Näytä liitetiedostona annetut lausunnot
Lausunnonantaja Tallennettu Lausunto
Rajavartiolaitos 13.7.2018
Rajavartiolaitoksen lausunto.pdf
Rajavartiolaitos
Sisäministeriö 10.8.2018
VN_799_2018-SAAP-15 SM lausunto.pdf
Sisäministeriö
Professori Vuorenpää 14.8.2018
Vuorenpää lausunto lapsidirektiivin täytäntöönpano.pdf
Valtiovarainministeriö 20.8.2018
VN_799_2018-SAAP-20 VMn lausunto OMlle 225376_1_1.pdf
Valtiovarainministeriö
Lapsiasiavaltuutettu 8.8.2018
VN_799_2018-SAAP-12 LAPS_lausunto_tyoryhmamietinto_lapsidirektiivi_08082018 222352_1_1.pdf
Lapsiasiavaltuutettu
  • Lausunnonantajia: 14
    1. Yleistä
      • Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta?
      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        22.8.2018
        • Suomen tuomariliitto - Finlands domareförbund ry (jäljempänä Tuomariliitto) esittää lausuntonaan seuraavaa: Kuten ehdotuksessa on todettu, voimassa oleva lainsäädäntö pääasiassa täyttää direktiivin vaatimukset. Nyt kysymys on lainsäädännön täydentämisestä ja tarkistamisesta. Ehdotukset muutoksista säännöksiin ovat perusteltuja ja asianmukaisia. Tuomareille järjestettävästä koulutuksesta ei kuitenkaan ole muuta mainintaa kuin seuraava sivulla 60 oleva lausuma: ”Tuomareille ei ole aiemmin järjestetty koulutusta, joka olisi koskenut erityisesti syytetyn asemassa olevan lapsen oikeuksia tai kohtelua. Tuomarinkoulutuslautakunta ja oikeushallinto-osaston koulutusyksikkö alkavat suunnitella tuomareille ja julkisille oikeusavustajille kohdennettua yhteiskoulutusta, joka toteutetaan vuonna 2019.” Tämä on ilmeinen puute. Tuomariliitto viittaa koulutuksen osalta jäljempänä kohdassa 8 lausumaansa.
      • Suomen Asianajajaliitto, Asianajaja Jussi Sarvikivi, Suomen Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja
        Päivitetty:
        15.8.2018
        • Asianajajaliitto kannattaa ehdotuksia käytännössä sellaisinaan, mutta esittää niistä muutaman huomautuksen jäljempänä.
      • Itä-Suomen syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        14.8.2018
        • Itä-Suomen syyttäjänvirastolla ei ole enemmälti yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta direktiiviivin täytäntöönpanemiseksi. Ehdotetut muutokset ovat kannatettavia ja ne koskevat suurelta osin vain välillisesti syyttäjän toimintaa. Syyttäjä on kuitenkin tärkeässä asemassa vastatessaan tältäkin osin esitutkinnan asianmukaisuudesta ja tämä seikka on hyvä ottaa huomioon syyttäjien koulutuksessa.
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Suomen lainsäädäntö täyttää hyvin direktiivin vaatimukset jo tällä hetkellä.
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Lakimiesliitto toteaa, että voimassa oleva lainsäädäntömme täyttää pääasiassa lapsidirektiivin vaatimukset. Koska esityksen tavoitteena on parantaa rikoksesta epäiltyjen tai syytettyjen alle 18-vuotiaiden asemaa rikosoikeudessa menettelyssä, esitys on jo sellaisenaan lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan kannatettavissa oleva.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen (esittelijänä EsN Jarmo Hirvonen)
        Päivitetty:
        9.8.2018
        • Direktiivin tarkoituksena on luoda menettelytakeet, joilla varmistetaan, että alle 18-vuotiaat nuoret, jotka ovat epäiltynä tai syytettynä rikosoikeudellisissa menettelyissä, pystyvät ymmärtämään ja seuraamaan näitä menettelyjä ja käyttämään oikeuksiaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Nuorten olisi direktiivin mukaan muun ohella saatava viranomaisilta tietoa oikeudellisen menettelyn kulkua koskevista seikoista ja heille olisi erityisesti annettava selostus oikeudellisen menettelyn vaiheista sekä eri viranomaisten rooleista. Direktiivin tavoitteet ovat luonnollisesti kannatettavia. Samalla niitä voidaan kuitenkin pitää hyvin kunnianhimoisina siihen nähden, mitä kaikkea oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin katsotaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä sisältävän. Voidaan myös kysyä, eikö muillekin epäillyille kuin nuorille tulisi antaa vastaava selostus oikeudellisen menettelyn vaiheista ja viranomaisten rooleista. Selostus voitaisiin antaa myös sakkomenettelyssä, joka jää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, mutta jota oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset myös koskevat. Työryhmän mietintö on sinänsä huolellisesti laadittu eikä minulla ole siitä yleisellä tasolla juurikaan lausuttavaa. Totean kuitenkin, että direktiivin implementointia on lähestytty varsin pistemäisesti pohtimatta juurikaan sitä, missä määrin ehdotetut muutokset olisivat saattaneet parantaa oikeusturvaa myös direktiivin soveltamisalan ulkopuolella.
      • Rikosseuraamuslaitos
        Päivitetty:
        8.8.2018
        • Direktiivin kohderyhmä lienee varsin pieni. Tästä huolimatta ilmoittautumisvelvollisuuden ja muiden prosessien hoitamiseen tulee kiinnittää huomiota johtuen asiakasryhmän erityisestä haavoittuvuudesta. Prosessien sujuvuus voitaisiin mahdollisesti varmistaa lainsäädännöllisin keinoin. RISE:n omassa alaikäisiä rikoksesta epäiltyjä ja tuomittuja koskevassa ohjeessa on jo pitkälti huomioitu niitä seikkoja, joita lapsidirektiivi korostaa. On hyvä, että direktiivi korostaa tiedonannon välittömyyttä sekä alaikäiselle että hänen huoltajilleen tai vastaaville, minkä voi katsoa parantavan alaikäisten oikeusturvaa.
      • Vaasan hovioikeus
        Päivitetty:
        8.8.2018
        • Esityksen tarkoituksena on panna lapsidirektiivin säännökset kansallisesti täytäntöön. Voimassa oleva lainsäädäntö pääasiassa täyttää direktiivin vaatimukset. Direktiivin täytäntöönpano edellyttää kuitenkin lainsäädännön täydentämistä alaikäiselle rikoksesta epäillylle tai syytetylle tehtävien ilmoitusten osalta sekä eräiden muiden alaikäisiä epäiltyjä tai syytettyjä koskevien säännösten tarkistamista. Vaasan hovioikeuden näkemyksen mukaan säännösten muutosehdotukset vastaavat direktiivin vaatimuksia.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Päivitetty:
        8.8.2018
        • Sosiaali- ja terveysministeriö on osallistunut ns. lapsidirektiivin täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän työhön. Mietintö on yksimielinen, eikä sosiaali- ja terveysministeriöllä ole esittää asiassa lisäkommentteja.
