• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry
        Uppdaterad:
        21.8.2020
        • Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP pitää tärkeänä toimivan ja tasapuolisen kilpailun vahvistamista jätehuollossa. Markkinoiden toimivuuden kannalta on keskeistä, että kunnan sidosyksikkönä toimivien kunnallisten jätelaitosten roolit ja vastuualueet ovat selkeät. Kunnan toissijaiseen vastuuseen pohjautuvien ns. TSV-palvelujen tarjoaminen on merkittävä poikkeus hankintalain sidosyksikkösääntelylle, ja on erityisen tärkeää varmistaa, että ne tuotetaan avoimesti ja läpinäkyvästi. TSV-palvelujen ehtona on, että vastaavaa palvelua ei ole saatavissa markkinoilta. Materiaalitorin käyttöönotto on ollut merkittävä askel tämän markkinapuutteen arvioinnissa. Ehdotetun jätelain 33 § muutoksen tavoitteena on sovittaa yhteen julkisia hankintayksiköitä koskevat TSV-palvelujen menettelyt julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain kanssa. Ehdotuksen mukaan jätehuoltopalvelua tarvitseva julkinen hankintayksikkö voisi selvittää markkinaehtoisen palvelun saatavuuden tekemällä hankintailmoituksen julkisten hankintojen ilmoituskanavassa. YTP:llä ei ole huomautettavaa ehdotukseen. Ehdotus varmistaa julkisten hankintayksikköjen jätehuoltopalveluja koskevien tarjouspyyntöjen avoimuuden. Esitetyllä menettelyllä vältetään turhaa kaksinkertaista hallinnollista työtä. YTP pitää tärkeänä, että tiedot syntyvistä TSV-palveluja koskevista sopimuksista tallennetaan Materiaalitoriin.
      • OM
        Uppdaterad:
        21.8.2020
        • Oikeusministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua esitysluonnoksesta ja toteaa, ettei sillä ole siitä lausuttavaa.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Uppdaterad:
        21.8.2020
        • Ympäristöministeriön lausuntopyyntö (diaarinumero VN/538/2019-YM-390) Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa ehdotuksesta jätelain 33 §:n muuttamiseksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jätelaissa säädettyä kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevaa sääntelyä julkisten hankintayksiköiden osalta. Ehdotuksen mukaan toissijaista jätehuoltopalvelua tarvitseva julkinen hankintayksikkö voisi selvittää markkinaehtoisen palvelun saatavuuden tekemällä hankintailmoituksen julkisten hankintojen ilmoituskanavassa. Erillistä tarjouspyyntöä jätelaissa tarkoitettuun jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaan ei olisi tällöin tarpeen tehdä. Ehdotuksen tavoitteena on välttää päällekkäistä sääntelyä ja julkisille hankintayksiköille aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa niiden turvautuessa kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun. Kuntaliitto lausuu ehdotuksesta seuraavaa: Lakimuutosehdotuksen tavoitteista Ehdotuksen mukaan muutoksella vältettäisiin osittain peräkkäiset tai päällekkäiset hankintamenettelyt Materiaalitorissa ja hankintojen ilmoituskanava HILMAssa. Kuntaliitto pitää myönteisenä sitä, että ehdotuksella pyrittäisiin vähentämään eri hankinta-alustojen päällekkäisestä käyttämisestä hankintayksiköille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Ehdotuksessa esiteltyihin muihin toteuttamisvaihtoehtoihin verrattuna nyt valittu muutoksen toteuttamisvaihtoehto on Kuntaliiton näkemyksen mukaan yksinkertaisin ja käytännössä toteutettavin. Esitykseen valittu toteuttamistapa ei kuitenkaan ole ongelmaton. Kuntaliitto huomauttaa, että vaikka ehdotettu muutos on teknisen toteuttamisen osalta tervetullut, se ei vielä ratkaise sitä ongelmaa, että julkiset hankintayksiköt ovat jätelain TSV-palvelujen osalta eri asemassa kuin yksityiset jätehuoltopalveluiden hankkijat. Jätelain ja hankintalain välillä tunnistettua lainsäädännöllistä ristiriitaa ehdotus ei ratkaise. Jätelain nojalla toissijaisen jätehuoltopalvelun käyttöoikeus syntyy, kun muuta palveluntarjontaa ei ole tai se on laadullisesti tai hinnallisesti kohtuutonta. Hallituksen esityksessä 248/2019 33 §:n perusteluissa on käsitelty laajasti kohtuuttomuutta. Hankintalaki taasen ei vastaavalla tavalla tunnista hinnan tai laadun kohtuuttomuuden arviointia hankinnan keskeyttämisperusteena, mikä johtaa siihen, ettei hankintayksiköillä välttämättä ole mahdollisuutta turvautua täysin samoin perustein TSV-palveluihin kuin yksityisillä toimijoilla. Tämä voi johtaa jätteen välitystoimintaa muistuttavaan yksityiseen palveluntarjontaan, jota jätelain TSV-säännöksellä on nimenomaisesti ollut tarkoitus ehkäistä. Ehdotettu säännös Jätelain 33 §:n 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi seuraava julkisia hankintayksiköitä koskeva Materiaalitorin käyttövelvollisuudesta vapauttava poikkeama: ”Velvollisuus ei koske julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä tarkoitettua hankintayksikköä, joka julkaisee hankintailmoituksen tarvitsemastaan jätehuoltopalvelusta mainitun lain 60 ja 101§:n mukaisesti internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi.” Kuntaliiton näkemyksen mukaan em. muotoon kirjoitettuna säännös eli Materiaalitorin käyttövelvollisuudesta vapauttaminen vaikuttaisi koskevan vain hankintalain mukaisen kansallisen kynnysarvon (hankintalain 101 §) tai EU-kynnysarvon (hankintalain 60 §) ylittäviä hankintoja. Tämä tarkoittaisi tosiasiassa, että alle kansallisen kynnysarvon jäävien hankintojen osalta ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi Materiaalitori-menettely. Lakiehdotuksen perusteluiden mukaan hankintayksiköllä olisi mahdollisuus valita kynnysarvot alittavien hankintojen osalta joko HILMA- tai Materiaalitori -menettely. Perustelut ovat tältä osin ristiriidassa pykälän kanssa. Käytännön toiminnan näkökulmasta selkeintä olisi, että hankintalain kynnysarvon alittavissa jätehuollon hankinnoissa hankintayksiköt käyttäisivät Materiaalitoria. Vain Materiaalitori -menettely vaikuttaisi mahdollistavan täysimääräisesti kunnan toissijaiseen velvollisuuteen kytkeytyvän kohtuullisuusharkinnan. Kuntaliitto esittää pykälämuutoksen osalta vielä pohdittavaksi, tulisiko 33 §:ään kirjattu viittaus hankintalain 60 §:ään korvata viittauksella 58 §:ään. Tällöin hankinnoista ilmoittamisessa viitattaisiin sekä EU- että kansallisten hankintojen osalta toisiaan vastaaviin lainkohtiin. Ehdotuksen perusteluista Kuntaliiton näkemyksen mukaan ehdotuksen perusteluita olisi hyvä monelta osin selkeyttää, etenkin