Lausuntopyyntö: Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportti

Svarstiden går ut: 26.2.2020

Uppgifter om begäran om utlåtande
Inledning

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja palveluiden järjestämisessä. Hallitus selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä.

Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisun selvitys toteutettiin syksyllä 2019. Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisen erillisratkaisun perusteluja, reunaehtoja ja toteutuksen vaihtoehtoja. Tarkasteltavia malleja olivat Uudenmaan kuntien esittämä neljän vapaaehtoisen kuntayhtymän ja Helsingin kaupungin muodostama vaihtoehto, lakisääteiset kuntayhtymät, Uudenmaan jako useampaan itsehallinnolliseen alueeseen sekä Uusimaa yhtenä maakuntana, jonka alla toimisi useampi sote-tuotantoalue aluelautakuntamallin mukaisesti.

Vaihtoehdoista perustuslain kannalta ongelmallisiksi todettiin kuntayhtymiin pohjautuvat vaihtoehdot. Uusimaa yhtenä maakuntana puolestaan olisi muun maan perusratkaisun mukainen, mutta sen hallittu toimeenpano olisi poikkeuksellisen haastavaa alueen erityispiirteiden takia.

Myös useamman itsehallinnollisen alueen ratkaisu vastaisi pitkälti valtakunnallista mallia, mutta lisäkysymyksiä ovat Helsingin kaupunki sote-järjestäjänä sekä HUSin asema nykyisen sairaanhoitopiirin tehtävien jakautuessa useamman itsenäisen sote-järjestäjän vastuulle. Tässä mallissa erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi ensisijaisesti ja yleisesti itsehallinnollisilla alueilla ja toissijaisesti ja lailla säädetysti HUSilla. HUS solmisi järjestämissopimuksen itsehallinnollisten alueiden kanssa koskien järjestämisvastuuta niiltä osin kuin siitä ei ole nimenomaisesti säädetty. Järjestämissopimuksen alasta ja kriteereistä säädettäisiin erikseen, ja valtioneuvostolla olisi oikeus määrittää sopimus, mikäli sairaanhoitopiiri ja itsehallinnolliset alueet eivät pääsisi sopimukseen tai se ei täyttäisi säädettyjä kriteereitä.

Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen ohjausryhmä esittää yhteisen jatkovalmistelun pohjaksi itsehallinnollisiin alueisiin ja koko Uudenmaan maakunnan kattavaan HUSiin pohjautuvaa mallia.
 

Sändlista:
Askola    
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry    
Espoo    
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote    
Eteva    
Folkhälsan    
Hanko    
Helsinki    
HUS    
Hyvinkää    
Inkoo    
JHL    
JUKO Ry    
Jyty    
Järvenpää    
Karkkila    
Kauniainen    
Kerava    
Kirkkonummi    
Kuntaliitto    
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Kymsote    
Lapinjärvi    
Lohja    
Loviisa    
Myrskylä    
Mäntsälä    
Nurmijärvi    
Oikeusministeriö    
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri    
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri    
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri    
Pornainen    
Porvoo    
Pukkila    
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä    
Raasepori    
Sipoo    
Sisäministeriö    
Siuntio    
SOSTE    
SPAL    
SuPer    
Tehy    
THL    
Tuusula    
Valtiovarainministeriö    
Vammaisfoorumi    
Vantaa    
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri    
Vihti    
Svarsanvisningar för mottagare
Ensisijaisesti lausunnot pyydetään lähettämään Lausuntopalvelu.fi - järjestelmän kautta (lausuntopyynnön diaarinumero VN/8868/2019).  Vaihtoehtoisesti lausunnon voi toimittaa myös ministeriön kirjaamon kautta (kirjaamo@stm.fi) viite: STM085:00/2019, VN/8868/2019 

Lausuntopyyntö on jaettu jakelun mukaisesti, mutta kaikki halukkaat tahot voivat antaa lausuntonsa asiassa.
Tidtabell
Pyydämme vastaamaan lausuntokyselyyn 26.2.2020 mennessä.
Beredare
Lisätietoja asiasta antaa strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki (02951 63382), hallitusneuvos Auli Valli-Lintu (02 95163463) ja suunnittelija Jan Ihatsu (02951 63583). STM sähköpostiosoitteet ovat muotoa  etunimi.sukunimi@stm.fi.
Ämnesord

Pelastustoimi

Räddningsväsendet

sote-uudistus

sosiaali-ja terveydenhuollon järjestäminen

Uusimaa

social- och hälsovårdsreform

ordnande av social- och hälsovård

Nyland

Länkar:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4130-4 - Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportti : Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen ohjausryhmä 2019

https://stm.fi/hanke?tunnus=STM085:00/2019 - Erillisselvityksen taustamateriaali Hankeikkunassa.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4134-2 - Utredning om en särlösning för Nyland, huvudstadsregionen eller Helsinfors – slutrapport : Styrgruppen för särutredningen om social- och hälsovården i Nyland, huvudstadsregionen och Helsingfors 2019



    • Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin mahdollisen sote-erillisratkaisun selvityksen loppuraportissa esitetään, että jatkovalmistelu pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen neljän itsehallinnollisen alueen ja Helsingin kaupungin toimesta. Myös erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi ensisijaisesti alueilla. HUSin toissijaisesta järjestämisvastuusta säädettäisiin lailla.


      Jokaisen vaihtoehdon yhteydessä on tilaa sanalliselle vastaukselle.
      1. Ottaako raportissa esitetty malli riittävässä määrin huomioon alueen erityispiirteet sosiaali- ja terveydenhuollossa?
         
    • 2. Ottaako raportissa esitetty malli riittävässä määrin huomioon alueen erityispiirteet pelastustoimessa?
    • 3. Mahdollistaako esitetty erillisratkaisumalli pääsyn tarpeenmukaisten ja riittävien sote-palvelujen piiriin paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän malli?
    • 4. Mahdollistaako erillisratkaisu yhteen sovitettujen asiakaskohtaisten perustason sote-palvelukokonaisuuksien  toteutumisen alueella paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän malli?
    • 5. Mahdollistaako erillisratkaisu erikoistason palvelujen toteutumisen alueella paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän malli?
    • 6. Mahdollistaako erillisratkaisu perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallisen integraation alueella?
    • 7. Esityksen mukaisesti erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi yleisesti ja ensisijaisesti itsehallinnollisilla alueilla, HUSin järjestämisvastuu lakiin perustuvaa ja järjestämissopimuksella sovittavaa vastuuta. Onko raportissa kuvattu ratkaisu mielestänne sote-palvelujen järjestämisen näkökulmasta sekä hallinnollisesti ja HUSin omistajaohjauksen näkökulmasta toteuttamiskelpoinen ja turvaako se sote-palvelujen järjestämisen alueella?
    • 8. Turvaako erillisratkaisu sote-palvelujen järjestämiselle riittävän kantokykyiset alueet?
    • 9. Turvaako erillisratkaisu asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumisen?
    • 10. Toteutuuko demokratia erillisratkaisussa perustuslain edellyttämällä tavalla? (ks raportin luku 3) Jos ei, niin miten esityksen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voitaisiin vahvistaa?
    • 11. Toteutuuko palvelujen yhdenvertaisuus esitetyssä mallissa paremmin kuin yhden järjestäjän mallissa?
    • 12. Mahdollistaako erillisratkaisu kielellisten oikeuksien toteutumisen alueella paremmin kuin yhden järjestäjän mallissa?
    • 13. Millä toimenpiteillä ja missä palveluissa kielellisiä oikeuksia voitaisiin vahvistaa?
    • 14. Millaisia vaikutuksia arvioitte erillisratkaisulla olevan osana hallituksen linjaamaa valtakunnallista kokonaisratkaisua?
    • 15. Ehdotuksia itsehallinnollisten alueiden nimiksi?
    • 16. Muut vapaamuotoiset huomiot loppuraportista