• Lausunnonantajia: 7
    Lausunnonantajan lausunto
      • 1. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?
      • Marttilan kunta
        Päivitetty:
        1.12.2023
        • Vaikuttavuusarvioinnissa ei ole riittävästi huomioitu perusväylänpidon merkitystä ja yksittäiset kehittämishankkeet saavat liian suuren painoarvon, eivätkä kehittämis- tai parantamistoimenpiteet ole alueellisesti kattavia Varsinais-Suomessa hankkeiden keskittyessä Turun kaupunkiseudulle.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        30.11.2023
        • Tiukan talousraamin puitteissa on selvää, että väylähankkeissa joudutaan jakamaan niukkuutta entistä enemmän lähivuosina. Siltikin luonnoksessa tehdyt investointiohjel-mahankkeiden valinnat ovat toisinaan vaikeasti hahmotettavissa niiden perustelujen ja hankekohtaisten vertailujen kannalta.
      • Enontekiön kunta, Kunnanhallitus 29.11.2023
        Päivitetty:
        30.11.2023
        • Enontekiön kunta pitää erittäin myönteisenä, että valtatie 21:n osuudet Ailakkalahti-Kilpisjärvi ja Palojoensuu-Maunu ovat korkealla prioriteetilla mukana valtion väyläverkon investointiohjelmassa.
      • Kymenlaakson pelastuslaitos
        Päivitetty:
        29.11.2023
        • •Kymenlaakson pelastuslaitos toteaa väyläverkon investointiohjelman olevan laadullisesti kattava, joka tukee liikenneinfran kehittymistä laajasti.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        28.11.2023
        • Invalidiliitto pitää jatkuvuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi perusasiana, että Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteet ovat perustana investointiohjelman hankekokonaisuudessa vuosille 2024-2031. Osana valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnittelua tulee huomioida poikkeusoloihin varautuminen valmiuslain edellyttämällä tavalla. Arvioitaessa liikennejärjestelmän toimivuutta poikkeusolojen aikana keskeistä on huomioida kaikkien väestöryhmien liikkumisen vaihtoehdot ja tarpeet.   
      • Siilinjärven kunta, Kehitysjohtaja, Elinvoima- ja konsernipalvelut , Siilinjärven kunta, Kauhanen Pekka
        Päivitetty:
        23.11.2023
        • Asetettujen tavoitteiden osalta toimintaympäristön muutoksissa ei ole huomioitu täysin itäisen Suomen liikenneväylien kohteita turvallisuuteen liittyvissä väylähankkeissa. Sotilaslentokenttien lähellä sijaitsevat ongelmalliseksi tunnistetut liikenteen ongelmakohdat ovat jääneet huomioimatta ja nämä tulisi sisällyttää mukaan investointiohjelmaan.
      • 1
        Päivitetty:
        17.11.2023
        • Investointiohjelma ottaa huomioon osittain huoltovarmuuden/ varautumisen, jos Itämerellä tapahtuu ulkomaanliikennettä koskeva pysäyttäminen. Parannettavaa poikkeusreiteissä Ruotsin kautta kuljetuksille, jos Perämerellä pystytään operoimaan. Vaasan, Rauman ja uudenkaupungin satamat. Intermodal reiti reitti via Haaparanta Narvik/Göteborg/Malmö. Kokonaisuutena rahaa on lisää, mutta ei pysäytä korjausvelkaa. Kustannusnousua ei ole otettu tarpeeksi huomioon. Raskas tavaraliikenne maantiellä osittain unohdettu, suurin potti ratainfraan vaikka tavaraliikenteestä huomattavasti isompi osa kulkee maantiellä.
      • 2. Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
      • Marttilan kunta
        Päivitetty:
        1.12.2023
        • Vaikuttavuusarvioinnissa ei ole riittävästi huomioitu perusväylänpidon merkitystä ja yksittäiset kehittämishankkeet saavat liian suuren painoarvon, eivätkä kehittämis- tai parantamistoimenpiteet ole alueellisesti kattavia Varsinais-Suomessa hankkeiden keskittyessä Turun kaupunkiseudulle.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        30.11.2023
        • On tyypillistä, että pitkien pohjois-eteläsuuntaisten valtateiden (kuten nelostie) linja-osuuksilla tuottavat hyötyjä hyvin laajalle alueelle, toisin kuin monet pistemäiset inves-tointikohteet. Tämä puoltaisi esitettyä enemmän investointeja juuri edellä mainituille pitkille valtatieosuuksille niiden kokonaisläpäisyaikoja ja turvallisuutta parantamaan. Esim. sotilaallinen liikkuvuus ja huoltovarmuus eivät ole riittävästi ja nykytilaa vastaa-vasti otettu huomioon. Pohjois-Pohjanmaan asukaskohtaiset hankehyödyt eivät ole tasapuolisia verrattuna moniin naapurimaakuntiin. Tämä on sikäli epätarkoituksenmukaista, koska liikenne-väylien käyttö, hyödyt tai merkitys eivät pysähdy maakuntarajoille. Sen sijaan epätar-koituksenmukainen maakuntarajan (ELY-keskuksen rajan) korostuminen investointioh-jelmassa kertoo suuresta suunnittelun epäonnistumisesta.
