• Remissinstanser: 5
    1 § Soveltamisala
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä
        Uppdaterad:
        7.1.2019
        • Soveltamisalassa 1. momentin voi tulkita niin, että määräys koskee – avolähteiden käytössä syntyviä radioaktiivisia jätteitä – radioaktiivisten aineiden päästöjä. Soveltamisalan 1. momentin voisi muotoilla yksiselitteisyyden vuoksi samankaltaiseksi kuin 2. momentin, eli "Tätä määräystä sovelletaan avolähteiden käytössä syntyviin 1 radioaktiivisiin jätteisiin; 2 radioaktiivisten aineiden päästöihin"
      • Sairaalafyysikot ry, Noponen Tommi
        Uppdaterad:
        7.1.2019
      • Teollisuuden Voima OYJ
        Uppdaterad:
        7.1.2019
        • Määräyksen otsikko tulisi muuttaa yksiselitteisemmäksi: Vanha otsikko: Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä Uusi otsikko: Säteilyturvakeskuksen määräys avolähteiden käytössä syntyville radioaktiivisille jätteille ja radioaktiivisten aineiden päästöille.
      • Suomen Radiologiyhdistys ry
        Uppdaterad:
        22.12.2018
        • Määräys vastaa sisällöltään 1.2.2017 voimaan tullutta Säteilyturvakeskuksen ohjetta ST 6.2 Avolähteiden käytöstä syntyvät radioaktiiviset jätteet ja päästöt. Eikä määräyksessä esitetyillä vaatimuksilla ei ole merkittäviä muutosvaikutuksia nykytilaan. Suomen radiologiyhdistyksellä ei ole kommentoitavaa ehdotukseen.
      • Jyväskylän yliopisto, Lausunnon on valmistellut säteilyturvallisuuden vastaava johtaja Jaana Kumpulainen, fysiikan laitos.
        Uppdaterad:
        20.12.2018
        • Kommentti perustelumuistion kohtaan 7/ 1§: 3. momentti: Hiukkaskiihdyttimen käytössä tietyt osat voivat aktivoitua. Kyllä näin, mutta se ei välttämättä implikoi irtoavaa kontaminaatiota. Mikä on STUK:n toinen määräys, johon viitataan?
  • Remissinstanser: 2
    2 § Jätepakkauksen merkinnät
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Sairaalafyysikot ry, Noponen Tommi
        Uppdaterad:
        7.1.2019
        • Ohjeistetut merkinnät olisi hyvä listata tarkemmin määräyksen puolelle. Helpottaisi lukemista.
      • Suomen Radiologiyhdistys ry
        Uppdaterad:
        22.12.2018
  • Remissinstanser: 2
    3 § Kirjanpito
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Sairaalafyysikot ry, Noponen Tommi
        Uppdaterad:
        7.1.2019
      • Suomen Radiologiyhdistys ry
        Uppdaterad:
        22.12.2018
  • Remissinstanser: 4
    4 § Vapauttamisrajat loppukäsittelylle
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä
        Uppdaterad:
        7.1.2019
        • Kommentti 1 4 § ja 5 §: Pykälissä viitataan esim. jätelakiin, muttei kuitenkaan dokumenttiin, missä vapaarajat on esitetty. Vapaarajat ovat pykälien kannalta hyvin oleellinen tieto. Tietoa ei löydy liitteestä 1 eikä myöskään perustelumuistiosta. Tarvitaan viittaus STUK määräykseen SY/1/2018. Kommentti 2 Määritelmät "vapauttamisraja" ja "vapaaraja" tulee kuvata vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi hjeissa ST 1.5 ja ST 6.2. "Vapaaraja (excemption value) Radioaktiivisen aineen aktiivisuus tai aktiivisuuspitoisuus, jolloin aineen käyttöön ei tarvita turvallisuuslupaa eikä käytöstä tarvitse tehdä ilmoitusta." "Vapauttamisraja (clearance level) Turvallisuuslupamenettelyn tai ilmoitusvelvollisuuden alaisista toiminnoista sivutuotteena syntyvien kiinteiden radioaktiivisten materiaalien aktiivisuuspitoisuus, jolloin materiaalin loppusijoitus, kierrätys tai uudelleenkäyttö on vapautettu kaikesta valvonnasta, eikä se vaadi erillistä hyväksyntää Säteilyturvakeskukselta."