koskien julkisilta hankintayksiköiltä jatkossa edellytettäviä menettelyjä. Jätelain toissijaista jätehuoltopalvelua koskevat säännökset yhdistettynä julkista hankintaa koskeviin säännöksiin muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, jonka haltuunotto edellyttää sekä julkisilta hankintayksiköiltä että Materiaalitorin neuvonnasta vastaavilta lisäperehtymistä säännöksiin. Kuntaliitto toteaa myös, että ehdotuksen kohtaa, jossa on lyhyesti kuvattu kansallisen kynnysarvon alittavia hankintoja, olisi syytä täsmentää toteamalla, että hankintayksiköitä koskee kuitenkin jätelain mukainen palveluntarjonnan puutteen osoittamisvelvoite kaikissa yli 2000 euron vuotuisen kynnysarvon ylittävissä jätehuoltopalveluissa, mutta ei sitä pienemmissä. Perusteluiden mukaan pienhankinnoissa hankintayksikkö voisi käyttää joko Materiaalitoria tai HILMA-järjestelmää, joka on ollut ilmeisesti lainsäätäjän tavoitteena, mutta on Kuntaliiton näkemyksen mukaan ristiriidassa nyt säädettävän pykälämuutoksen kanssa. Pykäläteksti vapauttaa Materiaalitorin käyttövelvoitteesta vain yli 60 000 euron hankinnoissa. Kuntaliitto toistaa jo aiemman lakimuutoksen yhteydessä lausumansa, että perusteluissa on suorahankinnan osalta virheellisesti sekoitettu jätelain ja hankintalain tarkoittamat menettelyt. Hankinta- ja jätelain säännöksiä ei ole mahdollista kytkeä ristiin esitetyllä tavalla. Jätelain 33 §:n perusteella julkinen hankintayksikkö on lähtökohtaisesti oikeutettu kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun. Mikäli hankintayksikkö palvelutarjonnan puutteen vuoksi päätyy käyttämään kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua, kyse ei ole hankintalain mukaisesta suorahankinnasta. Tällöin laaditaan jätelain mukainen sopimus toissijaisesta jätehuoltopalvelusta, joka ei ole hankintalain tarkoittama hankintasopimus. Hankintayksiköt tarvitsisivat kunnon ohjeistusta näiden eri menettelyjen toteuttamiseen lainmukaisesti, jotta hankinnoista tehdyt ratkaisut eivät väärinymmärrysten vuoksi päätyisi valitusmenettelyiden piiriin. Ehdotuksen voimaantulosta ja toimeenpanosta Ehdotuksen mukaan lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021, jolloin laissa 438/2019 säädetty siirtymäaika hankintayksiköiden velvoitteelle käyttää Materiaalitoria markkinaehtoisen jätehuoltopalvelun tarjonnan selvittämiseen päättyy. Kuntaliitto pitää esityksen mukaista hankintayksiköitä koskevaa uuden sääntelyn voimaantulon aikataulua suhteessa Materiaalitori -tietoalustan muuttamistarpeiden toteuttamiseen melko kunnianhimoisena. Kuntaliitto esittääkin harkittavaksi, että voimassa olevan jätelain 33 §:n hankintayksiköitä koskevaa siirtymäaikaa jatkettaisiin, jotta tarvittavat tekniset ratkaisut saataisiin valmiiksi ja testattua hyvissä ajoin ennen esitetyn sääntelyn voimaantuloa. Kuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota myös muutoksesta viestinnän tärkeyteen ja Materiaalitorin jatkuvaan neuvontaan ja käyttäjätukeen. Viestintä on haasteellista ja se ei ole tähän mennessä tavoittanut kaikkia oikeita tahoja. Useimmiten kunnan jätelaitos on ollut se, joka on saanut kertoa lakimuutoksesta sekä neuvoa Materiaalitorin käyttöä tietoalustan käyttövelvollisille, vaikka se ei ole kunnan tehtävä. SUOMEN KUNTALIITTO Jarkko Huovinen Tuulia Innala johtaja, Alueet ja yhdyskunnat erityisasiantuntija, kuntatekniikan kehittäminen
      • Suomen Kiertovoima ry
        Uppdaterad:
        21.8.2020
        • KIVO kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi jätelain 33 §:n muuttamiseksi (jäljempänä ”ehdotus”) ja esittää alla tarkemmat huomionsa ehdotetuista muutoksista. Ehdotuksen tavoitteet ja vaikutukset Ehdotuksen tavoitteena on välttää osittain peräkkäiset tai päällekkäiset hankintamenettelyt Materiaalitorissa ja HILMAssa. KIVO näkee erittäin myönteisenä sen, että ehdotuksella pyrittäisiin poistamaan eri hankinta-alustojen päällekkäisyyksiä ja vähentämään alustojen päällekkäisestä käyttämisestä hankintayksiköille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Ehdotukseen sisältyvät ongelmakohdat liittyvät KIVOn näkemyksen mukaan pitkälti hankintalain ja jätelain sääntelyn yhteen toimivuuteen. Erityisesti TSV-palvelun tarjoamiseen sisältyvä kohtuullisuuden arviointi tulisi ehdotuksessa ottaa paremmin huomioon. KIVO katsoo, että ehdotus ei mahdollistaisi jätelain 33 §:n mukaista kohtuullisuuden arviointia, sillä hankintalaissa kohtuullisuuden arviointia ei samassa yhteydessä tunnisteta. Hankintayksikkö voisi kyllä periaatteessa hankintailmoituksessa ilmoittaa hankinnan ennakoidun arvon TSV-hintojen mukaisena, mutta hinnoitteluun sisältyvä kohtuullisuuden aspekti koskee silti hankintayksikön lisäksi muitakin toimijoita. KIVOn näkemyksen mukaan menettelyssä tulisi siis pystyä varmistamaan myös hinnan kohtuullisuuden arviointi. KIVO edelleen huomauttaa, että vaikka ehdotus onkin hyvin tervetullut, sen avulla ei vielä ratkaista edellä kuvattua ongelmallisuutta siitä, että julkiset hankintayksiköt ovat jätelain TSV-palvelujen osalta eri asemassa kuin yksityiset jätehuoltopalveluiden hankkijat. Lisäksi ehdotus jää epäselväksi hankinnan mahdollisen keskeyttämisen osalta. Hankintalain 125 §:n perusteella hankinta voidaan keskeyttää todellisesta ja perustellusta syystä. Esityksessä ei kuitenkaan tuoda esille, miten jätelain 33 §:ssä tarkoitettu kohtuuttomuusharkinta huomioidaan tässä kokonaisuudessa. Ehdotus Jätelain 33 §:n 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi (viimeinen lause): ”Jos kysymyksessä on muusta kuin ennalta arvaamattomasta kiireestä johtuva kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu, jonka arvo on vähintään 2 000 euroa vuodessa, 1 momentissa tarkoitetun muun palvelutarjonnan puutteen toteamisen ja kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevan pyynnön edellytyksenä on, että jätteen haltija on julkaissut 143 a §:ssä tarkoitetussa jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa tarjouspyynnön tarvitsemastaan jätehuoltopalvelusta ja että tarjouspyyntöä vastaavaa palvelua ei ole kohtuullisesti saatavilla jätteen haltijan asettamassa vähintään 14 vuorokauden määräajassa. Velvollisuus ei koske julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä tarkoitettua hankintayksikköä, joka julkaisee hankintailmoituksen tarvitsemastaan jätehuoltopalvelusta mainitun lain 60 ja 101§:n