Visa utlåtanden som lämnats in i filformat
Remissinstans Sparad Utlåtande
Valtiovarainministeriö 8.5.2023
Valtiovarainministeriö; lausunto.pdf
Sisäministeriö 10.5.2023
Sisäministeriö; lausunto.pdf
Ålands landskapsregering 2.5.2023
Ålands landskapsregering; bilaga till utlåtande .pdf
Ålands landskapsregering 2.5.2023
Ålands landskapsregering; utlåtande.pdf
  • Remissinstanser: 17
    Synnyttäneen äidin äitiyden selvittäminen
      • Lausuntonne:
      • Pakolaisneuvonta ry
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Pakolaisneuvonta ry pitää tarpeellisena, että lainsäädäntöä muutetaan niin, että laki mahdollistaa lapsen edun näin edellyttäessä synnyttäneen äidin äitiyden selvittämisen ja vahvistamisen tilanteessa, jossa äitiydestä ei ole saatavilla asiakirjanäyttöä tai asiakirjanäytön luotettavuudesta ei saada riittävää selvitystä. Lainmuutosten tavoite on vahvistaa lapsen oikeuksia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 7 artiklan mukaan lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. On tärkeää, että säädettäessä siitä, milloin äitiyden oikeusgeneettinen selvittäminen on tarpeen ja mahdollista, otetaan huomioon mahdollisimman laajasti lapsen ja hänen perheensä kotimaan tilanne ja olosuhteet – esimerkiksi arvioitaessa mahdottomuusedellytystä. Kynnys äitiyden oikeusgeneettiseen selvittämiseen on oltava riittävän matala, jotta osa lapsista ei jää ilman merkintää huoltajasta ja siitä johtuvia oikeuksia sen vuoksi, että perheellä ei tosiasiassa esimerkiksi ole resursseja tai mahdollisuutta hankkia kotimaastaan riittäviä asiakirjoja.
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Perheoikeudelliset palvelut
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perheoikeudelliset palvelut vastaa lausuntopyyntöön lastenvalvojan näkökulmasta. Olemme samaa mieltä Työryhmän mietinnön kanssa siitä, että synnyttäneen äidin äitiyttä koskeva sääntely tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen isyyttä koskevan sääntelyn kanssa ja mahdollisuus siihen, että jatkossa lastenvalvojan velvollisuus selvittää lapsen vanhemmuus laajennetaan koskemaan myös synnyttäneen lapsen äidin äitiyden, on etenkin lapsen edun mukaista. Lastenvalvojan työn kannalta merkittävää on etenkin toimivaltaan ja sen selkeyttämiseen liittyvät seikat, jotka Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen näkökulmasta jäävät mietinnössä osittain puutteellisiksi. Työryhmän ehdotuksen mukaan vanhemmuuslain 6 §:ää tulisi muuttaa niin, että lastenvalvoja selvittää vanhemmuuden, kun hän saa tiedon 18 vuotta nuoremmasta lapsesta tai kun henkilö haluaa tunnustaa vanhemmuutensa eikä lapselle ole todettu tai vahvistettu kahta vanhempaa. Mietinnössä ei ole pohdittu sitä, millä tavoin lastenvalvoja saa tiedon niistä lapsista, joilla ei ole rekisterissä vahvistettuna äitiä. On epäselvää, onko tarkoituksena se, että Digi- ja väestötietovirastolle tulee vastuu ja velvollisuus ilmoittaa lastenvalvojille niistä lapsista, joille ei ole vahvistettu synnyttänyttä äitiä vai tuleeko vanhemmuuden selvittäminen lastenvalvojalle työksi siinä vaiheessa, kun joku asianosaisista ottaa asiassa lastenvalvojaan yhteyttä. Mietinnössä lastenvalvojille esitetään velvollisuutta selvittää synnyttänyt äitiys myös niissä tilanteissa, kun lapsen synnyttänyt äiti on selvittämättä, kadonnut tai hänellä ei ole Suomessa kotikuntaa. Kuten Lastenvalvojat ry arvioi, niin tilanteissa, joissa lapsi ja toinen (mahdollinen) vanhempi ovat Suomessa ja lapsen synnyttänyt äiti ulkomailla, lastenvalvojilla voi olla tarve pyytää synnyttäneen äidin äitiyden selvittämiseen liittyen virka-apua Ulkoministeriöltä lapsen synnyttäneen äidin äitiyden selvittämiseksi. Toivoisimme, että näihin haastaviin tilanteisiin kiinnitettäisiin huomiota niin, että ohjeistus on riittävää. Työryhmän mietinnön mukaan esityksellä on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointialueiden ja erityisesti lastenvalvojien toimintaan. Mietinnössä on hyvin pohdittu sitä, että epäselvien tapausten käsittelyyn kuluu paljon aikaa, mutta samalla todettu, että näytteenoton helpottuessa ehdotuksella on lastenvalvojan työtä tältä osin selkeyttävä ja vanhemmuuden selvittämismenettelyä nopeuttava vaikutus. Mietinnön mukaan ehdotus vähentää, sujuvoittaa ja selkeyttää lastenvalvojan työtä. Tämä voi pitää paikkaansa, mutta se riippuu hyvin paljon siitä, millä tavoin äitiyden selvittäminen tulee lastenvalvojalle työksi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on suuri verrattuna muihin hyvinvointialueisiin ja siten lainmuutoksella voi olla etenkin lain voimaantullessa hyvinkin iso resurssivaikutus lastenvalvojatoimintaan. Lastenvalvojien sujuvan työn ja toimivaltaan liittyvän pohdinnan osalta olisi toivottavaa, että Digi- ja väestötietovirastolla olisi mahdollisuus antaa lastenvalvojille selvitys niissä tapauksissa, jolloin he ovat arvioineet, että lapsen synnyttäneen äidin äitiyden vahvistamiseen ei ole ollut esittää tarvittavia asiakirjoja. Toivomme myös, että lastenvalvojille tarjotaan ja järjestetään lainmuutokseen liittyen tarvittava koulutus.
      • Lastenvalvojat ry
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Lastenvalvojat ry pitää tärkeänä synnyttäneen äitiyden selvittämistä koskevan sääntelyn laatimista. Työryhmämietinnön nykytilaa ja sen arviointia koskevassa osiossa on esitetty hyvin tausta ja perustelut sille, että synnyttäneen äidin äitiyden selvittämiseksi on tarve laatia tarkempi säätely. Samoin työryhmämietinnössä on hyvin kuvattu lapsen etuun liittyvät lähtökohdat sääntelylle. Työryhmämietinnössä on kuvattu hyvin perhesuhteiden rekisteröimiseen liittyen nykyisiä asiakirjojen luotettavuuden arviointia koskevia haasteita, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että lapsen ja äidin sukulaisuussuhdetta ei ole kaikissa tilanteissa ollut mahdollista rekisteröidä. Ehdotuksessa on monia lapsen ja perheiden kannalta hyviä ja tärkeitä elementtejä. Mietinnössä esitetään, että lastenvalvojan velvollisuus selvittää lapsen vanhemmuus laajennetaan koskemaan myös synnyttäneen äidin äitiyttä niissä tilanteissa, joissa se ei ole selvä. Esitys mahdollistaa synnyttäneen äidin selvittämisen ja oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen näytteiden oton lapsesta tietyissä tilanteissa ilman huoltajan tai lapsen muun laillisen edustajan suostumusta. Työryhmän mietinnössä todetaan, että kaikille niille viranomaistahoille, jotka hoitavat vanhemmuuden selvittämistä ja vahvistamista koskevia tehtäviä, tarvitaan selkeät toimivaltasäännökset synnyttäneen äidin äitiyden selvittämistä varten. Lastenvalvojat ry katsoo, että työryhmän mietinnössä ei ole kuitenkaan esitetty riittävän selkeitä säännöksiä lastenvalvojan toimivallan arvioimiseksi. Toimivallan arvioiminen on lastenvalvojien näkökulmasta erittäin olennainen asia. Toimivallan arvioimisen haaste liittyy näkemyksemme mukaan väestötietolain 19 § mahdottomuutta ja esitettyyn vanhemmuuslain kohtuuttomuutta edellyttäviin säännöksiin. Lastenvalvojat ry katsoo, että ehdotetut säännökset ovat suhteellisen selkeitä soveltaa niissä tilanteissa, joissa sekä lapsi että lapsen synnyttänyt äiti ovat Suomessa. Katsomme kuitenkin, että mietinnössä on osin puutteellisesti arvioitu niitä tilanteita, joissa lapsen synnyttänyt äiti ei ole Suomessa mutta lastenvalvoja on kuitenkin vanhemmuuden selvittämisen toimeenpanija. Näissä tilanteissa lapsella voi olla Suomessa toinen mahdollinen vanhempi, jonka vanhemmuutta selvitetään samalla tai jonka vanhemmuus voi olla jo rekisteröity. Lapsi voi kuitenkin olla Suomessa myös muun huoltajan hoidossa tai tullut maahan ilman huoltajaa. Lastenvalvojat ry arvioi, että tilanteissa, joissa lapsi ja toinen (mahdollinen) vanhempi ovat Suomessa ja lapsen synnyttänyt äiti ulkomailla, lastenvalvojilla voi olla tarve pyytää synnyttäneen äidin äitiyden selvittämiseen liittyen virka-apua Ulkoministeriöltä lapsen synnyttäneen äidin äitiyden selvittämiseksi. Mietinnössä tulisi myös tarkemmin tuoda esiin, miten mahdollisuus selvittää synnyttäneen äidin vanhemmuus lastenvalvojalla tulisi vaikuttamaan esimerkiksi perheiden maahanmuuttoprosesseihin ja niissä vaadittuihin toimenpiteisiin (esimerkiksi perheenyhdistäminen). Nyt näitä kysymyksiä ei käsitelty mietinnössä juuri lainkaan. Oikeusgeneettisiä vanhemmuustutkimuksia kuvaavassa osiossa (työryhmämietintö, s. 21), on todettu, että oikeusgeneettisiä äitiystutkimuksia on nykyisin tehty tilanteissa, joissa selvitys on tarvittu äiti-lapsisuhteen merkitsemiseksi väestötietojärjestelmään ja jossa väestötietolain säännökset myös mahdollistavat kyseisen tiedon tallettamisen väestötietojärjestelmään. Lastenvalvojat ry näkee, että vanhemmuuslain muutosehdotuksissa tulisi selkeyttää sitä, miten kuvatut rekisteröintiin liittyvät äitiystutkimukset tulisivat jatkossa suhteutumaan mahdollisuuteen edetä synnyttäneen äidin vanhemmuuden vahvistamisessa vanhemmuuslain säännösten perusteella. Säännöskohtaisia perusteluja 6 §, 29 § Vanhemmuuslain 6 § mukaan lastenvalvoja selvittää vanhemmuuden, kun hän saa hän saa tiedon 18 vuotta nuoremmasta lapsesta tai kun henkilö haluaa tunnustaa vanhemmuutensa eikä isyyttä lapsen osalta ole todettu vanhemmuuslain 3 §:n nojalla tai vanhemmuutta vahvistettu 19 §:ssä tarkoitetun tunnustamisen perusteella. Tällä hetkellä tieto lastenvalvojalle tulee useimmiten Digi- ja väestötietovirastolta. Osin tieto tulee suoraan joltain asian osapuolelta. Säännöstä on ehdotettu muutettavaksi siten, että lastenvalvojalla selvittäisi vanhemmuuden, kun hän saa tiedon 18 vuotta nuoremmasta lapsesta tai kun henkilö haluaa tunnustaa vanhemmuutensa eikä lapselle ole todettu tai vahvistettu kahta vanhempaa. Työryhmän mietinnössä ei ole kuitenkaan esitetty tarkemmin sitä, onko esimerkiksi Digi- ja väestötietovirastolle kaavailtu velvollisuutta ilmoittaa lapsesta, jolle ei ole vahvistettu synnyttänyttä äitiä, lastenvalvojalle vai onko tarkoitus, että asia tulee lastenvalvojan tietoon joltain asian osapuolelta. Lastenvalvojat ry pitää tärkeänä asian selkiyttämistä. Esitettyjen lakimuutosten 29 §:n perusteluissa tuodaan esiin, että lähtökohtana on, että perhe pyrkii hankkimaan tarpeelliset asiakirjat ja näitä koskevat laillistukset tai alkuperätodistukset väestötietolain 47 § osoittamalla tavalla, jotta erilliseen äitiyden selvittämiseen ei olisi tarvetta turvautua. Perusteluissa todetaan, että tarve synnyttäneen äidin selvittämiselle nousee useimmiten siksi, että ulkomailta Suomeen muuttaneiden otaksuttujen vanhempien henkilöllisyyttä ja perhesiteitä osoittavat asiakirja ovat puutteelliset eikä Digi- ja väestötietovirasto ole tästä syystä voinut tallettaa synnyttäneen äidin äitiyttä koskevaa tietoa väestötietojärjestelmään. Lastenvalvojat ry toivoo, että asian osapuolet saisivat näissä tilanteissa selkeän lausunnon Digi- ja väestötietovirastolta asiasta, mikä helpottaisi lastenvalvojia arvioimaan mahdollisuuksia saada asiakirjat kohtuudella sekä toimivaltaansa. Työryhmän mietinnössä kuvataan vanhemmuuslain 29 § mukaisia tilanteita, joissa lapsen isyys voidaan vahvistaa vaikka osapuolten henkilöllisyyttä tai perhesiteitä osoittavat asiakirjat ovat puutteelliset. Lastenvalvojat ry pitää tärkeänä nostaa esiin, että tätä kohtuuttomuutta painottavaa pykälää on käytännössä sovellettu hyvin monesta maasta lähtöisin olevien henkilöiden kohdalla ja siten soveltamisala on ollut paljon laajempi kuin väestötietolain 19 § mahdottomuutta edellyttävän sääntelyn kohdalla. Lastenvalvojat ry arvioikin, että ns. kohtuuttomuspykälän laajentaminen myös synnyttäneen äidin äitiyden selvittämiseen tuo lastenvalvojille haasteita arvioida toimivaltuuksia synnyttäneen äidin äitiyden selvittämiseen liittyen. Lastenvalvojat ry pitää tärkeänä, että koulutuksen ym. kautta lastenvalvojat saavat selkeät ohjeet siitä, milloin voidaan katsoa, ettei synnyttäneen äidin äitiydestä voi kohtuudella saada luotettavaa selvitystä ja milloin voidaan edellyttää äitiyden rekisteröimistä muilla keinoin. 8 §, 9 § Työryhmän mietinnössä on tuotu esiin, että suurin osa tilanteista, joissa synnyttäneen äidin äitiyden vahvistaminen tulee kysymykseen, koskenee perheitä, joissa osapuolet tosiasiallisesti asuvat yhdessä. Kuitenkin vanhemmuuslain 6 § esitettyjen muutosten perusteella lastenvalvojalla olisi velvollisuus selvittää vanhemmuutta myös synnyttäneen äidin osalta kaikissa niissä tilanteissa, joissa lastenvalvoja saa tiedon 18 vuotta nuoremmasta lapsesta tai kun henkilö haluaa tunnustaa vanhemmuutensa eikä lapselle ole todettu tai vahvistettu kahta vanhempaa. Ehdotuksen 8 § säädetään vanhemmuuden selvittämisen toimeenpanijan määrittelemisestä. Lastenvalvojat ry pitää tärkeänä huomioida se, että lastenvalvojalle esitetään velvollisuutta selvittää synnyttänyt äitiys myös niissä tilanteissa, kun lapsen synnyttänyt äiti on kadonnut tai kuollut tai hänellä ei ole Suomessa kotikuntaa. Tällaisia tilanteita voivat käytännössä olla esimerkiksi tilanteet, joissa lapsi on saapunut Suomeen ilman vanhempiansa tai toisen (virallisen) vanhemman kanssa. Lastenvalvojat ry katsoo, että työryhmämietinnössä ei ole riittävässä määrin esiintuotu näiden tilanteiden haastavuutta vanhemmuuden selvittämisen näkökulmasta. Lainsäädännön jatkotyössä tulisi kiinnittää tarkemmin huomiota näihin tilanteisiin ja niihin liittyvään ohjeistukseen. 9 § Säännöskohtaisissa perusteluissa tulisi selkeämmin kuvata myös mahdollisuuksia selvittää lapsen synnyttäneen lapsen äitiys tilanteissa, joissa synnyttänyt äiti on kadonnut, kuollut tai on ulkomailla. Lastenvalvojat ry toivoo myös pohdittavan, olisiko lakiehdotuksessa tarpeen selkeyttää vanhemmuuden selvittämisen etenemistä niissä tilanteissa, joissa lapselle ei ole vahvistettu kumpaakaan vanhempaa. Työryhmämietinnön mukaan vanhemmuutta voidaan selvittää yhtäaikaisesti sekä lapsen synnyttäneen äidin että mahdollisen isän osalta. Työryhmämietinnössä jää osin epäselväksi menettely tilanteissa, joissa kyseeseen tulisi vain lapsen mahdollisen isän selvittäminen. Lastenvalvojat ry pitää tärkeänä selventää, tulisiko lapsen synnyttäneen äidin äitiys aina kuitenkin ensisijaisesti pyrkiä selvittämään ja vahvistamaan. Asia koskenee erityisesti tilanteita, joissa lapsen synnyttänyt äiti on kuollut tai kadonnut mutta lapsen mahdollisen isän vanhemmuutta voitaisiin selvittää. (Vrt. vanhemmuuslain 36 § ehdotetut muutokset.) 