• Remissinstanser: 29
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        30.9.2022
        • Tasapaino velkojien edun ja velallisen suojan kesken tärkeää • Ehdotetun muutoksen vaikutus velkojien ulosottokertymään jäänee vähäiseksi • Lakimuutoksen taloudellisia vaikutuksia velkojille on seurattava Finanssiala ry:n (FA) näkemyksen mukaan velkojien ulosottokertymää ei pidä vähentää. Tehokas velkojansuoja on toimivan talouden peruskiviä. Maksumoraali heikentyisi, jos vastuuta veloista kevennettäisiin ilman, että velallinen käyttäisi ansaitsemiskykyään velkojien hyväksi. Hallituksen esityksessä on ehdotettu väliaikaista ulosoton suojaosuuden korottamista. Suojaosuuden korottaminen tarkoittaisi velan maksun siirtymistä myöhempään ajankohtaan. Vaikutusarvion mukaan suojaosuuden korottaminen merkitsisi ainakin joissain tapauksissa velan vanhentumisen seurauksena sitä, ettei saatavaa ehdittäisi periä kokonaisuudessaan. Tämä vähentäisi velkojien saamaa kokonaiskertymää. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan HE 142/2022 ulosottokaaren muuttamisesta, jonka tarkoituksena on uudistaa vapaakuukausijärjestelmää. Tavoitteena on helpottaa kaikkien pienituloisimpien ulosottovelallisten asemaa. HE 142/2022 pohjalla olevassa TEAS-selvityksessä arvioitiin erilaisia vaihtoehtoja pienituloisten ulosottovelallisten aseman parantamiseksi. Selvityksessä katsottiin, että suojaosuuden nostaminen takuueläkkeen tasolle ei olisi toimiva keino pienituloisten ulosottovelallisten aseman parantamiseksi. Suojaosuuden nostamisella ei myöskään katsota olevan positiivista vaikutusta työllisyyteen. FA kuitenkin katsoo, että kokonaisvaikutus jäänee pieneksi ehdotetun lain määräaikaisuuden vuoksi. Lisäksi esitys on perusteltu nykyisessä vaikeutuvassa taloudellisessa tilanteessa, vaikkakin pienituloisimpien ulosottovelallisten aseman parantaminen muilla keinoilla, kuten vapaakuukausien lisäämisellä, olisi tehokkaampaa. Määräaikaisen lakimuutoksen taloudellisia vaikutuksia velallisten asemaan ja velkojien kertymiin tulee kuitenkin muutoksen voimassaoloaikana pyrkiä seuraamaan ja selvittämään.
      • Työttömien Keskusjärjestö ry, Haapakoski Jukka
        Uppdaterad:
        30.9.2022
        • Työttömien Keskusjärjestö kannattaa esitystä. Suojaosan nostaminen on valtiolle kallein ratkaisu, mutta etenkin tässä poikkeuksellisessa taloustilanteessa olisi kohtuutonta, että ulosottovelallinen olisi heikommassa asemassa, kuin viimesijaisen perusturvan varassa oleva henkilö. Esitys säästäisi myös kuntien toimeentulotukimenoja. Työttömien Keskusjärjestö on kannattanut ulosoton suojaosan nostamista jo pidempään ja ehdottaa, että tämä suojaosan nostaminen tehdään pysyväksi käytännöksi. Myös ulosmitattauksen matemaattista kaavaa voisi parantaa monin tavoin. Yksi vaihtoehto voisi olla lisätä neuvotteluvaraa taitekohdissa, joissa ulosmittaus porrastetusti kohtuuttomasti nostaisi perittäviä tuloja palkkatulojen noustessa, ja olisi käytännössä este työllistymiselle korkeampipalkkaisiin tehtäviin. Periaatteena olisi, että henkilöllä olisi neuvotteluvaraa siten, että hänen aina kannattaisi hakeutua korkeampipalkkaisiin tehtäviin ilman että hänen käytettävissä olevat tulot kohtuuttomasti heikentyisivät porrastuksen jälkeen. Ehtona olisi kuitenkin, että perittävä summa nousee palkan noustessa. Suojaosan nostaminen nostaa myös velan maksuaikaa. Muitakin toimenpiteitä tarvitaan ylivelkaantumisen välttämiseksi. Maksimikorkoa voidaan laskea. Ja perintäkulujen maksukattoa voidaan pienentää. Näillä toimenpiteillä ehkäistään ylivelkaantumista mm. siten, että myönnettyjen riskipitoisten lainojen määrä vähenee. Riskiryhmässä olevat, joutuvat aiemmin maksuvaikeuksien kautta ulosottoon tai velkajärjestelyihin, ja perittävä ulosoton määrä vähenee (ei synny niin laajoja pikavippi- yms. riskilainakierteitä). Oleellista on luoda järjestelmä, joka tunnistaa riskipitoisen lainakäyttäytymisen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja tarjoaa tilanteeseen inhimillisiä ratkaisuja.
