• Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Fortum Power and Heat Oy
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • Pykälän 4. momentti kohta "säteilytoiminnan mittauksissa… on tehtävä epävarmuusarvio" on haasteellinen toiminnanharjoittajille, jotka suorittavat toiminnassaan suuria määriä säteilymittauksia. Kohdan täydellinen täyttyminen edellyttäisi, että jokaiselle mittaukselle tehtäisiin epävarmuusarvio. Kohtaa ja sen tavoitetta tulee selventää.
      • Åbo Akademi
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • 4 § Tillförlitlighet hos strålningsmätningar Förslag: Meningen ”I syfte att påvisa den metrologiska spårbarheten hos bruksmätarens mätresultat kan bruksmätarens i 14 § avsedda kalibreringsdata i stället för på kalibreringsintyget ges som data i mätarens användares verksamhetssystem.” känns tungläst. Stryk ”på”.
      • Sisäministeriö
        Uppdaterad:
        28.1.2021
        • Ei huomautettavaa.
      • Oulu University Hospital, Timo Mäkelä, sairaalafyysikko, PPSHP Anna-Leena Manninen, sairaalafyysikko, PPSHP Jani Katisko, sairaalafyysikko, PPSHP Juha Nikkinen, ylifyysikko, PPSHP Miika Nieminen, ylifyysikko, PPSHP, Mäkelä Timo
        Uppdaterad:
        28.1.2021
        • - mitä tarkoittaa käytännössä ” käyttäjän toimintajärjestelmän tiedoissa” -määritelmä? - voidaanko jatkossa yhteen kalibroituun vertailumittariin verrata muita käyttömittareita? - voiko kaivokammiot yhä kalibroida säteilylähteellä/kalibrointilähteellä? - voidaanko vertailumittarin tilalla käyttää vertailulähdettä?
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
        Uppdaterad:
        27.1.2021
        • Lisätty uusi 3. momentti antaa toiminnanharjoittajalle lisää mahdollisuuksia käyttömittarien kalibroinnin metrologisen jäljitettävyyden osoittamiseen omaan toimintajärjestelmään kirjatuilla tiedoilla, mikä on hyvä asia.
      • Teollisuuden Voima OYJ
        Uppdaterad:
        25.1.2021
        • Tekstissä epäselvyyksiä: "..käyttömittarin 14 §:ssä tarkoitetut mukaiset kalibrointitiedot..", "tarkoitetut mukaiset", vain toinen sana riittää.
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Fortum Power and Heat Oy
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • Määräykseen pyydetään tarkentamaan tai lisäämään perustelumuistioon, mitä 2. momentissa tarkoitetulla selvityksellä tehdään. Tarkoitetaanko tällä STUK:lle toimitettavaa selvitystä, jonka perustella STUK hyväksyy mittalaitteen radonpitoisuuden mittaukseen?
      • Åbo Akademi
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • 10 § Mätinstrument för mätning av radonhalt och exponering för radon Förslag: Meningen ”I fråga om provresultat ska man hänvisa till de standarder som använts för att påvisa mätningarnas tillförlitlighet eller beskriva provmetoden” kan omformuleras till ” I fråga om provresultat bör man antingen hänvisa till de standarder som använts för att påvisa mätningarnas tillförlitlighet eller beskriva provmetoden.”
      • Sisäministeriö
        Uppdaterad:
        28.1.2021
        • Ei huomautettavaa.
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Åbo Akademi
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • 11 § Tillförlitlighet vid mätningar av medicinsk exponering Inget att invända.
      • Sisäministeriö
        Uppdaterad:
        28.1.2021
        • Ei huomautettavaa.
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Fortum Power and Heat Oy
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • Uusi 3. momentti "Poiketen siitä mitä kalibroinnin vaatimuksista määrätään tämän pykälän 2 momentissa, käyttömittarin kalibrointi voi perustua menettelyyn, joka on yleisten kalibrointiperiaatteiden mukainen.” Pykälän 2. momentissa sanotaan, että "säteilymittari ja mittausjärjestelmä on kalibroitava asianmukaiseen standardiin perustuen" tai "käyttäen muita standardoituja menetelmiä ja kansainvälisiä hyviä käytäntöjä". 3. momentin mukaan noista poiketen voi käyttää menettelyä, joka on "yleisten kalibrointiperiaatteiden mukainen". Pykälää tai perustelumuistiota tulee tarkentaa, mitä ovat nämä kansainväliset hyvät käytännöt ja mitä taas yleiset kalibrointiperiaatteet (jos eivät ole sama asia).
