• Lausunnonantajia: 9
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Turun Lähiradioyhdistys ry, Visuri Hannu
        Päivitetty:
        24.3.2021
        • LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntöön 29.1.2021 VN/2368/2021 Lausunnon antaja: Radio Robin Hood / Turun lähiradioyhdistys ry. Itäinen Rantakatu 64 B 20810 Turku, www.radiorobinhood.fi puh. 0400 471021 Lausuntonaan liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntöön, VN/2368/2021: Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi, Radio Robin Hood /Turun lähiradioyhdistys ry. toteaa seuraavaa: Suomessa toimii tällä hetkellä neljä yhteisöradioiksi luokiteltavaa paikallisradiota. Radio Robin Hood (RRH) on yksi niistä. Se on toiminut vuodesta 1990, siis yli 30 vuotta. Uusi toimilupa ulottuu vuoteen 2029. RRH toimii Varsinais-Suomessa, Turussa. Kuuluvuusalueen kuuntelijapotentiaali on Digita Oy:n lähetyspalveluilmoituksen mukaan n. 380.000 henkilöä. Suomessa yhteisöradiot toimivat kaupallisten mainostulorahoitteisten radioiden rinnalla samojen toimilupaehtojen alaisina, toisin kuin muissa Euroopan unionin jäsenmaissa, joissa ei-kaupallisten yhteisöradioiden/kansalaismedian erityinen luonne on tunnustettu toimilupalainsäädännössä ja valtioiden tukipolitiikassa. Suomessa yhteisöradiot toimivat niukoin taloudellisin resurssein, pääasiassa kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten ohjelmantekijöiden voimin. Toisin kuin muissa EU-maissa yhteisöradiot/kansalaismedia ei saa Suomessa lainkaan valtion budjettitukea. Myös lisäbudjeteissa kertaluontoisena myönnetty valtion tuki paikallisradioille mm. viestinnän ja uutistoiminnan kehittämiseen on kohdistettu kaupallisille, mainosrahoitteisille paikallisradioille. Yhteisöradiot on jätetty kokonaan tämän tuen ulkopuolelle. Euroopan unionin viestintäpoliittiset suositukset Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan ”Kansalaismedia Euroopassa” (2008/2011 INI) on suosittanut jäsenvaltioilleen kansalaismedian/yhteisöradioiden tukemista ennen muuta viestinnän moniarvoisuuden, demokratian ja kulttuurisen monimuotoisuuden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Päätöslauselmassa todetaan: ”Markkinoihin ja teknologiaan liittyvä kehitys voi sääntelemättömänä johtaa kaupallisten tiedotusvälineiden alalla vaarallisiin keskittymiin ja vaarantaa moniarvoisuuden, demokratian ja kulttuurisen monimuotoisuuden. Parlamentti pyytää komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja varmistamaan, että tiedotusvälineet säilyvät kaikissa jäsenmaissa vapaina ja monimuotoisina.” ”Euroopan parlamentti huomauttaa, että kansalaismedian pitää olla laadukasta voidakseen hyödyntää mahdollisuutensa ja korostaa, että ilman asianmukaista rahoitusta hyvä laatu ei ole mahdollinen. Parlamentti huomauttaa, että kansalaismedian taloudelliset varat vaihtelevat paljon, mutta ovat yleensä melko niukat ja myöntää, että lisärahoitus ja digitaaliset mukautukset voisivat antaa kansalaismedialle mahdollisuuden laajentaa informaatioprofiiliaan ja tarjota uusia elintärkeitä palveluja, jotka tuovat lisäarvoa nykyisiin analogisiin tuotteisiin. Parlamentti huomauttaa, että sektorilta puuttuu tarvitsemansa tuki, jotta se voisi tehdä erityisponnisteluja edustuksensa parantamiseksi ja ollakseen yhteydessä Euroopan unioniin ja kansallisiin päättäjiin. Parlamentti kannustaa jäsenvaltioita tunnustamaan oikeudellisesti kansalaismedian erillisenä ryhmänä kaupallisten ja julkisten tiedotusvälineiden rinnalla, siellä missä tämä tunnustus yhä puuttuu,” Parlamentti pyytää jäsenvaltioilta aktiivisempaa tukea kansalaismedialle tiedotusvälineiden moniarvoisuuden vahvistamiseksi. Näkemyksiä pysyväksi avustusmeknismiksi journalismin tukemiseksi Journalismia tukevan pysyvän avustusmekanismin luomiselle on erityinen tarve, koska markkinoihin ja teknologiaan liittyvä kehitys voi sääntelemättömänä johtaa median vaarallisiin keskittymiin, jotka vaarantavat moniarvoisuuden, demokratian ja kulttuurisen monimuotoisuuden, kuten Euroopan parlamentti edellä lainatussa päätöslauselmassaan toteaa. Journalistisia kriteerejä on karsittu Suomessa viimeksi myös toimilupaehdoissa, joita on kehitetty markkinaehtoiseen suuntaa. Journalismi on ajautunut puolustuskannalle. Korona-pandemia ja konkurssit ovat osaltaan kiihdyttämässä omistuksen, markkinoiden ja vallan keskittymistä. Tätä kehitystä säänteleviä toimia voivat olla esim. tukimuodot, jotka auttavat mediaa selviytymään välttämättömien teknisten tukipalvelujen hintatason noususta ja välttämättömien uusinvestointien rahoittamisesta. Tarvitaan ehdottomasti journalistisista kriteereistä huolehtiva, kaikkia mediasektoreita kehittävä avustusmekanismi, joka nojaa vahvasti tutkittuun tietoon mediamarkkinan kehityksestä ja syntyvistä vääristymistä. Oikeus tietoon, kriittisyys, oikeus ilmaisuvapauteen, osallisuus, moniarvoisuus ja osallistuminen ovat journalistisia periaatteita, joiden puolesta yhteisöradiot/kansalaismedia toimivat ja pyrkivät omatoimisuuden avulla tavoittamaan myös ryhmiä ja yhteisöjä, joita perinteinen kaupallinen ja julkinen media ei tavoita. Yhteisöradioliike on Euroopassa vahvimmillaan mm. maahanmuuttajayhteisöjen tukena ja kotoutumisen tärkeänä työkaluna. Monikulttuurisuus ja monikielisyys ovat huonosti sovitettavissa vallalla oleviin kaupallisiin ja julkisiin ohjelmaprofiileihin. Medialukutaidon ja -koulutuksen kehittämisessä yhteisördiot/kansalaismedia ovat korvaamattomia. Tätä on syytä korostaa erityisesti meille vieraammista kulttuureista Suomeen muuttavien mediakasvatuksessa. Yhteisöradioiden näkökulmasta tukea pitäisi kohdentaa mm. muiden EU-maiden tapaan radioiden perusstruktuurista (tekniikka, ohjaus, koulutus) vastaavan henkilöstön palkkaukseen. Myös lähetyspalvelujen osuus on noussut radioiden kulurakenteessa kohtuuttomasti. Lähetyspalvelut liittyvät kiinteästi lupaehtoihin ja niiden valvontaan. Siksi monissa EU-maissa lähetyspalvelukustannukset katetaan yhteisöradioille/ kansalaismedialle jopa kokonaan valtion tuella. Teknologisissa uusinvestoinneissa tulisi tukea analogisen ja muiden media-alustojen yhteistoiminnan kehittämistä. Tuen myöntämiselle tulisi asettaa edellä kuvattuja journalistisia yleisperiaatteita ja – ehtoja. Ei ole järkevää tukea valtion budjettituen avulla median keskittymistä ja vahvojen, harvojen vahvistumista.