      • Sairaalafyysikot ry, Noponen Tommi
        Uppdaterad:
        7.1.2019
      • Suomen Radiologiyhdistys ry
        Uppdaterad:
        22.12.2018
      • Jyväskylän yliopisto, Lausunnon on valmistellut säteilyturvallisuuden vastaava johtaja Jaana Kumpulainen, fysiikan laitos.
        Uppdaterad:
        20.12.2018
        • Onko tämä ymmärrettävä koskevan avolähteiden käytössä syntynyttä kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista jätettä, joka vietäisiin esim.kaatopaikalle? Kommentti perustelumuistion kohtaan 7/ 4§: 3. momentti: Tässä viitattaneen määräykseen STUK-SY-1-2018, joka on tullut jo voimaan. Käsitettä ’yleinen vapauttamisraja’ ei ole olemassa. Momentin toinen virke on pitkä sisältäen useita sivulauseita. Tällöin hämärtyy se, mihin oikeastaan viitataan. Toivon selkeämpää muotoilua, jotta momentin tarkoitus olisi selvä ja yksikäsitteinen.
  • Remissinstanser: 6
    5 § Vähäisen päästön raja-arvot
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä
        Uppdaterad:
        7.1.2019
        • Kommentti 1 4 § ja 5 §: Pykälissä viitataan esim. jätelakiin, muttei kuitenkaan dokumenttiin, missä vapaarajat on esitetty. Vapaarajat ovat pykälien kannalta hyvin oleellinen tieto. Tietoa ei löydy liitteestä 1 eikä myöskään perustelumuistiosta. Tarvitaan viittaus STUK määräykseen SY/1/2018. Kommentti 2 Potentiaalinen annos po. potentiaalinen altistus (säteilylain määritelmä).
      • HUS-Kuvantaminen, Kortesniemi Mika
        Uppdaterad:
        7.1.2019
        • 5 §:n 3. momentissa puhutaan väestön efektiivisestä annoksesta. Jotta oltaisiin yksiselitteisiä, niin pykälässä tulisi puhua väestöä edustavasta henkilöstä tai pelkästään edustavasta henkilöstä (koskee myös 8 §:n 1 mom).
      • PPSHP, Isotooppiosasto, OYS Kuvantaminen
        Uppdaterad:
        7.1.2019
        • "Ulkoilmaan päästettävistä radioaktiivisista aineista väestölle aiheutuva efektiivinen annos saa olla enintään 10uSv vuodessa." Pitäisikö tässä määritellä, mitä radionuklideja (pitkäikäiset/lyhytikäiset) tämä koskee ja minkä suuruisia kerralla käsiteltäviä aktiivisuuksia sekä miten päästö todennetaan riittävän luotettavasti, 10 uSv annos on todella pieni mitattavaksi.
      • Sairaalafyysikot ry, Noponen Tommi
        Uppdaterad:
        7.1.2019
        • Pykälän tulkintaa helpottaisi, jos pykälään lisätään teksti: "Vähäisen päästön raja-arvoja ei sovelleta säteilyn lääketieteellisessä käytössä radioaktiivista ainetta saaneiden potilaiden eritteisiin. " Lisäksi pykälään 5 voisi lisätä myös toisen tarkennuksen: "Viemäriverkostoon tai ympäristöön päästetyt radioaktiiviset aineet, joiden määrä on vähäisen päästön raja-arvoa pienempi, eivät ole radioaktiivista jätettä."
      • Suomen Radiologiyhdistys ry
        Uppdaterad:
        22.12.2018
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Uppdaterad:
        19.12.2018
        • Jotta säädöksen 5 §:ssä tulisi selvästi huomioitua eritteet, tulisi ensimmäinen lause olla muodossa (6§ ja 7§: mukaisesti): Säteilylain 127 §:n 2 momentissa tarkoitettuja radioaktiivisia aineita saa viemäriverkkoon päästää, jos….