      • Enontekiön kunta, Kunnanhallitus 29.11.2023
        Päivitetty:
        30.11.2023
        • "Yhteyden merkitys on kasvanut muuttuneessa tilanteessa", on toki ymmärrettävä ja tärkeä. Tilanteen muuttumista voisi kuitenkin ehkä avata hieman enemmän.
      • Kymenlaakson pelastuslaitos
        Päivitetty:
        29.11.2023
        • Investointiohjelman taulukon 3. mahdollistama eri tavoitealueiden painotusten tarkastelu lisää tarkoituksenmukaisuutta kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Arviointitaulukko ei kuitenkaan huomio riittävästä samalle tieosuuksille tulevien muutosten kustannustehokkuutta.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        28.11.2023
        • On tärkeää, että investointiohjelman vaikutuksien yhteydessä on huomioitu eri tavoin liikkuvat ihmiset ja heidän erityistarpeensa.    Vaikutusten arviointi valtion väyläverkon investointi- ja suunnitteluohjelman laadinnassa osiossa ei ollut mukana selkeää vaikutusten arviointia esteettömyyden tai eri väestöryhmien, esimerkiksi vammaisten ihmisten näkökulmista. Toki ne voidaan tulkita sisältyväksi Liikenne 12 suunnitelman tavoitteisiin; osiot saavutettavuus sekä matkojen ja kuljetusten palvelutaso sekä sosiaalinen kestävyys.
      • 1
        Päivitetty:
        17.11.2023
        • Perustelut osittain henkilöliikenne/rataliikenne priorisoituja.
      • 3. Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        30.11.2023
        • TEN-T ydinverkon isot investointiohjelmaluonnoksen kehittämishankkeet eivät tunnista juurikaan TEN-T-verkon merkitystä, koska ko. ydinverkolle ei enempää investointi-hankkeita ole ehdotettu. Tämä tulee korjata ehdottomasti. Nelostielle ei Jyväskylästä Kemiin olisi luonnoksessa euroakaan investointihankkeisiin listalla. Tilannetta ei voi pe-rustella mitenkään kestävällä tavalla.
      • Enontekiön kunta, Kunnanhallitus 29.11.2023
        Päivitetty:
        30.11.2023
        • Valtatie 21:n huono kunto ja liikennemäärät edellyttävät tien perusparannusta koko välille Palojoensuusta Kilpisjärvelle ja myös väli Maunu-Ailakkalahti tulisi lisätä investointiohjelmaan. Lisäksi Enontekiön kunta kiinnittää huomiota kantatiehen 93, joka on osa eurooppatie E45:tä ja kulkee kokonaan Enontekiön kunnan alueella Palojoensuusta Hettaan ja Norjan rajalle kohti Kautokeinoa. Kantatie 93 on varayhteys Norjaan ja yhteyden merkitys on kasvanut muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa. Enontekiön kunta esittää, että myös kantatie 93:n peruskorjaus lisätään valtion väyläverkon investointiohjelmaan. Kansallisen huoltovarmuuden turvaaminen ja maanpuolustuksen tarpeet puoltavat myös tämän huonokuntoisen tieosuuden peruskorjausta tulevina vuosina. Tiellä kulkee paikallisten lisäksi runsaasti rekkaliikennettä sekä matkailijoita. Liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen kantatiellä 93 nähdään Enontekiön kunnassa erittäin tärkeänä.
      • Kymenlaakson pelastuslaitos
        Päivitetty:
        29.11.2023
        • Erityisesti tulisi tarkastella Vt 15 Kotka–Kouvola välisen maantieverkon kehittämistä. Tämä tulisi nostaa 1 prioriteetille muiden Vt 15:ta koskevien kehittämishankkeiden kanssa. Perusteluna on hankkeiden tavoitealueittaisten hyötyjen kasvattaminen hankearviointien PRIO- ja laadullisen arviointien mukaisesti. Samalla tuulisi huomioida samalle alueelle muodostuvien projektien toteuttamisen yhdenaikaisuudesta muodostuva kustannustehokkuus.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        28.11.2023
        • Ei kantaa.
      • 1
        Päivitetty:
        17.11.2023
        • Enemmän investointeja maantieliikenteeseen, missä suurin korjausvelka. Rekkaparkit, raskaan liikenteen sähköiset latausinfra suunnitelmat, Hangon/Koverharin satama, VT25 turvallisuus. Osittain poliitikkojen kotikunta määrittelee minne/mitä investoidaan.
      • 4. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        30.11.2023
        • Alueellisia/maakunnallisia työpajoja voisi ottaa ohjelmaan enemmän ja tiedottaa niistä nykyistä kattavammin.
      • Kymenlaakson pelastuslaitos
        Päivitetty:
        29.11.2023
        • Ei lausuttavaa.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        28.11.2023
        • Invalidiliitto pitää hyvänä vuosittaista investointiohjelman päivittämistä.
      • 1
        Päivitetty:
        17.11.2023
        • En osaa ottaa kantaa prosessiin.
      • 5. Minkä investointiohjelman ulkopuolisten kohteiden suunnittelua tulisi vaikuttavuuden perusteella edistää lähivuosina?
      • Marttilan kunta
        Päivitetty:
        1.12.2023
        • Investointivuosille 2025-2032 ei ole esitetty Vt 10 kehittämistoimenpiteitä. Vt 10 kehittäminen on aloitettava suunnittelulla seuraavan 8-vuotisen investointiohjelman aikana, rautatie-liikenteen vähentyessä valtatiekuljetusten merkitys korostuu ja Vt 10:llä on merkittävässä määrin raskasta liikennettä, esimerkiksi Marttilan kohdalla osuus liikenteestä on 13 %.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        30.11.2023
        • Nelostien osalta tulisi lisätä esiselvitysten perusteella erityisesti ohituskaistoja ja/tai jat-kuvaa ohituskaistaa. Tämä on perusteltua kokonaisläpäisyajan perusteella ja liikenne-virtojen tulevaisuuden turvallisuus- ja huoltovarmuustilanteen keskittymisen perusteella (vitostieltä siirrot nelostielle). Pyhäjärvi-Kiuruvesi-väli (ja laajemmin Pyhäjärvi-Iisalmi-väli) on jäänyt ilman tarvittavia kehittämisinvestointeja jo pitkään. Väliä pitäisi kehittää erityisesti maantieturvallisuuden näkökulmasta.
      • Kymenlaakson pelastuslaitos
        Päivitetty:
        29.11.2023
        • Ei lausuttavaa.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        28.11.2023
        • Ei kantaa.
      • Siilinjärven kunta, Kehitysjohtaja, Elinvoima- ja konsernipalvelut , Siilinjärven kunta, Kauhanen Pekka
        Päivitetty:
        23.11.2023
        • Kuopion ja Siilinjärven lentoaseman yhteyksien edistäminen matkailun ja elinkeinoelämän tarpeisiin sekä kokonaisturvallisuuteen liiittyen toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia. Kallan sillat -hankkeessa (VT5 Päiväranta-Vuorela) VT9 parannettiin Vuorelan/Toivalan teollisuusalueelle saakka. Tänä vuonna käynnistyy VT9:lla lentokentäntien risteyksen eritasoliittymän työt osana Lotteinen-Jännevirta hanketta. Nyt lisättävä ja esitetty kohde jää siten kahden perusparannuskohteen väliin, ja kyseisellä tien kohdalla 60 km/h nopeusrajoitus muutaman kilometrin matkalla. Perusparannuksella saavutettaisiin liikenneturvallisuuden lisäksi sujuva liikennöinti lentoasemalle ilman alennettuja nopeusrajoituksia esim. ajoratamallilla 2+2. Lentoaseman merkitys korostuu entisestään lähivuosien aikana, ja logistiikalla merkittävä rooli asiassa. Samalla sujuvoitettaisiin poikittaisliikennettä Toivalasta ja Ranta-Toivalasta. Nykysin VT9:lle pääsy on melko hankalaa. Asia on noussut esille aiemmin ja jälleen kerran Kuopion ja Siilinjärven MAL-ryhmässä. Hankkeesta on keskusteltu P-S ELY:n kanssa. Kohteesta on laadittu alustava toimenpidekartoitus on tehty jo aiemmin ja tunnistettu tarve väylän edelleen kehittämiselle. Suunnitteluvalmius on hyvä ja toteutusta pidetään kiireellisenä vuosille 2027-2029.
      • 1
        Päivitetty:
        17.11.2023
        • Vaasan, Rauman ja uudenkaupungin satamat. Intermodal reitti reitti via Haaparanta Narvik/Göteborg/Malmö. VT25. rekkaparkit.
      • 6. Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?
      • Marttilan kunta
        Päivitetty:
        1.12.2023
        • Marttilan investointiohjelmassa on kehittämishanke, jossa osana on raskaan liikenteen taukopaikan toteuttaminen. Sijainniltaan Marttila palvelisi erityisesti Turun satamaan suuntautuvaa liikennettä, mutta myös muita kulkusuuntia ja parantaisi alueellista kattavuutta tältä osin. Paikka soveltuu hyvin esim. raskaan liikenteen sähkölatauspisteisiin.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        30.11.2023
        • Perusväylänpidon parantamishankkeissa on tunnistettu tarpeellisia investointikohteita. Erityisen onnistunut on Mt 7702 jkpp-järjestelyt Pyhäjärvellä, jolla parannetaan pyöräi-lyn ja jalankulun infraa.
      • Enontekiön kunta, Kunnanhallitus 29.11.2023
        Päivitetty:
        30.11.2023
        • Selkeä.
      • Kymenlaakson pelastuslaitos
        Päivitetty:
        29.11.2023
        • Ei lausuttavaa.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        28.11.2023
        • Invalidiliitto arvioi investointiohjelmaa fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten lähtökohdista. Keskeistä on liikenneturvallisuus, liikkumisympäristön turvallisuus sekä esteettömyys. Investointivaikutusten arvioinnin tulisi kohdentua myös vammaisvaikutuksiin. Kuntien tarpeiden ja näkemysten huomioimisessa tulisi varmistaa, että vammaisia ihmisiä on osallistettu niiden laatimisessa, esimerkiksi kuulemalla kuntien vammaisneuvostoja. Tämä toisi samalla kattavuutta paikallistasolla investointiohjelman sidosryhmäyhteistyöhön. Invalidiliitto haluaa tässä yhteydessä nostaa esiin YK:n vammaissopimuksen yleisiä velvoitteita käsittelevän artiklan 4, joka velvoittaa huomioimaan vammaisten ihmisten osallisuuden edistämisen kaikissa politiikoissa ja ohjelmissa sekä ohjaa siihen, että vammaisia ihmisiä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta. Invalidiliitto pitää perusteltuna, että henkilöliikennepaikkoihin kohdistuvissa hankkeissa parannetaan esteettömyyttä, turvallisuutta ja muita matkustajaolosuhteita.  Raideliikenteen osalta pyydämme kiinnittämän huomiota erityisesti asemalaiturin ja junakaluston korkeuserojen minimoimiseen. YK:n vammaissopimuksen artiklassa 9 (Esteettömyys ja saavutettavuus) todetaan, ”jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla. “  Invalidiliitto pitää erityisen hyvänä, että investointiohjelmassa on huomioitu ihmisten tasavertaisuus ja eri väestöryhmien liikkumismahdollisuudet. Invalidiliitto on samaa mieltä siitä ohjelmakirjauksen kanssa, että matkojen käyttäjähyödyt syntyvät palvelutason parantumisen kautta. Investointiohjelmaan sisältyy edelleen tasoristeyksiä koskevia toimenpiteitä. Poistettavien tai parannettavien tasoristeysten osalta Invalidiliitto edelleen korostaa, että tasoristeyksien muutosratkaisuissa tulee huomioida mahdollisten pyöräily- ja jalankulkuväylien järjestelyjen vaikutus eri käyttäjäryhmille. Jalankulku- ja pyöräteillä eritasoliittymät usein hankaloittavat tai tekevät mahdottomaksi liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden kulkemisen: kuljettava matka pitenee ja kulkuväylien kaltevuudet ovat yleensä liian jyrkkiä. Invalidiliitto pitää parempana vaihtoehtona, että turvalliset reitit järjestetään suojatie- ja liikennevaloratkaisuin. Ellei tähän päädytä, erityistä huomiota tulee kiinnittää kulkureittien pituuksiin ja kaltevuuksiin. Invalidiliitto näkee merkityksellisenä kirjauksen: ”Jos rataverkon kehittämiseen perustuva junaliikenteen kehittäminen lisää junamatkustusta sekä liityntämatkojen kävelyä ja pyöräilyä, voi tällä olla vähäisiä myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. ” Fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten kohdalla edellytetään esteettömiä pyöräilyn ja jalankulun väyliä huomioiden myös asianmukainen, esteettömyyden varmistava talvikunnossapito.
      • 1
        Päivitetty:
        17.11.2023
        • Lisää investointeja Suomen tieverkkoon, parantaa varautumistasoa, Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta.