• Kommenttinne vapaan sivistystyön vapautta käsittelevään lukuun
        • Suomen kesäyliopistot ry, Österman Tuija
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Skyot kannattaa vapaan sivistystyön koulutusten näkyväksi tekemistä viemällä osaamisperusteisesti kuvattujen ja arvioitujen koulutusten opintosuoritukset Koski-järjestelmään niiltä osin, kun koulutukset hyödyttävät oppimispolulla ja työelämässä edistymistä.
        • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Opisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Osaamisen tunnistaminen on ehdottoman positiivinen lisä vapaan sivistystyön koulutuksille. Tälle on jo olemassa tutkimuksin todetut perusteet. Osaamisen tunnistaminen parantaa opiskelijan asemaa. Samalla tulee kuitenkin huolehtia vapaan sivistystyön periaatteen, omaehtoisuuden ja vapauden, säilymisestä. Rahoitusta ei tule sitoa osaamisperustaisuuteen.
        • Porvoon kaupunki, Tämän lausunnon antoivat rehtori Pertti Jääskä ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen., Jääskä Pertti
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Porvoon kansalaisopisto-Borgå medborgainstitut KoMbi on vapaasta sivistystyöstä säädetyn lain ja asetuksen mukaisesti toimiva oppilaitos. Oppilaitos on kaksikielinen (suomi-ruotsi) ja alueellinen. KoMbi tarjoaa opetusta myös Askolassa sekä teatteritaiteen perusopetusta myös Sipoossa ja Loviisassa. Alueellista yhteistyötä toteutetaan säännöllisesti Itäisellä Uudellamaalla sijaitsevien opistojen kurssien suunnittelussa. Lukuisten eri kielikurssien rinnalla KoMbi antaa opetusta maahanmuuttajille englannin kielellä, tarpeen mukaan tulkattuna. Oppilaitos täydentää kaupungin ja alueen kuntien monialaisia palveluja, mm. kulttuurin, taiteen, liikunnan ja yhteiskunnallisten aiheiden alueella. KoMbin toiminta tukee muita 2. asteen ja aikuisoppilaitosten kurssitoimintaa tarjoamalla alueen asukkaille ja opiskelijoille pääasiallisesti maksullisia, kohtuuhintaisia kursseja ja tapahtumia. Tämän lain mukaisesti toiminnassa korostuu vapaus niin oppilaitoksen, opettajien kuin opiskelijoidenkin opintojen osalta. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla ei ole olemassa mitään valtakunnallisesti sitovaa opetussuunnitelmaa. Porvoon kansalaisopistolla on kuitenkin sivistyslautakunnan vuonna 2018 hyväksymä, oma kunnallinen opetussuunnitelma, joka ohjaa toimintaa.
        • Valamon luostari/Valamon opisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Näemme tärkeänä sen, että myös vapaan sivistystyön tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa opitut tiedot ja taidot tunnistetaan. Osaamisperusteinen kuvaustapa myös kehittää vapaan sivistystyön koulutuksia. Vapaus ja opitun tunnistaminen eivät mielestämme ole ristiriidassa keskenään varsinkin, kun nyt esillä olevassa esityksessä opiskelija itse päättää, haluaako hän tietonsa Koski-järjestelmään. Tämä on kannatettava lähtökohta.
        • Opintotoiminnan Keskusliitto / Opintokeskus Sivis
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Vapaan sivistystyön luonteeseen soveltuu hyvin ratkaisu, että valinta Koskeen siirrettävästä koulutuksesta määritellään oppilaitoksen ylläpitäjän toimesta ja toiseksi haluaako opiskelija, että opinnot siirretään myös Koski-rekisteriin. Vapaan sivistystyön opinnoissa voi olla myös koulutusta, johon osallistumisesta osallistuja itse ei syystä tai toisesta edes halua merkintää. Vapaan sivistystyön koulutuksen sisältöihin vaikuttaa paitsi kohderyhmät myös koulutuksen tavoitteet. Vapaan sivistystyön opinnoissa on myös paljon koulutusta, jota ei ole tarkoituksenmukaista määritellä osaamisperustaisesti. Vapaan sivistystyön vapautta kuvaavassa osassa voisi tasapainon vuoksi kuvata lyhyesti myös tärkeää koulutusta, joka ei ole osaamisperustaisista tavoitteista lähtevää esimerkiksi monet vertaisoppimiseen perustuvat opintoryhmät. Vapaan sivistystyön vapaus on erityinen voimavara koulutuksen toteuttamisessa, huomattavaa on, ettei osaamisperustainen koulutussuunnittelun malli tai suoritusten siirtäminen Koski-palveluun rajoita koulutuksen sisältöjä ja vapaan sivistystyön vapautta, vaan tuo toimintamallin, jolla vapaan sivistystyön koulutuksessa saavutettu osaaminen tulee paremmin hyödynnettäväksi osallistujalle itselleen.
        • Seinäjoen kaupunki, kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • -Hanke vapaan sivistystyön koulutuksen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi on tärkeä ja kannatettava, mutta sitä ei voida tehdä muun koulutuksen ehdoilla. Tekstissä sanotaan: ”Omaehtoisessa vapaatavoitteisessa koulutuksessa on mahdollisuus tehdä eri tavoin hankittua yksilön osaamista näkyväksi.” Tässä koko asian ydin: erityisesti kansalaisopistoissa keskeinen tavoitteen asettaja opinnoissa on opiskelija itse! Ylläpitäjän asettamana osaamistavoitteet eivät kohtaisi kaikkia opiskelijoita, eikä toiminta olisi näin VST-lain mukaista, opiskelijan omaehtoisiin tavoitteisiin ja omiin potentiaaleihin tukevaa. - Perustuu opiskelijan valintaan ja kansalaisopisto voi tarjota mahdollisuutta opintojen kirjaamiseen, mutta järjestelmän tulee mahdollistaa se nimenomaan vapaatavoitteisuuden pohjalta Ts. järjestelmän on mahdollistettava hankitun osaaminen kirjaaminen vapaamuotoisemmin, ilman etukäteistä osaamisperustaista kuvaamista, muuten järjestelmä ei ole mielekäs kansalaisopistossa opiskeleville. - Tunnistettava myös nonformaalit oppimisympäristöt ja koulutusjärjestelmän ulkopuoliset toimijat (harrastus, kolmas sektori) - Ei vain työikäisten osalta, merkittävää myös lasten ja nuorten osalta, etenkin tulevaisuutta ajatellen, heille erityistä merkitystä.
        • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • On kannatettavaa, että vapaan sivistystyön koulutuksissa hankittu osaaminen viedään KOSKI-palveluun. Se haastaa vapaan sivistystyön oppilaitoksia rakentamaan koulutustaan selkeämmin ja ymmärrettävämmin ja samalla nostaa koulutusten statusta. Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa BeLL -tutkimuksenkin osoittama vapaan sivistystyön merkitys hyvinvoinnin ja henkilökohtaisen kehittymisen kannalta. Koulutus edistää tietojen ja taitojen lisäksi myös mm. sosiaalista hyvinvointia ja aktiivista kansalaisuutta. Koulutuksen osaamisperustainen kuvaaminen ei aina ole edes mahdollista. Vapaan sivistystyön autonomian säilyttäminen on tärkeää, vaikka osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen otettaisiinkin rinnalle.
        • Vaasan kaupunki, Vaasan kaupungin opistot
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Vapaan sivistystyön vapaus takaa oppilaitoksille mahdollisuuden reagoida ketterästi paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin. Osaamisperustaisuusajattelu tarkoittaa merkittävää asenteellista muutosta vapaan sivistystyön kentällä. Vapaan sivistystyön vapauden säilyminen on tärkeää. Ehdotus siitä, että Koski-järjestelmän hyödyntäminen perustuu aina ylläpitäjän ja opiskelijan henkilökohtaiseen päätökseen on hyvä. Kansalaisopistojen lainmukaisessa tehtävässä korostuu omaehtoinen oppiminen. Tätä taustaa vasten oppimistavoitteiden asettamisessa tärkeä rooli on opiskelijalla itsellään. Tämä näkökulma on pidettävä kirkkaana, kun luodaan rajapintoja vapaan sivistystyön oppilaitosten hallinto-ohjelmien ja Koski-järjestelmän välille. On huolehdittava siitä, että järjestelmä hyväksyy toteutussuunnitelmien ja osaamisrakenteiden moninaisuuden. Jotta vapauden periaate aidosti säilyy, Koski-järjestelmän piiriin mahdollisesti vietävillä opinnoilla ei tule jatkossa olla yhteyttä toimialan rahoitukseen.
        • Järvenpään kaupunki
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Vapaalla sivistystyöllä on perinteikäs historia vahva paikka Suomessa osaamisen ja työelämän uudistajana. On luontevaa, että vapaa sivistystyö nähdään osana suomalaista koulutusjärjestelmää ja se tunnustetaan arvostettuna laadukkaan koulutuksen antajana ja siten osaamisen ja työelämän uudistajana. Vapaa sivistystyö voidaan nähdä myös resurssina, jota voisi hyödyntää tehokkaammin vaihtoehtona osaamisperusteisen ja laadukkaan koulutuksen tarjoajana. Osaamisperusteisuuden huomioiminen vapaassa sivistystyössä parantaa opetussuunnitelmatyön ja opetustoiminnan laatua sekä kehittää arviointiosaamista. Osaamisperusteisuus vaatii opetushenkilöstön koulutusta. Perinteisesti vapaan sivistystyön koulutuksen opetushenkilöstöstä iso osa on jonkun tietyn alan erityisosaajia, joilla ei ole pedagogista koulutusta eikä välttämättä arviointiosaamista.
        • Linnalan Setlementti ry, Linnalan opisto, Keskinen Tapio
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Vapaassa sivistystyössä henkilökohtainen valinta Koski-järjestelmään kirjaamisessa on hyvä. Tosin tällöin Koski-järjestelmän tietojen kattavuus jää pienemmäksi. Osaamisperustainen kuvaustapa on helppo toteuttaa kielikoulutuksessa (näin tapahtuu jo), sillä kieltenopetuksessa on puhuttu jo pitkään kielen funktioista, ts. mitä kielellä voi tehdä.
        • Akava ry
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Vapaalla sivistystyöllä, kuten muillakin koulutusjärjestelmämme osilla, on oma perusteltu, lakiin pohjautuva tehtävänsä. Koko koulutus- ja osaamisjärjestelmämme kehittämisen yksi ydinongelmia on kuitenkin vähäinen yhteistyö ja synergioiden käyttö eri muotojen välillä. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa lisää osaltaan mahdollisuuksia systemaattiseen yhteistyöhön. Vapaan sivistystyön olemukseen kuuluu olennaisena osana poikkeuksellinen vapaus opintojen sisältöjen osalta. Tätä sen ominaisuutta ei saa vaarantaa. Vapaan sivistystyön oppilaitokset poikkeavat toisistaan tehtävänsä osalta olennaisesti, mutta myös yhden oppilaitosten sisäinen koulutustarjonta voi olla hyvin moninaista ja usean eri lainsäädännön alaista. Tulisikin pohtia, olisiko osaamistavoitteisuus Koski-rekistereineen tuotava vahvemmin ensin joihinkin sisältöihin, ja laajentaa työtä asteittain kokemusten myötä. Juuri sisällöllisen autonomian vuoksi vapaassa sivistystyössä on mahdollista kehittää informaalin oppimisen opinnollistamista, mikä avaa huimia mahdollisuuksia saada uusia ryhmiä tavoitteellisen osaamisen kehittämisen piiriin sekä tehdä näkyväksi yksilölle itselleen ja muille eri tavoin hankittua osaamista. Tämä työ voisi palvella osaltaan kaikkia muita koulutusmuotoja osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.
        • Kiuruveden kansalaisopisto, kansalaisopiston rehtori
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Tärkeää on, että vapaan sivistystyön merkitystä osaamisen rakentamisessa ja vahvistamisessa tuodaan esille. Mielestäni on hyvä, että edelleen koulutuksen järjestäjät päättävät koulutuksen sisällöistä ja toteutuksesta. Silloin voidaan juuri paikallisia koulutustarpeita toteuttaa. Yhteiskunnallisesti sitten tärkeiden koulutusteemojen nostaminen ja tukeminen hankerahoituksella on antanut ohjauksen siihen, mitkä ovat valtakunnalliset kärkihankkeet vapaan sivistystyön kentälle. Koski järjestelmän käyttöön ottaminen myös vapaansivistystyön kentälle on hyvä mahdollisuus todentaa myös meidän tärkeää tehtävää ja opiskelijoille erinomainen mahdollisuus koota omaa osaamistaan.
        • Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Kuten työryhmäkin toteaa, on tärkeää mahdollistaa eri tavoin hankitun osaamisen näkyväksi tekeminen. Samalla on keskeistä, että vapaan sivistystyön koulutuksen kohdalla sen vapaus säilyy sekä oppilaitoksen että myös opiskelijan kannalta. Oppilaitoksella tulle olla vapaus itse päättää niin koulutuksen sisällöistä, niiden kuvaamistavasta kuin myös koulutuksen mahdollisesta viemisestä Koski-järjestelmään. Koulutukseen osallistuvan opiskelijan on voitava henkilökohtaisesti päättää, mikäli haluaa oman osaamisensa näkyväksi Koski-järjestelmässä.
        • Rauman kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Vapaan sivistystyön opetuksessa hankitun osaamisen tunnistaminen olisi todella tärkeää. Vaikka koulutuksen sisältö ja toteutus ovat varsinkin kansalaisopistoissa paikallisiin tarpeisiin ja toiveisiin perustuvaa, osaamisen kuvaamiseen pitäisi sopia jonkinlainen yhtenäinen valtakunnallinen malli. Näin osaamisen kuvaaminen tulisi helpommaksi ja helpommin vertailtavaksi. Kuvaaminen ei saisi olla riippuvainen opettajan tai opiskelijan persoonasta. Tärkeää on se, että opiskelija päättää henkilökohtaisesti, haluaako hän tehdä osaamisensa näkyväksi Koski-tietokantaan.
        • Suomen Kansanopistoyhdistys-Finlands Folkhögskolförening ry
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Työryhmä esittää vapaan sivistystyön opintojen uudenlaista tunnistamista ja tunnustamisen menettelyä, joka edellyttää opintojen osaamisperusteista kuvaamista, koulutuksen laajuuden käsitteen määrittämistä sekä oppijan osaamisen arviointia hyväksytty/hylätty asteikolla. Kansanopistoyhdistys katsoo, että esitetyt muutokset lisäävät vapaan sivistystyön opintojen näkyvyyttä ja parantavat opiskelijoiden mahdollisuuksia hyödyntää oppimaansa jatko-opinnoissa, työelämässä ja muissa yhteyksissä. Sekä oppilaitoksen ylläpitäjä että opiskelija voivat esityksen mukaisesti päättää siitä, että viedäänkö koulutuksessa hankittu osaaminen KOSKI-järjestelmään. Tämä on tärkeää erityisesti opiskelijan tarpeiden ja lähtökohtien huomioimiseksi. Kansanopistoissa opiskelee pitkäkestoisissa koulutuksissa erilaisissa koulutuksen nivelvaiheissa ja elämän siirtymävaiheissa olevia ihmisiä. Heidän opintopolkunsa ja työelämään sijoittumisensa näkökulmasta opitun tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää. Kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan suorittamisesta saa 6 pistettä hakeuduttaessa yhteishaussa ammatilliseen perustutkintokoulutukseen tästäkin syystä on oleellista, että kansanopistojen koulutuksen suoritukset ovat vietävissä KOSKI-järjestelmään, kuten muistiossa todetaan. Kansanopistoissa opiskellaan myös laajasti erilaisia korkeakouluvalmiuksia antavia opintoja. On keskeistä, että myös nämä suoritukset ja osaaminen voidaan dokumentoida KOSKI-järjestelmään. Vapaan sivistystyön opintoihin osallistuu myös erilaisia ylipäätään koulutuksessa aliedustettuja ryhmiä, joilla saattaa olla vähäinen aiempi opiskelutausta. Heidän osaltaan uudenlaiset menettelyt osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa ovat erityisen merkityksellisiä.
        • Kuopion kaupunki, kansalaisopisto, Kansalaisopisto, rehtori
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Vapaan sivistystyön vapauden säilyminen on tärkeää sekä oppilaitoksen että opiskelijan näkökulmasta. Tarve omaehtoisen opiskelun opinnollistamiseen on luonnollisesti hyvin subjektiivinen, huomioitavaa on myös oppilaitosten erilaiset toimintaympäristöt. On erityisen tärkeää säilyttää mahdollisuus reagoida juuri paikallisiin sivistystarpeisiin. Vapauden periaatteen säilymisen edellytyksenä on myös se, että osaamisperustaisuudella/Koski-järjestelmään vietävillä opinnoilla ei ole yhteyttä toimialan rahoitusjärjestelmään.
        • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Heinikoski
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry pitää esitettyä mallia hyvänä. Tekstissä on hyvin nostettu esiin erityisesti työikäisen väestön tarpeet. Samalla sivistystyön oppilaitoksella voi olla runsaasti erilaisia koulutuksia. Tekstiin olisi hyvä selventää, että ylläpitäjä voi päättää että osa opinnoista on osaamisperusteisia ja niistä voi saada opintopisteitä, kun taas osa koulutuksista ei luonteensa tai kohderyhmänsä takia niitä vaadi.
        • Kansalaisopistojen liitto KoL, Nuottanen Jaana
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Vapaan sivistystyön vapaus takaa oppilaitoksille mahdollisuuden reagoida ketterästi paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin. Osaamisperustaisuusajattelu tarkoittaa merkittävää asenteellista muutosta vapaan sivistystyön kentällä. Vapaan sivistystyön vapauden säilyminen on tärkeää. Ehdotus siitä, että Koski-järjestelmän hyödyntäminen perustuu aina ylläpitäjän ja opiskelijan henkilökohtaiseen päätökseen on hyvä. Jotta vapauden periaate aidosti säilyy, Koski-järjestelmän piiriin mahdollisesti vietävillä opinnoilla ei tule jatkossa olla yhteyttä toimialan rahoitukseen.
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Koulutuspoliittinen asiantuntija Janne Hernesniemi
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • JHL kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä vapaassa sivistystyössä hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Pyrkimys tehdä vapaan sivistystyön koulutuksissa hankittua osaamista tunnistettavaksi on lähtökohtaisesti kannatettava. JHL katsoo, että vapaan sivistystyön koulutuksissa hankitun osaamisen näkyväksi tekeminen edistää jatkuvan oppimisen toteutumista. JHL kannattaa vapaan sivistystyön oppilaitoksen mahdollisuutta viedä koulutuksiaan KOSKI-tietokantaan edellyttäen että käytäntö perustuu vapaaehtoisuuteen. Päätös siitä, mitä koulutuksia viedään KOSKI-järjestelmään, tulee olla vapaan sivistystyön oppilaitoksen itsenäisessä päätösvallassa. JHL pitää tärkeänä lukuihin 3.1 ja 3.2. kirjattua esitystä, jonka mukaan jokaisella vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistuvalla opiskelijalla tulee aina olla päätösvalta sen suhteen, mitä vapaan sivistystyön suoritustietoja merkitään hänen henkilökohtaisiin Koski-tietovarannon tietoihin. Työryhmän esitys sisältää tulkinnanvaraisuutta KOSKI-tietokantaan vietävien tietojen osalta. Lukujen 3.1 ja 3.5.1 mukaan koulutuksen vieminen KOSKI-järjestelmään edellyttää osaamisperustaisen kuvaustavan laatimista koulutukselle. Luvun 3.3. mukaan koulutuksen vieminen KOSKI-tietokantaan edellyttää kuitenkin lisäksi koulutuksen laajuuden kuvaamista opintopisteinä. Toisaalta oppaan muotoon laaditussa luvussa 5 (3.51 – 3.5.7) ei kuitenkaan käsitellä koulutusten muuntamista opintopisteiksi. KOSKI-tietokantaan vietävien tietojen osalta työryhmän esitystä on perusteltua selkiyttää. Oppilaitoksella tulisi olla selvä käsitys siitä, edellyttääkö koulutuksen vieminen Koski-järjestelmään oppimisperustaisen kuvauksen lisäksi kunkin koulutuksen laajuuden kuvaamista opintopisteinä.
        • Salon kaupunki, kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Vapaan sivistystyön vapauden säilyttäminen on tärkeätä, koska perustehtävämme on sivistystehtävä. Osaamisperustaisen koulutuksen kuvaustavan yhtenäisyys on olennaista, jos kurssi viedään KOSKI –järjestelmään.
        • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Espoon työväenopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Suomessa vapaan sivistystyön piirissä on erilaisia oppilaitosmuotoja, joilla on jo nyt erilaisia tavoitteita suhteessa asiakkaisiin ja opiskelijoihin. Kansalaisopistoissa ei yleensä opiskella tutkintotavoitteisesti, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä. Opetukseen voi osallistua kuka tahansa iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Kansalaisopistojen merkitys elinikäisen- ja jatkuvan oppimisen mahdollistajana on erityinen suomalaisessa koulutuksen ekosysteemissä. Se on jo arvo sinänsä. Kansalaisopistojen roolin vahvistuminen jatkuvan oppimisen kansallisessa tavoitetilassa vapaatavoitteisuuden rinnalla on hyvä asia ja kansalaisopistojen rooli voidaan nähdä yhä vahvemmin yksilön osaamisen kehittämisen mahdollistajana koulutuksen saavutettavuuden näkökulmasta. Kansalaisopistojen kursseilta hankitaan osaamista, jota voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi formaalia koulutusta. Kannatettavaa on, että kansalaisopistoilla säilyy itsenäinen harkinta suhteessa niihin kurssikokonaisuuksiin, joita Koski-järjestelmään viedään. Osaamisperustainen kurssien kuvaustapa kehittää kansalaisopistojen pedagogista ajattelua ja tuo uuden tulokulman sisältökeskeisestä kurssikuvausajattelusta kohti oppijalähtöistä ajattelua. Hankitun osaamisen näkyväksi tekeminen valtakunnallisessa järjestelmässä kansalaisopistojen näkökulmasta on siis kannatettavaa. Valtakunnallisesti yhteneväisten rakenteiden luomiseen tulee kansalaisopistojen liitolla olla merkittävä rooli. Kehittämistyössä pitää selkeästi eritellä ja ottaa huomioon vapaan sivistystyön eri koulutusmuotojen erilaiset roolit, merkitykset ja erityispiirteet sekä ihmiselle itselleen että yhteiskunnallisesti. Suomalainen monimuotoinen elinikäiseen oppimiseen kannatteleva koulutusrakenne on säilytettävä ja koulutusmuotojen ominaispiirteet tunnistettava ja tunnustettava.
        • Oulun kaupunki/ sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (myös Meri-Pohjolan opistopiirin puheenjohtaja), Lohi Outi
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Meri-Pohjolan opistopiiri Lausuntoa on koostettu Meri-Pohjolan opistopiirissä (16 Pohjois-Pohjanmaan ja 3 Kainuun maakunnan alu-een kansalaisopistoa – 50 vuotta yhdessä tekemistä pohjoisen Suomen alueella), jonka piiritoimikunnan puheenjohtaja on Oulu-opiston rehtori Outi Lohi. Jokainen opisto saa käyttää yhteistä lausuntoa halutessaan. Lausunto on tehty ennen kaikkea kansalaisopistotoimijoiden näkökulmasta, vaikka lausunnossa otetaan kantaa myös muita toimijoita koskeviin asioihin. Yhteisesti todetaan, että kansalaisopistot ovat toteuttaneet elinikäisen oppimisen periaatteita 120 vuoden ajan. Vapaan sivistystyön perusideologiaa ”vapaa/vapaus” on tärkeä säilyä sellaisenaan sen ainutlaatuisuuden johdosta. Suomalainen vapaa sivistystyö on ainutlaatuinen timantti maailmassa, suorastaan menestystarina. Jokainen kansalaisopisto voisi tehdä laskennallisen laskelman oman toimintansa kaudelta, kuinka monta yksittäistä opiskelijaa opistossa on opiskellut vuosikymmenten tai yli vuosisadan aikana! Tai kuinka monta työntekijää kansalaisopiston on toiminta-aikanansa työllistänyt! Esimerkiksi Oulu-opiston 113. lukuvuoden käynnistyttyä elokuussa 2019, on opistossa opiskellut laskennallisesti noin 600 000 yksittäistä opiskelijaa ja työskennellyt noin 6000 eri opettajaa sekä muuta henkilöstöä. Mitä nämä luvut olisivat, jos ne kerättäisiin kaikista Suomen kansalaisopistoista?! Mitä nämä luvut olisivat jos ne kerättäisiin kaikista vapaan sivistystyön toimijoilta?! Vapaan sivistystyön käsitteen tulee säilyä vähintään seuraavat 120 vuotta, minkä aikaa mm. kansalaisopistotoimintaa on ollut Suomessa. Vapaaehtoinen itsensä sivistäminen on ollut ja on iso osa suomalaisen sivistysvaltion menestystarinaa. Timanttisen vapaan sivistystyön jatkumo tulee turvata koko Suomen alueella tasa-arvoisesti lähipalveluna kuten tähän asti.
        • Bildningsalliansen rf
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Bildningsalliansen anser att det är bra att den studerande själv får bestämma om hens kunnande erkänns och identifieras samt förs över till Koski. Det ska vara en subjektiv rätt att bestämma över hur ens kunnande valideras.
        • Valkeakosken kaupunki, Valkeakoski-opisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Vapaan sivistystyön vapauden säilyttämiseksi vapaaehtoisuus sekä koulutukseen osallistujan että koulutuksen ylläpitäjän osalta on tärkeä ja kannatettava periaate.
        • Takamaa Mari, Lapuan kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Kansalais-ja työväenopistojen järjestämän vapaan sivistystyön erityispiirteenä on vapaatavoitteisuus, tämä itseisarvo on hyvä pitää vahvasti esillä. On tärkeää huomioida että koulutuksen vienti Koski- järjestelmään koskee vain pientä osaa järjestettävästä opetuksesta.
        • Hämeen liitto, Hämeen kesäyliopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Erityisen tärkeää on nostaa esiin työikäisten osaamisen näkyväksi tekeminen - kuitenkin siten, että opiskelijalla itsellään on mahdollisuus päättää osaamisen näkymisestä Koski-järjestelmässä.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää tärkeänä, että vapaaseen sivistystyöhön osallistumisen tuottama osaaminen on helposti tunnistettavissa ja tunnustettavissa. Suoritusten vieminen Koski-järjestelmään on erinomainen tapa tämän toteuttamiseen. Vapaan sivistystyön keskeisenä vahvuutena on moninaiset kohderyhmät, sisällöt ja toteutustavat, ja tästä on jatkossakin tärkeää pitää kiinni. EK pitää perusteltuna työryhmän esitystä, jonka mukaan oppilaitoksen ylläpitäjät päättävät koulutusten kuvaustavoista. Koulutuksen järjestäjät osaavat itse arvioida milloin koulutussisällöt ovat sellaisia, että niiden suorittamisesta on hyödyllistä saada merkintä Koski-järjestelmään. On hyvä, että opiskelija päättää henkilökohtaisesti haluaako saada saavutetun osaamisen näkyväksi Koski-järjestelmään. EK pitää kuitenkin tärkeänä, että koulutuksiin ilmoittautumisen yhteydessä osallistujille on selkeää tuottaako koulutuksen suorittaminen merkinnän Koski-järjestelmään.
        • Suomen Kuntaliitto ry., Väisänen-Haapanen Päivi
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Kuntaliitto pitää työryhmän esitystä kannatettavana. Vapaaehtoisuus sekä ylläpitäjälle että myös vielä opiskelijalle on hyvä lähtökohta vapaan sivistystyön koulutuksessa.
        • Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry, Keto Leea
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Vapaus on keskeinen arvo vapaassa sivistystyössä eikä sitä tule kyseenalaistaa. Vapaus sisältää muun muassa mahdollisuuden reagoida nopeasti erilaisiin paikallisiin koulutustarpeisiin, joita ei aina pystytä ennakoimaan. Opiskelijan on saatava itse päättää, viedäänkö hänen saavuttamansa osaaminen Koski-järjestelmään vaiko ei. Osaamisperusteisuus ja opintopisteet soveltuvat pieneen osaan kansalaisopistojen opetusta, mutta tätä ei tule vaatia kaikelta kansalaisopisto-opetukselta eikä osaamisperusteisuuden tule olla yhteydessä alan rahoitukseen jatkossa.
        • Kouvolan kaupunki, liikunta ja kulttuuri, Kouvolan kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Kommentti kansalaisopiston näkökulmasta: kansalaisopistojen kurssitarjonta on laaja-alaista ja pyrkii vastaamaan opiskelijoiden/asukkaiden/kuntalaisten tarpeisiin. Asiakkaista suuri osa on iäkkäitä, mutta opiskelijoiden joukossa on paljon myös työikäisiä. Koulutussuunnittelun näkökulmasta painopiste on säilytettävä vahvasti asiakkaiden tarpeiden, yleissivistyksellisten pyrkimysten ja yleisen hyvinvoinnin aspektit. Kansalaisopisto on osa elinikäisen oppimisen kaarta, mutta toisaalta toiminnan merkityksiä luodaan sosiaalisen osallistumisen sekä kulttuurisen pääoman ja kokemusten kautta. Tämä ei kuitenkaan sulje pois työelämän tai muissa oppilaitoksissa opiskelun kannalta näkyväksi tuotavaa kansalaisopistossa hankittavaa osaamista. On hyvä asia, jos kansalaisopiston opintoja voi asiakas hyödyntää paremmin työ- ja opiskeluelämässä, kun ne voisi viedä viralliseen järjestelmään. Se asettaa opetukselle korkeampia laatuvaatimuksia, motivoi osaa asiakkaista ja houkuttaa varmasti uusiakin henkilöitä opiston asiakkaiksi.
        • Tuusulan kunta, rehtori, Tuusulan opisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Hankitus osaamisen tunnistaminen on työikäisen väestön ohella tärkeää myös muille ikäryhmille. Lapsilla ja nuorilla esimerkiksi taiteen perusopetuksen suoritteet palvelevat jatko-opintoja. Mm. ikäihmisillä on vapaamuotoisempia tarpeita osaamisen tunnistamiselle (mm. taiteilijan portfolio).
        • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Vapaus on vapaan sivistystyön luovuttamaton arvo. Työryhmän ehdotus omaehtoiseen koulutuksen osallistuvan opiskelijan mahdollisuudesta itse päättää saattaako näkyväksi saavutettu osaaminen Koski-järjestelmään on kannatettava. Sinänsä suoritusten kirjaaminen järjestelmään ei ole ristiriidassa vapauden kanssa, vaan hyvä asia. Joissakin tilanteissa vaatimus koulutuksen osaamisperusteisesta kuvaustavasta, mikäli koulutus halutaan näkyväksi Koski-järjestelmään, voi olla pulmallinen, koska kansalaisopistoissa ei lähtökohtaisesti ole kokeita tai mitata edistymistä, kuten yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa.
        • Paimion kaupunki, Paimion opisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Työryhmä korostaa hyvin vapaan sivistystyön luomat opiskelun ja sen kautta tulevan oppimisen hyödyntämisen tärkeyden erityisesti työikäiselle väestölle. On hyvä että opiskelijalla on vapaus päättää osaamisen näkyvyydestään Koski-järjestelmään, mutta se vapaaehtoisuus vaatii ylläpitäjältä informatiivisuutta opiskelijan suuntaan.
        • Vantaan kaupunki, Vantaan aikuisopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Vantaan kaupunki pitää tärkeänä painottaa vapaan sivistystyön luonteen säilyttämistä. Sekä ylläpitäjän että osallistujan oikeus päättää kirjauksen viemisestä KOSKI-järjestelmään on lähtökohtaisesti hyvä asia. Tämä on otettava huomioon järjestelmätasolla.
        • Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
          Uppdaterad:
          24.9.2019
          • Vapaan sivistystyön ominaispiirteitä ja vahvuuksia ovat vapaus, joustavuus ja omaehtoisuus. Opiskelijoiden tarpeet ja motiivit ovat hyvin moninaisia, samoin opintotarjonta. Opintojen mittaaminen ei saa rajoittaa tätä vapautta. Opintojen viemisen Koski-järjestelmään tulee aina olla vapaaehtoista niin koulutuksen järjestäjän kuin opiskelijan puolesta. Osaamisen tunnistaminen osaamisperustaisen kuvaustavan ja Koski-järjestelmän kautta on kuitenkin tervetullut lisä vapaaseen sivistystyöhön. Se voi hyödyttää monia opiskelijoita tekemällä vapaassa sivistystyössä opittuja tietoja ja taitoja näkyväksi.
        • Raision kaupunki, Raision kaupunginhallitus 16.9.2019 § 309
          Uppdaterad:
          24.9.2019
          • Vapaassa sivistystyössä vapaus on arvo, josta kansalaisopistokoulutuksen järjestäjänä emme halua luopua. Vapaus tarkoittaa ketteryyttä ja joustavuutta tarttua opiskelijoiden esittämiin koulutustarpeisiin, reagoida yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja räätälöidä koulutuksia monien lähtökohtien pohjalta. Uusi järjestelmä mahdollistaa vapauden säilymisen, sillä vain osa koulutuksista kuvataan osaamisperustaisesti ja viedään Koski-järjestelmään.
        • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
          Uppdaterad:
          23.9.2019
          • Työryhmän esityksen mukaan oppilaitoksen ylläpitäjät voivat valita siirtääkö opiskelijan suoritetiedot KOSKI-palveluun. Samoin opiskelija päättää yksilöllisesti, siirretäänkö hänen suoritetietonsa KOSKI-palveluun. Tämän toimintamallin mukaan ei saada kattavasti osaamistietoja kansalliseen tietovarantoon ja edelleen hyödynnettäväksi osaamisen tunnustamiseksi seuraavissa opinnoissaan. Velvoite tietojen siirtoon puolestaan toisi selkeyttä, kattavuutta ja tietojen hyödynnettävyyttä.
        • Jyränkölän Setlementti, Heinolan kansalaisopisto, Koulutusosasto /Heinolan kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          23.9.2019
          • Vapaassa sivistystyössä- erityisesti kansalaisopisto-opinnoissa - kursseista voi saada osallistumistodistksen, mikä on eri asia kuin todentaa osaamisensa. Osaamisperusteisuus kurssien ja opistojen kuvauksissa on tärkeää, jotta ne aidosti palvelevat opiskelijoita. Vapaassa sivistystyössä on mahdollisuus tavoittaa hyvin laajasti erilaiset oppijat. Esim. maahanmuuttajien tai osatyökykyisten osaamisen näkyväksi tekeminen voi olla yksi tulevaisuuden tärkeä tehtävä vapaalle sivistystyölle.
        • Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto, Väänänen Titta
          Uppdaterad:
          20.9.2019
          • -
        • Työväen Sivistysliitto TSL ry
          Uppdaterad:
          19.9.2019
          • Keskeinen seikka on vapaus ja vapaaehtoisuus niin oppilaitoksen kuin opiskelijankin osalta. Näistä on ehdottomasti pidettävä kiinni.
        • Suomen Raamattuopisto
          Uppdaterad:
          19.9.2019
          • Nopeasti muuttuvassa tietoyhteiskunnassa vapaan sivistystyön vapaatavoitteisuus parhaimmillaan myös tuottaa uutta osaamista, jota ei ole vielä tutkintopainoitteisessa koulutuksessa huomioitu. Näin on esimerkiksi taideopinnoissa. Musiikin tuottamisen linja kansanopistossamme alkoi ennen kuin se oli laajasti mahdollista AMK:issa. Kansanopistot voivat näin juostavasti reagoida uusiin koulutustarpeisiin ja näin hankittua osaamista pitäisi myös tunnistaa ja tunnustaa.
        • Mikkelin kesäyliopisto
          Uppdaterad:
          19.9.2019
          • Kannatan ajatusta, että erityisesti työikäisten osalta osaaminen saatetaan näkyväksi, ja että opiskelija päättää itse omaehtoisessa koulutuksessa / myös työelämälähtöisessä ammatillisessa täydennyskoulutuksessa viedäänkö osaaminen näkyväksi Koskeen. Mikäli osaaminen viedään Koskeen, oppilaitoksen täytyy kerätä hieman enemmän henkilötietoja (koko Hetu), jotta osaaminen kohdistuu oikean henkilön "osaamisrekisteriin". On myös hyvä, että oppilaitos voi päättää mitkä koulutusten tuottamat osaamiset viedään Koskeen, sillä kesäyliopistoilla ei ole omia opettajia, vaan käytämme vierailevia opettajien noin 160 / vuosi, osaamisperustainen kuvaaminen vaatii myös vierailevalta opettajalta ajattelutavan muutosta ja se ei välttämättä aina tapahdu käden käänteessä.
        • Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry, Karvonen Kari
          Uppdaterad:
          18.9.2019
          • Yksityisiä oppilaitoksia ylläpitävän yhdistyksen näkökulmasta on oleellista ymmärtää, että varsinkin kansalaisopiston tarjonta elää niin nopeassa tuotekehityssyklissä, että suuri osa kursseista jää vääjäämättä tällaisen osaamisperusteisen kuvaamisen ulkopuolelle. Yksityinen opisto elää vapaan koulutustarpeen tarkalla proaktiivisella seurannalla ja nopealla vastuuopettajien tekemällä uusien kurssien luomis- ja toteuttamistyöllä. Usein kurssiehdotus tulee opettajalta, joka ei ole päätoimisessa työsuhteessa opistoon. Organisaatiossamme toimivan työelämän erityistehtävää suorittavan kansanopiston näkökulmasta pitkien (12-18kk) koulutusohjelmien rekisteröiminen Koski-järjestelmään olisi parannus entiseen. Kansanopistomme työelämäikäisten opiskelijoiden työn ja uran kannalta oleellista olisi saada opetussuunnitelmalla ohjattaville opinnoille tunnistus ja tunnustus osaamisen kehittymisen näkökulmasta ja tätä kautta niiden näkyviksi tekeminen esim. korkeakoulussa tapahtuvan jatko-opiskelun viitekehyksessä.
        • Muurlan opisto, rehtori ja vararehtori
          Uppdaterad:
          18.9.2019
          • Opiskelijan pitää saada päättää viedäänkö hänen tietonsa tietokantaan.
        • Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry
          Uppdaterad:
          17.9.2019
          • Sivistysliitto Kansalaisfoorumista on kannatettavaa, että vapaan sivistystyön oppilaitoksille mahdollistuisi omaehtoisen koulutuksen kautta saavutetun osaamisen tunnistaminen osaamisperustaisen kuvaustavan ja Koski-järjestelmän kautta. Samalla Sivistysliitto Kansalaisfoorumi painottaa, että koulutuksen viemisen Koski-palveluun tulee olla vapaaehtoista jokaiselle oppilaitokselle. Opintojen omaehtoisuus ja itsensä kehittäminen mahdollistaminen ilman opitun tunnustamisen tavoitetta on jatkossakin oltava mahdollista sekä vapaan sivistystyön oppilaitokselle että vapaan sivistystyön opintoihin osallistujalle. Keskeisin lähtökohta Koski-palveluun tietojen viemiselle on esitykseen sisällytetty kirjaus, jonka mukaan yksittäinen opiskelija päättää aina henkilökohtaisesti, haluaako hän oman saavutetun osaamisen näkyväksi Koski-palveluun.
        • Naantalin kaupunki, Naantalin opisto, rehtori
          Uppdaterad:
          17.9.2019
          • Kansalaisopistoissa tapahtuva opiskelu perustuu omaehtoisuuteen. Toiminnan sisällöstä, toteuttamistavasta ja laajuudesta päättää opiston ylläpitäjä. Ylläpitäjä antamat resurssit ohjaavat, miten ja missä laajuudessa kansalaisopistotoimintaa alueella voidaan toteuttaa. Kansalaisopiston toiminnalla vastataan paikallisiin osaamis- ja koulutustarpeisiin usein hyvinkin nopeasti. Tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että kansalaisopistotoimintaan osallistutaan muista syistä kuin tukintojen, todistusten, diplomien ym. suoritusmerkintöjen vuoksi. Toiminnan tavoite ja ydin on ihmisten kannustaminen aktiivisuuteen ja omaehtoiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Karsiiko tavoitteellisuus ja arviointi osallistujia ja siten ehkäisee aktiivista kansalaisuutta ja omaehtoista oppimista? Onko osaamisperustainen, tavoitteellinen oppiminen ristiriidassa voimassa olevan vapaan sivistystyön laissa määritellyn koulutustavoitteiden kanssa? Kansalaisopiston tarjoama tutkintoon johtamaton opiskelu tuo osallistujille osaamista, jonka näkyväksi tekeminen ja opitun tunnistaminen ovat tärkeitä. Työryhmän esittämä osaamisperustainen kuvaustapa on vaativa ja isotöinen pienelle kansalaisopistoille, jonka opetushenkilöstö on pääasiassa sivutoimista.
        • Axxell Utbildning Ab
          Uppdaterad:
          17.9.2019
          • Bra att fria bildningens grundprinciper beaktas och också att studerande själv bestämmer om det uppnådda kunnandet ska synas i Koski.
        • Åberg Fredrik, Hangö sommaruni (=Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet)
          Uppdaterad:
          16.9.2019
          • Sommaruniversitetens egna studieregister över studieprestationer kunde föras i egen databas som inkluderar all kvantifierad fortbildning
        • Kymenlaakson Liitto
          Uppdaterad:
          10.9.2019
          • Hankitun osaamisen näkyväksi tuominen on tärkeää myös vapaassa sivistystyössä ja tuo arvoa vapaassa sivistystyössä opiskelulle. Vapaalla sivistystyön mahdollisuus päättää koulutustensa sisällöistä ja toteutuksesta tuo joustavuutta ja mahdollisuuden tarjota nopeallakin aikataululla koulutuksia erilaisiin tarpeisiin. Teksti kuvaa hyvin sitä.
        • Kommenttinne koulutukseen osallistuvien henkilötietoja käsittelevään lukuun
        • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Opisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Käytännössä ei merkittäviä muutoksia henkilötietojen keräämisen osalta nykykäytäntöön. Koski-järjestelmään siirtyvien tietojen henkilökohtainen valinta on kannatettava, joskin sen asetuksen määrittäminen tulee järjestelmässä olla selkeä ja ymmärrettävä. Voiko opiskelija olettaa/vaatia tätä siirtoa takautuvasti, on ratkaistava myös.
        • Porvoon kaupunki, Tämän lausunnon antoivat rehtori Pertti Jääskä ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen., Jääskä Pertti
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Henkilötietojen osalta täytyy säilyttää opiskelijan vapaus niiden rekisteröimiseen.
        • Valamon luostari/Valamon opisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Henkilötietoja kerätään jo nyt monissa oppilaitoksissa, joten ei liene ongelma kunhan tietosuoja-asioihin kiinnitetään tarvittava huomio.
        • Opintotoiminnan Keskusliitto / Opintokeskus Sivis
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Koska työryhmän muistion tavoitteena on toimia myös oppaana, henkilötietojen osalta on tarpeellista määritellä, mitä henkilötietoja (mm. hetu) on tarpeellista kerätä.
        • Seinäjoen kaupunki, kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Ei ongelmia eikä suuria muutoksia käytäntöihin, mutta varmasti vaatii opiskelijahallintajärjestelmiltä lisää ominaisuuksia.
        • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Lähtökohta, että tietojen vieminen Koski-rekisteriin perustuu henkilön omaan päätökseen, on kannatettava.
        • Vaasan kaupunki, Vaasan kaupungin opistot
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Kansalaisopistot keräävät jo nyt yksilöidyt henkilötiedot opiskelijoista: ilman henkilötietoja rekisteröityä opiskelijaa ei tunnisteta tilastoinnissa opiskelijaksi. Henkilötietoja tarvitaan myös laskutukseen. On hyvä, että suoritusten kirjaaminen Koski-palveluun on opiskelijan oman suostumuksen alaista toimintaa. Tahdonilmaisun edellyttäminen palvelee pieneltä osaltaan laissa määritellyn aktiivisen kansalaisuuden tavoitetta
        • Järvenpään kaupunki
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Tällä hetkellä useat vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjät keräävät opiskelijoilta henkilötiedot sotuineen muun muassa laskutustietoja varten. HelleWi –opiskelijahallintojärjestelmä ei vaadi sotua, mutta kuntien ja kaupungin myyntireskontraohjeistus voi vaatia sen. Useat koulutuksen järjestäjät keräävät jo nyt henkilötiedot sellaisessa muodossa, jota KOSKI-järjestelmä edellyttää, joten ehdotettu tiedonkeruun käytänne ei vaikuttaisi käytänteisiin.
        • Akava ry
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Esityksen mukaisesti on hyvä lähtökohta, että omaehtoisen koulutuksen suoritusten vieminen Koski-rekisteriin perustuu opiskelijan omaan lupaan. Tämä on kuitenkin erittäin olennainen kokonaisuus uudistamistyössä. Juuri opintosuoritusten rekisteröinti avaa mahdollisuuksia hyödyntää kaikkia opintoja ja opittua myöhemmin monin eri tavoin, esimerkiksi räätälöidyn koulutustarjonnan kehittämisessä ja suuntaamisessa uusille kohderyhmille.
        • Kiuruveden kansalaisopisto, kansalaisopiston rehtori
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Opiskelijoiden henkilötietojen kokoaminen koulutuksiin osallistuvista toteutuu.
        • Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Vapaan sivistystyön koulutuksessa henkilötietojen antamisen ja osaamisen rekisteröinnin tulee perustua vapaaehtoisuuteen, ellei henkilötietojen keruu ole erikseen perusteltua.
        • Rauman kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Keräämme opiskelijoiden henkilötiedot kurssien hallinnointia ja osallistujien laskutusta varten, joten se ei ole ongelma Koski-järjestelmään kirjaamisessa.
        • Suomen Kansanopistoyhdistys-Finlands Folkhögskolförening ry
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Muistiossa todetaan, että vapaan sivistystyön koulutuksessa ei ole säännönmukaista henkilötietoihin perustuvaa tiedonkeruuta. Tästä huolimatta kansanopistot vapaan sivistystyön oppilaitoksina keräävät erityisesti pitkissä koulutuksissa opiskelevien opiskelijoiden henkilötiedot, koska muut viranomaistahot, kuten opintotuki- tai työvoimaviranomainen, tarvitsevat tiedot oppilaitokselta käyttöönsä. Lisäksi henkilötietoja käsitellään nykyisellään sisäoppilaitosmuotoista koulutusta järjestävissä kansanopistoissa esimerkiksi majoittumiseen, maksamiseen ja opiskelijan erityisiin tuen tarpeisiin liittyen. Muistiossa esitetty henkilötietojen keruu ei näin ollen edellytä suuria muutoksia kansanopistojen nykyiseen opiskelijoita koskevaan tiedonkeruuseen. Muutokset liittyvät enemmänkin tiedon siirtämiseen KOSKI-järjestelmään. Kansanopistoyhdistys toteaa, että on keskeistä, että KOSKI-järjestelmään saadaan mahdollisuus vapaan sivistystyön opiskelijoita koskeville tiedonsiirroille. Järjestelmän kehittäminen ja oppilaitosten järjestelmien laatiminen sellaisiksi, että tiedonsiirto on mahdollista edellyttää resursseja.
        • Kuopion kaupunki, kansalaisopisto, Kansalaisopisto, rehtori
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Osaamisen rekisteröinnin Koski-järjestelmään vaatima henkilötietojen antaminen on oltava opiskelijan henkilökohtainen valinta.
        • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Heinikoski
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • SAK pitää tärkeänä, että opiskelija itse päättää henkilökohtaisesti tietojen viemisestä Koski-palveluun. SAK esittää, että ylläpitäjien tehtäviin kuuluu perehdyttää opiskelija KOSKI-palvelun käyttöön, jotta yksilö osaa hyödyntää palvelua. Esimerkiksi vapaan sivistystyön piirissä suoritetaan ay-koulutuksia, jotka voivat olla yksilön halutessa KOSKI-järjestelmässä. Yksilöllä pitää olla osaaminen poistaa tietyt suoritukset KOSKI-järjestelmästä otettavasta koosteesta esimerkiksi työnhakutilanteissa.
        • Kansalaisopistojen liitto KoL, Nuottanen Jaana
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • On hyvä, että henkilötietojen antaminen ja osaamisen rekisteröiminen Koski-järjestelmään on aina opiskelijan henkilökohtainen valinta. On myös mahdollista, että opiskelija haluaisi arvioinnin vain itseään varten eikä haluaisi tietojaan vietävän Koski-järjestelmään.
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Koulutuspoliittinen asiantuntija Janne Hernesniemi
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Opiskelijoiden suoritustietojen vieminen KOSKI-järjestelmään tulee teettämään oppilaitoksille hallinnollista lisätyötä. Työryhmän esitys ei käsittele erilaisten oppilaitosten valmiuksia viedä opintosuoritustietoja KOSKI-järjestelmään. Jatkovalmistelussa tulisikin varmistaa, että erilaisilla vapaan sivistystyön oppilaitoksilla olisi valmiudet KOSKI-järjestelmän ja opiskelijoiden henkilötietojen käsittelyyn tarvittaessa. JHL pitää tärkeänä lukuihin 3.1 ja 3.2. kirjattua esitystä, jonka mukaan jokaisella vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistuvalla opiskelijalla tulee olla aina päätösvalta sen suhteen, mitä vapaan sivistystyön suoritustietoja merkitään hänen henkilökohtaisiin Koski-tietovarannon tietoihin.
        • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Espoon työväenopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Asiakkaiden henkilötietojen saanti ei ole ongelma. Haastavaa on se, että erilaiset järjestelmä eivät tue toisiansa ja tiedonsiirto ei ole automaattista vaan vaatii manuaalista työtä. Varsinkin suurissa kansalaisopistoissa, joissa asiakasvolyymi on suuri, tämä on resurssikysymys. Järjestelmien tiedonsiirron rajapinnat tulisikin toimia yhteen.
        • Oulun kaupunki/ sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (myös Meri-Pohjolan opistopiirin puheenjohtaja), Lohi Outi
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Henkilötietojen käsittely ei ole ongelma, koska tietoja on jo nyt käsitelty kulloisenkin ajankohdan voimassa olleen henkilötietolainsäädännön mukaisesti.
        • Bildningsalliansen rf
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Bildningsalliansen anser att personuppgifter måste upptas av dem som vill få sitt kunnande erkänt eller identifierat eftersom det krävs för identifiering av respektive person och studieprestation.
        • Valkeakosken kaupunki, Valkeakoski-opisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Kansalaisopistoissa henkilötiedot kurssilaisista kerätään jo nyt
        • Takamaa Mari, Lapuan kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Suuressa osassa kansalaisopistoja on käytössä HelleWi-järjestelmä, opistoissa on käytössä myös muita vastaavia opiskelijahallinto-ohjelmia. Henkilötiedot rekisteröidään jo nyt yksityiskohtaisesti. Mikäli Koski-järjestelmään viedään opistojen järjestämää koulutusta, tulisi ohjelmien rajapinnat rakentaa sellaisiksi, että tiedot siirtyvät suoraan, ilman erillistä manuaalista työtä. Ohjelmistojen kehittämistyö vaatii lisäresurssia, jotta kustannukset ohjelmistojen kehittämisestä eivät siirry ainoastaan käyttäjille eli opistoille.
        • Hämeen liitto, Hämeen kesäyliopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Käytännössä henkilötietoja kerätään jo kaikessa toiminnassa laajasti laskutuksen perustaksi.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Ei kommentoitavaa
        • Suomen Kuntaliitto ry., Väisänen-Haapanen Päivi
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Koski-järjestelmä edellyttää tietovarantoon siirrettävien osalta henkilötietoja. Vain välttämättömät henkilötiedot tulee kerätä ja siirtää tietosuoja huomioiden.
        • Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry, Keto Leea
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Kansalaisopistot keräävät jo nyt henkilötiedot liki kaikilta opiskelijoilta, joten tietojen kerääminen ei sinänsä ole ongelma.
        • Kouvolan kaupunki, liikunta ja kulttuuri, Kouvolan kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Kansalaisopiston kursseille ilmoittautumisen tiedontarve on otettava huomioon yleisesti käytössä olevassa Hellewi-ohjelmassa, johon tällä hetkellä kerätään myös henkilötietoja. Näin ollen ilmoittautumisjärjestelmään ei tarvita kaikkialla suurta muutosta. Koski-järjestelmään tietojen vieminen on opiskelijan henkilökohtainen valinta. Tämä olisi hallinnon näkökulmasta tärkeä asia: kun opiskelija ilmoittautuu, hänestä kerätään kaikki tarpeellinen tieto, jotta Koski-järjestelmässä asiointi onnistuu. Mikäli ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija ei vielä tiedä haluavansa rekisteröidä osaamistaan Koski-järjestelmään, mutta havahtuu asiaan vasta myöhemmin, miten asia voidaan hoitaa niin, että hallinto ei kuormitu liikaa (luultavasti kyse on yksittäisistä opiskelijoista).
        • Tuusulan kunta, rehtori, Tuusulan opisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Opiskelijan valinta henkilötietojen antamiseen ja Koski-järjestelmän käyttöön tulee näkyä mahdollisimman yksiselitteisesti opintojen järjestäjälle aiheettomien kirjausten mahdollisuuden eliminoimiseksi.
        • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Oppilaitoksessa kerätään joka tapauksessa henkilötiedot, joten ei ongelmaa.
        • Paimion kaupunki, Paimion opisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Suurimmassa osassa vapaan sivistystyön oppilaitoksia henkilötietojen kerätään jo nyt henkilötiedot henkilön yksilöitämistä varten.
        • Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
          Uppdaterad:
          24.9.2019
          • Henkilötietojen keruuta ei tule laajentaa pakolliseksi kaikkeen vapaaseen sivistystyöhön, vaan tässäkin tulee edetä vapaaehtoisuuden kautta. Helsingin työväenopisto ja Helsingfors Arbis keräävät jo nyt henkilötiedot.
        • Raision kaupunki, Raision kaupunginhallitus 16.9.2019 § 309
          Uppdaterad:
          24.9.2019
          • Kansalais- ja työväenopistoissa opiskelijoiden henkilötietojen kerääminen on normaali käytäntö, eikä siitä aiheudu muutoksia tai lisäkustannuksia.
        • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
          Uppdaterad:
          23.9.2019
          • Selvää on, että tietojen siirto KOSKI-palveluun vaatii henkilötietojen käsittelyä ja näiden keräämisen. Organisaatioilta voidaan edellyttää tämän mukainen toiminta.
        • Jyränkölän Setlementti, Heinolan kansalaisopisto, Koulutusosasto /Heinolan kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          23.9.2019
          • Useat vapaan sivistystyön oppilaitokset keräävät jo nyt opiskelijoiden henkilötietoja, koska joutuvat myös laskuttamaan koulutuksista. Opiskelija on itse kuitenkin viime kädessä se, joka päättää, mihin henkilötietojaan jakaa.
        • Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto, Väänänen Titta
          Uppdaterad:
          20.9.2019
          • Säännönmukainen henkilötietojen keruu tuntuu tulevaisuudessa olevan helottava tekijä, kun opiskelija haluaakin tietonsa Koski-palveluun.
        • Työväen Sivistysliitto TSL ry
          Uppdaterad:
          19.9.2019
          • Vapaaehtoisuudesta tulee pitää kiinni kaikissa tilanteissa.
        • Suomen Raamattuopisto
          Uppdaterad:
          19.9.2019
          • Ok
        • Mikkelin kesäyliopisto
          Uppdaterad:
          19.9.2019
          • Vastattu jo edellisessä kohdassa. Lisäksi uusien henkilötietojen vaatii pieniä muutoksia koulutusten ilmoittautumislomakkeisiin.
        • Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry, Karvonen Kari
          Uppdaterad:
          18.9.2019
          • Jo nykyisellään henkilötietoja kerätään laskutus- ym. syistä. Koski-järjestelmään kerättäviä tietoja on enemmän mutta niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka tätä mahdollisuutta haluaisivat käyttää, ei liene iso ongelma kerätä tarvittavat lisätiedot. Tässähän voisi toimia kaikille vapaan sivistystyön opiskelijoille laadittava yhdenmukainen tietojenkeruusabluuna.
        • Muurlan opisto, rehtori ja vararehtori
          Uppdaterad:
          18.9.2019
          • Lasten osallistumista ei pidä kirjata. Voiko suorittaneiden määrää ilmoittaa, jos ei ilmoita Hetua?
        • Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry
          Uppdaterad:
          17.9.2019
          • Tällä hetkellä useimmissa opintokeskuksissa ei tehdä henkilötietoihin perustuvaa tiedonkeruuta. Sivistysliitto Kansalaisfoorumi näkee tärkeänä, että henkilötietojen antaminen ja osaamisen rekisteröiminen Koski-järjestelmään on aina opiskelijan henkilökohtainen valinta, eikä vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuminen edellytä muissa tapauksissa henkilötietoihin perustuvaa tiedonkeruuta.
        • Naantalin kaupunki, Naantalin opisto, rehtori
          Uppdaterad:
          17.9.2019
          • Suurimmalla osalla Suomen kansalaisopistoista on käytössään HelleWi-kurssihallintojärjestelmä. Opiskelijat kirjataan sinne henkilötunnuksella. Henkilötiedot ovat jo siis olemassa järjestelmässä. Osaamisen tunnistamisjärjestelmä edellyttää luvan pyytämistä ao. opiskelijalta tiedon siirtämiseksi Koski-järjestelmään. Jo nyt opiskelijoilta kysytään ja kirjataan HelleWi-järjestelmään erilaisia lupia (esim. kuva- ja tiedoteluvat). Lupa opiskelijan tietojen siirtämiseen Koskeen ei tule olemaan ongelma.
        • Axxell Utbildning Ab
          Uppdaterad:
          17.9.2019
          • Ok då studerande har rätt att välja vad som överförs till Koski och bra att det finns möjlighet att kunnandet överförs till Koski, för att underlätta erkännandet.
        • Posion kansalaisopisto, Heinonen Hannele
          Uppdaterad:
          16.9.2019
          • Mm. kansalaisopistojen käyttämä Hellewi-käyttöliittymä sisältää tällä hetkellä rajallisesti opiskelijan henkilötietoja. Koski-järjestelmään vietässä vapaan sivistystyön oppilaitokset joutuvat keräämään huomattavan määrä uutta, opiskelijaa koskevaa henkilötietoa. Henkilötietojen keruu tulisi olla yhdenmukaista, tarkoituksenmukaista ja kohdentua vapaan sivistystyön oppilaitosten ja opiskelijoiden kannalta olennaisiin tietoihin.
        • Åberg Fredrik, Hangö sommaruni (=Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet)
          Uppdaterad:
          16.9.2019
          • Personuppgifter med socialskyddssignum bör exkluderas ur registrets databas
        • Kymenlaakson Liitto
          Uppdaterad:
          10.9.2019
          • Vapaan sivistystyön oppilaitoksena emme yleensä kerää henkilötietoja, mutta ne ovat välttämättömät mikäli osaaminen tahdotaan Koskeen. Henkilötietojen käsittelyssä täytyy muistaa tietoturva asiat ja omia järjestelmiä täytyy ylläpitää ja suunnitella niin, että ne sopivat tuohon tarkoitukseen.
        • Kommenttinne koulutuksen laajuutta kuvaavasta käsitteestä
        • Suomen kesäyliopistot ry, Österman Tuija
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Muistiossa on esitetty vst-toimijoiden yhteiseksi koulutusten laajuuden kuvaajaksi opintopistettä, joka on kesäyliopistojen kannalta luonteva valinta hyvin tunnettuna, helposti ymmärrettävissä olevana ja kansainvälisestikin vertailtavana mittarina. Raportin toivottaisiin ottavan kantaa myös opintopisteiden vertailtavuuteen kansainvälisesti.
        • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Opisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Opintopiste on kuvaava laajuuden määre, vaikkakaan ei kerro osaamisen tasosta paljonkaan.
        • Porvoon kaupunki, Tämän lausunnon antoivat rehtori Pertti Jääskä ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen., Jääskä Pertti
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Opintopiste soveltuu koulutuksen laajuutta kuvaavaksi käsitteeksi. Kuitenkin on huomattava, että itse laajuus ei vielä kerro mitään osaamisesta.
        • Valamon luostari/Valamon opisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Opintopisteen käyttäminen on varmasti yhtenäisyyden kannalta hyvä, vaatii vain uudenlaista laskentatapaa opistossamme mutta toimii sinänsä.
        • Opintotoiminnan Keskusliitto / Opintokeskus Sivis
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • • Opintopiste on yleisimmin ja mm. Siviksessä myös jo käytössä oleva sisällön laajuutta kuvaava mittatikku, mistä syystä opintopisteen valitseminen laajuutta kuvaavaksi on nähdäksemme hyvin soveltuva. • Pidämme tarpeellisena kuvata selvemmin, että opintopisteellä kuvataan sisältöjen laajuutta, mutta rahoitusperusteena toimii edelleen opetustunti/opiskelijaviikko. • Opintopiste ei yksinään kerro koulutuksen vaativuudesta. Raportissa olisi tarpeellista ottaa kantaa myös siihen, pidetäänkö tarpeellisena ja halutaanko vapaa sivistystyö osaksi FiNQF:ää ja millä tavoin. Omassa toiminnassamme (Opintokeskus Sivis) on havaittavissa, että arvio koulutuksen vaativuustasossa voi vaihdella suuresti (arviolta EQF 2-6 tasoilla), perusteltu ratkaisu näin ei ole määrittää yhtä tasoa oppilaitokselle, mutta pyrkiä löytämään välineet kuvata koulutuksen kentässä ymmärrettävällä tavalla myös koulutuksen vaativuutta, jotta mm. tulkitseminen opitun tunnustamisesta tutkintotavoitteiseen koulutukseen helpottuisi. • Nyt tekstissä hieman ristiriitaa, ensin kuvataan 1 op opiskelijan työpanoksena, mutta seuraavassa kappaleessa todetaan, että opintopisteellä ei kuvata koulutuksen suorittamiseen vaadittavaa työmäärää. Oppaan sisältöä voisi laajentaa kuvaamalla laskentatapaa tai erilaisia mitoituslaskureita, jolla työmäärä arvioidaan tarjoamalla esimerkkejä.
        • Seinäjoen kaupunki, kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • - Opintopiste kuvaa opintojen laajuutta tai opintojen vaatimaa laskennallista työpanosta 27 tuntia, mutta ei ole millään tavalla tekemisissä osallistujan osaamisen kanssa. Jos lähtökohtana osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, niin onko syytä korostaa osaamistasoa laskennallisen työmäärän sijaan (esim. osaamispiste). Näkökulma tulisi olla enemmän opiskelijakeskeinen ja kansalaisopistossa opiskelun tunnustamisessa on järjestelmässä oltava mahdollista joustavampi tapa kuvata saavutettu osaaminen. - Opetustunti ja opintopiste ovat keskenään vertailukelpoisia.
        • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Opintopiste on määreenä kannatettava.
        • Vaasan kaupunki, Vaasan kaupungin opistot
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Opintopiste ei kuvaa osaamista, joka juuri on keskeinen suure opitun/osaamisen tunnustamisessa. Osaamisen hankkimiseen käytetty aika ja tapa voivat vaihdella suuresti. Tälle moninaisuudelle opintopiste ei tee kunniaa.
        • Järvenpään kaupunki
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Koulutuksen laajuuden kuvaaminen opintopisteinä, jossa yksi opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelijan työpanosta, on hyvä. Ehdotus ei aiheuta vapaassa sivistystyössä sen kummempaa ongelmaa kuin sen, että meidän pitää tarkistaa pitkien kurssien laajuudet (siis opiskelu- ja työuran kannalta merkitykselliset kurssit) opiskelijatyömäärän osalta vastaamaan paremmin kokonaisia opintopisteitä. Toivomme, että opintopisteiden käyttöönotto ei synnyttäisi kulttuuria, jossa laajuudet ilmaistaan puolikkaina tai neljäsosapisteinä. Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta päättävä oppilaitos huomioi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa toteutetut opiskelijasuoritukset opintopisteen laajuisena opiskelijatyönä (27 tuntia).