      • Åbo Akademi
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • 13 § Allmänna krav för kalibrering Inget att invända.
      • Sisäministeriö
        Uppdaterad:
        28.1.2021
        • Ei huomautettavaa.
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
        Uppdaterad:
        27.1.2021
        • Pykälässä voisi tarkemmin täsmentää, mitä mittausjärjestelmän kalibroinnilla varsinaisesti tarkoitetaan. Joka tapauksessa, yleisten kalibrointiperiaatteiden mukaisen käyttömittarien kalibroinnin salliminen on tärkeä ja hyvä muutos, huomioiden, ettei käyttömittarien kalibrointimenettelyä ole standardoitu.
      • Helsingin yliopisto, Kemian osasto
        Uppdaterad:
        25.1.2021
        • (piste pykälän loppuun)
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Fortum Power and Heat Oy
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • Kommentti 1: 14 § ja 16 § liittyen säteilymittareiden kalibrointiin ja toiminnan tarkistukseen: Määräystä tai sen perustelumuistiota tulisi tarkentaa, miten käyttömittarin kalibrointi vertailumittaria käyttäen eroaa kannettavan säteilymittarin toiminnan tarkastuksesta vertailumittarin ja säteilylähteen avulla. Määräyksestä on käytävä selväksi, mitä eroa on toiminnan tarkistuksella ja kalibroinnilla. Lisäksi määräyksessä käytetään 14 §:ssä ilmaisuja "kalibroidaan vertailumittaria käyttäen", "toiminta tarkastetaan säteilylähteen ja vertailumittarin avulla" ja 16 §:ssä "toiminta tarkistetaan sopivaa säteilylähdettä tai vertailumittaria käyttäen". Mikä on edellä esitettyjen ero? Pykälän viimeiseen momenttiin ehdotetaan seuraavaa tekstimuutosta: "Käyttömittarit on kalibroitava vertailumittaria käyttäen. Kannettavalle käyttömittarille, jota käytetään pelastustoiminnassa, väestönsuojelussa tai altistusolosuhteiden tarkkailussa, voidaan kalibroinnin sijaan tehdä mittarin toiminnan tarkistus." Käytännössä tämä tarkoittaa kahta käyttömittarin alaluokkaa "tarkistettu käyttömittari" vs. "kalibroitu käyttömittari". Kommentti 2: Käytetty termi "Pelastustoimen" 4. momentissa supistaa soveltamisalaa ilmeisesti virheellisesti, eikä vastaa 1 §:ssä määriteltyä soveltamisalaa. Pelastuslaissa (379/2011) pelastustoimi ja pelastustoiminta on määritelty erikseen. Kommentti 3: Pykälän 4. momentin poikkeamamuotoilu eroaa esim. 13 §:n 3. momentin muotoilusta.
      • Åbo Akademi
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • 14 § Kalibrering av strålmätare och mätsystem Kommentar: Det förblir oklart vad som avses med att bruksmätare ska kalibreras med hjälp av referensmätare. Förslag: Den första meningen i sista stycket (Bruksmätare ...) stryks och den följande meningen omformuleras till ”Bärbara strålningsmätare som används i räddningsverksamhet, civilskydd eller övervakning av exponeringsförhållanden skall kontrolleras med hjälp av en strålkälla och en referensmätare.”
      • Säteilyturvakeskus, Säteilyturvallisuusneuvottelukunta
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • Ehdotetaan täsmennettäväksi käyttömittareiden kalibroinnin ja pelastustoimen mittareiden toiminnan tarkistamisen eroa, mikä on esitetty pykälän viimeisessä momentissa ja jää epäselväksi.
      • Sisäministeriö
        Uppdaterad:
        28.1.2021
        • Ei huomautettavaa.
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
        Uppdaterad:
        27.1.2021
        • On hyvä, että vain vertailumittarien kalibroinneille asetetaan akkreditointivaatimus. Toiminnanharjoittajan kannalta on myös hyvä asia, että käyttömittarien kalibrointi onnistuu vertailumittarilla ja että altistusolosuhteiden tarkkailun säteilymittarit voidaan kalibroinnin sijaan tarkistaa säteilylähteellä. Olisi kuitenkin hyvä jos tässä tai jossain muussa pykälässä (mahdollisesti määritelmissä 2 §) tarkennettaisiin, mitä henkilökohtaisen annostarkkailun annosmittausjärjestelmällä tarkoitetaan ja millaisia vaatimuksia siihen liittyy. Esimerkkinä VTT:llä on käytössä TL-dosimetrit (DOSECO) henkilökohtaisten annosten määrittämiseen, mutta tämän lisäksi käytössä on elektronisia henkilödosimetreja. Tuleeko nämä elektoniset henkilödosimetrit kalibroida akkreditoidussa laboratoriossa viiden vuoden välein, vai voidaanko näiden katsoa olevan ennemmin altistusolosuhteiden tarkkailua koska käytössä on jo toinen akkreditoitu järjestelmä (DOSECO TLD)? Olisi myös hyvä jos pykälässä tai muualla määräyksessä (mahdollisesti jälleen määritelmissä 2 §) täsmennettäisiin, mitä tarkoitetaan mittarin kalibroinnilla ja mitä mittarin tarkistuksella, vaikkakin yleisesti ymmärrettäneen että kalibroinnissa mittarin virhettä korjataan korjauskertoimella tai mittaria virittämällä ja tarkistuksessa katsotaan yleistä toimintakuntoa ja mittarin virhettä, ilman että mittaria säädetään tai määritetään korjauskerrointa. Mittarien toiminnan tarkistus on toki kuvattu 16 §:ssä. Selvyyden vuoksi mittarin kalibroinnin ja mittarin tarkistuksen määritelmät voisi kuitenkin kirjoittaa määräykseen auki.
      • Helsingin yliopisto, Kemian osasto
        Uppdaterad:
        25.1.2021
        • viimeinen momentti: mitä eroa on "tarkastaa säteilylähdettä ja vertailumittaria käyttäen" ja "kalibroida vertailumittaria käyttäen? Eikö kyseessä ole täsmälleen sama asia? Ilmeisesti viimeisen lauseen tapauksen on tarkoitus olla höllempi (?) mutta miten? (toiminnantarkastus pelkän säteilylähteen avulla, ilman vertailumittaria kävisi järkeen, taikka toiminnantarkastus vertaamalla toisiin käyttömittareihin)
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Fortum Power and Heat Oy
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • Kommentti 1: Puuttuuko 15 §:stä kalibrointiväli 12 §:n aktiivisuusmittarille ampulleille (radionuklidihoito)? Kommentti 2: Ovatko 14 §:n 4. momentissa esitetyt pelastustoimen, väestönsuojelun tai altistusolosuhteiden tarkkailuun käytettävän kannettavan säteilymittarit vertailu- tai käyttömittareita? Jos eivät ole, niin niille tulee määrittää 15 §:ssä kalibrointiväli. Jos ovat, niin tämä tulee huomioida esim. määritelmissä tai perustelumuistiossa. Kommentti 3: 15 §:n 4. momentti: ” Lääketieteellisen altistuksen mittaamiseen käytettävän käyttömittarin kalibrointiväli saa olla enintään kaksi vuotta.” Määritelmissä tai perustelumuistiossa tulee kuvata, mikä on lääketieteellisen altistuksen mittaamiseen käytettävä käyttömittari ja tarkoitetaanko sillä myös esim. mittaria, jolla määritetään radioaktiivisen lääkkeen aktiivisuus.
      • Åbo Akademi
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • 15 § Kalibreringsintervall Förslag till omformulering: ”Kalibreringsintervallet för en referensmätare och ett mätsystem får vara högst fem år, om inte annat föreskrivs nedan eller Strålsäkerhetscentralen bestämt annat i samband med godkännandet av verksamheten eller annars. Bruksmätare bör kontrolleras var femte år eller oftare.”
      • Sisäministeriö
        Uppdaterad:
        28.1.2021
        • Ei huomautettavaa.
