• Remissinstanser: 17
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Rahtarit ry
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Rahtarit ry kiittää mahdollisuudesta lausua Valtioneuvoston asetuksesta kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Haluamme tuoda esille muutamia kohtia, joiden muuttaminen olisi suotavaa, ehdotammekin tarkistamaan seuraavia kotia: 2 a § Kokeen jakaminen kahdelle päivälle on turhaa ja lisää selvästi kustannuksia, mielestämme teoriakoe osuutta tulisi voida jaksoittaa 60 min jaksoihin ja jo suoritettuihin osioihin ei saisi palata kokeen jatkuessa. Tulkin käytön kieltoa kannatamme, kielitaito on tärkeä osa työssä menestymistä myös kuljettajana toimittaessa. Kokeelle tulisi määritellä myös maksimiaika, mikä tulisi olla sen verran pitkä, että lukihäiriö tai muu terveydellinen peruste. Vahva tunnistauminen on tärkeää silloin kun koetta tehdään etäyhteyden avulla, pitää pystyä varmistamaan, että oikea henkilö vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kokeen käytännön osuudessa esitettyä mahdollisuutta käyttää simulaattoria vastustamme.
      • Opetushallitus
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi. Asetus perustuu liikenteen palveluista annettuun lakiin. Liikennepalvelulain (laki liikenteen palveluista, 320/2017) tieliikenteen ammattipätevyyksiä koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2003/59/EY maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta. Liikennepalvelulain mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset: • perustason ammattipätevyyskokeesta ja sen toteutuksesta sekä siihen ilmoittautumisesta, • kokeista, niiden toteutuksesta ja kokeiden järjestämisestä, • arvioijien ja kokeesta vastaavan johtajan tehtävistä ja pätevyysvaatimuksista, • kuorma- ja linja-autonkuljettajan koulutusta koskevien asiakirjojen säilyttämisestä sekä • valvonnan järjestämisestä ja kokeiden järjestämistä koskevista ilmoituksista. Opetushallitus kiittää mahdollisuudesta antaa asiassa lausunto. Opetushallitus esittää lausuntonaan seuraavaa: 1. Perustelut -kohta Asetusluonnoksen perusteluosassa todetaan, että kokeet voidaan järjestää myös opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymässä koulutuskeskuksessa osana ammatillista kuljettajakoulutusta tai Puolustusvoimissa Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen yhteydessä. Kokeiden järjestäjistä ja niiden hyväksymisestä, arvioijien nimeämisestä, todistusten antamisesta sekä kokeiden valvonnasta vastaa liikenteen palveluista annetun lain 193 §:ssä määritelty taho. Kokeita arvioiva henkilö ei voi ammatillista ja Puolustusvoimien kuljettajakoulutusta lukuun ottamatta toimia ammattipätevyyskoulutusta antavassa koulutuskeskuksessa koulutuksen antajana. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kokeista, niiden toteutuksesta ja kokeiden järjestämisestä sekä arvioijien ja kokeesta vastaavan johtajan tehtävistä ja pätevyysvaatimuksista. Direktiivissä ja lainsäädännössä on keskeisiä poikkeuksia, joihin asetusluonnoksessa on tarkennuksia, näistä poikkeuksista olisi tässä hyvä mainita. Poikkeuksilla on kansallisen tutkintokoulutuksen toteutuksen kannalta merkittäviä vaikutuksia. Esitämme, että asetuksessa erotettaisiin selkeästi direktiivin ja lainsäädännön mahdollistamat säädökset, jotka koskevat ammattipätevyyden suorittamista ammatillisen koulutuksen yhteydessä. 2. Yksityiskohtaiset perustelut ja säädösteksti Asetuksen 2 a §:ssä Perustason ammattipätevyyskoe olisi selkeämmin tuotava esille se, miltä osin pykälän vaatimukset koskevat ammatillisessa koulutuksessa suoritettavaa perustason ammattipätevyyskoetta ja miltä osin eivät. Tämä ei käy ilmi uuden pykälän 2 a sanamuodosta. ”2 a §. Perustason ammattipätevyyskoe. Asetukseen lisättäisiin uusi 2 a §, jossa on perussäännöt koemallin toteutuksesta: Perustason ammattipätevyyskoe tulisi suorittaa kerralla muussa kuin liikenteen palveluista annetun lain 33 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ammatillisessa koulutuksessa. Ammattipätevyyskokeen saisi kuitenkin suorittaa enintään kahdelle peräkkäiselle päivälle jaetussa koetilaisuudessa, joita voidaan tauottaa kokeen järjestämissuunnitelmassa esitetyllä tavalla.” EU:n ammattipätevyysdirektiivi mahdollistaa myös perustason ammattipätevyyskokeen vaiheittaisen suorittamisen ammatillisen koulutuksen yhteydessä. Tämä on tärkeää erityisesti ammatillisen koulutuksen sujuvan toteutuksen ja päällekkäisyyksien välttämisen näkökulmasta, ja sen turvaaminen asetuksella on varmistettava. Vaiheittaisen suorituksen, eli kokeen osiin jakamisen tarkoituksena on se, että ammattipätevyyteen liittyvät kokeen osiot voidaan arvioida osana laajempaa, tutkintoon liittyvää osuutta. Ammatillisessa koulutuksessa tämä tarkoittaa osana laajempia tutkinnon osia. Mikäli näin ei toimittaisi, jouduttaisiin samankaltaisia asioita arvioimaan useampaan kertaan, josta aiheutuisi turhia kustannuksia sekä ilmaston kuormittumista. Ammatilliset tutkinnot ovat laajoja, laajuudeltaan joko 180 osaamispistettä (osp) tai 150 osp ja ne muodostuvat tutkinnon osista. Tutkinnon osat muodostuvat työelämän prosesseista ja perustason ammattipätevyyteen liittyvät asiat sisältyvät niiden ammattitaitovaatimuksiin. Opetushallitus esittää, että uudessa, 2 a §:ssä, selkeämmin tuotaisiin esille ammattipätevyyskokeen suorittaminen ammatillisen koulutuksen yhteydessä. Luonnoksen tekstimuoto on tulkittavissa siten, että ainoastaan kokeen suorittaminen yhdellä kertaa ei koske ammatillisen koulutuksen yhteydessä toteutettua koetta. Tämän lisäksi esitämme, että arvioinnista (luonnoksen 2 a §) ja arvioijista, (luonnoksen 13 §), säädöksessä viitattaisiin ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön. Esitämme, että ammatillisen koulutuksen osalta arvioinnista ja arvioijista viitataan ammatillisen koulutuksen lain 531/2017 53 §, 54 § ja 120 § 3 mom 1 kohtiin, jotka sisältävät säädökset osaamisen arvioinnista, osaamisen arvioijista sekä työelämätoimikuntien tehtävistä. Työelämätoimikunnille on, niin kuin säädöksessä tarkemmin säädetään, määritelty vastuu kokeesta ja siitä annettavasta todistuksesta. Tällöin ammattipätevyyteen liittyvät kokeen osat voidaan aidosti toteuttaa ammatillisen tutkintosuorituksen yhteydessä. Asetuksen 2 a §:n 4 momentissa todetaan, että yksittäisen kokeen osa on voimassa vuoden sen hyväksytystä suorittamisesta. Silloin kun suoritetaan ammatillista tutkintoa ja ammattipätevyyttä vaiheittain, tämä aika ei kaikissa tapauksissa riitä. Opetushallitus esittääkin, että ammatillisen koulutuksen yhteydessä suoritettavassa perustason ammattipätevyydessä suoritusajan osalta viitattaisiin lakiin ammatillisesta koulutuksesta 531/2017. Luonnoksen 13 §, sen lisäksi, mitä luonnoksen pykälän 2 a kohdassa esitimme arvioijista, esitämme, että viittaukset tehtäisiin ammatillisen koulutuksen säädöksiin. Esitämme, että kahden arvioijan edellytys ei koske vaiheittain ammatillisen koulutuksen yhteydessä toteutettavaa ammattipätevyyskoetta. Vaikka ammatillisen koulutuksen laissa edellytetään tutkinnon osan arvioinnissa kaksi arvioijaa, lain perusteluiden mukaan yksittäisessä näytössä riittää, kun toinen arvioijista on paikalla. Tätä poikkeusta käytetään esimerkiksi silloin, kun tutkinnon osan suorittamiseen liittyy teoriaosuuksia tai esimerkiksi toisen arvioijan sairastumisen tms. johdosta muuten jouduttaisiin peruuttamaan osaamisen näyttö. Näissäkin tilanteissa arvioinnista päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Asetuksen 13 §:n 2 momentin b) kohdassa on mainittu johtajan pätevyyteen vaadittavat tutkinnot. Tässä kohdassa mainittujen lisäksi soveltuvia tutkintoja ovat nykyisessä OKM:n asetuksessa ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta (1086/2018) mainitut: logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen osaamisala ja kuljetusalan ammattitutkinto, palvelukuljetusten osaamisala, tavarakuljetusten osaamisala, metsäteollisuuden kuljetusten osaamisala ja henkilökuljetusten osaamisala. Johtaja Anni Miettunen Yli-insinööri Timo Repo
      • Liikenteen turvallisuuskouluttajat ry, Lindberg Sampsa
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Luonnos valtioneuvoston asetukseksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (434/2018) muuttamiseksi Liikenteen turvallisuuskouluttajat ry:n (LIITU) lausunto. 2 a § Perustason ammattipätevyyskoe LIITU ehdottaa, että 2 a § esitys kokeen jakamisesta peräkkäisille päiville poistetaan. Se tekisi kokeen järjestämisestä turhan kankean ja lisäisi kustannuksia. Koska koe on esitetty pidettäväksi kahdessa osassa, LIITU ehdottaa, että hyväksytty teoriakoe kokeen ensimmäisenä osana olisi voimassa yhden vuoden. LIITU pitää kielivaatimusta tarkoituksenmukaisena ja kannattaa tulkin käytön kieltämistä. LIITU pitää sähköistä tunnistautumista tarpeettomana, jos koe suoritetaan muuten kuin etävalvonnassa. Muussa kuin etävalvotussa kokeessa voidaan hyödyntää nykyisiä henkilöllisyyden varmistamiskeinoja. 11 a § Perustason ammattipätevyyskokeen simulaattorivaatimukset LIITU kannattaa esitettyjä vaatimuksia. 13§ Kokeen arvioijaa ja vastaavaa johtajaa koskevat vaatimukset LIITU kannattaa perustason ammattipätevyyskokeessa käytettäväksi kahta arvioijaa esitetyn mukaisesti. LIITU huomauttaa, että perustason ammattipätevyyden kokeen suorittamista ei tule sallia korvaamaan säädettyä jatkokoulutusta.
      • CAP-Group Oy
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Luonnos valtioneuvoston asetukseksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (434/2018) muuttamiseksi Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt luonnoksen valtioneuvoston asetukseksi lausunnon antamista varten. 1) CAP-Group Oy CAP-Group Oy on Suomen suurin valtakunnallinen ja vahvasti kasvava kuljettajakoulutusyritys, joka luo asiakkailleen merkittävää lisäarvoa. CAP-Group Oy tuottaa Suomessa korkealaatuista kuljettajakoulutusta yrityksille ja Puolustusvoimille sekä ajokortti- ja ammattipätevyyskoulutusta kuluttajille. CAP-Group Oy:n palveluksessa on noin 300 henkilöä sekä useita sopimuskouluttajia. Yrityksemme tavoitteita ovat jatkuva kasvu, markkinajohtajuus kuljettajakouluttajana sekä kuljettajakoulutuspalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen. 2) Lausunto CAP-Group Oy antaa luonnoksesta lausunnon. 2.1) CAP-Group Oy ei kannata kokeen jakamista kahdelle peräkkäiselle päivälle. Käytännön järjestelyiden ja kokeen suorittajien näkökulmasta ehdotus on tarpeettoman jäykkä. Koska koe on esitetty pidettäväksi kahdessa osassa, niin CAP-Group Oy ehdottaa kokeen suorittamista kokonaisuudessaan loppuun yhden vuoden sisällä teoriakokeesta. Lisäksi ehdotamme mahdollisuutta jakaa teoriakokeen 60 minuutin pituisiin jaksoihin, jotka suoritetaan jokainen yhtenä kokonaisuutena ennen seuraavaan jakson suorittamisen aloittamista. CAP-Group Oy ehdottaa teoriakokeelle säädettäväksi enimmäiskestoajan. CAP-Group Oy kannattaa esitetysti kielivaihtoehtojen rajaamista suomen ja ruotsin kielille sekä asetettua tulkin käytön kieltämistä kokeessa. CAP-Group Oy kannattaa sähköisen kokeen vahvaa sähköistä tunnistautumista, jos koe suoritetaan etävalvontaa käyttäen. Muussa tapauksessa henkilöllisyyden varmistaminen voidaan toteuttaa kuten esim. kuljettajantutkinnossa kokeen järjestävien henkilöiden toimesta. 2.2) CAP-Group Oy kannattaa 11 a § simulaattorivaatimuksia ehdotuksen mukaisesti. 2.3) CAP-Group Oy huomauttaa, että esityksessä ei ole kielletty koemallin käyttöä 35 tunnin jatkokoulutuksen korvaamiseksi. Kokeen suorittamista ei tule sallia jatkokoulutuksen vaihtoehtona, koska se ei vastaa jatkokoulutukselle asetettu tarkoitusta. 2.4) CAP-Group Oy kannattaa ehdotetusti kahta arvioijaa ammattipätevyyskokeessa. Vaatimus on oltava yhdenvertainen kaikille kokeen järjestäjille niin Puolustusvoimille kuin ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja yksityisen sektorin toimijoille. Tällä varmistetaan kokeen suorittajien oikeusturvan ja arvioinnin laatuvaatimusten toteutuminen.