        • Linnalan Setlementti ry, Linnalan opisto, Keskinen Tapio
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Osaamisen taso tärkeää. Pelkkä pisteytys liian kaavamainen, ei kuvaa osaamista. 27 tuntia per opintopiste vaikuttaa sopivalta; yhden lukukauden 24 tunnin kielikurssi kotitehtävineen olisi yksi piste. Ilman arviointia opintopisteet kuvaavat vain osallistumistunteja, ei osaamista.
        • Akava ry
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Akava pitää tunnettuuden vuoksi opintopistettä ehdottomasti parhaana käsitteenä kuvaamaan opintojen laajuutta.
        • Kiuruveden kansalaisopisto, kansalaisopiston rehtori
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Kannatan opintopisteen eli 27 tunnin käyttämistä laajuuden/työmäärän mittaamisessa.
        • Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Opintopiste on tarkoituksenmukainen mittari kuvaamaan koulutuksen laajuutta. Keskeistä on työryhmänkin huomio, että opintopiste erotetaan vapaan sivistystyön rahoituksen käsitteistä. Oppilaitoksen on itse voitava päättää koulutusten ja koulutuskokonaisuuksien laajuus ja sisällöt sekä se, mitä koulutuksiaan osaamisperusteinen kuvaus ja arviointi koskee.
        • Rauman kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Vaikka käytämmekin tällä hetkellä oppituntien määrää koulutuksen laajuuden mittarina, ei liene hankalaa luoda sen rinnalle laajuuden ilmoittaminen opintopisteinä. Jos kuitenkin pitäisi myös arvioida eri koulutusten vaatimaa työmäärä ja näin saada koulutukset vertailukelpoisiksi, määrittely on paljon hankalampaa. Kansalaisopistoissa on todella paljon erilaisia, eri aineiden ja vuosittain vaihtuvia kursseja, että niiden työmäärän määrittäminen olisi aika mahdoton tehtävä.
        • Suomen Kansanopistoyhdistys-Finlands Folkhögskolförening ry
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Kansanopistoyhdistys pitää perusteltuna opintopiste -käsitteen valintaa koulutuksen laajuuden kuvaamiseksi. Erilaiset koulutuksen laajuuden kuvaukset ovat muunnettavissa opintopisteiksi. Muistiossa todetaan, että koulutuksen laajuutta kuvaava käsite ei liity koulutuksen rahoitukseen, vaan se tukee nimenomaan opitun tunnistamista ja tunnustamista. Esityksessä ei oteta kantaa opintopisteisiin koulutuksen tason näkökulmasta. Koskeen vietävän osaamisen laajuus on määritelty opintopistein, mutta tason määrittäminen jää nyt tällä hetkellä puuttumaan.
        • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Heinikoski
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • SAK kannattaa esitystä, jossa opintopiste on pelkästään kuvaamassa opintojen laajuutta. Rahoitusperusteisiin nyt esitelty malli ei saa vaikuttaa.
        • Kansalaisopistojen liitto KoL, Nuottanen Jaana
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Opintopisteytys kuvaa opintojen suorittamiseen käytettyä teoreettista aikamäärää. Tämä ei kuitenkaan kerro käytännössä mitään opiskelijan saavuttamasta osaamisen tasosta.
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Koulutuspoliittinen asiantuntija Janne Hernesniemi
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Sikäli kun opintopisteiden käyttöönoton tarkoituksena on tehdä näkyväksi ja vertailukelpoiseksi eri koulutusten sisältöjen laajuutta ja opiskelijan tekemän työn määrää, on opintopisteiden vapaaehtoinen käyttöönotto kannatettavaa. Työryhmän esityksen mukaisesti JHL katsoo, että opintopisteitä ei tule käyttää vapaan sivistystyön rahoituksen määrittämisessä.
        • Salon kaupunki, kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Koulutuksen laajuuden kuvaaminen on yksiselitteinen ja selkeä. Onko tarkoituksenmukaista viedä alle yhden opintopisteen kursseja järjestelmään lainkaan?
        • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Espoon työväenopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Opintopiste vakiintuu myös lukio-opintoja mittaavaksi määreeksi. On luontevaa, että vapaan sivistystyön Koski-järjestelmään vietäviä kokonaisuuksia mitataan myös opintopisteinä. Muutoin ammatillisen koulutuksen käyttämä osaamispiste olisi ollut luontevampi, kuvaahan se paremmin osaamista ei niinkään oppimiseen käytettävää aikaa.
        • Oulun kaupunki/ sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (myös Meri-Pohjolan opistopiirin puheenjohtaja), Lohi Outi
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Meri-Pohjolan opistopiirin kommentteja laajuuteen Vapaan sivistystyön oppilaitosten erilaiset funktiot on tärkeä huomioida: kansanopistot, urheiluopistot ja kesäyliopistot tarjoavat jo nyt osana omaa opetusta tietyin tavoittein mitattavissa olevia koulutuksia yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa, esim. avoimen yliopistojen opintopisteinä mitattavia opintoja tai ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta. Myös kansalaisopisto voi tarjota ko. opetusta, mutta varsinkin opintokeskuksilla ja kansalaisopistoilla on paljon elinikäisen oppimisen liittyvää opetustarjontaa, joka pitäisi voida yhtenäistää esimerkiksi opintopiste suorituksina. Ei yksin riitä, että vapaan sivistystyön opettajat keskenään sopivat tietyistä opintopisteistä ja siihen kuuluvista tuntimääristä miettimällä kursseille osaamisperusteiset tavoitteet. Työtä vaikeuttaa myös se, että kurssitoiminnalla ei ole opetussuunnitelmaa samalla tavalla kuin tavoitteellisella opetuksella. Tässä muistiossa ehdotetut osaamistavoitteiden ohjeet ovat erityisen hyviä työvälineitä opettajille.
        • Bildningsalliansen rf
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Bildningsalliansen anser att studiepoäng och dess omfattning av 27 timmar arbete är användbart och förstås också av andra utbildningsformer.
        • Valkeakosken kaupunki, Valkeakoski-opisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Opintopiste on yleisesti käytettynä opintojen laajuuden mittarina sopiva kuvaamaan myös vapaan sivistystyön koulutuksen laajuutta.
        • Takamaa Mari, Lapuan kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Mikäli siirrytään käyttämään opintopistettä, edellyttää se opetuksen suunnittelussa kulttuurin muutosta. Siirryttäessä opintopisteisiin tulisi huomioida myös opiskelijan itsenäisen työn osuus, esim. kieliopinnoissa opinnot sisältävät myös itsenäistä työskentelyä. Kansalais- ja työväenopistoissa opinnot on mitoitettu tällä hetkellä opetustunteina. Kurssit ja opintojaksot ovat eri pituisia eri oppiaineissa. Opistokohtaisesti erot voivat olla suuria aineryhmien sisällä. Onko pyrkimyksenä saavuttaa jonkinasteinen yhteismitallisuus eri opistojen tarjoamien opintojen välillä? Mikäli siirrytään käyttämään opintopisteitä opetuksen laajuuden kuvaamisessa, tuleeko tulevaisuudessa vaikuttamaan rahoitukseen? Kommentoitavan muistion mukaan näin ei ole, mutta onko tämä mahdollisena taustaoletuksena?
        • Hämeen liitto, Hämeen kesäyliopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Opintopisate on selkeästi opintojen laajuutta kuvaavista käsitteistä soveltuvin.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Ei kommentoitavaa
        • Suomen Kuntaliitto ry., Väisänen-Haapanen Päivi
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Opintopiste soveltuu vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuotojen koulutussisältöjen yhteiseksi laajuuden laskennalliseksi kuvaajaksi. Yhtenäinen laajuuden kuvaaja edesauttaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koulutusjärjestelmässä.
        • Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry, Keto Leea
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Koulutuksen laajuus olisi hyvä pystyä pisteyttämään ainakin osassa opintoja siten, että osaaminen voitaisiin vaivattomasti osoittaa jatko-opintojen yhteydessä. Esimerkiksi aikuisopiskelijan, jolla on jo jonkin alan tutkinto, pitäisi pystyä hyväksilukemaan nykyistä helpommin vaikkapa kansalaisopiston liikunta- tai kielikurssille osallistuminen. Kun opintopisteet on sidottu oletettuun opintojen suorittamiseen käytettävään aikamäärään, tämä ei kuitenkaan kerro opiskelijan saavuttamasta osaamisen tasosta. Voisiko opintopisteen korvata käsitteellä osaamispiste?
        • Kouvolan kaupunki, liikunta ja kulttuuri, Kouvolan kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Opintojen laajuutena opintopiste on tarkoituksenmukainen ja vertailtavissa oleva määre. Kansalaisopistossa kurssit ovat pääasiallisesti lähiopetusta, joten kurssien tuntimäärä on helposti muutettavissa opintopisteiksi.
        • Tuusulan kunta, rehtori, Tuusulan opisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Opintopisteeseen vaadittavien suoritusten (osaaminen) tulee olla mahdollisimman yhteismitalliset eri oppilaitoksissa, etenkin samassa oppilaitosmuodossa.
        • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Opintopiste on sopiva käsite kuvaamaan koulutuksen laajuutta.
        • Kurikan kansalaisopisto, Rantamäki Päivi
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Opintopiste laajuuden kuvaajana on vanhahtava ja perustuu käytettyyn aikaan, mikä ei sinällään kuvaa osaamista. Jos määritellään osaamista, tulisi olla käytössä osaamispisteet, joille on määritettävissä (valtakunnalliset) osaamisen kriteerit. Osaamispiste mahdollistaa opintojen henkilökohtaistamisen joustavasti.
        • Paimion kaupunki, Paimion opisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Opintopisteitä käytetään laajalti muissa koulutusmuodoissa, joten on hyvä että vapaan sivistystyön osaaminen voidaan rinnastaa muualla hankittuun koulutukseen. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua esim. kansalais- ja työväenopistojen kurssimuotoinen opiskelu, jolloin työkaudet ovat lyhyitä eivätkä koulutukset välttämättä jatku seuraavana vuonna.
        • Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
          Uppdaterad:
          24.9.2019
          • Opintopisteiden määrittely lienee välttämätöntä Koski-järjestelmässä. Mallia kehitettäessä on kuitenkin syytä pitää painopiste osaamisperusteisuudessa sekä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa eikä tuntimäärissä. Työryhmän muistioluonnoksessa ei kuvattu sitä, miten eri vapaan sivistystyön eri oppilaitosten opinnot ovat keskenään vertailukelpoisia. Riittävätkö tähän tarpeeksi selkeät koulutusten osaamisperusteiset kuvaamiset?
        • Raision kaupunki, Raision kaupunginhallitus 16.9.2019 § 309
          Uppdaterad:
          24.9.2019
          • Opintopiste soveltuu Koski-järjestelmään tulevien koulutusten laajuuden kuvaamiseen. On hyvä, että opintopiste ei tule korvaamaan vapaan sivistystyön rahoituksessa käytettäviä käsitteitä opetustunti ja opiskelijaviikko.
        • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
          Uppdaterad:
          23.9.2019
          • Olisi toimivaa ja sujuvaa, jos eri koulutustasoilla olisi yhtenäinen laajuuskäsite. On se sitten opintopiste, osaamispiste tai muu osaamisen laajuutta kuvaavaa käsite. Erityisesti osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kannalta olisi hyvä, että laajuus olisi eri koulutusasteilla sama/vastaava (esim. lukiokoulutuksessa, ammattikorkeakoulutuksessa, aikuisten perusopetuksessa sekä ammatillisessa koulutuksessa.
        • Jyränkölän Setlementti, Heinolan kansalaisopisto, Koulutusosasto /Heinolan kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          23.9.2019
          • Koulutusten laajuus kansalaisopistoissa määrittyy useimmiten opetustunteina (45 min). Kurssien /opintokokonaisuuksen laajuus määrittyy vapaatavoitteisessa opiskelussa usein lukukauden/vuoden mukaan- esim. 13 viikkoa x 2 oppituntia/vko = laajuus 26 oppituntia. Määrittääkö tämä rakenne melko usein opistoissa annettavan kurssin sisällöllisen laajuuden? Kuinka helposti tämä on käännettävissä osaamisperusteisiksi tavoitteiksi ja opintopisteiksi? Pitääkö lukuvuosi/kausiajattelusta siirtyä opintopisteajatteluun? Lisäksi oppilaitoksissa järjestetään sellaisia opintoja, joihin sisältyy omatoimista työskentelyä, etätehtäviä jne. (esim. kotoutumiskoulutuksissa). Kuinka ne pisteytetään?
        • Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto, Väänänen Titta
          Uppdaterad:
          20.9.2019
          • Opintopisteet hyvä, yhtenäinen laajuuden käsite.
        • Työväen Sivistysliitto TSL ry
          Uppdaterad:
          19.9.2019
          • Opintopiste on hyvä määre kuvaamaan koulutuksen laajuutta.
        • Suomen Raamattuopisto
          Uppdaterad:
          19.9.2019
          • Ok
        • Mikkelin kesäyliopisto
          Uppdaterad:
          19.9.2019
          • Opintopiste on hyvä laajuutta mittaava käsite , se on selkeä ja yhdenmukainen mm. yliopisto-opintojen kanssa, avoimen yliopisto-opinnot ilmoitetaan opintopistelaajuuksina. Opintopiste (noin 27 tuntia opiskeijan tyätä) taipuu hyvin myös tarvittaessa päivän mittaisiin täydennyskoulutuksiin, jolloin koulutuksen laajuus on 0,25 op. Hyvä valinta!
        • Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry, Karvonen Kari
          Uppdaterad:
          18.9.2019
          • Opintopiste on kelpo mittari. Osassa nykyistä vapaan sivistystyön lakia on jo huomioitu myös opiskelijan verkon kautta ym. etäopiskelu, mitä tulee kansanopistojen opiskelijan suoritukseen perustuvaan VOS-rahoitukseen. Kansalaisopistojen opetustuntiin perustuva rahoituslaki on tämän kohdan osalta ongelmallisempi. Koska nähdäkseni tällaisia "pitkiä" ohjelmia/kursseja on kuitenkin melko rajallinen määrä, en katso, että kyseinen järjestelmä loukkaisi kansalaisopistojenkaan oikeuksia. Esitän mietittäväksi, voisiko tällaisissa ohjelmissa opiskelijan ohjaamiseen tehtävä työ tulla laajemmin valtionosuuden piiriin. Tällöin uudistus ei vaatisi kansalaisopistojen rahoituslakien uusimista. Erohan on nykyisellään valtava, kun verrataan kansalais- ja työväenopistoissa (+opintokeskukset) noudatettavaa opetustuntien lukumäärään perustuvaa valtionosuutta lähes kaikkien muiden koulutusmuotojen käyttämään opiskelijan työpanokseen perustuvaan valtionsuusjärjestelmään.
        • Muurlan opisto, rehtori ja vararehtori
          Uppdaterad:
          18.9.2019
          • Opintopiste on hyvä tapa ilmoittaa opintojen laajuus. Tärkeää on olla vertailukelpoinen , yhtenäinen tapa.
        • Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry
          Uppdaterad:
          17.9.2019
          • Opintopiste soveltuu hyvin koulutuksen sisältöjen laajuuden kuvaamiseen. Koulutuksen järjestäjällä tulee säilyä edelleen vapaus valita, mitkä opintokokonaisuudet se kuvaa ja arvioi osaamisperustaisesti.
        • Naantalin kaupunki, Naantalin opisto, rehtori
          Uppdaterad:
          17.9.2019
          • Työryhmän esittämä opintopiste (= 27 tuntia opiskelijan työtä) on selkeä laskennallinen mittari. Kuten työryhmä toteaa, todellinen työmäärä on kuitenkin täysin sidoksissa oppijan valmiuksiin. Mittarin käyttöönottaminen vaatii kurssien laajuuden määrittämistä uudella tavalla/uudesta näkökulmasta.
        • Axxell Utbildning Ab
          Uppdaterad:
          17.9.2019
          • Att utbildningen omfattar kompetenspoäng (eller opintopiste) är en förutsättning för att kunna göra erkännande. Kompetenspoängen ska beskriva utbildningens omfattning, motsvarande den arbetsmängd som studerande förväntas lägga ner.
        • Posion kansalaisopisto, Heinonen Hannele
          Uppdaterad:
          16.9.2019
          • Opintopisteen laajuuden määritelmää pitäsi avata ja tarkentaa. Yhden pitkä kurssin (syksy+kevät) suorittaneen opiskelijan kokonaistuntimäärä voi olla esim. vain 22 eli alle yksi opintopistettä. Käytännössä hän on oppinut lukuvuoden aikana taitoja, jotka vastaavat jopa viiden opintopisteen osaamista.
        • Åberg Fredrik, Hangö sommaruni (=Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet)
          Uppdaterad:
          16.9.2019
          • Studiepoäng bör beskriva omfattningen av alla kvantifierad fortbildning
        • Kymenlaakson Liitto
          Uppdaterad:
          10.9.2019
          • Opintopiste on hyvä kuvaamaan opintojen laajuutta
        • Kommenttinne koulutuksen arviointia koskevaan lukuun
        • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Opisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Arvioinnin käyttöönotto edellyttää valtakunnallista ohjeistusta. Asteikko hyväksytty/hylätty vaikuttaisi toimivalta lähtökohdalta. Tietyissä erityiskursseissa muunlainenkin arviointi voi tulla kyseeseen, kuten käytännössä nyt jo on umako- eli lukutaitokoulutuksessa.
        • Porvoon kaupunki, Tämän lausunnon antoivat rehtori Pertti Jääskä ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen., Jääskä Pertti
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Arviointiskaala hyväksytty/hylätty on toimiva. Jotta henkilön osaamista voidaan arvioida, on tietysti etukäteen sovittava, mitä ja miten osaamista arvioidaan.
        • Valamon luostari/Valamon opisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Arvioinnin velvoite antaa ryhtiä koulutusten järjestämiselle. Jo nyt opistossamme on tasolta toiselle etenevää koulutusta, joka nykykäytännössä jää "näkymättömäksi"
        • Opintotoiminnan Keskusliitto / Opintokeskus Sivis
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • • Vapaan sivistystyön ja opintokeskuksen järjestöjen kanssa yhteistyössä järjestämän koulutuksen luonteen huomioon ottaen koulutuksen arviointi esityksen mukaisesti nähdäksemme hyväksytty/hylätty -arvioinnilla on toimiva ratkaisu. Arviointiasteikon käyttöönotto edellyttäisi melko paljon lisää osaamista ja työtä koulutuksen järjestäjält, voi olla ristiriidassa vapaan sivistystyön luonteen kanssa ja vaarantaa esimerkiksi järjestöjen koulutustoiminnassa osallistujien motivaation koulutukseen harrastustoiminnassa. • Huomioon otettavaa tämän linjauksen seurauksesta on, että osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen hyväksiluettavana esim. AMK-tutkintoihin hankaloituu, tai hyväksiluetusta kurssista seuraa arviointina alin arvosana. Tästä seikasta huolimatta arviointi hyväksytty/hylätty, on perusteltu ja arviointiasteikkoa parempi ratkaisu.
        • Seinäjoen kaupunki, kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • - Kansalaisopistoissa EI tule vastoin lakia edellyttää formaalikoulumuotoista arviointia edes osaamisen tunnistamisen edellytyksenä! Koski -järjestelmän on taivuttava vapaatavoitteisen osaamisen kuvaukseen, eikä toisin päin, että kansalaisopiston formaatti muutetaan Koski-järjestelmän mukaisesti arviointimuottiin. Vapaassa sivistystyössä kaikki laissa kuvattu ihmisen monipuolinen kehittyminen; osaamisen lisääntymisestä hyvinvoinnin parantumiseen on yhtä arvokasta ihmisen elinikäisen ja jatkuvan oppimisen edistämisessä, tuottaen myös yhteiskunnallista arvoa. - Kansalaisopistossa osaamisperusteinen arviointi voisi soveltua ainoastaan taiteen perusopetukseen, muutamiin ns. pätevöittäviin koulutuksiin (ensiapu, vartiointi jne.) sekä kenties myyntipalvelukoulutuksiin ja ns. täydennyskoulutuksiin. Tämä on kuitenkin aivan murto-osa kansalaisopistojen opetustunneista. Pääosassa kansalaisopiston vapaatavoitteisessa koulutuksessa on olennaista, että opiskelija itse asettaa tavoitteet suhteessa kurssisisältöihin ja tavoitteisiin (opettajan ohjauksella) huomioiden myös aiemman, eri tavoin hankitun osaamisensa, sekä laatii kurssin päätyttyä osaamisestaan suhteessa omiin tavoitteisiin itsearvioinnin, sekä opettajan kanssa yhteisarvioinnin. Tämän jälkeen suoritus tulee voida kirjata Koski-järjestelmään lyhyellä, vapaamuotoisella osaamisen kuvauksella. Vain täten voi hankkeen merkittävä tavoite ja periaate aidosti toteutua, eli ”eri tavoin hankittu osaaminen saada näkyväksi ja hyödynnettäväksi”. Muutoin järjestelmä ei ole kansalaisopiston/ vapaan sivistystyön opiskelijoiden kannalta mielekäs, eikä opistojen kannalta edes järkevästi toteutettavissa. - Lisäksi kysymyksiä: Mitä arvioidaan, osallistumista vai osaamista? Molempiin sopii hyväksytty/hylätty. Osallistumisessa voi saada osasuorituksen (14/21 tuntia) osaamisessa ei (tietty tavoitetaso saavutat tai et). Kumpikaan ei sinällään edellytä numeroita. - Kuka arvioi? Valtakunnalliset / alueelliset kriteerit, joihin verrataan, vai yksikkökohtaiset / opettajakohtaiset kriteerit, jolloin hajonta ja vertailtavuus muodostuvat haasteiksi.
        • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Asian valmistelussa on otettava huomioon, että vapaan sivistystyön oppilaitosmuodossa opetustyötä tekevät pitkälti tuntiopettajat, jotka eivät välttämättä ole saaneet minkäänlaista koulutusta osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tuntiopettajia tulisi kouluttaa arviointityöhön. Tämän lisäksi myös vakinainen opetushenkilöstö tarvitsee perehdytystä.
        • Vaasan kaupunki, Vaasan kaupungin opistot
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Koulutuksen arviointi on kaikessa koulutuksen lainsäädännössä kirjattu vaatimus. Tässä tulee keskittyä osaamisen tai opiskelija-arviointiin.
        • Järvenpään kaupunki
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Koulutuksen arviointi vaatii yhteisiä perusteita ja opetushenkilöstön koulutusta. Perinteisesti vapaan sivistystyön koulutuksen opetushenkilöstöstä iso osa on jonkun tietyn alan erityisosaajia, joilla ei ole pedagogista koulutusta eikä välttämättä arviointiosaamista.
        • Linnalan Setlementti ry, Linnalan opisto, Keskinen Tapio
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Taiteen perusopetuksessa taiteen tavoite/taitotaso mahdollistaa tietojen siirtymisen tarvittaessa kesken opintojen. Aiemmin opitun tunnistaminen tärkeätä. Kansalaisopistojen mahdollisesti toteuttamassa henkilöstökoulutuksessa arviointi voi myös olla motivointia ja koulutushalukkuutta lisäävä tekijä. Kansalaispistossamme on hyviä kokemuksia kielitaidon portfolioarvioinnista ja osaamisen tunnustamisesta osaamismerkillä arvioinnin jälkeen. Osaamismerkkikriteereinä käytetään Kielitaidon eurooppalaista viitekehystä, jonka yleiseurooppalaiset tasokuvaukset ovat selkeästi osaamisperustaisia. Kansalaisopistolle on tyypillistä, että kursseille hakeudutaan oma-aloitteisesti ja usein ilman ohjausta, joten opiskelija-aines on heterogeenistä: samalta kurssilta opiskelijat saavat kolmenkin eri tason osaamismerkkejä. Monilla on taustalla aikaisempia opintoja muista oppilaitoksista tai muuten hankittua kieliosaamista. Opetusmenetelmät mahdollistavat myös hyvin eritasoisen osaamisen ja osallistumisen, mikä on VST:ssä tärkeää ja tyypillistä. Kurssin taso ei siis välttämättä kuvaa opiskelijoiden tasoa, joten muistiossa esitetty kurssin hyväksyminen/hylkääminen kurssin osaamistasolla ei ole kannustava lähestymistapa. Myöntämillämme osaamismerkeillä ei arvioida kurssin sisältöjen hallintaa vaan opiskelijan osaamista. Kokeneen/arviointiin koulutetun opettajan on mahdollista arvioida osaaminen portfolion pohjalta riippumatta kurssin tasosta, kunhan tehtävät eivät ole liian strukturoituja. Olisiko mahdollista esim. pisteyttää osaamismerkkien tunnustama osaaminen eli erottaa osoitettu osaaminen kurssin sisältöjen hallinnasta? Tai ilmaista kielitaidon taso asteikolla 1-6 arviolla hyväksytty (esim. taso A2 hyväksytty)? On myös otettava huomioon, ettei arviointi saa olla opettajalle liian työlästä (vrt. VST:n palkkaus); mm. tuntityöskelyn aikana tapahtuvalla monitoroinnilla on voitava tukea arviointia. Lisäksi on muistettava alueellinen yhdenvertaisuus: olisi hyvä voida saada arvio osaamisestaan, vaikka oppilaitos ei pystyisi järjestämään kursseja kaikilla taitotasoilla ja opiskelijan osaaminen poikkeaa käydyn kurssin tasosta.
        • Akava ry
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Opetuksen arviointi on olennainen osa oppimista ja sen tukea. Arviointi voi parhaimmillaan tukea osaamistavoitteiden saavuttamista merkittävästi. Oppimisen henkilökohtainen arviointi ylipäätään asettaa kuitenkin runsaasti pedagogisia vaatimuksia opettajille ja osaamisperusteisen ajattelun mukainen arviointi aivan erityisesti. Vapaan sivistystyön opettajat ovat esim kansalaisopistoissa usein tuntiopettajia, eikä heillä ole aina opettajan pedagogista koulutusta tai taitoja ja osaamista ei ole päivitetty koulutuksen jälkeen. Kurssisuoritusten kirjaamisesta saattaa myös vastata aivan toinen henkilö kuin kurssin pitänyt opettaja/kouluttaja. Opettajien täydennyskoulutuksen ja tukeen onkin varattava riittävästi aikaa ja resursseja. Erityisesti kehittämistyön alkuvaiheessa hyväksytty – hylätty -arviointi riittää osaamisen arvioinnissa suurimmassa osassa koulutuksia.
        • Kiuruveden kansalaisopisto, kansalaisopiston rehtori
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Vapaan sivistystyön kentällä tarvitaan muutosta ja tukea arvioinnin kehittämiseen. Tällä hetkellä suurin osa opetuksesta on, että sitä ei arvioida.
        • Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Vapaan sivistystyön koulutuksessa hankitun osaamisen arviointi on soveltuvin osin perusteltua ja arviointiasteikko hyväksytty/hylätty pääasiassa tarkoituksenmukainen. Joissain koulutuksissa, kuten esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksen järjestämässä aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa on tarve myös laadulliselle arvioinnille ja arviointiasteikolle. Edelleen on kuitenkin mahdollistettava oppilaitokselle vapaus itse päättää, mitkä sen koulutuksista ovat osaamisperustaisesti kuvattu ja arvioitavissa sekä millä mahdollisella asteikolla.
        • Rauman kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Opiskelijan osaamisen arviointi vaatii paljon kehittelytyötä. Joissakin kansalaisopistoissa kehitetty osaamismerkkijärjestelmä voisi olla yksi ratkaisu tähän. Osaamismerkit voitaisiin kehittää valtakunnallisesti yhtenäisiksi. Muita keinoja voisi olla samantapaisten näyttötutkintojen järjestäminen kuin ammatillisessa koulutuksessa on käytössä tai peruskoulujen tapaan valtakunnallisten testien järjestäminen.
        • Suomen Kansanopistoyhdistys-Finlands Folkhögskolförening ry
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Vapaan sivistystyön säädökset eivät edellytä opiskelijoiden osaamisen arviointia. Kansanopistojen pitkäkestoisissa koulutuksissa opiskelijoiden osaamisen arviointia eri muodoissaan usein toteutetaan, koska se on opiskelijan oman kehittymisenkin kannalta tärkeää. Työryhmän ehdotusten toteuttaminen edellyttäisi, että opinnot arvioidaan vähintään asteikolla hyväksytty/hylätty. Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä, että vain hyväksytysti suoritetut koulutukset viedään KOSKI-järjestelmään. Jatkokehittämisen näkökulmasta Kansanopistoyhdistys pitäisi tärkeänä selvittää mahdollisuutta kuvata myös opintojen tasoa. Vapaan sivistystyön opinnot ovat tällä hetkellä kansallisen osaamisen viitekehyksen tasokuvauksen ulkopuolella. Varsinkin pitkäkestoisten ja päätoimisten vapaan sivistystyön koulutusten näkökulmasta olisi syytä selvittää, miten niiden tasoa suhteessa viitekehykseen voitaisiin hahmottaa. Tämä lisäisi vapaan sivistystyön opintojen kautta hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä kansainvälistä vertailtavuutta.
        • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Heinikoski
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Joissakin opintojaksoissa on järkevää käyttää hyväksytty/hylätty-arviointiasteikkoa. SAK esittää, että asteikkoarvioinneissa käytettäisiin asteikkoa 1-5, koska se on käytössä sekä ammatillisessa koulutuksessa että korkeakouluissa ja sitä kautta useille opiskelijoille ja sidosryhmille tuttu ja selkeä asteikko.
        • Kansalaisopistojen liitto KoL, Nuottanen Jaana
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Arviointiskaalaksi ehdotettu hyväksytty/hylätty on hyvä.
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Koulutuspoliittinen asiantuntija Janne Hernesniemi
          Uppdaterad:
          26.9.2019
          • Työryhmän esityksen mukaan koulutuksen vieminen KOSKI-tietokantaan edellyttää opiskelijan osaamisen arvioimista. Opiskelijalta edellytetään koulutukselle asetettujen vähimmäistason osaamistavoitteiden saavuttamista, jolloin osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Koska vapaan sivistystyön koulutus on luonteeltaan usein omaehtoista ja vapaamuotoista, ei osaamisen saavuttamista yleensä todenneta kokeilla tai näytöillä. Siksi osaamisen arvioiminen perustuu usein käytännössä opiskelijan läsnäoloon sekä mahdollisten harjoitusten toteuttamiseen ja osallistumiseen. Verkko- ja etäopiskelussa itsenäisesti tehtävien harjoitusten merkitys korostuu suorituksen arvioinnissa. Työryhmän esityksestä ei käy yksiselitteisesti ilmi, olisiko jokaisella oppilaitoksella mahdollisuus päättää itsenäisesti omien arviointiasteikkojen perusteista ja hyväksytyn suorituksen kriteereistä. Koska opintosuorituksilla voi olla oikeusvaikutuksia, olisi opiskelijan oikeusturvan kannalta tärkeää, että hyväksytyn suorituksen kriteerit olisivat mahdollisimman selkeitä ja opiskelijan tiedossa hänen hakeutuessaan koulutukseen. Työryhmän esitys ei käsittele muilta osin opiskelijan oikeuksia, kuten opiskelijan oikeutta vaatia muutosta arviointiin tai oikeutta vaatia suoritetun koulutuksen viemistä KOSKI-tietokantaan. Laki vapaasta sivistystyöstä ei sisällä vastaavanlaisia opiskelijan muutoksenhakusäännöksiä kuin muodollista koulutusta säätelevä koulutuslainsäädäntö. JHL näkee, että vapaan sivistystyön oppilaitoksella tulee olla oikeus itsenäisesti päättää, mitä koulutuksia KOSKI-tietokantaan viedään. Opiskelijalla tulee vastaavasti olla oikeus päättää, mitä vapaan sivistystyön opintosuorituksia viedään hänen henkilökohtaisiin KOSKI-tietoihin, jos oppilaitos on tehnyt päätöksen koulutuksen viemisestä KOSKI-järjestelmään. Opiskelun vapaan sivistystyön oppilaitoksissa tulee jatkossakin perustua vapaan sivistystyön periaatteisiin ja toimijoiden laajaan autonomiaan.
        • Salon kaupunki, kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Arviointien tekemiseen ja kirjaamiseen on hyvä luoda yhtenäistä käytäntöä ja huomioida tämä myös henkilöstön tehtäväkuvauksissa. (Pitääkö mainita työehtosopimuksessa jatkossa?)Tämä tulee muuttamaan huomattavasti nykyisiä tehtäviä, sillä on vaikea ajatella, että tuntiopettajat voisivat viedä arviointeja suoraan Hellewiin, jolloin tehtävä jää päätoimiselle henkilöstölle. Arviointien aiheuttamat kustannukset on voitava huomioida kurssimaksuissa.
        • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Espoon työväenopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Kansalaisopisto on oppilaitos, jossa kuka tahansa voi hankkia osaamista. Kansalaisopiston rooli ei ole arvioida, vaan se rooli ja tehtävä on siinä oppilaitoksessa, jossa osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan esim. osaksi toisen asteen koulutusta. Omniassa yhteisten tutkinnon osien arvioinnin, sen jälkeen, kun ammatillisen toisen asteen opiskelija on hankkinut osaamista työväenopiston kurssilta, tekee virkavastuullaan yhteisten tutkinnon osien opettaja. Ammatillisissa aineissa osaaminen arvioidaan opiskelijan antaman näytön perusteella. Siinä tapauksessa, että toisen asteen oppilaitoksessa ei löydy tarvittavaa arviointiosaamista esim. kiinan kieli, kansalaisopiston tuntiopettaja voi arvioida osaamista. Arviointi tapahtuu ammatillisen koulutuksen osoittamana työnä ja ammatillinen koulutus ostaa arvioinnin kansalaisopistosta. Ne kurssit, jotka kansalaisopisto on vienyt Koski-järjestelmään ja niissä on osaamisperustainen kurssikuvaus, opiskelijalle voidaan kirjata kurssin päättymisen jälkeen: on osallistunut kurssille/on saavuttanut osaamisen.
        • Oulun kaupunki/ sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (myös Meri-Pohjolan opistopiirin puheenjohtaja), Lohi Outi
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Meri-Pohjolan opistopiiri pohtii seuraavia: -Kenellä on oikeus arvioida? -Millainen koulutus pitää olla, jotta voi arvioida? Toki tiedossa on opettajan kelpoisuuksia koskeva lainsäädäntö, mutta tällä hetkellä opettajien virkakelpoisuusehdot ovat erilaisia niin kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, taidekouluissa, ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa jne. -Kansalaisopistoilla on satoja tuntiopettajia, jotka ovat yhden osaamisalueen huippuosaajia, mutta joilla ei ole minkäänlaista pedagogista koulutusta. Miten turvataan näiden huippuosaajien työn jatkumo opistoissa? Nämä opettajat ovat timanttisia yhden tai kahden osaamisalueen osaajia, joita kysyvät niin tavalliset kansalaiset harrastuksiensa täydentämiseen kuin eri alojen ammattilaiset, jotka tulevat täydentämään osaamistaan omia työpaikkoja varten. Eli vaarana on menettää huippuosaavia opettajia mikäli he eivät voi toimia arvioijina joissakin osaamisen tunnustamiseen liittyvissä osioissa. Arviointi on tärkeää ja hyvää silloin kun se vastaa tarpeisiin ja toiveisiin, myös vapaassa sivistystyössä. Jos arviointi on itsetarkoitus ja vaikuttaa mm. rahoitusperusteisiin ja laadunarviointiin, on mukana toiminnan uhkia.
        • Bildningsalliansen rf
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Bildningsalliansen anser att utvärdering med markering godkänd respektive underkänd är användbar inom fri bildning.
        • Takamaa Mari, Lapuan kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Arviointi ei lähtökohtaisesti kuulu vapaatavoitteiseen opiskeluun. Koski-järjestelmään vietävissä koulutuksissa arviointiasteikoksi riittänee hyväksytty/hylätty -arviointi. Tämä edellyttää osaamisperusteiselta kuvaukselta selkeyttä ja yksiselitteisyyttä. Koska opiskelu on vapaatavoitteista, on jokaisella opiskelijalla omat tavoitteet opiskelulleen. Tulisiko jotenkin vielä paremmin ottaa huomioon nämä opiskelijan itsensä asettamat tavoitteet? Vapaassa sivistystyössä haasteena – ja toisaalta upeana mahdollisuutena – on ryhmien heterogeenisyys. Tavoitteita ja valmiuksia on siis ryhmän sisällä hyvin erilaisia ja käytännössä opettaja tekee ryhmänsä sisällä jatkuvasti hopsausta. Tulisiko opintojen henkilökohtaistaminen huomioida arvioinnissa? Mikäli arviointi perustuu vahvasti osaamisperusteiseen kuvaukseen ja siinä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, tulee opettajalla olla hyvät valmiudet kuvauksen rakentamiseen. Suuri osa opetuksesta toteutetaan tuntiopettajavoimin. Tuntiopettajien pedagoginen koulutus ja osaaminen on varsin vaihtelevaa, arviointi ja osaamisperusteisen kuvauksen laadinta edellyttäisi etenkin tuntiopettajien koulutusta.
        • Kansanlähetysopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Olen pitänyt vapaan sivistystyön vahvuutena sitä, että arvioinnissa - sikäli kun sitä on käytetty - on voitu ottaa huomioon erityisen hyvin opiskelijan lähtötaso ja arvioida etenemistä kohti tavoitteita suhteessa siihen, mistä pisteestä koulutus alkoi. Tätä prosessia on vaikea vangita arviointimenetelmällä, kun tavoitellaan opiskelijasta riippumatonta, objektiivisesti todennettavaa (ja välttämätöntä) osaamista. Arviointiasteikko hylätty / hyväksytty on yksinkertainen sekä opiskelijalle että arvioijalle, mutta se ei mielestäni ota huomioon ulkoisen ohjauksen kykyä saada opiskelija ylittämään itsensä. Jos oletetaan, että opiskelija opiskelee omasta sisäisestä halustaan ja motivaatiostaan niin paljon kuin haluaa yli sen, mitä hyväksyttävään suoritukseen vaaditaan, luotetaan liikaa itseohjautuvuuteen ja viedään opiskelijalta edellytykset laadukkaampaan opiskeluun. Liian kapea asteikko yleensä latistaa parempiakin opiskelijoita tyytymään liian vähään. Laajempi skaala kannustaa ylittämään itsensä, mikä näkyy korkeampien numeroiden tavoittelussa (ja saavuttamisessa). Osaamistavoitteista opetussuunnitelmaa arvokkaampana pidän todistusliitteen (Diploma Supplement) mallia, jonka avulla opiskelua yksilöidään ja tarkennetaan oppilaitoksen ulkopuolisia tahoja varten. Pitäisin tärkeänä, jos todistusliitteestä kävisi ilmi vapaan sivistystyön tarjoaman koulutuksen taso, ja että siinä kerrottaisiin opintojen vaativuustaso käyttämällä Kansallisen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen tasoja. Tällainen liite tukee paitsi AHOT-prosessia myös opintojen tunnustamista ja hyödyntämistä maan rajojen ulkopuolella. Mielestäni todistusliitteen mallille on tarvetta.
        • Hämeen liitto, Hämeen kesäyliopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Arviointi on kannatettava asia, mutta myös suuri haaste. opettajaverkostossa toimivien rooli ja vastuu korostuu aiempaa enemmän.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • EK:n kannattaa työryhmän esitystä, jossa ei tuotaisi vapaaseen sivistystyöhön velvoitteita koulutuksen arviointiin, vaan koulutuksen arviointi olisi sidottu Koski-järjestelmään vietäviin koulutuksiin.
        • Suomen Kuntaliitto ry., Väisänen-Haapanen Päivi
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Arvioinnissa vähimmäistaso, kuten esimerkiksi hyväksytty suoritus, on edellytyksenä osaamisen siirtämisessä Koski-järjestelmään.
        • Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry, Keto Leea
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Hyväksytty/hylätty -arviointi soveltuu hyvin vapaaseen sivistystyöhön.
        • Kouvolan kaupunki, liikunta ja kulttuuri, Kouvolan kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Koulutuksen arvioinnissa hyväksytty - hylätty -asteikko on tarkoituksenmukaisin. Toki arviointi millä tahansa asteikolla vaatii arviointikriteerien kirjaamisen pohjautuen kurssin opetussuunnitelmaan.
        • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Tämä on pulmallisempi asia, koska hyvin heterogeeninen (ikä, koulutustausta, aikaisemmin opittu) opiskelija-aines on tyypillistä kansalaisopistotoiminnalle. Arvioinnin ei tulisi olla opiskelijoita latistavaa, vaan kannustavaa. Vertailtavuuden vuoksi arvioinnin tulisi kuitenkin olla linjassa muiden oppilaitosten arviointikäytäntöihin.
        • Vantaan kaupunki, Vantaan aikuisopisto
          Uppdaterad:
          25.9.2019
          • Ylläpitäjän / oppilaitoksen mahdollisuus valita arviointiasteikko on hyvä asia. Arvioinnin perusteista tullaan luultavasti tarvitsemaan kansallista ohjeistusta erityisesti sen vuoksi, että suurin osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista ei arvioi opiskelijoiden osaamista tällä hetkellä. Mikäli arviointi vie opettajalta nykyistä enemmän aikaa, tähän olisi hyvä saada kansalliset palkkauksen perusteet. Joissakin tilanteissa saatetaan tarvita myös numeerista arviointia vastaanottavassa oppilaitoksessa tehtävän hyväksiluvun onnistumiseksi. Tämä voi tuottaa tarpeen käyttää numeerista arviointiasteikkoa. Arvostelun näkökulmasta on otettava huomioon myös opettajien työsuhteen laji (virka vai työsopimussuhde).
        • Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
          Uppdaterad:
          24.9.2019
          • Arviointiin olisi syytä saada kansallista ohjausta, sillä siihen liittyy monia avoimia kysymyksiä. Pitää selvittää, miten arviointi vaikuttaa opettajien työmäärään, työsuhteisiin (työsuhde/virka) ja palkkauksen perusteisiin. Arviointi tasolla ”hyväksytty/hylätty” on helpointa toteuttaa, mutta opintojen laadullinenkin arviointi voi olla joissain tapauksissa tarpeen. Vapaa sivistystyö toteuttaa nykyään lakisääteisesti myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Näissä opinnoissa arviointi on keskeisessä roolissa. Nykyään aikuisten perusopetuksen puolella lukuopiskelijoiden kurssisuoritukset arvioidaan hyväksytty/hylätty/keskeytynyt-skaalalla ja tämä tieto siirtyy Primuksesta Koskeen. Lisäksi lukutaitovaiheen suorittaneille opiskelijoille tehdään todistus, jossa on kielitaidon eri osa-alueiden arviointi eurooppalaisen viitekehyksen mukaan sekä rasti ruutuun –osaamisarviointi mitä opiskelija osaa (esim. ”osaa ääntää ymmärrettävästi”). Vaikka opiskelija olisi suorittanutkin kurssin hyväksytysti, suoritus ei kerro kovin paljon siitä mitä opiskelija käytännössä osaa. Sen sijaan kielitaitoarvio ja rasti ruutuun –osaamisarviointi (joita Koskessa siis ei ole), kertovat osaamisesta paljonkin ja nimenomaan niitä tarvitaan, kun opiskelijoita ohjataan eteenpäin. Jotta luku- ja kirjoitustaidon koulutusten viemisestä Koski-järjestelmään olisi hyötyä, tulisi niihin saada näkyviin myös laadullinen arviointi.
        • Raision kaupunki, Raision kaupunginhallitus 16.9.2019 § 309
          Uppdaterad:
          24.9.2019
          • Valtaosassa kansalaisopisto-opintoja, jotka viedään Koski-järjestelmään, hyväksytty/hylätty arviointiasteikko on riittävä ja toimiva.
        • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
          Uppdaterad:
          23.9.2019
          • Arviointiasteikko Hyväksytty/Hylätty on toimiva ja hyvä asteikko.
        • Jyränkölän Setlementti, Heinolan kansalaisopisto, Koulutusosasto /Heinolan kansalaisopisto
          Uppdaterad:
          23.9.2019
          • lVapaan sivistystyön käsite jo kertoo, että kyseessä on opiskelu, johon ei sisälly tiukkaa tavoitteellisuutta ja arviointipainetta. Kuitenkin osaamisen todentaminen edellyttää, että sitä on pystyttävä arvioimaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Jo nyt osassa opintoja on olemassa arviointikäytännöt ja tasolta toiselle siirtymisen kriteerit (esim. taiteen perusopetus, koto-koulutukset). Myös mm taito- ja taideaineissa on taitotasoryhmittelyä, ts. seuraavalla tasolle /ns. jatkoryhmään siirtyminen edellyttää tiettyä osaamisen tasoa. Onko nämä taitotavoitteet helppo kirjata, vai tapahtuuko siirto usein intuition tai opettajan vahvan osaamisen ja ohjaamisen perusteella? Perinteinen porrasmalli (tasolta toiselle) ei aina ole paras mahdollinen (esim. maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat), koska oleellista on osoittaa, mitä ihminen osaa aidosti, ei niinkään sitä mitä hänen vielä pitäisi oppia, jotta mahtuu muottiin.
        • Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto, Väänänen Titta
          Uppdaterad:
          20.9.2019
          • -
        • Työväen Sivistysliitto TSL ry
          Uppdaterad:
          19.9.2019
          • Hyväksytty/hylätty on hyvä arviointiasteikko. Oppilaitoksen tulee voida itse päättää, millä tavalla osaaminen todennetaan.
        • Suomen Raamattuopisto
          Uppdaterad:
          19.9.2019
          • Maahanmuuttajien omaehtoisessa kotoutumiskoulutuksessa meillä on opettajan kelpoisuuden suorittaneet s2-opettajat ja he arvioivat kirjallisen ja suullisen testin perusteella lukuvuoden lopuksi kunkin opiskelijan suomen kielen taidot neliosaisena kokonaisuutena kuten Yleisessä kielitestissä. Uudenmaan TE-toimistot ja ammatilliset oppilaitokset ovat olleet näin annettuun suomen kielen tasoarvioon tyytyväisiä. Maahanmuuttajille voisi siis suomen kielen taidosta antaa myös Koski-järjestelmään tarkemman arvion kuin vain hyväksytty/hylätty.
        • Mikkelin kesäyliopisto
          Uppdaterad:
          19.9.2019
          • Koulutuksen arviointi tulee olemaan osassa ammatillisia täydennyskoulutuksia haastavaa ja nostaa lisäksi koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Nykyisellään maksamme luennoitsijoille lähiopetuksesta, emme arvioinnista. Arviointi vaatii aina aikaa ja siitä täytyy todennäköisesti korvata erillinen korvaus vieraileville luennoitsijoille, tämä taas vaikuttaa koulutusten hinnoitteluun, joudumme todennäköisesti nostamaan opiskelijoilta perittävää koulutusmaksua. Tai sitten kesäyliopistojen valtionosuusrahoitusta on oikaistava ja korjattava. Pitkissä koulutuksissa, jotka antavat jo nyt pätevyyden, arviointi ei muodosta ongelmaa, päinvastoin.
        • Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry, Karvonen Kari
          Uppdaterad:
          18.9.2019
          • Tässä on hyvin kuvattu nykytilanne. Arviointityön lisäämisestä opettajien työvelvoitteeseen saattaa nousta voimakaskin kritiikki ammattijärjestöjen puolelta. Ratkaisuna tähän olisi ylläpitäjän näkökulmasta arviointityön lisääminen opetustuntien tavoin valtionosuusjärjestelmään kirjattavaksi. Ainakin yksityisten koulutuksen järjestäjien näkökulmasta taloudellinen rasite voi muutoin koitua osan tuhoksi. Omissa oppilaitoksissamme esimerkiksi yleisten eurooppalaisten kielitutkintojen kohdalla arviointi toteutuu jo nyt. Sama koskee laajemminkin maahan muuttaneen väestön kanssa työskentelyä.
        • Muurlan opisto, rehtori ja vararehtori
          Uppdaterad:
          18.9.2019
          • Hyväksytty/hylätty toimiin vapaassa sivistystyössä. Miten merkitään osasuoritus?
        • Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry
          Uppdaterad:
          17.9.2019
          • Työryhmän esitykset koulutuksen arvioinnista ovat perusteltuja. Koulutuksen järjestäjällä tulee säilyä edelleen vapaus valita, mitkä opintokokonaisuudet se kuvaa ja arvioi osaamisperustaisesti.
        • Naantalin kaupunki, Naantalin opisto, rehtori
          Uppdaterad:
          17.9.2019
          • Vapaan sivistystyön lainsäädännössä ei ole kirjauksia tai velvoitteita oppimisen arvioinnille. Kansalaisopistot järjestävät jo nyt valmistavia koulutuksia, joihin osallistuvien osaaminen arvioidaan erillisessä tutkintotilaisuudessa. Esim. saaristomerenkulun opintokokonaisuuksien arvioinnoista vastaa Suomen Navigaatioliitto. Järjestyksenvalvojakoulutuksessa on sisäasianministeriön määrittämät sisällöt ja tavoitteet. Koulutuksen hyväksytty suorittaminen edellyttää oppitunneille (40 tuntia) osallistumista ja kokeen suorittamista hyväksytysti. Arviointi edellyttää kurssien osaamiskuvausten laadintaa. Arviointiasteikko hyväksytty/hylätty on helpoin toteuttaa. Muunlainen arviointiasteikko edellyttää huomattavasti tarkempaa ja isotöisempää osaamiskuvausten laadintaa. Osaamisperustainen kuvaustapa ja osaamisen arviointi on erittäin haasteellinen pienellä päätoimisella henkilöstöllä toimiville kansalaisopistoille. Kansalaisopistotoiminnassa on myös paljon sellaisia kursseja (esim. liikunta, terveys- ja hyvinvointiaineet, harrastustavoitteinen taiteen, kädentaitojen ja musiikin opiskelu, joihin arviointi ei sovi ilman, että toiminnan luonne siitä kärsii
        • Axxell Utbildning Ab
          Uppdaterad:
          17.9.2019
          • Utvärdering eller bedömning är viktigt för att t.ex. fria bildningens kurser ska kunna erkännas i yrkesutbildningen. Prestationen ska vara bedömd och helst med ett vitsord.
        • Posion kansalaisopisto, Heinonen Hannele
          Uppdaterad:
          16.9.2019
          • Mikäli vapaan sivistystyön opintoja tullaan arvioimaan, tulee se koskea kaikkia opintoja. Hyväksytty/hylätty arviointiasteikon lisäksi tulisi ottaa käyttöön myös numeraalinen asteikko, jotta osaaminen voidaan tunnustaa suoraan osaksi esim. ammtillisia opintoja.
        • Åberg Fredrik, Hangö sommaruni (=Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet)
          Uppdaterad:
          16.9.2019
          • Studieprestationen bör mätas med vitsord enligt allmän standard (1-5)
        • Kymenlaakson Liitto
          Uppdaterad:
          10.9.2019
          • Hyväksytty/hylätty on suurimmassa osassa koulutuksia sopiva arviointi asteikko. Tarvittaessa voisi ollan myös toisena vaihtoehtona esim 1-5, joillekin koulutuksille ja oppilaitos voisi valita kumpaa tapaa käyttää missäkin koulutuksessa.
          • Kommenttinne johdannosta koulutusten osaamisperustaiseen kuvaukseen
          • Suomen kesäyliopistot ry, Österman Tuija
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Kesäyliopistot pitävät hyvin tärkeänä muistioon sisältyvää perusajatusta siitä, että vapaan sivistystyön koulutusten kuvaustapoihin kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota ja pyritään kuvaamaan varsinkin ne koulutukset, joilla on merkitystä opiskelijoiden tulevan opiskelu- ja työuran kannalta siten, että niistä saa kuvan opiskelijan osaamisesta.
          • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Opisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Johdannossa on tärkeä ydin: "Aikaisemmin opittua tulee voida hyödyntää tulevalla oppimispolulla ja työelämässä, eikä ole tarkoituksenmukaista opiskella uudestaan jo opittuja asioita." Ehdottoman kannatettavaa! Sen sijaan toteamus "tunnistettavuuden ja tunnustamisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että vapaassa sivistystyössä hyödynnettäisiin osaamisperustaista kuvaustapaa sellaisessa koulutuksessa, jota opiskelu- ja työuraa suunnittelevat ja toteuttavat opiskelijat voivat hyödyntää ja jonka sisällöllä saattaa olla merkitystä tulevaisuudessa." Eihän vaihtuvien työurien ja elinikäisen oppimisen aikakaudella tätä voida olettaa edes yksilöltä, saati oppilaitokselta. Otan esimerkin: Afrorumpukurssi ei oletettavasti monellekaan kuuluisi opiskelu- ja työurasuunnitelmiin. Allekirjoittanut on suorittanut afrorumpukurssin sekä yliopistossa että ammattioppilaitoksessa. Opettaja oli kummassakin sama, samoin käytännössä sisältö ja koulutuksen laajuus. Arviointi periaatteella hyväksytty/hylätty, eli läsnäoloihin=osallistumiseen perustuva. Kansalaisopistomme afrorumpukurssi tekee täsmälleen samoja asioita, eli kurssimme on rinnastettavissa muihin oppilaitoksiin. Koski-järjestelmään tämäkin siis tulisi saada...
          • Porvoon kaupunki, Tämän lausunnon antoivat rehtori Pertti Jääskä ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen., Jääskä Pertti
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamisperustainen ajattelu- ja toimintatavan soveltaminen koko opistotoimintaan on haastavaa. Joidenkin aineryhmien ja kurssien osalta soveltaminen on mahdollista, esim. kielten ja tietotekniikan opetuksessa sekä niillä kursseilla, joiden päätteeksi annetaan tutkintotodistus (EA-kurssi, navigaatiokurssit, hygieniapassi).
          • Valamon luostari/Valamon opisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Arvioinnin tavoite on ymmärrettävä, mikäli koulutus halutaan viedä järjestelmään. Tällä on vaikutuksia myös koulutuksen laatuun. Omassa opistossamme arviointi koskisi osaa koulutuksista, jonne ehkä hyväksytty/hylätty arviointi toimisi mutta mahdollisesti myös numeraalinen arviointi, joka ehkä on joissakin taitoaineissa informatiivisempi opiskelijalle itselleen. Osaamisperusteiden kuvaaminen
          • Opintotoiminnan Keskusliitto / Opintokeskus Sivis
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Raportissa kuvattu koulutuksen tavoitteiden osaamisperustainen määrittely hyvin avattuna ja seikkaperäisesti esiteltynä. Kaikkiaan osaamisperustaisuus kuvatun laisena soveltuu hyvin moniin opintokeskuksen koulutuksiin. Ottaen huomioon laajan koulutussuunnittelijoiden ja kouluttajien heterogeenisen joukon opintokeskusten koulutustoiminnan toteuttajana, ohjenuorana kriteerien asettelussa on hyvä pitää keveyttä ja yksinkertaista laadukkuutta.
          • Seinäjoen kaupunki, kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • - Luku on ristiriitainen. Korostetaan hienosti periaatetta, että kaikki aikaisemmin opittu tulee voida hyödyntää, mutta kuitenkin opistojen tulisi päättää ne ”koulutukset, joilla on merkitystä opiskelijoiden tulevan opiskelu- ja työuran kannalta” tai ”joilla saattaa olla merkitystä tulevaisuudessa”. Kuka tai mikä taho on kykenevä päättämään ja sanomaan, millä on merkitystä kenellekin ja millä sisällöillä ei olisi merkitystä, jos kaiken osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on kuitenkin tärkeä periaate ja lähtökohta? Kansalaisopistoissa ei voida tällaista erottelua tehdä – se olisi myös opiskelijoiden, opetuksen ja opetussisältöjen eriarvoistamista. Kaikki opistossa hankittu osaaminen, kehittyminen, hyvinvointi, sosiaalinen pääoma jne. ovat merkittäviä ihmisen jatkopolulla niin koulutuksessa kuin työelämässäkin. Vapaan sivistystyön koulutus ja lainsäädäntö on juuri sitä varten olemassa, eikä näistä periaatteista voida vain Koski-järjestelmän vuoksi luopua. Sen sijaan Koski -järjestelmään tulee laatia uusi elementti, johon vapaatavoitteinen opiskelu voidaan luontevasti koota.
          • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Kohdissa 3.5.1, 3.5.2., 3.5.3. on hyviä näkökulmia, joiden kuvaustavassa huomio on opiskelijan osaamisessa.
          • Vaasan kaupunki, Vaasan kaupungin opistot
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • On hyvä ja tärkeää, että johdannossa on otettu huomioon vapaan sivistystyön koulutuksen toteuttamisen, osallistumistapojen ja motiivien moninaisuus. On myös tärkeää havaita, että vapaan sivistystyön tärkeät, laissa määritellyt tehtävät ja ominaispiirteet - vapaatavoitteisuus ja omaehtoisuus sekä aktiivinen kansalaisuus ovat merkittäviä arvoja muuttuvassa yhteiskunnassa ja usein heikosti ennustettavasti muuttuvassa maailmassa.
          • Järvenpään kaupunki
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Vapaan sivistystyön koulutustarjonnan hyödyntäminen esimerkiksi vaihtoehtona toisen asteen opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisessa voisi nopeuttaa opiskelijan valmistumista ja saattaa ehkäistä joissakin tapauksissa keskeyttämisiä. Vapaan sivistystyön oppimismenetelmät perustuvat edelleen hyvin pitkälti kontaktiopetukseen, jota toteutetaan päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Tämä antaa esimerkiksi toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevalle mahdollisuuden suorittaa yksittäisiä opintoja eri ajankohtina ja eri menetelmin kuin mitä mahdollisesti oma oppilaitos tarjoaa.
          • Linnalan Setlementti ry, Linnalan opisto, Keskinen Tapio
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Vapaan sivistystyön kielikoulutus ei perustu OPS:ien ja tutkintojen lakisääteisiin perusteisiin, mutta usein kurssit on jo nyt sijoitettu väljästi Kielitaidon eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) kuusiportaiselle asteikolle ja/tai sille perustuvalle Yleisten kielitutkintojen (YKI) niinikään kuusiportaiselle taitotasoasteikolle. Nämä molemmat ovat selkeästi osaamisperustaisia kuvaten kullakin tasolla olevan opiskelijan osaamista kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Yksittäisellä kurssilla voidaan kuvata kurssisisältöjä vielä yksityiskohtaisemmin. EVK on yleisesti käytössä eri koulutusmuodoissa, joten tällä tavoin kuvattu ja esim. osaamismerkillä tunnustettu VST:n parissa hankittu kielitaito olisi helposti vertailukelpoinen millä tahansa koulutusasteella.
          • Akava ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamisperusteisessa opetussuunnitelmassa opintojen kuvaamistapa on keskeinen osa viestintää tavoitteista opiskelijalle. Yhdenmukainen tapa kuvata opintoja tukee koko pedagogisen kulttuurin kehittymistä ja on näin ollen olennainen osa osaamisperusteista pedagogiikkaa.
          • Kiuruveden kansalaisopisto, kansalaisopiston rehtori
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Kansalaisopistossa on enemmän ollut käytössä opintojen sisältöjen kuvaaminen. Osaamisperusteisen kuvaamistavan käyttöön ottaminen edellyttää henkilöstön kouluttamista myös tavoitteiden asettamiseen ja arviointiin.
          • Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Kuten työryhmä muistiossaan toteaa, on tärkeää, että yksilön aikaisemmin hankkimaa osaamista voidaan hyödyntää oppimispoluilla ja työelämässä. Osaamisperustainen kuvaustapa on soveltuvin osin ja vapaaehtoisuuteen perustuen varteenotettava toimintamalli myös vapaan sivistystyön koulutusten ja koulutuskokonaisuuksien kuvaamiseen. On ilahduttavaa, että työryhmä huomioi muistiossaan myös muualla kuin koulutuksen kautta hankitun osaamisen näkyväksi tekemisen merkityksen. Työryhmä näkee elämän eri osa-alueilla syntyneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen myös vapaan sivistystyön oppilaitosten mahdollisena tehtävänä. Samalla on huomioitava, että osaamisperustaisuuden, niin vapaan sivistystyön koulutuksessa kuin myös muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen osalta, tulee soveltua vapaan sivistystyön oppilaitoksen toimintatapaan ja toimintaedellytyksiin. Koulutusten kuvaustavan pitää myös perustua oppilaitokseen omaan valintaan. Osaamisperustaisen arvioinnin tukena/rinnalla digitaaliset osaamismerkit olisivat hyvä tapa tehdä näkyväksi muulla, kuten esim. järjestö- ja/tai vapaaehtoistoiminnassa tai työelämässä hankittua osaamista.
          • Rauman kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Johdannossa esille otetut seikat ovat hyvin oleellisia ja varsinkin lopussa todettu yhtenäisten käytäntöjen rakentuminen tärkeä tavoite.
          • Suomen Kansanopistoyhdistys-Finlands Folkhögskolförening ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Työryhmä esittää muistiossa osaamisperusteisuuden hyödyntämistä vapaan sivistystyön opintojen kuvaamisessa opitun tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Osaamisperusteisuuden ydinajatus siitä, että opiskelija on oppimisprosessin keskeinen toimija, on vapaan sivistystyön koulutukseen hyvin soveltuva. On toki huomattava, että varsinkin kansanopistojen pitkien koulutusten aikana opiskelija oppii myös sellaisia asioita, joita ei etukäteen laadituilla kuvauksilla ole voitu tavoittaa. Opintojen osaamisperusteinen kuvaustapa ei kuitenkaan ole laajasti käytössä vapaan sivistystyön koulutuksien kuvaamisessa. Työryhmän muistiossa oppilaitoksille annetaan työohjeita osaamisperusteiseen kuvaamistapaan siirtymisessä. Uudenlainen kuvaamistapa edellyttänee työohjeiden lisäksi koulutusta ja muuta oppilaitosten henkilöstön oman osaamisen kehittämistä.
          • Kuopion kaupunki, kansalaisopisto, Kansalaisopisto, rehtori
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja hyödyntäminen entistä paremmin on tärkeä tavoite. Tämän tulee olla kaksisuuntaista, myös kansalaisopistoissa pitää osata tunnistaa osaaminen. Taiteen perusopetuksen osalta tämä tukee erityisesti uuden opetussuunnitelman vahvaa aiemman opitun tunnustamisen linjaa lisäten opiskelijoiden mahdollisuutta esim. vaihtaa oppilaitosta tarvittaessa.
          • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Heinikoski
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamisperustainen kuvaustapa ja siihen liittyvät käytännöt on hyvin kuvattu. SAK pitää erittäin kannatettavana, että vapaan sivistystyön roolia osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa vahvistetaan.
          • Kansalaisopistojen liitto KoL, Nuottanen Jaana
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja hyödyntäminen entistä paremmin on tärkeä tavoite. Myös kansalaisopistojen henkilökunnan tulee kyetä tunnistamaan ja tunnustamaan kansalaisopistoon tulevien opiskelijoiden aikaisemmin muualla hankkima osaaminen. On opiskelijoita, jotka suorittavat taiteen perusopetuksen opinnoistaan osia sekä taiteen perusopetuksen oppilaitoksessa että kansalaisopistossa (ylläpitäjänä kaupunki tai kunta). Missä vaiheessa taiteen perusopetuksen oppilaitosten opinnot tulevat Koski-järjestelmän piiriin?
          • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Koulutuspoliittinen asiantuntija Janne Hernesniemi
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • JHL ei lausunnossaan ota kantaa luvun 3.5 sisältöön. Osaamiskuvausten laadinnan, osaamisen arvioinnin ja opintopisteiden käyttöönoton suhteen JHL suosittaa erillisen toimitetun oppaan laatimista oppilaitoksille. Opas on perusteltua laatia, vasta sitten kun vapaan sivistystyön osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen periaatteista ja käytännöistä on sovittu.
          • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Espoon työväenopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • On perustelua, että kansalaisopistossa hyödynnettäisiin osaamisperustaista kuvaustapaa sellaisessa koulutuksessa, jota opiskelu- tai työuraa suunnittelevat ja toteuttavat opiskelijat voivat hyödyntää tai jonka sisällöllä saattaa olla merkitystä tulevaisuudessa esim. uuden työn saannissa tai uran vaihtamisen yhteydessä. Asteittain osaamisperustainen kurssikuvaustapa voi toimia laajemminkin kansalaisopistoissa. Osaamisperustaiseen kuvaamiseen siirtyminen vaatii opettajien koulutusta ja resurssia koulutukseen. Myös asiakasrajapinnassa työskentelevä henkilöstö tarvitsee koulutusta, jotta he osaavat palvella asiakkaita ja vastata kysymysiin uudenlaisista kuvauksista.
          • Oulun kaupunki/ sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (myös Meri-Pohjolan opistopiirin puheenjohtaja), Lohi Outi
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Meri-Pohjolan opistopiirin lausuntoa Koski-palvelusta: -Useimmat ns. peruskansalaisopistot eivät ole käyttäneet Koski-palvelua. Eli palvelu on uutta ja olisikin ollut toivottavaa, että palveluun olisi voinut tutustua jonkun demon tai muun vastaavan kautta ennen lausumista. -Koski-järjestelmä itsessään on käyttäjien mukaan hieman kankea, vaikka tarkoitus on hyvä: koota eri koulutuksenjärjestäjiltä opiskelijoiden opinto- ja tutkintosuoritukset yhtenäiseksi tietokannaksi ja viranomaisten hyödynnettäväksi. Kun myös kansalaisopistoista tehtäisiin kirjauksia siihen, se tarkoittaisi ilman muuta myös opistojen ja opetus-tarjonnan roolin suuntaamisesta nykyisestä varsin ”vapaasta” enemmän säädellyksi, kriteeriperusteiseksi ja juuri opintotavoitteiseksi muutoinkin kuin taiteen perusopetuksen osalta. -Useimmat kansalaisopistot, jotka eivät käyttäneet Koski-palvelua, joutuvat tekemään ison työn siirryttäessä jatkuvan oppimisen todentamisen malliin. Tämä on asia, joka tulee huomioida tulevassa valtionosuusjaossa, koska kuntien niukkenevassa taloustilanteessa pelätään, että kunnilla ei ole mahdollisuutta antaa mitään resurssia tämän toiminnan luomiseen kansalaisopistoissaan. Meri-Pohjolan opistopiirin erityinen toive on, että vs. toimijat saisivat tehdä pilotointeja oppilaitoksissaan, jotta niin henkilöstö kuin asiakkaat pääsisivät testaamaan opinnollistamista ja sen mahdollisuuksia vapaassa sivistystyössä. Meri-Pohjolan opistopiirin pohdintaa Osaamisperusteisuus ei saa toisaalta johtaa tiedon tai teoreettisen ymmärryksen aliarvioimiseen, eikä myöskään kasvatuksellisten ja sivistyksellisten tavoitteiden huomioitta jättämiseen. Osaamisperusteisuus on arvioimisen kannalta vaativaa, koska vaarana voi olla liian kapealainen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Yksilölliset ja henkilökohtaiset osaamisen saavuttamiset standardien mukaisten taitojen ja tietojen osaamisena tulisi huomioida esimerkiksi niin, että osana oppijan opintosuoritusta on mahdollisuus hyväksi lukea (aiemmin hankittu osaaminen) esimerkiksi työssä tai järjestötoiminnassa tehtyä työtä, mikäli oppija itse niin haluaa huomioiden kuitenkin se, että vain kertaalleen voidaan hyväksilukea yksittäiset opinnot.
          • Bildningsalliansen rf
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Bildningsalliansen anser att kunskapsbaserad (färdighetsbaserad) beskrivning av utbildningarna är relevant för att kunna få sitt kunnande erkänt också i mottagande läroanstalter. Dessutom behöver vi beskrivningar som utgår ifrån individen och inte innehållet i en utbildning.
          • Valkeakosken kaupunki, Valkeakoski-opisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Vapaan sivistystyön Koski-järjestelmään kirjattujen opintojen hyväksiluvun helpottamiseksi pitäisi miettiä sitä, miten vapaan sivistystyön kautta hankittu/tunnistettu/tunnustettu osaaminen näkyy Koski-järjestelmässä. Opintopiste laajuuden mittarina ei kuvaa osaamista, koska kansalaisopistojen kursseilla ei ole – eikä tulekaan olla – yhtenäisiä opetussuunnitelman perusteita.
          • Takamaa Mari, Lapuan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamisperusteinen kuvaus on lähtökohtaisesti hyvä periaate opintosisältöjen kuvaukseen. Käyttöönotto edellyttää kuitenkin laajamittaista toimintakulttuurin muutosta. Etenkin tuntiopettajilta tämä edellyttäisi suurempaa työpanosta. Miten tuntiopettajat voidaan velvoittaa laatimaan kuvausta, jonka käyttöönotto edellyttää perehtymistä asiaan, uudenlaisen pedagogisen lähestymistavan omaksumista, uutta osaamista, aikaresurssia?
          • Hämeen liitto, Hämeen kesäyliopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamisperustaiseen kuvaukseen siirtyminen on perusedellytys vapaan sivistystyön opintojen näkyväksi tekemisessä. Sen edistäminenen tasalaatuisesti ja yhteismitallisesti koko vapaan sivistystyön kentässä kuitenkin iso haaste. Esim. kesäyliopistot toimivat hyvin niukasti mitoitettujen henkilöstöresurssien varassa ja uudistus edellyttääkin asianmukaisrta resurssointia.
          • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Ei kommentoitavaa
          • Suomen Kuntaliitto ry., Väisänen-Haapanen Päivi
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Työryhmän ehdotus ja tavoite ovat tarkoituksenmukaisia. Koulutuksen ylläpitäjien mahdollisuus vaikuttaa siirtymiseen osaamisperusteiseen kuvaukseen ja rakentamiseen asteittain on hyvä lähtökohta työlle. Osaamisperustainen kuvaus tukee opintojen tunnistamista ja tunnustamista elinikäisellä oppimispolulla ja työelämässä.
          • Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry, Keto Leea
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamisen tunnistaminen on sinänsä hyvä tavoite, mutta käytännössä sen tunnistaminen ja tunnustaminen vaatii resursseja ja aikaa - tulisiko kansalaisopistoissakin olla opinto-ohjaajia jatkossa? Joka tapauksessa osaamisperusteisuuden käyttöön ottaminen vaatii resursseja.
          • Kouvolan kaupunki, liikunta ja kulttuuri, Kouvolan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa hankittu osaaminen on hyvä saada tunnistaa ja tunnustaa. Osaamisperusteisessa kurssikuvauksessa näkökulman vaihto opiskelijan osaamisen kuvaamiseen on merkittävä. Osaamisperusteisuus, yhteinen laajuuden määrittely ja arviointi luovat yhteiset linja Koski-järjestelmän käyttöön.
          • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Hyvät perustelut ja tavoitteet.
          • Paimion kaupunki, Paimion opisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamisperustainen kuvaus sopii varmasti hyvin vapaan sivistystyön oppilaitoksiin, mutta pienille oppilaitoksille, joissa on niukalti päätoimista henkilöstöä, se on raskas toteuttaa. Lisäksi pienissä kansalais- ja työväenopistoissa voi olla haastavaa toteuttaa sellaista koulutusta, jota opiskelijat voivat hyödyntää työurallaan, koska opiskelu on perinteisesti hyvin harrastuspainotteista.
          • Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
            Uppdaterad:
            24.9.2019
            • Osaamisperusteinen kuvaustapa on oikea lähtökohta vapaan sivistystyön opintojen tunnistamiselle ja tunnustamiselle. Kansalaisopistoissa ei ole lain mukaan opetussuunnitelmaa. Helsingin työväenopisto ja Helsingfors Arbis ovat tästä huolimatta laatineet omat opetussuunnitelmansa, joiden tavoitteet vastaavat työryhmän kuvausta siitä, miten tehdään näkyväksi koulutusten tavoitteet ja sisällöt osaamisperusteisesti.
          • Raision kaupunki, Raision kaupunginhallitus 16.9.2019 § 309
            Uppdaterad:
            24.9.2019
            • Kansalais- ja työväenopistoissa järjestettävien koulutusten kuvauksien muuttaminen osaamisperusteisen kuvaustavan mukaisiksi vaatii paljon suunnittelutyötä ja resursseja. Pienissä ja keskisuurissa opistoissa kurssisuunnitteluun osoitettu työpanos on yleensä erittäin niukka. Näin ollen on tarkoituksen mukaista kehittää aluksi vain Koski-järjestelmään laitettavien kurssien kuvauksia ja tätä kautta asteittain laajentaa kuvaustavan käyttöä myös muihin koulutuksiin. Koko vapaan sivistystyön kattavien, täysin yhtenäisten käytäntöjen tavoitteleminen ei nähdäksemme ole tarpeen.
          • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
            Uppdaterad:
            23.9.2019
            • Hyvä johdanto.
          • Jyränkölän Setlementti, Heinolan kansalaisopisto, Koulutusosasto /Heinolan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            23.9.2019
            • Kappaleessa on selkeästi kuvattu sitä, mitä tarkoitetaan osaamisperusteisuudella. Vapaa sivistystyön luonteeseen kuuluu vapaus ja ei -tutkintotavoitteisuus. Kuitenkin osaamisen näkyväksi tekemiseen avautuu vapaassa sivistystyössä paljon mahdollisuuksia, koska se tavoittaa suuren joukon ihmisiä, ja koska osallistumisen tuottaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vapaan sivistystyön henkilöstöltä (ml. asiakaspalvelun henkilöstö, joka työssään kohtaa hyvin paljon erilaisia asiakkaita) vaaditaan kykyä nähdä opiskelijoissa/asiakkaissa osaamista sekä kykyä ohjata heitä sellaisin palveluihin ja opintoihin, joissa tämä osaaminen tulee näkyväksi.
          • Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto, Väänänen Titta
            Uppdaterad:
            20.9.2019
            • -
          • Suomen Raamattuopisto
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Varsin tärkeää on huomioida, että vapaan sivistystyön oppilaitoksessa hankittu osaaminen huomioidaan yksilön opintopolun seuraavissa vaiheissa myös ammatillisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa. Kansanopistomme Musiikkilinjalla voi suorittaa kelpoisten musiikinopettajien johdolla musiikinteorian opinnot, jotka ovatkin joillekin linjan käyneille korvanneet vastaavat opinnot tai osan niistä korservatoriossa. Jos ne olisivat jatkossa kirjattuina Koski-palveluun, helpottaisi se huomattavasti oppilaitosten välistä selvitystyötä, kun kansanopistolinjan käynyt hakeutuu esim. musiikin ammatillisiin opintoihin
          • Mikkelin kesäyliopisto
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Osaamisperustainen kuvaustapa tuo paremman vertailtavuuden koulutuksiin, mitä koulutuksessa todellisuudessa on mahdollista oppia. Tämä on hyvä asia. Myös asiakas opiskelija pystyy vertailemaan eri koulutuksia paremmin keskenään. Kuvaukset täytyy kirjoittaa riittävän konkreettisesti, jotta se voidaan todella arvioida, ympäripyöreä "höttö" koulutusten sisällöistä karsiutuu pois, asiakas / opiskelija saa itselleen aidosti osaamista. Asiasisältöisyys ja "korkeakoulutasoisuus" kesäyliopistojen ammatillisissa koulutuksissa tulee todennäköisesti vahvistumaan, tämä on ehdottomasti ehdottomasti hyvä asia.
          • Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry, Karvonen Kari
            Uppdaterad:
            18.9.2019
            • Tässä on hyvä perustelu elinikäisen oppimisen polulle. Esitän, että vapaa sivistystyö voisi tuottaa laajemminkin työelämän täydennyskoulutusta, jonka merkitys opiskelijoiden/kurssilaisten työelämätaitojen kehittymiseen olisi merkittävä. Erityisesti kansanopistot voisivat lisätä panostaan tässä sivistystehtävässä kesäyliopistojen ohella. Nyt jo laaja avoimen korkeakoulun opiskelu voisi edelleen lisääntyä vapaassa sivistystyössä työikäisten työmarkkinavalmiuksien päivittämisessä. Osaamisessa on kuitenkin myös muita aspekteja. Vanhenevan väestön maassa olisi tärkeää huomioida kansalaisopistojen iso merkitys terveyden ja hyvinvoinnin palvelujen tuottajana digitalisaation vaateita unohtamatta. Tällöin fokus vaihtuu selkeästi muun kuin urakehityksen puolelle. Tutkimusten mukaan parhaimmillaan on kysymys elämän halun ja merkityksellisyyden kokemuksen säilymisestä vielä senioriteetissa. Tällä puolestaan on laajoja kansantaloudellisia vaikutuksia.
          • Muurlan opisto, rehtori ja vararehtori
            Uppdaterad:
            18.9.2019
            • Opiskelijan osaamisen kuvaus on hyvä olla opetussuunnitelmassa. Moniportaista kuvausta ei tarvita. Kuvaus voi sisältää monipuolista kehittymistä.
          • Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Sivistysliitto Kansalaisfoorumi yhtyy työryhmän näkemyksiin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tärkeydestä. Kuten työryhmä toteaa, ”aikaisemmin opittua tulee voida hyödyntää tulevalla oppimispolulla ja työelämässä, eikä ole tarkoituksenmukaista opiskella uudestaan jo opittuja asioita”. Tämä pätee paitsi vapaan sivistystyön koulutuksiin, myös muualla elämän eri osa-alueilla saavutettuun osaamiseen. Koulutuksen osaamisperustainen kuvaus on keskeinen ja kannatettava työkalu, kun koulutuksilla voidaan ennakoida olevan merkitystä opiskelijoiden tulevan opiskelu- ja työuran kannalta. Koulutuksen osaamisperustainen kuvaus ei kuitenkaan riitä tai ole oikea työväline kaikissa tapauksissa. Sen rinnalle ja sitä täydentämään tulisi mahdollistaa muualla kuin koulutuksessa saavutetun osaamisen tunnistaminen. Digitaaliset osaamismerkit voivat olla hyvä tapa tehdä näkyväksi ja tunnistettavaksi muualla – esimerkiksi työelämässä, vapaaehtoistoiminnassa ja yhdistyksen luottamustehtävissä - saavutettu osaaminen.
          • Naantalin kaupunki, Naantalin opisto, rehtori
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Erityisesti työikäisten osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen periaatteina ovat tärkeitä, kuten työryhmä esittää. Aikaisemmin opittua tulee voida hyödyntää sekä työelämässä että jatko-opinnoissa. Aikaisemmin opittu voi olla myös koulutusjärjestelmien ulkopuolella opittua, jolloin opitun tunnistaminen edellyttää muutakin kuin työryhmän esittämää osaamiskuvausten laadintaa. Opitun tunnistamiseen on jo nyt olemassa näyttöjärjestelmät. Opiskelija voi näyttökokeessa osoittaa osaamisensa. Näyttökokeeseen voi osallistua ilman valmistavaa koulutustakin, jolloin myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittu osaaminen tulee arvioiduksi. Kansalaisopiston opinnoissa hankittu osaaminen tulee myös tunnistetuksi/tunnustetuksi näyttökokeessa ilman, että kansalaisopistot velvoitetaan tekemään raskaita opetussuunnitelmia, osaamiskuvauksia ja arviointijärjestelmiä. Näytön vastaanottajan tehtävä on arvioida osallistujan osaaminen.
          • Axxell Utbildning Ab
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Kompetensbaserat kunnande är i linje med övrig utbildning, och i fall fria bildningen har kompetens baserat kunnande går den mycket lättare att erkänna i t.ex. yrkesutbildningen
          • Posion kansalaisopisto, Heinonen Hannele
            Uppdaterad:
            16.9.2019
            • Kuvaustavat tulisi olla yhteneväiset ja ne tulisi koskea kaikkia koulutuksia, ei vain "niitä, joilla on merkitystä opiskelijoiden tulevan opiskelu- ja työuran kannalta". Osaamisperusteinen kuvaamistapa sopii erityisen hyvin vapaan sivistystyön opintoihin.
          • Åberg Fredrik, Hangö sommaruni (=Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet)
            Uppdaterad:
            16.9.2019
            • Examinators bedömning av kunskaperna med vitsord (1-5) som finns verbaliserade
          • Kymenlaakson Liitto
            Uppdaterad:
            10.9.2019
            • Teksti ok. Yhtenäisillä käytännöillä voidaan hyödyntää monipuolista vapaan sivistystyön opintotarjontaa ja pyrkiä vastaamaan joustavasti henkilöiden osaamistarpeisiin.
          • Kommenttinne osaamistavoitteista
          • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Opisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Tämä edellyttää paljon koulutusta ja paljon resursseja. Ja mitenkähän palkkauspuoli, jos koulutuksessa arvioinnin merkitys alkaa korostua. Jotta voitaisiin eri opistoissa saavuttaa yhteneväisiä suoritteita, tulisi olla yhteiset opetussuunnitelman perusteet --> sotii aika vahvasti vapaan sivistystyön periaatteita vastaan. Kurssikuvausten luonti asettuisi uuteen valoon. Tulisiko esim. taideaineisiin liittää itsearviointi tai työvaiheiden ja -tulosten dokumentointi? Vai edellyttäisikö tätä esseeraporttia tarvittaessa esim. hyväksiluvun myöntävä jatko-oppilaitos Koskeen kirjatun suoritusmerkinnän lisäksi?
          • Porvoon kaupunki, Tämän lausunnon antoivat rehtori Pertti Jääskä ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen., Jääskä Pertti
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Monien kurssien osaamistason kuvausta vaikeuttaa se, että opintoryhmät ovat hyvin heterogeenisiä. Tällöin yhteisten osaamistavoitteiden asettaminen voi olla hyvin vaikeaa, jopa peräti mahdotonta. Käytännön opetuksessa osaamistavoitteet tehdään jokaiselle opiskelijalle erikseen. Esimerkkinä tästä ovat piirustus- ja maalauskurssit, pitsinnypläys, ompelu, puutyöt. Näillä kursseilla voidaan yleisellä tasolla kuvata vain perusluonteisia asioita, kuten materiaalintuntemusta, työvälineiden käyttöä ja turvallisuusasioita.
          • Valamon luostari/Valamon opisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Määritelmä on kuvattu selkeästi. Voisimme soveltaa ainakin tasolta toiselle etenevissä taitoaineissamme.
          • Seinäjoen kaupunki, kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • - Kun tavoitteet laaditaan ”kaikille saavutettaviksi”, mihin katoaa omiin potentiaaleihin pyrkimisen merkitys ja motivaatio? Vaikka kurssilla on yleistavoitteet, tunnistamisen, tunnustamisen sekä jatkohyödyntämisen kannalta merkitystä on vain kyseisen henkilön omien tavoitteiden saavuttamisella ja osaamisella. Kuka asettaa vapaatavoitteisen koulutuksen osaamistavoitteet ja kuka seuraa niiden saavuttamista? Mihin nämä perustuvat ja miten arvioidaan niiden saavuttamista? --> opiskelija ja opettaja yhteistyössä, itsearviointi? Millä resursseilla osaamisperusteinen tavoiteasettelu ja arviointi tehdään esim. noin tuhannelle kurssille/ opisto, varsinkin, kun ei voida etukäteen edes tietää, kuinka moni opiskelijoista haluaisi juuri nämä opintonsa järjestelmään.
          • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamisperustaisuus ja osaamistavoitteet kulkevat käsi kädessä. Osaamistavoitteiden määrittely on tärkeä osa prosessia. Tähän on budjetoitava aikaa ja resursseja.
          • Vaasan kaupunki, Vaasan kaupungin opistot
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Jo nyt käytössä olevat opetussuunnitelmaperusteet ja -suositukset (taiteen perusopetus) ja kielten taitotasojärjestelmät (YKI, eurooppalainen taitotasoasteikko) ovat hyvä lähtökohta käynnistää opintojen vieminen Koski-järjestelmään. Osaamistavoitteiden tuottaminen ja toteutumisen arvioiminen vaatii opettajalta työtä ja osaamista. Käytännössä työ vaatii jonkinlaisia opetussuunnitelmia tai malleja, joita kansalaisopistoilta ei vapaan sivistystyön lainsäädännön mukaisesti edellytetä. On kuitenkin varottava luomasta liian raskasta apparaattia, jonka hyödyntäminen jää vajaaksi: etenkin pienillä paikkakunnilla, jossa osallistujapohja on kapea, kurssien sisällöissä ja taitotasoissa joudutaan tekemään kompromisseja. Osaamisen tunnistaminen sinänsä kuuluu aikuisopettajan keskeisiin taitoihin. Silti hankitun osaamisen arviointi ja kirjaaminen voi olla herkkää ja vaativaakin, jollei arviointijärjestelmä ole selkeä. Erityisesti tuntiopettajien työmäärä lisääntyy merkittävästi. Tarvitaan valtakunnallista koulutusta opettajille tavoitteiden kuvaamiseen ja arviointiin sekä resursseja oppilaitoksille työn korvaamiseen.
          • Järvenpään kaupunki
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Vapaan sivistystyön opetushenkilöstö tarvitsee pitkäkestoista koulutusta, koska tähän kytkeytyy tiiviisti myös erilaisten oppimisen menetelmien tunteminen ja osaamisen arviointi (miten osaaminen näytetään/osoitetaan).
          • Linnalan Setlementti ry, Linnalan opisto, Keskinen Tapio
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamistavotteiden laadinta laajemmassa yhteydessä. Kansalaisopistojen tuntiopettajien rooli ?
          • Akava ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamisperusteisuuteen kuuluu olennaisesti osaamistavoitteiden kuvaaminen. Esimerkiksi korkeakoulutuksesta tiedetään, että muutos todella osaamisperusteiseen oppimisen kulttuuriin on hidas ja pitkä prosessi ja se edellyttää syvällistä muutosta koko toimintakulttuurissa ja ajattelussa oppimisesta. Myös vapaan sivistystyön osalta muutokseen on varattava aikaa sekä kansallista tukea. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat myös erittäin erilaisia tehtäviltään ja luonteeltaan. Kansallisen tuen mallit opettajien ja muun henkilöstön kouluttamiseen, koulutuksenjärjestäjien tukemiseen sekä koko yhteisöjen uudistumisen tukeen on räätälöitävä kullekin koulutusmuodolle erikseen huomioiden niiden toimintakulttuurit ja koulutuksen luonne.
          • Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • On kannatettavaa lähestyä osaamisen kuvausta osaamistavoitteiden kautta vähintäänkin sellaisten koulutusten osalta, jotka oppilaitos on päättänyt viedä Koski-järjestelmään.
          • Rauman kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Selkeästi määritelty.
          • Kuopion kaupunki, kansalaisopisto, Kansalaisopisto, rehtori
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat hyvä esimerkki sekä osaamistavoitteiden että arvioinnin osalta. Kielten osalta vastaavat olisi laadittavissa esim. eurooppalaisen taitotasoasteikon perusteella. Muilta osin tavoitteiden ja arvioinnin toteuttaminen ja tuottaminen tulee olemaan haasteellista koska kansalaisopistoilta ei lain mukaan edellytetä opetussuunnitelmia tällä hetkellä. Jotta laadulliset kriteerit toteutuisivat, tarvitaan valtakunnallista koulutusta sekä resursseja.
          • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Heinikoski
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Ei kommentoitavaa.
          • Kansalaisopistojen liitto KoL, Nuottanen Jaana
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Valtakunnalliset taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä paikallisesti hyväksytyt opetussuunnitelmat tarjoavat hyvät puitteet osaamistavoitteiden kuvaamiseen ja osaamisen arviointiin. Taiteen perusopetuksen lisäksi sama koskee vieraita kieliä ja eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkoa sekä osaa maahanmuuttajille suunnatusta koulutuksesta. Osaamistavoitteiden tuottaminen ja toteutumisen arvioiminen vaativat opettajalta työtä ja osaamista. Käytännössä työ vaatii jonkinlaisia opetussuunnitelmia, joita kansalaisopistoilta ei vapaan sivistystyön lainsäädännön mukaisesti edellytetä. Erityisesti tuntiopettajien työmäärä lisääntyy merkittävästi. Tarvitaan valtakunnallista koulutusta opettajille tavoitteiden kuvaamiseen ja arviointiin sekä resursseja oppilaitoksille työn korvaamiseen.
          • Salon kaupunki, kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Arvioinnin perusteena pitää olla yhtenäiset osaamistavoitteet esim. TPO:ssa, jossa on ops ja kielissä, missä on olemassa jo taitotasokuvaukset. Musiikissa on käytössä tietty matriisisysteemi, joka voisi toimia yhtenäisten osaamistavoitteiden laatimisen pohjana. Arveluttaa, että miten voitaisiin tehdä osaamistavoitteita eri puolilla maata ja sitten antaa arvioita, joita tunnistetaan ja tunnustetaan esim. toisen asteen koulutuksessa eri puolilla maata.
          • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Espoon työväenopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamistavoitteen määritelmä on selkeä.
          • Oulun kaupunki/ sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (myös Meri-Pohjolan opistopiirin puheenjohtaja), Lohi Outi
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Meri-Pohjolan mielestä muistion sisältää mahdollisuuksia ja etuja: -Kansalaisopistot tarjoaisivat joka puolella Suomea lähiopetuksena mahdollisuuden tehdä opintoja, jotka edistäisivät opiskelijoiden opinpolkuja joko täydentämällä ja syventämällä opintoja tai nopeuttaen opintojen suoritusaikoja. Myös työurien aikainen täydennyskoulutusmahdollisuus paranisi kun kansalaisopisto-opinnot luettaisiin ammatillisiin täydennyskoulutuksiin. -Yhteiskunta säästäisi huomattavia resursseja kun opintojen päällekkäisyyksiä vähenisi oppilaitosten keskinäisen joustavuuden lisääntyessä. -Yhteistyö eri oppilaitosten keskellä lisääntyisi, kun tehtävänjako selkiintyisi ja opetuspalveluita järjestettäisiin limittäin ja toisiaan täydentävästi asiakaskeskeisesti, ei organisaatiolähtöisesti. -Asiakaskeskeisyys saataisiin toimimaan ja aito ”joustava opinpolku” toteutuisi. -Uudet haasteet toisivat uudenlaisia ajatuksia kansalaisopistoihin eli uusiin haasteisiin alettaisiin vastattaisiin kehittämishakuisesti. Meri-Pohjolan opistopiirin huolia ja avoimia kysymyksiä: -Mitä lisäarvoa uusi toimintatapa toisi kansalaisopistoille? Onko tavoitteena käyttää perusvaltionosuuden pohjana kriteereitä, jotka muodostuvat uuden toiminnan kautta? Eli käyttäisikö esimerkiksi KARVI arvioinnissaan tätä toimintaa lausunnoissaan rahoittajalle ”suositusten” pohjana? -Lisääkö tämä malli entisestään kilpailuasetelmaan oppilaitosten välille eli niin vapaan sivistystyön toimijoiden välillä kuin muidenkin oppilaitosten välillä? -Miten kansalaisopistot tiedottaisivat uudistuksesta/mahdollisuuksista opiskelijoille: eli että saa harrastaa vapaasti niin kuin 120 vuotta on tehty vai tuleeko kansalaisopistoista enemmän koulumaisia? Katoaako harrastusorientoituneisuus?
          • Bildningsalliansen rf
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Bildningsalliansen anser att uppställda kompetensmål är en bra möjlighet men att det inte hindrar att individen ställer upp egna individuella mål.
          • Takamaa Mari, Lapuan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Opistojen ei tulisi joutua eriarvoiseen asemaan, kun laaditaan osaamistavoitteita. Resursseiltaan pienemmän kansalaisopistot ovat suuren haasteen ja kulttuurisen muutoksen edessä, jos ja kun osaamistavoitteisuutta lähdetään toteuttamaan. Etenkin pienemmät kansalaisopistot toimivat pitkälti tuntiopettajavoimin, jolloin osaamistavoitteiden laadintaan tarvitaan ohjausta ja koulutusta – ja myös motivointia!
          • Hämeen liitto, Hämeen kesäyliopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Muistiossa on pohjustettu hyvin osamisperustaista osaamisen tavoitteiden kuvausta ja opetussuunnitelmamallia ja myös erikseen osaamisen arviointia. Kyseessä on samalla myös koulutuksen laadun varmistaminen. Lopussa mennään jo hyvinkin konkreettisiin ohjeisiin. Varsinaiseen ohjeistukseen kommenttina, että osaamistavoitteet kannattanee kuvata ensin, koska niiden pohjalta vasta määritellään sisällöt.
          • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Ei kommentoitavaa
          • Suomen Kuntaliitto ry., Väisänen-Haapanen Päivi
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamistavoitteiden kuvaaminen tukee yhtenäistä toimintamallia eri oppilaitoksissa ja oppilaitosmuodoissa.
          • Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry, Keto Leea
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamistavoitteiden kuvaaminen vaatii opettajilta ja oppilaitoksilta huomattavaa työmäärää, johon tulisi osoittaa riittävästi sekä oppilaitoskohtaisia resursseja että koulutusta. Kansalaisopistojen tuntiopettajavaltaisuus ja varsinkin pienten opistojen vähäinen päätoimisen henkilöstön määrä tuovat haasteita, jotka pitäisi pystyä ratkaisemaan.
          • Kouvolan kaupunki, liikunta ja kulttuuri, Kouvolan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Vapaan sivistystyön piirissä osaamistavoitteet kertovat opiskelijalle, millaista oppimista hän voi halutessaan tavoitella. Tavoiteorientoitunut opiskelu kansalaisopistossa on mahdollista mutta ei pakollista.
          • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamistavoitteet ovat selkeästi ja hyvin ilmaistu. Käyttökelpoisia tuossa muodossa.
          • Paimion kaupunki, Paimion opisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Työryhmä ottanut huomioon osaamistavoitteiden opiskelijalähtöisyyden.
          • Raision kaupunki, Raision kaupunginhallitus 16.9.2019 § 309
            Uppdaterad:
            24.9.2019
            • Osaamistavoitteiden kuvaus on selkeä.
          • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
            Uppdaterad:
            23.9.2019
            • Selkeä kuvaus.
          • Jyränkölän Setlementti, Heinolan kansalaisopisto, Koulutusosasto /Heinolan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            23.9.2019
            • Selkeys ja konkretia ovat tärkeitä osaamistavoitteita kirjattaessa. Myös se huomioitava samalla, miten helppoa tavoitteen saavuttaminen on arvioida ja kuka sen voi arvioida.
          • Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto, Väänänen Titta
            Uppdaterad:
            20.9.2019
            • -
          • Suomen Raamattuopisto
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Hyvä ja selkeä
          • Mikkelin kesäyliopisto
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Osaaminen tietämisenä, ymmärtämisenä ja kykenemisenä eivät ole riittävän konkreettisia, näiden verbien sisältöön täytyy vielä saada konkretiaa, osaamisen kuvaustavan mukainen osaaminen on voitava oikeasti arvioida. "Ihminen ymmärtää, mutta jokainen voi ymmärtää omalla tavallaan" Konkretian taso on kuvattu hyvin luonnoksen loppupuolella kappaleessa 3.5.6. Osaamisessa pitäisi huomioida tiedollisen osaamisen lisäksi taidollinen osaaminen, ja asenteellinen osaaminen (pystyvyys, suhtautuminen).
          • Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry, Karvonen Kari
            Uppdaterad:
            18.9.2019
            • Hyvin kuvattu osaamistavoitteiden kieli.
          • Muurlan opisto, rehtori ja vararehtori
            Uppdaterad:
            18.9.2019
            • Luovan alan osaamisen mittaaminen on kuvailevaa tai hyv/hyl. Sama tai yksi malli ei toimi kaikilla aloilla. Esm. Portfolio on hyvä tapa arviointiin.
          • Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Koski-järjestelmään vietävien koulutusten osaamistavoitteiden kuvaaminen on kannatettavaa. Koulutuksen järjestäjällä tulee kuitenkin säilyä vapaus valita, mitkä opintokokonaisuudet se kuvaa ja arvioi osaamisperustaisesti.
          • Naantalin kaupunki, Naantalin opisto, rehtori
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Sopivat vain osaan kansalaisopiston opintotarjonnasta esim. kieliopinnot ja opetussuunnitelmaperustainen taiteen perusopetus. Lähtökohtaisesti vapaassa sivistystyössä oppija itse asettaa tavoitteet oppimiselleen.
          • Posion kansalaisopisto, Heinonen Hannele
            Uppdaterad:
            16.9.2019
            • Tässä kappaleesssa on hyvin kuvattu mitä osaamistavoitteet ovat.
          • Åberg Fredrik, Hangö sommaruni (=Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet)
            Uppdaterad:
            16.9.2019
            • Kompetensmålen ska återspeglas i vitsordsskalan
          • Kymenlaakson Liitto
            Uppdaterad:
            10.9.2019
            • OK
          • Kommenttinne opettajan ja opiskelijan näkökulmasta osaamistavoitteisiin
          • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Opisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Vapaassa sivistystyössä olennaista on myös vapaatavoitteisuus. Ennalta kerrotaan mitä opiskelija kurssin käytyään osaa ja kurssin loputtua hän huomaa, että ei osaakaan - mitä se vaikuttaa elinikäisen oppijan motivaatiolle? Vapaa sivistystyö on mahdollisuus myös niille pudokkaille, joilla oppimiskokemukset aiemmissa koulutuksissa eivät ehkä ole pelkästään positiivisia. Positiivista elämäniloa tuova onnistumisen tunne ei aina ole suoraan verrannollinen osaamistasoon - tätä puolta vapaasta sivistystyöstä ei tule latistaa! Suorituskeskeisyys ei saa korostua liikaa, eikä kursseille soisi muodostuvan suorittamistarpeiden myötä kahden kerroksen väkeä.
          • Porvoon kaupunki, Tämän lausunnon antoivat rehtori Pertti Jääskä ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen., Jääskä Pertti
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamisperustainen ajattelutapa on hyvin perusteltua esim. lukio- ja ammattikoulutuksessa ja kansalaisopisto voi tehdä yhteistyötä näiden oppilaitosten kanssa - ja usein tekeekin. Tällöin ao. oppilaitokset sopivat keskenään yhteistyössä opettajien kanssa, mitkä ovat tällaisia yhteiskursseja. Näiden kurssien osalta sovitaan yhdessä osaamistavoitteet, ja näiden tavoitteiden saavuttamista seurataan erityisesti niiden opiskelijoiden osalta, joiden tulee saada kurssiarvio suorituksestaan. Osaamisperustaisuus sopii siis joihinkin kansalaisopiston kursseihin, mutta valtaosa kursseista on edelleen ns. vapaatavoitteista opiskelua, jossa oppija itse määrittelee omat osaamistavoitteensa ja seuraa niiden toteutumista. Opiston tehtävä on toimia markkinoijana, motivoijana, innostajana ja kannustajana elämäikäiselle oppimiselle. KoMbissa on koettu, että useimmilla opiskelijoilla ei ole tarvetta saada mitään suoritusmerkintöjä opinnoistaan. Opiskelijat käyttävät kansalaisopiston opintoja jo nyt väylänä mahdollisiin muihin jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin. Tätä mahdollisuutta tulisi kuitenkin kehittää edelleen, jotta vapaan sivistystyön kansalaisopistot palvelisivat paremmin yhteiskunnassa nopeasti muuttuvia ja syntyviä työelämän tarpeita.
          • Valamon luostari/Valamon opisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Opistomme järjestää lyhytkursseja ja emme ole tottuneet kuvaamaan oppimistavoitteita mutta näemme, että uusi toimintatapa selkeyttäisi kurssien suunnittelua ja antaisi opiskelijalle paremman kuvan myös kurssin sisällöstä.
          • Seinäjoen kaupunki, kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • -Opiskelijan kannalta opettajan tai koulutuksen järjestäjän kursseille asettamat osaamistavoitteet eivät todellakaan muuta kansalaisopistossa näkökulmaa opiskelijakeskeisemmäksi, vaan niistä tulee ylhäältä määrätyt. Opiskelijakeskeinen näkökulma on mahdollista vain, jos opiskelijan omaa tavoitteenasettelua ja itsearviointia tuetaan ja ohjataan sekä sillä perusteella opittu tunnistetaan ja tunnustetaan. Tämän kautta myös opettajat oppivat luonnollisesti sekä parhaiten opiskelijakeskeisyyttä omassa kurssisuunnittelussaan ja myös opiskelijan tavoitteisuus sekä itsetietoisuus kehittymisestään ja osaamisestaan kasvaa.
          • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Opettajien kouluttaminen prosessiin on ensiarvoisen tärkeää. Vapaassa sivistystyössä opiskelijaprofiilit eroavat tosistaan ja tavoitteellisuus sitä myötä vaihtelee.
          • Vaasan kaupunki, Vaasan kaupungin opistot
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Opiskelijan näkökulma on tärkeä: aikuisen opiskelijan tulee itse voida asettaa tavoitteet opiskelulleen. Henkilökohtaista etenemissuunnitelmaa voidaan pitää eräänlaisena opiskelijan ja opettajan välisenä aiesopimuksena. Sen "solmiminen" vaatii opettajalta aikaa ja oppilaitokselta työn resurssointia. Miten tämä toteutetaan tuntiopettajavetoisessa opistossa? Siirtyminen opettajakeskeisestä näkökulmasta osaamistavoitteiden opiskelijakeskeisyyteen vaatii opettajakunnalta merkittävää ajattelutavan muutosta. Muutos edellyttää koulutusta ja aikaa.
          • Järvenpään kaupunki
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Opettajan ja opiskelijan näkökulman hallinta edellyttää opetushenkilöstön koulutusta.
          • Linnalan Setlementti ry, Linnalan opisto, Keskinen Tapio
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Idean toteuttaminen vaatii orientoitumista. Kielikoulutuksen osaamistavoitteet on helppo määritellä suoraan EVK:sta. Esim. vasta-alkajien tasolla (A1) näin: Ymmärtää ja käyttää tuttuja arkipäivän ilmauksia ja perustason sanontoja, joiden tavoitteena on yksinkertaisten, konkreettien tarpeiden tyydyttäminen. Pystyy esittäytymään ja esittelemään muita. Pystyy vastaamaan itseään koskeviin kysymyksiin ja kysymään vastaavia kysymyksiä muilta, esimerkiksi missä he asuvat, keitä he tuntevat ja mitä heillä on. Pystyy käymään yksinkertaisia keskusteluja, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja selvästi ja on valmis auttamaan.
          • Akava ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuotoja on mahdotonta käsitellä yhtenäisenä kokonaisuutena. Osaamisperusteisuus edellyttää vielä runsaasti yksilöityä työtä eri oppilaitosmuotojen ja toisaalta niiden alla olevien erilaisten koulutusmuotojen piirissä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on myös eri tavoin merkityksellistä eri opiskelijaryhmien piirissä.
          • Kiuruveden kansalaisopisto, kansalaisopiston rehtori
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • 3.5.3. kappaleessa tulee hyvin esille mikä ero on opettajan ja opiskelijan näkökulmalla osaamistavoitteisiin.
          • Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Opiskelijakeskeisen näkökulman vahvistaminen on kannatettavaa.
          • Rauman kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Tärkeä näkökulman muutos. Tämä pitäisi muutenkin toteuttaa mm. kurssikuvauksia laadittaessa. Myös vapaassa sivistystyössä opettajan tulisi enemmän ja jatkuvasti kiinnittää huomiota opiskelijoiden oppimiseen kuin kurssisisältöjen läpikäymiseen.
          • Kuopion kaupunki, kansalaisopisto, Kansalaisopisto, rehtori
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamisperustaisuusajattelu tarkoittaa merkittävää asenteellista muutosta vapaan sivistystyön kentällä. Muutos edellyttää täydennyskoulutusta mm. suuren tuntiopettajamäärän takia.
          • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Heinikoski
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Opiskelijakeskeinen lähestymistapa on hyvin kuvattu ja SAK pitää sitä huomattavasti parempana kuin suppeaa opettajakeskeistä kuvausta.
          • Kansalaisopistojen liitto KoL, Nuottanen Jaana
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Kansalaisopistoissa opettaa vuosittain kymmeniä tuhansia tuntiopettajia. Siirtyminen opettajakeskeisestä näkökulmasta osaamistavoitteiden opiskelijakeskeisyyteen vaatii laajalta opettajakunnalta merkittävää ajattelutavan muutosta. Muutos edellyttää koulutusta ja aikaa.
          • Salon kaupunki, kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Ammatillisessa koulutuksessa on tämä näkökulmanvaihdos tehty ja sieltä kannattaa ottaa oppia.
          • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Espoon työväenopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Siirryttäessä koulutus- ja opettajakeskeisestä suunnittelusta ja tavoitteiden määrittelystä oppijalähtöiseen osaamistavoitteiden määrittelyyn, on varmistettava opettajien ja suunnittelijaopettajien sekä koko opetuksen ydinprosessiin osallistuvien henkilöiden osaaminen. Näkökulman vaihto vaikuttaa myös viestintä- ja markkinointiprosessiin.
          • Oulun kaupunki/ sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (myös Meri-Pohjolan opistopiirin puheenjohtaja), Lohi Outi
            Uppdaterad:
            25.9.2019
          • Bildningsalliansen rf
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Bildningsalliansen anser att det är bra att kompetensmålen utgår från den studerandes perspektiv och eventuellt kan man därtill uppmuntra till självutvärdering av egna uppställda kompetensmål.
          • Takamaa Mari, Lapuan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamistavoitteisuuteen siirtyminen edellyttää uudenlaista asennoitumista niin opettajalta kuin opiskelijalta. Mikäli osa kursseista tullaan kuvaamaan jatkossa osaamistavoitteisesti, siirtynee malli jossain määrin myös niiden kurssien ja koulutusten kuvauksiin, joita ei ole tarkoitus Koski-järjestelmään viedä. Tärkeää on rakentaa tätä uudistusta pitkäjänteisesti ja aktiivisella kehittämisotteella, huomioiden vapaan sivistystyön erityispiirteet ja vapaatavoitteisuus. Osaamistavoitteisuus edellyttää koko oppilaitosorganisaation muutosmyönteistä toimintakulttuuria, henkilöstön ja erityisesti tuntiopettajien koulutusta.
          • Hämeen liitto, Hämeen kesäyliopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamistavoitteet tulee korostetusti pyrkiä kuvaamaan opiskelijanäkökulmasta.
          • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Ei kommentoitavaa
          • Suomen Kuntaliitto ry., Väisänen-Haapanen Päivi
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Opiskelijanäkökulman vahvistaminen opettajanäkökulman rinnalla tukee koulutuksen tavoitteiden arviointia ja suorittamista sekä vapaan sivistystyön koulutuksen tunnustamista osana koulutusjärjestelmää.
          • Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry, Keto Leea
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Muutokseen tarvitaan aikaa ja koulutusta.
          • Kouvolan kaupunki, liikunta ja kulttuuri, Kouvolan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Opettajakeskeinen lähestymistapa on tässä merkillepantava ilmaus. Pedagogiset ratkaisut ovat erilaisia erilaiset riippuen mm. ainealueesta ja kurssien luonteesta. Kansalaisopistoon tulevat opiskelijat erilaisilla taustakoulutuksilla ja –kokemuksilla sekä erilaisin tavoittein. Opiskelun funktiot vaihtelevat. Näin ollen opettaja harkitsee pedagogista lähestymistapaansa, jotta kurssit toteutuvat suunnitellusti ja opiskelijat ovat tyytyväisiä.
          • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Näkökulman muuttaminen opiskelijakeskeisemmäksi on hyvä tavoite.
          • Paimion kaupunki, Paimion opisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Opiskelijakeskeinen näkökulma olisi ensiarvoisen hyödyllistä saada osaamistavoitteisiin, mutta se vaatii usein opettajalta asenteen muutosta. Opiskelijan näkökulman huomioiminen osaamistavoitteissa tärkeää, koska se antaa opiskelijalähtöisemmän kuvan koulutuksesta.
          • Raision kaupunki, Raision kaupunginhallitus 16.9.2019 § 309
            Uppdaterad:
            24.9.2019
            • Näkökulman muutos edellyttää opettajalta kykyä asettua opiskelijan asemaan. Kansalais- ja työväenopistojen opettajistossa on paljon myös tuntiopettajia, joilla on hyvä alansa osaaminen mutta ei opettajan koulutusta. Heille muutoksen omaksuminen voi olla vaikeampaa, ja he tarvitsisivat lisäkoulutusta, mihin opistoilla ei juurikaan ole taloudellisia resursseja. Kokonaisuudessaan näkökulman muutos opettajakeskeisyydestä opiskelijakeskeisemmäksi on tavoite, johon on jo pitkään ja laaja-alaisesti pyritty koulutuskentällä. Näin on jo tehty ja tulee tehdä myös vapaan sivistystyön saralla.
          • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
            Uppdaterad:
            23.9.2019
            • Selkeä kuvaus.
          • Jyränkölän Setlementti, Heinolan kansalaisopisto, Koulutusosasto /Heinolan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            23.9.2019
            • "Osaamistavoitteiden laatimisessa on kyse siitä, että opettajan tulee ajatella sisällön opettamisen sijasta opiskelijan oppimista. Kyse on siis näkökulman muutoksesta opiskelijakeskeisemmäksi." --> Osaamisperusteisuuden idea kiteytyy näihin lauseisiin. Kriteereiden on oltava selkeitä, jotta tämä toteutuu.
          • Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto, Väänänen Titta
            Uppdaterad:
            20.9.2019
            • -
          • Suomen Raamattuopisto
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Hyvin avattu näkökulman muutos, joka on muutenkin tarpeellinen koulutuksessamme, eikä vain Koski-palveluun siirtymisen vuoksi.
          • Mikkelin kesäyliopisto
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Opiskelijan näkökulmasta, kun kuvataan, jättäisin passiivimuodon pois, miksi ei kirjoitettaisi osaamista suoraan mahdolliselle opiskelijalle aktiivimuodossa ja sinä muodossa. Esim. "Koulutuksen suoritettuasi tunnistat eri maalajit ja osaat valita sopivat viljelykasvit maalajeille." Eikö osaamistavoitteet tehdä opiskelijalle, mitä hän oppii, miten hän kehittyy, mitä hän tulee osaamaan?
          • Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry, Karvonen Kari
            Uppdaterad:
            18.9.2019
            • Hyvä kappale pohtien paitsi osaamiskuvausten oppijalähtöisyyttä myös opettamisen profession muutosta kokonaisuudessaan. Ovatko opettajat oppimisen tukijoina riittävän opiskelijatietoisia vai johtaako toimintaa edelleen (liika?) ainekeskeisyys? Oppimisen tukemisen menetelmien tuntemus vaatisi yksilöiden erilaisuuteen perustuvaa, uudenlaista didaktiikkaa. Välineistä ei opetusmaailmassa ole puutetta.
          • Muurlan opisto, rehtori ja vararehtori
            Uppdaterad:
            18.9.2019
            • Opiskelijalähtöinen ajattelu. Opettajan tehtävä kuvata osaaminen opiskelijan näkökulmasta.
          • Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Opiskelijan näkökulman painottuminen osaamistavoitteissa on kannatettavaa.
          • Naantalin kaupunki, Naantalin opisto, rehtori
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Oppijalähtöiset osaamistavoitteet kuvaavat parhaiten oppimista ja opinnoissa tavoiteltavaa tulosta. Ne kannustavat oppijaa myös itsearviointiin omasta osaamisestaan.
          • Axxell Utbildning Ab
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Kompetensmål utgår mera från den studerande och vad hen ska kunna för att uppnå målen. . Samtidigt handlar det nog om att läraren behöver ändra på sin syn på lärandet och vilken uppgift läraren har. Läraren är den som handleder studerande att nå de uppställda målen.
          • Posion kansalaisopisto, Heinonen Hannele
            Uppdaterad:
            16.9.2019
            • Tässä kappaleessa on hyvin kuvattu miten osaamistavoitteet tulisi kuvata.
          • Åberg Fredrik, Hangö sommaruni (=Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet)
            Uppdaterad:
            16.9.2019
            • Examinator och sommaruniversitetet anger kompetensmålen. Den studerandes kompetensmål är inte arrangörens eller examinators sak att avgöra
          • Kymenlaakson Liitto
            Uppdaterad:
            10.9.2019
            • Ok
          • Kommenttinne osaamistavoitteista osana opetussuunnitelmatyötä
          • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Opisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Tämä on aika iso pala haukattavaksi kansalaisopistoissa läpi Suomen... Opetussuunnitelma ja -työ vapaassa sivistystyössä on eri kuin muissa oppilaitosmuodoissa. Tarvitaanko näin järeitä aseita ja oppilaitosmuotojen eroja karsivaa yhtenäistämistä? Tämän systemaattiseen teettämiseen ei myöskään ole mahdollistettu taloudellisia resursseja, eikä valitettavasti taida olla tulevaisuudessakaan...
          • Porvoon kaupunki, Tämän lausunnon antoivat rehtori Pertti Jääskä ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen., Jääskä Pertti
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Porvoon kansalaisopisto järjestää avointa yliopisto-opetusta, teatteritaiteen perusopetusta sekä nyt jo toisena lukuvuotena toimintamuotona luku- ja kirjoitustaidon opetusta maahanmuuttajille. Näissä toimintamuodoissa on muuta opetusta tiukemmat opetussuunnitelmat. Avoimen yliopiston osalta opetussuunnitelman ja sen mukaisen osaamisen määrittelee asianomainen yhteistyöyliopisto, luku- ja kirjoitustaidon opetuksen osalta kansalaisopistojen keskusjärjestö on laatinut suosituksen opetussuunnitelmaksi, jota seurataan, ja teatteritaiteen perusopetuksen osalta – kuten muidenkin taidealojen ja TPO-järjestäjien osalta - opetussuunnitelman on hyväksynyt Porvoon kaupungin sivistyslautakunta. Osaamistavoitteiden laajempi käyttö edellyttää ensin riittävää perehtymistä asiaan ja sen jälkeen pitää katsoa miten se ilmenee opetussuunnitelmatyössä. Kyseessä on kuitenkin iso muutos aiempaan toimintatapaan, jossa on kuvattu lähinnä opetuksen sisältöjä ja parhaassa tapauksessa sitä, mitä on tarkoitus oppia.
          • Valamon luostari/Valamon opisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Vaiheiden kuvaus vaikuttaa ammatillisen koulutuksen formaatilta, ehkä osittain sovellettavissa vapaaseen sivistystyöhön.
          • Opintotoiminnan Keskusliitto / Opintokeskus Sivis
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Opetussuunnitelmaterminologian tuominen vapaaseen sivistystyöhön aiheuttaa herkästi sekaannusta. Raportissa opetussuunnitelmatyö on tekstissä rajattu kansanopistojen pitkäkestoisiin kursseihin, joissa opetussuunnitelma tulee laatia. Oppaassa opetussuunnitelmatyön kuvaaminen voisi olla tarpeellista erottaa omaksi luvukseen, osaamisperustainen tavoitteenasettelu koulutuksessa ei välttämättä edellytä opetussuunnitelman laatimista. Opintokeskus Siviksessä on toteutettu myös ns. opintojaksomalleja, joissa tietylle opintojaksolle on laadittu osaamisperustainen suunnitelma, mikä pitää sisällään myös koulutuksen sisältöjen, materiaalien ja menetelmien kuvaukset sekä koulutuksen mitoituksen opintopisteinä. Laatimisen vaiheet vastaavat jokseenkin samaa koulutussuunnittelun prosessia. Selkeyden vuoksi voisi olla tarpeen, että raportissa todetaan, että opetussuunnitelmaprosessin vaiheet ovat sovellettavissa koulutuksen suunnitteluun, mutta termi opetussuunnitelma rajataan koulutukseen, johon se säädöksin on määritetty. Vastaavia muita työkaluja Siviksen opintojaksomallin lisäksi löytynee vst-kentästä muistakin, joita voisi esimerkinomaisesti mainita mahdollisina työvälineinä opetussuunnitelman sijaan.
          • Seinäjoen kaupunki, kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • - Luonnoksessa esitetty teksti sopii ”pitkiin koulutuksiin” ja näkökulma on hyvin formaalissa, pätevöittävässä ja ammatillisessa koulutuksessa, mutta miten sovellettavissa vapaatavoitteiseen kansalaisopistossa opiskeluun? Ei ole muistion mukaan mietitty siltä kantilta. - Prosessi vaatii suunnittelijoilta ja opettajilta paljon ja todennäköisesti nostaisi rimaa hakeutua tuntiopettajaksi, jos pitää sitoutua formaaliin OPS-työskentelyyn. Tuntiopettajien koulutus omaehtoisesta tavoiteasettelusta sekä siinä ohjaamisessa olisi kyllä ilman muuta paikallaan.
          • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Opetussuunnitelmatyö haastaa koko työyhteisön opetushenkilöstön. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on usein tuntiopettajavoittoinen opettajakunta. Isona kysymyksenä on, miten saada tuntiopettajat todellisesti mukaan työhön. Ilman lisäresurssia se ei toteudu.
          • Vaasan kaupunki, Vaasan kaupungin opistot
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Opetussuunnitelma osaamistavoitteiden näkökulmasta tulee nähdä ammatillisen koulutuksen tapaan etenemissuunnitelmana. On tärkeää, että opetussuunnitelamatyö nähdään orgaanisena ja jatkuvasti päivittyvänä prosessina. Opettajan työ tulee nähdä entistäkin enemmän ohjaustyönä.
          • Järvenpään kaupunki
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjistä kansalaisopistot tarjoavat opetussuunnitelmaperusteista koulutusta taiteen perusopetuksessa ja avoimen yliopiston opinnoissa sekä joissakin muissa yksittäisissä opinnoissa, joiden tavoitteet ja sisällöt määrätään opetussuunnitelmaperusteiseksi. Näkisimme, että osaamisperusteisuuden huomioiminen tulevaisuudessa ohjaa vapaata sivistystyötä panostamaan enemmän opetussuunnitelmien laatimiseen ja niiden laatuun sekä sitä kautta tunnustettua ja laadukasta opetustoimintaa. Mahdolliset kustannusnousujen korvausten sisällyttämistä valtionosuusjärjestelmään pohjiin tulisi selvittää. Kuten jo aikaisemmin viittasimme, tämä edellyttää henkilöstön pitkäkestoista lisäkoulutusta sekä lisätyötä.
          • Akava ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamisperusteisuuden on läpäistävä koko opetussuunnitelmatyö, ja juuri tämän vuoksi sen juurruttaminen on yhteisöllinen haaste. Mikäli opinnot muodostuvat vain yhden opettajan opetuksesta voi osaamisperusteisuuteen päästä myös yksittäisiä opintokokonaisuuksia kehittämällä. Näin on tilanne joidenkin vapaan sivistystyön opintojen osalta.
          • Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Opintokeskuksilla ei ole lakisääteistä opetussuunnitelmavelvoitetta. Selkeä kuvaus opetussuunnitelman tekemisen vaiheista voi kuitenkin toimia tukena esimerkiksi laajempien koulutuskokonaisuuksien kehittämistyössä.
          • Rauman kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Opetussuunnitelmatyö on tärkeä kehittämisen kohde, koska kurssien suunnittelussa ei vielä toteuteta sen kaikkia vaiheita. Opetussuunnitelman arviointi täytyy myös saada kiinteämmäksi osaksi kurssien suunnittelua.
          • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Heinikoski
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Ei kommentoitavaa.
          • Kansalaisopistojen liitto KoL, Nuottanen Jaana
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • -
          • Oulun kaupunki/ sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (myös Meri-Pohjolan opistopiirin puheenjohtaja), Lohi Outi
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Meri-Pohjolan opistopiiri pohtii seuraavaa: -Kun lähdetään opetussuunnitelmallistamaan jotakin, tarvitaan ehdottomasti kansallisen tason opetussuunnitelman perusteet, jotta kansalaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa koko Suomen alueella opetusta järjestettäessä. Kansalaisopistot tarvitsevat Kansalaisopistojen liiton organisoimaan -yhteisten opetussuunnitelmien perusteiden laatimisen -yhteisten arvioinnin kriteerien laatimisen ja yleensä yhteisen opetussuunnitelmatyön. Näin siksi, että -halutaan turvata tasa-arvoinen opetuksen toteuttaminen koko Suomen alueella -halutaan turvata laadukkaan opetuksen jatkuminen koko Suomessa -opistoilla on yhä niukkenevat resurssit, mistä johtuen niillä ei ole mahdollisuuksia -halutaan edelleen tarjota laadukasta harrastuspalvelua, joka voimaannutta suomalaisia yhdistäen erilaisia ihmisiä harrastuskeskeisesti ikään, siviilisäätyyn, sosiaaliseen asemaan tai muun katsomatta. Kansalaisopistojen heterogeeniset ryhmät ovat timantteja timanttisessa opistotyössä. -halutaan välttää mahdolliset sudenkuopat mikäli toiminnalla on vaikutusta rahoitukseen. Haastavuudesta esimerkkinä mainittakoon muutamien vuosien takaiset suuntaviivaopinnot, jotka vaikuttivat moninaisesti kansalaisopistotoimintaan. Huomioitavaa on myös se, että normaali vapaa sivistystyö ei ole tutkintotavoitteista – ei ainakaan ole ollut tähän saakka. Tässä muutoksessa tarvitaan selkeä ja yhtäläinen informaatio asiakkaille koko Suomessa muutoksesta, jossa asiakkaan valinnanvapaus säilyy edelleen eli saa valita myös opinnot ilman tutkintotavoitteisuutta! Ennustettavaa on, että osa asiakkaista innostuu uusista mahdollisuuksista ja osa nauttii edelleen itseään virkistävästä ja voimaannuttavasta harrastamisesta omaan tahtiin. On hyvä, että kansalaisopistot noteerataan muiden oppilaitosten rinnalle ja annetaan kurssi- ja koulutustoiminnalle vastaavaa painoarvoa kuin esim. 2. asteen koulutuksen ja kansanopistojen tutkintotavoitteisille opinnoille. Kansalaisopistojen toimintaa ei pidetä eikä haluta pitää minään puuhasteluna tai pelkkänä harrastamisena vaan annetaan signaali, että sen piirissä opiskelu on yhtä merkittävää kuin muissakin oppilaitoksissa.
          • Bildningsalliansen rf
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Vissa formuleringar är delvis väldigt instrumentella och kan kännas styrande men å andra sidan ger de läraren en viss riktning i sitt läroplansarbete vilket kan vara bra.
          • Takamaa Mari, Lapuan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Tällä hetkellä kansalaisopistojen opetussuunnitelmatyöstä ei määrätä lain tasolla.
          • Hämeen liitto, Hämeen kesäyliopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Ohjeistukseen kommenttina, että osaamistavoitteet kannattanee kuvata ensin, koska niiden pohjalta vasta määritellään sisällöt.
          • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Ei kommentoitavaa
          • Suomen Kuntaliitto ry., Väisänen-Haapanen Päivi
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Vapaan sivistystyön koulutuksessa lainsäädäntö edellyttää opetussuunnitelmien laatimista tietyin edellytyksin vain kansanopistoilta ja liikunnan koulutuskeskuksilta. Kotoutumissuunnitelmaa edellyttävän koulutuksen osalta on laadittu opetussuunnitelmasuositus.
          • Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry, Keto Leea
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamistavoitteiden käyttöönotto lisää ohjauksen ja suunnittelutyön merkitystä kansalaisopistoissa merkittävästi aikaisempaan verrattuna, mikä edellyttää lisäresurssien saamista tuntiopettajavaltaiseen organisaatioon.
          • Kouvolan kaupunki, liikunta ja kulttuuri, Kouvolan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamistavoitteet ovat kiinteä osa opetussuunnitelmatyön kokonaisuutta.
          • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Tämä osio on liian raskas, epärealistinen ja arkielämälle vieras. Kansalaisopistojen monipuolinen kurssitarjonta ei perustu opetussuunnitelmatyölle, kuten perusopetus.
          • Paimion kaupunki, Paimion opisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Lain mukaan kansalaisopistoilta ei edellytetä opetussuunnitelmaa. Kansalaisopiston näkökulmasta työryhmän opetussuunnitelma on raskas toteuttaa pienellä päätoimisella henkilökunnalla. Lisäksi opetussuunnitelma saattaa vesittää kansalaisopiston opiskelijoiden vapauden harrastustavoitteiseen koulutukseen.
          • Raision kaupunki, Raision kaupunginhallitus 16.9.2019 § 309
            Uppdaterad:
            24.9.2019
            • Kansanopistoja ja liikunnan koulutuskeskuksia koskeva ohjeistus käy ohjeeksi myös muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten (esim. kansalaisopistot, taiteen perusopetus) opetussuunnitelmatyöhön.
          • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
            Uppdaterad:
            23.9.2019
            • Selkeä kuvaus.
          • Jyränkölän Setlementti, Heinolan kansalaisopisto, Koulutusosasto /Heinolan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            23.9.2019
            • Pitkäkestoisia koulutuksia antavat vapaan sivistystyön oppilaitokset hyötyvät, jos opetussuunnitelmatyö on systemaattista ja prosessi etenee vaiheittain kuten luonnoksessa on esitetty. OPS-työhön on sitoutettava henkilöstö laajasti.
          • Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto, Väänänen Titta
            Uppdaterad:
            20.9.2019
            • -
          • Suomen Raamattuopisto
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Toimiva
          • Mikkelin kesäyliopisto
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Voisiko opetussuunnitelman laatimisen vaiheet ajatella myös alkavaksi arvioinnin kuvaamisella, millaista osaamista arvioidaan? Joidenkin tutkimusten mukaa suuntaudumme oppimisessamme siihen mitä arvioidaan. Millaista osaamista koulutuksen on tarkoitus tuottaa, millaisilla kompetensseilla ja osaamiskokonaisuuksien opettamisella / oppisella osaaminen mahdollista saavuttaa. Mistä sisällöistä ja millaisilla tavoitteilla?
          • Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry, Karvonen Kari
            Uppdaterad:
            18.9.2019
            • OK
          • Muurlan opisto, rehtori ja vararehtori
            Uppdaterad:
            18.9.2019
            • Opsissa oltava molemmat näkökulmat: opettajat ja opiskelijat.
          • Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Opintokeskuksilta ei vapaan sivistystyön lain mukaan edellytetä opetussuunnitelmaa. Pitkäkestoisen koulutuksen – jonka määrittely tulisi ensin tehdä – oppimistavoitteiden nivominen osaksi opetussuunnitelmaprosessia ja sen arviointia on kannatettavaa. Työryhmän esittämät opetussuunnitelman laatimisen vaiheet osaamistavoitteiden näkökulmasta ovat selkeät.
          • Naantalin kaupunki, Naantalin opisto, rehtori
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Kansalaisopistoilta ei vapaan sivistystyön lain mukaan edellytetä opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmaprosessi työryhmän esittämällä tavalla muuttaa kansalaisopistossa opiskelun luonnetta (=pitkäkestoiset koulutuskokonaisuudet, osaamisen kumuloitumisen huomioon ottaminen osaamisen kuvaamisessa). Lisäksi se vaatii huomattavia lisäresursseja toimintaan.
          • Axxell Utbildning Ab
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Bra!
          • Posion kansalaisopisto, Heinonen Hannele
            Uppdaterad:
            16.9.2019
            • Miten määritellään mikä on pitkäkestoista koulutusta? Useimmississa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa suurin osa tai jopa kaikki koulutukset ovat yhden lukuvuoden mittaisi eikä niillä välttämättä ole jatkumoa seuraavalle vuodelle (esim. kielten taitotasot)
          • Åberg Fredrik, Hangö sommaruni (=Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet)
            Uppdaterad:
            16.9.2019
            • Läroplanen bör utgå från studiefordringar och vara kopplad till kvantifierade fortbildningsmoduler och studieblock (grund, ämnes- eller postgraduala studier)
          • Kymenlaakson Liitto
            Uppdaterad:
            10.9.2019
            • Ok
          • Kommenttinne osaamistavoitteiden viestimisestä
          • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Opisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Pitää muistaa, että esim. kansalaisopistoja on laidasta toiseen jo pelkän väestöpohjansa vuoksi. Siten ryhmät voivat olla hyvin heterogeenisia. Moni kurssiteksti tavoittelee "hyvää myyntiä", pääasia että saadaan asiasta eri osaamis- ja tavoitetasollakin kiinnostuneet liikkeelle ja sitä kautta kurssi toteutumaan. Missään tapauksessa jokin tietty viestintänäkökulma ei voi koskea kaikkia kursseja. Tulee olla myös esim. humoristisia kuvauksia, jotka rohkaisevat sen osaamattomuuttakin potevan tulemaan oppimaan edes jotain. Ei muissakaan koulutusmuodoissa ryhmät ja osaamistulokset ole yhteneväisiä, vaikka opetussuunnitelmat sitä tavoittelisivatkin. Yksilöt ovat yksilöitä, vaikka opsit muuhun pyrkisivätkin. Sehän meistä tekee ihmisiä. Olkoot kursseja jatkossakin joka lähtöön ja tavoittein: isoissa opistoissa enemmän ja pienissä opistoissa vähemmän. Pienelläkin osaamisen lisääntymisellä voi olla valtaisa arvo yksilölle omaan hyvinvointiinsa tai henkilökohtaiseen opintopolkuunsa.
          • Porvoon kaupunki, Tämän lausunnon antoivat rehtori Pertti Jääskä ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen., Jääskä Pertti
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Alkuun osaamistavoitteita tulee käsitellä vakinaisen henkilökunnan kanssa ja tämän jälkeen viestiä laajalle tuntiopettajajoukolle. Viestinnässä tulee korostaa sitä, että osaamistavoitteiden käyttöönotto on mahdollisuus, ei pakko.
          • Valamon luostari/Valamon opisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Esimerkit selventävät asiaa ja ovat siirrettävissä oman opiston toimintaan soveltuvin osin.
          • Opintotoiminnan Keskusliitto / Opintokeskus Sivis
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamistavoitteista viestiminen luvussa ”ops”-viittauksen voisi poistaa vrt. edellinen kohta. Riippumatta siitä, onko osaamisperustaisten tavoitteiden pohjalla ops, pätevät nämä viestinnän tavat koulutuksen osaamistavoitteista viestimiseen ts. opetuskeskeinen viestintä, sisältökeskeinen viestintä jne.
          • Seinäjoen kaupunki, kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Viestimistapa on riippuvainen myös kurssin aihealueesta, sisällöstä ja tarkoituksesta eli voidaan käyttää erilaista tavoiteasettelua myös rinnakkain. Tärkeää, että opiskelija löytää kurssiesittelystä helposti omaa kiinnostusta ja tarvetta kohtaavia sisältöjä, tavoitteita ja merkityksiä sekä näkee mahdollisuuksia pyrkiä kohti omia potentiaaleja ko. aihealueessa.
          • Vaasan kaupunki, Vaasan kaupungin opistot
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamistavoitekeskeinen viestintä on hyvä tavoite, mutta haaste opistoille, joille omista kursseista viestiminen on keskeisesti myös markkinointiviestintää.
          • Linnalan Setlementti ry, Linnalan opisto, Keskinen Tapio
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Viestintä tärkeää. Kansalaisopistojen roolin nousu. Vähemmän opiskeltujen kielten asema, digitaidot ym. selkeästi esille.
          • Akava ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamistavoitteista viestiminen opiskelijalle on osa koko osaamisperustaista ajattelua ja viestimisen käsitteleminen erillisenä on siksi harhaanjohtavaa.
          • Kiuruveden kansalaisopisto, kansalaisopiston rehtori
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamistavoitteista viestimiseen liittyen olisi hyvä olla myös esimerkkejä milloin kannattaa käyttää osaamisperustaisen koulutuksen eri vaiheissa mitäkin viestintä lähestymistapaa.
          • Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Hyvät ja konkreettiset esimerkit.
          • Rauman kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Tuloskeskeinen viestintä tulisi olla se mihin pyritään.
          • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Heinikoski
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • SAK pitää hyvänä, että osaamistavoitteiden viestinnässä on esitetty erilaisia vaihtoehtoja. Vapaan sivistystyön erittäin laaja ja monipuolinen koulutustarjonta vaatii erilaisia lähestymistapoja viestimisessä.
          • Kansalaisopistojen liitto KoL, Nuottanen Jaana
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Ohjauksen tarve kansalaisopistoissa kasvaa merkittävästi, mikä on iso toimintakulttuurin muutos ja vaatii omalta osaltaan lisäresursseja.
          • Oulun kaupunki/ sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (myös Meri-Pohjolan opistopiirin puheenjohtaja), Lohi Outi
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Meri-Pohjolan opistopiirin yleisiä pohdintoja/huolia/avoimia kysymyksiä -Opintojen tunnustaminen ja tunnistaminen on erittäin hyvä ja tärkeä asia ja sen tulee perustua vapaassa sivistystyössä vapaaehtoisuuteen niin opiskelijan kuin oppilaitoksen kannalta. Toiminnassa mukana olo tai mukana olemattomuus ei saa vaikuttaa rahoitukseen ainakaan sitä vähentävästi. -Vastaanottavan oppilaitoksen mahdollisuus voimistuu hyväksilukemisasiassa. Mitä se tarkoittaakaan tulevaisuudessa? -Kaiken kokoisten, isojen ja pienten kansalaisopistojen toiminnan jatkuvuus on turvattava akselilla Utsjoki-Hanko ja Outokumpu-Vaasa. Niin, että uusi toiminta ei velvoita ketään mihinkään eikä uudella toiminnalla ole vaikutusta rahoitusta vähentävästi opistoihin, joissa ei ole resursseja opinnollistamiseen. -Opettajien saaminen on hyvin haastavaa monilla pienillä paikkakunnilla, mistä johtuen uudistus/muutos ei saa vaikuttaa entisestään heikentävästi tähän asiaan. -Huolipohdinta koskee myös yleensä vapaan sivistystyön organisaatioita: Kuinka monta vapaan sivistystyön organisaatiota tarvitaan? Onko tulevaisuutta miettiä koulutusorganisaatiorakenteita kokonaisuudessaan? Voisiko ideologisella pohjalla toimivien vapaan sivistystyön oppilaitokset yhdistää jo olemassa oleviin organisaatioihin, joissa on samaa ideologista toimintaa? Miten yhdistetään eri organisaatioiden osaamista, jotta varmistetaan yhdessä tekeminen ja resurssien riittäminen? Opintojen tunnustaminen -Opintojen tunnistaminen kuuluu oppilaitokselle, johon opiskelija menee opiskelemaan tarkoittaen että ao. oppilaitoksella on oikeus hyväksyä opintoja osaksi ao. tutkintoa. -Mitä tapahtuu/miten reagoidaan kansalaisopistossa jos opiskelija on opiskellut vain vapaan sivistystyön opintojen parissa, mutta haluaakin yllättäen opinnollistaa opintonsa? Mitä vastataan – miten reagoidaan? Eli miten jälkikäteen voi saada todistuksen? -Opiskelijan vastuu kasvaa, koska opiskelijan tulee jatkossa varmasti yhä enemmän dokumentoida ja havainnollistaa osaamistaan. -Opettajan velvollisuus asioiden kirjaamiseen lisääntyy opinnollistamisessa – miten korvataan lisätyö? -Miten turvataan opistojen oikeus tarjota sellaista opetusta/täydennyskoulutusta, jota mikään muu oppilaitos ei enää pysty tarjoamaan suomalaisille? Kuinka moni oppilaitos järjestää esim. hirrenveiston tai veneenrakennuksen opetusta? Mm. opistojen vahva kädentaitojen opetuksen historia ja erityisesti nykyisyys vastaa tilanteeseen, jossa muut oppilaitokset ovat vähentäneet taide- ja taitoaineiden opetuksia esimerkiksi kustannussyistä. Miten turvataan mm. edellä mainitun kaltaisen opetuksen ja opettajuuden jatkuminen opistoissa ilman paineita velvoittaa opettajaa pätevöittämään itsensä pedagogina pystyäkseen tekemän arviointia asiakkaan sitä toivoessa? -Voiko käydä niin, että opintojen tunnustaminen ja tunnistaminen aiheuttaa opiston opetusaineiden kesken kilpailua? Kansalaisopistot ovat ylpeitä monipuolisesta opetustarjonnastaan, josta jokainen suomalainen voi löytää itselleen sopivia opintoja.
          • Bildningsalliansen rf
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Ok
          • Takamaa Mari, Lapuan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Etenkin vapaassa sivistystyössä äärimmäisen tärkeää on viestimisen selkeys ja yksinkertaisuus. Tarvitaan henkilöstön ja erityisesti tuntiopettajien täydennyskoulutusta jotta osaamistavoitteista viestitään riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi, huomioiden mahdolliset kohderyhmän oppimisen ongelmat.
          • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Ei kommentoitavaa
          • Suomen Kuntaliitto ry., Väisänen-Haapanen Päivi
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Viestintä on tärkeää sekä oppilaitoksen sisällä, että koulutusmarkkinoinnissa koulutukseen hakeutuville ja koulutukseen osallistuville.
          • Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry, Keto Leea
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Tavoitteet tulisi jakaa osatavoitteisiin, jolloin uudistuksesta viestiminenkin olisi helpompaa. Viestiminen voi kuitenkin olla haastavaa sekä opiskelijoiden että opettajien suuntaan.
          • Kouvolan kaupunki, liikunta ja kulttuuri, Kouvolan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Muistiossa hyvä esimerkki erityyppisestä ops-viestinnästä
          • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Konkreettiset ja hyvät esimerkit avaavat viestinnän erilaisia lähestymistapoja.
          • Paimion kaupunki, Paimion opisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Työryhmä on esittänyt osaamistavoitteiden viestimisen hyvin kattavasti ja yksityiskohtaisesti antaen hyviä esimerkkejä. Viestintä vaatii kuitenkin paljon oppilaitoksen henkilöstöresursseja.
          • Raision kaupunki, Raision kaupunginhallitus 16.9.2019 § 309
            Uppdaterad:
            24.9.2019
            • Kuvaus erilaisista lähestymistavoista on hyvä apuväline opetussuunnitelman laatijalle. Koulutuskuvauksissa lähestytään selkeästi tutkintotavoitteisten koulutusten kuvaustapaa ja sisältöjä.
          • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
            Uppdaterad:
            23.9.2019
            • Selkeä kuvaus.
          • Jyränkölän Setlementti, Heinolan kansalaisopisto, Koulutusosasto /Heinolan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            23.9.2019
            • On jotenkin osattava myös viestiä siitä, että oma olemassa oleva osaaminen / osatavoitteiden hallitseminen on mahdollista tehdä näkyväksi myös muilla tavoin kuin koulutukseen /kurssille / jaksoon osallistumalla. Miten se tapahtuu? Onko esim. osaamismerkki ratkaisu tähän? Miten niistä viestitään?
          • Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto, Väänänen Titta
            Uppdaterad:
            20.9.2019
            • -
          • Suomen Raamattuopisto
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Ok
          • Mikkelin kesäyliopisto
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Kuvaustapa 5 Tuloskeskeinen OPS-viestintä eli osaamiskeskeinen viestintä palvelee parhaiten osaamisperustaista kuvaustapaa, mutta siinäkin kuvaustapa voisi olla sinä-muodossa, opiskelijalle kirjoitettuna. Esimerkkikuvaustavat eivät ole kovinkaan konkreettisia ja selkeästi arvioitavissa. Esim. ”Opintojakson tehtyään opiskelija osaa hahmottaa aikuisen oppimisen yksilöllisenä ja sosiaalisena ilmiönä” - herää kysymys, mitä asioita aikuisen oppimisesta sosiaalisena ilmiönä pitäisi hahmottaa, jokainen kun hahmottaa varmasti hieman omalla tavallaan ja hahmottaminen / huomio kiinnittyy oman merkitystodellisuuden kautta asioihin. Jos hahmottaa jotain aikuisen oppimisesta sosiaalisena ilmiönä, osaamistavoitteen pitäisi näin olleen saavutettu. Onko riittävä taso? Selkeämmin täytyy ilmaista mitä pitää hahmottaa, jotta osaaminen on aidosti arvioitavissa kaikkien opiskelijoiden kohdalla "yhteismitallisesti."
          • Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry, Karvonen Kari
            Uppdaterad:
            18.9.2019
            • Kaikki kuvatut opetussuunnitelmaviestinnän lähestymistavat tärkeitä. Parhaimmillaan opetussuunnitelma toimiin, kun se ottaa huomioon myös opiskelijoiden erilaisuuden ja oppimisen erilaiset tavat. Toki kuvaustavat ovat kontekstisidonnaisia ja olisi hyvä, jos ne ovat sen verran laajoja, että erilaiset opiskelijat hyötyisivät kuvauksista opiskelua suunnitellessaan.
          • Muurlan opisto, rehtori ja vararehtori
            Uppdaterad:
            18.9.2019
            • Kaikki näkökulmat tärkeitä ottaa huomioon. Myös HOPS.
          • Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Osaamistavoitteista viestimisen esimerkit ovat selkeät.
          • Naantalin kaupunki, Naantalin opisto, rehtori
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Ei kommentoitavaa itse osaamistavoitteisiin. Ks. kohta 3.5.1. Näyttökoejärjestelmässä aiemmin hankittu osaaminen voidaan todeta. Nykyistä enemmän tulisi kiinnittää viestinnässä huomiota siihen, että osaaminen voi olla hankittua myös muualla kuin ns. formaalin koulutusjärjestelmän puitteissa.
          • Axxell Utbildning Ab
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Processen klar och tydlig och underlättar absolut arbetet
          • Posion kansalaisopisto, Heinonen Hannele
            Uppdaterad:
            16.9.2019
            • Osaamistavoitekeskeinen viestintä kuvaisi parhaiten opiskelijan osaamista.
          • Åberg Fredrik, Hangö sommaruni (=Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet)
            Uppdaterad:
            16.9.2019
            • Den kan vara riktgivande
          • Kymenlaakson Liitto
            Uppdaterad:
            10.9.2019
            • Ok. Osaamistavoitteiden viestintätapa muotoutuu kulloisenkin tarpeen mukaan.
          • Kommenttinne osaamistavoitteiden laatimista ja tasoa käsittelevästä luvusta
          • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Opisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Yhteneväisiä valtakunnallisia linjauksia odotellessa. Mutta vapaatavoitteisuuden säilymisen tarpeellisuutta ei voi liikaa korostaa. Olisiko isossa kuvassa hyväksytty-hylätty riittävä lähtökohta. Jos kurssi tuottaa esim. 2 opintopistettä, ei sen osaamistavoitteiden laatiminen voi järin pitkä rimpsu olla - tai sitten se on epärealistinen. Laajemmat opintokokonaisuudet ovat asia erikseen, jos ja kun sellaisia mahdollistetaan.
          • Porvoon kaupunki, Tämän lausunnon antoivat rehtori Pertti Jääskä ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen., Jääskä Pertti
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Bloomsin didaktisia taxonomioita hyödyntäen voidaan varmasti jatkossa tarkemmin kuvata kaikki sellaiset kurssit, joissa on kyseessä ryhmäoppiminen. Keskusjärjestöt kuten mm. Kol ja Bildningsalliansen voivat myös vaikuttaa siihen, että yleisimmille kursseille saadaan aikaan valtakunnalliset kuvaukset ja/tai suositukset.
          • Valamon luostari/Valamon opisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Vaatii omilta ja erityisesti tuntiopettajiltamme uudenlaista perehtymistä aiheeseen mutta myös haastaa miettimään opetusta uudella tavalla, mikä voi olla eduksi opetuksen laatua ajatellen.
          • Opintotoiminnan Keskusliitto / Opintokeskus Sivis
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Mikäli sisältöjen määrittely on lähtökohtana osaamistavoitteiden määrittelylle, on varmistuttava, että myös sisällöt on johdettu/suunniteltu osaamislähtöisesti.
          • Seinäjoen kaupunki, kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • - Opiskelijanäkökulma jää pimentoon (”…jokaisen koulutuksen hyväksytysti suorittaneen on osattava ja tiedettävä..”) – tämä ei sovellu kansalaisopistoon. Tavoitteet laaditaan minimitasolle – jolloin ei tue ja kannusta tavoittelemaan yksilöllisiä potentiaaleja. - Tarvitaanko tasoja vai märitelläänkö vaadittu osaaminen tasolle hyväksytty? -Ohjeet ovat muuten hyviä formaalisen koulutuksen opetussuunnitelmatyöhön – hyvä jos saadaan toimimaan siellä!
          • Vaasan kaupunki, Vaasan kaupungin opistot
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamistavoitteiden laatiminen on tekeytymistä ja aikaa vaativa prosessi. Ei ole mielekästä, että opettajat tekevät rinnakkaista työtä yksittäisissä oppilaitoksissa. Tarvitaan yhtenäisiä linjauksia, pilotointia ja valtakunnallista koulutusta. Opistojen ja opettajien edellytykset osaamistavoitteiden laatimiseen sekä arviointi- ja päivitystyöhön ovat kovin erilaiset: on pelko, että työ johtaa opettajien, oppiaineitten, opistojen ja jopa opiskelijoiden väliseen eriarvoisuuden kokemiseen. Kyseessä on niin iso asia, että se vaatii oppilaitosjohdolta muutosjohtamis- ja -viestintäosaamista sekä jälleen - resursseja.
          • Järvenpään kaupunki
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamistavoitteiden laatiminen ja tason tunnistaminen edellyttävät opetushenkilöstön kouluttamista. Huomioitava, että on oltava tietoisuus eurooppalaisen koulutusasteen ja ammattitaidon tason luokituksesta, kun osaamistavoitteita asetetaan.
          • Linnalan Setlementti ry, Linnalan opisto, Keskinen Tapio
            Uppdaterad:
            26.9.2019
          • Akava ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Luvussa käydään läpi ensimmäisiä askelia, kuinka ryhtyä luomaan osaamisperusteista kokonaisuutta. Niissä oppilaitosmuodoissa, missä työ on pidemmällä tiedetään, että yhteisöllinen toimintakulttuurin muutos opiskelija- ja oppimislähtöisemmäksi on hidas ja vaatii johtamista. Luvussa on esitetty melko mekanistinen käsitys osaamisperusteisen oppimiskulttuurin luomisesta, mutta on varmasti välttämätön askel kehitystyössä.
          • Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Konkreettinen ohjeistus.
          • Rauman kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Luvussa annetaan hyvin ja käytännönläheisesti ohjeita osaamistavoitteiden laadintaan .Hankalinta ehkä on määrittää mittarit, millä oppimista arvioidaan.
          • Kuopion kaupunki, kansalaisopisto, Kansalaisopisto, rehtori
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Tähän tarvitaan yhtenäisiä linjauksia ja valtakunnallista koulutusta, jotta valtakunnallinen tasa-arvoisuus toteutuisi.
          • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Heinikoski
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Ei kommentoitavaa.
          • Kansalaisopistojen liitto KoL, Nuottanen Jaana
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Kuten muistiostakin käy ilmi, osaamistavoitteiden laatiminen on tekeytymistä vaativa prosessi. Tämä vaihe tulisi tehdä huolella ja ajan kanssa. Ei ole mielekästä, että opettajat tekevät rinnakkaista työtä yksittäisissä oppilaitoksissa. Tarvitaan yhtenäisiä linjauksia ja valtakunnallista koulutusta.
          • Salon kaupunki, kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Pienemmillä paikkakunnilla ja toisaalta ”marginaalisilla oppiaineilla” opiston kursseille osallistujien osaamistaso vaihtelee suuresti ja siten tavoitteetkin vaihtelevat suuresti. Miten saadaan laadittua yhdet osaamistavoitteet kurssille ilman, että niistä tulee todella laveat tai monitasoiset? Tekstissä todetaan ”Vältä epäselviä termejä, kuten…” hahmottaa –verbi on tässä listassa, mutta kuvataiteessa hahmottaa on olennainen tavoite. Se liittyy silmän ja käden yhteistyöhön, näkemisen harjaantumiseen ja kokonaisuuksien hallintaan.
          • Oulun kaupunki/ sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (myös Meri-Pohjolan opistopiirin puheenjohtaja), Lohi Outi
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Meri-Pohjolan opistopiirin kommentteja mallin kuvaukseen liittyen Vapaassa sivistystyössä hankittu osaaminen poikkeaa ainakin osaksi tutkintotavoitteisesta tai ammattiin johtavasta osaamisen vaatimuksista ja kriteereistä. Olisikin erittäin tärkeää verkostoitua sekä perusopetuksen että ammattiin/tutkintoon johtavan aikuisopetuksen kanssa ja yhdessä pohtia, millaisilla tuntimäärillä ja opintopisteillä mikäkin osaaminen tunnustettaisiin. Vapaan sivistystyön opinnoissa voisi olla tietty opintopistemäärä ns. ”vapaasti valittavia opintoja”, jotka koostuvat esim. tehdyistä työtehtävistä tai toimista tai yleissivistävästä ja yhteisöllisestä toiminnasta esim. luottamustehtävistä. Myös täydentävien opintojen mahdollisuus tulisi näkyä opintojakson opintopistemäärässä. Näin oppijan yksilöllisyys ja erityispiirteet tulisi huomioitua (vrt. tutkintotavoitteiset opintojaksot/kokonaisuudet). Meri-Pohjolan opistopiirin kommentteja jatkovalmisteluun ja tarvittaviin muihin toimenpiteisiin Verkostoituminen ja yhteistyö eri oppilaitosten, niin ammattiin tai tutkintoon johtavan kuin myös elinikäistä oppimista tarjoavien oppilaitosten välillä on tärkeää jatkovalmistelussa. Tutkinto-opiskelussa hankitaan perustaitoja ja luodaan samalla malli elinikäiselle oppimiselle, joka luo hyvinvointia. Vähäarvoista ei ole myöskään se, että oppija kokee opiskellessaan tai harrastaessaan osallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä, mikä puolestaan tuo turvallisuutta ja vakautta yhteiskuntaan. Vapaa sivistystyö tarvitsee omat opintopisteensä, jotka voisivat olla esimerkiksi mittarina tulevaisuudessa työajan pidennyksissä (kiky-tunteina). Jos kiky-tuntien tekeminen hyväksyttäisiinkin tulevaisuudessa elinikäisen oppimisen, itsensä kehittämisen ja työssä jaksamisen toimina vapaan sivistystyön oppilaitoksissa? Jos osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulee kansalaisopistoihin laajemmin kuin mitä nyt on, niin se lisää kovasti töitä sekä hallintoon että opettajille (opetussuunnitelmat, tunnistaminen yms.), myös tuntiopettajille. Jotta työ voitaisiin hoitaa kunnolla, niin tarvitaan lisää henkilöstöresursseja, henkilöitä tekemään työtä elikkä rahaa. Miten tähän erikokoiset opistot pystyisivät vastaamaan, tulisiko eriarvoistumista opistojen kesken tai muutettaisiinko myös valtionavustusperusteita?
          • Bildningsalliansen rf
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Bildningsalliansen anser att kapitlet är tydligt och fungerande men kunde finnas som en skild bilaga eftersom den är i "handboksformat" och används kanske i första hand av lärare som utarbetar kursen/utbildningen.
          • Valkeakosken kaupunki, Valkeakoski-opisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Muistio esittelee hyödyllisiä verbejä ja sanoja, joiden avulla voidaan laatia ymmärrettäviä osaamistavoitteita. Osaamistavoitteiden määrittelemisen avuksi esitelty Benjamin Bloomin taksonomiataulukko oli selkeä. Myös tiivistys osaamistavoitteiden kirjoittamisesta on hyödyllinen.
          • Takamaa Mari, Lapuan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Muistiossa todetaan, että koulutuksen osaamistavoitteet laaditaan aina minimitasolle. Vapaan sivistystyön haasteena on aiemmin mainittu opiskelijamassan heterogeenisyys. Muilla koulutusasteilla koulutuksen tarjoavalla organisaatiolla ja opettajilla on tieto opiskelijoiden aikaisemmasta koulutustaustasta, vapaassa sivistystyössä tätä tietoa ei ole käytettävissä. Opiskelijat tulevat siis hyvin erilaisilla osaamistaustoilla ja käytännössä opettaja kurssin tai koulutuskokonaisuuden edetessä joutuu nopeasti reagoimaan ja muuttamaan opetusta, sen sisältöjä, menetelmiä ja lopulta myös tavoitteita, riippuen ryhmän kyvystä edetä opinnoissa. Tietenkin voidaan tarjota kursseja eri taitotasoille (opiskelijat itse arvioivat lähtötasonsa) mutta pienemmissä opistoissa tai harvaan asutuilla alueilla ei opiskelijamäärät riitä usealle eri taitotason kurssille.
          • Hämeen liitto, Hämeen kesäyliopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Muistiossa on pohjustettu hyvin osamisperustaista osaamisen tavoitteiden kuvausta ja opetussuunnitelmamallia ja myös erikseen osaamisen arviointia. Kyseessä on samalla myös koulutuksen laadun varmistaminen. Lopussa mennään jo hyvinkin konkreettisiin ohjeisiin.
          • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Ei kommentoitavaa
          • Suomen Kuntaliitto ry., Väisänen-Haapanen Päivi
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osio on varsin yksityiskohtainen. Esimerkit tukevat osaamistavoitteiden rakentamista, mutta esimerkkejä tulisi kehittää edelleen esimerkiksi erillisten hankkeiden ja koulutus-/työpajatilaisuuksien avulla. Osaamistavoitteet määritellään ja viestitään vähimmäistasolla.
          • Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry, Keto Leea
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamistavoitteiden laatimisessa tarvitaan valtakunnallista koulutusta ja yhtenäisiä linjauksia. Uudistus tulisi toteuttaa vaiheittain.
          • Kouvolan kaupunki, liikunta ja kulttuuri, Kouvolan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamistavoitteiden laatimisen prosessi on kuvattu selkeästi. Herää kuitenkin kysymys, onko oppimistavoitteiden saavuttamisen osoittamisessa kyse behavioristisesti käyttäytymisen tai ulkoisen reaktion osoittamisesta. Verbit ymmärtää, käsittää, tietää ja perehtyä ovat relevantteja kuvaajia joissakin tapauksissa.
          • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Bloomin taksonomia on sinänsä relevantti tapa hahmottaa asiaa, mutta tämä osio saattaa olla hankala tuntiopettajalle, jolla ei ole kasvatustieteellisiä opintoja taustalla, kun hän uppoaa runsaaseen verbihetteikköön.
          • Paimion kaupunki, Paimion opisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Osaamistavoitteiden laatiminen vaatii opettajalta paljon aikaa ja huomiota. Monet vapaan sivistystyön opettajat ovat tuntiopettajia, jolloin vaatimus muun työn korvauksesta lisääntyy. Opettajat tarvitsevat myös koulutusta osaamistavoitteiden laatimiseen. Paljonko oppilaitoksilla on valmiutta ylimääräisiin kustannuksiin?
          • Raision kaupunki, Raision kaupunginhallitus 16.9.2019 § 309
            Uppdaterad:
            24.9.2019
            • Selkeä ohjeistus.
          • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
            Uppdaterad:
            23.9.2019
            • Selkeä kuvaus.
          • Jyränkölän Setlementti, Heinolan kansalaisopisto, Koulutusosasto /Heinolan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            23.9.2019
            • Luku on selkeä ja antaa konkreettisia neuvoja ja ohjeita osaamistavoitteiden laadintaan.
          • Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto, Väänänen Titta
            Uppdaterad:
            20.9.2019
            • -
          • Suomen Raamattuopisto
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Hyödyllinen tässä vaiheessa, että ymmärrämme, mikä työ on edessä Koski-palveluun siirtymisessä.
          • Mikkelin kesäyliopisto
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Bloomin taksonomia soveltaminen antaa hyvän apuvälineen osaamistavoitteiden kirjoittamiseen, työryhmän muistiossa (s.16) ympyröiden sisällä olevat verbit kertovat konkreettisesti mitä on osattava. Konkreettinen osaamistavoite on myös arvioitavissa. Verbit osaamistavoitteiden laadintaan ovat hyvä apu!
          • Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry, Karvonen Kari
            Uppdaterad:
            18.9.2019
            • Hyvä ja selkeä "ohjeistus". Juuri käsikirjanomainen, kuten varmaan on tavoiteltukin.
          • Muurlan opisto, rehtori ja vararehtori
            Uppdaterad:
            18.9.2019
            • Pitääkö olla myös tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa??
          • Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Osaamistavoitteiden laatimisen ohjeistukset ovat selkeät.
          • Naantalin kaupunki, Naantalin opisto, rehtori
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Kuvaamme vieraissa kielissä kieliopintojen taitotasot yhteisen eurooppalaisen taitotason mukaan, jonka perusteella oppija valitsee itselleen sopivan taitotason mukaisen kurssin. Osaamisen arviointi perustuu vapaan sivistystyön tavoitteiden mukaisesti oppijan oma- ja vapaaehtoisuuteen. Vieraissa kielissä on jo nyt olemassa myös YKI-tekstijärjestelmä, jolla oppija voi osoittaa osaamisensa. Kansalaisopistoissa järjestetään myös tutkintoihin valmistavaa koulutusta esim. saaristolaivurin ja rannikkolaivurin tutkinnoissa, joissa tutkinnoista vastaa Suomen navigaatioliitto ja sen asettama tutkintotoimikunta, joka määrittää osaamistavoitteet ja kriteerit hyväksytylle suoritukselle. Tutkintotilaisuudet järjestää Navigaatioliiton paikallinen jäsenseura. ks. myös kohta 3.4. koulutuksen arviointi.
          • Axxell Utbildning Ab
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Bra exempel för hur läroplanen kunde skrivas och vad man bör tänka på.
          • Posion kansalaisopisto, Heinonen Hannele
            Uppdaterad:
            16.9.2019
            • Tässä kappaleessa kuvataan mielestäni hyvin ja selkeästi osaamistavoitteiden laatimien ja taso.
          • Åberg Fredrik, Hangö sommaruni (=Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet)
            Uppdaterad:
            16.9.2019
            • Den kan vara riktgivande
          • Kymenlaakson Liitto
            Uppdaterad:
            10.9.2019
            • Ok
          • Kommenttinne osaamistavoitteiden arviointia käsittelevästä luvusta
          • Suomen kesäyliopistot ry, Österman Tuija
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Muistiossa oppimisen arviointia on kuvattu melko niukasti. Oppimisen ja osaamisen arvioinnin hyvä kuvaaminen ovat kuitenkin yksi haasteellisimpia opetussuunnitelmatyön osia. Kun oppimista kuvataan, samalla pitää kuvata osaamisen arviointi ja sen kriteerit. Tähän toivotaan vielä kiinnitettävän huomiota, sillä arvioinnin kehittäminen on tärkeä osa opintojen kuvaustyötä.
          • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Opisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Iso ja valtakunnallinen asia.
          • Porvoon kaupunki, Tämän lausunnon antoivat rehtori Pertti Jääskä ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen., Jääskä Pertti
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Tästä tulisi saada valtakunnallinen suositus, joka työstettäisiin yhteistyössä ao. liittojen ja Opetushallituksen kanssa.
          • Seinäjoen kaupunki, kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • - Tekstissä näkyy perustavaa laatua oleva ongelma – testaaminen ja mittaaminen ei sovellu ilmaistussa muodossa vapaatavoitteiseen opiskeluun. Ohjataan sen sijaan opiskelijoita itse tiedostamaan sekä arvioimaan omaa oppimistaan ja kehittymistään oppimisprosessin aikana. Itsearviointi, oman osaamisen tunnistaminen välttämättömiä, ennen kuin osaamisen viemisestä järjestelmään on mitään hyötyä tai järkeä. - Vapaan sivistystyön tarkoitus ja tehtävä on työryhmän muistiossa unohdettu. Tästä täytyy ministeriön pitää kiinni siten, kuin esim. viimeisimmässä kehittämisohjelmassa ja lakiuudistuksessa on linjattu. Vapaatavoitteisen opiskelun kirjaaminen Koski -järjestelmään on tehtävä mahdolliseksi, jotta vst. koulutuksen tuottama osaaminen, kehittyminen ja muu hyöty saadaan tunnistettavaksi ja tunnustettavaksi.
          • Vaasan kaupunki, Vaasan kaupungin opistot
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamistavoitteiden arvioinnin tulee olla ymmärrettävää ja hyödynnettävissä muilla koulutusasteilla AHOToinnissa. Opetushallituksen rooli on tärkeä. Kansalaisopistojen ja taiteen perusopetuksen sekä mahdollisesti ammatillisen koulutuksen arviointijärjestelmiä on syytä tarkastella yhdessä.
          • Järvenpään kaupunki
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Osaamistavoitteiden arviointi edellyttää koulutusta siitä, mitä on oppimisen aikainen arviointi ja mitä on osaamisen arviointi.
          • Linnalan Setlementti ry, Linnalan opisto, Keskinen Tapio
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Arvioinnin perusteet laaja-alaisesti. Kohdassa sanotaan näin: ”Hyvin laaditusta osaamistavoitekuvauksesta voidaan päätellä myös arviointimenetelmä, esimerkiksi: "Koulutuksen jälkeen opiskelija osaa nimetä sekä suullisesti, että kirjallisesti ranskan kielen modaaliapuverbit.” Tämä edustaa perinteistä opettajan näkökulmaa (kohta 3.5.3.) josta ollaan siis pyrkimässä eroon. Osaamisperustainen osaamistavoitekuvaus voisi kuulua esim.: opiskelija osaa kuvata suullisesti ja kirjallisesti tekemisen tai tapahtumisen varmuusastetta, pakkoa, mahdollisuutta...
          • Akava ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Kuten jo sanottu osaamistavoitteisuudesta oppimisessa ei oikeastaan voi puhua käsittelemättä koko opetussuunnitelman kokonaisuutta. Arviointi on aivan olennainen osa oppimisen tukea ja sen kehittäminen keskeinen osa osaamisperusteista opetussuunnitelmaa.
          • Kiuruveden kansalaisopisto, kansalaisopiston rehtori
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Opettajalle tulee olemaan haastavaa, kun ryhmässä opiskelija voi valita haluaako hän arvioinnin vai ei. Jos arvioitavien määrä on vain yksittäiset henkilöt, voi arvioinnin tekeminen olla vaikeaa, koska isommassa ryhmän arvioinnissa kriteeristöä voi peilata myös toisiin opiskelijoihin. Hyväksytty/ hylätty arvioinnissa tämä ei ole niin haasteellinen opettajalle.
          • Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Muistioon kirjatut osaamistavoitteiden arvioinnin periaatteet ovat kannatettavat. Arvioinnin perustana tulee olla opiskelijan oma valinta, että haluaa osaamisensa arvioitavaksi. On myös huolehdittava riittävästä tiedotuksesta, jotta opiskelija tietää arvioinnin olevan edellytys hankitun osaamisen viemiselle Koski-järjestelmässä Samalla on huomioitava, että vapaan sivistystyön koulutus perustuu vapaaehtoisuuteen. Samoin osaamisen arvioinnin tulee vapaan sivistystyön koulutuksissa perustua vapaaehtoisuuteen. Koski-järjestelmän mukanaan tuomista muutoksista huolimatta vapaan sivistystyön koulutuksissa on jatkossakin voitava halutessaan opiskella ilman arviointia.
          • Rauman kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Arvioinnin ja tavoitteiden yhteyden tärkeys on tuotu hyvin esille.
          • Kuopion kaupunki, kansalaisopisto, Kansalaisopisto, rehtori
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Arvioinnin perusteet tulisi saada yhteneväisiksi eri puolilla maata.
          • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Heinikoski
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Muistiossa ei ole käsitelty opettajien ja ohjaajien arviointiosaamista. Tähän on syytä kiinnittää huomiota jatkovalmistelussa, jotta arviointi on ammattitaitoista ja läpinäkyvää. Opiskelijoiden yhdenvertainen asema linkittyy myös vahvasti arvioinnin laadukkuuteen.
          • Kansalaisopistojen liitto KoL, Nuottanen Jaana
            Uppdaterad:
            26.9.2019
            • Arvioinnin perusteet tulisi saada yhteneväisiksi eri puolilla maata. Tarvitaan yhteistä keskustelua mm. Opetushallituksen johdolla.
          • Salon kaupunki, kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Vertaa kohta 3.5.2. Miten varmistetaan, että osaamistavoitteet sekä niiden arviointi ovat yhtenevät eri koulutuksen järjestäjillä? Tämä olisi tarpeen, jotta arvioitua ja tunnustettua osaamista voidaan hyödyntää muissa opinnoissa yhdenvertaisesti.
          • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Espoon työväenopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Kansalaisopistojen osaamistavoitteiden arvioinnissa voidaan käyttää arviointikriteerinä: on osallistunut kurssille/on saavuttanut osaamisen. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustamisen tekee formaalin koulutuksen oppilaitos ja heillä on ensisijainen vastuu opiskelijan arvioinnista.
          • Oulun kaupunki/ sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (myös Meri-Pohjolan opistopiirin puheenjohtaja), Lohi Outi
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Meri-Pohjolan opistopiiri on samaa mieltä seuraavasta: "Kun opintojakson arviointi kohdistuu osaamistavoitteisiin, opiskelijoita ohjataan selkeästi oppimaan osaamistavoitteiden mukaisia asioita. Osaamistavoitteiden arvioiminen ohjaa opiskelijoiden ajattelua osaamisen tavoitteluun ja tekee näkyväksi koko koulutuksen tavoitteet." Koska tähän osioon sisältyy sana "ohjaus" todetaan, että kansalaisopistoissa tarjotaan monenlaista ohjausta opiskelijoille: opettava opettaja ohjaa, toimistohenkilöstö ohjaa, tarvittaessa rehtori ja myös muu henkilöstö ohjaa opiskelijoita. Tämä on asia, josta keskustellaan paljon: riittääkö opettajien (tai muun henkilöstön) aikaresurssi lisäohjaukseen opinnollistamisen/opintojen tunnistamisen lisääntymisen myötä. Mistä otetaan lisäresurssi ohjaukseen, koska jo nyt henkilöstö on täystyöllistetty eikä kuntien ole mahdollista kustantaa lisäresurssia. Kokonaisuudessa tästä nousee ajatus, että myös kansalaisopistoihin tarvitaan omat opinto-ohjaajat, jotta opettajille jää oikea aika hoitaa opetustyötä, sitä työtä mihin heidät on palkattu. Osa opettajista antaa jo nyt niin paljon opintojen ohjausta, että tulisi varmasti miettiä, pitääkö opettajia täydennyskouluttaa opinto-ohjaajiksi!
          • Bildningsalliansen rf
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Ok
          • Valkeakosken kaupunki, Valkeakoski-opisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Kansalaisopiston opettajista suurin osa on tuntiopettajia, jotka tarvitsevat runsaasti perehdytystä ja tukea osaamistavoitteiden laatimiseen sekä osaamisen arviointiin niiden pohjalta. Siksi olisi toivottavaa, että lopullisessa ohjeistuksessa myös havainnollistavat esimerkit palvelisivat tavoitteita. Muistion esimerkki hyvin laaditusta vieraiden kielten osaamistavoitekuvauksesta ei kuvaa nykykäsityksen mukaista kommunikatiivista ja funktionaalista osaamista. Relevantimpi esimerkki löytyy helposti kielitaidon eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilta. Monen kansalaisopiston kielten opetusohjelmassa kurssit on nyt jo kuvattu taitotasojen avulla, joten elävästä elämästä tutut esimerkit olisivat monelle tuntiopettajallekin hyvin selkeitä ja ymmärrettäviä. Mietittävä, kuinka syntyvä lisätyö korvataan opettajille.
          • Takamaa Mari, Lapuan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Vapaassa sivistystyössä osaamistavoitteita joudutaan usein kurssin/koulutuksen aikana joko nostamaan tai laskemaan ryhmän valmiuksien mukaisesti, sillä kansalais- ja työväenopistojen opiskelijat ovat varsin heterogeeninen ryhmä. Toisaalta osaamistavoitteiden laatimisessa ja sitä myöden arvioinnissa tulee olla selkeät kriteerit, toisaalta jonkin verran väljyyttä jotta voidaan huomioida opiskelijoiden erilaiset valmiudet oppimiseen. Haasteena vapaassa sivistystyössä on opintojen henkilökohtaistaminen sekä tarve opinto-ohjaukselle, näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttäisin lisää henkilöstöresurssia.
          • Sastamalan kaupunki
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Minulle jäi mieleen Koski-palveluun pääsemisen vähimmäisvaatimus - opinnot on arvioitu ja lopuksi hyväksytty tai hylätty. Se olisi minusta riittävä; Kielenosaajan osaamismerkistä näkee kuitenkin jo jotakin laajemmaltikin tunnustettua eli kielen taitotason Eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Kielenosaajan osaamismerkki nykyisessä muodossaan vastaa hyvinkin kuvaukseen opiskelijan osaamisen tasosta. Se kertoo sisällöstä, kaikkialla opitun omaksumisen tasosta. Kurssikohtainen opintopisteytys kuulostaa lähinnä nsiltä, että minä ainakin haluan heti lisää palkkaa! Asiallisesti ottaen en ole lainkaan pisteytyksen kannalla vaan hakisin tuosta hylätty/hyväksytty -linjasta yhtäläisyyden Kielenosaajan osaamismerkkiin.
          • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Ei kommentoitavaa
          • Suomen Kuntaliitto ry., Väisänen-Haapanen Päivi
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Yksityiskohtaisten esimerkkien käyttöä muistiossa voi vielä tarkastella suhteessa jatkokehittämiseen.
          • Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry, Keto Leea
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Arvioinnin perusteista tulisi käydä laajaa ja periaatteellistakin keskustelua niin, että huomioidaan riittävän hyvin vapaan sivistystyön arvot ja lähtökohdat.
          • Kouvolan kaupunki, liikunta ja kulttuuri, Kouvolan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • On tärkeää, että osaamistavoitteet ja arviointikriteerit ovat yhteneväiset.
          • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Hyvät ja asialliset perustelut.
          • Paimion kaupunki, Paimion opisto
            Uppdaterad:
            25.9.2019
            • Työryhmä tuo selkeästi esille arvioinnin ja osaamistavoitteiden linkittymisen yhteen.
          • Raision kaupunki, Raision kaupunginhallitus 16.9.2019 § 309
            Uppdaterad:
            24.9.2019
            • Kansalais- ja työväenopistoissa arviointi sopii vain Koski-järjestelmään valituille kursseille.
          • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
            Uppdaterad:
            23.9.2019
            • Selkeä kuvaus.
          • Jyränkölän Setlementti, Heinolan kansalaisopisto, Koulutusosasto /Heinolan kansalaisopisto
            Uppdaterad:
            23.9.2019
            • Osaamistavoitteiden saavuttamisen arviointi on aikaavievää ja vaatii osaamista sekä sitoutumista. Tämä on huomioitava myös mm. työajassa. Millä konkreettisilla tavoilla osaaminen tehdään näkyväksi: olisi tärkeää tässäkin luvussa saada malleja esim. sellaisesta todistuksesta, joka on oikeasti osaamistavoitteiden suuntainen. Miten digitalisaatiota voidaan hyödyntää arvioinnissa? Miten olemassa olevaa osaamista ja mm. osaamismerkistöjä voisi hyödyntää eri oppilaitoksissa. Eri Badge-alustat kilpailevat asiakkaista ja paljon päällekkäistä tehdään jo nyt.
          • Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto, Väänänen Titta
            Uppdaterad:
            20.9.2019
            • -
          • Työväen Sivistysliitto TSL ry
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Oppilaitoksen tulee voida itse päättää, millä tavalla osaaminen todennetaan.
          • Suomen Raamattuopisto
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Ok
          • Mikkelin kesäyliopisto
            Uppdaterad:
            19.9.2019
            • Tämä luku on hyvä! Voisi jopa ajatella, että osaamistavoitteita laadittaessa proseesiin otettavisiin mukaan arviointi hyvinkin aikaisessa vaiheessa, sillä kuten luvussakin todetaan, että arviointi ohjaa vahvasti opiskelijan oppimisprosessin. Arviointimenetelmän /-tavan määriteleminen opetuskokonaisuuden suunnittelun alkuvaiheessa auttaa myös sisältöjen ja opetusmenetelien suunnittelussa.
          • Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry, Karvonen Kari
            Uppdaterad:
            18.9.2019
            • On helppo ymmärtää, että arviointi on oleellinen osa opiskelua inhimillisenä prosessina. Vapaan sivistystyön erittäin runsaassa myös pitkien ohjelmien tarjonnassa on erityisen tärkeää miettiä, mihin tarkoitukseen arviointi on luotu. Oppimisen tavoitteiden määrittely on myöskin hyvin tärkeä, jotta arvioinnilla olisi toivotut seurausvaikutukset. Opiskelijoiden myriaadeista henkilökohtaisista tavoitteista lähtien on tärkeää muistaa, että prikulleen samaa ohjelmaa voidaan suorittaa hyvin erilaisilta motiiviperustoilta. Kappaleen lopussa on aikuisopiskelijan osaamisen arviointia koskevan prosessin mielestäni relevantein asia: kuten ammatillisissa näyttötutkinnoissa, myös vapaan sivistystyön arvioitavissa opinnoissa olisi tärkeää käyttää opiskelijan itsearviointia arvioinnin tärkeänä osana.
          • Muurlan opisto, rehtori ja vararehtori
            Uppdaterad:
            18.9.2019
            • Tutkintoon johtamattoman koulutuksen /valmistavan koulutuksen arviointi erilainen kuin tutkintoarviointi. Oppimisen prosessi on hyvä huomioida arvioinnissa. Huom HOPS. Ryhmäkohtaiset tavoitteet. Oma kokemus on aikuisopiskelussa tärkeä.
          • Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Osaamistavoitteiden arvioinnin ohjeistukset ovat selkeät. Sivistysliitto Kansalaisfoorumi kannattaa mallia, jossa opiskelija itse määrittää, haluaako osaamisensa arvioituna todistukseen. Opintojen omaehtoisuus ja itsensä kehittäminen mahdollistaminen ilman opitun tunnustamisen tavoitetta on jatkossakin oltava mahdollista sekä vapaan sivistystyön oppilaitokselle että vapaan sivistystyön opintoihin osallistujalle: siis oppiminen ilman todistusta ja arviointia.
          • Naantalin kaupunki, Naantalin opisto, rehtori
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Osaamistavoitteiden on oltava arvioitavissa/mitattavissa. Arvioinnin on oltava monipuolista ja myös oppijan itsearviointiin kannustavaa.
          • Axxell Utbildning Ab
            Uppdaterad:
            17.9.2019
            • Viktigt att målen för kunnande går ihop med bedömningskriterierna, för att den studerande ska veta vad hen ska kunna och vad hen blir bedömd enligt.
          • Posion kansalaisopisto, Heinonen Hannele
            Uppdaterad:
            16.9.2019
            • Tässä kappaleessa kuvataan mielestäni hyvin ja selkeästi miten osaamistavoitteidn arviointi tulisi toteuttaa.
          • Åberg Fredrik, Hangö sommaruni (=Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet)
            Uppdaterad:
            16.9.2019
            • Kompetensmålen kan bara identifieras om studiefordringar föreligger
          • Kymenlaakson Liitto
            Uppdaterad:
            10.9.2019
            • Ok
      • Kommenttinne
      • Suomen kesäyliopistot ry, Österman Tuija
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • Koska uusien toimintamallien opettelu ja käyttöönotto vaatii sekä henkilöstö- että talousresursseja, toivotaan ministeriön myöntävän erillisrahoitusta vst-oppilaitoksille uuteen toimintamalliin siirtymisen siirtämisen liittyviin teknisiin toimiin. tukemiseksi. Resursseja tarvitaan mm. henkilöstön täydennyskoulutukseen sekä KOSKI-järjestelmään tietojen
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Opisto
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • Peruslähtökohta vapaassa sivistystyössä opitun tunnistamisesta on hyvä, edistää myös yksilön tasavertaista kohtelua hyväksilukujen hajanaisessa viidakossa. Vapaa sivistystyö on jo itsessään hajanainen kenttä. Oppilaitosten profiilit ovat erilaisia. Vapaatavoitteisuus ei saa kärsiä, vaikka opitun tunnistamista mahdollistetaankin. Kosken tulo ei saa olla Koskea tarvitsemattomilta vapaan sivistystyön opiskelijoilta pois. Moni muistion asia on isosti resurssiasia. Olen ymmärtänyt, että vapaatavoitteisen koulutuksen henkilöstö ei ole sitä kaikkein mittavimmin palkattua. Jos mukaan tuodaan uusia elementtejä yhtenäisen opetussuunnitelman, arvioinnin jne. myötä, miten tämä huomioidaan virkaehtosopimuksessa/palkkauksessa?
      • Porvoon kaupunki, Tämän lausunnon antoivat rehtori Pertti Jääskä ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen., Jääskä Pertti
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • Tämän asian omaksuminen vaatii aikaa ja rahaa.
      • Valamon luostari/Valamon opisto
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • On hyvä, että vapaan sivistystyön opintojen merkitys vahvistuu KOSKI-rekisteriin pääsyn myötä. Oman opiston näkökulmasta katsottuna voisi ajatella, että tämä myös lisää eräiden taitoaineiden vetovoimaa. Osaamistavoitteiden kuvaaminen ja arviointi vaativat kuitenkin opettajilta uudenlaista otetta, asennetta ja osaamista opetustyöhön.
      • Opintotoiminnan Keskusliitto / Opintokeskus Sivis
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • Osaamismerkit ovat yleistyneet nopeasti osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineenä mm. järjestöissä ja Opintokeskus Siviksessä ja useissa muissakin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Osaamismerkkejä on otettu käyttöön myös tutkintotavoitteisen koulutuksen yhteydessä. Koski kansallisena osaamisrekisterinä ei kuitenkaan lainkaan tunnista osaamismerkkejä välineenä hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Vaikka kyse ei ole yksinomaan vapaata sivistystyötä ja vapaan sivistystyön koulutusta koskevasta asiasta, eikä asia näin rajoitu vapaaseen sivistystyöhön, raportissa olisi hyvä tuoda esiin myös tämä näkökulma. Osaamismerkki soveltuu luonteeltaan hyvin osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen monessa opintokeskuksen ja järjestökoulutuksen kuten myös useassa muussa vapaan sivistystyön muodossa. Huomattavaa on, että sekä osaamisperustainen koulutuksen suunnittelu että kasvavat tarpeet henkilötietojen keräämiselle luovat paineita myös koulutuksen hallintojärjestelmien kehittämiselle. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työtä on tärkeä jatkaa yhteistyössä myös muiden oppilaitosten kanssa. Kun vapaassa sivistystyössä syntyneet opinnot on mahdollista siirtää Koskeen, tarvitaan työtä vapaan sivistystyön opintojen myötä syntyvän osaamisen tunnetuksi tekemisessä myös tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja työelämässä. Näin mahdollistetaan osallistujille paremmin vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen hyödyntäminen. Kiitos mahdollisuudesta osallistua valmisteluun lausunnon ja kuulemistilaisuuden kautta.
      • Kalliolan setlementti ry / Kalliolan kansalaisopisto, koulutuspäällikkö, Tulkki Heikki
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • Vapaa sivistystyö on jo yli sadan vuoden ajan tarjonnut oman osaamisen kehittämismahdollisuuksia suomalaisille. Vuosikymmenten ajan sen rooli on jäänyt tästä huolimatta taka-alalle formaaliseen koulutukseen verrattuna. On ehdottomasti ensiarvoisen tärkeää, että myös vapaassa sivistystyössä hankittu osaaminen jatkossa tunnistetaan ja tunnustetaan. Näin voidaan yhtäältä rajallisia koulutusresursseja suunnata mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti ja saada näin aikaan tarjontaa, joka palvelee mahdollisimman hyvin mahdollisimman laajaa osaa suomalaisesta yhteiskunnasta ja toisaalta antaa mahdollisuus entistä yksilöllisimpiin tutkintoihin ja oman osaamisen kehittämisen suuntaamiseen haluttuun suuntaan. Osaamisen tunnistamisen ja tunnistamisen edellytyksenä on luonnollisesti kurssien/opintojaksojen kuvaaminen osaamisperustaisesti sekä opintojen mitoitus ja arviointi, toteutettuna niin että vapaassa sivistystyössä hankittu osaaminen on kvantifioitavissa sekä yhteismitallinen yleiseurooppalaisen formaalin koulutuksen tutkintojen mitoituksen kanssa ja tätä kautta luontevalla tavalla hyväksi luettavissa. Tästä lähtökohdasta katsottuna opintopiste on erinomainen vaihtoehto. Opintojen arviointiin on kiinnitettävä tarkkaa huomiota: millä kriteerillä vapaassa sivistystyössä hankittu osaaminen voidaan hyväksi lukea osaksi muita opintoja: riittääkö valtaosin käytetty hyväksytty/hylätty sellaisenaan, järjestääkö ”vastaanottava” oppilaitos jonkinlaisen näyttökokeen, ostaako se näytön järjestämisen vapaan sisustustyön oppilaitokselta niiden opiskelijoiden osalta, jotka haluavat opintonsa hyväksi luettaviksi vai järjestääkö vapaan sivistystyön oppilaitos arvioinnin automaattisesti tarvittaessa? Mikä on mahdollisesti osaamismerkkien rooli arvioinnissa? Nämä kysymykset ovat varmastikin osittain tapauskohtaisia ja riippuvat opintojen toteuttajasta ja hyväksilukijasta, mutta näitä kysymyksiä on syytä nostaa keskusteluun riittävän ajoissa ja riittävässä laajuudessa. Vapaassa sivistystyössä toimivan opetushenkilöstön on myös syytä saada riittävä opastus osaamisperustaisten kurssi- ja opintokokonaisuuskuvausten laadintaan. Uudistuksen tavoittelemisen keskellä on syytä muistaa, että vapaan sivistystyön pariin hakeutumiset ovat moninaiset: verrattain suurelle osalle osallistujista kursseille osallistuminen mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen ja juuri se on primäärisyy. Osa puolestaan opiskelee harrastusmielessä, jolloin tavoitteellinen eteneminen ei välttämättä ole etusijalla. Osalle puolestaan vapaa sivistystyö mahdollistaa juuri sellaisen osaamisen hankkimisen, joka formaalisessa oppimisessa ei ole mahdollista. Monissa ryhmissä voi olla kaikkia näitä, mikä saattaa asettaa haasteita hyväksilukemisen käytännön toetuttamisessa. Viime vuosien aikana on koulutusresursseja leikattu huomattavasti, minkä vuoksi on suuria paineita uusien, luovien, vaihtoehtoisten toteutustapojen etsimiseen. Vaikka on ehdottoman hyvä, että osaamisperustaisuuden kautta vapaassa sivistystyössä hankittu osaaminen saadaan aiempaa näkyvämmäksi, on samalla muistettava, että vapaan sivistystyön resursseja ei ole syytä eikä saa käyttää paikkaamaan muiden koulutusmuotojen resurssivajausta.
      • Seinäjoen kaupunki, kansalaisopisto
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • Vapaan sivistystyön tarkoitus ja tehtävä on auttaa opiskelijaa pyrkimään kohti omaa potentiaaliaan, eikä tasapäisesti kohti opettajan asettamia kurssitavoitteita. Vaikka osaamisperustaiset tavoitteet kansalaisopiston kursseille laadittaisiinkin, on väärin, että opiskelijan omat ja henkilökotaiset tavoitteet jäävät hankkeessa osaamisperusteisten tavoitteiden varjoon ja jopa huomiotta. - Vst –oppilaitosmuotojen kuvaukset eivät ole muistiossa yhteismitallisia, vaan joidenkin osalta subjektiivista, jopa edunvalvonnallista tekstiä, esim. ottamalla kantaa resursseihin ”suhteessa muihin oppilaitosmuotoihin”, vaikka vastaavaa arviointia ei ole muista oppilaitosmuodoista tehty.
      • Vaasan kaupunki, Vaasan kaupungin opistot
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • Vaasan kaupunki katsoo, että vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten koulutukset tulisi viedä Koski-palveluun yhdessä. Saman koulutuksen järjestäjän eri oppilaitosmuodoissa tarjoaman taiteen perusopetuksen opintojen oppilaat ovat muutoin eriarvoisessa asemassa. Uusissa opetussuunnitelmissa korostuv taiteiden välisyys toteutuu jo nyt opistojen välisessä yhteistyössä, joten olisi luontevaa, että opinnot tulevat kirjatuiksi Koski-järjestelmään riippumatta päättötodistuksen antavasta oppilaitoksesta. Taiteen perusopetuksen oppilaille, jos keille, opintosuoritusten näkyminen Koski-järjestelmässä juohevoittaisi siirtymistä toisen tai korkea-asteen opintoihin; koulutusorganisaatioille opintojen hyväksiluku olisi myös helpompaa. Missä vaiheessa rakennetaan rajapinnat opistojen kurssihallintojärjestelmien ja Koski-palvelun välille? Mitä tämä edellyttää osaamistavoitteiden/etenemissuunnitelmien kirjaamiselta nykyisiin hallintojärjestelmiin? Nykyisellään käytössä olevissa järjestelmissä ei ole mahdollisuuksia arviointiin. Järjestelmään kirjataan ainoastaan osallistuminen. Hankkeen läpivieminen nopealla aikataululla ei edistä sen onnistumista. Toteutus tulee suunnitella huolella ja pilotoida muutamissa opistoissa, muutamilla koulutuksilla. Vain siten saadaan syntymään luottamus hankkeen tarpeellisuuteen ja innostus viedä suunnitelma laajasti läpi. Hankkeen edunsaajana on ilman muuta opiskelija, mutta parhaimmillaan myös vapaa sivistystyö. Epäröintiä kuitenkin opistojen henkilökunnassa on paljon. Kysymys kuuluu: onko profiilin terävöittäminen ja tavoitteiden kirkastaminen uhka opistojen toiminnalle ja vst:n perusarvoille, vai tavoitteeltaan epämääräinen toiminta uhka profiilille? Hankkeen läpivientiin käytetyt resurssit ja siihen annettu aika ratkaisevat: tarvitaan OPH:n ohjausta, valtakunnallista koulutusta ja innostavia esimerkkejä onnistumisista.
      • Linnalan Setlementti ry, Linnalan opisto, Keskinen Tapio
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • OKM:n lausuntopyynnön muistiosta olemme käyneet läpi yhdessä kursseja suunnittelevan henkilöstön ja päätoimisen opettajakunnan kanssa. Linnalan opisto on ollut kielten digitaalisten osaamismerkkien kehittämishankkeen hallinnoijana yhteistyökumppaneina Valkeakoski-opisto ja Sastamalan opisto. Tämän kokemuksen myötä vastauksissa painottuu kieltenopettajan Päivi Harjusalmen kokemus kielten osaamismerkkien suorittamismahdollisuuksista.
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • Valmistelutyö on tehty pitkälti vapaan sivistystyön sisäisenä valmisteluna. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen liittyy kuitenkin olennaisesti juuri koulutusmuotojen ja eri koulutusasteiden välinen yhteistyö ja tiedon lisääminen eri koulutusmuotojen toiminnasta. Työn tavoitteet voivat toteutua vain osittain mikäli työtä ei tehtä yhdessä muiden koulutustoimijoiden kanssa ja jos työstä ei informoida eri toimijoita.
      • STTK ry
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • STTK katsoo, että eri tavoin hankitun osaamisen nykyistä laajempi tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeä osa jatkuvan oppimisen vahvistamista. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen edistää hankitun osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä työelämässä ja huomioimista tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Vapaan sivistystyön koulutus tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia lisätä osallisuutta työelämässä ja yhteiskunnassa myös koulutuksessa aliedustetuissa ryhmissä. Opintokokonaisuuksien kuvaaminen osaamisperusteisesti on edellytys sille, että opintosuorituksia voidaan jatkossa viedä Koski-palveluun. Jatkotyössä tulee huolehtia tarvittavista muutoksista Koski-tietovarantoa koskevaan lakiin.
      • Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • Eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mahdollistaminen on hyvä kehittämissuuntaus. Uudistuksessa on kuitenkin huomioitava vapaan sivistystyön moninainen kenttä ja eritasoiset toimintaedellytykset. Samalla on tärkeää, että uudistus ei rajaudu vain koulutuksen kautta hankitun osaamisen näkyväksi tekemiseen. On erittäin keskeistä mahdollistaa myös muulla tavoin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Osaamisperustaisen arvioinnin tukena/rinnalla digitaaliset osaamismerkit olisivat hyvä tapa tehdä näkyväksi muulla, kuten esim. järjestö- ja/tai vapaaehtoistoiminnassa tai työelämässä hankittua osaamista. Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry kannustaa huomiomaan digitaaliset osaamismerkit eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työkaluna. Esitämmekin, että osaamismerkkien mahdollista integrointia Koski-järjestelmään selvitetään.
      • Rauman kansalaisopisto
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen tulee saada selkeä järjestelmä, joka on mahdollista toteuttaa eri kokoisissa oppilaitoksissa. Henkilöstöresurssit ovat monessa kansalaisopistossa pienet, joten tällaiseen kehittelytyöhön ei ole mahdollisuutta. Siksi asia tuleekin toteuttaa yhteistyössä siten, että kehitellyt menetelmät ovat kaikkien käytettävissä.
      • Malax kommun, Malax-Korsnäs medborgarinstitut
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • Vi omfattar Bildningsalliansens utlåtande. Det belyser på ett bra sätt de relevanta faktorerna ifråga om identifiering och erkännande av kunnande inom fria bildningen.
      • Kuopion kaupunki, kansalaisopisto, Kansalaisopisto, rehtori
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • Vapaan sivistystyön koulutuksessa tapahtuvan oppimisen ja siellä saavutetun osaamisen paremmin näkyväksi saattaminen on tärkeää nyt koulutuksen murrosaikana. Tavoitteena on yhteiskunta, jossa jokainen kehittää osaamistaan läpi elämän, ja käyttää sitä itsensä ja muiden parhaaksi. Vapaan sivistystyön opetuksen saavutettavuus ja monimuotoisuus tukee näitä tavoitteita jo nyt erityisen hyvin. Koska kyseessä on suuri muutos nykyiseen, osaamistavoitteiden käyttö olisi hyvä pilotoida. Myös teknisten ratkaisujen toimivuus mm. nykyisten tiedonkeruujärjestelmien kanssa olisi hyvä varmistaa.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Heinikoski
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • SAK pitää muistion lähestymismallia erittäin hyvänä. Vapaa sivistystyö itse määrittelee toimintatapojaan, mutta toimii samalla tiiviissä vuorovaikutuksessa muun koulutusjärjestelmän, työelämän ja yhteiskunnan kanssa. SAK toivoo, että nyt muistiossa esitetty malli saadaan mahdollisimman pian käytäntöön.
      • Kansalaisopistojen liitto KoL, Nuottanen Jaana
        Uppdaterad:
        26.9.2019
        • On tärkeä lähteä kokeilemaan ja pilotoimaan osaamistavoitteiden käyttöä. Uuteen järjestelmään ja koulutusten kuvaamiseen liittyvään ajatusmalliin siirtyminen vaatii koko vapaan sivistystyön kentältä aikaa ja uusia resursseja. Myös tekniset ratkaisut tulisi ottaa syvempään tarkasteluun. Oppilaitokset ovat kooltaan ja henkilöstömäärältään hyvin erilaisia ja tietojen siirtämisen tulee olla mahdollista sekä automaattisesti että manuaalisesti.
      • Salon kaupunki, kansalaisopisto
        Uppdaterad:
        25.9.2019
        • Vapaan sivist