      • Lausuntonne ehdotetusta liitteestä 1
      • Fortum Power and Heat Oy
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • Määräyksien liitteille olisi hyvä antaa otsikko, ks. määräys STUK S/5/2019. Taulukko 1.1 Kommentti 1: Liitteen 1 taulukon 1.1 teksti on sama kuin taulukon otsikkosarake. Onko tarkoituksella? Kommentti 2: Koska taulukossa on määritelty radioaktiivisen aineen kontaminaatio työtiloissa ja sen suure aktiivisuuskate, tulisiko taulukossa määritellä myös radioaktiivisen aineen ilmaaktiivisuus työtiloissa ja sen suure aktiivisuuspitoisuus? Kommentti 3: Tulisiko taulukossa määritellä potilaan annosmäärityksessä käytettävä aktiivisuus? Kommentti 4: "Vasteen R suurin vaihteluväli fotonisäteilyllä4) Fotonisäteilyllä" -kohdassa on fotonisäteily mainittu kahteen kertaan. Taulukossa on epäselvää, mikä on neutronisäteilyn energiariippuvuus. Lisäksi footnote 4) tulee kohdistaa sanaan "Vasteen". Kommentti 5: Taulukossa esitetään viimeisenä kohtana rakennusmateriaalien mittaukset. Itse määräyksessä ei ole mainittu rakennusmateriaalien mittausta. Sisältyykö rakennusmateriaalien mittaus väestön mittauksiin, vertailumittauksiin, altistusolosuhteiden mittauksiin vai käyttömittauksiin? Taulukko 1.2 Mikäli radionuklidihoito/isotooppihoito eroaa tykösädehoidosta, niin taulukkoon 1.2 tulisi lisätä radionuklidihoitoon/isotooppihoitoon liittyvät mittasuureet ja tarkkuusvaatimukset. Taulukko 1.3 Footnote 2: Standardiviittaukseen tulee selvyyden vuoksi lisätä standardin tunnus. Taulukko 1.4 Kommentti 1: Taulukossa mainittuun radonpitoisuuden viitearvoon tulee selvyyden vuoksi lisätä viittaus STM asetus ionisoivasta säteilystä (1044/2018), jossa viitearvot on esitetty. Kommentti 2: Taulukon ensimmäisen rivin oikeanpuoleisen sarakkeen toinen kappale: Miten silloin kun käytetään lyhyempää mittausaikaa? Onko mittauksen ylärajalle asetettu kriteereitä? Kommentti 3: Taulukon ensimmäisen rivin oikeanpuoleisen sarakkeen kaksi viimeistä kohtaa on epäselvät: Miksi mittauksen ylärajan pitää olla 5000 Bq/m3, jos verrataan radonpitoisuuden viitearvoon 300 Bq/m3, ja miksi ylärajan pitää olla 10 000 Bq/m3, jos mittauksesta määritetään säteilyannos. Esim. jos laitteella, jonka mittausalueen yläraja on 5000 Bq/m3, radonpitoisuuden tulokseksi saadaan 1000 Bq/m3, niin taulukon mukaan tuloksen perustella ei saa laskennallisesti määrittää (altistusaika * pitoisuus), koska laitteen mittausalueen yläraja ei täytä vaadittua 10000 Bq/m3? Vastaavasti taulukon toinen rivi: Mittausalueen ylärajan on oltava vähintään 9 000 Bq/m3, jos mittaustuloksesta määritetään työnaikainen ja kokoaikainen radonpitoisuus ja mittauksessa käytetään vähintään 7 vuorokauden mittausaikaa. Tämän perustella: Jos tiedetään, että tilassa on suuruusluokaltaan 1000 Bq/m3 pitoisuus. Kohdan muukaan pitoisuutta ei voi mitata jatkuvatoimisella mittarilla, jos mittarin yläraja ei ole vähintään 9000 Bq/m3. Kommentti 4: Onko taulukossa käytetty yksikkö 0,01 cph/(Bq/m3) SI?
      • Åbo Akademi
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • Bilaga 1 Kommentar: I Tabell 1.3. har man frångått de explicita gränserna för mätavvikelser och hänvisar istället till olika internationella standarder. Dessa standarder är inte gratis tillgängliga utan belagda med nedladdningsavgifter. Förutom den ekonomiska aspekten kan sökandet efter internationella standarder försvåra tillämpningen av föreskriften. Vi rekommenderar att de relevanta delarna av dessa standarder görs tillgängliga genom översättning och kompilering till ett referensdokument/appendix som kan förnyas enligt behov.
