Ge utlåtande
Ge ditt utlåtande på den här sidan. Läs mer om bakgrundsuppgifterna för begäran om utlåtande på den övre delen av sidan och ge ditt utlåtande i fältet under det. Samtidigt som du skriver ditt utlåtande kan du kontrollera kommentarer från andra remissinstanser under fliken "Utlåtanden". När ditt utlåtande är färdigt kan du skicka det antingen till en annan person för godkännande eller direkt till beredaren av begäran om utlåtande. När du skickar begäran till beredaren publiceras ditt utlåtande även under fliken Utlåtanden i likhet med övriga givna utlåtanden. Om du skickar utlåtandet för godkännande, kan godkänaren antingen återställa ditt utlåtande till beredning eller godkänna och skicka ditt utlåtande till beredaren. Då publiceras den även under fliken Utlåtanden.
Selvitys ei-kaupallisen sijaissynnytysjärjestelyn sallimisesta
Diarienummer för begäran om utlåtande: VN/5969/2019
Svarstiden gick ut: 30.5.2023
Uppgifter om begäran om utlåtande
Språket i begäran om utlåtande:
Johdanto
Oikeusministeriö pyytää lausuntoanne ei-kaupallisen sijaissynnytysjärjestelyn sallimista koskevasta selvityksestä.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, jonka mukaan ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista tulee selvittää lainsäädännössä erikseen määriteltävissä tapauksissa. Tässä selvityksessä päivitetään oikeusministeriön vuonna 2012 tekemää kartoitusta pyrkimyksistä kehittää aihetta koskevaa sääntelyä kansainvälisellä tasolla ja valikoiduissa muissa valtioissa ja hahmotellaan mahdollisia sääntelyvaihtoehtoja hallitusohjelman rajaamalla tavalla sitä silmällä pitäen, että ei-kaupallisen sijaissynnytyksen rajoitettu salliminen tulisi harkittavaksi.
Kansallinen salliminen ei poista, mutta saattaa parhaimmillaan vähentää suomalaisten hakeutumista ulkomaille sijaissynnytysjärjestelyn toteuttamista varten. Se kuitenkin edellyttää sitä, että järjestelyyn pääsy ja hoidosta aiheutuvat kustannukset on mitoitettu oikein. Kansainvälisestä kehityksestä voidaan havaita, että ei-kaupallisena alkaneet sijaissynnytysjärjestelyt saattavat tuoda mukanaan ei-toivottuja kaupallisia lieveilmiöitä, kuten sijaissynnyttäjille maksettavat epäviralliset palkkiot, ellei toimintaa ole selkeästi säännelty ja valvontaa järjestetty asianmukaisesti.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, jonka mukaan ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista tulee selvittää lainsäädännössä erikseen määriteltävissä tapauksissa. Tässä selvityksessä päivitetään oikeusministeriön vuonna 2012 tekemää kartoitusta pyrkimyksistä kehittää aihetta koskevaa sääntelyä kansainvälisellä tasolla ja valikoiduissa muissa valtioissa ja hahmotellaan mahdollisia sääntelyvaihtoehtoja hallitusohjelman rajaamalla tavalla sitä silmällä pitäen, että ei-kaupallisen sijaissynnytyksen rajoitettu salliminen tulisi harkittavaksi.
Kansallinen salliminen ei poista, mutta saattaa parhaimmillaan vähentää suomalaisten hakeutumista ulkomaille sijaissynnytysjärjestelyn toteuttamista varten. Se kuitenkin edellyttää sitä, että järjestelyyn pääsy ja hoidosta aiheutuvat kustannukset on mitoitettu oikein. Kansainvälisestä kehityksestä voidaan havaita, että ei-kaupallisena alkaneet sijaissynnytysjärjestelyt saattavat tuoda mukanaan ei-toivottuja kaupallisia lieveilmiöitä, kuten sijaissynnyttäjille maksettavat epäviralliset palkkiot, ellei toimintaa ole selkeästi säännelty ja valvontaa järjestetty asianmukaisesti.
Tausta
Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2012 arviomuistion, jossa tarkasteltiin sijaissynnytysjärjestelyihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä ja eri sääntelyvaihtoehtoja. Muistiossa ei otettu kantaa siihen, oliko vallitsevaa sijaissynnytysjärjestelyt kieltävää oikeustilaa tarpeen muuttaa.
Merkittävä osa arviomuistiota kommentoineista lausunnonantajista ei vuonna 2012 asettunut selkeästi minkään esitetyn sääntelyvaihtoehdon kannalle, mutta suuri osa suhtautui myönteisesti sijaissynnyttämisen rajoitettuun sallimiseen. Monen mielestä ennen päätöksentekoa sijaissynnytyksistä tulisi kuitenkin olla saatavilla enemmän tutkimustietoa ja asiassa tulisi seurata pidempään kansainvälistä kehitystä. Monet niistä, jotka kannattivat täyskiellon jatkamista tai jotka eivät ottaneet asiassa selkeää kantaa, katsoivat, ettei syntyvän lapsen edun ja sijaissynnyttäjän ihmisarvon kunnioittamista sijaissynnytysjärjestelyissä voitaisi varmistaa. Riskinä täyskiellon kohdalla nähtiin kuitenkin muun muassa hakeutuminen sijaissynnytyshoitoihin ulkomaille.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan sijaissynnytysjärjestelyiden tuloksena syntyneet lapset voivat yhtä hyvin kuin muut hedelmöityshoidon tuloksena syntyneet lapset. Sijaissynnyttäjien asemaan tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, sillä järjestelyyn liittyy kohonnut riski synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja vaikeuksista luovuttaa lapsi aiotuille vanhemmille.
Merkittävä osa arviomuistiota kommentoineista lausunnonantajista ei vuonna 2012 asettunut selkeästi minkään esitetyn sääntelyvaihtoehdon kannalle, mutta suuri osa suhtautui myönteisesti sijaissynnyttämisen rajoitettuun sallimiseen. Monen mielestä ennen päätöksentekoa sijaissynnytyksistä tulisi kuitenkin olla saatavilla enemmän tutkimustietoa ja asiassa tulisi seurata pidempään kansainvälistä kehitystä. Monet niistä, jotka kannattivat täyskiellon jatkamista tai jotka eivät ottaneet asiassa selkeää kantaa, katsoivat, ettei syntyvän lapsen edun ja sijaissynnyttäjän ihmisarvon kunnioittamista sijaissynnytysjärjestelyissä voitaisi varmistaa. Riskinä täyskiellon kohdalla nähtiin kuitenkin muun muassa hakeutuminen sijaissynnytyshoitoihin ulkomaille.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan sijaissynnytysjärjestelyiden tuloksena syntyneet lapset voivat yhtä hyvin kuin muut hedelmöityshoidon tuloksena syntyneet lapset. Sijaissynnyttäjien asemaan tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, sillä järjestelyyn liittyy kohonnut riski synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja vaikeuksista luovuttaa lapsi aiotuille vanhemmille.
Linkit
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-583-8 - Selvitys / Utredning
https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM026:00/2019 - Hankesivu
https://oikeusministerio.fi/sv/projekt?tunnus=OM026:00/2019 - Projektsida
Aikataulu
Lausunto pyydetään antamaan viimeistään 30.5.2023.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse. Lausuntopalautteen käsittelyn helpottamiseksi lausunnossa pyydetään noudattamaan keskeisten ehdotusten otsikointia ja jäsentelyä (alla).
Myös muut kuin alla Jakelu-kohdassa mainitut tahot voivat antaa lausunnon. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivuilta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta: [email protected].
Huomaattehan, että kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Myös muut kuin alla Jakelu-kohdassa mainitut tahot voivat antaa lausunnon. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivuilta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta: [email protected].
Huomaattehan, että kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Valmistelijat
Lisätietoja asiasta antavat:
lainsäädäntöneuvos Salla Silvola p. 02951 50314
erityisasiantuntija Mari Kaipomäki p. 02951 50062
([email protected])
lainsäädäntöneuvos Salla Silvola p. 02951 50314
erityisasiantuntija Mari Kaipomäki p. 02951 50062
([email protected])
Jakelu:
Adoptioperheet ry | ||
Amnesty International Suomen osasto | ||
Appelmedi | ||
Aura Klinikka | ||
Dextra | ||
Digi- ja väestötietovirasto | ||
Eduskunnan oikeusasiamies | ||
emeritusprofessori Markku Helin | ||
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue | ||
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus | ||
Etävanhempien liitto ry | ||
Gynova Oulu | ||
Helsingin hovioikeus | ||
Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala | ||
Helsingin käräjäoikeus | ||
Helsingin oikeusaputoimisto | ||
HUS / HYKS / NKL /hedelmöityshoidot | ||
HyVil Oy | ||
Ihmisoikeusliitto | ||
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue | ||
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus | ||
Kainuun keskussairaala, hedelmöityshoidot | ||
Kansaneläkelaitos | ||
Kohtuuttomat ry | ||
Kymenlaakson hyvinvointialue | ||
Kymenlaakson käräjäoikeus | ||
KYS / Hedelmöityshoidot | ||
Lapsiasiavaltuutetun toimisto | ||
Lastensuojelun keskusliitto ry | ||
Lastenvalvojat ry | ||
Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri | ||
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue | ||
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus | ||
Maahanmuuttovirasto | ||
Mannerheimin lastensuojeluliitto ry | ||
Mehiläinen Felicitas Helsinki | ||
Miesjärjestöjen keskusliitto | ||
Miessakit ry | ||
Monika-naiset liitto ry | ||
Monimuotoiset perheet ry | ||
Naisjärjestöjen keskusliitto | ||
Nytkis ry | ||
Ovumia Helsinki | ||
OYS hedelmöityshoidot | ||
Pelastakaa lapset ry | ||
Pohjois-Karjalan ks / hedelmöityshoidot | ||
professori Suvianna Hakalehto, Itä-Suomen yliopisto | ||
professori Tuulikki Mikkola, Turun yliopisto | ||
Satakunnan ks / hedelmöityshoidot | ||
Sateenkaariperheet ry | ||
Seinäjoen ks / hedelmöityshoidot | ||
SETA ry | ||
Simpukka ry | ||
sisäministeriö | ||
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto | ||
sosiaali- ja terveysministeriö | ||
Suomalainen lääkäriseura Duodecim | ||
Suomen asianajajaliitto | ||
Suomen gynekologiyhdistys | ||
Suomen kätilöliitto ry | ||
Suomen lastenpsykiatriyhdistys ry | ||
Suomen lääkintäoikeuden ja -etiikan seura | ||
Suomen psykiatriyhdistys | ||
Suomen psykologiliitto | ||
Suomen setlementtiliitto ry | ||
Suomen UNICEF ry | ||
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta | ||
Tasa-arvovaltuutetun toimisto | ||
TAYS hedelmöityshoidot | ||
Tehy ry | ||
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | ||
Terveydenhoitajaliitto | ||
Trasek ry | ||
Tuomariliitto ry | ||
tutkijatohtori Sanna Koulu, Lapin yliopisto | ||
TYKS hedelmöityshoidot | ||
ulkoministeriö | ||
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveusalan eettinen neuvottelukunta | ||
valtiovarainministeriö | ||
vanhempi yliopistonlehtori Liisa Nieminen, Helsingin yliopisto | ||
Väestöliitto | ||
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto | ||
yliopistonlehtori Katja Karjalainen, Itä-Suomen yliopisto |