  • Remissinstanser: 2
    6 § Päästöjä ja niiden seurantaa koskeva suunnitelma
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Sairaalafyysikot ry, Noponen Tommi
        Uppdaterad:
        7.1.2019
      • Suomen Radiologiyhdistys ry
        Uppdaterad:
        22.12.2018
  • Remissinstanser: 4
    7 § Päästöjä ja niiden seurantaa koskevien tietojen toimittaminen
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä
        Uppdaterad:
        7.1.2019
        • Perustelumuistiossa mainitaan poikkeavista päästöistä ilmoittaminen sekä toiminnassa tapahtuvat muutokset. Nämä olisi hyvä mainita määräyksessä samalla logiikalla kuin pykälän 7§ viittaus Säteilylain 127§:aan.
      • Sairaalafyysikot ry, Noponen Tommi
        Uppdaterad:
        7.1.2019
      • Suomen Radiologiyhdistys ry
        Uppdaterad:
        22.12.2018
      • Valtakunnallinen PET-keskus, Radiokemian laboratorio, Bergman Jörgen
        Uppdaterad:
        13.12.2018
        • § 7, kohta 1 Kaasumaiset radioaktiiviset päästöt mitataan/monitoroidaan yleensä ilmavirtauksesta rakennuksen poistoilmapisteessä, kaasumaisia näytteitä ei kerätä. Mittaustavan takia on melkein mahdotonta erottaa toisistaan; esim F-18 ja C-11 ja O-15, kaikki puhtaita positronisäteilijöitä. Nuklidien samanaikaisesta käytöstä johtuen näitä ei pysty erottamaan ajallisesti. NCRP 123 I; Table A1 mukaan kokonaisannoksesta ulkoinen annos on edellä mainituille nuklideille sisäistä annosta huomattavast merkittävämpi. Ulkoiset annosmuuntokertoimet ovat näille käytännössä samat. Jos annoskuormitus väestölle on riippumaton nuklidista onko silloin tarpeen erotella nuklideja toisistaan?
  • Remissinstanser: 4
    8 § Päästöistä aiheutuva väestön altistuksen seuranta
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä
        Uppdaterad:
        7.1.2019
        • Kuvataanko jossain määrityksessä käytettävät menetelmät sekä niiden ja tuloksien dokumentointi?
      • PPSHP, Isotooppiosasto, OYS Kuvantaminen
        Uppdaterad:
        7.1.2019
        • "Radioaktiivisten aineiden päästöistä väestölle aiheutuvan annoksen määrityksessä on huomioitava päästöistä aiheutuva ulkoinen ja sisäinen altistus. Annoksen määrityksessä on huomioitava myös annos, joka aiheutuu ympäristöön kertyvistä radioaktiivisista aineista toiminnan jatkuessa pitkään." Pitäisikö tässä myös määritellä , mitä radionuklideja (pitkäikäiset/lyhytikäiset) tämä koskee.
      • Sairaalafyysikot ry, Noponen Tommi
        Uppdaterad:
        7.1.2019
      • Suomen Radiologiyhdistys ry
        Uppdaterad:
        22.12.2018
  • Remissinstanser: 2
    9 § Ympäristön radioaktiivisuuden perustilaselvitys
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Sairaalafyysikot ry, Noponen Tommi
        Uppdaterad:
        7.1.2019
      • Suomen Radiologiyhdistys ry
        Uppdaterad:
        22.12.2018
  • Remissinstanser: 3
    Liite
      • Lausuntonne ehdotetusta liitteestä
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä
        Uppdaterad:
        7.1.2019
        • Liitteeseen ei kommentointavaa, mutta yleisenä kommenttina, että "ätteen loppukäsittely"-termi voisi olla kirjoitettu auki vaikka määräyksessä viitataankin jätelakiin, josta määritelmä löytyy.
      • Sairaalafyysikot ry, Noponen Tommi
        Uppdaterad:
        7.1.2019
      • Suomen Radiologiyhdistys ry
        Uppdaterad:
        22.12.2018