mukaisesti internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi.” KIVO kiinnittää huomiota siihen, että pykälän sanamuoto ja perustelut ovat osin ristiriidassa keskenään. Esitettyyn muotoon kirjoitettuna säännös vaikuttaisi pykäläviittaukset huomioiden koskevan vain hankintalain mukaisen kansallisen kynnysarvon tai EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja. Tämä tarkoittaisi, että alle kansallisen kynnysarvon jäävien hankintojen tulisi käyttää Materiaalitori-menettelyä. Lakiehdotuksen perustelujen mukaan hankintayksiköllä olisi kuitenkin mahdollisuus valita kynnysarvot alittavien hankintojen osalta joko HILMA- tai Materiaalitori-menettely. Käytännön toiminnan näkökulmasta olisi selkeintä, että hankintalain kynnysarvon alittavissa jätehuollon hankinnoissa hankintayksiköt käyttäisivät Materiaalitoria. Ehdotuksen perustelut Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että ”hankinnan kynnysarvon ylittyessä hankintayksiköt ovat hankintalain perusteella velvollisia kilpailuttamaan tarvitsemansa jätehuoltopalvelun ilmoittamalla siitä HILMAan. Tämän menettelyn avulla on mahdollista todentaa läpinäkyvästi markkinaehtoisen palvelutarjonnan puute: hankintailmoitukset ovat julkisia, tarjousten arviointiperusteet määritetty sekä tarjousten käsittely ja hankintapäätös perusteluineen dokumentoitu. Materiaalitorissa läpikäytävä vastaava menettely ei näin ollen olisi tarpeen markkinapuutteen osoittamiseksi.” KIVO ehdottaa, että edellä mainittua kohtaa täsmennettäisiin, sillä hankintalain esitöissä todetaan seuraavasti: ”Koska harkintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen, ei hyväksyttävää olisi hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi.” Hankintamenettelyn käynnistäminen ainoastaan markkinapuutteen toteamiseksi ei siis ole hankintalain tarkoituksen mukaan sallittua. Sen sijaan hankittaessa aidosti palveluita hankintayksikön on mahdollista keskeyttää hankinta, mikäli se ei saa lainkaan tarjouksia tai soveltuvia tarjouksia. Tällöin markkinapuute saattaa samalla tulla esille. KIVO toteaa, että esityksessä olisi syytä täsmentää, että hankintayksiköitä koskee palveluntarjonnan puutteen osoittamisvelvoite vain yli 2 000 euron vuotuisen kynnysarvon ylittävissä jätehuoltopalveluissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankintayksikön tulisi käyttää 2 000 euron vuotuisen rajan ylittävässä pienhankinnassaan joko Materiaalitoria tai HILMA-järjestelmää, jotta sille syntyy TSV-palvelun pyytämisoikeus. Vaihtoehdoista vain Materiaalitorin kautta tapahtuva menettely mahdollistaa kunnan toissijaiseen palveluun kytkeytyvän kohtuullisuusharkinnan. Ehdotuksessa mainitaan, että mikäli hankintayksikkö ei HILMA-menettelyn kautta saisi joko lainkaan tai soveltuvia tarjouksia, se voisi edetä pyytämään kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua jätelain 33 §:n mukaisesti. Ehdotuksessa ei kuitenkaan ole tarkemmin käsitelty sitä, millaisissa käytännön tilanteissa tällainen toimintatapa olisi mahdollinen. Mikäli tarjouksia ei saataisi yhtään kappaletta, tällainen menettely toki voisi luonnollisesti tulla kyseeseen, mutta soveltuvuuden arviointi saattaa muussa tapauksessa olla haastavaa, sillä se puolestaan kytkeytyy hankintalain tarjoajan soveltuvuutta ja tarjouspyynnön mukaisuutta koskeviin pykäliin. Tähän puolestaan vaikuttaisi vahvasti se, miten tarjouspyyntö on laadittu ja millaisia laadullisia edellytyksiä tarjouspyynnössä on edellytetty, eli tarjouspyyntöjen laatimiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. KIVO katsoo, että ehdotusta ja sen perusteluja voisi edellä mainituilta osin tarkentaa nykyisestä. Hankintalain 40 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, mikäli avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka soveltuvia osallistumishakemuksia tai tarjouksia. Suorahankinnasta tulee tehdä hankintalain mukainen perusteltu päätös, josta voi valittaa markkinaoikeuteen. Suorahankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikkö tekee hankintalain mukaisen hankintasopimuksen. Mikäli joko hankintapäätös tai hankintasopimus olisi tehty hankintasäännösten vastaisesti, tulisivat kyseeseen markkinaoikeuden määräämät seuraamukset. KIVOn näkemyksen mukaan hankintoja koskevat oikeussuojakeinot eivät kuitenkaan olisi käytettävissä kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevan sopimuksen osalta, koska sen tekeminen perustuu jätelakiin, ei hankintalakiin. Siitä syystä toissijaisesta jätehuoltopalvelusta ei tulisi tehdä lainkaan suorahankintapäätöstä. Mikäli julkinen hankintayksikkö ja jätelaitos sopivat TSV-palvelusta, tekevät osapuolet Materiaalitorin kautta sopimuksen TSV-palvelusta nyt tehdyn ehdotuksen mukaisesti. Muut toteuttamisvaihtoehdot Muihin toteuttamisvaihtoehtoihin viitaten KIVO katsoo, että ehdotuksessa nyt valittu toteuttamisvaihtoehto on onnistunein ja selkein esitetyistä vaihtoehdoista. Ehdotuksen voimaantulo ja toimeenpano Ehdotuksen mukaan lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021, jolloin myös laissa 438/2019 säädetty siirtymäaika hankintayksiköiden velvoitteelle käyttää Materiaalitoria markkinaehtoisen jätehuoltopalvelun tarjonnan selvittämiseen päättyy. Ehdotuksesta ilmenee, että sen vaikutukset kohdistuvat suurimmaksi osaksi Materiaalitoriin, ja että Materiaalitoriin ja sen toiminnallisuuksiin tehtävät muutokset olisi tarkoitus toteuttaa syksyn 2020 kuluessa. KIVO nostaa esille huolen siitä, onko nyt kaavailtu aikataulu kaikkien muutosten toteuttamiselle riittävä, jotta muutokset saadaan ajoissa toimimaan myös käytännön tasolla. KIVO esittääkin, että voimassa olevan jätelain mukaista siirtymäaikaa pidennettäisiin hankintayksiköiden osalta. KIVO painottaa, että mikäli aikataulu kuitenkin pysyisi ehdotetun mukaisena, sen kiireellisyydestä huolimatta, olisi varmistettava, että Materiaalitoriin tarvittavat muutokset ovat toimijoiden käytössä hyvissä ajoin ennen siirtymäajan päättymistä. Hankintayksiköitä on ehdotuksen mukaan tarkoitus tiedottaa muutoksesta ja Materiaalitori-menettelystä. Motiva Oy puolestaan vastaisi hankintayksiköiden neuvonnasta Materiaalitorin käytössä sekä käyttäjätuesta. KIVO korostaa, että muutoksen läpiviemisessä tiedottamisella ja neuvonnalla on erittäin merkittävä rooli, ja muutoksen jälkeenkin tulisi pyrkiä varmistamaan, että käyttäjätukea on riittävästi saatavilla.