      • Poliisihallitus
        Päivitetty:
        7.8.2018
        • Työryhmän esittämät lainsäädäntömuutokset perustuvat Suomea velvoittavaan direktiiviin 2016/800 rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä (lapsidirektiivi). Pääosin kotimainen sääntely sekä esitutkintaviranomaisten noudattamat käytännöt vastaavat jo nykytilassa direktiivin edellyttämää tasoa. Mietinnön mukaan direktiivi aiheuttaa kuitenkin Suomen lainsäädäntöön joitakin lisäyksiä ja täsmennyksiä, jotka vähäisessä määrin lisäävät esitutkintaviranomaisten työtä sekä viranomaisten osaamiseen kohdistuvia vaatimuksia ja siten aiheuttavat tarvetta koulutukselle. Esitetyt muutokset ovat direktiivin täytäntöön panemiseksi tarpeellisia. Poliisihallituksen käsityksen mukaan mietinnössä esitetty arvio esityksen vaikutuksista on paikkansa pitävä.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.8.2018
        • Helsingin käräjäoikeudella ei ole yleistä kommentoitavaa direktiivin täytäntöönpanoesityksen sisältävästä työryhmämietinnöstä. Ehdotetut lainmuutokset ovat lapsidirektiivin EU 2016/800 mukaisia. Kuten työryhmämietinnössä on mainittu, Suomen voimassa oleva lainsäädäntö pääasiassa täyttää direktiivin vaatimukset, joten ehdotetut, 11.6.2019 voimaan tuleviksi tarkoitetut lainmuutokset ovat olleet pääosin nykyisiä säännöksiä varsin vähäisesti täydentäviä. Täydennykset ovat kannatettavia.
      • Vantaan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        26.7.2018
        • Vantaan käräjäoikeudella ei ole huomautettavaa työryhmän ehdotuksesta.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        5.7.2018
        • Valtakunnansyyttäjänvirastolla ei ole yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotukseta direktiiviivin täytäntöönpaemiseksi. Ehdotetut lainsäädäntömuutokset koskevat suurelta osin vain välillisesti syyttäjän toimintaa.
      • Tulli.fi, Vilkko Juha
        Päivitetty:
        29.6.2018
        • Tullin käsityksen mukaan ehdotetut lakien muutokset ovat niin sanotun lapsidirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/800)) mukaisia.
  • Lausunnonantajia: 9
    2. Epäillyn oikeuksista ilmoittamista ja läsnäoloa kuulustelussa koskevat muutosehdotukset (ETL 4:16, 4:17 ja 7:14)
      • Lausuntonne ehdotuksesta tältä osin:
      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        22.8.2018
        • -
      • Suomen Asianajajaliitto, Asianajaja Jussi Sarvikivi, Suomen Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja
        Päivitetty:
        15.8.2018
        • ETL 4:16 ja 4:17 sekä näihin liittyvät periaatteet Asianajajaliiton näkemyksen mukaan mietinnössä esitetyt muutokset ovat kannatettavia. Direktiivin tarkoituksena on, että tiedot annetaan selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä (2 artikla, joka vastaa ns. tiedonsaantidirektiivin 3 artiklan 2 kohtaa). Tiedonsaantidirektiivin implementoinnin jälkeen laadittu ns. letter of rights on osoittautunut täysi-ikäisillekin epäillyille hankalasti ymmärrettäväksi ja teoreettiseksi. Alaikäisten kohdalla oikeuksiin pääseminen muodostuu vielä teoreettisemmaksi pelkästään viranomaisten antamien kirjallisten tai suullisten tietojen perusteella. Näin ollen Asianajajaliitto korostaa, että tärkeimmässä käytännön roolissa tältä osin on direktiivin 6 artikla ja etenkin sen 2 ja 4 kohdat, joita täydentää direktiivin johdanto-osan 27 kappale, ja joissa säädetään oikeudesta avustajaan. Asianajajaliiton kokemuksen mukaan alaikäisiä kuullaan edelleen jopa vakavasta rikoksesta epäiltynä ilman avustajaa. Lapsen kuulustelussa on mahdollisesti paikalla ainoastaan sosiaaliviranomainen. Lisäksi epäviralliset puhutukset ja avustajan/puolustajan ”ohi” yhteyden ottaminen lapseen ovat myös valitettavan yleisiä. Alaikäinen ei pääsääntöisesti itse osaa arvioida sitä, onko hänellä avustajan tarvetta kuulusteluissa. Sen arvioiminen voi olla hankalaa aikuisellekin. Tältä osin Asianajajaliitto katsoo, että direktiivi edellyttää lainsäädännön täydentämistä. Sosiaaliviranomaiselle on ilmoitettava teosta ja varattava tilaisuus lähettää edustajansa kuulusteluun, jollei tämä ole selvästi tarpeetonta (ETL 7:16). Epäillyllä on oikeus avustajaan ja avustajalla on oikeus olla kuulustelussa läsnä, mutta esitutkintaviranomaiselle ei ole laissa säädetty velvollisuutta ilmoittaa kuulusteluista avustajalle. Asianajajaliitto pitää tätä epäkohtana ja katsoo, että lapsen oikeusturvaa tulisi tämän osalta vahvistaa. Mainittujen seikkojen vuoksi Asianajajaliitto esittää, että esitutkintalakiin säädetään uusi kohta, joka luontevimmin voisi olla joko 4 luvun 10 §:n 3 momentti tai kenties kokonaan uusi 7 luvun 12 a §: [joko 4 luvun 10 § 3 momentti tai 7 luvun 12 a §, jolloin alaotsikkona jälkimmäisessä voisi olla ”Alaikäisen epäillyn avustajan osallistuminen kuulusteluun” Kun alle 18-vuotiasta epäillään rikoksesta tai rikollisesta teosta, esitutkintaviranomaisen on varmistettava, että hänellä on kuulusteluissa läsnä avustaja, jollei tämä ole selvästi tarpeetonta. Uusi säännös toteuttaisi Asianajajaliiton käsityksen mukaan parhaiten direktiivin tavoitteita avustajan käytön turvaamisesta alaikäiselle. Perusteluissa tulisi myös tarkemmin määritellä, milloin avustajan käyttö voisi olla selvästi tarpeetonta. On syytä mainita, ettei avustajan läsnäoloa voida katsoa selvästi tarpeettomaksi pelkästään alaikäisen omalla ilmoituksella siitä, ettei avustajalle ole tarvetta. Alaikäisen oikeusturvaa ja tarvetta avustajaan tulee esitutkintaviranomaisen toimesta harkita laajemmin. ETL 7:14 Esitys säännöksen ottamisesta epäillyn muulle läheiselle ilmoittamisesta on selkeästi kannatettava ja vastaa direktiivin 5 artiklan 2 kohtaa.
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Esitutkintalain 4 luvun 16 §:ään ehdotetaan lisättäväksi mittava määrä alle 18-vuotiaalle esitutkinnassa heti aluksi kerrottavista asian käsittelyvaiheista ja viranomaisten rooleista sekä lisäksi annettava varsin laaja-alainen ilmoitus lainkohdassa määrätyistä seikoista. Vähän epäilyttää, onko näin laajan asiakokonaisuuden kertomisesta esitutkinnan alkuvaiheessa alaikäiselle henkilölle todellista hyötyä vai olisiko huomattavasti hyödyllisempää varmistaa, että alaikäisellä epäillyllä olisi paikalla avustaja, joka ”suomentaa” kyseiset asiat epäillylle. Samoin 4 luvun 17 §:ään lisätyt ilmoitukset voivat olla alaikäiselle ilman oikeudellista avustajaa varsin vaikeasti ymmärrettäviä.