      • HUS-Yhtymä, Mika Kortesniemi, ylifyysikko, dosentti, FT, HUS Diagnostiikkakeskus; Lasse Lehtonen, diagnostiikkajohtaja, professori, HUS Diagnostiikkakeskus; Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri, professori, HUS
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • Taulukko 1.2: suurin sallittu mittausepävarmuus on tarkennettu indeksillä 1 tarkoittamaan laajennettua mittausepävarmuutta kattavuuskertoimella 2, mutta tätä ei tarkenneta toisen määräyksen S/5/2019 kohdassa 4, eli käytännössä röntgenlaitteilla puhutaan vain suurimmasta poikkeamasta suhteessa todelliseen arvoon. Epävarmuusmäärittelyn tulisi olla yhdenmukainen eri määräysten välillä.
      • Sisäministeriö
        Uppdaterad:
        28.1.2021
        • Ei huomautettavaa.
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
        Uppdaterad:
        27.1.2021
        • Rakennusmateriaalien mittauksista ei ole varsinaisessa määräyksessä mainintaa, liitteessä asetetaan kuitenkin mittauksiin liittyviä vaatimuksia. Olisi hyvä jos asiaa jotenkin käsiteltäisiin myös varsinaisessa määräyksessä.
      • Helsingin yliopisto, Kemian osasto
        Uppdaterad:
        25.1.2021
        • taulukko 1.1. - ylin rivi, oikeanpuoleisin sarake: alaviite 3) pitäisi varmaankin olla 4) - 4. rivi, 3. sarake: kontaminaation määritysmenetelmiä on niin moninaisia (suora mittaus, pyyhintänäytemittaus tarkoitukseen valmistetulla mittarilla, pyyhintänäytemittaus nestetuikementelmällä...), että onko mahdollista määrätä mittausepävarmuudesta - pikemminkin se voisi olla tavoitearvo. Tässä ei ole kyse pelkästä mittarista vaan koko menetelmästä. - 5. rivi, 4. sarake: H_0:aa sisältävän yhtälön viereen merkintä alaviitteestä 5) , ja merkintä 5) taulukon alle tekstin "H_0 on kirjauskynnys" eteen - taulukon alla oleva alaviite 4): vasteen määrittelyn voisi tehdä 2§:ssä, perustermistöä, jota käytetään ainakin 6§:ssä ja 8§:ssä (lisäksi suhde virheeseen/perusvirheeseen, määritelmän mukaan vaste näyttäisi olevan 1-|virhe|?) taulukko 1.2. - alaviitteet: pitäisikö alaviitteessä 2) olla sama maininta kuin alaviittessä 5) - "tai tätä myöhäisempi julkaisu" taulukko 1.3. - koko taulukko: liittyykö tämä taulukko taulukkoon 1.1.? Pitäisikö sijoittaa sen jälkeen ja mainita, että näiden lisäksi otettava huomioon vaatimukset mittausepävarmuudesta yms. taulukosta 1.1.? Jotenkin tämä rikkoo symmetriaa kun kaikissa muissa taulukoissa on yhtenevä otsikointi. - 3. rivi 1. sarake: henkilöannosmittaus taulukko 1.4. - 1. rivi 4. sarake: mikä on variaatiokerroin? Ei ole määritelty missään.--> alaviitteeseen - 1. rivi 4. sarake: alin lause "...mittaustuloksesta määritetään laskennallisesti työntekijän..." - 2. rivi 4. sarake: mikä on cph? counts per hour? ei ole varsinaisesti SI-yksikkö, joten voisi selventää. Samoin voisi lisätä 2§:n määritelmiin käsitteen "mittarin herkkyys" - 2. rivi 4. sarake: mikä on mittarin vasteaika? Ei ole määritelty missään. - 3. rivi 4. sarake: viittaus variaatiokertoimen määritelmään (uusi alaviite) - 3. rivi 4. sarake: alin lause "...mittaustuloksesta määritetään laskennallisesti työntekijän..." - 4. ja 5. rivi, 4. sarake: samat ylläolevat kommentit, jotka liittyvät variaatiokertoimeen, cph:hon ja "määritetään laskennallisesti"
      • Lausuntonne ehdotetusta liittestä 2
      • Åbo Akademi
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • Bilaga 2 Inget att invända.
      • HUS-Yhtymä, Mika Kortesniemi, ylifyysikko, dosentti, FT, HUS Diagnostiikkakeskus; Lasse Lehtonen, diagnostiikkajohtaja, professori, HUS Diagnostiikkakeskus; Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri, professori, HUS
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • TT-annossuureissa integrointirajat ovat äärettömät, vaikka tekstissä kuitenkin todetaan erikseen niiden olevan käytännön mittauksissa äärelliset. IAEA TRS 457:n kappaleessa 3.2.7 TT-annossuureiden määrityksen integrointirajat ovat standardikäytössä olevien annosmittareiden mukaisesti äärelliset (100 mm) ja IAEA TRS on myös referenssinä tälle STUK:n määräykselle. Olisikin selkeämpää muotoilla TT-annossuureet IAEA TRS 457:ää vastaavalla tavalla.
      • Sisäministeriö
        Uppdaterad:
        28.1.2021
        • Ei huomautettavaa.
      • Helsingin yliopisto, Kemian osasto
        Uppdaterad:
        25.1.2021
        • Taulukko 2.1.: jos laatukerroin on tuo L vasemmalla, jolla on yksikkö keV/um, ei näissä käytetty L voi olla sama, koska Q:lla ei ole yksikköä - sisältyykö näihin joku kerroin, jota ei ole näytetty tms.? 2. rivi taulukko 2.1:n jälkeen: ensimmäinen "laatukerroin" lauseessa on ylimääräinen sana 3. rivi taulukko 2.1.:n jälkeen: mikä on "rajaton energiansiirtokyky" - ei määritelty sivu 15, 7. rivi: "yhden kierroksen"
      • Lausuntonne
      • Suomen Röntgenhoitajat ry
        Uppdaterad:
        31.1.2021
        • Pykälän 16 § Mittarien toiminnan tarkistus, huomio kiinnittyy "säännöllisin välein" epämääräiseen kirjaukseen. Säännöllinen väli tulee määritellä selkeämmin.
      • Fortum Power and Heat Oy
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • Päivitettyjen Säteilyturvakeskuksen määräyksien tunnukset: Päivitetyt määräykset saavat uuden tunnuksen. Muuttuneen tunnuksen vuoksi toiminnanharjoittaja joutuu päivittämään toimintajärjestelmänsä aineistot vaikka vaatimuksien päivityksestä itsestään ei aiheutuisi muutostarpeita. Samoin tunnuksien numeroinnin logiikka näyttää muuttuneen. Kumottujen Säteilyturvakeskuksen määräyksien perustemuistioiden saatavuus: Päivitettyjen määräyksien perustelumuistioissa on esitetty muuttuneiden vaatimuksien muutoksien perustelut. Muuttumattomien vaatimuksien osalta perustelut on esitetty kumottavan määräyksen perustelumuistiossa. Jotta vaatimuksien perusteiden ja taustojen jäljitettävyys on myöhemmin mahdollista, kumottujen määräyksien perustelumuistiot tulee olla löydettävissä ja mahdollisuuksien mukaan linkitettynä voimassa olevaan määräykseen. 1 § Soveltamisala: Soveltamisalaa tulee tarkentaa ydinenergian käytön osalta. Soveltamisalaan ehdotetaan lisäys, että ydinenergian käytön osalta määräystä sovelletaan ydinlaitoksella työskentelevien henkilöiden säteilyaltistuksen seurantaan tai mittauksiin, joita käytetään radonpitoisuuden ja radonaltistuksen määrittämiseen. Ydinlaitoksilla on lukuisia säteilymittauksia, joiden käyttötarkoitus on prosessien seuranta, päästömittaukset, turvallisuuden varmistaminen tai altistusolosuhteiden seuranta. Määräyksen sisältö ei ole tarkoituksenmukainen edellä kuvattujen mittausten soveltavuuden arvioimiseen. Lisäksi YVL-ohjeistossa asetetaan yksityiskohtaisia vaatimuksia ydinenergian käytön säteilymittauksiin kohdistuen. 2 § Määritelmät, kommentti 1: Määritelmiin tulee lisätä kalibrointi, kattavuuskerroin, käyttöönotto, radonpitoisuuden viitearvo, radionuklidihoito, säteilytoiminnan mittaukset, tykösädehoito. Määritelmien tarkemmat kuvaukset esimerkein tulee esittää perustelumuistiossa. Perustelumuistioon tulisi kuvata tarkemmin vertailumittarin, käyttömittarin ja kannettavan altistusolosuhteiden seurantaan käytettävän mittarin erot. Perustelumuistiossa tulee lisätä viittaukset määräykseen liittyviin lakeihin esim. pelastustoiminnan osalta. 2 § Määritelmät, kommentti 2: Pykälän kohdassa 2) on mainittu kontaminaatiomittari. Kontaminaatiomittari tulee määrillä. Lisäksi mitkä ovat vaatimukset, jotka koskevat kontaminaatiomittaria. 2 § Määritelmät, kommentti 3: Näkemyksemme mukaan säteilymittalaitteita on kaksi luokkaa: vertailumittari ja käyttömittari. Tämä tulee näkyä määritelmissä siten, että säteilymittari on joko vertailumittari tai käyttömittari. Määräyksessä esitetyt vaatimukset tulee kohdentaa käyttösovellukseen perustuen. 2 § Määritelmät, kommentti 4: Määritelmiin tai perustelumuistioon tulee lisätä määritelmä säteilyhälyttimestä. Perustelumuistiossa tulee käsitellä säteilyhälytintä koskevat vaatimukset (onko käyttömittari vai altistusolosuhteiden tarkkailuun käytettävä kannettava säteilymittari). Määritelmä ei käy selväksi esim. säteilylain 59 §:n perustelumuistiossa, jossa viitataan "niin sanottuihin säteilyhälyttimiin, joita ei käytetä annoksen tai annosnopeuden mittaamiseen". 3 § Käytettävät suureet ja yksiköt: Kohdassa 2) sanan "käytettäviä" viimeinen kirjain on lihavoitu. 6 § Altistusolosuhteiden tarkkailun ja väestön altistuksen säteilymittaukset: Pykälän 1. momentin kohta "…säteilyn vaikutus säteilymittarin vasteeseen on tunnettava." tarkoitus on epäselvä. Onko kyse siitä, että tulee tietää, miten mittari käyttäytyy, kun se vanhenee säteilyn vaikutuksesta, vai säteilymittarin vasteen tuntemisesta? Lisäksi vaatimus vasteen tuntemisesta koskee altistusolosuhteiden tarkkailua ja väestön altistuksen säteilymittauksia. Olisi luontevaa, että vaatimus kattaisi kaikki säteilymittaukset. Onko pykälän 1. momentti tarkoituksella rajattu vain em. kahteen säteilymittaukseen? 16 § Mittarien toiminnan tarkastus, kommentti 1: Tarkoitetaanko pykälän 2. momentissa, että kaikkien säteilymittareiden toiminta on tarkastettava säännöllisesti, kalibrointiväliä tiheämmin? Vai riittääkö kalibrointivälin mukainen kalibrointi (sekin on säännöllistä, jos 5 vuoden välein kalibroidaan)? Mikäli momentin tarkoituksena on, että tarkastus on tehtävä kalibrointiväliä tiheämmin, niin tämä tulee kirjoittaa auki. 16 § Mittarien toiminnan tarkastus, kommentti 2: Pykälän 2. momentissa ”Säteilymittarin toiminta on tarkistettava säännöllisin välein sopivaa säteilylähdettä tai vertailumittaria käyttäen.” miten säteilymittarin toiminta tarkastetaan ainoastaan vertailumittaria käyttäen? 16 § Mittarien toiminnan tarkastus, kommentti 3: Pykälän 2. momenttiin ehdotetaan tekstin sujuvoittamista: "Säteilymittarin toimintakuntoisuus on tarkastettava säännöllisin välein, ja epäiltäessä muutoksia toimintakunnossa, sopivaa säteilylähdettä tai vertailumittaria käyttäen."
      • Åbo Akademi
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • Förutom det ovanstående har Åbo Akademi inget att invända angående föreskriften i övrigt.
      • Säteilyturvakeskus, Säteilyturvallisuusneuvottelukunta
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • Ehdotetaan määräyksen nimen muuttamista muotoon ”Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoivan säteilyn mittauksista”
      • HUS-Yhtymä, Mika Kortesniemi, ylifyysikko, dosentti, FT, HUS Diagnostiikkakeskus; Lasse Lehtonen, diagnostiikkajohtaja, professori, HUS Diagnostiikkakeskus; Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri, professori, HUS
        Uppdaterad:
        29.1.2021
        • Luonnoksen sisältö noudattaa pääosin olemassa olevaa S/6/2018 Stuk:n määräystä. Kiinnitämme huomiota seuraaviin asioihin: - ks. kohta Liite 1 - ks. kohta Liite 2 - Lääketieteellisen säteilyn käytön toiminnan harjoittajalla ei pitäisi olla velvoitetta kiinteistön radonmittausten suorittamiseen. Kyse ei ole siinä lääketieteellisestä säteilyn käytöstä tai säteilylähteistä.
      • Sisäministeriö
        Uppdaterad:
        28.1.2021
        • Määräysluonnos on asianmukaisesti laadittu, eikä sisäministeriön pelastusosastolla ole siihen huomautettavaa oman toimialansa näkökulmasta.
      • Oulu University Hospital, Timo Mäkelä, sairaalafyysikko, PPSHP Anna-Leena Manninen, sairaalafyysikko, PPSHP Jani Katisko, sairaalafyysikko, PPSHP Juha Nikkinen, ylifyysikko, PPSHP Miika Nieminen, ylifyysikko, PPSHP, Mäkelä Timo
        Uppdaterad:
        28.1.2021
        • Kommenttina esitämme myös että useat yliopistot eivät ole mukana jakelussa kuten mm. Oulun Yliopisto.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.1.2021
        • Työ- ja elinkeinoministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua määräysluonnoksesta ja toteaa, että sillä ei ole luonnokseen kommentoitavaa.
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
        Uppdaterad:
        27.1.2021
        • Määräyksen soveltamisala (1 §) on hieman epäselvä huomioiden käyttömittarin määritelmä (2 §, 1. momentin kohta 1) eli sovelletaanko määräystä jollakin tapaa myös kontaminaatiomittauksiin? Mitä tarkoitetaan kontaminaatiomittarilla? Tarkoitetaanko aktiivisuuskatemittaria (Liite 1)? Henkilökontaminaatiota saatetaan mitata kokokehomonitoreilla tai käsikenkämonitoreilla, tarkoitetaanko kontaminaatiomittarilla myös näitä? Joka tapauksessa, jos määräystä sovelletaan myös kontaminaatiomittauksiin (1 § ei tunnu rajaavan tätä pois), on kontaminaatiomittarit huomioitu hyvin puutteellisesti määräyksessä. Lisäksi, kuuluuko soveltamisalaan (1 §) myös esim raja/tullihenkilöstön laitteistot?
      • Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
        Uppdaterad:
        27.1.2021
        • Ei lausuttavaa
      • Valtakunnallinen PET-keskus, Radiokemian laboratorio
        Uppdaterad:
        26.1.2021
        • Yleisenä kommenttina ehdotamme, että kalibroinnin ja tarkistuksen ero tulisi selvemmin esiin esimerkiksi kohdassa 2§ määritelmät.
      • Helsingin yliopisto, Kemian osasto
        Uppdaterad:
        25.1.2021
        • Ilmeisesti pykälää 16 ei ole muutettu, mutta siinä otti silmään lause "Säteilymittarin toiminta on tarkastettava sopivin välein säteilylähdettä tai vertailumittaria käyttäen. Miten tarkastetaan toiminta ilman säteilylähdettä pelkällä vertailumittarilla? Tai jos/kun tässä tarkoitetaan säteilylähteen aiheuttaman mittauslukeman vertaamista vertailumittarin näyttämään, miten toiminnantarkastus eroaa kalibroinnista? (tämä kommentti koskee vähän samaa asiaa kuin 14§:ään liittyvä). Vanhoissa ST-ohjeissa kuvailtiin mittarin toimintakunnon tarkistaminen - eikö tämä toiminnan tarkastus pitäisi olla ihan sama asia, eikä siihen tarvita vertailumittaria?