• Lausunnonantajia: 12
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, Hallinto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Opetushallitus/ Lausuntopalvelu.fi Lausuntopyyntö OPH/2230/2019 Lausunto Musiikkialan perustutkinnon luonnoksesta Koulutuskeskus Salpauksessa lausuntoa musiikkialan perusteiden luonnosta ovat olleet laatimassa työelämän, johdon, opetushenkilöstön ja kehittämispal-veluiden edustajat. Salpaus, musiikkiteknologian kommentit koskevat musiikkiteknologian perus-tutkinnon toteutuksia. Kaarisillan osuus lausunnossa koskee erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen toteutuksia musiikkialan perustutkinnon muusikon osaamisalassa. Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyys Salpaus, musiikkiteknologia, kommentit: Pakollisten tutkinnon osien painotukset ovat muuttuneet, voi olla vaikeaa to-teuttaa, jos halutaan painottaa yhtä vahvasti studiotyötä (30 osp) ja äänentoisto-työtä (30 osp). • Vastaa paremmin työelämää, koska on suurempi painotus äänentoistotyö-hön. Kaarisilta/Salpaus erityisopetus, muusikko, kommentit: • Yhteistyötaidot, suunnitelmallisuus ja ongelmanratkaisutaidot korostuvat ar-viointikriteereissä ja ammattitaitovaatimuksissa. • Ammattitaitovaatimukset päivitetty paremmin tämän päivän työelämän vaa-timuksia vastaaviksi. • Arviointikriteerien 1- ja 2-tason mukaisella osaamisella on haasteellista työl-listyä musiikkialan työtehtäviin. Mikäli osaaminen menee näiden tasojen alle, ts. mukautetuksi, on työllistyminen musiikkialalle vielä vaikeampaa. Tutkinnon muodostuminen ja tutkintonimikkeet Salpaus, musiikkiteknologia, kommentit • Vaihtoehto 1: Pakollisissa tutkinnonosissa olisi hyvä tarjota vaihtoehto hen-kilökohtaistamisen kautta valita painotus studiotyössä toimiminen ja äänen-toistotyössä toimimisen välillä 20 – 40 osp. Esim. Studiotyö 40 osp ja Äänen-toisto 20 osp. • Pakollisissa tutkinnon osissa ei tuoda esille tuottamista • Jos äänentoistoa ja studiotyötä tuodaan esille näin vahvasti kuin luonnoksessa on esitetty, niin pakollisesta osaamisesta jää keskei-nen tuottamisen osa-alue pois. • Tuottamisen osaaminen tulisi huomioida pakollisissa tutkinnon osis-sa, jotta jokainen saisi perusosaamista. Valinnaisten varaan tällaista ei mielestämme voi jättää. • Valinnaisiin tutkinnonosiin tulisi lisätä • Analyyttinen kuuleminen tai vastaava nimike. Nyt tällaiselle toimin-nalle ei löydy tutkinnon osaa. • Surround –työskentely tai vastaava nimike. Ammattikentällä erilai-set immersiiviset äänitoteutukset ovat aihepiirejä, joita ammattilai-sen tulee perustekemisen osalta hahmottaa ja suorittaa. Tämä on sivuutettu alan kehityksen näkökulmasta kokonaan. • Musiikkiteknologian käyttö musiikkituotannossa. Tämä nimike on mahdollistanut erilaisten musiikkiohjelmistojen, elokuvaäänen sekä akustiikan osaamisen, mutta luonnoksessa nämä nimikkeet eivät löydy uusista tutkinnon osista. • Termit digitalisaatio ja digitaalinen tulisi poistaa, koska ala on jo digitalisoitu-nut. Kaarisillan kommentit: • Selkeämmät tutkinnon osat otsikoiltaan kuin aiemmin (esim. Musiikkialan toimintaympäristöissä toimiminen parempi kuin Työtehtävän suunnittelu, jonka se näyttää korvanneen)   • Tutkinnon osista löytyy Kaarisiltaankin hyvin soveltuvat tutkinnon osat kuten • Musiikkialan esityksen tai tapahtuman valmistaminen, 15 osp • Solistina toimiminen, 15 osp • Yhtyeen, kuoron tai orkesterin jäsenenä toimiminen, 15 osp • Äänittäminen ja äänityslaitteiston käyttäminen, 15 osp • Laulunkirjoittaminen, 15 osp • Kaikki utkinnon osat vaativat mukautettuja arviointikriteerejä nykyisten opis-kelijoiden lähtötilanne ja realistiset mahdollisuudet huomioiden. Tutkinnon osien sisältö (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat) Kaarisillan kommentit: • On hyvä, että tutkinnon osissa on mainittu erikseen, että ”Siltä osin kuin tut-kinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.” Tämä antaa mahdollisuuksia arvioinnin henkilökohtaistamiseen ja erilaisiin arvioin-nin toteuttamistapoihin. • Yksilöllisten mukautusten tarve todennäköisesti näköisesti lisääntyy Kaarisil-lassa entistä tarkempien ja useampien ammattitaitovaatimusten perusteella, ei niinkään tutkinnon osille yhteisten arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osat Salpaus, musiikkiteknologia, kommentit: Valinnaiset tutkinnonosat 1 • Valinnaisten tutkinnonosien nimistä pitäisi poistaa sana kiinteä • studiolaitteiston käyttäminen 15 osp • äänentoistolaitteiston käyttäminen 15 osp Studiotyössä toiminen, 30 osp • ”ohjelmoimisen keskeisissä työympäristöissä” • Mitä ohjelmoidaan? Koodia? • Tarkoitetaanko musiikillisen kudoksen ohjelmointia eli sekvensserin hyödyntämistä? Kiinteän studiolaitteiston käyttäminen, 15 osp • Digitaalisien ratkaisuiden alleviivaaminen tässä on turhaa • Ei voi olla niin, etteikö analogisia ratkaisuita käytetä (kiinteässä) stu-diossa ollenkaan • Kyseessä ei ole väitös analogisuuden eduista tai vastaavasta. Tätä väittelyä digitaalinen vs. analoginen tulee välttää myös perusteiden tekstissä. Studiossa tehdään joka tapauksessa ratkaisuita kaikilla olemassa olevilla tavoilla - ja tämän tulee lukea perusteissa. • Moniraitaäänitysohjelmaan tulee lisätä maininta ”ammatillisesti käytössä olevaa”. • Termi ”studiotyön asiantuntijoiden kanssa” on erikoinen. Mitä tämä tarkoit-taa ja keitä nämä ovat? Eikö muiden kanssa pidä osata työskennellä vuoro-vaikutteisesti? Hieman elitistinenkin olo tuosta tulee. • Kenelle opiskelija antaa palautetta? Kiinteän äänentoistolaitteiston käyttäminen, 15 osp • ”tehdä musiikin tyylilajin mukaisen miksauksen” • Tämä tulisi olla monikossa. • ”tarvittaessa käyttää laitteiston tallennusmahdollisuuksia” • Tämä on itsestään selvää. • Ei kuulu perustetyyppiseen tekstiin, jossa muut kategoriat ovat melko paljon laajempia kuin se, osaako tallentaa vaiko eikö. • Osaamisen osoittamisen rajaaminen kiinteään äänentoistolaitteistoon rajaa teennäisesti äänentoiston toimintaa suppeammaksi. Tämä voi tehdä näyt-töolosuhteiden löytymiseen tarpeetonta vaikeutta. Eikö henkilökohtaista-minen voi viedä opiskelijaa siirreltävän äänentoistolaitteiston pariin? Laulunkirjoittaminen, 15 osp • Digitalisaation maininta ei ole mitenkään oleellista. Musiikkialan esityksen tai tapahtuman valmistaminen, 15 osp • Tapahtumaa ei valmisteta • Tutkinnon osan nimi hieman kankea. Sovittaminen ja soitintaminen, 15 osp • Digitalisaation maininta ei ole mitenkään oleellinen. Säveltäminen, 15 osp • Digitalisaation maininta ei ole mitenkään oleellinen. Äänittäminen ja äänityslaitteiston käyttäminen, 15 osp • ”käyttää perustason äänityslaitteistoa” • Eikö tämä taso saavuteta pakollisessa tutkinnon osassa Studiotyö? • ”ymmärtää laitteiston tallennusmahdollisuudet” • Täytyykö tällainen yksityiskohta oikeasti mainita perusteissa?   • ”miksata ääniraidat stereotiedostoksi” • Stereon maininta on turhaa. Ääniraidat miksataan nykyaikaisten mahdollisuuksien mukaan sellaiseksi, mitä tarvitaan. • Stereon maininta sulkee muut formaatit ulkopuolelle. Kyseessä on ideologinen valinta. • ”tallentaa sovitun mukaisen äänitteen jaettavaksi tiedostoksi” • Tässä sanotaan sama kuin edellisessä, mutta ilman sitä stereomai-nintaa. Pelkästään tämä riittää. • ”Tehdä esitettäväksi soveltuvan tallenteen” • Tämä on kolmanteen kertaan samaa asiaa kuin edellä. • ”Julkaista tallenteen tavallisimpia julkaisuympäristöjä hyödyntäen” • Äänittäminen ja äänityslaitteiston käyttäminen ei ole julkaisutoimin-taa. Kiinteän studiolaitteiston käyttäminen, 15 osp vs Äänittäminen ja äänityslaitteiston käyttämi-nen, 15 osp • Erottelu/jaottelu on hieman erikoinen. Samaa asiaa, mutta eri otsikolla. • Tutkinnon osista toisen voisi muuntaa erilaiseksi sisällöksi. • Nyt puuttuu esimerkiksi paikka akustiikalle kokonaan. Musiikkialan toimintaympäristössä toimiminen, 15 osp Kaarisillan kommentit: • Musiikkialan toimintaympäristöissä toimimisen laajuus on nyt suurempi kuin aikaisempi Työtehtävän suunnittelu. Nykyisten opiskelijoiden osaamisen pe-rusteella vaikuttaa siltä, että arviointi pitää mukauttaa kaikille. Kaarisillan opiskelijat eivät kykene esim. itsenäisesti laatimaan sopimuksia tai tekemään esim. Teosto/Gramex-ilmoituksia). Instrumenttitaitojen kehittäminen ja musiikin esittäminen, 30 osp Kaarisillan kommentit: • Uusi vaatimus: tallentaa soittoaan tai lauluaan digitaalisesti jaettavaan muo-toon - tämä ihan hyvä vaatimus, koska näinhän musiikin jakelu tänä päivänä toimii. Tosin toteuttaminen vaatinee Kaarisillassa joiltain opiskelijoilta opetta-jan/ohjaajan avustamista tai ohjaamista ja näin ollen arvioinnin mukauttamis-ta.   Musiikin esityskokoonpanossa toimiminen, 30 osp Kaarisillan kommentit: • Vastaa aiempaa Muusikkona toimimisen tutkinnon osaa. • Ei vaadi välttämättä mukautuksia (koska ei selkeästi vaadita esim. Perinteis-ten nuottien tuntemusta tai käyttöä esitysmateriaalina, puhutaan “muusta esitysmateriaalista”). • Arviointikriteerien taso 1 ja 2 saavutettavissa myös vaativan erityisen tuen opiskelijoille. Musiikin hahmottaminen ja musiikkiohjelmiston valmistaminen, 25 osp Kaarisillan kommentit: • Musiikkiohjelmiston muokkaaminen eri tarkoituksiin tulee varmaan tarvit-semaan mukautuksia (esim. toimiminen tilanteen edellyttämällä tavalla tai tyylilajien mukaan). Kaikille tutkinnon osille yhteiset arviointikriteerit Salpaus, musiikkiteknologia, kommentit: • Arviointikriteeristöä tulisi kirjoittaa selkokielisemmäksi ja opiskelijaystävälli-semmin. • Osaamisen arviointi ei voi perustua häilyviin sanoihin, kuten ”tarvitsee jois-sakin tilanteissa” tai ”tarvitsee vain harvoissa tilanteissa lisäohjeita”. Nämä huomiot arvosanaan 1 ja 2. Onko se osaamisen mittari, jos kysyy lisäohjeita? Opiskelijan tulee saada kysyä ja kysyminen voi osoittaa enemmän osaamista kuin se, että ei kysy. • Taulukossa ei tulisi olla samaa tekstiä, jossa vain joku yksi termi muuttuu. • Tämän hetken taulukosta ei ole arviointiin erityistä helpotusta arvioijalle tai opiskelijalle, joka pyrkii tiedostamaan, mitä täytyisi osata. Arvosanalla 1 toi-mii yhteistyökykyisesti ja arvosanalla 2 yhteistyökykyisesti ja vuorovaikuttei-sesti. Miten toimitaan yhteistyökykyisesti ilman vuorovaikutusta tai niin, et-tä toiminta on juuri ja juuri tyydyttävää (arvosana 1). Kaarisillan kommentit: • Arviointikriteerien 1- taso saavutettavissa joissain tutkinnon osissa vaativan erityisen tuen opiskelijoillakin, koska ohjeiden antaminen sallittua näytössä / arviointitilanteessa, ts. opiskelija toimii tällöin ohjatusti. Työssä tarvittavaa tietoakaan ei tarvitse osata hyödyntää kuin jonkin verran. • Kirjoitettu aika väljästi ja tulkinnanvaraisesti. Antavat toisaalta väljyyttä eri-laisten oppijoiden arviointia ajatellen, mutta toisaalta ehkä liikaakin tulkinnan varaa. • Käytetty sanoja ”jonkin verran” ja ”tavanomaisia” yms. Nämä epätarkkoja käsitteitä arvioinnissa ja voivat herättää keskustelua arvioitavan ja arvioijan välille esim. sen suhteen, mikä on jonkin verran tai tavanomaista. Lisäävät varmasti kirjoa valtakunnallisesti sen suhteen, mikä on vaadittavan osaamisen taso eri oppilaitoksissa eri arvosanojen välillä. Arvosanat eri oppi-laitosten ja opettajienkaan välillä eivät ole siis todennäköisesti kovin vertailu-kelpoisia. • Yleisesti voi todeta, ettei 1-tason arvioinnin mukaisella osaamisella voi työllis-tyä menestyksellisesti tai monipuolisesti musiikkialalle. Koulutuskeskus Salpaus SEIJA KATAJISTO Seija Katajisto vararehtori
      • Pop Jazz Konservatorion Säätiö sr, Kauniskangas Ulrika
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Lausunto musiikkialan tutkinnon perusteista 4.11.2019 Pop & Jazz Konservatorion Säätiö sr Lausunnon kirjoittajat: Ulrika Kauniskangas ja Janne Murto Sisällys Lausunto musiikkialan tutkinnon perusteista 4.11.2019 1 Pop & Jazz Konservatorion Säätiö sr 1 Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä ja tutkinnon muodostumisesta 2 Tutkinnon osien sisällöstä 2 1. Musiikkialan toimintaympäristössä toimiminen 2 2. Instrumenttitaitojen kehittäminen ja musiikin esittäminen 3 3. Musiikin esityskokoonpanossa toimiminen 3 4. Musiikin hahmottaminen ja musiikkiohjelmiston valmistaminen 4 5. Studiotyössä toimiminen 4 6. Äänentoistotyössä toimiminen 4 8. Pianon virittäminen 5 9. Pianon viritystehtävissä toimiminen 5 11. Kiinteän studiolaitteiston käyttäminen 5 12. Kiinteän äänentoistolaitteiston käyttäminen 6 13. Laulunkirjoittaminen 6 14. Musiikin esityskokoonpanon johtaminen 6 15. Musiikkialan esityksen tai tapahtuman valmistaminen 6 16. Musiikkitallenteen tuotantoprosessissa toimiminen 7 18. Solistina toimiminen 7 19. Sovittaminen ja soitintaminen 7 20. Säveltäminen 7 21. Yhtyeen, orkesterin tai kuoron jäsenenä toimiminen 8 22. Äänittäminen ja äänityslaitteiston käyttäminen 8 Muutosehdotukset kriteereihin perusteluineen 8 Lausunto musiikkialan tutkinnon perusteista 4.11.2019 Opetushallitus on pyytänyt lausuntoa musiikkialan perustutkinnon perusteluonnoksesta (Musiikkialan perustutkinto - luonnos.docx): • tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä • tutkinnon muodostumisesta • tutkinnon osien sisällöistä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat) • kriteereistä. Ohessa on Pop & Jazz Konservatorion lausunto liittyen musiikkialan perustutkinnon luonnokseen. Viimeisenä on lausuntomme arviointikriteereistä. Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä ja tutkinnon muodostumisesta Pop & Jazz Konservatorion koko henkilöstölle ja kaikille opiskelijoille annettiin yhtäläinen mahdollisuus kommentoida perusteluonnosta. Kommenttien perusteella tutkinnon perusteiden luonnos on peruslähtökohdiltaan työelämälähtöinen ja hyvä. Myös tutkinnon perusteiden rakenne on toimiva. Tarkemmissa tutkinnon osiin liittyvissä kommenteissa otetaan sanamuotojen ja terminologian kautta samalla kantaa myös työelämälähtöisyyteen. Tutkinnon osien sisällöstä Alla on kootut huomiomme ja ehdotuksemme perusteluonnoksen tutkinnon osien sisällöistä. Huomiot on koottu tutkinnon osa -kohtaisiin alalukuihin. 1. Musiikkialan toimintaympäristössä toimiminen Pop & Jazz Konservatorion keskustelussa kommentoitiin sanaa ”toimintaympäristö”. Onko tutkinnon osassa Musiikkialan toimintaympäristössä toimiminen toimintaympäristö sama asia kuin työympäristö, tai voiko toimintaympäristö olla jotakin muuta kuin työelämä? "Musiikkialan työelämässä toimiminen", tai "Musiikkialan työtehtävissä toimiminen"? Otsikko on vahvasti "toimimispainotteinen”, joten konkreettisia tuloksia ilmeisesti pitäisi myös syntyä. Ammattitaitovaatimuksissa "opiskelija osaa" painotetaan suunnitteluaspektia. Esimerkiksi "Toteuttaa työtehtävän käytännön järjestelyt suunnitelmien pohjalta" ei välttämättä näy tekstissä. Se, että osaa tehdä hinta-arvion ja tarjouksen, kuuluu suunnitteluun ja se, että tarjous hyväksytään ja tehtävä toteutetaan, olisi todellista musiikkialan työtehtävissä toimimista. Tai että kun tekee asiakaslähtöisen työsuunnitelman, onko esitys työtehtävää toteutettaessa onnistunut huomioituna esim. esitysympäristöön liittyvät vaatimukset (paikka, yleisö, laitteistovalinnat). Tämä olisi myös toimimista musiikkialan työtehtävissä. Toisaalta ammattitaidon osoittamistapa työsuunnitelmalla, ei työtehtävällä, on linjassa otsikon kanssa, jossa toimitaan toimintaympäristössä. Pohdinnassa olivat nämä vaatimukset suhteessa arviointikriteeristön osaamisen arviointiin, jossa puhutaan toteuttamisesta kaikilla arvioinnin tasoilla. Työprosessin suunnitteluvaatimus tulee mukaan vasta H4-tasolla. Toimii "luontevasti" erilaisissa vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutilanteissa on hyvä sanamuoto, koska se sisältää jo lähtökohtaisesti laadullisen näkökulman. Jos opiskelija kykenee toimimaan luontevasti, voiko enää enempää vaatia? 2. Instrumenttitaitojen kehittäminen ja musiikin esittäminen Tutkinnon osaan ”Instrumenttitaitojen kehittäminen ja musiikin esittäminen” lausutaan seuraavaa: Nuotit ovat vielä oletusformaatti musiikillisen informaation välittämiseen ammattimaisesti ja pohja musiikin tulkinnalle, olkoon instrumentti mikä tahansa. Ehdotus sanamuodoksi on "nuottien ja tarvittaessa muun materiaalin pohjalta". Prima vista -tilanteita tulee työelämässä edelleen eteen ja sellaisiin on syytä valmistaa opiskelijoita jo koulutuksen aikana. Osaamisvaatimus ”antaa ja ottaa vastaan palautetta ja kehittää omaa toimintaansa”: Tämä on uutta. Edellytetäänkö siis, että jatkossa opiskelija myös antaa palautetta ja jos niin kenelle? Muille yhtyeen jäsenille? Miten tämä arvioidaan, jos opettaja ei esim. ole seurannut yhtyeen omia harjoituksia? Kohta ”soittaminen tai laulaminen esiintymistilanteessa” herättää kysymyksen, onko tässä riittävästi asioita esityksen laatuun liittyen. (Mikäli arviointikriteerejä korjataan huomioimaan lopputuloksen laatu, asia voi korjaantua sillä.) Osaamisvaatimus ”esittää osuutensa sovitun mukaisesti ottaen huomioon musiikin tyylilajin”: Voiko syntyä tilannetta, että ei esittäisikään osuuttaan sovitun mukaisesti, vaan vaikkapa ad hoc improvisoiden? Tarvitseeko "sovitun mukaisesti" olla määreenä, vai voisiko sen jättää pois? Tutkinnon osassa ”Instrumenttitaitojen kehittäminen ja musiikin esittäminen” jää epäselväksi, onko näytössä tarkoitus arvioida sekä harjoittelu että esiintyminen. Nyt on mahdollisuus tulkita tämä kaksivaiheiseksi näytöksi (kahdeksi osanäytöksi), mikä puolestaan lisäisi näyttöbyrokratiaa ja sitä kautta kustannuksia. Vai tarkoitetaanko näytön kuvauksessa sanoa yksinkertaisesti, että opiskelijan instrumenttitaidot kehittyvät esiintymistilanteessa? Ehdotus: Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä kehittämällä instrumenttitaitojaan ja soittamalla tai laulamalla esiintymistilanteessa. -> Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä soittamalla tai laulamalla esiintymistilanteessa. (Ymmärrämme tässä, että näyttötilanteessa ei kehitetä instrumenttitaitoja, vaan esitellään ko. taitojen senhetkinen taso. Toisaalta tiedostamme, että jokainen esiintymistilannekin on samalla oppimistilanne.) 3. Musiikin esityskokoonpanossa toimiminen Tutkinnon osassa ”Musiikin esityskokoonpanossa toimiminen” ammattitaitovaatimusten väliotsikossa lukee ”Soittamisen tai laulamisen harjoitteleminen kokoonpanon edellyttämällä tavalla”. Voisiko olla ”kokoonpanon edellyttämällä tasolla”? Tämä sisältäisi toivottua lopputuloksen laadullisuutta. Vrt. tutkinnon osa 21 ”Yhtyeen jäsenenä toimiminen” (”harjoitella osuutensa kokoonpanon edellyttämälle tekniselle ja taiteelliselle tasolle”). Kohta ”soittaa tai laulaa nuottien tai muun esitysmateriaalin pohjalta” on hyvin ilmaistu. Sovitun ohjelmiston esittäminen kokoonpanon jäsenenä -väliotsikon alta puuttuu myös jokin esityksen laadullinen arvioimisen mahdollisuus. Kohdassa ”tunnistaa ja tulkita kokoonpanon jäsenten tai johtajan viestejä esiintymistilanteessa”, voisiko ”viestin” sijaan olla ”viitteitä” tai muu vastaava sana? Kysymys: painottuvatko ammattitaitovaatimukset tarkoituksella prosessiin, eikä lopputulokseen/esitykseen? Riippuen arviointikriteereistä ja siitä, muutetaanko niitä, lopputulokseen liittyen voisi lisätä vielä jonkin osaamistavoitteen. Kysymys: Onko sanamuodossa ”antaa ja ottaa vastaan palautetta” takana vuorovaikutustaitojen kehittämiseen liittyvä asia? Tämä on tavallaan uusi näkökulma sisältöihin, jos esim. esiintymiskokonpanossa toimimisen yhtenä osana olisi opetella palautteen antamista myös yhtyetovereilleen. Tämä olisi jonkinlaista ”palautteen siedätyshoitoa” ohjatusti, jos on tarkoitus, että ammattimaisesti opettajan johdolla avoimesti harjoitellaan palautteen antamista. 4. Musiikin hahmottaminen ja musiikkiohjelmiston valmistaminen Tutkinnon osassa ”Musiikin hahmottaminen ja musiikkiohjelmiston valmistaminen” lauseen sijaan ”käyttää musiikin merkitsemistapoja” ehdotamme ”nuotintaa” tai ”nuotintaa työelämän edellyttämällä tavalla”. Työelämässä ei puhuta musiikin merkitsemistavoista. Lisäksi ammattitaitovaatimukseen ”käyttää tietoa musiikista ja tyylilajeista musiikkiohjelmiston muokkaamisessa” ehdotamme sanamuotoa ”hyödyntää tietoa” tai ”soveltaa tietoa”. Ammattitaidon osoittaminen: Tässä ei tekstin perusteella ilmeisesti ole velvoitetta näyttää ammattitaitoansa nimenomaan esityksessä? Ainakin käytännön työelämässä transkriptioita ja sovituksia voi tehdä muille kuin itselleen esitettäväksi, pelkästään kotona työpöydän ääressä. 5. Studiotyössä toimiminen Tutkinnon osan ”Studiotyössä toimiminen” ammattitaitovaatimuksissa otsikon kohdalla ”Studiolaitteiston käyttäminen” pohdimme, olisiko hyvä korvata ilmaisu esim. ilmaisulla ”äänitteiden valmistaminen studiolaitteistoja käyttämällä”. Laitteiston käyttäminenhän ei ole studiotyön tarkoitus, vaan väline johonkin. Sama asia toistuu ammattitaidon osoittamisessa ”Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä käyttämällä studiolaitteistoa tehtävän vaatimusten mukaisesti ja esittelemällä valmistamaansa tallennetta.” Onko tässä pohjimmiltaan kyse studiolaitteiston käyttämisestä vai äänitteen valmistamisesta? Ehdotus on käyttää jälkimmäistä sanamuotoa. ”Studiotyötehtävässä toimiminen ja tallenteen viimeistely” puuttui termi ”äänittäminen”. Ehdotamme seuraavanlaisia muutoksia: • noudattaa tallennettavan musiikin estetiikkaa ja käytäntöjä -> sanalisäys [äänitystilanteessa] • kokonaisen osaamistavoitteen lisäys: [äänittää äänityslaitteistolla noudattaen tallennettavan musiikin estetiikkaa ja käytäntöjä] • viimeistellä -> lisäys [ja miksata] tallenteen esiteltävään muotoon Osaamistavoite ”toimia äänittämisen ja ohjelmoimisen keskeisissä työympäristöissä” herätti keskustelua termi ”ohjelmoiminen”, jotta ei tarvitse osata ohjelmointikieliä. Kyseessä ei ole kuitenkaan ohjelmoimisen perustutkinto. Väliotsikossa ”Valmistuneen tallenteen esittäminen” olisiko ”esitteleminen” kuitenkin kuvaavampi ja parempi sana? 6. Äänentoistotyössä toimiminen Tutkinnon osan ”Äänentoistotyössä toimiminen” kohdassa ”toimia äänentoiston keskeisissä työympäristöissä” herää kysymys, mikä on "äänentoiston työympäristö". Äänentoisto ei tee työtä, miksaaja ja äänisuunnittelija tekevät. Pitäisikö tässä lukea: ”toimia miksaajan ja äänisuunnittelijan keskeisissä työympäristöissä”? Osaamisvaatimuksessa ”käyttää laitteita ja ohjelmistoja työtehtävän mukaisesti” voisi lisätä itse työtehtäväasiaa lisää. Opiskelija osaa kyllä käyttää laitteita, mutta osaako vahvistaa ääntä ja miksata (tietysti laitteistoja käyttäen)? Voisiko muotoilla asian esimerkiksi ”äänen vahvistaminen äänentoistojärjestelmää käyttäen”? Tai ”miksaaminen”? Kohta ”suorittaa työtehtävän edellyttämät työvaiheet” - voisiko olla lisää konkretiaa, esimerkiksi pystytys ja purku? Laitteiden käyttäminen on jo yksi työvaihe. Ammattitaitovaatimuksessa ”noudattaa työssään tekijänoikeuksia” voisi parempi ilmaisu olla ”tekijänoikeussäädöksiä”. Osaamisen osoittamisessa ”käyttäen äänentoistolaitteistoa tehtävän edellyttämällä tavalla” on hieman kiertoilmaisun tyyppinen. Voisiko sanamuoto olla: ”vahvistamalla ääntä äänentoistojärjestelmällä tehtävän edellyttämällä tavalla”? Antaa ja ottaa vastaan palautetta: olisiko ”ottaa vastaan palautetta” riittävä? (Vrt. pohdinta tutkinnon osassa 3. Musiikin esityskokoonpanossa toimiminen.) 8. Pianon virittäminen Tutkinnon osassa ”Pianon virittäminen” osaamisvaatimus ”virittää pianon ja flyygelin” on loistava kohta, joka menee asian ytimeen. Ehkä muihinkin tutkinnon osiin löytyisi lisää vastaavia lauseita? Pianon virittämisen osaamisalassa on useissa tutkinnon osissa osaamistavoite ”arvioida työtään ja kehittää omaa toimintaansa”. Voisiko tämä yleishyödyllinen asia olla hyvä muissakin tutkinnon osissa (elleivät kriteerit tule puuttumaan tällaisiin seikkoihin)? 9. Pianon viritystehtävissä toimiminen Tutkinnon osassa ”Pianon viritystehtävissä toimiminen” kohta ”arvioida työtään ja kehittää omaa toimintaansa” on loistavasti ilmaistu. Ehkä tällaista sanamuotoa voisi hyödyntää muissakin tutkinnon osissa? 11. Kiinteän studiolaitteiston käyttäminen Tutkinnon osan ”Kiinteän studiolaitteiston käyttäminen” kohdalla herää kysymys, miksi ei voisi olla kyse sekä kiinteästä että liikuteltavasta studiolaitteistosta. Kohdassa ”työskennellä vuorovaikutteisesti yhteistyössä studiotyön asiantuntijoiden kanssa” oli pohdintaa, eikö myös muiden kuin studiotyön asiantuntijoiden kanssa. Muusikoiden ja laulajien? Tuottajien, rahoittajien? Niin sanotulle studiovelholle on erittäin tärkeää olla vuorovaikutustaitoja ja omat antennit herkällä virityksellä. Nämä vaatimukset painottuvat teknologiaan. Kuitenkin esimerkiksi laulajien laulattaminen studiossa on paljolti oikean atmosfäärin virittämistä, jotta artisti uskaltaa laulaa ja ”repiä sieluaan auki”. Työ saattaa olla yhtä paljon psykologiaa ja mahdollistamista kuin laitteiden hallintaa. Osaamistavoitteeseen ”käyttää moniraitaäänitysohjelmaa” ehdotetaan lisättäväksi ”tallennustilanteessa”. 12. Kiinteän äänentoistolaitteiston käyttäminen Tutkinnon osa ”Kiinteän äänentoistolaitteiston käyttäminen” sanamuoto ”käyttää digitaalisen äänentoistolaitteiston kytkentöjä ja reitityksiä”: Pitääkö osata käyttää kytkentöjä vai kytkeä? Voiko sanoa esim. ”kytkeä ja reitittää digitaalista äänentoistolaitteistoa”? Osaamistavoite ”tehdä musiikin tyylilajin mukaisen miksauksen” on hyvin ilmaistu! 13. Laulunkirjoittaminen Laulunkirjoittamisen tutkinnon osassa kohta ”hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia ja musiikkiohjelmistoja” herätti kysymyksen: Miten ohjelmistoja hyödynnetään laulunkirjoituksen suunnittelussa? Mahdollisesti suunnittelussa ei mitenkään, mutta toteutuksessa eli itse laulun kirjoittamisessa kylläkin. Osaamisvaatimus ”markkinoida lauluja ja osaamistaan” on hyvä. Jos digitalisaatio tarkoittaa digitaalitekniikan yleistymistä kodeissa ja arkielämässä, voisiko tämän kohdan ilmaista esimerkiksi ”hyödyntää tietotekniikan ja ohjelmistojen mahdollisuuksia laulunkirjoittamisessa”? Voisiko kohta ”toimia yhteistyössä ja vuorovaikutteisesti muiden kanssa” olla vasta seuraavan alaotsikon, ”Tekijänoikeussäädösten noudattaminen ja laulujen markkinoiminen” alla? Tällöin laulunkirjoittamisprosessia ei sidottaisi työskentelytapaan, siis tapahtuuko tämä työskentely yksin tai yhdessä. 14. Musiikin esityskokoonpanon johtaminen Tutkinnon osassa ”Musiikin esityskokoonpanon johtaminen” opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä johtamalla musiikin esityskokoonpanoa ja neuvottelemalla esiintymisiin liittyvistä asioista. Onko tarkoitus, että näytön voi tehdä muualla kuin esityksessä, esimerkiksi harjoitustilanteessa? Kohta ”neuvotella ja sopia esiintymisten kustannusrakenteesta ja esiintymispalkkioista”: Onko tässä tarkoituksellisesti nostettu vaikeuskerrointa nykyisistä tutkinnon perusteista? Onko niin, että tässä johtajan täytyisikin laskea esimerkiksi koko Big Bandin tai kuoron palkat ja kulurakenne, sekä logistiset ratkaisut? Musiikkialan toimintaympäristöissä toimimisen tutkinnon osassa tämän asian osaamista jo varmistellaan, joten voisiko tässä valinnaisessa tutkinnon osassa keskittyä taiteelliseen työskentelyyn? 15. Musiikkialan esityksen tai tapahtuman valmistaminen Tutkinnon osasta ”Musiikkialan esityksen tai tapahtuman valmistaminen” seuraavat huomiot: Osaamistavoitteessa ”suunnitella osuuttaan esityksestä tai tapahtumasta ja tehdä siihen liittyviä ehdotuksia” pohdimme, pitääkö osata suunnitella omaa osuuttaan vai koko esitys? Entä jos ei itse osallistu soivaan lopputulokseen tai suunniteltuun tapahtumaan esiintyjänä? Kohta ”kartoittaa esityksen tai tapahtuman kustannusrakenteen”: Tarkoittaako kustannusrakenteen kartoittaminen budjetin tekemistä? Jos tarkoittaa, olisiko konkreettisempaa puhua budjetin tekemisestä? 16. Musiikkitallenteen tuotantoprosessissa toimiminen Osaamisvaatimuksessa ”suunnitella oman osuutensa tuotannosta” onko mahdollista, että ei itse osallistu tuotantoon, vain sen tuotantoprosessiin, esimerkiksi suunnitteluun, ilman tiukkaa osallistumisrajausta? Jos on näin, voisiko sanoa esim. "osaa... suunnitella tuotannon soveltuville kohderyhmille, yhdessä muiden kanssa" Vrt. edellinen tutkinnon osa. Toisaalta voiko tämän näytön edelleen suorittaa "rivimuusikkona" studiossa, kuten nykyisten tutkinnon perusteiden produktiotyössä? ”Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä osallistumalla musiikkitallenteen tuotantoprosessiin tehtävänsä mukaisesti”. Tässä kohdassa ”tehtävänsä mukaisesti” on hyvä muotoilu. Tässä sanamuoto ”noudattaa tekijänoikeussäädöksiä” on parempi muotoilu kuin aiemmissa tutkinnon osissa "noudattaa tekijänoikeuksia". 18. Solistina toimiminen Osaamistavoitteeseen ”valmistelee näkemyksensä mukaista tulkintaa” on jäänyt oikolukuvirhe: pitäisi olla ”valmistella”. Kohdista ”antaa tarvittaessa esitystä koskevia viitteitä muille muusikoille”, ”esiintyä solistisen tehtävän luonteen mukaisesti” sekä ”ottaa huomioon esiintymistilaisuuden esitykselle asettamat vaatimukset” herää kysymys, pitääkö näyttö tehdä yhtyeessä vai voiko näytön tehdä sooloresitaalissa? Jos on muita mukana, pitäisikö osata myös "ottaa vastaan" viitteitä eikä vain "antaa"? Esimerkiksi ”ottaa vastaan kapellimestarin tai säestäjän viitteitä”? Kohdasta ”suunnitella työtehtävän toteutuksen tilaajan toiveiden mukaisesti” nousee kysymys omaehtoisista resitaaleista tms. työelämälähtöisistä konserteista, joissa ei ole tilaajaa? 19. Sovittaminen ja soitintaminen Tutkinnon osan ”Sovittaminen ja soitintaminen” osaamistavoitteissa ei sanota, että pitäisi osata "sovittaa ja soitintaa". Ehdotamme, että tämä lisättäisiin ammattitaitovaatimuksiin väliotsikon ”ohjelmiston sovittaminen ja soitintaminen” alle. Jos digitalisaatio tarkoittaa digitaalitekniikan yleistymistä kodeissa ja arkielämässä, voisiko tämän kohdan ilmaista esimerkiksi ”hyödyntää tietotekniikan ja ohjelmistojen mahdollisuuksia” sovittamisessa ja soitintamisessa? 20. Säveltäminen Säveltämisen ammattitaitovaatimuksessa lukee ”työskennellä sävellystyössään suunnitelmallisesti”. Pitääkö siis osata säveltää suunnitelmallisesti vai suunnitella sävellyksiä vai molempia? Sävellystyön suunnittelemisen lisäksi tähän tutkinnon osaan olisi hyvä saada lopputuotteen tyypistä jokin kuvaus: nuottiaineisto tai tallenne. Lisäksi lopputuloksen laatua voisi kuvata esimerkiksi sanoilla "riittävän laaja, viimeistelty ohjelmisto". Jos digitalisaatio tarkoittaa digitaalitekniikan yleistymistä kodeissa ja arkielämässä, voisiko tämän kohdan ilmaista esimerkiksi ”hyödyntää tietotekniikan ja ohjelmistojen mahdollisuuksia” sävellystyössä? 21. Yhtyeen, orkesterin tai kuoron jäsenenä toimiminen Tutkinnon osassa ”Yhtyeen, orkesterin tai kuoron jäsenenä toimiminen” sanamuoto ”Harjoitella osuutensa kokoonpanon edellyttämälle tekniselle ja taiteelliselle tasolle” on hyvä. Siitä voisi ottaa mallia muihinkin tutkinnon osiin. Osaamistavoitteessa ”tulkita ja noudattaa kokoonpanon jäsenten tai johtajan viestejä esiintymistilanteessa” sanamuoto voisi olla esimerkiksi ”viitteitä”, jotta ajatus ei siirtyisi esimerkiksi nykyajan viestimiin. Osaamisen osoittamistavoissa on ohjeistus: ”Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla yhtyeen, orkesterin tai kuoron jäsenenä harjoitus- ja esiintymistilanteissa. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.” Näytössä siis arvioidaan sekä harjoittelua että esittämistä, toisin kuin "Esityskokoonpanossa toimimisessa", onko tarkoitus näin, vai olisiko näytössä käytännössä vain esitys? Muutoin näyttöbyrokratia on tämän tutkinnon osan kohdalla melko suuri. 22. Äänittäminen ja äänityslaitteiston käyttäminen Tutkinnon osassa ”Äänittäminen ja äänityslaitteiston käyttäminen” opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä ”käyttämällä äänityslaitteistoa ja esittelemällä valmistunutta tallennetta”. Voisiko tässä puhua äänittämisestä, eikä laitteiston käyttämisestä? Laitteiden käyttäminen ei liene itsetarkoitus. Ehdotettiin myös virtuaali-instrumenttien käytön mainitsemista eli että ”opiskelija osaa äänittää ja editoida MIDI-raitoja”. Muutosehdotukset kriteereihin perusteluineen Pop & Jazz Konservatorion Säätiö sr toteaa, että ehdotetut arviointikriteerit eivät sellaisenaan sovellu ammatillisen perustutkinnon arviointiin. Haasteena on, että ehdotetut arviointikriteerit keskittyvät vain prosessin arviointiin, eikä niiden perusteella voi arvioida lopputulosta ollenkaan. Olisi hyvä, että arviointikriteereillä pystyttäisiin arvioimaan sekä lopputulosta (esimerkiksi konserttia) että prosessia, tarvittaessa erikseenkin. Kun tutkinnon osittain kohdassa Ammattitaidon osoittaminen on hyvin määritelty, osoitetaanko ammattitaito käytännön työtehtävissä prosessin vai lopputuloksen muodossa, olisi hyvä, jos myös arviointikriteereitä pystyisi käyttämään prosessin arviointiin, lopputuloksen arviointiin tai molempien arviointiin näytössä. Nyt kriteerit on kirjoitettu niin, että lopputulosta ei pysty niiden perusteella arvioimaan lainkaan. Olisi myös hyvä, että kaikissa tutkinnon osissa ei olisi välttämätöntä arvioida näytöllä sekä prosessia että lopputulosta. Viisiportainen arviointiasteikko erottelisi osaamista paremmin kuin aiempi kolmiportainen asteikko, jos asteikon erot pystyisi kuvaamaan selkeästi. Valitettavasti nyt näin ei ole pystytty tekemään. Tehtävä on haastava, sillä sanallisesti on lähes mahdotonta kuvata arviointia niin, että jokaisen portaan välille muodostuisi riittävän selkeästi määriteltävissä oleva askelma. Esimerkkeinä tästä ovat muun muassa asteikon kohdat T2: hyödyntää tietoa tarkoituksenmukaisesti - H3: hyödyntää tietoa monipuolisesti ja T1: toimii yhteistyökykyisesti - K5: toimii rakentavasti. Mitä eroa kohdilla on? Asteikko olisi parempi kuvata sanallisesti kolmella tasolla T1, H3 ja K5 siten, että • T2 = Opiskelijan osaamisen taso ylittää selkeästi T1-tason, mutta ei yllä H3-tasolle. • H4 = Opiskelijan osaamisen taso ylittää selkeästi H3-tason, mutta ei yllä K5-tasolle. Lisäksi tasolta H3 tasolle H4 on liian suuri tasohyppy. Tästä esimerkkinä kohdat H3: toteuttaa työprosessin itsenäisesti - H4: suunnittelee ja toteuttaa työprosessin itsenäisesti. H4-tasolla olisi tarpeen, että opiskelija osaisi suunnitella työprosessia ja toteuttaa sen itsenäisesti, mutta ei vielä tarvitsisi osata suunnitella työprosessia itsenäisesti. Muut kommentit perustutkintojen osaamisen arviointikriteereistä: Musiikin ja muiden taiteiden työelämässä lopputuloksella eli soivalla esityksellä on aivan olennainen rooli riippumatta siitä, miten siihen on prosessissa päädytty. Jos yleisö ja alan muut ammattilaiset eivät arvosta konserttia, katoavat muusikolta samalla edellytykset työskennellä. Eli lisää keikkaa ei tule. Toki esimerkiksi vuorovaikutustaidoilla on iso merkitys myös muusikon harjoitusprosessiin ja sitä kautta myös lopputulokseen, mutta työelämässä kuitenkin arvioidaan ennen kaikkea lopputulosta eli sitä, osaako muusikko soittaa konsertissa, pianonvirittäjä virittää pianon tai teknologi tehdä äänitteen. Muusikon työssä muiden kanssa harjoitellessa tietysti oppii hyvin vuorovaikutustaitoja. Jos sorvari sorvaa vinoon eli ei osaa sorvata, mutta tekee prosessin vaiheet aivan oikein iloisesti ja toiset huomioiden, voi hän siis nyt esitettyjen kriteerien valossa vaatia kiitettävää arvosanaa? Jos muusikko harjoittelee, suunnittelee ja neuvottelee esityksen rakentavasti tietoa soveltaen ja kehittämisehdotuksia tehden, mutta ei osaa soittaa kunnolla esityksessä, hän voi siis kuitenkin vaatia kiitettävää arvosanaa? Nyt esitettyjen, pelkästään prosessiin keskittyvien osaamisen arvioinnin kriteerien käyttö saattaa musiikkialalla ja monilla muillakin aloilla johtaa siihen, että opiskelijat tulevat saamaan ”todellisen palautteen” ja kriteerien mukaisen arvioinnin erikseen. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Kiitettävän tason (K5) osaamisvaatimukset ovat linjassa kansallisen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen tason 4 osaamistasokuvausten kanssa.
      • Helsingin Konservatorion Säätiö
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • TUTKINNON PERUSTEIDEN TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS Tutkinnon perusteet koostuvat selkeistä työelämän osaamiskokonaisuuksista ja muodostavat työelämälähtöisen kokonaisuuden. Kommentoimme lausunnossamme tutkinnon perusteita musiikin ja pianonvirityksen osaamisalojen näkökulmasta. TUTKINNON MUODOSTUMINEN Tutkinnon kokonaisuus on aikaisempiin tutkinnon perusteisiin verrattuna helpompi hahmottaa. Musiikin osaamisalan pakolliset tutkinnon osat muodostavat selkeän ja ammattitaidon keskeiset osa-alueet kattavan kokonaisuuden. Aiemman muusikkona toimiminen -tutkinnon osan jakaminen kahteen osaan on hyvä ja myös ammattitaidon osoittamisen kannalta toimiva ratkaisu. Tutkinnon osat olisi hyvä listata taulukkomuodossa osaamisalakohtaisesti. Kaikille osaamisaloille yhteisen pakollisen tutkinnon osan (Musiikkialan toimintaympäristössä toimiminen) pitäisi näkyä jokaisen osaamisalan kohdalla. Valinnaisten tutkinnon osien esittämisjärjestys olisi tutkinnon perusteissa hyvä muokata osaamisalakohteisesti siten, että kunkin osaamisalan kannalta keskeiset valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat olisivat listan alussa ja muiden osaamisalojen keskeiset tutkinnon osat vasta sen jälkeen. Keskustelua herätti se, jääkö musiikin osaamisalan opintoihin riittävästi todellisia valinnan mahdollisuuksia, koska valinnaiset tutkinnon osat ovat kaikki laajuudeltaan 15 osp. Tämä koskee erityisesti ylioppilaspohjaisia opiskelijoita, jos on tarkoitus, että yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja on tunnustettava maksimaalisesti valinnaisiin opintoihin. Jos osaamista ei tunnusteta, jää valinnalle mahdollisuuksia. Pianonvirityksen osaamisalan osalta tutkinnon kokonaisuus on toimiva. TUTKINNON OSIEN SISÄLTÖ (AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT) Kommentoimme tutkinnon osien sisältöä erityisesti musiikin osaamisalan kannalta. Pianonvirityksen osaamisalan tutkinnon osat ovat selkeät ja konkreettiset. Musiikin osaamisalan tutkinnon osissa ergonomisen työskentelyn esille nostaminen on hyvä asia. Kaikkiin tutkinnon osiin voisi lisätä myös maininnan siitä, että opiskelija osaa arvioida ja kehittää toimintaansa. Tutkinnonosakohtaiset kommentit 1. Musiikkialan toimintaympäristössä toimiminen Tutkinnon osan nimi voisi olla selkeämpi esim. Musiikkialan työympäristössä toimiminen. Sisältö on teoreettisempi aiempiin tutkinnon perusteisiin verrattuna. Musiikkialan toimintaympäristön keskeisten piirteiden tunnistaminen - kokonaisuuden vaatimustaso on mielestämme sopiva Musiikkialan työtehtävän suunnittelu - tämä kokonaisuus huomattavasti vaativampi kuin edellä esitetty kokonaisuus - lisäysehdotus: opiskelija osaa laatia taiteilijaesittelyn, cv:n ja tarvittaessa konsertin käsiohjelman Työlainsäädännön ja sopimusten noudattaminen - myös vaativa kokonaisuus - lisäysehdotus: opiskelija osaa hankkia tarvitsemaansa tietoa ja ottaa selvää asioista - ”noudattaa työlainsäädäntöä” o ehdotus em. sijasta: tietää työlainsäädännön olemassaolon ja tietää, osaa hankkia sitä koskevaa tietoa - ”laatia työ- ja esiintymissopimukset” o ehdotus em. sijasta: tietää, asiat, joista työsopimuksessa pitää sopia - ”tehdä tarvittavat ilmoitukset” o ehdotus em. sijasta: tietää, mitä ilmoituksia on laadittava - lisäksi maininta tekijänoikeuksien tuntemisesta olisi hyvä olla myös tässä tutkinnon osassa Ammattitaidon osoittamisen kuvaus Ehdotus: Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa laatimalla toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman ja toimimalla musiikkialan työtehtävässä. 2. Instrumenttitaitojen kehittäminen ja musiikin esittäminen Tutkinnon osan nimi voisi olla ytimekkäämpi, esim. Instrumenttitaidot ja musiikin esittäminen. Tutkinnon osa muodostaa selkeän osaamiskokonaisuuden. Ammattitaidon osoittamisen kuvaus Ehdotus: Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa soittamalla ja laulamalla esiintymistilanteessa musiikkiesityksen valmistamisprosessin päätteeksi. Ammattitaidon osoittaminen ” kehittämällä instrumenttitaitojaan” on hieman epäselvä ilmaisu. 3. Musiikin esityskokoonpanossa toimiminen Tutkinnon osa muodostaa selkeän osaamiskokonaisuuden. Soittamisen tai laulamisen harjoitteleminen kokoonpanon edellyttämällä tavalla - neuvotella ja sopia toteutuksesta kokoonpanon käytäntöjen mukaisesti o ehdotus em. sijasta: neuvotella ja sopia työskentelystä Ammattitaidon osoittamisen kuvaus Ei huomautettavaa. 4. Musiikin hahmottaminen ja musiikkiohjelmiston valmistaminen Tutkinnon osa muodostaa selkeän ja aiempiin tutkinnon perusteisiin verrattuna huomattavasti eheämmän osaamiskokonaisuuden. Ammattitaidon osoittamisen kuvaus Ehdotus: Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, muokkaamalla ja valitsemalla musiikkiohjelmistoa. ”… hahmottamalla musiikin eri tyylilajeja ja rakenteita sekä…” on hieman epäselvä ilmaisu. 14. Musiikin esityskokoonpanon johtaminen Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa pitäisi keskittyä enemmän vain musiikin johtamiseen ja harjoittamiseen vaadittaviin perustaitoihin, jotka ovat verrattavissa instrumenttitaitoihin. Tässä muodossaan tutkinnon osassa yhdistyvät musiikin johtaminen ja tuottamisen kaltainen johtaminen. Kokonaisuudesta muodostuu liian vaativa. Esityskokoonpanon johtaminen ja esiintymisiin liittyvistä asioista sopiminen - varmistaa tarvittavat soittajat, laulajat ja mahdolliset muut asiantuntijat o ehdotus em. sijasta: kokoaa tarvittaessa esityskokoonpanon ja muut esityksen toteuttajat Tekijänoikeuslainsäädännön noudattaminen ja esityskokoonpanon markkinoiminen - osio tekee tutkinnon osasta liian vaativan suhteessa osaamispisteisiin, edellyttää mm. toimivan kokoonpanon olemassaoloa o tämän asiakokonaisuuden sijasta seuraavat asiat: noudattaa tekijänoikeuksia, työskentelee työergonomisesti sekä noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita Ammattitaidon osoittamisen kuvaus Näytöksi riittää se, että opiskelija johtaa esityskokoonpanoa. 15. Musiikkialan esityksen tai tapahtuman valmistaminen Tutkinnon osan nimi voisi olla ytimekkäämpi esim. Musiikkiesityksen tai -tapahtuman valmistaminen. Osaamisvaatimukset saattavat olla liian suuret verrattuna osaamispistemäärään. Jää hieman epäselväksi, toimiiko opiskelija tapahtumassa myös muusikkona vai ainoastaan tuotantotehtävissä. Onko mahdollista olla vain toisessa roolissa? Musiikkiesityksen tai tapahtuman valmisteleminen - kartoittaa esityksen tai tapahtuman kustannusrakenteen o ehdotus em. sijasta: osallistuu tapahtuman budjetin laadintaan yhdessä muiden kanssa Ammattitaidon osoittamisen kuvaus Riittääkö toimiminen näytössä muusikon tehtävissä? 18. Solistina toimiminen Tutkinnon osa muodostaa selkeän osaamiskokonaisuuden. Solistisen ohjelmiston harjoitteleminen - valmistella (ei valmistelee) näkemyksenä mukaista tulkintaa Solistisen ohjelmiston esittäminen - ottaa huomioon esiintymistilaisuuden esitykselle asettamat vaatimukset - ottaa huomioon yleisön esitykselle ja esiintymiselle asettamat vaatimukset (onko yleisön asettamia vaatimuksia yleensä mahdollista ottaa huomioon?) o ehdotus kahden edellä mainitun kohdan: osaa valita sopivaa ohjelmistoa esiintymistilaisuuksiin - antaa tarvittaessa esitystä koskevia viitteitä muille muusikoille o ehdotus em. sijasta: kykenee tarvittaessa muusikoiden keskinäiseen kommunikointiin / vuorovaikutukseen tai musiikilliseen vuorovaikutukseen Alan toimijoiden kanssa verkostoituminen ja oman osaamisen markkinoiminen - verkostoitua alan keskeisten toimijoiden kanssa (keskeinen voi olla liian suuri vaatimus) o ehdotus em. sijasta: verkostoitua alan toimijoiden kanssa Ammattitaidon osoittamisen kuvaus Ehdotus: Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa esittämällä esitystilanteeseen soveltuvaa solistista ohjelmistoa (tehtävän luonteen mukaisesti ilmaisun sijasta) 19. Sovittaminen ja soitintaminen Tutkinnon osa muodostaa selkeän osaamiskokonaisuuden. 20. Säveltäminen Musiikin säveltäminen - säveltää musiikkia esiteltävään muotoon -> esitettävään muotoon Ammattitaidon osoittamisen kuvaus Ehdotus: tai yhden em. laajemman sävelteoksen / sävellyskokonaisuuden, ilmaisun ”tai yhden laajemman kokonaisuuden” sijasta. 21. Yhtyeen, orkesterin tai kuoron jäsenenä toimiminen Tutkinnon osa muodostaa selkeän osaamiskokonaisuuden. Musiikkiohjelmiston harjoitteleminen - neuvotella ja sopia toteutuksesta kokoonpanon käytäntöjen mukaisesti o ehdotus em. sijasta: valmistaa esityksen vuorovaikutuksessa kokoonpanon jäsenten kanssa Musiikkikokoonpanon vaatimustason mukaisen ohjelmiston esittäminen - tulkita ja noudattaa kokoonpanon jäsenten tai johtajan viestejä esiintymistilanteessa o ehdotus em. sijasta: toimia musiikillisessa vuorovaikutuksessa johtajan ja muiden kokoonpanon jäsenten kanssa Ammattitaidon osoittamisen kuvaus Ei huomautettavaa. KAIKILLE TUTKINNON OSILLE YHTEISET ARVIOINTIKRITEERIT Ammatillisen perustutkintokoulutuksen tärkein tehtävä on antaa opiskelijalle sellaiset ammattialansa perustaidot ja sellainen osaaminen, että työllistyminen tai jatko-opintoihin sijoittuminen on mahdollista. Tätä ammatin kannalta keskeistä alakohtaista osaamista pitää myös voida arvioida monipuolisesti ja kattavasti. Kaikkien koulutusalojen, kaikkien tutkintojen, kaikissa tutkinnon osissa saavutettavan osaamisen arvioinnissa käytettävä yhteinen arviointikriteeristö ei ole toimiva ratkaisu. Yhteiset kriteerit eivät käytännössä yhdenmukaista arviointia eri tutkintojen välillä. Eri aloilla on omat arviointikulttuurinsa ja sisään rakennetut osaamisen vaatimustasonsa. Eri tutkinnon osien näyttöjä arvioivat työelämän edustajat / asiantuntijat, jotka tulkitsevat kriteereitä oman kokemuksensa ja ymmärryksensä perusteella. Mitä konkreettisempia ja alakohtaisempia kriteerit ovat, sitä helpompi niitä on arvioijien käyttää ja opiskelijoiden ymmärtää. Nyt lausuttavana olevat arviointikriteerit ovat hyvin yleisiä, eivätkä nykyisessä muodossaan mahdollista edellä mainitun ala- ja tutkinnon osakohtaisen ydinosaamisen arvioimista. Sen sijaan arviointi keskittyy yleisiin taitoihin, kuten ohjeiden seuraamiseen / itsenäiseen toimintaan, vuorovaikutustaitoihin, työssä tarvittavan tiedon hyödyntämiseen, itsearviointitaitoihin ja ongelmanratkaisukykyyn. Kun kaikki tutkinnon osat arvioidaan samoin kriteerein, saa näiden yleisten taitojen arviointi koko tutkinnon kannalta kohtuuttoman painoarvon. Tutkintotodistukseen kirjattavat arvosanat eivät tule antamaan kuvaa tutkinnon suorittajan keskeisestä ammattiosaamisesta. Musiikkialalla keskeistä on voida arvioida mm. taiteellisen tekemisen laatua ja työn soivaa lopputulosta. Ehdotettujen kriteereiden perusteella tämä ei ole mahdollista. Esimerkiksi musiikkialan perustutkintokoulutuksessa on keskeistä voida arvioida osaamisalan mukaista musiikillista osaamista: miten hyvin muusikko osaa soittaa, laulaa tai kirjoittaa musiikkia, pianonvirittäjä virittää pianon ja musiikkiteknologi tehdä esim. tallenteen. Kyseessä ovat musiikkialan ydintaidot, joita ilman työtehtäviä ei saa eikä niistä voi selviytyä. Yhteisesti käytettäväksi ehdotettu arviointiasteikko 1 - 5 on riittävän erittelevä. Onnistuneiden ja osaamisen tasoeroja kuvaavien arviointikriteereiden laatiminen on kuitenkin haastava tehtävä eikä tässä ole onnistuttu. Asteikon kuvaaminen sanallisesti kolmella tasolla T1 - H3 - K5 olisi parempi vaihtoehto. Arviointiasteikon toimivuus edellyttää myös sitä, että arvioinnissa voidaan ottaa huomioon kunkin alan erityispiirteet ja osaamisvaatimukset.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry kiittää mahdollisuudesta lausua musiikkialan perustutkinnon perusteista. JHL ry on julkisella ja yksityisellä hyvinvointipalvelusektorilla työskentelevien ammattiliitto. Musiikkialan perustutkinnon suorittaneita jäseniämme työskentelee laajasti eri sopimusaloillamme, esimerkiksi kunnissa ja yksityisellä opetusalalla. Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä Tutkinnon perusteista ei välity riittävästi työelämän tarpeet, mikä jättää koulutuksen järjestäjälle laajan vastuun tutkintojen työelämävastaavuudesta. Varsinaiset työelämäopinnot on kirjoitettu pääsääntöisesti tutkinnon valinnaisiin osiin. Koska musiikkialan perustutkintoa suorittavat työskentelevät hyvin erilaisissa työpaikoissa ja heillä on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä, mikä tulee huomioida ammattitaitovaatimuksissa. Siksi työelämätaitoja tulisikin pitää esillä tutkinnon perusteissa varsinkin kun kyseessä on perustutkinto. Tutkinnon muodostumisesta Musiikkialan perustutkintojen sisällöt muodostuvat tässä luonnoksessa monipuolisista musiikkialan olennaisista osa-alueista. Tutkinnon erityisalalle (esim. muusikko) ja sen myötä ammattiin kasvamiselle käytännössä on tutkinnon perusteissa varattu huomattava osuus (85 osp). Luonnoksessa hahmotellut tutkinnon osat antavat riittävää väljyyttä suunnitella opintoja työllistymistä ja ammatillista kehittymistä silmällä pitäen. Tutkinnon osien sisällöistä(ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat) Koska musiikkialan perustutkintoa suorittavat työskentelevät hyvin erilaisissa työpaikoissa ja heillä on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa päätösten ja sopimusten valmisteluun, tulisi tämä huomioida ammattitaitovaatimuksissa. Esimerkiksi Musiikkialan toimintaympäristössä toimiminen tutkinnon osassa ammattitaitovaatimuksena on ”neuvotella työtehtäviin liittyvistä asioista ja ehdoista.” Olisikin pohdittava, kuinka vaativaa usein erityisissä konteksteissa tarvittavaa neuvotteluosaamista edellytetään. Neuvottelua voidaan pitää toimintana, jossa osapuolet pyrkivät yhteisymmärrykseen asiassa, jossa heillä on erilaiset tavoitteet ja erilainen ratkaisumalli. Neuvottelussa käytettävä menetelmä on keskustelu, joka voisi sanana sopia joissain tapauksissa paremmin perustutkintojen arviointikriteereihin. Kaikille tutkinnon osille yhteisistä arviointikriteereistä Koska musiikkialan perustutkintoa suorittavat työskentelevät hyvin erilaisissa työpaikoissa ja heillä on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa päätösten ja sopimusten valmisteluun, tulisi tämä huomioida arviointikriteereissä. Esimerkiksi onko suorittajalla toimivaltuudet sopia oma-aloitteisesti kaikista asioista ja ehdoista. Lisätietoa: koulutuksen ja yhteisten palvelujen päällikkö Anne Karjalainen, puh. 050 341 0749 sopimustoimitsija Reetta Kuosmanen, puh. 010 7703 496
      • Suomen Musiikintekijät ry, Toivonen Aku
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Suomen Musiikintekijät ry:llä on jäseninään noin 1100 suomalaista ammattimaisesti toimivaa kevyen musiikin säveltäjää, sanoittajaa ja sovittajaa. Edistämme musiikintekijöiden taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Kiitämme mahdollisuudesta saada lausua musiikkialan perustutkinnon perusteista. Otamme kantaa vain musiikintekijöille olennaisiin kohtiin. Näitä tässä lausuntopyynnössä ovat laulunkirjoittaminen, musiikkiteknologia, musiikin esityskokoonpanossa toimiminen, musiikin esityskokoonpanon johtaminen, musiikkitallenteen tuotantoprosessissa toimiminen sekä solistina toimiminen. Musiikkialalla ammattimaisesti toimiminen edellyttää valmistautumisen ja taidollisen osaamisen lisäksi myös esitettävän materiaalin tekijänoikeuksien huomioimista ja kunnioittamista sekä niihin liittyviä lupa- tai muita vastaavien prosessien taitoja. On myös olennaista, että teosten syntyvaiheessa oikeuksien jakautumiseen ja niistä sopimiseen liittyvät käytännön asiat ovat selviä. 3. Musiikin esiintymiskokoonpanossa toimiminen -esitämme, että ammattitaitovaatimuksiin lisätään: Opiskelija osaa huolehtia tarvittavista luvista ja ilmoituksista (tämä on olennainen taito myös muusikolle, tätä ei tule pitää vain esityskokoonpanon johtajan ammattitaitovaatimuksena) 7. Musiikkiteknologia ja musiikillinen ilmaisu -esitämme, että ammattitaitovaatimuksiin lisätään: Opiskelija osaa noudattaa tekijänoikeussäädöksiä (tarve nousee esiin mm. sämpläämisen luvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä) 13. Laulunkirjoittaminen -esitämme, että sen lisäksi, että Opiskelija osaa noudattaa tekijänoikeussäädöksiä, Opiskelija osaa huolehtia omista tekijänoikeuksistaan ja niihin liittyvistä taloudellisista sekä moraalisista oikeuksistaan. 14. Musiikin esityskokoonpanon johtaminen -kiitämme, että tämä kohta huomioi esitettävän materiaalin tekijänoikeudet ja esittämiseen tarvittavat luvat sekä ilmoitukset 16. Musiikkitallenteen tuotantoprosessissa toimiminen -kiitämme, että tämä kohta huomioi tekijänoikeussäädökset sekä luvat, ilmoitukset ja sopimukset 18. Solistina toimiminen -esitämme, että ammattitaitovaatimuksiin lisätään: Opiskelija osaa huolehtia tarvittavista luvista ja ilmoituksista (tämä on olennainen taito myös solistille, asiaa ei tule pitää vain esityskokoonpanon johtajan ammattitaitovaatimuksena)
      • Suomen konservatorioliitto - Finlands konservatorieförbund r.y.
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • TUTKINNON PERUSTEIDEN TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Suomen konservatorioliitto toteaa, että luonnos musiikkialan perustutkinnon perusteista on kokonaisuutena aikaisempaa toimivampi ja ottaa paremmin huomioon tämän päivän työelämätarpeet. Tutkinto muodostuu hyvällä tavalla. Valinnaisten laajuus 15 osp / tutkinnon osa on toimiva ratkaisu ja 45 ospia jakaantuu sopivasti kolmeksi tutkinnon osaksi. Pakollisissa tutkinnon osissa instrumenttitaitojen ja yhtyetaitojen jakaminen selkeämmin omiksi kokonaisuuksiksi toimii myös hyvin. Huomiot (sivut 2-3) - 11. Kiinteän studiolaitteen käyttäminen ja 12. Kiinteän äänentoistolaitteiston käyttäminen: Mihin määritelmä “kiinteä” viittaa ja miksi laitteiden oletetaan olevan kiinteitä? - 15. Musiikkialan esityksen tai tapahtuman valmistaminen: Tavaroita valmistetaan, esityksiä valmistellaan, suunnitellaan ja toteutetaan. TUTKINNON OSIEN SISÄLLÖT Ammattitaitovaatimusten määrittelyt Ammattitaitovaatimusten määrittelyt ovat pääosin hyvällä tavalla työelämälähtöisiä. Niihin toivotaan kuitenkin selkeämpiä kirjauksia konkreettisista vaadittavista taidoista. Useissa määrittelyissä ammattitaitovaatimuksia kierrellään sanallisesti, mikä lisää turhaa monimutkaista kielenkäyttöä. Olisi parempi todeta esimerkiksi, että Sovittaminen ja soitintaminen (19.) -osiossa tulee osata sovittaa ja soitintaa, ja Studiotyössä toiminen (5.) edellyttäisi, että osaa äänittää. Hyvä selkeä malliesimerkki toimivasta muotoilusta on mm. tutkinnon osassa Yhtyeen, orkesterin tai kuoron jäsenenä toimiminen (21.) ilmaisu “harjoitella osuutensa kokoonpanon edellyttämälle tekniselle ja taiteelliselle tasolle”. Lausunnon lopussa on tarkempia ehdotuksia muotoilujen parantamisesta. Lisäksi eri tutkinnon osien määrittelyt tulisi käydä läpi ja tarkistaa, että ammattitaitovaatimuksien kirjaukset ovat eri tutkinnon osissa toisiinsa verrannolliset ja käytettävät termit asiayhteyksiin sopivat. Puuttuuko eri tutkinnon osista tarkoituksella kirjauksia ja onko erilaisten termien käyttö eri tutkinnon osissa tarkoituksellisia vai johtuvatko em. vaihtelut siitä, että eri henkilöt ovat kirjoittaneet eri osioita? Ohessa esimerkit muutamista tarkistettavista aihealueista, mutta myös muut aihealueet on syytä tarkistaa: - Työergonomia, työturvallisuusohjeet/määräykset ja työlainsäädäntö Eri tutkinnon osissa työergonomiaa, työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä ja työlainsäädäntöä sivutaan erilaisin sanakääntein. Osassa maininta ergonomiasta puuttuu kokonaan (mm. 1., 4., 5., 6., 11., 12., 13., 14., 16.,19., 20., 22.). Ergonomian huomioiminen on muusikon työn kannalta olennainen tekijä ja on syytä varmistaa, että se on mukana kaikissa tarvittavissa kohdissa ja kirjaukset verrannolliset suhteessa toisiinsa. Osasta kohtia puuttuivat maininnat työlainsäädännön ja työturvallisuuden huomioimisesta (mm. 4., 13., 14., 19., 20.). Onko tämä tarkoituksenmukaista? - Markkinointiosaaminen Markkinointiosaaminen mainitaan vaihtelevasti eri tutkinnon osissa. Pianonvirityksen osaamisalassa markkinointi on selkeästi mietitty niin, että se sisältyy vain osioihin 9. ,10. ja 23. Vastaavasti muusikon ja musiikkiteknologian puolella olisi syytä varmistaa, että kirjaus on tarvittavissa kohdissa. Esimerkiksi Solistina toimiminen (18.) ja Instrumenttitaitojen kehittäminen ja musiikin esittäminen (2.) eivät sisällä markkinointia lainkaan, mutta musiikkiteknologian puolella se on lähes kaikissa tutkinnon osissa mukana. Kirjaus puuttui mm. tutkinnon osista 2., 3., 4., 6., 18. ja 21. - Arvioida työtään ja kehittää toimintaansa: Tämä ammattitaitovaatimus oli huomioitu vain pianonvirityksen osaamisalan kokonaisuudessa (mm. 8., 9. ja 10.), mutta se olisi tärkeä lisäys kaikkiin tutkinnon osiin. Ammattitaidon osoittaminen Eri tutkinnon osien ammattitaidon osoittamisen kriteereissä tulisi varmistaa, että kirjatut ammattitaitovaatimukset on otettu niissä selkeästi huomioon. Osassa ammattitaidon osoittaminen tapahtuu vain näytöllä, mutta viisiportainen arviointikriteeristö paneutuu prosessin arviointiin (esimerkkinä tästä 18. Solistina toimiminen, mutta sama koskee suurta osaa muista tutkinnon osista). ARVIOINTIKRITEERISTÖN TOIMIVUUS Suomen konservatorioliitto toteaa, että merkittävä arviointikriteereissä esiin tuleva ongelma on niiden keskittyminen vain prosessin arviointiin. Esitetyillä arviointikriteereillä ei voida arvioida lainkaan lopputulosta. Tämä on ongelmallista erityisesti musiikin, mutta myös muiden taiteiden arvioinnin osalta. Työelämässä on aivan olennaista, että voidaan arvioida esim. konsertin tai esityksen lopputuloksen laatua, osaako muusikko soittaa, pianonvirittäjä virittää pianon tai teknologi tehdä äänitteen. Toisaalta musiikkialan perustutkinnossa on tutkinnon osia, joissa ammattitaito osoitetaan vain esiintymällä, esimerkiksi Solistina toimiminen. Miten tällöin näytössä on mahdollista arvioida prosessia, esimerkiksi arviointikriteeristön kohtia T1: muuttaa toimintaansa saamansa palautteen mukaisesti tai T2: muuttaa toimintaansa hankkimansa palautteen mukaisesti? Prosessiin keskittyvien osaamisen arvioinnin kriteerien käyttö johtaa musiikkialalla siihen, että opiskelijat tulevat saamaan ”todellisen palautteen” ja kriteerien mukaisen arvioinnin erikseen. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Viisiportainen arviointiasteikko erottelee osaamista paremmin kuin aiempi kolmiportainen asteikko, jos asteikon erot pystytään kuvaamaan selkeästi. Valitettavasti nyt näin ei ole pystytty tekemään. Tehtävä on haastava, sillä sanallisesti on lähes mahdotonta kuvata arviointia niin, että jokaisen portaan välille muodostuisi riittävän selkeästi määriteltävissä oleva askelma. Esimerkkeinä tästä ovat muun muassa kohdat T2: hyödyntää tietoa tarkoituksenmukaisesti - H3: hyödyntää tietoa monipuolisesti ja T1: toimii yhteistyökykyisesti - K5: toimii rakentavasti. Mitä eroa kohdilla on? Asteikko olisi parempi kuvata sanallisesti kolmella tasolla T1, H3 ja K5 siten, että - T2 = Opiskelijan osaamisen taso ylittää selkeästi T1-tason, mutta ei yllä H3-tasolle. - H4 = Opiskelijan osaamisen taso ylittää selkeästi H3-tason, mutta ei yllä K5-tasolle. Lisäksi tasolta H3 tasolle H4 on liian suuri tasohyppy. Tästä esimerkkinä kohdat H3: toteuttaa työprosessin itsenäisesti - H4: suunnittelee ja toteuttaa työprosessin itsenäisesti. H4-tasolla tavoitteellisempaa olisi, että opiskelija osaisi suunnitella työprosessia ja toteuttaa sen itsenäisesti, mutta ei vielä tarvitsisi osata suunnitella työprosessia itsenäisesti. Kiitettävän tason (K5) osaamisvaatimukset ovat linjassa kansallisen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen tason 4 osaamistasokuvausten kanssa. TARKEMMAT KOMMENTIT JA MUUTOSEHDOTUKSET TUTKINNON OSIEN SISÄLTÖIHIN 1. Musiikkialan toimintaympäristössä toimiminen - Kuvaavampi otsikko olisi “Musiikkialan työympäristössä toimiminen”. 2. Instrumenttitaitojen kehittäminen ja musiikin esittäminen - Kuvaavampi otsikko olisi “Instrumenttitaidot ja musiikin esittäminen”. 3. Musiikin esityskokoonpanossa toimiminen - Soittamisen tai laulamisen harjoitteleminen kokoonpanon edellyttämällä tavalla: Pitäisikö osata "harjoitella ja esittää osuutensa kokoonpanon edellyttämällä tasolla"? Vrt. 21. Yhtyeen jäsenenä toimiminen. Entä pitääkö osata "mukauttaa tulkintaa"? 4. Musiikin hahmottaminen ja musiikkiohjelmiston valmistaminen - käyttää musiikin merkitsemistapoja: Työelämässä ei puhuta “musiikin merkitsemisestä”. Voisiko sanoa, että “osaa musiikin nuotinnustapoja”? 5. Studiotyössä toimiminen - Studiolaitteiston käyttäminen tehtävän vaatimusten mukaisesti: Laitteiston käyttäminen ei ole studiotyön tarkoitus, vaan ne ovat välineet työn toteuttamiseen. Muotoilun parantaminen, esim. äänittäminen studiolaitteistoja käyttämällä. toimia äänittämisen ja ohjelmoimisen keskeisissä työympäristöissä: Voisiko tarkentaa esim. "studiolaitteiden ohjelmoimisen", jotta ei tarvitse osata ohjelmointikieliä. - Valmistuneen tallenteen esittäminen: Esitteleminen olisi parempi sana - Ammattitaidon osoittaminen -> Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä käyttämällä studiolaitteistoa: Mistä on pohjimmiltaan kyse? Laitteiden käyttämisestä vai äänitteen valmistamisesta? 6. Äänentoistotyössä toimiminen - käyttää laitteita ja ohjelmistoja työtehtävän mukaisesti: Muotoilun muutos, esim. äänen vahvistaminen äänentoistojärjestelmää käyttäen. Laitteiden käyttäminen ei ole ydin vaan se, että osaako henkilö vahvistaa ääntä ja miksata. - noudattaa työssään tekijänoikeuksia: Noudattaa tekijänoikeuksia vai tekijänoikeussäädöksiä? - Tekijänoikeus- ja työturvallisuusmääräysten ja sopimusten noudattaminen: työergonomian lisääminen - Ammattitaidon osoittaminen -> Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä käyttäen äänentoistolaitteistoa tehtävän edellyttämällä tavalla.: Kiertoilmaisu, muotoilun muutos: vahvistamalla ääntä äänentoistojärjestelmällä tehtävän edellyttämällä tavalla. 8. Pianon virittäminen - (osaa) virittää pianon ja flyygelin: Tämä on loistava ja selkeä muotoilu, suoraan asian ytimeen. Tästä voi ottaa mallia kaikkiin muihin tutkinnon osiin. 9. Pianon viritystehtävissä toimiminen - (osaa) arvioida työtään ja kehittää toimintaansa: Tämä on tärkeä! Miksi tätä ei ole kaikissa muissakin tutkinnon osissa? 11. Kiinteän studiolaitteiston käyttäminen - Kiinteän studiolaitteiston käyttäminen: Miksi kiinteän? Miksei myös liikuteltavan? Yhä useammin studiolaitteisto on liikuteltava. työskennellä vuorovaikutteisesti yhteistyössä studiotyön asiantuntijoiden kanssa: Entä muiden kuin studiotyön asiantuntijoiden kanssa? Muusikot, laulajat, tuottajat, rahoittajat, muut opiskelijat? Taitava studioteknikko omaa hyvät vuorovaikutustaidot ja osaa virittää oikeanlaista tunnelmaa äänitystilanteessa. Työ on melkein yhtä paljon psykologiaa kuin laitteiden hallintaa. Muotoilu esim.: “työskennellä vuorovaikutteisesti yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa”. 12. Kiinteän äänentoistolaitteiston käyttäminen - Miksi kiinteän? Miksei liikuteltavan laitteiston? - käyttää digitaalisen äänentoistolaitteiston kytkentöjä ja reitityksiä: Pitääkö osata käyttää kytkentöjä vai kytkeä digitaalinen äänentoistolaitteisto? Voisiko sanoa selkokielisemmin? 13. Laulunkirjoittaminen - hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia ja musiikkiohjelmistoja: Mitä tarkoittaa? Miten ohjelmistoja hyödynnetään laulunkirjoituksen suunnittelussa? Ei mitenkään. Toteutuksessa eli itse laulun kirjoittamisessa kylläkin. - markkinoida lauluja ja osaamistaan: Tämä on hyvä! Oman osaamisen markkinointi olisi hyvä lisätä selkeästi kaikkiin tutkinnon osiin, puuttuu mm. osiosta 2. 14. Musiikin esityskokoonpanon johtaminen - varmistaa tarvittavat soittajat, laulajat ja mahdolliset muut asiantuntijat: Tarkoittaako, että pyytää/sopii/kiinnittää muusikot mukaan kokoonpanoon. Voisiko sanoa paremmin kuin "varmistaa"? 15. Musiikkialan esityksen tai tapahtuman valmistaminen - suunnitella osuuttaan esityksestä tai tapahtumasta ja tehdä siihen liittyviä ehdotuksia: Pitääkö osata suunnitella omaa osuuttaan vai koko esitys? Entä jos ei itse osallistu soivaan lopputulokseen tai suunniteltuun tapahtumaan esiintyjänä? Tavaroita valmistetaan, mutta tapahtumaa ei. - kartoittaa esityksen tai tapahtuman kustannusrakenteen: Tarkoittaako kustannusrakenteen kartoittaminen budjetin tekemistä? Jos tarkoittaa, tämän voisi sanoa selkeämmin. 16. Musiikkitallenteen tuotantoprosessissa toimiminen - Suunnitella oman osuutensa tuotannosta: Voisiko sanoa selvästi että "osaa... suunnitella tuotannon soveltuville kohderyhmille, yhdessä muiden kanssa" Vrt. tutkinnon osa 15. - noudattaa tekijänoikeussäädöksiä: Tämä on parempi muotoilu kuin aiemmin ollut "noudattaa tekijänoikeuksia". 18. Solistina toimiminen - valmistelee näkemyksensä mukaista tulkintaa: Oikolukuvirhe, pitäisi olla "valmistella" - antaa tarvittaessa esitystä koskevia viitteitä muille muusikoille: Pitääkö tämä tutkinnon osa tehdä yhtyeessä vai voiko tehdä sooloresitaalissa? Jos mukana on muita, pitäisikö osata myös "ottaa vastaan" viitteitä eikä vain "antaa"? Esim. ottaa vastaan kapellimestarin tai säestäjän viitteitä? - esiintyä solistisen tehtävän luonteen mukaisesti / ottaa huomioon esiintymistilaisuuden esitykselle asettamat vaatimukset: Mitä eroa näissä kohdissa on? suunnitella työtehtävän toteutuksen tilaajan toiveiden mukaisesti: Entä omaehtoiset resitaalit tms., joissa ei ole tilaajaa? - Ammattitaidon osoittaminen: Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä esittämällä solistista ohjelmistoa tehtävän luonteen mukaisesti.: Näytössä ei siis arvioida harjoitteluprosessia? Vrt. aiempi kohta "viitteiden antaminen" 19. Sovittaminen ja soitintaminen - Ohjelmiston sovittaminen ja soitintaminen: Kohdan ranskalaisissa viivoissa ei todeta, että pitäisi osata "sovittaa ja soitintaa". Tämä olisi hyvä mainita selkeästi, ei kiertoteitse. 20. Säveltäminen - työskennellä sävellystyössään suunnitelmallisesti: Pitääkö osata säveltää suunnitelmallisesti vai suunnitella sävellyksiä? Ehkä molempia, oppilaitoksesta riippuen? 21. Yhtyeen, orkesterin tai kuoron jäsenenä toimiminen - harjoitella osuutensa kokoonpanon edellyttämälle tekniselle ja taiteelliselle tasolle: Tämä kohta on hyvä. Tästä voisi ottaa mallia muuallekin. - Ammattitaidon osoittaminen -> Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla yhtyeen, orkesterin tai kuoron jäsenenä harjoitus- ja esiintymistilanteissa.: Näytössä arvioidaan sekä harjoittelua että esittämistä toisin kuin "Esityskokoonpanossa toimimisessa". Onko tämä tarkoituskin? Selkokielisyyden parantaminen luopumalla ”toimimalla tilanteessa” -jargonista: Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä harjoittelemalla ja esiintymällä yhtyeen, orkesterin tai kuoron jäsenenä. 22. Äänittäminen ja äänityslaitteiston käyttäminen - käyttää perustason äänityslaitteistoa: Mikä on "perustason äänityslaitteisto"? Riittääkö matkapuhelin? - Ääniraitojen muokkaaminen ja tallentaminen: Kohdasta puuttuu ydin eli pitääkö osata äänittää? Tuleeko tämä esiin vaatimuksista? - Ammattitaidon osoittaminen -> Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä käyttämällä äänityslaitteistoa ja esittelemällä valmistunutta tallennetta.: Äänittämällä, ei käyttämällä äänityslaitteistoa. Laitteiden käyttäminen ei ole itsetarkoitus.
      • Lahden Konservatorio Oy / Lahden konservatorio
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Lahden konservatorio esittää lausuntonaan musiikkialan perustutkinnon perusteluonnoksesta seuraavaa: Tutkinnon muodostuminen Tutkinto muodostuu hyvällä ja toimivalla tavalla. Instrumenttitaitojen ja yhteismusisointitaitojen jakaminen omiksi kokonaisuuksikseen on oikeansuuntainen muutos. Tutkinnon osien sisällöt 1. Musiikkialan toimintaympäristössä toimiminen Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa tulisi huomioida myös näyttöä varten suunnitellun työtehtävän toteutus, esim. tapahtumajärjestelyjen toimivuus käytännössä. Toisen alaotsikon tulisi kuulua Musiikkialan työtehtävän suunnittelu ja toteutus, ja sen alle tulisi lisätä työtehtävän toteutuksen huomioiva kohta, esim. tähän tapaan: - toteuttaa osuutensa suunnittelemastaan työtehtävästä ja siihen liittyvistä käytännön järjestelyistä tarkoituksenmukaisella ja toimivalla tavalla Lisäksi kolmannen alaotsikon (Työlainsäädännön ja sopimusten noudattaminen) alla olisi paikallaan mainita myös tekijänoikeuslait, esim. tällaisessa muodossa - huomioida tekijänoikeuslait työtehtävän kannalta relevanteilta osin 3. Musiikin esityskokoonpanossa toimiminen Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa tulisi mainita myös oman soitto- tai lauluosuuden hallinta sekä lajin- ja tyylinmukainen esittäminen. Esim. kolmannen alaotsikon (Sovitun ohjelmiston esittäminen kokoonpanon jäsenenä) ensimmäisen kohdan voisi muotoilla näin: - esiintyä kokoonpanon jäsenenä luontevasti tilanteen ja tehtävän edellyttämällä tavalla, oman soitto- tai lauluosuutensa halliten sekä genren- ja tyylinmukaisuusseikat huomioiden 4. Musiikin hahmottaminen ja musiikkiohjelmiston valmistaminen Soitintuntemus tulisi mainita musiikkiohjelmiston muokkaamista koskevassa osuudessa. Kolmannen alaotsikon (Musiikkiohjelmiston muokkaaminen eri tarkoituksiin) kolmanteen kohtaan tulisi lisätä tästä maininta, esim. näin: - käyttää tietoa musiikista, soittimista ja tyylilajeista musiikkiohjelmiston muokkaamisessa Sivuinstrumenttiosaamista koskevien osuuksien poistamista musiikin hahmotusosaamiseen liittyvän tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista pidämme järkevänä muutoksena. 14. Musiikin esityskokoonpanon johtaminen Tilanteen ja tehtävän mukainen esiintyminen olisi paikallaan mainita toisen alaotsikon Esityskokoonpanon johtaminen ja esiintymisiin liittyvistä asioista sopiminen alla, esim. näin: - esiintyä luontevasti tilanteen ja tehtävän edellyttämällä tavalla 20. Säveltäminen Ammattitaitovaatimuksien toisen alaotsikon (Sävellystyön suunnitteleminen) toinen ja viides kohta ovat sisällöltään päällekkäisiä, eli sävellystyöstä neuvotteleminen esittäjien tai tilaajan kanssa mainitaan kahdesti. Eri tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksien kommentoimisen lisäksi huomauttaisimme, että luonnoksesta puuttuvat kokonaan Valinnaiset tutkinnon osat 2 -otsikon alle kuuluvat tutkinnon osat eli Huippuosaajana toimiminen, Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, Yrityksessä toimiminen ja Yritystoiminnan suunnittelu. Kaikille tutkinnonosille yhteiset arviointikriteerit Uusien, kaikille ammattialoille yhteisten arviointikriteerien keskeinen ongelma on, että niistä puuttuvat kokonaan työn laatua ja lopputulosta koskevat kriteerit. Ehdotammekin arviointikriteereihin myös työn laadun ja tuloksen huomioivia arvosanakohtaisia lisäyksiä, esim. tällaisessa muodossa: T1: toteuttaa työn siten, että lopputuloksen mahdolliset tehtäväkohtaiset laadulliset vähimmäisvaatimukset täyttyvät työn tavoitteen kannalta olennaisilta osin. T2: toteuttaa työn siten, että lopputuloksen mahdolliset tehtäväkohtaiset laadulliset vähimmäisvaatimukset täyttyvät kaikilta osin. H3: toteuttaa työn laadullisesti hyvin, saavuttaen mahdolliset tehtäväkohtaiset vähimmäisvaatimukset ylittävän lopputuloksen. H4: toteuttaa työn laadullisesti hyvin, saavuttaen mahdolliset tehtäväkohtaiset vähimmäisvaatimukset selvästi ylittävän lopputuloksen. K5: toteuttaa työn laadullisesti korkeatasoisella tavalla saavuttaen laadultaan korkeatasoisen lopputuloksen. Lisäys on perusteltu siksi, että musiikkialalla (ja useimmilla muillakin aloilla) työn lopputulos ja yleinen laatu ovat ammattitaidon arvioinnin kannalta kaikkein keskeisimpiä asioita, ja ne olisi siksi syytä kirjoittaa selväsanaisesti auki arviointikriteereihin. Jos kumpaakaan näistä ei mainita arviointikriteereissä ollenkaan, voidaan päätyä tilanteeseen, jossa opiskelijan näytön yhteydessä tekemän työn laatu ja lopputulos ovat kelvottomia, mutta hän voi tästä huolimatta vaatia kiitettävää arvosanaa yhteistyökykynsä, vuorovaikutustaitojensa, itsearviointitaitojensa sekä työskentelynsä itsenäisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden perusteella. On hyvä, että uudelleen käyttöön otettu 5-portainen arviointiasteikko säilytetään. Pidämme kuitenkin kaikille ammattialoille yhtenäisiä arviointikriteerejä ongelmallisina niiden yleisluontoisuuden takia: ne eivät yhdessä arvioitavan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksienkaan kanssa tarjoa riittävän konkreettisia kuvauksia siitä, millaisella suorituksella saa minkäkinlaisen arvosanan minkäkin tutkinnon eri osissa. Näyttöjen arvioijilta saamamme palautteen mukaan aiempiin tutkintokohtaisiin arviointikriteereihinkin kaivattiin enemmän tällaista alakohtaista konkretiaa, joten kriteerien muuttuminen entistäkin yleisluontoisempaan suuntaan ei tule ainakaan helpottamaan arvioijien työtä.
      • Länsirannikon koulutus Oy WinNova, musiikkiala / Palmgren-konservatorio, Ollila Markku
        Päivitetty:
        31.10.2019
        • TUTKINNON PERUSTEIDEN TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS Tutkinnon perusteet kattavat muusikon ja musiikkiteknologin työhön kuuluvat osa-alueet. TUTKINNON MUODOSTUMINEN Tutkinnon osat ovat tasapainossa toisiinsa nähden ja uudet osaamismäärältään pienemmät pakolliset tutkinnon osat helpottavat opiskelijoiden kykyä hahmottaa opiskeltavia kokonaisuuksia. Musiikkiteknologian osaamisalan Studiotyöskentelyssä toimiminen (30 osp) ja Äänentoistotyössä toimiminen (30 osp) -tutkinnon osat vaikuttavat vaikeusasteeltaan vaativammilta kuin vastaavat valinnaiset tutkinnon osat Kiinteän studiolaitteiston käyttäminen (15 osp) ja Kiinteän äänentoistolaitteen käyttäminen (15 osp). Toivoisimme, että näiden pakollisten ja valinnaisten tutkinnon osien eroa tarkennettaisiin. Ajatuksena tutkinnon osien luonnoksessa on kaiketi ollut, että Kiinteän studiolaitteiston käyttäminen ja Kiinteän äänentoistolaitteiston käyttäminen tehtäisiin vaativammassa ja vieraassa ympäristössä. Tämä ei mielestämme tule riittävän selkeästi esille. TUTKINNON OSIEN SISÄLLÖT Eri tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten ja ammattitaidon osoittamisen välillä on mielestämme ristiriitaisuuksia. Esim. Musiikin esityskokoonpanossa toimimisessa tutkinnon osassa (30 osp) ammattitaitovaatimukset koostuvat Musiikkiohjelmiston valmistamisesta, Soittamisen ja laulamisen harjoittelemisesta kokoonpanon edellyttämällä tavalla, Sovitun ohjelmiston esittämisestä kokoonpanon jäsenenä ja Työturvallisuuden noudattamisesta ja instrumentin huoltamisesta. Musiikin esityskokoonpanossa toimimisessa neljästä otsikkotason ammattitaitovaatimuksesta osoitetaan kuitenkin vain yksi ammattitaitovaatimus esittämällä ohjelmistoa instrumentilleen soveltuvan kokoonpanon jäsenenä. Toisaalta Musiikin hahmottaminen ja musiikkiohjelmiston valmistaminen tutkinnon osan (25 osp) ammattitaitovaatimuksissa esitetyt ammattitaidot tulee osoittaa kaikki. Herää siis kysymys: Onko tarkoituksena osoittaa vain ne ammattitaitovaatimukset, jotka ovat kirjattuna ammattitaidon osoittamisessa vai oletetaanko ammattitaitovaatimusten sisältyvän osoitettaviin ammattitaitoihin? Selkeintä näkemyksemme mukaan olisi, että ammattitaidon osoittamisen tekstissä kerrottaisiin kuinka ammattitaito tulisi osoittaa ja samalla rajattaisiin työtehtävän laajuus ja vaativuus. Tästä hyvänä esimerkkinä on esim. Säveltäminen (15 osp) tutkinnon osa, jossa on selkeästi ja konkreettisesti kerrottu ammattitaidon osoittamisen työtehtävä, joka myös rajaa tukinnon osan kattavuuden sekä vaikeusasteen. Toisin sanoen vaadittava osaaminen on saavutettava, jotta työtehtävän voi tehdä. Useassa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa on mainittu, että opiskelijan tulisi osata hahmottaa, käyttää, kirjoittaa, lukea ja tunnistaa musiikin tyylilajeja ja rakenteita. Esim. Musiikin hahmottaminen ja musiikkiohjelmiston valmistaminen (25 osp) tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa vaaditaan, että opiskelijan tulee osata tunnistaa musiikin tyylien ja tyylilajien ominaispiirteitä. Näkemyksemme mukaan tällainen vaatimus on ammatillisen perustutkinnon tasolla liian laaja. Mielestämme vaatimustasoa tulisi laskea siten, että omaksuttavia tyylilajeja tulisi olla opiskelijalähtöisesti vain rajallinen määrä. Musiikin hahmottaminen ja musiikkiohjelmiston valmistaminen (25 osp) tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa voisi määritellä mainitsemamme ammattitaitovaatimus esim. näin: ”Opiskelija osaa musiikin määrättyjä tyylien ja tyylilajien ominaispiirteitä”. Tätä samaa muotoa voisi soveltaa muissakin tutkinnon osissa, joissa on vastaavia ammattitaitovaatimuksia. Solistina toimiminen (15 osp) ammattitaitovaatimuksissa oleva lause ”Opiskelija osaa toteuttaa harjoittelemansa musiikin ominaispiirteitä” on mielestämme ristiriidassa otsikon Solistina ohjelmiston harjoittelemisen kanssa. Toteuttaminen kuuluu mielestämme esiintymistilanteeseen. KAIKILLE TUTKINNOILLE YHTEISET ARVIOINTIKRITEERIT Toivoisimme arvioitikriteereihin väliotsikot, jotka pysyisivät samoina eri arvosanoilla. Tämä helpottaisi hahmottamaan asioita, joita arvioidaan. Toistuvat otsikot tyydyttävästä kiitettävään voisivat olla esim. Tieto, Taito, Vuorovaikutus, Ongelmanratkaisu ja Itsearviointi.
      • Opetushallitus, Esittävien alojen työelämätoimikunta
        Päivitetty:
        31.10.2019
        • Esittävien alojen tetk: Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyys: • Tutkinnon perusteet ovat lähempänä työelämää kuin aiemmat perusteet. • Perusteissa on huomioitu nykyiset vaatimukset sekä lisäksi ennakoitu tulevaa. Tutkinnon muodostuminen: • Tutkinnon muodostumisen rakenne on hyvä Tutkinnon osien sisältö (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat): • Sisältö on hyvä ja monipuolinen; perusteissa on hyvin otettu huomioon työelämän tar-peet Kaikille tutkinnon osille yhteiset arviointikriteerit: • Miten ohjeistetaan työelämää ja koulutuksen järjestäjiä siitä, että arviointi toteutuu joka paikassa samalla tavalla? • Miten varmistetaan oman alan ydinosaamisen arviointi?
      • Suomen Musiikkikustantajat ry, Muikku Jari
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Kiitän Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenistön puolesta mahdollisuudesta lausua Musiikkialan perustututkinnon perusteet -luonnoksesta! Olen tarkastellut luonnosta erityisesti musiikkikustantamisen näkökulmasta mielestäni relevanteissa kohdin. Tämän pohjalta haluan esittää seuraavat huomiot lausunnossa mainituista osioista: 1. Musiikkialan toimintaympäristössä toimiminen Musiikkialan toimintaympäristön keskeisten piirteiden tunnistaminen -väliotsikon alla on lueteltu seikat, jotka opiskelijan tulisi osata tunnistaa. Mielestäni ammattitaidon kannalta on oleellista, että tunnistamisen lisäksi opiskelijan tulee myös hallita ne siltä osin kuin hänen erikoistumisensa ja ammatin harjoittamisen osalta on relevanttia. 13. Laulunkirjoittaminen 16. Musiikkitallenteen tuotantoprosessissa toimiminen 19. Sovittaminen ja soitintaminen 20. Säveltäminen Edellä mainittujen neljän osion osalta kommenttini on sama. Sävelteosten luomiseen, välittämiseen, markkinointiin ja käyttämiseen liittyvissä kysymyksissä musiikkikustannustoiminnan riittävä ymmärrys ja osaaminen on välttämätöntä tuleville musiikkialan ammattilaisille. Tämän vuoksi katsoisin tärkeäksi, että näihin osioihin voitaisiin sisällyttää musiikkikustantamista koskeva osa-alue. Helsingissä 23.10.2019 Jari Muikku toiminnanjohtaja Suomen Musiikkikustantajat ry
      • Attar Hakim, Musiikin 2. opiskelija Lahden konservatoriossa. Pääinstrumenttina klassinen laulu.
        Päivitetty:
        15.10.2019
        • KOMMENTTI KOSKIEN MUUSIKON TUTKINTOA JA KOHTAA PAKOLLISET TUTKINNONOSAT; MUSIIKIN HAHMOTTAMINEN JA OHJELMISTON VALMISTAMINEN, 25 OSP Tässä uudistusesityksessä hyvää on, että musiikin teoreettisen ymmärtämisen opettaminen ja oppiminen painottuu aikaisempaa enemmän käytäntöön ja että käytännön mukana- ja läsnäoleminen varmistetaan esim. siten, että opiskelijan pääinstrumentin ohjelmiston analysointi on olennainen lähtökohta musiikinteorian opettamiselle. Tämä lähtökohta on hyvin ja selkeästi ilmaistu tutkinnonosan otsikossa "MUSIIKIN HAHMOTTAMINEN JA OHJELMISTON VALMISTAMINEN, 25 OSP". 1. TARKENNUSEHDOSTUS ko. kohdan sisältöön: ehdotetaan "tukiaine"-luonteen mainitsemista Musiikin teoria on lähtökohtaisesti - ja varsinkin 2. asteen tasolla - "tukiaine" itse musiikille ja musisoimiselle, pääinstrumentin ohjelmiston harjoittamiselle ja esittämiselle, muusikkona toimimiselle sekä musiikin perinteen elävänä pitämiselle. Tätä seikkaa eli musiikinteorian "tukiaine"-luonnetta olisi hyvä korostaa tämän tutkinnonosan selitysosassa, sillä arveltavasti se on asia joka saattaa unohtua monelta tämän oppiaineen opettajalta, jossa on paljon 'vanhakantaisia teoreettisen (eli opiskelijan omasta ohjelmistosta puhdistetun) säveltapailun tankkaajia' ja joiden pedagogia lähinnä karkottaa monista opiskelijoista musisoimisen tahdon. 2. TARKENNUSEHDOTUS ko. kohdan sisältöön: ehdotetaan että keskustelu nykymusiikista sekä musiikkiesityksistä on osa ko. tutkinnonosaa Musiikinteorian opetus 2. asteella perinteisesti on nojannut luokkatuntiopetus-pedagogiaan, jossa opettaja valmiin opetusmateriaalin pohjalta luennoi. Tässä on omat hyvät puolensa, mutta heikkoutena se, että musiikin opetus tapahtuu vain luokassa ja jo esitetyn ja useimmiten 'kanonisoidun' ('perinteisen') ohjelmiston pohjalta. Opiskelijat oppivat tällöin enempi vanhoja tapoja analysoida ja keskustella musiikista. Muusikkona toimimiseen ja kasvamiseen kuuluu kuitenkin olennaisesti tekemisissäoleminen elävän musiikin, konserttien ja koko ajan uudistuvan musiikin perinteen kanssa. Tämä "tekemisissäoleminen" edellyttää myös muusikoilta elävää suhdetta musiikkiin ja musiikin kieleen, tapaan jolla musiikkia ymmärretään ja kieleen jolla musiikista puhutaan. Näin ollen musiikin ammatillisessa opetuksessa opiskelijoita ja opettajia tulisi jo varhaisessa vaiheessa tukea keskustelemaan musiikin nykyilmiöistä, ja tavalla jossa myös 'haastetaan' vanhaa tapaa ymmärtää musiikkia ja puhua musiikista. Tämä harjoittaa musiikin ammattiin ja ammatissa kasvamista, jonka tulee olla elävä perinne eikä 'jämähtää ymmärryssisällöitään pelkäksi matkittavaksi esineeksi'. Elävässä ymmärtämisessä alan ihmisillä on aito mahdollisuus harjaannuttaa itsessään ja yhteisössään taiteellista merkityksenantoa.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Johtava asiantuntija Satu Ågren
        Päivitetty:
        7.10.2019
        • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry kiittää lausuntopyynnöstä. Emme lausu tutkinnon perusteista. Toivomme kuitenkin saavamme myös jatkossa tiedoksi lausunnolla olevat tutkinnon perusteet. Yhteyshenkilö: Satu Ågren