12 § Lastenvalvojat ry pitää kannatettavana ehdotusta, jonka mukaan näyte oikeusgeneettistä vanhemmuustutkimusta varten voidaan ottaa ilman suostumusta lastenvalvojan valvonnassa tiettyjen edellytysten täyttyessä. Koska näytteen ottaminen ilman suostumusta on poikkeustapaus, Lastenvalvojat ry pitää erittäin tärkeänä sitä, että lastenvalvojalla on käytettävissään selkeät tiedot sen arvioimiseksi, että ns. kohtuuttomuuspykälä täyttyy ja lapselle ei ole mahdollista rekisteröidä vanhempaa eikä huoltajaa (ks. aiemmat kommentit kohtiin 6 § ja 29 §). Ehdotettua pykälää tulisi selkeyttää vanhemmuuden selvittämisen etenemisjärjestyksen osalta samoin perustein kuin edellä on kuvattu 9 § kohdalla. 17 § Pykälässä säädetään muutoksenhausta koskien vanhemmuuden selvittämisen keskeyttämistä tai sen uudelleen aloittamista koskevaan päätökseen. Lastenvalvojat ry esittää pohdittavaksi kysymyksen, tulisiko myös lapsen huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla olla asiassa valitusoikeus. Kysymys liittyy tilanteisiin, joissa alle 15-vuotias lapsi on Suomessa muun huoltajan hoivissa eikä lapsella ole rekisteröityjä vanhempia, vanhemmuuden selvittäminen on tullut vireille mutta lastenvalvoja on keskeyttänyt vanhemmuuden selvittämisen vanhemmuuslain 14 § 1 kohdan perusteella.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Monimuotoiset perheet -verkosto kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. On kannatettavaa, että tilanteissa, joissa lapsen äitiys on tarvittavan dokumentaation vuoksi epäselvä, äitiys voidaan tarvittaessa selvittää myös oikeusgeneettisen tutkimuksen keinoin. Verkosto näkee kuitenkin oikeusasiamiehen tavoin haasteelliseksi ne tilanteet, joissa äitiys on syntynyt jotenkin muuten kuin geneettisen siteen perusteella, esimerkiksi on käytetty luovutettuja munasoluja tai lapsi on adoptoitu tai saanut alkunsa sijaissynnytyksellä. Oikeusgeneettistä tutkimusta voidaan verkoston näkökulmasta käyttää yhtenä keinona geneettisen äidin vanhemmuuden vahvistamiseen silloin, kun se ei muutoin ole mahdollista, mutta samalla käytössä olisi oltava myös muita keinoja, jotka toimivat silloin kun geneettistä sidettä TAI tarvittavaa dokumentaatiota ei syystä tai toisesta ole.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Oikeus perhe-elämään on ihmisoikeus, joka taataan YK:n ihmisoikeusjulistuksessa. Oikeus perhe-elämään on myös kirjattu Euroopan unionin perusoikeuskirjaan. YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle lapselle oikeuden olla vanhempiensa hoidettavana. Sopimus määrää, että silloin kun lapsi on joutunut eroon vanhemmistaan, valtion tulee käsitellä hakemus perheen yhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä. Amnesty tukee ehdotusta, jonka avulla äitien vanhemmuus saataisiin vahvistettua puutteellisesta asiakirjanäytöstä huolimatta. Tällä vastataan nykyisen oikeustilan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmaan, jossa joissain tapauksissa maahan muuttaneiden perheiden isien isyys on saatu merkittyä väestörekisteriin oikeusgeneettisen vanhemmuusselvityksen perusteella, mutta vaikka samassa selvityksessä myös äidin oikeusgeneettinen vanhemmuus on selvitetty, ei sitä ole voitu vahvistaa väestötietojärjestelmään. Joissain tilanteissa myös yhden vanhemman perheissä vanhemman ja lapsen suhdetta ei lainsäädännön puutteellisen tilan vuoksi ole voitu vahvistaa. Ehdotus on siis olennainen kohennus erityisesti maahan muuttaneiden naisten oikeudelliseen asemaan. Mietinnön mukaista ehdotusta on kuitenkin vahvistettava vastaamaan siihen, että asiakirjanäytön hankkiminen voi tosiasiallisesti olla mahdotonta myös muista valtioista kuin Digi- ja väestötietoviraston toteamista. Mahdottomuusedellytyksen täyttyminen tapauksissa, joissa henkilön ei ole mahdollista hankkia apostille-sopimuksen ulkopuolisesta valtiosta asiakirjatodistusta sukulaisuussuhteensa varmentamiseksi esimerkiksi oman turvallisuutensa takaamiseksi on tärkeää suojata. Mahdottomuusedellytyksen soveltamiskynnyksen tulee olla riittävän matala. Mahdottomuusedellytyksen kynnys tulee asettaa mietinnössä esitettyä alhaisemmaksi siten, että se ottaa huomioon asiakirjojen hankkimisen tosiasiallisen mahdollisuuden: ensinnäkin perheen turvallisuuden ja toisekseen resurssit, eli asiakirjojen saamiseen kuluvan ajan, niiden kustannukset ja paikan. Perheen turvallisuuden kannalta on olennaista huomioida niin kansainvälistä suojelua hakeneet kuin suojelua saaneet perheet. Kun verrataan maahan muuttaneen henkilön asemaa Suomessa syntyneen asemaan, yhdenvertaisuuden kannalta on ongelmallista, että maahan muuttanut henkilö joutuisi käyttämään merkittävästi taloudellisia resursseja ja matkustamaan kohtuuttoman kauas saadakseen tarvittavat asiakirjat, kun mahdollisuus myös oikeusgeneettiseen todentamiseen on olemassa. Suomen tulee taata mahdollisuus sukulaisuussuhteen oikeusgeneettiseen selvitykseen vanhemmuustutkimuksen avulla, tilanteissa missä asiakirjojen hankkiminen on kohtuutonta muun muassa yllä esitetyistä syistä. Lisäksi, kuten mietinnössä todetaan, rekisteröinnillä on suuri merkitys siihen, miten lapsen perhe voi hoitaa tämän asioita. Väestöjärjestelmän tietojen puutteellisuudella on näin ollen merkittäviä vaikutuksia perheen arkeen, mikä on omiaan hidastamaan perheen kotoutumista. Mietinnössä mainitaan, että sitä, että asiakirjatodistuksen hankkiminen kestää muutamia kuukausia, ei lähtökohtaisesti voida pitää kohtuuttomana. Amnesty esittää täsmällisyyttä sen määrittelyyn, mikä aika katsotaan kohtuulliseksi. Muutama kuukausi aikamääreenä mahdollistaa liiallisen tulkinnanvaraisuuden ja näin vaarantaa sekä tehokkaan kotoutumisen yhteiskuntaan että oikeuden ennustettavuuden. Lisäksi mietinnössä todetusti ”osa perheistä pyytää perhesuhteiden rekisteröintiä, mutta eivät kuitenkaan hanki tarvittavia asiakirjoja, koska kokevat asiakirjojen hankkimisen liian työlääksi tai kalliiksi. Näissä tilanteissa lapset jäävät ilman merkintää vanhemmuudesta.” Ei ole yhdenvertaista, että maahan muuttaneet perheet ja Suomessa syntyneet perheet asetetaan niin eri asemaan, että osa maahan muuttaneista perheistä kokee asiakirjojen hankkimisen kohtuuttoman työlääksi ja kalliiksi, ja se on syynä vanhemmuusmerkinnän puuttumiseen. Vaikka lähtökohta on asiakirjanäyttö, kynnyksen oikeusgeneettiseen varmistamiseen tulee olla tarpeeksi matala, jotta osa lapsista ei tästä syystä jää ilman vanhemmuusmerkintää. Myös tuoreessa Suomen lainsäädäntöön suosituksia esittävässä raportissa (Koulu et al. VN TEAS 2023 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164824/VNTEAS_2023_22.pdf) suositetaan: ”Hallinnon digitalisaatio ja sähköisten palvelujen käyttöönotto lisäävät tarvetta lapsen vanhempien, huoltajien ja muiden hänelle läheisten aikuisten aseman järjestämiseen. Perheille tulee olla tarjolla mahdollisuuksia tiedonsaannin järjestämiseen sekä huoltoa ym. koskevien ratkaisujen kirjaamiseen tavoilla, jotka ovat palveluntarjoajien saatavilla ja jotka tosiasiallisesti palvelevat perheiden ja lasten tarpeita.”
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Lastensuojelun Keskusliiton lausunto liitteenä
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Tietosuojavaltuutetun toimisto on tarkastellut ehdotusta yleisen tietosuoja-asetuksen (2016/679) sekä yleisen tietosuojalain (1050/2018) kannalta. Tietosuojavaltuutetun toimisto pitää kannatettavana lainsäädännön uudistamista, jolla pyritään ratkaisemaan äitiyden selvittämistä koskevat nykyiset haasteet sekä poistamaan mahdolliset ristirii-dat perustuslain 10 §:ssä säädettyyn yksityiselämän suojaan nähden. Kun geneettinen tutkimus tehdään synnyttäneen henkilön äitiyttä koskevan kysymyksen ratkaisemiseksi, tietosuojavaltuutetun toimisto katsoo, että silloin käsitellään henkilön yksityisyyden suojan ydinalueelle kuuluvia tietoja. Geneettiset ja terveyttä koskevat tiedot sekä etnistä alkuperää koskevat tiedot ovat tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mu-kaisia erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja. Muistiossa on katsottu käsiteltävät tiedot terveyttä koskeviksi tiedoiksi. Tietosuojavaltuutetun toimisto kiinnittää huomiota siihen, että tietojen käsittelyn käyttötarkoitus määrittelee myös tiedon luonnetta. Siten kyseessä voi tulla käsiteltäväksi geneettinen tieto tai etnistä alkuperää koskeva tieto. Esimerkiksi henkilön geneettinen tieto saattaa olla samanaikaisesti myös toisen henkilön etnistä alkuperää koskeva tieto. Tällainen voisi tulla kyseeseen esimerkiksi muistiossa kuvatussa tilanteessa, kun käsitellään oletetun äidin geneettistä tietoa lapsen alkuperän selvittämiseksi. Geneettinen tieto saattaa olla tietyssä tilanteessa myös terveyttä koskeva tieto, esimerkiksi kun tieto ilmaisee geneettisen alttiuden tiettyyn perinnölliseen sairauteen. Geneettiset tiedot voivat ilmaista sairauden riskin. Geneettinen tieto ei kuitenkaan aina ilmaise terveydentilaa tai sairauden riskiä vaan se voi kuvata ihmisen ominaisuutta yleisemmin, esimerkiksi hiusten väriä koskevan geenin ilmenemisen osalta. Tietosuojavaltuutetun toimisto katsoo, että jatko-valmisteluissa tulisi esitystä täsmentää tältä osin. Perusteluissa tulisi arvioida käsiteltävän tiedon luonnetta tarkemmalla tasolla. Tietosuoja-asetuksen johdanto-osan kohdassa 34 tuodaan esille, että geneettiset tiedot olisi määriteltävä henkilötiedoiksi, jotka liittyvät luonnollisen henkilön perittyihin tai hankittuihin ominaisuuksiin, koska ne on saatu kyseisen luonnollisen henkilön biologisesta näytteestä analysoimalla, erityisesti kromosomien DNA:sta tai RNA:sta tai muusta vastaavia tietoja tarjoavasta tekijästä tehdyllä analyysilla. Terveyttä koskevia henkilötietoja ovat puolestaan johdanto-osan 35 mukaan kaikki tiedot, jotka koskevat rekisteröidyn terveydentilaa ja paljastavat tietoja rekisteröidyn entisestä, nykyisestä tai tule-vasta fyysisen terveyden tai mielenterveyden tilasta. Tähän kuuluvat luonnollista henkilöä koskevat tiedot, jotka on kerätty tämän rekisteröityessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/24/EU (9) tarkoitettujen terveyspalvelujen saamista varten tai niiden tarjoamisen yhteydessä; luonnolliselle henkilölle annettu numero, symboli tai erityistuntomerkki, jolla hänet voidaan tunnistaa yksiselitteisesti terveydenhuollon piirissä; kehon osan tai kehosta peräisin olevan aineen testaamisesta tai tutkimisesta saadut tiedot, kuten geneettiset tiedot ja biologiset näytteet, sekä kaikki tiedot esimerkiksi sairauksista, vammoista, sairauden riskistä, esitiedoista tai annetuista hoidoista sekä tieto rekisteröidyn fyysisestä tai lääketieteellisestä tilanteesta riippumatta siitä, mistä lähteestä tiedot on saatu, esimerkiksi lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon am-mattilaiselta, sairaalalta, lääkinnällisestä laitteesta tai diagnostisesta in vitro -testistä. Selvyyden vuoksi tietosuojavaltuutetun toimisto tuo esille, että kun kysymys on geneettisten tietojen käsittelystä tai etnistä alkuperää taikka terveyttä koskevien tietojen käsittelystä sovelletaan käsittelyyn tietosuoja-asetuksen 6 artiklan lisäksi yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklaa. Yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaan näiden tietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Saman artiklan 2 kohdan a-j-alakohdissa kuvataan tarkemmin niitä tilanteita, milloin tästä käsittelykiellosta voidaan poiketa. Saman artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön lisäehtoja, mukaan lukien rajoituksia, jotka koskevat geneettisten tietojen, biometristen tietojen tai terveystietojen käsittelyä. Suomessa yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan sallimaa kansallista liikkumavaraa on käytetty täsmentämällä mainitun artiklan sisältöä tietosuojalain 6 §:ssä, jonka mukaan tietosuoja-asetuksen 9(1) artiklaa ei sovelleta tietosuojalain 6.1 §:n 1–8 kohtien mukaisissa tapauksissa. Ehdotuksessa tarkoitettu erityisiä henkilötietoryhmiä koskeva käsittely perustuisi tieto-suoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan f ja g alakohtiin. Kyseessä olisi tietosuojalain 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista tilanteista. Tämän säännöksen mukaan tietosuo-ja-asetuksen 9 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tietojen käsittelyyn, josta säädetään laissa tai joka johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä. Ehdotuksen mukaan näytteenotto perustuisi ensisijaisesti suostumukseen (tästä myös kohdassa Suostumus tutkimuksen edellytyksenä), tai alaikäisen lapsen kohdalla näyte voitaisiin ottaa lastenvalvojan valvonnassa ilman suostumusta, ellei se, jonka vanhemmuuden selvittämisestä on kyse, tätä vastusta. Tuomioistuin voi myös antaa määräyksen näytteenottoon. Niin kuin muistiossakin on tunnistettu, synnyttäneen äidin selvittämisellä saattaa olla oikeudellisia vaikutuksia myös muihin henkilöihin, kuten äidin aviomieheen. Tietosuoja-valtuutetun toimisto kiinnittää huomiota siihen, että erityisesti tahdonvastaisella näyt-teenotolla olisi lapseen, äitiin (synnyttäneeseen, geneettiseen tai vahvistettuun) ja myös näiden sukulaisiin kohdistuvia perustavanlaatuisia yksityisyyden suojaan ulottuvia vaikutuksia. Tietosuojavaltuutetun toimisto katsoo, että erityisesti lasten henkilötietoja on pyrittävä suojaamaan, koska he eivät välttämättä ole kovin hyvin perillä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä riskeistä, seurauksista, asianomaisista suojatoimista tai omista oikeuksistaan. Ottaen huomioon uuden lainsäädännön yksityisyyteen ulottuvat vaikutukset, tietosuojavaltuutetun toimisto kiinnittää huomiota siihen, että muistiossa ei ole riittävissä määrin tunnistettu henkilötietojen käsittelystä aiheutuvia riskejä henkilöiden perusoikeuksille, eikä myöskään tarkemmin yksilöity, mitä lainsäädännössä säädettyjä suojatoimia rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi on tarkoitus soveltaa kyseessä olevaan henkilötietojen käsittelyyn. Jatkovalmistelussa esitystä olisi hyvä tarkentaa tältä osin.
      • Maahanmuuttovirasto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Maahanmuuttovirasto kiittää mahdollisuudesta lausua työryhmämietinnöstä. Hankkeen seurantaryhmässä on ollut jäsen myös Maahanmuuttovirastosta. Työryhmämietinnön mukaan väestötietojärjestelmässä oli tammikuussa 2023 yhteensä 1753 sellaista alaikäistä lasta, joille ei ollut merkitty tietoa heidät synnyttäneestä äidistä. Noista lapsista yhteensä 1591:lle ei ollut merkitty väestötietojärjestelmään yhtään oikeudellista vanhempaa. Puutteellisten merkintöjen taustalla on se, ettei perheillä ole ollut sellaista asiakirjanäyttöä, jonka perusteella tieto vanhemmuudesta voitaisiin merkitä väestötietojärjestelmään. Vanhemmuutta ja sen myötä myös huoltajuutta koskevien merkintöjen puuttuminen vaikeuttaa lasten asioiden hoitamista. Maahanmuuttovirasto kannattaa sitä, että synnyttäneen äidin äitiys voitaisiin selvittää samaan tapaan kuin isyys voidaan selvittää oikeusgeneettistä tutkimusta hyödyntäen.
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Työryhmä esittää, että oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain soveltamisalaa laajennetaan siten, että se kattaa myös oikeusgeneettiset tutkimukset, jotka tehdään synnyttäneen henkilön äitiyttä koskevan kysymyksen ratkaisemiseksi. Oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annettua lakia ja sen nimikettä ehdotetaan muutettavaksi siten, että isyystutkimuksen sijaan säädetään oikeusgeneettisestä vanhemmuustutkimuksesta. Asianajajaliitto kannattaa lainsäädännön terminologian neutralisoimista ja sitä, että käytettävän isän ja äidin sijaan käytettäisiin termiä otaksuttu vanhempi. Terminologian muuttaminen poistaa myös mahdollisia ristiriita- ja rajoitustilanteita, joita isyys-termin käyttöön on liittynyt. Vallitsevan käytännön mukaan äidistä otetaan yleensä näyte oikeusgeneettisen isyystutkimuksen yhteydessä ja näin on voitu varmistua myös lapsen geneettisestä äidistä. Vanhemmuuslaki ei ole kuitenkaan mahdollistanut suoraan äiti-lapsi-merkinnän tekemistä väestötietojärjestelmään, vaan sovellettavaksi on tullut väestötietolain mahdottomuusharkinta. Mahdottomuusharkinnan soveltamisen kynnys on kuitenkin asetettu korkeammalle kuin pelkän isyyden vahvistamisen eikä tämän voida katsoa olevan perusteltua. Lisäksi kun huomioidaan se seikka, että perhe saattaa saapua Suomeen ilman isää, voi tämä asettaa perheen lapset keskenään eriarvoiseen asemaan. Rekisteriviranomaisena toimiva Digi- ja väestötietovirasto on katsonut, ettei sillä ole toimivaltaa vahvistaa synnyttäneen äidin äitiyttä, koska kyse ei ole vanhemmuuslain mukaisesta äitiyden vanvistamismenettelystä. Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa ehdotettavaan muutokseen, vaan Asianajajaliitto pitää sitä vanhempien yhdenvertaisuuden, perhe-elämän suojan sekä lapsen edun ja oikeuksien näkökulmasta hyvänä asiana. Tämänhetkistä oikeustilaa, jossa synnyttäneen äidin selvittämisestä, äitiyden vahvistamisesta tai kumoamisesta ei ole laissa säännöksiä ja oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain soveltamisalasta on sen sanamuodon mukaan rajattu pois mahdollisuus äitiyden selvittämiseen, ei voida pitää tyydyttävänä. Kuten mietinnössäkin todetaan, tämä aiheuttaa epäselvyyttä, pitkiä oikeusprosesseja ja pahimmassa tapauksessa oikeudenmenetyksiä. Kuten työsyhmäkin toteaa, huoltaja-merkinnän puute väestötietojärjestelmässä vaikeuttaa lapsen asioiden hoitamista eri viranomaisissa ja on omiaan vaikuttamaan maahanmuuttajaperheen kotoutumiseen. Vaikka lapsen isän isyys olisi saatu selvitetyksi, mutta merkintä lapsen äidistä puuttuu, ei lastenvalvojalla ole toimivaltaa vahvistaa lapselle ainoata huoltajaa, ellei tätä koskevaa sopimusta varten ole oikeudellisia sopijapuolia. Ilman väestötietojärjestelmään merkittyä huoltajaa, ei lapsi esimerkiksi ole oikeutettu elatusapuun eikä hänelle voida vahvistaa tapaamisoikeuksia. Työryhmä ehdottaa, että oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus voitaisiin suorittaa lastenvalvojan luona silloinkin, kun lapsi ei ole ikänsä ja kehityksensä puolesta kykenevä antamaan itse suostumusta näytteen ottamiseen eikä lapsella ole huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, joka voisi antaa suostumuksen lapsen puolesta. Asianajajaliitto pitää ratkaisua lastenvalvojalla tehtävästä näytteenotosta luontevana, sillä lastenvalvojilla on jo entuudestaan keskeinen rooli vanhemmuden selvittämisessä. Prosessin nopea, tehokas ja yksinkertainen käsittely on myös kannatettavaa, mutta Asianajajaliitto painottaa lastenvalvojien koulutuksen ja tulkkauspalveluiden käytön välttämättömyyttä sen varmistamiseksi, että perhe ymmärtää asian merkityksen ja oikeutensa asiassa. Edeelleen Asianajajaliitto pitää hyvänä asiana, että lastenvalvojilla ei ole oikeutta tahdonvastaiseen näytteenottoon. Jokseenkin epäselväksi ehdotuksessa kuitenkin jää tilanne, jossa henkilö, jonka vanhemmuutta selvitetään, vastustaa näytteenottoa lastenvalvojalla ja lapselle joudutaan hakemaan tuomioistuimelta huoltajan sijaista. Tällaisessa tilanteessa on epäselvää, kuka hakemuksen tuomioistuimelle tekee ja onko vanhemmuuden selvittäminen tällaisessa tilanteessa ylipäätänsä harkinnanvaraista vai pakollista. Ilmeisesti hakemuksen huoltajan sijaisesta tuomioistuimelle tekee lastenvalvoja. Epäselväksi myös jää, tuleeko tuomioistuimelle tehtävässä hakemuksessa jo ehdottaa henkilöä huoltajan sijaisen tehtävään, vai jääkö huoltajan sijaisen hankkiminen yksin tuomioistuimen tehtäväksi. Vielä epäselväksi jää se, onko tehtävään määrätty huoltajan sijainen oikeutettu palkkioon tehtävästään oikeusapulain perusteella vai toimiiko maksajana joku muu taho kuten esimerkiksi kunta, jonka hyvinvointialueella lastenvalvoja työskentelee.
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Lasten ja naisten toimialue, Tays, Pirkanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Muutos on tarkoituksenmukainen. Muutos nopeuttaa, yksinkertaistaa ja selkiyttää vanhemmuuden selvittämistä ja on lapsen etu.
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala, Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala antaa seuraavan lausunnon: Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala pitää tärkeänä, että vanhemmuuslakia täydennetään synnyttäneen äidin äitiyden selvittämistä koskevilla säännöksillä. Synnyttäneen äidin äitiys tulee voida selvittää samankaltaisin menettelyin kuin isyysasioissa. Lapset, joiden oikeudellista vanhempaa koskevat tiedot ovat puutteelliset, ovat useimmiten maahanmuuttajataustaisia. Koska luotettavan asiakirjanäytön hankkiminen vanhemmuudesta voi olla maahanmuuttajaperheessä mahdotonta, on tärkeää ja lapsen edun mukaista, että vanhemmuus voidaan selvittää oikeusgeneettisellä vanhemmuus-tutkimuksella. Vanhemmuuslain 12 §:ssä säädetään geneettisen selvityksen hankkimisesta ja sitä ehdotetaan muutettavaksi. Työryhmäehdotuksen mukaan näyte lapsesta voitaisiin ottaa lastenvalvojan valvonnassa silloinkin, kun lapsi ei ole sen ikäinen tai niin kehittynyt, että hän kykenisi antamaan itse suostumuksen näytteen ottamiseen eikä hänellä ole huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, joka voisi antaa suostumuksen hänen puolestaan. Näyte voidaan ottaa kuitenkin vain, jos henkilö, jonka vanhemmuus on selvitettävänä, antaa tähän suostumuksensa. Lapsen edustaminen näytteenotossa on keskeinen kysymys äitiyttä selvitettäessä. Työryhmä on pohtinut erilaisia vaihtoehtoja ja päätynyt edellä kuvattuun ehdotukseen. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala pitää ehdotusta asianosaisten edun mukaisena ja ehdotuksessa kuvatut oikeusturvatakeet huomioivana. Työryhmäehdotuksessa ei ole mainintaa siitä, miten lastenvalvoja saa jatkossa tiedon lapsesta, jonka synnyttäneen äidin äitiys on myös selvitettävä. Kysymys saattaa tulla esille isyysasian yhteydessä, jolloin isyyttä selvitettäessä tulee myös selvittää synnyttäneen äidin äitiys. Onko tarkoitus, että Digi- ja väestötietovirasto ilmoittaa ilman synnyttäneen äidin tietoja väestörekisterissä olevista lapsista hyvinvointialueelle?
      • Digi- ja väestötietovirasto
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • DVV katsoo, että ehdotetulla sääntelyllä mahdollistetaan synnyttäneen äidin äitiyden selvittäminen siten, että lapsen etu vanhemmuutta ja identiteettiä määriteltäessä toteutuu. Yhdenvertaisuus ja selvittämisprosessin sujuvuus nojaavat siihen, että synnyttäneen äitiyden selvittämiselle säädettävät perusteet ja menettely ovat selkeät ja yhdenmukaiset tunnustaneen äidin äitiyden ja isyyden selvittämismenettelyn kanssa. Tämä toteutuu ehdotetussa sääntelyssä ja työryhmän mietintö tukee sisällöllisesti asiankäsittelyä. DVV yhtyy työryhmämietinnössä todettuun seikkaan, ettei ehdotetun menettelyn perustana oleva oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus osoita aukottomasti synnyttänyttä äitiä. On mahdollista, että esimerkiksi sijaissynnytystapausten tunnistaminen on haastavaa. Toisen vanhemman tai aviomiehen kuulematta jättämisen osalta DVV ehdottaa harkittavaksi, että sääntelyn perusteluissa mainittaisiin, millaisilla perusteilla lastenvalvoja voi jättää kuulemisen suorittamatta ja miten tästä ilmoitetaan DVV:lle toimitettavissa asiakirjoissa.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Lapsiasiavaltuutetun lausunto liitteenä (pdf).
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kiittää mahdollisuudesta osallistua työryhmätyöskentelyyn sekä antaa lausunto mietinnöstä. THL:ään on otettu jo useiden vuosien ajan yhteyttä tilanteissa, joissa Suomesta oleskeluluvan saaneelle alaikäiselle lapselle ei ole merkitty väestötietojärjestelmään yhtään vanhempaa eikä huoltajaa. Merkintä äitiydestä ei ole ollut mahdollinen, koska äiti-lapsi-suhteesta ei ole esitetty luotettavaa asiakirjaa. Myöskään lastenvalvojalla ei ole ollut toimivaltaa selvittää synnyttäneen äidin äitiyttä. Kyseisissä tilanteissa THL:ltä on tiedusteltu, olisiko mahdollista teettää omakustanteisesti oikeusgeneettinen äitiystutkimus, jonka perusteella Digi- ja väestötietovirasto (DVV) voisi tehdä merkinnän äitiydestä väestötietojärjestelmään. Tutkimuksen tekemiseksi alle 15-vuotiaalle lapselle on pitänyt hakea laillinen edustaja, joka on antanut suostumuksen tutkimukseen lapsen puolesta. Edellä kuvattu prosessi on ollut perheille monin tavoin haastava, joten THL pitää välttämättömänä esitettyä muutosta, joka mahdollistaisi synnyttäneen äidin äitiyden selvittämisen lastenvalvojan toimesta.
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Uppdaterad:
        8.5.2023
        • Oikeusministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen käräjäoikeudelta lausuntoa synnyttäneen äidin selvittämistä ja oikeusgeneettisiä vanhemmuustutkimuksia koskevasta työryhmämietinnöstä. Työryhmämietinnössä vanhemmuuslakia ja oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne mahdollistavat synnyttäneen äidin äitiyden selvittämisen ja vahvistamisen tilanteessa, jossa äitiydestä ei ole saatavilla asiakirjanäyttöä tai asiakirjanäytön luotettavuudesta ei saada riittävää selvitystä. Lisäksi mietinnössä ehdotetaan oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annettua lakia muutettavaksi siten, että tuomioistuin voi määrätä oikeusgeneettisen tutkimuksen tehtäväksi viimesijaisesti myös haudatusta vainajasta.
      • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus, Palo Harri
        Uppdaterad:
        8.5.2023
        • Kanta työryhmän mietinnön mukainen.
