Lausuntopalvelu.fi

Hallitusohjelman digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöä koskevassa kärkihankkeessa on tavoitteena suotuisan toimintaympäristön luominen digitaalisille palveluille ja uusille liiketoimintamalleille. Kärkihankkeessa luodaan innovaatioita ja palveluiden syntymistä tukeva säädös- ja muu toimintaympäristö. Kärkihankkeen yhtenä hallitusohjelman loppukauden toimenpiteenä on luoda kehittämissuunnitelma logistiikan ja kuljetussektorin sekä satamien digitalisaation vahvistamiseksi. 

Digitalisaatio muuttaa tavaralogistiikan toimintamallit ja liiketoiminnan tiedon laajamittaiseen hyödyntämiseen ja älykkääseen automaatioon perustuviksi. Kuten muutkin yhteiskunnan sektorit, myös logistiikka on jo lähitulevaisuudessa murroksen alla. Digitalisoituminen on alan yrityksille vielä tällä hetkellä kilpailuvaltti, mutta varsin nopeasti kysymys on siitä, mitkä yritykset kasvavat ja kehittyvät ja mitkä kuihtuvat. 

Kehittämissuunnitelmaa on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämän avoimen logistiikan digitalisaatioverkoston avulla. Verkostolla ollut kaksi avointa työpajaa, joista ensimmäinen pidettiin 1.9.2017 ja toinen 1.11.2017. Verkoston tapaamisiin osallistui noin 50 toimijaa, ja mukana oli logistiikka-alan yhteisöjen, yritysten ja viranomaisten edustajia.

Logistiikan digitalisaatiolla on merkittäviä vaikutuksia yritysten toiminnalle ja kilpailukyvylle. Suurten kaupan alan yritysten kilpailukyvystä noin 43 % ja teollisuusyritysten kilpailukyvystä 35 % koostuu vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan logistiikan hallinnasta (Logistiikkaselvitys 2012. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 11/2012). Digitalisaation voidaan odottaa jatkossa vahvistavan eroja yritysten kilpailukyvyssä, sillä digitalisaatiota taitavasti hyödyntävät voivat saada merkittäviä hyötyjä. Kuljetusten tehostumisen arvioidaan voivan säästää EU:ssa toimivilta eri alojen teollisuusyrityksiltä 100–300 miljardia euroa vuosittain. Maailman talousfoorumi on arvioinut, että digitalisaation hyödyt logistiikka-alalle ovat maailmanlaajuisesti 1500 miljardia dollaria ja yhteiskunnalliset hyödyt 2 400 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä. Tavaralogistiikan digitalisaatiolla vaikutetaan suuresti myös liikenteen ympäristöpäästöihin, EU:n tasolla arvioiden se voi saada aikaan 15–30 %:n hiilidioksidipäästöjen vähennyksen. 

Periaatepäätöksen visiona vuoteen 2020 on, että tavaralogistiikan sektorille on saatu Suomessa luotua uudet toimintamallit, jotka mahdollistavat tiedon huomattavasti nykyistä paremman virtaamisen kuljetusketjuissa ja niiden välillä. Nämä toimintamallit myös minimoivat manuaalisen työn määrän kuljetusketjussa ja kytkeytyvät kansainvälisiin ratkaisuihin. Rahtitiedot kulkevat yhdessä tavaran kanssa läpi kuljetusketjun. Tehokkaan tiedonvaihdon infrastruktuurille on luotu edellytyksiä osittain lainsäädännön ja osittain verkostomaisen yhteistyön avulla. Samalla alan yritysten yleistä digitalisaation hyödyntämisen osaamista ja ymmärtämistä on saatu vahvistettua niin, että muun muassa erilaiset tiedon hyödyntämiseen perustuvat palvelut ja liiketoimintamallit tulevat mahdollisiksi. Logistiikan palvelut pystyvät vastaamaan keskeisiin muutoshaasteisiin erityisesti tarjoamalla uusia ja uudenlaisia logistiikan palveluita. Palveluissa asiakkaan tarpeet on asetettu keskiöön.

Visiona vuoteen 2025 on, että Suomi on pystynyt hyödyntämään maantieteellistä sijaintiaan ja nousemaan keskeiseksi solmupisteeksi myös kansainvälisessä tavarankuljetuksessa. Samalla Suomi on pystynyt toimimaan edelläkävijänä tavaralogistiikan MaaS-palveluille suotuisan liiketoiminta- ja sääntely-ympäristön luomisessa. Suomessa kehitettyjä liiketoimintakonsepteja on saatu laajemmin käyttöön kansainvälisesti. Samalla logistiikan digitalisaatiokehityksellä vaikutetaan olennaisesti Suomen ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Lopullisena tavoitteena on poistaa kokonaan alan aiheuttamat haitalliset ympäristövaikutukset. Lisäksi suomalaiset yritykset voivat 2025 mennessä entistä paremmin tuottavuuden noston seurauksena, ja asiakkaiden palvelut paranevat ja kuljetuksiin liittyvät kustannukset pienevät. Logistiikkasektorin kehitys on luonut Suomelle erinomaiset edellytykset kotimaisen verkkokaupan kasvuun ja kansainväliseen liiketoimintaan.

Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 28.2.2018.

Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet.

Lausuntoja voivat antaa muutkin kuin jakelussa mainitut. HUOM! Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.

Voit pyytää tukea palvelun käyttöön osoitteesta lausuntopalvelu.om@om.fi.

​Lausunnon voi toimittaa myös liikenne- ja viestintäministeriön kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo@lvm.fi.

Lisätietoja asiasta antaa Kirsi Miettinen (0295 34 2570).