      • Digita Oy
        Päivitetty:
        24.3.2021
        • Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on pyytänyt lausuntoa määräysluonnoksesta 70 J/2021 M televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä ja määräyksen 70J/2021 M perustelumuistioluonnoksesta. Digita Oy (jäljempänä Digita) kiittää kommentointimahdollisuudesta ja lausuu kantanaan seuraavaa: 2. Tarkoitus Määräysehdotuksen tarkoituksena on tarkentaa Viestintäpalvelulain nojalla annettavaa asetusta taajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta. Käytännössä määräyksen tarkoituksena on toimia televisio- ja radiotoimijoille määrättävien valvontamaksujen ja muiden velvoitteiden perustana. Määräyksen mukaisella valtakunnallisella ohjelmistotoimiluvalla toimivat radioyhtiöt maksavat korkeampaa valvontamaksua kuin alueellisen tai paikallisen toimiluvan haltijat. Käytännössä viraston määräyksen kautta asettamat valvontamaksut ja muut velvoitteet vaikuttavat välillisesti myös siihen, minkälaista ohjelmistotoimilupaa ja peittoaluetta ohjelmistotoimijat haluavat tavoitella. Virasto asettaa siis hallinnollisella määräyksellä M70 rajat sille, missä menee ohjelmistoimijoille asetettavien eri valvontamaksuluokkien rajat. Selvää on, ettei viraston määräysehdotuksessa esimerkiksi valtakunnalliselle, alueelliselle ja paikalliselle toiminnalle asettamat väestöpeittorajat perustu kilpailuoikeudelliseen analyysiin, vaan pikemminkin vakiintuneeseen käytäntöön ja/tai ohjelmistotoimijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin. Hyvä osoitus viraston asettamien rajojen joustavuudesta on mm. se, että määräyksessä tarkoitun valtakunnallisen radioverkon ja sitä kautta korkeimman valvontamaksunluokan raja oli vielä muutama vuosi sitten 70 %:n väestöpeitto. Viraston määräys on valmisteltu tiettyä suppeaa tarkoitusta varten. Siksi onkin todella tärkeää varmistaa, ettei määräyksen M70 soveltamisalaa laajenneta sen alkuperäisen, suppean käyttötarkoituksen ulkopuolelle. 3. Määritelmät Määräysluonnoksessa on ehdotettu muutoksia voimassaoleviin, nykyisessä Määräyksessä 70 I/2019 M oleviin, valtakunnallista radioverkkoa ja valtakunnallista televisioverkkoa koskeviin määritelmiin. Syitä ehdotetuille muutoksille ei ole tuotu esiin tai perusteltu. Nykyisin voimassaolevassa määräyksessä on selvästi tuotu esiin, että määräyksessä käytetyllä valtakunnallisuuden määrittelyllä on vaikutusta ainoastaan radiotoimijoiden ja televisiotoimijoiden valvontamaksun suuruuteen. Nyt tämä tärkeä selvennys ehdotetaan poistettavaksi määräyksin sisältyvistä valtakunnallisia radioverkkoja ja valtakunnallisia televisioverkkoja koskevista määritelmistä. Digita katsoo, että edellä kuvattu, nykyiseen määritelmään M70 sisältyvä selvennys olisi hyvä pitää mukana myös uudistetussa määräyksessä (toki erillisenä kappaleena, koska valtakunnallisen/alueellisen/paikallisen verkon määritelmät on nyt eroteltu). Määräysluonnoksessa käytetyt määritelmät (valtakunnalliset/alueelliset/paikalliset) on luotu erilaisten tv- ja radiotoimijoiden oikeuksien ja velvoitteiden erottelemiseksi toisistaan. Näillä määritelmillä ei kuitenkaan ole tai voikaan olla itsenäistä juridista merkitystä esimerkiksi kilpailuoikeudellisena markkinamääritelmänä. Sen vuoksi katsomme, että määräyksessä tällä hetkellä oleva selvennys olisi hyvä pitää (mahdollisesti tarkennettuna) mukana määräyksessä myös jatkossa. Se helpottaisi määräyksen luettavuutta ja ymmärrettävyyttä, sillä esimerkiksi valtakunnallisen toiminnan käsite voi muissa tilanteissa olla aivan erilainen. Yleensä valtakunnallisella verkolla tarkoitetaan koko maan väestön kattavaa verkkoa eikä esimerkiksi 75-80%:n väestöpeiton verkkoa. Asiaa on tärkeää korostaa myös siitä syystä, että esimerkiksi radion valtakunnallisuuden käsite on muuttunut useaan kertaan vuosien mittaan. Valtioneuvoston ennen vuotta 2015 myöntämissä toimiluvissa radiotoiminnan valtakunnallisuuden perusteena on käytetty määrittelyä, jonka mukaan valtakunnallisuus ei vaadi tiettyä peittoaluetta. Vuonna 2011 myönnettyjen 12 valtakunnallisen kanavan peittoalueet vaihtelivat 28 prosentista noin 99 prosenttiin. (Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriön 14.5.2018 päivätty muistio LVM/437/07/2018). 8.1 FM-radiotoiminnan käytettävissä olevat vapaat taajuudet Määräysluonnokseen päivitettyjen vapaana olevien radiotaajuuksien lisäksi on usea radiotoimija ilmoittanut kiinnostuksensa laajentaa radiotoimintaa myös muille paikkakunnille. Digita ehdottaa, että nämä toiveet huomioitaisiin nyt lausunnolla olevassa määräysluonnoksessa. Tällöin radiotaajuudet olisivat ohjelmistotoimijoiden haettavissa jo määräyksen päivittämistä seuraavalla hakukierroksella. Annamme mielellämme lisätietoja.
      • Puntila Leena, Bauer Media Oy
        Päivitetty:
        24.3.2021
        • Lausunto: TRAFICOM/ 262844/03.04.05.00/2020 Kiitos uusien taajuuksien käyttöönotosta ja kiitos mahdollisuudesta lausua! Kiitämme myös olennaisten muutosten listaamisesta ja pyrkimyksestä sujuvaan toimintaan. Yhtiöllämme ei ole huomautettavaa määräykseen tai perustelumuistioon; menettelytapaa sen sijaan tulisi yhä kehittää. Tavoitteena olkoon sujuva, nopea, selkeä ja läpinäkyvä prosessi uusien taajuuksien tutkimisessa, koordinoinnissa ja käyttöönotossa. Esitämme että Traficom jatkossa tiedottaa tulossa olevasta hakukierroksen valmistelusta lausuntokierroksineen hyvissä ajoin. Näin sekä uudet radiotoiminnasta kiinnostuneet tahot että nykyiset toimiluvanhaltijat voivat suunnitella pitkäjänteisesti liiketoimintaansa. Yhtiömme on kiinnostunut laajentamaan radiotoimintaansa sekä tällä että tulevilla hakukierroksilla. Haluammekin jo tässä vaiheessa tuoda esille toiveemme paikkakunnista ja mahdollisista uusista taajuuksista Traficomin jatkotyötä varten seuraavalle lausuntokierrokselle. (Liite 1, salainen.) Lisätiedot: toimitusjohtaja Sami Tenkanen, sami.tenkanen@bauermedia.fi tai 0400455635.
      • Sanoma Media Finland Oy
        Päivitetty:
        24.3.2021
        • Asian diaarinumero TRAFICOM/ 262844/03.04.05.00/2020 ASIA: Lausunto määräysluonnoksesta 70J/2021 M televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Sanoma Media Finland (”Sanoma”) kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi. Harjoitamme radiotoimintaa tällä hetkellä radiotoimintaa 8 eri ohjelmasisällöllä useassa eri taajuuskokonaisuudessa, joista 3 on valtakunnallisia taajuuskokonaisuuksia. Liikenne- ja viestintäviraston määräysluonnos 70 J/2021 M televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä kohdassa 8.1 haluamme lausua seuraavaa: 8.1 FM-radiotoiminnan käytettävissä olevat vapaat taajuudet Naantali 89,3 MHz. Sanoma esittää, että Naantalin sijasta ohjelmistotoimilupaan taajuuden sijoituspaikaksi voitaisiin merkitä Kaarina, jossa taajuuden käytännön sijoituspaikka olisi Digitan radio- ja TV-asema. Taajuuden tekninen siirtomatka olisi noin 22 kilometriä. Siirron olisi syytä perustua hakijan toiveeseen. Lisäksi Sanoma esittää, että taajuuksien hakukierros järjestettäisiin mahdollisimman nopeasti.
      • Yleisradio Oy, Mediateknologia
        Päivitetty:
        24.3.2021
        • Yleisradio kiittää mahdollisuudesta lausua Traficomin lausuntopyynnöstä 70J 2021M Määräysluonnoksessa on lisätty Yleisradion pyynnöstä Yle Radio Suomen käyttöön taajuus. Tämä on hyvä lisäys Radio Suomen kuuluvuuden varmistamiseksi alueella. Määräysluonnoksessa on lisätty Naanataliin vapaa taajuus 89,3 MHz. Yleisradio käyttää releointia Tammelan asemalta Turun Yle Radio 1:n lähettimen ohjelmasiirron varmistamiseen. Tammelan Yle Radio 1:n taajuus on 89,2 MHz. Yleisradio esittää, että jos taajuus otetaan käyttöön sen tekniset parametrit määriteltäisiin siten, että uusi lähetin ei aiheuttaisi häiriötä releointivarmistukseen. Lisäksi Yleisradio pyytää tarkistamaan kuntien nimeämiseen neljän alla luetellun taajuuden osalta: Turku pitäisi olla Kaarina ja Vaasan pitäisi olla Mustasaari. Yle Radio Vega Turku 101,4 MHz -> Yle Radio Vega Kaarina 101,4 MHz Yle Radio Vega Vaasa 101,0 MHz -> Yle Radio Vega Mustasaari 101,0 MHz Yle Radio X3M Turku 98,2 MHz -> Yle Radio X3M Kaarina 98,2 MHz Yle Radio X3M Vaasa 97,3 MHz -> Yle Radio X3M Mustasaari 97,3 MHz Yhteistyöterveisin, Yleisradio Oy Olli Sipilä päällikkö, mediateknologia
      • Sea FM Radio / Nordic Palvelu Oy
        Päivitetty:
        23.3.2021
        • Hei, olemme edelleen kiinnostuneita Kangasalan sekä Raahen taajuuksista, joille pyysimme taajuuskoordinointia viime vuonna. Tämän lisäksi esitämme kiinnostuksemme Oulun taajuuteen 95,0 MHz, joka on myös koordinoitu pyynnöstämme. ystävällisin terveisin, Kimmo Salonpää Nordic Palvelu Oy / Sea FM Radio
      • RollMedia Oy, Roth Arto
        Päivitetty:
        23.3.2021
        • LAUSUNTO Viestintävirasto on pyytänyt lausuntoa Viestintäviraston määräysluonnoksesta 70J/2021 M televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä sekä määräyksen 70J/2021 perustelumuistioluonnoksesta. Haluamme saattaa tiedoksenne huolemme koulutus- ja opetuskäyttöön suunnittelemienne taajuuksien varaamisesta, jotka näin olisivat pois lyhytaikaisesta radiotoiminnasta. Olemme Vantaalla toimiva paikallisradio, jonka kuuluvuusalueena on pääkaupunkiseutu. RollMedia oy on perustettu vuonna 2016 ja haluamme tarjota vaihtoehdon tasapäiselle tusinamusiikille, joka dominoi radioaaltoja tänä päivänä. Meillä on hyvin varusteltu studio ja toimitilat Vantaan Hiekkaharjussa sekä n. 50 toimittajaa tekemässä ohjelmia. Tälläkin hetkellä vapaita radiotaajuuksia on tarjolla pääkaupunkiseudulla niukasti ja yhdenkin vähennys vaikuttaa lyhytaikaisilla toimiluvilla toimivan radion toimintaan, koska kilpailu luvista kiristyy entisestään. Yrityspohjalla toimivat paikallisradiot saavat tuottonsa mainosmyynnistä. Jos radiotoimintaa joudutaan rajoittamaan vähäisten taajuuksien takia esimerkiksi yhteen lähetysjaksoon/vuosi, on hyvin vaikea saada yhteistyökumppanit ja mainostajat käyttämään ja ostamaan kanavan palveluja. Puheohjelma on useimmiten halvempaa tuottaa kuin musiikkiohjelma, mikä johtuu pääasiassa äänilevymusiikin tekijän- ja esitysoikeuskorvauksista. Roll FM-kanavan lähetykset perustuvat toimittajien musiikkivalintoihin ja yleissivistäviin keskusteluihin. Kuulijan näkökulmasta musiikki on tärkeässä asemassa, joten Roll FM-kanavalla radiosoittoon valitaan usein myös täysin tuntemattomia artisteja, joilla ei olisi mahdollisuutta päästä muuten esille. Toivomme, että pääkaupunkiseudulle saadaan lisää lyhytaikaiseen käyttöön kohdennettuja taajuuksia ja nykyiset taajuudet pysyisivät käytössä jolloin ne mahdollistaisivat monipuolisen ohjelma- ja musiikkitarjonnan kaikkien suomalaisten iloksi. Vantaalla 23. päivänä maaliskuuta 2021 RollMedia Oy
      • Oy Mediasumma Ab / Radio Kaakko, Jami Kananen, Oy Mediasumma Ab:n hallituksen puheenjohtaja
        Päivitetty:
        19.3.2021
        • Asia: Liikenne- ja viestintäviraston lausuntopyyntö 23.2.2021. Oy Mediasumma Ab haluaa ainoastaan määräysluonnoksen 70 J kohdan 8.1 FM-radiotoiminnan käytettävissä olevien vapaiden taajuuksien kohdalla lausua kunnioittavasti seuraavaa: Radio Kaakko toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella Kotka-Kouvola 1 -taajuuskokonaisuudella. Kuten määräysluonnoksesta 70 J selviää, Radio Kaakon luonnollisella toimialueella Kaakkois-Suomessa on Lappeenrannassa kaksi taajuutta vapaana ja todennäköisesti valmiit koordinoinnista. Toteamme, että on perusteltua ajatella, että Radio Kaakon kuuluvuusalueen laajeneminen sen luonnollisella alueella on merkittävää ja tarpeellista sekä toiminnan että kehittymisen kannalta. Siksi esitämme tässä lausunnossamme, että Lappeenrannan taajuus 90,5 MHz voitaisiin osoittaa Radio Kaakolle.
      • Patmos Lähetyssäätiö
        Päivitetty:
        19.3.2021
        • LAUSUNTO Viite: Lausuntopyyntö 23.2.2021 Viestintävirasto on pyytänyt lausuntoa Viestintäviraston määräysluonnoksesta 70J/2021 M televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä sekä määräyksen 70J/2021 perustelumuistioluonnoksesta. Lausumme tämän johdosta kunnioittavasti seuraavaa: Patmos Lähetyssäätiöllä ei ole huomautettavaa lausuntopyynnön muutoslisäyksiin televisiotoiminnan osalta. FM-radiotoimintaan käytettävissä olevista vapaista ja uusista taajuuksista toteamme seuraavaa: Patmos Lähetyssäätiö on perustettu vuonna 1973. Säätiö on harjoittanut Suomessa viestintää radion avulla 1980 - luvulta lähtien ollen ensimmäisiä toimijoita, kun paikallisradiokanaville alettiin myöntää radiolupia. Syksystä 2013 alkaen säätiö on lähettänyt Viestintäviraston lyhytaikaisilla toimiluvilla Radio Patmoksen nimellä ohjelmaa (24/7) kolmen kuukauden jaksoissa. Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi 15.11.2018 pysyvän toimi- ja ohjelmistotoimiluvan Patmos Lähetyssäätiölle viidelletoista paikkakunnalle, jotka muodostavat alueellisen taajuuskokonaisuuden 19. Tämän lisäksi säätiö /Radio Patmos toimii keväällä 2021 (1.4 -30.6.2021) Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin lyhytaikaisilla toimiluvilla 12 paikkakunnalla. Säätiön radiotoiminta perustuu monipuoliseen, interaktiiviseen, laaja-alaiseen ja ajankohtaiseen ohjelmatarjontaan sekä toiminnan ja henkilöstön päämäärätietoiseen kehittämiseen. Tämän vuoksi ohjelmatuotantomme on vuosikymmenien varrella saavuttanut merkittävän jalansijan suomalaisessa mediakentässä. Meillä on oma moderni ja kaikki nykyajan vaatimukset täyttävä asianmukaisesti varusteltu radiostudio digitaalivalmiuksin, josta käsin ohjelmatuotantoa valtakunnallisesti ylläpidetään. Edellä mainitun johdosta lyhytaikaiset lupakokonaisuudet rajoittavat toimintaamme eivätkä ne vastaa päämääriämme. Tahtoisimme päästä yhä useammalle paikkakunnalle ja vapaille taajuuksille harjoittamaan säännöllistä ohjelmistotoimiluvallista radiotoimintaa. Toivomme, että tulevalla hakukierroksella tutkittaisiin mahdollisuutta laajentaa taajuuskokonaisuutta 19 lisäten siihen vapaana olevia taajuuksia. Helsingissä 19. päivänä maaliskuuta 2021 Patmos Lähetyssäätiö Pekka Haapasaari Hallintojohtaja