Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi ympäristövahinkorahastosta
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/11745/2019
Vastausaika on päättynyt: 13.5.2022
Lausuntopyynnön taustatiedot
Lausuntopyynnön kieli:
Johdanto
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristövahinkorahastosta.
Ahvenanmaan valtuuskunnalta pyydetään erityisesti lausuntoa siitä, voitaisiinko ympäristövahinkorahastoa koskevan lakiluonnoksen perusteella kantaa ympäristövahinkomaksua Ahvenanmaan maakunnassa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa harjoittavilta.
Ahvenanmaan valtuuskunnalta pyydetään erityisesti lausuntoa siitä, voitaisiinko ympäristövahinkorahastoa koskevan lakiluonnoksen perusteella kantaa ympäristövahinkomaksua Ahvenanmaan maakunnassa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa harjoittavilta.
Tausta
Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi ympäristövahinkorahastosta on valmisteltu ympäristöministeriön asettamassa ympäristövahinkojen toissijaisia vastuujärjestelmiä uudistavassa lainsäädäntöhankkeessa. Ympäristövahinkorahasto olisi uusi valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Esityksen valmistelu perustuu pääministeri Marinin hallituksen ohjelman kirjaukseen, jonka mukaan kehitetään ympäristövahinkojen toissijaisia vastuujärjestelmiä (TOVA).
Valmistelussa on selvitetty järjestelmän rahoituspohjaa ja sitä, onko nykyiset toissijaiset vastuujärjestelmät ympäristövahinkovakuutus tai öljysuojarahasto perusteltua säilyttää erillisinä järjestelminä. Uuden järjestelmän tarkoituksena on, että toiminnanharjoittajien ympäristövelvoitteet tulevat mahdollisimman pitkälle hoidetuiksi ilman valtion taloudellista väliintuloa.
Vuosien 2013 ja 2021 välillä valtio on joutunut rahoittamaan toiminnanharjoittajien maksukyvyttömyyden vuoksi vakavien ympäristöriskien hallintaa ja ympäristön pilaantumisen vaaratilanteiden torjuntaa kahdeksassa eri tapauksessa. Toimiin ryhtyminen on ollut välttämätöntä uhkaavan vaaran torjumiseksi.
Pakollisen ympäristövahinkovakuutuksen käyttöala viranomaisten toteuttamien torjuntatoimien korvaamisessa on jäänyt hyvin vähäiseksi. Ympäristövahinkovakuutuksen soveltamisala on kapea, ja siitä korvattavia vahinkoja ja kustannuksia on aiheutunut huomattavan vähän verrattuna siihen, mitä järjestelmän perustamisvaiheessa arvioitiin.
Eduskunnan ympäristövaliokunta on kannanotoissaan kiirehtinyt toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistyön jatkamista ja erityisesti kaivostoimintaan liittyvän öljysuojarahaston tapaisen rahaston perustamisen selvittämistä. Eduskunta on kannanotoissaan myös kiinnittänyt huomiota tarpeeseen kehittää öljysuojarahastoa ja sen rahoituspohjaa rahaston jatkuvuuden ja toimintakyvyn turvaamiseksi.
Nykymuotoinen öljysuojamaksu on uudistettava EU-oikeudellisten vaatimusten mukaiseksi. Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntavastuiden siirryttyä vuoden 2019 alusta alkaen sisäministeriön hallinnonalalle öljyntorjunta on nykyisin pelastuslain (379/2011) mukaista pelastustoimintaa. Jatkossa öljyntorjunnan täysimääräinen rahoitus, kuten myös öljyvahinkojen torjuntavalmiuden ylläpidon pääasiallinen rahoitus, tulee hyvinvointialueen talousarviosta. Tämä heijastuu osaltaan öljysuojarahaston asemaan öljyvahinkoihin varautumisessa.
Öljysuojarahasto ja pakollinen ympäristövahinkovakuutus lakkautettaisiin ympäristövahinkorahaston toiminnan alkaessa. Ympäristövahinkorahasto olisi aiempia erillisiä järjestelmiä yhtenäisempi ja soveltamisalaltaan kattavampi. Rahasto koskisi lain voimaantulon jälkeen tapahtuvia vahinkoja tai ympäristön pilaantumistilanteita voimaantulo- ja siirtymäsäännösten mukaisesti, eikä sitä mitoitettaisi erittäin laajamittaisten vahinkojen varalle.
Valmistelussa on selvitetty järjestelmän rahoituspohjaa ja sitä, onko nykyiset toissijaiset vastuujärjestelmät ympäristövahinkovakuutus tai öljysuojarahasto perusteltua säilyttää erillisinä järjestelminä. Uuden järjestelmän tarkoituksena on, että toiminnanharjoittajien ympäristövelvoitteet tulevat mahdollisimman pitkälle hoidetuiksi ilman valtion taloudellista väliintuloa.
Vuosien 2013 ja 2021 välillä valtio on joutunut rahoittamaan toiminnanharjoittajien maksukyvyttömyyden vuoksi vakavien ympäristöriskien hallintaa ja ympäristön pilaantumisen vaaratilanteiden torjuntaa kahdeksassa eri tapauksessa. Toimiin ryhtyminen on ollut välttämätöntä uhkaavan vaaran torjumiseksi.
Pakollisen ympäristövahinkovakuutuksen käyttöala viranomaisten toteuttamien torjuntatoimien korvaamisessa on jäänyt hyvin vähäiseksi. Ympäristövahinkovakuutuksen soveltamisala on kapea, ja siitä korvattavia vahinkoja ja kustannuksia on aiheutunut huomattavan vähän verrattuna siihen, mitä järjestelmän perustamisvaiheessa arvioitiin.
Eduskunnan ympäristövaliokunta on kannanotoissaan kiirehtinyt toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistyön jatkamista ja erityisesti kaivostoimintaan liittyvän öljysuojarahaston tapaisen rahaston perustamisen selvittämistä. Eduskunta on kannanotoissaan myös kiinnittänyt huomiota tarpeeseen kehittää öljysuojarahastoa ja sen rahoituspohjaa rahaston jatkuvuuden ja toimintakyvyn turvaamiseksi.
Nykymuotoinen öljysuojamaksu on uudistettava EU-oikeudellisten vaatimusten mukaiseksi. Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntavastuiden siirryttyä vuoden 2019 alusta alkaen sisäministeriön hallinnonalalle öljyntorjunta on nykyisin pelastuslain (379/2011) mukaista pelastustoimintaa. Jatkossa öljyntorjunnan täysimääräinen rahoitus, kuten myös öljyvahinkojen torjuntavalmiuden ylläpidon pääasiallinen rahoitus, tulee hyvinvointialueen talousarviosta. Tämä heijastuu osaltaan öljysuojarahaston asemaan öljyvahinkoihin varautumisessa.
Öljysuojarahasto ja pakollinen ympäristövahinkovakuutus lakkautettaisiin ympäristövahinkorahaston toiminnan alkaessa. Ympäristövahinkorahasto olisi aiempia erillisiä järjestelmiä yhtenäisempi ja soveltamisalaltaan kattavampi. Rahasto koskisi lain voimaantulon jälkeen tapahtuvia vahinkoja tai ympäristön pilaantumistilanteita voimaantulo- ja siirtymäsäännösten mukaisesti, eikä sitä mitoitettaisi erittäin laajamittaisten vahinkojen varalle.
Tavoitteet
Ehdotetun korvausjärjestelmän tavoitteena on luoda ympäristön pilaantumisen vaaran aiheuttajien kollektiiviseen taloudelliseen vastuuseen tukeutuva nykyistä kattavampi ja tehokkaasti hallinnoitu toissijainen vastuujärjestelmä, joka ei kokonaisuutena kasvattaisi yritysten maksutaakkaa nykytilaan verrattuna.
Ympäristövahinkorahastolla varauduttaisiin ympäristöriskien hallintaan, ympäristövahinkojen ja ympäristön pilaantumisen torjuntaan sekä vahinkojen korvaamiseen vaadittavan rahoituksen järjestämiseen, kun korvausta vahingosta taikka torjunta‐ ja ennallistamiskustannuksista ei saataisi perittyä varsinaiselta vastuutaholta esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi tai siksi, että tämä on tuntematon. Rahasto olisi viimesijainen korvausten maksaja. Lisäksi rahastosta voitaisiin myöntää harkinnanvaraisia avustuksia pelastustoimen ja Ahvenanmaan maakunnan ympäristövahinkojen torjunnan hankintoihin. Ympäristövahinkorahastoa koskevaa lakia sovellettaisiin Ahvenanmaalla samoin perustein kuin muualla maassa.
Korvausten maksamiseen tarkoitetut rahaston varat kerättäisiin ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittajilta vuosittaisilla tai kertaluonteisilla ympäristövahinkomaksuilla. Ympäristövahinkojen torjunnan hankintoihin myönnettäviin avustuksiin käytettäisiin valtion talousarviosta rahastoon siirrettävää määrärahaa.
Ympäristövahinkorahastolla varauduttaisiin ympäristöriskien hallintaan, ympäristövahinkojen ja ympäristön pilaantumisen torjuntaan sekä vahinkojen korvaamiseen vaadittavan rahoituksen järjestämiseen, kun korvausta vahingosta taikka torjunta‐ ja ennallistamiskustannuksista ei saataisi perittyä varsinaiselta vastuutaholta esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi tai siksi, että tämä on tuntematon. Rahasto olisi viimesijainen korvausten maksaja. Lisäksi rahastosta voitaisiin myöntää harkinnanvaraisia avustuksia pelastustoimen ja Ahvenanmaan maakunnan ympäristövahinkojen torjunnan hankintoihin. Ympäristövahinkorahastoa koskevaa lakia sovellettaisiin Ahvenanmaalla samoin perustein kuin muualla maassa.
Korvausten maksamiseen tarkoitetut rahaston varat kerättäisiin ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittajilta vuosittaisilla tai kertaluonteisilla ympäristövahinkomaksuilla. Ympäristövahinkojen torjunnan hankintoihin myönnettäviin avustuksiin käytettäisiin valtion talousarviosta rahastoon siirrettävää määrärahaa.
Linkit
Liitteet:
Aikataulu
Lausunnot pyydetään antamaan viimeistään 25.4.2022 vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoaika on asetettu siten, että hallituksen esitys voidaan viimeistellä annettavaksi vuotta 2023 koskevan valtion talousarvioehdotuksen yhteydessä.
Koska hallituksen esitysluonnoksen yleisperusteluiden ruotsinkielinen käännös on valmis jaettavaksi huhtikuun 2022 alussa, Ahvenanmaata ja siellä harjoitettavaa toimintaa edustaville tahoille annetaan lisäaikaa lausunnon antamiseksi siten, että lausuntoaika on vastaavan pituinen kuin muille annettu lausuntoaika. Yleisperusteluiden ruotsinkielinen käännös julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä. Samassa yhteydessä ilmoitetaan Ahvenanmaata ja siellä harjoitettavaa toimintaa edustaville tahoille lausunnon antamisen määräaika.
Yleisperusteluiden ruotsinkielinen käännös on julkaistu 5.4.2022. Ahvenanmaata ja siellä harjoitettavaa toimintaa edustavia tahoja pyydetään antamaan lausunnot viimeistään 9.5.2022.
Koska hallituksen esitysluonnoksen yleisperusteluiden ruotsinkielinen käännös on valmis jaettavaksi huhtikuun 2022 alussa, Ahvenanmaata ja siellä harjoitettavaa toimintaa edustaville tahoille annetaan lisäaikaa lausunnon antamiseksi siten, että lausuntoaika on vastaavan pituinen kuin muille annettu lausuntoaika. Yleisperusteluiden ruotsinkielinen käännös julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä. Samassa yhteydessä ilmoitetaan Ahvenanmaata ja siellä harjoitettavaa toimintaa edustaville tahoille lausunnon antamisen määräaika.
Yleisperusteluiden ruotsinkielinen käännös on julkaistu 5.4.2022. Ahvenanmaata ja siellä harjoitettavaa toimintaa edustavia tahoja pyydetään antamaan lausunnot viimeistään 9.5.2022.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausuntopalautteen käsittelyn helpottamiseksi ympäristöministeriö pyytää, että lausunto jaotellaan lausuntopyynnössä ilmoitettujen väliotsikoiden mukaisesti.
Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Jos ette kuitenkaan voi antaa lausuntoanne lausuntopalvelu.fi:ssä, lausunto voidaan toimittaa myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected].
Lausuntoja voivat antaa muutkin kuin jakelussa mainitut. Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Jos ette kuitenkaan voi antaa lausuntoanne lausuntopalvelu.fi:ssä, lausunto voidaan toimittaa myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected].
Lausuntoja voivat antaa muutkin kuin jakelussa mainitut. Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Valmistelijat
Lisätietoja asiasta antavat hallitussihteeri Mari-Linda Harju-Oksanen (puh. +358 295 250554) ja hallitussihteeri Merja Huhtala (puh. +358 295 250088) tai sähköpostitse [email protected]. Ajanjaksolla 13.4.-25.4. lisätietoja antaa hallitusneuvos Oili Rahnasto (puh. +358 295 250244).
Jakelu:
Aalto yliopisto | ||
Elinkeinoelämän keskusliitto ry | ||
Energiateollisuus ry | ||
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | ||
Etelä-Savon ELY-keskus | ||
Etelä-Suomen aluehallintovirasto | ||
Finanssiala ry | ||
Helsingin hallinto-oikeus | ||
Helsingin yliopisto | ||
Hämeen ELY-keskus | ||
Hämeenlinnan hallinto-oikeus | ||
Itä-Suomen aluehallintovirasto | ||
Itä-Suomen hallinto-oikeus | ||
Itä-Suomen yliopisto | ||
Kaakkois-Suomi ELY-keskus | ||
Kainuun ELY-keskus | ||
Kaivosteollisuus ry | ||
Kalatalouden keskusliitto | ||
KEHA-keskus | ||
Kemianteollisuus ry | ||
Keski-Suomen ELY-keskus | ||
Kolttien luottamusmies | ||
Konkurssiasiamiehen toimisto | ||
Korkein hallinto-oikeus | ||
Korkein oikeus | ||
Lapin ELY-keskus | ||
Lapin yliopisto | ||
Liikenne- ja viestintäministeriö | ||
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom | ||
Liikennepalvelukauppiaat ry | ||
Luonnonvarakeskus | ||
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto | ||
Maa- ja metsätalousministeriö | ||
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | ||
Metsähallitus | ||
Metsäteollisuus ry | ||
Natur och Miljö rf | ||
Oikeuskanslerinvirasto | ||
Oikeusministeriö | ||
Paliskuntain yhdistys | ||
Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto | ||
Pirkanmaan ELY-keskus | ||
Pohjois-Karjalan ELY-keskus | ||
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus | ||
Pohjois-Savon ELY-keskus | ||
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto | ||
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus | ||
Puolustusministeriö | ||
Pääesikunta | ||
Rajavartiolaitos | ||
Ruokavirasto | ||
Saamelaiskäräjät | ||
Sisäministeriö | ||
Sosiaali- ja terveysministeriö | ||
Suomen Kuntaliitto ry | ||
Suomen luonnonsuojeluliitto ry | ||
Suomen Varustamot Ry | ||
Suomen ympäristökeskus | ||
Suomen ympäristöoikeustieteen seura ry | ||
Suomen Yrittäjät ry | ||
Tampereen yliopisto | ||
Teknologiateollisuus ry | ||
Tietosuojavaltuutetun toimisto | ||
Turun hallinto-oikeus | ||
Turun yliopisto | ||
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES | ||
Työ- ja elinkeinoministeriö | ||
Ulkoministeriö | ||
Uudenmaan ELY-keskus | ||
Vaasan hallinto-oikeus | ||
Valtiovarainministeriö | ||
Varsinais-Suomen ELY-keskus | ||
Verohallinto | ||
WWF Suomi | ||
Väylävirasto | ||
Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry | ||
Ympäristövakuutuskeskus | ||
Åbo Akademi | ||
Ålands landskapsregering | ||
Ålands miljö- och hälsoskyddsmyndighet (ÅMHM) | ||
Ålands Näringsliv | ||
Ålandsdelegationen |