vaikutukset raportoidaan ja esitellään mahdollisimman realistisesti ja läpinäkyvästi, kaunistelematta. Kuten lausunnolla olevasta aineistosta nähdään, taustalla olevien Hiisi-hankkeen arvioissa tuodaan esille, se että ilmastotoimet vaativat paljon investointeja sekä yrityksiltä että kotitalouksilta että julkiselta vallalta. Tämä tarkoittaa velkaantumisen lisäksi lähivuosien kulutusmahdollisuuksien kutistumista. Kansantalouden tasolla tuotanto ja vienti väliaikaisesti jää jälkeen ennen toimenpiteitä vallinneesta skenaariosta, mutta ajan myötä esimerkiksi viennin kautta tuleva kasvuvaikutus tulee lisäämään Suomen talouden kasvua. Kotitalouksien tasolla, investointitoimien mahdollisuudet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Jotkut kotitaloudet pystyvät toteuttamaan lyhyelläkin aikavälillä siirtymän sähköiseen liikennevälineeseen ja toteuttamaan myös energiatehokkuutta parantavan tai uusiutuvaan energiaan kohdistuvan investoinnin, mutta monet kotitaloudet eivät omin voimin kykene toteuttamaan kuin pienen osan tarvittavista sopeutumistoimista. Sosiaaliturva ja avustukset voivat tasoittaa pienempituloisten ilmastosiirtymää, mutta merkittävin vaikutus tulee olemaan järjestelmätasolla, kun esimerkiksi kuntien energiayhtiöt siirtyvät uusiin lämmöntuotantotapoihin. Mikäli tämä toteutuu pelkästään kalliimpien tuotantokustannusten kautta, sosiaaliturvamenot ovat varmuudella kasvamassa ja asumiskustannukset myös. Kiinteistöliitto korostaakin ilmastopäätöksissä kokonaishallinnan tärkeyttä. Mikäli energiasiirtymä ja korjausrakentamisen määräykset muutetaan yhtä aikaa siten, että isolla osalla kiinteistöjä kustannukset nousevat radikaalisti, ilmastotavoitteet eivät ainakaan tätä kautta edisty. Mikäli kiinteistönomistajilla ja asujilla ei ole omia varoja eikä ulkoistakaan rahoitusta isoihin investointeihin saa, energiatehokkuuden lisäys eivätkä päästövähennykset toteudu, kuin korkeintaan energiayhtiöiden onnistuneiden investointien osuudelta. Jäljelle jää joka tapauksessa jyrkästi nousseet asumisen ja kiinteistönomistuksen kustannukset.
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • On huomattava, että vaikutukset eivät rajoitu pelkästään suunniteltuihin toimenpiteisiin, vaan myös toimintaympäristön muuttumisella on ollut ja tulee olemaan jatkossakin huomattavia vaikutuksia. Esimerkiksi polttoaineiden hintamuutoksiin on vaikuttanut eniten maailmanmarkkinoiden vaihtelut. Väistyvien teknologioiden markkinoiden supistuessa vaikutukset voivat olla paikallisesti hyvinkin nopeita, kuten vaikkapa öljynjalostuksen loppuminen Turun seudulla. Päästökauppasektorilla tapahtunut fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energiantuotannon äkillinen kallistuminen on myös hyvä esimerkki siitä, että vaikutukset voivat olla suuria, jos toimenpiteitä ei tehdä ajoissa. Kehityksen suunta on jo selvä, jolloin nopea, tehokas ja hyvin hallittu siirtymä vähähiilisyyteen pienentää riskejä.
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Vaikutusarviointi on puutteellista etenkin päästö- ja markkinavaikutuksiltaan. Vaikutusarvioinnin tulisi pohtia myös sen etuja, että nyt pitää esitellä pitkäjänteiset ja ennakoitavat polut, jotta investoinnit saadaan vauhtiin. Muuten toimialan kyky edistää ilmastosuunnitelman tavoitteita heikkenee. Lyhytnäköinen ja ideologinen ilmastopolitiikka on suuri hidaste vaikuttaville ilmastotoimille.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keski-Suomen liitto pitää tärkeänä, että ilmastosuunnitelman vaikutuksia on arvioitu. Kokonaiskestävyyden eri näkökulmien tasa-arvoinen huomioiminen luo pohjaa oikeudenmukaiselle ja laajasti hyväksytylle suunnitelmalle. Tämä on tärkeää suunnitelman toteutuksen kannalta, koska toteutus koskee laajasti koko yhteiskuntaa.
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa tulisi arvioida vaikutuksia eri toimialoille ja yrityksille. Erityisesti eri toimien yhteisvaikutuksia tulee arvioida. Erityisesti tulee huomioida ne toimialat, joiden toimintaan vaikuttaa sekä taakanjakosektorin, päästökauppasektorin että LULUCF-sektorin toimet. Suomen neljänneksi suurinta vientiteollisuuden alaa edustava sahateollisuus on toimialana nykyisen päästökauppasektorin ulkopuolella eikä siten ole sähköistämistuen piirissä. Toisaalta sahateollisuuden kustannuksiin vaikuttaa mm taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteen kiristäminen, kaavailtu liikenteen päästökauppajärjestelmä sekä LULUCF-sektoriin mahdollisesti kohdistuvat vaatimukset. Raskaaseen liikenteeseen kohdistustuvat kustannusvaikutukset tuntuvat yrityksissä, joilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää raidekuljetuksia. Vaikutukset tulevat heikentämään yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, sillä vientialoilla kustannuksia ei ole mahdollista siirtää lopputuotteiden hintoihin. Sahateollisuuden sosiaaliset vaikutukset ovat alueellisesti merkittäviä, sillä sahateollisuuden yritykset sijoittuvat tasaisesti ympäri Suomea, pääosin pienille paikkakunnille. Pääosin kotimaisilla tuotantopanoksilla toimiva sahateollisuus työllistää tuotteen arvoketjun kautta välillisesti yli 18 000 henkeä. Toimialan kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi päästövähennystoimissa tulee suosia vaikuttavia ja kannustavia keinoja.
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmansuojelun ja ilmastonmuutoksen synergiahyödyt ovat merkittäviä. Selkein näistä on liikenteen vähentäminen, sillä kaikista polttoon perustuvista energiamuodoista syntyy myös terveydelle haitallisia päästöjä. Myöskään liikenteen sähköistäminen ei poista katupöly- tai meluhaittoja, joten etenkin kaupungeissa liikenteen vähentäminen on tärkeää, sillä niihin keskittyy sekä liikenne että sen terveydelle haitallisille päästöille altistuvat ihmiset. Toinen tärkeä päästölähde on puunpienpoltto, joka voi etenkin omakotitalovaltaisilla alueilla heikentää ilmanlaatua merkittävästi. Vaikka maa- tai geotermiseen lämpöön tai ilmalämpöpumppuihin siirtyminen voi vähentää näitä päästöjä, eivät ne poista niitä kokonaan. Tämän vuoksi uusimpien, puhdaspolttoisempien takkojen ja kiukaiden yleistymisen edistäminen olisi tärkeää. On myös tärkeää huomioida, että pien- ja hengitettävien hiukkasten terveyshaitoista kertyy yhä enemmän tietoa, ja esimerkiksi WHO on ehdottanut selkeästi tiukempia ohjearvoja kuin EU-tasolla on käytössä. Taloudellisten vaikutusten osalta on tärkeää huomioida, että myös pienituloisimmilla on mahdollisuus tehdä hankintoja, joilla he voivat vähentää ilmastopäästöjään.
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • HIISI-hankkeessa ympäristö-, talous- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnista vastasivat Suomen ympäristökeskus sekä Terveyden ja hyvinvointilaitos. HIISI-hankkeen aikana kuitenkin todettiin, että hankkeen toteutuksen aikana ei ollut tiedossa politiikkatoimia riittävissä määrin ja riittävällä tarkkuudella, jotka johtaisivat suunnitelmaluonnoksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. On siten tärkeää, että ympäristö-, talous- ja sosiaalisia vaikutuksia uudelleenarvioidaan, kun politiikkatoimien kokonaisuus, ml. EU:n asettamat uudet ilmasto- ja energiapoliittiset ohjauskeinot, ovat paremmin tiedossa. Erityinen huomio tulisi kiinnittää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden arviointitapoihin ja mittaamiseen, johon ei ole vielä luotu selkeitä käytänteitä ja/tai indikaattoreita.
        • Amnesty International Suomen osasto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISU:n toteutumisen seurannassa on arvioitava säännöllisesti myös toimien vaikutusta perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ja eriarvoisuuteen niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Ihmisoikeusvaikutusten arviointia tulisi tehdä paitsi valtioneuvoston ja viranomaisten toimesta, niin myös riippumattomana asiantuntija-arviointina. Eri ministeriöiden virkahenkilöiden kouluttaminen perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä edistää laadukasta ihmisoikeusvaikutusten arviointia. Ihmisoikeusvaikutusten säännöllinen arviointi on tärkeää, jotta voidaan varmistaa toimilla olevan tarkoitettu vaikutus. Säännöllinen arviointi mahdollistaa myös tarvittaessa kohdennetut toimet sellaisille ryhmille, joiden oikeuksien toteutuminen heikkenee ennakoimattomasti ilmastotoimien vuoksi. Ilmastotoimien ihmisoikeusvaikutusten arviointia tehdään jo eri lainsäädäntö- ja politiikkaprosessien yhteydessä, mutta toistaiseksi ilmastotoimien ihmisoikeusvaikutusten arvioinnille ei ole valtionhallinnossa yhtenäisiä indikaattoreita tai kriteeristöä. Riskinä on tällöin, että arviointi on pistemäistä, eikä välttämättä huomioi toimien kokonais- ja kumulatiivisia vaikutuksia. Ilmastotoimien ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin kriteeristön ja indikaattoreiden käyttöönotto auttaa varmistamaan, että arviointi on riittävän kattava ja edistää myös laadukasta pitkäaikaisten vaikutusten seurantaa. Kuten suunnitelmassa mainitaan (s. 183), on ilmastotoimissa huomioitava kotimaisten perus- ja ihmisoikeusvaikutusten lisäksi myös toimien kansainvälinen vaikutus ihmisoikeuksien toteutumiseen. Myös kansainvälisten ihmisoikeusvaikutusten arviointia edistäisi yhtenäisten indikaattoreiden ja kriteeristön käyttöönotto arvioinnin tueksi. Ihmisoikeusvaikutusten seurantaa voidaan tehdä vuosittain eduskunnalle toimitettavassa ilmastovuosikertomuksessa. Ilmastovuosikertomukseen sisältyy yleiskatsaus taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Ihmisoikeusvaikutusten seuranta laajentaisi ja syventäisi nykyistä tarkastelua. Ilmastovuosikertomuksen laatimisen yhteydessä voisi myös toteuttaa kuulemisia, joissa kuullaan kansalaisia ja asukkaita sekä niitä ryhmiä, joihin toimet kohdistuvat erityisesti. Näitä ryhmiä voivat olla esimerkiksi saamelaiset ja erilaiset työntekijäryhmät ja työntekijöitä edustavat toimijat. Toinen vaihtoehto ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin kehittämiseksi voisi olla Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän toiminnan kehittäminen ja syventäminen. Pyöreän pöydän tarkoituksena on tukea ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa sekä lisätä ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä ja tarjota sidosryhmille mahdollisuus osallistua kiinteämmin ilmastotoimien kansalliseen valmisteluun. Edellä mainittujen lisäksi on syytä vahvistaa riippumatonta asiantuntijavetoista ilmastotoimien ihmisoikeusvaikutusten arviointia vahvistamalla ilmastopaneelin roolia ja resursseja, kuten Amnesty on aiemmin esittänyt. Oikeudenmukaisen siirtymän ja ihmisoikeuksien turvaamisen ilmastotoimissa tulee sisältyä ilmastopaneelin mandaattiin ja paneelin asiantuntemusta ihmisoikeuksista tulee vahvistaa. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin ja seurannan lisäksi tulee suunnitelman ympäristö-, talous- ja sosiaalisten vaikutusten yhteydessä varmistaa ihmisten riittävä tiedonsaanti ja osallisuus suunnittelussa ja seurannassa. Tällä hetkellä tieto ilmastotoimista on hajautettuna moniin eri ministeriöiden vetovastuulla oleviin prosesseihin sekä useisiin eri tason suunnitelmiin. Eri suunnitelmissa ja jopa suunnitelmien sisällä käytetään vaihtelevasti erilaisia termejä kuvaamaan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmia, niitä tarkemmin määrittelemättä. Tämä osaltaan heikentää ymmärrettävyyttä. Ilmastotoimien muodostaman kokonaisuuden ja toimien vaikutuksen ihmisten elämään hahmottaminen voi olla siten yksilön näkökulmasta haastavaa. Tiedonsaannissa on huomioitava nykyistä paremmin selkeys ja ymmärrettävyys, tiedon jakaminen eri kielillä suuren yleisön tavoittamiseksi sekä tiedon jakamisen oikea-aikaisuus. Suomen asukkaiden osallisuutta KAISU:n suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa ja siihen liittyvissä toimenpiteissä on syytä kehittää edelleen. Yksittäisten työpajojen ja lausumismahdollisuuksien lisäksi Amnesty painottaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ja marginalisoituihin ihmisryhmiin kuuluvien osallisuuden edistämistä. Pelkkä osallistumismahdollisuuden tarjoaminen ei yksinään turvaa eri ryhmiin kuuluvien osallistumista, kuulemista ja osallisuutta. Osallistumista tulee edistää tarjoamalla järjestelmällisesti ja monipuolisesti erilaisia lähi- ja digitaalisen osallistumisen tapoja. Riittävän kattavaa osallistumista edistäisi myös kohdennettujen osallistumismahdollisuuksien ja -tapojen toteuttaminen erilaisille ihmisryhmille, huomioiden erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ja marginalisoidut ihmisryhmät.
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Tarvitaan kokovaltainen vaikuttavuusarviointi, joka huomioi ympäristö-, talous- ja sosiaaliset kysymykset realistisesti ja tasapuolisesti. Suomi tarvitsee jatkossakin kokonaiskestävästi toimivan luonnonvaratoimialan, joka pystyy huolehtimaan ilmastosta kuin ihmisistä sekä maaseutualuisen elinvoimasta. Näitä asioista ei voida päättää ilman maaseudun toimijoiden kuulemista ja huomioimista, koska heidät on saatava mukaan yhteiseen ponnistukseen ilmaston ja ympäristön puolesta.
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • On ensiarvoisen tärkeää, että ilmastopolitiikan suunnittelussa huomioidaan kattavasti päästöjen lisäksi myös muut ympäristövaikutukset sekä vaikutukset talouteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Suunnitelmassa todetaan, että yleisesti ottaen vaikutukset kansantalouteen jäävät melko maltillisiksi. Toisaalta vaikutukset voivat olla yksittäisten ihmisten, paikkakuntien tai toimialojen kohdalla merkittäviä. Esimerkiksi Hiisi-hankkeessa on arvioitu, että palvelualan työpaikkoja olisi suunnitellun ilmastopolitiikan seurauksena vuonna 2030 jopa 19 000 vähemmän kuin ilman kuvattuja toimenpiteitä (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163637). Vastaavasti työpaikat lisääntyvät perusuraan verrattuna muun muassa alkutuotannossa ja jalostuksessa. Rakennemuutoksen arvioidaan siten hyödyttävän maakuntia, joissa näiden alojen osuus työllisyydestä on suurin. Koska laskelmaa verrataan perusuraan lyhyellä aikavälillä, siinä ei huomioida sitä, miten esimerkiksi erilaiset kiertotaloustoimet, luontokadon torjunta tai maatalouden päästövähennystoimet vaikuttavat eri alojen työllisyyteen. Työllisyysvaikutusten poikkitieteelliseen tutkimukseen sekä siihen pohjautuvaan työvoimapoliittiseen suunnitteluun tulisikin panostaa lisää. Esimerkiksi ekologista siirtymää tutkiva BIOS-tutkimusyksikkö on laatinut oman ekologisen siirtymän työvoimapoliittisia vaikutuksia arvioivan selvityksen (https://kojelauta.bios.fi/siirtymatyollisyys/), jossa on pohdittu myös sitä millaiset työpaikat tukisivat ekologista siirtymää. Suunnitelman mukaan negatiivisten työllisyysvaikutusten kohdistuminen palvelualoihin, joilla ansiotaso on keskimääräistä alempi, voi kasvattaa tuloeroja. Tämän lisäksi kotitalouksiin kohdistuvien kustannusten vaikutus ihmisten hyvinvointiin voi olla huomattavasti merkittävämpi pienituloisten kohdalla, vaikka tuloihin suhteutettu lisäkustannus olisikin pienempi kuin keski- tai suurituloisilla. Suunnitelma ja kansallinen ilmastopolitiikka kaipaisi kirkkaampaa näkemystä siitä, mitä tarkoitetaan ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudella. Esimerkiksi suunnitelman luvussa 10.3 korostetaan hyötyjen ja haittojen tasaista jakautumista ja sitä, että “oikeudenmukaisuusnäkökulmien sivuuttaminen voi johtaa vastakkainasetteluun, mikäli osa ihmisistä kohtaa muita enemmän ilmastotoimien negatiivisia vaikutuksia tai heidän tulotasonsa tippuu niiden seurauksena”. Sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa ja vaatimuksilla ekologisen siirtymän oikeudenmukaisuudesta peräänkuulutetaan kuitenkin tyypillisesti erityisesti eriarvoisuuden vähentämistä, mihin pelkkä tasajako ei välttämättä johda – päinvastoin. Kustannusten tasainen jakaminen on myös ristiriidassa saastuttaja maksaa -periaatteen kanssa. Eriarvoisuuden vähentämistä tai kustannusten kohdentamista suuripäästöisimpiin yrityksiin, yksilöihin tai kotitalouksiin ei suunnitelmassa kuitenkaan juuri käsitellä. Vaikutuksia eri tuloluokkiin käsitellään luvussa 10.3.1 muutaman toimenpiteen osalta, mutta suunnitelmassa ei arvioida kokonaisvaikutuksia tuloeroihin eikä myöskään esitetä millaisiin oikeudenmukaisuutta lisääviin/varmistaviin tulonjakovaikutuksiin toimenpiteillä pyritään. Tarkemmin ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta: -Finnwatch, 2021, Reilu hinta hiilelle, saatavilla osoitteessa: https://finnwatch.org/fi/julkaisut/reilu-hinta-hiilelle -Oikeudenmukaisuuden periaatteita on hahmoteltu esimerkiksi julkaisuissa Just Transition Centre, 2017, Just Transition: A Report for the OECD, saatavilla osoitteessa: https://www.oecd.org/environment/cc/g20-climate/collapsecontents/Just-Transition-Centre-report-just-transition.pdf -UN, 2017, Leaving No One Behind: Equality and Non-Discrimination at the Heart of Sustainable Development, saatavilla osoitteessa: https://unsceb.org/sites/default/files/imported_files/CEB%20equality%20framework-A4-web-rev3.pdf -UNDP, 2018, What does it mean to leave no one behind? A UNDP discussion paper and framework for implementation July 2018, saatavilla osoitteessa: https://www.undp.org/publications/what-does-it-mean-leave-no-one-behind#modal-publication-download -DESA, 2016, Leaving no one behind: the imperative of inclusive development Report on the World Social Situation 2016, saatavilla osoitteessa: https://www.un.org/esa/socdev/rwss/2016/full-report.pdf -ILO, 2015, Guidelines for a just transition towards environmentally sustainable economies and societies for all, saatavilla osoitteessa: https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_emp/---emp_ent/documents/publication/wcms_432859.pdf -UNFCCC, 2016, Just Transition of the Workforce, and the Creation of Decent Work and Quality Jobs (Techinical Paper), saatavilla osoitteessa: https://unfccc.int/sites/default/files/resource/Just%20transition.pdf
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman politiikkatoimien erilaisia vaikutuksia on arvioitu hyvin monipuolisesti (luku 10). Sekä hyödylliset että kielteiset vaikutukset, kuten myös vaikutusarvioihin liittyvät epävarmuudet niin nyt kuin ajan kuluessa, on tuotu esiin. Kansalaisia on osallistettu toimenpiteiden sosiaalisen hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden selvittämiseen.
