• Remissinstanser: 6
    Lausunnonantajan lausunto
      • Mitä mieltä olette asetusluonnoksesta?
      • Hassi Laura, Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat
        Uppdaterad:
        23.12.2019
        • Kannatamme esitystä osittain
      • Suomen Kiinteistöliitto ry, Hiltunen Harri
        Uppdaterad:
        23.12.2019
        • Kannatamme esitystä osittain
      • Green Building Council Finland
        Uppdaterad:
        20.12.2019
        • Kannatamme esitystä osittain
      • Suomen opiskelija-asunnot SOA ry
        Uppdaterad:
        20.12.2019
        • Kannatamme esitystä osittain
      • Valtiokonttori
        Uppdaterad:
        18.12.2019
        • Kannatamme esitystä pääosin tai kokonaan, taikka meillä ei ole esityksestä huomautettavaa
      • Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
        Uppdaterad:
        17.12.2019
        • Kannatamme esitystä osittain
      • Näkemyksenne avustuksen enimmäisprosentin nostosta ja sen ehdoista
      • Hassi Laura, Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat
        Uppdaterad:
        23.12.2019
        • Kuntaliitto kannattaa avustuksen enimmäisprosentin nostamista 90 prosenttiin. Esityksen mukaan YM seuraa purkuavustusvaltuuden (8 M € vuonna 2020) riittävyyttä. Kolmen vuoden lisävaltuus, joka mahdollistaa avustuksen nostamisen erityisperustein 90 prosenttiin on käytännössä kokeilu, jonka tuloksista/vaikutuksista on määräajan päätyttyä aihetta käydä julkista keskustelua. Nykytilanteen valossa ei ole mitään syytä olettaa, etteikö tarve aravakannan purkamiselle lisäänny jatkossa. Siten myös tukitoimia tultaneen tarvitsemaan yhä laajemmin.
      • Suomen Kiinteistöliitto ry, Hiltunen Harri
        Uppdaterad:
        23.12.2019
        • Purkuavustuksen prosentuaalisen enimmäismäärän korottaminen 70 prosentista 90 prosenttiin on kannatettava uudistus. Avustuksen myöntöedellytyksiä tulisi kuitenkin muuttaa siten, että avustuksen voisi saada lainoituskohdekohtaisesti, jos Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on myöntänyt kohteelle purkuluvan ja kohteen purkamisesta aiheutuvat kustannukset voisivat heikentää omistajayhteisön kantokykyä tai aiheuttaa vuokrankorotustarpeen saman omistajan muissa vuokra-asuntokohteissa. Purettavat vuokratalokohteet sijaitsevat pääasiassa alueilla, joilla ei aina ole toimivia rakennuksien purkujätteiden kierrätysmarkkinoita. Kierrätysmateriaalien kuljettaminen kauempana hyödynnettäväksi on harvoin taloudellista tai ympäristön-tavoitteiden kannalta järkevää. Purkuavustuksen tulisi kattaa jäteveroista ja jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle aiheuttavat kustannukset niiden purkujätteiden osalta joiden kierrätys-käsittelyä ei ole asianomaisessa kunnassa järjestetty tai joita ei voida kierrättää.
      • Green Building Council Finland
        Uppdaterad:
        20.12.2019
        • -
      • Suomen opiskelija-asunnot SOA ry
        Uppdaterad:
        20.12.2019
        • SOAn näkemyksen mukaan esitetty purkuavustuksen enimmäisprosentin määräaikainen korotus on perusteltu. Väestön väheneminen on monella paikkakunnalla ajanut aravalainoilla rakennetun asuntokannan omistajat vakaviin talousvaikeuksiin. Kun asuntokysyntä alueella vähenee ja asuntokannan vajaakäyttöaste kasvaa, ylimääräisen kapasiteetin purkaminen on usein ainoa perusteltu ratkaisu. Kohteiden myyminen erittäin halvalla tai luovuttaminen ilman korvausta kolmannelle osapuolelle – jos ostaja tai vastaanottaja ylipäänsä löytyy – voi johtaa ketjureaktioon, jossa alueen markkinavuokra laskee merkittävästi alle omakustannustason. Tällaisen kierteen seurauksena vajaakäyttö siirtyisi aina takaisin arava- ja korkotukilainoitettuihin ja omakustannushinnoiteltuihin kohteisiin ja lopputuloksena olisi hallitsematon konkurssi. Valtion luotto- ja takaustappioiden minimoimiseksi lakien ja asetusten on mahdollistettava riittävät sopeutustoimet yhteisöjen tervehdyttämiseksi. Esitetty purkuavustuksen määräaikainen korotus lisäisi näitä toimintamahdollisuuksia erityisen vaikeissa tilanteissa. Vajaakäyttöongelma korostuu alueilla, joissa hitaasti taantuvan väestökehityksen lisäksi asuntokysyntä on laskenut nopeasti ja ennakoimattomasti muiden päätösten seurauksena. Tällaista on seurannut oppilaitosten kampusratkaisuista, mutta vastaavaa voi myös seurata esimerkiksi merkittävien työnantajien päätöksistä. Näiden tilanteiden ratkomista edesauttoi merkittävästi vuoden 2018 lopussa hyväksytty aravalainakantaan kohdistuvien valtion taloudellisten tukitoimenpiteiden kehittämisen lainsäädäntökokonaisuus, joka korotti akordien enimmäismäärää. Koska näissä tilanteissa voidaan joutua purkamaan merkittävä osa asuntokannasta lyhyellä ajanjaksolla, purkukustannusten vaikutus yhteisöjen taloudelliseen asemaan on merkittävä. Siksi nyt esitetty purkuavustuksen määräaikainen korottaminen on perusteltua etenkin näiden tilanteiden ratkaisemiseksi. SOA näkee lähtökohtaisesti määräaikaisen korotuksen perustelluksi. Määräaikainen korotus voi houkutella omistajayhteisöjä ratkomaan asuntokantansa vajaakäyttöongelmia silloin, kun ne ovat vielä ratkottavissa. Määräaikaisuus voi siis toimia kannustimena. Määräaikaisuus on myös perusteltua pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjatun purkuavustusten ja -akordien myöntövaltuuden määräaikaisen korotuksen vuoksi. Vaikka määräaikaisuus on sinällään perusteltua, jatkossakin voi tulla äkillisiä ja ennakoimattomia asuntokysynnän muutoksia. Siksi asetukseen olisi perusteltua sisällyttää pysyvästi voimassa oleva korotus, joka on rajattu vain ennakoimattomiin tilanteisiin. Tämä parantaisi Valtiokonttorin edellytyksiä minimoida valtion kokonaistappiot ennakoimattomissa tilanteissa. SOA esittää, että tällainen rajattu korotus lisätään uutena pykälänä: ”4 b § Edellä 4 §:ssä säädetystä poiketen avustusta voidaan myöntää enintään 90 prosenttia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymistä talon purkamisesta aiheutuvista kohtuullisista kokonaiskustannuksista, jos lainansaaja on huomattavissa ja pitkäaikaisissa taloudellisissa vaikeuksissa, jotka johtuvat alueen asuntomarkkinatilanteessa, väestökehityksessä ja muissa lainansaajan toimintaan vaikuttavissa seikoissa tapahtuneista ennakoimattomista muutoksista.”
      • Valtiokonttori
        Uppdaterad:
        18.12.2019
        • Esityksen mukaisen ehdotettavan avustuksen enimmäismäärän korotuksen tarkoituksena olisi tukea erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla olevien vuokrataloyhteisöjen taloudellisia vaikeuksia. Aravavuokratalojen omistajien taloudellisten vaikeuksien ennaltaehkäiseminen pienentäisi myös valtion luotto-tappioriskiä. Aravavuokrataloja omistavien yhteisöjen mahdollisuuksia sopeuttaa vuokra-asuntokantaansa vähentyneeseen kysyntään paremmin soveltuviksi on kannatettavaa.
      • Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
        Uppdaterad:
        17.12.2019
        • Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät - KOVA ry kannattaa purkuavustuksen enimmäisprosentin nostoa 90 prosenttiin. KOVA pitää hyvänä, että korkeammalla avustusprosentilla pyritään mahdollistamaan purkaminen väestöltään vähenevissä kunnissa ja edistämään vuokrataloyhteisöjen talouden tervehdyttämistä. Purkuavustuksen korotus kohdistuu oikein ja mahdollistaa purkamisen paremmin myös niille vuokrataloyhteisöille, joille 70 prosentin avustus ei ole ollut riittävä. KOVA katsoo kuitenkin, ettei 70 prosentin purkuavustusta tällä hetkellä mahdollisteta kaikille sitä perustellusti tarvitseville vuokrataloyhteisöille. (Katso lausunnon kohta Muut kommentit).
      • Näkemyksenne uudesta ehdosta tehdä purkukartoitus
      • Hassi Laura, Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat
        Uppdaterad:
        23.12.2019
        • Rakennusten purkumateriaalin kierrätysosuuden kasvattaminen on tärkeä yleinen tavoite, ja purkumahdollisuuksien kartoittaminen tärkeää myös aravataloja purettaessa. Purku-urakan ja siihen liittyvän purkukartoituksen toimivimman mallin edellytykset nykyisillä kierrätysmarkkinoilla eivät ole Kuntaliiton osaamisaluetta. Liitto pitää kuitenkin tärkeänä, että purkukartoituksen laatiminen saadaan avustuksen piiriin tavalla, joka ei lisää vuokrataloyhtiön purkukustannuksia, joita avustuksella pyritään alentamaan.
      • Suomen Kiinteistöliitto ry, Hiltunen Harri
        Uppdaterad:
        23.12.2019
        • Vaatimus selvityksestä purkujätteen hyödyntämisestä jo hakuvaiheessa on ongelmallinen, koska usein lopullinen purkujätteen käyttö selviää vasta toteutusvaiheessa urakoitsijan tekemistä valinnoista riippuen. Tällainen jo ennakkoon hakuvaiheessa esitetty selvitys jäisi kovin ylimalkaiseksi ja siten melko arvottomaksi. Toiminnan kannalta olisi parempi, jos tällaisen hyväksyttävän selvityksen esittäminen olisi ehtona avustuksen maksatukselle. Purkamisen ympäristövaikutuksien arviointi (purkukartoitus, purkumateriaaliselvitys ja haitta-ainekartoitus) ovat vakiintuneita käytäntöjä. Sen sijaa kiertotalouden ja kierrättämisen kanssa on edelleen ongelmia. Mikäli rakennusmateriaalien kierrättämiseen ei saada jo projektin tarjouspyyntövaiheessa kumppaneita (purkumateriaalin ohjaaminen uudelleen käyttäjille) rajoittuu purku-urakan tarjoajien määrä merkittävästi, mikä nostaa purku-urakan hintaa huomattavasti.
      • Green Building Council Finland
        Uppdaterad:
        20.12.2019
        • Purkukartoituksen vaatiminen valtion tukemissa purkuhankkeissa on kannatettavaa. Asetusluonnoksen tekstissä ei kuitenkaan tällaisenaan yksilöidä millainen kartoituksen tulee olla tai mitä sen tuloksena tulee saavuttaa. Sanamuoto ”selvitys purkujätteen hyödyntämisestä” on varsin lavea, eikä löyhästi tulkittuna vaadi välttämättä normaalia purkulupaan verrattuna laajempia toimia. Ehdotamme asetusta täydennettäväksi tarkemmalla kuvauksella vaadittavan purkukatselmuksen laajuudesta ja sisällöstä, jotta voidaan varmistaa selvityksen hyödyllisyys kiertotalouden edistämiseksi. Momentin 3§ lisäys mahdollisista ehdoista purkujätteen hyödyntämiseksi on hyvä. Tällä voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa velvoittaa erityisiin toimiin kiertotalouden toteuttamiseksi.
      • Suomen opiskelija-asunnot SOA ry
        Uppdaterad:
        20.12.2019
        • Niin ympäristö- ja kuin kustannusnäkökulmasta purettavan materiaalin mahdollisimman laaja uudelleenkäyttö on perusteltua. Jo nykyisin purkuavustus kannustaa etsimään materiaalille uusia käyttötarkoituksia, sillä ”avustusta ei voida myöntää jäteveroista tai jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle aiheutuvien kustannusten kattamiseen.” Selvitys purkujätteen hyödyntämisestä voi edistää uusien käyttötarkoitusten löytymistä ja vähentää jätteen määrää ja siten jätekustannuksia. Sen sijaan tämän nojalla ei tule aiheuttaa kohtuuttomia ylimääräisiä kustannuksia. Purkujätteen hyödyntämisselvityksen edellyttäminen ei saa johtaa ylimääräisen ulkopuolisen konsultin palkkaamiseen, vaan se on voitava teettää purku-urakoitsijalla. Siksi on perusteltua, että asetuksen perustelumuistion mukaan kartoitus tulisi toimittaa vasta viimeistään maksatusvaiheessa. Purkuavustuksen edellytyksenä on, että ”avustus on vuokratalon omistajayhteisön talouden tervehdyttämiseksi tai taloudellisten vaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi tarpeen purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen”. Se on siis tarkoitettu yhteisöille, joilla on jo taloudellisia vaikeuksia tai sellaisia on näköpiirissä. Siksi ylimääräiset kustannukset olisivat vastoin purkuavustuksen tarkoitusta. Asetusluonnoksessa ehdotetaan, että ”Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi asettaa avustuspäätöksessä ehtoja purkujätteen hyödyntämisestä.” SOAn näkemyksen mukaan oikeus asettaa ehtoja voi olla tarpeen, mutta niiden on pitäydyttävä kohtuudessa ja oltava toteuttamiskelpoisia. Ehdot eivät saa olla sellaisia, että ne estävät tai vähentävät purkuavustuksen käyttöä tilanteissa, joissa se muuten olisi tarpeen. Purkumateriaalien hyödyntämismahdollisuudet eivät välttämättä ole arvioitavissa ennen purkua tai aiemmin tehty selvitys voi osoittautua virheelliseksi purkamisen aikana kertyvän tiedon myötä. Esimerkiksi ennen purkamista ei välttämättä voida olla varmoja, ovatko tietyt materiaalit – esimerkiksi sandwich-elementin eristeet ja betoniosat – riittävästi erotettavissa toisistaan tai saako tietyt rakennusosat ehjinä irti. Siksi asetetut ehdot eivät saa olla ehdottomia. SOA esittää, että asetukseen täsmennetään: ”Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi asettaa avustuspäätöksessä kohtuullisia ehtoja purkujätteen hyödyntämisestä.” Lisäksi asetuksen perustelumuistiossa tulisi täsmentää, että ehdot on laadittava ehdollisiksi niin, etteivät ne estä purkuavustuksen saamista, jos purku-urakan aikana ennakkoarviot materiaalien hyödynnettävyydestä osoittautuvat virheellisiksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi ehtojen kirjaamista juurikin siihen muotoon – mahdollisuuksien mukaan – kuin asetusluonnoksen perustelumuistion esimerkeissä on esitetty.
      • Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
        Uppdaterad:
        17.12.2019
        • KOVA tukee rakentamisen kiertotalouden edistämistä ja pitää vaatimusta selvitystä purkujätteen hyödyntämisestä sinänsä hyvänä. KOVA huomauttaa, että vaatimus selvityksestä purkujätteen hyödyntämisestä ja avustuspäätöksen ehdot purkujätteen hyödyntämiselle toimivat parhaiten kokonaisuutena, jossa olennaisena osana on myös purkukartoituksen kustannusten kuuluminen purkuhankkeen avustettaviin kokonaiskustannuksiin. Avustus purkukartoituksen laatimiseen kannustaa vuokrataloyhteisöjä hyvin laaditun selvityksen tekemiseen ja mahdollisimman korkeaan purkujätteen kierrätysasteeseen, koska avustusta ei voi saada jäteveroista tai jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle aiheutuviin kustannuksiin. Muistioluonnoksessa todetaan, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) voisi avustaa purkukartoituksen toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia. KOVA kannattaa purkukartoituksen kustannusten ottamista avustuksen piiriin. Asetustekstiin olisi kuitenkin lisättävä selkeä maininta, että purkamisesta aiheutuvien kustannusten lisäksi avustuksella voidaan kattaa vaadittavan selvityksen laatiminen purkujätteen hyödyntämisestä. Muistiossa on jo määritelty, millainen selvityksen tulee olla; hakijan tulisi tehdä purkukartoitus ympäristöministeriön purkukartoitusoppaan (2019:30) mukaisena. Purkukartoituksen tulisi kattaa sekä haitta-ainekartoitus ja -tutkimus että purkumateriaaliselvitys. KOVA katsoo, että koska vaadittavalle selvitykselle purkujätteen hyödyntämisestä on jo asetettu sisältövaatimuksia, purkukartoitusoppaan vaatimukset täyttävä selvitys olisi sellaisenaan hyväksyttävissä purkuhankkeen avustettaviin kustannuksiin. Edellä olevan perusteella KOVA ehdottaa, että asetuksen 4 §:ään lisätään seuraava virke: Avustusta voidaan kuitenkin myöntää tuen edellytyksenä olevan selvityksen laatimiseen purkujätteen hyödyntämisestä. Lisäksi asetusluonnoksessa esitetään lisättäväksi 3 §:ään uusi 3 momentti, jonka mukaan ARA voi asettaa avustuspäätöksessä ehtoja purkujätteen hyödyntämisestä. Muistioluonnoksen mukaan ARA voisi esimerkiksi edellyttää, että purkujätteet ilmoitetaan rakennus- ja purkumateriaalien tietokantaan tai että purkujätteet olisi hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Asetusteksti on hyvin yleisluonteinen, ja muistioluonnoksessa annetaan vain kaksi esimerkkiä mahdollisista purkujätteen hyödyntämisen ehdoista. Avustuksen hakijan kannalta on tärkeää, että mahdollisista avustuspäätöksen ehdoista olisi saatavilla riittävästi tietoa jo ennen avustuksen hakemista. Asetettavien purkujätteen hyödyntämisen ehtojen tulee olla kohtuullisia. KOVA vaatii, että asetusmuistioon lisätään tarkempi määritelmä siitä, millaisia ehtoja ARA voi avustuspäätöksessä asettaa purkujätteen hyödyntämiselle.
      • Muut huomiot ja kommentit
      • Hassi Laura, Kuntaliitto, Alueet ja yhdyskunnat
        Uppdaterad:
        23.12.2019
      • Suomen Kiinteistöliitto ry, Hiltunen Harri
        Uppdaterad:
        23.12.2019
        • Kaupungistumisen jatkuessa voimakkaana on selvää, että tyhjien ARA-asuntojen määrä tulee kasvamaan huomattavasti, mikä tulee kasvattamaan valtion luottotappioita ARAVA-lainoista sekä kasvattamaan kortotukilainojen takauksiin liittyviä takauskorvauksia. Suomessa tulisi selvittää tarpeettomien ja huonokuntoisten aravavuokratalojen purkamista niiden omistajien ja valtion (asuntorahaston) yhteisrahoituksella, jossa omistajat vastaisivat purkukustannuksista ja sijoittamansa pääoman menettämisestä ja valtion menettäisi lainapääoman tai maksaisi takauskorvauksen. Menettelytapana voisi olla, että yksittäinen vuokratalokohde vapautettaisiin käyttö- ja luovutusrajoituksista ja sitä yritettäisiin myydä markkinoille. Mikäli kohde saataisiin myytyä, saatava kauppahinta käytettäisiin aravalainasaatavien maksamiseen tai korkotulilainan lyhentämiseen. Siltä osin kuin kauppahinta ei kattaisi valtion saatavia tai takausvastuita, laina kirjattaisiin ARAn luottotappioksi tai takaustappioksi. Mikäli kohdetta ei saataisi myytyä, kohde purettaisiin. Omistaja vastaisi purkukustannuksista, ja ARA luotto/takaustappiosta. Valtiolle tulisi mahdollistaa vakuutena olevan ARA-kohteen purkaminen valtion asuntorahaston varoilla.
      • Green Building Council Finland
        Uppdaterad:
        20.12.2019
        • -
      • Suomen opiskelija-asunnot SOA ry
        Uppdaterad:
        20.12.2019
        • SOA pitää perusteltuna, että asetuksen pykälää 4a sovellettaisiin myös ennen asetuksen voimaantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin.
      • Suomen opiskelija-asunnot SOA ry
        Uppdaterad:
        20.12.2019
        • SOAn lausunto aravavuokratalojen purkuavustusta koskevan asetuksen muuttamisesta.pdf
      • Valtiokonttori
        Uppdaterad:
        18.12.2019
        • YM Lausunto Aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista.pdf
      • Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
        Uppdaterad:
        17.12.2019
        • Purkuavustuksen ulkopuolelle jäävät tällä hetkellä sellaiset vuokrataloyhteisöt, jotka ovat kuntaliitosten myötä saaneet omistukseensa vuokrataloja ja vuokra-asuntoja alueilta, joilla asuntomarkkinatilanne ja väestönkehityksen muutokset vaikeuttavat yhteisön toimintaa. Asuntomarkkinatilanne ei näillä alueilla helpotu vuokrataloyhteisöjen sulautumisen myötä, vaan todennäköisesti säilyy edelleen haastavana ilman toimenpiteitä. Vuokra-asunnot saattavat sulautuneen vuokrataloyhteisön taloudellisten ongelmien vuoksi olla huonokuntoisia, kun varoja rakennusten korjausten tekemiseen ei ole ollut tai rahoituksen saaminen on ollut vaikeaa. Asunnot eivät välttämättä vastaa alueen väestön tarpeisiin, esimerkiksi ikääntyneiden erityistarpeisiin. Purkuavustuksen tavoitteena on myös ennaltaehkäistä vuokrataloyhteisöjen taloudellisia vaikeuksia. Jotta kohtuuhintainen asuminen olisi mahdollista myös kuntakeskuksen ulkopuolella, olisi tuettava myös näillä alueilla vuokra-asuntoja omistavia vuokrataloyhteisöjä, jotta alueen vuokra-asuntokantaa voidaan korjata ja sopeuttaa kysyntää vastaavaksi. Samalla se poistaa vuokrankorotuspaineita vuokrataloyhteisön muissa vuokra-asunnoissa ja ennaltaehkäisee vuokrataloyhteisön asuntojen vajaakäytöstä johtuvia taloudellisia vaikeuksia. Tästä syystä KOVA vaatii, että purkuavustusta on myönnettävä kaikille vuokrataloyhteisöille, jotka omistavat vuokra-asuntoja alueilla, joissa asuntomarkkinatilanne ja väestönkehityksen muutokset vaikeuttavat vuokrataloyhteisön toimintaa. KOVA ehdottaa, että 2 §:ään lisätään uusi 4 momentti: Avustus voidaan myöntää taloudellisten vaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi myös, jos vuokrataloyhteisö on kuntaliitosten myötä vastaanottanut vuokrataloja tai vuokra-asuntoja, jotka sijaitsevat alueella, jossa asuntomarkkinatilanne ja väestönkehityksen muutokset vaikeuttavat vuokrataloyhteisön toimintaa. Avustusta voidaan myöntää vain vuokrataloyhteisön tällaisella alueella sijaitsevien vuokratalojen tai vuokra-asuntojen purkamiseen. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on myöntänyt aravarajoituslain 17 §:n nojalla luvan purkaa talo ja että hakija esittää selvityksen purkujätteen hyödyntämisestä ja purkamiskustannuksista sekä purkamisen, mahdollisen purkuakordin ja avustuksen vaikutuksista yhteisön taloudellisen tilaan.
      • Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
        Uppdaterad:
        17.12.2019
        • KOVA_lausunto_YM_purkuavustus_20191217.pdf