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Lakimiesliitolla ei ole erityistä lausuttavaa esitutkintalakiin esitetyistä muutosehdotuksista, joissa täydennetään esitutkintaviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta alle 18-vuotiaan rikoksesta epäillyn osalta ja joissa laajennetaan läsnäolo-oikeutettujen henkilöiden piiriä alle 18-vuotiaan kuulusteluissa.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen (esittelijänä EsN Jarmo Hirvonen)
        Päivitetty:
        9.8.2018
        • Työryhmän mietinnön mukaan esitutkintalakiin lisättäisiin säännökset velvollisuudesta ilmoittaa alaikäiselle epäillylle asian käsittelyn seuraavista vaiheista ja asian käsittelyyn osallistuvien viranomaisten roolista sekä niistä oikeuksista, joista direktiivin mukaan on ilmoitettava viipymättä sen jälkeen, kun alaikäiselle ilmoitetaan, että häntä epäillään rikoksesta. Vapautensa menettäneelle alaikäiselle olisi lisäksi viipymättä ilmoitettava siitä, että häntä ei voida vangita tai määrätä pidettäväksi edelleen vangittuna, elleivät painavat syyt sitä vaadi sekä käytettävissä olevista tutkintavankeuden vaihtoehdoista kuten matkustuskiellosta ja sen eri variaatioista. Teoreettisilta lähtökohdiltaan implementoinnin kohteena oleva direktiivi ja sitä koskevassa työryhmän mietinnössä esitetyt säännökset ovat luonnollisesti kannatettavia. Käytännön tasolle vietynä niiden teoreettisuus korostuu muun muassa seuraavista syistä: - Vaikka direktiivissä edellytetään ”selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä” annettuja tiedonantoja, asioiden täsmällinen ilmaiseminen saattaa edellyttää viranomaisilta direktiivissä ja laissa käytettyjen ilmaisujen toistamista. Alle 18-vuotias nuori ei kuitenkaan yleensä ymmärrä direktiivin tai ehdotettujen säännösten kielellistä ilmaisua. Käytetyt ilmaisut ja käsitteet (esim. ”…tiedon antamista kuva- ja äänitallenteesta voidaan rajoittaa siten, että tieto tallenteesta annetaan vain luovuttamalla tallenne viranomaisen luona nähtäväksi…”) ovat nuorille vieraita ja muillekin vaikeaselkoisia. - Harva jaksaa kuunnella tai ainakaan lukea pitkiä luetteloita oikeuksista (suostumuksia ja hyväksyntöjä on totuttu klikkaamaan sen enempää miettimättä). - Tilanteet (kiinniotto ja kuulustelu), joissa ehdotetut säännökset tulevat sovellettaviksi, ovat nuorelle yleensä uusia ja poikkeuksellisia. Nuori kohtaa viranomaiskoneiston tilanteessa, jossa esimerkiksi yksityisyydensuojan ulottuvuudet tai oikeus seuraamusselvityksen saamiseen tuskin tuntuvat tärkeiltä. Tärkeämpää on päästä mahdollisimman pian ja vähin äänin pois viranomaisen luota. Erityisesti nuoren henkilön kohdalla epäillyn oikeuksia koskevan luettelon pituutta keskeisempi oikeusturvan tae on turvautuminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianajajan tai muun oikeudellisen avustajan tukeen. Avustaja voi nostaa oikeuksien luettelosta tarkastelun kohteeksi ne, joilla oikeasti on kysymyksessä olevassa tilanteessa merkitystä ja selostaa niiden sisällön nuorelle kunkin tapauksen yksityiskohtien ja kunkin nuoren vastaanottokyvyn edellyttämällä tavalla. Ei voida pitää erityisen luontevana, että kiinnioton ja mahdollisesti pidätyksenkin suorittanut poliisimies joutuu korostamaan nuorelle vapaudenmenetyksen jatkamisen kynnyksen erityistä korkeutta tai selostamaan vangitsemisen vaihtoehtoja. Näitä seikkoja koskeva keskustelu tapahtuu luontevammin ja syvällisemmin epäillyn ja hänen avustajansa välillä.
      • Rikosseuraamuslaitos
        Päivitetty:
        8.8.2018
        • Oikeuksista ilmoittaminen direktiivin mukaisesti parantaa alaikäisen asemaa, mikä tietysti olennaisen tärkeää ja kannatettavaa. Alaikäisen kanssa esitutkintavaiheessa työskentelevien virkamiesten osaamiseen tulee jatkossa panostaa. Aiempaa keskitetympi toiminta lisää toiminnan oikeellisuutta. Harkittavaksi voisi tulla myös muiden kuin esitutkintaviranomaisten kouluttaminen muutoksista. Yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijät hyötyisivät myös koulutuksesta.
      • Poliisihallitus
        Päivitetty:
        7.8.2018
        • Mietinnössä esitetään joitakin lisäyksiä esitutkintalain 4 luvun 16 ja 17 pykäliin, jotka koskevat rikoksesta epäillylle tehtäviä ilmoituksia. Lisäykset koskevat alle 18-vuotiaille tehtäviä ilmoituksia. Ehdotettava sääntely lisää vähäisessä määrin esitutkintaviranomaisen työmäärää niissä esitutkinnoissa, joissa epäiltynä on alaikäinen. Uusi sääntely aiheuttaa myös muutoksia käytössä oleviin lomakkeisiin sekä tarpeen kouluttaa poliisin henkilöstöä.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.8.2018
        • Käräjäoikeudella ei ole tältä osin lausuttavaa.
      • Tulli.fi, Vilkko Juha
        Päivitetty:
        29.6.2018
        • Tullilla ei ole näiden muutosehdotusten osalta kommentoitavaa.
  • Lausunnonantajia: 10
    3. Alle 18-vuotiaan vangitsemista koskevat muutosehdotukset (PKL 2:11 ja 2:12)
      • Lausuntonne ehdotuksesta tältä osin:
      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        22.8.2018
        • Nimenomaiset säännökset painavien syiden vaatimuksesta ovat perusteltuja.
      • Suomen Asianajajaliitto, Asianajaja Jussi Sarvikivi, Suomen Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja
        Päivitetty:
        15.8.2018
        • Alle 18-vuotiaiden henkilöiden vangitsemisissa on Asianajajaliiton käsityksen mukaan noudatettu lain esitöistä ilmeneviä seikkoja, että lasten vapaudenriistoa on pidettävä viimesijaisena keinona ja myös korostettu vapaudenmenetysajan mahdollisimman lyhyttä kestoa. Asianajajaliitto pitää näiden seikkojen nostamista lain tasolle kuitenkin kannatettavana ja direktiivin tavoitteiden mukaisena. Kohtuuttoman vangitsemisen kiellon soveltamisen kynnys on varsin korkealla, joten pakkokeinolakiin esitettävät erilliset ja nimenomaiset säännökset näiltä osin ovat perusteltuja.
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Alle 18-vuotiaan vangitseminen tai vangittuna pitäminen on ollut jo tähänkin saakka hyvin harvinaista ja vain todella perustellusta syystä, joten säännöksellä ei ole vaikutusta nykytilanteeseen.
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Esityksen mukaisesti pakkokeinolakiin ehdotetaan lisättäväksi erilliset säännökset alle 18-vuotiaan vangitsemisen ja tuomitun vangitsemisen edellytyksistä. Esitystä, joka vastaa rikoslain 6 luvun 9 §:n 2 momentin sanamuotoa, on pidettävä kannatettavana
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen (esittelijänä EsN Jarmo Hirvonen)
        Päivitetty:
        9.8.2018
        • Työryhmän ehdotuksen mukaan pakkokeinolakiin otettaisiin säännökset siitä, ettei alle 18-vuotiasta epäiltyä tai tuomittua saa vangita tai määrätä pidettäväksi edelleen vangittuna, elleivät painavat syyt sitä vaadi. Voimassa olevan pakkokeinolaki sisältää nähdäkseni ajatuksen siitä, ettei ketään saa vangita tai pitää vangittuna, elleivät painavat syyt sitä vaadi. Ehdotetut säännökset, mikäli niiden säätäminen on tarpeellista, eivät saisi ainakaan johtaa sellaiseen vastakohtaispäätelmään, että täysi-ikäisen epäillyn kohdalla vangitsemiselle ei vaadittaisi painavia syitä. En ole täysin vakuuttunut siitä, että direktiivin 10 artiklan implementointi edellyttäisi työryhmän ehdottamia lainsäädäntömuutoksia. Artiklan 1 kohdassa edellytetään, että lapsen vapaudenmenetys missä tahansa menettelyn vaiheessa on mahdollisimman lyhytaikainen. Lapsen ikä ja hänen yksilöllinen tilanteensa sekä tapauksen erityiset olosuhteet on otettava asianmukaisesti huomioon. Artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että lapsi määrätään menettämään vapautensa, erityisesti tutkintavankeuteen, vasta viimeisenä keinona. Mielestäni direktiivissä mainitut lähtökohdat sisältyvät voimassa olevaan pakkokeinolakiin. Pakkokeinolain 1 luvun 2 §:stä ilmenevän suhteellisuusperiaatteen mukaan pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Pakkokeinolain 1 luku 3 §:stä ilmenevän vähimmän haitan periaatteen mukaan pakkokeinon käytöllä ei kenenkään oikeuksiin saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä käytön tarkoituksen saavuttamiseksi. Pakkokeinolaissa on myös kohtuuttoman pidättämisen ja kohtuuttoman vangitsemisen kieltoa koskevat säännökset (2 luku 6 ja 13 §), joissa epäillyn ikä mainitaan nimenomaisesti huomioon otettavana seikkana.
      • Rikosseuraamuslaitos
        Päivitetty:
        8.8.2018
        • Tutkintavankeuden käyttöä viimesijaisena keinona alaikäisten epäiltyjen kohdalla ja tutkintavankeuden mahdollisimman lyhyttä kestoa tulee suosia Suomen oikeusjärjestelmässä. Kuntoutusnäkökulmasta on korostettava vankeutta viimesijaisena vaihtoehtona alaikäisten osalta, kun muut ratkaisu- ja sijoitteluvaihtoehdot on tutkittu ja lisäksi on ehdottoman tärkeää, että tutkintavankeusajat pysyvät alaikäisten kohdalla mahdollisimman lyhyinä. Se merkitsee, että toisaalta alaikäisiä koskeva rikostutkinta ja toisaalta sijoittamis- ja arviointitoiminta RISE:ssä priorisoidaan muiden tapausten edelle pääsääntöisesti. Tätä periaatetta tukevat tutkimustulokset, joiden mukaan vankilassa oleminen on itsessään uusimisriskiä nostava tekijä, koska se katkaisee ja ehkäisee normaalia nuoruuteen kuuluvaa sosiaalistumisen kehitystehtävän toteutumista. On toisaalta tärkeää, että alaikäisen sijoittamisessa vankeuden aikana huomioidaan hänen mahdollisuutensa sijoittua lähelle omaa ikätasoa olevien joukkoon tutkintavankeuden jälkeen.
      • Vaasan hovioikeus
        Päivitetty:
        8.8.2018
        • Alaikäisen vangitsemista koskevan harkinnan lisäedellytyksen kodifioimista pakkokeinolakiin voidaan pitää perusteltuna.
      • Poliisihallitus
        Päivitetty:
        7.8.2018
        • Mietinnössä ehdotetaan pakkokeinolain 2 luvun 11 pykälään lisättäväksi uusi 5 momentti, jonka mukaan alle 18-vuotiasta epäiltyä ei saa vangita tai määrätä pidettäväksi edelleen vangittuna, elleivät painavat syyt sitä vaadi. Johtuen pakkokeinolain 2 luvun 13 pykälän kohtuuttoman vangitsemisen kiellosta ei alle 18-vuotiaita ole käytännössä tähän mennessäkään Suomessa vangittu tai pidätetty ilman painavia syitä. Ehdotettu lisäys lienee kuitenkin direktiivin täytäntöön panemiseksi tarpeellinen. Tärkeää säännöksen tulevan soveltamiskäytännön kannalta on, että tarkoituksena ei ole tosiasiallisesti tiukentaa pidättämisen tai vangitsemisenedellytyksiä, vaan lisäys tehdään esityksen mukaisesti nimenomaan selvyyden vuoksi.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.8.2018
        • Alle 18-vuotiaan vangitsemista ja vangittuna pitämistä esitutkinnan sekä syyteharkinnan aikana ja tuomiolla vangitsemista koskevat täsmennykset pakkokeinolain 2 luvun 11 §:ään ja 12 §:ään eli kielto vangita ”elleivät painavat syyt sitä vaadi”, ovat lakiteknisesti selkeyttäviä. Näitä ”painavia syitä” edellytetään ainakin Helsingissä nykyisinkin voimassa olevien vastaavien pykälien ja lain esitöiden valossa. Alle 18-vuotiaita haetaan vangittaviksi ja vangitaan vain aivan ääritilanteissa, kuten muun muassa henkirikosten tai muiden hyvin vakavien rikosten esitutkinnan aikana tai sitten hyvin vakavan rikoskierteen katkaisemiseksi silloin, kun mitkään muut keinot eivät auta.
      • Tulli.fi, Vilkko Juha
        Päivitetty:
        29.6.2018
        • Tullilla ei ole näiden muutosehdotusten osalta kommentoitavaa.
  • Lausunnonantajia: 9
    4. Alle 18-vuotiaan vastaajan oikeuksista ilmoittaminen pääkäsittelyyn kutsun yhteydessä (ROL 5:15 a)
      • Lausuntonne ehdotuksesta tältä osin:
      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        22.8.2018
        • Uuden 15 a §:n lisääminen on perusteltua.
      • Suomen Asianajajaliitto, Asianajaja Jussi Sarvikivi, Suomen Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja
        Päivitetty:
        15.8.2018
        • Asianajajaliitto kannattaa sinänsä ehdotuksia, joita pitää direktiivin mukaisina. Asianajajaliitto korostaa jälleen, että kirjallisesta ilmoituksesta tulee tehdä mahdollisimman selkokielinen ja siinä tulee olla konkreettisia ohjeita, jotta oikeuksien toteutuminen myös käytännön tasolla onnistuu. Helsingin käräjäoikeus on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että käytännössä alle 18-vuotiailla syytetyillä ei vielä syytteen tultua nostetuksi ole puolustajaa. Helsingin käräjäoikeudella on käytäntönä lähettää alle 18-vuotiaille selkokielinen lomake, jossa kerrotaan mm. oikeudesta puolustajaan. Helsingin käräjäoikeuden mukaan nuoret huoltajineen eivät tule oikeusministeriön standardiohjeen perusteella tietoiseksi oikeudestaan kääntyä suoraan myös rikosasioita hoitavan asianajotoimiston puoleen. Asianajotoimistoista voi puolustajan saada nopeammin kuin oikeusaputoimistoista. Helsingin käräjäoikeus on lausunnossaan nostanut esiin hyviä käytäntöjään, jotka tulisi Asianajajaliiton näkemyksen mukaan huomioida jatkovalmistelussa.
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Ehdotus on kannatettava.
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Lakimiesliitolla ei ole erityistä lausuttavaa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin esitetyistä muutosehdotuksista, joissa säädetään tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa alle 18-vuotiaalle vastaajalle hänen oikeuksistaan.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen (esittelijänä EsN Jarmo Hirvonen)
        Päivitetty:
        9.8.2018
        • Työryhmän ehdotuksen mukaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin lisättäisiin säännökset velvollisuudesta ilmoittaa alle 18-vuotiaalle vastaajalle pääkäsittelyyn kutsun yhteydessä direktiivin 7 artiklan i) alakohdassa tarkoitetusta oikeudesta yksilölliseen arviointiin, iv) alakohdassa tarkoitetusta oikeudesta saada vanhempainvastuunkantaja mukaan tuomioistuinkäsittelyihin (15 artiklan 1 kohta) sekä v) alakohdassa tarkoitetusta oikeudesta olla henkilökohtaisesti läsnä oikeudenkäynnissä (16 artikla). Ehdotuksen mukaan kutsun yhteydessä olisi ilmoitettava myös direktiivin 7 artiklan kohdan a alakohdan iii) alakohdassa tarkoitetusta oikeudesta yksityisyyden suojaan. Direktiivi edellyttää, että a alakohdassa tarkoitetuista oikeuksista ilmoitetaan heti esitutkinnan alussa. Työryhmä on kuitenkin pitänyt tarkoituksenmukaisena, että oikeudesta yksityisyyden suojaan, kuten suljettuun käsittelyyn tuomioistuimessa, ilmoitetaan alaikäiselle vastaajalle myös pääkäsittelyyn kutsumisen yhteydessä. Kun alle 18-vuotias vastaaja useimmiten käytännössä velvoitetaan saapumaan pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti, ei liene johdonmukaista mainita haasteessa erikseen, että hänellä on velvollisuuden lisäksi oikeus olla henkilökohtaisesti läsnä pääkäsittelyssä. Käräjäoikeuksissa käytössä olevat Sakari-pohjaiset kutsut ja haasteet ovat jo nykyisellään usein epäselviä ja vaikeaselkoisia, joten ehdotetun kaltaisia lisälausumia ei tulisi lisätä asiakirjapohjiin kaavamaisen automaattisesti vaan tilannekohtaista harkintaa käyttäen.
      • Rikosseuraamuslaitos
        Päivitetty:
        8.8.2018
        • Direktiivin mukaisista oikeuksista ilmoittaminen parantaa alaikäisen asemaa. Muutosten voimaan tullessa tulee olla ratkaistuna minkä viranomaisen vastuulle oikeuksista ilmoittaminen alaikäiselle kuuluu. Tutkintavankeudessa olevien alaikäisten kohdalla ilmoitusvelvollisuus tullee koskemaan myös Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehiä.
      • Vaasan hovioikeus
        Päivitetty:
        8.8.2018
        • Säännösehdotus on direktiivin mukainen. Harkittavaksi kuitenkin tulee, missä laajuudessa ja yksityiskohtaisuudessa säännöksen tarkoittamat tiedot on perusteltua antaa kutsun yhteydessä.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.8.2018
        • Käräjäoikeudella ei ole huomauttamista esitettyjen, nykyisiä kutsuja vain vähäisesti täydentävien muutosesitysten johdosta. Helsingin käräjäoikeudessa on käytäntönä kutsua alle 18-vuotiaat syytetyt kasvatuksellisista syistä oikeuteen aina henkilökohtaisesti myös vähäisissä, esitutkinnassa myönnetyissä sakkojutuissa ja keskustella oikeudenkäynnin yhteydessä nuoren tilanteesta. Oikeuksista ilmoittamiseen liittyen käräjäoikeus kiinnittää huomiota siihen, että käytännössä alle 18-vuotiailla syytetyillä ei useinkaan ole vielä syytteen tultua nostetuksi tiedossa olevaa, esitutkinta-aineistosta ilmenevää puolustajaa, jolle voitaisiin lähettää käsittelyilmoitus istunnosta. Näissä tapauksissa käräjäoikeudella on tapana oheistaa alle 18-vuotiaalle lähtevän kutsun liitteeksi erillinen, selkokielinen lomake, jossa on kerrottu alle 18-vuotiaalla olevasta oikeudesta saada valtion varoista suoraan ikänsä perusteella puolustaja ilman, että hänen tarvitsee hakea yleistä oikeusapua. Kutsun liitteeseen on merkitty asiaa käräjäoikeudessa käsittelevien henkilöiden yhteystiedot, joille on mahdollista esittää ennen istuntokäsittelyä kysymyksiä oikeusprosessista. Kutsuihin tulostuva oikeusministeriön standardiohje ei ole tässä suhteessa kovin informatiivinen. Siinä painotetaan oikeusaputoimiston puoleen kääntymistä. Nuoret huoltajineen eivät sen perusteella yleensä tule tietoisiksi oikeudestaan kääntyä suoraan myös rikosasioita hoitavan asianajotoimiston puoleen, jota kautta puolustaja-apua saa yleensä nopeammin kuin oikeusaputoimistoista. Viimeksi mainittuihin voi olla viikkojen jonot.
      • Tulli.fi, Vilkko Juha
        Päivitetty:
        29.6.2018
        • Tullilla ei ole tämän muutosehdotuksen osalta kommentoitavaa.
  • Lausunnonantajia: 10
    5. Nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annettua lakia koskeva muutosehdotus (4 §:n 2 momentin kumoaminen)
      • Lausuntonne ehdotuksesta tältä osin:
      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        22.8.2018
        • -
      • Suomen Asianajajaliitto, Asianajaja Jussi Sarvikivi, Suomen Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja
        Päivitetty:
        15.8.2018
        • Direktiivi vaikuttaa tältä osin edellyttävän nimenomaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehtävää nuoren olosuhteiden selvittämistä. Syyttäjän pyyntö seuraamusselvityksen tekemiselle laissa mainitussa tilanteessa on tästä syystä direktiivin mukaisena perusteltu, vaikka tilanne tosiasiassa saattaa muuttua sellaiseksi, ettei selvitystä pystytä tekemään.
      • Itä-Suomen syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        14.8.2018
        • Ehdotetun muutoksen osalta ei ole huomauttamista.
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Ehdotusta ei voida pitää kannatettavana. Kumottavaksi ehdotetun nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annetun lain 4 §:n 2 momentin säätämisen perusteluissa on todettu: ”Nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annetun lain 4 §:n mukaan syyttäjä pyytää seuraamusselvityksen laatimista myös Suomessa rikokseen syylliseksi epäillystä ulkomaalaisesta, jolla on asuinpaikka ulkomailla. Käytännössä seuraamusselvitystä ei useinkaan saada laadittua tällaisissa tapauksissa, sillä rikoksesta epäiltyä ei yleensä tavoiteta edes seuraamusselvityksen laadinnan käynnistämiseksi, saati sen laatimiseksi. Ulkomaalaisen, jolla ei ole asuinpaikkaa Suomessa, tässä tarkoitetut rikokset eivät päädy suomalaisen tuomioistuimen käsiteltäviksi, koska näitä henkilöitä ei pääsääntöisesti tavoiteta myöskään oikeuskäsittelyyn haastamiseksi. Tällaiset tilanteet osaltaan lisäävät seuraamusselvityspyyntöjen määrää. Tilannetta ei voida pitää tarkoituksenmukaisena”. Perusteet ovat edelleen olemassa. Nuorten asiat pyritään jokaisessa vaiheessa käsittelemään nopeasti, mm. käräjäoikeudessa asiat tulisi saada useissa tapauksissa pääkäsittelyyn 30 päivän kuluessa rikosasian vireilletulosta. Asioiden kiireellisyyden johdosta syyttäjät voivat myös toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuteen siinä vaiheessa, kun seuraamusselvitystä ei vielä ole saatu laadittua; tällöin kiireellisenä käsiteltävä asia saattaa seuraamusselvityksen puuttumisen johdosta jäädä käräjäoikeudessa vireille pitkäksi aikaa tai jopa käsittelemättä.
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi poikkeussäännös, jona mukaan syytäjän ei tarvitse tehdä seuraamusselvityspyyntöä alle 18-vuotiaasta rikoksentekijästä, joka on ulkomaan kansalainen ja joka ei omaa vakituista asuntoa Suomessa. Kerrottua muutosehdotusta on pidettävä kannatettavana
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen (esittelijänä EsN Jarmo Hirvonen)
        Päivitetty:
        9.8.2018
        • Voimassa oleva säännös, jonka kumoamista työryhmä ehdottaa, sisältää poikkeussäännöksen, jonka mukaan syyttäjän ei tarvitse tehdä seuraamusselvityspyyntöä, jos nuori rikoksesta epäilty on ulkomaan kansalainen ja hänen vakinainen asuntonsa on muualla kuin Suomessa. Seuraamusselvityksen tulee sisältää nuoren sosiaalista tilannetta koskevat olennaiset tiedot. Tällaisia ovat ainakin tiedot nuoren perhesuhteista, ystäväpiiristä, toimeentulosta, koulunkäynnistä tai opiskelusta, työpaikasta, terveydentilasta, päihteiden käytöstä, rikoksista ja mahdollisista epäsosiaalisista asenteista (HE 229/2009 vp s. 22). Selvittämisen yhteydessä on usein kuultava viranomaisia ja asiantuntijoita. Direktiivin 7 artiklan alakohdan 7 mukaan yksilöllinen arviointi on tehtävä niin, että ”lapsi osallistuu siihen tiiviisti”. Saman artiklan alakohdan 9 mukaan jäsenvaltiot voivat poiketa velvoitteesta tehdä yksilöllinen arviointi, jos tällainen poikkeaminen on perusteltua tapauksen olosuhteissa ja edellyttäen, että se on sopusoinnussa lapsen edun kanssa. Lienee selvää, ettei seuraamusselvitystä voida yleensä käytännössä laatia ulkomailla asuvasta nuoresta, jota epäillään Suomessa vaikkapa satunnaisen vierailun aikana tehdystä rikoksesta. Seuraamusselvityksen laatiminen saattaisi käytännössä tällaisissa olosuhteissa edellyttää pitkää matkustuskieltoa ja prosessin viivästymistä taikka kotiinsa palanneen epäillyn luovuttamista Suomeen, mikä tuskin olisi ”sopusoinnussa lapsen edun kanssa.” En ole vakuuttunut siitä, että direktiivin implementointi edellyttää kysymyksessä olevan säännöksen kumoamista ottaen huomioon edellä todettu jäsenvaltioille jätetty harkintamarginaali.
      • Rikosseuraamuslaitos
        Päivitetty:
        8.8.2018
        • Nuoren seuraamusselvitys on tavoitteiltaan hieman erilainen kuin direktiivi tarkoittama, alaikäisestä laadittava yksilöllinen arvio. Seuraamusselvityksen tehtävänä on arvioida syyttäjää ja tuomioistuinta varten nuoren elämäntilannetta, rikosten uusimisriskiä sekä valvonnan tarvetta ehdollisen vankeustuomion yhteydessä. Selvityksessä arvioidaan kuitenkin myös nuoren sosiaalisen tuen tarvetta. Seuraamusselvitys laaditaan alaikäisen kyseessä ollessa aina yhteistyössä sosiaaliviranomaisten kanssa. Työryhmänmietinnön ehdotus lain 4 §:n 2 momentin kumoamisesta on tarkoituksenmukainen. Seuraamusselvityspyyntöjä ulkomaille muuttaneista tai ulkomailla pysyvästi asuvista alaikäisistä tulee harvoin Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimistoille. Harkittavaksi ja ohjeistettavaksi tulee korvataanko alaikäisen matka ulkomailta Suomeen seuraamusselvityksen laatimista varten.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.8.2018
        • Käräjäoikeudella ei ole esityksestä tältä osin huomauttamista. Seuraamusselvityksen laatiminen nuoresta, jonka pääasiallinen kotipaikka ei ole Suomessa, on luonnollisesti hankalaa. Nuoresta alle 21-vuotiaasta laadittavan seuraamusselvityksen saaminen ajoissa syyteasian pääkäsittelyistuntoon on sinänsä muutenkin toisinaan ongelmallista varsinkin silloin, jos nuori on vangittuna. Pääkäsittely on tuolloin pidettävä 14 vuorokauden kuluessa. Alle 18-vuotiaiden syytettyjen pääkäsittelyissä on sinänsä useimmiten läsnä nuoren kotipaikkakunnan sosiaaliviraston edustaja, jolle lähetetään istunnosta käsittelyilmoitus ja joka kertoo istunnossa suullisesti nuoren elinolosuhteista ja muista sellaisista nuoren yksilöllisen arvioinnin asioista, joista Rikosseu-raamuslaitoksenkin tulee kirjallisessa seuraamusselvityksessä lausua. Rikosseuraamuslaitokselle varataan lisäksi aina käsittelyilmoitus lähettämällä oikeus osallistua nuorta rikoksentekijää koskevan asian istuntokäsittelyyn silloin, kun nuorelle esitetään tuomittavaksi vankeutta. Tämä koskee myös oikeudenkäyntejä, joissa syytettynä on vailla kotipaikka oleva ulkomaalainen nuori. Rikosseuraamuslaitoksen edustajat eivät kuitenkaan käytännössä juurikaan osallistu istuntoihin.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        5.7.2018
        • Nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annetun lain 4 §:n 2 momentin kumoamisen osalta ei ole huomauttamista (artikla 7).
      • Tulli.fi, Vilkko Juha
        Päivitetty:
        29.6.2018
        • Tullilla ei ole tämän muutosehdotuksen osalta kommentoitavaa.
  • Lausunnonantajia: 8
    6. Tutkintavankeuslain ja poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain muutosehdotukset
      • 6.1. Lausuntonne ilmoitusvelvollisuutta koskevista muutosehdotuksista (TVL 2:3 ja PSL 2:3)
      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        22.8.2018
        • -
      • Suomen Asianajajaliitto, Asianajaja Jussi Sarvikivi, Suomen Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja
        Päivitetty:
        15.8.2018
        • Tältä osin huomioksi sopii mutatis mutandis tämän lausunnon kohta 2. Nuorelle epäillylle annettava lista oikeuksista ei tosiasiassa suinkaan välttämättä takaa oikeuksien ymmärtämistä. Erityisen tärkeää on kirjallisen ilmoituksen lisäksi se, että turvataan avustajan tehokas käyttö koko vapaudenmenetyksen ajan.