      • Tasa-arvovaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        5.5.2023
        • Tasa-arvovaltuutettu vastaa saamaansa lausuntopyyntöön sukupuolten tasa-arvoon liittyvän toimivaltansa näkökulmasta. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasa-arvolaki) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Mietinnössä käsitellään muun muassa voimassa olevan vanhemmuuslakia (775/2022) ja todetaan, että lain 2 §:n mukaan äitiys todetaan synnyttämisen perusteella. Synnyttäjä on äiti silloinkin, kun hän ei ole geneettisesti lapsen äiti, vaan lapsi on saanut alkunsa luovutetusta munasolusta ja alkiosta. (s. 16) Jos lapsen synnyttäneelle on annettu hedelmöityshoitoa ja lapsi on syntynyt hoidon seurauksena, voidaan vanhemmuuslain 5 §:n mukaan äidiksi vahvistaa lapsen synnyttäneen äidin ohella nainen, joka on antanut suostumuksensa hedelmöityshoitoon (ns. toinen äitiys). Tämä toinen äitiys voidaan tunnustaa, selvittää, vahvistaa ja kumota laissa säädetyin edellytyksin. (s. 17) Mietinnössä todetaan edelleen, ettei synnyttäneen äidin äitiyden selvittämisestä, vahvistamisesta tai kumoamisesta ei ole laissa nykyisin säännöksiä. (s. 17) Väestötietojärjestelmässä on mietinnön mukaan 1753 alaikäistä lasta, joilta puuttuu tieto hänet synnyttäneestä äidistä. Syynä väestötietomerkintöjen puuttumiseen on se, ettei äitiydestä ole ollut saatavissa asiakirjanäyttöä tai sen luotettavuudesta ei ole saatu riittävää selvitystä. Puuttuvilla väestötietomerkinnöillä on vaikutusta muun muassa lapsen oikeuteen saada elatusta vanhemmiltaan ja hänen perintöoikeuteensa. (s.12) Tasa-arvovaltuutettu kannattaa ehdotettuja muutoksia vanhemmuuslakiin ja oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annettuun lakiin (378/2005). Valtuutettu pitää tärkeänä, että synnyttäneen äidin äitiyden selvittäminen ja vahvistaminen mahdollistetaan kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Tämä tukee osaltaan perustuslaissa (731/1999) ja perus- ja ihmisoikeussopimuksissa turvattua yksityiselämän suojaa. Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että vanhemmalla, samoin kuin lapsella, on mahdollisuus vahvistaa heidän keskinäinen suhteensa. Tämä vahvistaa erityisesti lapsen oikeutta tuntea vanhempansa ja alkuperänsä sekä oikeutta saada vanhemmaltaan elatusta ja pitää yhteyttä ja tavata muualla asuvaa vanhempaansa. Perustuslain 6 §:ssä säädetään ihmisten yhdenvertaisuudesta ja kielletään eri asemaan asettaminen muun muassa sukupuolen perusteella. Tasa-arvolaissa kielletään muun muassa syrjintä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun sekä vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Syrjintäsäännökset antavat osaltaan oikeussuojaa niille henkilöille, joiden vanhemmuus selvitetään ja vahvistetaan muussa yhteydessä kuin lapsen synnyttämisen perusteella. Vanhemmuuden vahvistamismenettely varmistaa sen, että myös he voivat tarvittaessa vedota syrjinnän kieltoa koskeviin säännöksiin ja saada oikeussuojaa syrjinnältä. Mietinnössä kuvataan, että nykylainsäädännön puutteellisuus on aiheuttanut tilanteita, joissa maahanmuuttajaperheen isän isyys on saatu vahvistettua, mutta äidin äitiyttä ei ole saatu merkittyä väestötietojärjestelmään, vaikka siitä olisi saatu varmistus oikeusgeneettisen isyystutkimusten yhteydessä. Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että synnyttäneen äidin vanhemmuus voidaan selvittää oikeusgeneettisten tutkimusten avulla riippumatta siitä, selvitetäänkö isyyttä erikseen. Valtuutettu pitää myös tärkeänä, että lainsäädännöllä varmistetaan yhtäläisesti äitiyden ja isyyden selvittäminen ja vahvistaminen sekä tuetaan ajattelutapaa, jonka mukaan vanhemmuuden merkitys on yhtä tärkeä riippumatta vanhemman sukupuolesta. Mietinnössä mainitaan, että ehdotukset on kirjoitettu mahdollisimman sukupuolineutraalisti. Tasa-arvovaltuutettu kannatta tätä lähtökohtaisesti, koska sukupuolineutraalius voi vaikuttaa tarpeettomien sukupuolistereotypioiden purkamiseen ja helpottaa esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten tilannetta. Tasa-arvovaltuutettu muistuttaa, että sukupuolineutraalius sopii tilanteisiin, joissa ei ole erityistä tarvetta kiinnittää huomiota eri sukupuolten asemassa oleviin eroihin. On kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei sukupuolineutraalin kielen käyttäminen tee näkymättömäksi sukupuolten välillä olevia tosiasiallisia eroja, sukupuolen moninaisuutta ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten erityisiä tilanteita. Äidit ja isät, kuten myös synnyttäjät ja munasolun ja alkioiden luovuttajat ovat ryhminä ja käsitteinä hyvin sukupuolittuneita. Useimmat äidit ovat juridisesti naisia ja isät miehiä, synnyttäjät/munasolun luovuttajat naisia. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä ja erityisesti transsukupuolisilla tilanne voi kuitenkin olla toinen. Esimerkiksi lapsen vanhempi on voinut vahvistaa tai/ja korjata sukupuolensa toiseksi, kuin mikä se on ollut lapsen saadessa alkunsa tai syntyessä. Tasa-arvovaltuutettu muistuttaa siitä, ettei vanhemmuuslain 2 §:ssä ole sidottu äitiyttä vanhemman sukupuoleen. Tämä on myös todettu nimenomaisesti vanhemmuuslain 2 §:n perusteluissa, joiden mukaan vanhemmuuden toteaminen ei edellytä sitä, että synnyttäjä on sukupuoleltaan nainen (HE 132/2021, s. 45). Samoin on hyvä huomata, ettei myöskään vanhemmuuslain 4 §:ssä isyyttä ole sidottu vanhemman sukupuoleen, eikä isyyden vahvistaminen edellytä, että isä on sukupuoleltaan mies. Vanhemmuuslain eduskuntakäsittelyn yhteydessä tasa-arvovaltuutettu on tuonut esiin, että lapsen ja vanhemman välisen suhteen merkitseminen väestötietojärjestelmään voi olla ongelmallista erityisesti sukupuolensa vahvistaneiden ihmisten yksityisyydensuojan ja sukupuoli-identiteetin kunnioittamisen kannalta. Kun vanhemman sukupuolimerkintä (nainen tai mies) ja vanhemmuusmerkintä (isä tai äiti) ovat ristiriidassa toistensa kanssa, merkintä voi paljastaa vanhemman sukupuolen vahvistamisen ja transtaustan. Tasa-arvovaltuutetusta on tärkeää, että sukupuolensa vahvistaneilla vanhemmilla olisi mahdollisuus saada vanhemmuusmerkintä vastaamaan vahvistettua sukupuoltaan.
  • Remissinstanser: 9
    Synnyttäneen äidin äitiyden vahvistaminen Digi- ja väestötietovirastossa
      • Lausuntonne:
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Esitys on kannatettava.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Ehdotuksen mukaan Digi- ja väestötietovirasto vahvistaisi synnyttäneen äidin äitiyden, jos äitiys on selvitetty vanhemmuuslaissa tarkoitetulla tavalla eikä ole aihetta epäillä, ettei henkilö ole lapsen synnyttänyt äiti. Ehdotus jättää harkintavaltaa Digi- ja väestötietovirastolle sen suhteen, onko oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen tuloksesta huolimatta aihetta epäillä, ettei henkilö ole lapsen synnyttänyt äiti. Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa tämän ehdotuksen suhteen.
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Lasten ja naisten toimialue, Tays, Pirkanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Muutos on tarkoituksenmukainen.
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala, Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Työryhmäehdotuksen mukaan Digi- ja väestötietovirastolla olisi toimivalta vahvistaa synnyttäneen äidin äitiys, jos äitiys on selvitetty vanhemmuuslain mukaisesti eikä ole aihetta olettaa, ettei henkilö ole lapsen synnyttänyt äiti (vanhemmuuslaki 29 §). Ehdotettu menettely on uusi ja yhdenmukaistaa äitiyden vahvistamisen isyyden vahvistamista koskevan tilanteen kanssa. Vanhemmuuslain 29 §:n säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että asiakirjojen hankkiminen vanhemmuustietojen väestötietojärjestelmään merkitsemistä varten on lähtökohtaisesti ensisijainen toimintatapa myös silloin, kun asiakirjat tulee hankkia kolmansista valtioista tai laillistaa kaksivaiheisessa menettelyssä. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala pitää tärkeänä, että säännöksessä tarkennetaan sitä, miten asiakirjojen hankkimisen kohtuuttomuutta arvioidaan.
      • Digi- ja väestötietovirasto
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Olemassa olevan ja DVV:n näkökulmasta toimivan prosessin soveltaminen synnyttäneen äidin äitiyden vahvistamiseksi on etu suunnitellussa muutoksessa. DVV:n toimivalta vahvistaa synnyttäneen äidin äitiys on selkeä ja vastaa isyyden ja tunnustetun äitiyden vahvistamista. On tärkeää, että henkilön identiteetin muodostumista ja yksityisyyden suojan toteutumista tuetaan henkilötietojen rekisteröinnin eikä tuomioistuinmenettelyn ja laintulkinnan kautta. Synnyttäneen äidin ollessa avioliitossa lapsen syntyessä, aviomies tulee isäksi isyysolettaman perusteella. Mietinnöstä ei ilmene, miten toimitaan tilanteessa, jossa synnyttänyt äiti on ollut avioliitossa lapsen syntyessä, mutta lapsen toiseksi vanhemmaksi on lainvoimaisesti vahvistettu muu kuin synnyttäneen äidin aviomies. Voimassa olevan lain mukaan lapsella ei voi olla enempää kuin kaksi vanhempaa. DVV esittää harkittavaksi, tulisiko asiasta säätää erikseen tai esittää muutoin, miten tällainen tilanne tulisi ratkaista.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • THL pitää välttämättömänä myös sitä, että DVV voisi vahvistaa synnyttäneen äidin äitiyden lastenvalvojan suorittaman äitiyden selvittämisen ja oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen perusteella tilanteissa, joissa äiti-lapsi-suhteesta ei ole saatavilla luotettavaa asiakirjaa. Tämä olisi selkeä prosessi, joka olisi yhdenvertainen isyyden ja toisen äidin äitiyden selvittämiselle ja vahvistamiselle sekä erittäin merkityksellinen perheille.
      • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus, Palo Harri
        Uppdaterad:
        8.5.2023
        • Kanta työryhmän mietinnön mukainen.
      • Tasa-arvovaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        5.5.2023
        • Kts. edellä
  • Remissinstanser: 10
    Synnyttäneen äidin äitiyden vahvistaminen tai kumoaminen tuomioistuimessa
      • Lausuntonne:
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Tässä kohdassa olisi otettava myös vakavasti Eduskunnan oikeusasiamiehen esittämät huomiot siitä, millä perusteella synnyttäneen äidin äitiys voidaan kumota. On lukuisia tilanteita, joissa esimerkiksi geneettisen siteen puuttuminen lapsen ja synnyttäneen äidin välillä ei voi olla peruste äitiyden kumoamiselle, ja toisaalta myös tilanteita, joissa lapsella on eri geneettisen äiti ja synnyttänyt äiti, joissa nimenomaan synnyttäneen äidin vahvistaminen lapselle olisi relevanttia geneettisen äidin sijasta. Jos tätä ryhdytään kirjaamaan hallituksen esityksen muotoon, on syytä tarkastella erilaisia ulottuvuuksia, mitä näihin ratkaisuihin voi missäkin tilanteissa liittyä. Huomioon on otettava ainakin hedelmöityshoidoilla syntyneiden lasten tilanne, adoptoitujen lasten tilanne (sekä kotimaassa että kansainvälisen adoption kautta) sekä sijaissynnytyksen avulla ulkomailla tai Suomessa syntyneiden lasten tilanne.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Ehdotuksen mukaan lakiin ehdotetaan lisättävän säännökset synnyttäneen äidin äitiyden vahvistamiseksi tai kumoamiseksi tuomioistuimessa. Ehdotetut säännökset vastaavat pääperiaatteiltaan isyyden vahvistamista ja kumoamista koskevia säännöksiä. Asianajajaliitto kannattaa ehdotusta ja pitää tätä vanhempien yhdenvertaisten oikeuksien kannalta perusteltuna.
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Lasten ja naisten toimialue, Tays, Pirkanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Muutos on perusteltu
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala, Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Synnyttäneen äidin äitiyden vahvistamista ja kumoamista tuomioistuimessa koskevat säännökset vastaavat pääperiaatteiltaan isyyden vahvistamista ja kumoamista koskevia säännöksiä. Työryhmäehdotuksen mukaan lastenvalvojalla on velvollisuus ajaa kannetta myös synnyttäneen äidin äitiyden vahvistamiseksi, joka on uusi tehtävä lastenvalvojille.
      • Digi- ja väestötietovirasto
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Ei lausuttavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Synnyttäneen äidin äitiyden vahvistaminen tuomioistuimessa on tarpeen mahdollistaa mietinnössä esitetyllä tavalla, kun äitiyden selvittäminen ei ole mahdollista lastenvalvojan toimesta. Myös synnyttäneen äidin äitiyden kumoamista koskevan kanteen nostaminen tulee olla mahdollista, vaikka tällaisten tilanteiden oletetaan olevan hyvin harvinaisia.
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Uppdaterad:
        8.5.2023
        • Vanhemmuuslain 6 ja 7 lukuun ehdotetut säännökset synnyttäneen äidin äitiyden vahvistamiseksi ja kumoamiseksi on laadittu vastaamaan voimassa olevia säännöksiä isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta. Voimassa olevat säännökset ovat käräjäoikeuden näkökulmasta selkeitä ja toimivia, minkä vuoksi ratkaisu on hyvä.
      • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus, Palo Harri
        Uppdaterad:
        8.5.2023
        • Kanta työryhmän mietinnön mukainen.
      • Tasa-arvovaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        5.5.2023
        • Vanhemmuuden kumoamisella on oikeusvaikutuksia muun muassa elatusvelvollisuuteen ja perintöoikeuteen, joten on tärkeää, että vanhemmuuden vahvistamisen ja kumoamisen edellytyksistä säädetään mahdollisimman selkeästi ja tarkkarajaisesti. Äitiyden vahvistaminen varmistaa sen, että henkilö voi tarvittaessa vedota myös tasa-arvolain syrjintäkieltoihin ja saada oikeussuojaa tilanteissa, joissa hänet olisi esimerkiksi asetettu eri asemaan vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella.
  • Remissinstanser: 9
    Suostumus tutkimuksen edellytyksenä
      • Lausuntonne:
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Verkoston näkemys on, että lapsen oikeus selvittää alkuperänsä painaa vahvemmin kuin aikuisen suostumus, kuten se tekee myös isyyttä selvitettäessä.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Työryhmä ehdottaa, että näytteen ottaminen oikeusgeneettistä vanhemmuustutkimusta varten perustuu myös jatkossa tutkittavan antamaan suostumukseen. Tästä poikkeuksena olisivat nykyisin tavoin tilanteet, joissa näyte voidaan viime kädessä ottaa lapsesta, lapsen synnyttäneestä äidistä ja otaksutusta toisesta vanhemmasta ilman näiden suostumusta. Lisäksi aiemmin otettuja tutkimustuloksia voisi jatkossa käyttää myös silloin, kun tutkittava on elossa ja antaa tähän suostumuksensa. Suostumusedellytyksen tarkoituksena on ennen kaikkea oikeuttaa puuttuminen henkilön ruumiilliseen koskemattomuuteen. Tietosuojavaltuutetun toimisto kiinnittää huomiota siihen, että lainsäädäntöä valmisteltaessa tulisi lain perusteluihin lisätä, että lainkohdan mukaisella suostumuksella ei tarkoitettaisi tietosuoja-asetuksen mukaista henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden perustetta (tietosuoja-asetuksen 6 artiklan a-kohta), eikä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaista nimenomaista suostumusta (tietosuoja-asetuksen 9 artikla 2 kohta a-alakohta), vaan kyse on ennen kaikkea siitä, että suostumuksella oikeutetaan puuttuminen henkilön ruumiilliseen koskemattomuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkimukseen osallistuminen olisi ensisijaisesti vapaaehtoista, ja annettu suostumus toimii suojatoimena vapaaehtoisuudelle. Esimerkiksi biopankkilain esitöissä (HE 247/2022 vp) on viitattu suostumukseen biolääketiedesopimuksen mukaisena ennakkoedellytyksenä ja tietojen käsittelyyn liittyvänä suojatoimena. Biopankkilaissa tarkoitettu näytteenotto on sellainen fyysinen interventio ja terveyteen kohdistuva toimenpide, joka edellyttää biolääketiedesopimuksessa tarkoitettua suostumusta (HE 247/2022 vp, s. 37). Selvyyden vuoksi tietosuojavaltuutetun toimisto tuo esille, että henkilötietojen käsittelyn perustuessa suostumukseen, tulee suostumuksen olla aidosti vapaaehtoinen. Esimerkiksi tietosuoja-asetuksen perusteluosassa kohdassa 43 todetaan, että suostumuksen ei pitäisi olla pätevä oikeudellinen peruste henkilötietojen käsittelylle sellaisessa erityis-tilanteessa, jossa rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän välillä on selkeä epäsuhta. Tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa rekisterinpitäjänä on viranomainen ja jossa on sen vuoksi epätodennäköistä, että suostumus on annettu vapaaehtoisesti kaikissa kyseiseen tilanteeseen liittyvissä olosuhteissa. Tietosuojatyöryhmä wp29 on antanut suostumusta koskevat suuntaviivat, joissa kuvataan suostumuksen lainmukaisuutta tarkemmin (tietosuoja-asetuksen 2016/679 mukaista suostumusta koskevat suuntaviivat, 17/FI WP259 rev.01).
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Työryhmä ehdottaa, että näytteen ottaminen oikeusgeneettisessä tutkimuksessa on jatkossakin suostumukseen perustuvaa. Poikkeuksena olisivat tilanteet, joissa näyte viime kädessä voitaisiin ottaa lapsesta, lapsen synnyttäneestä äidistä ja otaksutusta toisesta vanhemmasta ilman näiden suostumusta. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että tutkittavien etusijajärjestystä joustavoitetaan. Samalla täsmennetään lähisukulaisen määritelmää. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että tilanteessa, jossa tutkittavan isovanhempi tai muu lähisukulainen on kadonnut tai kuollut, ei tämän oletettua suhtautumista oikeusgeneettiseen vanhemmustutkimukseen erikseen tutkittaisi, ellei tutkittava ole eläessään nimenomaisesti kieltänyt tutkimuksen tekemistä esimerkiksi testamentissa tai hoitotahdossa. Asianajajaliitto pitää työryhmän ehdotusta perusteltuna ja hyvänä etenkin sitä, että lainsäädännöllä mahdollistetaan tapauskohtainen tarkoituksenmukaisuusharkinta etusijajärjestystä joustavoittamalla sen suhteen, keltä lähisukulaiselta näyte otetaan. Myös suostumuksen muuttamista oletuksesta nimenomaiseen kieltämiseen pidetään perusteltuna ehdotuksena. Ehdotuksella kokonaisuudessaan on nähtävä olevan prosessia nopeuttavia ja myös taloudellisia vaikutuksia.
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Lasten ja naisten toimialue, Tays, Pirkanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Suostumus tutkimuksen edellytyksenä on perusteltu ja esitetyt muutokset etusijajärjestyksen joustavoittamisessa ovat perusteltuja.
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala, Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Työryhmäehdotuksen mukaan näytteen ottaminen oikeusgeneettistä vanhemmuustutkimusta varten perustuisi myös jatkossa lähtökohtaisesti tutkittavan antamaan suostumukseen. Lastenvalvojan toimivallassa on ehdotuksen mukaan mahdollisuus näytteenottoon huoltajattomasta lapsesta, jos kukaan ei vastusta näytteenottoa. Kuten aikaisemmin on todettu, Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala pitää tätä asianosaisten edun mukaisena ja kuvatut oikeusturvatakeet huomioivana. Lisäksi lapsen etu edellyttää vanhemmuusasian ratkaisemista joutuisasti.
      • Digi- ja väestötietovirasto
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Ei lausuttavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • THL kannattaa työryhmän esitystä säilyttää ennallaan suostumuksia koskeva nykytila myös niissä tilanteissa, kun tutkittavaksi ehdotetaan kuolleen otaksutun vanhemman elossa olevia lähisukulaisia. Kuolleiden lähisukulaisten suostumuksia koskeva muutosehdotus selkeyttäisi prosessia. THL pitää hyvin tarpeellisena vanhemmuuslain 12 §:ään ehdotettua muutosta, jonka mukaan lapsesta voitaisiin ottaa lastenvalvojan valvonnassa näyte oikeusgeneettistä vanhemmuustutkimusta varten ilman suostumusta. Ehdotuksen mukaisesti tämä olisi mahdollista ainoastaan sellaisessa tilanteessa, jossa lapsi ei ikänsä ja kehitystasonsa perusteella voi itse antaa suostumusta, eikä hänellä ole huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, joka voisi antaa suostumuksen lapsen puolesta. Lisäksi edellytettäisiin, että henkilö, jonka vanhemmuuden selvittämisestä on kyse, ei vastusta näytteenottoa. THL pitää tärkeänä, että näytteenotto ilman suostumusta on rajattu näihin erityistilanteisiin.
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Uppdaterad:
        8.5.2023
        • Työryhmämietinnössä esitetään, että kadonneiden ja kuolleiden lapsen otaksuttujen isovanhempien tai otaksutun vanhemman muiden lähisukulaisten oletettua tahtoa ei enää arvioida, ellei tutkittava ole ennen katoamistaan tai kuolemistaan nimenomaisesti kieltänyt oikeusgeneettisen tutkimuksen tekemistä. Käräjäoikeus pitää esitystä perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena oletetun tahdon arvioimiseen liittyvien ongelmien vuoksi. Samoin pidetään perusteltuna ehdotettua tutkittavia henkilöitä koskevan etusijajärjestyksen joustavoittamista siten, että tuomioistuin voi tapauskohtaisesti arvioida, kenestä tutkimukseen suostumuksensa antaneesta näyte on tarkoituksenmukaisinta ottaa. Myös otaksutun vanhemman muiden sukulaisten tutkimismahdollisuuden rajaaminen vain lähisukulaisiin on tarkoituksenmukaista. Lapsen oikeus saada biologinen alkuperänsä vahvistetuksi on perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluvan yksityiselämän suojan olennainen osa, joka voi korkeimman oikeuden ratkaisussa 2021:88 todetulla tavalla jäädä toteutumatta, mikäli laki ei salli oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen tekemistä riittävän laajasti. Työryhmämietinnön sivulla 62 on todettu, että perinnöllisyystieteen perusperiaatteiden mukaan lapsen, vanhemman ja isovanhemman tutkiminen tuottaa lähtökohtaisesti varmimman lopputuloksen. Työryhmämietinnön mukaan oikeusgeneettisen isyystutkimuksesta annetun lain 6 §:n mukainen vanhemman isovanhempien tutkiminen edellyttäisi heidän suostumustaan. Ottaen huomioon tutkimustuloksen olennaisuus asian ratkaisun kannalta ja lapsen oikeus saada tuntea biologinen alkuperänsä lapsen edun vuoksi voisi olla perusteltua vielä harkita mahdollisuutta velvoittaa otaksutut isovanhemmat vanhemmuustutkimukseen myös ilman heidän suostumustaan, mikäli otaksuttu vanhempi on kadonnut tai kuollut eikä hänestä ole käytettävissä aiempaa tutkimustulosta tai kudosnäytettä. Näytteenottotoimeenpiteen osalta puuttuminen ruumiilliseen koskemattomuuteen on työryhmämietinnön sivulla 61 todetun mukaan joka tapauksessa varsin lievää.
      • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus, Palo Harri
        Uppdaterad:
        8.5.2023
        • Kanta työryhmän mietinnön mukainen.
  • Remissinstanser: 13
    Tutkimus haudatusta vainajasta
      • Lausuntonne:
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Kuten suostumuksen osalta, verkosto näkee, että lapsen oikeus selvittää alkuperänsä on tässä keskeinen ratkaisuja ohjaava tekijä.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Tietosuoja-asetusta (2016/679) ja yleistä tietosuojalakia (2018/1050) ei sovelleta vainajia koskeviin henkilötietoihin. Erityislainsäädäntö saattaa kuitenkin soveltua (esimerkiksi mahdolliset salassapitosäännökset voivat soveltua myös kuolleiden tietoihin, kuten potilastietojen osalta). Lisäksi kuolleiden kunnianloukkauksesta säädetään rikos-laissa. Niin kuin muistiossakin on tunnistettu, tietosuojasääntely voi kuitenkin tulla sovellettavaksi kuolleita henkilöitä koskevien tietojen käsittelyyn, jos käsiteltävien tietojen voidaan katsoa koskevan tunnistettavissa olevia eläviä henkilöitä ja heidän yksityisyyttään. Tällaisissa tilanteissa tietojen käsittelyn tulee olla tietosuojalainsäädännön mukaista.
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Työryhmä ehdottaa, että tuomioistuin voi määrätä oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen tehtäväksi myös haudatusta vainajasta. Työryhmä painottaa haudan avaamisen ja vainajan tutkimisen olevan viimesijainen keino selvittää vanhemmuus. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että tuomioistuin voi määrätä tutkimukset tehtäväksi haudatusta vainajasta vain, jos vainajasta ei ole saatavilla aiempia tutkimustuloksia tai aiemmin otettuja kudosnäytteitä. Lisäksi edellytyksenä on, ettei tutkimusta voi tehdä elävästä henkilöstä tai näistä tutkimuksista ei voida saada riittävää selvitystä. Lisäksi lainsäädäntöä ehdotetaan täsmennettävän siltä osin, että hauta saadaan avata vasta, kun tuomio on lainvoimainen. Asianajajaliitto pitää perusteltuna, että haudan avaaminen on viimesijainen keino selvittää vanhemmuus. Asianajajaliitto pitää myös perusteltuna, että laista poistetaan rajaus, jonka mukaan kuolleen tutkittavan, joka on haudattu tai tuhkattu, kudosnäytettä ei voida tutkia. Muutos edistää prosessin joutuisuutta ja estää tilanteita, joissa näyte on jo otettu, mutta lainsäädäntö estää sen tutkimisen, koska vainaja on haudattu tai tuhkattu. Asianajajaliitto pitää hyvänä selkeyttää osin prosessia ja otettavan säännökset aikaisempien tutkimustulosten ja kudosnäytteiden käyttämisestä myös elävien henkilöiden osalta ennen kuin määrätään tutkimus tehtäväksi haudatusta vainajasta. Asianajajaliiton mielestä on myös perusteltua, että lakia täsmennetään säännöksellä tuomion lainvoimaisuudesta ennen toimenpiteiden aloittamista. Asianajajaliitto pitää hyvänä asiana, että lainsäädäntöä selkeytetään. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan työryhmän ehdotukset ovat oikeassa suhteessa perustuslain sekä Suomea velvoittavien kansainvälisten säännösten näkökulmasta. Puuttuvan lainsäädännön takia tuomioistuimet ovat joutuneet tekemään tapauskohtaista punnintaa eri intresseistä eikä tätä voida pitää perusteltuna. Työryhmän ehdotuksen mukaisesti Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että korkeimman oikeuden vahvistama oikeuskäytäntö kirjataan myös lakiin.
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Lasten ja naisten toimialue, Tays, Pirkanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Esitys siitä, että viimesijaisena mahdollisuutena voidaan suorittaa tutkimus haudatusta vainajasta kuitenkin esitellyin rajauksin, on perusteltu ja vahvistaa lapsen oikeutta saada tietoonsa oikea vanhempi.
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala, Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Työryhmäehdotuksen mukaan näytteen ottaminen jo haudatusta vainajasta tulisi olla viimesijainen keino selvittää vanhemmuutta. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala katsoo, että on perusteltua kirjata lakiin haudatusta vainajasta tehtävää tutkimusta koskevat säännökset.
      • Digi- ja väestötietovirasto
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • DVV:n tehtävien näkökulmasta merkittävää on hautapaikkatiedon löytyminen. Ilmoitukset muiden kuin evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluneiden vainajien hautapaikoista on tehty 31.12.2019 asti maistraateille ja 1.1.2020 lähtien DVV:lle. Ilmoitukset on arkistoitu DVV:ssä sähköisesti 1.1.2022 lähtien. Tätä ennen ilmoitukset on arkistoitu paperisina maistraattien paikallisten ja epäyhtenäisten käytäntöjen mukaisesti. Hautaustiedon etsiminen DVV:n toimesta ajalta ennen ilmoitusten sähköistä arkistointia on aikaa vievää eikä tietoa mahdollisesti ole löydettävissä lainkaan. Tiedustelu vainajan hautapaikasta edellyttää tiedon etsimistä manuaalisesti ilmoituksia läpikäyden ja rajoittuen kuolinpäivään soveltuvaan aikakauteen ja kuolinpaikkaan mahdollisesti soveltuvaan silloiseen maistraattialueeseen. On myös todennäköistä, ettei kaikista evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuulumattomista haudatuista tai tuhkatuista vainajista ole tehty säädettyä ilmoitusta maistraateille/DVV:lle. Tässä tilanteessa evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuulumattomien vainajien hautapaikan löytyminen DVV:n toimesta on epävarmaa eikä hautapaikasta tiedusteleminen suoraan ja ensisijaisesti DVV:stä ole käytännön näkökulmasta suositeltavin vaihtoehto. Hautapaikan selvittäminen lieneekin useimmissa tapauksissa parasta aloittaa tiedustelusta vainajan hautaamisesta oletettavasti vastanneen seurakunnan hautaustoimeen, mikäli se on tiedossa. Mikäli katsotaan, että esitetyn lakimuutoksen myötä DVV:n tulee pystyä tarjoamaan tieto hautapaikasta mahdollisimman aukottomasti, edellyttää se arkistoitujen hautaus- ja tuhkausilmoitusten yksilöimistä ja muuttamista sähköiseen muotoon. Edellä mainittujen tekemättömien hautaus- ja tuhkausilmoitusten vuoksi ei kuitenkaan digitalisoinnillakaan päästä tilanteeseen, jossa Suomessa haudattujen evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuulumattomien vainajien hautapaikat olisivat aukottomasti DVV:sta löydettävissä.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • THL pitää erittäin tärkeänä, että haudan avaamisen näytteen saamiseksi oikeusgeneettistä vanhemmuustutkimusta varten tulee olla viimesijainen keino vanhemmuuden selvittämiseksi. Tämän varmistamiseksi tuomioistuimia tulee informoida riittävästi vanhemmuustutkimusta koskevan prosessin vaiheista ja erilaisista mahdollisuuksista tilanteissa, joissa otaksuttu vanhempi on kuollut.
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Uppdaterad:
        8.5.2023
        • Työryhmämietinnön sivun 42 mukaan haudan avaaminen ja vainajan tutkiminen on tarkoitettu viimesijaiseksi keinoksi selvittää vanhemmuus. Edelleen mietinnön sivulla 96 on todettu, että haudan avaamiseen ei tulisi ryhtyä, jos vanhemmuusasia saadaan muutoin selvitettyä. Ehdotetun oikeusgeneettisestä vanhemmuustutkimuksesta annetun 8 a §:n mukaan tuomioistuin voi antaa määräykset haudan avaamiseksi ja kudosnäytteen ottamiseksi haudatusta vainajasta, jos vainajasta ei ole saatavilla aiempaa kudosnäytettä tai aiemmasta tutkimuksesta saatuja tietoja ja jos tutkimusta ei voida tehdä elävästä henkilöstä. Ehdotettu sanamuoto huomioon ottaen esimerkiksi otaksutun vanhemman haudan avaaminen ja vainajan tutkiminen olisi mahdollista, vaikka käytettävissä olisi ehdotetun oikeusgeneettisestä vanhemmuustutkimuksesta annetun lain 7 a §:ssä tarkoitettu kuolleen isovanhemman tai lähisukulaisen aiempi tutkimustulos tai kudosnäyte eikä tarkoitettu isovanhempi tai lähisukalainen olisi ennen kuolemaansa kieltänyt tutkimuksen tekemistä. Tähän nähden haudatun vainajan tutkimista ei voida pitää viimesijaisena keinona. Ristiriita perusteluiden ja pykälän välillä olisi selvyyden vuoksi perusteltua poistaa.
      • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus, Palo Harri
        Uppdaterad:
        8.5.2023
        • Kanta työryhmän mietinnön mukainen.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen oik.apu ja edunval
        Uppdaterad:
        5.5.2023
        • Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri pitää kannatettavana sitä, että tutkimus voidaan määrätä vasta viimesijaisesti tehtäväksi haudatusta vainajasta. Haudan avaaminen on omaisten kannalta myös henkisesti erittäin raskas prosessi, minkä vuoksi on tärkeää tehdä selvitys mahdollisimman hienovaraisesti.
      • Suomen Hautaustoiminnan Keskusliitto ry, Halme Matti
        Uppdaterad:
        1.5.2023
        • Hautaustoimilaissa ei ole säännöksiä haudan avaamisesta kudosnäytteiden ottamista varten, eikä työryhmämietinnössä myöskään esitetä tällaisen sääntelyn sisällyttämistä hautaustoimilakiin. Hautaustoiminnan keskusliitto pitää ratkaisua hyvänä. Suomen Hautaustoiminnan keskusliitto ry puoltaa ko lain 8 a §:n, 13 §:n ja 20 §:n muutosesitystä.
      • Uskontojen yhteistyö Suomessa - USKOT-foorumi ry
        Uppdaterad:
        27.4.2023
        • Uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi edustaa kuutta uskontoja ja laajasti niiden eri suuntauksia (ja niitä on kuultu tässä asiassa). Suhtautuminen ruumiinavauksiin ja haudattujen ruumiiden tutkimuksiin vaihtelee eri uskonnoissa. Kaikissa uskonnoissa vanhemmuuden selvittäminen ei näyttäisi olevan riittävän painava syy haudatun vainajan tutkimiseen. Yleisesti katsotaan, että islamissa ruumiinavaus on sallittua silloin kun epäillään rikosta tai siihen on pakottava lääketieteellinen syy. Pääosin islamin edustajat katsovat, että ruumiinavaukset, jotka eivät perustu pakottaviin lääketieteellisiin tai oikeudellisiin syihin, ovat ruumiin häpäisemistä. Siten oikeusgeneettinen tutkimus ei ole riittävä syy exhumaatioon. Yleensä ottaen, mikäli ruumiinavaus tehdään, perhe haluaa todennäköisesti, että kaikki elimet palautetaan ruumiiseen. Vainajan luiden rikkominen ei ole sallittua, joten se on synti Islamissa. Profeetan perimätiedon mukaan kuolleiden ihmisten luiden murtaminen on sama kuin elävän ihmisen luiden murtaminen. Islamilaisen perheoikeuden mukaan isyys riippuu avioliiton olemassaolosta tai sen epäilystä, ja DNA-testi ei vahvista isyyttä kaikissa tilanteissa. Joidenkin mukaan se, että DNA-analyysi toimisi ainoana kriteerinä isyyden vahvistamisessa tai kiistämisessä, on ristiriidassa islamilaisen lain kanssa. Isyyttä ei välttämättä vahvisteta, vaikka DNA-testit osoittaisivat lapsen isän olevan avionrikkoja. Juutalainen laki ei salli ruumiin poistamista haudasta tai muutakaan siihen kajoamista eikä missään nimessä salli minkäänlaisen koepalan ottamista ruumiista. Tämä olisi äärimmäisen epäkunnioittavaa vainajan ruumista kohtaan. Ainoastaan, jos jonkun ihmisen henki voitaisiin pelastaa ruumiista saadulla tiedolla tai mikäli hautapaikka olisi jostain syystä epäkunnioittava tai väliaikainen, voitaisiin ruumis siirtää muualle ja/tai tutkia. Isyyden tai äitiyden toteaminen ei ole tarpeeksi painava syy ruumiin häpäisyyn. Buddhalaiset uskovat, että ruumista täytyy kohdella kunnioittavasti ja tajunnan olisi annettava poistua ruumiista ennen kuin ruumiinavausta harkitaan. Buddhalaiset ovat joustavia. Jos joku haluaa esimerkiksi luovuttaa elimiään, se on mahdollista, vaikka heti kuoleman jälkeen. Ruumiinavaus, johon ei ole vainajan lupaa, olisi hyvä tehdä vasta kolmen päivän kuluttua kuolemasta. Sen jälkeen ei ole merkitystä. Kolme päivää on vain sopimus, tajunnan läsnäolo kuoleman jälkeen vaihtelee yksilön mukaan. Buddhalaisuudessa vainaja polttohaudataan ja uurnaa saatetaan säilyttää. Tuhkan tutkimiselle ei ole estettä. Hindulaisuudessa vainajan ruumis polttohaudataan. Polttohautauksen jälkeen jäljelle jää vain tuhkat, jotka viedään pyhään jokeen osana loppuriittejä. Oikeusgeneettisen tutkimuksen kannalta ei jää vainajan ruumiista tutkittavaa materiaalia. Kristinuskon näkökulmasta ruumiinavaukseen ei sisälly merkittäviä eettisiä ongelmia, kunhan vainajan käsittelyssä kunnioitetaan vainajan kehoa. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkolla ei ole mitään opillista estettä tässä, kunhan vainajaa kohdellaan kunnioittavasti. Ihmisen sielu on ruumis ja henki yhdessä ja hengen poistuttua ruumis on täyttänyt tehtävänsä.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto, Kiiskinen Hanna
        Uppdaterad:
        24.3.2023
        • Oikeusministeriö on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä lausuntoa synnyttäneen äidin selvittämistä ja oikeusgeneettisiä vanhemmuustutkimuksia koskevan sääntelyn uudistamista koskevasta työryhmämietinnöstä (Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja, 2023:5). Työryhmä ehdottaa vanhemmuuslakia (775/2022) ja oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annettua lakia (378/2005) muutettavaksi siten, että ne mahdollistaisivat synnyttäneen äidin äitiyden selvittämisen ja vahvistamisen tilanteessa, jossa äitiydestä ei ole saatavilla asiakirjanäyttöä tai asiakirjanäytön luotettavuudesta ei saada riittävää selvitystä. Työryhmä ehdottaa lisäksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annettua lakia muutettavaksi siten, että tuomioistuin voisi määrätä oikeusgeneettisen tutkimuksen tehtäväksi viimesijaisesti myös haudatusta vainajasta. Valtioneuvoston toimialajaossa opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa muun muassa hautaustoimea ja uskonnollisia yhdyskuntia koskevista asioista. Hautaustoimilain (457/2003) 2 §:n 2 momentissa todetaan, että vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla. Lisäksi laissa on säännökset muun muassa haudatun ruumiin tai tuhkan siirrosta (24 §). Hautaustoimilaissa ei ole säännöksiä haudan avaamisesta kudosnäytteiden ottamista varten, eikä työryhmämietinnössä myöskään esitetä tällaisen sääntelyn sisällyttämistä hautaustoimilakiin. Ministeriö pitää ratkaisua hyvänä.
  • Remissinstanser: 10
    Aiemmat oikeusgeneettiset tutkimustulokset ja aiemmin otetut kudosnäytteet
      • Lausuntonne:
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Mietinnön esittämät toimenpiteet ovat sekä pragmaattisia että myös periaatteellisesti kannatettavia.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Työryhmä ehdottaa, että aiempien tutkimustulosten ja aiemmin otettujen kudosnäytteiden hyödyntämistä vanhemmuustutkimuksissa helpotetaan. Aiemmin otettuja tutkimustuloksia voisi jatkossa käyttää myös silloin kun tutkittava on elossa ja antaa tähän suostumuksensa. Lisäksi ehdotetaan tiedonsaantisäännösten lisäämistä, jos tutkittava on kadonnut tai kuollut. Tietosuojavaltuutetun toimisto katsoo, että henkilötietojen käsittelyn alkuperäinen käyttötarkoitus muuttuu, kun hyödynnetään jo olemassa olevia kudosnäytteitä uuteen käyttötarkoitukseen äitiyden/vanhemman selvittämistä varten. Kuten tietosuoja-asetuksen johdanto-osan kohdassa 50 todetaan, henkilötietojen käsittely muita tarkoituksia varten kuin niitä tarkoituksia, joita varten henkilötiedot on alun perin kerätty, olisi sallittava vain, jos käsittely sopii yhteen niiden tarkoitusten kanssa, joita varten henkilötiedot on alun perin kerätty (käyttötarkoitussidonnaisuus). Tällöin henkilötietojen keruun oikeuttaneen käsittelyn oikeusperusteen lisäksi ei edellytetä muuta erillistä käsittelyn oikeusperustetta. Käyttötarkoitussidonnaisuudella on suuri merkitys henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta arvioitaessa. Tiettyyn käyttötarkoitukseen kerättyä tietoa ei saa käyttää toisessa käyttötarkoituksessa, eikä sitä saa yhdistää toiseen käyttötarkoitukseen kerätyn tiedon kanssa. Tietoa kerättäessä määritelty käyttötarkoitus sitoo rekisterinpitäjää ja kaikkia tiedon käsittelijöitä, joten se heijastuu myös kieltona luovuttaa henkilötietoa vieraaseen käyttötarkoitukseen. Kuten tietosuoja-asetuksen johdanto-osan kohdassa 50 todetaan, että jos käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi, jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan määrittää ja täsmentää tehtävät ja tarkoitukset, joiden myöhempää käsittelyä olisi pidettävä yhteensopivana ja laillisena. Jäsenvaltion lain-säädännön tarjoama käsittelyn oikeusperuste henkilötietojen käsittelylle voi muodostaa myöhemmän käsittelyn oikeusperusteen. Tietosuojavaltuutetun toimisto katsoo, että jatkovalmisteluissa tulisi esitystä täsmentää tältä osin. Perusteluissa tulisi arvioida muuttuneen käyttötarkoituksen osalta tarkemmalla tasolla uuden jatkokäsittelyn oikeusperustetta ja sen suhdetta alkuperäiseen tiedon käsittelyn käyttötarkoitukseen. Koskien näytteiden hyödyntämisen vapaaehtoisuutta, tietosuojavaltuutetun toimisto viittaa edellä kohtaan ”Suostumus tutkimuksen edellytyksenä”.
      • Maahanmuuttovirasto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) nimikettä muutettaisiin siten, että se olisi jatkossa laki oikeusgeneettisestä vanhemmuustutkimuksesta. Työryhmä ehdottaa lakiin uutta 10 a §:ää, jossa säädettäisiin aiempien tutkimustulosten käyttämisestä. Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi oleskelulupahakemuksen yhteydessä varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla. Näitä tutkimustietoja ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen kuin oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä olevan perhesiteen selvittämiseen tutkittavan henkilön antamassa suostumuksessa yksilöidyissä tapauksissa. Maahanmuuttovirasto toteaa, että oleskelulupaa varten tehdyissä DNA-tutkimuksissa saatuja tietoja ei siten voida käyttää myöhemmin muuhun tarkoitukseen. DNA-tutkimuksen perusteella selvitetyt perhesiteet merkitään useimmiten väestötietojärjestelmään Maahanmuuttoviraston oleskelulupapäätöksen tai viraston Digi- ja väestötietovirastolle antaman lausunnon perusteella. Jos oleskeluluvan yhteydessä saatujen tutkimustulosten käyttöä pidettäisiin tarpeellisena joissakin muissa tilanteissa, olisi mahdollisesti harkittava siltä osin ulkomaalaislain muuttamista.
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Ehdotuksen mukaan aiempien tutkimustulosten ja aiemmin otettujen kudosnäytteiden hyödyntämistä vanhemmuustutkimuksissa helpotetaan. Aiemmin otettujen tutkimustulosten ehdotetaan olevan käytettävissä myös tilanteissa, joissa tutkittava on elossa ja antaa tähän suostumuksensa. Lisäksi työryhmä ehdottaa nimenomaisten tiedonsaantisäännösten lisäämistä tilanteissa, joissa tutkittava on kadonnut tai kuollut. Oikeus tähän olisi salassapitosäännösten estämättä tuomioistuimella ja sillä, jolla on vanhemmuuslain nojalla oikeus nostaa kanne vanhemmuuden vahvistamiseksi tai kumoamiseksi. Tämä oikeus on myös lastenvalvojalla. Asianajajaliitto pitää ehdotusta kaiken kaikkiaan hyvänä. Ehdotuksella vältetään päällekkäisiä tutkimuksia ja nopeutetaan prosessia.
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Lasten ja naisten toimialue, Tays, Pirkanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Aiemmin otettujen tutkimusnäytteiden käytön helpottaminen on joustavaa ja nopeuttaa asian selvittämistä. Tämä vähentää myös päällekkäisiä tutkimuksia ja vähentää kuluja.
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala, Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Työryhmä ehdottaa, että aiempien tutkimustulosten ja aiemmin otettujen kudosnäytteiden hyödyntämistä vanhemmuustutkimuksissa helpotetaan. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala pitää ehdotusta tarpeellisena.
      • Digi- ja väestötietovirasto
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Ei lausuttavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • THL pitää järkevänä, että aiemmassa oikeusgeneettisessä vanhemmuustutkimuksessa saatuja tietoja hyödynnettäisiin uudessa vanhemmuustutkimuksessa, jos mahdollista. Näin ollen uusien näytteiden antaminen ja tutkiminen ei olisi tarpeen, jos henkilö antaisi suostumuksensa aiemmassa vanhemmuustutkimuksessa saatujen tietojen käyttämiseen. Tilanteissa, joissa henkilö ei ole antanut näytettä tuomioistuimen asettaman määräajan kuluessa, on perusteltua, että aiemmassa vanhemmuustutkimuksessa saatuja tietoja voitaisiin määrätä käytettäväksi ilman tutkittavan suostumusta. Aiemmassa tutkimuksessa saatujen tietojen käyttömahdollisuus on jo tällä hetkellä voimassa olevassa laissa oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta, kun kyseessä on kadonnut tai kuollut henkilö. Näitä tietoja sekä aiemmin otettuja kudosnäytteitä koskevaa tiedonsaantioikeutta tulee kuitenkin selkeyttää, kuten mietinnössä ehdotetaan. Tämä sujuvoittaisi aiempien tietojen (THL) ja aiemmin otettujen kudosnäytteiden hallussapitäjien (THL ja terveydenhuollon toimintayksiköt) prosesseja sekä olisi erittäin merkityksellinen niille tahoille, joilla on oikeus nostaa kanne vanhemmuuden vahvistamiseksi tai kumoamiseksi.
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Uppdaterad:
        8.5.2023
        • Käräjäoikeus pitää perusteltuna, että vanhemmuusasian kantajan lisäksi myös tuomioistuimella on mahdollisuus saada tietoja kuolleesta tai kadonneesta tutkittavasta aiemmin tehdystä tutkimuksesta ja kudosnäytteestä. Lähtökohtana tulisi kuitenkin olla, että vanhemmuuden vahvistamista tai kumoamista vaativalla kantajalla on velvollisuus selvittää mainitut tiedot ja esittää hankkimansa selvitys kanteensa yhteydessä.
      • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus, Palo Harri
        Uppdaterad:
        8.5.2023
        • Kanta työryhmän mietinnön mukainen.
  • Remissinstanser: 14
    Muuta
      • Lausuntonne:
      • Lastenvalvojat ry
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain muuttamisesta: Lastenvalvojat ry pitää ehdotettuja lakimuutoksia hyvinä ja perusteltuina. Aiemmassa tutkimuksessa saatujen tulosten hyödyntämisen laajentaminen on perusteltua ja voi helpottaa vanhemmuuden vahvistamista. Samoin otaksutun vanhemman muiden lähisukulaisten tutkimiseen liittyvät säännökset joustavoittavat oikeusgeneettisten tutkimusten tekoa. Haudatun vainajan tutkimista koskevilla säännöksillä pystytään turvaamaan mahdollisuuksia vahvistaa vanhemmuus silloin, kun vanhemmuutta ei muutoin saada selvitettyä. Lastenvalvojat ry:llä ei ole muuta erityistä lausuttavaa työryhmämietinnön lakia oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain muuttamisesta koskien. Lakien voimaatulo ja tarvittava koulutus Työryhmän mietinnössä on todettu, että lakiehdotuksista aiheutuu tarve muuttaa vanhemmuuden selvittämisteen ja vahvistamiseen sekä vanhemmuustutkimuksiin liittyviä lomakekaavoja ja lomakkeita. Lastenvalvojatoimintoihin tietojärjestelmiä tuottavilla yrityksillä on vielä osin kesken vanhemmuuslain 1.1.2023 myötä muuttuneiden lomakkeiden saaminen sähköisiin järjestelmiin. Tämän vuoksi monella hyvinvointialueella käytetään tällä hetkellä manuaalisesti täytettäviä lomakkeita, mikä hidastaa lastenvalvojien työtä huomattavasti ja osaltaan tuo haasteita lastenvalvojien vaikeaan resurssitilanteeseen. Lastenvalvojat ry pitää ehdottoman tärkeänä, että uusien lakimuutosten voimaantulon aikataulussa varataan riittävä aika tietojärjestelmätoimittajille saattaa lomakkeet lastenvalvojien käyttämiin tietojärjestelmiin käytettäviksi. Sekä vanhemmuuslakiin liittyvät säännökset synnyttäneen äidin äitiyden selvittämisestä että ehdotukseen laista laista oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain muuttamisesta liittyvät muutokset koskevat lastenvalvojatyön näkökulmasta harvinaisia tilanteita, pidämme erittäin tärkeänä, että lakien hyväksymisen jälkeen lastenvalvojille järjestetään muutoksiin liittyen valtakunnallista koulutusta.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Kuten aiemmin sanottu, mietinnön toimenpide-ehdotuksia eteenpäin vietäessä on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota niihin erittäin harvinaisiin, mutta kuitenkin mahdollisiin tilanteisiin, joissa lapsen vanhemmuus tulisi kyseenalaistetuksi väärin genetiikkaan liittyvin perustein. Tärkeää on säilyttää oikeuslaitoksilla vahva harkintavalta etenkin tilanteissa, joissa ollaan kumoamassa jo lapselle vahvistettua vanhemmuutta. On myös tärkeää geneettisen ja synnyttämiseen perustuvan vanhemmuuden rinnalle ja ohella kehittää muita tosiasiallisen vanhemmuuden oikeudellisen tunnistamisen tapoja, joita voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi silloin, kun lapsi on tullut Suomeen sukulaisperheensä kanssa ilman geneettistä sidettä synnyttäneeseen äitiinsä. Lapsen etu ja lapsen asema perheessä, jossa hän kasvaa, eivät missään tilanteessa saa vaarantua siksi, ettei hänelle voida vahvistaa oikeusgeneettisen tutkimuksen perusteella synnyttänyttä äitiä.
      • Helsingin hallinto-oikeus
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Helsingin hallinto-oikeudella ei ole asiassa lausuttavaa.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Toisin kuin muualla lainsäädännössä (Kts. esimerkiksi lapsenhuoltolaki, jonka hallituksen esityksessä tunnistetaan niin kutsuttu sosiaalinen eli tosiasiallinen vanhemmuus lapsen tapaamisoikeuden suhteen: ”Erityisen läheisen henkilön määritelmä on suppea: se kattaa ainoastaan tilanteet, joissa on kyse tosiasiallisesti vanhemmuussuhteeseen verrattavasta suhteesta.” HE 88/2018) ja EIT:n ratkaisukäytännössä (Kopf ja Liberda v Itävalta (17.1.2012) EIT totesi muun muassa, että perhe-elämä 8 artiklan mielessä ei rajoittunut avioliitolla perustettuihin suhteisiin vaan saattoi ulottua myös tosiasiallisiin perhesuhteisiin.), mietinnössä esitetyt muutokset eivät ota huomioon sosiaalista vanhemmuutta, vaan korostavat perheen määrittelyä biologisten suhteiden kautta. Tämä on ongelmallista yhdenvertaisuuden kannalta niin yleisesti monimuotoisten perheiden välillä kuin maahan muuttaneen väestön ja Suomessa syntyneen väestön välillä, kun vaikutusarvion mukaan ehdotuksilla on vaikutuksia nimenomaan maahan muuttaneisiin perheisiin. Lapsen oikeusturva vaatii, että jokaista hänen tosiasiallista vanhemmuussuhdettaan tuetaan ja suojataan. Tosiasiallinen vanhemmuus tulee tunnustaa ehdotuksissa nykyistä paremmin tämän varmistamiseksi. Erottelu geneettisen vanhemmuuden mukaan ei ole yhdenvertaista. Vaikka mietinnössä todetaan, että ”vanhemmuuden biologinen määrittäminen ei sellaisenaan ota vielä kantaa siihen, kenen tulisi huolehtia lapsesta, vaan tämä määräytyy muun lainsäädännön ja tapauskohtaisen harkinnan nojalla”, on otettava huomioon mietinnössäkin tunnistettu vanhemmuussuhteen rekisteröinnin käytännön merkitys. Amnesty kehottaa työryhmää ottamaan Laki ja perheiden monimuotoisuus” (Koulu et al. VN TEAS 2023) -raportissa lainsäädäntöön esitetyt suositukset huomioon yhdenvertaisuutta lisäävänä tekijöinä perheitä koskevassa lainsäädännössä. Raportti sisältää seuraavat relevantit suositukset: ”Valmistelussa on syytä arvioida eri perusteita vanhemmuuden syntymiselle sekä harkita muun sääntelyn kanssa sopusoinnussa olevia menettelyvaihtoehtoja vanhemmuuden vahvistamiseen.” ”Useamman kuin kahden tosiasiallisen vanhemman perheiden oikeussuojatarpeet tulee ottaa huomioon perheoikeudellisen sääntelyn valmistelussa.” Amnesty kiittää pyrkimyksestä sukupuolineutraaliuteen lakiehdotuksissa. Kiinnitämme huomiota kuitenkin mietinnössä käytettyyn kieleen. Sukupuolineutraaliuteen tulisi pyrkiä lainsäädäntöprosessin jokaisessa vaiheessa, myös jo mietinnöissä. Esimerkiksi termit ”synnyttänyt äiti” ja ”synnyttämätön äiti” ovat joissain konteksteissa tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja, mutta niiden jatkuva käyttö ei ole inklusiivista. Amnesty kehottaa tunnustamaan perheiden ja sukupuolen moninaisuuden ja kunnioittamaan transjärjestöjen, Setan ja Sateenkaariperheiden näkemyksiä vanhemmuusnimikkeisiin liittyvän sääntelyn yksityiskohdista.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Henkilötietojen käsittelylle voi soveltua useampi oikeusperuste riippuen rekisteröidyn tilanteesta ja käsittelyn tarkoituksesta. Tietosuojavaltuutetun toimisto katsoo, että jatkovalmisteluissa olisi tarpeen arvioida, soveltuisiko tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan c-alakohta paremmin kysymyksessä olevaan henkilötietojen käsittelyyn silloin kun tutkittava on kadonnut tai kuollut taikka tilanteessa kun tutkittava on lapsi. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan käsittely olisi tarpeen rekisteröidyn tai toisen luonnollisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi, jos rekisteröity on fyysisesti tai juridisesti estynyt antamasta suostumustaan.
      • Maahanmuuttovirasto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
      • Oulun käräjäoikeus
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Oikeusministeriö on pyytänyt Oulun käräjäoikeudelta lausuntoa synnyttäneen äidin selvittämistä ja oikeusgeneettisiä vanhemmuustutkimuksia koskevasta työryhmämietinnöstä. Käräjäoikeus kiittää lausuntomahdollisuudesta ja lausuu seuraavaa. Työryhmä ehdottaa vanhemmuuslakia ja oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annettua lakia muutettavaksi siten, että ne mahdollistavat synnyttäneen äidin äitiyden selvittämisen ja vahvistamisen tilanteessa, jossa äitiydestä ei ole saatavilla asiakirjanäyttöä tai asiakirjanäytön luotettavuudesta ei saada riittävää selvitystä. Työryhmä ehdottaa lisäksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annettua lakia muutettavaksi siten, että tuomioistuin voi määrätä oikeusgeneettisen tutkimuksen tehtäväksi viimesijaisesti myös haudatusta vainajasta. Oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain nimikettä ehdotetaan muutettavaksi siten, että lain nimi olisi jatkossa laki oikeusgeneettisestä vanhemmuustutkimuksesta. Lisäksi on ehdotettu tehtäväksi muutoksia eräisiin muihin lakeihin. Mietinnössä esitetyt tavoitteet ja muutokset ovat perusteltuja ja kannatettavia. Esitetyt muutokset vastaavat käytännössä esiin tulleisiin muutostarpeisiin, yhdenmukaistavat ja selventävät sääntelyä ja ovat myös lapsen edun mukaisia. Muutoin käräjäoikeus viittaa Varsinais-Suomen käräjäoikeuden perusteltuun lausuntoon. Käräjäoikeuden lausuntoa on valmistellut käräjätuomari Katja Tainio.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Synnyttäneen äidin selvittäminen ja oikeusgeneettisiä vanhemmuustutkimuksia koskevan sääntelyn uudistaminen (työryhmän mietintö) 1. Lausuntopyyntö Lausuntopyynnössä lausunto on pyydetty jakamaan seuraavien kohtien mukaisesti: - Synnyttäneen äidin äitiyden selvittäminen - Synnyttäneen äidin äitiyden vahvistaminen Digi- ja väestövirastossa - Synnyttäneen äidin äitiyden vahvistaminen tai kumoaminen tuomioistuimessa - Suostumus tutkimuksen edellytyksenä - Tutkimus haudatusta vainajasta - Aiemmat oikeusgeneettiset tutkimustulokset ja aiemmin otetut kudosnäytteet - Muuta - Vaikutusarvioinnit Erityistä huomiota on pyydetty kiinnittämään vaikutusarviointeihin. Vaikutuksiin on luettu myös ehdotuksen yhteiskunnalliset vaikutukset, joihin on luettu vaikutukset lapsiin ja perheisiin. Yhteiskunnallisena vaikutuksena on selvityksessä pidetty ehdotusten merkitystä lasten ja heidän biologisten vanhempiensa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Perustuslain mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa laillisuusvalvontatehtävässään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Arvioin seuraavassa selvityksen tärkeimpiä ehdotuksia erityisesti perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta ottaen huomioon ehdotuksen vaikutukset niiden toteutumiseen. Tuon lisäksi esille erään muun havaintoni.   2. Mahdollisuus äitiyden selvittämiseen, vahvistamiseen ja kumoamiseen Selvityksen tärkein ehdotus puuttuu ongelmaan, joka koskee erityisesti kansainvälistä suojelua saavien ja muiden maahanmuuttajataustaisten lasten sekä heidän vanhempiensa oikeuksien toteutumista. Eräistä maista on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada sellaisia asiakirjoja, joiden perusteella Digi- ja väestövirasto voisi kirjata luotettavat oikeudellista vanhemmuutta koskevat tiedot väestötietojärjestelmään. Kun julkisesti luotettavaa tietoa oikeudellisesta vanhemmuudesta ei ole, vanhemmalla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi lapsensa huoltajuuteen. Vanhemmat eivät siten voi esimerkiksi päättää lapsensa huoltajina lastaan koskevista asioista, kuten kasvatuksesta, uskonnosta tai koulutuksesta. Tilanne ei käsitykseni mukaan ole vanhempien eikä lapsen oikeuksien mukainen. Lapsella on oikeus huoltajaan tai huoltajiin sekä oikeus siihen, että huoltajuus voidaan vahvistaa lapsen vanhemmalle. Kuvatun kaltaisissa tilanteissa voidaan kuitenkin käynnistää isyyden selvittämismenettely, ja isyys on mahdollista vahvistaa sen tuloksena. Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista lapsen äidin äitiyden selvittämistä eikä vahvistamista vastaavalla tavalla. Oikeuskäytännössä on selvityksen mukaan ollut yksittäisiä tapauksia, joissa äitiys on kuitenkin vahvistettu soveltaen analogisesti isyyden selvittämistä ja vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on esimerkiksi ratkaisuissaan Grönmark v. Suomi (6.10.2010, no 17038/04, erityisesti kohdat 39–40) ja Backlund v. Suomi (6.10.2010, no 36498/05, erityisesti kohdat 37–38) sekä niissä mainituissa muissa ratkaisuissaan todennut, että henkilön oikeus tuntea omat vanhempansa kuuluu ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaisen yksityiselämän suojan piiriin. Tähän on katsottu kuuluvan myös oikeus saada oikeudellinen vahvistus lapsen ja vanhemman väliselle suhteelle. Ihmisoikeustuomioistuin on myös katsonut, että valtiolla on positiivinen velvollisuus turvata menettely, joka mahdollistaa tosiasiallisen perheen jäsenille perhesiteen oikeudellisen vahvistamisen (esim. Marckx v. Belgia 13.6.1979 EIT: A-31, Keegan v. Irlanti 26.5.1994, 16969/90, Kroon and others v. Alankomaat 27.10.1994, 18535/91, Moretti ja Benedetti v. Italia 27.4.2010 no 16318/07). YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 7 artikla turvaa lapselle oikeuden rekisteröintiin heti syntymänsä jälkeen sekä muun ohessa oikeuden, mikäli mahdollista, tuntea vanhempansa ja olla näiden hoidettavana.   Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa nro 22 (Lasten ihmisoikeuksia koskevista yleisperiaatteista kansainvälisen siirtolaisuuden yhteydessä 2017) on kiinnitetty huomiota lapsen ja hänen perheenjäsentensä mainitussa 7 artiklassa turvattujen oikeuksien toteutumiseen syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti riippumatta esimerkiksi siitä, onko lapsella mukana henkilöasiakirjoja (kohta 21). Käsitykseni mukaan mahdollisuus lapsen äidin äitiyden sujuvaan selvittämiseen ja vahvistamiseen isyyttä vastaavalla tavalla turvaisi lapsen ja hänen vanhempiensa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen nykyistä paremmin. 3. Muut seikat Totean, että selvityksessä esitetyt ehdotukset ovat mielestäni keskeisiltä osiltaan kannatettavia. Minulla ei ainakaan tässä vaiheessa ole aihetta lausua enemmälti ehdotetuista lainsäädännön muutoksista. Otan kuitenkin esille yhden yksityiskohdan, joka koskee käsitettä ”synnyttänyt äiti”. Työryhmän selvityksessä on nähdäkseni lapsen biologisesta äidistä käytetty nimitystä synnyttänyt äiti. Termiä käytetään myös voimassaolevassa vanhemmuuslaissa. Nykyinen vanhemmuuslaki ei kuitenkaan edellytä, että synnyttäneellä äidillä olisi välttämättä geneettinen yhteys syntyneeseen lapseen (HE 132/2021 vp s. 44–45). Nähdäkseni ehdotus merkitsisi siten tavallaan nykyisen vanhemmuuslain mukaisen käsitteen soveltamisalan laajentumista. Ehdotuksen mukaan synnyttänyt äiti voitaisiin todeta myös oikeusgeneettisin vanhemmuustutkimuksin. Hedelmöityshoidoissa on mahdollista käyttää luovutettuja munasoluja, eikä tällä ole käsitykseni mukaan vaikutusta synnyttäneen äidin oikeudelliseen asemaan. Äitiyden kumoaminen ei kuitenkaan tulisi näissä tilanteissa kysymykseen, sillä ehdotus sisältää sen estävän erityissäännöksen (ehdotuksen 45 §). Parhaillaan on lausunnolla myös oikeusministeriön julkaisema selvitys ei-kaupallisen sijaissynnytysjärjestelyn sallimisesta Suomessa (Oikeusministeriön julkaisuja ym. 2023:18). Sijaissynnytyksissä voidaan käyttää hedelmöitykseen muunkin naisen kuin synnyttäjän omia sukusoluja. Tällöinkään synnyttäneellä äidillä ja lapsella ei ole yhteistä geneettistä perimää. Ehdotettua erityissäännöstä (45 §) sovellettaisiin nähtävästi myös näihin tilanteisiin. Johtopäätös olisi nähdäkseni kuitenkin se, että synnyttänyt äiti voisi olla yhtäältä se, josta lapsi polveutuu geneettisesti, mutta toisaalta myös se, joka on synnyttänyt lapsen ilman, että hänellä olisi geneettistä yhteyttä lapseen. Mielestäni olisi hyvä vielä harkita, olisiko äitiyden eri toteutumistavat syytä erottaa myös käsitteellisesti toisistaan. Erilaiset synnyttäneen äitiyden merkitykset saattaisivat johtaa sekaannuksiin ja näin vaikeuttaa muutoinkin vaikean lainsäädännön soveltamista. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin Esittelijäneuvos Kirsti Kurki-Suonio
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Työryhmä ehdottaa myös oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen lakiin uusia pykäliä ja täsmennyksiä muun muassa henkilöllisyyden todentamisesta, näytteen ja näytteenottoasiakirjan lähettämisestä, oikeudesta korvaukseen, lausunnon pyytämisestä, sen antamisesta ja sisällöstä sekä näytteen ottajan kelpoisuudesta. Näitä ehdotuksia pidetään perusteltuina ja tarvittavina täsmennyksinä poistamaan nykyisen lainsäädännön aiheuttamia mahdollisia epäselvyystilanteita sekä joustavoittamaan prosessia.
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala, Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala pitää tärkeänä, että synnyttäneen äidin äitiyden selvittämistä koskevat lomakkeet ovat menettelyä ohjaavia ja käytettävissä ennen lain voimaantuloa. Lastenvalvojien tulee myös saada koulutusta uuteen tehtäväänsä.
      • Digi- ja väestötietovirasto
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Ei lausuttavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • THL pitää tärkeänä, että mietinnössä on ehdotettu useita oikeusgeneettisen vanhemmuustutkimuksen prosessia selkeyttäviä säännöksiä (esim. henkilöllisyyden todistamisessa käytettävät asiakirjat, tuomioistuimen määräämän tutkimuksen näytteenottopaikka, vainajasta otettavan näytteen näytteenottaja ja näytteen säilytyspaikka, tutkittavien lähisukulaisten etusijajärjestyksen joustavoittaminen). Tällä hetkellä valtioneuvoston asetuksessa olevien oikeusgeneettistä vanhemmuustutkimusta koskevien säännösten tuominen (maksettavia korvauksia lukuun ottamatta) osaksi vanhemmuustutkimusta koskevaa lakia on selkeä parannus nykytilaan, koska se selkeyttää kokonaisprosessia.
      • Miesjärjestöjen keskusliitto MJKL ry
        Uppdaterad:
        2.5.2023
        • Kiitos lausuntopyynnöstä - Miesjärjestöjen keskusliitolla ei ole kommentoitavaa työryhmämietintöön.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto, Kiiskinen Hanna
        Uppdaterad:
        24.3.2023
        • Työryhmämietinnön sivulla 45 todetaan, että valtiolle aiheutuu uudistuksesta tiedottamiseen ja kouluttamiseen liittyviä kustannuksia, jotka voidaan kattaa tähän osallistuvien viranomaisten toimintamenoista. Mietinnön mukaan sosiaali- ja terveysministeriö vastaisi sosiaali- ja terveysalan tiedottamisesta ja kouluttamisesta ja oikeusministeriö vastaisi oikeusalan tiedottamisesta ja kouluttamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että myös yleisten hautaus-maiden ylläpitäjiä eli evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntia ja seurakuntayhtymiä sekä hautaamiseen liittyvien lupa- ja valvonta-asioiden hoitamisesta vastaavaa Itä-Suomen aluehallintovirastoa olisi tarpeen tiedottaa asiasta.
  • Remissinstanser: 13
    Vaikutusarvioinnit
      • Oikeusministeriö pyytää kiinnittämään lausunnossa huomiota erityisesti vaikutusarviointeihin. Lausuntonne:
      • Lastenvalvojat ry
        Uppdaterad:
        10.5.2023
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Vaikutusarvioinnit ovat nähdäksemme huolelliset ja niissä on huomioitu etenkin lapsivaikutukset hyvin ja laajasti.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Kuten mietinnössä on todettu, vaikutukset ovat laajakantoisia ja voivat tulla esille vasta vuosien kuluttua. Tämän vuoksi ihmis- ja perusoikeuksien arviointi tulee tehdä kattavasti ja täsmällisesti. Vaikka, kuten mietinnössä todetaan, Euroopan unionin perheoikeutta koskeva toimivalta ei ulotu aineellisen perheoikeuden alueelle, ihmisoikeudet ovat luovuttamattomia. Näin ollen Amnesty korostaa Suomea sitovien kansainvälisissä sopimuksissa taattujen ihmisoikeuksien vaikutusarvioinnin tärkeyttä. Mietinnössä tunnistetaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen, EU:n perusoikeuskirjan ja YK:n ihmisoikeuksien julistuksen vaikutus. Ehdotusten vaikutukset kuitenkin jäävät olennaisilta osin arvioimatta ihmisoikeusvaikutusiltaan. Seuraavissa lainsäädännön vaiheissa tulee arvioida tarkemmin säädäntöehdotusten vaikutusta etenkin yhdenvertaisuuden kannalta. Mietinnössä on arvioitu yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kattavasti vaikutuksina naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon vanhemmuudessa, mutta ei arvioitu vaikutuksia yhdenvertaisuuden kannalta monimuotoisten perheiden ja sosiaalisen vanhemmuuden kannalta. Lisäksi yhdenvertaisuusvaikutusarviointia tulee toteuttaa tarkemmin maahan muuttaneiden perheiden ja Suomessa syntyneiden perheiden välillä. Amnesty myös huomauttaa, että tulee arvioida täsmällisesti, että ehdotettu lainsäädäntö ei vaikuta tiukentavasti lainsäädännölliseen kehikkoon perheestä. Vaikutuksia tulee arvioida Laki ja perheen monimuotoisuus -raportin suositusten mukaan. Amnesty kiittää työryhmää siitä, että mietinnön vaikutusarvioinnissa on lähtökohtaisesti otettu hyvin esiin lapsen etu ja lapsen oikeus tuntea alkuperänsä. On kuitenkin huomioitava, että kaikkien lapsen perhesuhteiden vahvistaminen on lapsen oikeusturvan ja yleisen edun kannalta välttämätöntä. Oikeus perhe-elämään liittyy vahvasti koko ehdotettuun kokonaisuuteen, mutta sen arviointi on osittain puutteellista. Etenkin tulee arvioida mahdottomuusedellytyksen kynnystä siitä näkökulmasta, että jokaisella on oikeus perheeseen.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • 10052023, Lastensuojelun Keskusliiton lausunto.pdf
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Ei lausuttavaa.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        10.5.2023
        • Lausunto Synnyttäneen äidin selvittäminen ja oikeusgeneettisiä vanhemmuustutkimuksia koskevan sääntelyn uudistaminenTyöryhmän mietintö.pdf
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Lasten ja naisten toimialue, Tays, Pirkanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Vuosittaiset kertaluontoiset kulut ovat maltilliset samoin kuin jonkin verran lisääntyä työmäärä eri toimijoilla. Kuitenkin vaikutukset lapsen tilanteeseen , lasten ja perheiden oikeudellisen aseman turvaaminen ovat keskeisiä seikkoja.
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala, Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala pitää erittäin tärkeinä uusia säännöksiä synnyttäneen äidin äitiyden selvittämisestä ja vahvistamisesta. Lapsen ja vanhempien edun mukaista on, että vanhemmuussuhteet saadaan joutuisasti ratkaistua ja vanhemmuustiedot merkittyä väestötietojärjestelmään. Perheiden liikkuvuus eri puolilta maailmaa Suomeen lisääntyy ja samalla tulee ratkaistavaksi vanhemmuussuhteita, joista ei ole saatavilla luotettavaa asiakirjaselvitystä. Ehdotetut säännökset mahdollistavat synnyttäneen äidin äitiyden selvittämisen prosessiekonomisesti, luotettavasti ja joutuisasti etenkin silloin, kun osapuolet itse haluavat asiaa selvittää. Uusilla säännöksillä on vaikutusta lastenvalvojien tehtäviin. Työryhmäehdotuksessa todetaan, että ehdotuksella on lastenvalvojien työtä osin selkiyttävä ja vanhemmuusmenettelyä nopeuttava vaikutus ja se vähentää ja sujuvoittaa lastenvalvojien työtä.
      • Digi- ja väestötietovirasto
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Synnyttäneen äidin äitiyden selvittäminen ja vahvistaminen: DVV:n tehtävien näkökulmasta merkittävää on synnyttäneen äidin äitiyden vahvistaminen sekä lapsen ja äidin välisen perhesuhteen rekisteröinti väestötietojärjestelmään. Kustannusarvioon DVV:n asianhallintaan ja väestötietojärjestelmämerkintään (170 000 €) ei ole lisättävää. Esitetyllä lakimuutoksella ei nähdä olevan suoraan henkilötyövuosivaikutuksia DVV:lle, mutta tähän arviointiin liittyy epävarmuuksia, koska on mahdollista, että Suomeen muuttaa yhä enemmän henkilöitä, joilla ei ole asiakirjoja mukana. Esimerkiksi Ukrainasta on viime vuoden aikana tullut Suomeen suuri määrä alaikäisiä lapsia, jotka ovat väestötietojärjestelmässä vailla vanhempia ja huoltajia, koska luotettavia asiakirjaselvityksiä ei ole ollut esittää. Oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus haudatusta vainajasta: DVV:n tehtävien näkökulmasta merkittävää on hautapaikkatiedon löytyminen. DVV:lle tehtävien hautapaikkatiedustelujen johdosta ei arvioida syntyvän kustannuksia tai henkilötyövuosivaikutuksia perustuen siihen, että tiedustelujen määrä on oletettavasti hyvin vähäinen ja yksittäisten paperisten ilmoitusten etsintä voidaan kohdentaa ja rajata ajallisesti sekä maantieteellisesti tarkoituksenmukaisesti kussakin tilanteessa. Hyväksytään näin ollen mahdollisuus, että vainajan hautapaikkaa ei aukottomasti pystytä DVV:n toimesta kaikissa tapauksissa selvittämään. Mikäli katsotaan, että esitetyn lakimuutoksen myötä DVV:n tulee pystyä tarjoamaan tieto evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuulumattomien vainajien hautapaikasta mahdollisimman aukottomasti, edellyttää se arkistoitujen hautaus- ja tuhkausilmoitusten yksilöimistä ja muuttamista sähköiseen muotoon. Ilmoitusten digitoinnin laajuutta ja toteuttamistapaa ei ole suunniteltu eikä tämän edellyttämästä aikataulusta tai resurssitarpeesta ole arviota. Ilmoituksia tehdään DVV:lle vuositasolla nykyään noin 20 000 ja vaikka määrä on vuosien myötä kasvanut, niin ilmoitusten yksilöinnin ja digitoinnin työmäärä usean vuoden ajalta nähdään merkittäväksi.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • LAPS_lausunto_OM_synnyttäneen äidin selvittäminen_09052023.pdf
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        9.5.2023
        • Oikeusgeneettistä vanhemmuustutkimusta koskevaan lakiin ehdotetut muutokset vaikuttavat THL:n oikeusgeneettisiä tutkimuksia tekevän yksikön toimintaan lisäten jonkin verran lakisääteisten vanhemmuustutkimusten määrää sekä asiantuntijatehtäviä. THL:llä on jo olemassa tutkimusprosessit äitiystutkimusta ja haudatun vainajan luunäytteiden tutkimista koskien sekä myös tarvittava asiantuntijuus, joten muutokset lakisääteisiin tutkimuksiin voitaisiin toteuttaa sujuvasti. Koska ehdotetuilla muutoksilla on vaikutusta lastenvalvojien ja tuomioistuinten tehtäviin, on tärkeää, että muutosten toteutuessa lakien 378/2005 ja 775/2022 vahvistamisen ja voimaantulon välillä tulee olla tarpeeksi pitkä aika tarvittavien koulutusten järjestämiseksi. Lisäksi tarvitaan riittävästi aikaa tarvittavien asiakirjamuutosten tekemiseen (vastuutahona THL) sekä niiden toteuttamiseen hyvinvointialueiden/lastenvalvojien käyttämiin järjestelmiin. Arvio tarvittavasta ajasta on noin vuosi.
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Uppdaterad:
        8.5.2023
        • Käräjäoikeuden näkemyksen mukaan muutosehdotuksilla ei ole merkittävää vaikutusta käräjäoikeuden toimintaan.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen oik.apu ja edunval
        Uppdaterad:
        5.5.2023
        • Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin näkemyksen mukaan myös synnyttäneen äidin äitiyttä koskevia tapauksia voi ohjautua jossain määrin oikeusaputoimistoihin ja yksityisille avustajille, vaikka ne pääosin hoidettaisiin lastenvalvojan toimesta. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi parisuhteen päättymistilanteessa silloin kun asia riitautetaan ja useampi henkilö prosessoi asiassa. Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri arvioi työmäärän kuitenkin vähäiseksi, joten sillä ei ole merkittävää vaikutusta resursseihin. Tämänhetkisen näkemyksen mukaan lisäystarve htv osalta valtakunnan tasolta olisi 1 htv (sisältäen julkisen oikeusavustajan 0,5 htv ja oikeusapusihteerin 0,5 htv).
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto, Kiiskinen Hanna
        Uppdaterad:
        24.3.2023
        • Perustuslain 11 §:n mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus, johon sisältyy muun muassa oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että uskontoihin ja maailmankatsomuksiin sisältyy erilaisia tapoja suhtautua vainajiin. Vaikka vainajat eivät lähtökohtaisesti olekaan perusoikeuksien subjekteja, asiaan saattaa liittyä uskonnon ja omantunnon vapauden näkökulmasta merkityksellisiä näkökohtia. Ministeriö pitääkin tärkeänä, että työryhmämietinnössä ehdotettuja sääntelyuudistuksia arvioidaan myös uskonnon ja omantunnon vapauden näkökulmasta ja että mietinnöstä on pyydetty lausuntoja myös uskonnollisilta yhdyskunnilta.