• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry, Niemi Timo
        Uppdaterad:
        4.11.2019
        • Kuluttajaliiton mielestä esitetty keskitetty tiedonvaihdon malli voi edistää maakaasumarkkinoiden kilpailua. Toimiva kilpailu on omiaan varmistamaan maakaasun hinnan kohtuullisuuden. Kuluttajaliitto kannattaa esitystä.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        4.11.2019
        • Kiitos saamastani lausuntopyynnöstä. Olen arvioinut hallituksen esityksen luonnosta toimialaani kuuluvan henkilötietojen suojan osalta. Olen kiinnittänyt huomioni eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöön. Samoin olen arvioinut esitystä suhteessa EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (2016/679). Totean aluksi, että esityksessä ei ole arvioitu siinä viitatun maakaasun sisämarkkinoita koskevan direktiivin 2009/73/EY ja yleisen tietosuoja-asetuksen välistä suhdetta. Erityisesti tämä ilmenee rekisteröidyn oikeuksia koskevassa jaksossa. Sanotun direktiivin liitteen 1 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiakkailla on käytettävissään omat kulutustietonsa ja he voivat, nimenomaisesta sopimuksesta ja kuluitta, antaa mille tahansa rekisteröidylle kaasuntoimittajalle oikeuden saada mittaritietonsa. Olisi siis tarpeen arvioida, vastaavat nämä oikeudet tietosuoja-asetuksen 15 ja 20 artikloissa säädettyä ja huolehtia siitä, ettei sanottuja tietosuoja-asetuksen artikloiden mukaista oikeutta ainakaan rajoitettaisi. Esityksessä käytetään usein ilmausta "mukautukset". Niiden kohdalla olisi hyvä esittää kulloinkin arvio tietosuoja-asetuksen mahdollisesti antamasta kansallisesta liikkumavarasta. Esityksen mukaan siinä ei ole tarpeen tehdä tietosuoja-asetuksen tarkoittamaa vaikutusten arviota, koska järjestelmässä ei käsiteltäisi ns. arkaluonteisia henkilötietoja. Tältä osin viittaan edelleen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 92 ja 93 kohtiin. Ne osoittavat, että vaikutusten arvio olisi tehtävä myös nyt aiotun kaltaisessa tilanteessa. Muilta osin minulla ei ole muuta huomautettavaa. Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu
      • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
        Uppdaterad:
        4.11.2019
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, kiittää mahdollisuudesta jättää lausunnon luonnokseen HE:ksi laiksi maakaasumarkkinalain muuttamisesta ja laiksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 10 ja 16 §:n muuttamisesta. SBB näkee, että suurin osa ehdotuksessa ehdotettavista asioita pohjautuu EU-tason säädöksiin, ja ne on jo aikaisemmin linjattu yhteistyössä kaasumarkkinatoimijoiden kanssa. Ehdotus on arvioidemme mukaan linjassa aikaisemmin tehtyjen päätösten kanssa, eikä siten tuo mukanaan suuria yllätyksiä. Kaiken kaikkiaan kaasumarkkinoiden avaaminen ja siten myös tämä ehdotus pyrkivät lisäämään uusia mahdollisuuksia niin kaasun tarjonnan ja kysynnän suunalla, joten uudistus on siten vaikutuksiltaan arvioitu olevan positiivinen. Ehdotus tuo kyllä biokaasusektorin toimijoille mukanaan hallinnollisia lisäkustannuksia ja järjestelmän käyttöönottokustannuksia, jos ja kun lähtevät operoimaan kaasuverkkoon liittyen. Tilanne on sama kaikille toimijoille, jotka haluavat operoida kaasumarkkinoilla uudistuksen jälkeen. Lopuksi SBB haluaa kuitenkin huomauttaa, että rajapinta päivitetyn uusiutuvan energian direktiivin (RED 2) alkuperätakuujärjestelmään on epäselvä eikä asiasta ole mainintaa perustelumuistiossa; tosin RED 2-aiheesta ei juurikaan ole keskusteltu kaasumarkkinoiden uudistustyössä, koska asia kuuluu toiseen lainsäädännön osa-alueeseen. Biokaasusektorille kohdistuu lähivuosina useita eri lainsäädännön muutoshankkeita kuten kaasumarkkinoiden avautuminen, alkuperätakuujärjestelmän laajeneminen sekä verotukseen liittyvät kysymykset, joilla kaikilla on vaikutusta toimijoiden toimintaympäristöön.
      • Suomen Kaasuyhdistys ry
        Uppdaterad:
        4.11.2019
        • Suomen Kaasuyhdistys ry pitää tärkeänä, että maakaasun keskitetyn tiedonvaihdon (datahub) palvelut saadaan täysimääräisinä käyttöön maakaasumarkkinoiden avautuessa 1.1.2020. Toimivan datahubin ja samalla toimivan kaasun vähittäismarkkinan edellytyksenä näemme, että datahubista löytyy markkinaprosessien selvittämiseksi tarvittavat tiedot kattavasti kaikilta vähittäismarkkinatoimijoilta. Datahubiin tulee saada samantasoiset tiedot kaikista kaasun käyttökohteista, jotka tulevat vuodenvaihteessa avautuvan kilpailun piiriin. Pidämme erityisen tärkeänä, että keskitetyssä tiedonvaihdossa asiakkaiden henkilötietoja ja markkinaosapuolien liikesalaisuuksia käsitellään asianmukaisesti tietoturvakysymykset huomioon ottaen. Suomen Kaasuyhdistyksen mielestä edellä mainittuja kysymyksiä käsittelevät täydentävät säännökset maakaasumarkkinalakiin ovat tärkeitä ja lakiesitysluonnoksessa myös kattavasti perusteltuja.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        4.11.2019
        • Kilpailu- ja kuluttajaviraston näkemyksen mukaan keskitetyn tiedonvaihdon mallin avulla on mahdollista edistää toimivaa kilpailua maakaasumarkkinoilla. Viraston arvion mukaan hallituksen esitysluonnoksessa selostettuja keskitetyn tiedonvaihtoratkaisun myönteisiä vaikutuksia kilpailun toimivuuteen sekä kilpailun lisääntymisen myönteisiä vaikutuksia kuluttajille ja maakaasua käyttäville yrityksille voidaan pitää oikeansuuntaisina. Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa myös yleisesti, että keskitettyyn tietojenvaihtoon voi liittyä kilpailulle haitallisia vaikutuksia, jos se mahdollistaa keskenään kilpailevien yritysten kilpailukäyttäytymisen yhdenmukaistamisen. Hallituksen esitysluonnoksen perusteella maakaasukaupan keskitettyyn tiedonvaihtoratkaisuun ei kuitenkaan näyttäisi liittyvän sellaista tietojenvaihtoa, joka olisi kilpailun toimivuuden kannalta ongelmallista.
      • Suomen Omakotiliitto ry
        Uppdaterad:
        4.11.2019
        • Omakotiliitto pitää tarkoituksenmukaisena, että maakaasumarkkinoilla siirrytään sähkömarkkinoiden tavoin keskitettyyn tiedonvaihtoon. Esitetty oikeusperuste tiedonvaihdon yksikölle käsitellä henkilötietoja on myös perusteltu. On kuitenkin erittäin tärkeää, että loppukäyttäjät saavat päättää itseään koskevien mittaus- ja kulutustietojen ja sopimustietojen hyödyntämisestä sekä määritellä ne tilanteet, joissa verkonhaltijoilla ja maakaasumarkkinoiden osapuolilla on oikeus luovuttaa hallussaan olevaa loppukäyttäjiin yhdistettävissä olevaa mittaus- ja kulutustietoa ja maakaasun toimittajan vaihtamiseen tarvittavaa tietoa. Omakotiliitto haluaa kuitenkin laveampaan käsittelyyn sähkö/kaasualan monopoliyhtiöiden kohtuullisen voiton. Esityksessä, 33 § järjestelmänvastaavan siirtoverkonhaltijalle säädettäisiin perusta periä tehtävän hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ja kohtuullinen voitto. Perustelutekstissä perustellaan toimijalle investoinnin ja tehtävien hoitamisesta johtuneiden kustannusten lisäksi toiminnan riskitasoon suhteutettua pääoman kohtuullista tuottoa. On täysin hyväksyttävää, että toimija voi periä investoinneista ja määrättyjen tehtävien hoitamisesta aiheutuvia kustannuksia asiakkailtaan. Yhteiskunta ja talous ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi sähkömarkkinoiden avautumisesta, jolloin verkkoyhtiöille haluttiin taata mm. omaisuuden suojaa. Esimerkiksi monopoliasemassa olevien jakeluverkkoyhtiöiden taattu voitto, noin 6 prosenttia, on kohtuuttoman suuri nollakorkomaailmassa elävään ympäröivään yhteiskuntaan nähden. Omakotiliitto esittääkin, ”kohtuullinen voitto” määritellään tarkemmin. Omakotiliitto pitää valitettavana myös sitä, etteivät kotitaloudet (esityksen mukaan n. 23.300 kotitaloutta) olisi itse maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluiden käyttäjiä vaan he saisivat kulutustietonsa edelleen vähittäismyyjältä tai jakeluverkonhaltijalta. Loppuasiakkaat, kuten kotitaloudet, maksavat kuitenkin tämän ns. datahub:n kehittämisen sekä sen palveluiden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset, mutta eivät kuitenkaan suoraan hyötyisi siitä. Omakotiliitto näkee, että maakaasumarkkinoita tulee kehittää pikimmiten sähkömarkkinoiden suuntaan, jossa kotitalouksilla on käytössään etäluettavat mittarit ja mm. kulutustiedot tulevat heidän käyttöönsä datahub:n kautta. Lisäksi Omakotiliitto edellyttää, että Eduskunnan tulee seurata maakaasumarkkinoiden avautumista kilpailuille, sääntelyn täytäntöönpanoa ja erityisesti maakaasun hintatason kohtuullisuutta kuluttajille. Olennaista on kaasumarkkinoiden avautuessa kilpailusta saatava hyöty, kuten muualla Euroopassa on tapahtunut, näkyy loppukuluttajillakin alenevana kaasun hintana.
      • OM
        Uppdaterad:
        4.11.2019
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle maakaasumarkkinalain muuttamisesta ja laiksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 10 ja 16 §:n muuttamisesta. Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi maakaasumarkkinalakia (587/2017) ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettua lakia (590/2013). Esityksen tavoitteena on siirtyä maakaasumarkkinoiden avautuessa 1 päivänä tammikuuta 2020 keskitettyyn tiedonvaihtoon maakaasun vähittäismarkkinoiden keskeisten markkinaprosessien, kuten toimittajan vaihtojen ja muuttojen toteuttamisessa ja mittaustietojen välityksessä. Esitysluonnoksen mukaan tavoitteena on myös siirtyä jakeluverkoissa toimivien vähittäismyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden maakaasutaseiden keskitettyyn selvitykseen. Vähittäismyyjiä ja jakeluverkonhaltijoita palvelemaan perustettaisiin maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö eli niin sanottu ”datahub”, jonka toiminnasta vastaisi järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija. Vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat velvoitettaisiin hoitamaan mainitut markkinaprosessinsa maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön kautta. Yksikön toiminnan valvonta annettaisiin kansallisena sääntelyviranomaisena toimivalle Energiavirastolle. Lausunnon antamiselle varatun lyhyen ajan vuoksi oikeusministeriöllä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida esitysluonnosta kaikilta osin yksityiskohtaisesti. Oikeusministeriö esittää lausuntonaan eräitä keskeisimpiä huomioita, jotka tulisi sen näkemyksen mukaan ottaa esityksen jatkovalmistelussa huomioon. Lausunnossa esitetyt kommentit koskevat ehdotusta maakaasumarkkinalain muuttamisesta (1. lakiehdotus), ellei toisin ole todettu. Henkilötietojen suoja Yleiset huomiot Maakaasumarkkinalakiin on esitysluonnoksen mukaan muun muassa tarpeen tehdä muutoksia, joilla tehdään yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 henkilötietojen käsittelyä koskeviin säännöksiin kansallisia mukautuksia maakaasun vähittäismarkkinoiden yhtenäisen tiedonvaihdon mahdollistamiseksi. Lakiin ehdotetaan muutoksia, joilla tehtäisiin EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen henkilötietojen käsittelyä koskeviin säännöksiin kansallisia mukautuksia kilpailuun perustuvien maakaasuntoimitusten mahdollistamiseksi jakeluverkoissa ja maakaasun vähittäismarkkinoiden yhtenäisten tiedonvaihdon menettelyjen mahdollistamiseksi. Hallituksen esityksen keskeisenä tavoitteena on esitysluonnoksen mukaan antaa täydentävät säännökset maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluista maakaasun vähittäismarkkinoilla. Vähittäismyyjiä ja jakeluverkonhaltijoita palvelemaan on perustettu maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö, ”datahub”, jonka toiminnasta vastaisi järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija. Oikeusministeriö toteaa ensinnäkin, ettei esityksessä ole arvioitu maakaasumarkkinalain yhteensopivuutta kokonaisuudessaan tietosuojalainsäädännön uudistuksen valossa. Näin ollen oikeusministeriö arvioi lausunnossaan ainoastaan esitysluonnoksessa ehdotettuja säännösmuutoksia. Esitysluonnoksessa on monilta osin asianmukaisesti ja kattavasti kuvattu yleistä tietosuoja-asetusta, sen mahdollistamaa liikkumavaraa sekä säätämisjärjestysperusteluissa eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä. Oikeusministeriö katsoo, että esitysluonnoksessa on kuitenkin paikoin esitetty yleisen tietosuoja-asetuksesta ja sen jättämän kansallisen liikkumavaran tulkinnasta vääränsuuntaisia tai epäselviä tulkintoja, joilla on heijastevaikutuksia myös ehdotettuihin säännösmuutoksiin. Oikeusministeriö katsoo, että esitykseen on tältä osin tehtävä säännösehdotuksia ja perusteluita koskevat tarpeelliset muutokset jatkovalmistelun aikana. Henkilötietojen käsittelyn oikeudellinen peruste ja yleisen tietosuoja-asetuksen kansalliselle lainsäätäjälle jättämä liikkumavara Yleiset lähtökohdat Henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus edellyttää, että käsittelyllä yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukainen oikeudellinen peruste. Asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön yksityiskohtaisempia säännöksiä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen soveltamisen mukauttamiseksi sellaisessa käsittelyssä, joka tehdään 1 kohdan c ja e alakohdan noudattamiseksi määrittämällä täsmällisemmin tietojenkäsittely- ja muita toimenpiteitä koskevat erityiset vaatimukset, joilla varmistetaan laillinen ja asianmukainen tietojenkäsittely muun muassa muissa erityisissä käsittelytilanteissa siten kuin IX luvussa säädetään. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c tai e alakohtiin käsittely perustuu silloin, kun käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi tai kun käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Kyseinen käsittelyn oikeusperuste voi asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaan sisältää erityisiä säännöksiä, joilla mukautetaan asetuksen sääntöjen soveltamista, muun muassa: yleisiä edellytyksiä, jotka koskevat rekisterinpitäjän suorittaman tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta; käsiteltävien tietojen tyyppiä; asianomaisia rekisteröityjä, yhteisöjä joille ja tarkoituksia joihin henkilötietoja voidaan luovuttaa; käyttötarkoitussidonnaisuutta; säilytysaikoja; sekä käsittelytoimia ja -menettelyjä, mukaan lukien laillisen ja asianmukaisen tietojenkäsittelyn varmistamiseen tarkoitetut toimenpiteet, kuten toimenpiteet muita asetuksen IX luvussa esitettyjä erityisiä tietojenkäsittelytilanteita varten. Tällöin edellytyksenä aina on, että lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on määriteltävä unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä. Tietosuoja-asetuksen johdantokappaleen 45 mukaan kyseisessä oikeudessa tai lainsäädännössä voitaisiin myös täsmentää asetuksessa säädettyjä yleisiä edellytyksiä, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta sekä tarkat vaatimukset, joilla määritetään rekisterinpitäjä, käsiteltävien henkilötietojen tyyppi, asianomaiset rekisteröidyt, yhteisöt, joille henkilötietoja voidaan luovuttaa, tarkoituksen rajoitukset, säilyttämisaika ja muut toimenpiteet, joilla varmistetaan laillinen ja asianmukainen käsittely. Edellä kuvatun yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan ja sen sisältämän liikkumavaran näkökulmasta oikeusministeriö on ensinnäkin kiinnittänyt huomiota esitysluonnoksen yleisperusteluihin, joiden mukaan: "[M]aakaasumarkkinalain säännöksiin sisältyvillä mukautuksilla ei kuitenkaan olisi tarkoitus sulkea laissa tarkoitettuja henkilötietoja kokonaan yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisen ulkopuolelle. Yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksiä sovellettaisiin mainittujen henkilötietojen käsittelyyn kaikilta muilta osin kuin kansallisen mukautuksen osalta. Henkilötietojen käsittelyssä maakaasualan yrityksissä olisi siten noudatettava yleistä tietosuoja-asetusta siltä osin kuin sitä ei ole mukautettu kansallisen liikkumavaran puitteissa.” Toisin kuin esityksen perusteluissa esitetään, liikkumavara yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 2 ja 3 kohdan perusteella ei mahdollista poikkeamista tietosuoja-asetuksessa säädetystä, vaan mukauttaminen tapahtuu määrittämällä täsmällisemmin tietojenkäsittely- ja muita toimenpiteitä koskevat erityiset vaatimukset. Yleinen tietosuoja-asetus ei sisällä sellaista liikkumavaraa, joka mahdollistaisi kansallisessa lainsäädännössä henkilötietojen käsittelyn sulkemisen yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle silloin, kun jokin käsittely kuuluu yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalasäännöksen piiriin. Käsittelyperuste ja siitä säätäminen maakaasumarkkinalain kontekstissa Maakaasualan yritysten käsittelyperuste asiakkaisiin liittyvien henkilötietojen osalta lienee tavanomaisesti tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohta, jonka mukaan henkilötietoja voidaan käsitellä, kun käsittely on tarpeen sellaisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi, jossa rekisteröity on osapuolena tai sopimuksen tekemistä edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä. Käsittelyperusteena kyseeseen voinee tulla myös suostumus (6 artiklan 1 kohdan a alakohta) tai rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttaminen (6 artiklan 1 kohdan f alakohta). Tällöin henkilötietojen käsittely on mahdollista suoraan tietosuoja-asetuksen 6 artiklan perusteella, eikä näihin asetuksen mukaisiin käsittelyperusteisiin liity kansallista sääntelyliikkumavaraa. Tältä osin oikeusministeriö on kiinnittänyt huomiota ehdotettuun 58 c §:ään, jota voidaan yleisen tietosuoja-asetuksen jättämän liikkumavaran näkökulmasta pitää varsin epäselvänä. Säännöksessä viitataan esimerkiksi ”loppukäyttäjän nimenomaiseen suostumukseen”. Henkilötietojen käsittelyyn liittyvästä suostumuksesta käsittelyperusteena ja suostumuksen edellytyksistä säädetään yleisessä tietosuoja-asetuksessa, eikä näihin säännöksiin sisälly kansallista sääntelyliikkumavaraa. Muutoinkin 58 c §:ään vaikuttaa sisältyvän voimassa olevan lainsäädännön kanssa päällekkäistä sääntelyä. Lisäksi oikeusministeriö pitää ehdotettua säännöstä ylipäätään lähtökohdiltaan kyseenalaisena yleisen tietosuoja-asetuksen mahdollistaman liikkumavaran kannalta (ks. jäljempänä ehdotetusta 58 b §:stä esitetyt huomiot). Esitysluonnoksen perustelujen mukaan ehdotetussa 32 b §:n 1 momentissa asetettaisiin järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu lakisääteinen velvoite, joka muodostaisi oikeusperustan käsitellä maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen tuottamista varten yleisen tietosuoja-asetuksen tarkoittamia loppukäyttäjien henkilötietoja. Pykälässä säädetty oikeusperuste sisältäisi esityksen mukaan samalla yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun perusteen antaa kansallisessa lainsäädännössä erityisiä säännöksiä, joilla mukautetaan yleisen tietosuoja-asetuksen sääntöjen soveltamista maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen tuottamisessa. Maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluissa käsiteltäviä henkilötietoja koskevat mukautukset ovat esityksen mukaan osa laajempaa mukautusten kokonaisuutta, joka on tarpeellista antaa maakaasukaupan markkinaprosesseissa käsiteltävien henkilötietojen käsittelystä ja josta säädetään maakaasumarkkinalaissa. Sääntelyliikkumavaran on esityksessä katsottu myös muissa tilanteissa ja muiden toimijoiden osalta perustuvan tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan (lakisääteisen velvoitteen noudattaminen). Liikkumavara on esityksessä kuvattu lähes kaikkien säännösten osalta samalla tavalla. Maakaasumarkkinoiden liiketoimintaprosessit sekä maakaasukauppojen selvitys edellyttävät esityksen mukaan maakaasualan yrityksiltä laajaa ja määrämuotoista tiedonvaihtoa. Ehdotetun sääntelyn suhde sääntelyliikkumavaraan ja sen ehdotettuun käyttöön ei kuitenkaan kaikilta osin käy esityksestä kovin selkeästi tai ongelmattomasti ilmi. Erityisen epäselväksi käsittelyperusteen näkökulmasta jää ehdotettu 58 b §, jossa säädettäisiin maakaasukaupan markkinaprosesseihin liittyvän tiedon säilyttämisestä. Maakaasualan yrityksen olisi säännöksen mukaan säilytettävä maakaasumarkkinalaissa säädettyjä, maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin, maakaasukaupan markkinaprosesseihin, tasevastuun täyttämiseen ja taseselvitykseen liittyviä tehtäviä tai velvollisuuksia suorittaessaan tai täyttäessään saamansa tiedot kuuden vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä, jota tieto koskee. Henkilötiedot olisi poistettava maakaasualan yrityksen rekisteristä tämän ajan päätyttyä, ellei niiden käsittelyyn tämän ajan jälkeen ole muuta oikeusperustetta. Säännös koskisi kaikkia maakaasualan yrityksiä. Niiden oikeusperuste henkilötietojen käsittelylle lienee näissä tilanteissa yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan a, b tai f alakohta. Sääntelyliikkumavara puolestaan liittyy tilanteisiin, jossa käsittely perustuu 6 artiklan 1 kohdan c tai e alakohtaan. Jos käsittely on tarpeen esimerkiksi sopimuksen täytäntöön panemiseksi ja käsittelyn oikeusperusteena on 6 artiklan 1 kohdan b alakohta, asetusta ei tältä osin ole mahdollista mukauttaa kansallisin säännöksin. Tietoja ei kuitenkaan käsiteltäne säilytystarkoituksissa. Sääntelyliikkumavaran on kuitenkin katsottu esitysluonnoksessa perustuvan tähän mainittuun säilytysaikaa koskevaan säännökseen ja siinä ”asetettuun velvoitteeseen”. Ehdotettu säännös tarkoittaisi käytännössä, että säännös, jonka säätäminen on mahdollista vain kansallisen sääntelyliikkumavaran puitteissa (säilytysajasta tarkemmin säätäminen yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 2 ja 3 kohdan perusteella), muodostaa itse sen käsittelyperusteen (6 artiklan 1 kohta c alakohta, velvollisuus säilyttää tietoja säädetyn säilytysajan), johon 2 ja 3 kohdan liikkumavaran käytön katsotaan perustuvan. Tiedossa ei ole, onko yleisen tietosuoja-asetuksen sääntelyliikkumavaraa mahdollista käyttää ehdotetulla tavalla. Oikeusministeriö toteaa käsityksenään, että tällainen tulkinta vaikuttaa yleisen tietosuoja-asetuksen tavoitteiden ja erityisesti asetuksen 6 artiklan valossa kyseenalaiselta. Lisäksi on otettava huomioon, että rekisteröidyn oikeudet määräytyvät sen mukaan, mikä on henkilötietojen käsittelyperuste. Kun henkilötietoja käsitellään 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla, ovat oikeudet laajemmat kuin käsiteltäessä niitä c alakohdan nojalla eli lakisääteiden velvoitteen noudattamiseksi. Yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan henkilötiedot on kerättävä tiettyä nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa myöhemmin käsitellä näihin tarkoituksiin nähden yhteensopimattomalla tavalla. Jos kansallisella lailla poiketaan edellä kuvastusta käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteesta, tulee ehdotetun lainsäädännön muodostaa demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön ja oikeasuhteinen toimenpide tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 1 kohdassa mainittujen tavoitteiden turvaamiseksi. Oikeusministeriö huomauttaa, ettei esitysluonnoksessa ole arvioitu ehdotettua sääntelyä käyttötarkoitussidonnaisuuden näkökulmasta. Rekisterinpitäjä Esitysluonnoksen mukaan rekisterinpitäjänä pidetään maakaasualan yritystä sen käsitellessä omien henkilöasiakkaidensa tietoja. Lähtökohtaisesti kukin yritys on itsenäinen rekisterinpitäjä suhteessa käsittelemiinsä henkilötietoihin. Oikeusministeriöllä ei ole huomauttamista tähän lähtökohtaan. Maakaasumarkkinalain 3 §:ään lisättäväksi ehdotetun 15 a kohdan mukaan maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksiköllä tarkoitettaisiin lain 8 §:ssä tarkoitetun järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan toimintayksikköä tai tytäryhtiötä taikka sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikköä, joka hoitaa maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin kuuluvia tehtäviä ja toimii yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä näissä tehtävissä. Oikeusministeriö toteaa käsityksenään, että sinänsä vaikuttaa asianmukaiselta säätää maakaasumarkkinalaissa keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän rekisterinpitäjyydestä. Epäselvää kuitenkin on, miksi ehdotetun 15 a kohdan määritelmässä viitataan sekä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikköön että järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan toimintayksikköön ja sen tytäryhtiöön. Voisiko useampi toimija hoitaa keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin kuuluvia tehtäviä rekisterinpitäjän ominaisuudessa? Oikeusministeriön mielestä ehdotettua säännöstä tulisi tarkentaa. Koska kyse on uudesta rekisteristä, jonka ylläpitoon olisi lakisääteinen velvoite, vaikuttaisi perustellulta säätää sen rekisterinpitäjästä laissa täsmällisesti. Oikeusministeriön mielestä esitysluonnokseen sisältyy myös muutoinkin rekisterinpitäjyyteen ja siihen liittyviin vastuisiin nähden epäselviä säännösehdotuksia. Yleisen tietosuoja-asetuksen 24 artiklassa säädetään rekisterinpitäjän vastuusta. Sen 1 kohdan mukaan rekisterinpitäjän on toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa ja osoittaa, että käsittelyssä noudatetaan yleistä tietosuoja-asetusta. Mainittu artikla ei sisällä kansallista liikkumavaraa, eikä rekisterinpitäjän vastuuta siten voida kansallisessa lainsäädännössä rajoittaa. Edellä todettu huomioiden voidaan todeta, että henkilötietojen käsittelyyn liittyvät roolit vastuut jäävät keskitetyn tiedonvaihdon järjestämisen osalta ongelmallisen epäselviksi. Esimerkiksi ehdotetussa 32 a §:ssä säädettäisiin maakaasukaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittäminen maakaasujärjestelmässä yhteistyössä maakaasualan yritysten kanssa järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan – eikä siis rekisterinpitäjänä ilmeisesti toimivan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön – tehtäväksi. Kehittämistoiminnalla olisi muun muassa edistettävä tehokkaasti sekä maakaasumarkkinoiden osapuolien ja verkonhaltijoiden kannalta tasapuolisesti ja syrjimättömästi toteutettua maakaasukaupan ja taseselvityksen edellyttämää tiedonvaihtoa sekä tiedonvaihdon tietoturvan asianmukaista tasoa. Lisäksi ehdotetun 32 b §:n mukaan järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija vastaisi myös maakaasujärjestelmässä jakeluverkoissa käytävän maakaasukaupan markkinaprosessien edellyttämän tiedonvaihdon ja -hallinnan keskitetystä järjestämisestä ja taseselvityksestä jakeluverkoissa. Ehdotetussa 40 a §:ssä säädettäisiin, että jakeluverkonhaltija toimii yleisen tietosuoja-asetuksen tarkoittamana rekisterinpitäjänä kun se suorittaa maakaasumarkkinalaissa säädettyjä, maakaasukaupan markkinaprosesseihin, tasevastuun täyttämiseen ja taseselvitykseen liittyviä tehtäviä tai velvollisuuksia. Oikeusministeriön mielestä esitysluonnoksesta ei käy ilmi, onko asiasta tarpeen laissa säätää. Tietoturva Useissa ehdotetuissa säännöksissä (ainakin 32 a §, 32 b ja 34 a §) korostettaisiin tietoturvan asianmukaista järjestämistä. Keskitetyn tiedonvaihdon järjestelmä muodostaisi toteutuessaan uuden henkilörekisterin, johon liittyy ilmeinen tarve huolehtia riittävästä tietoturvallisuudesta. Yleisen tietosuoja-asetuksen 5, 25 ja 32 artikloista kuitenkin jo seuraa suoraan sovellettavia tietoturvallisuutta koskevia velvoitteita. Oikeusministeriö muistuttaa, että kansallinen sääntely on mahdollista vain yleisen tietosuoja-asetuksen salliman sääntelyliikkumavaran puitteissa. Muita säännöskohtaisia huomioita Ehdotetun 17 §:n mukaan tarkempia säännöksiä maakaasun toimitusten mittauksesta maakaasuverkoissa annetaan valtioneuvoston asetuksella. Säännökset voisivat esimerkiksi ehdotetun 4 momentin 5 kohdan mukaan koskea mittaustiedon toimittamista maakaasumarkkinoiden osapuolien hyödynnettäväksi. Oikeusministeriön käsityksen mukaan tällaisiin mittaustietoihin sisältyy myös henkilötietoja. Oikeusministeriö kiinnittääkin huomiota siihen, että perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Ehdotetussa 58 a §:ssa säädettäisiin, että vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan on huolehdittava vastuulleen kuuluvan, maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle toimittamansa tiedon virheettömyydestä sekä toimittamansa virheellisen tiedon korjaamisesta viipymättä. Yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä. Lisäksi on toteutettava kaikki mahdolliset kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden epätarkat ja virheelliset henkilötiedot poistetaan tai oikaistaan viipymättä. Rekisterinpitäjä vastaa siitä, ja sen on pystyttävä osoittamaan se, että tätä täsmällisyysperiaatetta on noudatettu. Siltä osin kuin keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö toimii rekisterinpitäjänä, vastaa se osaltaan henkilötietojen täsmällisyydestä ja ajantasaisuudesta. Oikeusministeriö toteaa edelleen, että rekisterinpitäjän vastuuta ei voida kansallisessa laissa lähtökohtaisesti rajoittaa. Valvonta Esitysluonnoksen mukaan ”datahubina” toimivan yksikön toiminnan valvonta annettaisiin kansallisena sääntelyviranomaisena toimivalle Energiavirastolle. Oikeusministeriö huomauttaa, että yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuna kansallisena valvontaviranomaisena Suomessa toimii tietosuojavaltuutettu. Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan kansallinen valvontaviranomainen muun muassa valvoo asetuksen soveltamista. Henkilötietojen käsittelyn osalta valvontaa suorittaa siis Suomessa tietosuojavaltuutettu. Hallituksen esityksessä tulisikin lisäksi arvioida, onko esityksellä vaikutuksia tietosuojavaltuutettuun. Oikeusministeriö on kiinnittänyt huomiota myös 34 a §:n muutettavaksi ehdotettuun 2 momenttiin, jossa säädettäisiin siirtoverkonhaltijan velvollisuudesta ilmoittaa tietoturvallisuuteen liittyvästä häiriöstä Energiavirastolle. Tältä osin on syytä huomata, että yleisen tietosuoja-asetuksen 33 artiklan mukaan henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta tulee ilmoittaa kansalliselle valvontaviranomaiselle, joka siis Suomessa on tietosuojavaltuutettu. Esitysluonnoksen sisältämän 2. lakiehdotuksen 10 §:n mukaan Energiavirasto vahvistaisi päätöksellään järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan tiedonvaihtopalvelujen hinnoittelua koskevat menetelmät keskitetyn tiedonvaihdon palveluista perittävien maksujen määrittämiseksi. Oikeusministeriö on aiemmin sähkömarkkinalain muuttamista koskevan esitysluonnoksen yhteydessä lausunnossaan pitänyt epäselvänä, miten vahvistuspäätösmenettely toimisi reaaliaikaisena valvontamenetelmänä. Menettelyn vaikuttavuus jää myös nyt ehdotetussa epäselväksi. Avoimeksi jää sekin, miten vahvistuspäätösmenettely tulisi vireille. Säätämisjärjestysperustelut Säätämisjärjestysperusteluiden 4.3 jakson toisen kappaleen lopussa esitetään, että hallinnollisista sanktioista voitaisiin säätää verraten avoimin säännöksin, kun kohteena ovat liiketoimintaa harjoittavat yritykset. Päätelmä ei kuitenkaan ole eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytäntöön nähden oikeansuuntainen ja se olisi oikeusministeriön mielestä aiheellista poistaa. Lisäksi kuten edellä lausunnossa on todettu, esiintyy säätämisjärjestysperusteluissa yleisen tietosuoja-asetuksen ja sen sisältämän liikkumavaran kuvauksen kannalta osin ongelmallisia kirjauksia.
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
        Uppdaterad:
        30.10.2019
        • Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla ei ole lausuttavaa asiassa.