      • Pirkanmaan Jätehuolto Oy
        Uppdaterad:
        21.8.2020
        • Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta jätelain 33 §:n muuttamiseksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevaa sääntelyä julkisten hankintayksiköiden osalta. Ehdotuksen mukaan jätehuoltopalvelua tarvitseva julkinen hankintayksikkö voisi selvittää markkinaehtoisen palvelun saatavuuden tekemällä hankintailmoituksen julkisten hankintojen ilmoituskanavassa. Erillistä tarjouspyyntöä jätelaissa tarkoitettuun jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaan (Materiaalitori) ei tällöin olisi tarpeen tehdä. Ehdotetulla muutoksella tavoitellaan päällekkäisen sääntelyn ja julkisille hankintayksiköille aiheutuvan tarpeettoman hallinnollisen taakan välttämistä kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun liittyvissä menettelyissä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Pirkanmaan Jätehuolto Oy (jäljempänä PJH) kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Esityksen lähtökohdat Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jätelaissa säädettyä kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevaa sääntelyä siten, että Materiaalitorin käyttöä koskevat menettelyt sovitettaisiin mahdollisimman sujuvasti ja varmatoimisesti yhteen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain mukaisten menettelyjen kanssa. Kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevan 33 §:n 2 momenttia muutettaisiin rajaamalla hankintalain 5 §:ssä tarkoitetut hankintayksiköt ulos velvollisuudesta selvittää muun palvelutarjonnan puute Materiaalitoriin tehtävän tarjouspyynnön avulla, jos hankintayksikkö tekee tarvitsemastaan jätehuoltopalvelusta hankintailmoituksen hankintalain 60 §:ssä ja 101 §:ssä tarkoitetussa julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAssa. Muutoksella vältettäisiin osittain peräkkäiset tai päällekkäiset hankintamenettelyt Materiaalitorissa ja hankintojen ilmoituskanava HILMAssa. PJH pitää yleisellä tasolla myönteisenä, että ehdotus pyrkii vähentämään hankintayksiköille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. PJH katsoo, että esitykseen valittu menettelytapa on esityksessä esiteltyihin muihin toteuttamisvaihtoehtoihin verrattuna selkein ja käytännössä toteuttamiskelpoisin. Esitykseen valittu toteuttamistapa ei kuitenkaan ole PJH:n näkemyksen mukaan ongelmaton. Ehdotettu säännös PJH kiinnittää huomiota siihen, että pykälän sanamuoto ja perustelut ovat osin ristiriidassa keskenään. Esitettyyn muotoon kirjoitettuna säännös vaikuttaisi pykäläviittaukset huomioiden koskevan vain hankintalain mukaisen kansallisen kynnysarvon tai EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja. Tämä tarkoittaisi, että alle kansallisen kynnysarvon jäävien hankintojen tulisi käyttää Materiaalitori-menettelyä. Lakiehdotuksen perusteluiden mukaan hankintayksiköllä olisi kuitenkin mahdollisuus valita kynnysarvot alittavien hankintojen osalta joko HILMA- tai Materiaalitori -menettely. Käytännön toiminnan näkökulmasta olisi selkeintä, että hankintalain kynnysarvon alittavissa jätehuollon hankinnoissa hankintayksiköt käyttäisivät Materiaalitoria. PJH myös toteaa, että esitetyssä muodossa menettelyvaihtoehdoista vain Materialitori-menettely vaikuttaisi mahdollistavan kunnan toissijaiseen vastuuseen kytkeytyvän kohtuullisuusharkinnan. Jätelain 33 §:n ja hankintalain yhteensovittamisen haasteellisuus PJH kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ehdotus ei ratkaise jätelain ja hankintalain yhteensovittamisessa olevia lainsäädännön tasolla olevia keskeisiä ristiriitoja. Esitys jättää epäselväksi, miten jätelain 33 §:ssä säädettyyn muun palvelutarjonnan puutteeseen olennaisesti kytkeytyvä kohtuuttomuusharkinta olisi ratkaistavissa osana esitettyä kokonaisuutta. Toissijaista jätehuoltopalvelua koskevan edellisen jätelain 33 §:n muutoksen perusteluissa (HE 248/2018) esiin nostettu muun palvelutarjonnan puutteeseen liittyvä palvelun laatuun tai hintaan liittyvä kohtuuttomuusharkinta ei toteudu valitussa menettelytavassa. Ko. säädösmuutoksen perusteluissa tuotiin vahvasti esiin, että jätehuoltopalveluiden saatavuutta koskevassa harkinnassa huomioidaan myös muun palveluntarjonnan kohtuullisuus. Jätelain 33 §:ään sisältyvä kohtuullisuusharkinta koskee hinnan kohtuuttomuuden ohella myös muuhun palvelutarjontaan kohdistuvien laadullisten tekijöiden kohtuuttomuutta – jätteen haltijan näkökulmasta katsottuna. Ehdotus jättää epäselväksi, miten hankintayksikön tulee toimia tilanteessa, jossa se on saanut hankintamenettelyn päätteeksi tarjouksia, jotka ovat jätelain tarkoittamalla tavalla jätettä tuottavan hankintayksikön kannalta kohtuuttomia joko hinnan tai laadun näkökulmasta katsottuna. Hankinta voidaan keskeyttää hankintasäännösten perusteella todellisesta ja perustellusta syystä. Esitys jättää epäselväksi, miten jätelain 33 §:ssä tarkoitettu kohtuuttomuusharkinta huomioidaan tässä kokonaisuudessa. PJH katsoo edellä esitetty viitaten, että hankintalain ja jätelain lähtökohtien yhteensovittaminen on välttämätöntä, jotta vältetään julkisten hankintayksiköiden kannalta kohtuuttomat lopputulokset, esimerkiksi hankintayksikön tarvitsemien jätehuoltopalveluiden hinnan nousu tai jätteiden kuljetusmatkojen huomattava ja epätarkoituksenmukainen pidentyminen. Kokonaisuuden ei tule asettaa