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Muutosehdotukset kohdissa 6.1, 6.2 ja 6.3 ovat kannatettavia.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen (esittelijänä EsN Jarmo Hirvonen)
        Päivitetty:
        9.8.2018
        • Ehdotetun uuden säännöksen mukaan alle 18-vuotiaalle tutkintavangille olisi annettava hänen oikeuksiaan koskevat tiedot kirjallisesti hänen omalla kielellään, jos se on suomi tai ruotsi, ja muussa tapauksessa hänen ymmärtämällään kielellä. Minulla ei ole ehdotukseen huomauttamista. Kuten edellä olen todennut, oikeuksia koskevat kirjalliset luettelot eivät kuitenkaan käytännössä takaa nuoren oikeusturvaa. Avustajan mahdollisimman laajamittainen ja tehokas käyttö on oikeusturvatakeena huomattavasti merkityksellisempi seikka.
      • Poliisihallitus
        Päivitetty:
        7.8.2018
        • Poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain 2 luvun 3 § ehdotetun uuden 5 momentin mukaan alle 18-vuotiaalle vapautensa menettäneelle olisi annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot kirjallisesti hänen omalla kielellään, jos se on suomi tai ruotsi, ja muussa tapauksessa hänen ymmärtämällään kielellä. Saamen kielen käyttämisestä säädetään saamen kielilaissa. Käytännössä ehdotuksen mukainen muutos edellyttää poliisin lomakkeiston päivittämistä, minkä toteuttaminen ei aiheuta poliisille ongelmia. Jossain harvinaisissa poikkeustilanteissa saattaa riittävän käännösvalikoiman tarjoaminen tuottaa vaikeuksia.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.8.2018
        • Käräjäoikeudella ei ole esityksestä kohdan 6 osalta huomauttamista.
      • Tulli.fi, Vilkko Juha
        Päivitetty:
        29.6.2018
        • Tullilla ei ole näiden muutosehdotusten osalta kommentoitavaa.
      • 6.2. Lausuntonne 18 vuotta täyttäneen tutkintavangin erilläänpitoa koskevasta muutosehdotuksesta (TVL 3:1)
      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        22.8.2018
        • -
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        10.8.2018
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen (esittelijänä EsN Jarmo Hirvonen)
        Päivitetty:
        9.8.2018
        • Minulla ei ole huomauttamista työryhmän ehdotukseen.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.8.2018
      • Tulli.fi, Vilkko Juha
        Päivitetty:
        29.6.2018
        • Tullilla ei ole tämän muutosehdotuksen osalta kommentoitavaa.
      • 6.3. Lausuntonne lääkärintarkastusta koskevista muutosehdotuksista (TVL 6:1 ja PSL 5:1)
      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        22.8.2018
        • -
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        10.8.2018
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen (esittelijänä EsN Jarmo Hirvonen)
        Päivitetty:
        9.8.2018
        • Minulla ei ole huomauttamista työryhmän ehdotukseen.
      • Poliisihallitus
        Päivitetty:
        7.8.2018
        • Poliisihallituksella ei ole huomautettavaa mietinnön mukaiseen ehdotettuun poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain 5 luvun 1 pykälän uuteen 2 momenttiin tai sen mietinnön mukaisiin perusteluihin.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.8.2018
      • Tulli.fi, Vilkko Juha
        Päivitetty:
        29.6.2018
        • Tullilla ei ole näiden muutosehdotusten osalta kommentoitavaa.
  • Lausunnonantajia: 10
    7. EU-luovuttamislain muutosehdotukset (EU-luovuttamislaki 20 a ja 21 c §)
      • Lausuntonne ehdotuksesta tältä osin:
      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        22.8.2018
        • -
      • Suomen Asianajajaliitto, Asianajaja Jussi Sarvikivi, Suomen Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja
        Päivitetty:
        15.8.2018
        • Tältä osin Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa.
      • Varsinais-Suomen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        10.8.2018
        • Ei lausuttavaa.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen (esittelijänä EsN Jarmo Hirvonen)
        Päivitetty:
        9.8.2018
        • Minulla ei ole huomauttamista työryhmän ehdotukseen.
      • Rikosseuraamuslaitos
        Päivitetty:
        8.8.2018
        • Luovutettavaksi pyydettyjen alaikäisten määrä on ollut ja tullee olemaan varsin pieni. Tapausten pienestä määrästä huolimatta käytäntöjen toteuttamisen tulee olla huolellisesti harkittu ja toteutettu kohderyhmän haavoittuvuuden johdosta.
      • Vaasan hovioikeus
        Päivitetty:
        8.8.2018
        • Kyseiseen muutosehdotukseen pätee sama kuin kohdan 4 osalta.
      • Poliisihallitus
        Päivitetty:
        7.8.2018
        • Poliisihallituksella ei ole huomautettavaa EU-luovuttamislain muutosehdotuksiin. Alaikäisten luovutustilanteet ovat käytännössä harvinaisia ja muutokset ovat vähäisiä. Jonkinlaisen koulutustarpeen ne kuitenkin aiheuttavat.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.8.2018
        • Käräjäoikeudelle ei ole esityksestä tältä osin huomauttamista.
      • Tulli.fi, Vilkko Juha
        Päivitetty:
        29.6.2018
        • Tullilla ei ole näiden muutosehdotusten osalta kommentoitavaa.
  • Lausunnonantajia: 8
    8. Muuta
      • Onko teillä muuta lausuttavaa työryhmän ehdotukseen liittyen?
      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        22.8.2018
        • Koulutusta koskevassa 20 artiklassa edellytetään, että myös tuomareilla on tosiasiallinen mahdollisuus asianmukaiseen koulutukseen lapsia koskeviin rikosoikeudellisiin menettelyihin. Tältä osin Tuomariliitto huomauttaa, että oikeusministeriön oikeushallinto-osaston koulutusyksikkö, joka nykyisellään toimii yhteistyössä tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa, on niin riittämättömästi resursoitu, että tosiasiassa varoja ei riitä täydennyskoulutukseen koko tuomarikunnalle. Käytännössä merkittävä osa koulutuslautakunnan resursseista kohdentuu notaarivalintaan sekä tuomarikoulutettavien asessoreiden koulutukseen. Tuomarina toimivien täydennyskoulutukseen tosiasiassa käytettävät resurssit ovat täysin riittämättömät. Tuomioistuinlain (673/2016) 9 luvun 4 §:n mukaan tuomari on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään laintuntemustaan, oikeudellista osaamistaan ja ammattitaitoaan. Tuomareille on oltava tarjolla riittävästi koulutusta ja heillä on oltava mahdollisuus osallistua siihen. Tuomioistuinlain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä todetaan tältä osin muun muassa, että jatkuva osaamisen kehittäminen olisi tuomareiden ja muiden lainkäyttöhenkilöstöön kuuluvien oikeus ja velvollisuus. Käytännössä tämä velvollisuus kuuluu myös virkamiehen yleisiin velvollisuuksiin. Tuomarin velvollisuuden vastapainona olisi valtiovallan velvollisuus järjestää koulutusta. Tuomioistuinten velvollisuutena on puolestaan järjestää työskentely tuomioistuimissa niin, että tuomareilla on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua koulutukseen. (HE 7/2016 vp, s. 84). Tuomariliitto huomauttaa, että koulutusvelvoitetta on huomattavan vaikea noudattaa tarjottujen koulutusmahdollisuuksien vähäisyyden vuoksi. Useat tuomioistuimet pyrkivät paikkaamaan koulutusvajetta järjestämällä aktiivisesti sisäisiä koulutuksia, mutta asian tilaa ei voida pitää hyväksyttävänä ottaen huomioon edellä lausuttu täydennyskoulutukseen tarkoitettu rakenne. Koulutusvelvollisuuden täyttämistä vaikeuttaa myös se, että olemassa olevilla resursseilla on hyvin vaikeaa järjestää mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin, kun jo useissa tutkimuksissa todetulla tavalla tuomarin lainkäyttötoimintaan liittyvään työhön kuluu aikaa säännönmukaisesti enemmän kuin laskennallisen viikkotyöajan tulisi olla. Tuomari joutuu siis usein valitsemaan laiminlyökö velvoitettaan kouluttautua vai velvoitteitaan saattaa ratkaistavia asioita joutuisasti eteenpäin. LAUSUNNON VALMISTELU Lausunnon on valmistellut määräaikainen hovioikeudenneuvos Sari Nevalainen. Lausuntoasiaa on käsitelty Tuomariliiton oikeuspoliittisessa valiokunnassa ja hallituksessa 20.8.2018.