      • Suomen Autokoululiitto ry
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Lausunto kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden koemallin asetuksen muutokseen 434/2018 ja perustelumuisto VN/8524/2019 Suomen Autokoululiito ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ko. asiaan. Lausuntonamme asetuksen sisällöksi haluamme tuoda esille seuraavaa. Ammattipätevyys koevaihtoehdon yhteiskunnallinen merkitys Lausunnolle jätetty asetusehdotus ei palvele sitä tarkoitusta, mihin koevaihtoehdon mahdollistaminen alun perin oli tarkoitettu. Koevaihtoehdolla, korostamme tämä on vaihtoehto koulutuksen rinnalle, oli tarkoitus helpottaa: - Kokeiden saavutettavuutta koko Suomessa ympäri vuoden ja samalla se olisi myös kuljetusalalle haluavalle, riittävästi opiskelleelle henkilölle helpompi ja nopeampi sekä kustannuksiltaan edullisempi keino hankkia ammattipätevyys. Silti vaadittavasta osaamisen tasosta ei kokeen järjestäjä voi tinkiä. - Ammattipätevyyden suorittamista alueellisen työvoimatarpeen tyydyttämiseksi henkilöille, jotka oman työn ohessa haluavat suorittaa ammattipäteyyden. - Ammatinvaihtajien pätevyyden hankkimiseen uuteen työhön. Meillä on Suomessa tarvetta saada tavaraliikennepuolelta henkilöliikennepuolelle työntekijöitä ja päinvastoin. 2/4 Esimerkiksi 28 vuotias nainen haluaa jatkaa perheen kuljetusyrittäjätoimintaa, on toiminut jo pitkään yrityksessä apulaisena ja haluaa C luokan ajo-oikeuteen suorittaa ammattipätevyyden. - Yritystoiminnan edistämiseen. Juuri aloittanut kaivinkoneyrittäjä, joka on hankkinut C-luokan ajo-oikeuden kaivinkoneensa siirtämisestä varten, tarvitsee ammattipätevyyden maansiirtotoimintaan. Hänellä ei ole mahdollista osallistua oppilaitoksen koulutukseen työnsä aikataulun tai alueellisen koulutuksen saatavuuden vuoksi. Puolustusvoimiin hän ei enää pääse takaisin, eikä ole mahdollista olla 16 vuotias logistiikan opiskelija. - Suomessa tarvitaan moniosaajia. Työntekijät kykenevät ajamaan taksia, linja-autoa ja jopa kuorma-autoa samalle työnantajalle. - Nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä ja parantaa työllistymistä siten, että yritykset helpommin maksavat C-luokan ajo-oikeuden suorittamisen, valmennuskoulutuksen ammattipätevyyteen ja koevaihtoehdolla suoritettavan ammattipätevyyskokeen. - Ammattipätevyyden suorittaminen koevaihtoehdolla jokainen henkilö tai yritys maksaa itse. Tähän ei mene ollenkaan yhteiskunnan verorahoja. - Nykyisen kuljetusalan työvoimapulaa on edesauttanut ahdas pelkkä koulutusvaihtoehto. - 1/3 nuorista ei suorita asevelvollisuutta, jolloin puolustusvoimien kautta kuljettajakoulutuksen saaneiden määrä tullee vähenemään. - Nyt, jos koskaan, on tärkeää varmistaa erilaiset kuljettajan ammattiin mahdollistavat tiet. On muistettava, että yrityksissä silti tehdään perehdytystä työhön, ei ammattitaito vielä voi olla 280 h, tai 140 h koulutuksen tai koevaihtoehdon jälkeen sitä täyttä kymppiä. Esitämme muutoksia seuraaviin pykäliin: 2 a §. Perustason ammattipätevyyden koe tulee saada suorittaa 30 päivän sisällä. Ei kahtena peräkkäisenä päivänä. Sillä säädöksellä vain hankaloitetaan henkilöiden kokeen suorittamista. Ja asetuksen tarkoitus ei ole hankaloittaa alalle haluavien henkilöiden tavoitteita. Perusteluna on kokeessa olevan henkilön oppiminen. Jos teoriakoeosuudessa hän vastaa asioita riittävästi oikein, mutta käytäntö vaatisi vielä harjoitusta asioissa, mitä hän huomaa teoriakokeessa. Olisi silloin aikaa täydentää osaamista. 3/4 Jos teoriakokeen osuuteen osallistuu 20 henkilöä, ei heille voi millään voida järjestää heti seuraavalle päivälle käytännön koetta. Miksi taas sähköisessä teoriakokeessa hylätyn suorituksen voisi suorittaa ”milloin” vaan ? 11 a § ”Simulaattorilla suoritettavaa kokeen osaa olisi mahdollista valvoa etävalvontana”. Miten tässä toteutuu kaksi arvioijaa ? Montako saa olla yhtä aikaa valvottavana ? 1, 5, 50 vai 100 ? Ehdotamme, että ainoastaan 5 saa olla enintään, jotta valvoja voi todellisuudessa valvoa. Kuka valvoo sähköistä koetta ? Onhan siinäkin Ajovarmaan tehtävä ilmoitus 10 pv ennen oltava ? 13 § 2 momentti. Yksi arvioija osaa tehdä arvioinnin, kun hänellä on työkokemusta tai koulutusta arviointiin. Miten kaksi arvioijaa voi olla kuorma-autossa, jossa on 1 + 1 istumapaikkaa. Miten koulutuskeskuksen arviointi voi poiketa oppilaitoksen tai puolustusvoimien arvioinnista tämän suhteen ? Koulutuskeskuksen arviointitilaisuudesta tehdään aina ilmoitus Ajovarmaan 10 pv ennen ja heidän on milloin tahansa mahdollisuus tulla tarkastamaan koetilaisuus. Sama koskee Traficomia. Yhden arvioijan mahdollistaminen tuo kustannussäästöä, helpottaa kokeen saavutettavuutta. Kokelaan oikeusturva voidaan varmistaa teoriakokeen osalta digitaalisin keinoin ja asiakirjojen säilyttämisvelvollisuutena jälkikäteen tehtävää tarkastusta varten. Lisäksi käytännön koe voidaan tallentaa ja näin jälkikäteen voidaan koetilaisuus käydä vaikka tarkastuksessa uudestaan läpi. Koevaihtoehto yhdellä arvioijalla olisi edullisempi. Teoriakoe olisi 160 euroa ja käytännön koe 400 euroa. Maksuun sisältyy valmistelut ja käytetty aika yhdelle arvioijalle sekä kaluston käyttö. Kokeesta vastaavan johtajan pätevyysvaatimus on liian suuri. Tämä romuttaisi lausuntomme alussa olevat yhteiskunnalliset tavoitteet tämä koevaihtoehdon osalta. Kokeesta vastaavan johtajan pätevyys tulee olla sama kuin ammattipätevyys koulutuskeskuksen johtajan pätevyys nykyisin. Mm. liikenneopettajan erikoisammattitutkinto ammattipätevyyspuolelle on ollut vasta muutaman vuoden käytössä 4/4 ja meillä on Suomessa todella useita koulutuskeskuksen johtajia, jotka ovat toimineet ammattipätevyys koulutuksessa toiminnan alusta alkaen, eli vuodesta 2007 ja toimivat edelleen johtajina. Heidän pätevyys kokeesta vastaavan johtajan pätevyydeksi tulee hyväksyä. Autokoululiiton puheenjohtaja
      • Datadrivers Oy, Lääkkölä Petri
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Datadrivers Oy kiittää mahdollisuudesta esittää lausuntokuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisluonnoksen sisältävistä esityksistä. 2 a § Perustason ammattipätevyyskoe Ehdotamme että esitys kokeen jakamisesta peräkkäisille päiville poistetaan. Se tekisi kokeen järjestämisestä turhan kankean ja lisää kustannuksia. Koska koe on esitetty pidettäväksi kahdessa osassa, esitämme että ensimmäinen osa eli hyväksytty teoriakoe on voimassa vuoden. Teoriakokeen minimipituudeksi on määritelty 4h / 240 min. Esityksessä on kirjattu, että tämän voi tehdä kahdessa osassa mutta 120 min on liian pitkä aika yhtäjaksoiseen suoritukseen. Esitämme että teoriakoe voidaan jakaa 60 min osiin kuitenkin niin että jo vastattuihin kysymyksiin ei voi enää palata. Esityksessä on tarpeeton kirjaus lukihäiriöisten varalle, koska ylärajaa ajankäytölle ei ole direktiivissä määritelty. Enimmäiskesto olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista säätää, jotta kuljettajalle ominainen sujuva ja ripeä asioiden käsittely tulee myös testata. Kielivaatimus on asianmukainen eikä tulkin käyttöä tule hyväksyä. Koemallin tulee olla tasoltaan ja vaativuudeltaan vähintään koulutusmallin tasolla. Vahva sähköinen tunnistautuminen vaaditaan esityksessä sähköisen kokeen yhteydessä. Pelkkä sähköinen koe ei voi olla peruste vahvalle tunnistautumiselle. Tutkintopaikoissa suoritettavassa sähköisessä kokeessa henkilöstö valvoo koetta ja varmistaa henkilöllisyyden, vrt. kuljettajatutkinto. Mikäli koe suoritetaan etävalvonnassa, niin silloin vahva sähköinen tunnistautuminen on tarpeen. 5 § Ammatillisessa kuljettajakoulutuksessa olevan toimiminen kuljettajana Hyväksymisasiakirjan myöntämiseen liittyvä tulkinta on kuljettajakoulutuksen kehityksen este. Jos hyväksymisasiakirjan käyttöä laajennettaisiin järkevästi niin sillä olisi suuri ja merkittävä vaikutus kuljettajien saatavuuteen. 11 a § Perustason ammattipätevyyskokeen simulaattorivaatimukset Datadrivers Oy kannattaa esitettyjä vaatimuksia. 13§ Kokeen arvioijaa ja vastaavaa johtajaa koskevat vaatimukset Perustason ammattipätevyyskokeessa tulisi olla esityksen mukaisesti kaksi arvioijaa. Tämä on tärkeää osapuolten oikeusturvan kannalta.
      • Hämeen ammatti-instituutti Oy, liikenneopettajankoulutus Hämeenlinna / Riihimäki, Hapulahti Jyrki
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Hämeen ammatti-instituutti on liikenneopettajan erikoisammattitutkintoja ja -koulutusta järjestävä oppilaitos. Olemme perehtyneet asetusluonnokseen ja tuemme Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n antamaan lausuntoa. Jyrki Hapulahti, lehtori, Hämeen ammatti-instituutti Oy
      • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö VN/8524/2019 12.2.2020 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kuorma- ja lin-ja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (434/2018) muuttamiseksi Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (434/2018) muuttamiseksi. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on tutustunut luonnokseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa. 1. Yleistä Lakiin liikenteen palveluista tehdyllä muutoksella otettiin käyttöön mahdollisuus suorittaa perustason ammattipätevyys kaikilla tieliikenteen ammattipätevyysdirektiivin sallimilla tavoilla. Lakimuutos, joka antaa mahdollisuuden saavuttaa perus-tason ammattipätevyyden pelkästään suorittamalla kokeen, tuli voimaan 1.1.2020. Luonnoksessa kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annettuun valtioneuvoston asetukseen (434/2018) esitetään täten lisättäväksi koemallin käyttöönottoa koskevat tarkemmat säännökset liikenteen palvelulain valtuussäännöksien mukaisesti. SKAL pitää mahdollisuutta koemallin käyttöön merkittävänä muutoksena, joka on omiaan edistämään työvoiman saantia kuljetusalalle. Jotta koemallilla saavutetaan tämä tavoite, kokeen tulee olla aidosti vaihtoehto henkilölle, jolla on jo valmiiksi hankittua osaamista tai hän sitä omatoimisesti hankkii. Kokeen järjestäjille ei myöskään pidä asettaa turhan tiukkoja vaatimuksia. Samoin kokeen arviointia koskevien vaatimusten tulee olla kohtuullisia, tinkimättä kokeessa vaadittavasta osaamisesta. SKAL katsoo, että edellä kuvattujen onnistumisen edellytysten osalta asetusluonnosta ei voi pitää täysin onnistuneena. Kokeen järjestäminen näyttää muodostuvan tarpeettoman jäykäksi. 2. Pykäläkohtaiset muutosehdotukset 2a § Perustason ammattipätevyyskoe SKAL esittää, että perustason ammattipätevyyden koe tulee voida suorittaa 30 päivän sisällä, ei kahtena peräkkäisenä päivänä. Teoriakokeen jälkeen tulee olla riittävästi aikaa suuremmallekin osallistujamäärälle suorittaa käytännön kokeet. Sähköisen kokeen suorittajan kohdalla on vahvan tunnistautumisen lisäksi varmistettava, että sama henkilö suorittaa kokeen alusta loppuun. 12 §. Koulutuskeskuksen hyväksymistä koskeva hakemus ja jatkokoulutuksen koulutusohjelman hyväksyminen SKAL esittää, että käytännön koe tulee voida suorittaa myös kokeeseen tulijan hankkimalla ajoneuvolla. 13 §. Kokeen arvioijaa ja vastaavaa johtajaa koskevat vaatimukset SKAL katsoo, että kaksi kokeen arvioijaa on tarpeeton ja kustannuksia lisäävä vaatimus. Arvioinnin yliresursointi tulee rajoittamaan kokeen saatavuutta sekä aiheuttamaan lisäkustannuksia. Yksi arvioija kykenee tekemään arvioinnin, kun hänellä on työkokemusta tai koulutusta arviointiin. Lisäksi tämä vaatimus rajoittaa myös kokeessa käytettävää kalustoa, koska kuorma-autossa on nykyisin usein vain 1 + 1 istumapaikkaa. Yhden arvioijan mahdollistaminen tuo kustannussääs-töä ja helpottaa kokeen saavutettavuutta. Kokelaan oikeusturva voidaan varmis-taa teoriakokeen osalta digitaalisin keinoin ja asiakirjojen säilyttämisvelvollisuute-na jälkikäteen tehtävää tarkastusta varten. Lisäksi käytännön koe voidaan tallen-taa ja näin voidaan koetilaisuus käydä jälkikäteen tarvittaessa uudestaan läpi. SKAL:n mielestä myös kokeesta vastaavan johtajan pätevyysvaatimus on liian korkea. Kokeesta vastaavan johtajan pätevyysvaatimukseksi sopii hyvin sama vaatimus kuin perustason ammattipätevyyskoulutuksessa opetuksesta vastaavalle johtajalle on asetettu. Liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon kuljetusalan ammattipätevyyskouluttajana toimimista koskeva tutkinnon osa on ollut vasta muutaman vuoden käytössä, joten sen vaatiminen ilman vaihtoehtoa ei voi tulla kyseeseen. Tällä hetkellä on useita koulutuskeskuksen johtajia, jotka ovat toimineet ammattipätevyyskoulutuksessa toiminnan alusta alkaen ja toimivat edelleen johtajina, ilman että heillä olisi e.m. tutkinnon osaa suoritettuna. Heidän pätevyy-tensä kokeesta vastaavan johtajan pätevyydeksi tulee hyväksyä ilman tarpeetonta lisätutkintoa. Edellä mainituilla perusteilla SKAL esittää, että asetuksen 13 §:n 2. momentti tulisi kuulua seuraavasti: ” Perustason ammattipätevyyskokeen arvioijalla ja kokeesta vastaavalla johtajalla tulee olla voimassa oleva liikenneopettajalupa, joka oikeuttaa ryhmän 2 opetukseen tai puolustusvoimien liikenneopettajakelpoisuus ja -lupa. Liikenneopettajaluvan lisäksi arvioijalla ja kokeesta vastaavalla johtajalla on oltava voimassa oleva opetuksen mukainen kuorma- tai linja-autonkuljettajan ammattipätevyys sekä: 1) suoritettuna liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon kuljetusalan ammattipä-tevyyskouluttajana toimimista koskeva tutkinnon osa; tai 2) vähintään yhden vuoden kokemus C-, CE- tai D-luokkaan kuuluvan ajoneuvon päätoimisena kuljettajana toimimisesta; tai 3) kuljetusalan, linja-autonkuljettajan, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan tai puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto taikka kuljetuspalvelujen osaamisalalla suoritettu logistiikan perustutkinto.” Tällöin 3 momentti jää tarpeettomaksi. Arvioijan ja kokeesta vastaavan vaatimuksen voi kirjata myös suoraan viittauksena perustason ammattipätevyyskoulutuksen vastaavan johtajan vaatimuksiin: ” Perustason ammattipätevyyskokeen arvioijan ja kokeesta vastaavan johtajan tulee täyttää perustason ammattipätevyyskoulutuksesta vastaavan johtajan pätevyyttä vastaavat vaatimukset.” SKAL lisäksi toteaa, että asetusluonnoksen 13 §:n muuttaminen on välttämätöntä koemallista saatavien hyötyjen varmistamiseksi. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Iiro Lehtonen Ari Herrala toimitusjohtaja edunvalvontajohtaja
      • Logistiikkayritysten Liitto ry
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Logistiikkayritysten Liitto ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisluonnoksesta. Tärkeintä on, että eri tavoilla saavutettu ammattipätevyys on samanarvoinen ja takaa sen, että kuljettajien osaaminen säilyy korkealla tasolla. Lausuntomme on samasanainen Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n lasunnon kanssa 1. Perustason ammattipätevyyskoe (2 a §) 1.1. Kokeen jakaminen osiin ja suoritusjaksoihin Esitetyn 2 a §:n 1 momentin mukaan ammattipätevyyskoe tulisi suorittaa kerralla muussa kuin ammatillisessa koulutuksessa. Kokeen voisi jakaa enintään kahdelle peräkkäiselle päivälle jaetussa koetilaisuudessa. Toisaalta esitetyn 4 momentin mukaan ammattipätevyyskokeen voisi kuitenkin suorittaa osissa, jolloin kukin kokeen osa olisi voimassa vuoden. Momentit ovat keskenään ristiriidassa. Esitetyssä 4 momentissa tulisi määritellä ainoastaan ammattipätevyyskokeen teoriaosuuden ja käytännön koeosuuden hyväksytyn suorituksen voimassaolosta. Teoriaosuuden tulee käsittää ammattipätevyysdirektiivin liitteen I jakson 2.2. mukaisesti koko sen a)-kohdan teoriakoe ja käytännön koeosuuden puolestaan koko b)-kohdan käytännön koe. Pienempiin ja useampiin osiin jakamiselle voimassaolonkaan osalta ei ole perusteita. Pidämme ammattipätevyyskokeen suorittamista kerralla ja enintään kahdelle päivälle jaettuna hyvänä asiana jo kokonaisuuden hallinnan vuoksi. Peräkkäisten päivien vaatimus ei ole kuitenkaan tarpeen, koska se vaikeuttaa turhaan käytännön toteutusta esimerkiksi isomman ryhmän osalta (mm. Puolustusvoimat). Se aiheuttaa myös tarpeettomia lisäkustannuksia tilanteessa, jossa esimerkiksi ensimmäisenä päivänä suoritettu teoriakoe tulee hylätyksi, mutta tieto siitä saadaan vasta seuraavana päivänä suoritetun käytännön kokeen suorittamisen jälkeen, koska esitetyn 13 §:n 3 momentin mukaan arviointi ja arviointipäätös annetaan vasta seitsemän vuorokauden sisällä kokeen osan suorittamisesta. Kokonaisuuden hallinnan ja korkean laadun säilyttämisen näkökulmasta on riittävää, että teoriakoe voidaan suorittaa kokonaisuudessaan yhden päivän aikana ja käytännön koe kokonaisuudessaan yhden päivän aikana ja molempien kokonaisuuksien hyväksytty suoritus on voimassa yhden vuoden. Esitetyn 2 momentin mukaan vähintään neljä tuntia kestävän teoriakokeen voisi jakaa kahteen jaksoon. Perusteluissa mainitaan lisäksi, että koetilaisuus voidaan tauottaa kokeen järjestämissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Säädösteksti tulisi tältä osin saattaa yhdenmukaiseksi perusteluiden kanssa. Teoriakokeen suorituksen jaksottaminen eli tauottaminen yhden päivän sisällä ainoastaan kahteen vähintään 120 minuuttia kestävään kokonaisuuteen voi olla monelle kokelaalle ylivoimaista. Mahdollisuutta taukojen pitämiseen voisi siten lisätä esimerkiksi niin, että teoriakokeen voisi jakaa yhden päivän aikana vähintään 60 minuuttia kestäviin kokonaisuuksiin, joissa kunkin kokonaisuuden tehtävät/vastaukset tulee olla palautettuna ennen tauon alkamista eikä niihin pääse enää sen jälkeen palaamaan. 1.2. Kielivaatimus Kielivaatimukseksi esitetään 2 a §:n 1 momentissa suomea tai ruotsia, eikä tulkin käyttö olisi mahdollista. Pidämme tätä hyvänä asiana, koska kyseisillä vaatimuksilla koemalli asetetaan samaan asemaan koulutusmallin kanssa, mikä on ehdoton vaatimus. Koemallin tulee olla kaikkinensa yhtä vaativa ja korkeatasoinen kuin koulutusmallin. Lisäksi on huomioitava, että kuljettajan ammatissa työskentelevällä tulee olla joka tapauksessa hallussaan Suomessa työskennellessään työhön tarvittava kielitaito ja ammattisanasto – kielitaito on yksi osa ammatillista pätevyyttä. 1.3. Kokeen suorittaminen vaiheittain ammatillisen koulutuksen yhteydessä Esitetyn 2 a §:n 1 momentin alussa viitataan liikennepalvelulain 33 §:n 1 momentin tarkoittamaan ammatilliseen koulutukseen vain perustason ammattipätevyyskokeen kerrallaan suorittamista koskevan poikkeuksen osalta. Muilta osin jää epäselväksi, onko 2 a §:n sisältämien määräysten tarkoitettu koskevan perustason ammattipätevyyskokeen suorittamista ammatillisen koulutuksen yhteydessä ja miltä osin. Asetuksen 2 a § sisältää määräyksiä perustason ammattipätevyyskokeen jakamisesta enintään kahdelle päivälle, osissa suorittamisesta (teoria 4 tuntia + käytännön koe 2 tuntia) ja tauotuksesta, sähköisestä tunnistautumisesta, Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymästä järjestämissuunnitelmasta ja päätöslomakkeen käyttämisestä. Mitkään esitetyn 2 a §:n sisältämistä määräyksistä eivät sovellu perustason ammattipätevyyskokeen suorittamiseen liikennepalvelulain 33 §:n 1 momentin tarkoittamassa ammatillisessa koulutuksessa, jossa ammattipätevyysdirektiivin 3 artiklan 1.a-kohdan sisältämä kokeen vaiheittain suorittaminen on täysin eri asia kuin kokeen jakaminen osiin. Esitämme, että asetuksen 2 a §:ään lisätään selvyyden vuoksi, ettei kyseistä säännöstä sovelleta miltään osin perustason ammattipätevyyskokeen suorittamiseen liikennepalvelulain 33 §:n 1 momentin tarkoittamassa ammatillisessa koulutuksessa. 1.4. Ajallinen vähimmäiskesto Esitetyn 2 a §:n 2 momentin mukaan lukihäiriö tai muu terveydellinen peruste oikeuttaisi 60 minuuttia pidempään vastausaikaan teoriakokeessa. Kyseinen pidennys ei ole tarpeen, jos teoriakokeelle säädetään ainoastaan neljän tunnin vähimmäiskestovaatimus, jolloin enimmäiskesto voi olla jokaisella kokeessa olevalla kuinka pitkä tahansa. Sekä teoriakokeen että käytännön kokeen suorittamiselle olisi tarkoituksenmukaista säätää myös enimmäiskesto, jotta kokeella testattaisiin aidosti työelämässä tarvittavaa ammatillista pätevyyttä, johon kuuluu osana sujuva ja ripeä reagointi ja toiminta. 1.5. Sähköinen tunnistautuminen Esitetyn 2 a §:n 3 momentin mukaan sähköiseen teoriakokeeseen osallistujan tulisi aina tehdä vahva sähköinen tunnistautuminen kokeeseen saavuttaessa. Sähköinen teoriakoe voidaan toteuttaa myös valvotusti ja ryhminä, eli ei yksinomaan etäyhteydellä. Sähköinen tunnistautuminen ei ole tarpeen tällaisissa tilanteissa, kun teoriakokeen suorittajan henkilöllisyys varmistetaan kokeen arvioijan toimesta kasvotusten henkilöllisyyden osoittavasta virallisesta todistuksesta. Esitämme, että 3 momentissa oleva vahva sähköinen tunnistautuminen rajataan koskemaan vain etäyhteydellä toteutettavia sähköisiä teoriakokeita ja muilla tavoin toteutettavissa kokeissa varmistetaan kokeen suorittajan henkilöllisyys arvioijan toimesta kokeeseen saavuttaessa. 1.6. Kokeen suoritusten toistaminen Esityksessä ei ole kielletty perustason ammattipätevyyskokeen hyväksyttyjen suoritusten toistamista eikä perustason ammattipätevyyskokeen suorittamista sellaisen henkilön osalta, joka on jo suorittanut hyväksytysti liikennepalvelulain (320/2017) 31 §:n mukaisen perustason ammattipätevyyskoulutuksen ja siihen liittyvän kokeen perusteella. Suorittamalla perustason ammattipätevyyskokeen hyväksytysti henkilö saisi aina ammattipätevyyden voimaan seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tämä mahdollistaisi ammattipätevyysdirektiivin 35 tunnin jatkokoulutuksen korvaamisen aina suorittamalla kuusi tuntia kestävän perustason ammattipätevyyskokeen. Tämä ei vastaa ammattipätevyysdirektiivissä jatkokoulutukselle asetettua tarkoitusta. Esitämme, että henkilöllä, jolla on liikennepalvelulain 31 §:n tai 32 §:n perusteella saavutettu perustason ammattipätevyys, ei ole oikeutta korvata liikennepalvelulain 34 §:n mukaista jatkokoulutusta suorittamalla perustason ammattipätevyyskoe lukuun ottamatta ammattipätevyyden laajentamistilanteet. Poikkeuksena tulisi siis säilyttää liikennepalvelulain 32 §:n 3 momentin mukainen perustason ammattipätevyyden laajentaminen toiseen kuljetusmuotoon, jonka suorittamisella saadaan ammattipätevyys nykyisinkin voimaan molempien kuljetusmuotojen osalta viideksi vuodeksi. Samoin poikkeuksena tulisi säilyttää sellaiset liikennepalvelulain 29 §:n 1 momentin mukaisten saavutettujen oikeuksien perusteella perustason ammattipätevyyden omaavat kuljettajat, jotka suorittavat perustason ammattipätevyyskokeen ensimmäistä kertaa. Kyseisten kuljettajien osalta perustason ammattipätevyyskokeen suorittaminen olisi perusteltua ajantasaisen tiedon saamiseksi ja testaamiseksi sekä perustason ammattipätevyyden laajentamisoikeuden saavuttamiseksi – mutta vain kerran. 2. Kokeen arvioijia koskevat vaatimukset (13 §) Perustason ammattipätevyyskokeessa tulisi esitetyn 13 §:n 2 momentin mukaan olla kaksi arvioijaa. Pidämme tätä ensisijaisen tärkeänä kokeen suorittajan oikeusturvan ja arvioinnin objektiivisuuden varmistamiseksi muualla kuin Puolustusvoimissa. Myös perusteluissa mainittu arvioijien laajempi osaaminen ja ymmärrys tulee paremmin varmistettua kuin yhden arvioijan suorittamassa arvioinnissa. Kahden arvioijan vaatimus koskee myös ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arviointia ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 54 §:ssä. Puolustusvoimien osalta kahden arvioijan vaatimuksesta voitaisiin poiketa, koska oikeusturva, objektiivisuus ja kuljetusalan osaamisen perusteet tulevat varmistetuiksi jo muuten. Koska liikennepalvelulain 37 §:n 5 momenttiin ei ole kirjattu muuta esteellisyysperustetta kuin koulutuskeskuksessa koulutuksen antajana toimiminen, asetuksen 13 §:ään tulisi lisätä, että kokeen arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27-29 §:ssä säädetään. Tällä varmistettaisiin arvioijien objektiivisuus. Vastaava viittaus on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:n 3 momentissa koskien ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioijia. 3. Vastaavaa johtajaa koskevat vaatimukset (13 § ja 15 §) Kokeesta vastaavalle johtajalle esitetyssä 13 §:n 2 momentissa asetetut vaatimukset vastaavat asetuksen 10 §:n 2 momentissa koulutusjärjestelmän opetuksesta vastaavalle johtajalle asetettuja vaatimuksia lisättynä opettajan pedagogisilla opinnoilla. Pidämme esitettyjä vaatimuksia ja lisäyksiä hyvinä ja perusteltuina, jotta ammattipätevyyskokeen laatutasoa ei lasketa liian alas. Samoin pidämme perusteltuna sitä, että vähintään toisen kahdesta arvioijasta tulee täyttää samat pätevyysvaatimukset kuin kokeesta vastaavan johtajan. Asetuksen voimaantulosäännöksen 15 §:n 4 momenttiin tulisi lisätä myös 13 §:n 2 momentin mukaisena kokeesta vastaavana johtajana toimiminen. Muutoin pitkän ja laajan ammattitaidon omaavat, nykyisin 10 §:n 2 momentin mukaisina opetuksesta vastaavina johtajina jo toimivat eivät voisi jatkaa enää kokeen vastaavana johtajana. Tämä voisi puolestaan vaarantaa perustason ammattipätevyyskokeen käyttämisen ammatillisen koulutuksen yhteydessä.
      • Traffica Oy, Traffica Oy, Sivonen Eero
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Lausumme asiasta seuraavat huomiomme: 2 a § Perustason ammattipätevyyskoe Kokeen jakaminen peräkkäisille päiville ei ole tarpeellista. Järjestely on omiaan aiheuttamaan usein tarpeettomia kustannuksia. Kokeen pakollinen jakaminen kahdelle peräkkäiselle päivälle ei ole perusteltua, eikä tuota lisäarvoa. Perustelutekstit ovat miestämme tässä kohdassa keskenään ristiriitaiset. Vähintäänkin esitämme, että hyväksytty teoriakoe (ensimmäinen osa) olisi voimassa vähintään vuoden. Kirjallisen kokeen tarkastaminenkin vaatii aikaresurssia.. Teoriakokeen minimipituudeksi on määritelty 4h /240 min. Esityksessä mainittu, että kokeen voisi tehdä kahdessa osassa. Tällöin osan pituus olisi 120 min, mikä on kokemuksemme mukaan liian pitkä aika. Esitämme että teoriakokeen voisi jakaa 60 min jaotuksella. Väliajan jälkeen ei jo vastattuihin kysymyksiin tietenkään emää voisi palata. Tämäkin edellyttää koejärjestelyjä. Esityksessä on ajankäytöstä kirjaus lukihäiriöisten opiskelijoiden kohdalle. Tämä lienee tarpeeton, koska ajankäytölle on määritelty vähimmäisaika, ei enimmäisaikaa. Enimmäisajan määrittely olisi kuitenkin perusteltua, että koetilanteet pysyisi kohtuullisen pituisina. Maksimiajan määrittely on perusteltua siinäkin mielessä, että opiskelijan tulee pystyä vastaamaan kysymyksiin kohtuullisen ripeästi. Tulkin käyttöä ei ole perusteltua hyväksyä. Koemallin on vastattava vaativuudeltaan koulutusmallia. Vahva sähköinen tunnistautuminen ei ole perusteltua aina sähköistä koetta käytettäessä. Jos koe suoritettaan tutkintopaikassa henkilöstö valvoessa sitä, niin henkilöstö varmistaa opiskelijan henkilöllisyyden. Samalla tavalla toimitaan esim. ajokorttikokeessa. Jos sähköinen koe suoritetaan etävalvonnassa, niin vahva sähköinen tunnistautuminen on tietenkin perusteltu toimintatapa. 5 § Ammatillisessa kuljettajakoulutuksessa olevan toimiminen kuljettajana Tämä pykälän / laki liikenteen palveluista tämän hyväksymisasiakirjan myöntämiseen liittyvä ahdasmielinen tulkinta on este kuljettajakoulutuksen kehittämiselle. Päinvastoin, hyväksymisasiakirjan käyttöä laajentamalla saataisiin merkittävä vaikutus uusien kuljettajien työllistämiseen. Kyseinen pykälä / laki liikenteen palveluista on pidetty voimassa väärin perustein ja ilmeisesti neuvottelusyistä. 11 a § Perustason ammattipätevyyskokeen simulaattorivaatimukset Esitetyt vaatimukset ovat perusteltuja. 13§ Kokeen arvioijaa ja vastaavaa johtajaa koskevat vaatimukset Perustason ammattipätevyyskokeessa tulisi olla esityksen mukaisesti kaksi arvioijaa. Tämä edistäisi osapuolten oikeusturvaa. Vastaavaa johtajaa koskevat vaatimukset. Vaatimukset ovat enimmäkseen oikeita ja asianmukaisia. Yhden kokonaisuuden kannalta perusteettoman tulkinnan kuitenkin löysimme. Asetuksen 15§:n 4 momenttiin tulisi mielestämme lisätä 13§ 2 mom mukainen kokeesta vastaavana johtajana toimiminen. Esitetty muoto ei tuo lisäarvoa. Päinvastoin se aiheuttaa, että nykyisin opetuksesta vastaavat johtajat eivät voisi toimia kokeesta vastaavana johtajana. Näillä henkilöillä on kuitenkin yleensä käytännön ja kokemuksen tuoma ammattitaito ja osaaminen toimia tehtävässä. Huomattava on myös LEAT tutkinnon poikkeava rakenne.
      • Suomen Ammattiliikenne Akatemia Oy, Kaikkonen Sakari
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Suomen Ammattiliikenne Akatemia Oy kiittää mahdollisuudesta esittää lausunto kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisluonnoksen sisältävistä esityksistä 2 a § Perustason ammattipätevyyskoe Kokeen jakaminen peräkkäisille päiville on tarpeeton ja aiheuttaa monessa tilanteessa tarpeetonta kulua ja haittaa. Pakollinen jakaminen peräkkäisille päiville ei tuo mitään lisäarvoa kokeelle. Perustelutekstit ovat tässä ristiriitaiset. Koska koe on esitetty pidettäväksi kahdessa osassa, on esityksemme, että ensimmäinen osa eli hyväksytty teoriakoe on voimassa vuoden. Jos koe tehdään kirjallisena, tulee tarkastuksellekin varata aika. Teoriakokeen minimipituudeksi on määritelty 4h / 240 min. Esityksessä on kirjattu, että tämän voi tehdä kahdessa osassa mutta 120 min on liian pitkä yksittäinen osa kokeelle. Esitämme että teoriakoe voidaan jakaa 60 min osiin kuitenkin niin että jo vastattuihin kysymyksiin ei voi enää palata. Esityksessä on tarpeeton kirjaus lukihäiriöisten varalle koska ylärajaa ajankäytölle ei ole määritelty. Enimmäiskesto olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista säätää, jotta kuljettajalle ominainen sujuva ja ripeä asioiden käsittely tulee myös testata. Kielivaatimus on asianmukainen eikä tulkin käyttöä tule hyväksyä. Koemallin tulee olla tasoltaan ja vaativuudeltaan vähintään koulutusmallin tasolla. Vahva sähköinen tunnistautuminen vaaditaan esityksessä sähköisen kokeen yhteydessä. Pelkkä sähköinen koe ei voi olla peruste vahvalle tunnistautumiselle. Tutkintopaikoissa suoritettavassa sähköisessä kokeessa henkilöstö valvoo koetta ja varmistaa henkilöllisyyden, vrt kuljettajatutkinto. Mikäli koe suoritetaan etävalvonnassa, niin silloin vahva sähköinen tunnistautuminen on tarpeen. 5 § Ammatillisessa kuljettajakoulutuksessa olevan toimiminen kuljettajana Tämä pykälän / laki liikenteen palveluista tämän hyväksymisasiakirjan myöntämiseen liittyvä ahdasmielinen tulkinta on kuljettajakoulutuksen kehityksen este. Jos hyväksymisasiakirjan käyttöä laajennettaisiin järkevästi niin sillä olisi suuri ja merkittävä vaikutus kuljettajien saatavuuteen. Tämä pykälä / laki liikenteen palveluista tämän osalta on pidetty voimassa väärin perustein ja neuvotteluvipuna. 11 a § Perustason ammattipätevyyskokeen simulaattorivaatimukset Kannatetaan esitettyjä vaatimuksia 13§ Kokeen arvioijaa ja vastaavaa johtajaa koskevat vaatimukset Perustason ammattipätevyyskokeessa tulisi olla esityksen mukaisesti kaksi arvioijaa. Tämä on tärkeää osapuolten oikeusturvan kannalta. Vastaavaa johtajaa koskevat vaatimukset. Vaatimukset ovat pääsääntöiset oikeat ja asianmukaiset. Yksi aiheeton ja virheellinen tulkinta kuitenkin on kokonaisuuden kannalta. Asetuksen 15§:n 4 momenttiin tulisi lisätä 13§ 2 mom mukaisena kokeesta vastaavana johtajana toimiminen. Nyt esitetty muoto ei tuo mitään lisäarvoa vaan aiheuttaa sen, että nykyiset opetuksesta vastaavat johtajat, joilla on hyvä työkomeus ei voisi kaikissa tapauksissa toimia kokeesta vastaavana johtajana. Haasteena tässä on myös LEAT tutkinnon poikkeava rakenne.
      • Linja-autoliitto ry
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Linja-autoliitto lausuu kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisluonnoksen sisältävistä esityksistä seuraavaa. Lausunto on yhdenmukainen Autoliikenteen Työnantajaliiton lausunnon kanssa. Pidämme erityisen tärkeänä, että perustason ammattipätevyyskokeen vaativuus- ja laatutaso asetetaan jo säädöstasollisesti korkealle. Koulutus- ja koemallit ovat perustason ammattipätevyyden saavuttamisessa samanarvoiset, joten niitä koskevat edellytykset tulee myös olla yhtä korkealla tasolla. Kokeen sisällön, toteutuksen ja arvioinnin tulee siten aidosti mitata kuljettajilta työelämässä vaadittavaa ammatillista pätevyyttä, jotta työ- ja liikenneturvallisuutta ei vaaranneta. 1. Perustason ammattipätevyyskoe (2 a §) 1.1. Kokeen jakaminen osiin ja suoritusjaksoihin Esitetyn 2 a §:n 1 momentin mukaan ammattipätevyyskoe tulisi suorittaa kerralla muussa kuin ammatillisessa koulutuksessa. Kokeen voisi jakaa enintään kahdelle peräkkäiselle päivälle jaetussa koetilaisuudessa. Toisaalta esitetyn 4 momentin mukaan ammattipätevyyskokeen voisi kuitenkin suorittaa osissa, jolloin kukin kokeen osa olisi voimassa vuoden. Momentit ovat keskenään ristiriidassa. Esitetyssä 4 momentissa tulisi määritellä ainoastaan ammattipätevyyskokeen teoriaosuuden ja käytännön koeosuuden hyväksytyn suorituksen voimassaolosta. Teoriaosuuden tulee käsittää ammattipätevyysdirektiivin liitteen I jakson 2.2. mukaisesti koko sen a)-kohdan teoriakoe ja käytännön koeosuuden puolestaan koko b)-kohdan käytännön koe. Pienempiin ja useampiin osiin jakamiselle voimassaolonkaan osalta ei ole perusteita. Ammattipätevyyskokeen suorittamista kerralla ja enintään kahdelle päivälle jaettuna on hyvä asia jo kokonaisuuden hallinnan vuoksi. Peräkkäisten päivien vaatimus ei ole kuitenkaan tarpeen, koska se vaikeuttaa turhaan käytännön toteutusta esimerkiksi isomman ryhmän osalta (mm. Puolustusvoimat). Se aiheuttaa myös tarpeettomia lisäkustannuksia tilanteessa, jossa esimerkiksi ensimmäisenä päivänä suoritettu teoriakoe tulee hylätyksi, mutta tieto siitä saadaan vasta seuraavana päivänä suoritetun käytännön kokeen suorittamisen jälkeen, koska esitetyn 13 §:n 3 momentin mukaan arviointi ja arviointipäätös annetaan vasta seitsemän vuorokauden sisällä kokeen osan suorittamisesta. Kokonaisuuden hallinnan ja korkean laadun säilyttämisen näkökulmasta on riittävää, että teoriakoe voidaan suorittaa kokonaisuudessaan yhden päivän aikana ja käytännön koe kokonaisuudessaan yhden päivän aikana ja molempien kokonaisuuksien hyväksytty suoritus on voimassa yhden vuoden. Esitetyn 2 momentin mukaan vähintään neljä tuntia kestävän teoriakokeen voisi jakaa kahteen jaksoon. Perusteluissa mainitaan lisäksi, että koetilaisuus voidaan tauottaa kokeen järjestämissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Säädösteksti tulisi tältä osin saattaa yhdenmukaiseksi perusteluiden kanssa. Teoriakokeen suorituksen jaksottaminen yhden päivän sisällä ainoastaan kahteen vähintään 120 minuuttia kestävään kokonaisuuteen voi olla monelle kokelaalle ylivoimaista. Mahdollisuutta taukojen pitämiseen voisi siten lisätä esimerkiksi niin, että teoriakokeen voisi jakaa yhden päivän aikana vähintään 60 minuuttia kestäviin kokonaisuuksiin, joissa kunkin kokonaisuuden tehtävät/vastaukset tulee olla palautettuna ennen tauon alkamista eikä niihin pääse enää sen jälkeen palaamaan. 1.2. Kielivaatimus Kielivaatimukseksi esitetään 2 a §:n 1 momentissa suomea tai ruotsia, eikä tulkin käyttö olisi mahdollista. Pidämme tätä hyvänä asiana, koska kyseisillä vaatimuksilla koemalli asetetaan samaan asemaan koulutusmallin kanssa, mikä on ehdoton vaatimus. Koemallin tulee olla kaikkinensa yhtä vaativa ja korkeatasoinen kuin koulutusmallin. Lisäksi on huomioitava, että kuljettajan ammatissa työskentelevällä tulee olla joka tapauksessa hallussaan Suomessa työskennellessään työhön tarvittava kielitaito ja ammattisanasto – kielitaito on yksi osa ammatillista pätevyyttä. 1.2. Kokeen suorittaminen vaiheittain ammatillisen koulutuksen yhteydessä Esitetyn 2 a §:n 1 momentin alussa viitataan liikennepalvelulain 33 §:n 1 momentin tarkoittamaan ammatilliseen koulutukseen vain perustason ammattipätevyyskokeen kerrallaan suorittamista koskevan poikkeuksen osalta. Muilta osin jää epäselväksi, onko 2 a §:n sisältämien määräysten tarkoitettu koskevan perustason ammattipätevyyskokeen suorittamista ammatillisen koulutuksen yhteydessä ja miltä osin. Asetuksen 2 a § sisältää määräyksiä perustason ammattipätevyyskokeen jakamisesta enintään kahdelle päivälle, osissa suorittamisesta (teoria 4 tuntia + käytännön koe 2 tuntia) ja tauotuksesta, sähköisestä tunnistautumisesta, Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymästä järjestämissuunnitelmasta ja päätöslomakkeen käyttämisestä. Mitkään esitetyn 2 a §:n sisältämistä määräyksistä eivät sovellu perustason ammattipätevyyskokeen suorittamiseen liikennepalvelulain 33 §:n 1 momentin tarkoittamassa ammatillisessa koulutuksessa, jossa ammattipätevyysdirektiivin 3 artiklan 1.a-kohdan sisältämä kokeen vaiheittain suorittaminen on täysin eri asia kuin kokeen jakaminen osiin. Tämän vuoksi asetuksen 2 a §:ään on tarvetta lisätä selvyyden vuoksi, ettei kyseistä säännöstä sovelleta miltään osin perustason ammattipätevyyskokeen suorittamiseen liikennepalvelulain 33 §:n 1 momentin tarkoittamassa ammatillisessa koulutuksessa. 1.3. Ajallinen vähimmäiskesto Esitetyn 2 a §:n 2 momentin mukaan lukihäiriö tai muu terveydellinen peruste oikeuttaisi 60 minuuttia pidempään vastausaikaan teoriakokeessa. Kyseinen pidennys ei ole tarpeen, jos teoriakokeelle säädetään ainoastaan neljän tunnin vähimmäiskestovaatimus, jolloin enimmäiskesto voi olla jokaisella kokeessa olevalla kuinka pitkä tahansa. Sekä teoriakokeen että käytännön kokeen suorittamiselle olisi tarkoituksenmukaista säätää myös enimmäiskesto, jotta kokeella testattaisiin aidosti työelämässä tarvittavaa ammatillista pätevyyttä, johon kuuluu osana sujuva ja ripeä reagointi ja toiminta. 1.4. Sähköinen tunnistautuminen Esitetyn 2 a §:n 3 momentin mukaan sähköiseen teoriakokeeseen osallistujan tulisi aina tehdä vahva sähköinen tunnistautuminen kokeeseen saavuttaessa. Sähköinen teoriakoe voidaan toteuttaa myös valvotusti ja ryhminä, eli ei yksinomaan etäyhteydellä. Sähköinen tunnistautuminen ei ole tarpeen tällaisissa tilanteissa, kun teoriakokeen kokeen arvioija varmistaa suorittajan henkilöllisyyden kasvotusten henkilöllisyyden osoittavasta virallisesta todistuksesta. Esitämme, että 3 momentissa oleva vahva sähköinen tunnistautuminen rajataan koskemaan vain etäyhteydellä toteutettavia sähköisiä teoriakokeita, ja muilla tavoin toteutettavissa kokeissa arvioija varmistaa kokeen suorittajan henkilöllisyyden kokeeseen saavuttaessa. 1.5. Kokeen suoritusten toistaminen Esityksessä ei ole kielletty perustason ammattipätevyyskokeen hyväksyttyjen suoritusten toistamista eikä perustason ammattipätevyyskokeen suorittamista sellaisen henkilön osalta, joka on jo suorittanut hyväksytysti liikennepalvelulain (320/2017) 31 §:n mukaisen perustason ammattipätevyyskoulutuksen ja siihen liittyvän kokeen perusteella. Suorittamalla perustason ammattipätevyyskokeen hyväksytysti henkilö saisi aina ammattipätevyyden voimaan seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tämä mahdollistaisi ammattipätevyysdirektiivin 35 tunnin jatkokoulutuksen korvaamisen aina suorittamalla kuusi tuntia kestävän perustason ammattipätevyyskokeen. Tämä ei vastaa ammattipätevyysdirektiivissä jatkokoulutukselle asetettua tarkoitusta. Tämän vuoksi henkilöllä, jolla on liikennepalvelulain 31 §:n tai 32 §:n perusteella saavutettu perustason ammattipätevyys, ei tulisi olla oikeutta korvata liikennepalvelulain 34 §:n mukaista jatkokoulutusta suorittamalla perustason ammattipätevyyskoe lukuun ottamatta ammattipätevyyden laajentamistilanteet. Poikkeuksena tulisi siis säilyttää liikennepalvelulain 32 §:n 3 momentin mukainen perustason ammattipätevyyden laajentaminen toiseen kuljetusmuotoon, jonka suorittamisella saadaan ammattipätevyys nykyisinkin voimaan molempien kuljetusmuotojen osalta viideksi vuodeksi. Samoin poikkeuksena tulisi säilyttää sellaiset liikennepalvelulain 29 §:n 1 momentin mukaisten saavutettujen oikeuksien perusteella perustason ammattipätevyyden omaavat kuljettajat, jotka suorittavat perustason ammattipätevyyskokeen ensimmäistä kertaa. Kyseisten kuljettajien osalta perustason ammattipätevyyskokeen suorittaminen olisi perusteltua ajantasaisen tiedon saamiseksi ja testaamiseksi sekä perustason ammattipätevyyden laajentamisoikeuden saavuttamiseksi – mutta vain kerran. 2. Kokeen arvioijia koskevat vaatimukset (13 §) Perustason ammattipätevyyskokeessa tulisi esitetyn 13 §:n 2 momentin mukaan olla kaksi arvioijaa. Pidämme tätä ensisijaisen tärkeänä kokeen suorittajan oikeusturvan ja arvioinnin objektiivisuuden varmistamiseksi muualla kuin Puolustusvoimissa. Myös perusteluissa mainittu arvioijien laajempi osaaminen ja ymmärrys tulee paremmin varmistettua kuin yhden arvioijan suorittamassa arvioinnissa. Kahden arvioijan vaatimus koskee myös ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arviointia ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 54 §:ssä. Puolustusvoimien osalta kahden arvioijan vaatimuksesta voitaisiin poiketa, koska oikeusturva, objektiivisuus ja kuljetusalan osaamisen perusteet tulevat varmistetuiksi jo muuten ja ottaen huomioon virkamiesoikeudellinen virkavastuu. Koska liikennepalvelulain 37 §:n 5 momenttiin ei ole kirjattu muuta esteellisyysperustetta kuin koulutuskeskuksessa koulutuksen antajana toimiminen, asetuksen 13 §:ään tulisi lisätä, että kokeen arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27-29 §:ssä säädetään. Tällä varmistettaisiin arvioijien objektiivisuus. Vastaava viittaus on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:n 3 momentissa koskien ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioijia. 3. Vastaavaa johtajaa koskevat vaatimukset (13 § ja 15 §) Kokeesta vastaavalle johtajalle esitetyssä 13 §:n 2 momentissa asetetut vaatimukset vastaavat asetuksen 10 §:n 2 momentissa koulutusjärjestelmän opetuksesta vastaavalle johtajalle asetettuja vaatimuksia lisättynä opettajan pedagogisilla opinnoilla. Pidämme esitettyjä vaatimuksia ja lisäyksiä hyvinä ja perusteltuina, jotta ammattipätevyyskokeen laatutasoa ei lasketa liian alas. Samoin pidämme perusteltuna sitä, että vähintään toisen kahdesta arvioijasta tulee täyttää samat pätevyysvaatimukset kuin kokeesta vastaavan johtajan. Asetuksen voimaantulosäännöksen 15 §:n 4 momenttiin tulisi lisätä myös 13 §:n 2 momentin mukaisena kokeesta vastaavana johtajana toimiminen. Muutoin pitkän ja laajan ammattitaidon omaavat, nykyisin 10 §:n 2 momentin mukaisina opetuksesta vastaavina johtajina jo toimivat eivät voisi jatkaa enää kokeen vastaavana johtajana. Tämä voisi puolestaan vaarantaa perustason ammattipätevyyskokeen käyttämisen ammatillisen koulutuksen yhteydessä.
      • Vantaan kaupunki / Kasvatus ja oppiminen, Vantaan ammattiopisto Varia, Tauriainen Pekka
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Valtioneuvoston asetus kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. VN/8524/2019. Vantaan kaupunki/Vantaan ammattiopisto Varia pitää asetusluonnosta pääpiirteissään hyvänä ja muutoksia hyvin perusteltuina. Pyydämme valmistelijoita ja päätöksentekijöitä kuitenkin kiinnittämään huomiota seuraaviin pykäliin ja kirjauksiin. 2 a § Perustason ammattipätevyyskoe Aikarajoja määritettäessä tulee huomioida erilaiset oppijat. Käsityksemme mukaan 60 minuutin ajan jatkaminen ei välttämättä riitä kaikille erityisille oppijoille. Lisäksi rajaus ei ole yhdenvertainen suhteessa muihin säädöksiin, koska esim. ajokortti / ADR – ajolupakoe on mahdollista suorittaa suullisesti, jolloin kokeen suorittajalla ei ole aikarajaa. Pyydämme tarkistamaan tämän kohdan suhteessa muita vastaavia kokeita koskeviin säädöksiin. 6 § Kuljettajan ammattipätevyyskortin tai ajokortin ammattipätevyysmerkinnän hakeminen Pykälässä 1 mainitaan ammattipätevyyskokeen suorittaminen aina, huolimatta siitä, onko se toteutettu koulutuksella tai pelkällä kokeella. Jos ammattipätevyyden voi osoittaa pelkällä kokeella, ammattipätevyysmerkinnän hakemisen yhteydessä ei tulisi vaatia myöskään todistusta koulutuksen suorittamisesta. Lausuntoluonnostekstistä saa sen käsityksen (3 c), että ammatillisen tutkintoon sisällytettynä ammattipätevyysmerkinnän saamiseksi edellytetään koko tutkinnon suorittaminen. Ammattipätevyyteen riittää siihen soveltuvan tutkinnonosan suorittaminen, jolloin sen voi suorittaa uuden ammatillisen koulutuksen säädösten hengen mukaisesti osana toista tutkintoa tai erillisenä tutkinnonosana. Tällöin esimerkiksi turvallisuusalan perustutkinnon suorittaja voi suorittaa kuljetusalan ammattipätevyyden osana turvallisuusalan tutkintoa tai sen lisäopintoina, jolloin hän tältä osin arvokuljetuksissa vaadittavan pätevyyden. 13 § Kokeen arvioijaa ja vastaavaa johtajaa koskevat vaatimukset Pykälän otsikossa käytetään käsitettä vastaava johtaja. Kirjauksesta jää epäselväksi, tarkoitetaanko tällä pykälän tekstissä viitattavaan kokeesta vastaavaan johtajaan? Jos tarkoitetaan, niin ehdotamme otsikkoa tarkennettavaksi koskemaan vain kokeesta vastaamista. Sanamuoto voisi olla ”kokeen arvioijaa ja kokeesta vastaavaa johtajaa koskevat vaatimukset”. Pätevyyden omaavien ja tätä tehtävää nykyisin hoitavan henkilöstön tulisi säilyttää pätevyys siirtymäsäännöksellä. Ellei tätä voi kirjata säädöksiä, tarvitaan pitkä siirtymäaika ”vanhoille liikenneopettajille”. Samoin koulutuksenjärjestäjät, joilla on järjestämislupa ammattipätevyyskoulutukseen, tulee säilyttää lupa asetuksen muutoksen jälkeenkin. Pyydämme kiinnittämään huomiota myös aikarajauskirjauksiin. Esityksen mukaan kokeen arvioijan on tehtävä kokeen arviointi ja annettava suorittajalle päätös kokeen suorittamisesta seitsemän vuorokauden sisällä kokeen tai kokeen osan suorittamisesta. Arvioija voi tehdä arviointipäätöksen seitsemän vuorokauden kuluessa, mutta suorituksen hyväksyy kuljetusalan työelämätoimikunta. Tällä hetkellä hyväksymisprosessi kestää tyypillisesti yli kuukauden. Heidän prosessit huomioon ottaen seitsemän päivän aikaraja kokeen suorittamisesta hyväksyttyyn päätökseen on liian lyhyt. 14 § Rekisteriin tehtävät ilmoitukset ja merkinnät Rekisteriin tehtävien ilmoitusten kirjaukset ovat hieman sekavia. Mielestämme koulutus ja koemallilla suoritettuna ilmoitusten tekijän tulisi selvitä yhdellä ilmoituksella, joka menisi kaikille tarvittaville viranomaisille. Myös viranomaisten, työelämätoimikuntien ja koulutuksenjärjestäjien roolit ja vastuut kaipaavat vielä selventämistä.
      • Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry haluaa kunnioittavasti esittää lausuntonaan kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisluonnoksen sisältävistä esityksistä seuraavaa: Muutosesitysten tarkoituksena on toimeenpanna perustason ammattipätevyyden koulutusmallin rinnalle liikennepalvelulaissa jo säädetyn koemallin käytännön toteutus. Koulutus- ja koemallit ovat perustason ammattipätevyyden saavuttamisessa samanarvoiset, joten niitä koskevat edellytykset tulee myös olla yhtä korkealla tasolla. Pidämme ensisijaisen tärkeänä, että perustason ammattipätevyyskokeen vaativuus- ja laatutaso asetetaan jo säädöstasollisesti korkealle. Kokeen sisällön, toteutuksen ja arvioinnin tulee aidosti mitata kuljettajilta työelämässä vaadittavaa ammatillista pätevyyttä, jottei työ- ja liikenneturvallisuutta vaaranneta. 1. Perustason ammattipätevyyskoe (2 a §) 1.1. Kokeen jakaminen osiin ja suoritusjaksoihin Esitetyn 2 a §:n 1 momentin mukaan ammattipätevyyskoe tulisi suorittaa kerralla muussa kuin ammatillisessa koulutuksessa. Kokeen voisi jakaa enintään kahdelle peräkkäiselle päivälle jaetussa koetilaisuudessa. Toisaalta esitetyn 4 momentin mukaan ammattipätevyyskokeen voisi kuitenkin suorittaa osissa, jolloin kukin kokeen osa olisi voimassa vuoden. Momentit ovat keskenään ristiriidassa. Esitetyssä 4 momentissa tulisi määritellä ainoastaan ammattipätevyyskokeen teoriaosuuden ja käytännön koeosuuden hyväksytyn suorituksen voimassaolosta. Teoriaosuuden tulee käsittää ammattipätevyysdirektiivin liitteen I jakson 2.2. mukaisesti koko sen a)-kohdan teoriakoe ja käytännön koeosuuden puolestaan koko b)-kohdan käytännön koe. Pienempiin ja useampiin osiin jakamiselle voimassaolonkaan osalta ei ole perusteita. Pidämme ammattipätevyyskokeen suorittamista kerralla ja enintään kahdelle päivälle jaettuna hyvänä asiana jo kokonaisuuden hallinnan vuoksi. Peräkkäisten päivien vaatimus ei ole kuitenkaan tarpeen, koska se vaikeuttaa turhaan käytännön toteutusta esimerkiksi isomman ryhmän osalta (mm. Puolustusvoimat). Se aiheuttaa myös tarpeettomia lisäkustannuksia tilanteessa, jossa esimerkiksi ensimmäisenä päivänä suoritettu teoriakoe tulee hylätyksi, mutta tieto siitä saadaan vasta seuraavana päivänä suoritetun käytännön kokeen suorittamisen jälkeen, koska esitetyn 13 §:n 3 momentin mukaan arviointi ja arviointipäätös annetaan vasta seitsemän vuorokauden sisällä kokeen osan suorittamisesta. Kokonaisuuden hallinnan ja korkean laadun säilyttämisen näkökulmasta on riittävää, että teoriakoe voidaan suorittaa kokonaisuudessaan yhden päivän aikana ja käytännön koe kokonaisuudessaan yhden päivän aikana ja molempien kokonaisuuksien hyväksytty suoritus on voimassa yhden vuoden. Esitetyn 2 momentin mukaan vähintään neljä tuntia kestävän teoriakokeen voisi jakaa kahteen jaksoon. Perusteluissa mainitaan lisäksi, että koetilaisuus voidaan tauottaa kokeen järjestämissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Säädösteksti tulisi tältä osin saattaa yhdenmukaiseksi perusteluiden kanssa. Teoriakokeen suorituksen jaksottaminen yhden päivän sisällä ainoastaan kahteen vähintään 120 minuuttia kestävään kokonaisuuteen voi olla monelle kokelaalle ylivoimaista. Mahdollisuutta taukojen pitämiseen voisi siten lisätä esimerkiksi niin, että teoriakokeen voisi jakaa yhden päivän aikana vähintään 60 minuuttia kestäviin kokonaisuuksiin, joissa kunkin kokonaisuuden tehtävät/vastaukset tulee olla palautettuna ennen tauon alkamista eikä niihin pääse enää sen jälkeen palaamaan. 1.2. Kielivaatimus Kielivaatimukseksi esitetään 2 a §:n 1 momentissa suomea tai ruotsia, eikä tulkin käyttö olisi mahdollista. Pidämme tätä hyvänä asiana, koska kyseisillä vaatimuksilla koemalli asetetaan samaan asemaan koulutusmallin kanssa, mikä on ehdoton vaatimus. Koemallin tulee olla kaikkinensa yhtä vaativa ja korkeatasoinen kuin koulutusmallin. Lisäksi on huomioitava, että kuljettajan ammatissa työskentelevällä tulee olla joka tapauksessa hallussaan Suomessa työskennellessään työhön tarvittava kielitaito ja ammattisanasto – kielitaito on yksi osa ammatillista pätevyyttä. 1.2. Kokeen suorittaminen vaiheittain ammatillisen koulutuksen yhteydessä Esitetyn 2 a §:n 1 momentin alussa viitataan liikennepalvelulain 33 §:n 1 momentin tarkoittamaan ammatilliseen koulutukseen vain perustason ammattipätevyyskokeen kerrallaan suorittamista koskevan poikkeuksen osalta. Muilta osin jää epäselväksi, onko 2 a §:n sisältämien määräysten tarkoitettu koskevan perustason ammattipätevyyskokeen suorittamista ammatillisen koulutuksen yhteydessä ja miltä osin. Asetuksen 2 a § sisältää määräyksiä perustason ammattipätevyyskokeen jakamisesta enintään kahdelle päivälle, osissa suorittamisesta (teoria 4 tuntia + käytännön koe 2 tuntia) ja tauotuksesta, sähköisestä tunnistautumisesta, Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymästä järjestämissuunnitelmasta ja päätöslomakkeen käyttämisestä. Mitkään esitetyn 2 a §:n sisältämistä määräyksistä eivät sovellu perustason ammattipätevyyskokeen suorittamiseen liikennepalvelulain 33 §:n 1 momentin tarkoittamassa ammatillisessa koulutuksessa, jossa ammattipätevyysdirektiivin 3 artiklan 1.a-kohdan sisältämä kokeen vaiheittain suorittaminen on täysin eri asia kuin kokeen jakaminen osiin. Esitämme, että asetuksen 2 a §:ään lisätään selvyyden vuoksi, ettei kyseistä säännöstä sovelleta miltään osin perustason ammattipätevyyskokeen suorittamiseen liikennepalvelulain 33 §:n 1 momentin tarkoittamassa ammatillisessa koulutuksessa. 1.3. Ajallinen vähimmäiskesto Esitetyn 2 a §:n 2 momentin mukaan lukihäiriö tai muu terveydellinen peruste oikeuttaisi 60 minuuttia pidempään vastausaikaan teoriakokeessa. Kyseinen pidennys ei ole tarpeen, jos teoriakokeelle säädetään ainoastaan neljän tunnin vähimmäiskestovaatimus, jolloin enimmäiskesto voi olla jokaisella kokeessa olevalla kuinka pitkä tahansa. Sekä teoriakokeen että käytännön kokeen suorittamiselle olisi tarkoituksenmukaista säätää myös enimmäiskesto, jotta kokeella testattaisiin aidosti työelämässä tarvittavaa ammatillista pätevyyttä, johon kuuluu osana sujuva ja ripeä reagointi ja toiminta. 1.4. Sähköinen tunnistautuminen Esitetyn 2 a §:n 3 momentin mukaan sähköiseen teoriakokeeseen osallistujan tulisi aina tehdä vahva sähköinen tunnistautuminen kokeeseen saavuttaessa. Sähköinen teoriakoe voidaan toteuttaa myös valvotusti ja ryhminä, eli ei yksinomaan etäyhteydellä. Sähköinen tunnistautuminen ei ole tarpeen tällaisissa tilanteissa, kun teoriakokeen suorittajan henkilöllisyys varmistetaan kokeen arvioijan toimesta kasvotusten henkilöllisyyden osoittavasta virallisesta todistuksesta. Esitämme, että 3 momentissa oleva vahva sähköinen tunnistautuminen rajataan koskemaan vain etäyhteydellä toteutettavia sähköisiä teoriakokeita ja muilla tavoin toteutettavissa kokeissa varmistetaan kokeen suorittajan henkilöllisyys arvioijan toimesta kokeeseen saavuttaessa. 1.5. Kokeen suoritusten toistaminen Esityksessä ei ole kielletty perustason ammattipätevyyskokeen hyväksyttyjen suoritusten toistamista eikä perustason ammattipätevyyskokeen suorittamista sellaisen henkilön osalta, joka on jo suorittanut hyväksytysti liikennepalvelulain (320/2017) 31 §:n mukaisen perustason ammattipätevyyskoulutuksen ja siihen liittyvän kokeen perusteella. Suorittamalla perustason ammattipätevyyskokeen hyväksytysti henkilö saisi aina ammattipätevyyden voimaan seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tämä mahdollistaisi ammattipätevyysdirektiivin 35 tunnin jatkokoulutuksen korvaamisen aina suorittamalla kuusi tuntia kestävän perustason ammattipätevyyskokeen. Tämä ei vastaa ammattipätevyysdirektiivissä jatkokoulutukselle asetettua tarkoitusta. Esitämme, että henkilöllä, jolla on liikennepalvelulain 31 §:n tai 32 §:n perusteella saavutettu perustason ammattipätevyys, ei ole oikeutta korvata liikennepalvelulain 34 §:n mukaista jatkokoulutusta suorittamalla perustason ammattipätevyyskoe lukuun ottamatta ammattipätevyyden laajentamistilanteet. Poikkeuksena tulisi siis säilyttää liikennepalvelulain 32 §:n 3 momentin mukainen perustason ammattipätevyyden laajentaminen toiseen kuljetusmuotoon, jonka suorittamisella saadaan ammattipätevyys nykyisinkin voimaan molempien kuljetusmuotojen osalta viideksi vuodeksi. Samoin poikkeuksena tulisi säilyttää sellaiset liikennepalvelulain 29 §:n 1 momentin mukaisten saavutettujen oikeuksien perusteella perustason ammattipätevyyden omaavat kuljettajat, jotka suorittavat perustason ammattipätevyyskokeen ensimmäistä kertaa. Kyseisten kuljettajien osalta perustason ammattipätevyyskokeen suorittaminen olisi perusteltua ajantasaisen tiedon saamiseksi ja testaamiseksi sekä perustason ammattipätevyyden laajentamisoikeuden saavuttamiseksi – mutta vain kerran. 2. Kokeen arvioijia koskevat vaatimukset (13 §) Perustason ammattipätevyyskokeessa tulisi esitetyn 13 §:n 2 momentin mukaan olla kaksi arvioijaa. Pidämme tätä ensisijaisen tärkeänä kokeen suorittajan oikeusturvan ja arvioinnin objektiivisuuden varmistamiseksi muualla kuin Puolustusvoimissa. Myös perusteluissa mainittu arvioijien laajempi osaaminen ja ymmärrys tulee paremmin varmistettua kuin yhden arvioijan suorittamassa arvioinnissa. Kahden arvioijan vaatimus koskee myös ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arviointia ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 54 §:ssä. Puolustusvoimien osalta kahden arvioijan vaatimuksesta voitaisiin poiketa, koska oikeusturva, objektiivisuus ja kuljetusalan osaamisen perusteet tulevat varmistetuiksi jo muuten. Koska liikennepalvelulain 37 §:n 5 momenttiin ei ole kirjattu muuta esteellisyysperustetta kuin koulutuskeskuksessa koulutuksen antajana toimiminen, asetuksen 13 §:ään tulisi lisätä, että kokeen arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27-29 §:ssä säädetään. Tällä varmistettaisiin arvioijien objektiivisuus. Vastaava viittaus on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:n 3 momentissa koskien ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioijia. 3. Vastaavaa johtajaa koskevat vaatimukset (13 § ja 15 §) Kokeesta vastaavalle johtajalle esitetyssä 13 §:n 2 momentissa asetetut vaatimukset vastaavat asetuksen 10 §:n 2 momentissa koulutusjärjestelmän opetuksesta vastaavalle johtajalle asetettuja vaatimuksia lisättynä opettajan pedagogisilla opinnoilla. Pidämme esitettyjä vaatimuksia ja lisäyksiä hyvinä ja perusteltuina, jotta ammattipätevyyskokeen laatutasoa ei lasketa liian alas. Samoin pidämme perusteltuna sitä, että vähintään toisen kahdesta arvioijasta tulee täyttää samat pätevyysvaatimukset kuin kokeesta vastaavan johtajan. Asetuksen voimaantulosäännöksen 15 §:n 4 momenttiin tulisi lisätä myös 13 §:n 2 momentin mukaisena kokeesta vastaavana johtajana toimiminen. Muutoin pitkän ja laajan ammattitaidon omaavat, nykyisin 10 §:n 2 momentin mukaisina opetuksesta vastaavina johtajina jo toimivat eivät voisi jatkaa enää kokeen vastaavana johtajana. Tämä voisi puolestaan vaarantaa perustason ammattipätevyyskokeen käyttämisen ammatillisen koulutuksen yhteydessä.
      • Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Vasarainen Mari
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Autoliikenteen Työnantajaliitto ry haluaa kunnioittavasti esittää lausuntonaan kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisluonnoksen sisältävistä esityksistä seuraavaa: Muutosesitysten tarkoituksena on toimeenpanna perustason ammattipätevyyden koulutusmallin rinnalle liikennepalvelulaissa jo säädetyn koemallin käytännön toteutus. Koulutus- ja koemallit ovat perustason ammattipätevyyden saavuttamisessa samanarvoiset, joten niitä koskevat edellytykset tulee myös olla yhtä korkealla tasolla. Pidämme ensisijaisen tärkeänä, että perustason ammattipätevyyskokeen vaativuus- ja laatutaso asetetaan jo säädöstasollisesti korkealle. Kokeen sisällön, toteutuksen ja arvioinnin tulee aidosti mitata kuljettajilta työelämässä vaadittavaa ammatillista pätevyyttä, jottei työ- ja liikenneturvallisuutta vaaranneta. 1. Perustason ammattipätevyyskoe (2 a §) 1.1. Kokeen jakaminen osiin ja suoritusjaksoihin Esitetyn 2 a §:n 1 momentin mukaan ammattipätevyyskoe tulisi suorittaa kerralla muussa kuin ammatillisessa koulutuksessa. Kokeen voisi jakaa enintään kahdelle peräkkäiselle päivälle jaetussa koetilaisuudessa. Toisaalta esitetyn 4 momentin mukaan ammattipätevyyskokeen voisi kuitenkin suorittaa osissa, jolloin kukin kokeen osa olisi voimassa vuoden. Momentit ovat keskenään ristiriidassa. Esitetyssä 4 momentissa tulisi määritellä ainoastaan ammattipätevyyskokeen teoriaosuuden ja käytännön koeosuuden hyväksytyn suorituksen voimassaolosta. Teoriaosuuden tulee käsittää ammattipätevyysdirektiivin liitteen I jakson 2.2. mukaisesti koko sen a)-kohdan teoriakoe ja käytännön koeosuuden puolestaan koko b)-kohdan käytännön koe. Pienempiin ja useampiin osiin jakamiselle voimassaolonkaan osalta ei ole perusteita. Pidämme ammattipätevyyskokeen suorittamista kerralla ja enintään kahdelle päivälle jaettuna hyvänä asiana jo kokonaisuuden hallinnan vuoksi. Peräkkäisten päivien vaatimus ei ole kuitenkaan tarpeen, koska se vaikeuttaa turhaan käytännön toteutusta esimerkiksi isomman ryhmän osalta (mm. Puolustusvoimat). Se aiheuttaa myös tarpeettomia lisäkustannuksia tilanteessa, jossa esimerkiksi ensimmäisenä päivänä suoritettu teoriakoe tulee hylätyksi, mutta tieto siitä saadaan vasta seuraavana päivänä suoritetun käytännön kokeen suorittamisen jälkeen, koska esitetyn 13 §:n 3 momentin mukaan arviointi ja arviointipäätös annetaan vasta seitsemän vuorokauden sisällä kokeen osan suorittamisesta. Kokonaisuuden hallinnan ja korkean laadun säilyttämisen näkökulmasta on riittävää, että teoriakoe voidaan suorittaa kokonaisuudessaan yhden päivän aikana ja käytännön koe kokonaisuudessaan yhden päivän aikana ja molempien kokonaisuuksien hyväksytty suoritus on voimassa yhden vuoden. Esitetyn 2 momentin mukaan vähintään neljä tuntia kestävän teoriakokeen voisi jakaa kahteen jaksoon. Perusteluissa mainitaan lisäksi, että koetilaisuus voidaan tauottaa kokeen järjestämissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Säädösteksti tulisi tältä osin saattaa yhdenmukaiseksi perusteluiden kanssa. Teoriakokeen suorituksen jaksottaminen eli tauottaminen yhden päivän sisällä ainoastaan kahteen vähintään 120 minuuttia kestävään kokonaisuuteen voi olla monelle kokelaalle ylivoimaista. Mahdollisuutta taukojen pitämiseen voisi siten lisätä esimerkiksi niin, että teoriakokeen voisi jakaa yhden päivän aikana vähintään 60 minuuttia kestäviin kokonaisuuksiin, joissa kunkin kokonaisuuden tehtävät/vastaukset tulee olla palautettuna ennen tauon alkamista eikä niihin pääse enää sen jälkeen palaamaan. 1.2. Kielivaatimus Kielivaatimukseksi esitetään 2 a §:n 1 momentissa suomea tai ruotsia, eikä tulkin käyttö olisi mahdollista. Pidämme tätä hyvänä asiana, koska kyseisillä vaatimuksilla koemalli asetetaan samaan asemaan koulutusmallin kanssa, mikä on ehdoton vaatimus. Koemallin tulee olla kaikkinensa yhtä vaativa ja korkeatasoinen kuin koulutusmallin. Lisäksi on huomioitava, että kuljettajan ammatissa työskentelevällä tulee olla joka tapauksessa hallussaan Suomessa työskennellessään työhön tarvittava kielitaito ja ammattisanasto – kielitaito on yksi osa ammatillista pätevyyttä. 1.3. Kokeen suorittaminen vaiheittain ammatillisen koulutuksen yhteydessä Esitetyn 2 a §:n 1 momentin alussa viitataan liikennepalvelulain 33 §:n 1 momentin tarkoittamaan ammatilliseen koulutukseen vain perustason ammattipätevyyskokeen kerrallaan suorittamista koskevan poikkeuksen osalta. Muilta osin jää epäselväksi, onko 2 a §:n sisältämien määräysten tarkoitettu koskevan perustason ammattipätevyyskokeen suorittamista ammatillisen koulutuksen yhteydessä ja miltä osin. Asetuksen 2 a § sisältää määräyksiä perustason ammattipätevyyskokeen jakamisesta enintään kahdelle päivälle, osissa suorittamisesta (teoria 4 tuntia + käytännön koe 2 tuntia) ja tauotuksesta, sähköisestä tunnistautumisesta, Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymästä järjestämissuunnitelmasta ja päätöslomakkeen käyttämisestä. Mitkään esitetyn 2 a §:n sisältämistä määräyksistä eivät sovellu perustason ammattipätevyyskokeen suorittamiseen liikennepalvelulain 33 §:n 1 momentin tarkoittamassa ammatillisessa koulutuksessa, jossa ammattipätevyysdirektiivin 3 artiklan 1.a-kohdan sisältämä kokeen vaiheittain suorittaminen on täysin eri asia kuin kokeen jakaminen osiin. Esitämme, että asetuksen 2 a §:ään lisätään selvyyden vuoksi, ettei kyseistä säännöstä sovelleta miltään osin perustason ammattipätevyyskokeen suorittamiseen liikennepalvelulain 33 §:n 1 momentin tarkoittamassa ammatillisessa koulutuksessa. 1.4. Ajallinen vähimmäiskesto Esitetyn 2 a §:n 2 momentin mukaan lukihäiriö tai muu terveydellinen peruste oikeuttaisi 60 minuuttia pidempään vastausaikaan teoriakokeessa. Kyseinen pidennys ei ole tarpeen, jos teoriakokeelle säädetään ainoastaan neljän tunnin vähimmäiskestovaatimus, jolloin enimmäiskesto voi olla jokaisella kokeessa olevalla kuinka pitkä tahansa. Sekä teoriakokeen että käytännön kokeen suorittamiselle olisi tarkoituksenmukaista säätää myös enimmäiskesto, jotta kokeella testattaisiin aidosti työelämässä tarvittavaa ammatillista pätevyyttä, johon kuuluu osana sujuva ja ripeä reagointi ja toiminta. 1.5. Sähköinen tunnistautuminen Esitetyn 2 a §:n 3 momentin mukaan sähköiseen teoriakokeeseen osallistujan tulisi aina tehdä vahva sähköinen tunnistautuminen kokeeseen saavuttaessa. Sähköinen teoriakoe voidaan toteuttaa myös valvotusti ja ryhminä, eli ei yksinomaan etäyhteydellä. Sähköinen tunnistautuminen ei ole tarpeen tällaisissa tilanteissa, kun teoriakokeen suorittajan henkilöllisyys varmistetaan kokeen arvioijan toimesta kasvotusten henkilöllisyyden osoittavasta virallisesta todistuksesta. Esitämme, että 3 momentissa oleva vahva sähköinen tunnistautuminen rajataan koskemaan vain etäyhteydellä toteutettavia sähköisiä teoriakokeita ja muilla tavoin toteutettavissa kokeissa varmistetaan kokeen suorittajan henkilöllisyys arvioijan toimesta kokeeseen saavuttaessa. 1.6. Kokeen suoritusten toistaminen Esityksessä ei ole kielletty perustason ammattipätevyyskokeen hyväksyttyjen suoritusten toistamista eikä perustason ammattipätevyyskokeen suorittamista sellaisen henkilön osalta, joka on jo suorittanut hyväksytysti liikennepalvelulain (320/2017) 31 §:n mukaisen perustason ammattipätevyyskoulutuksen ja siihen liittyvän kokeen perusteella. Suorittamalla perustason ammattipätevyyskokeen hyväksytysti henkilö saisi aina ammattipätevyyden voimaan seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tämä mahdollistaisi ammattipätevyysdirektiivin 35 tunnin jatkokoulutuksen korvaamisen aina suorittamalla kuusi tuntia kestävän perustason ammattipätevyyskokeen. Tämä ei vastaa ammattipätevyysdirektiivissä jatkokoulutukselle asetettua tarkoitusta. Esitämme, että henkilöllä, jolla on liikennepalvelulain 31 §:n tai 32 §:n perusteella saavutettu perustason ammattipätevyys, ei ole oikeutta korvata liikennepalvelulain 34 §:n mukaista jatkokoulutusta suorittamalla perustason ammattipätevyyskoe lukuun ottamatta ammattipätevyyden laajentamistilanteet. Poikkeuksena tulisi siis säilyttää liikennepalvelulain 32 §:n 3 momentin mukainen perustason ammattipätevyyden laajentaminen toiseen kuljetusmuotoon, jonka suorittamisella saadaan ammattipätevyys nykyisinkin voimaan molempien kuljetusmuotojen osalta viideksi vuodeksi. Samoin poikkeuksena tulisi säilyttää sellaiset liikennepalvelulain 29 §:n 1 momentin mukaisten saavutettujen oikeuksien perusteella perustason ammattipätevyyden omaavat kuljettajat, jotka suorittavat perustason ammattipätevyyskokeen ensimmäistä kertaa. Kyseisten kuljettajien osalta perustason ammattipätevyyskokeen suorittaminen olisi perusteltua ajantasaisen tiedon saamiseksi ja testaamiseksi sekä perustason ammattipätevyyden laajentamisoikeuden saavuttamiseksi – mutta vain kerran. 2. Kokeen arvioijia koskevat vaatimukset (13 §) Perustason ammattipätevyyskokeessa tulisi esitetyn 13 §:n 2 momentin mukaan olla kaksi arvioijaa. Pidämme tätä ensisijaisen tärkeänä kokeen suorittajan oikeusturvan ja arvioinnin objektiivisuuden varmistamiseksi muualla kuin Puolustusvoimissa. Myös perusteluissa mainittu arvioijien laajempi osaaminen ja ymmärrys tulee paremmin varmistettua kuin yhden arvioijan suorittamassa arvioinnissa. Kahden arvioijan vaatimus koskee myös ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arviointia ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 54 §:ssä. Puolustusvoimien osalta kahden arvioijan vaatimuksesta voitaisiin poiketa, koska oikeusturva, objektiivisuus ja kuljetusalan osaamisen perusteet tulevat varmistetuiksi jo muuten. Koska liikennepalvelulain 37 §:n 5 momenttiin ei ole kirjattu muuta esteellisyysperustetta kuin koulutuskeskuksessa koulutuksen antajana toimiminen, asetuksen 13 §:ään tulisi lisätä, että kokeen arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27-29 §:ssä säädetään. Tällä varmistettaisiin arvioijien objektiivisuus. Vastaava viittaus on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:n 3 momentissa koskien ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioijia. 3. Vastaavaa johtajaa koskevat vaatimukset (13 § ja 15 §) Kokeesta vastaavalle johtajalle esitetyssä 13 §:n 2 momentissa asetetut vaatimukset vastaavat asetuksen 10 §:n 2 momentissa koulutusjärjestelmän opetuksesta vastaavalle johtajalle asetettuja vaatimuksia lisättynä opettajan pedagogisilla opinnoilla. Pidämme esitettyjä vaatimuksia ja lisäyksiä hyvinä ja perusteltuina, jotta ammattipätevyyskokeen laatutasoa ei lasketa liian alas. Samoin pidämme perusteltuna sitä, että vähintään toisen kahdesta arvioijasta tulee täyttää samat pätevyysvaatimukset kuin kokeesta vastaavan johtajan. Asetuksen voimaantulosäännöksen 15 §:n 4 momenttiin tulisi lisätä myös 13 §:n 2 momentin mukaisena kokeesta vastaavana johtajana toimiminen. Muutoin pitkän ja laajan ammattitaidon omaavat, nykyisin 10 §:n 2 momentin mukaisina opetuksesta vastaavina johtajina jo toimivat eivät voisi jatkaa enää kokeen vastaavana johtajana. Tämä voisi puolestaan vaarantaa perustason ammattipätevyyskokeen käyttämisen ammatillisen koulutuksen yhteydessä.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Lamppu Veli-Matti
        Uppdaterad:
        9.3.2020
        • Liikennepalvelulain (laki liikenteen palveluista 320/2017) 1.1.2020 voimaan tulleilla muutoksilla Suomi otti käyttöön kuorma- ja linja-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyden suorittamiseen koulutuksen ja nopeutetun koulutuksen rinnalle ns. koemallin. Suomi otti ko. muutoksella käyttöön kaikki tieliikenteen ammattipätevyysdirektiivin 2003/597/EU mahdollistamat suoritustavat. 1.1.2020 alkaen ammattipätevyyden vois siis suorittaa osallistumalla liikennepalvelulain 32 §:n mukaiseen kokeeseen, joka koostuu teoriakokeesta ja käytännön kokeesta. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE pitää pääsääntöisesti hyvinä ehdotettuja muutoksia. Koemallin käyttöönotto lisää ammattipätevyyden todentamismahdollisuuksia ja helpottaa työvoiman saatavuutta kuljetusalalle. Pidämme tärkeänä, että kokeen suorittamisen voi tehdä pienemmissä osissa ilman mitään rajoituksia. Työelämäyhteistyön ja opiskelijoiden oikeusturvan näkökulmasta on hyvä, että ns. koemallin suorittamisessa tarvitaan kaksi arvioijaa (tämä noudattaa ammatillisen koulutuksen lainsäädännön 54§), joista toinen on opettaja ja toinen työelämän edustaja. Hallituksen esityksessä todetaan, että vähintään toisen arvioijan on oltava paikalla yksittäisessä näytössä. Tutkinnon osa arvioidaan kuitenkin aina kahden arvioijan toimesta arviointikeskustelussa. Haluamme tuoda vielä esiin joitain lainsäädännön korjaus- tai täsmennysehdotuksia. 1) Niillä koulutuksen järjestäjillä, joilla on nyt järjestämislupa toimia perustason ammattipätevyyskoulutusta tai jatkokoulutusta antavana koulutuskeskuksena tulee voida automaattisesti jatkaa toimintaa lainsäädännön muututtua (”Järjestämisluvassa voidaan määrätä oikeudesta järjestää 8 §:n 2 kohdassa tarkoitettua ammatilliseen tehtävään valmistavaa koulutusta tai oikeudesta toimia liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 35 §:ssä tarkoitettuna perustason ammattipätevyyskoulutusta tai jatkokoulutusta antavana koulutuskeskuksena). 2) Toivomme korjausta lakiin liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta 28§ 5. Tässä lainkohdassa kielletään kaupallisen kuljetuksen ajo-opetuksen yhteydessä. Ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena tulisi nimenomaan olla, että ammattipätevyyden ajo-opetusta annetaan mahdollisimman todellisissa ajotilanteissa. Parhaimmillaan tämä tapahtuu asiakastyötoiminnassa. Määrällisesti tätä ei välttämättä tehdä paljon, mutta sitä pitäisi pyrkiä tekemään enemmän. Ymmärtääksemme edelleen opiskelija pystyy ajamaan itsenäisesti työssäoppimisjaksolla tai jopa oppilaitoksessakin asiakastyössä, mutta näitä ajoja ei voitaisi lukea ammattipätevyyden ajo-opetukseen, vaikka ajo-opettaja olisi mukana kuljetuksessa. 3) Työelämätoimikuntien ja koulutuksen järjestäjien keskinäinen rooli ja vastuut uudistuksessa jää epäselväksi. Esitämme, että koulutuksen järjestäjille annetaan mahdollisimman suuri itsenäinen vastuu kokeiden toteuttamisesta sekä todistusten myöntämisestä.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Uppdaterad:
        9.3.2020
        • Liikenne- ja viestintäviraston lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (434/2018) muuttamiseksi Liikenne- ja viestintäministeriö on 12.2.2020 pyytänyt Liikenne- ja viestintävirastolta lausuntoa valtioneuvoston asetuksesta kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammatti-pätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (434/2018) muuttamiseksi. Liikenteen palveluista annetun lain (320/2017, jäljempänä liikennepalvelulain) tieliikenteen ammattipätevyyksiä koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2020. Muutoksella Suomi otti kansallisesti käyttöön kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyden suorittamiseen kaikki tieliikenteen ammattipätevyysdirektiivin 2003/59/EY (Euroopan parlamentin ja neuvosto direktiivi maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojenkuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta) mahdollistamat suoritustavat. Aikaisemmin käytössä olleiden koulutuksen ja nopeutetun koulutuksen lisäksi käyttöön tuli direktiivin mahdollistama ns. koemalli. Liikenne- ja viestintäministeriö on luonnoksessaan valtioneuvoston asetukseksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (434/2018) muuttamiseksi valmistellut liikennepalvelulain valtuussäännösten mukaisesti tarkemmat säännökset perustason ammattipätevyyskokeesta ja sen toteutuksesta sekä siihen ilmoittautumisesta; kokeista, niiden toteutuksesta ja kokeiden järjestämisestä; arvioijien ja kokeesta vastaavan johtajan tehtävistä ja pätevyysvaatimuksista; kuorma- ja linja-autonkuljettajan koulutusta koskevien asiakirjojen säilyttämisestä sekä valvonnan järjestämisestä ja kokeiden järjestämistä koskevista ilmoituksista. Liikenne- ja viestintävirasto kannattaa asetusluonnoksessa tehtyjä linjauksia ja esittää lausuntonaan liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavia täsmennyksiä. Liikenne- ja viestintävirasto esittää asetusluonnoksen 1 §:n 3 momentin lomaketta koskevaa osiota tarkennettavaksi. Virasto ehdottaa momentin toista virkettä muutettavaksi muotoon ”Liikenne- ja viestintäviraston vastuulla järjestettyyn kokeeseen ilmoittauduttaessa koulutuskeskuksen on annettava todistus koulutuksen suorittamisesta Liikenne- ja viestintäviraston lomakkeella.” Vielä Liikenne- ja viestintävirasto katsoo, että asetusluonnoksen 2 a §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen ilmaisua voisi täsmentää poistamalla siitä sanan ”vähintään”. Momentissa säädetään teoriakokeen molempien osioiden sisällöstä, jolloin kokeen jakaminen kahta useampaan osioon ei liene tarpeellista pykälän käytännön soveltamisessa. Liikenne- ja viestintävirasto esittää liikenne- ja viestintäministeriölle harkittavaksi asetusluonnoksen 2 a §:n 1 momentin muokkaamista siten, että säännökset ammattipätevyyskokeen suorittamisesta vaiheittain koskisivat kaikkien viranomaisten hyväksymien toimijoiden kokeita. Näin perustason ammattipätevyyskoetta ei olisi pakollista suorittaa kerralla minkään toimijan järjestämissä kokeissa, eikä koetta tarvitsisi suorittaa peräkkäisille päiville jaetussa tilaisuudessa. Kokeen osa tulisi kuitenkin suorittaa kerralla. Edellä ehdotettu muotoilu on myös yhtenäinen asetusluonnoksen 2 a §:n 5 momentin kanssa, jonka mukaan yksittäinen kokeen osa on voimassa vuoden sen hyväksytystä suorittamisesta.