jätehuoltopalveluita tarvitsevia hankintayksiköitä eriarvoiseen asemaan muihin jätehuoltopalveluja tarvitseviin toimijoihin nähden kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelujen käyttämisen mahdollisuuden osalta – se olisi perustellusti ongelmallista jätelain 33 §:n näkökulmasta. Mikäli hankintayksiköiden mahdollisuutta kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun ei turvata, on tilanne omiaan johtamaan jätteen välitystoimintaa muistuttavaan yksityiseen palveluntarjontaan, jota jätelain 33 §:llä on nimenomaisesti ollut tarkoitus ehkäistä. Hankintayksiköiden tietoisuus kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta PJH katsoo, että kokonaisuudessa tulisi lisäksi huomioida hankintayksiköiden tietoisuus mahdollisuudesta kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun. PJH katsoo, että esitetyn kokonaisuuden monimutkaisuus huomioiden kunnan toissijaisen palvelun mahdollisuuta ei tule jättää yksin hankintayksikön oman tiedonhankinnan varaan. PJH muistuttaa, että hankinnan tarkoituksena on omalta osaltaan selvittää hankintayksikön ko. palveluntarpeeseen vastaavat vaihtoehdot. Hankintayksikön kilpailuttaessa tarvitsemansa palvelut julkisena hankintana, se luottaa saavansa menettelyssä tietoonsa kaikki palveluvaihtoehdot. Huomionarvoista on, ettei kunnan toissijaisen jätehuollon palveluiden vaihtoehto tule menettelyssä esille. Kunnallinen jätelaitos ei lähtökohtaisesti osallistu jätehuoltopalveluja tarvitsevan hankintayksikön julkisena hankintana toteuttamaan kilpailutukseen lainkaan: jos osakeyhtiö -muotoinen kunnallinen jätelaitos osallistuisi kilpailutukseen tarjouksellaan, olisi ko. tarjous kaiketi tulkittava jätelaitoksen markkinaehtoiseksi toiminnaksi tilanteesta riippumatta. Voitaneenkin pitää todennäköisenä, ettei hankintayksikkö saa tietoa alueella toimivan kunnallisen jätelaitoksen jätehuoltopalveluista ja mahdollisuudestaan kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun. Hankintamenettelyn ja markkinapuutteen todentamisen suhde PJH katsoo tarpeelliseksi täsmentää esityksen suhdetta hankintalaissa säädettyyn markkinapuutteen todentamisen osalta. Hankintasäännösten perusteella hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen. Kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu ja suorahankinta PJH huomauttaa, että kunnan toissijaisen jätehuollon palvelun pyytämisen kytkeminen suorahankintaan ei ole kestävä ratkaisu. Esityksen perusteluissa todetaan, että kysymyksessä olisi hankintalain 40 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu suorahankinta kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta, mikäli hankintayksikkö ei olisi saanut lainkaan tarjouksia hankintamenettelyssä ja tekisi Materiaalitorin kautta pyynnön kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta. PJH toteaa, että esityksen perusteluissa on suorahankinnan osalta virheellisesti sekoitettu jätelain ja hankintalain tarkoittamat menettelyt. Kuten lausunnossa on aikaisemmin perusteltu, on myös hankintayksikkö oikeutettu jätelain 33 §:n perusteella kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun. Kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta ei PJH:n näkemyksen mukaan tulisi tehdä lainkaan suorahankintapäätöstä. Mikäli julkinen hankintayksikkö päätyy muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi käyttämään kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelua, tulee osapuolien tehdä Materiaalitorin kautta sopimus toissijaisesta jätehuoltopalvelusta. Jätelain mukainen sopimus toissijaisesta jätehuoltopalvelusta ei ole hankintalain tarkoittama hankintasopimus. Muuta PJH toteaa, että esityksessä olisi syytä täsmentää, että hankintayksiköitä koskee palveluntarjonnan puutteen osoittamisvelvoite vain yli 2 000 euron vuotuisen kynnysarvon ylittävissä jätehuoltopalveluissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankintayksikön tulisi käyttää 2 000 euron vuotuisen rajan ylittävässä pienhankinnassaan joko Materiaalitoria tai HILMA-järjestelmää, jotta sille syntyy TSV-palvelun pyytämisoikeus. Tässä yhteydessä huomioitavaksi tulee lausunnon alussa esiin nostettu esitetyn säännöksen ja sen perustelujen osittainen ristiriita. Vaihtoehdoista vain Materiaalitorin kautta tapahtuva menettely mahdollistaa kunnan toissijaiseen palveluun kytkeytyvän kohtuullisuusharkinnan. PJH katsoo esityksen mukaisten hankintayksiköitä koskevan uuden sääntelyn voimaantulon aikataulun ja Materiaalitori-tietoalustan muuttamistarpeiden toteuttamisen käytännön näkökulmasta katsottuna kunnianhimoiseksi. PJH pitää tärkeänä, että Materiaalitoriin tehtävät tekniset muutokset ja niistä viestiminen toteutetaan hyvissä ajoin ennen nyt esitetyn sääntelyn voimaantuloa. PJH esittääkin harkittavaksi, että voimassa olevan jätelain 33 §:n hankintayksiköitä koskevaa siirtymäaikaa jatkettaisiin, jotta tarvittavat tekniset muutokset saataisiin päätökseen ennen nyt esitetyn sääntelyn voimaantuloa. PJH korostaa lopuksi muutoksesta viestinnän tärkeyttä ja tarvetta jatkuvalle Materiaalitorin käyttäjätuelle. Materiaalitorista viestiminen on tähän mennessä havaittu käytännön tasolla riittämättömäksi tai se ei ole tavoittanut oikeita tahoja. Esimerkiksi PJH kunnan jätelaitoksena on käytännössä ollut se taho, joka selvittää lakimuutoksia sekä Materiaalitorin käyttöä tietoalustan käyttövelvollisille.
      • Lassila & Tikanoja Oyj, Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja
        Uppdaterad:
        21.8.2020
        • Ehdotuksessa jätelain 33 §:n muuttamiseksi tarkoituksena on rajata julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö pois velvollisuudesta selvittä palvelutarjonnan puute materiaalitorin kautta tilanteessa, jossa hankintayksikkö on julkaissut hankintailmoituksen tarvitsemastaan jätehuoltopalvelusta mainitun lain 60 ja 101§:n mukaisesti internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Pidämme tätä muutosta tarkoituksenmukaisena. Muutoksella vältetään HILMAn ja materiaalitorin turha päällekkäisyys. Mielestämme samassa yhteydessä jätelain 33 §:n 1. momenttia tulisi muuttaa siten, että pyynnön voisi jätteen haltijan lisäksi esittää jätteen kuljettaja tai muu toimija, silloin kun se koskee myös kuljetusta tilanteessa, jossa kysymys on jätteen haltijalle tuotetusta kokonaispalvelusta ja kuljetuksen osuus kyseisestä palvelusta on vähäinen. Tilanteessa, jossa jätehuoltopalvelun kilpailuttaja pyytää kokonaistarjousta ja siinä on hyvin pieni osa sellaista palvelua, josta tarvitsisi pyytää TSV-palvelua, olisi tarkoituksenmukaisempaa, että jätehuoltopalvelun tuottaja voisi pyytää tätä suoraan. Tämä helpottaisi myös jätteenhaltijan raportointia, koska tällöin raportit tulisivat vain yhdeltä valitulta jätehuoltopalvelun tuottajalta. Voi olla tilanteita, että kyseessä on koko maan alueella toimiva yhteisö, joka kilpailuttaa jätehuoltonsa ja joutuu tekemään joistakin pienistä haja-asutusalueella sijaitsevista kohteista, jotka ovat marginaalisia kokonaisuuteen verrattuna, useamman erillisen TSV-sopimuksen alueellisen jäteyhtiön kesken. Tavoitteena tulisi olla mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen järjestelmä, jossa turha byrokratia on karsittu minimiin.
      • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        21.8.2020
        • Kirkkohallituksen virastokollegio on käsitellyt asian kokouksessaan 20.8.2020 ja todennut, että kirkkohallituksella ei ole huomautettavaa lain muutosehdotuksen johdosta.
      • Motiva Oy, Hippinen Ilkka
        Uppdaterad:
        21.8.2020
        • Ehdotuksen mukaan jätehuoltopalvelua tarvitseva julkinen hankintayksikkö voisi selvittää markkinaehtoisen palvelun saatavuuden tekemällä hankintailmoituksen julkisten hankintojen ilmoituskanavassa. Erillistä tarjouspyyntöä jätelaissa tarkoitettuun jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaan ei olisi tarpeen tehdä. Tämä olisi julkisten hankintayksiköiden kannalta hyvä muutos voimassa olevaan jätelain 33 §:n 2 momenttiin, koska tällöin vältyttäisiin kaksinkertaisen ilmoittamisen tarve julkisilta hankintayksiöiltä. Jätehuoltopalveluita tarjoavat yritykset ovat tottuneet etsimään tarjouspyyntöjä Hilma-järjestelmästä. Hankintailmoitusten jääminen ilman tarjouspyynnön mukaisia hyväksyttäviä tarjouksia on riittävän läpinäkyvä osoitus markkinapuutteen olemassaolosta, mikä mahdollistaisi ns. TSV-pyynnön tekemisen kunnalliselle jätelaitokselle. Materiaalitorin ja Hilma-järjestelmän välille voidaan rakentaa yhteys avoimen rajapinnan kautta siten, että hankintailmoituksen oleelliset tiedot siirtyvät Materiaalitorille TSV-pyyntöön ja itse pyyntö sopimuksineen voidaan tehdä Materiaalitorin kautta.
      • Senaatti-kiinteistöt
        Uppdaterad:
        21.8.2020
        • Senaatti-kiinteistöt pitää ehdotettua muutosta hyvänä ja hankintayksiköiden ilmoitusmenettelyä selkeyttävänä.
      • Puolustusministeriö
        Uppdaterad:
        20.8.2020
        • Puolustusministeriö totetaa kunnioittavasti, ettei sillä ole lausuttavaa esitysluonnoksesta.
      • Rosk´n Roll Oy Ab
        Uppdaterad:
        20.8.2020
        • Kiitämme mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi jätelain 33 §:n muuttamiseksi (jäljempänä ”ehdotus”) ja esitämme alla tarkemmat huomiomme ehdotetuista muutoksista. Ehdotuksen perustelut ja vaikutukset Ehdotuksen mukaan muutoksella vältettäisiin osittain peräkkäiset tai päällekkäiset hankintamenettelyt Materiaalitorissa ja HILMAssa. Koemme erittäin myönteisenä sen, että ehdotuksella pyrittäisiin poistamaan eri hankinta-alustojen päällekkäisyyksiä ja vähentämään alustojen päällekkäisestä käyttämisestä hankintayksiköille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Ehdotukseen sisältyvät ongelmakohdat liittyvät näkemyksemme mukaan pitkälti hankintalain ja jätelain alaisen sääntelyn yhteen toimivuuteen. Erityisesti TSV-palvelun tarjoamiseen sisältyvä kohtuullisuuden arviointi saattaisi ehdotuksen kaltaisessa mallissa muodostua erittäin hankalaksi. Katsommekin, että ehdotus ei mahdollistaisi jätelain 33 §:n mukaista kohtuullisuuden arviointia, sillä hankintalaissa kohtuullisuuden arviointia ei samassa yhteydessä tunnisteta. Esimerkiksi hankinnan keskeyttäminen ei myöskään siis olisi mahdollista ainoastaan sillä perusteella, että sen hinta ei vastaakaan arviota kohtuullisen suuruisesta hinnasta. Näkemyksemme mukaan menettelyssä tulisi pystyä varmistamaan myös hinnan kohtuullisuuden arvioinnin toteutuminen käytännössä sekä pyrkiä sellaiseen ratkaisuun, jossa jätelain ja hankintalain säännösten yhteen sopivuuteen kiinnitettäisiin tarkempaa huomiota. Huomautamme edelleen, että vaikka ehdotus on hyvin tervetullut, sen avulla ei vielä ratkaista edellä kuvattua ongelmallisuutta siitä, että julkiset hankintayksiköt ovat jätelain TSV-palvelujen osalta eri asemassa kuin yksityiset jätehuoltopalveluiden hankkijat. Jätelain nojalla toissijaisen jätehuoltopalvelun käyttöoikeus syntyy, kun muuta palveluntarjontaa ei ole tai se on laadullisesti tai hinnallisesti kohtuutonta. Hankintalaissa ei puolestaan tunnisteta hinnan tai laadun kohtuuttomuuden arviointia hankinnan keskeyttämisperusteena, mikä johtaa siihen, ettei hankintayksiköillä ole mahdollisuutta turvautua samoin perustein TSV-palveluihin kuin yksityisillä toimijoilla. Tämä voi puolestaan johtaa yksityisten jätehuoltoyritysten kuntapalveluihin tukeutuvien tarjousten määrän kasvuun ja kasvattaa julkisten toimijoiden jätehuoltokustannuksia käsittelyketjutuksiin lisättyjen katteiden vuoksi. Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että ”hankinnan kynnysarvon ylittyessä hankintayksiköt ovat hankintalain perusteella velvollisia kilpailuttamaan tarvitsemansa jätehuoltopalvelun ilmoittamalla siitä HILMAan. Tämän menettelyn avulla on mahdollista todentaa läpinäkyvästi markkinaehtoisen palvelutarjonnan puute: hankintailmoitukset ovat julkisia, tarjousten arviointiperusteet määritetty sekä tarjousten käsittely ja hankintapäätös perusteluineen dokumentoitu. Materiaalitorissa läpikäytävä vastaava menettely ei näin ollen olisi tarpeen markkinapuutteen osoittamiseksi.” Ehdotamme, että edellä mainittua kohtaa täsmennettäisiin, sillä hankintalain esitöissä todetaan hankintojen keskeyttämisestä seuraavaa: ”Koska harkintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen, ei hyväksyttävää olisi hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi.” Hankintamenettelyn käynnistäminen ainoastaan markkinapuutteen toteamiseksi ei siis ole hankintalain tarkoituksen mukaan sallittua. Sen sijaan hankittaessa aidosti palveluita hankintayksikön on mahdollista keskeyttää hankinta, mikäli se ei saa lainkaan tarjouksia tai soveltuvia tarjouksia. Tällöin markkinapuute saattaa samalla tulla esille. Esitämme lisäksi, että kohtaa, jossa kuvataan kansallisen kynnysarvon alittavia hankintoja, täsmennettäisiin lisäämällä toteamus siitä, että hankintayksiköitä koskee palveluntarjonnan puutteen osoittamisvelvoite kaikissa yli 2.000 euron vuotuisen kynnysarvon ylittävissä jätehuoltopalveluissa, mutta ei sen alittavissa. Tällöin hankintayksikön tulisi käyttää pienhankinnassaan joko Materiaalitoria tai HILMA-järjestelmää tai muutoin sille ei synny oikeutta TSV-palvelun pyytämiseen. Mikäli hankinta käynnistetään HILMA-menettelynä, noudatetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Sen sijaan, jos käytetään pelkästään Materiaalitoria, voidaan palvelunpuutteen harkinnassa huomioida myös kohtuuttomuus. Ehdotuksessa mainitaan, että mikäli hankintayksikkö ei HILMA-menettelyn kautta saisi joko lainkaan tai soveltuvia tarjouksia, se voisi edetä pyytämään kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua jätelain 33 §:n mukaisesti. Ehdotuksessa ei kuitenkaan ole tarkemmin käsitelty sitä, millaisissa käytännön tilanteissa tällainen toimintatapa olisi mahdollinen. Mikäli tarjouksia ei saataisi yhtään kappaletta, tällainen menettely toki voisi luonnollisesti tulla kyseeseen, mutta soveltuvuuden arviointi saattaa muussa tapauksessa olla haastavaa, sillä se puolestaan kytkeytyy hankintalain tarjoajan soveltuvuutta ja tarjouspyynnön mukaisuutta koskeviin pykäliin. Tähän puolestaan vaikuttaisi vahvasti se, miten tarjouspyyntö on laadittu ja millaisia laadullisia edellytyksiä tarjouspyynnössä on edellytetty, eli tarjouspyyntöjen laatimiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Katsomme, että ehdotusta ja sen perusteluja voisi edellä mainituilta osin tarkentaa nykyisestä. Lisäksi katsomme, että jo aloitettu julkinen hankintamenettely tulisi hankintasäännösten mukaisesti saattaa loppuun valituskelpoisella päätöksellä, ennen kuin jätelain perusteella tehty sopimus toissijaisesta jätehuoltopalvelusta voitaisiin tehdä. Käsityksemme mukaan oikea tapa olisi tehdä hankinnan keskeyttämisestä erillinen, hankintalain 125 §:n mukainen päätös. Erillinen hankinnan keskeyttämistä koskeva päätös tulisi tehdä ainakin siinä tapauksessa, että HILMA-menettelyssä on saapunut soveltumattomia tarjouksia tai/ja on saapunut vain yksi ehdot täyttävä tarjous. Julkisia hankintoja koskevan oikeuskäytännön mukaan hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen syynä on pidetty sitä, että hankinnasta on saatu vain yksi hyväksyttävä tarjous (esim. MAO 209/2019). Hankintamenettelyn keskeyttäminen perustuu tällöin siihen, että hankintayksikkö ei ole voinut suorittaa vertailua hintojen tai muiden ominaisuuksien kesken. Joka tapauksessa julkinen hankintamenettely tulisi ensin päättää julkisia hankintoja koskevien säännösten mukaisesti, minkä jälkeen siirryttäisiin jätelain tarkoittamaan Materiaalitori-menettelyyn ja TSV-palvelua koskevan sopimuksen tekemiseen. Muut toteuttamisvaihtoehdot Muihin toteuttamisvaihtoehtoihin viitaten katsomme, että ehdotuksessa nyt valittu toteuttamisvaihtoehto on onnistunein ja selkein esitetyistä vaihtoehdoista. Ehdotuksen voimaantulo ja toimeenpano Ehdotuksen mukaan lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021, jolloin myös laissa 438/2019 säädetty siirtymäaika hankintayksiköiden velvoitteelle käyttää Materiaalitoria markkinaehtoisen jätehuoltopalvelun tarjonnan selvittämiseen päättyy. Ehdotuksesta ilmenee, että sen vaikutukset kohdistuvat suurimmaksi osaksi Materiaalitoriin, ja että Materiaalitoriin ja sen toiminnallisuuksiin tehtävät muutokset olisi tarkoitus toteuttaa syksyn 2020 kuluessa. Epäilemme kuitenkin vahvasti edellä esitetyn aikataulun toteutumista ja nostamme esille huolen siitä, onko nyt kaavailtu aikataulu kaikkien muutosten toteuttamiselle riittävä, jotta muutokset saadaan ajoissa toimimaan myös käytännön tasolla. Esitämmekin, että voimassa olevan jätelain mukaista siirtymäaikaa pidennettäisiin hankintayksiköiden osalta. Painotamme, että mikäli aikataulu kuitenkin pysyisi ehdotetun mukaisena, sen kiireellisyydestä huolimatta, olisi varmistettava, että Materiaalitoriin tarvittavat muutokset ovat tosiasiassa toimijoiden käytössä hyvissä ajoin ennen siirtymäajan päättymistä. Hankintayksiköitä on ehdotuksen mukaan tarkoitus tiedottaa muutoksesta ja Materiaalitori-menettelystä. Motiva Oy puolestaan vastaisi hankintayksiköiden neuvonnasta Materiaalitorin käytössä sekä käyttäjätuesta. Korostamme, että muutoksen läpiviemisessä tiedottamisella ja neuvonnalla on merkittävä rooli, ja muutoksen jälkeenkin tulisi pyrkiä varmistamaan, että käyttäjätukea on riittävästi saatavilla. Etenkin mikäli ehdotuksen mukaan laki tulisi voimaan 1.1.2021, tulee hankintayksiköiden tiedottaminen asiasta käynnistää viipymättä, sillä on ennakoitavissa että asiaan ja sen käytännön vaikutuksiin ei ole toistaiseksi hankintayksiköissä merkittävästi paneuduttu.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        14.8.2020