      • Suomen Asianajajaliitto, Asianajaja Jussi Sarvikivi, Suomen Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja
        Päivitetty:
        15.8.2018
        • Direktiivin 9 artikla, esitutkintalain 9 luvun 3 § Direktiivi ei näytä välttämättä edellyttävän, että alaikäisen kuulustelutilaisuus tallennetaan audiovisuaalisin keinoin. Asianajajaliitto on kuitenkin jo aikaisemmin esittänyt kantanaan, että kuulustelutilaisuudet tulisi useammin ja pääsäännön mukaan tallentaa. Tallentaminen tulisi tehdä kuvatallenteelle tai vähintään äänitallenteelle. Asianajajaliiton käsityksen mukaan esimerkiksi Pasilan poliisitalon remontin yhteydessä kuulusteluhuoneisiin rakennettiin valmius tallenteiden käyttöön, mutta niitä ei käytännössä edelleenkään käytetä kuulusteluissa. Koska kuulustelujen tallentaminen on edelleen harvinaista, tulisi asiasta oikeusturvan parantamiseksi säätää laissa. Direktiivin implementoinnin yhteydessä ainakin alaikäisen epäillyn kuulustelun tallentaminen tulisi säätää pääsäännöksi. Vähintään tallentamisesta toivoisi mainittavan perusteluissa siten, että sen tulisi olla alaikäisten kuulusteluiden kohdalla pikemmin pääsääntö kuin poikkeus. Direktiivin 14 artikla, esitutkintalain 9 luvun 7 §:n 2 momentti Asianajajaliitto pitää yksityisyyden suojaa tärkeänä asiana, niin alaikäisten rikoksesta epäiltyjen kuin asianomistajienkin osalta (joista jälkimmäisiä direktiivi ei sinänsä koske). Tällä hetkellä ongelmana alaikäisten kuulustelutallenteiden luovuttamisessa on se, että lain poikkeuksesta on tehty myös asianosaisten kohdalla pääsääntö (ETL 4:15 6 momentin toinen virke -> ETL 9:7.2). Käytännössä tallenteita ei siis luovuteta avustajille. Ns. lupalakimiesjärjestelmän säätämisen jälkeen kaikki esitutkinnassa avustavat avustajat ovat julkisen valvonnan alaisia henkilöitä. Tallenteiden katsominen esitutkintaviranomaisen tiloissa on yleensä jokseenkin hankala järjestää, ja lisäksi aikataulut pitäisi saada sovitettua paitsi päämiehen ja avustajan kesken, myös esitutkintaviranomaisen kanssa. Tallenteita joudutaan usein kelailemaan ja niihin joudutaan mahdollisesti palaamaan asian käsittelyn myöhemmässä vaiheessa; tallenteen katsominen kertaalleen ei välttämättä riitä. Erityisesti ongelmat korostuvat suuremmissa poliisipiireissä, mutta myös pääkaupunkiseudulla on tähän liittyen käytännön ongelmia. Asianajajaliitto esittää pohdittavaksi sellaista esitutkintalain täsmennystä, joka tosiasiassa toteuttaisi kuulustelutallenteen luovuttamisen esitutkinnassa avustajaksi kelpoiselle avustajalle. Tämän direktiivin implementointivaiheessa voisi ainakin perusteluissa todeta, että varsinkin epäillyn avustajan on pääsääntöisesti saatava tallenteesta kopio käyttöönsä. Kysehän on nimenomaan epäillyn yksityisyyden suojasta.
      • Itä-Suomen syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        14.8.2018
        • Muutosten toimeenpanoon käytännössä olisi syytä kiinnittää huomiota esim. riittävä koulutus muutoksista [ettei käy kuin esim. uhridirektiivin käytännön toimeenpanossa (pykälät kunnossa, mutta käytännön toteutus vielä vaiheessa)].
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen (esittelijänä EsN Jarmo Hirvonen)
        Päivitetty:
        9.8.2018
        • Muilta osin minulla ei ole työryhmän mietinnöstä lausuttavaa.
      • Vaasan hovioikeus
        Päivitetty:
        8.8.2018
        • Muutosehdotusten vaikutusta tuomioistuinten toimintaan voidaan pitää melko vähäisenä. Tietojen ilmoittamisen riittävä sisältö vaatinee kuitenkin jatkoselvittelyä toiminnan yhdenmukaiseksi saamiseksi. Tuomareille suunnatun koulutuksen järjestämistä koskien alaikäisen syytetyn oikeuksia ja kohtelua voidaan pitää kannatettavana.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.8.2018
        • Käräjäoikeus painottaa lainopillisen avustaja-avun varhaisen hankkimisen ja sen saamismahdollisuudesta informoimisen tärkeyttä nuoren alle 18-vuotiaan syytetyn esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikaisten oikeuksien toteutumisen kannalta katsottuna. Poliisin tulisi kertoa nuorelle ja tämän huoltajille mahdollisuudesta saada puolustaja täsmällisesti myös sellaisissa rikosasioissa, joissa kiinnioton ja pidättämisen tarvetta ei ole. Edellytyksenä puolustajan määräämiselle alle 18-vuotiaalle ei ole se, että rikoksesta seuraamuksena olisi potentiaalisesti tulossa vankeutta.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        5.7.2018
        • Koulutuksesta (artikla 20) Valtakunnansyyttäjänvirasto toteaa, että virasto ei ole järjestänyt nuorisorikollisuutta koskevaa erityiskoulutusta syyttäjille. Sen sijaan lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten osalta perus- ja jatkokoulutusta järjestetään säännöllisesti. Valtakunnansyyttäjänvirasto pitää kuitenkin tärkeänä myös ensin mainitun koulutuksen järjestämistä syyttäjille ja on aloittanut sitä koskevan sunnittelun yhteistyössä oikeusministeriön kanssa.
      • Tulli.fi, Vilkko Juha
        Päivitetty:
        29.6.2018
        • Ehdotetut lainmuutokset lisäävät jonkin verran Tullin velvoitteita silloin, kun Tullin toimittaman esitutkinnan kohteena on alle 18 -vuotias henkilö. Nämä velvoitteet muun muassa velvoittavat nykyistä kattavampaan tiedonantovelvollisuuteen esitutkinnan tai pakkokeinon kohteen oikeuksista sekä vapautensa menettäneelle tehtävää terveydentilan selvittämistä. Tulli kykenee kuitenkin toteuttamaan lisääntyvät velvollisuutensa muun muassa poliisihallinnon kanssa yhteiskäyttöisten uuden lainsäädännön mukaisten lomakkeiden ja muun yhteistyön avulla. Tulli kykenee myös huolehtimaan esitutkintahenkilöstönsä kouluttamisesta kohtelemaan alaikäisiä esitutkinnassa direktiivin ja uuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla.