• Lausunnonantajia: 44
    Lausunnonantajan lausunto
      • Yleiset huomionne toimeenpanosuunnitelmasta
      • Elatusvelvollisten Liitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Elatusvelvollisten Liitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua toimenpidesuunnitelmasta lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi vuoroasuvien lasten tilanteissa. Liitto pitää ensisijaisen tärkeänä sitä, että lasten vuoroasuminen huomioitaisiin nykyistä paremmin lainsäädännössä. Viranomaisilla tulee olla ajankohtaiset ja asianmukaiset tiedot ja taidot lapsiperheiden tukemiseksi eron jälkeisessä tilanteessa. Lasten vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen on koko ajan yleisempää. Koska vuoroasuminen koskee huomattavaa osaa lapsista ja perheistä, tulisi vuoroasumisen laajemmalle huomioimiselle lainsäädännössä tehdä jo konkreettisia toimenpiteitä. Vanhempien eron jälkeen lapsen asumisjärjestelyt tulisi järjestää niin, että lapsen läheinen suhde molempiin vanhempiin säilyisi. Myös molemmilla vanhemmilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet toimia aktiivisesti länsäolevina vanhempina. Vuoroasumistilanteessa lapsi voi viettää viikonloppujen ja lomien lisäksi myös arkea molempien vanhempien kanssa. Yhteinen arki onkin asia, joka lähentää lapsen ja vanhemman suhdetta. Läheisen suhteen säilyminen molempien vanhempien kanssa tukee lapsen hyvinvointia. Siksi lainsäädännön lähtökohtana tulisi olla vuoroasuminen, kuitenkin olosuhteet huomioiden.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry pitää tärkeänä sosiaaliturvan ja palvelujen uudistamista siten, että myös pienituloiset erovanhemmat voivat valita lapselleen laajat tapaamiset tai vuoroasumisen. Lapsi tarvitsee oman tilan kummankin vanhempansa luona. Se on kallis hankinta suuremmissa keskuksissa, joten vuoroasuvan lapsen kulut ovat usein suuremmat kuin ei-vuoroasuvan. Tilastojen mukaan juuri suurituloiset vanhemmat todennäköisimmin valitsevat lapsen vuoroasumisen. Lapsen vuoroasuminen kuitenkin vähentää arjen rasitusta, edistää kummankin vanhemman työllistymistä ja vähentäisi siten pienituloisuutta. Erityisen tärkeää laajat tapaamiset tai vuoroasuminen olisi erityislapsen vanhemmille. Palvelujen ja etuuksien järjestäminen lapsen vuoroasumistilanteissa edellyttää tarkempaa pitkäaikaisselvitystä siitä, miten vanhemmat näissä tilanteissa tosiasiallisesti menettelevät. Vaikka lähes kolmannen eri asunnoissa asuvista vanhemmista arvioidaan toteuttavan lapsen vuoroasumista niin vain 18 % on vahvistanut virallisesti lapsen vuoroasumista vastaavat laajat tapaamiset (Kelan selvitys). Tämä tapaamismuoto on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu kuitenkin kaikkein vaihtuvimmaksi eli todennäköistä on, että perheen käytäntö voi muuttua ajan myötä, joskus jo ensimmäisinä kuukausina. Vuonna 2019 astui voimaan vuoroasumisen mahdollisuus. Nimi on osittain harhaan johtava, sillä lapsella on virallinen asuinpaikka jommankumman vanhempansa luona vuoroasumisesta huolimatta. Virallisessa asuinpaikassa asuva vanhempi myös vastaa lapsen kaikista äkillisistäkin kuluista lukuun ottamatta toisen vanhemman maksamaa elatusapua. Aiheesta tulisi laatia pitkän aikavälin, esimerkiksi viiden vuoden, seurantatutkimus.
      • Hyvä erovanhemmuus ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa toimenpidesuunnitelmassa esitetään hyvä joukko havaintoja yhdenvertaisen vanhemmuuden ja lasten vuoroasumisen toteutumisen esteistä, jotka on tunnistettu suomalaisen järjestelmän ongelmiksi. Lapsen oikeuksien sopimuksen maininta lapsen oikeudesta olla vanhempiensa hoidettavana toteutuu parhaiten vuoroasumistilanteessa, jossa toista vanhempaa ei vain niukka-aikaisesti tavata, vaan lapsella on mahdollisuus elää yhteistä arkea kummankin vanhempansa kanssa. Sen lisäksi, että raivataan esteitä pois vuoroasumisen tieltä, tulisi valtion taholta välittyä viesti vuoroasumisesta oletusratkaisuna lapsen asumiselle vanhempien eron jälkeen. (viesti oletusratkaisusta ei tietenkään poista tapauskohtaista harkintaa) Vuoroasumiselle on vahvaa tutkimuksellista näyttöä lapsen hyvinvointia lisäävänä tekijänä ja tämä olisi syytä saattaa vanhempien tietoon ja olla lapsiviranomaisten ammatillisen ymmärryksen lähtökohtana. Toimenpidesuunnitelmassa erilaisten vuoroasumisen pulmakohtien ratkaisuiksi esitetyt toimenpiteet ovat kautta linjan hyviä. Kun lainsäädännöllistekniset esteet raivataan pois vuoroasumista estävinä seikkoina, jäljelle jää huomion kohdentaminen lapsiviranomaisten toiminnan laatuun heidän kohdatessa erovanhempia. Nykyistä enemmän tulisi lapsiviranomaisten työtä ohjata ajatus siitä, että lapsen edun mukaista on voida säilyttää elävä suhde molempiin vanhempiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsella on mahdollisuus vuoroasua molempien vanhempiensa luona ja molempien vanhempien luonaolon lapsi voi mieltää kotona olemiseksi. Lapsiviranomaisten erovanhemmille tuottaman puheen tulisi henkiä tällaista asennoitumista. Omana erityishuomioitavana kohtana on toisen vanhemman toiselle vanhemmalle maksama elatusapu. Vuoroasumistilanteessa olisi kaikin mahdollisin keinoin pyrittävä ratkaisuun, jossa kumpikin vanhempi vastaa omina lapsen luonaoloaikoina lapsen elatuksesta ja isompien lapselle tehtävien hankintojen yhteydessä vanhemmat päättävät yhdessä, miten tällaiset kulut jaetaan. Perinteisestä elatusavusta kuukausittaisena maksuna toiselle vanhemmalle tulisi pyrkiä luopumaan ja korostaa näin kummankin vanhemman omavastuullisuutta taloudenhoidossa, joka on seuraus siitä, että vanhemmat ovat eronneet - molemmilla on oma talous. Tätä kautta saavutettava selkeys on tekijä, joka varmasti vähentäisi ristiriitojen syntymisiä ex-puolisoiden välille ja olisi näin edesauttamassa lapsen tasapainoisen vuoroasumisen edellytyksiä.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder tackar för möjligheten att avge utlåtande gällande åtgärdsplan för revidering av lagstiftningen och rutinerna för situationer för barn som bor växelvist. Planen innehåller många bra och lovande element. SAMS välkomnar utvecklingen av växelvist boende, eftersom det kan hjälpa att trygga barnets relationer till bägge föräldrarna, vilket är i allas (barnets, föräldrarnas, samhällets) intressen. FN:s funktionshinderkonvention förutsätter även att också barn med funktionsnedsättning ges lika möjligheter att åtnjuta familjeliv i likhet med andra barnen. Efter att tematiken nu redan behandlats redan av två arbetsgrupper och även utretts i en VNTEAS-rapport åberopar vi ändå flera konkreta åtgärder för att skapa den ändring som behövs. SAMS föreslår att åtgärdsförslagen kompletteras även men konkreta pilotprojekt och andra satsningar som kunde verkställas ännu under den här regeringsperioden. Dessa satsningar borde riktas för att åtgärda de svåraste hindren för familjerna att upprätthålla växelvist boende. SAMS rekommenderar följande: -Familjernas och livssituationernas mångfald bör beaktas i funktionshindersservicereformen (VALAS). I nuvarande utkastet finns en förändring på att ändringsarbeten ska kunna göras i barnets båda hem. Det här är en mycket välkommen förbättring, men olika slags familjer och livssituationer borde beaktas omgående och på ett genomsyrande sätt i lagreformen. -Pilotprojekt för att utveckla fungerande skolskjutsar till barn som bor växelvist i två hem. -Pilotprojekt för att underlätta skolgången för barn med växelvist boende, t.ex. genom anpassningar i fråga om valet av närskola och därmed tillgång skolskjutsar samt möjligtvis även individuellt motiverade distansstudiearrangemang. -En utredning om barnfamiljer får tillräcklig stöd i koordinering av sina socialvårdstjänster. Tidigare forskning av bl.a. Ulla Särkikangas har visat att familjerna belastas mycket av koordineringsansvaret. Även andra källor påvisar att tillgången till socialarbetare inom funktionshinderservicen varierar väldigt stor i olika delar av landet, vilket sannolikt leder till att individerna och familjerna inte alltid får den stöd de behöver i vardagen samt planeringen av stödinsatserna. För övrigt vill SAMS lyfta upp reformens nära anknytning till dels barnets rättigheter och föräldrarnas välmående och dels till konsekvenserna för deltagande av arbetslivet. Växelvist boende kan vara ett fungerande sätt för att avlasta båda föräldrarna och på det sättet möjliggöra aktivt deltagande i arbetslivet. I dag är läget sådant att familjer med barn med funktionsnedsättningar löper en större risk för skilsmässor än övriga befolkningen (Se t.ex. Hiilamo H & Ahola E 2016). I dessa fall fortsätter ena föräldern -typiskt sätt mamman - att bära det huvudsakliga ansvaret för barnet. Om bördan är alltför tung, äventyras mammans möjligheter att delta i arbetslivet samt att samla pension. I nuläget innehåller socialskyddssystemet och närståendevårdssystemet vissa problematiska element som kan skapa incitament för ena föräldern att ensamt sköta om föräldraskapet. Det här är inte hållbart och bör ändras. Det här kan sannolikt betyda en del direkt kostnader, men det här torde betala sig tillbaka genom förbättrad välmående, en högre sysselsättningsgrad samt minskad press på folkpensionen. Barnens bästa intressen bör stå i centrum – och det här omfattar i regel möjligheten att bygga upp, utveckla och upprätthålla trygga känslomässiga band med sina föräldrar. Pilotförsöken vore ändamålsenliga för att utveckla fungerande lösningsalternativ för att mera jämlikt möjliggöra fungerande familjerelationer med frånskilda föräldrar, oberoende av funktionsnedsättning eller socioekonomisk status.
      • Invalidiliitto ry, Ylva Krokfors, yhteiskuntasuhdeyksikkö, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Invalidiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua toimeenpanosuunnitelmasta lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi vuoroasuvien lasten tilanteissa. Vaikka toimenpidesuunnitelma on aihealueiltaan melko kattava ja oikeasuuntainen, olisimme toivoneet esiin tuodun myös vammaisnäkökulmaa eriarvoisuuden ennaltaehkäisyn ja lapsen edun näkökulmasta. Kun vuoroasumista on käsitelty yhdessä VN-TEAS-selvityksessä ja kahdessa työryhmässä, olisimme kaivanneet tässä toimeenpanosuunnitelmassa jo enemmän konkretiaa. Uudistuksen erinomaisena tarkoituksena on edesauttaa lapsen edun mukaisia yksilöllisiä ja perhekohtaisesti sopivia vuoroasumisjärjestelyjä. Kuitenkin niitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä niitä koskevaa lainsäädäntöä, jotka nykyisessä muodossaan saattavat vaikeuttaa, tai ovat suoranaisesti esteenä vammaisten lasten vuoroasumiselle, käsitellään toimenpidesuunnitelmassa hyvin ohuesti ja yleistasoisesti. Etuuksien ja sivistyspalveluiden lainsäädännön lisäksi tulee myös palveluita koskevaan lainsäädäntöön tehdä tarvittavat muutokset. Niissä pitää huomioida esimerkiksi vuoroasuvan liikuntavammaisen tai harvinaissairaan lapsen molemmat kodit, perheet, erilaiset palvelutarpeet. Myös perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaa tulee vammaisten lasten vuoroasumisessa edistää erilaisin kohtuullisin mukautuksin. Mikäli näin ei tapahdu, jäävät vammaiset lapset perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta epäyhdenvertaiseen asemaan muiden lasten kanssa. Tämä on ristiriidassa YK: n vammaisyleissopimuksen ja muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Invalidiliitto yhtyy Vammaisfoorumin näkemykseen siitä, että erityisesti välilliseen ja rakenteelliseen syrjintään tulee kiinnittää systemaattisesti huomiota myös tässä uudistuksessa. YK:n vammaissopimuksen 7 artiklan 1. alakohdan (Vammaiset lapset) nojalla ”sopimuspuolet toteuttavat kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että vammaiset lapset voivat nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa.” Vammaisten lasten perheiden arkea kuormittavat esimerkiksi palveluiden hakemiseen, saamiseen ja niiden toimivuuteen liittyvä byrokratia. Näissä perheissä vanhempien avo- ja avioerot ovat valitettavasti muita perheitä yleisempiä (ks. esim. Hiilamo H & Ahola E 2016). Vuoroasuminen voisi olla paras vaihtoehto lapsen voidessa jatkaa vuorovaikutussuhdettaan tasapuolisemmin molempien vanhempiensa kanssa. Samoin vanhempien hyvinvoinnin kohtuullisemman kuormituksen näkökulmasta vuoroviikkoasuminen olisi näissä perheissä erityisen hyvä vaihtoehto. Lainsäädännössä olevat puitteet estävät tarvittavien palveluiden toteuttamisen tai saamisen kahteen kotiin. Nämä pitkälti estävät vuoroviikkoasumisen, jättäen sen niiden vammaisperheiden saataville, joiden kotikunta on valmis joustaviin kaksi kotia huomioiviin palveluratkaisuihin ja/tai niille perheille, joiden omat taloudelliset resurssit ja voimavarat riittävät puutteellisten palveluiden kompensointiin, kuten hankkimaan itse tarvittavat apuvälineet ja palvelut siihen kotiin, joka ei ole lapsen virallinen osoite. Jos lainsäädäntö ei riittävästi tunnista sitä, että vammaisella lapsella on kaksi kotia, ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin että lapsi asuu pääasiallisesti vain toisen vanhemman luona. Lapsen lähivanhemmaksi valikoituu usein äiti, jonka kuormitus tällaisessa tilanteessa helposti kasvaa kohtuuttomaksi. Kuntien kesken on perheen mahdollisuuksissa saada tukea suurta vaihtelua. Vammaisen lapsen vanhempien erotessa on iso riski sille, ettei lähivanhemmaksi jäävä vanhempi enää kykene jatkamaan työssäkäyntiä lapsen hoidon ohessa ja saattaa tarvita myös itselleen raskaampia palveluita hyvinvointinsa tueksi. Kuten Vammaisfoorumin lausunnossa todetaan, yhden vanhemman kanssa pääosin asumaan jääviä erityislapsia voi olla perheessä myös useampia, mikä lisää lähivanhemman taakkaa. Paitsi että palveluissa huomioitaisiin yhdenvertaisesti lapsen kaksi kotia, niistä päätettäessä tulisi huomioida, että toinen vanhemmista – tyypillisesti lapsen/lasten isä – saattaa tarvita lapsen/lasten vuoroasuessa myös tukea omaan vanhemmuuteensa, jos vammaisperheille melko tyypilliseen tapaan toinen vanhemmista on ollut ennen eroa isommassa roolissa vammaisen lapsen/lasten asioiden hoitamisessa. Toimeenpanosuunnitelmassa tulisi myös huomioida, jos lapsen sijasta tai lisäksi vanhemmalla tai vanhemmilla on vammasta johtuvia tuen tarpeita. YK:n vammaissopimuksen 23 artikla (Kodin ja perheen kunnioittaminen) edellyttää, että ”1. Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet, joilla poistetaan vammaisiin henkilöihin kohdistuva syrjintä kaikissa mm. perheeseen, vanhemmuuteen ja henkilökohtaisiin suhteisiin liittyvissä asioissa yhdenvertaisesti muiden kanssa.” Edelleen yleissopimus määrittää 23 artiklan kohdassa 2. että ”sopimuspuolet varmistavat vammaisten henkilöiden oikeudet ja vastuut, jotka liittyvät huoltoon ja holhoukseen, edunvalvontaan; kaikissa tapauksissa lapsen etu on asetettava etusijalle. Sopimuspuolet antavat vammaisille henkilöille asianmukaista apua heidän lastenkasvatusvastuunsa kantamisessa.” Mikäli toinen vanhemmista on vammainen, tulee hänen henkilökohtaisen avun tarpeensa mahdollinen lisääntyminen lapsen ollessa hänen luonaan huomioida. Suuri osa toimenpide-ehdotuksista on kuvattu melko yleistasoisesti ja avoimesti, mikä helposti heikentää mahdollisuuksia saada suunnitelman kautta aikaan tarvittavia muutoksia. Sitä edistäisivät parhaiten mahdollisimman konkreettiset toimenpiteet vastuutahoineen ja aikatauluineen sekä suunnitelman toteutumisen seuranta. Tämän tyyppistä lähestymistapaa on käytetty esimerkiksi uusimmassa YK:n vammaisyleissopimuksen kansallisessa toimintaohjelmassa (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162687). Tässä kansallisessa toimintaohjelmassa on erikseen kiinnitetty huomiota tarpeeseen selvittää julkisten palveluiden toteutuminen vammaisten lasten vuoroasumistilanteissa. Toimintaohjelman mukaan selvitys on ollut tarkoitus toteuttaa VN-TEAS-selvityksenä, mutta nyt olisi syytä siirtyä jo konkreettisiin pilottikokeiluihin lapsiperheiden eriarvoisuuden vähentämiseksi. Toimenpideuudistuksen ja sen soveltamisen kohdalla tulisi korostaa yksilön ja perheiden tarpeet huomioivaa harkintaa. Haasteeksi nousevat esimerkiksi lapset, jotka eivät täytä vuoroasumisen kriteerejä, mutta viettävät toisen vanhempansa luona pitkiä ajanjaksoja. Näitä lapsia on paljon etenkin kouluikäisissä, joiden vanhemmat asuvat hieman kauempana toisistaan. Vuoroasumista koskevia toimenpiteitä esimerkiksi palvelujen saatavuuden osalta ei tulisi rajata kategorisesti huolto- ja tapaamisoikeuslain edellyttämään vuoroasumisen määritelmään (40 % ajasta, tai suunnilleen sitä vastaava määrä). Invalidiliitto yhtyy Vammaisfoorumin ja Monimuotoiset perheet-verkoston esittämään kritiikkiin siitä, että selvityksessä vedotaan vuonna 2018 tehtyyn kaksoiskuntalaisuusselvitykseen, eikä esitetä riittävästi konkreettisia keinoja, joilla lapsen arki, palvelut ja sosiaaliturva voitaisiin turvata silloin, kun lapsen vanhemmat asuvat eri kunnissa. Samoin olemme huolissamme siitä, että selvityksen johtopäätökset palvelujen osalta perustuvat osin epärealistiseen kuvaan palvelujärjestelmän tämänhetkisestä toiminnasta. Selvityksen mukaan (s. 17): ”Vuoroasuvien lasten osalta on tärkeää varmistaa, että lapsen ja perheen tukemisessa säilyy kokonaiskuva ja koordinointivastuu yhdellä henkilöllä ja että lapsen hoitosuhteissa varmistetaan pysyvyys.” Tämä on tällä hetkellä utopistista, palveluiden pirstaleisuus ja tiedonkulun haasteet ovat tällä hetkellä rakenteellinen ongelma myös perheille, joilla on vammaisia perheenjäseniä.
      • Väestöliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Vuoroasumisen lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamista on pidettävä yleisesti ottaen tärkeänä ja ajankohtaisena asiana. Vuoroasuminen koskettaa yhä kasvavaa joukkoa lapsia ja vanhempia. Vuoroasumisen yleistymistä/kasvua vanhempien asuessa erillään voidaan pitää myös lapsen edun kannalta tavoiteltavana, jolloin lainsäädännön ja palveluiden tulisi myös taata lapsen edun toteutuminen kahdessa osoitteessa. Toimeenpanosuunnitelmassa ei käsitellä lainkaan ylirajaisen vuoroasumisen järjestämisen mahdollisuuksia. Vuoroasumisen lainsäädäntöä ja toimintatapoja mietittäessä tulisikin huomioida kasvava määrä lapsia, joiden vanhemmat asuvat tai haluaisivat asua eri maissa, mikäli lapsen vuorottainen asuminen esim. 3-6kk jaksoissa olisi realistisesti ongelmitta ja lapsen edun mukaisesti toteutettavissa. Lapsen edun mukaisena on pidettävä vuoroasumistilanteissa sopivaa asuntoa molemmissa kodeissa, joten asumisen tuen uudistaminen niin, että se mahdollistuu vuoroasumissopimuksen tekeville huoltajille, on tärkeää. Lapsella on oikeus yksityisyyteen ja monissa selvityksissä tulee ilmi lapselle erittäin tärkeä oman tilan/paikan tarve. Tästä syystä juuri molempien vanhempien mahdollisuus tarjota lapselle riittävästi tilaa, tulisi huomioida. Toimenpidesuunnitelmassa korostetaan lapsen kuulemista ja lapsivaikutusten selvittämistä vuoroasumiseen liittyvissä kahden kunnan tilanteessa. Myös ylirajaisessa vuoroasumisessa olisi lasta kuultava ja lapsivaikutukset arvioitava huolellisesti. Vuoroasumisen kehittämisessä tulee lähtökohtina kaikissa osakysymyksissä pitää perheiden monimuotoisuutta ja erilaisia elämäntilanteita sekä lapsistrategian linjauksia esimerkiksi yhdenvertaisuudesta ja haavoittuvien ryhmien huomioimisesta (kuten maahanmuuttajataustaiset, vammaiset, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset). "Edistetään suunnitelmallisin toimin lasten yhdenvertaisuutta. Kerätään ja hyödynnetään tietoa hyvinvointieroista ja niiden syistä, ja ryhdytään toimiin hyvinvointierojen kaventamiseksi mahdollisimman vaikuttavin ja lapsen oikeuksia kunnioittavin tavoin. Varmistetaan, että erilaiset palvelut, tukimuodot ja osallisuuden kanavat ovat yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi saatavilla kaikille lapsille. Kehitetään saavutettavuutta ja erilaisia tietoyhteiskunnan toimintamuotoja lapsilähtöisesti ja lasten moninaisuus huomioiden. --- Otetaan haavoittuvuus kattavasti huomioon ennaltaehkäisevässä työssä, korjaavissa toimenpiteissä ja palveluissa sekä oikeusturvajärjestelmissä.", Lapsistrategia, valtioneuvoston julkaisuja 2021:8
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Yleisenä huomiona koskien toimenpidesuunnitelmaa toteamme, että toimenpideohjelman tavoitteet ovat kiitettävän monisuuntaiset. NYTKIS katsoo, että perheiden elämäntilanteiden moninaisuuden lisäksi tulisi toimenpideohjelmassa huomioida myös perheiden ja perhemallien moninaisuutta paremmin. Lapsenhuoltolain 2019 sääntely ”oikeus tavata erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde.”, on mainittuna toimenpidesuunnitelmassa, mutta tämän tuottamia seurauksia ei ole otettu riittävän monipuolisesti huomioon. ”Sosiaalinen vanhemmuus”, johon tällä lapsenhuoltolain muutoksella viitataan ei nouse esiin missään konkreettisissa toimenpide-ehdotuksissa. NYTKIS huomauttaa, että toimenpideohjelmassa puhutaan sekaisin huoltajista ja vanhemmista. Näiden käsitteiden ja positioiden juridiset oikeudet ja roolit poikkeavat toisistaan kuitenkin merkittävin osin. Sen lisäksi huomautamme, toimenpideohjelmassa puhutaan toistuvasti sekä ”molemmista vanhemmista” ja ”molemmista huoltajista”. Juridisesti lapsella voi olla kaksi vanhempaa, mutta huoltajia voi olla enemmän kuin kaksi. Lisäksi vanhempi ei automaattisesti ole lapsen huoltaja, jolloin esimerkiksi oikeudet tiedonsaantiin lapsen asioista ja oikeus lapsen asioista päättämiseen ovat rajatummat. On hyvä, että eroperheiden vuoroasuvien lasten oikeuksien toteutumista yritetään vahvistaa, mutta kehitystyössä tulisi huomioida monenlaiset eroperheet, joissa huoltajia on useampia ja lapsi ei välttämättä asu kummankaan biologisen vanhemman kanssa. NYTKIS katsoo, että toimenpideohjelman lähtökohtana on vain kahden vanhemman perheiden tilanteen kehittäminen, eikä moninaisten perheiden tilannetta huomioida. NYTKIS katsoo, että laajassa kehittämistyössä, johon toimenpideohjelmassa viitataan esimerkiksi sosiaaliturvauudistuksen sekä lapsilisiä koskevan uudistuksen että soteuudistuksen, on otettava huomioon lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi sukupuolivaikutusten arviointi.
      • Lastenvalvojat ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Lastenvalvojat ry kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä koskien toimenpidesuunnitelmaa lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi vuoroasuvien lasten tilanteissa. Lastenvalvojat ry pitää tärkeänä, että vuoroasuvien lasten tilanteeseen vaikuttavaa lainsäädäntöä ja toimintatapoja pyritään uudistamaan. Viimeisten 10–15 vuoden aikana vuoroasuminen on yleistynyt huomattavasti, mikä on lisännyt tarvetta lainsäädännön tarkastelulle. Lastenvalvojat ry haluaa tuoda esiin, että monet ehdotetuista toimenpiteitä tai lisäselvityksiä vaativista seikoista ovat olleet esillä jo pitkään ja toivoo, että konkreettisiin toimiin esimerkiksi palveluiden ja sosiaaliturvan vaatimien muutosten osalta ryhdytään mahdollisimman pikaisesti. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta painottaa lapsen edun ensisijaisuutta häntä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Laki lapsen elatuksesta puolestaan painottaa lapsen oikeutta riittävään elatukseen. Toimeenpanosuunnitelman johdannossa esitetään, että toimeenpanosuunnitelman lähtökohtana on pidetty tilannetta, jossa lapsen asumisjärjestely on jo ratkaistu lapsen edun kannalta myönteisellä tavalla eikä suunnitelmassa siten ole tarkoitus ottaa kantaa siihen, millainen asumisjärjestely kulloisissakin tilanteissa on lapsen edun mukainen. Lastenvalvojat ry pitää tätä lähtökohtaa osin ristiriitaisena, koska toimenpidesuunnitelmassa esitetyt mahdolliset muutokset saattavat osin vaikuttaa lapsen edun toteutumiseen. Esimerkiksi osa toimenpidesuunnitelmassa esitetyistä pohdinnoista saattaa olla sellaisia, jotka voivat toisaalta helpottaa vuoroasumisen toteuttamista ja luoda tasa-arvoa vanhempien kannalta (esimerkiksi koulumatkakuljetukset) mutta toisaalta vaikuttaa lapsen edun toteutumiseen – esimerkiksi koulukuljetuskysymys liittyy olennaisesti kysymykseen lapsen elinpiiristä ja sen vaikutuksesta lapsen edun arviointiin. Siten lastenvalvojat ry katsoo, että lainsäädännön ja toimintatapojen muutoksiin tulisi liittyä myös periaatteellisempaa keskustelua niiden mahdollisista vaikutuksista lapsen edun arvioimiseen. Olennainen kysymys tähän liittyen on myös se, suunnitellaanko esimerkiksi palveluita (esim. mahdollisuus kahteen varhaiskasvatuspaikkaan) subjektiiviseksi oikeuksiksi kaikille perheille, jotka toteuttavat vuoroasumista, jolloin lapsen etua punnitaan asumismuotoa valittaessa vai mahdollisuudeksi, joka lapsen edun toteutumisen mahdollistamiseksi on tarjolla erityisissä tilanteissa, jolloin lapsen etua arvioidaan yksilöllisesti tarkemmin ko. palvelun saamisesta päätettäessä. Lastenvalvojat ry:n näkökulmasta lapsen edun ensisijaisuus on tärkeää pitää esillä samoin kuin vuoroasumisen edellyttämää huoltajien yhteistoiminta. Monen perheen kohdalla vuoroasumiseen on päädytty lapsen etua ensisijaisesti pohtien. Kuitenkin lastenvalvojille tulee esiin monesti myös tilanteita, joissa vuoroasumiseen pyritään ensisijaisesti esimerkiksi taloudellisista syistä tai vanhempien tasa-arvon vuoksi. Toimenpideohjelmassa on esitetty monia tärkeitä kehittämiskohtia liittyen esimerkiksi huoltajien tiedonsaantioikeuden parempaan toteutumiseen tai palveluiden saatavuuteen. Lastenvalvojat ry haluaa tuoda esiin, että samat kehittämiskohdat ovat lähes aina oleellisia myös niiden perheiden kohdalla, joissa vanhemmat asuvat erillään mutta lapsen asumismuoto ei ole vuoroasuminen. Lainsäädäntöä kehitettäessä tulisikin ottaa myös huomioon tilanteet, joissa lapset eivät vuoroasu. Mikäli esimerkiksi palveluja (koulukuljetus, asumistuki) sidotaan vuoroasumisen määritelmään, saattaa se vaikuttaa siihen, miten vanhemmat sopivat lapsen tapaamis- tai asumisjärjestelyistä. Esimerkiksi tilanteissa, joissa vanhemmat arvioisivat lapsen edun mukaiseksi vuoroasumista vähäisemmät tapaamiset, palveluiden tai etuuksien sitominen vuoroasumiseen voi luoda kimmokkeen sopia vuoroasumisesta niiden saamiseksi. Lastenvalvojat ry on mielellään mukana myös toimeenpanosuunnitelman jatkototeuttamisessa.
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Vammaisfoorumi kiittää mahdollisuudesta lausua toimeenpanosuunnitelmasta. Suunnitelma on aihealueiltaan varsin kattava ja oikeasuuntainen. Eriarvoisuuden ennaltaehkäisyn ja lapsen edun toteutumisen näkökulmasta vammaisnäkökulmaa ja enemmän konkretiaa olisi silti kaivattu tässä vaiheessa, kun asiaa on käsitelty jo yhden VN-TEAS-selvityksen ja kahden työryhmä raportin jälkeen. Esimerkiksi vammaisten lasten vuoroasumisen esteenä usein olevia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja niitä koskevia lainsäädännön muutostarpeita käsitellään suunnitelmassa hyvin ohuesti ja yleistasoisesti. Käsittääksemme uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaa enemmän yksilöllisesti ja perhekohtaisesti sopivat järjestelyt. Uudistusten myötä on todennäköistä, että myös yhä useammasta taustasta olevat perheet voivat soveltaa vuoroasumista arjessaan. Jotta myös vammaisten sekä muiden paljon sote-palveluita tarvitsevien lasten vuoroasuminen on jatkossa mahdollista yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa, on vammaisnäkökulmaan kiinnitettävä enemmän huomiota. On erittäin tärkeää käydä huolellisesti läpi etuuksien sekä sivistyspalveluiden lisäksi myös näitä palveluita koskeva lainsäädäntö ja tehdä sinne tarvittavat muutokset, joissa huomioidaan esimerkiksi vuoroasuvan lapsen molemmat kodit ja perheet. Muuten esimerkiksi vammaiset lapset perheineen jäävät perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta hyvin ongelmallisella tavalla epäyhdenvertaiseen asemaan muiden lasten ja perheiden kanssa. Tämä voi siten olla ristiriidassa YK:n vammaisyleissopimuksen ja muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteesta edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Erityisesti välilliseen ja rakenteelliseen syrjintään tulee kiinnittää systemaattisesti huomiota myös tässä uudistuksessa. Oikeus perhe-elämään ja yksityiselämään perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Oikeuden takaamiseksi ei riitä, että sitä ei aktiivisesti estetä, vaan julkisella on myös velvoite aktiivisesti edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista esimerkiksi erilaisin kohtuullisin mukautuksin. Myös Suomen ratifioimassa YK:n vammaisyleissopimuksessa tunnustetaan vammaisten henkilöiden oikeus perhe- ja yksityiselämään. YK:n vammaissopimuksen artiklan 7 (Vammaiset lapset) alakohdan 1. nojalla "sopimuspuolet toteuttavat kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että vammaiset lapset voivat nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa." Artikla 7:n 3. alakohdan mukaan ”vuoroasumisen järjestelyissä tulee myös kuulla vammaisia lapsia heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa ja tarvittaessa annettava siihen apua.” Vammaiset vanhemmat puolestaan tulevat esille YK:n vammaissopimuksen 23. artiklan 2. alakohdassa (Kodin ja perheen kunnioittaminen), jonka mukaan "sopimuspuolet varmistavat vammaisten henkilöiden oikeudet ja vastuut, jotka liittyvät mm. huoltoon ja holhoukseen, edunvalvontaan; kaikissa tapauksissa lapsen etu on asetettava etusijalle. Sopimuspuolet antavat vammaisille henkilöille asianmukaista apua heidän lastenkasvatusvastuunsa kantamisessa." Vammaisnäkökulma on myös erityisen relevantti siksi, että vammaisten lasten perheissä vanhempien avo- ja avioerot ovat muita perheitä yleisempiä (ks. esim. Artikkeli Heikki Hiilamo ja Elina Ahola (2016): Onko vammaisen lapsen syntymä eroriski? löytyy teoksesta Laulu 573 566 perheestä, Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000 luvulla, toim. Anita Haataja, Ilpo Airio, Miia Saarikallio-Torp ja Maria Valaste, s. 308-321. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/163822/Laulu_573566_perheesta.pdf). Taustalla on yhtenä keskeisenä syynä varmasti arjen kuormittavuus, jota lisäävät haasteet palveluiden saamisessa ja toimivuudessa. Vuoroasuminen olisi usein vanhempien hyvinvoinnin ja kohtuullisemman kuormituksen näkökulmasta näissä perheissä erityisen hyvä vaihtoehto, mutta ongelmat palveluiden saamisessa kahteen kotiin tällä hetkellä pitkälti estävät vuoroasumisratkaisut, jättäen ne vain niiden vammaisperheiden saataville, joiden kotikunta on lainsäädännön puutteista huolimatta valmis joustaviin kaksi kotia huomioiviin palveluratkaisuihin ja/tai joiden omat taloudelliset ja muut voimavarat riittävät palveluiden ongelmien kompensointiin, kuten hankkimaan itse tarvittavat välineet ja palvelut siihen osoitteeseen, joka ei ole lapsen virallinen osoite. Tämä voi myös olla osaselitys sille, miksi vuoroasuvien vanhemmat ovat tyypillisesti sosioekonomisesti paremmassa asemassa. Heillä voi olla varaa esimerkiksi kustantaa ja järjestää kuljetuksia sekä resursseja selvittää asioita. Kääntäen, vammaiset ihmiset ja vammaisten lasten perheet ovat usein keskimääräistä heikommassa sosioekonomisessa asemassa ja myös toimivien palveluiden järjestämisvaikeudet voivat tehdä vuoroasumisesta paljon vaikeammin toteutettavaa verrattuna perheisiin, joilla ei ole vammaisia lapsia tai vanhempia. Jos lainsäädäntö ei riittävästi tunnista sitä, että vammaisella lapsella on kaksi kotia, päädytään yleensä lapsen asumiseen pääasiallisesti toisen vanhemman luona ja tyypillisesti lapsen lähivanhemmaksi valikoituu äiti, jonka kuormitus voi tällaisessa tilanteessa kasvaa todella kohtuuttomaksi. Siinä on suurta vaihtelua kuntien kesken, millaista tukea perhe tilanteessa voi saada, mutta joka tapauksessa vammaisen lapsen vanhempien erotessa on iso riski sille, ettei lähivanhemmaksi jäävä vanhempi enää kykene jatkamaan työssäkäyntiä lapsen hoidon ohessa ja saattaa tarvita myös itselleen raskaampia palveluita hyvinvointinsa tueksi. Tähän epäkohtaan puuttumatta jättäminen johtaa siihen, että erityisesti naiset jäävät epätasa-arvoiseen asemaan, kun huomioidaan tulokehitystä, työuraa ja eläkkeiden karttumista. Yhden vanhemman kanssa pääosin asumaan jääviä erityislapsia voi olla perheessä myös useampia, mikä lisää lähivanhemman taakkaa. Paitsi että palveluissa huomioitaisiin yhdenvertaisesti lapsen kaksi kotia, niin niistä päätettäessä tulisi myös huomioida se, että toinen vanhemmista – tyypillisesti lapsen/lasten isä – saattaa tarvita lapsen/lasten vuoroasuessa myös enemmän tukea omaan vanhemmuuteensa, jos vammaisperheille melko tyypilliseen tapaan toinen vanhemmista on ollut ennen eroa isommassa roolissa vammaisen lapsen/lasten asioiden hoitamisessa. Toimenpanosuunnitelmassa tulisi huomioida myös tilanteet, joissa lapsen sijasta tai lisäksi vanhemmalla tai vanhemmilla on vammasta johtuvia tuen tarpeita. Nykylainsäädännön perusteella esimerkiksi lievästi kehitysvammaiset tai vastaavaa tukea tarvitsevat vanhemmat eivät yleensä muutoinkaan saa vammansa vuoksi tarvitsemaansa riittävää tukea lasten ja kodin hoitamiseen, saati silloin jos lapsen virallinen osoite on muualla kuin tukea tarvitsevan vanhemman luona. Suuri osa toimenpide-ehdotuksista on kuvattu melko yleistasoisesti ja avoimesti, mikä heikentää mahdollisuuksia saada suunnitelman kautta aikaan tarvittavia muutoksia. Muutoksia edistäisivät parhaiten mahdollisimman konkreettiset toimenpiteet vastuutahoineen ja aikatauluineen sekä suunnitelman toteutumisen seuranta. Tämän tyyppistä lähestymistapaa on käytetty esimerkiksi uusimmassa YK:n vammaisyleissopimuksen kansallisessa toimintaohjelmassa (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162687). Mainittakoon myös, että kyseisessä vammaisyleissopimuksen kansallisessa toimintaohjelmassa on erikseen kiinnitetty huomiota tarpeeseen selvittää julkisten palveluiden toteutuminen vammaisten lasten vuoroasumistilanteissa. Toimintaohjelman mukaan selvitys on ollut tarkoitus toteuttaa VN-TEAS-selvityksenä, mutta nyt olisi syytä siirtyä jo konkreettisiin pilottikokeiluihin lapsiperheiden eriarvoisuuden vähentämiseksi. Vammaisfoorumi peräänkuuluttaa myös tämän uudistuksen ja sen soveltamisen kohdalla yksilön ja perheiden yksilöllisen tarpeen huomioivaa harkintaa. Haasteeksi nousee esimerkiksi sellaisten lasten tilanne, jotka eivät täytä vuoroasumisen kriteerejä, mutta jotka kuitenkin viettävät toisen vanhempansa luona pitkiä ajanjaksoja. Näitä lapsia on paljon etenkin kouluikäisissä, joiden vanhemmat asuvat hieman kauempana toisistaan. Tällöin viikonloput ja koulujen loma-ajat eivät välttämättä riitä täyttämään vuoroasumisen kriteerejä, mutta lapset viettävät kuitenkin aikaa toisen vanhempansa kanssa silloin kun koulun puolesta pystyvät. Vuoroasumista koskevia toimenpiteitä esimerkiksi palvelujen saatavuuden osalta ei siten tulisi rajata kategorisesti huolto- ja tapaamisoikeuslain edellyttämään vuoroasumisen määritelmään (40% ajasta tai suunnilleen sitä vastaava määrä). Erilaiset tilanteet tulee siis huomioida. Esimerkiksi koulujen loma-ajat eivät mahdollista lain määritelmän täyttävää vuoroasumista, jos toinen vanhempi ei asu kohtuullisen koulumatkan päässä, vaikka vanhemmuutta pyrittäisiin jakamaan mahdollisimman tasaisesti. Näissäkin tilanteissa lapsella voi kuitenkin olla tarve asuintilaan, palveluihin ja esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin myös toisen vanhemman kotipaikkakunnalla. Jokaisen toimenpiteen osalta tulisi harkita, soveltuuko se myös muihin tilanteisiin, joissa lapsi toteuttaa tapaamisoikeuttaan vanhempansa luona tai on kotilomalla lastensuojelun yksiköstä tai perhehoidosta. Esimerkiksi sateenkaariperheissä tai lastensuojelun perhehoidossa eletään käytännössä vuoroasumista muistuttavia tilanteita, jotka eivät kuitenkaan määrity lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain mukaisiksi vuoroasumisjärjestelyiksi, sillä lainsäädäntö ei tunnista näitä tilanteita vuoroasumiseksi. Lainsäädäntöä olisi näiltä osin tarkasteltava. Tämä on olennaista moniperustaisen syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi. Vammaisfoorumi yhtyy myös monimuotoiset perheet -verkoston esittämään kritiikkiin siitä, että selvitys päästää itsensä liian helpolla vetoamalla vuonna 2018 tehtyyn kaksoiskuntalaisuusselvitykseen eikä esitä riittävästi konkreettisia keinoja, joilla lapsen arki, palvelut ja sosiaaliturva voitaisiin turvata silloin, kun lapsen vanhemmat asuvat eri kunnissa. Vammaisfoorumi yhtyy myös verkoston toiseen tärkeään huomioon. Monimuotoiset perheet -verkosto on huolissaan siitä, että selvityksen johtopäätökset palvelujen osalta perustuvat osin epärealistiseen kuvaan palvelujärjestelmän tämänhetkisestä toiminnasta. Selvityksessä todetaan esimerkiksi näin (s. 17): ”Vuoroasuvien lasten osalta on tärkeää varmistaa, että lapsen ja perheen tukemisessa säilyy kokonaiskuva ja koordinointivastuu yhdellä henkilöllä ja että lapsen hoitosuhteissa varmistetaan pysyvyys.” Tämä on tällä hetkellä utopistinen virke lasten ja perheiden palveluissa myös yhdessä kodissa asuvien lasten osalta. Palveluiden pirstaleisuus ja tiedonkulun haasteet ovat tällä hetkellä rakenteellinen ongelma myös perheille, joilla on vammaisia perheenjäseniä.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Suunnitelmassa on nostettu esille tärkeän aiheen eri näkökulmia ja käytännön haasteita. Nykyinen järjestelmä ei vastaa nykyisiin tarpeisiin, joita monimuotoisilla perheillä on. Yhä useammat lapset asuvat säännöllisesti useammassa kuin yhdessä osoitteessa. Nämä lapset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa kaikilta osin verrattuna yhdessä osoitteessa asuviin lapsiin. Myöskään vanhemmat, joiden luona lapsi vuoroasuu, eivät ole yhdenvertaisessa asemassa esimerkiksi myönnettävien etuuksien osalta. Tämän vuoksi toimenpidesuunnitelma on tärkeä ja sen avulla voidaan edistää syrjimättömyyttä. Hallituksen asettama tavoite kahden tasavertaisen osoitteen mahdollistamisesta edistää myös lapsen oikeuksien toteutumista. Suunnitelman keskeinen tavoite, kahden virallisen osoitteen mahdollistaminen lapselle, ei kuitenkaan tule selkeästi suunnitelman eri kohdissa esille. Toimenpide-ehdotuksissa pureudutaan tunnistettuihin haasteisiin, ei niinkään siihen, että nykyisin virallisia osoitteita voi lapsella olla vain yksi, mikä edellyttäisi lainsäädännön muutoksia, jotka on osin todettu mahdottomiksi. Lapsiperheitä käsittelevän datan hyödyntämisen näkökulmasta olisi tärkeää pystyä tunnistamaan lapsen vuoroasuminen myös rekistereistä. Tiedon avulla pystyttäisiin kattavammin pureutumaan vuoroasumiseen ja arvioimaan tällaisissa tilanteissa olevien lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapsiperhetietoa käsittelevässä Lapsiperheiden edistynyt analytiikka -konsortiohankkeessa tunnistettiin esimerkiksi joukko perheitä, joissa etävanhemmalla olisi potentiaalia olla lapsen tukena. Potentiaalin toteutumista voitaisiin arvioida esimerkiksi tarkastelemalla vuoroasumista, mutta nykyisellään se ei ole mahdollista. Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien tahojen kouluttaminen lasten vuoroasumisesta, heidän kanssaan työskentelystä, tiedonsaannista ja tiedonkulusta molempien vanhempien kanssa on tarpeen. Erityisesti lastenvalvojia olisi koulutettava kaikissa kunnissa ja ohjeistuksia yhtenäistettävä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttyä hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle, on koulutusta lasten vuoroasumisesta ja erityisesti tiedonkulusta ja -saannista järjestettävä myös kunnissa lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville. Vanhempien pitäisi saada samat ohjeet ja neuvot asuinkunnasta riippumatta. Vuoroasumisesta sopiminen pitää lähteä lapsen tarpeesta ja sen pitää olla lapsen edun mukainen ratkaisu (eikä vanhempien välinen tasa-arvokysymys). Edelleenkään vuoroasumista ei lähtökohtaisesti suositella aivan pienille lapsille (ks. lasten kotihoidontuki -kohta). Vuoroasumisen edellytyksenä on syytä pitää kotien riittävää läheisyyttä. Lasta on myös kuultava asiassa ja hänen näkemyksensä on selvitettävä ilman mahdollista vanhempien vaikutusta ikätasolleen sopivalla tavalla.
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut/Perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Perheoikeudellisissa palveluissa asioi vuosittain tuhansia vanhempia, jotka ovat eronneet ja joilla on tarve saada lainvoimaiset sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisesta ja elatuksesta. Rovaniemen perheoikeudelliset palvelut pitävät erittäin tärkeänä sitä, että lapsenhuoltolain vuoroasumista koskevan lainsäädännön vaikutuksiin on kiinnitetty huomiota tehdyn selvitystyön ja toimeenpanosuunnitelman muodossa. Toimeenpanosuunnitelman ansioksi näemme sen, että jatkotyöskentelyyn on selkeästi määritelty työskentelystä vastaavat tahot, mutta toisaalta olemme pettyneitä siihen, että toimeenpanosuunnitelmassa jäätiin tässä vaiheessa näin vähälle konkretialle asiassa, joka on tullut esille jo vuosia lastenvalvojien päivittäistyössä vanhempien esille nostamana tyytymättömyytenä ja epäoikeudenmukaisuutena. Pidämme tärkeänä, että jatkotyöskentelyssä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että lapsen asumisjärjestelyissä on aina lapsen edun oltava ensisijainen. Tämä tarvitsee kriteerien selkeää sanallista avaamista. Tästä esimerkkinä lapsen oikeus tuttuun ja turvalliseen elinpiiriin, mitä se tarkoittaa? onko silloin mahdollista vanhempien sopia, että lapsi asuu kahdessa kodissa kahden kunnan alueella ollen osana kahta eri varhaiskasvatusyksikköä ja –ryhmää? Erotilanteessa osalla vanhemmista on suuria vaikeuksia nähdä lapsen etu, koska vanhemman omat tarpeet ja tunteet ohjaavat vanhemman toimintaa ja voivat olla lapsen tarpeisiin nähden ristiriitaiset. Selkeä sanallinen avaaminen, milloin vuoroasuminen on lapsen etu tai voi olla lapsen kasvulle ja kehitykselle haitallinen auttaa vanhempia ymmärtämään sen, että mikä tuntuu omalta edulta tai tasa-arvoiselta vanhempien kesken ei aina ole lapsen etu. Tämä vähentää vanhempien välistä riitelyä ja suojelee lasta.
      • Sivistystyönantajat ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Sivistystyönantajat ry (myöhemmin Sivista) kiittää mahdollisuudesta lausua toimenpidesuunnitelmasta lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi vuoroasuvien lasten tilanteissa. Lähtökohtaisesti Sivista pitää tärkeänä, että lasten vuoroasuminen huomioidaan nykyistä kattavammin lainsäädännössä. Mahdollisissa muutoksissa pyydämme huomioimaan yksityisten koulutusjärjestäjien aseman. Kaikki mahdolliset uudet kustannukset on korvattava suoraan opetuksen järjestäjille.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Vuoroasumisen piirissä on merkittävä määrä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen osallistuvista lapsista. Lapsen oikeuksien toteutumiseksi Opetushallitus pitää tärkeänä toimenpidesuunnitelman laatimista ja erilaisten toimenpidevaihtoehtojen kartoittamista lasten ja perheiden tukemiseksi vuoroasumisen tilanteissa.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Lasten vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen on ollut Suomessa yleistä jo ennen kuin vuoroasuminen kirjattiin vuonna 2019 lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Vuoroasumisen lakiin kirjaamisen jälkeen vuoroasuminen on lisääntynyt merkittävästi. THL:n tilaston (Lapsen elatus ja huolto sekä vanhemmuuden selvittäminen 2020, THL:n Tilastoraportti 31/2021) mukaan vuoroasumisen suosio kasvoi vuonna 2020 lähes 25 prosenttia. Vuoroasumisten osuus oli jo 31 prosenttia vahvistetuista asumissopimuksista vuonna 2020. Vuoroasumisesta vahvistettiin 4146 sopimusta, kun kaikkien vahvistettujen asumissopimusten määrä oli 13 537. Oletettavaa on, että lasten vuoroasuminen yleistyy edelleen. Vuoroasuminen koskee näin ollen hyvin huomattavaa joukkoa lapsia ja perheitä. Nyt lausunnolla oleva poikkihallinnollisen työryhmän laatima toimenpidesuunnitelma lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi lasten vuoroasumistilanteissa on sisällöltään oikeansuuntainen, mutta toteuttamisaikataulultaan se on pettymys. Suunnitelmassa toimenpide-ehdotukset ovat lähinnä henkilöstön tietoisuuden lisäämistä lasten vuoroasumisesta ja kahden kodin tilanteista, lisäselvitysten tekemistä ja lainsäädäntömuutosten tekemistä hamassa tulevaisuudessa. Toimenpiteiden aikataulu on jätetty suunnitelmassa pääosin auki tai aikataulu on hyvin väljä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) olisi toivonut, että vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä arjen helpottamiseksi toimenpidesuunnitelmaan olisi kirjattu laaja-alaisesti konkreettisia toimenpiteitä, jotka olisi selkeästi aikataulutettu. Vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä parempaa huomioon ottamista palvelu- ja etuusjärjestelmässä on jo aiemmin käsitelty STM:n poikkihallinnollisessa työryhmässä vuonna 2018 ja VN TEAS-selvityksessä 2018–2020. Nyt olisi ollut jo tarve päästä konkreettisiin lainsäädäntömuutoshankkeisiin, jotka olisi toimeenpanosuunnitelmassa aikataulutettu.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Monimuotoiset perheet -verkosto kiittää mahdollisuudesta lausua toimeenpanosuunnitelmasta lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi vuoroasuvien lasten tilanteissa. On kiitettävää, että toimeenpanosuunnitelma on laadittu, ja että sen tekemiseen on osallistettu useita kokonaisuuden kannalta relevantteja ministeriöitä ja muita toimijoita. Suunnitelma perustuu olemassa olevalle ja erityisesti vuoroasumistilanteisiin suunnatulle tutkimus- ja selvitystyölle. Erityisen merkittävä selvitys on Miettisen et. al. VN TEAS -selvitys vuoroasumisesta ja sosiaaliturvasta. Suunnitelmasta puuttuvat kuitenkin nykyisellään lähes kokonaan konkreettiset ehdotukset siitä, miten vuoroasuvien lasten tilanteita voisi parantaa jo nyt nopealla aikataululla. Suunnitelmassa on paljon hyviä ehdotuksia, jotka toteutuessaan parantaisivat vuoroasuvien lasten tilannetta, mutta suurin osa niistä jätetään tulevilla hallituskausilla toteutettavaksi. Ehdotukset jäävät myös hyvin yleistasoisiksi ja abstrakteiksi, jolloin niiden konkreettisen toteuttamisen tavat jäävät epäselviksi ja hahmottomiksi. Verkosto kaipaa suunnitelmalta nykyistä huomattavasti korkeampaa konkretian tasoa sekä suunniteltujen toimenpiteiden aikatauluehdotuksia. Verkosto kaipaa myös huomattavan paljon kunnianhimoisempaa näkemystä siitä, mitä ehdotuksia olisi voitu toteuttaa tai ainakin pilotoida jo tällä hallituskaudella. Monet vuoroasuvat lapset elävät ainutlaatuista lapsuuttaan juuri nyt, ja monet niistä lapsista, joiden vuoroasumiselle on rakenteellisia esteitä, jäävät paitsi vuoroasumiseen liittyvistä eduista ja mahdollisuudesta elää arkea molempien vanhempiensa kanssa. Jokainen vuosi näiden lasten lapsuutta on yksi vuosi vähemmän läheistä suhdetta molempiin vanhempiin. Jo tällä hallituskaudella olisi voitu toteuttaa esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä: - Laajat kuntapilotit koulukuljetusten mahdollistamiseksi vuoroasuvan lapsen molemmista kodeista - Pilottikokeilu jonkun tai joidenkin suurempien kaupunkien kanssa koulujen oppilaaksiottoalueiden joustoista vuoroasumisen perusteella - Asumistuen osauudistus vuoroasuvien lasten perheiden osalta yhteistyössä sosiaaliturvakomitean kanssa - Vammaispalvelulain uudistuksessa vuoroasuvien lasten palvelujen huomioiminen Verkoston näkemys on, että toimenpidesuunnitelman toimenpiteiden rajaaminen puhtaasti lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tarkoittamiin vuoroasumistilanteisiin on ongelmallista lasten yhdenvertaisuuden kannalta. Jokaisen toteutettavan toimenpiteen kohdalla olisi tarkasteltava, soveltuuko se myös tilanteisiin, joissa lapsen tilanne ei täytä täysin vuoroasumisen kriteerejä, mutta jossa hän viettää paljon aikaa molempien vanhempiensa luona. Esimerkiksi koulujen loma-ajat eivät mahdollista lain määritelmän täyttävää vuoroasumista, jos toinen vanhempi ei asu kohtuullisen koulumatkan päässä. Näissäkin tilanteissa lapsella voi kuitenkin olla tarve asuintilaan, palveluihin ja esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin myös toisen vanhemman kotipaikkakunnalla. Toimenpidesuunnitelmasta puuttuu myös vuoroasumisen ehtojen lainsäädännöllinen tarkastelu. Esimerkiksi sateenkaariperheissä ja lastensuojelun perhehoidossa eletään käytännössä vuoroasumista muistuttavia tilanteita, jotka eivät kuitenkaan määrity lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain mukaisiksi vuoroasumisjärjestelyiksi, koska lainsäädäntö ei tunnista lapsen tosiasiallisia vanhempia vanhemmiksi eikä myöskään näitä tilanteita vuoroasumistilanteiksi. Näiden tilanteiden huomioiminen palveluissa, tiedonkulussa ja sosiaaliturvajärjestelmässä jää toimenpidesuunnitelmassa kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Tämä johtaa lasten välisiin epäyhdenvertaisiin tilanteisiin heidän perhemuodoistaan johtuen. Toimenpidesuunnitelmassa ei myöskään huomioida tilanteita, joissa lapsella on enemmän kuin kaksi tosiasiallista vanhempaa, ja jossa lapsi voi asua yhdenvertaisesti useammassa kuin kahdessa kodissa. Vaikka nämä tilanteet eivät täytä vuoroasumisen virallista kriteeristöä, tulisi ne huomioida esimerkiksi palvelujen saatavuuden osalta yhdenvertaisesti vuoroasumistilanteiden kanssa. Lainsäädäntöä tulisi kehittää suuntaan, joka tunnistaisi entistä paremmin kaikki lapsen tosiasialliset vanhemmat ja lapsen oikeuden pitää heihin yhteyttä ja elää arkea heidän kanssaan. Yksityiskohtaisena huomiona verkosto toteaa, että covid-pandemian myötä tapahtuvat muutokset etätyökäytäntöihin ja mahdollisuudet monipaikkaiseen arkeen tulevat joka tapauksessa haastamaan yhteiskuntaa kohti useamman kotipaikan mahdollistamista. Selvitys päästää itsensä liian helpolla vetoamalla vuonna 2018 tehtyyn kaksoiskuntalaisuusselvitykseen, eikä esitä riittävästi konkreettisia keinoja, joilla lapsen arki, palvelut ja sosiaaliturva voitaisiin turvata silloin, kun lapsen vanhemmat asuvat eri kunnissa. Hallitusohjelmassa luvataan selvittää mahdollisuutta vuoroasuvalle lapselle kahteen tasavertaiseen osoitteeseen. Tämän ei välttämättä tarvitse tarkoittaa muutoksia kotikuntalakiin tai virallista kaksoiskuntalaisuutta, mutta tämän lupauksen vakavasti ottaminen vaatisi konkreettisia ratkaisuehdotuksia siihen, millä muilla keinoilla vuoroasuvan lapsen yhdenvertainen oikeus palveluihin molempien vanhempiensa kotikunnissa voidaan näissä tilanteissa turvata. Pitkällä tähtäimellä verkosto ennustaa, että kysymys arjen monipaikkaisuudesta on joka tapauksessa ratkaistava myös aikuisten osalta. Vuoroasuvien lasten tilanteen pohtiminen syvällisemmin ja aidommin voisi tarjota alustaa pilotoida myös aikuisten monipaikkaisuuden vaatimia ratkaisuja. Verkosto huomauttaa, että on syytä ottaa vakavasti selvityksistä nouseva johtopäätös, jonka mukaan useampi lapsi voisi vuoroasua, jos vuoroasumisen kuntarajojen yli tai pidemmällä välimatkalla estäviin ongelmiin löytyisi ratkaisuja. Kyse näissä tilanteissa on rakenteellisesta vieraannuttamisesta, jossa yhteiskunnan jäykät rakenteet estävät perheitä tekemästä lapsen edun mukaisia ratkaisuja.
      • Suomen Uusperheiden Liitto ry, Kirsi Heikinheimo psykoterapeutti, toiminnanjohtaja Tohtorikoulutettava Suomen uusperheiden Liitto ry , Heikinheimo Kirsi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Suomen Uusperheiden Liitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua uusperheiden ja erityisesti uusperheissä elävien lasten kannalta keskeisen tärkeään toimenpidesuunnitelmaan liittyen. Uusperheiden määrä Suomessa on tilastokeskuksen mukaan yli 9 % lapsiperheistä. Luvusta puutuvat kuitenkin vuoroasuvan lapsen toinen, ei asuinpaikan mukainen koti, sateenkaariuusperheet sekä esimerkiksi yksinhuoltajaksi tilastoissa määrittyvät avouusperheet. Käsillä oleva toimintatapojen uudistus on erittäin tarpeellinen. Uusperheiden haasteet rakentuvat usein huonosti hoidettujen erojen, huoltoriitojen sekä erossa riitelevien vanhempien lasten pahoinvoinnista. Uudistuksen toteutuminen toimenpidesuunnitelmassa esitetyllä tavalla toisi merkittäviä parannuksia lapsen oikeuksien, yhteiskunnassa tapahtuneiden arvo- ja asennemuutosten sekä perheiden lisääntyvän monimuotoisuuden huomioimiseen niin perheiden kuin perheitä tukevien ammattilaisten näkökulmasta. Ehdotukset jäävät kuitenkin yleistasoisina abstrakteiksi, jolloin konkreettisia toimenpiteitä on haastavaa arvioida. Erityisen hyödyllisenä Uusperheiden Liitto pitää sitä, että toimenpidesuunnitelma pohjautuu poikkihallinnollisen työryhmän yhteistyöhön sekä olemassa olevaan relevanttiin tutkimusaineistoon. Kiitettävää on, että vuoroasumista tarkasteltiin suunnitelmassa vuoroasuvien lasten sekä heidän perheidensä arjen näkökulmasta. Haastavaa on kuitenkin yhä se, että lapsen tarpeen mukaisen palvelun saaminen määrittyy kotikuntalain perusteella. Yhteiskunnan tukipalveluiden ja etuuksien puuttuminen (asumistuki, koulukuljetukset jne.) korostavat vähävaraisten vanhempien vaikeutta toimia lapsen edun mukaisesti tilanteissa, joissa vanhemmat lähtökohtaisesti olisivat kyvykkäitä jakamaan yhteisvanhemmuutta käytännön tasolla. Kuten selvityksessä todetaan, sosioekonomisen hyvinvoinnin rooli vuoroasumisen mahdollistamisessa on merkittävä. Tällöin esimerkiksi koulukyydin ja harrastusmahdollisuuden järjestäminen, yksityisten tukipalveluiden käyttäminen sekä usein myös tieto palvelujärjestelmien hyödyntämisestä on asumisjärjestelyiden ohella todellinen mahdollisuus. On tärkeää etsiä ratkaisuja perheiden ja työelämän muutosten monipaikkaisen arjen mahdollistamiseksi. Lasten kohdalla ratkaisut ovat kiireellisiä. Lasten tulevaisuus rakennetaan nyt. Yhteiskunnan jäykät, syrjäytymistä ja perheiden eriarvoisuutta mahdollistavat palvelu- ja tukirakenteet ovat luotu yksilö- ja ensiperhekeskeisesti. Uusperheiden Liitossa olemme nimenneet ilmiön ”rakenteelliseksi vieraannuttamiseksi”.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Lastensuojelun Keskusliitto kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta lausua toimenpidesuunnitelmasta lainsäädännön ja toimintatapojen kehittämiseksi lasten vuoroasumisen tilanteissa (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:34). Keskusliitto pitää tärkeänä, että lasten vuoroasumisen huomioidaan kattavasti lain tasolla siten, että vuoroasuminen on mahdollista aina, kun perhe arvioi sen itselleen sopivimmaksi malliksi. Huolimatta siitä, että toimenpidesuunnitelma on aiheiltaan varsin kattava ja siinä on onnistuttu hyvin kartoittamaan useita niitä ongelmakohtia, jotka parhaillaan vaikeuttavat tai jopa estävät lasten vuoroasumista, on aihealueita käsitelty valitettavan yleistasoisesti. Erityisen vähälle huomiolle jää sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lainsäädännön arviointi erityisesti vammaisten ja muiden paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevien lasten osalta. Suunnitelmassa vuoroasuminen nähdään myös hyvin yksipuolisesti ainoastaan lapsen huoltolain tarkoittamana tilanteena, vaikka esimerkiksi myös lastensuojelun perhehoidossa eletään olosuhteissa, joka hyvin pitkälti muistuttavat vuoroasumista, vaikka ei sitä lain määritelmän mukaan ole. Moni suunnitelman toimenpide-ehdotus on esitetty toteuttavaksi muiden lainsäädäntöuudistusten yhteydessä. Käytännössä se tarkoittaa, että suunnitellut uudistukset jäävät tuleville hallituskausille ja toteutuvat näin ollen aivan liian hitaasti. Vuoroasuminen koskettaa kuitenkin jo nyt huomattavaa määrää lapsia ja toteutuessaan uudistukset mahdollistavat vuoroasumisen useissa perheissä, joille lainsäädäntö sen tällä hetkellä tekee vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Monessa perheessä erityisesti etuudet ja palvelut vaikuttavat vahvasti siihen, kuinka sujuvaksi arki kahden kodin välillä muodostuu, tai onko se ylipäätänsä edes mahdollista järjestää. Oikeus etuuteen ja palveluun määrittyy usein lapsen virallisen kotiosoitteen mukaan, eikä etuuksia ja palveluita ole mahdollista saada molempien vanhempien luokse. Kuten keskusliitto on aiemmassa lausunnossaan (Sosiaali- ja terveysministeriö, kuulemistilaisuus lasten vuoroasumisen vaikutuksista 8.2.2018) todennut, mikäli lapselle voidaan tulevaisuudessakin kirjata tosiasiallisesta vuoroasumisesta huolimatta vain yksi virallinen asuinpaikka, on palveluita ja etuuksia koskevaa lainsäädäntöä syytä muuttaa siten, että vanhemmilla olisi mahdollisuus sopia joustavasti palveluiden ja etuuksien käytöstä. Keskusliitto painottaa, että vaikka YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 2 artiklan mukaan lasta ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan hänen vanhempiensa varallisuuden tai aseman perusteella, ovat lapset tällä hetkellä vuoroasumisen suhteen hyvin erilaisessa ja epätasa-arvoisessa tilanteessa. Koska lainsäädäntö ei riittävästi huomioi vuoroasumista, vaikuttaa lasten vuoroasumisen toteutumiseen vahvasti vanhempien taloudellinen kantokyky. Tällä hetkellä vuoroasuminen on pitkälti hyväosaisten lasten etuoikeus, sillä hyvin toimeentulevilla vanhemmilla on taloudellinen mahdollisuus poistaa vuoroasumiseen liittyviä esteitä. Vuoroasumisen tulisi kuitenkin olla aivan yhtäläinen mahdollisuus myös perheille, jotka ovat heikommassa sosioekonomisessa asemassa. Keskusliitto yhtyy monimuotoiset perheet -verkoston näkemykseen, että kun yhteiskunnan jäykät rakenteet estävät lapsilta yhdenvertaisen mahdollisuuden jakaa arkea vanhempiensa kanssa, on kyse rakenteellisesta vieraannuttamisesta. Keskusliitto olisi kaivannut suunnitelmaan konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä toimenpiteitä erityisesti etuuksia ja palveluita koskien olisi mahdollista toteuttaa tai vähintäänkin pilotoida nopeammalla aikataululla.
      • Osallisuuden aika ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Yleisesti haluaisimme kiinnittää vuoroasumiseen ja erotilanteisiin liittyen huomiota lapsen ja nuoren osallisuuteen ja kuulemiseen. Nuorilla on kokemuksia siitä, että he jäävät näissä tilanteissa syrjään ja keskustelut esim. asumisjärjestelyistä järjestetään ilman heitä. Lapsen ja nuoren kuuleminen sekä mielipiteen selvittäminen on tärkeää erotilanteissa ja lapselle tai nuorelle tulisi antaa myös mahdollisuus kertoa ajatuksistaan ja toiveistaan ilman vanhempien läsnäoloa. Osallisuuteen liittyvää osaamista tulisi vahvistaa kuten toimenpide-ehdotuksessa todetaan. Lapsia ja nuoria olisi myös otettava nykyistä enemmän mukaan palveluiden kehittämiseen.
      • Gender Egalitarian Finland ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Gender Egalitarian Finland ry (GEF) kiittää mahdollisuudesta lausua toimenpidesuunnitelmaan, jossa nostetaan esiin havaittuja vuoroasumisen rakenteellisia esteitä ja suuntaviivoja tällaisten esteiden poistamiseksi. Lasten vanhempien näkeminen yhteiskunnan taholta yhdenvertaisina vanhempina lapsillensa on hyvä lähtökohta, ei pelkästään vuoroasumisen mahdollisuuksien edistäjänä, vaan yhdenvertaisen kohtelun kautta välittyy sukupolvien ketjussa laajemmin ajatus siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa ihmiset ovat tasa-arvoisia sukupuolesta riippumatta. Sukupuolestahan ja menneiden aikojen isyyteen ja äitiyteen liittyvistä sukupuolirooleista ja niihin liittyvän sukupuolilainsäädännön ja -käytäntöjen purkamisestahan tässä toimenpidesuunnitelman kuvaamissa asiantiloissa pitkälti on kyse. Se, että lasten olisi mahdollista säilyttää elävä yhteys kumpaankin vanhempaansa ja elää heidän kummankin kanssa arkea senkin jälkeen, kun vanhemmat ovat päätyneet eroon, sillä on valtaisa vaikutus lasten mahdollisuuteen kasvaa kokonaisiksi ihmisiksi. Tästä tilanteesta ollaa nykyään hyvin kaukana, sillä KELAn tutkimuksen mukaan valtaosa lapsista menettää pian vanhempiensa eron jälkeen yhteytensä toiseen vanhempaan kokonaan tai lähes kokonaan. Erityisesti isän läsnäolon puute lasten varttuessa heijastuu lasten myöhempään elämään monilla tavoilla, joka voidaan havaita myöhemmin elämässä lukuisilla huonovointisuutta ja pärjäämisen vaikeutta ilmaisevilla indikaattoreilla. Puollamme toimenpidesuunnitelmassa esitettyihin toimepiteisiin ryhtymistä lasten vuoroasumisen mahdollisuuksien parantamiseksi. Laskennallisiin välittömiin kustannusvaikutuksiin ei tule kiinnittää liiallista huomiota, sillä ne tulevat ajan saatossa luultavasti poistumaan kokonaan, koska vuoroasuminen mahdollistaa myös vanhemmille (kummallekin) uudenlaisen omaan elämään orientoitumisen verrattuna epätasaisempaan vanhemmuuden jakautumiseen. Elatusapuun liittyen esitämme sen kaipaavan muutosta parhaillaan Elatusvelvollisten Liitto ry:n tekemän kansalaisaloitteen (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9073) suunnassa. Ajatuksena on vähennetään rahaan liittyviä ristiriitoja lasten vanhempien välillä ja mahdollistetaan nykyistä paremmin molemmille taloudelliset edellytykset lapsivanhemmuuden toteuttamiseen. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä pyrittäessä parantamaan vuoroasumisen edellytyksiä.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järvinen Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • SOSTE kiittää pyynnöstä lausua toimenpidesuunnitelmasta lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi vuoroasuvien lasten tilanteissa. Toimenpidesuunnitelma nostaa esiin tärkeitä kehittämiskohteita vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä palveluissa ja sosiaaliturvaetuuksissa. Kuten toimenpidesuunnitelmassakin tuodaan esille, vuoroasuminen on tällä hetkellä selvitysten mukaan pitkälti hyväosaisten perheiden lasten etuoikeus. Pienituloisille ongelmia aiheuttavat muun muassa asumistuki, koulukuljetukset ja ongelmat tiedonsaannissa lasta koskevissa asioissa. SOSTE korostaa, että vuoroasumisen mahdollisuus ei saa olla riippuvainen perheiden tulotasosta tai asuinpaikasta. Vuoroasuminen tulee mahdollistaa myös erityislasten vanhemmille. On tärkeä kehittää lainsäädäntöä, toimintatapoja, palveluja ja etuuksia siten, että vuoroasuminen on mahdollista aina, kun se lapsen edun näkökulmasta on toivottavaa. Vuoroasumisen esteiden purkaminen mahdollistaa tasa-arvoisempaa vanhemmuutta ja vastuun jakamista lapsen arjesta myös erotilanteissa. Lapsen vuoroasuminen usein edistää kummankin vanhemman jaksamista ja näin koko perheen hyvinvointia. On tunnustettava, että myös yhteiskunnalle koituu vuoroasuvasta lapsesta enemmän kustannuksia kuin yhdessä kodissa asuvasta lapsesta. Lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa myös vanhempien eron jälkeen ja vanhempien oikeus eron jälkeiseen yhteisvanhemmuuteen ovat arvoja, joilla on saatava olla myös taloudellinen hintalappu. SOSTE näkee myönteisenä, että toimenpidesuunnitelmassa tuodaan vahvasti esille vuoroasumiseen liittyvien päätösten perustaminen lapsen edun näkökulmaan. Lapsivaikutusten arviointi ja sen osana lasten kuuleminen tulee aina tehdä päätettäessä lapsen arkeen vaikuttavista ratkaisuista. Lapsen mielipiteen selvittämiseen tulisi tarjota kattavat ohjeistukset sekä lisäkoulutusta lastenvalvojille. Myös vanhemmille tulisi antaa tukea lapsen mielipiteen selvittämiseen. Tärkeää on muistaa lapsen oikeus tulla kuulluksi myös päätösten tekemisen jälkeen. Lapsen voi olla vaikea kertoa omista toiveistaan ennen kokemusta vuoroasumisesta. Hänellä voi kuitenkin olla toiveita ja ajatuksia sen jälkeen, kun vuoroasumista on kulunut aikaa jonkin verran. Toimenpidesuunnitelmasta on paljon hyviä ehdotuksia, jotka toteutuessaan parantaisivat vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä tilanteita. Ne kuitenkin jätetään tulevaisuudessa toteutettaviksi tai muiden ryhmien arvioitaviksi. Suunnitelmasta puuttuvat lähes kokonaan konkreettiset ehdotukset siitä, miten vuoroasuvien lasten tilanteita voisi parantaa nopeammalla aikataululla. Ehdotukset jäävät myös hyvin yleistasoisiksi ja konkreettiset toteuttamistavat vielä epäselviksi. Toimenpidesuunnitelmassa olisi ollut toivottavaa esittää näkemyksiä siitä, mitä ehdotuksia olisi voitu toteuttaa tai ainakin pilotoida jo nopeammalla aikataululla. Toimenpidesuunnitelman toimenpiteiden rajaaminen puhtaasti lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tarkoittamiin vuoroasumistilanteisiin on ongelmallista lasten yhdenvertaisuuden kannalta. Jokaisen toteutettavan toimenpiteen kohdalla olisi tarkasteltava, soveltuuko se myös tilanteisiin, joissa lapsen tilanne ei täytä täysin vuoroasumisen kriteerejä, mutta jossa hän viettää paljon aikaa molempien vanhempiensa luona. Esimerkiksi tilanteissa, joissa toinen vanhempi ei asu kohtuullisen koulumatkan päässä, mutta lapsi on mahdollisimman paljon hänen luonaan viikonloppuisin ja loma-aikoina. Näissäkin tilanteissa lapsella voi kuitenkin olla tarve asuintilaan, palveluihin ja esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuksiin myös toisen vanhemman kotipaikkakunnalla. Toimenpidesuunnitelmasta puuttuu myös vuoroasumisen ehtojen lainsäädännöllinen tarkastelu. Esimerkiksi sateenkaariperheissä ja lastensuojelun perhehoidossa eletään käytännössä vuoroasumista muistuttavia tilanteita, jotka eivät kuitenkaan määrity lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain mukaisiksi vuoroasumisjärjestelyiksi, koska lainsäädäntö ei tunnista näitä tilanteita vuoroasumiseksi. Näiden tilanteiden huomioiminen palveluissa, tiedonkulussa ja sosiaaliturvajärjestelmässä jää toimenpidesuunnitelmassa kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Tämä johtaa lasten välisiin epäyhdenvertaisiin tilanteisiin heidän perhemuodoistaan johtuen. Toimenpidesuunnitelmassa tuodaan hyvin esille, että henkilöstö varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitsee koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä siitä, kuinka toimia kahden perheen moninaisissa tilanteissa. Tämän tärkeän tavoitteen suhteen toimenpidesuunnitelma kaipaisi enemmän konkretiaa jo tässä vaiheessa, sillä tarve on kiireellinen. Oman haasteensa tuovat varhaiskasvatuksessa ja sosiaali- ja terveysalalla paikoittain olevat suuretkin henkilöstövajeet ja henkilöstön uupuminen. Koronapandemian myötä tapahtuvat muutokset etätyökäytäntöihin ja mahdollisuudet monipaikkaiseen arkeen ovat tuoneet uudella tavalla esille laajemman tarpeen useamman kotipaikan mahdollistamiseen. Toimenpidesuunnitelma kuitenkin vain vetoaa vuonna 2018 tehtyyn kaksoiskuntalaisuusselvitykseen eikä pyri löytämään riittävästi konkreettisia keinoja, joilla lapsen arki, palvelut ja sosiaaliturva voitaisiin turvata silloin, kun lapsen vanhemmat asuvat eri kunnissa. Selvityksissä on todettu, että useampi lapsi voisi vuoroasua, jos vuoroasumisen kuntarajojen yli tai pidemmällä välimatkalla estäviin ongelmiin löytyisi ratkaisuja. Nyt yhteiskunnan jäykät rakenteet estävät perheitä tekemästä lapsen edun mukaisia ratkaisuja. Hallitusohjelmassa luvataan selvittää mahdollisuutta vuoroasuvalle lapselle kahteen tasavertaiseen osoitteeseen. Tämän ei välttämättä tarvitse tarkoittaa muutoksia kotikuntalakiin tai virallista kaksoiskuntalaisuutta. Lupauksen vakavasti ottaminen vaatisi konkreettisia ratkaisuja siihen, millä muilla keinoilla vuoroasuvan lapsen yhdenvertainen oikeus palveluihin molempien vanhempiensa kotikunnissa voidaan näissä tilanteissa turvata.
      • Hopiavuori Utu, vuoroasuva etävanhempi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Yleisesti ottaen vuoroasuvien lasten erityistarpeet on huomioitu kohtuullisen hyvin ja toimeenpanosuunnitelma näyttää oikein hyvältä.
      • Kasper - Kasvatus- ja perheneuvonta ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimeenpanosuunnitelmassa asioita mietitään lasten kannalta ja lapsen edun ensisijaisuus tuleekin muistaa kaikissa päätöksissä. Eron jälkeisissä palveluissa on tärkeää muistaa myös lapsille kohdistettu oma tuki. Vanhempien ero on lapselle aina suuri muutos ja saadessaan tukea tuohon muutokseen ehkäistään eron haitallisia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin ja helpotetaan lapsen sopeutumista muutokseen. Lapsille on tärkeää tarjota tukea vanhempien erotessa, koska lapsen voi olla vaikea turvautua vanhemmilta saatavaan tukeen lapsen lojaaliristiriidan takia. Lapsia voidaan tukea erotilanteessa peruspalveluissa, esim. Koulu ja päiväkoti. Tämän lisäksi vanhempia olisi hyvä opastaa ja ohjeistaa huomaamaan lapsen tuen tarvetta. Lapsen mielipide tulee selvittää aina miettiessä lapsen arjen ratkaisuja. Lapsen mielipiteen selvittämiseen tulisi tarjota kattavat ohjeistukset sekä lisäkoulutusta lastenvalvojille. Myös vanhemmille tulisi antaa tukea lapsen mielipiteen selvittämiseen. Tärkeää on muistaa lapsen oikeus tulla kuulluksi myös sen jälkeen, kun päätöksiä on tehty. Lapsen voi olla vaikea kertoa omista toiveistaan ennen kokemusta vuoroasumisesta, mutta hänellä voi olla paljon toiveita ja ajatuksia sen jälkeen, kun vuoroasumista on kulunut jonkin aikaa. Lapsella on myös lupa olla ottamatta kantaa. Mietittäessä lapsen eron jälkeisiä asumisjärjestelyitä olisi tärkeää kiinnittää huomio siihen, että lapsella on tosiasiallinen mahdollisuus ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiin. Lapsen ja vanhemman suhteen ylläpitäminen ja läheinen suhde mahdollistuu muutenkin kuin vuoroasumalla. Tämän takia onkin tärkeää, että perheillä on mahdollisuus tehdä joustavia ratkaisuja perheiden yksilölliset elämäntilanteet huomioiden. Näihin ratkaisuihin vaikuttaa vahvasti myös taloudelliset ja työelämän asettamat rajoitukset.
      • Miessakit ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Miessakit ry kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) lausuntopyynnöstä. On hyvä, että ministeriö on jatkanut määrätietoisesti prosessia vuoroasumisen ongelmakohtien ratkaisemiseksi. STM:n 2018-työryhmän loppuraportti sekä VN TEAS -selvitys muodostavat näkemyksemme mukaan kattavan perustan toimenpidesuunnitelmalle ja sen toimenpide-ehdotuksille. Yhdymme työryhmän johtopäätöksiin (luku 5) ja kannatamme toimenpidesuunnitelman toteuttamista kirjatussa muodossa. Tarjoamme tarvittaessa eri toimenpiteiden vastuuministeriöille asiantuntijuuttamme erityisesti sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointiin.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Kuntaliitto näkemyksen mukaan suunnitelmassa on hyvin tuotu esiin erilaisia toimenpide-ehdotuksia. On tärkeää, että nämä ehdotukset toteutuvat ja esim. esityksessä esiintuomia selvityksiä aletaan työstämään.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpidesuunnitelma sisältää toimenpide-ehdotuksia sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveys- sekä sivistyspalveluihin sekä elatusavun määritelmään lasten ja perheiden tukemiseksi vuoroasumisen tilanteissa ja muissa ns. kahden kodin tilanteissa. Toimenpidesuunnitelman on tarkoitus toimia päätöksenteon tukena käynnissä olevissa kehittämisohjelmissa ja lakihankkeissa. Toimenpidesuunnitelman tavoitteet ovat hyvät – lapsen etu on, että vuoroasuminen ja muut kahden kodin asumisen tilanteet huomioidaan lainsäädännössä ja toimintatavoissa ja erilaisissa elämäntilanteissa on saatavilla riittävästi tukea ja ohjausta. Hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla toimenpiteillä, kohdennetulla tuella ja näiden riittävällä resurssoinnilla voidaan edistää oikeutta perhe-elämään, sosiaaliturvaan, terveyteen ja koulutukseen. Useita toimenpidesuunnitelmassa esitettyjä kannatettavia toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön nopeasti. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. varhaiskasvatuksen, koulujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kouluttaminen kahden kodin tilanteista ja niihin liittyvistä vanhempien tiedonsaantioikeuksista. Myös toimenpidesuunnitelmassa esitetyt aloitteet selvityksistä palveluihin liittyen ovat hyviä. Näiden lisäksi Amnesty esittää lisäselvityksiä koskien hyvinvointialueiden rajat ylittävien kahden kodin perheiden palvelutarpeita. Elatusavun ohjeistusta on syytä päivittää huomioimaan kahden kodin tilanteet, jo ennen myöhemmin tapahtuvaa elatusapulainsäädännön uudistamista. Elatusapulainsäädännön uudistamisessa tulee varmistaa, että elatusavun määrittelyssä huomioidaan riittävän hyvin lasten ja perheiden moninaiset tarpeet ja tilanteet. Toimenpidesuunnitelmassa esitetään, että kahden kodin tilanteiden ja vuoroasumisen huomioimista selvitetään tarkemmin sosiaaliturvauudistuksen ja toimeentulotukilain uudistamisen yhteydessä. Tässä yhteydessä on huomioitava eri etuuksiin tehtävien muutosten kokonaisvaikutukset hyödyntäen lapsi- ja sukupuolivaikutusten arviointia. Olisi myös selvitettävä voidaanko etuuksiin tehdä lapsen ja perheiden oikeuksien toteutumista edistäviä osauudistuksia jo ennen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistumista, huomioiden kokonaisuudistuksen pitkän aikajänteen. Tällaisia etuuksia voisivat olla esimerkiksi lapsilisät ja vammaisetuudet.
      • Miesten tasa-arvo ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Miesten tasa-arvo ry kiittää mahdollisuudesta lausua toimenpidesuunnitelmasta lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi vuoroasuvien lasten tilanteissa. Toimeenpanosuunnitelmassa taustaksi kerrataan ihmisoikeussopimuksia ja Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Huomioitavaa on, että kansallisessa lainsäädännössä käytetään sellaisia kielellisiä ilmaisuja, jotka eivät ole omiaan tukemaan sellaista eroperheen hahmottamista, joka olisi sopusoinnussa hallituksen tavoitteeksi kuvaamien asiantilojen kanssa. Sen asiantilan, että lapsella on vanhempien eron jälkeen kaksi kotia ja että vanhemmat ovat suhteessa lapseensa ja suhteessa toisiinsa vanhempina yhdenvertaisia, tulisi luonnollisena asiana välittyä myös lakitekstistä. (ei enää puhetta ”tapaavasta vanhemmasta” tai missä ”lapsi asuu” viitaten vain toisen vanhemman kotiin, ym. ym.) Vaikka nykylaissa erilaisia asumismuotoja ei ole asetettu paremmuusjärjestykseen, tiedetään kuitenkin laajaan tutkimusnäyttöön pohjautuen, että valtaosassa tapauksista lapsen vuoroasuminen, eli että lapsen on mahdollista säilyttää elävä suhde kumpaankin vanhempaansa, tukee parhaiten lapsen hyvinvointia. Näin ollen vuoroasuminen tulisikin lainsäädännössä ottaa lähtökohtaratkaisuksi, josta poiketaan vain hyvin perustelluista syistä. ”Lapsen etu” on lainsäädännössä kaikkinensa hyvin epämääräiseksi jäävä käsite, mutta ajatus lapsen luonaolojen jakautumisesta mahdollisimman tasaisesti kummankin vanhemman kanssa on lapsen edun toteutumiselle hyvä lähtökohtaolettama. Toimeenpanosuunnitelmassa keskitytään paikantamaan ja esittämään suuntaviivoja ratkaisuiksi eri hallinnonaloilla ilmeneviin järjestelmätason ongelmiin, jotka ovat esteenä vuoroasuvien ja ns. kahden kodin lasten tilanteissa. Esitetyn suuntaiset muutokset ovat tervetulleita. Näiden lisäksi kaivataan kuitenkin myös sellaisten ongelmakohtien paikantamista, jotka kumpuavat tyypillisesti toisen vanhemmista epärakentavan toiminnan seurauksena, sekä lainsäädäntöä ja toimintatapoja, joilla tällaisiin puututaan. Vuoroasuminen on esimerkiksi saattanut toimia hyvin kaikkien osapuolien näkökulmasta arvioiden jo pidemmän aikaa, mutta sitten jonkun triggeröitymisen jälkeen alkaa ilmetä huoltokiusaamista ja lapsen vieraannuttamista. Järjestelmän tulisi kyetä tällainen tunnistamaan ja löytää keinot tilanteen vakauttamiseksi.
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Kehitysvammaisten Tukiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua toimenpidesuunnitelmasta lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi vuoroasuvien lasten tilanteissa. Pidämme erittäin tärkeänä vuoroasumisen huomioimista kattavasti etuus- ja palvelulainsäädännössä niin, ettei se estä tai vaikeuta millekään perheelle tämän vaihtoehdon valitsemista. Vuoroasumisena ei nähdäksemme tulisi suunnitelmassa eikä sen mukaisten toimenpiteiden toteutuksessa myöskään pitää kaavamaisesti vain lapsenhuoltolain mukaisia tilanteita, joissa lapsi on vähintään 40 %:ia kalenterivuodesta kummankin vanhempansa luona, vaan huomioida joustavasti se, että käytännössä lapsi voi tosiasiassa asua kahdessa paikassa myös muunlaisissa tilanteissa. Toimenpidesuunnitelma on aihealueiltaan varsin kattava käsitellessään vuoroasumista vaikeuttavia tai estäviä etuus- ja palveluasioita, mutta monelta osin nähdäksemme valitettavan yleistasoinen. Esimerkiksi vammaisten lasten vuoroasumisen esteenä usein olevia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja niitä koskevia lainsäädännön muutostarpeita käsitellään suunnitelmassa liian ohuesti ja yleistasoisesti. Jotta myös vammaisten ja muiden paljon sote-palveluita tarvitsevien lasten vuoroasuminen on jatkossa mahdollista yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa, on erittäin tärkeää käydä huolellisesti läpi etuuksien sekä sivistyspalveluiden lisäksi myös näitä palveluita koskeva lainsäädäntö ja tehdä sinne tarvittavat muutokset, joissa huomioidaan esimerkiksi vuoroasuvan lapsen molemmat kodit ja perheet. Muuten esimerkiksi vammaiset lapset perheineen jäävät perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta hyvin ongelmallisella tavalla epäyhdenvertaiseen asemaan muiden lasten ja perheiden kanssa. Vammaisten lasten perheissä vanhempien erot ovat muita perheitä yleisempiä (ks. esim. Artikkeli Heikki Hiilamo ja Elina Ahola (2016): Onko vammaisen lapsen syntymä eroriski? löytyy teoksesta Laulu 573 566 perheestä, Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000 luvulla, toim. Anita Haataja, Ilpo Airio, Miia Saarikallio-Torp ja Maria Valaste, s. 308-321. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/163822/Laulu_573566_perheesta.pdf. Taustalla on yhtenä keskeisenä syynä varmasti arjen kuormittavuus, jota lisäävät haasteet palveluiden saamisessa ja toimivuudessa. Vuoroasuminen olisi usein vanhempien hyvinvoinnin ja kohtuullisemman kuormituksen näkökulmasta näissä perheissä erityisen hyvä vaihtoehto, mutta ongelmat palveluiden saamisessa kahteen kotiin tällä hetkellä pitkälti estävät vuoroasumisratkaisut, jättäen ne vain niiden vammaisperheiden saataville, joiden kotikunta on lainsäädännön puutteista huolimatta valmis joustaviin kaksi kotia huomioiviin palveluratkaisuihin ja/tai joiden omat taloudelliset ja muut voimavarat riittävät palveluiden ongelmien kompensointiin, kuten hankkimaan itse tarvittavat välineet ja palvelut siihen osoitteeseen, joka ei ole lapsen virallinen osoite. Vuoroasuminen ei saa olla vain hyvässä asemassa olevien perheiden etuoikeus, vaan joustavasti käytettävissä oleva vaihtoehto erilaisissa tilanteissa oleville perheille. Perheillä, joissa lapsella tai vanhemmalla on vamma, tulee jo YK:n vammaissopimuksen perusteella olla muiden kanssa yhdenvertaiset oikeudet perhe-elämään. Jos lainsäädäntö ei riittävästi tunnista sitä, että vammaisella lapsella on kaksi kotia, päädytään yleensä lapsen asumiseen pääasiallisesti toisen vanhemman luona ja tyypillisesti lapsen lähivanhemmaksi valikoituu äiti, jonka kuormitus tällaisessa tilanteessa usein helposti kasvaa todella kohtuuttomaksi. Siinä on suurta vaihtelua kuntien kesken, millaista tukea perhe tilanteessa voi saada, mutta joka tapauksessa vammaisen lapsen vanhempien erotessa on iso riski sille, ettei lähivanhemmaksi jäävä vanhempi enää kykene jatkamaan työssäkäyntiä lapsen hoidon ohessa ja saattaa tarvita myös itselleen raskaampia palveluita hyvinvointinsa tueksi. Yhden vanhemman kanssa pääosin asumaan jääviä erityislapsia voi olla perheessä myös useampia, mikä lisää lähivanhemman taakkaa. Paitsi että palveluissa huomioitaisiin yhdenvertaisesti lapsen kaksi kotia, niin niistä päätettäessä tulisi myös huomioida se, että toinen vanhemmista – tyypillisesti lapsen/lasten isä – saattaa tarvita lapsen/lasten vuoroasuessa myös enemmän tukea omaan vanhemmuuteensa, jos vammaisperheille melko tyypilliseen tapaan toinen vanhemmista on ollut ennen eroa isommassa roolissa vammaisen lapsen/lasten asioiden hoitamisessa. Myös se tulisi huomioida toimeenpanosuunnitelmassa, jos lapsen sijasta tai lisäksi vanhemmalla tai vanhemmilla on vammasta johtuvia tuen tarpeita. Nykylainsäädännön perusteella esimerkiksi lievästi kehitysvammaiset tai vastaavaa tukea tarvitsevat vanhemmat eivät yleensä muutenkaan saa vammansa vuoksi tarvitsemaansa riittävää tukea lasten ja kodin hoitamiseen, saati silloin jos lapsen virallinen osoite on muualla kuin tukea tarvitsevan vanhemman luona. Monet toimenpide-ehdotuksista on kuvattu melko yleistasoisesti ja avoimesti, mikä helposti heikentää mahdollisuuksia saada suunnitelman kautta aikaan tarvittavia muutoksia. Sitä edistäisivät parhaiten mahdollisimman konkreettiset toimenpiteet vastuutahoineen ja aikatauluineen sekä suunnitelman toteutumisen seuranta. Tämän tyyppistä lähestymistapaa on käytetty esimerkiksi uusimmassa YK:n vammaisyleissopimuksen kansallisessa toimintaohjelmassa (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162687).
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Opetusalan Ammattijärjestö ottaa lausunnossaan kantaa toimenpidesuunnitelmaan vain niiltä osin kuin siinä esitetään toimia, jotka liittyvät suoraan varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Toteamme yleisesti, että jatkovalmistelussa on tärkeää tehdä laaja-alainen lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Mikäli esityksillä tulee olemaan kustannusvaikutuksia, on niitä arvioitava suhteessa muihin lainmuutostarpeisiin valtiontalouden kehysten puitteissa.
      • Etävanhempien liitto ry, Karanko Kari
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • ETÄVANHEMPIEN LIITTO RY:N LAUSUNTO STM:N RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2021:34 JOHDOSTA Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut lasten vuoroasumisen toimeenpanosuunnitelmatyöryhmän ajalle 15.04-31.10.2021 suunnittelemaan lainsäädännön ja toimintatapojen kehittämistä lasten vuoroasumistilanteissa. Työryhmä on valitettavasti koostunut sellaisista henkilöistä, joilla ei ole ilmeisesti kenelläkään käytännön kokemusta lasten vuoroasumisesta, eikä myöskään sellaista tarvittavaa lapsiasioiden ammattitaitoa, jota kyseisessä työryhmässä työskentely edellyttäisi. Tämän johdosta onkin ollut jo alun alkaen selvää, ettei työryhmä tule saamaan vuoroasumista koskevassa asiassa STM:n edellyttämää, eikä myöskään käytännön työssä tarvittavaa sekä tarpeellista ja lapsen edun mukaista toimenpidesuunnitelmaa lainsäädännön ja toimintatapojen kehittämiseksi lasten vuoroasumistilanteissa. Kiteytettynä voidaankin todeta, että lasten vuoroasumisen toimeenpanosuunnitelmatyöryhmä on ainoastaan toistanut muiden aiempien ammattitaidottomien työryhmien ym. mitäänsanomattomat aikaansaannokset kuten VN TEAS-selvitys, STM 2018-työryhmä, OT-verkosto, LAPE-muutosohjelma, joissa ei ole missään lainkaan mukana lapsiasioiden käytännön ammattilaisia, eikä lapsen edun asiantuntijoita ja onkin selvää ettei tällaisilla työryhmillä tai toimintamalleilla milloinkaan saada Suomessa aikaan lapsen edun mukaista sekä tasa-arvoista vanhemmuutta tukevaa ja kehittävää lainsäädäntöä, eikä käytäntöjä. Etävanhempien liitto ry on jäsenyhdistyksineen sekä yhteistyökumppaneineen seurannut vuosia tätä huolestuttavaa toimintaa, jolla ei paranneta mitenkään lapsiemme asemaa, eikä ratkota lapsiasioissa esiintyviä käytännön ongelmia ja lasten etua ajavat yhdistykset kuten Isät lasten asialla ry, Yhden vanhemman perheiden liitto ry ja Etävanhempien liitto ry, joissa kussakin on suuri määrä ammattitaitoa ja osaamista ja jotka tosiasiallisesti ja käytännössä päivittäin ratkovat lapsiasioiden ja tasa-arvoista vanhemmuutta koskevia ongelmia jätetään perusteetta ja lasten edun vastaisesti kokonaan työryhmien ja usein myös lapsiasioiden kehittämisen sekä lainsäädännön uudistamisen ulkopuolelle ja lopputuloksena onkin näin valitettavasti lainsäädännön ja toimintatapojen kehittämisen osalta vuoroasumistilanteissa mitäänsanomaton tuotos. Turku 13.01.2022 Etävanhempien liitto ry toiminnanjohtaja, lapsen edun erityisasiantuntija Kari Karanko
      • Miesjärjestöjen keskusliitto MJKL ry
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Vuoroasumisen ongelmakohtiin on tärkeä löytää ratkaisut, jotta järjestely toimisi kaikkien osapuolten kannalta tasavertaisesti, ja jotta viranomaisilla olisi asianmukaiset keinot ja ajankohtaiset tiedot perheiden tukemiseksi. Miesjärjestöjen keskusliitolla ei ole huomautettavaa toimenpidesuunnitelmasta. Yhdymme työryhmän johtopäätöksiin ja kannatamme toimenpide-ehdotusten toteuttamista esitetyllä tavalla.
      • Pienperheyhdistys ry, Turtiainen Juha
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Eri hallinnonaloille kohdentuva pohdinta ja perustelut ovat hyviä ja kannatettavia. Laaja-alaisen lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin huomioiminen on tärkeätä. Toimenpide-ehdotukset ovat kuitenkin melko kevyitä. Selvitysten tekeminen ja tilanteiden kartoittaminen eivät vielä sinänsä johda perheiden tilanteiden paranemiseen. On tärkeätä varmistaa, etteivät tehtävät toimenpiteet jätä ketään eriarvoiseen asemaan tai mahdollista esimerkiksi ”resurssien puitteissa” kuntaa/hyvinvointialuetta olemaan toteuttamatta lapsen etua. Perheiden monimuotoisuus on lisääntynyt viime vuosina ja sen myötä myös tarpeet erilaisille asumisjärjestelyille ovat lisääntyneet. Palveluiden erotilanteissa ja tuen vuoroasuville perheille tulisi noudattaa monimuotoisia tarpeita.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu; Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Lapsiasiavaltuutetun lausunto (lähdeviitteineen) on luettavissa verkkosivulta www.lapsiasia.fi/lausunnot. Lapsiasiavaltuutettu painottaa, että vuoroasumista koskevissa lainsäädäntömuutoksissa ja muissa toimissa on ensisijaisena harkintaperusteena oltava lapsen etu. Asumisjärjestelyjen tulee tukea lapsen hyvinvointia ja kehitystä, jossa arjen sujuvuudella on merkittävä rooli. Vuoroasumista koskevat lainsäädäntöratkaisut ja muut päätökset on tehtävä kattavaan ja tutkittuun tietoon nojaan lapsivaikutusten arvioinnin perusteella. Lapsiasiavaltuutettu on antanut vuonna 2018 lausunnon vuoroasumisesta aihetta käsittelevä kuulemis- ja keskustelutilaisuuteen, joka järjestettiin 15.2.2018. Tilaisuus oli osa toimenpidesuunnitelmassakin mainittua STM 2018-työryhmän työtä. Lapsiasiavaltuutettu totesi lausunnossaan tuolloin muun muassa, että ”[l]apsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa järjestelyissä on olennaista, että järjestely toimii sekä lapsen että vanhempien näkökulmasta hyvin. Järjestelyn ja siihen kiinteästi liittyvien palveluiden ja etuuksien tulisi tukea lapsen hyvinvointia ja järjestelyn pysyvyyttä. Näin ollen palveluiden ja etuuksien tulisi toimia siten, että ne mieluummin tukevat ja edistävät vanhempien yhteisymmärrystä järjestelyn toimivuudesta kuin, että niiden vuoksi syntyy epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, erimielisyyttä ja riitaa. Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että vuoroasumiseen liittyviä palveluja ja etuuksia tarkastellaan lainsäädännön näkökulmasta. Tähän liittyy kiinteästi sen arvioiminen, tulisiko vuoroasumistilanteessa olla mahdollisuus vahvistaa lapselle kaksi virallista osoitetta, joko samassa kunnassa tai eri kuntien alueella. Kaksoiskuntalaisuutta on selvitetty valtiovarainministeriön julkaisussa ”Millaista monipaikkaisuutta Suomeen” (VM julkaisu 3/2018). Selvityksessä on tuotu esiin monipaikkaisuuden merkitystä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, etuuksiin ja tukiin, kuten lapsen kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki, sekä opetus- ja kulttuuripalveluihin. Näillä kaikilla on merkitystä lapsen arkeen ja hyvinvointiin”. Kyseinen työryhmä ei tehnyt yksityiskohtaisia ratkaisuehdotuksia, koska niiden katsottiin edellyttävän lisäselvityksiä. Lapsiasiavaltuutettu on vuosikirjassaan 2020 pitänyt tärkeänä, että jo meneillään olevan hallituskauden aikana tehtäisiin konkreettisia toimia vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä tilanteen selkeyttämiseksi ja vuoroasumisen tosiallisten esteiden poistamiseksi. Vuosikirjassa lapsiasiavaltuutettu toteaa, että ”(l)asten oikeuksien toteutumisen kannalta on myös välttämätöntä, että vanhemmilla on riittävästi tietoa vuoroasumisen, kuten muidenkin erotilanteiden asumisjärjestelyiden hyvistä ja huonoista puolista sekä sen sopivuudesta eri ikäisille lapsille. Lapsen asumisjärjestelyiden tulee tukea lapsen kehitystä ja hyvinvointia”. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu korosti, että lasten oman mielipiteen selvittäminen ja huomioonottaminen on tärkeää. Vanhempien eron kokeneet lapset painottivat tapaamisessaan lapsiasiavaltuutetun kanssa syksyllä 2021, että tukea on järjestettävä myös kohdennetusti lapsille. Vuoden 2019-2020 aikana tehtiin selvitys lasten vuoroasumistilanteita, etuuksia ja palveluja koskevan lisätiedon hankkimiseksi (toimenpidesuunnitelmassa VN TEAS -selvitys). Selvityksessä kartoitettiin lasten vuoroasumisen yleisyyttä, sen taustatekijöitä sekä vuoroasuvien lasten ja perheiden palvelujen ja sosiaaliturvan toimivuutta sekä annettiin suosituksia lainsäädännön ja toimintatapojen kehittämisestä lasten vuoroasumistilanteissa. Lausuttavana olevaan toimenpidesuunnitelmaan on sisällytetty lapsen kannalta tärkeä palvelut (varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, sosiaali- ja terveyspalvelut) sekä elatusapu, sosiaaliturvaetuudet ja toimeentulotuki, joita on myös taustoitettu ennen varsinaisia toimenpide-ehdotuksia. Useat toimenpide-ehdotukset koskevat informaatio-ohjauksen ja koulutuksen lisäämistä sekä viestinnän parantamista. Lainsäädäntömuutoksiin tähtäävät toimenpiteet ovat pääasiassa muodossa ”selvitetään” ja ”arvioidaan”, joten niiden perusteella on vielä liian aikaista arvioida, miten ne tosiasiallisesti parantaisivat vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä oikeuksia ja hyvinvointia. Sinänsä selvitettäväksi ja arvioitavaksi esitetyt tilanteet ovat keskeisiä edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. Lapsiasiavaltuutettu pitää hyvänä, että toimenpidesuunnitelmassa on määritelty vastuutahoja toimenpiteiden eteenpäin viemiseksi. Toimenpiteiden aikataulut ja kustakin kokonaisuudessa päävastuussa oleva taho jäävät kuitenkin epäselviksi, joten niiden tarkentaminen ensi tilassa olisi tarpeen. Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan kuitenkin jää jossain määrin epäselväksi, tuoko nyt käsiteltävänä oleva toimenpidesuunnitelma mitään lisäarvoa edellä mainittuihin selvityksiin. Toimenpide-ehdotukset ovat hyvin samanlaisia ja ne tähtäävät vahvasti lisäselvitysten ja -arviointien tekemiseen, ei konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla vuoroasumiseen liittyviä kysymyksiä ratkaistaisiin lainsäädännön keinoin tai muilla toimenpiteillä. Lapsiasiavaltuutettu suhtautuu hieman kriittisesti toimenpidesuunnitelmassa todettuun lähtökohtaan (s. 8), jossa oletetaan, että ”lapsen asumisjärjestely on jo ratkaistu lapsen edun kannalta myönteisellä tavalla” eikä suunnitelmassa ”siten ole tarkoitus ottaa kantaa siihen, millainen asumisjärjestely kulloisissakin tilanteissa on lapsen edun mukainen”. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että toimenpidesuunnitelmassa esitetyt selvittämistä, arviointia tai uudistamista koskeva seikat ovat juuri niitä kysymyksiä, joihin tulisi löytää ratkaisu, jotta tavalla tai toisella oleva vuoroasuminen voitaisiin katsoa lapsen edun mukaiseksi. Kyse ei ole lisäarvon tuottamisesta, vaan tosiasiallisesti lapsen ja perheen hyvinvointiin ja arjen sujumiseen vaikuttavista asioista. On selvää, että nykytilassakin on mahdollista, ja usein näin tosiasiassa onkin, että asuminen, erotilanteissa, myös vuoroasuminen, on vallitsevissa olosuhteissa lapsen edun mukaisesti järjestetty. Samaan aikaan tiedetään, että vuoroasuminen ei kaikille perheille ole realistinen vaihtoehto, vaikka sen katsottaisiinkin parhaiten palvelevan lapsen etua, koska palvelut ja etuudet eivät tue vuoroasumista riittävällä tasolla. Oikeus järjestää lapsen asuminen lapselle ja perheelle sopivimmalla tavalla ei toteudu yhdenvertaisesti. Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää huomioita myös edellä mainitun VM:n selvityksen johtopäätökseen, jonka mukaan kaksoiskuntalaisuudesta ei ole mahdollista säätää velvoittavasti eikä kunnan jäsenen/asukkaan juridista määritelmää ole syytä muuttaa.5 Näin ollen vuoroasumista liittyvää, kotikuntaan perustuvaa palveluja ja etuuksia koskevaa sääntelyä tulee tarkentaa siten, että se varmistaa lapsen edun toteutumisen vuoroasumistilanteessa silloinkin, kun asuminen tosiasiallisesti toteutuu kahdessa kunnassa ja kotikunta on vain niistä toisessa. Lapsiasiavaltuutetun katsoo kuitenkin, että useimmissa tilanteissa on perusteltua pyrkiä järjestämään asuminen ensisijaisesti siten, että kodit sijaitsevat riittävän lähekkäin, jolloin siirtyminen kodista toiseen ei vaikuta esimerkiksi lapsen päivähoitopaikkaan tai koulupaikkaan. Kyse ei ole pelkästään palvelujen toteutumisesta, vaan lisäksi on tärkeää ottaa huomioon lapsen kaveripiirin ja harrastusten säilyttäminen. Asumisjärjestelyillä ei tulisi vaikeuttaa myöskään lapsen oikeutta ylläpitää suhteitaan isovanhempiin ja muihin läheisiin. Pysyvät ihmissuhteet, tutut leikki- ja harrastuspaikat sekä kulkureitit, joita lapsi on tottunut käyttämään, ovat lapsille merkittäviä asioita, turvallisuutta lisääviä tekijöitä.
      • Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Yleisesti katsottuna erilaisten palveluihin ja etuuksiin liittyvien mahdollisuuksien lisääminen voi lisätä vanhempien mahdollisuutta toteuttaa lapsen vuoroasumista. Tulee kuitenkin myös huomioida, että riitaisissa erotilanteissa eri vaihtoehtojen lisääntyminen voi aiheuttaa lisää riidan aiheita vanhemmille ja vanhemmat tulevat entistä enemmän käyttämään erilaisia sosiaalipalveluita riitatilanteen vuoksi. Vaikka vuoroasumisen edellytyksenä onkin vanhempien yhteistyökyky, tämä ei kuitenkaan toteudu kaikkien vanhempien kohdalla. Suunnitelmassa on hyvin mietitty asioita monelta eri näkökulmalta.
      • Omaishoitajaliitto ry
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Lasten vuoroasumista koskeva esitys on hyvin merkityksellinen lasten ja vanhempien yhdenvertaisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Lapsella on oikeus ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiinsa riippumatta asumisjärjestelyistä ja huoltosuhteesta. Erityislapsen erityistarpeet voivat olla haasteellisia ja monimuotoisia. Vuoroasumisen tilanteissa on ehdottoman tärkeää, että nämä tarpeet otetaan huomioon molemmissa kodeissa ja etteivät palvelupuutteet ja olosuhteet (esim. asunnon esteellisyys) estä vuoroasumisen toteutumista. On tärkeää, että lapsi voi tosiasiallisesti asua vuoroin kummankin vanhemman kanssa, kun näin on sovittu eikä vain kyläillä.
      • Ensi- ja turvakotien liitto ry
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Toimeenpanosuunnitelma vaikuttaa perustellulta ja selkeältä kokonaisuudelta. Siinä korostuu hyvin myös perheiden yksilölliset tilanteet sekä vuoroasumisen järjestämisen muodot, jonka takia joustavuus perheiden tilanteiden arvioinnissa ja esim. etuuksien ja palveluiden myöntämisessä on tärkeää.
      • Talentia, Talentia työelämän asiantuntijapalvelut, Heikkinen Alpo
        Päivitetty:
        11.1.2022
        • Lapsen oikeuksien näkökulmasta säädösten tarkentaminen lapsen vuoroasumistilanteissa on tärkeää perhetilanteiden monimuotoisuuden vuoksi. Lapsen etu saattaa olla ristiriidassa muiden henkilöiden etujen ja oikeuksien kanssa, esimerkiksi vanhempien etujen ja oikeuksien. Vaikka osapuolten etuja on pyrittävä lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti ratkaisuissa tasapainottamaan, voi etujen yhteensovittaminen muodostua lapsen edun näkökulmasta kompleksiseksi varhaiskasvatuksen, koulun ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa. Vuoroasuminen vaatii tämän vuoksi kansallisesti huolellista erillistarkastelua. Käytännössä eroperheen lapsi voivat asua yhtä paljon molempien vanhempiensa luona (12 pv/kk tai 40 %), mutta sosiaaliturvaan liittyvät ratkaisut voivat olla ristiriidassa lapsen edun näkökulmasta. Myös kansainvälinen vertailu osoittaa vuoroasumisen huomioimisen vaihtelevuuden sosiaaliturvassa esimerkiksi lapsilisän ja asumistuen osalta.
      • Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, lähiympäristö ja asuminen -yksikkö
        Päivitetty:
        10.1.2022
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa asiassa.
      • Tasa-arvovaltuutetun toimisto, Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        3.1.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt tasa-arvovaltuutetun lausuntoa toimenpidesuunnitelmasta lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi vuoroasuvien lasten tilanteissa. Toimenpidesuunnitelman sisältämät ehdotukset kohdentuvat sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveys- ja sivistyspalveluihin sekä elatusavun määrittämiseen vuoroasuvien lasten kohdalla. Tasa-arvovaltuutettu vastaa saamaansa lausuntopyyntöön toimivaltansa mukaisesti sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasa-arvolaki) tarkoituksena on estää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. (1 §) Tasa-arvolain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. (4 §) Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tasa-arvovaltuutettu on useissa eri yhteyksissä ottanut kantaa siihen, että eron jälkeen myös etävanhemmilla tulisi olla mahdollisuus edelleen toimia aktiivisena vanhempana. Käytäntöjä tulee aktiivisesti pyrkiä kehittämään siten, että ne palvelevat tasa-arvoisesti sekä äitejä että isiä myös eron jälkeen. Sekä tasa-arvoisen vanhemmuuden että lasten edun näkökulmasta tasa-arvovaltuutettu pitääkin myönteisenä, että lainsäädäntöä ja toimintatapoja pyritään kehittämään myös vuoroasuvien lasten kohdalla.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Päivitetty:
        3.1.2022
        • Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE tarkastelee esitystä YK:n vammaisyleissopimuksen näkökulmasta ja erityisesti sen vammaisia lapsia (7 art.), sekä kodin ja perheen kunnioittamista (23 art.) käsittelevistä artikloista käsin. Sopi-muksen läpileikkaavista artikloista 4 artikla, yleiset velvoitteet, on myös tässä yhtey-dessä syytä huomioida vammaisten lasten ja vanhempien osallistamisen varmista-miseksi. Suunnitelmassa on hyvin tuotu esille YK:n yleissopimukset ja myös osallisuus. Palveluiden osalta VANE ehdottaa joitakin lisäyksiä. Kokonaisuutena VANE pitää suunnitelmaa jäsennel-tynä ja tiiviinä esityksenä.
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä), Perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        31.12.2021
        • Yleisesti katsottuna erilaisten palveluihin ja etuuksiin liittyvien mahdollisuuksien lisääminen voi lisätä vanhempien mahdollisuutta toteuttaa lapsen vuoroasumista. Tulee kuitenkin myös huomioida, että riitaisissa erotilanteissa eri vaihtoehtojen lisääntyminen voi aiheuttaa lisää riidan aiheita vanhemmille ja vanhemmat tulevat entistä enemmän käyttämään erilaisia sosiaalipalveluita riitatilanteen vuoksi. Vaikka vuoroasumisen edellytyksenä onkin vanhempien yhteistyökyky, tämä ei kuitenkaan toteudu kaikkien vanhempien kohdalla. Usein riitatilanteessa olevat vanhemmat kääntyvät muun muassa perheoikeudellisten palvelujen piiriin halutessaan ratkaisua ulkopuolisen tahon toimesta. Koska lastenvalvoja ei asioita voi ratkaista vanhempien puolesta, riskinä on riita-asioiden lisääntyminen käräjäoikeudessa, jossa ymmärryksemme mukaan vuoroasumisen vahvistaminen ei ole yleistä. Toisaalta tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että esimerkiksi lapsen koulupaikan, päivähoitopaikkaa ja lapsilisää koskevat päätökset ovat huoltajien päätettävissä olevia asioita, jotka eivät kuulu huolto- ja tapaamissopimuksen sisällön piiriin. Kuitenkin näissä asioissa valinnanmahdollisuuden lisääntyminen voi aiheuttaa eroperheissä ristiriitatilanteita, joista ollaan yhteydessä eri viranomaistahoihin huolimatta siitä, että ne ovat huoltajien ratkaistavia asioita.
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Päivitetty:
        21.12.2021
        • Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää pyynnöstä lausua toimenpidesuunnitelmasta lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi vuoroasuvien lasten tilanteissa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja perustuslaki luovat pohjan lapsen edun huomioimisen ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksille kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa. Vuoroasumisen mahdollisuuksien turvaaminen on keskeistä pienituloissa talouksissa, joissa taloudellisten resurssien puute saattaa nykyisin estää lapsen vuoroasumisen. Liitto näkee tärkeänä kehittää lainsäädäntöä, palveluita ja toimintatapoja siten, että vuoroasuminen on käytännössä mahdollista aina, kun se perheiden näkökulmasta on toivottavaa. Vuoroasumisen käytännön esteiden purkaminen tukee tasa-arvoisempaa vanhemmuutta ja vastuun jakamista lapsen arjesta myös erotilanteissa. On tärkeää kehittää lainsäädäntöjä ja toimintatapoja mahdollistamaan niin hoivan kuin taloudellisen vastuun jakaminen nykyistä tasaisemmin. Lasten erilaisia asumisjärjestelyjä tulisi kohdella tasavertaisesti ja niin, että vanhemmat voivat tehdä lapsen asumista koskevia ratkaisuja lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta ilman että ratkaisut riippuvat perheen sosioekonomisesta asemasta tai asuinkunnasta.
      • Suunnitelma sisältää eri hallinnonaloille kohdentuvaa pohdintaa sekä toimenpide-ehdotuksia, jotka on koottu yläotsikoiden alle. Seuraavissa kysymyksissä pyydetään erikseen huomioitanne koskien suunnitelmassa kunkin yläotsikon alle koottua tietoa sekä toimenpide-ehdotuksia.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Esityksessä mainitaan, että kummallekin vanhemmalle tulisi tiedottaa lapsen kouluasioista tasapuolisesti. Esimerkiksi Helsingissä ns. peruskoululaisten Wilma-tunnukset on jo vuosien ajan annettu kaikille vanhemmille asuivatpa nämä yhdessä tai ei. Kaikilla huoltajillahan on myös tiedonsaantioikeus lasta koskevissa asioissa. Vaikka vanhemmalla ei olisikaan huoltajuutta, hänelle voidaan kuitenkin vahvistaa lasta koskevan tiedon saantioikeus.
      • Väestöliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • -
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        14.1.2022
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
      • Hopiavuori Utu, vuoroasuva etävanhempi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Huomasin ettei perheoikeudellisten sopimusten syntymisen tukemista tai huoltoriitojen ennalta ehkäisyä ollut juurikaan huomioitu. Varhainen tuki erohetkellä tai sopimuksettoman tilan käytännön tulkinta olisi pitänyt olla yksi olennainen osa toimenpidekokonaisuutta. Käräjäoikeuksien asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu huoltoriidoissa on osoittautunut erittäin hyväksi ja pitkittyneitä huoltajuuskiistoja ennalta ehkäiseväksi. Osassa kunnissa on eroneuvontapalveluita ja perheneuvolan sovitteluresursseja esimerkiksi kasvatuserimielisyyksien käsittelyyn.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • -
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • -
      • Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • varhaiskasvatus lapsen kannalta kaksi päiväkotipaikkaa lisää henkilöitä lapsen ympärillä. Ihmiset vaihtuu, henkilökunta vaihtuu. Jos taas on yksi pkotipaikka ja vanhempi asuu kaukana, niin pitkäpäiväkotimatka, aikaiset aamuheräämiset lapsella , vaatii lapselta joustoa. Toisaalta, vanhempien välisenriitelyn vaikutus lapsen hyvinvointiin voi olla merkittävä. Voi rauhoittaa tilannetta, että on kaksi päiväkotipaikkaa. esi-ja perusopetus koulukyyti voisi tukea vuoroasumistilanteissa, jos olisi molemmista kodeista, onnistuisiko yhden kunnan sisällä Nykytilanteessa vanhemmat sopivat, että kuljettavat itse, mutta monet kyllästyvät nopeasti ja tapahtuu uupumista ja tulee riitaa. Voisiko koulukyyditys olla osittain maksullista/ tulorajoihin perustuva maksu.
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Päivitetty:
        21.12.2021
        • Yleisenä huomiona toimenpide-ehdotuksista Naisjärjestöjen Keskusliitto korostaa, että lapsen vuoroasumisesta aiheutuu aina kustannuksia, jotka voivat olla yhteenlaskettuna suurempia kuin kustannukset, jotka aiheutuvat lapsen asumisesta vain yhdessä kodissa. Liiton näkemyksen mukaan lasten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta vuoroasumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisessa lähtökohdaksi tulee ottaa pikemminkin todelliset kustannukset kuin nykyisten tukien jakaminen mekaanisesti puoliksi kahden vanhemman välillä. Samasta syystä on tärkeää, että päätökset sosiaaliturvaetuuksien ja elatusavun määrästä ja jakautumisesta vanhempien kesken perustuvat lapsen tosiasialliseen asumistilanteeseen eikä vanhempien kesken tai oikeudessa tehtyyn sopimukseen, mikäli se ei heijasta hoitovastuun ja sitä kautta kustannusten todellista jakautumista. Ratkaisujen on tärkeää varmistaa, että mikäli toinen vanhempi, joka usein lapsen äiti, todellisuudessa kantaa suuremman vastuun hoivasta ja kustannuksista, hänen taloudellinen tai sosiaalinen tilanteensa ei heikkene vuoroasumiseen liittyvien päätösten seurauksena.
      • Huomiot kokonaisuuteen 2 Palveluihin liittyvät toimenpide-ehdotukset 
      • Elatusvelvollisten Liitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Liitto katsoo, että koulukyydit tulisi mahdollistaa kahdesta kodista. Kunnilla tulisi olla velvollisuus tukea koulukyydeissä vuoroviikoin paikkakunnalla asuvaa lasta. Näin turvattaisiin lapsen yhtäläiset mahdollisuudet matkustaa kouluun ja takaisin molemmista kodeista.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry pitää tärkeänä uudistuksena esitettyä kodin muutostöiden ulottamista myös lapsen etävanhemman kotiin. Myös kotipalvelun saaminen etävanhemmalle pitää olla mahdollista. Kokemustemme mukaan kunnat eivät anna kotipalvelua etävanhemman kotiin, vaikka kyseessä olisi erityislapsen hoitaminen. Erityisen vaikeaa se on silloin, jos etävanhempi asuu toisen kunnan alueella.
      • Invalidiliitto ry, Ylva Krokfors, yhteiskuntasuhdeyksikkö, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Varhaiskasvatusta koskevat toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia. Varhaiskasvatuslakiin hyväksytyt, 1.8.2022 voimaan tulevat varhaiskasvatuksen tukeen liittyvät säännökset huomioivat tuen tarpeet myös vuoroasumistilanteissa. Perusopetuksen koulumatkaetuuksista suunnitelmassa ei huomioida sitä, miten YK:n vammaissopimus, sekä kansallinen yhdenvertaisuuslakimme voivat jo nyt edellyttää, että vuoroasuvalle vammaiselle lapselle järjestetään kohtuullisena mukautuksena koulukuljetukset hänen molemmista kodeistaan kouluun ja takaisin. Tällä hetkellä perusopetuslain perusteella koulukuljetukset vuoroasumisissa eivät toteudu ja perusopetuslakia tulisikin muuttaa tältä osin. Myös vammaispalvelulain mukaisten vapaa-ajan harrastusten matkojen myöntämisessä tulee huomioida lapsen tarve ja oikeus harrastaa ja tavata ystäviään vuoroviikkoasumisesta huolimatta. Sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen ja pihapiirin ikätoveriporukoihin pääsemiseen on todettu olevan muutenkin haasteellisempaa vammaisilla lapsilla (THL, Unicef ja Vamlas:n tutkimus lasten henkilökohtaisesta avusta). Sosiaali- ja terveyspalveluiden lainsäädäntöä, jossa vuoroasumista ei tällä hetkellä huomioida ja joka käytännössä vaikuttaa esimerkiksi vammaisten lasten vuoroasumista estävästi, käsitellään suunnitelmassa hyvin suppeasti, mainiten lähinnä yleiset perhepalvelut sekä uudistettavaan vammaispalvelulakiin (VPL) suunniteltu mahdollisuus saada esteettömän asumisen tukea (asunnon muutostöitä) vuoroasuvan lapsen molempiin koteihin. Uudistettavana olevassa VPL: ssä pitäisi huomioida läpileikkaavasti vuoroasuvat ja muutenkin moninaiset perheet. Lain mukaisia palveluita (kuten asumisen tukea, henkilökohtaista apua, liikkumisen tukea kuten kuljetuspalveluita, valmennusta, erityistä tukea ja lyhytaikaista huolenpitoa) tulee voida saada vuoroasuvan vammaisen lapsen kumpaankin kotiin ja niiden tulee olla yhtä lailla käytettävissä, vaikka lapsen olisivat eri paikkakunnilla ja eri hyvinvointialueilla. Myös sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden, kuten lapsiperheiden kotipalvelun, saaminen tarpeiden mukaisesti kumpaankin vuoroasuvan lapsen kotiin tulisi huomioida suunnitelmassa tarkemmin. Terveydenhuollosta tulee myös tarvittaessa saada vamman vuoksi välttämättömät apuvälineet käytettäväksi lapsen kumpaankin kotiin, kuten esimerkiksi sähkösäätöinen sänky tai seisomateline. Sähkösäätöinen sänky molemmissa kodeissa on esimerkki tärkeästä apuvälineestä, joka on kertakustannuksena suuri, mutta voi olla ja välttämätön edellytys toimivalle vuoroasumiselle. Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden ns. kaksoiskappaleiden saatavuudessa on ilmennyt ongelmia. Kaksoiskappale tarkoittaa samaan tarkoituksen luovutettavaa samanlaista apuvälinettä. Kuljetukset terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen tulee voida saada tarvittaessa kahdesta osoitteesta, mikä tulee huomioida toimenpide-ehdotuksissa. Tämä edellyttäisi Sairausvakuutuslain muutosta, sillä nykyisellään siihen sisältyy selvä rajaus kuljetukseen vain lähimpään hoitopaikkaan. Invalidiliitto kannattaa Vammaisfoorumin näkemystä siitä, että omaishoidon tukea koskevaan lakiin tulee tehdä tarvittavat vuoroasumisen huomioivat muutokset. Tällä hetkellä voi avo/avioeron jälkeen pahimmillaan käydä niin, että omaishoidon tuki lakkautetaan sillä perusteella, ettei vaikeastikaan vammaisen, vaativahoitoisen lapsen hoito olisi enää kummallekaan vanhemmalle niin sitovaa ja vaativaa, että omaishoidon tukea voitaisiin myöntää. Ongelmia vuoroasumistilanteissa on ollut myös omaishoidon vapaiden järjestymisessä sekä tukipalkkion jakamisen käytännöissä. Invalidiliitto yhdessä vammaisfoorumin ja Monikkoperheet ry:n kanssa toteaa, että yllä olevat ovat esimerkkejä rakenteellisesta vieraannuttamisesta, jossa lainsäädännön puutteet ja viranomaisten toimenpiteet johtavat siihen, että lapsen oikeus asua molempien huoltajien/vanhempien kanssa ei toteudu. Tämä voi johtaa siihen, että lapsen oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja turvallisuuteen rikkoutuu. Vaikka toimenpidesuunnitelmassa huomioidaan vanhempien tiedonsaantiin liittyvät ongelmat, tulisi myös mahdollinen lakimuutosten tarve selvittää. Toimenpidesuunnitelmassa on tunnistettu tiedonkulun ongelmat yhdeksi keskeiseksi vuoroasuvien lasten palveluissa olevaksi haasteeksi. Ratkaisuksi ehdotetut sähköiset palvelut ovat kuitenkin osoittautuneet perheiden kannalta hankalaksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi Omakannasta ei edelleenkään, vaikka laki jo muuttui, saa suurissa kaupungeissa tietoa yli 12-vuotiaan lapsen terveystiedoista.
      • Väestöliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Molempien vanhempien tiedonsaantioikeuteen on kiinnitetty huomioita, mutta sähköisiä palveluja kehitettäessä on huomioitava ja luotava kanava myös niille eroperheille, joilla ei ole tietotaitoa ao. palvelujen käyttöön. Eroperheiden palveluihin tulisi perhekeskuksissa kehittää eroperhesovittelua ja vanhemmuussopimuksia, joita voitaisiin hyödyntää myös kumppanuusvanhemmuustilanteissa, kun lapsi vuoroasuu vanhempien sopimalla tavalla. Näiden lisäksi kannatetaan lastenvalvojien tukevan työn lisäämistä. Lastenvalvojilla on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, perheet voivat harkita heille parhaita ja vaihtoehtoisia tapoja järjestää lasten asumista. Kuljetukset varhaiskasvatukseen ja kouluun ja kuntoutukseen lapsen erityistarpeiden kuten vammaisuuden perusteella sekä varhaiskasvatukseen ja kouluun matkan pituuden mukaan on tärkeä järjestää kahteenkin osoitteeseen, koska kuljetukset ovat välttämätön osa arjen käytännön toimivuutta. Ks. myös kohta 6 toimeenpanon prioriteettijärjestyksestä.
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Kahden varhaiskasvatuspaikan mahdollisuudesta puhuttaessa on hyvä, että lapsivaikutusten arviointi korostuu ja lapsen kuuleminen on toimenpideohjelmassa nostettu ensisijaisena esiin. Toimenpidesuunnitelmassa todetaan näin: ”Se, mitä tietoja lapsesta saa antaa vanhemmille ja eri perheenjäsenille moninaisissa ero- ja huoltajuutta koskevissa tilanteissa, koetaan varhaiskasvatuksen perustoiminnassa jossain määrin haastavaksi. Työryhmä pitää tärkeänä tukea henkilöstön osaamista tältä osin. Tärkeää on myös kehittää viestintätapoja varhaiskasvatuksessa niin, että lasta koskevat tiedot ovat kummankin huoltajan saatavilla.” Tiedonsaantiin liittyvässä problematiikassa on hyvä huomata, että usein varhaiskasvatuksen, neuvolan ym. palveluiden viestintä voi olla sukupuolittunutta. Viestinnän kehittämisessä varhaiskasvatuksessa tulee kiinnittää huomiota vanhemmuuden sukupuolittuneisiin rakenteisiin ja mahdollistaa tilanteita, joissa lapsen vanhemmat tai huoltajat kohdataan tasa-arvoisesti vanhemman sukupuolesta riippumatta ja kaikkien sukupuolien vanhemmilla on samanlainen oikeus tietoihin lapsestaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista tulee kehittää myös perheiden moninaisuuden näkökulmasta niin, että monenlaiset perheet tulevat huomioiduksi varhaiskasvatuksen arjessa ja viestinnässä.
      • Lastenvalvojat ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Lasta koskevien palveluiden järjestämisessä on ensisijaisesti pohdittava ratkaisua lapsen edun kannalta. Erityisesti tämä on huomioitava tilanteissa, joissa harkitaan esimerkiksi kahta varhaiskasvatuspaikkaa lapselle. Näissä tilanteissa onkin hyvä tarkentaa niitä edellytyksiä, millä kaksi varhaiskasvatuspaikkaa voidaan myöntää. Lastenvalvojat ry katsoo, että vuoroasumisesta tehdyn sopimuksen/päätöksen ei tulisi automaattisesti oikeuttaa esimerkiksi kahteen varhaiskasvatuspaikkaan vaan asia tulisi ratkaista lapsen edun kannalta varhaiskasvatuspaikkoja hakiessa, koska tässä vaiheessa pystytään paremmin arvioimaan lapsen yksilöllistä etua asiaan liittyen. Lastenvalvojien työssä tulee esiin tilanteita, joissa asiakkaat ovat tuoneet esiin epäselvyyksiä huoltajien päätöksenteko- tai tiedonsaantioikeuksiin liittyen lapsen asioita hoidettaessa. Tilanteet koskevat niin tapauksia, joissa jokin asia on hoidettu toista huoltajaa kuulematta tai huoltajalla on ollut vaikeuksia saada lasta koskevia tietoja. Lastenvalvojat ry katsoo, että eri toimijoiden (esim. varhaiskasvatus, koulutus, terveydenhoito, sosiaalipalvelut) koulutusta huoltajien oikeuksista olisi hyvä lisätä. Lisäksi tietojen antamisesta kummallekin huoltajalle automaattisesti olisi viimein hyvä tehdä ensisijainen toimintatapa. Em. seikat koskevat myös kaikkia muita perheitä, joissa huoltajat asuvat eri osoitteissa. On kuitenkin huomattava, että vuoroasumisessa lapsen edun mukaista on pääsääntöisesti vanhempien hyvä yhteistyö ja tiedonkulku vanhempien välillä. Matkat vanhempien kotien välillä ovat hyvin usein esillä, kun vanhemmat pohtivat vuoroasumisen mahdollisuutta lastenvalvojalla. Lapsenhuoltolaissa vanhempien asuntojen välinen etäisyys on mainittu yhtenä lapsen edun arviointiin vaikuttavana seikkana. Kotien välinen etäisyys vaikuttaa monella tavoin lapsen arkeen ja elinpiiriin sen kautta, miten lapsen koulu- tai harrastusmatkat tai kavereiden tapaaminen onnistuu. Lastenvalvojat ry pitää kannattavana, että mahdollisuutta koulukuljetukseen myös ns. etävanhemman luota selvitetään ja edistetään kuntarajoista huolimatta. Lastenvalvojat ry pitää hyvänä, että koulukuljetusmahdollisuutta edistetään erityisesti tilanteissa, joissa vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys mahdollistaa muutoin lapsen yhtenäisen elinpiirin säilymisen. Kuitenkin käytännön lastenvalvojatyössä lastenvalvojat kohtaavat usein vanhempien toiveita, joiden mukaan koulukuljetukset olisivat mahdollisia pitkänkin välimatkan takaa ja kuntarajat ylittäen, jolloin vanhemmat voisivat vapaammin valita asuinpaikkansa. Lastenvalvojat ry katsoo, että mahdolliselle koulukuljetukselle molemmista kodeista tulisikin asettaa selkeät kilometrikohtaiset rajat niin lapsen elinpiirin toteutumisen kuin toisaalta koulukuljetuskustannusten kohtuullisuuden vuoksi. Vanhempien asuessa erillään perheen palveluiden saatavuus on tärkeää turvata. Tilanne koskee myös niitä perheitä, joissa lapsi ei vuoroasu. On tärkeää turvata esimerkiksi vanhemmuuden tukeen tai lapsen hyvinvointia tukevat palvelut molempien vanhempien luona. Lastenvalvojat ry:n tiedossa on tilanteita, joissa ns. etävanhemman on ollut vaikeaa saada vanhemmuutta tai lapsen hyvinvointia tukevia palveluita erityisesti, mikäli hän asuu eri kunnassa kuin lapsi. Palveluiden turvaamisella voidaan edistää lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa ja lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten toimivuutta. Sote-uudistuksen myötä on tärkeää, että palvelut turvataan myös tilanteissa, joissa lapsen kodit sijaitsevat eri hyvinvointialueilla. Lastenvalvojat ry pitää hyvänä, että toimenpidesuunnitelmassa on nostettu esiin lastenvalvojien ja muun sosiaalitoimen lisäkoulutus ja työn tukeminen. Lastenvalvojat ry toivoo, että lastenvalvojatyöhön laadittaisiin valtakunnallinen ns. lastenvalvojatyön käsikirja ja että lastenvalvojien työkäytäntöjä pyrittäisiin yhtenäistämään myös valtakunnallisesti koordinoidulla lisäkoulutuksella.
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Varhaiskasvatusta koskevat toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia. Varhaiskasvatukseen liittyen tulisi huomioida myös se, että varhaiskasvatuslakiin hyväksytyt, 1.8.2022 voimaan tulevat varhaiskasvatuksen tukeen liittyvät säännökset huomioivat tuen tarpeet myös vuoroasumistilanteissa. Perusopetuksen koulumatkaetuuden osalta suunnitelmassa ei huomioida sitä, miten erityisesti YK:n vammaissopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 2016, sekä mahdollisesti myös kansallinen yhdenvertaisuuslakimme voivat jo nyt edellyttää sitä, että esimerkiksi vuoroasuvalle vammaiselle lapselle järjestetään kohtuullisena mukautuksena koulukuljetukset hänen molemmista kodeistaan kouluun ja takaisin. KHO:n vuonna 2006 antamaa vuosikirjaratkaisua KHO 2006:10 on oikeuskirjallisuudessa kritisoitu lapsen oikeuksien ja edun riittämättömästä huomioimisesta, ja päätös on tehty myös ennen YK:n vammaisyleissopimuksen ratifiointia, joten on ongelmallista, että se edelleen ohjaa monen kunnan sivistystoimen käytäntöjä vuoroasuvien vammaisten oppilaiden koulukuljetusten järjestämisessä. Kun joissain kunnissa sivistystoimi kuitenkin tekee toisenlaisia ratkaisuja, tai vammaispalveluista suostutaan järjestämään vammaispalvelulain tai kehitysvammalain nojalla – joiden kuljetussäännökset eivät hyvin sovellu tähän tarkoitukseen – puuttuvat koulukuljetukset siitä osoitteesta, joka ei ole lapsen virallinen kotiosoite, niin vammaiset lapset ovat tässä suhteessa myös keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lainsäädäntöä, jossa vuoroasumista ei tällä hetkellä huomioida ja joka käytännössä vaikuttaa esimerkiksi vammaisten lasten vuoroasumista estävästi, käsitellään suunnitelmassa hyvin suppeasti, mainiten lähinnä yleiset perhepalvelut sekä uudistettavaan vammaispalvelulakiin (VPL) suunniteltu mahdollisuus saada esteettömän asumisen tukea (asunnon muutostöitä) vuoroasuvan lapsen molempiin koteihin. Uudistettavana olevassa VPL:ssä pitäisi huomioida läpileikkaavasti vuoroasuvat ja muutenkin moninaiset perheet. Lain mukaisia palveluita (kuten asumisen tukea, henkilökohtaista apua, liikkumisen tukea kuten kuljetuspalveluita, valmennusta, erityistä tukea ja lyhytaikaista huolenpitoa) tulee voida saada vuoroasuvan vammaisen lapsen kumpaankin kotiin ja niiden tulee olla yhtä lailla käytettävissä, vaikka lapsen vanhemmat asuisivat eri paikkakunnilla ja eri hyvinvointialueilla. Myös sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden, kuten lapsiperheiden kotipalvelun, saaminen tarpeiden mukaisesti kumpaankin vuoroasuvan lapsen kotiin tulisi huomioida suunnitelmassa tarkemmin. Terveydenhuollosta tulee myös tarvittaessa saada vamman vuoksi välttämättömät apuvälineet käytettäväksi lapsen kummassakin kodissa, ja kuljetukset terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen tulee voida saada tarvittaessa kahdesta osoitteesta, mikä tulee huomioida toimenpide-ehdotuksissa. Myös omaishoidon tukea koskevaan lakiin tulee tehdä tarvittavat vuoroasumisen huomioivat muutokset. Tällä hetkellä pahimmillaan omaishoidossa olevan lapsen vanhempien erotessa ja jakaessa sen jälkeen vastuun lapsen arjesta voi pahimmillaan käydä niin, että omaishoidon tuki lakkautetaan sillä perusteella, ettei mahdollisesti hyvin vaikeastikaan vammaisen ja vaativahoitoisen lapsen hoito olisi enää kummallekaan vanhemmalle niin sitovaa ja vaativaa, että omaishoidon tukea voitaisiin myöntää. Ongelmia vuoroasumistilanteissa on ollut myös ainakin omaishoidon vapaiden järjestymisessä sekä tukipalkkion jakamisen käytännöissä. Nämä ovat esimerkkejä rakenteellisesta vieraannuttamisesta, jossa lainsäädäntö ja viranomaisten toimenpiteet johtavat siihen, että lapsella ei ole tosiasiallista mahdollisuutta jakaa arkea molempien vanhempiensa kanssa. Tältä osin Vammaisfoorumi yhtyy myös mm. Monimuotoiset perheet verkoston ja Lastensuojelun Keskusliiton esittämiin huomioihin. Suunnitelmassa huomioidaan vanhempien tiedonsaantiin liittyvät ongelmat, mutta lainsäädännön muutostarpeita tältä osin ei nähdä. Katsomme, että osaamisen vahvistamisen ja käytäntöjen parantamisen rinnalla myös mahdollinen lakimuutosten tarve olisi kuitenkin aiheellista selvittää. Lisäksi olisi hyvä huomioida se, mitä vaikutuksia vanhempien erolla lapsen asumisratkaisusta huolimatta on esimerkiksi lapsen edunvalvontaan sekä pankki- ja erilaisten viranomaisasioiden hoitoon ja tehdä niitä helpottamaan tarvittavia toimia, mukaan lukien lakimuutoksia. Toimenpidesuunnitelmassa identifioidaan aivan oikein tiedonkulun ongelmat yhdeksi keskeiseksi vuoroasuvien lasten palveluissa olevaksi haasteeksi. Ratkaisuksi ehdotetut sähköiset palvelut ovat osoittautuneet perheiden kannalta hankalaksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi Omakannasta ei edelleenkään, vaikka laki jo muuttui, saa suurissa kaupungeissa tietoa yli 12-vuotiaan lapsen terveystiedoista.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Palvelujen saatavuus ei saisi olla kiinni vuoroasumisjärjestelyistä (kaksi osoitetta lapsella). Lapsen, jonka vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, vuoroasuminen mahdollistuu paremmin, jos varhaiskasvatus järjestyy kahdessa paikassa. Lapsen edun toteutumista on kuitenkin arvioitava tarkasti, miten yksittäiseen lapseen vaikuttaa kahdessa varhaiskasvatuspaikassa oleminen. Lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta haastava on esimerkiksi tilanne, jossa vuoroasuvalla lapsella on vain yksi varhaiskasvatuspaikka, vaikka vuorohoidon tarve olisi osa-aikainen, jotta lapsen ei tarvitsisi vaihtaa päiväkotia sen mukaan, kumman vanhemman luona kulloinkin asuu. Varhaiskasvatuksessa on koettu haastavaksi moninaisissa ero- ja huoltajuutta koskevissa tilanteissa, mitä tietoja lapsesta saa antaa vanhemmille ja eri perheenjäsenille. Tampereella on laadittu oma ohje ”Moninaiset huoltajuudet”, joka on henkilöstön käytössä. Vuoroasumisen todentaminen on mainittu esi- ja perusopetuksen kohdalla, mutta se on tärkeä asia myös varhaiskasvatuksessa. Esi- ja perusopetusikäisten osalta olisi mahdollistettava valinnanmahdollisuus opetuspaikan osalta. Suunnitelmassa todetaan, että voimassa olevan sääntelyn mukaisesti oppilaalla voi olla vain yksi perusopetuksen järjestämispaikka, mikä on sama myös esiopetuksessa (ei olla mainittu suunnitelmassa). Esi- ja perusopetuspaikan valinnassa on tärkeää kuulla lasta huomioiden myös lähipalveluperiaate. Vuoroasuvien lasten, jotka ovat oikeutettuja koulukuljetukseen, pitäisi kuljetukset mahdollistaa molempien vanhempien kodeista, riippumatta siitä, kumman vanhemman luona lapsen osoitetiedot ovat. Mahdollisen koulukuljetuksen järjestämiseen olisi kuitenkin määriteltävä tarkat ehdot esimerkiksi enimmäismatkan osalta. Lapsen etua on myös arvioitava matkan pituuden osalta, matka ei voi lapsen näkökulmasta olla kohtuuttoman pitkä. Vuoroasuvien lasten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus olisi varmistettava lapsen molemmissa asuinpaikoissa ja tiedonsaanti varmistettava molempien huoltajien osalta. Tätä helpottaa palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille niissä tapauksissa, kun vanhemmat asuvat eri kunnissa samalla hyvinvointialueella. Niissä asioissa, joihin tarvitaan molempien huoltajien suostumus tai lupa, olisi käytäntöjä kehitettävä ja yhdenmukaistettava. Myös viestintätavoissa on kehittämistä. Lasta koskevat tiedot tulisi olla kummankin huoltajan saatavilla. Sähköisen viestinnän myötä tämä on edistynyt, mutta riskinä on tunnistettu, että järjestelmien käytössä voi tulla tilanteita, joissa yhteishuoltajat voivat saada toisistaan ”liikaa tietoa” (koskee lähinnä tilanteita, joissa vanhempien välit ovat kärjistyneet).
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut/Perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • 2.1. ja 2.2. Rovaniemen perheoikeudelliset palvelut pitävät hyvänä asiana sitä, että kehitetään varhaiskasvatuksen ja koulun mahdollisuutta tiedottaa molemmille vanhemmille sekä vahvistetaan henkilöstön tietoisuutta tiedonsaantioikeuden sisällöstä koulutuksella. 2.3. Rovaniemen perheoikeudellisissa palveluissa pidämme erityisen hyvänä asiana sitä, että lastenvalvojat ammattikuntana huomioidaan erikseen täydennyskoulutuksessa ja että STM jatkossa vahvistaa lastenvalvojien roolia perhekeskusten kehittämisessä. 2019 voimaan tulleen lapsenhuoltolain osittaisuudistukseen sisältyy aikaisempaa vahvempi edellytys lapsen osallisuudesta häntä itseä koskevassa päätöksenteossa. Lapsen mielipiteen selvittäminen on ensisijaisesti vanhempien tehtävä, mutta vanhemmat tarvitsevat tähän tukea ja ohjausta. Toimenpidesuunnitelmassa on tunnistettu lapsen osallisuutta vahvistavien toimintamallien puute, mutta sitä ei ole nostettu toimenpide-ehdotuksessa selkeästi esille. Rovaniemellä on tiedostettu aikaisempien toimintakäytänteiden ja lainsäädännön välinen ristiriita ja kehitetty uuden eron psykososiaalisen tuen malli, johon sisältyy myöskin vanhempien ohjaus lapsen mielipiteen selvittämiseen lasta itseään koskevissa sopimusasioissa. Psykososiaalisen tuen toimintamallin vaikuttavuudesta on jo näyttöä käytännössä, sillä vanhemmat ovat tuen myötä sopimusneuvottelutilanteessa lastenvalvojan luona aikaisempaa valmiimpia näkemään lapsen edun sopimusten sisällössä ja vanhempien välinen riitely on vähentynyt. Rovaniemen perheoikeudellisissa palveluissa pidetään hyvänä, että tulevien hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä täydennyskoulutetaan, jotta he osaavat huomioida kahden kodin tilanteet ja tähän liittyen vuoroasuvien lasten perheiden tarpeet.
      • Sivistystyönantajat ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Sivista pitää tärkeänä, että yksityismuotoinen varhaiskasvatus ja perusopetus huomioidaan kuntien rinnalla tasavertaisesti mahdollisissa jatkoselvityksissä. Esimerkiksi monet yksityismuotoiset peruskoulut toimivat lasten lähikouluna. Vuoroasuvien lasten oikeutta valita yksityismuotoinen oppilaitoksi lähikouluksi ei tule heikentää. Sivista pitää hyvinä, että kuntien välisestä kustannusten korvaamisesta kahden varhaiskasvatuspaikan tilanteessa selvitetään. Henkilökunnan tietoisuutta lasten ns. kahden kodin tilanteista täytyy Sivistan mukaan ehdottomasti lisätä. Sivista huomauttaa, että ajantasainen käsite tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole esitetty täydennyskoulutus vaan henkilöstön osaamisen kehittäminen.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Opetushallituksen näkemyksen mukaan kuntien välisestä kustannusten korvaamisesta tulisi määritellä valtakunnallisesti yhdenmukaiset perusteet kahden varhaiskasvatuspaikan tilanteessa. Kustannusten korvaamisesta voitaisiin ottaa säännökset lainsäädäntöön. Viime kädessä kunnat voisivat kuitenkin myös sopia kustannusten jaosta. Riittävä koulumatkaetu on opetuksen saavuttamisen kannalta tärkeää. Opetushallitus kannattaa toimenpidesuunnitelmassa esitetyn selvityksen laatimista kuntien esi- ja perusopetuksen koulukuljetusvelvollisuuden laajentamisesta vuoroasumistilanteisiin. Vuoroasumiseen liittyvää tietopohjaa tulee laajentaa, jotta voidaan arvioida koulukuljetusoikeuden mahdollisen laajentamisen vaikutuksia opetuksen järjestäjien toimintaan ja koulumatkaedusta aiheutuviin kustannuksiin. Opetushallitus kannattaa yleisesti informaatio-ohjauksen lisäämistä yhteishuolto- ja vuoroasumistilanteissa. Opetushallitus osallistuu ohjaukseen ja neuvontaan oman toimialansa ja tehtäviensä puitteissa.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Varhaiskasvatus. Toimenpidesuunnitelmaan on kirjattu selvityksen laatiminen kuntien välisestä kustannusten korvaamisesta kahden varhaiskasvatuspaikan tilanteessa. Olisi hyvä, että kuntia suositeltaisiin jo ennen selvityksen valmistumista ja mahdollisia lainmuutoksia sopimaan keskenään kustannusten korvaamisesta kuntien välillä kahden varhaiskasvatuspaikan tilanteissa. Suunnitelmaan on kirjattu henkilöstön tietoisuuden lisääminen informaatio-ohjauksella ja täydennyskoulutuksella lasten kahden kodin tilanteista, erityisesti huoltajan/ vanhemman tiedonsaantioikeuden sisällöstä. Tämä tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Kuntien käyttöön pitäisi laatia valtakunnallinen ohjeistus ja toteuttaa koulutus. Esi- ja perusopetus. Myös esi- ja perusopetuksen henkilöstölle tarvitaan mahdollisimman pian valtakunnallinen ohjeistus ja koulutus vuoroasumistilanteiden huomioon ottamisesta. Suunnitelman mukaan tehdään selvitys kuntien esi- ja perusopetuksen koulukuljetusvelvollisuuden laajentamisesta vuoroasumistilanteisiin. MLL:n mielestä tässä ei enää tarvita selvityksiä, vaan kuljetusvelvollisuus on laajennettava vuoroasumistilanteisiin. Asiaa ei pidä lykätä taas vuosien päähän. Sosiaali- ja terveyspalvelut. Informaatio-ohjauksen ja henkilöstön täydennyskoulutuksen osalta samat huomiot, kuin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta: hyvinvointialueiden käyttöön tulisi mahdollisimman pian laatia valtakunnallinen ohjeistus ja toteuttaa koulutus lasten vuoroasumiseen liittyvistä kysymyksistä. Lastenvalvojien rooli on erittäin tärkeä vuoroasumiseen liittyvien kysymysten selvittämisessä ja lastenvalvojien työtä tukevan kansallisen ohjauksen ja koulutuksen järjestäminen on tärkeää. MLL korostaa myös, että lastenvalvojien työ tulee nivoa osaksi perhekeskusten toimintaa koko maan alueella.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Sosiaali- ja terveyspalvelujen saaminen voi pahimmillaan olla este vuoroasumiselle, ja monissa tapauksissa se hankaloittaa vuoroasuvien lasten tilannetta vaikkei varsinaisesti estäisikään vuoroasumista. Esimerkiksi muiden kuin päivystysluonteisten terveydenhuollon palvelujen tulisi olla lapsen käytettävissä molempien vanhempien kotipaikkakunnilla, jotta lapsen ei tarvitsisi toisen vanhemman luona asuessaan matkustaa pitkää välimatkaa esimerkiksi lääkärikäynnille. Monimuotoiset perheet -verkosto tunnistaa erityisen haastaviksi tilanteiksi lapsen edun kannalta seuraavat: - Vammaisten ja erityistarpeisten lasten ja nuorten palvelut siinä kodissa, jossa lapsi ei ole kirjoilla (ml. asunnon muutostyöt, joiden puuttuminen voi asettaa vuoroasumiselle myös fyysisiä esteitä) - Lastensuojelun avohuollon palvelujen tarve siinä kodissa, jossa lapsi ei ole kirjoilla - Lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus kotiin, jossa lapsi ei ole kirjoilla - Koulukyydit ja vammaispalvelulain mukaiset muut kuljetukset kahdesta kodista Etenkin vammaisten ja erityistarpeisten lasten ja nuorten tilanne on toimeenpanosuunnitelmassa hyvin vajavaisesti selvitetty. Johdannossa viitataan laajasti YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista sekä Lapsen oikeuksien sopimukseen. Muun muassa nämä sopimukset velvoittavat Suomea mahdollistamaan vammaisten lasten ja nuorten elämän yhdenvertaisesti muiden lasten ja nuorten kanssa. Tällä hetkellä vammaisiin ja erityistarpeisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuu rakenteellista vieraannuttamista, sillä heidän vuoroasumisensa esteinä on muita useammin konkreettisia, rakenteellisia ja palvelujen saatavuuteen liittyviä seikkoja. Tässä olisi syytä huomioida myös sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta, joka nykytilanteessa ei ole aina hyvää edes yhdessä kodissa asuvien lasten osalta. Oma kokonaisuutensa on omaishoidon tuki, jonka osalta tulisi erikseen selvittää, miten omaishoitajuus voisi toteutua vuoroasumistilanteissa ja onko jotakin sellaisia esteitä, joita purkamalla vuoroasumista voisi konkreettisesti helpottaa tilanteessa, jossa toinen tai molemmat vanhemmat toimisivat lapsensa omaishoitajina. Tältä osin haasteita liittyy myös omaishoidon tuen joustavuuteen ja omaishoidon ja työn yhdistämiseen. Monimuotoiset perheet -verkosto on huolissaan siitä, että selvityksen johtopäätökset palvelujen osalta perustuvat osin epärealistiseen kuvaan palvelujärjestelmän tämänhetkisestä toiminnasta. Selvityksessä todetaan esimerkiksi näin (s. 17): ”Vuoroasuvien lasten osalta on tärkeää varmistaa, että lapsen ja perheen tukemisessa säilyy kokonaiskuva ja koordinointivastuu yhdellä henkilöllä ja että lapsen hoitosuhteissa varmistetaan pysyvyys.” Tämä kaunis ajatus ei tällä hetkellä toteudu ainakaan suurempien kaupunkien lasten ja perheiden palveluissa edes yhdessä kodissa asuvien lasten osalta. Toimenpiteiden perustaminen oletukselle optimaalisti toimivasta palvelujärjestelmästä tekee niiden vaikuttavuudesta kyseenalaisen tilanteessa, jossa palvelujärjestelmän hajanaisuus ja tiedonkulun haasteet sekä pirstaleisuus on syvälle juurtunut rakenteellinen ongelma. Meneillään oleva laaja sote-palvelujen uudistamistyö ei ainakaan lyhyellä aikavälillä tule auttamaan tätä ongelmaa. Toimenpidesuunnitelmassa identifioidaan aivan oikein tiedonkulun ongelmat yhdeksi keskeiseksi vuoroasuvien lasten palveluissa olevaksi haasteeksi. Ratkaisuksi ehdotetut sähköiset palvelut ovat kuitenkin osoittautuneet perheiden kannalta hankalaksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi Omakannasta ei edelleenkään, vaikka laki jo muuttui, saa suurissa kaupungeissa tietoa yli 12-vuotiaan lapsen terveystiedoista. Sähköisten palvelujen kautta tapahtuva tiedonkulku vaatii vanhemmilta omatoimisuutta, digitaitoja, kielitaitoa ja keskinäistä koordinaatiokykyä. Erityisesti kahden kulttuurin perheissä on tilanteita, joissa toisen vanhemman kielitaito ei ole sellaisella tasolla, että pelkkä pääsy sähköisiin palveluihin takaisi tiedon kulkemisen. Siksi luottamus siihen, että sähköiset palvelut ratkaisevat olennaisesti tiedonkulkuun liittyviä haasteita, on liioiteltu. Sen sijaan tarvitaan perheiden yksilölliset tilanteet huomioivia toimintatapoja. Tämän osalta henkilöstön koulutuksen lisääminen ja siinä perheiden monimuotoisten elämäntilanteiden painottaminen on erittäin hyvä toimenpide-ehdotus. On lisättävä keinoja tunnistaa erilaisten perheiden kannalta toimivia toimintatapoja ja käytäntöjä. Myös palvelunohjausta sähköisten palvelujen käyttöön tarvitaan huomattavasti nykyistä laajemmin, esimerkkinä joissakin kouluissa toteutetut monikieliset Wilman toimintaa ja käyttöä opettavat vanhempainillat. Vastaavaa ohjausta tarvittaisiin monien muiden sähköisten järjestelmien käyttöön tilanteessa, jossa vanhemman digitaidot tai kielitaito muodostaa tiedonkulun esteen. Palvelujen osalta suunnitelmassa on myös monia kannatettavia ehdotuksia. Monimuotoiset perheet -verkosto kannattaa varauksetta varhaiskasvatuspalvelujen monipaikkaisuuden selvittämistä, sote-palvelujen kuntien välisen kustannusten jakautumisen selvittämistä sekä henkilöstön koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä sekä vakan että koulujen että sote-palvelujen osalta. Verkosto on valmis tuomaan oman panoksensa täydennyskoulutusten sisältöjen suunnitteluun. Verkoston huoli kohdistuu näiden lämpimästi kannatettavien uudistusten konkreettiseen toimeenpanoon. Toimeenpanosuunnitelmassa konkretia on ymmärrettävästi tältä osin melko vähäistä. Seuraavaksi erityisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön tulisikin kiirehtiä suunniteltujen toimenpiteiden toimeenpanoa omilla vastuualueillaan.
      • Suomen Uusperheiden Liitto ry, Kirsi Heikinheimo psykoterapeutti, toiminnanjohtaja Tohtorikoulutettava Suomen uusperheiden Liitto ry , Heikinheimo Kirsi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Sosiaali- ja terveyspalveluiden tiedonvälitys vuoroasuvan lapsen molempiin koteihin helpottunee sähköisten palveluiden kehittymisen myötä. Vuoroasuvan lapsen etävanhemman sekä sosiaalisen vanhemman tunnistaminen varhaiskasvatuksen, koulun, terveydenhuollon tai muiden perheiden palveluiden kentällä edellyttää kuitenkin mahdollisuutta kirjata tieto lapsen ”perhetietoihin”. Haasteena on perheiden palveluiden sähköisten järjestelmien yhtenäistämisen hitaus sekä palveluiden synkronoinnin ongelmat. Lisäksi esimerkiksi vastuun siirtäminen omien terveystietojen hallinnasta lapselle itselleen, yli 12-vuotiaiden kohdalla, on vastuutonta. Lasta koskevien sähköisten palveluiden onnistunut kehittäminen edellyttää näkemystä lapsen fyysisen kehityksen lisäksi psykososiaalisen kokonaisuuden ymmärtämisestä. Tavoitteena esitetty yhden työntekijän koordinointivastuu perheiden kokonaistilanteissa on hyvä. Muutos edellyttää kuitenkin yksilö- ja ensiperhekeskeisen palveluajattelun muuttamista huomiomaan paremmin perheiden monimuotoisuus. Uudenlaisen, joustavamman toimintamallin kehittäminen ja konkretia siitä, miten se mahdollistetaan, on olennaista. Perhevaikutusten arvioinnin tulisi olla läpileikkaava osa koko tukijärjestelmää. Masentuneen aikuisen puolisoista 40 % sairastuu itsekin. Kasvuympäristön häiriöt altistavat lasta muun muassa sosiaalisten suhteiden ja mielialan häiriöille. Perheitä kohtaavien ammattilaisten on tärkeä huomioida, että erossa lasten läpikäymät menetykset, vanhempien eron riitaisuus sekä isot muutokset, kuten perheen uudet ihmissuhteet voivat aiheuttaa lapsessa hämmennystä, mikä näkyy muun muassa sopeutumisen ongelmina ja tai kognitiivisina haasteina. Perheen huono ilmapiiri, selvittämättömät konfliktit ja erityisesti pitkittynyt erokriisi ovat lapsen kehitykselle selkeitä kuormitustekijöitä. Erityisesti pienten, alle kolmevuotiaiden lasten, tosiasiallisten / sosiaalisen vanhempien eron kohdalla olisi tärkeää, että palvelurakenteissa olisi tarjolla lapsen näkökulman huomioimista vahvistava perhesovittelun tai Sosiaali- ja terveysministeriön pilotoiman vanhemmuussuunnitelman kaltainen systemaattinen työkalu. Lapsen edun mukaista on, että hänen huoltajansa ymmärtävät heidän riitansa olevan lapselle haitaksi ja että parisuhteen päättyminen ei tarkoita vanhemmuuden päättymistä. Suomen Uusperheiden Liitto tunnistaa erityisen haastaviksi tilanteiksi lapsen edun kannalta esimerkiksi seuraavat vuoroasumisen tukipalveluiden ongelmakohdat liittyen kotiin, jossa lapsi ei ole kirjoilla: • asunnon muutostyöt vammaisten tai erityistarpeisten lasten vuoroasumisen mahdollistamiseksi • lapsiperheiden kotipalveluiden saatavuus • perheneuvolapalvelut vanhemmuuden tukemiseksi • lastensuojelun avohuollon tukitoimet vanhemmuuden tukemiseksi • koulukyydit sekä vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset • omaishoidon tuki • sairaan lapsen hoito • vanhemmuuden tukeminen aikuisten palveluissa, kuten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Selvityksessä nostettiin esille sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutus. Suomen Uusperheiden liitto on kouluttanut sosiaali-, terveys- ja sivistysalan ammattilaisia ero- ja uusperheteemoihin liittyen jo yli 20 vuotta. Olemassa olevan täydennyskoulutuksen myötä usean kunnan perheoikeudellisten yksiköiden, perheneuvoloiden, perhekeskusten ja lastensuojelun ammattilaiset sekä erojärjestöjen työntekijät ovat saaneet kohdennettua koulutusta erotyöskentelyn, vuoroasuvan lapsen sekä hänen vanhempiensa tukemiseen. Ammattilaisten koulutuksen lisäksi liitolla on mahdollisuus tarjota perhekeskuksille tutkittuun tietoon perustuva digituettu uusperheiden hyvinvointipalvelumalli. Liitto on valmis tuomaan oman asiantuntijuutensa täydennyskoulutusten sisällön suunnitteluun. Toimenpide-ehdotuksena: • Vanhemmuussuunnitelma lakisääteiseksi lapsiperheen eroprosessiin • Vanhemmuuden tuen palvelut koskemaan vuoroasuvan lapsen molempia koteja • Perhetietojen laajempi kirjaaminen sähköisiin palveluihin • Koulukyytien mahdollistaminen kahdesta osoitteesta, esimerkiksi pilottikuntien kanssa • Ammattilaisten täydennyskouluttaminen, huomioiden jo olemassa olevia resursseja • Työntekijäresurssien vahvistaminen
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Selvitys kuntien välisten kustannusten korvaamisesta kahden varhaiskasvatuspaikan tilanteessa on kannatettava ehdotus, mutta koska varhaiskasvatuslaki ja laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista jo mahdollistavat kaksi varhaiskasvatuspaikkaa, tulisi kustannusten jakamista koskeva muutos lainsäädännöllisesti toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Keskusliitto pitää hyvänä esi- ja perusopetuksen koulukuljetusvelvollisuuden laajentamista vuoroasumistilanteisiin, jolloin vuoroasuvalla lapsella olisi mahdollisuus saada koulukuljetus molempien vanhempien luota. Suunnitelmassa on tuotu myös esiin mahdollisuus tarjota vuoroasuvan lapsen vanhemmille mahdollisuus valita, kumman kodin perusteella ratkaistaan lapsen lähikoulu. Tämä mahdollisuus on kuitenkin jätetty pelkäksi maininnaksi. Keskusliitto korostaa, että tilannetta tulisi tarkastella lapsen edun näkökulmasta ja perheille tulisi tarjota joustavasti mahdollisuuksia valita lapsen arjen toimimisen kannalta sopivin lähikoulu silloin, kun vuoroasumisesta on nimenomaisesti sovittu. Sosiaali- ja terveyspalveluita käsitellään suunnitelmassa varsin suppeasti. Varsinaisena toimenpide-ehdotuksena esitetään lähinnä informaatio-ohjauksen ja täydennyskoulutuksen vahvistamista vuoroasuvien lasten perheiden tarpeista. Keskusliitto pitää hyvänä, että henkilöstön ymmärrystä ja osaamista kahden kodin tilanteista lisätään. Sujuva tiedonkulku lapsen kotien ja palveluiden välillä on myös olennainen vuoroasumisen toimivuuteen vaikuttava asia. Keskusliitto painottaa, että palveluiden toteutumisella on usein merkittävä rooli vuoroasumisen sujuvuuteen tai siihen, onko vuoroasumista ylipäätänsä mahdollista toteuttaa. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa, että lapsi saa tarvittavat palvelut molempiin koteihin myös muuten kuin akuuteissa tilanteissa. Lapsella on oltava oikeus terveydenhoitoon, sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin, lastensuojelun avohuollon palveluihin sekä muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin molemmissa kodeissaan, huolimatta siitä sijaitsevatko kodit samassa kunnassa vai eri kunnissa. Suunnitelmassa mainitaan uudistettavaan vammaispalvelulakiin suunniteltu mahdollisuus asunnon muutostöihin vuoroasuvan lapsen molempiin koteihin. Uudistettavana olevassa vammaispalvelulaissa tulisi huomioida vuoroasuvat ja muutenkin moninaiset perheet. Lain mukaisia palveluita (kuten asumisen tukea, henkilökohtaista apua, liikkumisen tukea kuten kuljetuspalveluita, valmennusta, erityistä tukea ja lyhytaikaista huolenpitoa) tulee voida saada vuoroasuvan vammaisen lapsen kumpaankin kotiin ja niiden tulee olla yhtä lailla käytettävissä, vaikka lapsen olisivat eri paikkakunnilla. Myös omaishoidon tuen kohdalla tulisi selvittää miten omaishoitajuus voi toteutua vuoroasumistilanteessa.
      • Osallisuuden aika ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • - Kannatamme toimenpide-ehdotusta eroauttamisen palveluiden kokonaisuuden kehittämisestä. Palveluja ja tukea on saatavalla, mutta se on hajanaista eikä toteudu tasalaatuisesti. Tiedotusta palveluista ja tuesta tulisi kehittää. Nuorilla on kokemuksia siitä, että kun palvelut ja tuen piiriin pääseminen vaativat oma-aloitteisuutta, se vanhempi, jolla on voimavaroja ja osaamista, saa ikään kuin etulyöntiaseman keskusteluissa asumis- ja muista huoltajuuteen liittyvistä asioista. Perheiden kanssa työskentelevien osaamisen kehittäminen on tärkeää. Perhekäsitys on vieläkin varsin ydinperhekeskeinen ja tämä aiheuttaa lapsen ja nuoren näkökökulmasta ikäviä tilanteita esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa. - Digitaalisuuden hyödyntämistä tulisi kehittää paitsi tiedonsaantiin liittyvissä kysymyksissä, niin myös käytännön asioissa. Esimerkkinä tilanteet, joissa nuoren tulee saada huoltajiensa lupa osallistua esim. kouluun liittyvään tilaisuuteen, jolloin paperisia allekirjoituksia on mahdoton saada kaukana asuvalta huoltajalta. Koulunkäyntiin liittyen ehdotamme joustavuutta opetukseen osallistumisesta paikan päällä. Poikkeusaika on osoittanut, että koulunkäynti on mahdollista myös etäyhteyksin. Nuorilla on kokemuksia siitä, että kaukana asuvan huoltajan tapaamisia olisi mielellään ollut useammin ja ne olisivat kestäneet pidempään kuin viikonlopun, jos olisi ollut satunnaisesti mahdollista tehdä muutamina arkipäivinä opettajan antamia tehtäviä tai osallistua opetukseen muulla tavalla etäyhteyksillä. Tämä olisi vahvistanut nuoren ja vanhemman välistä sidettä ja lisännyt nuoren hyvinvointia. - Tilanteissa, joissa vuoroasuva lapsi on lastensuojelun palvelujen piirissä, on myös erityisesti kiinnitettävä huomiota tiedonsaantiin ja siihen, että huoltajilla on tasavertainen oikeus osallistua lasta ja hänen hoitoaan koskeviin asioihin. - Kaiken kaikkiaan palveluissa ja niiden järjestämisessä tulisi ensisijaisesti huomioida lapsen etu ja hänen hyvinvointinsa. Lapselta tulee selvittää oma näkemys ja toiveet sekä palveluiden tulisi olla joustavia ja huomioida perheiden ja lasten erilaiset tarpeet.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järvinen Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Varhaiskasvatus Toimenpide-ehdotuksissa tuodaan esille henkilöstön osaamisen vahvistaminen ns. kahden kodin tilanteista ja huoltajan/vanhemman tiedonsaannin turvaaminen vuoroasumistilanteissa. Molemmat ehdotukset ovat erittäin kannatettavia yhdenmukaisen lapsen tarpeista lähtevän varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi, lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi ja molempien vanhempien vanhemmuuden vahvistamiseksi. Myös selvitys kuntien välisestä kustannusten korvaamisesta kahden varhaiskasvatuspaikan tilanteessa on erittäin kannatettava. SOSTE korostaa seuraavia näkökulmia tilanteessa, jossa lapsella on kaksi eri varhaiskasvatuspaikkaa: - Kahden eri varhaiskasvatusyksikön yhteisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen, suunnitelman mukainen toiminta sekä arviointi on välttämätöntä, jotta lapsen arki on mahdollisimman turvallista ja ennakoitavaa sekä lapsen yksilöllisiä tarpeita tukevaa. Sujuvan ja ajantasaisen tiedonkulun tärkeys kahden eri varhaiskasvatusyksikön välillä on olennaista edesauttamaan yhdenmukaisen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista. Tiedonkulun varmistaminen edellyttää selkeitä rakenteita. - Vaikutukset lapsen kokonaishyvinvointiin arvioitaessa kahden varhaiskasvatuspaikan mahdollisuutta on tärkeä selvittää huolellisesti. Lapsen edun päätöksissä tulee olla ensisijainen. Lapsen edun huomioimiseen kuuluu oleellisesti lapsen kuuleminen ja lapsivaikutusten arviointi, mitkä toimenpidesuunnitelmassakin tuotiin esille. - Lasten kaverisuhteet ovat tärkeä osa lapsen kehitystä ja hyvillä kaverisuhteilla on suuri merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle. On tärkeää, että lapsi tuntee olevansa varhaiskasvatusryhmänsä hyväksytty jäsen. Lisäksi lapsella olisi hyvä olla hyviä kahdenvälisiä kaverisuhteita. Vuoroin kahdessa eri varhaiskasvatuspaikassa olevalle lapselle voi tulla haasteita luoda kiinteitä kaverisuhteita ja ryhmään sitoutumisessa. Lapsen kahteen eri ryhmään kiinnittymiseen tulee varhaiskasvatushenkilökunnan panostaa ja kiinnittää huomiota siihen, että lapsi ei koe kiusaamista tai syrjintää. Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetuksen henkilöstön tietoisuuden lisääminen lasten ns. kahden kodin tilanteista ja huoltajien/vanhempien tiedonsaantioikeudesta sekä viestintä- ja vuorovaikutustapojen kehittäminen koteihin ovat toimenpide-ehdotuksina erittäin kannatettavia. SOSTE kannattaa toimenpide-ehdotuksissa esitetyn selvityksen tekemistä esi- ja perusopetuksen koulukuljetusmahdol¬lisuuden laajentamisesta vuoroasuvalle lapselle molemmista kodeista. Sen rinnalla tuodaan pohdittavaksi vuoroasuvan lapsen vanhemmille tarjottavaa mahdollisuutta valita, kumman kodin perusteella ratkaistaan lapsen lähikoulu. Lähikoulua valittaessa on tärkeää sisällyttää lasten kuuleminen osaksi toimenpidesuunnitelmassa esitettyä lapsivaikutusten arviointia, jotta päätös on lapsen kokonaisedun kannalta paras. Lapsen kasvaessa kaverit ja harrastukset ovat yhä tärkeämmässä roolissa ja oma lähipiiri muotoutuu. Lapsen käydessä koulua kahdesta kodista käsin on lapsen kokonaisetua arvioitaessa tarkasteltava myös lapsen harrastuksiin ja ystävien luo kulkemisen mahdollisuutta. SOSTE kannattaa toimenpide-ehdotuksen mukaista selvityksen tekemistä kunnan koulumatkaetuuden järjestämisvelvollisuudesta vammaisen oppilaan vuoroasumistilanteessa. Vammaisten lasten ja erityislasten vuoroasumista tulisi tukea monin keinoin edistämään molempien vanhempien hoitoon osallistumista, vanhempien hyvinvointia hoitotaakan jakautuessa ja lapsen oikeutta molempiin vanhempiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen saamisen ongelmat voivat muodostua esteeksi vuoroasumiselle tai hankaloittaa vuoroasuvien lasten tilannetta. Kodissa, jossa lapsi ei ole kirjoilla haasteita voi tulla esimerkiksi vammaisten ja erityistarpeisten lasten palveluiden saatavuudessa. Meneillään olevan laajan sote-palvelujen uudistamistyön myötä palvelujen järjestämisvastuun siirron hyvinvointialueille vuonna 2023 on tarkoitus poistaa merkittävällä tavalla kuntarajoihin liittyviä ongelmia vuoroasuvien lasten palvelujen saamisessa ja edesauttaa koko perheen palveluiden yhteensovittamista. Sote-uudistusta toimeenpantaessa on tärkeää seurata, että lasten oikeus saada palveluita lapsen asuinkunnasta riippumatta toteutuu myös käytännössä. Akuutin hoidon lisäksi on tärkeää varmistaa ennaltaehkäisevien palveluiden ja perheiden tukipalveluiden kuten kotipalvelun ja lastensuojelupalveluiden saatavuus molempiin koteihin. Myös esi- ja perusopetuksessa tulee varmistaa saatavuus tarvittaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vanhempien tiedonsaanti Toimenpidesuunnitelmassa nostetaan esiin VN TEAS -selvityksessä esiin nousseet vanhempien tiedon¬saannin ongelmat liittyen asiointiin lapsen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tiedonsaannin nähdään helpottuvan asiakastietojen sähköisten palveluiden kehittymisen myötä. Sähköisten palvelujen kautta tapahtuvassa tiedonkulussa on osalle vanhemmista ongelmansa. Se vaatii vanhemmilta omatoimisuutta, digitaitoja, kielitaitoa sekä myös keskinäistä koordinaatiokykyä. Erityisesti kahden kulttuurin perheissä on tilanteita, joissa toisen vanhemman kielitaito ei ole sellaisella tasolla, että pelkkä pääsy sähköisiin palveluihin takaisi tiedon kulkemisen. Siksi luottamus siihen, että sähköiset palvelut ratkaisevat tiedonkulkuun liittyviä haasteita täysimääräisesti, on epärealistista. Sen sijaan tarvitaan perheiden yksilölliset tilanteet huomioivia toimintatapoja. Tämän osalta henkilöstön koulutuksen lisääminen ja siinä perheiden monimuotoisten elämäntilanteiden painottaminen on erittäin hyvä toimenpide-ehdotus. On lisättävä keinoja tunnistaa erilaisten perheiden kannalta toimivia toimintatapoja ja käytäntöjä. Myös palvelunohjausta sähköisten palvelujen käyttöön tarvitaan huomattavasti nykyistä laajemmin, esimerkkinä joissakin kouluissa toteutetut monikieliset Wilman toimintaa ja käyttöä opettavat vanhempainillat. Vastaavaa ohjausta tarvittaisiin monien muiden sähköisten järjestelmien käyttöön tilanteessa, jossa vanhemman digitaidot tai kielitaito muodostaa tiedonkulun esteen. On myös varmistettava, että tieto on vammaisille vanhemmille saavutettavaa.
      • Hopiavuori Utu, vuoroasuva etävanhempi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Olen huomannut että osa-aikaista varhaiskasvatusta on käytännössä melkoisen vaikeaa sopia. Päivähoidon asiakasmaksujen suhteen olisi erittäin tärkeää saada merkittävä alennus, jos hoitopäiviä on esimerkiksi puolet kokopäivähoitoa saaviin lapsiin verrattuna. Tilanteessa, jossa on sovittu vuoroasumisesta ja vanhempien kotien välimatka on pitkä, kuntalaissa ei ole velvollisuutta tarjota varhaiskasvatusta ulkopaikkakuntalaiselle lapselle ja ulkopaikkakuntalaiset lapset ovat myös toissijaisia varhaiskasvatuspaikkaa hakiessa samassa kunnassa virallisesti asuvien lasten kanssa. Kun väestörekisteristä löytyy tieto vuoroasumisesta, tulisikin vanhempien tarve varhaiskasvatukselle tai päivähoidolle huomioida niinkuin lapsi asuisi samassa kunnassa. Koulukyytien tarjoamisessa lapsen lähikouluun molemmista kodeista on tarpeen määritellä järkevä koulumatkan pituus. Nykyisestä laista löytyvä koulukyydin peruste on mielestäni toissijaisen kodin sijaintiin nähden hieman turhan väljä, mielestäni puolitoista ja kaksi tuntia olisivat paremmat aikarajat. "Päivittäinen edestakainen koulumatka saa odotuksineen kestää enintään kaksi ja puoli tuntia, 13 vuotta täyttäneillä kolme tuntia (suomi.fi)". Lähikouluperiaatteen pitäisi joustaa tilanteessa, jossa lähikoulu löytyisi helposti vanhempien kotien väliltä. Nykyisin voi helposti tulla vastaan tilanne, jossa toisesta kodista koulumatka on viisi minuuttia ja toisesta kodista 20 minuuttia, vaikka kotien välillä olisi toinen koulu ja molemmistä kodeista pääsisi koululle kymmenessä minuutissa kävellen. Vanhempien toive tulisi huomoida, kun lähikoulupäätöksiä tehdään ensisijaisen oppilaaksi ottamisen määräytymiseksi. Kouluun liittyvät päätökset korostuvat silloin, kun lapsi on vammaispalveluiden piirissä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa vuoroasuminen tulisi huomioida niin, että sairasta tai sosiaalista apua tarvitsevaa lasta ei tarvitsisi ohajata kotipaikkakunnalle.
      • Kasper - Kasvatus- ja perheneuvonta ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • 2.1 varhaiskasvatus Toimenpide suunnitelmassa todetaan, että kahden varhaiskasvatuspaikan mahdollisuutta pohdittaessa tulee sen vaikutukset lapsen hyvinvointiin selvittää. Tätä pidämme äärimmäisen tärkeänä. Kaksi hoitopaikkaa täytyy olla lapsen hyvinvointia tukeva ratkaisu, siihen ei pidä päätyä muista syistä. Kahta hoitopaikkaa tarkastellessa täytyy muistaa myös kahden hoitopaikan vaikutukset lapsen kaverisuhteisiin ja harrastusmahdollisuuksiin. Tärkeää on myös, että kahden hoitopaikan järjestelyä arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa lopetetaan, jos sillä on lapsen hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia. Lapsen osallistuessa varhaiskasvatukseen kahdessa eri varhaiskasvatusyksikössä varmistetaan tiedonkulku ja sen rakenteet eri varhaiskasvatusyksikköjen välillä (Kasvatus- ja opetus). Tärkeää on, että näissä tilanteissa lapselle voidaan laatia yhteinen varhaiskasvatussuunnitelma ja se tehdään yhteistyössä eri varhaiskasvatusyksiköiden opettajien kanssa. Pidämme hyvänä, että varhaiskasvatushenkilöstön tietoisuutta lisätään vanhempien tiedonsaantioikeuksista ja että viestintä tukee sitä, että lasta koskevat tiedot ovat molempien vanhempien saatavilla. 2.2 Esi- ja alkuopetus Kannatettavaa on, että vanhemmat voisivat valita lapselleen lähikoulun joustavammin molempien vanhempien osoitteet huomioiden. Lapsen kannalta on aina hyvä, jos hän pystyy itse kulkemaan oman elinpiirinsä sisällä, johon koulun sijainti vaikuttaa suuresti. Mikäli kuntien velvollisuutta tarjota lapselle kuljetusmahdollisuus kahdesta eri kodista laajennetaan, pitää huomioida lapsivaikutukset ja muistaa näissä vaikutuksissa myös lapsen kokonaiselämän arviointi, mm. miten turvataan lapsen kulkeminen myös harrastuksiin ja ystävien luo. Jos lapsi on oikeutettu koulukuljetukseen vammaisuuden perusteella, niin sen tulisi olla mahdollista molemmista kodeista. Vuoroasumisen järjestäminen on haastavampaa erityislasten perheissä ja sitä pitäisi tukea kaikin mahdollisin keinoin. Vanhemmuuden jakaantuessa tasaisemmin myös erityislasten perheissä, tuetaan samalla kummankin vanhemman hyvinvointia ja mahdollistetaan lapsen suhteen säilyminen kumpaankin vanhempaan. 2.3.2 Vanhempien tiedonsaanti Pidämme hyvänä, että kummankin vanhempien tiedonsaantia lasta koskevissa asioissa helpotetaan ja tiedonsaannin ongelmiin kiinnitetään huomiota.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen osalta Kuntaliitto pitää hyvänä, että vuoroasumistilanteessa selvitetään kuntien väliset kustannusvastuut varhaiskasvatuksen järjestämisen osalta. Esi- ja perusopetus Manner-Suomessa on hieman yli 2 100 kuntaperusteista peruskoulua. Tämän lisäksi velvoittavaan esiopetukseen osallistuu lähes koko ikäluokka. Kuntien ylläpitämä esi- ja perusopetuksen palveluverkko on näin ollen kattava, sillä kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää kaikille sen alueella asuville lapsille esiopetusta sekä oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Lisäksi kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Selvityksessä on todettu, että oppilaalla voi olla kerrallaan vain yksi perusopetuksen järjestämispaikka. Kuntaliitto pitää tätä lähtökohtaa edelleen tärkeänä. Kuntaliiton näkemyksen mukaan toimenpide-ehdotuksessa on hyvin kiinnitetty huomiota opetushenkilöstön kouluttamiseen vuoroasuvien lasten tilanteista ja perheiden monipuolisista ratkaisusta. Kuntaliiton mukaan vähintään yhtä tärkeää on kiinnittää huomiota vanhempien tiedottamiseen ja vastuisiin, jotta päätetty vuoroasumisratkaisu ja sen vaikutukset oppilaan esiopetukseen osallistumiseen tai koulunkäyntiin on lähtökohtaisesti kotien tiedossa. Hyvällä vanhemmille suunnatulla viestinnällä voidaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, että vanhemmat toimittavat kodin ja koulun välisen yhteistyön toteutumisen kannalta ajantasaisen ja välttämättömän tiedon opetuksen järjestäjälle. Kuntaliiton näkemyksen mukaan toimenpide-ehdotusta voitaisiin tältä osin laajentaa vanhempien opastamiseen ja tukemiseen jo siinä vaiheessa, kun vuoroasumista harkitaan tai siihen on päädytty. Kuntaliitto pitää tärkeänä toimenpide-ehdotusta, jossa arvioidaan vuoroasumistilanteiden kuljetusetuuteen liittyviä tekijöitä laajasti ja tarkoin. Tällä hetkellä noin viidesosa esi- ja perusopetuksen oppilaista eli n. 115 000 oppilasta on koulumatkaetuuden piirissä. Näin ollen kyseessä on jo nykyisellään merkittävä opetuksen järjestämiseen sekä palveluverkon suunnitteluun vaikuttava ja siihen sisältyvä vuosittain kasvanut kustannuserä. Kuntaliitto pitää myös tärkeänä, että toimenpide-ehdotuksessa esitetään erikseen selvitettäväksi kunnan koulumatkaetuuden järjestämisvelvollisuutta vammaisen oppilaan vuoroasumistilanteessa. Kuntaliitto osallistuu mielellään jatkovalmisteluun. Kuntaliiton mukaan selvityksessä voitaisiin myös arvioida vaihtoehtoisia keinoja edistää vuoroasuvien lasten tilannetta harkitsemalla uudenlaista ns. valtiorahoitteista koulumatkatukea, joka ei olisi kunnalle ja opetuksen järjestäjälle kuuluvaa tai sen harkinnanalaista toimintaa. Koulumatkatuella kompensoitaisiin toiselle vanhemmalle koulumatkasta aiheutuvia kustannuksia. Ratkaisu ei muuttaisi esi- ja perusopetuksen järjestäjien velvoitetta järjestää kuljetukset voimassa olevan perusopetuslain mukaisesti lapsen virallisesta asuinpaikasta asuinkunnan oppilaalle osoittamaan lähikouluun.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Amnesty kannattaa toimenpide-ehdotusta selvityksestä kuntien välisestä kustannusten korvaamisesta kahden varhaiskasvatuspaikan tilanteessa. Kustannusten korvaaminen mahdollistaisi kaksi varhaiskasvatuspaikkaa lapselle tilanteessa, jossa hänellä on kaksi kotia eri kunnissa. Myös toimenpide-ehdotus vuoroasumistilanteiden koulutusetuudesta on tarpeellinen. Selvitysten valmistelussa on kustannusten arvioinnin ja tarkoituksenmukaisuuden lisäksi tehtävä myös lapsi- ja sukupuolivaikutusten arviointia. Ehdotus varhaiskasvatushenkilöstön, koulujen ja hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kouluttamisesta kahden kodin tilanteista ja niihin liittyvistä tiedonsaantioikeuksista on kannatettava. On myös hyvä, että kehitetään viestintää ja vuorovaikutusta kotien kanssa perheiden moninaiset tilanteet huomioiden. Toimenpidesuunnitelmassa mainitaan, että hyvinvointialueiden perustaminen poistaa kuntarajoihin liittyviä ongelmia vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä palveluiden saamisessa. Hyvinvointialueilla on kuitenkin syytä selvittää, kuinka paljon alueilla asuu lapsia, joiden toinen koti sijaitsee toisella hyvinvointialueella ja kehittää toimintatapoja näiden lasten palveluiden järjestämiseksi. Tällaisia perheitä saattaa asua esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
      • Miesten tasa-arvo ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Mahdollisuus kahteen varhaiskasvatuspaikkaan on tärkeä vuoroasumisen tukitoimi. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden toimintatavat ero- ja huoltajuutta koskevissa tilanteissa ovat myös kokemuksemme mukaan parantamista kaipaavia. Tätä varten tulisi varhaiskasvatusyksiköiden johtajille kohdentaa koulutusta, jotta yksiköissä on näihin teemoihin liittyen yhtenäiset ammatilliset toimintatavat. Koulukyytien naapurikuntiin järjestämisen kustannuksista voi saada jotakin alustavaa käsitystä niiden muutaman kunnan kokemusten kautta, jotka oma-aloitteisesti ovat tällaiseen käytäntöön jo siirtyneet. Tällaiset koulukyydin tarjoamiset ovat omalta osaltaan mahdollistamassa vuoroasumista, eli lapsi-vanhempi -suhteen elävänä säilymistä lapsuusvaiheessa. Sosiaali- ja terveyspalveluista vanhempien tiedonsaanti lasta koskettavista asioista luo keskeisen perustan yhdenvertaisen vanhemmuuden toteutumiselle. Toimenpidesuunnitelmassa esille nostettu eroperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisen vahvistaminen on aivan ydinasioita, mutta sen ohessa, että puhutaan esim. juridisesta tai psykososiaalisen tuen järjestämisen osaamisesta, tulisi osata kiinnittää huomiota siihen tunnetason dynamiikkaan, johon erovanhempien kanssa tekemisissä oleminen ammattitoimijankin helposti vetää. Tapahtuu toisen vanhemman puolelle asettumista, joka sen lisäksi että on epäammatillista, on myös omiaan viemään pois mahdollisuutta tasavertaisesta vanhemmuudesta ja vuoroasumisesta asumisratkaisuna. Osaamisen vahvistamista voidaan ammattitoimijoille hankkia myös tällaisista asioista.
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Varhaiskasvatusta koskevat toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia. Varhaiskasvatukseen liittyen voisi huomioida myös sen, että varhaiskasvatuslakiin hyväksytyt, 1.8.2022 voimaan tulevat varhaiskasvatuksen tukeen liittyvät säännökset huomioivat tuen tarpeet myös vuoroasumistilanteissa. Perusopetuksen koulumatkaetuuden osalta suunnitelmassa ei huomioida sitä, miten erityisesti YK:n vammaissopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 2016, sekä mahdollisesti myös kansallinen yhdenvertaisuuslakimme voivat jo nyt edellyttää sitä, että esimerkiksi vuoroasuvalle vammaiselle lapselle järjestetään kohtuullisena mukautuksena koulukuljetukset hänen molemmista kodeistaan kouluun ja takaisin. KHO:n vuonna 2006 antamaa vuosikirjaratkaisua KHO 2006:10 on oikeuskirjallisuudessa kritisoitu lapsen oikeuksien ja edun riittämättömästä huomioimisesta, ja päätös on tehty myös ennen YK:n vammaissopimuksen ratifiointia, joten on ongelmallista, että se edelleen ohjaa monen kunnan sivistystoimen käytäntöjä vuoroasuvien vammaisten oppilaiden koulukuljetusten järjestämisessä. Kun joissain kunnissa sivistystoimi kuitenkin tekee toisenlaisia ratkaisuja, tai vammaispalveluista suostutaan järjestämään vammaispalvelulain tai kehitysvammalain nojalla – joiden kuljetussäännökset eivät hyvin sovellu tähän tarkoitukseen – puuttuvat koulukuljetukset siitä osoitteesta, joka ei ole lapsen virallinen kotiosoite, niin vammaiset lapset ovat tässä suhteessa myös keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lainsäädäntöä, jossa vuoroasumista ei tällä hetkellä huomioida ja joka käytännössä vaikuttaa esimerkiksi vammaisten lasten vuoroasumista estävästi, käsitellään suunnitelmassa hyvin suppeasti, mainiten lähinnä yleiset perhepalvelut sekä uudistettavaan vammaispalvelulakiin (VPL) suunniteltu mahdollisuus saada esteettömän asumisen tukea (asunnon muutostöitä) vuoroasuvan lapsen molempiin koteihin. Uudistettavana olevassa VPL:ssä pitäisi kuitenkin huomioida läpileikkaavasti vuoroasuvat lapset ja muutenkin moninaiset perheet. Lain mukaisia palveluita (kuten asumisen tukea, henkilökohtaista apua, liikkumisen tukea kuten kuljetuspalveluita, valmennusta, erityistä tukea ja lyhytaikaista huolenpitoa) tulee voida saada vuoroasuvan vammaisen lapsen kumpaankin kotiin ja niiden tulee olla yhtä lailla käytettävissä, vaikka lapsen kodit olisivat eri paikkakunnilla ja eri hyvinvointialueilla. Myös sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden, kuten lapsiperheiden kotipalvelun, saaminen tarpeiden mukaisesti kumpaankin vuoroasuvan lapsen kotiin tulisi huomioida suunnitelmassa tarkemmin. Myös esimerkiksi terveydenhuollosta tulee tarvittaessa saada vamman vuoksi välttämättömät apuvälineet käytettäväksi lapsen kummassakin kodissa, ja kuljetukset terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen tulee voida saada tarvittaessa kahdesta osoitteesta, mikä tulee huomioida toimenpide-ehdotuksissa. Lisäksi omaishoidon tukea koskevaan lakiin tulee tehdä tarvittavat vuoroasumisen huomioivat muutokset. Tällä hetkellä pahimmillaan omaishoidossa olevan lapsen vanhempien erotessa ja jakaessa sen jälkeen vastuun lapsen arjesta voi pahimmillaan käydä niin, että omaishoidon tuki lakkautetaan sillä perusteella, ettei mahdollisesti hyvin vaikeastikaan vammaisen ja vaativahoitoisen lapsen hoito olisi enää kummallekaan vanhemmalle niin sitovaa ja vaativaa, että omaishoidon tukea voitaisiin myöntää. Ongelmia vuoroasumistilanteissa on ollut myös ainakin omaishoidon vapaiden järjestymisessä sekä tukipalkkion jakamisen käytännöissä. Suunnitelmassa huomioidaan vanhempien tiedonsaantiin liittyvät ongelmat, mutta lainsäädännön muutostarpeita tältä osin ei nähdä. Katsomme, että osaamisen vahvistamisen ja käytäntöjen parantamisen rinnalla myös mahdollinen lakimuutosten tarve olisi kuitenkin aiheellista selvittää. Lisäksi olisi hyvä huomioida se, mitä vaikutuksia vanhempien erolla lapsen asumisratkaisusta huolimatta on esimerkiksi lapsen edunvalvontaan sekä pankki- ja erilaisten viranomaisasioiden hoitoon ja tehdä niitä helpottamaan tarvittavia toimia, mukaan lukien lakimuutoksia.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Varhaiskasvatus Kannatamme sitä, että jatkossa selvitetään tarkemmin kahdessa eri kunnassa järjestettävän lapsen varhaiskasvatuksen mahdollisuuksia, siihen liittyviä haasteita ja vaikutuksia erityisesti lapsen näkökulmasta ja tehdään järjestelmän lapsivaikutusten arviointi. Tätä selvitystä tehtäessä pidämme tärkeänä, että lapsivaikutusten arvioinnissa arvioidaan myös sitä, miten säännöllinen ja toistuva varhaiskasvatuspaikan ja -henkilöstön vaihtuminen vaikuttavat lapseen, hänen ystävyyssuhteisiinsa ja laajasti hyvinvointiin. Lapsivaikutusten arviointiin pitää ulottaa myös siirtymät varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen, koska perusopetusta ei ole mahdollista jatkaa kahdessa eri kunnassa. Kannatamme myös työryhmän ehdotusta tehdä selvitys kuntien välisestä kustannusten korvaamisesta kahden varhaiskasvatuspaikan tilanteessa. Esi- ja perusopetus Pidämme tärkeänä sitä, että oppilaalla voi olla kerrallaan vain yksi perusopetuksen järjestämispaikka. Tähän ei onneksi olla esittämässä muutoksia. Kannatamme työryhmän esitystä, että selvitetään esi- ja perusopetuksen koulukuljetusvelvollisuuden laajentamista vuoroasumistilanteisiin. Pidämme työryhmän esitystä selvityksen sisällöksi kuitenkin puutteellisena. Esitämme, että jatkoselvityksessä on arvioitava yhtenä vaihtoehtona myös sitä, voitaisiinko vuoroasumiseen liittyvä koulumatkakysymys ratkaista muullakin tavoin kuin opetuksen järjestäjän järjestämällä koulukuljetuksella tai koulumatkoja varten myönnettävällä avustuksella. Emme kannata sitä, että opetuksen järjestämiseen kohdennettuja varoja käytettäisi yhä enenevässä määrin koulukuljetuksiin. Ratkaisu ei ole mielestämme myöskään lapsiystävällinen, koska koulukuljetukset pidentävät oppilaan koulupäivää ja sen rasittavuutta sekä lisäävät ympäristölle haitallisia liikennepäästöjä. Tiedon kulku Kannatamme varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle annettavaa informaatio-ohjausta ja täydennyskoulutusta vuoroasumiseen liittyvistä asioista. Esitämme harkittavaksi, voidaanko esimerkiksi viranomaisten toimesta antaa kansallisesti yhtenäiset ja selkeät ohjeet siitä, missä asioissa edellytetään varhaiskasvatuksessa ja esi- sekä perusopetuksessa molempien huoltajien suostumusta. Jatkotyöskentelyssä on myös kirkastettava huoltajien velvollisuutta tehdä lasta koskevat päätökset yhteisymmärryksessä silloinkin, kun he eivät asu enää yhdessä. Heidän on ennen varhaiskasvatukseen tai esi- ja perusopetukseen viestimistä keskenään sovittava, mikä heidän kantansa on kulloinkin kyseessä olevaan asiaan, eikä esittää toisistaan eriäviä kantoja. Huoltajien velvollisuuksiin kuuluu toimittaa varhaiskasvatuksen ja koulunkäynnin kannalta välttämättömät tiedot varhaiskasvatuksen järjestäjälle tai tuottajalle sekä opetuksen järjestäjälle. Lopuksi toteamme, että tuomioistuinten päätöksistä pitäisi käydä täsmällisemmin ilmi, mitä tietoja vanhemmalla, joka ei ole huoltaja, on oikeus saada. Tuomioistuin myöntää usein vanhemmalle, joka ei ole enää huoltaja, oikeuden saada tietoja lapsen varhaiskasvatuksesta ja koulunkäynnistä. Tuomioistuimen päätöksestä tulee tällöin käydä täsmällisemmin ilmi, onko vanhemmalla, joka ei ole huoltaja, tällöin oikeus saada myös esimerkiksi salassapidettäviä tietoja ja asiakirjoja tai oikeus sähköisiin viestintäkanaviin, joista käy ilmi myös lapsen terveystietoja sekä perhe-elämää ja huoltajaa koskevia tietoja.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Toimeenpanosuunnitelman kohdassa 2.2 todetaan työryhmän katsovan, että esitettyjen muutosten käyttäytymisvaikutusten arviointi on haasteellista: osa vuoroasuvien lasten vanhemmista voisi esimerkiksi haluta muuttaa kauemmas edullisemmalle asuinalueelle, jos lapsen kuljetus esiopetukseen tai kouluun järjestyisi. Kela toteaa tältä osin, että koulukuljetusvelvollisuuden laajentamisella vuoroasumistilanteisiin ja siitä johtuvilla mahdollisilla käyttäytymisvaikutuksilla voisi olla vaikutuksia yleisen asumistuen tarpeeseen. Jos osa vuoroasuvien lasten vanhemmista haluaisi muuttaa kauemmas edullisemmalle asuinalueelle, voisi perheen yleisen asumistuen tarve pienentyä, mikä taas pienentäisi yleisen asumistuen kustannuksia. Tähän kuitenkin vaikuttaa myös se, miten vuoroasuminen tullaan jatkossa mahdollisesti ottamaan huomioon yleisessä asumistuessa, sillä vuoroasuvien lasten kuuluminen kahteen ruokakuntaan kasvattaisi asumistuen kustannuksia. Sairausvakuutuslain kiireettömän matkan lähtöpaikkaa koskeva 4 luvun 3 a § ei nykyisessä muodossaan anna tulkinnanvaraa sille, että sairausvakuutuslain mukaiset, sairauden hoitoon liittyvät matkakustannukset, voitaisiin korvata muutoin kuin enintään vakuutetun väestötietojärjestelmän mukaisesta kotikunnan asuinpaikasta aloitettuna. Kyseinen pääsääntö aiheuttaa tietyissä tapauksissa ongelmia matkakustannusten korvaamisessa muun ohessa sellaisten lasten osalta, joilla vuoroasumista koskeva edellytys ei täyty, eikä tietoa toisen vanhemman osoitteesta ole väestötietojärjestelmässä lapsen tiedoissa. Tällaisissa tilanteissa joudutaan silloin tällöin joustamaan sairausvakuutuslain mukaisesta pääsäännöstä korvaamalla matkat myös toisen vanhemman osoitteesta lapsen terapian tai muun hoitojakson toteutumisen turvaamiseksi. Tällöin matkan korvattavuus ratkaistaan tapauskohtaisesti esimerkiksi vanhempien yhteishuoltajuuden sekä vanhempien antaman selvityksen perusteella. Toimintasuunnitelman 2.3 kohtaan olisi näin ollen hyvä lisätä lapsen terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen liittyvien matkakustannusten osalta seuraavaa: lapsen asumisjärjestelyistä riippumatta on tärkeää turvata edellä mainitut käynnit molempien vanhempien osoitteesta silloin kun vanhemmilla on yhteishuoltajuus. Tulkkauspalvelulainsäädännön osalta Kela toteaa, että jos lapsi asuu kahdella paikkakunnalla ja vaikka eri hankinta-alueilla, tämä seikka pystytään välitystoiminnassa huomioimaan ja järjestämään palvelua tarvittaessa molemmille paikkakunnille. Tieto lapsen vuoroasumisesta saadaan Kelaan väestötietojärjestelmästä ja lapsen kotikunta sekä asuinpaikka määräytyvät edelleen kotikuntalain perusteella. Tulevaisuuden kotikuntahankkeessa todettiin, ettei kaksoiskuntalaisuudesta ole mahdollista säätää. Näin ollen tulkkauspalvelulain soveltamisalaa ei ole myöskään tarvetta muuttaa tältä osin. Tulkkauspalvelulain toissijaisuudesta johtuen kunnilla voisi olla muun muassa lapsen vuoroasumisen tulkkauspalvelun järjestämistilanteissa, kuten varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta, jatkotoimenpiteitä ja selvitystyötä tehtävänä, etenkin, jos vuoroasuva lapsi asuu kahden eri kunnan alueilla.
      • Pienperheyhdistys ry, Turtiainen Juha
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Pienperheyhdistys kannattaa toimenpide-ehdotusten mukaista tiedon lisäämistä, vanhempien tiedonsaantioikeutta ja lastenvalvojien työn tukemista ja osaamisen vahvistamista. Jäsenistöllemme tehdyssä kyselyssä eroauttaminen nousi tärkeimmäksi tarpeeksi. Vanhemmat toivovat erityisesti konkreettisia vinkkejä vanhempien sujuvaan vuorovaikutukseen ja esimerkkejä oikeudenmukaiseen elatuskustannusten jakamiseen sekä resursseja lisää eroauttamiselle, lastenvalvojien ja perhetyöntekijöiden työlle, jotta perheen muuttuvassa tilanteessa oltaisiin enemmän läsnä ja muuttuvaan tilanteeseen olisi saatavissa nopeasti sekä käytännöllistä että psykososiaalista apua.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu; Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että ehdotuksissa on kiinnitetty huomiota henkilöstön informaatio-ohjaukseen ja koulutukseen lasten vuoroasumiseen liittyvistä kysymyksistä. Ehdotuksissa on erityisesti mainittu vanhempien tiedonsaantioikeus, joka on myös tärkeä asia. On välttämätöntä, että esimerkiksi lastenvalvojat tai muut erotilanteissa apua ja ohjeistusta antavat henkilöt osaavat neuvoa ja ohjata vanhempia, jotka suunnittelevat tai päätyvät vuoroasumiseen. Vanhempien tulee tietää miten palvelut ja etuudet tuolloin järjestetään ja mitä vaihtoehtoja heillä on käytettävissä. Mahdollisimman realistinen ja ajantasainen tieto on edellytys sille, että vanhemmat osaavat tehdä lapsen edun mukaiset päätökset asumisjärjestelyistä. Lapsen kannalta järjestelyiden pysyvyys on myös tärkeää, joten tavoitteena tulisi olla, että asumisjärjestelyt olisivat alusta alkaen mahdollisimman toimivia ja pysyviä. Toisaalta, vaikka aivan pienen lapsen kohdalla ei vielä päädyttäisikään vuoroasumiseen, se voi olla toimiva vaihtoehto myöhemmin. Tähänkin on hyvä varautua jo ajoissa. Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää huomiota siihen, että kohdassa 2.2 on käsitelty vuoroasumisen vaikutuksia esi- ja perusopetukseen vain koulukuljetuksen osalta. Lähtökohtana näyttäisi siis olevan, että lapsi käy aina vuoroasumistilanteissakin samaa koulua. Lapsiasiavaltuutettu pitää tätä tärkeänä periaatteena, erityisesti nuorempien lasten kohdalla. On kuitenkin mahdollista, että lapsen vanhemmat, perustelluista syistä, asuvat hyvinkin pitkien välimatkojen päässä toisistaan ja siitäkin huolimatta vuoroasuminen voisi olla perheelle hyvä vaihtoehto. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että jatkossa olisi hyvä selvittää myös opetuksen toteuttamisen kannalta vaihtoehtoja, joissa lapsi voisi käydä koulua eri paikkakunnilla vuoroasumisen rytmin mukaan silloin, kun koulumatkan pituus muodostuisi toisesta kodista kohtuuttoman pitkäksi tai ylipäätään kulkeminen yhteen kouluun olisi mahdotonta molemmista kodeista.
      • Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Sotepalvelut, vuoroasuminen - vastuu asioiden hoidosta tulisi olla yhdessä paikassa - vaatii hyvää viranomaisyhteistyötä -> lisääkö väliinputoajia - nykyiset tietojärjestelmät ei tue tiedonkulkua, - miten erityistilanteet, turvakielto vanhemmalla, toisella vanhemmalla tehtävä jako huoltajuudessa tai ei huoltajuus, mutta tietojen saantioikeus
      • Jyväskylän perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Jyväskylän kaupungin perheoikeudellisten palveluiden näkemyksen mukaan kaksi varhaiskasvatuspaikkaa samanaikaisesti ei voi olla pääsääntö, vaan erityistilanteissa tarkkaan harkittu poikkeus. Meidän mielestämme tässä keskustelussa tulisi ensisijaisesti huomioida lapsen etu ja hyvinvointi.
      • Omaishoitajaliitto ry
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Vuoroasumisen tilanteissa on ehdottoman tärkeää, että erityislasten palvelutarpeet otetaan huomioon molemmissa kodeissa ja etteivät palvelupuutteet ja olosuhteet (esim. asunnon esteellisyys) estä vuoroasumisen toteutumista.
      • Ensi- ja turvakotien liitto ry
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • • Kuten toimeenpanosuunnitelmassa sanotaan, kahden varhaiskasvatuspaikan myöntämisessä tulee ensisijaisesti huomioida, onko se lapsen etu. Kummankin vanhemman tiedonsaanti ja oikeus tietoihin tulee varmistaa, huomioiden kuitenkin ne erityiset tilanteet, joissa täysimääräinen tiedonsaanti voi vaarantaa joko lapsen tai toisen vanhemman olosuhteet (esim. eron jälkeiset vaino- ja väkivaltatilanteet). Ero- ja väkivaltateemasta on tärkeää myös järjestää koulutusta ammattilaisille. • Suunnitelmassa on myös hyvin huomioitu oleellinen asia, joka on paljon palveluja tarvitsevien lasten ja perheiden kohdalla se, että lapsen ja perheen tukemisessa säilyy kokonaiskuva ja koordinaatiovastuu yhdellä henkilöllä/taholla, ja että lapsen olosuhteissa varmistetaan pysyvyys. • Lisäksi suunnitelmassa on mainittu etäpalvelut ja digitaalisten työmuotojen kehittäminen lapsiperheiden palveluissa. Etäpalveluiden avulla voidaan tukea palvelujen ja tukimuotojen saavutettavuutta, kun maantieteelliset etäisyydet ovat suuria ja näin edistää lapsen molempien vanhempien vanhemmuuden tukea. Palveluita koskevissa toimenpide-ehdotuksissa on huomioitu eroperheiden kanssa työskentelevän henkilöstön täydennyskoulutuksen ja osaamisen kehittämisen tarpeet.
      • Talentia, Talentia työelämän asiantuntijapalvelut, Heikkinen Alpo
        Päivitetty:
        11.1.2022
        • Talentia kannattaa selvityksen tekemistä kuntien välisten kustannusten korvaamisesta kahden varhaiskasvatuspaikan tilanteessa. Tulee kuitenkin ottaa huomioon ja arvioida ensin yleisellä tasolla mahdolliseen tutkimustietoon nojautuen, miten kaksi varhaiskasvatuspaikkaa vaikuttaisi lapsen edun näkökulmasta kasvua ja kehitystä tukevasti ja millaiset vaikutukset viranomaistoimintaan muutoksella olisi. Ammatillisen osaamisen käyttö ja vahvistaminen ero- ja kahdenkodin tilanteissa esiopetuksessa soveltuvat esimerkiksi varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvaan. Kotiin päin tehtävässä työssä voidaan parantaa viestintä ja vuorovaikutustapoja kahden kodin tilanteissa. Tulevilla hyvinvointialueilla on tärkeää vahvistaa henkilöstön täydennyskoulutuksella ymmärrystä ja toimintatapoja vuoroasuvien lasten palveluiden järjestämisestä. Eroperheiden palvelut tulee yhteensovittaa selkeäksi kokonaisuudeksi tulevissa perhekeskuksissa. Perheoikeudellisissa palveluissa lastenvalvojien resursseja on vahvistettava, jotta monimuotoiset perhetilanteet voidaan paremmin huomioida palvelujen arvioinnissa ja järjestämisessä. Lastenvalvojien työ on nykyään hyvin kuormittunutta, joten yksittäisen viranhaltijan ajankäyttöä tulisi saada vapautettua hankalampien perhetilanteiden kokonaisvaltaiseen selvittelyyn. Tarvitaan myös kansallista täydennyskoulutusta, jotta lastenvalvojien ammatillisen osaamisen tasalaatuisuus sosiaalialan osaamisessa hyvinvointialueilla paranisi.
      • Tasa-arvovaltuutetun toimisto, Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        3.1.2022
        • Tasa-arvovaltuutettuun otetaan jonkin verran yhteyttä tilanteissa, joissa erotilanteen jälkeen lapsen vanhempi – tyypillisesti etävanhempi – ei koe saavansa tasa-arvoisesti lastaan koskevia tietoja esimerkiksi koulusta tai varhaiskasvatusyksiköstä. Tasa-arvovaltuutettu on muun muassa todennut, että tietojärjestelmän asettamat rajoitteet eivät ole hyväksyttävä syy sille, että etävanhempaa ei tiedoteta lapsen päivähoitoon liittyvissä asioissa. Tasa-arvovaltuutettu kannattaakin kohdissa 2.1, 2.2 ja 2.3.2 esitettyjä toimenpiteitä erityisesti vanhempien tiedonsaantioikeuksien parantamisesta, jotta monimuotoisten perheiden tilanteet tulevat huomioiduiksi. Tasa-arvovaltuutettu kiinnittää huomiota myös siihen, että kuntien ja muiden toimijoiden tietojärjestelmien tulee mahdollistaa tiedonsaantioikeuden toteutuminen käytännössä.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Päivitetty:
        3.1.2022
        • Suunnitelmassa todetaan: ”Voimassaoleva varhaiskasvatuslaki (540/2018) mahdollistaa lapsel-le vuoroasumistilanteessa kaksi varhaiskasvatuspaikkaa, ja laki varhaiskasvatuksen asiakas-maksuista (1503/2016) huomioi edellä mainitun tilanteen. Sen sijaan kuntien välisestä kustan-nusten korvaamisesta kahden varhaiskasvatuspaikan tilanteissa ei ole erillistä sääntelyä. Tämä edellyttäisi lainsäädännön muutosta. Asiaa on perusteltua selvittää opetus- ja kulttuuriministeri-össä ja valtiovarainministeriössä yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa.” VANE katsoo, että selvityksessä tulisi huomioida myös vammaiset lapset, joilla esim. avus-tajan tai viikottainen terapioiden tarve. Miten kustannukset jaetaan silloin, jos vuoroasumi-seen päädytään. VANE haluaa kuitenkin muistuttaa, että tällaisissa tilanteissa on toki erit-täin tärkeää arvioida vammaisen lapsen kokonaisvaltainen etu, miten esimerkiksi toistuva ympäristön ja läheisten ihmisten vaihdos vaikuttavat mahdollisesti lapseen. VANE pitää kannatettavana, että koulukuljetuksissa on vammaiset lapset huomioitu. Suunnitelmassa todetaan: ”Valmisteilla olevassa vammaispalvelulainsäädännön uudistuksessa on tarkoitus esittää, että kodin muutostöiden toteuttamiseen vuoroasuvan lapsen kumpaankin kotiin voitaisiin myöntää kohtuullinen korvaus asunnon muutostöistä.” Vammaisten lasten ja nuorten vuoroasuminen voi edellyttää myös muita vammaispalvelujen yksilöllisiä ratkaisuja, kuten nuorilla avustajan mahdollistamista molemmissa kodeissa tai kuljetuspalvelumatkoja toisella paikkakunnalla. Tämä tosin on on mahdollista jo nykyisen lainsäädännön perusteella, mutta ei todennäköisesti kovin yleisesti tiedostettua, informaatio-ohjauksen tarve olisikin syy-tä huomioida. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineissä voi vuoroasumistilatneissa esiintyä dublikaattien tarvetta. Nämä tulisikin myöntää yksilöllisen tarveharkinnan perusteella. Vuo-roasumistilanteista olisikin syytä saada maininta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteisiin. Vanhempia koskevassa tiedonsaannissa olisi syytä muistaa myös saavutettavuus, jotta vammaisten vanhempien oikeus lastaan koskeviin tietoihin olisi yhdenvertaista.
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä), Perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        31.12.2021
        • Varhaiskasvatus Kahden varhaiskasvatuspaikan järjestäminen kahdessa eri kunnassa on kyseenalaista lapsen edun näkökulmasta. Yhtenä vuoroasumisen edellytyksenä katsotaan vanhempien asumista lähekkäin toisiaan, jolloin lapsella on yksi elinpiiri, johon päivähoidon voidaan katsoa kuuluvan. Jo viikoittain vaihtuva asuminen voi vaarantaa lapsen turvallisuuden kannalta tärkeää ennakoitavuutta ja toistuvuutta, ja jatkuva muutos voi vaikeuttaa lapsen kasvua ja kehitystä. Mikäli lapsella on vaihtuvan kodin lisäksi kaksi päivähoitopaikkaa, tilanne ei näyttäydy lapsen edun mukaiselta ratkaisulta. Tässä tulee myös huomioida, että mikäli lapsella olisi kahdessa kunnassa kaksi päivähoitopaikkaa, koulun alettua tämä kahdessa kunnassa asuminen ei ole enää mahdollista. Ja koulun alettua lapsen elämä muuttuisi jälleen hänen siirtyessään asumaan pääsääntöisesti toisen vanhemman kotikuntaan. Kahden eri kunnan varhaiskasvatuspaikan mahdollistaminen asettaa perheoikeudellisten palveluiden lastenvalvojat haastavaan tilanteeseen. Lastenvalvoja voi vahvistaa vain sopimuksia, jotka eivät ole lapsen edun vastaisia. Näkemyksemme on, että lapsen kaksi päivähoitopaikkaa on pääsääntöisesti lapsen edun vastainen ratkaisu. Ristiriita tulee siinä, jos lainsäädäntö sallii tämän, mutta tosiasiallisesti sitä ei voida katsoa lapsen edun mukaisena. Tulisiko vanhempien enemmänkin ratkaista oma asuminen (lähekkäin toisiaan) vuoroasumistilanteissa kuin asettaa lapsi tilanteeseen, jossa hänen elinpiirinsä vaihtuu viikoittain? Asiassa täytyy myös punnita vanhempien yhdenvertaisuuden ja lapsen edun painopisteitä. Palveluiden kehittäminen Eroperheitä tavataan kaikissa sosiaalipalveluissa, joten tietoa ja osaamista tulisi lisätä myös muualla kuin lastenvalvojapalveluissa. Tärkeää on, että lapsi ja vanhemmat saavat tarvittavaa tukea siellä, missä heillä on asiakkuus. Moniammatilliseen työskentelyyn tulee panostaa
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Päivitetty:
        21.12.2021
        • Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa kustannusten korvaamisen selvittämistä kahden varhaiskasvatuspaikan tilanteessa. Esitysten on hyvä mahdollistaa erilaiset varhaiskasvatusratkaisut ja edistää lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, onko lapsella varhaiskasvatuspaikka toisen vanhemman valitsemana hoitomuotona. Liitto kannattaa myös kuntien esi- ja perusopetuksen koulukuljetusvelvollisuuden laajentamista vuoroasumistilanteisiin ja näkee asian selvittämisen tärkeänä. Selvityksen on tärkeää mahdollistaa koulukuljetusten korvaaminen myös kuntien välillä. Oikeus opetukseen ja varhaiskasvatukseen ovat keskeisiä lasten oikeuksia. Lasten oikeuksien sopimuksen mukaan lasta ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan hänen vanhempiensa varallisuuden tai aseman perusteella. Tämä puoltaa koulukuljetusvelvollisuuden laajentamista ehdotetulla tavalla. Vammaisella lapsella on oikeus saada apua, joka mahdollistaa koulunkäynnin, ja koulukuljetusvelvollisuuden laajentamisen on tärkeää koskea myös vammaisia lapsia yhdenvertaisesti. Vapaus valita lapsen lähikoulu mahdollistaisi koulumatkojen optimoinnin mahdollisimman lyhyiksi ja olisi näin lapsen edun mukaista ottaa mukaan uudistukseen. Sote-uudistusta toimeenpantaessa on tärkeää seurata, että lasten oikeus saada palveluita lapsen asuinkunnasta riippumatta toteutuu myös käytännössä. Akuutin hoidon lisäksi on tärkeää varmistaa, että ennaltaehkäisevät palvelut ja perheiden tukipalvelut, kuten kotipalvelu ja lastensuojelupalvelut, ovat saatavilla molempiin koteihin. Kaikkien vanhempien tiedonsaantioikeuden turvaaminen on tärkeää ja tukee osaltaan hoivavastuun tasaisempaa jakautumista myös niin kutsutun metatyön sekä kustannusten jakautumisen osalta. Liitto näkee, että henkilöstön koulutuksessa ja viestinnän ja vuorovaikutuksen parantamisessa olisi mahdollista ottaa askeleita eteenpäin nopealla aikataululla. Koulutuksessa ja viestinnän tukemisessa on tärkeää huomioida erilaiset perheet ja monimuotoinen vanhemmuus, esimerkiksi vammaisten naisten vanhemmuus. Neuvonnan on tärkeää tukea vanhempia lasten osallisuuden varmistamisessa lapsen ikätason mukaisesti.

      • Huomiot kokonaisuuteen 3 Elatusapu

      • Elatusvelvollisten Liitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Liitto katsoo, että elatuslainsäädäntöä ja elatusapuohjetta tulee uudistaa. Keräämme tällä hetkellä kannatuksia lapsen elatuslain uudistamista koskevaan kansalaisaloiteeseemme (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9073), jonka tavoitteina on uudistaa lapsen elatusavun suuruuden määrittely, kannustaa vuoroasumiseen sekä korjata epätasa-arvoinen asetelma elatusapua koskevissa oikeudenkäyntikuluissa lapsen vanhempien välillä. Tärkeänä tavoitteena on muuttaa lainsäädäntöä siten, että se tukisi paremmin tasa-arvoista vanhemmuutta. Molemmat vanhemmat tulisi huomioida yhtä tärkeinä vanhempina. Aloitteen tavoitteena on myös ehkäistä vanhempien välisiä rahaan liittyviä riitoja. Nämä riidat ovat todella yleisiä ja vaikuttavat myös lasten hyvinvointiin. Katsomme, että mikäli molemmilla vanhemmilla on samankaltainen taloudellinen tilanne ja mahdollisuus vastata lapsen elatusavusta luonapidolla, ei elatusapua olisi tarpeen maksaa.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Nykyisessä oikeusministeriön laatimassa lapsen elatusavun suuruuden arviointimenetelmässä lapsen ns. laajat tapaamiset (13-15 yötä/kk) vähentävät elatusavun määrää ja vähennystä on tarkistettu vuosittain indeksillä. Malli on siis jo olemassa. Vähennyksen suurus olisi kuitenkin hyvä tarkistaa Tilastokeskuksen kulutustutkimusten avulla.
      • Invalidiliitto ry, Ylva Krokfors, yhteiskuntasuhdeyksikkö, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpide-ehdotus on kannatettava. Elatusapuohjeen päivittäminen mahdollisimman pikaisesti vuoroasumistilanteiden paremmaksi huomioimiseksi on välttämätöntä. Myös elatusapulainsäädännön kokonaisuudistus on tarpeen ja kannatettava.
      • Väestöliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Elatusavun määräämistä koskevan ohjeistuksen päivittäminen vuoroasumiseen soveltuvaksi on kannatettava ehdotus.
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • -Huoltajalla ei ole samanlaista elatusvelvollisuutta kuin vanhemmalla. -Elatusavun tasa-arvoinen jakautuminen ja tosiasiallisten järjestelyjen mukaan jakautuminen on tärkeää.
      • Lastenvalvojat ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Vuoroasumiseen ja elatukseen liittyvät asiat ovat monesti lastenvalvojan neuvotteluissa hyvin voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. Vuoroasumistilanteisiin liittyen lapsen elatusta koskevassa keskustelussa korostuu usein elatusasian ratkaisu vanhempien kannalta tasa-arvoisesti. Lastenvalvojat ry pitää tärkeänä, että lapsen elatusta tarkasteltaessa kiinnitetään kuitenkin ensisijaisesti huomiota lapsen oikeuteen saada riittävää elatusta vanhemmiltaan. Oikeusministeriön ohjetta lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi voidaan vain soveltaen hyödyntää vuoroasumistilanteissa. Ohjeen tarkentaminen olisikin erittäin tärkeää lastenvalvojien työkäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja vanhempien elatusvastuiden selkeyttämiseksi. Lapsen elatukseen vuoroasumistilanteissa liittyy myös monia vanhempien yhteistyöhön ja vastuunjakoon liittyviä kysymyksiä. Lastenvalvojat ry haluaa tuoda esiin, että elatusapuohjeistusta tarkistettaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti niihin tilanteisiin, joissa vanhempien taloudelliset mahdollisuudet vastata lapsen elatuksesta ovat hyvin eriävät. Erityisesti tulisi selkeyttää sitä, kumman vanhemman osalta elatussopimus tulisi tehdä toisen vanhemman ollessa elatuskyvytön ja toisen omatessa hyvän elatuskyvyn (vrt. elatustukeen liittyvät seikat). Tämän tarkentaminen liittyy olennaisesti lapsen riittävän elatuksen turvaamiseen molempien vanhempien luona.
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpide-ehdotus on kannatettava. Elatusapuohjeen päivittäminen mahdollisimman pikaisesti vuoroasumistilanteiden paremmaksi huomioimiseksi on välttämätöntä. Myös elatusapulainsäädännön kokonaisuudistus on tarpeen ja kannatettava.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Monet vuoroasuvien lasten vanhemmat huolehtivat lasten elatuksesta keskenään sopien, mikä voi olla hyvä asia, koska elatussopimusten laatiminen soveltuu huonosti vuoroasumiseen, kun kumpikaan vanhemmista ei vastaa yksin lapsen menoista ja elatussopimus on sopimus vain rahamääräisestä elatusavusta. Järkevämpää kuin nykyinen tilanne, jossa elatussopimuksilla yritetään ratkaista esimerkiksi kulujen ja etuuksien epätasaista jakautumista, olisi tasata elatusvastuuta muilla etuuksilla, esimerkiksi asumistuen ja lapsilisän jakamisella. Myös päivähoitomaksujen määräytymisen nykyiset perusteet ovat ongelmalliset etenkin vuoroasumisessa. Vuoroasumiseen liittyvissä etuuksissa yhtenä pitäisi olla ”taloudellisen kikkailun” estäminen, ettei lasten asumista/vuoroasumista yms. sovita taloudellisten etuuksien perusteella, vaan lapsen edun mukaisesti. Nykyisen kaltainen etuusjärjestelmä saattaa kannustaa vanhempia laskelmoimiseen, miten lapsen asuminen on itselle edullisinta sopia, ja siinä voi unohtua lapsen etu. Samojen vanhempien sisarukset saatetaan laittaa asumaan eri osoitteisiin, jotta etuudet jakautuisivat tasaisemmin. Tätä ei voine pitää tarkoituksenmukaisena. Jotkut vanhemmista haluavat saada vain tietynlaisen sopimuksen paperille, vaikka eivät sitä aio noudattaa. Mikäli vuoroasuvien lasten etuudet ovat paremmat kuin muiden lasten (esimerkiksi lapsen kuuluminen molempiin ruokakuntiin täysimääräisesti asumistuessa), se itsessään luo kannustimen joillekin sopia virallisesti vuoroasumisesta. Tietyissä tilanteissa yhden lapsen vaikutus asumistuen määrään on suurempi kuin elatustuen määrä (172,59 e). Elatustukioikeus vuoroasumisessa etenkin nykyisellä ohjeistuksella ja tulkinnoilla usein hyvin hankala ja vähintään estää sen, että molemmat vanhemmat samalla tavoin voisivat osallistua lapsen elatukseen. Käytännössä näissä tilanteissa usein toinen vanhempi saa kaikki lapsen etuudet sekä mahdollisesti enemmän asumistukea ja toinen ei mitään - siitä huolimatta, että lapsi vuoroasuu molempien vanhempiensa luona. Jotkut vanhemmat tekevät sopimukset lapsen asumisesta useiden vuosien vuoroasumisen jälkeen vasta siinä tilanteessa, kun ns. etävanhemman taloudellinen tilanne muuttuu niin, että tulee oikeus saada elatustukea. Sopimuksia laaditaan myös sen takia, että toimeentulotukiasioissa KELA pyytää euromääräisiä elatussopimuksia. Muuttotilanteissa (kun vanhempi muuttaa lapsen kanssa niin kauas, että vuoroasuminen ei ole käytännössä mahdollista) pitäisi kysyä toisen vanhemman suostumus samaan tapaan kuin nykyisin kysytään, kun toinen vanhempi muuttaa lapsen kanssa yhteisestä kodista. Valtakunnallista elatuslaskuria olisi kehitettävä vuoroasumistilanteita varten.
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut/Perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Rovaniemen perheoikeudelliset palvelut pitävät välttämättömänä toimenpide-ehdotuksessa esille nostettua elatusavun määrittämisen tueksi tarvittavaa valtakunnallista ohjeistusta, mutta pitää huolestuttavana sitä, että asiaa tarkastellaan elatusapulainsäädännön uudistamisen yhteydessä eikä lainsäädännön uudistamisen aikataulusta ole vielä tietoa. Asia on kiireellinen, nykytilanne aiheuttaa vanhempien välille epätietoisuutta ja eroja kuntien lastenvalvojien toimintakäytäntöihin. Toimenpide-ehdotuksessa todetaan, että sosiaalitoimelle annetaan lisäohjeistusta vuoroasuvan lapsen elatusavun laskennassa huomioitavista seikoista. Pyydämme huomioimaan, että ohjeistus on hyvä tulla suoraan kuntien lastenvalvojille. Oikeusministeriön ohjeistus (v. 2007) lapsen elatusavun arvioimiseksi on vuoroasumisen osalta puutteellinen ja sen soveltaminen johtaa vanhempien keskinäisen elatusvastuun osalta epäoikeudenmukaiseen tulokseen. Osassa kuntia ohjeistusta on edelleen lapsenhuoltolain osittaisuudistuksen jälkeen sovellettu, osassa kuntia vuoroasumisjärjestelyssä vanhempien elatusvastuuta ja lapsen kustannusten muodostumista on tarkasteltu uudistuksen jälkeen eri tavoin. Tämän seurauksena vanhemmat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen vahvistavan kunnan tai tuomioistuimen sijainnista ja toimintakäytännöistä. Pyydämme kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että oikeusministeriön ohjeistuksen päivittäminen toteutetaan viipymättä.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Elatusavun määrittämisen tueksi vuonna 2007 annettu valtakunnallinen ohjeistus tulisi mahdollisimman pian päivittää ottamaan huomioon vuoroasumistilanteet. Tämä tulee tehdä jo ennen elatusapulainsäädännön uudistamista.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Elatusapuohjeen päivittäminen mahdollisimman pikaisesti vuoroasumistilanteiden paremmaksi huomioimiseksi on välttämätöntä. Elatusapuohjeen päivityksessä tulisi ottaa huomioon myös sateenkaariperheiden apilaperhetilanteet ja muut sellaiset useamman kuin kahden vanhemman perhetilanteet, joihin elatusapuohje ei nykyisellään sovellu. Myös elatusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus on tarpeen ja kannatettava. Uudistuksen yhteydessä on paremmin huomioitava myös apilaperheiden ja muiden useamman kuin kahden vanhemman perheiden tilanteet. Elatusavun ja elatustuen määrittymisen tarkastelu vuoroasumistilanteissa tulisi kytkeä myös lapsilisän jakamisen tarkasteluun.
      • Suomen Uusperheiden Liitto ry, Kirsi Heikinheimo psykoterapeutti, toiminnanjohtaja Tohtorikoulutettava Suomen uusperheiden Liitto ry , Heikinheimo Kirsi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Vuoroasumisen huomioiva, yhdenmukaisen elatusapuohjeistuksen päivitys sekä ammattilaisten että perheiden käyttöön on välttämätöntä.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Keskusliitto pitää hyvänä, valtakunnallinen ohjeistus elatusavun määrittämisestä päivitetään vuoroasuminen huomioiden. Myös elatusapulainsäädännön kokonaisuudistus on kannatettava.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järvinen Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • SOSTE kannattaa ehdotusta, että elatusavun määrittämisen tueksi laaditaan valtakunnallinen ohjeistus elatusapulainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Tällä hetkellä voimassa oleva ohje ei vastaa vuoroasumistilanteisiin ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa, kun eri kunnissa elatusapua arvioidaan eri tavoin. Lisäohjeet sosiaalitoimelle vuoroasuvan lapsen elatusavun laskennassa huomioon otettavista seikoista jo tätä ennen ovat tarpeellisia. Ohjeistuksessa on huomioitava menojen tosiasiallinen jakautuminen ja perheiden yksilölliset tilanteet.
      • Hopiavuori Utu, vuoroasuva etävanhempi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Kiitän kappaleen aloittamista huomiolla, että vuoroasumistilanteessa voidaan sopia tai käräjäoikeus voi määrätä elatusavun suoritettavaksi, jos vanhempien elatuskyvyssä tai keskinäisessä elatusvastuun kantamisessa on eroja eikä lainsäädännössä tarkastella ensisijaisesti lapsen kotiosoitetta elatusapua harkittaessa. Olen keskustellut oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen kanssa aiheesta ja lakimuutosta lapsen elatukseen liittyen valmisteltaessa tämä näkökulma oli tärkeänä osana valiokuntakäsittelyä. Lastenvalvojat ja käräjäoikeudet tuntuvat olevan tästä muutoksesta valitettavan epätietoisia. Elatusohjeessa OM2007:2 vuoroasumista ei ole käytännössä huomioitu lainkaan ja lisäksi verotuksessa elatusapu on huomioitu todella huonosti. 8 * 80 € = 640 € vuodessa yhdestä lapsesta on erittäin vähän, kun verrataan sitä elatustuen minimiin, joka on 172,59 euroa kuukaudessa yhdestä lapsesta. Mielestäni maksettava elatusapu pitäisi voida vähentää tuloveroa määrättäessä bruttotulosta täysimääräisesti, jolloin siitä maksettava veroprogressio kohdistuisi tosiasiallisesti tulonsiirrosta hyötyvään talouteen. Vastaanotettu elatusapu olisi sitten vastaavasti bruttotuloa lisäävä komponentti. Tällä hetkellä merkittävästi hyvätuloisempi vanhempi menettää veroprogression vuoksi maksettavina veroina paljon enemmän kuin suoritettua elatusapua on mahdollista verotuksessa vähentää ja toisaalta saatu elatusapu verottomana etuutena vaikuttaa merkittävästi kotien eriarvoisuuteen taloudellisessa mielessä. Kelan elatustuen maksimin suhteuttaminen luonapitopäiviin olisi mielestäni kohtuulista ja myös elatusapua määrättäessä sitä kohtuullistava käytäntö. Elatusohjeessa mainitut lapsen elatuksen tarpeet eroavat merkittävästi toimeentulotukeen liittyvistä Kelan tekemistä arvioista lapsen toimeentulon perustarpeiden määristä ja mielestäni toimeentulotuen ja elatustuen elatustarpeen määrien yhteensovittaminen olisi erittäin tervetullutta Kelan tutkimustyön hyödyntämistä.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Kuntaliitto pitää hyvänä, että sosiaalitoimelle annettaisiin lisäohjeistusta vuoroasuvien lasten elatusapua laskettaessa huomioon otettavista seikoista mahdollisimman pian. Tällä hetkellä elatusapuja arvioidaan hyvin eri tavalla kunnissa, kun ohjeistusta ei ole. Lastenvalvojan palvelut siirtyvät hyvinvointialueille ensi vuoden alussa, joten olisi hyvä, että viimeistään tässä kohtaa olisi yhtenäinen ohjeistus olemassa.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Nykyinen oikeusministeriön julkaisema ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi ei ota kantaa vuoroasumistilanteisiin, eikä ole siten sellaisenaan sovellettavissa vuoroasuvan lapsen elatusavun suuruuden määrittelyssä. Siten toimenpide-ehdotus lisäohjeistuksesta sosiaalitoimelle huomioonotettavista seikoista vuoroasuvan lapsen elatusavun suuruuden arvioinnissa on kannatettava. Myös ehdotus elatusavun tarkemmasta määrittämisestä myöhemmin elatusapulainsäädännön uudistamisen yhteydessä on hyvä. Lainsäädännön uudistamisen yhteydessä on varmistettava se, että elatusavun suuruuteen vaikuttavia tekijöitä voidaan arvioida riittävän yksilöllisesti sekä lapsen ja perheiden moninaiset tarpeet ja tilanteet huomioiden.
      • Miesten tasa-arvo ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Lasten vuoroasumistilanteessa lähtökohtana laissa tulisi olla se, että kumpikaan vanhempi ei maksa elatusapua toiselle vanhemmalle. Ei myöskään tilanteessa, jossa vanhempien välillä on varallisuuseroa, mutta jossa kummankin vanhemman elatuskyky on asetettavan kriteerin mukaan riittävä. Tällainen linjaus tukisi kummankin vanhemman toisesta vanhemmasta riippumatonta omista elämänvalinnoista vastuullista elämäntapaa ja vähentäisi kiinnostusta toisen vanhemman taloustilanteen kehittymistä kohtaan mahdollisen elatusavun muodossa saatavan lisärahan suhteen. Lasten elatuksen kulut eivät tietenkään kasva, vaikka toisen vanhemman suhteellinen varallisuus verrattuna toiseen vanhempaan paranisikin myöhemmin eron jälkeen. Mitä enemmän lainsäädäntö mahdollistaa ”elatusavun suuruudella pelaamisen”, eli toisen vanhemman toiselle vanhemmalle ehtojen ja vaatimusten asettelemisen rahaan liittyen, sitä enemmän ollaan viemässä pois vanhempien keskinäistä jännitysvapaata ja lapsiin keskittyvää vanhemmuutta. Jos taas päädytään ratkaisuun, että vanhempien elatuskyvyn eron suuruus on kriteeri elatusavun maksamiselle, vaikka kummankin osapuolen elatuskyky on ”riittävä”, olisi tällaisen toimittava molempiin suuntiin elämäntilanteiden muutosten mukaan. Jos esimerkiksi aiemmin elatusapua maksanut vanhempi jää työttömäksi ja hänen ansiotasossa tapahtuu romahdus, tulisi toisen vanhemman tulla elatusapuvelvolliseksi suhteessa taloudellisen tilanteen romahduksen kokeneeseen. Nykylainsäädännön yksi ongelmahan on, ettei kerran vahvistettu elatusavun suuruus jousta muuttuneiden elämäntilanteiden mukaan muuten kuin ylöspäin (ellei toinen vanhempi asiaan suostu tai ellei omalla kuluriskillä lähde hakemaan muutosta oikeuden kautta). Vuoroasumistilanteessa, jossa toisen vanhemman elatuskyky jää alle riittävän elatuskyvyn kriteerin, meneteltäköön siten, että toinen vanhempi on elatusapumaksamisvelvollinen nykykäytännön mukaisesti, mutta vain riittäväksi määritellyn elatuskyvyn rajan saavuttamiseen asti.
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Toimenpide-ehdotukset elatusavun määrittämistä koskevan ohjeistuksen päivittämisestä vuoroasuminen huomioiden sekä elatusapulainsäädännön uudistamisesta kokonaisuudessaan ovat kannatettavia.
      • Pienperheyhdistys ry, Turtiainen Juha
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Toimenpide-ehdotuksen elatusavun laskemisen lisäohjeistus on erittäin kannatettavaa. Huomioon on tuossa selvityksessä otettava myös toimeentulon piirissä olevat. Tällä hetkellä toimeentulotukea määritettäessä saatetaan ottaa huomioon laskennallinen elatusapu vanhemmalta, jonka luona lapset eivät ole kirjoilla. Jos vanhemmilla ei ole kirjallista elatuspäätöstä (koska ovat pystyneet sopimaan asiasta ilman lastenvalvojaa) ja vanhempi, jonka luona lapset ovat kirjoilla hakee toimeentulotukea, saa hän vähemmän rahaa. Jäsenistö toi kyselyssä esiin tarvetta puolueettomaan ohjeistukseen oikeudenmukaisesta elatuskulujen jakamisesta tilanteessa, jossa lapset vuoroasuvat ja vanhemmilla on hyvin erilainen tulotaso. Tilannetta joidenkin kohdalla mutkistaa uusperhe, jossa on vuoroasuvia lapsia eri liitoista tai toisella vanhemmalla on yksinhuoltajuus edellisen liiton lapsiin. Laskukaavat ja esimerkit olisivat hyödyllisiä.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu; Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä toimenpide-ehdotusta, jonka mukaan elatusavun määrittämisen tueksi tarvittavaa valtakunnallista ohjeistusta tarkasteltaisiin kootusti elatusapulainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Vastuutahoksi todetaan oikeusministeriö, mutta aikataulua uudistukselle ei ole määritelty eikä oikeusministeriön verkkosivuiltakaan näyttäisi tällaista hanketta tällä hetkellä löytyvän
      • Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Oikeusministeriön ohje elatusavun laskemiseksi ei sovellu vuoroasuvien lasten perheisiin. Tarvittaisiin kiireellä ohjeistusta, jotta kuntalaisia kohdeltaisiin tasavertaisemmin. Vuoroasumisessa elatusavun määritteleminen on vaikeaa. Tämä aiheuttaa vanhemmille riitaa, lastenvalvojalla ei ole mitään mihin tukeutua opastuksessaan. Vanhemmat ovat useimmiten siinä käsityksessä, että kun lapset vuoroasuvat niin, kumpikaan ei maksa silloin elatusmaksua. Lapsen Asumiskulujen huomioiminen on ollut nykykäytännössä vain sille, jonka luona lapset ovat kirjoilla. Pitäisikö lapsen asumiskulut jakaa molemmille vanhemmille menoksi vai eikö huomioida lainkaan. Taloudellinen näkökulma ei saisi koskaan olla vuoroasumisen perusta. Erityisen haasteellista vanhemmille on tilanne, jos toinen vanhemmista on pienellä työttpvrahalla ja toisella normaalit tulot ja joutuisi maksamaan suht isoa elatusmaksua toiselle vanhemmalle elatuskyvyn suhteessa. Miten pitkiä elatussopimuksia lähtökohtaisesti tehdään, jos toinen vanhempi on työttömänä. Tässä voi eri kunnissa olla suuria eroja. Tilanteet ei välttämättä muutu nopeasti. Luonapitovähennys tulisi joko poistaa tai uudistaa kaikkia tilanteita koskevaksi (yön yli olemisia), jotta se kannustaisi yhteydenpitoon. Nykytilanteessa luonapitovähennystä ei saa, jos esim. lapsi on joka toinen viikonloppu toisen vanhemman luona. Ainakin perustyöttömyyspäivärahassa maksettavasta yksinhuoltajakorotuksen määrittäminen elatusmaksuksi tehtävästä erillisestä ohjeistuksesta pitäisi luopua. Tulo kuin tulo. Elatusvelvollisella ei ole tosiasiallista elatusmaksukykyä. Työllistää virkamiehet lastenvalvoja, Kela, perintä ym.
      • Jyväskylän perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Työryhmän toimenpide-ehdotuksena on antaa sosiaalitoimelle lisäohjeistusta vuoroasuvan lapsen elatusapua laskettaessa huomioon otettavista seikoista. Tällaista ohjeistusta tarvitaan välittömästi, koska nykyinen oikeusministeriön ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (2007:2) on vanhentunut monilta osin eikä sovellu avuksi elatusavun määrittämiseen vuoroasumistilanteessa. Tästä johtuen on vaarana, että vuoroasumisesta sopineet vanhemmat saava erilaista ohjausta ja neuvontaa lapsen elatusta koskeviin kysymyksiinsä eri puolilla Suomea.
      • Ensi- ja turvakotien liitto ry
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • • Elatusapua määritettäessä tulee huomioida, että vaikka lapsi asuisi vuorotellen saman verran kummankin vanhemman luona, voi lapsen kulut kaatua tästä huolimatta toisen vanhemman vastuulle joko toisen vanhemman saamattomuuden, haluttomuuden tai taloudellisen väkivallan ja kontrollin jatkumisen (esim. toinen vanhempi käyttää lapsen menoihin tarkoitetut varat omiin menoihinsa, eikä osallistu esim. lapselle välttämättömien asioiden hankintaan) takia. Tilanteita pitäisi tässäkin kohtaa pystyä arvioimaan yksilökohtaisesti. • Elatusavun määrittämisen tueksi tarvitaan sosiaalitoimelle valtakunnallinen ohjeistus tapauskohtaisen harkinnan tueksi. Sopimuksia tulee olla mahdollisuus muuttaa elatuskyvyn tai lapsen elämäntilanteen muuttuessa (esim. päivähoitomaksujen päättyminen, muutokset harrastusmaksuissa jne.). Elatusavun määräytymisen perusteissa tulisi huomioida kummankin vanhemman menojen ja tulojen kokonaisuus suhteessa lapsen elatustarpeeseen ja kulujen tosiasialliseen jakautumiseen vuoroasumistilanteissa. Vanhemmilla on mahdollisesti erilaiset tulot ja elatuskyky, mikä tulee huomioida vuoroasumistilanteissa.
      • Talentia, Talentia työelämän asiantuntijapalvelut, Heikkinen Alpo
        Päivitetty:
        11.1.2022
        • Talentia kannattaa vuoroasuvan lapsen elatusavun laskemisen selkiyttämistä valtakunnallisella ohjeistuksella.
      • Tasa-arvovaltuutetun toimisto, Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        3.1.2022
        • Toimenpideohjelmassa on viitattu tasa-arvovaltuutetun lausuntoon (TAS/40/2021), jossa tasa-arvovaltuutettu katsoi, että vuoroasuminen tulisi ottaa elatussopimuksissa huomioon siten kuin se on vanhempien kesken tosiasiallisesti järjestetty. Tasa-arvovaltuutettu pitää hyvänä asiana, että toimenpideohjelmassa ehdotetaan elatusavun määrittämisen tueksi tarvittavan valtakunnallisen ohjeistuksen kokoavaa tarkastelua elatusapulainsäädännön uudistamisen yhteydessä.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Päivitetty:
        3.1.2022
        • -
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä), Perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        31.12.2021
        • Käytössä oleva OM:n ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi ei sovellu vuoroasumistilanteisiin. Vuoroasuvien lasten vanhemmat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä missä he asuvat, koska vuoroasuvien lasten elatusavun määrittelyyn ei ole valtakunnallista ohjetta. Tämä on johtanut siihen, että elatusapuja arvioidaan eri kunnissa eri tavalla. Tällä hetkellä lastenvalvojilla eikä tuomioistuimilla ole selkeää ja yhtenäistä näkökohtaa vuoroasuvien lasten elatusapujen määrittelyyn, ja tämä on viranomaisten työskentelyn kannalta merkittävä puute. On huomioitava, kuinka paljon viranomaisten resursseja menee joka kunnassa siihen, että pyritään ratkaisemaan valtakunnallisesti ratkaistavissa olevaa epäkohtaa. Asiakasnäkökulmasta neuvoja ja tukea tarvitseva vanhempi ei saa perheoikeudellisista palveluista sellaista neuvoa ja tukea elatusavun määrittelyssä, kun hän toivoo ja mihin nähdäksemme hänellä olisi myös oikeus. Asiakasyhteydenottoja tulee tällä hetkellä perheoikeudellisiin palveluihin koskien vuoroasumisen elatusta niin esimiehelle kuin lastenvalvojille, jotka omalta osaltaan kuormittavat jo valmiiksi kuormittunutta työtilannetta. Ohjeistuksen puutteellisuus voi myös lisätä riskiä konfliktoitumiseen vanhempien välillä ja riita-asioiden lisääntymiseen tuomioistuimissa. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, että vuoroasumisen yksi keskeisistä lähtökohdista on vanhempien yhteistyökyky ja kyky sopia lasta koskevista asioista. Mikäli vanhemmat eivät kykene keskustelemaan lapsen elatuksen hoitamisesta ja elatusapu jää elatuslaskelman varaan, kyseenalaista on, soveltuuko vuoroasuminen tällaisessa tilanteessa. Harkintaan tulisi ottaa lainsäädännön tasolla Norjan kriteeristö vuoroasumiselle eli vanhempien asuminen toistensa lähellä ja kyky tulla riittävästi toimeen keskenään.
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Päivitetty:
        21.12.2021
        • Liitto kannattaa elatusavun määrittämisen valtakunnallisen ohjeistuksen päivittämistä vuoroasuminen huomioiden. Lisäohjeistusta on tärkeää antaa jo ennen ohjeen päivittämistä mahdollisuuksien mukaan. Samalla pitää kuitenkin huolehtia siitä, että lapsen väestörekisteriin merkityssä osoitteessa asuva vanhempi, joka usein on lapsen äiti, ei menetä tukien jakamisen vuoksi taloudellista turvaansa tilanteessa, jossa iso osa lapsen varhaiskasvatukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä lakisääteisistä maksuista jatkossakin tulisi hänen maksettavakseen, tai jossa toinen vanhempi ei tosiasiallisesti osallistu lapsen asumiseen, hoivaan tai kustannusten jakamiseen sovitun mukaisesti. Ohjeistuksen on tärkeää huomioida tällaisissa tilanteissa menojen tosiasiallinen jakautuminen ja esimerkiksi se, että maksujen perintä tapahtuisi lapsen virallisessa osoitteessa asuvalta vanhemmalta.

      • Huomiot kokonaisuuteen 4 Sosiaaliturvaetuudet ja toimeentulotuki

      • Elatusvelvollisten Liitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Liitto katsoo, että vuoroasumistilanteissa sosiaalisten tukien jakaantuminen kahteen kotiin tulisi huomioida laajemmin. Asumistuki tulisi olla mahdollista myöntää lapsen molempiin koteihin, eikä ainoastaan lapsen kirjoillaolo-osoitteeseen. Molempien vanhempien tulee voida tarjota lapselle kodinomaiset olosuhteet, jotta vuoroasumista ja lapsen suhdetta molempiin vanhempiin voitaisiin tukea.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Kela ryhtyi puolittamaan toimeentulotuen lapsen osuutta niissä tapauksissa, joissa lapsella on laajat tapaamiset tai vuoden 2019 lapsen huoltolain mukainen vuoroasuminen (= lapsi viettää ajastaan vähintään 40 % kummankin vanhempansa luona). Lapselle kuitenkin voidaan vahvistaa vain yksi asuinpaikka. Lähivanhempi, eli vanhempi, jonka luona lapsi asuu virallisesti, vastaa kaikista lapsen kuluista lukuun ottamatta viranomaisten etävanhemmalle vahvistamaa lapsen elatusapua tai mahdollisesti sitä korvaavaa elatustukea. Esimerkiksi perinnässä olevat hammaslääkäri- tai sairaalamaksut peritään lähivanhemmalta ei etävanhemmalta, samoin satunnaiset harrastusmaksut, kouluretket yms. Toimeentulotuen lapsen osuudesta vain puolet kuluu lapsen ruokaan, vähäisiin hygieniamenoihin yms. päivittäiskuluihin, loppuosa on kiinteitä kuluja, jotka kummatkin vanhemmat maksavat kuukausittain oli lapsi heidän luonaan tai ei. Lapsen oleskelupaikan vaihtuessa ainoastaan päivittäiskulut tulisi jakaa vanhempien kesken. Lapsen osuuden jakaminen on nyt johtanut köyhien lapsiperheiden talouden heikkenemiseen tilanteessa, jossa lainsäädäntö ei edes vielä salli toimeentulotuen leikkaamista muuta kuin 20 % tai 40 % silloin, kun henkilö kieltäytyy tarjotusta työllistämistoimenpiteestä. Tällainen leikkaus voidaan tehdä vain kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Silloinkin Kelan kuitenkin pitää arvioida onko asiakkaalla ihmisarvoisen mukainen elintaso ja tarvittaessa lisättävä toimeentulotukea. Nykyisen lapsen osuuden puolittaminen tarkoittaa huomattavasti suurempaan %-osuuden leikkaamista ja pysyvästi sekä ilman arviota ihmisarvoisesta elintasosta, vaikka henkilön talous olisi vajonnut alle köyhyysrajan. Kelan toimeentulotuki ei korvaa lapsen tapaamismatkoja lähivanhemmalle lainkaan, vaan vain etävanhemmalle. Näin siitäkin huolimatta, että sekä tuomioistuin, että sosiaalitoimi voivat vahvistaa lapsen tapaamisten matkakulut myös lähivanhemmalle. 2000-luvun alussa tehdyn KKO:n päätöksen mukaan lähivanhemman jopa oletetaan jakavan suuret matkakulut (esimerkkitapauksessa Helsinki-Turku-Helsinki-matkakulut) oma-aloitteisesti. Jos hän ei jaa, hänen voidaan katsoa estävän lapsen tapaamisia ja hänet voidaan pakottaa maksamaan ne pakkokeinoin eli uhkasakon uhalla. Lapsen tapaamiskulut pitää korvata toimeentulotuesta sille vanhemmalla, joka on elatusapulaskelmaan merkitty maksajaksi. Esitetyn lapsilisän puolittamisessa on huomioitava se, että elatusapulaskelmassa vähennetään lapsen tarpeesta lapsilisä. Tämä aiheuttaa sen, että lapsilisästä puolet siirtyy elatusavun maksajalle. Lapsilisä siis käytännössä jaetaan jo vanhempien kesken niissä tapauksissa, joissa elatusavun suuruus arvioidaan ns. OM:n elatusapulaskurilla. Mikäli vanhemmat ovat sopineet tai tuomioistuin vahvistanut lapselle elatuslaskurin mukaisen elatusavun, lapsilisää ei pidä enää jakaa jatkossakaan. Etävanhemman asumistukea laskettaessa pitää huomioida kodissa vieraileva/vuoroasuva lapsi. Koulukuljetukset pitää järjestää lapselle kummastakin kodista. Kunnilla on myös kokemuksia siitä, ettei tämä mahdollisuus ole aiheuttanut kunnalle juurikaan lisämenoja, koska lisälapset on kuljetettu jo olemassa olevilla koulukyydeillä. Nämä ovat perheille merkittäviä epäkohtia, jotka estävät vanhempia valitsemasta lapsen laajoja tapaamisia.
      • Invalidiliitto ry, Ylva Krokfors, yhteiskuntasuhdeyksikkö, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Invalidiliitto kannattaa, että osana sosiaaliturvauudistusta tai jo aiemmin erillisuudistuksin varmistetaan, että vuoroasumistilanteissa lapsi huomioidaan molemmissa ruokakunnissa asumistukea myönnettäessä, että vuoroasuminen huomioidaan oikeudessa toimeentulotukeen ja sen määrää arvioitaessa, sekä että vuoroasumistilanteissa lapsilisän ja vammaisetuuksien kaltaiset etuudet voidaan jakaa lapsen kahden kodin/perheen kesken (huomioiden tukien jaossa lasten menoista jakautuminen vanhempien kesken). Kannatamme myös lastenhoidon tukea ja elatustukea koskevia toimenpide-ehdotuksia. Valitettavasti nämä ehdotukset ovat toimenpidesuunnitelmaksi yleistasoisia ja avoimia, eikä niiden kautta tosiasiassa kohtuullisessa ajassa saada aikaan vuoroasumisen mahdollisuutta edistäviä muutoksia lakeihin ja käytäntöihin. Vuoroasumisen sosiaaliturvaan liittyviä asioita pitäisi lasten ja perheiden oikeusturvan näkökulmasta säätää myös laissa. Mikäli näin ei tehdä, on vaarana, että päätökset perustuvat säästöajatteluun, perheiden hyvinvoinnin ja oikeuksien kustannuksella. Tulonsiirroissa tulee tunnistaa, että vuoroasuvasta lapsesta koituu enemmän kustannuksia kuin yhdessä kodissa asuvasta. Nämä ovat kiinteitä kustannuksia, jotka on huomioitava lapsen toimeentulotuen perusosan maksamisessa.
      • Väestöliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Usein vuoroasumisen suurin este on sosiaalietuuksien kohdentuminen asuinosoitteen mukaan. Erityisesti asumisen järjestäminen niin, että vuoroasuvalla lapsella olisi mahdollisuus iän- ja tarpeenmukaiseen asumiseen kummankin huoltajan luona on monille erovanhemmille nykytilanteessa haastavaa. Lapsen hoidon järjestämiseksi voi olla erilaiset tarpeet eri kodeissa (esim. Toisessa päiväkoti ja toisessa kotihoidontuki). Niinpä lastenhoidon tukien yksilöllinen kohdentaminen vuoroasuvan lapsen kunkin kodin hoidontarpeen ja vuoroasumisjaksojen mukaisesti olisi tärkeää. Vuoroasumisesta ei tule muodostua vain hyvin toimeentulevien perheiden mahdollisuus. Vuoroasumisen tarkastelu on tärkeää sisällyttää sosiaaliturvakomitean työn osaksi (asumistuki, lapsilisät, elatustuki, vammaistuet, toimeentulotuki) ja myös mahdollisten toimeentuloturvaa koskevien erillisselvitysten ja -uudistusten osaksi (toimeentulotuki, elatusapu, lasten hoidon tuet). Myös perhevapaauudistuksen seurannassa tulee arvioida järjestelmän toimivuutta vuoroasumisen kannalta.
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • NYTKIS toteaa, että tässä kohtaa on huomattava, että mahdollisuudet järjestää arki lapsen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla on paremmin saavutettavissa korkeamman sosioekonomisen aseman perheissä. Lasten oikeutta kaikkiin vanhempiinsa tulisikin vahvistaa erityisesti matalamman tulotason perheissä, joissa joku huoltajista on esimerkiksi toimeentulotuen ja asumistuen varassa. ”Tilanteessa, jossa molemmat vanhemmat ovat asumistuen tarpeessa, voi asumistukea koskeva nykyinen sääntely estää lapsen pidempiaikaiseen oleskeluun soveltuvan asunnon hankinnan. Ensisijainen asumistukilainsäädäntö voi siten käytännössä muodostaa esteen lasten vuoroasumiselle. Lapsen vuoroasumisesta aiheutuvat korkeammat asumismenot toiselle vanhemmalle voidaan kuitenkin ottaa huomioon viimesijaisessa toimeentulotuessa.”
      • Lastenvalvojat ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Lastenvalvojat ry pitää kannatettavana, että lapsen asuminen kahdessa kodissa huomioitaisiin asumistukeen kuin vammaisetuuksien liittyen. Lapsilisän osalta toimenpidesuunnitelmassa on hyvin tuotu esiin lapsilisän jakamiseen liittyvät haasteet. Julkisessa keskustelussa on usein tuotu esiin toive lapsilisän jakamisesta vuoroasumistilanteissa vanhempien tasa-arvoisuuteen vedoten. Lastenvalvojat ry:n näkökulmasta lapsilisä kuitenkin liittyy olennaisesti lapsen elatukseen ja elatusvastuun jakautumiseen vanhempien välillä. Mikäli lapsilisä jaetaan vuoroasumistilanteissa vanhempien kesken ns. automaattisesti, tulee samalla asia ottaa huomioon vanhempien elatusvastuun jakautumista sekä lapsen riittävän elatuksen toteutumista tarkasteltaessa. Lastenvalvojat ry katsoo, että perusteita maksaa lapsilisän yksinhuoltajakorotusta vuoroasumistilanteissa tulisi selvittää. Lapsilisäjärjestelmän uudistamisen yhteydessä termi yksinhuoltajakorotus olisi hyvä sen harhaanjohtavuuden vuoksi korvata toisella termillä. Elatusavun ja elatustuen suhde vuoroasumistilanteissa on herättänyt paljon kysymyksiä lastenvalvojien keskuudessa. Toisaalta laki lapsen elatuksesta mahdollistaa elatusavun sopimisen kumman vanhemman tahansa osalta vuoroasumistilanteessa, mutta toisaalta elatustukea maksetaan vain siihen osoitteeseen, jossa lapsen virallinen osoite on. Lastenvalvojat ry toivoo selkeää ohjeistusta siihen, miten tilanteissa, joissa toisella vanhemmalla on elatuskykyä ja toisella ei, elatussopimuksen laatiminen tulisi tehdä. Toimeentulotuessa on jo huomioitu vuoroasuminen lapsen perusosan jakamisen kautta. Lastenvalvojat ry pitää osin ongelmallisena toimeentulotuen perusosan jakamista lapsen osalta lapsen vuoroasuessa. Lain lapsen elatuksesta mukaan vanhempien elatusvastuu kohdistuu lapsen kuluihin ja vanhempien tulisi vastata kuluista kykynsä mukaan. Myös vuoroasuessa vanhemmat voivat sopia elatusavusta esimerkiksi tilanteissa, joissa toisella vanhemmalla on suurempi vastuu lapsen kuluista ja hankinnoista. Esimerkiksi tilanteissa, joissa molemmat vanhemmat saavat toimeentulotukea, lapsen perusosa puolitetaan vanhempien toimeentulotukipäätöksiin. Vanhemmat ovat kuitenkin saattaneet sopia toisen vanhemman osalta elatusavusta, jolloin yleensä käytännössä toiselle vanhemmalle on maksussa elatustuki, joka huomioidaan tulona sen saavan vanhemman toimeentulotuessa. Samalla vanhemmat ovat saattaneet sopia, että tällä vanhemmalla, jolle elatustuki maksetaan, on käytännössä vastuu lapsen hankinnoista (esim. vaatteet, tavanomaiset harrastusvälineet) ja vaikkapa puhelinmaksuista. Kuitenkin toimeentulotuessa näistä kuluista huomioidaan menoina perusosan muodossa ko. vanhemman päätöksessä vain puolet, vaikka hän maksaisi ne kokonaisuudessaan. Koska toimeentulotukea saavat perheet ovat taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa, tulisi toimeentulotukea ratkaistaessa myös huomioida lapsen kulujen ja vanhempien elatusvastuun jakautuminen tosiasiallisesti sekä se, että osa perusosalla katettavista kuluista kohdentuu molemmille vanhemmille (esimerkiksi lapseen liittyvät kodin hankinnat). Esimerkiksi lapsen ruokakulut vuoroasumisessa jakautunevat usein puoliksi, mutta muiden kulujen jakautumisessa voi olla suurtakin vaihtelua, mitä Lastenvalvojat ry:n arvion mukaan tällä hetkellä mekanistinen lapsen perusosan jakaminen ei huomioi.
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Kannatamme, että osana sosiaaliturvauudistusta tai mahdollisuuksien mukaan myös jo aiemmin erillisuudistuksin varmistetaan, että vuoroasumistilanteissa lapsi huomioidaan molemmissa ruokakunnissa asumistukea myönnettäessä, vuoroasuminen huomioidaan oikeutta toimeentulotukeen ja sen määrää arvioitaessa sekä vuoroasumistilanteissa lapsilisän ja vammaisetuuksien kaltaiset etuudet voidaan jakaa lapsen kahden kodin/perheen kesken (huomioiden tukien jaossa toki myös vastuun lasten menoista jakautuminen vanhempien kesken). Myös lastenhoidon tukea ja elatustukea koskevat toimenpide-ehdotukset ovat nähdäksemme kannatettavia. Tosin ehdotukset ylipäänsä ovat toimenpidesuunnitelmaksi kovin yleistasoisia ja avoimia, mikä ei edistä sitä, että niiden kautta tosiasiassa kohtuullisessa ajassa saataisiin aikaan vuoroasumisen mahdollisuutta edistäviä muutoksia lakeihin ja käytäntöihin. Vaikka vuoroasumisen sosiaaliturvaan liittyviä asioita sovelletaan jo käytännössä, olisi yksilöiden ja perheiden oikeusturvan näkökulmasta tarkoituksenmukaista, että tässä olisi säädetty myös laissa. Muutoin on vaarana, että päätökset ovat mielivaltaisia ja perustuvat säästöajatteluun, perheiden hyvinvoinnin ja oikeuksien kustannuksella. Muistutamme, että myös tulonsiirroissa lähtökohdan on oltava sen tunnistaminen, että vuoroasuvasta lapsesta koituu enemmän kustannuksia kuin yhdessä kodissa asuvasta. Nämä ovat myös kiinteitä kustannuksia, jotka eivät liiku lapsen mukana, ja tämä on huomioitava toimeentulotuen lapsen perusosan maksamisessa. Vaikka lapsi olisi puolet ajasta toisaalla, kiinteät kulut eivät vähene samassa suhteessa. Vuoroasuvalle lapselle on myös jatkuvasti hankittava ja ylläpidettävä tiettyä vaate- ja varustevarastoa molemmissa kodeissa, ei ole mahdollista eikä oikeudenmukaista, että kaikki lapsen vaatteet kulkevat jatkuvasti kahden kodin väliä. Esimerkiksi vammaiselle lapselle sähkösäätöinen sänky on elintärkeä apuväline ja kertakustannuksena suuri ja välttämätön edellytys toimivalle vuoroasumiselle.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Asumistuen kehittämisessä on tarpeen huomioida vuoroasuvat lapset. Samoin lastenhoidon tukia koskevan lainsäädännön uudistusta on tehtävä monimuotoistuneiden perheiden tilanteiden näkökulmista, mukaan lukien vuoroasuvien lasten perheiden tilanteet. Lapsilisän jakamisen mahdollisuutta vanhempien kesken vuoroasumistilanteessa on arvioitava ja millaiset vaikutukset lisän jakamisella on muihin mahdollisiin etuuksiin. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta on tarkasteltava siltä kannalta, ettei kumpikaan vanhemmista yksin joudu vastaamaan lapsen kuluista. Toimeentulotukeen liittyvää lainsäädäntöä on arvioitava vuoroasuvien lasten perheiden näkökulmasta myös täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta. Huoltajalla, jonka luona lapsi ei virallisesti asu, pitäisi olla oikeus saada tarvittaessa tukea esim. lapsen harrastamisen kuluihin, jolloin kulujen tasapuolisempaa jakautumista vanhempien kesken voidaan edistää.
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut/Perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Rovaniemen perheoikeudellisten palveluiden näkemys on, että elatustuki- ja asumistukilain uudistamisella on kiire, koska näiden lakien taustalla on vanhentunut oletus siitä, että lapsi eron jälkeen asuu vain toisen vanhemman luona. Tästä esimerkkinä elatustuki, jota ei voida maksaa vuoroasumisjärjestelyssä vanhemmalle, jonka luona on lapsen toissijainen osoite vaikka toiselle vanhemmalle on vahvistettu elatusapu maksettavaksi ja hän laiminlyö elatusvelvoitettaan. Toimenpide-ehdotuksessa esitetään, että lapsilisäjärjestelmä uudistetaan monimuotoistuneet perhetilanteet huomioiden joko sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä tai erillisenä uudistuksena. Vuoroasumisjärjestelyssä vanhempien pitäisi voida sopia myöskin siitä, että lapsilisä maksetaan puoleksi molemmille vanhemmille. Näkemyksemme mukaan lapsilisät ja niiden korotus ovat yksi keskeinen asia, jolla kasvaneeseen lapsiperheköyhyyteen voidaan vaikuttaa. Lapsilisä tulisi ulottaa 18 ikävuoteen asti ja maksaa jokaisesta lapsesta tasasuuruisena. Rovaniemen perheoikeudelliset palvelut haluavat tuoda esille näkemyksensä siitä, että erityisesti vuoroasumistilanteessa pitäisi olla mahdollista, että päivähoitomaksu laskutetaan puoleksi molemmilta vanhemmilta, mikäli vanhemmat näin sopivat. Tämän lisäksi päivähoitomaksun suuruutta määritettäessä tulisi huomioida vain lapsen elatusvelvollisten vanhempien yhteenlasketut tulot, ei ruokakunnan tulot. Uusperheissä nykykäytäntö aiheuttaa ristiriitaa, kun uuden puolison tulot huomioidaan päivähoitomaksussa vaikka hänellä ei ole elatusvelvollisuutta lapseen. Toimeentulotukilain soveltamisessa Kela on tehnyt edistyksellistä ja hyvää työtä, koska toimeentulotukeen oikeutetuissa perheissä, joissa vuoroasuu lapsi, on lapsen perusosa huomioitu toimeentulotukeen oikeuttavana menona suhteessa lapsen sovittuihin luonapitopäiviin. Toimeentulotuessa pitäisi pystyä huomioimaan lapsen tapaamismatkakulut sopimuksen mukaisesti sille vanhemmalle, joka tapaamiseen liittyvistä matkakuluista vastaa. Näkemyksemme mukaan lapsenhuoltolain osittaisuudistuksen hengen mukaista on, että molemmat vanhemmat osallistuvat tapaamismatkajärjestelyihin lapsen edun mukaisella tavalla. Yhteistyövanhemmuuteen kannustaa ja kasvattaa se, että vanhemmat vastaavat tapaamismatkajärjestelyistä yhdessä silloin kun elatuskyky ja muut tapaamismatkojen järjestämiseen liittyvät edellytykset ovat samanlaiset. Toimeentulotuen varassa elävillä vanhemmilla ei tähän ole mahdollisuutta, koska vain ns. tapaavan vanhemman toimeentulolaskelmassa huomioidaan tapaamismatkoista syntyvät kulut. Vuoroasumisjärjestelyssä vammaisetuisuuksien puolittaminen pitäisi olla mahdollista mikäli vanhemmat näin lapsen edun mukaisena sopivat. Kokonaisuutena lapsiperheköyhyys on asia, joka sosiaaliturvauudistuksessa on tärkeä huomioida ja vahvistaa perheiden saamaa sosiaaliturvaa yhtä aikaa tukien vanhemman mahdollisuutta tehdä osa-aikaista työtä silloin, kun lapsi on pieni.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Yleinen asumistuki. Toimeenpanosuunnitelman mukaan asumistuen muutostarpeet vuoroasuvien lasten osalta arvioidaan osana sosiaaliturvakomitean laajempaa uudistustyötä. Sosiaaliturvakomitean työ jatkuu 31.3.2027 saakka, joten kirjaus käytännnössä lykkää useilla vuosilla sitä, että vuoroasumistilanteet huomioidaan asumistukilainsäädännössä. MLL:n mielestä uudistus tulee tehdä nopeammassa aikataulussa. Lastenhoidon tuet. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea tulisi voida myöntää vuoroasumistilanteessa riippumatta siitä, onko lapsella varhaiskasvatuspaikka toisen vanhemman valitsemana hoitomuotona. Lapsilisä. Toimenpidesuunnitelman mukaan lapsilisäjärjestelmä uudistetaan monimuotoistuneet perhetilanteet huomioiden joko sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä tai erillisenä uudistuksena. MLL pitää tärkeänä, että lapsilisän jakaminen kahdelle vanhemmalle/huoltajalle mahdollistettaisiin lapsilisälakia muuttamalla. Tämä tulisi tehdä sosiaaliturvakomitean työtä nopeammassa aikataulussa.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Selvityksessä nostetaan esiin sosiaaliturvaetuuksista etenkin asumistuen ongelmallisuus vuoroasumistilanteissa. Vuoroasuminen on tällä hetkellä selvitysten mukaan pitkälti hyväosaisten perheiden lasten etuoikeus. Tämä on jälleen esimerkki rakenteellisesta vieraannuttamisesta. Suomessa on pystyttävä tunnustamaan, että vuoroasuvasta lapsesta koituu enemmän kustannuksia myös yhteiskunnalle kuin yhdessä kodissa asuvasta lapsesta. Lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa myös vanhempien eron jälkeen ja vanhempien oikeus eron jälkeiseen yhteisvanhemmuuteen ovat arvoja, jolla on saatava olla myös taloudellinen hintalappu. Asumistukea olisi uudistettava vuoroasumista tukevaan suuntaan jo tällä hallituskaudella yhteistyössä sosiaaliturvakomitean kanssa. Jos tähän ei syystä tai toisesta ole valmiutta, tällä hallituskaudella olisi hyvä saada edes kokonaiskuva siitä, mitä asian korjaaminen mahdollisesti tulisi maksamaan ja mitä muita vaikutuksia sillä tulisi olemaan, jotta asian päälle päästäisiin välittömästi tulevan hallituskauden aluksi. Korostamme edelleen, että jokainen vuosi, jota lapsi ei vuoroasu rakenteellisten seikkojen vuoksi, on pois hänen suhteestaan toiseen vanhempaansa. Toimeentulotuki: Verkoston näkökulmasta toimeentulotuen keskeinen haaste liittyy lapsen perusosan puolittamiseen vuoroasuvien lasten osalta. Kela on alkanut päätöksissään puolittaa lapsen perusosaa tilanteessa, jossa toimeentulotukea saavan vanhemman lapsi vuoroasuu. Muistutamme, että tulonsiirroissa lähtökohdan on oltava sen tunnistaminen, että vuoroasuvasta lapsesta koituu enemmän kustannuksia kuin yhdessä kodissa asuvasta. Lapsesta koituu kiinteitä kustannuksia, jotka eivät liiku lapsen mukana, ja tämä on huomioitava toimeentulotuen lapsen perusosan maksamisessa. Vaikka lapsi olisi puolet ajasta toisaalla, kiinteät kulut eivät vähene samassa suhteessa. Vuoroasuvalle lapselle on myös jatkuvasti hankittava ja ylläpidettävä tiettyä vaate- ja varustevarastoa molemmissa kodeissa, ei ole mahdollista eikä oikeudenmukaista, että kaikki lapsen vaatteet kulkevat jatkuvasti kahden kodin väliä. Vuoroasuvan lapsen osalta lapsen toimeentulotuen perusosa tulisi määritellä kumpaankin lapsen kotiin suuremmaksi kuin puolikas perusosa. Lisäksi olisi huomioitava virallisen lähivanhemman vastuulle koituvat kulut, kuten harrastusmaksut yms. joiden maksun vastuu määräytyy lapsen kirjoillaolo-osoitteen mukaisesti. Yksityiskohtaisena huomiona verkosto huomauttaa, että nykyisellään toimeentulotuki korvaa lapsen matkat tapaamisiin vain etävanhemmalle, ei lähivanhemmalle. Kuitenkin sekä tuomioistuin, että sosiaalitoimi voivat edellyttää tapaamisten matkakulujen maksamista myös lähivanhemmalta. Lapsen tapaamiskulut tulee korvata toimeentulotuesta sille vanhemmalla, joka on elatusapulaskelmaan merkitty tapaamisten maksajaksi. Jos tapaamisten kulut on sovittu puolitettavaksi, on tämä huomioitava kummankin vanhemman toimeentulotuessa. Lapsilisä ja elatustuki: Mahdollisuus lapsilisän jakamiseen vanhempien kesken vuoroasumistilanteissa on periaatteessa hyvä, mutta sen toteuttamiseen sisältyy lukuisia selvitettäviä asioita. Samoin esitys vuoroasuvien lasten tilanteen selvittämisestä elatustuen maksamisessa on kannatettava. Näiden asioiden pohtiminen yhteydessä toisiinsa on erityisen kannatettavaa. Kelan tutkimusblogissa on todettu, että lapsilisän automaattinen jakaminen saattaisi lisätä lapsiperheköyhyyttä ja elatustuen tarvetta. Automaattinen jakaminen ei ole hyvä ajatus vuoroasumistilanteissa, vaan jakaminen pitäisi aina tehdä vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai sitten oikeuden määräyksellä lapsen edun mukaisesti. Lapsilisän automaatiojakaminen vuoroasumistilanteessa saattaisi vähentää myös lähivanhempien motivaatiota lähteä vuoroasumisjärjestelyyn ja siten lisätä huoltokiistojen todennäköisyyttä. Vapaaehtoiseksikin määriteltynä lapsilisän jakamisen mahdollisuus vaatisi enemmän selvitystyötä ainakin näistä näkökulmista: • Miten lapsilisän jakaminen vaikuttaisi lapsiperheköyhyyteen – lisäisikö se lapsiperheköyhyyttä lähivanhempien perheessä? Vähentäisikö se lapsiperheköyhyyttä etävanhempien perheissä? • Miten lapsilisän jakaminen vaikuttaisi elatustuen tarpeeseen? • Miten jakaminen vaikuttaisi tilanteissa, joissa lapsilisä nyt maksetaan etävanhemman tilille? • Miten lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen jakaminen tapahtuisi, ja miten varmistettaisiin, ettei yksinhuoltajakorotuksen mahdollinen jakaminen lisää lapsiperheköyhyyttä tai hankaloita lähivanhemman tilannetta. • Miten jakamisesta päätettäisiin, jos vanhemmat eivät pääsisi siitä sopuun keskenään? • Miten jakaminen vaikuttaisi elatusavun laskemiseen, vai toimiiko nykyinen ohje tältä osin hyvin? Lapsilisän puolittamisessa on huomioitava se, että edelleen on kustannuksia, joiden vastuu on lapsen kirjoillaolo-osoitteen mukainen. Virallinen lähivanhempi on vastuussa esimerkiksi lapsen päivähoitomaksuista, poliklinikkamaksuista ja muista palvelumaksuista. Mikäli lapsilisän jakaminen vanhempien kesken voidaan toteuttaa myös muuten kuin vanhempien keskinäisellä vapaaehtoisella sopimuksella (esimerkiksi oikeuden määräyksellä), on huolehdittava myös siitä, että vastuu näistä pakollisista maksuista jakautuu vanhempien kesken vastaavasti. Sosiaaliturvan palveluohjaus: Sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja osin alikäytetty. Monet vanhemmat eivät ole tietoisia mahdollisuuksista, joita järjestelmä tällä hetkellä tarjoaa. Esimerkiksi toimeentulotukea saavissa perheissä voidaan jo nykytilanteessa huomioida vuoroasuva lapsi myös sen vanhemman pakollisia asumiskustannuksia määriteltäessä, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla. Vanhemmat eivät kuitenkaan usein ole tietoisia omista oikeuksistaan ja heille tulisi aktiivisesti viestiä niistä. Erityisesti ulkomaalaistaustaiset alikäyttävät monissa tilanteissa sosiaaliturvaa. Tätä puolta voisi vahvistaa esimerkiksi Kelan toiminnoissa, kun henkilö asioi Kelan kanssa, sekä perhekeskusten koordinoimien palvelujen yhteydessä.
      • Suomen Uusperheiden Liitto ry, Kirsi Heikinheimo psykoterapeutti, toiminnanjohtaja Tohtorikoulutettava Suomen uusperheiden Liitto ry , Heikinheimo Kirsi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Selvityksessä todetaan, että asumistukilainsäädäntö voi käytännössä muodostaa esteen vuoroasumiselle. Ruokakunta käsitettä tai tukeen oikeuttavan perherakenteen tiedon hyödyntämistä on syytä kehittää. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa sekä turvallisen elämän mahdollistamiseen myös perheen vanhempien eron jälkeen. Lapsen oikeudet eivät lopu vanhempien eroon. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy lähtee kohtaamisesta ja nähdyksi tulemisesta. Väsyneellä vanhemmalla ei ole mahdollisuutta olla paras versio itsestään. Toimiva vuoroasuminen mahdollistaa itsessään vanhemmuuden jaksamisen tukemisen esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Köyhyys, huono-osaisuus ja syrjäytyminen periytyvät ylisukupolvisesti. Suuri haaste onkin, miten ennaltaehkäistä ja pysäyttää huonojen lähtökohtien periytyminen, negatiivinen sosiaalinen perimä. Sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijöitä ovat tutkimuksen perusteella etenkin: • yksinhuoltaja- tai uusperhetausta • vanhempien pitkittynyt erokriisi • varhaislapsuuden ongelmat ja • kehityshäiriöt 0–6-vuotiaana. Vuoroasumisessa on kyettävä huomioimaan lapsen yksilölliset tarpeet ja taipumukset. Erityisen merkityksellistä on painottaa alle kahden vuoden ikäisen lapsen vakauden tarvetta. Eriarvoisuutta ehkäisevät etuudet sekä järjestelmät mahdollistavat ennakointia. Kuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin yhteistyö sekä palveluiden pysyvyys on tärkeä huomioida päätöksiä tehdessä. Yhtä tärkeää on huomioida kiintymyssuhteen muodostumiseen tarvittava riittävän usein tapahtuva ja riittävän pitkän kontaktin mahdollisuus lapsen ja vanhemman välillä. Esimerkiksi kahden viikon välein oleva muutaman tunnin tapaaminen ei ole riittävä turvallisen kiintymyssuhteen rakentumiselle. Psykologinen turvallisuus ja kiintymyssuhde tarvitsevat rakentuakseen riittävää läsnäoloa ja kohtaamista. Toimeentulotuki: Keskeinen haaste liittyy lapsen perusosan puolittamiseen. Tulonsiirtoja arvioitaessa on oleellista huomioida, että vuoroasuvasta lapsesta koituu enemmän kustannuksia kuin yhdessä kodissa asuvasta lapsesta. Suuri osa kuluista on kiinteitä kustannuksia, jotka eivät siirry lapsen mukana. Kulut on huomioitava toimeentulotuen perusosaa arvioitaessa. Taloudellisen eriarvoisuuden ennaltaehkäisy on samalla lapsen kasvualustan vakauden vahvistamista, että syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. Lapsilisä ja elatustuki: Mahdollisuus lapsilisän jakamiseen vanhempien kesken vuoroasumistilanteessa on kannatettava. On kuitenkin huomioitava, että lähivanhempi on usein vastuussa lapsen arkeen liittyvistä maksuista kuten päivähoito- tai terveydenhoitomaksut. Sosiaaliturvan palveluohjaus: Monet vanhemmat eivät ole tietoisia palvelujärjestelmän tarjoamista mahdollisuuksista perheen tukemiseksi. Vanhempien sekä lasten palveluihin liittyvistä oikeuksista tiedottaminen on sattuman varaista ja organisoimatonta. Toimenpide-ehdotuksena: • asumistuen uudistaminen huomioimaan vuoroasuvan lapsen tilanne • vammaislain uudistuksessa vuoroasuvan lapsen huomioiminen • Digitaalisten sekä kohtaavien palveluiden systemaattinen yhteiskehittäminen yhdessä kohderyhmän kanssa • olemassa olevien palveluiden ja toimintamallien parempi hyödyntäminen.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Keskusliitto painottaa, että etuuslainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että se huomioi ja mahdollistaa vuoroasumisen. Lapsi- ja perhejärjestöjen politiikkasuosituksessa (toukokuu 2021) sekä sosiaaliturvakomitealle esitetyssä vetoomuksessa (18.2.2021) on esitetty, että sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa lapsiperheiden asiaa on tarpeen käsitellä sekä omana kokonaisuutenaan ja että läpileikkaavasti muiden teemojen kohdalla. Mikäli etuuksia koskevat uudistukset toteutetaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä, eivät ne voi odottaa kokonaisuudistuksen valmistumista vaan lasten sosiaaliturva tulisi käsitellä omana kokonaisuutena ja vuoroasumiseen liittyvät muutokset sen yhteydessä mahdollisimman nopealla aikataululla. Asumistuki: Asumistuen uudistamisen kohdalla tulisi varmistaa, että asumistukea voidaan tarvittaessa maksaa lapsen molempiin koteihin. Pienituloisissa perheissä asumistuen rooli vuoroasumisen mahdollistamisessa on keskeinen, sillä vuoroasuva lapsi tarvitsee molempiin koteihinsa oman tilan, ja vanhempi maksaa isommasta asunnosta myös silloin, kun lapsi on toisen vanhemman luona. Tällä hetkellä lapsi voi kuulua asumistukea myönnettäessä vain yhteen ruokakuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos molemmat vanhemmat ovat asumistuen tarpeessa, ei toisella vanhemmalla välttämättä ole mahdollisuutta hankkia riittävän tilavaa asuntoa vuoroasumisen toteuttamiseksi. Toimeentulotuki: Vuoroasumisen huomioiminen toimeentulotukea koskevassa lainsäädännössä on kannatettavaa, mutta Keskusliitto kuitenkin painottaa, että vuoroasumisen huomioimisen ei tulisi kategorisesti tarkoittaa perusosan puolittamista. Lapsen perusosan maksamisessa tulisi huomioida, että vuoroasuvasta lapsesta aiheutuu enemmän kiinteitä kustannuksia kuin lapsesta, joka asuu yhdessä kodissa. Vuoroasuvalla lapsella on kaksi kotia ja on luonnollista, että lapsella on molemmissa kodeissa varusteita, kuten vaatteita ja muita arjen tarvikkeita, jotka eivät liiku lapsen mukana kodista toiseen. Lapsilisä ja vammaisetuudet: Lapsilisä tulisi voida jakaa lapsen kahden kodin kesken vanhempien näin sopiessa. Jos lapsilisän jakaminen perustuu muuhun kuin vanhempien sopimukseen, tulisi huomiota kiinnittää siihen, miten tuen puolittaminen vaikuttaa vanhempien väliseen taloudelliseen vastuuseen, elatustukeen ja elatusapuun. Lapsen kanssa asuva vanhempi on myös vastuussa esimerkiksi lapsen päivähoitomaksuista, poliklinikkamaksuista ja muista palvelumaksuista. Toimenpidesuunnitelmassa todetaan, että vammaisetuuksien jakaminen vaatisi lainsäädännön ja toimeenpanon työmäärän uudelleentarkastelua, ja että vanhempien tai huoltajien olisi lähtökohtaisesti kyettävä sopimaan keskenään tuen jakamisesta. Keskusliitto painottaa, että mahdollisuus vammaisetuuksien jakamiseen kahden kodin kesken tulee varmistaa lainsäädännöllä. Lastenhoidon tuet: Kun lapsen vuoroasumisesta on nimenomaisesti sovittu, tulisi vanhempien tilanteita arvioida lapsen hoidon suhteen erikseen. Vuoroasumistilanteessa kotihoidon ja yksityisen hoidon tukia tulisi olla mahdollista myöntää huolimatta siitä, onko lapsella toisen vanhemman luona asuessa varhaiskasvatuspaikka.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järvinen Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Yleinen asumistuki SOSTE pitää tärkeänä, että vuoroasuvat lapset huomioidaan jatkossa molempien vanhempien asumistukilaskelmassa. Ilman tätä muutosta vuoroasuminen ei pienituloisemmille perheille ole useinkaan mahdollista. Ei ole tarkoituksenmukaista, että toinen vanhempi joutuu turvautumaan toimeentulotukeen lapsen vuoroasumisesta johtuvien asumisen kulujen vuoksi. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi ja lyhytkestoiseksi etuudeksi, kun taas vuoroasumiseen liittyvät asumiskulut ovat pysyväisluontoisia. Kuten toimenpidesuunnitelmassakin todetaan, vuoroasuvan lapsen asumisen tukeminen liittyy kiinteästi myös asumistuen ruokakuntakäsitteeseen ja laajemmin perhekäsitteeseen. Sosiaaliturvauudistuksessa tulisi löytää ratkaisuja näihin määritelmiin niin, että järjestelmä vastaisi jatkossa paremmin ihmisten moninaisiin perhe- ja elämäntilanteisiin. Asumisen tukien yhteydessä on hyvä huomioida myös mahdollisuus saada tukea asunnon muutostöihin vuoroasuvan vammaisen lapsen tarpeiden huomioimiseksi. Lastenhoidon tuet Toimenpidesuunnitelmassa luvataan vain seurata perhevapaauudistuksen toimeenpanoa ja todetaan, että tarvittaessa esimerkiksi sosiaaliturvakomitea voisi jatkossa tehdä esityksiä lastenhoidon tukijärjestelmän uudistamiseksi. SOSTE näkee, että jo nyt pitäisi lähteä edistämään STM 2018-työryhmän ehdotusta, että kotihoidon ja yksityisen hoidon tukia myönnettäisiin riippumatta siitä, onko lapsella varhaiskasvatuspaikkaa toisen vanhemman valitsemana hoitomuotona. Se mahdollistaisi joustavat lapsen edun mukaiset hoitoratkaisut ja tukisi lapsen suhdetta kumpaankin vanhempaansa. Lapsilisä ja elatustuki SOSTE kannattaa sen selvittämistä, miten lapsilisä kannattaisi jakaa vanhempien kesken vuoroasumistilanteissa. Lapsilisäjärjestelmä on hyvä uudistaa kokonaisuutena niin, että se vastaisi paremmin monimuotoistuneisiin perhetilanteisiin. Uudistus ei saa heikentää pienituloisimpien perheiden asemaa ja lisätä köyhyyttä. Kelan tutkimusblogissa on tuotu esille, että lapsilisän puolittaminen voi myös vuoroasumistilanteessa lisätä köyhyysriskiä erityisesti tilanteissa, joissa toinen vanhemmista on tulonsiirtojen ja elatustuen tasaavan vaikutuksen jälkeen toista huomattavasti pienituloisempi. Uudistuksessa olisi etsittävä mahdollisimman yhdenvertainen malli lapsilisien jakamiseen erilaisissa perhetilanteissa. Myös lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen jakamiseen vuoroasumistilanteissa on etsittävä yhdenvertainen ratkaisu, joka ei aiheuta ristiriitoja vanhempien välille eikä uusia kannustinloukkuja. Lapsilisän puolittamisessa on huomioitava se, että tällä hetkellä on kustannuksia, joiden vastuu on lapsen kirjoillaolo-osoitteen mukainen. Virallinen lähivanhempi on vastuussa esimerkiksi lapsen päivähoitomaksuista, muista palvelumaksuista ja vastaavista kuluista. Mikäli lapsilisän jakaminen vanhempien kesken voidaan toteuttaa myös muuten kuin vanhempien keskinäisellä vapaaehtoisella sopimuksella (esimerkiksi oikeuden määräyksellä), on huolehdittava myös siitä, että vastuu näistä pakollisista maksuista jakautuu vanhempien kesken vastaavasti. Huomioon on myös otettava, että tällä hetkellä elatusapulaskelmassa vähennetään lapsen tarpeesta lapsilisä. Lapsilisästä siis laskennallisesti puolet siirtyy elatusavun maksajalle. Näin lapsilisä käytännössä jaetaan jo vanhempien kesken niissä tapauksissa, joissa elatusavun suuruus arvioidaan elatusapulaskurilla. Samalla kun selvitetään elatusavun uudistamista, tulee tarkastella myös elatustuen uudistamista huomioiden vuoroasuvat lapset. Tätä kokonaisuutta on hyvä tarkastella myös yhteydessä lapsilisiin. Vammaisetuudet SOSTE kannattaa ehdotusta selvittää vammaisetuuksien jakomahdollisuutta vanhempien kesken. Toimeentulotuki Toimeentulotukilain uudistamisessa on huomioitava vuoroasumistilanteet nykyistä paremmin. Vuoroasuvan lapsen osalta on tunnustettava, että hänestä koituu enemmän kustannuksia kuin yhdessä kodissa asuvasta. Molemmissa perheissä aiheutuu asumiskulujen lisäksi kiinteitä kustannuksia, jotka eivät liiku lapsen mukana. Lapsen perusosan jakaminen puoliksi ei huomioi tätä. Vuoroasuvan lapsen riittävän perusosan suuruus tulisi arvioida. Järjestöiltä saamamme palautteen perusteella vanhemmat eivät ole myöskään tietoisia nykyisistäkään mahdollisuuksista saada lapsen asumiskulut huomioitua molempien perheiden asumisnormissa. Tästä tulisi tiedottaa aktiivisemmin.
      • Hopiavuori Utu, vuoroasuva etävanhempi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Vuoroasuvien lasten huomioiminen yleisen asumistuen ruokakuntaa määrättäessä vähentäisi kotien eriarvoisuutta merkittävästi. Toimeentulotuessa onneksi asuminen voidaan huomioida täysimääräisesti ja itse saamani toimeentulotuki perustuukin suurelta osin asumistuen vajeen kattamiseen. Vuoroasuvien lasten vuoksi "yksin asuvan" asumisoikeuttani suuremmassa asunnossa asuminen on saanut aikaan merkittävän tuloloukun, kun toimeentulotuessa tai työmarkkinatuessa vapaan tulon määrä on merkittävästi pienempi kuin asumistuen vajeen vuoksi minulle määrätty toimeentulotuki. Mielestäni mahdollisuus lapsilisän jakamiseen kahteen eri osaan vanhempien toivomassa suhteessa olisi helppo tie ongelmaan, jossa yksinhuoltajakorotuksen vaikutus kohdistuisi vain siihen osaan lapsilisää, jota tosiasiallisesti yksin vuoroasuvaa lasta huoltava huoltaja saa.
      • Kasper - Kasvatus- ja perheneuvonta ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • 4.2. Yleinen asumistuki Lapsen tilan tarve tulee huomioida kokoaikaisesti ja perheiden tulisi olla mahdollista saada asumistukea lapsen molempiin kotiosoitteisiin täysmääräisesti. Vuoroasumisessa lapsi tarvitsee oman tilan molempiin koteihin. 4.3 Lastenhoidon tuki Kannatamme ehdotusta, että lapsen varhaiskasvatuspaikka ei olisi este kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen saamiselle toisen vanhemman luona. Näin voitaisiin mahdollistaa joustavat lapsen edun mukaiset hoitoratkaisut perheiden sisällä, tukien lapsen suhdetta kumpaankin vanhempaan.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Kuntaliiton näkemyksen mukaan ehdotetut toimenpiteet ovat kannatettavia.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Nykyisessä sosiaaliturvaetuuksia koskevassa lainsäädännössä ei ole otettu huomioon lapsen kahden kodin asumista tai vuoroasumista, vaikkakin etuuksien myöntöprosesseissa on voitu vaihtelevissa määrin ottaa huomioon vuoroasumista ja kahden kodin asumista. Sosiaaliturvauudistuksessa tulee selvittää tarkemmin sosiaaliturvaetuuksien uudistustarpeita vuoroasumisen ja kahden kodin asumisen näkökulmasta. Tässä selvitystyössä on keskeistä tehdä lapsi- ja sukupuolivaikutusten arviointia, sillä mahdollisesti useiden etuuksien myöntöön tehtävillä muutoksilla voi olla yksittäisten etuuksien muutosten lisäksi myös yhteisvaikutuksia, joita tulee kartoittaa ja arvioida jo etukäteen. Amnesty on aiemmin lausunnossaan koskien toimeentulotukilain uudistamista valmistelevan työryhmänloppumietintöä painottanut, että vuoroasumista ja kahden kodin asumista tulee huomioida toimeentulotukilain uudistamisen yhteydessä. Samassa lausunnossa myös esitettiin tarve perusteelliselle lapsi- ja sukupuolivaikutusten arvioinnille uudistusprosessissa. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä tehtävässä vaikutusarvioinnissa on otettava huomioon mahdolliset tehtävät muutokset toimeentulotukilakiin. Amnesty esittää selvitettäväksi, josko olisi mahdollista tehdä etuuksiin, esimerkiksi lapsilisien ja vammaisetuuksien osalta, lapsen ja perheiden oikeuksien toteutumista edistäviä pienempiä osauudistuksia jo ennen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistumista, huomioiden kokonaisuudistuksen pitkän aikajänteen.
      • Miesten tasa-arvo ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Vuoroasumistilanteessa asumistukea on syytä myöntää lapsen kummankin kodin osoitteeseen samoin taloudellisin kriteerein riippumatta kustannusvaikutuksista. Ei voida ajatella valtion taholta, että koska uudistus tulisi maksamaan, jätetään toinen vanhempi eriarvoiseen asemaan suhteessa toiseen vanhempaan. STM 2018-työryhmän ehdotus, että kotihoidon ja yksityisen hoidon tukia myönnettäisiin vuoroasumistilanteessa riippumatta siitä, onko lapsella varhaiskasvatuspaikka toisen vanhemman valitsemana hoitomuotona, on kannatettava. Vuoroasumistilanteessa lapsilisä on syytä jakaa, kuten STM 2018-työryhmä katsoi. Koska toimeenpanosuunnitelmassa annettiin ymmärtää, että lapsilisän käytäntöjen muuttaminen olisi kovin monitahoinen tehtäväkokonaisuus, ehdotamme että asetelman yksinkertaistamiseksi lapsilisä jaetaan molempien vanhempien (sikäli kun on tiedossa) kesken kaikissa tilanteissa. Tasajaolla kaikissa tilanteissa on tärkeä symboliarvo vanhemmuuden yhdenvertaisuuden ilmentäjänä. Elatustukilakia tulee uudistaa siten, että lapsen vuoroasuminen elatusvelvollisen luona ei estä tuen maksua. Vanhempien on tässäkin asiassa syytä olla samalla viivalla.
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Kannatamme, että osana sosiaaliturvauudistusta (näitä uudistuksia siinä priorisoiden) tai mahdollisuuksien mukaan myös jo aiemmin erillisuudistuksin varmistetaan, että vuoroasumistilanteissa lapsi huomioidaan molemmissa ruokakunnissa asumistukea myönnettäessä, vuoroasuminen huomioidaan oikeutta toimeentulotukeen ja sen määrää arvioitaessa sekä että vuoroasumistilanteissa lapsilisän ja vammaisetuuksien kaltaiset etuudet voidaan jakaa lapsen kahden kodin/perheen kesken, huomioiden tukien jaossa myös sen, miten vastuu lasten menoista jakautuu vanhempien kesken. Myös lastenhoidon tukea ja elatustukea koskevat toimenpide-ehdotukset ovat nähdäksemme kannatettavia. Tosin ehdotukset ylipäänsä ovat toimenpidesuunnitelmaksi kovin yleistasoisia ja avoimia, mikä voi vaarantaa sen, että niiden kautta tosiasiassa kohtuullisessa ajassa saataisiin aikaan vuoroasumisen mahdollisuutta edistäviä muutoksia lakeihin ja käytäntöihin.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Kela toteaa yleisen asumistuen osalta, että yleisessä asumistuessa on tosiaan havaittu epäkohta lasten vuoroasumisen kohdalla jo aiemmin. Yleisen asumistuen nykyinen ruokakuntakäsite ei kuitenkaan mahdollista lasten huomioon ottamista useammassa kuin yhdessä ruokakunnassa kerrallaan, ja vuoroasuvien lasten huomioon ottaminen on ratkaistu toimenpidesuunnitelmassa kerrotulla tavalla. Vuoroasumiseen liittyviä asumistuen ongelmia on tuotu jo esiin sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä, joten on luontevaa jatkaa asian käsittelyä sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä, kuten toimenpidesuunnitelmassa on ehdotettu. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen osalta Kela toteaa, että niitä maksetaan tällä hetkellä pääsääntöisesti vain, kun lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen missään kunnassa. On kuitenkin ollut tilanteita, joissa kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki on maksettu Kelasta rahoittavan kunnan suostumuksella niissäkin tilanteissa, joissa lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen toisessa kunnassa. Näihin asiakas pyytää aina rahoittavalta kunnalta Kelalle lausunnon, että tuki voidaan tilanteesta huolimatta maksaa. Jos kunnalta ei saada lausuntoa, tuki hylätään, koska lapsi osallistuu kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen. Toimenpidesuunnitelmassa on mainittu lastenhoidon tukien osalta lähinnä vain kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet. Joustavan ja osittaisen hoitorahan soveltamiskäytäntöjä ei ole huomioitu. Tällä hetkellä vuoroviikkotilanteissa joustavaa tai osittaista hoitorahaa ei myönnetä, koska usein vanhempi lyhentää työaikaansa vain niillä viikoilla, kun lapsi asuu hänen luonaan ja muilla viikoilla tekee täyttä työaikaa, jolloin max 30h/vko työaikaedellytys ei täyty. Taustaongelmana usein on tuen vähintään kuukauden mittainen myöntöaikaedellytys eli sitä ei voida pilkkoa vuoroviikoille. Lisäksi Kela toteaa lastenhoidon tukiin liittyen, että perheenjäsenkäsite olisi hyvä määritellä tarkemmin eli kumman perheeseen lapsi kuuluu vuoroasumistilanteissa (tai huomioida vaikutukset muihin tukiin, jos kuuluu molempiin perheisiin). Perheenjäsen-käsitettä olisi tarkennettava sen osalta, katsotaanko lapsen kuuluvan molempien vanhempien perheeseen ja huomioidaanko lapsi molempien perheiden koossa. Toimenpidesuunnitelman toimeentulotuen etuusohjetta koskevaan kohtaan tarkennuksena, että vanhemmat voivat sopia vuoroasumisesta myös keskenään. Eli ”Jos lapsen asumisesta on kunnan toimielimen vahvistamalla sopimuksella sovittu, tuomioistuimen päätöksellä määrätty tai vanhempien kesken sovittu, että lapsi vuoroasuu kummankin vanhempansa luona, jaetaan lapsen perusosa vanhempien kesken.” Kun kyseessä on vuoroasuminen muun huoltajan ja vanhemman luona, perusosa jaetaan puoliksi vanhemman ja lapsen kesken kunnan toimielimen vahvistaman sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen perusteella. Kuten toimenpidesuunnitelmassa on todettu, Kela on toimeentulotuen käsittelyssä jo usean vuoden ajan ottanut huomioon vuoroasuvien lasten tilanteet, vaikka vuoroasumisen tilanteista ei ole erikseen säädetty toimeentulotukilaissa. Myös hallinto-oikeuskäytäntö on tukenut tulkintaa, että vuoroasumistilanteessa lapsella on toimeentulotuen näkökulmasta tosiasiallisesti kaksi kotia, jolloin lapsi kuuluu kahteen toimeentulotuesta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun perheeseen ja lapsen perusosa voidaan huomioida puoliksi kummankin perheen perustoimeentulotuen laskelmalla. Lapsen vuoroasuminen ei toimeentulotuen ratkaisukäytännössä vaikuta pelkästään menona huomioitavaan lapsen perusosan määrään, vaan myös lapselle itselleen maksettavien tulojen, lapsen varojen sekä lapsen muiden perusmenojen huomioimiseen sekä molempien perheiden asumismenojen huomioimiseen. Vaikka toimeentulotukilaki mahdollistaa vuoroasumisen huomioimisen toimeentulotuen käsittelyssä varsin pitkälle jo tällä hetkellä, tilannetta selkeyttäisi, jos vuoroasuvien lasten perusosasta nimenomaisesti säädettäisiin toimeentulotukilain 9 §:ssä, jossa on säädetty perusosan suuruudesta muissa asumistilanteissa. Vuoroasuvien lasten toimeentulotuen käsittelyä selkeyttäisi myös toimeentulotukilain 3 §:n 1 momentin perhekäsitteeseen tehtävä lisäys, että myös yhdessä asuvat lapsi ja hänen huoltajansa muodostaisivat toimeentulotukilain mukaisen perheen. Tällä hetkellä yhdessä asuva lapsi ja hänen vanhempansa muodostavat toimeentulotukilain mukaisen perheen, eli heille annetaan yhteinen päätös toimeentulotuesta. Mikäli lapsi vuoroasuu vanhempansa ja muun huoltajan luona, lapselle ja muulle huoltajalle ei kuitenkaan voida tehdä yhteistä päätöstä, koska toimeentulotukilaissa ei ole määritelty, että he kuuluvat samaan perheeseen.
      • Pienperheyhdistys ry, Turtiainen Juha
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Asumistukea kehitettäessä on otettava huomioon vuoroasuvien lasten tarpeet. Lapset ovat yhä enimmäkseen äidin osoitteessa kirjoilla. Lapsilla tulisi olla oikeus kahteen viralliseen osoitteeseen. Tämä mahdollistaisi toisen vanhemman asumistuen ja sitä kautta riittävän suuren asunnon lasten asumiseen ja tämän myötä yhä useampi lapsi voisi asua kummankin vanhemman luona. Tällä hetkellä moni pienituloinen etävanhempi (useimmiten isä) päätyy tapaamaan lapsiaan etävanhempana, vaikka vanhempien yhteinen halu olisi vuoroasuminen. Mikäli lapsella on jokin vamma, jonka johdosta tarvitaan muutostöitä kotiin (esteettömyys), tulisi muutostyöt korvata lapsen kumpaankin kotiin. Toimeentulotukeen liittyen ks. kohta 3 Elatusapu.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu; Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Ehdotetut toimenpiteet linkittyvät sosiaaliturvauudistuksen ja muun muassa perhevapaauudistukseen. Konkreettisia ehdotuksia ei kokonaisuuteen sisälly, vaikkakin todetaan, että esim. lapsilisäjärjestelmää voitaisiin uudistaa myös erillisenä uudistuksena. Kokonaisuuden arviointia ei tarkemmalla tasolla voi siten tehdä. Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että erilaisten etuuksien myöntämistä arvioidaan vuoroasumistilanteissa siten, että ne yhtäläisesti tukevat kummankin vanhemman mahdollisuuksia huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja asumisesta. Toisaalta on tunnistettava, että ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä on vanhemmilla. Vanhempien on siten vuoroasumisjärjestelyitä miettiessään ja muun muassa asuinpaikkaansa valitessa otettava huomioon myös oma vastuunsa ja mahdollisuutensa huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja arjesta. Tämä ei kuitenkaan poista perustuslain 19.3 § mukaista julkisen vallan velvollisuutta tukea perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
      • Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Sosiaaliturvaetuudet ovat tärkeitä tukimuotoja vähävaraisille Vuoroasumisen motiiviksi voi muodostua taloudelliset asiat lapsen edun asemasta. Elatustuki Nykykäytännössä on nurinkurista ollut se, että jos elatusvelvollinen on työtön eikä hänellä ole maksukykyä, on elatussopimus tehty ns. 0 sopimus maksukyvyttömyyden vuoksi, jolloin lähivanhempi on voinut hakea elatustukea, vaikka olisi kuinka isot tulot. Asumistuki Pitäisi saada molempien kriteerit täyttävien / puolittaminen Asumistuki tukee myös ihmisiä, jotka käy työssä, mutta ovat niin pienituloisia, että täyttyvät kriteerit. On tärkeä tuki. vammaistuki nykykäytännössä vammaispalvelut myöntää esim. asunnon muutostöihin tukea vain siihen asuntoon, jossa lapsi kirjoilla. Tämä on voinut tulla esteeksi lapsen yökyläilyihin tapaavan vanhemman luona, kun ei ole itsellä varaa tehdä remonttia asuntoon, jotta se olisi vammaiselle lapselle sopiva. Toimeentulotuki, vuoroasuminen Vuoroasuvien kohdalla tällä hetkellä Kela puolittaa perusosan, joka on hyvä asia Vaatiiko Kela vuoroasuvien vanhempien kohdalla aina elatussopimuksen vai vain vuoroasumissopimuksen. Vuoroasumissopimuksessa Elatussopimus pitäisi olla tehtynä kaikille, jotka hakevat viimesijaista toimeentulotukea, jotta olisi arvioitu, onko toisella vanhemmalla elatuskykyä. Asumiskulujen huomioiminen tt-tuessa, huomioidaanko molemmissa kodeissa
      • Jyväskylän perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Tarvitaan ohjeistusta siihen miten vuoroasumistilanteessa arvioidaan puutteellinen elatuskyky eli oikeus elatustukeen; arvioidaanko se esim. kummankin vanhemman yhteenlasketusta elatuskyvystä vai vain toisen vanhemman elatuskyvystä. Ja miten tähän linkittyy lapsen elatuksen tarve ja oikeus elatustukeen.
      • Omaishoitajaliitto ry
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Lakisääteistä omaishoidon tukea myönnetään erityislasten omaishoitoon hyvin sitovissa ja vaativissa hoitotilanteissa. Vuonna 2020 Suomessa oli 0-17-vuotiaan omaishoidosta 9446 sopimusta. Sotkanet 2022. Vuoroasumisessa tulisi pohtia omaishoidon sopimuksen jakamisen periaatteita perhekohtaisesti. Ongelmana voi olla eläkekertymän väheneminen tai poistuminen, mikä koskee etenkin matalia omaishoidon palkkioita, joita maksetaan usein erityislasten omaishoidosta. Huomiona vielä, että äidit vastaavat sopimusomaishoidossa 90%: sti ja ovat usein pienituloisia.
      • Ensi- ja turvakotien liitto ry
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • • On tärkeää, että vuoroasuminen mahdollistetaan sosiaaliturvaetuuksien tasapuolisen jakautumisen avulla. Tulee kuitenkin huomioida taloudellisen väkivallan mahdollisuus, kts. edellinen kohta. • Lapsen oikeus kuulua kahteen eri perheeseen ja ruokakuntaan tulee mahdollistaa muuttamalla ruokakuntakäsitteen määräytymisperusteita. Lapsen tosiasiallinen vuoroasuminen kahdessa kodissa tulisi mahdollistaa huomioimalla kummallekin vanhemmalle aiheutuvat tosiasialliset asumismenot ja poistaa tähän liittyvät esteet asumistukilainsäädännöstä.
      • Talentia, Talentia työelämän asiantuntijapalvelut, Heikkinen Alpo
        Päivitetty:
        11.1.2022
        • Ruokakuntakäsitteen selkiyttämistä asumistuen yhteydessä koskien vuoroasuvan lapsen oikeuksia tulisi selvittämisen osalta nopeuttaa eikä ainoastaan sitoa sosiaaliturvan uudistamiskomitean aikatauluun. Vuoroasuminen tulisi ottaa huomioon molempien vanhempien asumistukea määritettäessä. Kahden kodin tilanteissa lapsella tulisi olla oikeus asua pysyvästi molemmissa kodeissa ja kuulua siten kahteen ruokakuntaan. Vammaistuen maksaminen molemmille vanhemmille vuoroasumistilanteissa tulisi olla mahdollista. Vammaisen lapsen kokonaistilanne on kuitenkin aina arvioitava ammatillisesti, miten läheisten vaihtuminen vaikuttaa lapseen. Toimeentulotuessa lapseen kohdistuvien menojen huomioiminen on oltava joustavaa ja sen on selkeämmin otettava huomioon lapsen iän ja kehitysvaiheen mukainen vaihtelu perhetilanteen mukaan.
      • Tasa-arvovaltuutetun toimisto, Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        3.1.2022
        • Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että vuorovanhemmuusperheiden asemaa tulisi parantaa asumistuessa ja muussa sosiaaliturvassa ja siten tukea tasa-arvoista vuorovanhemmuutta. Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että vuoroasuvat lapset otettaisiin huomioon molempien vanhempien asumistukea määriteltäessä, mikäli nämä tarvitsevat asumistukea. Muutoin vuoroasuminen ei ehkä onnistu, jolloin etävanhemman mahdollisuus toteuttaa aktiivista ja tasavertaista vanhemmuutta voi vaarantua. Ei ole tarkoituksenmukaista, että etävanhempi saattaa joutua turvautumaan toimeentulotukeen lapsen vuoroasumisesta aiheutuvien korkeampien asumismenojen vuoksi.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Päivitetty:
        3.1.2022
        • VANE kannattaa ehdotusta selvittää vammaisetuuksien jakomahdollisuus vanhempien kesken
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä), Perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        31.12.2021
        • Lapsilisä Mikäli lapsilisäjärjestelmää uudistetaan siten, että lapsilisän ja yksinhuoltajakorotuksen jakamisen mahdollisuudet lisääntyvät, tulee kiinnittää huomiota siihen, että vanhemmat eivät ajautuisi perheoikeudellisiin palveluihin elatuslaskelman yhteydessä kiistelemään lapsilisän jakamisesta. Lapsilisän maksamisen muutoksissa tulee kiinnittää huomiota myös elatusavun suuruuden arviointiin sekä elatusapuun. Elatustuki Elatustukea tulisi selkeyttää vuoroasuvien lasten kohdalla. Toimeentulotuki Vanhemmat, jotka toimeentulotuen vuoksi ohjataan lastenvalvojalle tekemään sopimuksia, aiheuttaa riskin vanhempien välien konfliktoitumiselle. Erityisesti vuoroasuvien lasten kohdalla, jossa vanhemmat ovat sopineet lapsen elatuksen hoitamisesta ilman euromääräistä elatusapua, Kelan vaade sopimuksen tekemiselle voi olla riski lapsen edulle. Laki lapsen elatuksesta 4 § kuitenkin sääntelee, että elatusapua voidaan velvoittaa suorittamaan, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta. On paljon vanhempia, jotka nimenomaan huolehtivat muulla tavoin lapsen elatuksesta ja tätä ei huomioida Kelan toiminnassa. Tämä vanhempien elatusvastuun huolehtiminen muulla tavoin tulisi ottaa huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Lisäksi vanhemmat saavat tällä hetkellä erilaisia ohjeita koskien toimeentulotukea ja vuoroasumista, ja tilanne näyttäytyy sekavalta niin asiakkaille kuin lastenvalvojille.
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Päivitetty:
        21.12.2021
        • Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa sosiaaliturvaetuuksien tarkastelua siitä näkökulmasta, että niiden jakaminen vuoroasumistilanteessa lapsen vanhempien kesken mahdollistuisi. Vuoroasuvien lasten tilanne on syytä miettiä kokonaisuudessaan uudelleen sosiaaliturvan uudistuksen yhteydessä. Asumistuen ruokakuntakäsite on liiton näkemyksen mukaan kokonaisuudessaan vanhentunut eikä yhtäältä huomioi kaikkia asunnossa tosiasiallisesti asuvia, kuten vuoroasuvia lapsia, ja toisaalta perustuu oletukselle ruokakunnan sisäisestä elatuksesta huomioidessaan koko ruokakunnan tulot sosiaalietuuksien laskennassa riippumatta siitä, onko elatusvelvollisuutta lain mukaan olemassa. Tämä voi asettaa pienituloiset, usein naiset, erittäin hankalaan asemaan. Koko ruokakunnan käsitettä tulisikin tarkastella kriittisesti sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä. Liiton näkemyksen mukaan sosiaaliturvaa, erityisesti asumistukea, lapsilisää, elatustukea ja toimeentulotukea tulisi tarkastella kokonaisuutena sekä suhteessa toisiinsa että suhteessa suurempiin uudistusprosesseihin, kuten sosiaaliturvauudistukseen ja lapsilisäjärjestelmän kokonaistarkasteluun. Samalla tulee kiinnittää huomiota siihen, että vuoroasumisesta aiheutuvat kulut katettaisiin ensisijaisesti asumistuen ja lapsilisän kuin toimeentulotuen avulla. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi ja lyhytkestoiseksi, eikä sitä tulisi käyttää pysyväisluontoisten vuoroasumiseen liittyvien kulujen kattamiseen kuin poikkeustapauksissa. Asumisen tukien yhteydessä on hyvä huomioida myös mahdollisuus saada tukea asunnon muutostöihin vuoroasuvan vammaisen lapsen tarpeiden huomioimiseksi siten, että lapsella on konkreettisesti mahdollisuus viettää aikaa myös siinä kodissa, jossa ei ole kirjoilla. Etuuksien tarkastelussa on huomioitava maksujen todellinen jakautuminen sekä se, että lapsen kanssa samassa osoitteessa oleva vanhempi, usein äiti, on oikeudellisessa mielessä yksin vastuussa esimerkiksi varhaiskasvatusmaksuista, terveydenhoidon kuluista, aamu- ja iltapäivähoidon maksuista ja muista vastaavista kuluista. On myös mahdollista, että toinen vanhempi ei todellisuudessa osallistu lapsen asumiseen, hoivaan ja kulujen kattamiseen vanhempien välillä tai viranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen edellyttämällä tavalla. Tukia, kuten toimeentulotuen lapsen osuutta, ei tulekaan automaattisesti puolittaa vuoroasumistilanteissa, sillä esimerkiksi toimeentulotuesta osa kattaa lapsen kiinteitä kuluja, jotka eivät välttämättä todellisuudessa jakaudu tasaisesti. Tämä saattaisi jättää toisen vanhemman, usein äidin, taloudellisesti heikkoon asemaan. Samalla on tärkeää tunnistaa, että vuoroasuvan lapsen kokonaiskustannukset ovat yhdessä kodissa asuvaa lasta suuremmat. Etävanhemman sosiaaliturvaa olisikin hyvä kehittää omana kokonaisuutenaan ja siten, että tukijärjestelmä kannustaa sekä hoivavastuun että taloudellisen vastuun tasaisempaan jakautumiseen. Liitto kannattaa joustavuuden lisäämistä mahdollistamaan erilaiset ratkaisut lastenhoidon tukien suhteen siten, että vanhempien tilanteita tarkastellaan vuoroasumistilanteissa erikseen ja että varhaiskasvatuspaikka, kotihoidon ja yksityisen hoidon tukia voitaisiin myöntää vuoroasumistilanteessa rinnakkain. Liitto huomauttaa, että juuri hyväksytty perhevapaauudistus ei tuo tähän muutoksia. Suunnitelmassa esitetty toimenpide-ehdotus ei siis tältä osin muuttaisi nykytilaa. Uudistusten on tärkeää edistää lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, onko lapsella varhaiskasvatuspaikka toisen vanhemman valitsemana hoitomuotona. Vammaisetuuksien jakamisesta kahden vanhemman kesken toimenpidesuunnitelmassa todetaan, että tämä vaatisi lainsäädännön ja toimeenpanon työmäärän uudelleentarkastelua, ja että vanhempien tai huoltajien olisi lähtökohtaisesti kyettävä sopimaan keskenään tuen jakamisesta. Liiton näkemyksen mukaan tämä asettaisi vammaiset lapset eriarvoiseen asemaan. Moni toimenpidesuunnitelmassa esiin tuoduista muutoksista vaatisi sekä lainsäädännöllisiä uudistuksia että työmäärän lisäämistä, ja vastaaviin toimenpiteisiin tulisi olla valmiutta yhtä lailla myös vammaisetuuksien jakamisen suhteen.
      • Arvionne toimenpide-ehdotusten vaikutuksista ja toteuttamismahdollisuuksista:
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Etuuden pelkkä tasan jakaminen ei ole lapsen edun mukainen ratkaisu jo siitä syystä, että vuoroasuvan lapsen kulut ylittävät reilusti ei -vuoroasuvan lapsen kulut. Koska lapsen vuoroasuminen on lapsen edun mukainen, pitää sen kuitenkin olla mahdollista myös pienituloiselle. Tämä edellyttää tarkkaa uudelleen selvitystä vuoroasuvan lapsen kahden perheen kulutuksesta. Niihin perustuen tulee luoda uudet vuoroasuvan lapsen vanhempien etuudet.
      • Invalidiliitto ry, Ylva Krokfors, yhteiskuntasuhdeyksikkö, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Invalidiliitto yhtyy Vammaisfoorumin näkemyksiin siitä, että toimenpide-ehdotusten vaikutukset vammaisiin lapsiin sekä heidän perheisiinsä (vammaisvaikutukset) tulisi arvioida huolellisesti yhteistyössä vammaisjärjestöjen, erityisesti eri tavoin vammaisia lapsia edustavien toimijoiden, kanssa, kuten YK:n vammaissopimuksen 4.3 artikla edellyttää. Nyt suunnitelman johtopäätöksissä puhutaan vain lapsi- ja perhevaikutusten sekä yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnista jatkovalmistelussa, mutta YK:n vammaissopimuksen pohjalta olisi siis syytä erikseen arvioida ehdotusten vaikutukset vammaisiin lapsiin ja heidän perheisiinsä sekä niihin eroperheisiin, joissa vanhemmalla tai vanhemmilla on vamma. Vammaisvaikutusten puuttuminen toimenpidesuunnitelmasta ei täytä YK:n vammaisyleissopimuksen yhdenvertaisuuden velvoitetta. Jatkovalmistelussa keskeistä on myös suunnitelman arviointi nimenomaan lasten, heidän omien näkemystensä sekä heidän oikeuksiensa toteutumisen näkökulmasta. Erityisesti palveluihin liittyvät muutostarpeet olisi jo pitänyt kattavasti kartoittaa. Mikäli näitä muutoksia ei toteuteta, ovat vammaisperheet jatkossakin muita perheitä huonommassa asemassa vuoroasumisen osalta. Tämä todennäköisesti käytännössä estäisi monen vammaisen lapsen vuoroasumisen, vaikka se olisi lapsen edun sekä perheen toiveiden mukainen ratkaisu. Uudistettavissa olevissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä sekä niitä koskevissa sisältölaeissa, kuten vammaislainsäädännön uudistuksessa tulee huomioida kattavasti vuoroasumistilanteet. Joistain välittömistä kustannusvaikutuksista huolimatta kyse on lasten ja perheiden hyvinvoinnista, johon panostamalla voi säästyy toisaalla, esimerkiksi kalliiden korjaavien palveluiden kustannuksia.
      • Väestöliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpidesuunnitelmassa esitetty tarve asumisen tuen kehittämiseen vuoroasuminen huomioiden on kannatettava
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • NYTKIS katsoo, että kaikissa laajoissa uudistuksissa, joihin toimenpideohjelmassa viitataan ja joiden yhteydessä vuoroasuvien lasten asemaa pyritään kehittämään (sote-uudistus, sosiaaliturvauudistus ja lapsilisäjärjestelmän uudistaminen) tulee kaikissa vaiheissa tehdä lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi myös sukupuolivaikutusten arviointia. Katsomme, että toimenpidesuunnitelma on itsessään monipuolinen, mutta monet asiat jätetään tulevaisuuteen sosiaaliturvauudistuksen ratkaistaviksi ilman, että lainkaan otetaan kantaa siihen, kuinka asiat tulisi järjestää. Tämä jättää suuren osan vastuusta vielä käynnissä olevalle ylivaalikautisesti toimivalle komitealle. Mielestämme olisi hyvä, että konkreettisia toimenpiteitä myös sosiaaliturvauudistuksen kontekstissa voitaisiin tuoda esiin toimenpidesuunnitelmassa, jolla olisi konkreettisia suuntaviivoja asioiden edistämisen suunnaksi. Toimenpideohjelman johtopäätöksissä: ”VN TEAS-selvityksessä todettiin, että siinä annettuja kehittämissuosituksia edistettäessä tarvitaan laaja-alainen, monesta eri näkökulmasta lapsen vuoroasumisen vaikutuksia tarkasteleva vaikutusten arviointi. Arvioinnissa on huomioitava erityisesti: − haavoittuvassa asemassa olevat perheet; − eri tuloryhmät: esimerkiksi matalan keskitulon perheet sijoittuvat usein tulosidonnaisten etuuksien saamisen tai tuloperusteisten maksujen määräytymisen rajakohtiin; − perheiden vaihtuvat ja erilaiset elämäntilanteet; − lapseen kohdistuvien vaikutusten vaihtelu lapsen iän, kehitysvaiheen ym. tekijöiden mukaan; − eri etuuksien ja palveluiden heijastusvaikutukset; − muutosten käyttäytymisvaikutukset.” NYTKIS huomauttaa, että arvioinnissa olisi huomioitava myös vaikutukset moninaisten perhemallien lähtökohdista niin, että lapsen oikeus kaikkiin vanhempiinsa (sosiaalinen vanhemmuus) turvataan.
      • Lastenvalvojat ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Vuoroasuminen on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Vuoroasuminen on monen perheen kohdalla hyvin toimiva ja lapsen edun mukainen ratkaisu. Lastenvalvojat ry haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että monesti vuoroasumisen hyötyjen ajatellaan tulevan itse asumismuodon kautta, jolloin sen toteuttamismuotoon (esimerkiksi vanhempien välinen yhteistyö ja kommunikaatio) ei välttämättä kiinnitetä riittävästi huomiota. Lastenvalvojat ry pitää tärkeänä, että vuoroasumista tuetaan sen ollessa lapsen edun mukainen ratkaisu. Lapsen edun tuleekin olla keskiössä myös palveluita kehitettäessä ja niiden saamisen edellytyksistä päätettäessä. Mikäli vuoroasumisen todentamisessa palveluiden ja etuuksien saamiseksi vaaditaan sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös, on oletettavissa, että tarve lastenvalvojapalveluille kasvaa – nykyisin kaikki perheet eivät laadi virallista sopimusta vuoroasumisesta vaan järjestely perustuu osapuolten keskinäiseen sopimukseen. Lastenvalvojapalveluiden resurssit ovat tällä hetkellä tiukat ja monessa kunnassa jono lastenvalvojapalveluihin on useita kuukausia. Mahdollinen palvelun kysynnän kasvu onkin otettava huomioon myös lastenvalvojapalveluiden resurssoinnissa.
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpide-ehdotusten vaikutukset vammaisiin lapsiin sekä heidän perheisiinsä (vammaisvaikutukset) tulisi arvioida huolellisesti yhteistyössä vammaisjärjestöjen, erityisesti eri tavoin vammaisia lapsia edustavien toimijoiden, kanssa kuten esimerkiksi YK:n vammaissopimuksen 4.3 artikla edellyttää. Nyt suunnitelman johtopäätöksissä puhutaan vain lapsi- ja perhevaikutusten sekä yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnista jatkovalmistelussa, mutta näiden lisäksi YK:n vammaissopimuksen pohjalta tulee erikseen arvioida ehdotusten vaikutukset vammaisiin ihmisiin, eli tässä käytännössä lähinnä vammaisiin lapsiin ja heidän perheisiinsä sekä niihin eroperheisiin, joissa vanhemmalla tai vanhemmilla on vamma. Jatkovalmistelussa keskeistä on myös suunnitelman arviointi nimenomaan lasten, heidän omien näkemystensä sekä heidän oikeuksiensa toteutumisen näkökulmasta. Koska näiden arviointien tulisi ohjata päätöksentekoa, olisi toki ollut hyvä, että niitä olisi tehty jo tämän toimenpidesuunnitelman pohjaksi ja ohjaamaan sen laatimista. Jos erityisesti palveluihin liittyviä muutostarpeita ei ensin kattavasti kartoiteta ja tarpeen olevia muutoksia ei toteuteta, niin vammaisperheet ovat jatkossakin käytännössä muita perheitä huonommassa asemassa vuoroasumismahdollisuuden osalta, mikä todennäköisesti käytännössä estää lapsen vuoroasumisen monelta tällaiselta perheeltä, vaikka se olisi perheen toiveiden sekä lapsen edun mukainen ratkaisu. Meillä uudistetaan parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää sekä myös näitä useita näitä palveluja koskevia sisältölakeja, kuten vammaislainsäädäntöä. Esimerkiksi meneillään olevissa lakiuudistuksissa olisi varmasti käytännössä suhteellisen helppoa huomioida kattavasti vuoroasumistilanteet. Sillä voi olla joitain välittömiä kustannusvaikutuksia, mutta toisaalta kyse on lasten ja perheiden hyvinvoinnista, joihin panostamalla aivan varmasti säästyy toisaalla (esimerkiksi kalliimmissa korjaavissa palveluissa) mahdollisesti isojakin kustannuksia.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpidesuunnitelma sisältää erittäin tärkeitä toimenpide-ehdotuksia, jotka edellyttävät merkittäviä uudistuksia, mm. lainsäädännössä. Toimenpide-ehdotusten vaikutusten arvioimiseksi on tärkeää selvittää vuoroasuvien lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa näkemyksiä ja kokemuksia vuoroasumisesta ja siihen liittyen palveluiden käytöstä ja etuuksista. Myös erilaisiin ratkaisuihin päätyneiden perheiden näkemyksiä on hyvä selvittää, olisiko heille lapsen vuoroasuminen ollut mahdollinen vaihtoehto ja miksi ovat päätyneet toiseen ratkaisuun. Toimenpiteet ovat toteuttamiskelpoisia, jotkut ovat helpostikin toteutettavissa. Lainsäädäntöön esitetyt muutokset vaativat enemmän aikaa ja niitä on tärkeää tarkastella ja arvioida kokonaisuutena. Lainsäädännön muutoksissa on tehtävä laaja lapsi- ja perhevaikutusten arviointi sisältäen muutosten vaikutukset muihin lakeihin. Mahdollisten tulevien muutosten vaikutukset kuntien ja hyvinvointialueiden kustannuksiin esim. koulukuljetusten ja kahden varhaiskasvatuspaikan osalta on myös tarpeen arvioida.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toteutuessaan toimenpidesuunnitelmaan kirjatut ehdotukset parantavat vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä oikeuksien toteutumista. Kaikki toimenpide-ehdotukset ovat toteuttamiskelpoisia. Ongelmana on toimenpiteiden hyvin verkkainen toteutusaikataulu. Monet tärkeät toimenpiteet lykätään vuosien päähän, mikä on kohtuutonta vuoroasuvien lasten ja heiden perheidensä kannalta. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden huomioiminen päätöksenteossa, tasa-arvoisen vuorovanhemmuuden tukeminen, kahden tasavertaisen osoitteen mahdollistaminen lapselle, sekä vuoroasumisselvityksen toimenpide-ehdotusten edistäminen. Nämä tavoitteet eivät toteudu riittävällä tavalla, kun toimenpidesuunnitelmassa siirretään vuoroasuvien lasten ja perheiden kannalta tärkeät uudistukset vuosien päähän. MLL korostaa, että toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen tulee varata niiden tarvitsema rahoitus.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimintasuunnitelmaan kirjatut toimenpide-ehdotukset ovat oikeansuuntaisia ja osin erinomaisia. Verkoston huoli kohdistuu siihen, että niiden toteuttaminen uhkaa viivästyä ja siirtyä vuosilla eteenpäin. Verkosto kiirehtii konkreettisia toimenpiteitä jo tällä hallituskaudella ehdotusten eteenpäin saattamiseksi ja ehdottaa lausuntonsa alussa useita jo tällä hallituskaudella pilotoitavia tai toteutettavia toimenpiteitä. Tällä hetkellä ainoaksi konkreettiseksi välittömästi toteutettavaksi toimenpiteeksi suunnitelman pohjalta uhkaa jäädä elatusapuohjeen päivittäminen vuoroasumisen osalta.
      • Suomen Uusperheiden Liitto ry, Kirsi Heikinheimo psykoterapeutti, toiminnanjohtaja Tohtorikoulutettava Suomen uusperheiden Liitto ry , Heikinheimo Kirsi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimintasuunnitelmaan kirjatut toimenpide-ehdotukset ovat tärkeitä ja oikeasuuntaisia. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi. Huoleksi nousee uudistusten jääminen lapsi- ja perhevaikutusten osalta nykyisen pandemian seurauksesta sosiaali- ja terveyskentällä kasvaneen hoitovelan alle. Samoin huolena on työntekijöiden pandemiasta ja sote -uudistuksen sekavuudesta johtuvan uupumuksen kasvaminen.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpidesuunnitelmassa on onnistuttu hyvin huomioimaan niitä ongelmakohtia, joita vuoroasumiseen liittyy. Monet toimintaehdotukset ovat hyviä ja toteutuessaan sekä parantavat vuoroasuvien lasten tilannetta että mahdollistavat vuoroasumisen niille lapsille, joille se ei parhaillaan ole mahdollista. Keskusliitto kuitenkin katsoo, että tällaisenaan suunnitelma sisältää hyvin vähän konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Useat toimenpide-ehdotukset myös ehdotetaan toteutettaviksi muiden lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä ja tämä tarkoittaa, että ne toteutuvat hyvin hitaalla aikataululla. Uudistusten etenemistä varmistaisivat parhaiten konkreettiset toimenpiteet, joille asetettaisiin vastuutahot ja aikataulut.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järvinen Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimintasuunnitelmaan kirjatut toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia. Toteutuessaan ne vaikuttavat myönteisesti perheiden mahdollisuuksiin toteuttaa vuoroasumista. Tämä tukee lasten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisempaa hoivavastuun jakautumista perheissä. Suunnitelmassa ehdotettujen toimenpiteiden konkreettinen eteneminen jää kuitenkin epävarmaksi ja uhkaa lykkäytyä osin vuosillakin eteenpäin. Vuoroasuminen ja sen toteuttamisen haasteet koskettavat tällä hetkellä merkittävää osaa perheistä ja ratkaisuja todettuihin haasteisiin tarvitaan nopeasti. Ehdotettuja toimenpiteitä on ruvettava edistämään nopeasti. Toimenpidesuunnitelmassa ehdotetaan useamman selvityksen tekemistä. Nämä selvitykset tulisi käynnistää viipymättä, jotta päästään arvioimaan konkreettisia toimenpiteitä.
      • Hopiavuori Utu, vuoroasuva etävanhempi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Ehdotetut toimenpiteet ovat oikean suuntaisia ja kuulostavat realistisilta toteuttaa.
      • Kasper - Kasvatus- ja perheneuvonta ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • On tärkeää, että lainsäädäntöä ja käytäntöä päivitetään vastaamaan vuoroasuvien perheiden tarpeita paremmin tukevaksi. Näiden lisäksi tulee huolehtia siitä, että vanhemmat ja lapsi saavat riittävän tuen erokriisiin ja eron jälkeisen yhteistyövanhemmuuden rakentamiseen ja vuorovaikutushaasteisiin ja tunteiden käsittelyyn. Matalan kynnyksen eropalveluja tulee olla saatavilla oikea-aikaisesti ja kattavasti joka puolella Suomea. Esitetyt toimenpiteet vahvistavat osaltaan lapsen kummankin vanhemman mahdollisuutta osallistua lapsen hoivaan ja arkeen. Samalla ne kohtelevat eroperheiden vanhempia tasapuolisesti ja tukevat perheiden mahdollisuutta valita lapsen kannalta sopivin asumisjärjestely vanhempien toimeentulosta riippumatta.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toteutuessaan esitetyt toimenpide-ehdotukset tukevat mahdollisuuksia toteuttaa vuoroasumista.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • -
      • Miesten tasa-arvo ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Vanhemmuuden yhdenvertaisuuden lisääminen kaikissa muodoissaan on kannatettavaa ja tästä olikin kyse suurimmassa osassa tarkastelluista kohdista. Ainoa poikkeus oli elatusapu -kohta, jossa näimme, että oli halu säilyttää vanhakantaisesti taloudellinen kytkös eronneiden puolisoiden välillä ja tämän vuoksi ehdotimmekin elatusapuun lähtökohdiltaan erilaista, vanhempien taloudellista itsenäisyyttä korostavaa, ratkaisua. Toteuttamismahdollisuudet näemme hyvinä, kunhan eteneminen vain saatetaan kaikissa kohdissa alkuun, sillä esitetyt uudistukset ovat linjassa yhteiskunnallisen arvokehityksen kanssa. Kustannusvaikutukset eivät kerralla aktivoidu kuluiksi, vaan ne vaiheistuvat eri ajankohtiin. On myös niin, että joku yhdenvertaisen vanhemmuuden edistämiseen liittyvä asia voi alkuvaiheessa näyttäytyä kulujen kasvuna, mutta pidemmällä aikavälillä osoittautua kustannussäästöksi kasvavan hyvinvoinnin takia.
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Toimenpide-ehdotusten vaikutukset vammaisiin lapsiin sekä heidän perheisiinsä (vammaisvaikutukset) tulisi arvioida huolellisesti yhteistyössä vammaisjärjestöjen, erityisesti eri tavoin vammaisia lapsia edustavien toimijoiden, kanssa, kuten esimerkiksi YK:n vammaissopimuksen 4.3 artikla edellyttää. Nyt suunnitelman johtopäätöksissä puhutaan vain lapsi- ja perhevaikutusten sekä yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnista jatkovalmistelussa, mutta YK:n vammaissopimuksen pohjalta olisi siis syytä erikseen arvioida ehdotusten vaikutukset vammaisiin ihmisiin, eli tässä käytännössä lähinnä vammaisiin lapsiin ja heidän perheisiinsä sekä niihin eroperheisiin, joissa vanhemmalla tai vanhemmilla on vamma. Jatkovalmistelussa keskeistä on myös suunnitelman arviointi nimenomaan lasten, heidän omien näkemystensä sekä heidän oikeuksiensa toteutumisen näkökulmasta. Koska näiden arviointien tulisi ohjata päätöksentekoa, olisi toki ollut hyvä, että niitä olisi tehty jo tämän toimenpidesuunnitelman pohjaksi ja ohjaamaan sen laatimista. Jos erityisesti palveluihin liittyviä muutostarpeita ei ensin kattavasti kartoiteta ja tarpeen olevia muutoksia ei toteuteta, niin vammaisperheet ovat jatkossakin käytännössä muita perheitä huonommassa asemassa vuoroasumismahdollisuuden osalta, mikä todennäköisesti käytännössä estää lapsen vuoroasumisen monelta tällaiselta perheeltä, vaikka se olisi perheen toiveiden sekä lapsen edun mukainen ratkaisu. Meillä uudistetaan parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää sekä myös näitä useita näitä palveluja koskevia sisältölakeja, kuten vammaislainsäädäntöä. Esimerkiksi meneillään olevissa lakiuudistuksissa olisi varmasti käytännössä suhteellisen helppoa huomioida kattavasti vuoroasumistilanteet. Sillä voi olla joitain välittömiä kustannusvaikutuksia, mutta toisaalta kyse on lasten ja perheiden hyvinvoinnista, joihin panostamalla aivan varmasti säästyy toisaalla (esimerkiksi kalliimmissa korjaavissa palveluissa) mahdollisesti isojakin kustannuksia.
      • Pienperheyhdistys ry, Turtiainen Juha
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Koska lasten vuoroasuminen on hankalampaa pienituloisissa perheissä, etuuksiin liittyvien ongelmien korjaamisella vuoroasumisen mahdollisuudet lisääntyisivät. Palveluiden ja etuuksien tulisi tukea ja lisätä mahdollisuutta lasten vuoroasumiselle. Tässä esitetyt toimenpide-ehdotukset tukevat lasten edun toteutumista. Toimenpide-ehdotusten toteuttamisen resursointi on tärkeää. On tärkeää varmistaa, etteivät tehtävät toimenpiteet jätä ketään eriarvoiseen asemaan tai mahdollista esimerkiksi ”resurssien puitteissa” kuntaa/hyvinvointialuetta olemaan toteuttamatta lapsen etua.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu; Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Kokonaisuutena toimenpidesuunnitelmaan on kerätty ainakin tärkeimmät kehittämiskohteet vuoroasumiseen liittyen. Toimenpide-ehdotukset ovat kuitenkin, edellä todetustikin, hyvin yleisellä tasolla ja niissä tunnistetaan vasta lisäselvityksen tai -arvioinnin tarve, mutta ei esitetä selkeitä muutokseen/uudistukseen johtavia konkreettisia toimenpiteitä. Toimenpidesuunnitelman perusteella ei siten saa käsitystä siitä, miten lainsäädäntö ja muut toimenpiteet tulevaisuudessa tukisivat entistä paremmin lapsen edun mukaista vuoroasumista. Kuten edellä todettiin, toimenpiteiden aikataulut ja kustakin kokonaisuudessa päävastuussa oleva taho jäävät toimenpidesuunnitelmassa osin epäselviksi, joten niiden tarkentaminen ensi tilassa olisi tarpeen. Tässä yhteydessä on syytä laatia tutkittuun tietoon perustuva arviointi eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta erityisesti lapsen oikeuksiin ja hyvinvointiin, ja tehdä tarvittavaa priorisointia arvioinnin perusteella. Luonnollisesti on syytä ottaa huomioon meneillään olevien (tai suunniteltujen) hankkeiden, kuten mm. sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen, ja pyrkiä välttämään tarpeetonta päällekkäisyyttä. Toisaalta lasten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä vuoroasumista koskevia muutoksia ei tulisi siirtää epämääräiseen ajankohtaan vedoten siihen, että samaan aikaan on meneillään tai suunnitteilla uudistuksia, joiden yhteydessä asiaa olisi mahdollista selvittää/arvioida tai toteuttaa. On muistettava, että vuoroasuminen on jo nyt todellisuutta monille lapsille. Lapsuus on melko lyhyt mutta hyvin merkityksellinen ajanjakso kunkin lapsen elämässä: lapsella ei ole aikaa odottaa.
      • Ensi- ja turvakotien liitto ry
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • • Toimenpide-ehdotukset vaikuttaisivat vuoroasuvien lasten etujen paranemiseen, etenkin niiden perheiden kohdalla, joiden vanhemmat pystyvät sopimaan lapsen asioista eron jälkeen. Hankaluuksia voi edelleen tulla, mikäli lapsen huoltajuus-, tapaamis- ja elatusasiat aiheuttavat vakavia riitoja vanhempien välille. Toimenpide-ehdotukset voivat kuitenkin selkeyttää em. asioista päättämistä myös näissä tilanteissa. • Etenkin hankaliin huoltajuusriitoihin liittyen valtakunnalliset yhteneväiset ohjeistukset, ja lakimuutokset ovat tärkeitä, myös sopimuksia laativille tahoille. • s. 33 on hyvin koottu erityistä huomiota ja tarkastelua vaativia tilanteita.
      • Talentia, Talentia työelämän asiantuntijapalvelut, Heikkinen Alpo
        Päivitetty:
        11.1.2022
        • Lainsäädäntömuutokset edellyttävät huolellista valmistelua ja laaja-alaista lapsi- ja perhevaikutusten arviointia. Ehdotukset ovat pääosin toteuttamiskelpoisia.
      • Tasa-arvovaltuutetun toimisto, Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        3.1.2022
        • Tasa-arvovaltuutettu korostaa sukupuolinäkökulman huomioimista myös vuoroasuvien lasten tilanteita koskevan lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamistarpeita arvioitaessa. Tasa-arvolain 4 §:n mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi tarkoittaa sitä, että toimenpiteen, poliittisen päätöksen tai lainsäädännön vaikutuksia arvioidaan etukäteen mahdollisten sukupuolivaikutusten kannalta. Tavoitteena on ehkäistä sukupuolten kannalta ei-toivotut vaikutukset ja edistää tasa-arvoa. Arvioinnin perusteella voidaan tehdä korjaavia ehdotuksia syrjinnän ja ei-haluttujen vaikutusten vähentämiseksi, tasa-arvon edistämiseksi ja tasa-arvon esteiden poistamiseksi. Vuoroasumista koskevan toimintasuunnitelman tapauksessa voi olla esimerkiksi tarpeen tarkastella vanhemmuuden ja hoivan sukupuolittuneisuutta ja pohtia keinoja, millä sukupuolten tasa-arvoa voidaan – lasten edun ohella – näissä asioissa edistää. Voi olla tarpeen tarkastella myös sukupuolen kanssa risteäviä eroja, kuten selvityksessä on joiltain osin (ainakin sosioekonomisten tekijöiden osalta) tehtykin.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Päivitetty:
        3.1.2022
        • Osa ehdotuksista on esitetty huomioitavaksi sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä. Sosiaali-turvauudistus ulottuu kuitenkin yli hallituskauden, hyvin pitkälle ajanjaksolle. Vuoroasumi-nen on kuitenkin varsin yleistä jo nyt. VANE katsookin, että ainakin päivityksillä hoidettavia lainsäädäntömuutoksia tulisi kiirehtiä, samoin informaatio-ohjausta tulisi vahvistaa.
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Päivitetty:
        21.12.2021
        • Toteutuessaan esitetyt toimenpide-ehdotukset vaikuttavat positiivisesti mahdollisuuksiin toteuttaa vuoroasumista lasten ja perheiden lähtökohdista. Samalla ehdotukset vaikuttaisivat positiivisesti myös vanhemmuuden tasa-arvoon ja hoivavastuun tasaisempaan jakautumiseen. Liitto kuitenkin näkee tärkeäksi edellytykseksi toimenpide-ehdotusten positiivisten vaikutusten toteutumiselle, että yllä esiin tuodut näkökulmat etuuksien ja kulujen jakautumisesta huomioidaan riittävällä tavalla.
      • Tulisiko ehdotettuja toimenpiteitä priorisoida? Jos, niin millä tavoin?
      • Elatusvelvollisten Liitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Mielestämme toimenpidesuunnitelmassa tulisi ensisijaisesti huomioida elatuslainsäädännön uudistaminen, elatusapuohjeen päivittäminen sekä koulukyytien tarjoaminen molemmissa kodeissa.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimeentulotukiasiakkaat ovat äärimmäisen pienituloisia. Vuoroasumisen ja toimeentulotuen jakaminen pitää arvioida tieteellisin argumentein kiirellisesti uudestaan.
      • Invalidiliitto ry, Ylva Krokfors, yhteiskuntasuhdeyksikkö, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Invalidiliitto näkee, että vuoroasumisen toteuttaminen on erityisesti palveluita koskevan lainsäädännön puutteiden vuoksi tällä hetkellä erityisen haasteellista vammaisten lasten perheille. Heille se erotilanteissa usein olisi, esimerkiksi vanhempien kuormitusta tasatessaan hyvin toimiva asumisjärjestely. Siksi kiireellisintä olisi toteuttaa ne lakimuutokset, joilla turvataan vamman tai sairauden vuoksi palveluita tarvitsevien lasten yhdenvertainen mahdollisuus vuoroasumiseen. Erityisesti vammaispalvelulain uudistuksessa on tärkeää huomioida ko. lain palvelupykälien osalta vuoroasumistilanteet. Myös lain 1 luvussa perusteluineen tulisi huomioida perheiden monimuotoisuus ja kiinnittää vahvemmin huomiota koko perheen riittävään tukemiseen, jotta voidaan turvata vammaisen lapsen hyvinvointi. Koska lainsäädännön uudistamiseen menee niiden vaatimien lisäselvitysten vuoksi todennäköisesti pidempään, olemme Invalidiliitossa Vammaisfoorumin kannalla siinä, että jo tällä hallituskaudella voitaisiin tehdä rajattuja kokeiluja, joista saataisiin lisätietoa muutosten tekemisen tueksi. Vuoroasuvan vammaisten oppilaiden koulukuljetuksissa tulee nykyistä selkeämmin huomioida yhdenvertaisuuslain 15 §:n velvoitteet. Olemassa olevista lainsäädännöllisistä esteistä johtuen erityisesti apuvälineitä ja paljon päivittäistoimissa apua tarvitsevat vaikeimmin vammaiset lapset eivät tosiasiassa tällä hetkellä kykene toteuttamaan oikeuttaan vuoroviikkoasumiseen. Näin ollen he eivät ole yhdenvertaisessa asemassa muihin lapsiin nähden. Jos lainsäädäntöä muutetaan mahdollistamaan etäopetus lähiopetuksen apuna ja täydentäjänä myös muuten kuin poikkeusaikana, kuten esimerkiksi lapsistrategian koronatyöryhmän raportissa (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162647/VN_2021_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y) on esitetty, kahdessa etäällä toisistaan sijaitsevassa kodissa vuoroasuvien vammaisten lasten kohdalla voisi vaihtoehtona kahden koulupaikan ratkaisulle kokeilla sitä, että vuoroasuva lapsi kävisi lapsen ja perheen näin halutessa vain yhtä koulua ja saisi kauempana asuvan vanhemman luona ollessaan etäopetusta riittävin tukitoimin. Myös tätä voi vammaisen oppilaan osalta edellyttää jo vammaissopimuksen ja yhdenvertaisuuslain mukainen kohtuullinen mukauttaminen.
      • Väestöliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimeenpanojärjestystä ja priorisointia tulee arvioida myös yhdenvertaisuuden kannalta. Asumisen tuen järjestäminen nähdään tärkeänä prioriteettinä. Lainsäädännön mahdollisuuksien mukaan tulisi selvittää, että olisiko mahdollista asettaa juuri jotain kohtuullisuus rajoja (esimerkiksi kilometriraja), joissa palveluiden saaminen (esim. Koulukuljetus) onnistuisi molemmista kodeista? Tämä voisi myös ohjata ja auttaa vanhempia päätöksenteossa. Ainakaan vammaisten lasten osalta kuljetusten rajaaminen pois ei liene mahdollista, koska tällainen ehto olisi syrjivä ja rajoittaisi vammaisuuden perusteella lapsen oikeuksien yhdenvertaista toteutumista. Lisäksi kuljetusten toteuttamisen jäädessä vanhemmalle niistä huolehtiminen voi muodostaa tosiasiallisen esteen vammaisen lapsen vanhemman työssäkäynnille.
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • NYTKIS katsoo, että toimenpiteissä tulisi priorisoida vuoroasumisen esteiden purkamista. Ensisijaista vuoroasuvien lasten tilanteen parantamiseksi on, että se on yhtä lailla mahdollista kaikissa tuloluokissa eläville perheille. Sosiaaliturvaetuuksia tulee muuttaa niin, että ne huomioivat vuoroasuvien lasten perheiden todelliset tarpeet. Lähtökohtaisesti taloudellisesti eriarvoiseen asemaan eri perheet asettavan rakenteen purkaminen on toimenpiteistä ensisijainen, mutta toiseksi tärkeintä on purkaa ja poistaa käytännön esteitä vuoroasumiselta. Käytännön esteet ovat moninaiset riippuen perheiden tilanteista, mutta yksi olennainen käytännön esteen poistaminen on vuoroasuvien lasten koulukyytien järjestäminen ja saatavuus.
      • Lastenvalvojat ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Lastenvalvojat ry:n näkökulmasta on ensisijaisen tärkeää selkeyttää niin elatusavun määrittymiseen kuin elatustukeen liittyviä epäselvyyksiä. Myös lastenvalvojille suunnattu ohjeistus ja koulutus on tärkeää. Perheiden osalta erityisesti asumistukeen ja lapsen elatukseen samoin kuin koulukyyteihin liittyviä asioita on tärkeää selvittää pikaisesti.
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Koska vuoroasuminen on tällä hetkellä erityisesti palveluita koskevan lainsäädännön puutteiden vuoksi erityisen haasteellista vammaisten lasten perheille, joille se kuitenkin erotilanteissa usein olisi esimerkiksi vanhempien kuormitusta tasatessaan hyvin toimiva asumisjärjestely, niin pitäisimme kiireellisimpinä niitä ehdotuksia ja muutoksia, joilla nimenomaan turvataan vamman tai sairauden vuoksi palveluita tarvitsevien lasten yhdenvertaista mahdollisuutta vuoroasumiseen. Erityisesti vammaispalvelulakia parhaillaan uudistettaessa on tärkeää huomioida kaikkien relevanttien ko. lain palvelupykälien osalta vuoroasumistilanteet. Myös lain 1 luvussa perusteluineen tulisi huomioida perheiden monimuotoisuus ja ylipäänsä kiinnittää vahvemmin huomiota koko perheen riittävään tukemiseen, jotta voidaan turvata vammaisen lapsen hyvinvointi. Ehdotuksia, joiden toteutumiseen lainsäädännön uudistamisen kautta, menee niiden vaatimien lisäselvitysten vuoksi todennäköisesti hiukan pidempään, voitaisiin kuitenkin pyrkiä edistämään esimerkiksi tekemällä jo tällä hallituskaudella rajattuja kokeiluja, joista saataisiin lisätietoa muutosten tekemisen tueksi. Vuoroasuvan lapsen koulukuljetuksia kahdesta osoitteesta olisi luontevaa kokeilla jo siksikin, että vammaisille oppilaille niitä jo nykyään toisinaan järjestetään (ja siis myös yhdenvertaisuuslain 15 §:n perusteella voi tilanteesta riippuen myös olla velvollisuus järjestää). Toisaalta jos lainsäädäntöä muutetaan mahdollistamaan etäopetus lähiopetuksen apuna ja täydentäjänä myös muuten kuin poikkeusaikana, kuten esimerkiksi lapsistrategian koronatyöryhmän raportissa (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162647/VN_2021_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y) on esitetty, niin kahdessa etäällä toisistaan sijaitsevassa kodissa vuoroasuvien vammaisten lasten kohdalla voisi vaihtoehtona mahdolliselle kahden koulupaikan ratkaisulle (joka esimerkiksi monille kehitysvammaisille ja neurokirjon lapsille voi olla erityisen hankala) kokeilla sitä, että vuoroasuva lapsi kävisi lapsen ja perheen näin halutessa vain yhtä koulua ja saisi kauempana asuvan vanhemman luona ollessaan etäopetusta riittävin tukitoimin. Myös tätä voi vammaisen oppilaan osalta edellyttää jo vammaissopimuksen ja yhdenvertaisuuslain mukainen kohtuullinen mukauttaminen. Etäopetus ei kuitenkaan saa olla ainoa vaihtoehto.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden toiminta perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, jonka mukaan työtä lasten ja perheiden kanssa tehdään. Tästä näkökulmasta olisi tärkeää käynnistää lainsäädännön uudistukset, jotta tarpeelliset muutokset käytännön työssä lasten ja perheiden parissa toteutuvat. Kunnissa tosin voidaan jo toteuttaa koulutuksia tai lisätä ja jakaa tietoa vuoroasuvien lasten tilanteesta, heidän vanhempiensa tiedonsaantioikeuksista ja tiedonkulusta. Tällaista koulutusta tai ohjeistusta olisi hyvä saada yhteneväisesti kaikkiin kuntiin.
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut/Perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Näkemyksemme mukaan oikeusministeriön ohjeistuksella lapsen elatusavun arvioimiseen on kiire. Elatustukilain muutos siten, että lapsen vuoroasuessa molempien vanhempien luona, voidaan elatustukea maksaa tuen perusteiden täyttyessä kummalle vanhemmalle tahansa, riippumatta siitä kumman vanhemman luona on lapsen ensisijainen osoite. Sähköisten palveluiden ja erityisesti vanhempien välisten sopimusten sähköisen allekirjoituksen kehittäminen on välttämätöntä, jotta lastenvalvojapalveluissa edetään 1990 luvun toimintamallista 2020 luvulle.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpidesuunnitelmassa on lykätty toimenpiteet, jotka vaativat rahoitusta, pitkälle tulevaisuuteen. MLL pitää välttämättömänä, että suunnitelman toimenpiteille varataan niiden tarvitsema rahoitus. Palveluita ja etuuksia ei tule asettaa keskenään vastakkain, vaan vaaditaan molempien samanaikaista kehittämistä. Sekä palvelujen että etuuksien uudistaminen vastaamaan paremmin vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä tarpeita on tärkeää.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpiteiden priorisointi on välttämätöntä. Jo tällä hallituskaudella tulisi tarttua niihin konkreettisiin esteisiin, jotka tällä hetkellä tekevät vuoroasumisesta hyväosaisten perheiden etuoikeuden, tai jotka konkreettisesti estävät joidenkin lasten vuoroasumisen. Näitä ovat: - Asumistuen uudistaminen vuoroasuvien lasten tilanteen huomioivaksi - Vammaisten ja erityistarpeisten lasten palvelujen ja vammaistukien sekä omaishoidon tuen uudistaminen - Vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä olisi mahdollisuus tarkastella vuoroasuvien lasten tilannetta jo lyhyellä aikavälillä. Laki on tulossa lausuntokierrokselle tammikuussa 2022. - Koulukyytien mahdollistaminen kahdesta osoitteesta - Oppilaaksiottoalueiden kriteeristön muokkaaminen vuoroasuvien lasten tilanteet huomioon ottavaksi
      • Suomen Uusperheiden Liitto ry, Kirsi Heikinheimo psykoterapeutti, toiminnanjohtaja Tohtorikoulutettava Suomen uusperheiden Liitto ry , Heikinheimo Kirsi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpiteiden priorisointi on välttämätöntä. Jo nykyisellä hallituskaudella tulisi puuttua niihin haasteisiin, jotka tukevat rakenteellista vieraannuttamista, syrjäytymistä, ja tekevät vuoroasumisesta hyväosaisten lasten etuoikeuden. Toimenpide-ehdotuksia: • asumistuen uudistaminen huomioimaan vuoroasuvan lapsen tilanne • koulukyytien mahdollistaminen kahdesta osoitteesta, esimerkiksi pilottikuntien kanssa • vammaislain uudistuksessa vuoroasuvan lapsen huomioiminen • ammattilaisten kouluttaminen jo olemassa olevia resursseja hyödyntäen • yhteiskehittäminen toimintatapojen uudistamisprosessissa.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Vuoroasumisen mahdollistaminen lainsäädännön tasolla on kokonaisuudessaan priorisoitava ja jo tällä hallituskaudella tulisi ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin ja kokeiluihin, joilla vuoroasumista mahdollistetaan. Tällaisia ovat esimerkiksi: - pilottikokeilut vuoroasuvan lapsen koulukuljetuksista ja mahdollisuus valita lapsen lähikoulu vuoroasumistilanteessa. - vammaispalvelulain uudistuksessa tulisi huomioida vuoroasuvien lasten palvelut - lasten sosiaaliturvan tarkastelu omana kokonaisuutena ja vuoroasumiseen liittyvät muutokset sen yhteydessä - selvitys kuntien välisten kustannusten korvaamisesta kahden varhaiskasvatuspaikan tilanteessa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järvinen Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpiteitä tulee priorisoida niin, että pystytään puuttumaan viipymättä niihin konkreettisiin esteisiin, jotka tällä hetkellä estävät joidenkin lasten vuoroasumisen. Informaatio-ohjauksen ja täydennyskoulutuksen lisääminen sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen parantaminen voidaan aloittaa pikimmiten. Asumistukea saavat monet lapsiperheet ja eron jälkeen sillä voi olla iso merkitys perheen taloudelle. Lapsen huomioiminen vanhemman asumistuessa lapsen molemmissa kodeissa voi vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja kiistaa siitä, kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla. Asumistuen uudistaminen kytketään toimenpidesuunnitelmassa sosiaaliturvauudistukseen. Sosiaaliturvakomitealla on mandaatti ehdottaa sosiaaliturvan nopeampia osauudistuksia. Vuoroasumiseen liittyviä asumistuen uudistamistarpeita on edistettävä nopeammalla aikataululla. Lapsen elatuksen järjestäminen koskettaa kaikkia eroperheitä. Elatusapua koskeva valtakunnallinen ohjeistus on yksi priorisoitavista asioista. Puuttuva valtakunnallinen ohjeistus aiheuttaa perheiden eriarvoisuutta ja vaikeuttaa ristiriitatilanteita vanhempien välillä. Erityislasten perheissä eron jälkeinen vuoroasuminen ja vanhemmuuden jakaminen voi olla haastavaa. Lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaan ja arkeen kahdessa kodissa myös silloin, kun hänellä on erityistarpeita. Vuoroasumisen lisääminen erityislasten perheissä voi tukea koko perheen hyvinvointia ja jaksamista. Koulukuljetus on mahdollistettava lapsen molemmista kodeista. Vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä on mahdollisuus tarkastella vuoroasuvien lasten tilannetta jo lyhyellä aikavälillä. Oppilaaksiottoalueiden kriteeristö on muokattava vuoroasuvien lasten tilanteet huomioivaksi.
      • Hopiavuori Utu, vuoroasuva etävanhempi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Elatusohjeen päivittäminen ja asumistuen ruokakunnan määrittäminen ovat mielestäni tärkeimmät. Oikeus koulukyytiin molemmista kodeista olisi heti seuraavaksi määritettävistä asioista tärkeysjärjestyksessä.
      • Kasper - Kasvatus- ja perheneuvonta ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Erityislasten perheissä eron jälkeinen vuoroasuminen ja vanhemmuuden jakaminen voi olla haastavaa. Lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaan ja arkeen kahdessa kodissa myös silloin, kun lapsella on erityistarpeita. Tätä voidaan tukea esimerkiksi tarjoamalla koulukuljetus lapsen molemmista kodeista. Vuoroasumisen lisääminen myös erityislasten perheissä voi tukea koko perheen hyvinvointia ja jaksamista. Asumistukea saavat monet lapsiperheet ja eron jälkeen sillä voi olla iso merkitys perheen taloudelle. Lapsen huomioiminen vanhemman asumistuessa lapsen molemmissa kodeissa voi vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja kiistaa siitä, kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla. Asumistukea koskevat uudistukset on tällä hetkellä kytketty sosiaaliturvan kokonaisuudistamiseen. Se, missä muodossa ja milloin sosiaaliturvauudistus lopulta toteutuu, on epävarmaa. Olisi syytä pohtia, voidaanko asumistukeen tehdä lapsen vuoroasumista koskeva muutos jo varhemmin, sillä tämä ei edellytä laajempaa asumistukijärjestelmän uudistamista.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Esityksessä on hyvin erilaisia toimenpide-ehdotuksia. Osa vaati mahdollisesti lainsäädännön muuttamista tai laajempaa selvitystyötä. Osa ehdotuksista voidaan toteuttaa taas nopeammalla aikataululla kuten esim. elatusavun ohjeistus. Nopeasti toimenpantavat ehdotukset lienee syytä toteuttaa etupainoisesti.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • -
      • Miesten tasa-arvo ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Ykkösenä pyrittäessä takaamaan lapsen elävän suhteen säilyminen kumpaankin vanhempaan (vuoroasuminen) on se, että ammattitoimijat (varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, sosiaali- ja terveysala) kohtelevat vanhempia yhdenvertaisesti. Tähän tarvitaan koulutusta, mutta luonteeltaan tämän on oltava olennaisin osin jotakin muuta, kuin tiedon välittämistä, koska ongelman perusluonne ei ole asioista tietämisen puute. Toimialojen olisi osana työkulttuuriaan käynnistettävä prosessi, jossa he jatkuvasti arvioivat sukupuolistereotypisiä suhtautumisen tapojaan ja pyrkivät niistä aktiivisesti eroon. Kakkosena on kokonaisuutena arjen elämän taloudellisen tukijärjestelmän yhdenvertaisuus vanhempien välillä. Vanhempien eriarvoista kohtelua ei voi perustella järjestelmien yhteensovittamisten haasteellisuuksilla tai kustannusvaikutuksilla.
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Koska vuoroasuminen on tällä hetkellä erityisesti palveluita koskevan lainsäädännön puutteiden vuoksi erityisen haasteellista vammaisten lasten perheille, joille se kuitenkin erotilanteissa usein olisi esimerkiksi vanhempien kuormitusta tasatessaan hyvin toimiva asumisjärjestely, niin pitäisimme kiireellisimpinä niitä ehdotuksia ja muutoksia, joilla nimenomaan turvataan vamman tai sairauden vuoksi palveluita tarvitsevien lasten yhdenvertaista mahdollisuutta vuoroasumiseen. Erityisesti vammaispalvelulakia parhaillaan uudistettaessa on tärkeää huomioida kaikkien relevanttien ko. lain palvelupykälien osalta vuoroasumistilanteet. Myös lain 1 luvussa perusteluineen tulisi huomioida perheiden monimuotoisuus ja ylipäänsä kiinnittää vahvemmin huomiota koko perheen riittävään tukemiseen, jotta voidaan turvata vammaisen lapsen hyvinvointi. Ehdotuksia, joiden toteutumiseen lainsäädännön uudistamisen kautta, menee niiden vaatimien lisäselvitysten vuoksi todennäköisesti hiukan pidempään, voitaisiin kuitenkin pyrkiä edistämään esimerkiksi tekemällä jo tällä hallituskaudella rajattuja kokeiluja, joista saataisiin lisätietoa muutosten tekemisen tueksi. Vuoroasuvan lapsen koulukuljetuksia kahdesta osoitteesta olisi luontevaa kokeilla jo siksikin, että vammaisille oppilaille niitä jo nykyään toisinaan järjestetään (ja siis myös yhdenvertaisuuslain 15 §:n perusteella voi tilanteesta riippuen myös olla velvollisuus järjestää). Toisaalta jos lainsäädäntöä muutetaan mahdollistamaan etäopetus lähiopetuksen apuna ja täydentäjänä myös muuten kuin poikkeusaikana, kuten esimerkiksi lapsistrategian koronatyöryhmän raportissa (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162647/VN_2021_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y) on esitetty, niin kahdessa etäällä toisistaan sijaitsevassa kodissa vuoroasuvien vammaisten lasten kohdalla voisi vaihtoehtona mahdolliselle kahden koulupaikan ratkaisulle (joka esimerkiksi monille kehitysvammaisille ja neurokirjon lapsille voi olla erityisen hankala) kokeilla sitä, että vuoroasuva lapsi kävisi lapsen ja perheen näin halutessa vain yhtä koulua ja saisi kauempana asuvan vanhemman luona ollessaan etäopetusta riittävin tukitoimin. Myös tätä voi vammaisen oppilaan osalta edellyttää jo vammaissopimuksen ja yhdenvertaisuuslain mukainen kohtuullinen mukauttaminen.
      • Pienperheyhdistys ry, Turtiainen Juha
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Tulisi priorisoida kaikki ne toimenpiteet, jotka tukevat vuoroasumista nykyisessä tilanteessa, jossa lapsella voi olla vain yksi virallinen osoite.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu; Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • ks. edellinen vastaus
      • Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Ehdottomasti tärkein on elatusapuohjeiden tekeminen ja päivittäminen, Taloudelliset asiat tulevat vanhempien välillä riidanaiheiksi ja vievät kohtuuttoman osan työskentelystä, kun ei ole mihin perustaa neuvontaa. Koulukyydityksen järjestyminen molemmista kodeista, voiko olla osittain maksullinen? Maksimimatkan arvioi
      • Jyväskylän perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Ks. kohta 3.
      • Ensi- ja turvakotien liitto ry
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • • Elatusavun määräytymisperusteita tulee muuttaa siten, että määritellään kummankin vanhemman elatusavun määrä, huomioiden kummankin vanhemman tulot ja menot sekä elatusvelvollisuuden jatkuvuus. • Kuten suunnitelmassa todetaan, vuoroasumiseen liittyvää tietopohja on nykyisellään puutteellinen ja sitä tulee vahvistaa tutkimusta lisäämällä. Tutkimusta tulee lisätä toimenpiteiden vaikutusten arvioinnilla, lasten kokemuksien esiin tuomisella sekä vanhempien kokemusten kuulemisella vuoroasumisen toteutumisesta. Tutkimuksen tulee olla systemaattista ja laaja-alaisesti erinäkökulmista teemaa katsovaa.
      • Talentia, Talentia työelämän asiantuntijapalvelut, Heikkinen Alpo
        Päivitetty:
        11.1.2022
        • Eroperheiden määrästä johtuen on kiireellistä vahvistaa tulevilla hyvinvointialueilla resursseja ja osaamista vuoroasuvien lasten perheiden ohjaukseen ja neuvontaan, sosiaaliturvaan, palveluihin ja tiedonsaantiin liittyvissä ongelmatilanteissa. Osa ehdotuksista tulisi hoitaa nopeammin kuin sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistuttua. Laaja-alainen sosiaaliturvaosaaminen ja lapsen laaja-alainen tarpeiden arviointi monimuotoisissa perhekokonaisuuksissa on myös ammattitaito -ja osaamiskysymys. Siltä osin tulee huomioida, miten nykyinen sosiaalialan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutus ottaa huomioon määrällisessä ja laadullisessa koulutussisällöissä nämä tarpeet? Lastenvalvojien määrää perheoikeudellisissa palveluissa viranomaistoiminnassa tulee lisätä. Työ on ollut kunnissa ja maakunnissa perusteettomasti ylikuormittunutta ja aliresursoitua, vaikka kyse on lakisääteisistä, lapsen oikeuksien kannalta perustavaa laatua olevista velvoitteista.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Päivitetty:
        3.1.2022
        • Päivitystä vaativat lainsäädäntöuudistukset olisi syytä hoitaa nopeasti, informaatio-ohjausta tulisi hoitaa etupainotteisesti.
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä), Perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        31.12.2021
        • Koska lapsen elatuksen järjestäminen koskettaa kaikkia eroperheitä, elatusapua koskeva valtakunnallinen ohjeistus on yksi ensimmäiseksi priorisoitavista asioista. Epämääräisyys ja puuttuva valtakunnallinen ohjeistus asiassa edesauttaa vanhempien riitaantumista lapsen elatusta koskevissa asioissa.
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Päivitetty:
        21.12.2021
        • Osa toimenpide-ehdotuksista on sidottu pitkiin uudistusprosesseihin, kuten sosiaaliturvauudistukseen. Tämä on ymmärrettävää, sillä yksittäisten osaratkaisujen sijaan onkin tärkeää tarkastella lainsäädäntöä ja toimintatapoja kokonaisuuksina. Samalla se kuitenkin tarkoittaa, että uudistukset toteutuvat hitaasti. On tärkeää varmistaa, että vuoroasumiseen liittyvät uudistukset todella etenevät uudistusprosesseissa ja että sillä aikaa toteutetaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, jotka on mahdollista ottaa käyttöön nopeammassa aikataulussa. Osa toimenpiteistä on mahdollista toteuttaa nopeammassa aikataulussa, ja on hyvä lähteä liikkeelle niistä, missä nopea toimeenpano on mahdollista.
      • Vastaako toimenpidesuunnitelma riittävästi vuoroasuvien lasten ja muiden kahden kodin lasten tarpeisiin?
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • On selvää, että vuoroasumistilanteessa asumistukea ei tietenkään voi jakaa puoliksi vanhempien kesken, koska se kattaa kummankin vanhemman kiinteitä kuluja. Kuitenkin vuoroasuva lapsi tulee huomioida kuluna kummankin vanhemman asumistukilaskelmassa kohtuullisella summalla. Kodin muutostyöt lapsen vammaisuuden perusteella pitää tietenkin tehdä kumpaankin asuntoon eikä vain jakaa muutostöiden summaa kahteen osaan. Lapsilisää ei tule jakaa lainkaan, jos se on jo jaettu elatusapulaskelmassa. Toimeentulotuen lapsenosuus voidaan jakaa vain siltä osin, kun se kattaa päivittäiskuluja. Myöskään työttömyyskorvauksen vanhemmuudesta saatava etuutta eikä lapsen vammaistukea ei tule jakaa puoliksi., vaan luotava uudet vuoroasuvan lapsen etuudet. Todennäköisesti se on hieman enemmän kuin puolet kummallekin vanhemmalle. Koska vuoroasuvan lapsen kulut ovat suuremmat kuin ei-vuoroasuvan, asia pitää tutkia perusteellisesti. Jos julkista rahaa ei riitä uudistukseen, jakoa ei tule toteuttaa, jottei lapsiköyhyys kasvaisi.
      • Invalidiliitto ry, Ylva Krokfors, yhteiskuntasuhdeyksikkö, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Ei vastaa erityisesti sen vuoksi, ettei siinä huomioida riittävästi sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lainsäädännön muutostarpeita sen varmistamiseksi, että vammaisilla ja muilla paljon sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevilla lapsilla perheineen olisi muiden lasten ja perheiden kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet vuoroasumiseen. Eroon päätyvissä vammaisperheissä tarve vuoroasumiselle voi olla suuri, se helpottaisi yhdestä tai useammasta vammaisesta ja vammattomasta lapsesta huolehtimisen kuormittamaa arkea. Se voisi mahdollistaa muita ratkaisuja helpommin molempien vanhempien työssä käymisen myös eron jälkeen. Suuri osa toimenpide-ehdotuksista on kuvattu yleistasoisesti ja avoimesti. Toimenpidesuunnitelmasta puuttuvat lähes kokonaan konkreettiset ehdotukset siitä, miten vuoroasuvien lasten tilanteita voisi parantaa jo nyt nopealla aikataululla Tämä heikentää mahdollisuuksia saada suunnitelman kautta aikaan konkreettisia muutoksia. Toteutumista edistäisivät mahdollisimman konkreettiset, aikataulutetut toimenpiteet vastuutahoineen, aikatauluineen ja seuraantoineen. Parhaimmillaan toimiva vuoroasumisjärjestely mahdollistaa turvallisen tunnesiteen rakentamisen, muodostamisen ja ylläpitämisen molempiin vanhempiin. Yhteiskunnan, yksilöiden ja perheiden näkökulmasta on paitsi inhimillistä, myös tarkoituksenmukaista että lapsilla on turvalliset suhteet molempiin vanhempiin. Näin esimerkiksi tilanteessa, jossa vanhempi menehtyy tai sairastuu pitkäaikaisesti, on toinen vanhempi turvana. Toimenpidesuunnitelma pitäisi viedä konkreetille tasolle. Vuoroasumisen järjestämisessä tulee kuulla vammaista lasta, koska YK:n vammaissopimuksen artiklan 7 alakohdan 3. (Vammaiset lapset) mukaan ”sopimuspuolet varmistavat, että vammaisilla lapsilla on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa ja, että heidän näkemyksilleen annetaan asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti, yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa, ja että heillä on oikeus saada vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua tämän oikeuden toteuttamiseksi.”
      • Väestöliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpidesuunnitelma on hyvä alku. Ylirajaisten lasten vuoroasumisen järjestämisen haasteisiin suunnitelma ei kuitenkaan vastaa. Yleensäkin haavoittuvien lasten asemaan ja perheiden erilaisiin elämäntilanteisiin tulee jatkovalmistelussa kiinnittää huomiota; kohdassa yleiset huomiot lapsistrategian ja perheiden monimuotoisuuden systemaattisesta huomioon ottamisesta.
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • NYTKIS katsoo, että toimenpidesuunnitelma vastaa monilta osin vuoroasuvien lasten ja muiden kahden kodin lasten tarpeisiin, mutta suunnitelma on valitettavan ylätasoinen ja konkretia sekä selkeät tulevaisuuden toimintapolut puuttuvat. Toimenpideohjelmassa olisi hyvä vahvistaa konkreettisia muutoksia ja selkiyttää vastuita vuoroasuvien lasten tilanteiden parantamiseksi tulevien suurien sosiaali- ja terveys sekä sosiaaliturvauudistuksien yhteydessä.
      • Lastenvalvojat ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpidesuunnitelmassa on kattavasti esitetty tarvetta tarkistaa eri palveluiden toteuttamistapoja vuoroasumistilanteissa. Lastenvalvojat ry näkee tärkeäksi painottaa lapsen etua lapsen asumismuotoa valittaessa. Lastenvalvojat ry näkee tärkeäksi myös vanhemmuuden tukeen ja erotilanteeseen liittyvien palveluiden kehittämisen. Lastenvalvojat ry toivoo, että kehittämistoimenpiteitä niin lainsäädäntöön kuin toimintatapoihin tehtäessä huomioidaan paitsi vuoroasuvat myös muutoin kahdessa kodissa asuvat lapset.
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Ei vastaa erityisesti sen vuoksi, ettei siinä huomioida riittävästi sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lainsäädännön muutostarpeita sen varmistamiseksi, että vammaisilla ja muilla paljon sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevilla lapsilla perheineen olisi muiden lasten ja perheiden kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet vuoroasumiseen. Tämän tärkeyttä korostaa se, että eroon päätyvissä vammaisperheissä tarve vuoroasumisen kaltaisille ratkaisuille on usein erityisen suuri, koska se auttaisi hiukan helpottamaan vammaisesta lapsesta tai useammasta huolehtimisen kuormittamaa arkea ja myös varmasti monessa tilanteessa mahdollistaisi muunlaisia ratkaisuja helpommin molempien vanhempien työssäkäynnin myös eron jälkeen. Suuri osa toimenpide-ehdotuksista on myös kuvattu melko yleistasoisesti ja avoimesti, mikä helposti heikentää mahdollisuuksia saada suunnitelman kautta aikaan tarvittavia muutoksia. Sitä edistäisivät parhaiten mahdollisimman konkreettiset toimenpiteet vastuutahoineen ja aikatauluineen sekä suunnitelman toteutumisen seuranta. Lapsen edun ja kehityksen näkökulmasta on myös erityisen tärkeä huomioida, että toimiva vuoroasumisjärjestely mahdollistaa turvallisen tunnesiteen rakentamisen, muodostamisen ja ylläpitämisen molempiin vanhempiin. Yhteiskunnan, yksilöiden ja perheiden resilienssin näkökulmasta on myös tarkoituksenmukaista, että lapsilla on turvalliset suhteet molempiin vanhempiin, erityisesti tilanteissa joissa toinen vanhempi esimerkiksi menehtyy tai sairastuu pitkäaikaisesti. Tältä osin olisi myös syytä huomioida nuoret hoivaajat yhteiskunnallisena ilmiönä. Kansainvälisesti arvioilta noin 6 – 8 % lapsista toimivat jonkun perheenjäsenen epävirallisena hoivaajana. Suomessa vuoden 2019 kouluterveyskyselyn vastanneista viikottain tai päivittäin hoitavia nuoria oli noin 6 prosenttia. Koska nuoret hoivaajat ovat tyypillisesti esimerkiksi pitkäaikaissairaiden tai vammaisten henkilöiden läheisiä, tulisi erityistä huomiota kiinnittää tähän lapsista ja nuorista koostuvaan väestöryhmään. Koska perheillä, joilla on vammaisia lapsia myös avioero tms riski on muita suurempi, on myös todennäköistä, että nämä lapset joutuvat valitsemaan missä määrin viettävät vanhempiensa kanssa arkea. Mikäli lapsi pelkää, omaisen jäävän heitteille, tämä ei välttämättä uskalla jättää tätä yksin. Näissä tilanteissa olisi erityisen tärkeätä kohdentaa sopivaa kohdistettua tukea näille perheille, jotta myös näillä lapsilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus viettää arkea molempien vanhempiensa kanssa. Haasteena tässä on tunnistaa nämä perheet ja yksilöt ja tähän tulisi kehittää erilaisia sopivia menetelmiä (Lähteet: professori Saul Becker Faculty of Education ,University of Cambridge ja kouluterveyselyn julkaisu vuodelta 2019 Lapset ja nuoret perheenjäsenten hoivaajina. Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia (julkari.fi)).
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpidesuunnitelma ja siinä esitetyt toimenpide-ehdotukset edistävät vuoroasuvien lasten oikeuksien toteutumista ja huomioivat aiempaa paremmin perheiden monimuotoiset tilanteet.
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut/Perheoikeudelliset palvelut
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpidesuunnitelma ja siitä tehdyt toimenpide-esitykset eivät sinällään vielä merkitse vuoroasuvien lasten osallisuuden ja edun tai heidän vanhempiensa keskinäistä tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden vahvistumista. Vuoroasuminen käsitteenä vaatii tarkempaa määrittelyä ja arvokeskustelua sekä päätöstä missä tilanteissa vuoroasuminen on lapsen edun mukaista. Lapsipoliittisten vaikutusten arviointiin tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Tehdystä selvityksestä ja toimenpide-esityksistä eivät tule ilmi mitkä vaikutukset toimenpiteillä on lapsiperheisiin vuoroasumisjärjestelyssä. Mikäli toimenpide-esitykset johtavat eri hallinnonaloissa ripeästi lainsäädännön muutokseen, suunnitellun täydennyskoulutusten toteutukseen sekä eroperhepalvelujen kehittämiseen huomioiden mm. Rovaniemellä kehitetty uuden eron psykososiaalisen tuen malli, on näillä yhdessä lapsen osallisuutta ja etua sekä vanhempien tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta vahvistava vaikutus. Vasta tämän jälkeen voidaan sanoa, että Suomessa on mahdollista lapsen vuoroasua molempien vanhempien luona ja vanhemmat nähdään tasavertaisina ja korvaamattoman tärkeinä oman lapsensa elämässä.
      • Sivistystyönantajat ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpidesuunnitelma jää ehdotuksiltaan melko ontoksi. Tämä on kylläkin ymmärrettävää siltä osin, että asiassa riittää vielä paljon lisäselvitettävää. Sivista on mielellään tässä jatkotyössä mukana.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpidesuunnitelma ei vastaa riittävällä tavalla vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä tarpeisiin, koska monet keskeiset toimenpiteet lykätään vuosien päähän. Toimenpiteet tulee toteuttaa nopeammalla aikataululla.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Vuoroasuvien lasten osalta suunnitelma on hyvä ja esittää oikeansuuntaisia ja hyvin harkittuja toimenpiteitä. Toimenpiteiden toteutumista tulee kaikin keinoin kiirehtiä, jotta ne ehtisivät parantamaan mahdollisimman monen tällä hetkellä ainutkertaista lapsuuttaan elävän lapsen ja heidän vanhempiensa tilannetta. Haasteeksi nousee sellaisten lasten tilanne, jotka eivät täytä vuoroasumisen kriteerejä, mutta jotka kuitenkin viettävät toisen vanhempansa luona pitkiä ajanjaksoja. Näitä lapsia on paljon etenkin kouluikäisissä, joiden vanhemmat asuvat hieman kauempana toisistaan. Tällöin viikonloput ja koulujen loma-ajat eivät välttämättä riitä täyttämään vuoroasumisen kriteerejä, mutta lapset viettävät kuitenkin aikaa toisen vanhempansa kanssa aina kun koulun puolesta pystyvät. Huomioitava olisi myös tilanteet, joissa esimerkiksi lastensuojelun perhehoidossa ja laitoshoidossa oleva lapsi asuu osan ajasta juridisten vanhempiensa luona, sekä sellaisten sateenkaariperheiden tai eronneiden uusperheiden tilanne, joissa lapsilla on enemmän kuin kaksi tosiasiallista kotia. Vuoroasumista koskevia toimenpiteitä esimerkiksi palvelujen saatavuuden osalta ei tulisi rajata kategorisesti huolto- ja tapaamisoikeuslain edellyttämään vuoroasumisen määritelmään (40% ajasta, tai suunnilleen sitä vastaava määrä). Jokaisen toimenpiteen osalta tulisi harkita, soveltuuko se myös muihin tilanteisiin, joissa lapsi toteuttaa tapaamisoikeuttaan tosiasiallisen vanhempansa luona tai on kotilomalla lastensuojelun yksiköstä tai perhehoidosta.
      • Suomen Uusperheiden Liitto ry, Kirsi Heikinheimo psykoterapeutti, toiminnanjohtaja Tohtorikoulutettava Suomen uusperheiden Liitto ry , Heikinheimo Kirsi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Toimenpidesuunnitelma esittää hyviä ja oikeasuuntaisia toimenpiteitä. Konkreettisia toimenpiteitä tulisi kuitenkin kiirehtiä, jotta tutkittu tieto ja ymmärrys siirtyisivät mahdollisimman nopeasti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi. Suomessa vuoroasumisen määritelmä rajautuu 40 % luonapitosääntöön, mutta lasten ja perheiden palveluiden rajaaminen vain siihen on lyhytnäköistä. Lapsen sekä hänen kasvuympäristönsä tukeminen ennaltaehkäisevät kalliimpien toimenpiteiden tarvetta. Keskeistä on tulla tunnistetuksi vuoroasuvaksi lapseksi, jonka hyvinvoinnin, turvallisen kasvatuksen ja kehityksen rakenteellisesta turvaamisesta perheiden elämää säätelevässä lainsäädännössä ja sosiaaliturvassa on kyse.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Keskusliitto katsoo, että suunnitelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset ovat hyviä ja oikeasuuntaisia. Toteutuessaan ne vaikuttavat positiivisesti lasten vuoroasumiseen. Suunnitelmasta puuttuvat kuitenkin ne konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla nopeasti helpotettaisiin vuoroasuvien lasten arkea ja mahdollistettaisiin vuoroasuminen lapsille, joille se ei tällä hetkellä ole mahdollista. Keskusliitto on myös huolissaan, että varsinkin vammaisten ja erityistarpeisten lasten tilannetta vuoroasumisen suhteen on selvitetty suunnitelmassa hyvin pintapuolisesti. Vuoroasumisen tulisi olla yhdenvertaisesti mahdollista aina, jos perhe sen arvioi heille parhaaksi vaihtoehdoksi. Tämän tulisi koskea myös perheitä, joissa lapsi tarvitsee paljon palveluita. Jatkovalmistelun kannalta hyvä ratkaisu olisi yhteistyö lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa, sekä suunnitelman arviointi nimenomaan lasten ja heidän oikeuksiensa toteutumisen näkökulmasta. Keskusliitto korostaa, että nykyisellään tilanne asettaa lapset keskenään hyvin epätasa-arvoiseen asemaan ja että nämä lapset elävät lapsuuttaan nyt. Mitä nopeammin vuoroasuminen mahdollistetaan kaikille lapsille, sitä useammalla lapsella on mahdollisuus elää lapsuutensa arkea molempien vanhempiensa kanssa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järvinen Anna
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Vuoroasuvien lasten osalta suunnitelma on hyvä ja esittää oikeansuuntaisia toimenpiteitä. Haasteeksi nousee sellaisten lasten tilanne, jotka eivät täytä vuoroasumisen kriteerejä, mutta jotka kuitenkin viettävät toisen vanhempansa luona pitkiä ajanjaksoja. Näitä lapsia on paljon etenkin kouluikäisissä, joiden vanhemmat asuvat hieman kauempana toisistaan. Tällöin viikonloput ja koulujen loma-ajat eivät välttämättä riitä täyttämään vuoroasumisen kriteerejä, mutta lapset viettävät kuitenkin aikaa toisen vanhempansa kanssa aina kun koulun puolesta pystyvät. Näitä tilanteita on myös lastensuojelun perhehoidossa ja laitoshoidossa olevilla lapsilla, jotka kuitenkin asuvat osan ajasta juridisten vanhempiensa luona. Vuoroasumista koskevia toimenpiteitä esimerkiksi palvelujen saatavuuden osalta ei tulisi rajata kategorisesti huolto- ja tapaamisoikeuslain edellyttämään vuoroasumisen määritelmään (40% ajasta, tai suunnilleen sitä vastaava määrä). Jokaisen toimenpiteen osalta tulisi harkita, soveltuuko se myös muihin tilanteisiin, joissa lapsi toteuttaa tapaamisoikeuttaan vanhempansa luona tai on kotilomalla lastensuojelun yksiköstä tai perhehoidosta.
      • Hopiavuori Utu, vuoroasuva etävanhempi
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Mielestäni on hyvä, että muutokset tehdään hallittavan kokoisissa paloissa ja niistä tiedottamiseen panostetaan. Käräjäoikeudet, lastenvalvojat, lastensuojelun ja sosiaalitoimen työntekijöiden perehdytys muutoksiin olisi ensiarvoisen tärkeää ja työ lasten edun huomioimiseen erilaisissa perhetilanteissa jatkuu!
      • Kasper - Kasvatus- ja perheneuvonta ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Vuoroasumisen lähtökohtana pitää aina olla lapsen etu. Lapsen asumisratkaisuja ei pidä tehdä vanhemman taloudellisen edun tavoittelemiseksi. Tavoitteena tulee olla myös se, että vuoroasumisen esteenä eivät olisi taloudelliset seikat. Lapsen etua arvioitaessa tulee ottaa huomioon lapsen koko elämä. Vuoroasumisen ja siitä johtuvien järjestelyjen (kuten kaksi hoitopaikkaa) vaikutukset lapsen oppimisen mahdollisuuksiin, kaverisuhteisiin, harrastamiseen, lepoon yms. Vanhempien mahdollisuuksia joustaa erilaisin (työelämä) järjestelyin pitäisi tukea ja vahvistaa. Lapsen eron jälkeisiä asumisjärjestelyjä tulisi tarkastella määräajoin, huomioiden lapsen ikä ja lapsen ilmaisemat toiveet, ja asumisjärjestelyn muuttamismahdollisuus tulisi olla mahdollisimman helppoa.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Kuntaliitto katsoo, että suunnitelma tässä lausunnossa tuotujen huomioiden kanssa vastaa riittävästi vuoroasuvien lasten ja muiden kahden kodin lasten tarpeisiin.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • -
      • Miesten tasa-arvo ry
        Päivitetty:
        14.1.2022
        • Suuntaviivat ovat kokonaisuutena ottaen hyvät. Lisäksi pyydämme huomioimaan esiin nostamiamme tekijöitä, jotka huolimatta toimenpidesuunnitelman hyvistä kaavailuista voivat tehokkaalla tavalla torpeedoida tasa-arvoisen vuorovanhemmuuden ja lapsen vuoroasumisen toteutumisen mahdollisuuksia.
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • Ei vastaa erityisesti sen vuoksi, ettei siinä huomioida riittävästi sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lainsäädännön muutostarpeita sen varmistamiseksi, että vammaisilla ja muilla paljon sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevilla lapsilla perheineen olisi muiden lasten ja perheiden kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet vuoroasumiseen. Tämän tärkeyttä korostaa se, että eroon päätyvissä vammaisperheissä tarve vuoroasumisen kaltaisille ratkaisuille on usein erityisen suuri, koska se auttaisi hiukan helpottamaan vammaisesta lapsesta tai useammasta huolehtimisen kuormittamaa arkea ja myös varmasti monessa tilanteessa mahdollistaisi muunlaisia ratkaisuja helpommin molempien vanhempien työssäkäymisen myös eron jälkeen. Suuri osa toimenpide-ehdotuksista on myös kuvattu melko yleistasoisesti ja avoimesti, mikä helposti heikentää mahdollisuuksia saada suunnitelman kautta aikaan tarvittavia muutoksia. Sitä edistäisivät parhaiten mahdollisimman konkreettiset toimeenpiteet vastuutahoineen ja aikatauluineen sekä suunnitelman toteutumisen seuranta.
      • Pienperheyhdistys ry, Turtiainen Juha
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • On tärkeä jatkaa keskustelua ja tehdä selvityksiä lasten edun toteutumisesta ja selvittää mahdollisuuksia lapsen kahdelle viralliselle osoitteelle. Huomioon on otettava haavoittuvassa asemassa olevat perheet, esim. pienituloiset ja edistää vuoroasumisen mahdollisuuksia, mm. asumistuen saamista, ettei se olisi este vuoroasumiselle.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu; Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        13.1.2022
        • ks. edellinen vastaus
      • Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Monta asiaa on huomioitu toimeenpanosuunnitelmassa Lastenvalvojatyön lisäksi muun tukityön vahvistaminen - Perheasioiden sovittelun lisääminen tai muun vanhemmuusneuvottelupalvelun lisääminen kunnissa - Olosuhdeselvityksen tekeminen -käräjäoikeuden päätöksen jälkeisen tuen lisääminen vanhemmille päätöksen "täytäntöönpanossa"
      • Omaishoitajaliitto ry
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Lisäksi haluamme kiinnittää huomiota siihen, että toimenpidesuunnitelmassa ei mainita lainkaan erityislasten omaishoitoa (sopimuksellisia ja ilman sopimusta olevia omaishoitotilanteita) ja tämä on kuitenkin käytännössä oleellinen osa erityislasten vuoroasumisen arkea.
      • Niiranen Marko, Talous- ja velkaneuvoja, Pori
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Toimenpidesuunnitelmassa on jäänyt huomioimatta ainakin kaksi vuoroasumisen tilannetta. 1) Palkan ja muun toistuvaistulon ulosmittaus Ulosottokaaren 4 luvun 48 § 1 momentin mukaan palkan ulosmittauksessa huomioitavaa suojaosuutta nostavat velallisen elatuksen varassa olevat lapset. Ulosottokaaressa elatuksen varassa olevilla lapsilla tarkoitetaan kuitenkin vain samassa taloudessa asuvia lapsia. Jos velallisen alaikäiset lapset asuvat muualla, silloin heitä ei huomioida suojaosuudessa (KKO:1987:10; Ulosotto-oikeus II, Ulosmittaus ja myynti, Tuula Linna – Tatu Leppänen, 2., uudistettu painos, s. 259–260). Ulosottokaaren 4 luvun 51 pykälän perusteella ulosmittausta voidaan pienentää kuitenkin velallisen maksaman elatusavun perusteella, mutta vuoroasumista ei ole mainittu pykälässä, esitöissä tai oikeuskirjallisuudessa mahdollisena huojennusperusteena, eikä näin nähtävästi ole käytännössä sovellettukaan. Joka tapauksessa velallisen tulisi itse osata vedota säännökseen, ja muutenkin soveltaminen jää ulosottolaitoksen harkintaan. Esimerkki. Lapsen vanhemmat ovat eronneet ja heillä on yksi yhteinen lapsi, joka asuu vuoroviikoin vanhempiensa luona. Kumpikaan ei maksa elatusapua. Lapsi on ns. kirjoilla äitinsä luona eli saa lapsilisän sekä yksinhuoltajakorotuksen, ja lapsi huomioidaan äidin asumistuessa ja äidin tulojen ulosmittauksessa. Pelkistetään esimerkkiä niin, että molemmilla vanhemmilla olisi täysin samat tulot ja menot. Äidin eli lähivanhemman nettopalkka on 1.600 €/kk, asumistuki 230 €/kk, lapsilisä 95 €/kk, yksinhuoltajakorotus 63 €/kk. Koska sosiaalietuuksia ei huomioida ulosmittauksessa, vaan tässä tapauksessa ainoastaan palkkatulo ja lapsi huomioidaan suojaosuudessa, äidin tuloista ulosmitattava määrä on 436 €/kk. Isän eli etävanhemman nettotulo on myös 1.600 €/kk, mutta hän ei saa asumistukea, eikä lapsilisää, koska lapsi asuu virallisesti äidin luona. Koska lasta ei huomioida isän suojaosuudessa, isän tuloista ulosmitattava määrä on 533 €/kk. Kun huomioidaan kaikki tulot sekä palkan ulosmittaus, äidille jää tuloista käteen 1.552 €/kk ja isälle 1.067 €/kk. Tässä pelkistetyssä esimerkissä etävanhemman talouteen jää kuukaudessa 485 euroa vähemmän pakollisiin elämismenoihin kuin lähivanhemman taloudessa, vaikka molemmissa talouksissa asuu käytännössä yhtä monta henkilöä eli menot ovat käytännössä samat, kun lapsi asuu vuoroviikoin (lähivanhemmalle ei tule näillä tuloilla varhaiskasvatusmaksua maksettavaksi) 2) Vuoroviikkoasuminen velkajärjestelyssä Oikeusministeriö on antanut asetuksen (2001/322) velallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelyssä. Tässä ns. maksukykyasetuksessa tarkennetaan, miten lasketaan maksuvara eli kuinka paljon velallisen tulee maksaa kuukausittain velkojaan velkajärjestelyssä. Maksukykyasetuksessa ei ole otettu kantaa vuoroviikkoasumiseen tai muutenkaan tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuviin kuluihin, mikä on johtanut siihen, että oikeuskäytäntö voi vaihdella huomattavasti. Tilannetta selkiyttäisi, jos tapaamiskulut ja vuoroviikkoasuminen huomioitaisiin maksukykyasetuksessa - siihen saattaisi riittää viittaus toimeentulotukilakiin tai soveltamisohjeisiin.
      • Ensi- ja turvakotien liitto ry
        Päivitetty:
        12.1.2022
        • Mielestämme toimenpidesuunnitelma suosituksineen tarkastelee vuoroasuvien lasten ja muiden kahden kodin lasten tarpeita laaja-alaisesti. Tärkeää on saada suositukset arkeen jasitä kautta parantamaan lasten asemaa näissä tilanteissa.
      • Talentia, Talentia työelämän asiantuntijapalvelut, Heikkinen Alpo
        Päivitetty:
        11.1.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Päivitetty:
        3.1.2022
        • VANE katsoo, että vammaisten lasten osalta suunnitelmaa voisi vielä täsmentää.
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Päivitetty:
        21.12.2021
        • Toimenpidesuunnitelman ehdotukset vastaavat toteutuessaan keskeisimpiin vuoroasuvien lasten tilanteessa havaittuihin muutostarpeisiin. Yllä on tuotu esille joitakin sellaisia toimia, joita toimenpidesuunnitelmassa olisi mahdollista huomioida jo ehdotettujen lisäksi.