      • Suomen Perimistoimistojen Liitto ry
        Uppdaterad:
        30.9.2022
        • Suomen Perimistoimistojen Liitto ry kiittää oikeusministeriötä lausuntopyynnöstä. Ulosottokaareen on jo hallituksen toimesta ehdotettu muutoksia siten, että velalliselle annettavia vapaakuukausia lisätään entisestään. Tämä tarkoittaa sitä, että niissä tapauksissa, joissa velka tai sitä koskeva ulosottoperuste ehtii vanhentua ennen kuin velka tulee kokonaan maksetuksi, vapaakuukausien lisääminen merkitsee kokonaisuutena pienempää ulosmittauskertymää saatavalle. Kyseisessä esitysluonnoksessa tuotiin esiin, että Suomessa voimassa oleva velan lopullisen vanhentumisen malli on kansainvälisesti vertaillen velalliselle poikkeuksellisen edullinen. OM:n selvityksen mukaan 17 selvityksessä mukana olevan maan osalta vain Irlannissa on järjestelmä, jossa tuomioiden täytäntöönpanokelpoisuus päättyy lopullisesti tietyn ajan kuluttua. Vapaakuukausiuudistukselle on jo suuria vaikutuksia velkojiin ja siitä aiheutuu velkojille lopullisia tappioita. Velallisten osalta vapaakuukausiuudistusta voidaan pitää isona ratkaisuna, joka tukee näiden ostovoimaa. Kahta samanaikaista uudistusta ei voida pitää velkojien kannalta kohtuullisena. Kumpikin uudistus vaikuttaisi täydellä teholla vuoteen 2023. Olisi myös syytä korostaa ulosottovelallisille, että saatavia voi missä vaiheessa tahansa maksaa vapaaehtoisesti ja lain sallimaa ulosmittausmäärää enemmän. Suojaosuuden nosto lisää ulosmittauksen ulkopuolelle jäävien ulosotossa olevien henkilöiden määrää ja se myös tarkoittaa ulosottovelallisille maksuhäiriömerkintää luottotietorekisteriin. Se myös tarkoittaa viivästyskoron suurempaa kertymistä. Kuten vapaakuukausiuudistuksen hallituksen esitysluonnoksessa on todettu, suojaosuuden nosto vaikuttaa myös muiden kuin ulosottovelkaisten pienituloisten lainansaantiin ja lainaehtoihin, koska luotonantajat arvioivat luottokelpoisuutta ottaen huomioon mahdollisuudet saada luotto tarvittaessa perityksi ulosottotoimin.
      • Ulosottolaitos
        Uppdaterad:
        30.9.2022
        • Oikeusministeriö on pyytänyt Ulosottolaitokselta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosuus takuueläkkeen tasolle vuoden 2023 ajaksi. Suojaosuutta korottamalla lisättäisiin velallisten käyttöön jäävien tulojen määrää ja tuettaisiin siten heidän ostovoimaansa poikkeuksellisessa taloudellisessa tilanteessa. Esityksessä on otettu kattavasti huomioon sen vaikutukset ulosoton kaikkiin osapuoliin Ulosottolaitokseen. Ulosotto lausuu suojaosuuden korottamisen vaikutuksista seuraavasti. Suojaosuuden korottaminen takuueläkkeen tasolle lisäisi niiden henkilöiden määrä, joiden tulot eivät ylitä suojaosuutta ja he jäisivät ulosottotoimenpiteiden ulkopuolelle. Ulosotossa varattomaksi todettujen henkilöiden määrä ja maksuhäiriömerkintöjen aiheuttamat haitat lisääntyisivät. Suojaosuuden korottaminen pudottaisi arviolta noin 17 000 henkilöä ulosoton piiristä, joka on 23 % toistuvaistulon ulosmittauksen piirissä olevista velallisista. Tämä tarkoittaisi sen henkilöryhmän kasvua, jotka eivät esimerkiksi saa avattua puhelinliittymää maksuhäiriömerkinnän vuoksi. Laajemmin katsottuna tämä johtaa ihmisten eriarvoistumisen lisääntymiseen yhteiskunnassa ja siitä yksilölle aiheutuva haitta on merkittävä. Esityksessä on myös huomioitu se, että ulosmittauskertymän vähäinen määrä voi käytännössä johtaa omaisuuden realisointiin. Ulosottomies ei voi edes sopia velallisen kanssa vapaaehtoista suorituksista, jos tulot ovat alle suojaosuuden. Tällaisessa tapauksessa mahdollinen omaisuus on realisoitava tai velallinen todetaan varattomaksi. Velkojen tehokkaalla perinnällä on vaikutus luottoyhteiskunnan toimivuuteen. Suojaosuuden korottamisesta aiheutuisi velkojille noin 90–95 miljoonan euron menetykset vuodessa. Julkisoikeudellistenvelkojien osuus tästä on noin 40–43 miljoonaa euroa vuodessa, joka merkitsee valtiolle tulojen menetystä. Muutoksella olisi mahdollisesti vaikutusta myös ihmisten luottokelpoisuuteen. Mahdollisuudet saada lainaa voisi heikentyä, mikäli velkojien mahdollisuudet velanmaksuun heikentyvät. Luototuksen ulkopuolelle jäävien henkilöiden määrä voisi kasvaa ja luotonehdot kiristyä. Suojaosuuden nostoa takuueläkkeen tasolle on arvioitu myös 26.5.2021 julkaistussa tutkimusraportissa Ulosottovelka, sosiaaliturva ja työn tarjonta (jatkossa TEAS-selvitys). Raportissa suojaosuutta on arvioitu työllisyyden parantamisen näkökulmasta, mutta raportissa tuodaan esiin muutoksen vaikutukset, jotka liittyvät suojaosuuden nostoon takuueläkkeen tasolle. Tutkimuksessa todetaan, että suojaosuuden nosto vaikuttaisi velkojen takaisin maksuun hidastaen sitä kautta linjan. Suojaosuuden noston työllisyysvaikutus olisi tutkimuksen mukaan hetkellinen ja pieni. Suojaosuuden nosto takuueläkkeen tasolle vaikuttaisi velkojen takaisin maksuun tutkimuksen mukaan melko paljon, sillä suojaosuuden nosto vaikuttaa myös suurituloisten ulosmittaukseen. Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että vaikka suojaosuuden nosto parantaa pienituloisten toimeentuloa, niin vastaavasti ulosoton pidentymisen johdosta toimeentulo heikkenee tarkastelujaksolla myöhemmin. Tutkimuksessa esiin tulleet seikat eivät ulosoton näkemyksen mukaan puolla suojaosuuden nostamista takuueläkkeen tasolle. Uudistusten vaikutuksia on tärkeää seurata sekä ulosotossa että laajemmin sen ulkopuolella. Ulosoton vapaakuukausijärjestelmään ollaan uudistamassa. Vaikutusten mittaamista hankaloittaa se, että vapaakuukausiuudistuksen ja suojaosuuden korottamisen vaikutuksia ei ole eroteltavissa. Esityksessä on arvioitu sen vaikutuksia ulosoton työmäärän lisääntymiseen. Vaikutustenarviointi on ulosoton näkemyksen mukaan oikea. Ulosmittausjärjestelmä perustuu suojaosuuden määrään ja sen korottaminen vaikuttaa laajasti velallisiin, eikä ole ns. pienituloisiin kohdennettu toimenpide. Ulosottohelpotukset voidaan kohdentaa vähiten ansaitseviin henkilöihin ulosmittauksen vapaakuukausilla. Ulosoton näkemyksen mukaan suojaosuuden korottamisen vaikutukset olisivat pääosin negatiiviset, kun huomioon otetaan siitä aiheutuvat haitat yksilölle ja laajemmin yhteiskunnassa.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lainsäädäntö ja hallinto/Yrityslainsäädäntö
        Uppdaterad:
        30.9.2022
        • Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Lainmuutoksella käynnistetäisiin vuoden kestävä määräaikainen kokeilu ulosoton suojaosuuden korottamisesta takuueläkkeen tasolle. Velallisen itsensä osalta laskettava suojaosuus ehdotetaan korotetta-vaksi 23,20 eurosta päivässä 29,52 euroon päivässä. Velallisen elatuksen varassa olevan puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta laskettava suojaosuus olisi samalla tasolla kuin vuonna 2022 eli 8,34 euroa päivässä. Väliaikainen laki olisi voimassa vuoden ajan. Esityksen mukaan edellä sanottuihin suojaosuuden määriin tehtäisiin ehdotetun väliaikaisen lain vahvistamisen jälkeen oikeusministeriön asetuksella indeksitarkistus. Tarkistamiseen sovellettaisiin kansaneläkeindeksistä annettua lakia (456/2001). Tavoitteena on lisätä velallisten käyttöön jäävien tulojen määrää ja tukea siten heidän ostovoimaansa poikkeuksellisessa taloudellisessa tilanteessa. Elinkeinoelämän keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja lausuu kantanaan seuraavaa. EK toteaa, että esitysluonnoksen tavoitteet tukea velallisten tilannetta muuttuneessa maailmantilanteessa ovat kannatettavat ja ymmärrettävät. EK kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan HE 142/2022 ulosottokaaren muuttamisesta (vapaakuukausiuudistus). Esityksen tavoitteena on helpottaa pienituloisten ulosottovelallisten asemaa lisäämällä heidän käyttöönsä jäävien tulojen määrää. Esityksen pohjalla olevassa TEAS-selvityksessä arvioitiin yhteensä kuusi erilaista uudistusvaihtoehtoa pienituloisten ulosottovelallisten aseman parantamiseksi ja näistä keinoista vapaakuukausien lisääminen nähtiin tarkoituksenmukaisimpana vaihtoehtona. Suojaosuuden nostaminen taas nähtiin varsin huonona vaihtoehtona. Esityksessä todetaan, että suojaosuuden nostaminen pienentäisi ulos-mittauskertymää ja siten myös valtion ulosottomaksutuloja TEAS-selvityksessä arvioiduista uudistusvaihtoehdoista eniten. Uudistuksen työllisyysvaikutus olisi kuitenkin selvityksen mukaan ainoastaan hetkellinen ja pieni. On myös huomattava, että suojaosuuden nosto lisäisi ulosmittauksen ulkopuolelle jäävien ulosotossa olevien henkilöiden määrää TEAS-selvityksen mukaan noin 8 000 henkilöllä nykytilaan verrattuna. Ulosmittauksen ulkopuolelle jääminen tarkoittaisi ulosottovelallisille maksuhäiriömerkintää luottotietorekisteriin. Muutos vaikuttaisi myös muiden kuin ulosottovelkaisten pienituloisten lainansaantiin ja lainaehtoihin, koska luotonantajat arvioivat luottokelpoisuutta ottaen huomioon mahdollisuudet saada luotto tarvittaessa perityksi ulosottotoimin. TEAS-selvityksen johtopäätöksen perusteella voidaan todeta, että ehdotetulla väliaikaisella lainsäädäntömuutoksella ei arvioida olevan merkityksellistä vaikutusta myöskään työllisyyteen. Velkojien kannalta esitys tarkoittaisi sitä, että osa velkojista saisi suorituksen saatavilleen nykyistä hitaammassa aikataulussa. Kyse ei ole kaikissa tapauksissa saatavan lopullisesta menetyksestä, vaan velan maksun siirtymisestä myöhempään ajankohtaan. Niissä tapauksissa, joissa velka tai sitä koskeva ulosottoperuste ehtii vanhentua ennen kuin velka tulee kokonaan maksetuksi, suojaosuuden korottaminen merkitsisi myös kokonaisuutena pienempää ulosmittauskertymää saatavalle. Näin ollen ehdotettu suojaosuuden korottaminen vähentää velkojien ulosotto-kertymää. EK:n näkemyksen mukaan velkojien ulosottokertymää ei pidä vähentää. Tehokas velkojansuoja on toimivan talouden edellytys. EK kuitenkin katsoo, että kokonaisvaikutus jäänee pieneksi ehdotetun lain määräaikaisuuden vuoksi. Lisäksi esitys on perusteltu nykyisessä vaikeutuvassa taloudellisessa tilanteessa. Määräaikaisen lakimuutoksen taloudellisia vaikutuksia velallisten asemaan ja velkojien kertymiin tulee kuitenkin muutoksen voimassaoloaikana pyrkiä seuraamaan ja selvittämään. Tärkeää on löytää lainsäädännössä sopiva tasapaino velkojien ja velallisten intressien välille.
      • Ulosottolaitos
        Uppdaterad:
        30.9.2022
        • Suomen Ulosottoylitarkastajat ja -tarkastajat ry kiittää oikeusministeriötä mahdollisuudesta lausua lakiehdotuksesta. Lakiehdotuksen tavoite on hyvä, mutta ennen kuin lakiehdotusta viedään pidemmälle valmistelussa, tulisi yhdistyksemme mielestä tarkastella onko suojaosuuden nostaminen riittävän tehokas ja laajavaikutuksellinen menetelmä, jolla pyritään vastaamaan kohoaviin energia- ja elinkustannuksiin ja mitä mahdollisia negatiivisia seurauksia suojaosuuden nostamisesta on. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että suojaosuuden nostaminen on huono tapa parantaa velallisten asemaa: luottohäiriömerkintöjen määrä lisääntyy ja ulosottoprosessin kesto pitkittyy. Ulosottolaitoksessa on tällä hetkellä paljon pienvelallisia, joiden maksama kuukausittainen lyhennys velkoihinsa on alle 100 euroa. Näiden velallisten osalta ei uudistuksen myötä pystytä perimään suorituksia veloille lainkaan suojaosuuden noustessa reilulla 189 eurolla. Heille aiheutuu maksuhäiriömerkintä, vaikka ulosoton kautta hoidettava velka ei olisikaan kovin suuri. Maksuhäiriömerkinnällä on yksittäiselle henkilölle joka päiväistä elämää merkittävästi hankaloittavia seuraamuksia, mistä johtuen merkinnän aiheuttamista erityisesti heikommassa asemassa oleville velallisille yleismaailmallisesta tilanteesta johtuen voidaan pitää kohtuuttomana seurauksena. Ehdotettu määräaikainen uudistus ei kohtele ulosotossa olevia velallisia samalla tavalla. Lyhyesti sanottuna lakiehdotuksesta kärsivät pienituloiset velalliset maksuhäiriömerkintöjen myötä ja hyötyvät suurituloiset velalliset, joiden ostovoima kasvaa. Ulosotossa on suuri ryhmä velallisia, joiden ostovoima ei muutu millään tavalla suojaosuuden korottamisesta, vaikka heidänkin maksukyky on heikentynyt tässä maailmantilanteessa. Takuueläke on tällä hetkellä n. 885 e/kk. Jos velallisen tulot (ilman huollettavia) ylittää tulevan tulorajan 1770 e/kk häneltä ulosmitataan nettotuloista edelleen 1/3 myös korotuksen jälkeen. Sen sijaan suurituloiset velalliset hyötyvät uudistuksesta - eli henkilöt, joiden ostovoima kestää tämänhetkisen maailmantilanteen. Suurituloisten ja keskituloisten nettopalkan raja kulkee tällä hetkellä 2784 eurossa/kk. Ilman huollettavia olevan velallisen nettopalkasta ulosmitataan 1/3. Mikäli nettopalkka ylittää 2784 euroa kuukaudessa, ulosmitataan ylitse menevältä osuudelta lisäksi 4/5, enintään kuitenkin puolet koko nettopalkasta. Uudistuksen myötä keski- ja suurituloisten nettopalkan raja nousee 3540 euroon/kk. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa tällä hetkellä suurituloisiksi luokiteltavista velallisista luokitellaan uudistuksen myötä keskituloisiin ja heidän maksamansa osuus nettopalkasta pienenee. Todella suurituloisia velallisia, joihin lakiehdotuksen uudistus ei vaikuta millään tavalla, on vain murto-osa ulosoton velallista. Yhdistyksemme mielestä ehdotetun lakiehdotuksen sijasta tulisi miettiä vaihtoehtoisia tapoja parantaa erityisesti heikommassa asemassa olevien velallisten asemaa. Yhden vaihtoehdon muodostaa samanaikaisesti vireillä oleva vapaakuukausiuudistus. Toinen, paremmin ostovoimaa lisäävä muutos olisi ulosmittaussäännösten muuttaminen esimerkiksi siten, että että tulorajaulosmittauksessa suojaosuuden ylittävästä nettopalkan osasta ulosmitataan nykyisen 2/3:n sijaan 1/2. Velalliskohtaisten seurausten lisäksi esitetyllä lakiehdotuksella on laajakantoisempia, valtion talouteen vaikuttavia negatiivisia seurauksia. Suojaosuuden korottamisen myötä vero- ja muiden julkisoikeudellisten saatavien perintämäärä laskee, mikä vaikuttaa negatiivisesti valtion talouteen. Velkojien aseman määräaikainen heikentäminen lisää luotto- ja rahoituskuluja, mikä omalta osaltaan lisää inflaatiota ja vaikeuttaa entuudestaan valtion talouden tilannetta. Edellä mainituista syistä Suomen Ulosottoylitarkastajat ja -tarkastajat ry ei kannata esitettyä lakiehdotusta vaan toivoo oikeusministeriön tutkivan muita keinoja velallisten ostovoiman kasvattamiseksi.
      • Kansaneläkelaitos
        Uppdaterad:
        30.9.2022
        • Kansaneläkelaitos tuo esille, että muutoksella on vaikutusta toimeentulotukeen. Toimeentulotuessa otetaan hakijan tai hänen perheenjäsenensä ulosoton kohteena olevista tuloista huomioon vain ulosoton jälkeinen, tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Mikäli tämä hakijan tai perheenjäsenen käytettävissä oleva osuus tuloista suurenee suojaosuuden korottamisen myötä, vaikuttaa se vastaavasti toimeentulotukeen siten, että se vähentää hakijalle maksettavaa toimeentulotuen määrää tai jopa niin, että hakijalle ei enää laadittavan laskelman perusteella muodostu ollenkaan oikeutta toimeentulotukeen. Tällä on toimeentulotukimenojen määrään ja asiakkuuksiin vähentävä vaikutus.
      • Suomen velalliset ry
        Uppdaterad:
        30.9.2022
        • Suomen velalliset ry Pl 102 01201 Vantaa Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta VN/23944/2022 Suomen velalliset ry on valtakunnallinen velallisten vertaistukiyhdistys, joka toimii pääasiassa some-ympäristössä. Yhdistyksessä on nykyisellään n 1000 jäsentä ja sen aktiiviseen rinnakkaistukiryhmään kuuluu yli 18.000 jäsentä. Luonnoksessa esitetään ulosottokaaren muuttamista siten, että ulosoton suojaosuus korotetaan takuueläkkeen tasolle vuoden 2023 ajaksi. Yhdistys kannattaa ehdotusta. Koska elinkustannukset ovat kohoneet ja tulevat yhä nousemaan, tilapäisratkaisu ei kuitenkaan ole riittävä toimenpide vaan suojaosuuden korotus pitäisi säätää jatkumaan pysyvästi myös vuoden 2023 jälkeen. Suojaosuuden korotuksesta tulee olemaan myös pitkäkestoisia taloudellisia seurauksia velalliselle. Velkojen pidentyvät maksuajat yhdistettynä mittavaan korkojen nousuun voivat edistää velallisten maksuvaikeuksia myöhemmin. Siksi esitettyyn ehdotukseen tulisi liittää korko- ja toimenpidekulujen jäädyttäminen vuoden 2023 ajaksi. Suomen velalliset ry kiittää mahdollisuudesta lausua tästä yhdistyksen ja sen vertaistukiryhmän jäseniä koskevasta asiasta. Vantaalla, 30. syyskuuta 2022 Suomen velalliset ry Jari Kaikkonen Mirja Wasenius puheenjohtaja sihteeri
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        30.9.2022
        • Akava ry kannattaa ehdotettua muutosta, jonka tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosuus takuueläkkeen tasolle vuoden 2023 ajaksi.
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        30.9.2022
        • Dnro: L2022-57 Lausuntopyyntönne: VN/23944/2022, 21.09.2022 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI ULOSOTTOKAAREN 4 LUVUN 48 §:N VÄLIAIKAISESTA MUUTTAMISESTA Suomen Asianajajaliitto pitää tarpeellisena ja perusteltuna sitä, että ulosotossa olevien velallisten taloudellista ahdinkoa helpotetaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurauksena syntyneessä poikkeuksellisessa taloudellisessa tilanteessa. Esityksen tavoitteena on nostaa ulosoton suojaosuus takuueläkkeen tasolle vuoden 2023 ajaksi. Suojaosuuden korotus on prosentuaalisesti varsin suuri, mutta tarkoitettu tilapäiseksi. Hallituksen esityksessä on pohdittu varsin kattavasti muutosehdotuksesta aiheutuvia taloudellisia seurauksia sekä velallisille että velkojille. Muutokset eivät itsestään selvästi ole velallisillekaan edullisia, vaikka käyttöön jäävien varojen määrä tilapäisesti kasvaa. Pidentyvät velkojen maksuajat yhdistettynä mahdollisesti nopeasti ja paljon kasvaviin korkoihin voivat pahentaa velallisten maksuvaikeuksia myöhemmin. Ehdotettu muutos toiminee tilapäisenä ja nopeana apuna syntyneeseen taloustilanteeseen, jonka kehitystä on vielä vaikea arvioida. Mahdollista on, että nousevat hinnat ja korot ovat pitkäaikainen ongelma. Ulosoton suojaosuuden taso tulisi pyrkiä säätämään sellaiseksi, ettei sitä tarvitsisi muuttaa tilapäisratkaisuin. Harkittaessa suojaosuuden oikeaa tasoa on huomioitava velkojien oikeudet. Ulosotto ei saa muodostua niin velallisystävälliseksi, että velkojien saatavien perintä kohtuuttomasti vaikeutuu. Lisäksi esitysluonnoksessakin todetulla tavalla on huomioitava, että ulosottovelkojia on hyvin monenlaisia tahoja. Esitysluonnoksessa asiaa on pohdittu, eikä tilapäisen muutoksen ole katsottu olevan velkojien kannalta kohtuuton. Saatavien kertymien tasoa ja kertymien pienenemisen kerrannaisvaikutuksia luoton myöntämiseen, vuokramarkkinoihin ja työllisyyteen on syytä seurata tarkasti. Lain tilapäisen muutoksen vaikutuksista kannattaa tehdä perusteellinen vertaileva analyysi, jota hyväksi käyttäen voidaan suojaosuuden oikeasta tasosta ja muista velallisten asemaa helpottavista toimista myöhemmin tehtävän lainsäädännön pohjaksi saada tutkittua tietoa. Helsingissä 30.9.2022 SUOMEN ASIANAJAJALIITTO Niko Jakobsson Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri LAATI: Asianajaja Kari Jaatinen, Helsinki Lausunto on laadittu Suomen Asianajajaliiton insolvenssioikeuden asiantuntijaryhmässä.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Uppdaterad:
        30.9.2022
        • Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta ja esittää kohteliaimmin seuraavat huomiot: Hallituksen esitysluonnoksella esitetään väliaikaisesti korotettavaksi velallisen suojaosuutta takuueläkkeen tasolle. Kuluttajaliitto kannattaa hallituksen esitysluonnoksella ehdotettuja muutoksia. On tärkeää ja ajankohtaista tarkastella keinoja, joilla kuluttajien maksukyky turvataan. Nykyisessä taloustilanteessa asumisen kustannukset sekä kuluttajahyödykkeiden hinnat nousevat, jolloin ulosotossa olevien kuluttajien maksukyky on turvattava. Suojaosuuden nostamisella saadaan kasvatettua velalliselle käteen jäävää rahaosuutta ja suurempaa käyttövaraa voidaan täten hyödyntää kasvaneisiin asumismenoihin ja kuluttajahintoihin. Nyt käsillä oleva esitysluonnos ja HE 142/2022 vp muodostavat kokonaisuuden, jolla maksukykyä voidaan turvata. Kuluttajaliitto kuitenkin kiinnittää huomiota Takuusäätiön lausunnossaan tuomiin huoliin suojaosuuden nostamisen vaikutuksista velan maksuaikaan ja siten kokonaiskustannuksiin sekä mahdollisista vaikutuksista luotonmyöntökriteereihin tai luoton hintaan.
      • Jokela Mikko
        Uppdaterad:
        29.9.2022
        • Lausuntopyyntö on erittäin ajankohtainen ja realistinen. Ulosoton asiakkaana ja veloista irti pyrkivänä tiedän hyvin tilanteen ahdingon ja lakimuutos edistäisi varmasti velallisten työllistymistä ja sitä mukaa enemmän velkoja tulisi maksetuksi.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen oik.apu ja edunval
        Uppdaterad:
        29.9.2022
        • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri kannattaa esitystä.
      • Pelastakaa Lapset
        Uppdaterad:
        29.9.2022
        • Kiitos mahdollisuudesta antaa lausunto ulosottokaaren 4 luvun 48 väliaikaista muuttamista koskevaan luonnokseen velallisen suojaosuuden korotuksesta. Pelastakaa Lapset ry kannattaa ulosoton suojaosuuden määräaikaista korottamista. Tämä tukee haavoittuvassa asemassa olevien perheiden hyvinvointia ja mahdollistaa pienituloisten perheiden selviytymistä arjessa inflaation nostaessa hintoja ja elinkustannuksia. Suojaosuuden tasoa olisi tärkeää tarkastella myös pidemmällä aikavälillä, eikä vain määräaikaisesti, jolloin se turvaisi paremmin perheiden hyvinvointia. Lapsen oikeuksien näkökulmasta lapsilla on oikeus kasvuun, kehitykseen, turvalliseen kasvuympäristöön ja ihmissuhteisiin. Vanhemmat varmistavat perheissä näiden lapsen oikeuksien toteutumisen niillä resursseilla, joita heillä on käytössään. Tulee huomioida, että lapset, jotka kasvavat pienituloisissa ja taloudellisista haasteista kärsivissä perheissä kärsivät usein pitkittyneistä ongelmista. Perheiden tukeminen lapsen oikeuksien näkökulmasta onkin erityisen merkityksellistä haastavissa elämäntilanteissa. Olisikin kannatettavaa tarkastella myös velallisen elatuksen varassa olevan oman lapsen ja puolison lapsen osalta laskettavan suojaosuuden nostoa saman aikaisesti velallisen suojaosuuden kanssa. Näin myös lapsen oikeudet on huomioitu toimenpiteessä, jonka avulla pyritään vahvistamaan hyvinvointia ja ostovoimaa. Johanna Vinberg Lapsiperheköyhyys asiantuntija Pelastakaa Lapset ry johanna.vinberg@pelastakaalapset.fi +358 50 575 028
      • Suomen Yrittäjät ry, Toivonen Tiina
        Uppdaterad:
        29.9.2022
        • Suomen Yrittäjillä ei ole huomautettavaa esityksestä.
      • Juristiliitto - Juristförbundet (rek. Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry)
        Uppdaterad:
        29.9.2022
        • Suomen Lakimiesliitto kiittää oikeusministeriötä lausuntopyynnöstä liittyen luonnokseen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja lausuu kunnioittavimmin seuraavaa: Lakimiesliitto ymmärtää luonnoksen taustalla olevan tarkoituksen väliaikaisella toimella tukea kansalaisten ostovoimaa vallitsevassa tilanteessa. Lakimiesliitto on kuitenkin huolissaan muutoksen vaikutuksista muun muassa maksuhäiriömerkintöjen määrään, luottokelpoisuutensa menettävien velallisten määrään, ulosottoaikojen kokonaiskestoon ja korkokustannusten kasvuun liittyen, kun yhteiskuntamme tavoite on samanaikaisesti pitkäaikaisvelallisten määrän vähentäminen ja maksukyvyttömyyden torjuminen. Kohonneista elinkustannuksista selviytymiseksi ulosottomenettelyssä annetaan velallisille ulosottokaaressa säädettyjä helpotuksia toistuvaistulon ulosmittauksessa, joita ovat ulosmittauksen määrän pienentäminen, ulosmittauksen lykkääminen ja vapaakuukaudet. Lakimiesliitto katsoo, että perustellumpaa olisi kehittää ulosottovelallisen asemaa helpottavaa vapaakuukausijärjestelmää, jonka muutokset tulisi tehdä eduskunnan käsittelyssä olevan vapaakuukausijärjestelmää koskevan HE 142/2022 vp yhteydessä.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        29.9.2022
        • Takuusäätiö kiittää mahdollisuudesta lausua ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamista koskevaan luonnokseen hallituksen esitykseksi. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat johtaneet maailmanlaajuisesti talouden haasteisiin. Kuluttajille nämä näkyvät suoraan hintojen nousuna. Jo pelkästään ruoan hinnan nousu aiheuttaa toimeentulovaikeuksia monille pienituloisille kotitalouksille. Bensan ja sähkön korkea hinta sekä asuntolainojen koronnousu voivat johtaa velkaantumiseen tai maksukyvyttömyyteen. Jotta estetään pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset yksittäisiin kuluttajiin ja kotitalouksiin, nyt on tarpeen tehdä mahdollisimman monia toimia sen välttämiseksi. Takuusäätiö kannattaa esitettyä määräaikaista suojaosuuden korottamista. Sillä voidaan jossain määrin lisätä osan velalliskotitalouksien ostovoimaa. Suojaosuuden nosto auttaa tulovajeeseen nopeasti, mutta samalla pitkittää velan tulemista maksetuksi. Hallituksen esitysluonnoksessa olevan esimerkkitaulukon mukaan, määräaikaisesta suojaosuuden nostosta hyötyvät pienituloisimmat velalliset, joihin helpotukset on tarpeen kohdistaakin. Ulosmittauksen osuus pienenee myös niillä, joiden nettotulo on 3000–6000 euroa. Niin sanotusti keskituloisille eli 2000–3000 netto ansaitseville muutos ei kuitenkaan taulukon mukaan tuo helpotusta. Ottaen huomioon, että tällä hetkellä kaikki elämisen ja asumisen kustannukset ovat nousussa, olisi tarpeen varmistaa, että huojennus kohdistuisi kaikkiin ulosottovelallisiin yhdenmukaisesti. Kuten esitysluonnoksessakin on todettu vapaakuukaudet pidentävät velkojen maksuaikaa ja lisäävät velallisen maksettavaksi tulevia kokonaiskustannuksia. Suojaosuuden nosto hidastaa ja pitkittää sen tavoitteen toteutumista, että velat tulevat maksetuksi mahdollisimman nopeasti. Velkatilanteen pitkittyessä, velallisille on tarpeen mahdollistaa ulospääsy ylivelkatilanteesta ohjaamalla heidät talous- ja velkaneuvonnan palveluihin ja tarvittaessa eri velkajärjestelyihin. Lukujen valossa käräjäoikeuksien myöntämä yksityishenkilön velkajärjestely on edelleen alikäytössä. Takuusäätiön velkajärjestelyjen kysyntä on kasvanut, mutta resurssien rajallisuuden vuoksi, ratkaisu ei ole nopeasti saatavilla. Takuusäätiöön on tullut paljon kysymyksiä maksuhäiriömerkintöjen poistumisesta joulukuussa voimaan tulevan lainmuutoksen myötä. Tässä tilanteessa on tärkeää, että ulosottovelalliselle olisi tarjolla tietoa ja neuvoja, miten omassa tilanteessa voi ja kannattaa toimia. Esimerkiksi vertailulaskelma, mitä ulosmittauksen pienentyminen vuodeksi vaikuttaa velanmaksun pituuteen ja hintaan. Ulosottovelallisten tilanteet voivat olla hyvinkin erilaisia. Osalla pienet asumismenot jättävät pelivaraa, toisilla taas taloutta voi tasapainottaa puolison hyvä mahdollisuus osallistua perheen menoihin. Erityisesti jos ulosotossa jäljellä oleva velkamäärä on maksukykyyn nähden pieni, velallisella voi olla motivaatio maksaa se nopeasti pois ja mahdollisesti saada luottotietonsa takaisin. Esitysluonnoksessa on arvioitu, että ulosmittauksen ulkopuolelle jäävien velallisten osuus kasvaa. On hyvä ottaa huomioon, että ulosoton suojaosuuden korottamisella voi olla vaikutuksia luotonmyöntökriteereihin tai luoton hintaan, erityisesti pienituloisten osalta. Jos ulosmittaus ei ole mahdollinen, luotonantaja joutuu punnitsemaan riskit erityisen tarkasti.
      • Verohallinto, Strategiajohtaja Arto Pirinen, Johtava asiantuntija Mia Keskinen
        Uppdaterad:
        29.9.2022
        • Verohallinnolla ei ole huomautettavaa lakiesityksen johdosta.
      • SAK ry, Työehdot-osasto päälakimies Timo Koskinen
        Uppdaterad:
        29.9.2022
        • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry kannattaa ehdotettua muutosta.
      • Tuomioistuinvirasto
        Uppdaterad:
        28.9.2022
        • Tuomioistuinvirasto kiittää lausuntopyynnöstä ja ilmoittaa, että emme anna lausuntoa asiassa.
      • STTK ry., Koskela Samppa
        Uppdaterad:
        28.9.2022
        • Esityksessä ehdotetaan ulosoton suojaosuuden korottamista takuueläkkeen tasolle vuoden 2023 ajaksi. STTK kannattaa ehdotettua muutosta. STTK pitäisi kuitenkin perusteltuna, että suojaosuutta korotettaisiin pysyvästi, eikä vain määräaikaisesti.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Uppdaterad:
        28.9.2022
        • Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan nostettavaksi ulosoton suojaosuutta määräajaksi. Kyseessä on vuoden 2023 kestävä määräaikainen kokeilu, jossa tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosuus takuueläkkeen tasolle. Ulosoton suojaosuuden määräaikainen korotus on yksi hallituksen esittämistä, kansalaisten ostovoimaa tukevista toimenpiteistä. Suojaosuuden korottamisella lisättäisiin velallisten käyttöön jäävien tulojen määrää ja tuettaisiin siten heidän ostovoimaansa poikkeuksellisessa taloudellisessa tilanteessa. Oikeusrekisterikeskus vastaa sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, seuraamusmaksuihin ja muihin saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä ja käyttää valtion puhevaltaa näihin liittyvissä tehtävissä. Esitysluonnoksessa arvioidaan, että suojaosuuden nostaminen pidentäisi ulosottovelkojen maksuaikaa. Eräiden Oikeusrekisterikeskuksen perimien julkisoikeudellisten saatavien kuten sakkojen ja liikennevirhemaksujen vanhentumisaika on viisi vuotta. Esitysluonnoksessa arvioidaan, että näiden saatavien osalta on todennäköisempää, että maksunsaannin lykkääntyminen suojaosuuden korottamisen vuoksi johtaisi siihen, ettei saatavaa ehditä periä kokonaan ennen sen vanhentumista. Esitysluonnoksessa ehdotetun suojaosuuden korottamisen arvioidaan pienentävän valtiolle tilitettävää perimistulosta. Voidaan arvioida, että suojaosuuden määräaikainen korottaminen pienentäisi jonkin verran myös Oikeusrekisterikeskuksen perimien sakkojen ja muiden saatavien vuotuista kertymää. Kokonaisuus ja ehdotetun lainmuutoksen tavoitteet huomioon ottaen Oikeusrekisterikeskus pitää ehdotettua ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaista muuttamista perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena.
      • Lounais-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        28.9.2022
        • Lounais-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri kannattaa esitystä.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        28.9.2022
        • Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri pitää esitystä kannatettavana.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Uppdaterad:
        28.9.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole huomautettavaa luonnokseen hallituksen esitykseksi koskien lakia ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta.
      • Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        26.9.2022
        • Kannatamme esitystä
      • Linna Tuula
        Uppdaterad:
        25.9.2022
        • Luonnoksen tarkoitusperät ovat kannatettavat ja ymmärrettävät. Suoja-osuuden korottamiseen liittyvien lukuisten haittavaikutusten estämiseksi pidän kuitenkin perustellumpana, että ulosottovelallisten asemaa helpotetaan vapaakuukausijärjestelmän avulla. Katson, että sitä koskevat tarpeelliset muutokset tulisi tehdä nopeasti eduskunnassa HE 142/2022 vp käsittelyn yhteydessä.
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Uppdaterad:
        23.9.2022
        • Kiitämme lausuntopyynnöstänne ja ilmoitamme, että kannatamme esitystä.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen; Esittelijäneuvos Terhi Arjola-Sarja
        Uppdaterad:
        23.9.2022
        • Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen pyynnöstä ilmoitan, että hän ei anna asiassa lausuntoa. Esittelijäneuvos Terhi Arjola-Sarja