        • Kestävyyspaneeli, Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • On tärkeää, että KAISUn kautta rakennetaan Suomeen yhteiskunnallista dialogia, joka valmistelee ihmisiä, niin kansalaisina kuin toimijoina sektoreilla, toimialoilla ja järjestelmissä sitoutumaan ja järjestelmällisesti aktivoitumaan ilmastotoimissa ja niissä tukemaan hallintoa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Ihmisen ja terveyden välisen yhteyden tunnistaminen avaa uudenlaista ajattelua ilmastotoimien, sekä ilmastotoimien, luonnon monimuotoisuustoimien ja terveystoimien yhteissuunnittelulle, päätöksille ja toimeenpanolle. Tällaisia ovat esimerkiksi lihasvoimaisen liikkumisen edistäminen infrastruktuurilla, luonnonympäristöjen vaalimisella sekä opetus-, terveys- ja sosiaaliohjelmilla. Toisaalta sitkeä ja määrätietoinen viestintä siitä, että kasvispainotteinen ruokavalio ja lihasvoimainen liikenne ovat tosiaankin realistisia talouden, ilmaston, terveyden win-win-win ratkaisuja on oleellista. On tärkeä muistaa, että sekä kansalaiset että muut toimijat näkevät toiminnassaan eri haasteet, ja tavoitteet ja velvoitteet ovat toisiinsa kytkeytyneinä, niin kuin ne myös todellisuudessa ovat. Tämän takia KAISUn ei tulisi eritellä niin voimallisesti ihmisten mielissä ilmastonmuutosta muista ekologisista haasteista erilleen vaan käsitellä sitä yhdessä biodiversiteetti-, jäte-, luonnonvara- ja terveyskysymysten kanssa. Talousvaikutusten tarkastelussa (10.1) korostuu ilmastopolitiikan kustannukset. Oleellista olisi tehdä selväksi, että realistinen vertailukohta näille kustannuksille ei ole se, että mitään toimia ei tehdä. Ilmastonmuutoksen torjunta on realiteetti, johon pitää joka tapauksessa reagoida. Kyse ei myöskään ole pelkästä päästöjen vähentämisestä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja tuleviin muutoksiin varautuminen jää talousvaikutusten tarkastelussa miltei huomiotta. Suunnitelma käsittelee ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä varsin ansiokkaasti. Ohjauskeinoina korostuvat hyväksyttävyyden osalta (10.3.1) tiedottamiseen, vapaehtoisuuteen, kannustavuuteen ja taloudelliseen tukemiseen perustuvat ilmastopolitiikan keinot. Näiden suosittujen keinojen vaikuttavuutta voidaan kuitenkin pitää epävarmana ja mahdollisesti vähäisenä. Hyväksyttävyyttä painotettaessa jää myös herkästi huomiotta ne mahdollisuudet, joita vähemmän suosittujen keinojen (esim. verotus, maksut, kiellot) käytöllä on eriarvoisuuden vähentämisessä ja reilun siirtymän ripeässä edistämissä.
        • Sitra, Kestävyysratkaisut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa todetaan talousvaikutusten osalta, että osa liikenteen päästövähennystoimista voi olla kalliita pelkästään päästövähennysten näkökulmasta arvioituna. On huomattava, että kustannustehokkain keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi (vero- ja maksu-uudistus) puuttuu suunnitelmasta, ja että kustannustehokkaiden päästövähennyskeinojen hyödyntäminen on myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta perusteltua, sillä se mahdollistaa tehokkaimmin tarvittavien kompensaatioiden käytön. Kuten suunnitelmassa on mainittu, tehdyt vaikutusarviot suunnitelmasta ovat osin hyvin epävarmoja. Esimerkiksi taloudellisissa vaikutuksissa ei ole otettu kattavasti huomioon tarvittavia vero- ja investointitukimuutoksia. Taloudelliset vaikutukset kotitalouksille, yrityksille ja julkiseen talouteen riippuvat kuitenkin suoraan valituista poliittisista ohjauskeinoista jo huomioitujen teknologisten ja käyttäytymisen muutoksien lisäksi. Koska epävarmuudet teknologian, käyttäytymisen, ohjauskeinojen ja maailmanmarkkinoiden muutoksista ovat merkittäviä jopa vuoteen 2030, tulisi yksittäisen WAM-skenaarion sijaan tehdä useampia skenaarioita, herkkyystarkasteluja ja stressitestejä mahdollisten vaikutusten suhteen. Myös WEM-skenaarioiden oletuksia tulee tarkastella kriittisesti. Esimerkiksi päästöoikeuden nopea hinnannousu aiheutti energiaturpeen tuotannon nopean ja hallitsemattoman alasajon. Lisäksi ohjauskeinoja mietittäessä tulisi painottaa nykyisten keskiarvioihin pohjautuvien kustannus-hyötylaskelmien lisäksi laajempia riski-mahdollisuusarvioita. Tällaisissa arvioissa mietitään myös mahdollisia pahimpia ja parhaimpia vaikutuksia ja toisaalta sitä, mitä ovat esimerkiksi riskit, jos jotain tiettyä ohjauskeinoa ei oteta käyttöön. Esimerkiksi Grubb ym. (2021) ovat luoneet tarkemman kuvauksen riski-mahdollisuusarvioiden tekemisestä. Julkisen hallinnon resursseja ilmastotoimien valmisteluun, analysointiin ja seurantaan tulisi vahvistaa ja ilmastotoimien tulisi olla jokaisen ministeriön omien suunnitelmien ja hallinnoinnin keskiössä. Etu- ja jälkikäteisarvioita on kuitenkin hyvä tehdä yhteistyössä tutkijoiden kanssa, ja arviointityön läpinäkyvyyteen tulee kiinnittää huomiota. Ministeriöiden olisi lisäksi hyvä arvioida vaikutuksia nykyistä laaja-alaisemmin, eli esimerkiksi huomioiden paremmin erilaiset sektorien väliset riskivaikutukset sekä muutokset maailmanmarkkinoilla ja muiden maiden politiikkaohjauksessa. Esimerkiksi Tanskassa ilmastotoimien vaikutusarvioita voidaan mallintaa myös ministeriöissä, vaikka itse mallien kehittäminen on tutkijoiden työtä. Vaikutusarvioiden tekemistä ja lainvalmistelua tulisi vahvistaa, jotta ministeriöihin saadaan tarvittavaa osaamista ja työkaluja. UUSILMA-hankkeen mukaan olisi perusteltua panostaa erityisesti lainvalmistelun ilmastoarviointikäytännön parantamiseen koulutuksen ja vertaistuen avulla. Lähteet: Grubb ym. 2021 - The New Economics of Innovation and Transition: Evaluating Opportunities and Risks. Osoitteesta: https://www.oxfordmartin.ox.ac.uk/publications/the-new-economics-of-innovation-and-transition-evaluating-opportunities-and-risks/.
        • Suomen ympäristökeskus SYKE, Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet tutkimusprofessori Paula Kivimaa (ILMO), professori Mikael Hildén (ILMO), tutkimusprofessori Minna Kaljonen (PK), professori Jyri Seppälä (KTK) ja ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio (KTK)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastosuunnitelman vaikutukset Eri sektoreilla on erityiskysymyksiä, jotka vaikuttavat KAISU:n toimeenpanoon ja sen seurauksiin. Esimerkiksi maataloussektorin osalta olisi perusteltua korostaa esitettyä selkeämmin ruokavaliomuutosten myönteisiä vaikutuksia terveyteen, mikä voi tukea toimien toteuttamista. Suunnitelmassa ei ole erityisemmin käsitelty sen vaikutuksia energia- tai kansalliseen turvallisuuteen. Energiaturvallisuuteen viitataan vain kerran EU-politiikan kontekstissa. Ilmastoturvallisuutta ei mainita. KAISU:n viimeistelyn yhteydessä voisikin käsitellä sitä, miten globaali kehitys vaikuttaa mm. energian tai uuden teknologian saatavuuteen (Kivimaa & Sivonen, 2021), jota KAISU:n toimenpiteet edellyttävät. Esimerkiksi mitä riskejä on suunnitelman kaavaillulle sähköautojen ja sen latausinfrastruktuurin lisäykselle, jos tarvittavien materiaalien ja komponenttien hinta nousee tai saatavuus heikkenee merkittävästi, tai jos globaalit toimitusketjut häiriintyvät. Öljylämmityksestä luopuminen saattaa pienentää tai joissain tapauksissa lisätä kotitalouksien energianhinta- tai -saatavuusriskiä riippuen siitä, mihin lämmityslähteeseen vaihdetaan. Esimerkiksi, kaukolämmön hinta on viime aikoina noussut merkittävästi. Samoin sähkön hinta on korkealla, mutta esimerkiksi maalämpöpumppujen vaatima sähkön määrä on suhteellisen vähäinen. Huomio sähköautojen akkujen materiaalitarpeista, ja kaivosten paikallisista vaikutuksista ympäristöön ja työntekijöiden työoloihin on tärkeä. Jatkossa aiheen tarkastelua tulisi laajentaa, sekä selvittää vaikutuksia kaivostoimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Koska KAISU ei käsittele ulko- tai turvallisuuspolitiikkaa tai ilmastonmuutokseen sopeutumista, sen suorat kytkökset ilmastoturvallisuuteen jäävät vähäisiksi.
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastotoimet on toteutettava oikeudenmukaisesti. Tarvitaan toimia, jotta ilmastoteot eivät lisää eriarvoistumista. Haavoittuvat ryhmät ja toimialat tulisi tunnistaa ja tarvittaessa tukitoimia tulee räätälöidä myös alueellisesti.
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman taloudellisia vaikutuksia kuvataan melko maltillisiksi, mutta niitä ei sen tarkemmin eritellä. Päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuuden avoin vertailu mahdollistaisi tehokkaimpien päästövähennyskeinojen valinnan.
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • - Kaisussa ei nouse riittävän vahvasti esille ajatus ilmastohaasteiden muuttamisesta mahdollisuuksiksi. Tämän hyödyntäminen auttaa muutosten aikaansaamista. - Sosiaaliset vaikutukset ilmeisiä ja kasvatus- ja koulutussektorin rooli tämän näkökulman huomioimisessa on keskeinen, sillä valtaosa alle 30 -vuotiaista kansalaisista on jossain kasvatus- tai koulutusorganisaatiossa asiakkaina. - Ilmastovaikutuksissa tulisi huomioida vahvemmin toiminnan biodiversiteettiin ja koko kestävyyskriisiin liittyvät kytkennät.
        • Tekniikan Akateemiset TEK ry, Teini Jussi-Pekka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelmassa esitetyt joustojen käytöt ovat sinällään kannatettavia mutta on huomioitava, että taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa joustojen hintavaikutusta ei ole peilattu kustannustehokkaimpiin mahdollisiin toimiin, joita olisi esimerkiksi maataloussektorilla käytettävissä. Vaikutustenarviointia tulisi tehdä nykyistä tarkemmin työllisyyden ja osaamistarpeiden muutoksiin liittyen, sillä 2030 ja 2035 mennessä toteutuviin työllisyys- ja osaamistarpeiden muutoksiin tulee reagoida erityisesti korkeakoulutuksessa mahdollisimman pian.
        • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastosuunnitelmassa arvioidaan, että KAISU-luonnoksen uudet toimenpiteet alentavat palvelualojen työllisyyttä vuonna 2030 peräti lähes 19 000 hengellä perusuraan verrattuna. 2000-luvulla yksityisten palveluiden (pl. kauppa) työllisyys on kasvanut keskimäärin 16 800 henkilöllä vuodessa, eli ilmastosuunnitelman toimet nollaisivat yli kokonaisen vuoden työllisyyskasvun palvelualoilla. Työllisyyttä heikentävien toimien vastapainoksi valtion tulee kompensoida palvelualojen toimintaedellytyksiä alentamalla palveluiden sähköveroa. Palvelut maksavat nykyisin yli 45 kertaa korkeampaa sähköveroa kuin teollisuus. Ensi askeleena ehdotamme, että palveluyritysten sähköverolle luodaan oma sähköveroluokka ja sähköveron tasoa alennetaan vuositasolla 100 miljoonalla eurolla. Sähköveron alentaminen on tehokas keino nopeuttaa sähköistymistä ja päästöjen vähentämistä. Lisäksi se edistäisi liiketoimintaa nimenomaan kestävillä toimialoilla – useimpien palveluiden päätoimialojen CO2-päästöt suhteessa arvonlisään ovat nimittäin erittäin pienet.
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • THL haluaa korostaa, että vaikutukset kansantalouteen voivat toisinaan olla myös positiivisia, kun ilmastotoimilla voidaan samanaikaisesti hillitä ilmastonmuutosta ja edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Kustannusten kasvua ja laskua ja edelleen vaikutusten arviointia eri sektoreilla tulisi tarkastella kokonaisuutena. Suunnitelmassa todetaan, että (s. 180): ”Sähköautot vähentävät meluhaittaa ja ilmansaasteita.” Tämä on totta, mutta THL muistuttaa, että sähköautot ovat usein polttomoottoriautoja painavampia, joten katupölypäästöt tulevat todennäköisesti lisääntymään, mikä edelleen voi lisätä terveyshaittoja etenkin hengityselinsairailla. THL huomauttaa, että ”viheralueisiin kohdistuvia paineita” (s. 180), tulisi tarkkaan harkita, jotta kestävän kehityksen tavoitteeseen nro 11 sisältyvä kohta: ”Taata vuoteen 2030 mennessä yhtäläinen pääsy turvallisiin, osallistaviin, vihreisiin ja julkisiin tiloihin erityisesti naisille ja lapsille, ikääntyneille sekä vammaisille.” saavutetaan. Koronapandemian on aikana havaittu, että luonnon lähiympäristöt ovat hyvin tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille. Lopuksi THL muistuttaa, että eri sektorien (verovaroin kustannettavissa) hankinnoissa tulisi huomioida ilmastonmuutoksen globaaleja vaikutuksia ilmasto-oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi. Tämä tarkoittaa hankintaketjujen tunnistamista ja sitä, että päästöjä ei ulkoisteta kehittyviin maihin, joissa hyödykkeitä valmistetaan ja joissa on ilmastonmuutoksen vaikutuksille haavoittuvaisimpia ihmisryhmiä.
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman taloudelliset riskien minimoimiseksi on tärkeää, että suunnitelman taloudelliset vaikutukset on kartoitettu pitkällä aikavälillä, jotta alan toimijat ja kansalaiset pystyvät mukauttamaan toimintaansa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Muutokset tulee toimeenpanna taloudellisilla kannusteilla, joilla toimijat ohjataan kannustavasti päästövähennyksiin. Esimerkiksi valtiovarainministeriön aloittaman energiaverotuksen tiekartan avulla alan toimijat pystyvät myötävaikuttamaan kannustavan taloudellisen ilmapiirin syntymiseen. Helen näkee, että helpot päästövähennystoimet on tehtävä viipymättä ja vaikeammin toteutettaviin päästövähennyksiin olisi saatava yhteiskunnan tukea. Helen näkee yleisesti, että päästövähennyksillä on positiiviset vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen, sekä myötävaikuttavat luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Helen näkee, että uuden energiajärjestelmän luomisen yhteydessä on tarkasteltava muutoksen globaaleja vaikutuksia ja tehtävä tilannekohtaiset arviot elinkaaripäästöjen ja -vaikutusten pohjalta. Tämän vuoksi Helen kannattaa lämpimästi Euroopan komission esitystä EU:n hiilitullimekanismista sekä muita kansallisia ja kansainvälisiä mekanismeja, jotka ohjaavat alan toimijoita elinkaariperusteiseen arviointiin sekä resurssi- ja energiatehokkaaseen toimintaan. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimeenpanossa on tärkeää ylläpitää tiivistä keskustelua erilaisten sidosryhmien ja erityisesti kansalaisten kanssa, jotta päätöksenteko olisi mahdollisimman oikeutettua. Suunnitelman toimeenpanossa on huomioitava päätösten sosiaaliset vaikutukset ja kansalaisten keskinäinen oikeudenmukaisuus, jotta siirtymällä uuteen olisi mahdollisimman vähän negatiivisia vaikutuksia kansalaisten arkeen. Fossiilittomaan järjestelmään siirryttäessä työntekijöiden uudelleen koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. On myös huomioitava, että jos taakanjakosektorin päästövähennyksiä aina siirretään täysmääräisesti tämänhetkisen päästökauppajärjestelmän alaisten toimijoiden tehtäväksi tämä aiheuttaa kustannuksia sekä nousupaineita energian hinnan kautta koko yhteiskuntaan.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman ympäristö-, talous- ja sosiaaliset vaikutukset -arviointi on tärkeä osa suunnitelmaa. Tiedon jakaminen ja kokonaiskuvan tuominen viestinnässä vahvistaa ilmastotoimien tärkeyttä, mutta myös sitouttaa asiaan. Ehdotamme, että vaikutusten arviointia vielä kiteytettäisiin kokoavaan taulukkoon tai kuvaan, jolloin lukija saisi yhdellä silmäyksellä kokonaisuuden haltuun. Kokonaiskestävyyden toteutuessa ilmastotoimet nähdään laajasti kannatettavina. On kuitenkin selvää, että ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on myös häviäjiä. Siirtymän oikeudenmukaisuudesta on huolehdittava. Energiantuotanto ja maatalous kuuluvat kansallisesti keskeisiin sektoreihin myös huoltovarmuuden/-turvan näkökulmasta. Yritysten kilpailukyvystä on pidettävä huolta, ja siksi ratkaisukeskeisyys ja elinkeinoelämän kytkeminen ilmastotyöhön on olennaista.
        • Metsähallitus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Metsähallitus pitää hyvänä, että ilmastovuosikertomuksen sisältöä kehitetään ja se sisältää yleiskatsauksen mm. taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista sekä yritysten positiivisesta hiilikädenjäljestä.
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ympäristövaikutukset: Vaadimme, että ilmastonmuutoksen vastainen työ kytketään vahvasti luontokadon torjumiseen ja huomioitava kaikissa toimissa vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Ilmastopolitiikan suunnittelussa tulee vahvistaa tätä näkökulmaa. Kuten suunnitelmassa todetaan, ilmastotoimet osin lisäävät luonnonvarojen käyttöä ja painetta ekosysteemeihin. Näiden vaikutusten minimoiminen ja tarvittaessa kompensointi luonnon monimuotoisuuden suojelutoimilla tulee sisällyttää kaikkien toimenpiteiden tarkempaan suunnitteluun. Sosiaaliset vaikutukset: On tärkeää, että suunnitelmassa tuodaan esiin lasten oikeudet ja mainitaan, että lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Alle 18-vuotiaiden ei ole mahdollista vaikuttaa edustuksellisen demokratian keinoin äänestämällä. Ilmastokriisi uhkaa lasten oikeuksia tavoilla, joita vanhemmat sukupolvet eivät tule olemaan todistamassa. Suunnitelmassa ja sen toimeenpanossa tuleekin vahvemmin tuoda esiin keinot varmistaa myös lasten mahdollisuudet vaikuttaa. Suunnitelmassa tuodaan esiin, että jatkotoimia valmisteltaessa tulevien sukupolvien oikeuksien turvaamista tukee esimerkiksi pitkän aikavälin vaikutusten arviointi. Painotamme, että lisäksi tärkeää on nuorten osallisuuden vahvistaminen ilmastopolitiikan suunnitteluun. Osallistamisessa kävi ilmi, että nuoret kannattavat eniten eri ilmastotoimenpiteitä. Koska ilmastonmuutos vaikuttaa juuri nuorten elämään ja tulevaisuuteen eniten, tulee ilmastopolitiikan suunnittelussa painottua nuorten kuuleminen ja vaikutusmahdollisuudet. Vaikutusten arvioinnissa nostetut Suomen ilmastopaneelin huomiot globaalista ja ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta ovat olennaisia: ”Ilmastonmuutoksen hillintä voi tarkoittaa myös saavutetuista eduista luopumista niille, joiden osuus globaalien resurssien kulutuksesta on planetaaristen rajojen näkökulmasta kestämättömällä tasolla. Suomessa kaikilla tulee olla varaa energiaan, ruokaan ja liikkumiseen, ja lisäksi kaikilla tulee olla vapaus valita asuinpaikka, ammatti ja elinkeino.” Suunnitelmassa tulisikin esittää selkeämmin keinoja yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseen. Ilmastotoimista aiheutuvat kustannukset eivät saa kohdistua heikoimmassa asemassa oleviin.
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Ympäristö-, talous- sosiaaliset ja terveysvaikutukset ovat olennainen osa ilmastotyötä, ja siksi niiden arviointiin on erityisesti panostettava. Nykyisen suunnitelman vaikutusarviot perustuvat erityisesti Hiisi-hankkeen tuloksiin. Hankkeessa onkin vaikuttava joukko suomalaisia eri alojen asinatuntijoita. Kuitenkin vakava puute on, että useimmat käytetyt vaikutusarviointimallit eivät ole saatavilla vertaisarviointia, kommentointia ja lähtöoletusten tai tulosten yksityiskohtaista tarkastelua varten. Nämä tiedot on julkaistava avoimena datana ja mallit tuotettava avoimella lähdekoodilla. Näin varmistetaan tiedon tehokas käyttö ja jatkojalostus. Arviointityötä on myös tehtävä jatkuvasti toimintaa ohjaamaan eikä vain ilmastosuunnitelmia valmisteltaessa. Asiaa edistämään tulisi luoda kansallinen asiantuntijaverkosto, jossa ovat mukana tutkimuslaitokset, ympäristökonsultit sekä kuntien ja valtion virkamiehiä ja tietenkin asiasta kiinnostuneet kansalaiset.
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • - Kaisussa ei nouse riittävän vahvasti esille ajatus ilmastohaasteiden muuttamisesta mahdollisuuksiksi. Tämän hyödyntäminen auttaa muutosten aikaansaamista. - Sosiaaliset vaikutukset ilmeisiä ja kasvatus- ja koulutussektorin rooli tämän näkökulman huomioimisessa on keskeinen, sillä valtaosa alle 30 -vuotiaista kansalaisista on jossain kasvatus- tai koulutusorganisaatiossa asiakkaina. - Ilmastovaikutuksissa tulisi huomioida vahvemmin toiminnan biodiversiteettiin liittyvät kytkennät.
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Energiamurroksen tehokas ja onnistunut läpivienti edellyttää toimenpiteiden yleistä hyväksyntää, joka perustuu siihen että toimenpiteen koetaan kohtelevan kaikkia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Näistä erityisesti sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen pitää erityisesti kiinnittää huomiota. Kuten tutkimukset osoittavat, sen toteutumisen varmistamiseksi on olemassa keinoja esim. taloudelliset kompensaatiot. Näitä on tarpeen hyödyntää vaikeiksi koettujen - mutta tarpeellisten, esim. energiaverotuksen uudistus - politiikkatoimien toimeenpanossa.
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suunnitelman politiikkatoimissa tulisi painottaa pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Eri ilmastotoimien vaikutusarvioinnit ovat puutteellisia tai uupuvat, sekä päästövaikutuksiltaan että markkinamahdollisuuksiltaan, mikä vaikeuttaa ympäristövaikutusten lisäksi taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia.
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yleisenä huomiona se, että keinoja on selkeästi tunnistettu valtava määrä, jonka lisäksi on pohdittu keinojen toteuttamista sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, mikä on tosi hieno ja tärkeä asia. Keinot eivät saa lisätä eriarvoisuutta. Nyt tärkeintä on se, että näistä keinoista otetaan kaikki irti ja niissä kohden, joissa havaitaan muutoksilla olevan hetkellisiä (negatiivisia) sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, ryhdytään aktiivisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan siirtymää, jotta havattuihin ongelmiin voidaan löytää ratkaisuja ja taloudellista tukea sitä tarvitseville – sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei saa olla kuitenkaan kulissi ilmastotoimien loputtomalle viivyttelylle. Turve on hyvä esimerkki siitä, miten vuosikausia tiedossa olleet asiat ja asiantuntijatieto jätettiin aktiivisesti huomioimatta, kunnes oltiin kiperässä tilanteessa: muutos oli käynnistynyt ja tarpeellinen, mutta ihmisiä ei tietenkään haluta jättää pulaan. Siksi tarvitaan proaktiivista politiikkaa ja ratkaisukeskeisyyttä, ajoissa.
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suunnitelman ympäristövaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia ja kansantalousvaikutuksia on arvioitu kohtuullisella tasolla. Suunnitelmasta sen sijaan puuttuu vaikutusten arviointi eri elinkeinoille ja yrityksille. Korostamme, että eri toimien yhteisvaikutuksia eri elinkeinoille ja yrityksille on välttämätöntä arvioida ja huomioida sekä taakanjakosektorin toimien että päästökauppasektorin toimien vaikutukset. Keskeisenä arvioitavana on esimerkiksi logistiikka-ala, johon vaikuttavat niin päästökauppajärjestelmä, taakanjakosektorin kiristykset, energiaverodirektiivi ja vahvemmat velvoitteet vaihtoehtoisista polttoaineista. Lisäksi on tarpeen tarkastella myös vaikutusten kohdentumista eri alueille. Etenkin liikenteeseen kohdistuvat kustannusten kasvuvaikutukset tuntuvat yrityksissä maakunnissa, joissa kuljetetaan raskasta tavaraa pitkiä matkoja, eikä raidevaihtoehtoja ole. Vaikutukset todennäköisesti tulevat heikentämään yritysten kannattavuutta, sillä nousevia kustannuksia ei ainakaan vientialoilla pystytä siirtämään kokonaan hintoihin. Näistä syistä ilmastotoimien suunnittelun ohella on tarpeen kehittää myös malleja, joiden avulla voidaan kompensoida kielteisiä vaikutuksia niille elinkeinoille ja yrityksille, ja siellä alueilla, joille suurimmat negatiiviset vaikutuksen kohdentuvat. Olemme huolissamme lappilaisten yritysten kilpailukyvystä tilanteessa, jossa merkittävimmät ilmastopolitiikan aiheuttamat kustannuslisäykset ovat kohdistumassa yksinomaan polttoaineen hintaan ja sitä kautta kumuloitumassa yritysten kustannettavaksi pitkien välimatkojen maakunnissa. Haluamme nostaa esiin myös, sen että sähkönkulutuksen merkittävä kasvu voi vaikuttaa huoltovarmuuteen ja sähkötuotannon riittävyyteen. Tätä on syytä käsitellä vaikutusten arvioinnissa.
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Tiivistelmässä terveysvaikutuksia (ilmaston muutoksen ja ilmansaasteiden) ei ole tuotu esiin Kappale 10.1. taloudelliset vaikutukset. Terveydellä ja sairauksilla on kansantaloudellisia ja yksilötaloudellisia vaikutuksia. Nykytiedoilla lienee vaikeata antaa tarkkoja lukuja vaikutuksista sairaanhoidon tarpeeseen, työkykyyn, eläkkeisiin, ennenaikaisiin kuolemiin jne. Mutta vaikutukset voisi kuitenkin mainita, koska oletettavaa on, että nykyisen kehityksen (ei tehdä ilmastotoimia) jatkuessa näihin liittyvät menot nousevat. Lisäksi on oletettavaa, että (oikeanlaiset) ilmastotoimet vähentävät taloudellisia kustannuksia. Kappale 10.2. Ympäristö- ja terveysvaikutukset. Kappaleessa on huomioitu vain jotkut ehdotettujen ilmastotoimien ”passiiviset terveysvaikutukset”: miten ne vaikuttavat terveyteen. Esimerkiksi liikenteen muutosten positiiviset vaikutukset terveyteen mainitaan. Ilmastonmuutoksella ja sen estolla on tärkeitä terveysulottuvuuksia: 1. Ilmaston lämpeneminen, ääri-ilmiöt ja niiden epäsuorat vaikutukset heikentävät ihmisten fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa ja vaikuttavat terveyspalveluita kuormittavasti. Ilmastonmuutoksen vähentäminen estää näitä ongelmia. 2. Ilmastonmuutoksen hyvillä estokeinoilla voidaan huomattavasti parantaa ihmisten terveyttä. a) ”Passiiviset vaikutukset”, esim. ilmansaasteiden väheneminen ja liikennetapaturmien estotoimet, mielenterveyttä tukevat muutokset. b) ”Kansalaisten oma, aktiivinen” terveyttä edistävä toiminta: esim. fyysisen aktiivisuuden lisääminen, ruoan käytön ympäristöystävällisyys (esim. kasvisruoan lisääntynyt käyttö, ruokahävikin vähentäminen), ilmastonmuutoksen vastainen toiminta (vaikutus mielenterveyteen). 3. Talouden kannalta: terveydellä ja sairauksilla on merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia (ja toisinpäin). 4. Terveys on ihmisille tärkeä arvo ja se voi toimia motivaationa ilmastonmuutosten torjuntaan.
        • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suunnitelman SOVA-lain mukaiseen arviointiin tulisi kiinnittää huomiota. Yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta tämä olisi tärkeää. Suunnitelmassa on huomioitu laajasti osallistaminen. Suunnitelman koskiessa koko yhteiskuntaa, herää kysymys, onko kansalaisten lisäksi kuultu niitä yrityksiä, joiden toimialat tuottavat taakanjakosektorin päästö-jä tai jotka T&K&I-toiminnassaan kehittävät ilmastoratkaisuja. ELY-keskukset toteavat, että suunnitelmassa tulisi tunnistaa sidonnaisuudet huoltovarmuus- ja varautumiskysymyksiin, esimerkiksi sähkön kulutuksen merkittävään lisääntymiseen. KAISUssa olisi hyvä huomioida Huoltovarmuuskeskuksen selvitys ”Öljy ja kaasu energiatuotannossa tulevaisuudessa”.
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kaisun sosiaalisia vaikutuksia tulee pehmentää sosiaaliturvauudistuksen kautta, jossa sosiaalitukien avulla estetetään taloudelisten seuraamusten lankeaminen pienituloisten maksettavaksi. Eriarvoisuuden vähentämiseksi tulisi bussilippujen alennuslippu määritellä tuloraja eli kaikki pienituloiset tulisivat alennuslipun piiriin eli työttömät ja työssä käyvät pienituloiset saisivat bussilipuista saman alennuksen kuin nykyisen eläkeläiset ja opiskelijat. Syrjäseutujen asukkaiden liikkumiskustannusten eriarvoistamaa nousua voisi vähentää tukemalla erilaisia syrjäseutujen kimppakyytipalveluita. Syrjäseutujen autonkäytölle tulisi osoittaa myös harkinnanvaraista tukea, jossa kunnan asukas voisi hakea kunnalta tukea autonkäytölleen, jos kunta ei ole pystynyt hoitamaan asukkaan työmatka ja lasten koululiikennettä muulla tavoin.
        • Teknologiateollisuus ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman vakavin puute liittyy taloudellisten vaikutusten hataraan selvitykseen. Selvityksessä on todettu, että “huomattavien päästövähennysten saavuttaminen nopeassa aikataulussa johtaa vähennysten rajakustannusten kasvuun huomattavasti EU:n päästöoikeuksien arvioitua hintatasoa korkeammaksi. On luultavaa, että kotimaista päästöverotusta jouduttaisiin tiukentamaan, jotta syntyisi toimenpiteiden vaatima taloudellinen kannustin.” Edellä mainitut toteamukset herättävät vakavan huolen, kuinka Suomen teollisuuden kilpailukyky voidaan säilyttää. Selvityksessä on mainittu yksipuolisesti vain kotitalouksien ostovoiman heikentyminen ja kulutustavaroiden kysynnän lasku mutta sivuutettu teollisuudelle syntyvät lisäkustannukset. Päästövähennysten rajakustannusta on arvioitu TIMES-mallilla, mutta arvio koskee koko taloutta, ei pelkästään taakanjakosektoria. Tämä on vakava puute ottaen huomioon, että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma koskee nimenomaan taakanjakosektoria. Suunnitelman taloudellisia vaikutuksia käsittelevässä osassa olevan kuvan perusteella päästövähennysten marginaalihinta nousee vuoteen 2030 mennessä tasolle 120 euroa/CO2-ekvivalenttitonnia ilman joustojen hyväksikäyttöä ja tasolle 110 euroa/tCO2-ekv. vuoteen 2035 mennessä, vaikka joustot olisivatkin käytössä. Erityisen hälyttävää on tieliikenteen kustannusten kasvu, joita ei ole arvioitu asianmukaisesti. Selvityksessä todetaan, että osa liikennesektorin toimista voi olla varsin kalliita päästövähennyksen näkökulmasta arvoituna. Ei kuitenkaan kerrota, kuinka kalliita. Ei myöskään kerrota kuinka lisäkustannukset jakautuvat henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen välillä. Kerrotaan vain, että päästövähennysinvestoinnit kohdistuvat taakanjakosektorilla erityisesti liikenteeseen. Teknologiateollisuus ry:n mielestä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma onkin puutteellinen erityisesti tieliikenteen päästövähennysten kustannusten arvioinnin osalta. Suomen elinkeinoelämän toiminnan ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta kuljetuskustannukset ovat keskeisen tärkeitä. Meillä on jo nyt Keski-Eurooppaan verrattuna korkeat logistiikkakustannukset, jotka asettavat vientiteollisuutemme muita EU-maita heikompaan asemaan. Taakanjakosektorin päästövähennykset ovat aivan liikaa sen varassa, että uusiutuvien biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta kiristetään ja liikennepolttoaineiden verotusta nostetaan. Suunnitelmaa on siksi liikenteen osalta täydennettävä siten, että läpinäkyvästi arvioidaan vältettyjen hiilidioksidipäästöjen rajakustannukset sekä teollisuudelle aiheutuva kuljetuskustannusten nousu kotitalouksien liikkumiskustannusten kohoamisen lisäksi.
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Vaikutusarviot jäävät vähälle, minkä seurauksena politiikan vaikutukset voivat olla arvaamattomia ja ei-toivottuja. Ilmastopolitiikka ei elä irrallaan reaalimaalimasta, jossa suomalaisia elää vielä jatkossakin myös muualla kuin ns. kasvukeskuksissa. Valtaosa yhteiskunnan tarvitsemista ja myös vientiin menevien tuotteiden raaka-aineista tulee jatkossakin maaseudulta ja koko Suomen alueelta. Ilmastopolitiikan on pakko ottaa tämä huomioon ja ottaa huomioon tämä todellisuus.
        • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • 14 Suunnitelman ympäristö-, talous- ja sosiaaliset vaikutukset UNICEF pitää tärkeänä sitä, että Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelun yhtenä lähtökohtana on ollut mahdollisimman oikeudenmukainen siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. UNICEF kiittää sitä, että nuoria on kuultu suunnitelman valmistelussa. Suunnitelman vaikutusten arviointiin olisi kuitenkin ollut tärkeää sisällyttää myös lapsivaikutusten arviointi. Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa määriteltyjen lapsen oikeuksien toteutumiseen, myös Suomessa. Samoin monet ilmastopolitiikkatoimet vaikuttavat lapsiin ja eri lapsiryhmiin, ja vaikutukset voivat olla huomattavan erilaisia kuin vaikutukset aikuisiin. Kansallisessa lapsistrategiassa (2021) todetaan, että lapsen oikeuksien toteutuminen jää sattumanvaraiseksi ja hajanaiseksi, jos heihin kohdistuvia vaikutuksia ei arvioida systemaattisesti sääntelyssä, poliittisessa päätöksenteossa ja resurssien jaossa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikessa lapsia koskevassa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapset ovat ainoa ihmisryhmä, jota tämä velvoite koskee. Lapsivaikutusten arviointi on keskeinen keino lapsen edun ensisijaisuuden varmistamiseksi, ja Kansallisessa lapsistrategiassa linjataankin, että ”Lapsiin ja perheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi otetaan systemaattiseksi osaksi päätöksentekoa ja toimintaa hallinnon kaikilla tasoilla” (s. 34). Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa tulisi selkeästi kannustaa lapsivaikutusten arviointiin tarkempien sektorikohtaisten ilmastosuunnitelmien jatkovalmistelussa. Erityisen tärkeää lapsivaikutusten arviointi olisi liikkumiseen ja rakennusten erillislämmitykseen liittyvien ilmastotoimien valmistelussa, jotta ilmastotoimien vaikutukset lasten mahdollisuuteen liikkua vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin sekä lämmityskustannusten muutosten vaikutukset lapsiperheköyhyyteen saataisiin selville. Lisäksi riski lapsiperheköyhyyden lisääntymiseen tulisi huomioida, kun arvioidaan ilmastotoimien työllisyysvaikutuksia eri sektoreilla. Yhdenvertaisuuden arviointi: Ilmastosuunnitelmassa todetaan, että tulevien sukupolvien oikeuksien osalta voidaan yleisesti arvioida kunnianhimoisten ja monipuolisten päästövähennyskeinojen tukevan heidän oikeuksiensa turvaamista. Lisäksi suunnitelmassa todetaan, että jatkotoimia valmisteltaessa tulevien sukupolvien oikeuksien turvaamista tukee esimerkiksi pitkän aikavälin vaikutusten arviointi. Suunnitelmassa tulisi mainita tulevien sukupolvien lisäksi lapset. Ilmastonmuutoksella on aina vaikutuksia lapsiin, ja nämä vaikutukset eroavat usein siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa aikuisiin. Tästä syystä ilmastotoimien vaikutusten arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiin - jo tämän päivän lasten sekä tulevaisuudessa elävien lasten osalta. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset: On tärkeää, että suunnitelman vaikutusten arvioinnissa on havaittu, että muun muassa asumiseen ja liikenteeseen kohdistuvien toimenpiteiden kustannusvaikutus saattaa olla huomattavasti merkittävämpi pienituloisille kuin enemmän kuluttaville suurituloisille ja että ilmastotoimien jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota toimien oikeudenmukaisuus- ja yhdenvertaisuusvaikutuksiin. Lapsiperheköyhyys on Suomessa pitkään jatkunut ongelma. Vuonna 2020 pienituloisissa kotitalouksissa eli 114 300 lasta eli 11,1 % lapsista (Tilastokeskus). Ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden kannalta on tärkeää varmistaa, että ilmastotoimet eivät lisää tai syvennä lapsiperheköyhyyttä. Tärkein keino tähän on ilmastoimien jatkovalmistelun huolellinen lapsivaikutusten arviointi. Liikenne: Suunnitelmaan liittyvissä nuorten kuulemisissa nousi esiin, että julkinen liikenne on nuorille tärkeää. Ilmastosuunnitelmaan keskeisesti liittyvän oikeudenmukaisuuden periaatteen mukaisesti on tärkeää varmistaa, että liikenteeseen kohdistuvat ilmastotoimet eivät heikennä lasten ja nuorten mahdollisuutta liikkua. Tämä on tärkeää muun muassa syrjäseuduilla asuvien lasten kannalta. Lapsilla on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklan mukaan oikeus vapaa-aikaan, virkistystoimintaan ja kulttuurielämään. Mahdollisuus liikkua on tärkeä tämän oikeuden toteutumiseksi. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan sisältyvässä fossiilittoman liikenteen tiekartassa kaksinkertaistetaan suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuet vuosille 2022-2024. Tämä on lasten ja nuorten kannalta tärkeä toimenpide. Alueellisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta olisi kuitenkin tärkeää kehittää keinoja edistää lasten ja nuorten mahdollisuutta liikkua myös syrjäseuduilla. Myös pyöräily on lapsille ja nuorille tärkeä tapa liikkua. Väestöryhmittäin tarkasteltuna pyöräily Suomessa painottuu lapsiin, nuoriin ja aikuisiällä naisiin (Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma 2018). On tärkeää, että fossiilisen liikenteen tiekartassa ohjataan valtion rahoitusta kuntien kävely- ja pyöräilyhankkeisiin. Vähävaraisimmista perheistä tuleville lapsille ja nuorille myös polkupyörän hankkiminen voi olla taloudellisista syistä vaikeaa. Ilmastosuunnitelman kuulemiseen osallistuneet Helsingin lastensuojelun jälkihuollon nuoret ehdottivat vuokrapyörien tarjonnan lisäämistä. Olisi hyvä pohtia, miten lapsille ja nuorille voitaisiin tarjota polkupyöriä edullisesti esimerkiksi yhteiskäyttöön perustuen. Nykyisellään yhteiskäyttöpyöriä tarjotaan yleensä vain aikuisille ja vain suurimmissa kaupungeissa.
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Vaikutukset luontokatoon / luonnon monimuotoisuuteen sekä sisävesien että Itämeren suojeluun ansaitsisivat tarkkapiirteisemmän analyysin. Nyt analyysi keskittyy positiivisiin vaikutuksiin ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Kansallisen ilmastopolitiikan entistä tii-viimpi kytkeminen muiden isojen ympäristöongelmien samanaikaiseen ratkaisemiseen edistäisi kustannustehokkaampaa ympäristömme vaalimista ja antaisi vielä nykyistäkin pa-remman perustelun ilmastopolitiikalle.
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Osallitaminen ilmastotoimiin STTK muistuttaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaan jäsenvaltioiden on politiikoissaan otettava huomioon siirtymän sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi investointeja kohtuuhintaisiin ratkaisuihin, heikompien ryhmien tukitoimia esimerkiksi verotuksen keinoin, ja energiaköyhyyteen puuttumista. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) päätarkoitus on talouden kehittäminen ja ihmisten uudelleenkouluttaminen alueilla, jotka kärsivät eniten siirtymästä. Toimien kohdentaminen voi onnistua reilusti, kun työntekijät tunnistetaan YK:n Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti keskeisimmäksi oikeudenmukaisen siirtymän toimien kohteeksi. Käytännössä kaikissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa, mukaan lukien Kaisu -suunnitelma, pitäisi tehdä toimialat sisältävä ilmastotoimien sosiaalisten, työllisyys- ja osaamisvaikutusten arvio. Tämä lisäisi suunnitelman toimenpide-ehdotusten hyväksyttävyyttä. Talous ja verotus STTK huomauttaa, että toimenpiteiden talouspoliittisissa arvioinneissa on laskettava myös riskien hinta. On tuotava esiin selkeästi arvio siitä, millainen kustannusvaje syntyy vuoteen 2035 mennessä, mikäli nyt suunniteltuja toimenpiteitä ei toteuteta tai ne jättävät huomiotta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen. Miten kalliiksi yhteiskunnalle tulee esimerkiksi ilmastopolitiikan takia hiipuvilla toimialoilla työskentelevät työntekijät, jos heidän osaamisvajettaan ei ennakoida ja päivitetä vähähiilisen yhteiskunnan työnkuviin sopiviksi? STTK pitää valitettavana, että Kaisu -suunnitelman ehdotuksista puuttuu päästötoimien budjetointi. Päästöbudjetit tukisivat esitettyjä toimia. Päästöbudjetointi voitaisiin yhteensovittaa muutama vuosi sitten alkaneeseen kestävän kehityksen budjetointiin, jonka osaksi pitäisi saada myös esimerkiksi valtiovarainministeriön toiminta- ja taloussuunnittelu. Tällä hetkellä kaikki toimenpiteet, joilla on päästöjä lisääviä vaikutuksia, jäävät budjeteissa vaille huomiota lukuun ottamatta suoraan ilmastotoimiin liittyvä toimenpiteitä. Päästöbudjetointi antaisi vauhtia myös kestävän kehityksen budjetoinnille, jonka olisi tarkasteltava politiikkatoimien ekologisia, että sosiaalisia vaikutuksia. STTK huomauttaa, että Suomessa ympäristö- ja luonnonvarojen käyttöön kohdistuvat verot ovat vain noin seitsemän prosenttia kaikista verotuotoista ja tulo- ja yhteisöverot ovat noin 65 prosenttia verotuloista. Tärkeää on verotuksen painopisteen siirtäminen työn tekemisestä ja yritystoiminnasta ympäristöhaittojen ja uusiutumattomien luonnonvarojen käytön verottamiseen. Näillä keinoin on mahdollista päästä tilanteeseen, jossa päästöt alenevat mutta työllisyyden ja talouden kasvu jatkuu.
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Kokonaisvaikutuksien arvioimiseksi tulisi soveltaa tutkimukseen perustuvia kestävyyden (ympäristö, talous ja sosiaaliset asiat) ja kiertotalouden arviointimenetelmiä mahdollisuuksien mukaan ja sektorikohtaisesti.
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Suunnitelma heikentää suomen taloutta ja työtä tekevän väestön asemaa.
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Vaikutusten arviointi eri osa-alueilta on varsin kattava ja hyvin laadittu. Ilmastopolitiikan toimet tulevat johtamaan yhteiskunnan merkittävään sähköistymiseen. Vaikutusten arvioinnista ei löydy kohtaa, jossa oltaisiin arvoitu sähkön kulutuksen kasvun vaikutuksia muun muassa sähköntuotannon riittävyyden ja huoltovarmuuden suhteen.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Luonnon monimuotoisuus voi lisätä alueiden taloudellista aktiivisuutta esiemrkiksi matkailun kasvutuloina. Kestävän kehityksen 3 olennaista elementtiä ovat sosiaalinen, taloudelluen ja ekologinen ulottuvuus, joten niiden kokonaisvaltainen huomioiminen on tärkeää ja saattaa olla haastavaa. Ympäristöasoissa taloudellisuudella on värittynyt mielikuva, mutta kestävä kehitys ja ekologiset toimet voivat olla taloudellisesti järkeviä.
        • 15 Muita huomioita
        • Laisi Iiris, opiskelija, aktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen on lisäksi ratifioitava ILO169. Tällä on merkitystä myös ympäristönsuojelun kannalta.
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Fossiilisten polttoaineiden tuotannon laskemisesta en nähnyt luonnoksessa mitään, mikä on hyvin tuomittavaaa ja hävettävää. Niistä puhuttiin nopeasti vain verojen nostamisen yhteydessä. Samaten valtionyhtiöiden vastuusta saavuttaa 1.5 asteen tavoite ei mainittu.
        • Palosuo Riikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toivoisin suunnitelman olevan kaikilta osin kunnianhimoisempi. Suomea brändätään maailmalla esimerkillisenä ilmastopolitiikan osalta. Miksi tämä ei kuitenkaan näy käytännön tasolla...?
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • HE 82/2014 s.42 mukaan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tulisi sisältää konkreettisia ja yksityiskohtia toimia. Toivoisinkin lisää konkreettisia toimia, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan. Lisäksi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tulisi perustua pitkän aikavälin suunnitelmalle, jota ei kuitenkaan ole laadittu huolimatta siitä, että nykyinen ilmastolaki on ollut voimassa jo vuodesta 2015. Yleisesti suunnittelujärjestelmään tulisi panostaa, jotta se muodostaisi yhtenäisen ja johdonmukaisen kokonaisuuden.
        • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman politiikkatoimissa tulisi painottaa pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Eri ilmastotoimien ja niiden yhdistelmien kustannustehokkuutta olisi selvitettävä paremmin. Myös toimien konkretiaa ja toimeenpanoa olisi avattava enemmän, nyt ei selviä kuka ja millä aikajänteellä toimia vie eteenpäin ja seurataanko niiden toteutumista ja vaikuttavuutta.
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastonmuutoksella ja valtioiden toimilla tai toimien riittämättömyydellä on suoraan vaikutusta kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin, yhteiskunnan vakauteen, kansalliseen ja kansainväliseen turvallisuuteen, kansojen elinmahdollisuuksiin ja kulttuurin säilymiseen, ruoantuotantoon ja maahanmuuttoon puhumattakaan luonnonilmiöistä ja säätilojen arvaamattomuudesta. Näillä kaikilla on ihmisoikeusvaikutuksia ja -ulottuvuuksia. Kansainvälinen yhteisö on enenevässä määrin todennut, että oikeus terveelliseen ympäristöön on välttämätön askel Agenda2030 toteuttamiselle ja kestävän kehityksen takaamiselle maailmassa. Vuonna 2021 YK:n ihmisoikeusneuvosto, jonka jäsen Suomi on 2022–2024, tunnusti ensimmäistä kertaa ihmisoikeudeksi oikeuden puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön. Ihmisoikeusneuvosto myös perusti erityisraportoijan tehtävän ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi ilmastonmuutoksen yhteydessä. Oikeuden tunnustaminen ja ilmastokysymysten entistä vahvempi ihmisoikeusulottuvuus tulisi sisällyttää suunnitelman kansainvälisestä toimintaympäristöstä kertovaan osioon, ja näiden vaikutuksia keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan tulisi pohtia. Nämä liittyvät suoraan myös kansalliseen ilmastopolitiikkaan. Valtioiden vastuuta riittämättömistä ilmastotoimista korostetaan ja ilmastonmuutokseen liittyviä korvauskysymyksiä ratkotaan kiihtyvään tahtiin kansallisissa ja kansainvälisissä oikeusasteissa. Niin sanotut ilmasto-oikeudenkäynnit ovat osoittautuneet tehokkaiksi muutoksen aikaansaamisen keinoiksi ja ovat usein ainoa kansalaisille mahdollistettu tapa asettaa valtioita vastuuseen riittämättömistä ilmastotoimista. Vaikka tämä ei toistaiseksi olekaan Suomessa mahdollista, pitäisi ilmasto-oikeudenkäyntien mahdollisuus tulevaisuudessa tai yleisesti lisääntyvä kansalaisaktiivisuus ilmastokysymyksissä huomioida myös keskipitkän aikavälin suunnitelmissa. Tämä kaikki huomioiden tuntuukin riittämättömältä, että suunnitelmassa ihmisoikeudet mainitaan vain kahdesti, sosiaalisten vaikutusten yhteydessä, oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden kanssa. Ilmastosuunnitelman vaikutuksia arvioidaan vain yhdenvertaisuuden kautta, vaikka käytännössä itse tekstissä huomioidaankin laajemminkin ihmisoikeusperustaa. Ihmisoikeuskeskus katsookin, että suunnitelmassa tulisi täsmällisesti mainita sen ihmisoikeusperustaisuus. Ilmastopolitiikka, samoin kuin ulko-, kauppa- ja kehityspolitiikkakin, on vahvasti valtion ihmisoikeusvelvoitteiden alaista toimintaa. Viime aikoina tämä on ennestään korostunut edellä mainittujen kehityssuuntien lisäksi mm. yritysten ihmisoikeusvastuukysymysten tarkastelun ja kuntatason toiminnan ihmisoikeusulottuvuuden arvioinnin kautta. On tärkeää, että ilmastosuunnitelmassa huomioidaan tämä. Sen lisäksi, että perus- ja ihmisoikeudet tulisi huomioida suunnitelmassa laajemmin, tulee ilmastosuunnitelman toteutumisen seurannassa ottaa huomioon ilmastotoimien aiheuttamat haasteet perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiselle, sekä yleisesti että yksilöiden ja ryhmien osalta.
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Digitalisaatio ja siihen liittyvät innovaatiot ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hidastamisessa ja uusien päästövähennyksiin tähtäävien palveluratkaisujen mahdollistajina. KAISU-luonnoksessa digitalisaation mahdollisuuksia ei juuri näy. Digitalisaatio mainitaan vain lyhyesti liikenteen yhteydessä, kun esimerkiksi aiemassa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa tunnistettiin digitalisaation potentiaali myös kiinteistöjen energiatehokkuudessa: ”Älykkäät järjestelmät mahdollistavat myös entistä tarkemman tarpeenmukaisen säädön. Tutkimusten mukaan ennakoivat ja optimoivat energianhallintajärjestelmät voivat jo nykyisin pienentää energiankulutusta 10–30 %.” Digitalisaation roolia taakanjakosektorin päästövähennysten mahdollistajana tulisi suunnitelmassa arvioida kattavammin. Valtion tulisi ryhtyä vahvempiin toimiin, jotta digitalisaation potentiaali saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Mahdollisia keinoja olisivat esimerkiksi: • Kysynnän ja referenssien luominen uusille palveluille ja teknologioille julkisilla hankinnoilla; • Uusien investointikannustimien valmistelu ja käyttöönotto digitaalisen ja ekologisen transformaation vauhdittamiseksi yrityksissä • TKI-rahoituksen kasvattaminen sekä julkisen TKI-rahoituksen ohjaaminen digitaalisten toimintamallien, datainfrastruktuurien ja ekosysteemien kehittämiseen
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • -
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Jos jatkuvasti perässälaahaava ilmastohaittojen torjuminen johtuu resurssipulasta, pyytäkää aktivisteja mukaan apuun. Järjestöissä ja myös niiden ulkopuolella on satoja tai nykyisellään todennäköisesti tuhansia korkeakoulutettuja ihmisiä jotka eivät muuta toivokaan kuin mahdollisuutta vaikuttaa ilmasto- ja biodiversiteettipolitiikkaan. Olen itse varatuomari ja kirjoitan näitä tulikivenkatkuisia lausuntoja siksi, että on karmeaa katsoa vierestä miten me hukkaamme vuosi kerrallaan aikaa, joka olisi mahdollista käyttää paljon tehokkaammin ilmastohaittojen ja biodiversiteettikadon torjumiseksi.
        • Linnekoski Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Peljo Janne
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Joustomahdollisuudet tulisi hyödyntää täysimääräisesti ja Suomen hiilikädenjälki nostaa tarkasteluun Päästövähennysten kustannustehokkuus on EK:n näkemyksen mukaan keskeinen periaate päästövähennyskeinojen arvioinnissa, ja joustokeinojen hyödyntämisellä voidaan parantaa ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta. Siten EK pitää kannatettavana, että Suomi aikoo hyödyntää komission taakanjakoasetusehdotuksen mahdollistaman kertaluontoisen jouston täysimääräisesti. Myös muiden joustojen hyödyntämistä osana ilmastopolitiikan kustannustehokasta toteutusta tulee arvioida, ja on hyvä että suunnitelmassa myös tämä tunnistetaan. Lisäksi on huomattava, että talouden rakennemuutos vähäpäästöisempään suuntaan tapahtuu voimakkaasti myös Suomen vientimarkkinoilla, ja ilmastopolitiikan suunnitelmiin niin taakanjako- kuin päästökauppasektoreilla olisi arvokasta pystyä sisällyttämään myös päästöjä vähentävien ratkaisujen viennin vaikutuksia talouteen, eli huomioida myös Suomen hiilikädenjälki maailmalla ja laatia toimenpiteitä sen vahvistamiseksi.
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Rissanen Simo
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman toimenpideohjelman alakohtien alla sivutaan viestinnän merkitystä ilmastotoimien toteuttamisessa. Viestinnällä on myös laajempi merkitys koko ilmastopolitiikan näkökulmasta. Ilmastopolitiikka on aiheena helposti tunteita herättävä ja polarisoiva, ja siksi on tärkeää edistää faktapohjaista viestintää ilmastotoimista puhuttaessa. On oleellista, että kansalaisilla on helppo mahdollisuus ymmärtää, mihin toimet perustuvat, millaisia eri toimien vaikutukset ovat ja miten Suomi pyrkii huomioimaan oikeudenmukaisuusnäkökulman ilmastopolitiikassa. SOSTE toivookin, että suunnitelman jatkovalmistelussa huomioidaan myös, millaisella viestinnällä voidaan edistää kansalaisten ymmärrystä ilmastopolitiikan merkityksestä, hyödyistä ja tarpeellisuudesta.
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • SAK:n tärkeimmät huomiot liittyvät sidosryhmäyhteistyöhön ja oikeudenmukaisen siirtymän periaatteen huomioimiseen osana ilmastopoliittista työskentelyä. Painotamme myös eri ilmastopolitiikan strategioiden eriaikaisen ja osittain lomittaisen valmistelun haasteita suunnitelmien seuraamisen ja kommentoinnin kannalta. Kokonaisuudessaan ammattiyhdistysliikkeen osallistaminen KAISU-valmisteluun on ollut heikkoa. Toteutuneet kuulemiset ovat olleet informatiivisia, mutta tiiviisti aikataulutettu ja melko yksisuuntainen kuuleminen ei korvaa aidosti osallistavaa ja pitkäjänteistä työryhmätyöskentelyä. Esimerkiksi KAISUn valmistelussa hyödynnetty kansalaiskysely on hyvä työkalu kansalaisten osallistamiseen, mutta yksilö- ja kuluttajalähtöisen näkökulmansa vuoksi se ei yksin riitä korvaamaan aitoa dialogia sidosryhmien kanssa. Toivomme jatkossa yhteistyötä, jossa sidosryhmät otetaan laaja-alaisesti mukaan luonnosvalmisteluun jo aikaisessa vaiheessa. Tämän lisäksi SAK suosittelee vahvasti hallitukselle, eduskunnalle ja suunnitelman valmistelusta vastaavalle taholle (YM), että työmarkkinatoimijat otetaan mukaan seuraamaan ja arvioimaan tämän ilmastosuunnitelman toteutumista. Aiempaa aktiivisempi osallistaminen kytkeytyy myös huomioomme oikeudenmukaisen sopeutumisen periaatteen paremmasta huomioimisesta. SAK kannattaa oikeudenmukaisen siirtymän periaatteen soveltamista läpileikkaavasti kaikessa ilmastopoliittisessa työskentelyssä. KAISU:ssa tämä tarkoittaisi muun muassa esitettyjen päästövähennystoimien työllisyysvaikutusten laaja-alaista arviointia sekä muutosten synnyttämien uudenlaisten osaamistarpeiden kartoittamista. Myös tähän prosessiin työmarkkinatoimijoilla olisi paljon annettavaa, ja esitämmekin, että ammattiyhdistysliike ja muut relevantit sidosryhmät tulisi kutsua arvioimaan ilmastosuunnitelman toimien työllisyys- ja osaamistarvevaikutuksia. Kaiken kaikkiaan päästövähennystavoitteiden ja -toimien oikeasuhtaisuuden ja kokonaiskuvan arviointia vaikeuttaa eri ilmastopolitiikan suunnitelmien ja strategioiden eriaikainen valmistelu. Esimerkiksi TEM:n Energia ja ilmastostrategia, MMM:n Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma MISU sekä nyt lausuttava KAISU ovat kaikki kevään 2022 asialistalla, mutta suunnitelmien väliset yhteydet jäävät eriaikaisen valmisteluprosessin vuoksi osin epäselviksi. Monien sektoreiden päästövähennystoimien riittävyyden arvioiminen on haastavaa, sillä alojen kokonaispäästöt voivat jakautua maankäyttö-, päästökauppa- ja taakanjakosektoreille. Valmistelun eriaikaisuus vaikeuttaa kokonaiskuvan arvioimista ja heikentää kansalaisten mahdollisuutta osallistua prosessiin. Tämä voi heikentää ilmastopolitiikan sosiaalista hyväksyttävyyttä sekä kansalaisten ja sidosryhmien osallisuuden kokemusta. SAK vastaa kyllä kysymykseen 16 Voiko organisaationi osaltaan edistää ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Työntekijöille ja heitä edustavalle ammattiyhdistysliikkeelle kaikkein tärkein ilmastotoimi on oikeudenmukaisen siirtymän periaatteen edistäminen. Ammattiyhdistysliikkeen ydintehtäviin kuuluu varmistaa työntekijän turva rakennemurroksessa, joka on kunnianhimoisten ja välttämättömien päästövähennystoimien toteutuessa väistämätön. Jotta myös työntekijät kokevat ilmastopoliittiset toimet sosiaalisesti hyväksyttävinä, on tärkeää vahvistaa heidän luottamustaan menetysten kompensointiin, työntekijöiden uudelleenkoulutuksen resursointiin sekä uudenlaisten ja kestävien työpaikkojen syntymiseen. Edunvalvontatyön ohella ammattiyhdistysliikkeellä on keskeinen rooli työntekijöiden koulutuksessa. Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka ovat monisyisiä aiheita, joka tulevat tavalla tai toisella koskettamaan jokaista työntekijää sekä heidän työolojaan ja työn sisältöä. Kaikilla työntekijöillä tulee olla yhtäläinen mahdollisuus osallistua ilmastopolitiikasta käytävään keskusteluun. Jotta tämä voidaan taata, tulee työntekijöiden ja ammattiyhdistysliikkeessä toimivien ilmasto-osaamista vahvistaa. Tätä SAK edistää monenlaisten koulutusten, kampanjoiden ja materiaalien avulla. SAK ja Työväen Sivistysliitto TSL ovat antaneet jo vuosia liittoasiantuntijoille ja työpaikkojen luottamushenkilöille koulutuksia muun muassa työpaikkojen ilmastotoimista, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sekä oikeudenmukaisen siirtymän periaatteesta. Koulutusten tavoitteena on vahvistaa ammattiyhdistysliikkeen ilmasto-osaamista ja viestiä työpaikkatasoisten ilmastoimien merkityksestä. Koulutukset ovat herättäneet keskustelua myös uudenlaisista osaamistarpeista ilmastonmuutoksen aikakaudella. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat osallistuneet Sitoumus2050-hankkeeseen, jossa on tuotettu Kestävä työ -opintomateriaali ja -koulutus ammattiliittojen toimihenkilöille. Kestävää työtä edistetään vahvistamalla reilua työkulttuuria, kannustamalla vastuullisiin valintoihin ja suosimalla ekologisia valintoja ja prosesseja omilla työpaikoillamme. Koulutusta antavat opintokeskukset Työväen Sivistysliitto TSL ja Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto TJS. SAK edistää ilmastotyöllään oikeudenmukaisen siirtymän periaatteen läpileikkaavuutta ilmastopolitiikassa ja vahvistaa työntekijöiden ilmasto-osaamista ja valmiutta vastata työelämän murrokseen. Tämä lisää ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista hyväksyttävyyttä, sekä edistää parhaimmillaan työntekijälähtöisesti sektorikohtaisten päästövähennystavoitteiden saavuttamista.
        • Suomalaiset Kehitysjärjestöt - Finnish Development NGOs (Fingo Ry)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Fingo pitää positiivisena, että suunnitelmassa todetaan kappaleessa 10.3.1., että on huomioitavana globaali oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeuksien yhtäläinen näkökulma. Fingo kiittää suunnitelmaa siitä, että se siteeraa Suomen ilmastopaneelin toteamusta siitä, että ”riittävän kunnianhimoista ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista tarvitaan globaalin ja ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi” ja että ”Paneelin mukaan ilmastopoliittisilla toimilla voidaan sekä poistaa tai vähentää olemassa olevia epäoikeudenmukaisuuksia, mutta samalla se voi tuottaa uudenlaista epäoikeudenmukaisuutta. Ilmastonmuutoksen hillintä voi tarkoittaa myös saavutetuista eduista luopumista niille, joiden osuus globaalien resurssien kulutuksesta on planetaaristen rajojen näkökulmasta kestämättömällä tasolla.” Fingo viittaa myös tässä lausunnossaan syyskuussa 2021 ympäristöministeriölle toimitettuun lausuntoon koskien kansallisen ilmastolain päivitystä (jonka osa tämä ko. keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on): ”--- Suomen ilmastopolitiikka on osa laajempaa kansainvälistä ilmastopolitiikan kokonaisuutta, näin Suomen päästövähennystavoitteetkin johtuvat kansainvälisesti sovituista tavoitteista. Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus on osa Suomen ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Kuten lakiesityksen 8 §- todetaan, ”[kansallisen ilmastopolitiikan s]uunnitelmissa on esitettävä Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista ja Euroopan unionin lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet ja suunnitelmien avulla on osaltaan varmistettava velvoitteiden täyttyminen. Suunnitelmien valmistelussa on lisäksi otettava huomioon --- arviot kansainvälisen ja Euroopan unionin ilmastopolitiikan kehityksestä---” sekä ” --- ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset tekijät kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti”. Fingo tähdentää, että Suomea ja Euroopan unionia sitova Pariisin ilmastosopimuksen artikla 13. velvoite mobilisoida ilmastorahoitusta kehittyville maille puuttuu lakiesityksestä kokonaan. Tämän velvoitteen tärkeys osana Euroopan unionin ilmastopolitiikan kehityksestä tiedetään lisääntyvän vuoden 2025 kansainvälisen ilmastorahoitusvelvoitteen päivityksen myötä. Ilmastorahoitus on myös keskeinen instrumentti suomalaisen ilmastopolitiikan Agenda2030-tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Suomen ilmastopolitiikan johdonmukaisuuden ja läpinäkyvyyden edistämiseksi ilmastolakiin tulisi lisätä määritelmä kansainvälisestä ilmastorahoituksesta ja sen seuranta kytkeä osaksi Suomen kansallista ilmastoraportointia. ---” Globaali ulottuvuus ja kehittyville maille suunnattu ilmastorahoitus olisi siis voitu sisällyttää osaksi Suomen kansallisen ilmastopolitiikan kokonaisuutta, joko osana esimerkiksi ko. keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa, tai omana suunnitelmanaan osana uudistuvaa ilmastolakia. Fingo kannustaa ympäristöministeriötä harkitsemaan asiaa, myös huomioiden 28.1.2022 ilmestyvää Kehityspoliittisen toimikunnan ilmastorahoituslinjausta ja sen suosituksia.
        • Mäntylä Iris
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suunnitelman laadinnassa on kuultu laajasti kansalaisia. Lisäksi suunnitelmassa on tuotu esiin ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta ja hyväksyttävyyttä. Hyväksyttävyystarkastelua pidän kattavana ja riittävänä. Oikeudenmukaisuuden osalta näkisin tärkeänä tuoda lisää esiin ilmastopolitiikan vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Oikeudenmukaisuustarkastelu tulisi lisäksi kytkeä paremmin esitettyihin politiikkatoimiin. Erityisen merkittävänä näkisin oikeudenmukaisuustarkastelun liittämisen kuntien ilmastotyöhön. Kuntien hillintä- ja sopeutumissuunnitelmilla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin ja ihmisryhmiin. Tämän takia oikeudenmukaisuustarkastelu ja siihen liittyvät käytännöt kuten vähemmistöjen kuuleminen tulisi kytkeä kunnille osoitettuihin ilmastotoimiin. KAISU:lla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa käytännön tasolla ilmasto-oikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Tämä mahdollisuus tulisi paremmin kartoittaa ja hyödyntää lopullisessa suunnitelmassa.
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmansuojelusäädökset Tässä osuudessa oli useita puun pienpolton päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Kiinteistöliiton mielestä useimmat niistä olivat lähtökohtaisesti oikean suuntaisia ajatuksia. Kannusteita on mielestämme järkevää käyttää uusittaessa tulisijoja ja puukiukaita energiatehokkaimmiksi ja päästöjä vähemmän kerryttäviksi. Kiinteistöliitto ei kuitenkaan suosittele etenemään tulisijojen käytön kieltojen suuntaan. Sen sijaan, julkisten ja yksityisin voimavaroin tulee yhdessä tuottaa oikeata puun polton tekniikkaa ja tapoja. Paraskaan kiuas tai tulisija ei pala puhtaasti, mikäli käyttäjä ei huomioi hyviä peruskäytänteitä kuivista puista ja optimaalisesta sytytystavasta lähtien.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keski-Suomen liitto toteaa, että kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii koulutuksen ja osaamisen uudistamista. Tämä näkökulma on tärkeää tunnistaa eri sektoreilla. Lisäksi Keski-Suomen liitto haluaa korostaa, että johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys päätöksissä ja suunnitelmissa on tärkeää ennakoitavuuden näkökulmasta. Keski-Suomen liitto toteaa, että menossa on yhtä aikaa monia lakiuudistuksia ja suunnitelmia, joiden kokonaisuuden selkeys ja yhdenmukaisuus tulee varmistaa. Lopuksi Keski-Suomen liitto toteaa, että suunnitelmalle annettu lausuntoaika on lyhyt suhteessa sen sijoittumiseen joulun ja vuodenvaihteen ympärille. Pidempi lausuntoaika olisi perusteltu, jotta suunnitelman käsittely toimielimissä voitaisiin varmistaa.
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Teknisen Kaupan liitto ry on elinkeinopoliittinen järjestö, johon kuuluu yli 400 vastuullisesti toimivaa yritystä Suomessa. Olennaisena osana toimintaa on osaamisen kehittäminen.
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kuten edellä VTT:n lausunnossa on useaan kertaan todettu, taakanjakosektorin KHK-päästövähennyksille asetettu 50 prosentin tavoite on hyvin haastava siitä huolimatta, vaikka joustoja käytettäisiin täysimääräisesti. Toisaalta HIISI-hankkeen aikana tuli selväksi, että tarvitsemme uutta tietoaineistoa sekä uusia mallinnus- ja lähestymistapoja, joilla voidaan paremmin arvioida päästövähennystoimien vaikuttavuutta ja vaikutuksia muun muassa ympäristöön, talouteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Näiden kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä metodologista kehitystä ja tutkimusta sekä laaja-alaista yhteistyötä, jossa yhdistetään teknologia-, talous-, ympäristö- sekä sosiaali- ja ihmistieteiden osaamista ja teoreettisia lähestymistapoja. Tässä Suomella on hyvät edellytykset toimia myös edelläkävijänä, mikäli niin halutaan.
        • Amnesty International Suomen osasto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kuten yllä lausunnossa todetaan, tieto ilmastotoimista on hajautettuna moniin eri ministeriöiden vetovastuulla oleviin valmisteluprosesseihin sekä useisiin eri tason ja aikavälin suunnitelmiin (esimerkiksi KAISU, energia- ja ilmastostrategia, kansallinen ja EU:n hallintomalliasetuksen mukaiset pitkän aikavälin suunnitelmat / strategiat). Eri suunnitelmilla ja raporteilla on yhteys paitsi kansallisiin, niin myös EU- ja kansainvälisen tason tavoitteisiin ja sitoumuksiin. Kaikki suunnitelmat eivät myöskään sisälly ilmastolain alaiseen ilmastopolitiikan suunnittelukehikkoon. Osin näistä syistä valmisteluprosesseissa ja suunnitelmissa ilmenee päällekkäisyyttä. Tämä osaltaan vaikeuttaa yksilö- ja suuren yleisön tasolla ilmastotoimien kokonaisuuden hahmottamista ja ymmärtämistä ja heikentää tiedonsaantioikeuksien toteutumista. Riskinä on myös, että päällekkäiset eri tason prosessit ja suunnitelmat hankaloittavat ilmastotoimien kokonaisseurantaa ja -arviointia, myös ihmisoikeusvaikutusten osalta. Näistä syistä Amnesty esittää selvitettäväksi miten kansallisen, EU-tason ilmastotyön prosesseja aina suunnittelusta seurantaan ja arviointiin voitaisiin yhteensovittaa ja yhdenmukaistaa nykyistä paremmin. Yksi vaihtoehto voisi olla ilmastolain suunnittelukehikon kehittäminen kaikki eri suunnitelmat paremmin kattavaksi. Tiedonsaantia ja osallistumista voisi edistää esimerkiksi vahvistamalla parlamentaarisesti käsiteltävän ilmastovuosikertomuksen roolia ilmastotoimien seurannassa kokoamalla siihen eri prosessien seurantaa ja arviointia nykyistä kattavammin.
        • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Toimialojen omaehtoisille päästövähennystoimille ja vähähiilisyyden tiekartoille tulee antaa merkitystä. Eri toimialojen laatimat tiekartat vähähiilisyyteen ovat vaikuttavia ilmastopolitiikan instrumentteja, ja niille tulee antaa jatkossa enemmän merkitystä. Matkailu- ja ravintola-ala suuntaa tietä vähähiilisyyteen energiasektorin päästöjen vähentämisellä. Toimialan hiilijalanjäljen arvioidaan vuoteen 2035 mennessä pienentyvän alle neljännekseen nykyisestä kaukolämmön ja sähkön tuotannon muuttuessa. Tämä ilmenee matkailu- ja ravintola-alan vähähiilisyyden tiekartasta, joka on julkaistu keväällä 2020. Siinä on laskettu alan nykyinen hiilijalanjälki ja arvioitu päästökehitys vuoteen 2035 saakka. Lisäksi siinä on määritelty keskeisimmät päästöjen lähteet ja selvitetty, millaisin toimenpitein toimiala voi itse vaikuttaa päästöjen vähentämiseen. Tulokset eivät kuvaa tarkasti koko alaa, mutta ne ovat suuntaa antavia. On myös huomioitava, että merkittävä osa yrityksen hiilidioksidipäästöistä syntyy sen toimitusketjuissa (esim. ruokaketjut) sekä asiakkaiden toiminnasta (kulkutavat). Ne ovat tärkeitä osa-alueita yritysten hiilineutraaliuden kehittämiselle, kilpailukyvylle ja imagolle. Lausuttavana olevassa suunnitelmaluonnoksessa teollisuutta koskevat politiikkatoimet ovat taakanjakosektorilla pitkälti samat kuin päästökauppasektorilla. Energiatuet ovat jatkossakin keskeisiä uuden energiateknologian käyttöönoton sekä uusiutuvan energian käytön ja energiatehokkuuden lisäämisen välineitä. Energiatuki on erottamaton osa energiatehokkuussopimusten ja energiakatselmusten kokonaisuutta. MaRa pitää näitä politiikkatoimia tarkoituksenmukaisina ja perusteltuina.
        • Metsäteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Metsäteollisuus ry näkee järkevänä sekä päästökaupan one-off -jouston että tilanteen salliessa kansallisen LULUCF-jouston käytön. Vaikutusarvioinneissa hyödynnettävien LIPASTO- ja TYKO-mallien kehittäminen tulee varmistaa myös uusien käyttövoimien ja polttoainetyyppien osalta. Kiinnitämme huomiota myös sääriippuvaisen sähköntuotannon osuuden kasvaessa sähköjärjestelmän häiriöiden todennäköisyys kasvaa. Tuotantorakenteen muutos kasvattaa myös tarvetta investoinneille sähköverkkoihin ja tehotasapainon ylläpitoon. Teollisuuden näkökulmasta on tärkeää huomioida sähköjärjestelmän toimitusvarmuus ja ettei tuotantorakenteen muutoksen aiheuttamat kustannukset valu sähkön käyttäjien maksettavaksi.
        • Kolttien kyläkokous
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Luonnoksessa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta ei oteta riittävästi huomioon alueellisia eroja. Suunnitelma on tehty pääkaupunkiseutua ja kasvukeskuksia ajatellen, näiden ero pohjoisen Suomen olosuhteisiin on suuri. Suunnitelma ei sovi Pohjois-Suomen oloihin. Toimenpiteiden tulee olla alueellisesti oikeudenmukaisia ja tasavertaisia. Toimenpiteiden seurauksena tapahtuva polttoaineen ja ruuan hinnan nouseminen kertautuu erityisesti pohjoisessa, jossa jo nyt mm. pitkien kuljetusmatkojen vuoksi päivittäistavaroiden kustannukset ovat korkeampia. Muun muassa tämän vuoksi suunnitelmassa tulisi korostaa lähiruuan merkitystä ja osoittaa sille tukitoimia. Polttoaineen hinnan nousu vaikuttaa pohjoisen elinmahdollisuuksiin. Harvaan asutuilla alueilla ei ole julkista liikennettä, joten oman auton käyttäminen päivittäisiin matkoihin on välttämätöntä. Polttoaineiden kustannusten nousu vaikuttaa myös saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen. Perinteisten elinkeinojen ja elämänmuodon säilyttäminen saamelaisalueella on tärkeää. Sähköistäminen ja biokaasu eivät ole vielä lyhyellä aikavälillä todellinen vaihtoehto, polttomoottorikoneisiin on pakko turvautua edelleen. Sähköautojen käyttöönotto ei ole harvaan asutuilla alueilla niin yksinkertaista, kuin suunnitelmassa esitetään. Nykyinen infrastruktuuri ei riitä toimien täysipainoiseen käyttöönottoon. Liikenteen sähköistymiseen vaadittavien mineraalien tarve on haaste saamelaisten perinteisille elinkeinolle. Luonnosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta ei voi hyväksyä tällaisenaan. Mikäli toimenpiteet toteutetaan sellaisinaan ilman minkäänlaisia alueellisia kompensaatioita, on mm. koltta-alueella asuminen mahdotonta tulevaisuudessa.
        • Tilastokeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISU-suunnitelman luonnoksen kirjoittamisen jälkeen osa siinä esitetyistä tiedoista on päivitetty, esim. luonnoksen päästötiedot perustavat Tilastokeskuksen toukokuussa 2021 julkaisemiin pikaennakkotietoihin, jotka ovat päivittyneet ja tarkentuneet Tilastokeskuksen 16.12 julkistuksessa. Tästä johtuen myös eräät suunnitelmassa esitetyt johtopäätökset eivät enää velvoitteiden seurannan osalta pidä paikkaansa (esim. Pikaennakkotietojen perusteella taakanjakosektorin päästöt olivat EU-velvoitetta suuremmat, 16.12 tietojen mukaan pienemmät). On ymmärrettävää, että kaikkien päästötietojen päivittäminen ei enää ole mahdollista, mutta suunnitelman johdannon loppuun olisi hyvä lisätä tilannetta kuvaava lause: Ilmastosuunnitelmassa käytetyt kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion päästöluvut perustuvat toukokuussa julkaistuihin pikaennakkolukuihin. Tilastokeskus on julkaissut tarkennetut luvut 16.12.2021. Esimerkiksi vuoden 2020 kokonaispäästöt ovat 0,4 prosenttia, taakanjakosektorinpäästöt 0,7 prosenttia ja LULUCF-sektorin nettonielu 24,9 prosenttia pienempiä kuin vastaavat pikaennakkotiedot. Päivitysten vaikutuksia ei ole KAISU-suunnitelmassa tarkasteltu. Glasgown ilmastokokoukseen liittyvät teksti on kirjoitettu ennen kokousta. Näiden päivittäminen olisi mahdollista pienellä panoksella. Neljän promillen aloite – koskee vain viljelysmaita, kuvausta olisi hyvä tarkentaa. Tarkentamalla tietoja päästölähteistä ja tietoja päästöihin vaikuttavista tekijöitä voidaan parantaa myös ilmastotoimien suunnittelua. Tilastokeskus julkaisee vuosittain suomenkielisen raportin (Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-202x) kasvihuonekaasupäästöjen kehittymisestä ja tähän vaikuttavista tekijöitä. Suomi-NIR sisältää kootumpaa ja käyttäjäystävällisempää tietoa kuin virallisissa inventaariolähetyksissä. Tilastokeskus ottaa mielellään vastaan kommentteja raportin kehittämiseksi.
        • Suomen Yrittäjät ry, Seppänen Sampo
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua kyseiseen suunnitelmaan. Pidämme tärkeänä, että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma laaditaan, jotta yrityksille muodostuu kuva siitä, mihin päästöjenvähennystoimet ollaan todennäköisesti suuntaamassa, ja voidaan hahmotella miten ne vaikuttavat yritystoimintaan pidemmällä aikavälillä. Myös kansantaloudellisesti on järkevää hahmottaa päästövähennystavoitteiden kirjoa ja optimaalisinta keinovalikoimaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla on hyvä muistaa, että teknologia kehittyy, vähennystoimien vaikuttavuuteen ja toteuttamiseen liittyy epävarmuustekijöitä ja päästöjen vähennyskeinojen valikoiman kustannustehokkuusjärjestys saattaa muuttua oleellisesti ajan kanssa. Näin on järkevää tarkastella päästöjenvähennystoimia tietyn väliajoin, jotta päästöjenvähennyspolut pystytään päivittämään yhteiskunnan kannalta tehokkaiksi. Suomelle ollaan asettamassa haastavaa taakanjakosektorin tavoitetta ja sen saavuttamisen keinovalikoimassa tulee huomioida kustannustehokkuus yritysten toimintaedellytykset huomioiden. Samalla on tärkeä huolehtia energian kohtuullisesta hinnasta. Suunnitelman toimeenpanossa on huomioitava EU:n lainsäädännön kehitys. Lähtökohtaisesti EU:n tasoiset ratkaisut ovat ilmastopolitiikan tehokkuuden ja sisämarkkinoiden kilpailukyvyn näkökulmasta parempia kuin kotimaan ratkaisut. Näkemyksemme mukaan taakanjakosektorin vuoden 2030 tavoitteen saavuttamisessa on järkevä hyödyntää kertaluontoista joustoa päästökauppasektorilta ja LULUCF-joustoa, joita vastaavat kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennykset on saavutettava päästökauppa- ja maankäyttösektoreilla. Näin pystytään lisäämään ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta ja edesauttamaan haastavan taakanjakosektorin tavoitteen saavuttamista. Taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen jyvittämisessä sektorin sisällä tulee huomioida päästövähennysten toteuttamisen kustannustehokkuus. Suunnitelmassa ei ole kartoitettu tai tuotu esiin eri toimien kustannuksia per saavutettu päästövähennystonni, eikä näin pystytä arvioimaan miten kustannustehokkaasti päästövähennystavoitteet on jaettu eri sektoreille. Esimerkiksi osa liikennesektorin toimista on hyvin kalliita suhteessa muilla sektoreilla toteutettuihin toimiin. Ehdotettujen toimenpiteiden taloudelliset ja yritysvaikutukset jäävät suunnitelman vaikutusten arvioinnissa vähäiselle huomiolle. Siten pidämme tärkeänä, että suunnitelluista toimenpiteistä tehdään tarkemmat vaikutusarvioinnit, sisältäen yritysvaikutukset, ja niiden pohjalta tehdään tarvittavia päätöksiä. Suunnitelman toimeenpanossa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin yrittäjien toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn liittyviin kohtiin: • Kuljetuskustannukset eivät saa nousta kohtuuttomasti liikenteen päästövähennystoimenpiteiden myötä. Tilanteessa, jossa suunnitellut tuki- ja kannustintoimet eivät ole riittäviä liikenteen päästövähennysten saavuttamisessa, on EU:n laajuinen päästökauppa tieliikenteelle yritysten kilpailukyvyn ja ilmastopolitiikan tehokkuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin kotimainen päästökauppa tai veronkorotukset. • Esitettyjen toimenpiteiden, kuten mahdollisen uuden EU:n laajuisen päästökaupan ja työkoneiden biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen noston vaikutukset tulee selvittää koneyrittäjien toimintaympäristöön ja yritysten kilpailukykyyn. • Julkisilla hankinnoilla on ymmärrettävästi rooli vähähiilisten ratkaisujen vauhdittamisessa. Ympäristöystävällisten julkisten hankintojen vähimmäisvaatimukset ja -tavoitteet voivat lisätä kestävien liiketoimintamallien omaksumista. Julkiset hankinnat ovat myös hyvä mahdollisuus luoda ympäristöystävällisille teknologioille, tuotteille ja palveluille markkinaa ja referenssejä. Julkisia hankintoja koskevat vähimmäisvaatimukset saattavat kuitenkin johtaa pk-yrityksien osallistumismahdollisuuksien lisääntyviin esteisiin. Julkisten hankintojen hinnanmuodostuksessa merkittävä tekijä on kilpailun tehokas toteutuminen. Tarjoajien vähäinen määrä ja vaillinainen kilpailu johtaa korkeampiin hintoihin ja siten korkeampiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Jos asetetut ympäristökriteerit vähentävät selvästi tarjoajien määrä, kriteerien asettamisesta syntyvät yhteiskunnalliset haitat saattavat olla suuremmat suhteessa saavutettuihin hyötyihin. Sama ympäristöhyöty saatetaan saavuttaa muilla politiikkakeinoilla edullisemmin. Tämä tulee huomioida. Julkisissa hankinnoissa asetettavat kriteerit eivät saa aiheuttaa yrityksille kohtuutonta hallinnollista taakkaa kriteerien täyttymisen todentamisessa ja niiden ehdoissa tulee huomioida myös pienempien yritysten mahdollisuudet osallistua hankintoihin.
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Luvussa 11 tulisi korostaa selvemmin sitä, että ilmastosuunnitelman toteutumisen seurannassa tulisi huomioida päästöjen lisäksi myös toimenpiteiden oikeudenmukaisuusvaikutusten seuranta.
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Luvussa 11 (Seuranta) mainitaan, että ilmastolain mukaan ilmastovuosikertomukseen tulee sisällyttää tiedot politiikkatoimien toteutumisen seurannasta kahden vuoden välein. Lisäksi tunnistetaan jatkoselvitystarpeeksi se, onko seurannassa mahdollista hyödyntää muita raportointijärjestelmiä. Koska ilmastoraportoinneissa jo arvioidaan toimenpiteiden määrällisiä vaikutuksia (ex post ja ex ante) melko laajasti ja raportointimenettelyt ovat varsin vakiintuneita, tämän jo olemassa olevan tiedon hyödyntäminen näyttäytyy mielekkäänä myös ilmastovuosikertomuksessa. Ilmastosuunnitelman toteutuksessa ei voi olla liikaa korostamatta yhteistyötä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden välillä, jotta ilmastotavoitteisiin päästään hallitusti ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisin resurssein. Pitkäjänteinen ja määrätietoinen toiminta mahdollisimman vakaalla rahoituspohjalla luo mahdollisuudet nyt esitetyn laaja-alaisen suunnitelman toteutumiseen. Erinomaisestakaan suunnitelmasta ei ole hyötyä mikäli sitä ei pystytä toteuttaa.
        • Kestävyyspaneeli, Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Oikeudenmukaisuus ja osallisuus kulkevat käsikädessä. Ottamalla mukaan eri kansalaisryhmät, tulevat eri näkökulmat esiin. Kestävyyspaneeli näkee hyvänä, että KAISUn valmistelussa on kuultu laajasti eri alojen osaajia. Erityisen tärkeää on miettiä ratkaisuja ja tavoitteita eri ihmisryhmien näkökulmasta – nyt, keskipitkällä aikavälillä ja pitkällä aikavälillä, ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Toisaalta osallistumisen turvaaminen edellyttää jatkuvaa ja monipuolisten ihmisryhmien osallisuuden ja yhteistoiminnan ylläpitämistä. Tästä syystä tätä tukevien rakenteiden luominen ja ylläpitäminen suunnitelman osana olisi myös tärkeää. Säädösten ja taloudellisen ohjauksen rinnalla ja suhteessa niihin ihmiset voisivat esimerkiksi kansalaisjärjestöjen toiminnan osana luoda yhdessä uusia ilmastonmuutosta hillitseviä käytänteitä. Luotettavan, tiedepohjaisen, ilmastonmuutosta koskevan tiedon saatavuus olisi tässä tärkeää. Oikeudenmukaisuus edellyttää kompensointia niille ryhmille, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa tai eivät pysty toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Erityinen haaste oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiselle on se, miten rakennetaan hyväksyttävyyttä ilmastotoimille niiden ryhmien parissa, jotka nyt hyötyvät kohtuuttomasti ilmastoa kuormittavasta, sinänsä laillisesta toiminnasta. Kaikkiin toimiin, liikenteen, maatalouden ja lämmityksen päästöjen vähentämiseen tarvitaan kaikki tahot mukaan. Ilman mahdollisimman monen tahon mukaan ottamista, on tavoitteisiin pääseminen epätodennäköistä. Erityisesti lämmityksessä asukkaat ja yhteisöt tulisi ottaa mukaan vahvemmin. Eniten tarvitaan kumppaneita taloyhtiöille, sekä kaupunkien vahvempaa yhteistyötä yhteisöenergian lisäämiseksi. Liikenteen osalta autoliikenteen sähköistämisen rinnalla tulisi edistää autottoman elämäntavan houkuttelevuutta. Uutena koronan korostamana mahdollisuutena on tunnistettava kestävä etätyöelämäntyyli, joka oikein toteutettuna voi vähentää rakentamis- ja liikennetarvetta ja lisätä hyvinvointia (ja huonosti toteutettuna johtaa monipaikkaiseen tuhlaavaan tuplainfrastruktuuriin). Suomella on tässä näytönpaikka ja mahdollisuus osoittaa, miten johtava etätyömaa muuttuu kestävän etätyön mallimaaksi. Ympäristölle haitallisten tukien poistoon on panostettava entistäkin määrätietoisemmin siten, että ilmastonsuojelulla saavutetaan myös muita ympäristöhyötyjä. Monihyötyisyydestä on viestittävä tehokkaasti. On myös syytä tunnistaa, että suunnitelmasta puuttuu konkreettiset viitaukset kestävän kehityksen Agenda2030 -toimintaohjelmaan ja sen SDG-tavoitteisiin. Näitä kansainvälisesti sovittuja tavoitteita, joihin myös Suomi on sitoutunut, voitaisiin hyödyntää sen varmentamisessa, että ilmastotoimet tukevat tai eivät ainakaan haittaa muiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutusta. Lausunto perustuu osittain näkökohtiin, joita Kestävyyspaneeli on esittänyt Ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä.
        • Suomen ympäristökeskus SYKE, Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet tutkimusprofessori Paula Kivimaa (ILMO), professori Mikael Hildén (ILMO), tutkimusprofessori Minna Kaljonen (PK), professori Jyri Seppälä (KTK) ja ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio (KTK)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Oikeudenmukaisuus Suunnitelma sisältää osion 10.3, jossa tarkastellaan ilmastopolitikan oikeudenmukaisuutta ja hyväksyttävyyttä. Oikeudenmukaisuudesta on suunnitelmassa keskusteltu varsin kattavasti. Osallistavaa päätöksentekoa on vahvistettu aiempaan verrattuna, mm. kansalaiskyselyn, kansalaisraadin ja saamelaisten kuulemisten kautta. Myös nuoria ja koululaisia on kuultu. Ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta kerrottaessa, KAISU:ssa tulisi korostaa myös haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja vaikutuksia heihin sekä ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä yleisemmin. Suunnitelman toimenpiteistä erityisesti tuet kotitalouksille öljylämmityksestä luopumiseen ja sähköautojen latausinfrastruktuuriin tukevat myös keski- ja pienempituloisten siirtymistä uutta teknologiaa käyttäviin ratkaisuihin ja alentavat pitkällä tähtäimellä energiankulutuksen kustannuksia. Vähätuloisimmilla ei kuitenkaan yleensä ole omistusasuntoja tai varaa sähköautoihin, joten he eivät myöskään hyödy näiden toimenpiteiden kustannuksia alentavasta vaikutuksista. Fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelun yhteydessä arviotiin sosiaalisia vaikutuksia, ja todettiin että pienituloiset kotitaloudet kuluttavat polttoaineitta merkittävästi vähemmän kuin suurituloiset, mutta pienituloisilla polttoaineen hankintaan menevä osuus on suurempi. Kaikkien pienituloisimmille on pohdittu kompensointia polttoaineen hinnannousuun liittyen sekä miten julkisenliikenteen lippuhintoja voidaan pitää alhaisina. Julkisen liikenteen tukeminen onkin tärkeää sekä päästöjen vähentämisen että haavoittuvammassa asemassa olevien ihmisten takia. Energiaköyhyyteen vaikuttavia tekijöitä ja sen yleisyyttä tulisi selvittää lisää energia- ja liikennemurrosten yhteydessä, sekä miettiä mikä olisi toimivin tapa kompensoida pienituloisimmille aiheutuvia lisäkustannuksia (Lipsanen ym., 2021). Informaatio-ohjaus ja sen jatkuminen on myös erittäin tärkeää tasaamaan eroja tietotaidossa systeemisen muutoksen edetessä. Maataloussektorin toimien osalta monet orgaanisten maiden päästövähennystoimet koskettavat eri tavoin eri alueiden viljelijöitä. Jotta siirtymä ilmastoviisaaseen maankäyttöön olisi reilu ja viljelijöiden hyväksymä, on tunnistettava ilmastotoimien tulovaikutukset maatalouteen eri alueilla ja tuotantosuunnissa. Tarvitaan riittävän laaja valikoima toimia, joista erilaiset tilat voivat löytää itselleen sopivia vaihtoehtoja (Karttunen ym. 2021). Koulutuksella voidaan tukea uusien menetelmien käyttöönottoa ja kannattavien vaihtoehtojen harkintaa. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät epävarmuudet ja toimien seuranta Suunnitelmassa ei ole otettu riittävästi huomioon tavoitteiden saavuttamiseen ja mallintamiseen liittyviä epävarmuuksia. Olisi hyödyllistä koota suurimmat tunnistetut epävarmuudet luvun 11 johdannoksi, ja korostaa niiden toimien seurantaa ja arviointia, joissa on tunnistettu merkittäviä epävarmuuksia. KAISU:ssa on laskettu, että taakanjakosektorin päästöjä voidaan vähentää 0,4 Mt CO2-ekv. LULUCF-joustoja käyttämällä, mutta luvussa 4.1 ei ole tarkasteltu millä todennäköisyydellä joustojen käyttö on mahdollista. On hyvin mahdollista, ettei Suomi saavuta LULUCF asetuksen edellyttämää nettonielua. Silloin Suomi joutuu käyttämään joustoja LULUCF-velvoitteen täyttämiseksi. Tähän tilanteeseen voidaan päätyä, jos metsämme kasvavat odotettua hitaammin, mihin Luken (2021) uusin 13. inventointi viittaa, eikä metsämaan siirtymistä muihin maankäyttöluokkiin saada halutulla tavalla rajoitetuksi. Kokonaistilanteen selvittäminen vaatisi seikkaperäisen läpikäynnin erillistarkasteluna ennen kuin LULUCF-joustoa esitetään päästövähennystoimena (taulukko 5, s. 161). Toinen merkittävä epävarmuus liittyy poikkisektoraalisiin toimiin (luku 6.3). Periaatteessa kaikki kuntien ja kuluttajien toimet on otettu huomioon jo muissa sektorikohtaisissa päästövähennyksissä. KAISU:ssa luotetaan siihen, että kunnat ja kuluttajat tekevät enemmän päästövähennyksiä eri sektoreilla, mutta näitä ei tarkemmin tarkastella. Olisi perusteltua tunnistaa ja koota tietoa tällaisista lisäisitä toimista, joilla voitaisiin varmistaa, että asumisessa, liikkumisessa ja ruokailuissa saavutetaan mahdollisimman suuria päästövähennyksiä. Näin voitaisiin ottaa huomioon, että pelkästään LULUCF-joustojen ja poikkisektoraalisten toimien epävarmuus edellyttäisi 0,8 Mt CO2-ekv. edestä lisäisiä toimia varsinaisilla toimenpidealueilla asetettujen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. KAISU:ssa esitettyjen toimien toimeenpanoa ja hyväksyttävyyttä tulee seurata ja arvioida. Tämä on tärkeää vaikuttavan ja kustannustehokkaan ilmastopolitiikan varmistamiseksi. KAISU:n valmistelussa on hyödynnetty laajasti kansalaiskyselyjä ja raateja, mikä on ollut myönteinen kehitys ilmastopolitiikan valmistelussa. Toimenpiteiden toteutusta on tarkasteltava myös yhdessä eri toimijoiden kanssa, mikä edellyttää osallistavien arviointimenetelmien käyttöä. Esimerkiksi maataloussektorin päästövähennystavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että ymmärrämme minkälaisia toimia viljelijät ovat valmiita toteuttamaan turvemailla tai millaisiin ruokavaliomuutoksiin kansalaiset ovat valmiita ja mikä näiden toimenpiteiden hyväksyttävyyteen vaikuttaa.
        • Varsinais-Suomen ELY
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lisäksi pitää tunnistaa ilmastonmuutoksen tuomat haasteet vesiensuojelulle ja huolehtia siitä, että ilmastotoimet eivät ole ristiriidassa vesiensuojelutavoitteiden kanssa. Esityksessä olisi myös hyvä ottaa huomioon tulevaisuuden energiahuoltovarmuus, joka tulee perustumaan puhtaan sähkön ja biopolttoaineiden häiriöttömään saatavuuteen. Hiilineutraaliin energiaan siirtyminen tarkoittaa sähkön kulutuksen merkittävää lisääntymistä, mikä tarkoittaa entisestään syventyvää yhteistyötä energiasektorin toimijoiden kanssa. Huoltovarmuuskeskuksen marraskuussa 2021 julkaiseman selvityksen mukaan, fossiilisten polttoaineiden ja erityisesti öljyn ja kaasun merkitys varapolttoaineena tulee kasvamaan. Huoltovarmuuskeskuksen, Öljypoolin ja maakaasujaoston tilaamassa selvityksessä arvioitiin fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön kehitystä vuosiin 2030 ja 2040 mennessä ja sen vaikutuksia varmuusvarastoihin. Selvityksen mukaan fossiiliset tuontipolttoaineet korvautuvat energiantuotannossa erityisesti uusiutuvilla kotimaisilla polttoaineilla, muun muassa puuhakkeella. Myös kivihiilen käytön lopettaminen vuoteen 2029 mennessä lisää puupolttoaineiden kysyntää. Puuhakkeella ei tällä hetkellä ole fossiilisten polttoaineiden kaltaista varastointivelvoitetta ja sen varastoitavuus on heikompi, kuin fossiilisten polttoaineiden. Lisäksi kotimaisen turvetuotannon alasajon myötä ei ole muuta helposti varastoitavaa korvaajaa poikkeus ja häiriötilanteita varten kuin ulkomaiset tuontipolttoaineet. Tämän johdosta selvitys suosittelee öljyn ja kaasun varastointimäärän sitomista useamman vuoden keskimääräiseen käyttöön samalla, kun niiden käyttö normaalitilanteessa laskee. Samalla selvitys suosittelee huoltovarmuusvarautumisen laajentamista uusiutuviin polttoaineisiin. Ehdotus: - Ympäristöministeriö huomioi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassaan selvityksen ”Öljy ja kaasu energiatuotannossa tulevaisuudessa”. - Suunnitelmassa tunnistetaan ilmastopolitiikan sidonnaisuus Suomen huoltovarmuus- ja varautumiskysymyksiin.
        • Aalto-yliopisto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Jotta siirtymä fosiilivapaaseen yhteiskuntaan mahdollistuu kansantaloudellisesti kestävästi, tulee Suomen hiilineutraaliustavoitteiden synnyttää Suomeen osaamista, innovaatiota ja uutta liiketoimintaa. Ilmastoratkaisujen tuottamisen edelläkävijyyteen emme tule kuitenkaan pääsemään ilman merkittävää kohdistettua panostusta keskeisten ratkaisualueiden tutkimukseen. Lisäksi tulee panostaa tutkimuksessa syntyvien ilmastoinnovaatioiden kiihdytettyihin teknologiasiirtoihin yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta yrityksille sekä muille yhteiskunnan toimijoille. Tähän tarvitaan monialaista tutkimusta ja nopeutettuja siirtymiä tutkimuksesta kaupallisiin sovelluksiin. Enemmän resursseja mahdollistamaan yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä uusien ratkaisujen nopeassa pilotoinnissa, sekä pilottien skaalaamisessa ja tuotteistamisessa. On myös tärkeätä huomata, että vaikka ilmastotoimilla on kiire, ilmasto- ja resurssiviisaiden ratkaisujen kehittäminen tulee olemaan vuosikymmeniä jatkuva työ, ja kansainvälinen kilpailu voittavista ratkaisuista tulee olemaan kova. Lähitulevaisuuden suuret läpimurrot esimerkiksi energiaratkaisujen ja kiertotalouden parissa voivat syntyä vain vahvan tieteellisen osaamisen ja perustutkimuksen pohjalle. Esimerkkejä suuren kaupallisen- sekä vaikuttavuuspotentiaalin tutkimus- ja innovaatioalueista: 1. Uusien energianlähteiden ohella tulisi keskittyä myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen energiatehokkuuden parantamiseksi kaikilla sektoreilla. 2. Energian talteenotto ja säilyttäminen on kaikki sektorit leikkaava tärkeä kehitysalue, jonka kaupallinen potentiaali on valtava 3. Hiilen poistaminen: CCS ja BECCS ratkaisut. Liiketoimintamallit ja poistetun CO2:n jatkosovellusalueet 4. Hiilen sidontaan ja hiilinieluihin liittyvä tutkimus vaatii myös lisää panostuksia. Maaperän hiilinesidontakykyyn vaikuttavia muuttujia tunnetaan edelleen vajavaisesti, eikä kustannustehokkaita maaperän hiilensidonnan mittausteknolgioita ole olemassa. Tämä tutkimusalue on erittäin tärkeä maa- ja metsätaloussektoreiden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisen kannalta 5. Kestävä ja kiertotaloutta tukeva korkean osaamisen biotalous. Korkean jalostusasteen metsäteollisuustuotteet, sekä puurakentamisen ja metsien kestävän ja ilmastoviisaan ja monimuotoisuutta tukeva hoito ja käyttö 6. Kokonaisvaikutuksien arvioimiseksi tutkimukseen perustuvia kestävyyden (ympäristö, talous ja sosiaaliset asiat) ja kiertotalouden arviointimenetelmiä sekä sektorikohtaisesti, että läpileikkaavasti Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttaminen nopeassa aikataulussa edellyttää systeemistä muutosta, jossa uudet, kestävät teknologiat eivät vain korvaa vanhoja, vaan joiden käyttöönotto muuttaa samanaikaisesti yritysten ja yhteiskunnan toimintamalleja, rakenteita ja näiden vuorovaikutusta kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia teknologioita ja ratkaisuja on kehitettävä yhdessä niiden yhteiskunnallisen käyttöönoton kanssa. On rakennettava uusia liiketoimintamalleja ja uusia toimintatapoja; ei vain uusia laitteita ja teknisiä ratkaisuja, vaan myös niiden uudistavaa integrointia jokapäiväiseen elämäämme. Tämä edellyttää erityisesti TKI-politiikassa uudenlaista painotusta: perinteisen innovaatioiden lineaarimallin, jossa tutkimus, sovellus, kaupallistaminen seuraavat toisiaan ajallisesti ja ilman monisuuntaista vuorovaikutusta, on määrätietoisesti panostettava laajoihin innovaatioekosysteemeihin, joissa tutkijat, kehittäjät, kaupallistajat ja käyttäjät toimivat vuorovaikutteisessa yhteistyössä samanaikaisesti rakentaen yhdessä uusille teknologioille perustuvaa kestävää elämänmuotoa. TKI-politiikan tulee tukea tällaista kokonaisvaltaista murrosta, ei vain yksittäisiä T-, K- tai I-hankkeita. Tämä toteutuu tehokkaimmin kohdistamalla TKI-politiikan toimenpiteitä myös riittävän suuriin kokonaisuuksiin monialaisissa ja aktiivisissa TKI-ekosysteemeissä, joissa tutkijat, yritykset, julkinen ja kolmas sektori työskentelevät yhdessä tutkimushankkeiden ja niiden vaikuttavuuden parissa. KAISU-luonnoksessa päästövähennysten skenaariot nojaavat teknologiseen kehitykseen, mikä muodostaa myös riskin sille, että päästöjä ei lopulta pystytä vähentämään skenaarioiden esittämällä tavalla (s. 162-163). Jotta päästöjen vähentämisen kannalta keskeisten teknologioiden ripeä kehitystyö voidaan varmistaa, tarvitaan riittävästi TKI-rahoituksen panostuksia näille aloille. Koulutus: Kiinnitämme huomiota koulutuksen rooliin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. KAISU-luonnoksessa koulutukselliset toimet ovat varsin kevyitä (erikoisalojen täsmäkoulutukset, nykyisten opetusmateriaalien jalkauttamista sekä kohdennettua viestintää hiilijalanjäljen pienentämisestä). Näiden ohella koulutuspanostuksia tulee vahvistaa siten, että ne läpäisevät kaikki ikävaiheet ja koulutuspolut, yksittäiset kansalaiset ja ammattiryhmät, eli tarvitaan ohjausta ja tukea elämänmittaisen oppimisen mahdollistamiseen. Ilmasto-osaamiseen tähtäävää koulutustarjontaa tulee laajentaa ja esimerkiksi yllä mainittujen sisältöjen lisäksi tarvitaan selvästi nykyistä vahvempaa ymmärrystä systeemisistä muutoksista ja niiden välttämättömyydestä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ammatillisten tietojen ja taitojen lisäksi kansalaisten ilmastotietouden ja ilmasto-osaamisen kasvattaminen kaikissa ikäryhmissä on tärkeätä ilmastotavoitteiden keinojen laajan ymmärrtämyksen ja tuen saavuttamiseksi.
        • Kaipainen Marika, Kohtuukulutuskasvatus Reason ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • un seuraavaa suunnitelmaa tehdään, on erityisen tärkeää ja merkityksellistä, että työryhmässä olisi ja kuultaisiin myös kasvatus- ja koulutussektorin hallinnonalaa.
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ilmastotoimien suunnittelujärjestelmä on tällä hetkellä muotoutunut sekavaksi eikä toimi ilmastolain edellyttämällä tavalla johdonmukaisesti, koska pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa ei ole vahvistettu. Voimassa olevan ilmastolain hallituksen esityksen perusteluissa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta todetaan: “Suunnitelmaan sisältyisi ensinnäkin toimenpideohjelma, jossa esitettäisiin ne toimet, joilla ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman yleislinjausten mukaisesti ja siten hillittäisiin ilmastonmuutosta päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Suunnitelmassa esitettäisiin myös arviot kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä ja siitä, miten politiikkatoimet vaikuttaisivat päästökehitykseen. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimet olisivat konkreettisempia ja yksityiskohtaisempia kuin pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimet. Suunnitelman tarkoitus on ohjata eri hallinnonaloja yksityiskohtaisten hallinnollisten, taloudellisten tai tiedollisten toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa (HE 82/2014 s.42).
        • Kemianteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISU:ssa on arvioitu hieman myös taloudellisia vaikutuksia, sekä vaikutuksia vientiin. Kyseiset arviot ovat kuitenkin vaikeaselkoisia ja suppeita. Lisäksi vaikutuksia ja riskejä kädenjälkipotentiaaliin ei arvioida millään tavalla. Kemianteollisuuden mielestä olisi tärkeä arvioida paremmin kyseisiä vaikutuksia ja huomioida erityisesti vaikutus vientiteollisuuden kädenjälkipotentiaaliin kansallista ilmastopolitiikkaa suunniteltaessa. Kemianteollisuus suhtautuu myönteisesti päästökauppa- ja LULUCF-joustojen käyttöön täysimääräisenä.
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ei suoraan kosketa finanssialaa. Kiinnitämme kuitenkin huomiota siihen, että ala on keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa; vakuutusala riskin jakajana, rahoitusala suurena sijoittajana, omaisuudenhoitajana ja luotottajana. Rahoittajat ja sijoittajat voivat olla muutoksen mahdollistajia ja kirittäjiä. Vakuutusalalla on ratkaiseva rooli yhteiskunnan sosioekonomisen sietokyvyn rakentamisessa. Ala on ollut vahvasti osana EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutusta edellisen EU:n komission toimikaudelta lähtien. Kestävyyteen liittyvää sääntelyä alalle luodaan jatkuvasti lisää, ja unioni on laatinut finanssialalle kestävien rahoituskohteiden määritelmät (taksonomia), tiedonantovelvoitteet siitä, miten kestävyys huomioidaan sijoitustoiminnassa, sekä uusia välineitä, joilla voidaan verrata rahoituskohteiden kestävyyttä yhteisiin viitearvoihin. Finanssialaa ei painavasta roolistaan huolimatta tunnisteta tässä suunnitelmassa osana EU:n tai Suomen ilmastopolitiikan sääntelyä tai toimijoita.
        • Helen Oy, Koski Miikka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kiertotalouden vahvistamisen osalta Helen on selvittänyt ja tulee pilotoimaan työmaalla syntyvien maa-aineksien ja jätteiden uusiokäyttöä. Uusiokäyttöä tullaan pilotoimaan mm. betonimurskeen ja asfalttirouheen muodossa. Helen kannattaa kiertotalousajattelun tehostamista myös luonnonvaroja säästävällä näkökulmalla. Helen ehdottaa päällystysleikkaussääntöjen uudistamista, ehdotetut säästöt vähentävät päällystystöiden määrää arviolta 20-30%. Päällystystyöt eri työvaiheineen muodostavat noin 45% työmaiden kokonaishiilijalanjäljestä. Uudenmaan alueella päällystysliiketoiminnan ongelmana on liiallinen asfalttijätteen määrä. Asfalttijätettä ei pystytä hyödyntämään riittävästi ja asfalttijätettä joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja alueille, joilla on pulaa RC-asfalttilaatujen valmistamiseen tarvittavasta asfalttijätteestä (esim. Tuusula - Lahti tai Tuusula - Kotka). Helen ehdottaa uusioasfalttilaatujen tehokkaampaan käyttöä, mm. määrittämällä minimivaatimukset eri asfalttikerrosten RC-pitoisuudelle. Helenin näkemyksen mukaan pohjakerrosten RC-pitoisuus voisi olla jopa 100%, vastaavasti kulutuskerrosten maksimi RC-pitoisuutta pitäisi pilotoimalla testata.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • -
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Suomen Partiolaiset kiittävät laajaa kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti nuorten osallistamista suunnitelman valmistelussa. On tärkeää, että eri sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskuntaa kuullaan ja osallistetaan myös suunnitelman toimia toimeenpantaessa. Eri taustaisten nuorten mahdollisuuksia tulisi myös kehittää sekä varmistaa, että eri ryhmiä kuullaan kattavasti. Haluammekin nostaa esiin lapsi- ja nuorisoalan toimijoiden 1.12.2021 julkaiseman yhteiskannanoton, joka vaatii nuorten ilmastoneuvoston perustamista. Lasten ja nuorten laajan kuulemisen ohella tarvitaan heitä edustava ryhmä, joka tukee ilmastopolitiikan suunnittelua ja sitä koskevaa päätöksentekoa. Neuvostolla tulee olla kuulemisvelvollisuus ja kommentointioikeus. Sitä olisi kuultava aina, kun ilmastolain piiriin kuuluvia tavoitteita tai mittareita asetetaan, niistä raportoitaessa sekä lakia päivitettäessä. Suomen Partiolaiset pitävät hyvänä, että suunnitelmassa nostetaan ilmansuojelun ja ilmastopolitiikan yhteys. Suhtaudumme positiivisesti luvussa 8 esitettyihin toimiin mm. puun pienpolton päästöjen vähentämiseksi. Tähän liittyvät toimet ovat kotitalouksien ohella oleellisia erilaisille yhdistyksille. Partioon kuuluvat retket lippukunnan kämpälle tai erilaisiin esimerkiksi seurakunnan omistamiin leirikeskuksiin. Näissä on usein eri ikäisiä tulisijoja, takkoja ja kiukaita, joihin uudet toimet vaikuttaisivat. Osallistumme mielellämme hyviä käytäntöjä koskevaan tiedotustyöhön paikallisille toimijoillemme. Lippukunnille myönnettävän Kestävästi partiossa –tunnuksen yksi kriteereistä onkin puun sytyttäminen päältä, mikä on ympäristöystävällisempää. Toivotamme tervetulleiksi suunnitelmassa mainitut kansallisen ilmansuojeluohjelman toimenpiteet tulisijojen oikeiden käyttötapojen edistämiseksi, puukiukaiden aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi sekä savuhaittojen ehkäisemiseksi. Kannusteiden tuleekin olla avoimia myös yhdistyksille ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille, mikäli niitä tarjotaan vanhojen puukiukaiden uudistamiseksi. Monella toimijalla ei välttämättä ole resursseja uudistaa vanhoja puukiukaita, mikä tulee huomioida kannusteiden käyttöönottoa selvitettäessä.
        • Väylävirasto, Ojanen Tapio
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • KAISUn luonnoksessa esitetään, että suunnitelman toteutumisen seuranta perustuisi valtioneuvoston vuosittaiseen ilmastovuosikertomukseen sekä erilaisiin olemassa oleviin raportointijärjestelmiin. Epäselväksi jää, miten suunnitelman varsinainen jalkauttaminen tapahtuu sektorikohtaisesti. Esimerkiksi edellisen v. 2017 KAISUn jalkauttamiseksi perustettiin erilaisia sektorikohtaisia työryhmiä. Suunnitelman viimeistelyssä voisi olla hyvä vielä kuvata jalkautuksen toimintamalli.
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kun seuraavaa suunnitelmaa tehdään, olisi tärkeää, että työryhmässä kuultaisiin myös kasvatus- ja koulutussektorin hallinnonalaa. Lausunto on valmisteltu Opetushallituksen Agenda 2030 -työryhmän jäsenten toimesta. Lausuntopyyntöä ei Opetushallitukselle osoitettu ja siten lausunto päätettiin antaa työryhmän toimesta.
        • Lapsiasiavaltuutetun toimisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Lapset ja nuoret ovat viestineet laajasti huolestaan ilmastonmuutoksen ja ympäristön tuhoutumisen vuoksi. Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan 67 prosenttia vastanneista oli huolestunut ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.(1) Vuoden 2016 Nuorisobarometrissa 86 prosenttia nuorista oli samaa mieltä kysymyksen ”tulevat sukupolvet joutuvat kärsimään, mikäli nykyinen ympäristön tuhoaminen jatkuu” kanssa. Huomion arvoista on, että nämä Nuorisobarometrin aineistot on kerätty ennen syksyllä 2018 voimakkaana käynnistynyttä ilmastonmuutoskeskustelua.(2) Ottaen huomioon nuorten kasvava huoli maapallon tulevaisuudesta ja kantokyvystä, ovat suunnitelman hiilineutraaliustavoitteet kannatettavia. Jatkossa laadittavien toimenpiteiden osalta on hyvä huomata, että YK:n lapsen oikeuksien komitea (jälj. LOS-komitea) valmistelee parhaillaan yleiskommenttia, jossa tarkennetaan lapsen oikeuksien ja ympäristön sekä ilmastonmuutoksen suhdetta.(3) Lapsiasiavaltuutettu on samaa mieltä siitä, että ”yleisön osallistaminen ja tiedonsaanti parantavat osaltaan päätösten valmistelun laaja-alaisuutta ja laatua, ja myötävaikuttavat siten ilmastopolitiikkaa koskevien päätösten hyväksyttävyyteen” (s. 44). Lausunnossaan lapsiasiavaltuutettu ottaakin kantaa siihen, mitä lasten ja nuorten osallistumisoikeuden suhteen tulisi huomioida. Lähtökohtaisesti on erittäin myönteistä, että suunnitelman valmistelun aikana on kuultu kansalaisia eri menetelmin ja laajasti (s. 16), ja esimerkiksi nuorten kuulemisissa esiin tulleita asioita tuodaan suunnitelmaluonnoksessa ilmi (s. 144, 146, 170, 171, 172). Suunnitelmaluonnoksessa olisi kuitenkin suotavaa tuoda vielä selkeämmin esiin, miten nuorten näkemykset on otettu toimenpiteissä huomioon. Jää myös epäselväksi, miksi lukiolaiset suunnittelivat kyselytutkimukset ja mitä kysymyksiä tutkimuksiin sisältyi. Kyselytutkimuksen onnistumista on vaikea arvioida nykyisillä tiedoilla.(4) On myönteistä, että suunnitelmaluonnoksen valmistelussa on pyritty kuulemaan myös haavoittuvassa asemassa olevia, esim. nuoria lastensuojelun jälkihuollossa (s. 172). Toki haavoittuvassa asemassa eri syistä olevien näkemyksiä olisi voitu selvittää vielä laajemmin. Nuoret ovat toivoneet suunnitelmaluonnoksen mukaan erityisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioimista ilmastoratkaisuissa (s. 144), ja onkin siksi myönteistä, että suunnitelmaluonnoksessa on erikseen vaikutusarviointi -osiossa valotettu ilmastotoimien sosiaalista oikeudenmukaisuutta (s. 183).(5) Ilmasto on nuorten näkemysten mukaan politiikan tärkein yksittäinen teema(6), ja lapset ovat vieneet ilmastokysymyksiä mm. LOS-komitean sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaistavaksi.(7) Nämä seikat korostavat entisestään lasten mielipiteiden selvittämisen tärkeyttä. Lapsen oikeus tulla kuulluksi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (jälj. LOS) 12 artikla takaa ”lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa”. LOS-komitea on korostanut, että artiklan muotoiluun valittu taata on erityisen voimakas juridinen termi, joka aiheuttaa sopimusvaltioille ehdottoman velvollisuuden toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, jotta oikeus toteutuu kaikkien lasten osalta täysimääräisesti.(8) Lisäksi LOS-komitea on painottanut sitä, ettei muotoilu ”joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä” ole kuulemisvelvoitetta rajoittava. Se pikemminkin asettaa oletuksen, että lapsi kykenee ilmaisemaan näkemyksiään.(9) Lapset itse ovat korostaneet sitä, että heitä tulisi kuulla ilmastoon liittyvässä päätöksenteossa.(10) Suunnitelmaluonnoksessa puhutaan erikseen lapsista ja nuorista ja siinä annetaan eri kohdissa eri tavoin ymmärtää, että lapsia ja nuoria on kuultu: s. 171 ja 183 puhutaan lasten ja nuorten kuulemisista, kun taas esim. s. 16 osallistaminen ja seuranta -alaotsikon alla todetaan että nuoria on kuultu laajasti, eikä tässä mainita lapsia. Lisäksi suunnitelmaluonnoksessa tuodaan esille nuorten kokema ilmastoahdistus (s. 187), muttei lasten kokemaa ilmastoahdistusta.(11) Lasten ja nuorten erottelu toisistaan ryhminä voi olla perusteltua, mutta suunnitelmaluonnoksen kontekstissa jää hieman epäselväksi, mitä joukkoa nuorilla tässä tarkoitetaan.(12) LOS:n mukaisesti kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia, eikä LOS-komitea ei ole määritellyt tarkasti nuoruusikää.(13) Suunnitelmaluonnoksesta saa siis kuvan, että lasten näkemysten huomiointi on toteutettu ainoastaan ns. nuoruusvaiheessa olevien lasten osalta. Lasten mielekäs osallistuminen edellyttää sitä, että lapsilla on myös asianmukaisesti tietoa (LOS 13 ja 17 artiklat). Tiedonsaannin tärkeyttä osallistumisen edellytyksenä on korostettu myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston raportissa.(14) On huomioitava, että lasten ilmastonmuutosta koskevan tiedon saanti ja laatu voi vaihdella riippuen paikkakunnasta, koulusta, tai opettajasta.(15) Lisäksi haasteita lasten tiedonsaannille aiheuttaa informaatiotulva, joka edellyttää hyvää lähdekritiikkiä ja medianlukutaitoa.(16) Lasten kuulemisissa tulee myös huomioida muun muassa ympäristön ja toteuttamistavan sopivuus lapsille sekä kuulemisten vapaaehtoisuus.(17) Lapsiasiavaltuutettu näkee tässä yhteydessä aiheelliseksi muistuttaa, että lapsen oikeus tulla kuulluksi ei ole lapsen velvollisuus.(18) Lapsiasiavaltuutettu on todennut ilmastolaista antamansa lausunnon(19) yhteydessä, että vaikka lasten ja nuorten kasvava ilmastoahdistus(20) aiheuttaa osaltaan painetta osallistua, on samalla huomioitava, ettei suuri osallistumiskuorma välttämättä ole lapsen edun mukaista. Etenkin, jos lapsi itse ilmaisee kokevansa velvollisuudekseen osallistua, vaikka mieluummin tekisi muita asioita.(21) Lasten näkemyksien selvittäminen voi erillisten kuulemisten lisäksi perustua myös jo olemassa olevaan tutkimustietoon, mikäli sellaista on saatavilla. Lasten näkemyksiä ja kokemuksia liittyen ilmastonmuutokseen ja ympäristöön on selvitetty usealla taholla, ja näitä valmiita tuotoksia onkin hyvä käyttää nyt käsillä olevan suunnitelmaluonnoksen viimeistelyssä.(22) Lapsen näkemysten huomiointiin liittyy olennaisesti se, että lasta informoidaan siitä, mikä prosessin lopputulos on ja miten lapsen näkemykset on huomioitu.(23) Suunnitelmaluonnoksesta ei tällä hetkellä täysin käy ilmi, miten selvitetyt mielipiteet on otettu huomioon. Lapsivaikutusten arviointi LOS 3.1 artiklan mukaan ”kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu”. Lapsen etu ja LOS 12 artiklan mukainen lapsen oikeus saada näkemyksensä huomioiduksi ovat riippuvaisia toisistaan; lapsen etu ei toteudu, jos lapsen mielipidettä ei selvitetä.(24) Lapsen edun toteutumiseen on myös kiinteästi yhteydessä lapsivaikutusten arviointi(25), joka suorittamalla voidaan varmistaa, että lapsen etu otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa toimissa ja että LOS:n kaikkia määräyksiä kunnioitetaan.(26) Selkeä lapsivaikutusten arviointi puuttuu suunnitelmaluonnoksesta. Lapsen edun ja lapsivaikutusten arvioinnin tärkeyttä ilmastotoimiin liittyen korostetaan myös YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston raportissa.(27) Alueellinen yhdenvertaisuus ja alueellisten erojen huomiointi Suunnitelmaluonnoksessa on tuotu esiin, kuinka esimerkiksi saamelaiset ovat edellyttäneet alueellisten erojen ja tarpeiden parempaa huomioimista (s. 130). Onkin siksi jossain määrin ongelmallista, että esimerkiksi lasten ja nuorten kuulemiset on ilmeisesti toteutettu ainoastaan Tampereella ja sen lähialueilla (s. 171-172). Koska itse ilmastonmuutoksella ja toisaalta sitä hillitsemään tähtäävillä toimilla (esim. polttoaineiden hintojen nousun vaikutus elinkeinon harjoittamiseen tai liikkumiseen, s. 173, 189) voidaan katsoa olevan korostunut vaikutus alkuperäiskansoihin kuuluviin lapsiin(28), olisi suotavaa, että saamelaislasten näkemyksiä olisi erikseen selvitetty.(29) Myös LOS-komitea on korostanut alkuperäiskansoihin kuuluvien lasten kuulemisen tärkeyttä kaikissa heitä koskevissa asioissa.(30) Nyt käsillä olevasta suunnitelmaluonnoksesta ei käy ilmi näin tehdyn. Lapsiasiavaltuutettu tapasi syyskuussa 2021 saamelaislapsia, ja tapaamisissa nousi esiin huoli ilmastonmuutoksesta ja ympäristön tilasta, joilla on suora vaikutus monien saamelaisalueilla asuvien elinkeinoon. Samaan aikaan saamelaislasten keskuudessa huolta herätti myös liikkumisen kallistuminen polttoaineen hinnannousun myötä. Tällä on suora vaikutus esimerkiksi lasten harrastusmahdollisuuksiin. (1) Elina Pekkarinen & Sami Myllyniemi (toim.): Vaikutusvaltaa Euroopan laidalta. Nuorisobarometri 2018. Valtion Nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusverkosto ja Nuorisotutkimusseura. Saatavilla: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/03/NB_2018_web.pdf. (2) Mikko Piispa & Sami Myllyniemi: Nuoret ja ilmastonmuutos - Tiedot, huoli ja toiminta Nuorisobarometrien valossa. Yhteiskuntapolitiikka 84(2019):1. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137610/YP1901_Piispa%26Myllyniemi.pdf?sequence=2&isAllowed=y. (3) Ks: https://www.ohchr.org/EN/HRBodies/CRC/Pages/CRC_GC26_concept_note.aspx. (4) Lisäksi on todettava, että nuorten ja lasten näkemykset ilmastonmuutoksesta ja sen liitännäisasioista voivat olla hyvin vaihtelevia. Esimerkiksi lapsiasiavaltuutetun toimiston tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että lasten ja nuorten mielipiteet jakautuvat hyvinkin paljon. Ks: Terhi Tuukkanen ja Elina Pekkarinen: ”Luonto kuolee jos roskataan” – Lasten ja nuorten käsityksiä hyvästä ympäristöstä ja maapallon tulevaisuudesta, teoksessa Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet (toim. Elina Pekkarinen & Terhi Tuukkanen), Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4. (5) Myös kansainvälisistä julkaisuista on havaittavissa, että lapset painottavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta ilmastotoimissa, mm. ilmastotoimien seurauksena työpaikkansa menettävien suojelua. Lapset ovat myös tuoneet esiin sitä, kuinka ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävissä toimissa tulee huomioida toimien vaikutus ylisukupolviseen oikeudenmukaisuuteen. Ks: Erin Ryan, Siri Luthen & Jack Wakefield: Born into the Climate Crisis: Why we must act now to secure children’s rights (pub. Save the Children International), 2021, s. 11 ja 45. (6) Jaana Kouri, Silja Laina & Nina Tynkkynen: Sää ja mää – ilmastonmuutos ja nuorten toimijuus, teoksessa Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet (toim. Elina Pekkarinen & Terhi Tuukkanen), Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4, s. 137. (7) Ks. esim: LOS-komitean ratkaisu 22.9.2021, CRC/C/88/D/104/2019. Ks. lisäksi LOS-komitean kirjelmä valituksen tehneille lapsille: https://lapsiasia.fi/documents/25250457/38754461/CRC+kirje+ilmastonmuutosvalituksen+tekij%C3%B6ille+(1).pdf/6ef3ede5-822f-4318-9af3f1926042977e/CRC+kirje+ilmastonmuutosvalituksen+tekij%C3%B6ille+(1).pdf?t=1640001573798. (8) YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 12 (2009) lapsen oikeudesta tulla kuulluksi (CRC/C/GC/12), kohta 19. (9) CRC/C/GC/12, kohta 20. (10) Erin Ryan, Siri Luthen & Jack Wakefield: Born into the Climate Crisis: Why we must act now to secure children’s rights (pub. Save the Children International), 2021, s. 45. (11) Ks. kuitenkin esim: Panu Pihkala, Hannele Cantell, Kirsti M. Jylhä, Jari Lyytimäki, Riikka Paloniemi, Anna Pulkka & Ilkka Ratinen: Ahdistuksen vai innostuksen ilmasto? – Ilmastoviestinnän ja -kasvatuksen keinoja ilmastoahdistuksesta selviytymiseen, teoksessa Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet (toim. Elina Pekkarinen & Terhi Tuukkanen), Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4. (12) Esimerkiksi s. 171 todetaan seuraavasti: ”nuoret nostivat esille kouluruokailuun liittyviä asioita”, ja enemmistö koulua käyvistä on alle 18-vuotiatia eli LOS:n mukaisesti lapsia. Nuorilla viitataan esityksessä myös yliopisto-opiskelijoihin (s. 172). Lisäksi tuodaan esille lastensuojelun jälkihuollon nuorten kuuleminen (s. 172), josta jää epäselväksi, minkä ikäiset nuoret (jo täysi-ikäistyneet?) ovat kyseessä. (13) LOS-komitea on alleviivannut nuoruusikään siirtymisen yksilöllisyyttä, mutta toisaalta keskittynyt nuoruusikää koskevassa yleiskommentissaan ikävuosiin 10–18. YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 20 (2016) lapsen oikeuksien täytäntöönpanosta nuoruusiässä (CRC/C/GC/20), kohta 5. (14) Analytical study on the relationship between climate change and the full and effective enjoyment of the rights of the child - Report of the Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights, 4.5.2017 (A/HRC/35/13), kohta 60. (15) Jaana Kouri, Silja Laina & Nina Tynkkynen: Sää ja mää – ilmastonmuutos ja nuorten toimijuus, teoksessa Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet (toim. Elina Pekkarinen & Terhi Tuukkanen), Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4, s. 139. (16) Ibid., s. 145. (17) CRC/C/GC/12, kohta 134. (18) CRC/C/GC/12, kohdat 11 ja 16. (19) Ks. https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_ym_luonnos-uudeksi-ilmastolaiksi. (20) Ks. esim. Panu Pihkala, Hannele Cantell, Kirsti M. Jylhä, Jari Lyytimäki, Riikka Paloniemi, Anna Pulkka & Ilkka Ratinen: Ahdistuksen vai innostuksen ilmasto? – Ilmastoviestinnän ja -kasvatuksen keinoja ilmastoahdistuksesta selviytymiseen, teoksessa Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet (toim. Elina Pekkarinen & Terhi Tuukkanen), Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4. (21) Heta-Elena Heiskanen & Milka Sormunen: Ilmastonuoret vastaan valtiot – Lapsen oikeuksien komitea ilmastokriisin ratkojana, teoksessa Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet (toim. Elina Pekkarinen & Terhi Tuukkanen), Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4, s. 112. (22) Ks. esim: Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet (toim. Elina Pekkarinen & Terhi Tuukkanen), Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4 sekä paljon lasten suosituksia sisältävä: Erin Ryan, Siri Luthen & Jack Wakefield: Born into the Climate Crisis: Why we must act now to secure children’s rights (pub. Save the Children International), 2021. (23) CRC/C/GC/12, kohta 45. (24) CRC/C/GC/12, kohdat 70 ja 74. (25) Ks. esim: YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (CRC/C/GC/14), kohdat 14, 35 ja 99. (26) YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 5 (2003) lapsen oikeuksien yleissopimuksen yleiset täytäntöönpanotoimenpiteet (CRC/GC/2003/5), kohta 45. (27) A/HRC/35/13, kohdat 32 ja 57. (28) Ks. esim: turvallisesta, puhtaasta, terveellisestä ja kestävästä ympäristöstä liittyviä ihmisoikeusvelvoitteita käsittelevän YK:n erityisraportoijan raportti vuodelta 2018 (A/HRC/37/58), kohta 10. (29) LOS-komitea painottaa, että tiettyjen lapsiryhmien, kuten vähemmistöryhmiin ja alkuperäiskansoihin kuuluvien ja vamman kanssa elävien lasten osalta sopimusvaltioilla on velvollisuus varmistaa toimenpitein, että myös nämä lapset tulevat kuulluksi. CRC/C/GC/12, kohta 21. (30) YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 11 (2009) alkuperäiskansojen lapset ja heidän yleissopimuksen mukaiset oikeutensa (CRC/C/GC/11), kohta 39.
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • "Toisaalta fossiilisista luopuminen, liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden prosessien sähköistyminen ja esimerkiksi muutokset kuluttajien ruokavaliossa voivat tapahtua nopeammin kuin tällä hetkellä arvioidaan." Kun puhutaan tavoitteiden saavuttamiseen liittyvistä epävarmuuksista, tulee tunnistaa se tosi asia, että fossiilisia energialähteitä tuetaan tietoisesti edelleen jatkuvasti, suurilla summilla. Siksi niiden alasajo ja rahoituksen supistaminen on tietoista politiikkaa, tietoisia rahoituspäätöksiä finanssialalla ja valtiojohdolta. Siihen, missä tahdissa fossiilisten alasajo tapahtuu, voidaan vaikuttaa ja tällä hetkellä suuren työn vauhdittamisessa ovat tehneet järjestöt ja aktivistit, jotka muokkaavat. osaltaan asenneilmapiiriä. Päävastuu on kuitenkin päättäjillä, joiden linjaukset verotuksesta tai rahoituksesta määräävät, kuinka pitkään fossiilisille annetaan aikaa yhteiskunnassamme. Niin kauan kun esimerkiksi Suomi vastustaa tai ohittaa EU:n komission ehdotukset ilmastonmuutoksen vakavuuden, luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ja viljelijöiden oikeudet tunnistavista CAP-tuista ja niin kauan kuin liha- ja maitoteollisuus sekä lannoite- ja torjunta-ainefirmat lobbaavat ankarasti EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa omien etujensa mukaan, ei tarvittavaa suurta muutosta pääse ruokavalioissa tapahtumaan. Rakenteiden on muututtava kestäviksi, jotta kuluttajat voivat yhdenvertaisesti valita ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestäviä tuotteita ruokakaupassa. Kyllä, asenteet muuttuvat pikkuhiljaa, mutta tutkijoiden osoittama aikaikkuna ilmastotoimille pienenee koko ajan ja poliittiset kaudet kestävät kuitenkin vuosia eli nyt vesitetyt muutokset maataloustukiin ovat päättäjien pöydällä seuraavan kerran 2027? Ja sen jälkeen vaikka muutos tapahtuisi maatalouspolitiikassa saadaan uudet käytännöt käyttöön vasta 2029/30? Kuinka monta tällaista kautta meillä on aikaa odottaa, että teemme tieteen kanssa linjassa olevaa politiikkaa? Toivoa syntyy siitä, että toteutetaan suunnitellut ja puhutut muutokset todeksi ihmisten elämään! Kiitos!
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Ilmastotoimet merkitsevät isoa lisäystä sähköistymiseen ja sähkönkulutukseen. Sähköistyminen vaatii isoja panostuksia myös akkuteknologiaan ja kasvattaa kriittisten mineraalien kysyntää lisäten painetta kasvattaa kaivostoimintaa. Tarvittavia mineraaleja on mahdollista louhia kestävällä tavalla Lapissa, jossa on globaalistikin merkittäviä mineraalivarantoja. Lapin kauppakamari huomauttaa, että ilmastotoimien kanssa samaan aikaan on huolehdittava siitä, että Suomessa sekä malminetsinnän että kaivostoiminnan lupa- ja käynnistysprosessit ovat mahdollisimman sujuvia.
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Suomen ulkopuolella tapahtuvilla asioilla voi olla huomattavat vaikutukset Suomen tilanteeseen: talouteen, kauppaan, työllisyyteen, terveyspalveluihin jne. Näiden epäsuorien vaikutusten puuttumisen kehityksen ja vaikutusten ennusteista voisi mainita ja vaikutusten mahdollista suuntaa arvioida.
        • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • KAISUun tarvittaisiin vielä selkeämpi yhteys olemassa olevien lainsäädäntöjen merkitykseen esim. liikenneasioissa, rahoituksessa ja ympäris-tökysymyksissä. Erityisesti tarvitaan vahvempaa yhteensovittamista ympäristönsuojelun kanssa liittyen esim. biodiversiteettiin ja maaperän, veden tai ilman pilaantumiseen. Ympäristönsuojelulain, YVAn ja vesilain merkitys ja erinäiset vaikutuskanavat on tunnistettu heikosti ja niiden vaikutuksia ilmastotoimiin ja toimien toteuttamisedellytyksiin tulisi tarkastella. Myös vesienhoidon suunnitteluun liittyvät vesienhoidon toimenpideohjelmat konkreettisine, ilmastotavoitteita sisältävine toimenpiteineen tulisi ottaa huomioon ja Kaisun kautta edistää myös näiden toimien toteutumista. Ilmastoraportointia tulisi kehittää ja yhdenmukaistaa läpi valtioneuvoston, keskusvirastojen sekä valtion aluehallinnon. Ympäristöhallinnon tietojär-jestelmien kehittäminen olisi tässä avainasemassa: esim. YLVA ja MYLLY-tietojärjestelmät voisivat tuottaa tietoa myös ilmastotutkimuksen tarpeisiin, jos siihen raportoidut tiedot olisivat helpommin saatavissa. Tämä lisäisi myös raportoinnin mielekkyyttä toiminnanharjoittajille. ELY-keskus osallistuu edelleen mielellään ilmastovuosikertomuksen laadintaan oman toimintansa osalta ja tässä voidaan käyttää tiekarttahankeen resurssia. Tiekarttahankkeen resurssi on käytettävissä KAISUn ELY-keskuksia koskevissa kohdissa ja myös jatkoyhteistyössä ja -keskusteluissa.
        • Invalidiliitto ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Yleisinä huomioina tavoitteiden osalta Invalidiliitto korostaa esteettömän joukkoliikenteen lisäämisen tarvetta sekä yksityisautoilun osalta valinnan tukeminen vähäpäästöisten tai sähköautojen hankintaan vammaisille ihmisille. Tältä osin Invalidiliitto muistuttaa, että arviot vammaisten ihmisten työllisyysasteesta vaihtelevat 15 prosentista noin 60 prosenttiin erillisten selvitysten perusteella, koska olemassa olevista rekistereistä vammaisten ihmisten työllisyysaste ei ole selvitettävissä. Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kyselyn (2018) perusteella vammaisten ihmisten työllisyysaste oli vain 15-20 %, kun taas EU-SILC tutkimuksen mukaan työllisyysaste on 58,3 %. Molemmat osoittavat kiistattomasti kuitenkin sen, että vammaisten ihmisten työllisyysaste on alhaisempi kuin muun väestön. Näin ollen vammaisissa ihmisissä on useita heikommassa taloudellisessa asemassa olevia ihmisiä, joiden toimeentulo on riippuvainen erilaisista etuuksista. Korkea polttoaineen hinta voi osaltaan vaikuttaa kielteisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuteen käyttää mm. välttämättömiä terveydenhuoltopalveluita.Tässä huomioitava, että vielä tällä hetkellä sähköautojen hankintakustannus on korkea suhteessa fossiilista polttoainetta käyttäviin autoihin sekä esteettömän joukkoliikenteen epätasainen jakautuminen eri puolella Suomea. Kevyen liikenteen väylien kunnossapito sekä ylläpito, korjaus sekä eri vuodenaikoina mukaan lukien auraus ja muu toiminta tulee pitää esteettöminä. Kevyeen liikenteen väylien esteettömyys ja kunnossapito mahdollistavat myös liikuntavammaisille ja muille liikkumisen apuvälineen käyttäjille niin joukkoliikenteen kuin muun arkiympäristössä tapahtuvan liikkumisen ilman yksityisautoilua. Tästä syystä kevyenliikenteenväylien ylläpito tulisi nähdä osana ilmaston muutoksen vastaisia toimenpiteitä ja tämän turvaamiseksi tulisi luoda oma toimenpide ja kehittämisstrategia alueellisesti. Invalidiliitto yhtyy yhdenvertaisuusarvioinnin yhteydessä kirjattuihin työpajoissa esiin nousseisiin näkemyksiin, että vammaisiin henkilöihin kohdentuvia vaikutuksia tulisi edelleen selvittää huomioiden terveysturvallisuus, liikenneturvallisuus sekä syrjimättömyys ja että esteettömän julkisen liikenteen edistämistoimin voidaan lisätä saavutettavuutta. Näemme tärkeänä esteettömän julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen väylien määrän ja kunnon alueellisen ulottuvuuden huomioimisen yhdenvertaisen liikkumisen vahvistamiseksi.
        • Uudenmaan ELY, Pesola Jaakko
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus haluaa nostaa esiin sen, että ilmastovaikutusten arviointi on haastavaa, ja siihen liittyvä vaikutusten arvioinnin osaaminen on tieteenä ja hallintotyönä melko "nuorta". Osin siis tehdyt suunnitelmat jäävät abstrakteiksi. Tämä ei vähennä suunnittelun tarvetta, eikä pienennä sen arvoa. Päinvastoin; on tärkeää edelleen kehittää kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia ja erilaisten hankkeiden elinkaaren ymmärtämistä. Tässä työssä Uudenmaan ELY-keskus haluaa omalta osaltaan olla mukana.
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kiitämme sitä, että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma perustuu tietopohjaiselle pää-töksenteolle. Kokonaisuutena tämä on yllättävänkin hyvä esitys ja ehdotettuja toimenpitei-tä on perusteltu olemassa olevalla tutkimusnäytöllä. Näin tulee olla jatkossakin. Pitkäjän-teinen panostaminen TKI-toimintaan takaisi sen, että tutkittu tieto saadaan käyttöön ja toi-met ovat tieteeseen perustuvia. Kaipasimme seikkaperäisempää kuvausta siitä miten kulutuksen muutosten vaikutus eri toimialojen päästöihin on laskettu. Tässä laskennassa on kaksoislaskennan vaara. Koko yhteiskunnan läpileikkaavan kestävyysmurroksen reilu toteuttaminen tarkoittaa, että kaikilla aloilla tullaan tarvitsemaan osaamisen päivittämistä sekä uusien asiantuntijoiden ja ammattilaisten koulutusta. Riittävät ilmastotoimet vaativat, että koulutuksen ja osaamisen laajempi merkitys ymmärretään ja kaikille taataan mahdollisuus kouluttautumiseen ja osaamisen päivittämiseen. Huomio sivulla 86: ”Sektorikohtaisia päästövähennystavoitteita ei ole määritelty lukuun ot-tamatta liikennesektoria, jolle on asetettu päästöjen puolittamistavoite vuodelle 2030” on ristiriidassa mm. taulukon (s.12-13) kanssa jossa sektorikohtaiset tavoitteet on määritelty.
        • Espoon kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 14
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • On hyvä, että kuntien tärkeä rooli ilmastopolitiikan toimijoina on tunnistettu vahvemmin ilmastolaissa ja että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa on yhtä lailla suoraan kunnille kohdennettuja toimenpiteitä. Kunnat tulisi jatkossa ottaa vahvemmin mukaan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun, sillä kunnilla on merkittävä rooli ilmastotoimenpiteiden ideoijina, suunnittelijoina ja toteuttajina muun muassa maankäytön ja liikenteen suunnittelun kautta. Kunnilla on myös laaja asiakasrajapinta, jonka kautta muokata asukkaiden ilmastonmuutoksen hillintää edistävää käyttäytymistä. Lausuntopyyntöjen tekemiseen olisi jätettävä kunnille enemmän aikaa. Kunnissa lausunnot menevät usein myös viralliseen päätöksentekoon ja prosessi sinne voi helposti kestää useita viikkoja, jopa yli kuukauden. Tämä seikka olisi tärkeää huomioida lausuntopyyntöjä pyydettäessä.
        • Ilmatieteen laitos
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Toimien päästövähennyspotentiaalia arvioitaessa on erittäin tärkeää huomioida niiden mahdolliset vaikutukset päästöihin myös LULUCF- ja päästökauppasektoreilla (esimerkkinä biopolttoaineketjut).
        • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Esitys ei sisällä erillisiä toimenpiteitä rakentamisen eikä maankäytön osalta. Rakentaminen ja infrarakentaminen sisältävät kuitenkin merkittävän päästöjen vähentämisen potentiaalin. Uuteen kaavoitus ja rakentamislakiin on esitetty lisättäväksi määräys rakentamisen hiilijalanjälkilaskennasta. Tämä on sinänsä hyvä, mutta lisäksi tarvittaisiin laskennan menetelmien kehittämistä ja koulutusta. Laskemien vaikuttavuuden eli todellisuudessa toteutuneiden päästövähenemien seurantaa tulisi lisäksi kehittää. Infrarakentamisen osalta tarvittaisiin samanlaisia toimenpiteitä. Maankäytön suunnitteluun tarvittaisiin myös vastaava laskentaa ja jo olemassa olevien menetelmien ja arviointityökalujen kehittämistä. Kyseiset asiat sisältyvät osittain suunnitelman eri sektoreille, mutta niitä tulisi erikseen korostaa, koska ne antavat hyvän suunnittelun kautta perustan konkreettisille toimenpiteille. Lisäksi tarvitaan tietopohjan lisäämistä eri rakentamismateriaalien ilmastovaikutuksista, elinkaarianalyyseja ja toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten seurantaa.
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Verkkoportaalit ovat hyödyllisä, joissa on kasattu yhteen paikkaan ekologista ympäristötietoutta niin kultuttajille kuin teollisuudelle, järjestöille ja kuntalaisille.
        • 16 Voiko organisaationi osaltaan edistää ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista?
        • Tommila Esa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • MTK-Uusimaa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Kivinen Elsa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ei
        • Värtö Annamari
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ei
        • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • MTK-Etelä-Pohjanmaa ry, Ojaniemi Yrjö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Bioenergia ry, Laurikka Harri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Fallenius Jemina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ei
        • Rakennusteollisuus RT ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Hänninen Siiri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Karjalainen Essi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Climate Leadership Coalition
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Korva Tiina
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ei
        • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Tervo Hannele
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ei
        • Saarikivi Tommi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Blomberg Wilhelm, kasvatustieteiden opiskelija ja ympäristöaktivisti
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Solla Katja
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ei
        • Linnekoski Emilia
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ei
        • St1 Nordic Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Rissanen Simo
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • SAK ry, Työehdot-osasto ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen Kasvu ja vaikuttaminen -osasto veropoliittinen asiantuntija Niko Pankka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Suomalaiset Kehitysjärjestöt - Finnish Development NGOs (Fingo Ry)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Raisio Oyj, Yhteiskuntasuhdepäällikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Westenergy Oy, Ripatti Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Suomen Kiinteistöliitto ry, Kero Jukka
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Turun kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Meretoja Miika
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • MTK Keski-Pohjanmaa
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Ab Oatly Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Snellman Otto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ei
        • Luonnonvarakeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Kostilainen Anniina, Sahateollisuus Ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Humuskampanja, www.humuskampanja.fi
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Kymenlaakson liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Teknisen Kaupan Liitto ry., Markku Uitto, toimitusjohtaja, Ala-Hiiro Juha
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Uljas Kaisamaija
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Ei
        • VTT Technical Research Centre of Finland, Lausunnon antaja/vastuuvalmistelija on tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen. (Kati Koponen lisäsi lausunnon palveluun.)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Leena Setälä, kestävän kehityksen johtaja, Setälä Leena
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Suomen Kiertovoima ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Pirkanmaan ELY
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Metsäteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Energiavirasto, Energiatehokkuus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Tilastokeskus
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Kaakkois-Suomen ELY
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Granholm Kaj, Baltic Sea Action Group (Elävä Itämeri säätiö sr)
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Kaakkois-Suomen ELY, Johdon tuki -yksikkö
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • MTK-Pohjois-Karjala
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Finnwatch ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Motiva Oy
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Sitra, Kestävyysratkaisut
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Varsinais-Suomen ELY
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Lämmitysenergia Yhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Suomen luonnonsuojeluliitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Kierrätysteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • WWF Suomi, Nordman Bernt
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Kemianteollisuus ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Finanssiala ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.
          Uppdaterad:
          14.1.2022
          • Kyllä
        • Tuomisto Jouni
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Opetushallitus, Anita Varsa, Agenda 2030-työryhmän puheenjohtaja, Helena Suomela, Agenda 2030- työryhmän jäsen ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen koordinaattori. , Suomela Helena
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Suomen Lähienergialiitto ry, Tuomi Tapio
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ympäristöjohtaja, Pietola Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Huotari Aino
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Ei
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Lapin kauppakamari, Liisa Ansala, Ansala Liisa
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Hemminki Kirsti, Nimi, jota käytän: Elina Hemminki (passissa oleva nimeni on Kirsti Elina Hemminki)
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Gasgrid Finland Oy, Olli Sipilä, Toimitusjohtaja
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Hämeen ELY, Kyseessä on ELY-keskusten yhteinen lausunto.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Creatura Think & Do Tank ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Teknologiateollisuus ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • MTK-Etelä-Savo ry.
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Invalidiliitto ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Suomen UNICEF ry, Suihkonen Minna
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Uudenmaan ELY, Pesola Jaakko
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Helsingin yliopisto, Vararehtori Tom Böhling Helsingin Yliopisto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Espoon kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 14
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vainonen Hannu
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Miesten tasa-arvo ry
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Päijät-Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • ProAgria Keskusten Liitto ry, Kari Maarit
          Uppdaterad:
          13.1.2022
          • Kyllä
        • Koneyrittäjät ry
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Kyllä
        • Ilmatieteen laitos
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Kyllä
        • STTK ry., Leila Kurki yhteiskuntapoliittinen yksikkö, Gylling Päivi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Kyllä
        • Husgafvel Roope, Tutkija, Biotuotteiden ja Biotekniikan laitos, Aalto Yliopisto
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Kyllä
        • Vulkko Olavi
          Uppdaterad:
          12.1.2022
          • Ei
        • Joensuun kaupunki, Kaupunginhallitus 10.1.2022 § 7
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Kyllä
        • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
          Uppdaterad:
          11.1.2022
          • Kyllä
        • Taavitsainen Heljä, kansalainen
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Kyllä
        • Hämeen liitto
          Uppdaterad:
          10.1.2022
          • Kyllä
        • Härmä Air Oy
          Uppdaterad:
          5.1.2022
          • Kyllä
        • Turunen Johannes
          Uppdaterad:
          22.12.2021
          • Kyllä
        • Salimäki Jukka
          Uppdaterad:
          17.12.2021
          • Ei
        • Heikkilä Esa, 75 vuotias työeläkeläinen
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Kyllä
        • Korhonen Markus
          Uppdaterad:
          10.12.2021
          • Ei