• (kartta 16 a, b)

        Kaavamerkinnät ovat yleispiirteisiä ja aluerajaukset ovat perusteltuja. Alueen tuleva kehitys on pitkälti alueella toimivien yksityisten yrittäjien jainvestoreiden toiminnan varassa. Osayleiskaavaluonnos ohjaa riittävällä tasolla yksityiskohtaisempaa suunnittelua. C-merkintöjen yksityiskohdat tarkentuvat asemakaavoitusvaiheessa.

        Ympärivuotisen asumisen osoittaminen tietyille alueille on perusteltua. Suurin osa alueesta on jo asemakaavoitettu ja käyttötarkoitukset määrätty jo siinä yhteydessä. 

      • Ohjaako osayleiskaavaehdotus Tahkon maankäyttöä mielestäsi riittävällä tarkkuudella ?*
      • SOK, Puustinen Ville
        Uppdaterad:
        7.10.2014
        • Kyllä [C5 alue (keskusta-alue) tarjoaa vaihtoehtoja erilaiseen rakentamiseen]
      • Monipuolistaako osayleiskaavaehdotus Tahkon aluetta riittävästi ?*
      • SOK, Puustinen Ville
        Uppdaterad:
        7.10.2014
        • Kyllä
      • Mahdollistaako osayleiskaavaehdotus alueelle pysyvää asutusta...
      • SOK, Puustinen Ville
        Uppdaterad:
        7.10.2014
        • liian vähän
      • Kohteleeko osayleiskaavaehdotus alueen maanomistajia tasapuolisesti ?
      • SOK, Puustinen Ville
        Uppdaterad:
        7.10.2014
        • Kyllä
        • Osayleiskaavassa on osoitettu keskusta-, matkailu-, loma-asunto- ja asuntoalueita. Pysyvän ja loma-asumisen aluevaraukset on tarkasteltu olemassa olevaan käyttöön verraten. AP-alueet on pyritty muodostamaan yhtenäisiksi olemassa oleva rakenne ja käyttö huomioiden. 

          C: Tehokkain rakentaminen sijoittuu nykyisen matkailukeskuksen alueelle. Ilmastonmuutoksen ja energiankäytön hillitsemisen huomioimiseksi on asemakaavoituksen yhteydessä syytä tutkia myös puukerrostalojen toteuttamismahdollisuuksia matkailukeskustan alueelle. C-alueelle on mahdollista sijoittaa pysyvää asumista, esim. ullakkokerroksiin. Pysyvän asutuksen määrä tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Keskustan C- ja sekä Sääskiniementien länsipuolella RM, RA -alueilla kokoojatien varrella on tavanomaista loma-asuntorakentamista tiiviimpi rakenne perusteltua. Näillä tiiviimmin rakennettavilla alueilla tulee mahdollistaa moni-ilmeisiä asuinalueryhmiä, esimerkiksi pääharjansuuntaa vaihtelemalla tai eri talotyyppejä käyttämällä.

          C-7-alueen rakentamisen tavan ja tehokkuuden tarkka määrittäminen ei ole yleiskaavassa tarpeellista. Suunnittelualueella tapahtuvan rakentamisen yhteydessä syntyviä louhintamassoja voidaan mahdollisesti hyödyntää rantarakentamisessa.

          RM: Keskuksen lievealueella sijaitsevat korttelit mahdollistavat majoitusrakentamista.

          RA: Keskuksesta kauempana sijaitsevat korttelit muodostuvat pääsääntöisesti loma-asuntorakentamisesta.Suunnittelualueen etelälaidalla olevat kiviröykkiöt on huomioitu kaavassa sm-merkinnöin.

          AP: Laajin uuden rakentamisen alue sijoittuu AP-2 asuntoalueelle, jonne on suositeltavaa rakentaa omakotitaloja vahvistamaan Tahkon matkailukeskuksen rakentumista ja monipuolistamaan koko alueen asuntorakennetta. Tahkon uusi asuntoalue tarjoaa alueen yritysten työntekijöille läheisen asuinpaikan, mikä vuorostaan tarjoaa mahdollisuuden työmatkojen pituuden vähentämiseen. Alueen länsi- ja pohjoisrannalta sekä kaava-alueen eteläosasta muuttuu osa RA-alueista AP-alueiksi.

          Alueilla on kaikkiaan arviolta noin 50 uutta lomarakennuspaikkaa ja noin 30 pysyvää rakennuspaikkaa, joiden koko voi vaihdella 1300 - 1600 m² välillä.  Suurisaaren seudulle osoitettujen tonttien sijoittelussa on huomioitu ilmansuunnat, maaperä, maaston muodot, rakennettavuus, luonnonolosuhteet, arvokkaat luontokohteet sekä yhdyskuntateknisten verkostojen ja katurakentamisen asettamat vaatimukset. Alueelle rakennettavilta rakennuksilta edellytetään maisemaan soveltuvuutta niin mittasuhteiden kuin rakennusmateriaalien osalta. Alueiden viemäröinti tapahtuu olevaan kunnallistekniseen verkkoon alueen itäpuolelle tai vaihtoehtoisesti alueen länsipuolelle.

          AP-alueiksi muutettuja RA-kortteleita ei ole tarpeen yleiskaavassa rajata erikseen kaavakarttaan. Yleiskaava mahdollistaa pysyvää asumista; sitä on sallittu asemakaavoittamattomalle alueelle ja kohdille, joissa nykyisissä asemakaavoissa on pysyvän asutuksen merkintä tai jo nykyisellään on pysyvää asutusta RA-alueella tai tonttikoko on riittävä ja rakenne mahdollistaa alueen täydentämisen taikka yhdyskuntatekninen verkko (vesi- ja jätehuolto) on joko jo olemassa tai kohtuullisin kustannuksin täydennettävissä pysyvän asumisen mahdollistavaksi.

          AP-alueiden sijoittaminen kaava-alueelle on kokonaisuutena tarkastellen yhdyskuntarakenteen kannalta eheyttävää. Etäisyydet keskustan alueelle ovat kohtuulliset.

          Kaavassa ei ole edetty selvitystasolle, jossa tarkasteltaisiin alueen mökkien pysyvän asumisen kriteerien täyttymistä; asia tarkentuu asemakaavatyön yhteydessä ja rakennusvalvonnan työn kautta.

        • Monipuolistaako yleiskaavaehdotus Tahkon rakennuskantaa riittävästi?
        • SOK, Puustinen Ville
          Uppdaterad:
          7.10.2014
          • Kyllä
        • Osayleiskaavassa on osoitettu keskusta-, palvelu- ja hallinto-, matkailu- ja asuntovaunu- sekä vesiliikenteen alueita.

          Varauksilla toteutetaan maakuntakaavan sisältöä: alueelle ei olla sijoittamassa vähittäiskaupan suuryksikköä. Julkisten palvelujen osalta suunnittelualue tukeutuu Nilsiän keskustan palveluihin.

          C: Yksityisille palveluille on varattu tilaa keskeisimmin sijaitsevilta alueilta. Keskusta rakentuu kokonaan kävelyalueeksi. Kävelykeskusta on luotu ohjaamalla ajoneuvoliikenne keskeisimpien alueiden reunaan. Asuintilat tulisi asemakaavoituksen yhteydessä suunnitella niin, että maantasokerroksiin on mahdollista sijoittaa muuntuvia liiketiloja. Ydinalueella on myös mahdollista hyödyntäämaanalaisiatiloja esimerkiksi pysäköintiin. Ydinalueeseen liittyy keskeisesti Tahkolaakson ja keskustan välinen rantabulevardi (C-7), jonka varrelle on mahdollista sijoittaa liike-toimisto, palvelu- ja majoitustiloja. Alueen suunnittelussa on erityisesti huomioitava kävelyalueet ja julkiset ulkotilat

          P: Tahkolahden pohjukkaan, keskustan eteläisen kiertoliittymän välittömään läheisyyteen sekäPuustilan alueelle varatut P-aluevaraukset mahdollistavat yksityisten palveluiden monipuolistamisen ja erinomaisen saavutettavuuden Tahkon ydinkeskustan alueelta.

          PY: Tahkon palo- ja pelastustoiminta on turvattu huomioimalla Tahkon oman paloasema sijainti eteläisen liikenneympyrän lähistöllä.

          RM: Asemakaavoituksessa tulee huomioida myös muun pienimuotoisen palvelutoiminnan mahdollistaminenRM-alueilla, erityisesti lähiliikunta-alueen lähistöllä ja keskustan reuna-alueilla. 

          RV: Asuntovaunualue mahdollistaa telttailu-, asuntovaunu- ja asuntoautomatkailua palvelevien toimintojen sijoittamisen kohtuullisen matkan päähän ydinkeskustasta. Karavaanarialueen sijoittamista laskettelurinteiden läheisyyteen on selvitett y kaavaprosessin aikana ja toiminnolle on osoitettu soveltuva paikka mahdollisimman läheltä. Karavaanareille voidaan osoittaa paikkoja mahdollisesti myös Tahkolaakson eteläisemmältä pysäköintipaikalta muu pysäköinti huomioiden; tämä edellyttää olevan pysäköintialueen ympäristön tarkempaa suunnittelua ja osittaista uudelleenrakentamista. Osoitettaessa moottorikelkkareittien virallinen lähtöpaikka, edellyttää se myös reitinpitäjän toimenpiteitä P-alueilla traileripysäköintiä varten.

          LV: Vesiliikenteen palveluita vahvennetaan laajentamalla vierasvenepaikkojen aluetta ydinkeskustan läheisyyteen. Niemen kärjestä mahdollistetaan jatkossakin veneyhteysAholansaareen, erityisesti suurille ryhmille. Pienveneille on sijoitettu rantapaikkoja eri puolille aluetta. LV-alueen rajausta on muutettu pohjoisemmaksi, mikä mahdollistaa ranta-alueen monipuolisemman vesi- ja ponttonirakentamisen.

          VV: Tahkolaakson VV-alueelle voi sijoittaa rakentamista ja asemakaavan tilanne on mahdollinen lähtökohta. 

        • Mahdollistaako osayleiskaavaehdotus alueelle riittävästi toimintoja ja palveluja ?
        • SOK, Puustinen Ville
          Uppdaterad:
          7.10.2014
          • Kyllä
        • Pääyhteytenä alueelle on maantie 5775, Sääskiniementie. Tahkon matkailualueen tiiviimpi, Sääskiniementien varteen rakentunut maankäyttö alkaa n. 350 metriä eteläisemmän kiertoliittymän eteläpuolelta jatkuen aina niemen kärkeen saakka. Tämä alue onkin merkitty liikennemerkein taajama-alueeksi, mutta Sääskiniementien maantiemäinen luonne ei tue asetettu nopeusrajoitusta 50 km/h. Taajama-alueeksi merkittyä Sääskiniementien osaa ei kuitenkaan ole mahdollista muuttaa maankäytöllisin keinoin katumaiseksi, sillä alueen maankäyttö on muotoutunut pitkälle sen molemmin puolin ja väylän profiilia ei voida muuttaa merkittävästi. Edellä mainittua väyläosuutta kehitetäänkin lähinnä rakenteellisin keinoin niin, että väylän luonne tukee asetettua nopeusrajoitusta nykyistä paremmin ja sen liikenneturvallisuus paranee. Yleinen tie (LT) päättyy ydinalueen (C) etelänpuoleiseen uuteen, rakennettavaan kiertoliittymään. Sääskiniementie muuttuu matkailualueen keskuksen kohdalla kokoojakaduksi. Sen linjausta muutetaan nykyistä keskustakorttelia halkovasta sitä kiertäväksi ja ilmettä kehitetään kokoojakadulle ominaisemmaksi samalla liikenneturvallisuutta parantaen. Pohjoisen kiertoliittymän pohjoispuolella oleva osa Sääskiniementietä on nähtävä asemakaavoitettuna ja rakennettuna taajamana. Sitä voidaan kehittää katuna, jonka liikenteestä merkittävä osa on alueen sisäistä liikennettä.

          Sääskiniementien molemmin puolin jäävät lomarakentamisen alueet ovat ”pistomaisten” katujen kautta saavutettavissa. Alueen muita katuja kehitetään raittimaisina asuntokatuina.

          Syvärin saariin pääsy mahdollistetaanTurusenharjuntien ja siitä erkanevan, rakennettavan katuyhteyden kautta.  Nykyisestä Turusenharjuntiestä tulee uusia asuin- ja loma-asuntokortteleita palveleva kokoojakatu. 

          Kaavatyön yhteydessä on tutkittu Syvärin saaristoon osoitetun tieyhteyden eri linjausvaihtoehtoja; olemassa olevaan yksityistiehen tukeutuvaa linjausta ja vaihtoehtoisesti uutta linjausta lämpövoimalan pohjoispuolelta. On pyritty löytämään tielinja, joka hyödyntää alueen maastomuotoja ja säilyttää luontoalueita yhtenäisinä kokonaisuuksina. Lisäksi tavoitteena on ollut, että rakennettu ja rakennettava liikenneyhteyksien verkosto olisi mahdollisimman tehokkaasti hyödynnetty.

          Yksityisten teiden kokonaismäärä Tahkolla on merkittävä. Kaavan tavoitteena on tiivistyvä yhdyskuntarakenne; tästä syystä on taloudellisempaa käyttää jo olemassa olevia alueita ja rakenteita hyödyksi. Turusenharjuntien katualue on nykyisin 12 m leveä. Suunnitellun katualueen leveys on 14 m(vastaa kokoojakatua). Kevyen liikenteen väylä voidaan sovittaa nykyiseen ympäristöön katulinjan viereen. Yhteyden osoittaminen olevaan katuverkostoon tukeutuen kaventaa kahta olevaa pihaa lumitilan vaatimalta osalta (2 m).

          Saariin mahdollisesti ajateltava rakentaminen on Syvärin saarten selvityksen mukaisesti loma-asutusrakentamista erillisinä rakennettavina mökkeinä ja lisääntyvä liikenne on sen perusteella arvioitu olevan n. 300 autoa/vrk.  Turusenharjuntien leveys on riittävä lisääntyvälle liikenteelle.

          Katuyhteyden vienti hieman etelämpää ei ole helpompaa, vaikka alue onkin rakentamatonta. Katuyhteyden toteuttaminen nykyisen lämpövoimalan pohjoispuolelta kulkevaksi toisi uutta kokoojakatumaista katulinjaa lisää n. 500 m; tällöin nykyinen Turusenharjuntie katkaistaisiin autoliikenteeltä. Lämpövoimalan pohjoispuolella on myös luontoarvoja, joiden säilyttämisen kanssa penkereelle nostettava tielinja on ristiriidassa. Tien sijoittamista kyseiselle kohdalle hankaloittavat myös kohdalle suunnitellut, Sääskiniementien alitse kulkevat ulkoilu- ja latureitit.

          Osayleiskaavassa esitetty katuyhteys johtaa sillalle; sijoituskohdalle ja linjaukselle on olemassa vaihtoehtoja riippuen toteuttamistekniikasta, taloudellisesta tilanteesta ja saariin suunnitellusta rakentamisesta. Niitä ei ole tämän kaavatyön yhteydessä vertailtu, koska sillan linjaus suunnitellaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavassa on haluttu osoittaa itärannalle toimintoja, jotka täytyy ottaa asemakaavan laadinnassa huomioon.

          Suurisaareen suuntautuvan kadun linjauksen osoittaminen vain yhteystarpeena ei ole perusteltua; tien linjausvaihtoehtoja on tutkittu kaavatyön aikana huomioiden alueen luontoarvot ja muut alueelle suunnitellut maankäyttömuodot sekä niiden vaatimat edellytykset. Kadun tarkempi sijainti sekä siltayhteys ja sen tilantarve tarkentuvat asemakaavoitusvaiheessa.

          Kevyen liikenteen pääreitit noudattavat pääsääntöisesti kokoojakatujen linjauksia. Lisäksi reittejä osoitetaan keskeisillä alueilla korttelirakenteen sisään. Keskustasta on lisäksi jatkoyhteys lahden yli ponttonisillan kautta länsipuolen kevyen liikenteen verkkoon, joka jatkuu Tahkolaaksossa etelään. Myös keskustasta pohjoiseen on osoitettu reitti korttelirakenteen sisään.

          Myös ulkoilureittiverkostoa tulee kehittää täydentämään kevyen liikenteen verkostoa. Tällainen kehitettävä ulkoilureitti sijoittuu keskustasta itään ja Tonttutien pohjoispuolelle. Se yhdistää laajan, ympäristöarvoja sisältävän luontoalueen molemmille puolille sijoittuvat asuin- ja loma-asuntokorttelit sekä luo yhteyden keskustasta Tahkolaakson kautta laajemmille virkistysalueille.

          Kevyen liikenteen eritasoratkaisuja osoitetaan liikenteellisesti merkittävien teiden ja merkittävien virkistysreittien risteyskohtiin. Yksi keskeinen alikulku sijoittuu Sääskiniementielle lämpövoimalanpohjoispuolelle. Se mahdollistaa kaava-alueen eteläosan alueiden liittymisen kevyen liikenteen reittien kautta suoraan Tahkolaakson laskettelualueille sekä monipuolistaa alueen ulkoilureittiverkostoa. Lisäksi Tahkolaaksontien kanssa risteävälle ulkoilureitille on osoitettu kevyen liikenteen ylikulku. Alikulkuja osoitetaan rakennettaviksi myösTurusenharjuntien jaKiljusenkalliontien alitse yhdistämään lähiliikuntapaikka joustavasti etelän suuntaan ja mahdollistamaan pääreittien jatkuvuus turvallisuus huomioiden.

          Tahkolaakson ja keskustan välille osoitetaan rakennettavaksi laadukas ja esteetön rantabulevardi, jonka varrelle voi sijoittua myös liiketoimintatiloja yms.

          Keskustan kohdalla Sääskiniementien alittava alikulku poistuu käytöstä Sääskiniementien uuden linjauksen ja keskustan rakentumisen myötä. Keskusta rakentuu kokonaan kävelyalueeksi. Alueen suunnittelussa on huomioitava kävelyalueiden, julkisten ulkotilojen sekä näiden varteen rakennettavien rakennusten julkisivujen yhtenäisyys, tilojen rajaus ja mittakaava. Pysäköinti Tahkon keskustan alueella hoidetaan pääasiassa rakenteellisin ratkaisuin (pysäköintilaitos, kellaripysäköinti ja pysäköintikansiratkaisut).

          Tahkon korotushankkeen yhteydessä esillä olleita raideyhteysvaihtoehtoja on karkeasti tutkittu kaavan laadinnan aikana. Kaava-alueelle ei ole esitetty henkilöraideliikennevarausta tässä yhteydessä. Asia on kuitenkin huomioitu niin, että Tahkolaakson alueen etelälaita on jätetty rakentamattomaksi (VR-1-merkintä), mikä ensivaiheessa palvelee Tahkon virkistyskäyttöä. Kun Tahkovuoren osayleiskaavan selvitysalueelle laaditaan uusi osayleiskaava, on siinä yhteydessä tarpeen tutkia asiaa yksityiskohtaisemmin Tahkon rataliikenteen kehityssuunnan ratkaisemiseksi.

        • Onko osayleiskaavaehdotuksen liikenneratkaisuissa mielestäsi huomioitu riittävästi Tahkon kehittyminen ?
        • SOK, Puustinen Ville
          Uppdaterad:
          7.10.2014
          • Kyllä
        • Kaava-alueen länsipuolella alue jatkuu metsäisenä. Virkistysalueille on osoitettu kesä- ja talvikäyttöön soveltuva ulkoilureittiverkosto, osittain erillisinä johtuen suurista käyttäjämääristä erityisesti sesonkiaikoina ja lajien erilaisista tarpeista.

          Virkistysalueiden pääverkoston toiminnallisia osia ovat uimaranta, venesatama ja lähiliikuntapaikka sekä keskuspuisto muine monipuolisine toimintomahdollisuuksineen. Verkosto täydentyy asemakaavoituksen yhteydessä korttelikohtaisilla lähivirkistysalueilla. Alueen ulkoilureiteiltä on turvattu latuyhteydet matkailualueen keskustasta etelään Nilsiän keskustan suuntaan ja länteen Tahkomäen suuntaan laajemmille retkeilyalueille. Asemakaavoituksessa on Tahkolaaksoon osoitettava paikka ensilumen ladulle. Kaava-alueesta etelään jäävällä alueella on asemakaavan yhteydessä syytä esittää hevosareenan lähistöltäuusi, Sääskiniementien länsipuolelta itäpuolelle ulkoilukäyttöä Syvärin rannan suuntaan ohjaava, helppokulkuinen latuyhteys, joka palvelisi myös kesäaikana ulkoilureittinä.

          Ulkoilureittien jatkuvuus pääteiden risteämiskohdissa on osoitettu hoidettavaksi alikulkujen kautta. Nykyiset, käyttöön jäävät alikulut suunnittelualueen etelälaidalla on mitoitettu latukoneelle sopiviksi.

          Moottorikelkkareitit kulkevat pääosin olevia reittejä myöten, kaava-alueen reunamilla, pääasiassa jäällä. Liikenneturvallisuuden vuoksi moottorikelkkaliikenne on osoitettu keskusta-alueen ulkopuolelle. Kaava-alueelle on osoitettu neljä lähtöaluetta, jonne moottorikelkka siirretään trailerin kyydissä. Tarkemmat reittien paikat täsmentyvät asemakaavoituksessa. Traileripaikkojen osoittaminen alueelta edellyttää myös muita toimenpiteitä.

          Alueelle on varattu mahdollisuus noin metrinlevyisen, muista ulkoilureiteistä erillään pidettävän pohjatun ratsastusreitin rakentamiseen. Reitti on osoitettu osin olemassa oleville poluille ja reiteille. Yhteiskäyttöiset osuudet on syytä jakaa vuoden aikojen mukaan eri käyttäjäryhmille. Muutamissa kohdissa reitti risteää ulkoilureitin kanssa. Alikulkujen mitoituksessa on huomioitava ratsukon tilantarve.

          Pääsy lähirannoille ja niiden käyttö virkistykseen on turvattu osayleiskaavassa useammasta kohdasta, kuitenkin toimintoja keskittäen alueen muodosta ja olevasta rakenteesta johtuen. Virkistysalueiden kautta Syvärin rannalle pääsee Tahkolahdelta, keskuspuiston alueelta sekä alueen pohjois- ja eteläpäässä venevalkamiksi/- satamiksi tarkoitetuilta LV-alueilta sekä uimarannan että ulkoilureitin rantaosuudelta.

          VL-1-alueiden suunnittelussa tulee pyrkiä mahdollisimman yhtenäisten ja mahdollisuuksien mukaan myös mahdollisimman esteettömien virkistysreittien aikaansaamiseen sekä kiinnittää erityistä huomiota ympäristön laadun säilymiseen hyvänä. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen luonnon kulutuskestävyyteen ja ulkoilun ohjaamiseen. Alueelle suositellaan laadittavaksi yksityiskohtainen käyttö- ja hoitosuunnitelma, jossa osoitetaan eri virkistystoimintoja varten tarpeelliset alueet ja ulkoilureitit sekä annetaan ohjeet metsien hoidosta. Käyttö- ja hoitosuunnitelmaa ei ole tarpeen lisätä kaavamääräyksiin, koska kyseessä on lukuisten omistajien hallussa oleva yksityinen maa, jolla virkistyskäyttöä ohjataan reiteille.

          Rantaraitin rakentamistapa ja muut suunnittelussa huomioitavat seikat tutkitaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä.

          VR-1-alueen suunnittelussa on virkistys- ja luontoarvojen säilyttämisen vuoksi erityisesti kiinnitettävä huomiota metsien käsittelyn periaatteisiin sekä polku- ja reittiverkoston sijoittumiseen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen säilymiseen hiljaisena siten, että melua tuottaviareitistöjä ei alueelle suunnata.

          Tahkon kehittämissuunnitelma 2030 visioi, että Tahkolahdesta ja sen ympäristöstä kehitetään kesäajan ”olohuone” alueen asukkaille ja matkailijoille Tahkon ja keskusta-alueen ympärivuotisuuden vahvistamiseksi.  Tahkolahden pohjukan alueelle on tarve rakentaa ympärivuotiseen käyttöön soveltuva korkeatasoinen rantareitti, joka toimisi myös Tahkolaakson ja keskustan välisenä kevyen liikenteen yhteytenä. Ponttonisilta mahdollistaa myös lenkkimäisen yhteyden muodostumisen. Rantareitin rakentamisen seurauksena keskustaan tuleva latuyhteys voidaan erottaa omaksi reitiksi, mikä on alueen käyttäjien turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta ensisijaisen tärkeää. Ranta-alueella samanaikaisen viheralueiden suunnittelun ja hoidon avulla luodaan korkeatasoista ja kulutusta kestävää matkailuympäristöä.

          Kaavatyön yhteydessä tehdyissä tarkasteluissa on käynyt ilmi, että rakenteesta ja käytettävissä olevasta tilasta johtuen on ranta-alueen jatkokäytettävyyden ehtona se, että Tahkolahden pohjukan vesialuetta otetaan käyttöön laajentamalla sitä vesialueen suuntaan. Kaavaselostuksessa kartassa 11 esitetty mahdollinen täyttöalue on yleispiirteinen; rannan mahdollinen täyttöala ja rakenneratkaisut tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Vesialueen täyttö edellyttää huolellista suunnittelua lahden pohjanmuodoista ja sekä Huutavanholmasta että rinteiltä mahdollisesti valuvan veden vuoksi. Suunnittelun yhteydessä tulee arvioida myös ratkaisujen mahdolliset vaikutukset mm. veden virtauksiin. Lahden länsirannalla on erityisesti huomioitava rinnealueiden käytettävyyden turvaaminen.

          Kaavassa on mahdollistettu ydinkeskustan aluetta tukevien liike-, toimisto-, palvelu- ja majoitustoimintojen toteuttaminen laiturirakentein tai veden päälle kelluvin ratkaisuin.  Alueen suunnittelussa on huomioitava kävelyalueet ja julkiset ulkotilat, sekä mahdollistettava myös vapaa pääsy rantaan.

          Kaavassa on mahdollistettu Tahkolahden ranta-alueen toimiminen tulevaisuudessa Tahkon kesäajan vesistöihin tukeutuvien palveluiden päätukikohtana, jossa olisi tarjolla satamapalveluja, veneiden ja kanoottien vuokrauspalveluja sekä ohjelmapalveluja. Kaavassa on myös mahdollistettu Tahkolahden alueelle keskitettävät muut keskeiset kesäajan palvelut (mm. uimaranta) sekä uusien,innovatiivistenkin  aktiviteettien sijoittumismahdollisuus.

          Vapaan rannan määrä on pitkälti määräytynyt jo aiemman kaavoitustyön yhteydessä. Tämän kaavatyön yhteydessä on huomioitu meneillään oleva asemakaavoitus ja sen vuoksi supistuva vapaan rannan määräRA-alueella golf-kentän itäpuolella. Golf-toiminta rajaa turvallisuussyistä golf-kentän itäisen ranta-alueen vapaan rantakäytön ulkopuolelle.

          Asemakaavoittamattomalla alueella yli puolet rantaviivasta on osoitettu MU-3- jaluo-merkinnällä. Keskuspuiston ja C-7-alueen kaavoittaminen mahdollistaa jatkossakin rannan yleisen käytön ja vesistön hyödyntämisen monipuolisemmin erityisesti kesäkauden matkailua vahvistaen.

          Kaavassa on osoitettu kolme uimista mahdollistavaa kohtaa: Tahkolahdelle yksi uimaranta-alue (VV), Suurisaareen menevän katuyhteyden päähän uimapaikkavaraus ja lisäksi on mahdollistettu uimarantatoimintojen sijoittuminen myös VU-3-alueen itälaidalle keskuspuistoon. Tahkolahden VV-alueella sallitaan toimitilarakentamista nykyisen asemakaava asettamista lähtökohdista.

          Tahko Golfin Old Course-kenttä on puistomainen ja pelaajaystävällinen sekä maisemiltaan yksi Suomen kauneimmista. Se on suunniteltu luonnon ehdoilla, olemassa olevan maaston muotoja hyödyntäen ja ympäröivä vesistö huomioiden. Vaikka kentän väylät kulkevat melko lähekkäin ja siirtymät väylältä toiselle ovat lyhyitä, on kenttä turvallinen niin pelaajille kuin sen ympärillä sijaitseville lomarakennusten omistajillekin. Golfkenttäalueen välittömään läheisyyteen on sijoitettu lisäksi huoltorakennus, klubitalo ja harjoitusalue sekä näitä palvelevat paikoitusalueet. Tahko Golf Club on käynyt omissa suunnitelmissaan läpi omistamansa alueen tehostamista ja mahdollista lisärakentamista sellaisille alueille, joilla sille ei ole käyttöä. Tämä on johtanut kahteen hankkeeseen, joista toinen käsittää kaavamuutoshakemuksen kentän itäpuolella, Valkamalahdentien varrella korttelissa 210. Toinen hanke koskee kentän länsipuolen harjoitusalueen vieressä sijaitsevan kaavoitetun alueen mahdollista laajentamista esim. lomarakentamista ajatellen.  Muita rakentamishankkeita tai alueen tehostamissuunnitelmia ei voida pitää tällä hetkellä mahdollisena vaarantamatta nykyisen kentän toimivuutta ja pelaajien viihtyvyyttä, joilla taataan Tahkon keskeisimmän kesäaktiviteetin vetovoima myös tulevaisuudessa.

          Tahkonlahdentien yli merkittyä viheryhteyskäytävää on tutkittu tarkemmin kaavatyön yhteydessä. Mitat tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Tahkonlahdentien viheryhteyskäytävän rajauksessa on huomioitu erityisesti lähialueen luontoarvot; kasvillisuus, noro sekä liito-oravan elinalueet. Ulkoilureitin sijoittumiseen on myös vaikuttanut alueen maaperä, alueella jo oleva latu/ulkoilureitti sekä alueen muiden tulevaisuudessa mahdollisten ulkoilureittien ja niihin liittyvien Sääskiniementien alikulkujen sijoittuminen. Rajauksessa on huomioitu myös Tahkolahdenkujan pohjoispuolelle rajautuva Tahkon kehittymisen kannalta merkittävä, alueen toiminnan monipuolistamiseen ja ympärivuotiseen toimintaa liittyvä hanke.

        • Onko osayleiskaavaehdotuksessa huomioitu riittävän monipuolisesti virkistysalueiden eri käyttäjäryhmät ?
        • SOK, Puustinen Ville
          Uppdaterad:
          7.10.2014
          • Kyllä
        • Onko osayleiskaavaehdotuksessa huomiotu riittävän monipuolisesti eri vuodenajat ?
        • SOK, Puustinen Ville
          Uppdaterad:
          7.10.2014
          • Ei
        • Puustilan maatilan tilakeskukselle on turvattu säilymisedellytykset palveluiden korttelialue P-merkinnällä. Merkintä mahdollistaa Tahkon palveluiden monipuolistamisen.

          Osayleiskaavassa muita huomioonotettuja paikallisia erityispiirteitä ja -kohteita ovat mm. liito-orava, paikallisesti arvokkaat kasvillisuusalueet, metsäiset selänteet ja vesistönäkymät. Alueen tärkeimmät näkymät perustuvat avoimiin vesistönäkymiin, joita on säilytetty Tahkolaaksossa.

          Paikallisesti arvokkaimmat luonto- ja kasvillisuuskohteet on otettu huomioon merkitsemällä neluo-merkinnällä luonnon moninaisuuden kannalta erityisen tärkeinä alueina. Näitä alueita edustavat mm. Syväriin johtavien norojen ympäristöt, liito-oravan elinalueet sekä valtakunnallisesti tärkeät elinympäristöt. Virkistysreittien linjauksessa on huomioitava alueiden luontoarvojen säilyminen erityisesti puronvarsilehdoissa. Asemakaavassa tulee osoittaa säilytettävää puustoa myös loma-asunto- ja pientalotonttien yhteydessä AP-2-alueella. Kaavassa liito-oravan elin- ja siirtymäalueita on huomioitu säilyttämällä myös laajempia luontokokonaisuuksia ja siirtymälinjoja. 

          Rakentamisalueiden rajauksia on tarkasteltu suhteessa aiemmin tehtyihin ja uusiin lajikartoituksiin. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja on pyritty säilyttämään ja rajaamaan rakentamisalueet niin, etteivät ne merkittävästi heikennä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liito-oravan mahdollinen elinpiiri huomioidaan tarkemmin asemakaavoitusvaiheessa.

          RA; rakentamisalueilla on päällekkäisyyksiä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen kanssa Karsikkoniemessä sekä Tonttutien ja Kasukkatien täydennysrakentamiskortteleiden rajoilla muutaman tontin osalla. Elinalueet huomioidaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Asemakaavoittamattoman alueenRA-alueella oleva lehto (kasvillisuuskartoituksessa numerolla 37), alueella oleva noro sekä liito-oravan elinalue on kaavassa otettu huomioon täsmennetyillä aluerajauksilla jaluo-merkinnällä.

          AP-2; alueen sisällä on pienimuotoinen liito-oravan elinalue, jossa puusto tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää tonttien reunoilla ja mahdollistaa sen vaiheittainen uusiminen. Yksityiskohdat tarkentuvat yksityiskohtaisessa suunnittelussa.

          C-5; alueella on liito-oravan elinaluetta; huomioidaan asemakaavassa tonttipuuston mahdollisena säilyttämisenä tai siirtymäyhteyden luomisena (puukujanteet). Yksityiskohdat tarkentuvat yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Elinalueen sijainnin ja sen hajanaisuuden vuoksi kaavassa ei ole osoitettuluo-merkintää. Elinalueen merkittävimmät kolopuut sijaitsevat Tahkolahden länsirannalla, joka on kaavassa osoitettu VL-1-merkinnällä.  Lisäksi C-5 ja vanhan mökkikylänRA/RM-alueen rajalla on liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöaluetta, joka on syytä huomioida asemakaavoitusvaiheessa.

          C-6; alueen eteläreunalla, osittain kaavoitetun rakentamisalueen kanssa päällekkäin on liito-oravan elinalue, jossa puusto tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää ja mahdollistaa sen vaiheittainen uusiminen. Lajin esiintymistä alueella on syytä seurata. Yksityiskohdat tarkentuvat yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Keskustan itäpuolista VU-3-aluetta kehitetään hoitotoimin ja muilla toimenpiteillä liito-oravan elinolosuhteita tukevaan suuntaan.

          Tahkolaakson P-alue: Kyseessä on Tahkon olevien rinteiden kehittymisen kannalta merkittävä alue.  Asemakaavassa s-1-merkinnällä oleva ja yleiskaavassa P-merkinnällä esitetty alue Tahkon rinteiden eteläpuolella on muuntunut. Uusimmissa ja tarkemmissa kartoituksissa liito-oravan elinalueen raja on selkeämmin rajattavissa. Alueen eteläiseen osaan, avohakkuuaukean reunaan ja luonnonsuojelualueen viereen rajautuu liito-oravan elinalue, jossa puusto tulee säilyttää ja mahdollistaa sen vaiheittainen uusiminen. Rakentamisalueen rajaus ja rakentamisen lopullinen määrä ratkaistaan asemakaavoitusvaiheessa.

          Tahkolaakson VU-2-alue: Kyseessä on Tahkon olevien rinteiden kehittymisen kannalta merkittävä alue; sille tulee voida sijoittaa Tahkolaakson jo rakennetuilta pysäköintialueilta rinteille johtava tuolihissi ja alueelle laskettelurinteistä palaava kapeampi, siirtymää palveleva laskettelu-ura, ei laajoja laskettelurinteitä. Asemakaavassa alueella ei ole suojelumerkintää. Yleiskaavassa VU-2-merkinnällä esitetty alue Tahkon rinteiden eteläpuolella on muuntunut eteläisimmältä kulmaltaan. Uusimmissa ja tarkemmissa kartoituksissa liito-oravan elinalueen raja on selkeämmin rajattavissa. Alueen eteläiseen osaan, avohakkuuaukean reunaan rajautuu liito-oravan elinalue, jossa puusto tulee säilyttää. Maanalaisten tilojen toteuttaminen on mahdollistettu kaavassa ma-merkinnällä. Rakentamisalueen rajaus ja rakentamisen lopullinen määrä ratkaistaan asemakaavoitusvaiheessa.

          Tahkolaakson VR-1-alue: Kyseessä on Tahkon olevien rinteiden kokonaisuuden kannalta merkittävä alue. Asemakaavassa alueella on m-1-merkintä, joka mahdollistaa alueelle ulkoilureittien ja kapeiden yhteysreittien rakentamisen. Yleiskaavassa VR-1-merkinnällä esitetty alue Tahkon rinteiden eteläpuolella on muuntunut itäiseltä osaltaan. Uusimmissa ja tarkemmissa kartoituksissa alueella ei ole ollut liito-oravan keskeisintä elinaluetta. Alueen kaakkoisimpaan kulmaan, avohakkuuaukean reunaan rajautuu liito-oravan elinalue, jossa puusto tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää ja mahdollistaa sen vaiheittainen uusiminen. Maanalaisten tilojen toteuttaminen on mahdollistettu kaavassama-merkinnällä alueen itäiselle laidalle. Rakentamisalueen rajaus ja rakentamisen lopullinen määrä ratkaistaan asemakaavoitusvaiheessa.

          MU-3-alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ympäristöarvoja ja ulkoilukäyttöä. Alueella on olemassa oleva vanha tilustie, joka ohjaa kulkua ja pintavesien valuntaa alueella.

          Kaava-alue rajautuu Huutavanholman Natura- ja luonnonsuojelualueeseen länsipuoliselta osalta. Pääosa kaava-alueen virkistysreiteistä on osoitettu viheralueille Natura-alueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta luonnonsuojelualueen itäistä osaa, jonka reunaa pitkin virkistysreitti on osoitettu kulkemaan jo olevaa ulkoilureittiä pitkin. Asukkaiden ulkoilukäytön vaikutus Natura-alueeseen on vähäinen. Kaavaratkaisu ei heikennä merkittävästiHuutavanholman Natura-alueen luonnonarvoja. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely Natura-alueeseen on tarpeeton.

          Lähivirkistysalueisiin VL-1, urheilu- ja virkistyspalveluiden alueisiin (VU-1, VU-2 ja VU-3), retkeilyalueeseen VR-1 ja MU-3-alueeseen liittyy kaavamääräys, joka koskee MRL 128 §:n mukaista toimenpiderajoitusta.

          VU-1-alue ottaa huomioon olevan golfkenttäalueen. Alueelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, joka palvelee ainoastaan talvikäyttöä.

          VU-2-alueelle mahdollistetaan toinen rinnehissi, joka mahdollistaa laskijoille joustavan siirtymisen läheisiltä Tahkolahden pysäköintialueilta.

          VU-3-aluetta kehitetään toimenpiteillä liito-oravan elinolosuhteita tukevaksi.

           

        • Onko osayleiskaavaehdotuksessa huomioitu alueen luonto riittävällä tarkkuudella ?
        • SOK, Puustinen Ville
          Uppdaterad:
          7.10.2014
          • Kyllä
        • Osayleiskaava-alueesta kaukolämmön piiriin on kohtuullisin kustannuksin otettavissa vain keskeisimmät alueet.

          Energia- ja teknisen huollon aluevaraukset (EN): Keskustan itäpuolella olevaanEN-kortteliin osoitetaan sijoitusmahdollisuus noin 1500 m² kokoiselle tontille Savon Voima Oyj:n kaukolämmön varalämpökeskusta varten. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelle sijoitettavien rakennusten ja rakenteiden sopeutuminen kaupunkikuvaan (sekä alueen käytöstä aiheutuvan liikenteen järjestäminen siten, ettei siitä aiheudu häiriötä asuinalueille).

          Varalämpökeskus on pienimuotoinen ja se sijoittuu ydinkeskustan reunamalle. Varalämpökeskuksen rakentaminen mahdollistaa Tahkon keskustan häiriöttömän ja keskitetyn lämmöntuotannon energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Lämpökeskuksen sijainti on tarkkaan suunniteltu.  Kyseessä on rakenteen sisään syntyvä pieni yksikkö. Kaukolämpöverkoston lisärakentaminen vähäisessä toiminnassa olevaa varalämpökeskusta varten ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää ja lämpökeskuksen olisi oltava sijoitettavissa olemassa olevan verkoston äärelle. Tahkon osayleiskaavan laadinnan yhteydessä Savon Voima on tehnyt selvityksiä vaihtoehtoisista ulkoverhousmahdollisuuksista, joiden avulla lämpökeskus saataisiin vallitsevaan ympäristöön sopeutuvaksi, lämpökeskuksen täysin ”huomaamaton” rakentaminen on haasteellista. Piipun pituus määräytyy voimassaolevan lainsäädännön ympäristönsuojelumääräyksien perusteella ja piippu on mitoitettava siten, ettei lämpökeskus aiheuta käytössä ollessaan mahdollisia savukaasupainaumia alueen ympäröivistä maastonmuodoista johtuen. Piipulle on mahdollista suunnitella tietyin rajoituksin myös muuta hyötykäyttöä, esimerkiksi mainostilana. Lämpökeskuksen muut rakennustekniset yksityiskohdat ratkaistaan rakennuslupavaiheessa huomioiden vallitsevat rakentamis- ja turvallisuusmääräykset. Liikuntapuiston käytettävyyteen tai viihtyisyyteen varalämpökeskuksen sijoittuminen ei vaikuta.  

          Alueella oleva pien- ja keskijänniteverkko täydentyy ja osin uusiutuu uuden kaavarakenteen mukaan. Keskeisillä alueilla pyritään sähköverkko kaapeloimaan, reunaosilla tulee mahdollisesti olemaan ilmajohtoja.

          Alueen taloudet liittyvät pääsääntöisesti kaupungin vesijohto- ja viemäriverkkoon. Vesijohdon verkostopaine on riittävä. Viemäröinti suunnataan alueelle jo toteutettuun verkkoon ja edelleen Nilsiän keskustan puhdistamolle.  Ranta-alueilla varaudutaan kiinteistökohtaisiin jätevesien pumppauksiin.

          Ranta-alueiden tulvakorkeus Syvärin rannalla on +97,4mpy.  Alueille jätetään riittävät tulvareitit rankkasateiden varalta. Hulevesien mukana tuleva ravinnekuormitus purkuvesistöihin tulee minimoida. Hulevesikuorma on suurin alueen rakennusvaiheessa. Tällöin tulee hulevesien kiintoaines laskeuttaa ennen vesien laskemista Syväriin. Hulevesiasiat tutkitaan asemakaavoitusvaiheessa.

          Tahkon alueen rakentamisen yhteydessä syntyviä kivimaa-aineksia voidaan sijoittaa Tahkolahden pohjukkaa kiertävän ja korkealaatuiseksi ajatellun rantaraitin rakenteisiin. 

        • Huomioiko osayleiskaavaehdotus alueen yhdyskuntatekniikan kehittymisen riittävällä tarkkuudella ?
        • SOK, Puustinen Ville
          Uppdaterad:
          7.10.2014
          • Kyllä