        • Lakimuutoksella pyritään välttämään päällekkäistä sääntelyä ja julkisten hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa. Muista TSV-palvelua tarvitsevista poiketen, julkiset hankintayksiköt voisivat todeta ja todentaa markkinapuutteen tekemällä hankintailmoituksen julkisten hankintojen ilmoituskanavaan Materiaalitorin sijaan. TSV-palvelupyyntö tulisi kuitenkin esitettäväksi kunnan jäte-laitokselle Materiaalitoriin luodun menettelyn kautta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää ehdotuksen tavoitteita hyvinä. Erityisen tärkeää markkinoiden toimivuuden ja kehittymisen kannalta on, että TSV-palvelujen käyttö on läpinäkyvää ja sitä koskeva tieto ja tilastointi täydellisen kattavaa ja että se on yhdestä paikasta saatavilla. TSV-palvelujen suurin ongelma on ollut markkinapuutteen toteamisessa. Materiaalitorin oli tarkoitus helpottaa sitä ja tehdä TSV-palvelujen käyttö läpinäkyväksi mahdollistaen myös niitä koskevan kattavan tilastoinnin. Tällöin yritysten on mahdollista selvittää eri jätelajien ja sivuvirtojen volyymejä ja markkinapotentiaaleja, mikä on edellytys uudenlaisten toimintatapojen ja käyttötarkoitusten innovoimiselle. Kilpailu- ja kuluttajavirasto näkee esityksessä kaksi potentiaalista haastetta sille, että TSV-palveluita käytettäisiin ainoastaan aidossa markkinapuutetilanteessa. Ensiksi, julkisessa hankintailmoituksessa voidaan asettaa sellaisia arviointiperusteita, jotka eivät tosiasiassa ole välttämättömiä tarvitun palvelun kannalta, mutta joilla yksityisten toimijoiden tarjoukset voidaan sulkea kilpailutuksen ulkopuolelle. Toiseksi, huolimattomasti tehty (tarjouspyynnön vastainen) tarjous tulee hylätä, mikä oikeuttaisi ja johtaisi TSV-palvelujen käyttöön, vaikka tosiasiallisesti markkinapuutetta ei olisi. Julkisten hankintayksiköiden mahdollisuudet vaikuttaa potentiaalisten tarjoajien kilpailuun osallistumiseen ovat HILMA:n mukaisessa menettelyssä merkittävät. Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää mahdollisena, että HILMA:n kautta todennetulla markkinapuutteella perusteltua TSV-palvelua voidaan käyttää keinotekoisesti välttämään hankintayksikön sidosyksiköltään tekemien hankintojen rajoituksia. Aidon markkinapuutetilanteen toteaminen on haastavaa. Materiaalitori, julkinen hankintailmoitus, tai mikään mukaan tekninen järjestelmä ei sitä aukottomasti tee. Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää tärkeänä, että markkinapuutteen toteamiseen käytetyt menetelmät estävät siihen liittyviä kiistoja ja erilaisten näkemysten syntymistä. Materiaalitorissa tämä ajatus toteutuu oletettavasti melko hyvin – jos tarjouksia ei tule, täytyy turvautua TSV-palveluun. Julkisen hankintailmoituksen käyttö voi johtaa eriäviin näkemyksiin edellä esitetyistä syistä johtuen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää hyvänä ja erityisen tärkeänä, että kaikki TSV-palveluista tehdyt sopimukset tulevat esityksen mukaisesti kirjattua Materiaalitoriin. Tällöin voidaan jälkikäteen tarkastella, liittyykö julkisten hankintailmoitusten kautta todettuihin markkinapuutetilanteisiin ongelmia.
      • Korkein hallinto-oikeus
        Uppdaterad:
        12.8.2020
        • Korkein hallinto-oikeus ilmoittaa kohteliaimmin, ettei se anna lausuntoa asiassa.
      • Hansel Oy
        Uppdaterad:
        11.8.2020
        • Ehdotuksen mukaan jätehuoltopalvelua tarvitseva julkinen hankintayksikkö voisi selvittää markkinaehtoisen palvelun saatavuuden tekemällä hankintailmoituksen julkisten hankintojen ilmoituskanavassa. Erillistä tarjouspyyntöä jätelaissa tarkoitettuun jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaan ei olisi tarpeen tehdä. Hansel Oy:n näkemyksen mukaan tämä olisi julkisten hankintayksiköiden kannalta hyvä muutos voimassa olevaan jätelain 33 §:n 2 momenttiin, koska se vähentäisi ehdotuksessa esitetyin tavoin julkisille hankintayksiköille aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun liittyvissä menettelyissä. Julkisten hankintojen ilmoituskanavassa julkaistava hankintailmoitus/tarjouspyyntö toimii vastaavassa tarkoituksessa kuin jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustalla julkaistava tarjouspyyntö, ja sillä on mahdollista tavoittaa jätehuollon palveluiden toimijat laajalti. Hansel Oy:n käsityksen mukaan julkisia hankintoja koskevat tarjouspyynnöt ovat tietosisällöltään kattavampia kuin jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustalla julkaistavat tarjouspyynnöt. Nämä edellä kuvatut seikat puoltavat ehdotettua toimintamallia, jonka mukaan kertaalleen julkisten hankintojen ilmoituskanavan kautta toteutettu tarjouskilpailu riittää osoittamaan yksityisen palvelun tarjonnan puutteen, jos soveltuvia tarjouksia ei tarjouspyynnön perusteella saada. Pykälätekstin osalta Hansel Oy esittää pohdittavaksi, tulisiko viittaus hankintalain 60 §:ään korvata viittauksella 58 §:ään. Tällöin hankinnoista ilmoittamista koskevat viittaukset johtaisivat EU- ja kansallisten hankintojen osalta vastaaviin lainkohtiin.