• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Bioenergia ry, Laurikka Harri
        Päivitetty:
        30.8.2022
        • Luonnoksessa esitetyt muutokset ovat perusteltuja kaasun toimitusvarmuusriskien vähentämiseksi, ja ne tulisi saattaa voimaan nopeasti. Esityksessä olisi syytä avata selvästi vaikutukset elinkeinoelämälle. Samalla olisi paikallaan selventää mahdollisesta lisävarastointivelvoitteen laiminlyönnistä aiheutuvat seuraamukset. Luonnoksessa esitetään toimivaltaiseksi viranomaiseksi Huoltovarmuuskeskusta. Bioenergia ry pitää tätä perusteltuna esityksenä ja osana HVK:n tehtäviä.
      • Kemianteollisuus ry, Tikka Tuomas
        Päivitetty:
        30.8.2022
        • Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta. Kemianteollisuus pitää tärkeänä, että kaasun ja polttoaineiden riittävyys pyritään turvaamaan Suomessa ja ymmärtää tarpeen varmuus- ja huoltovarmuusvarastoille. Teollisuuden toiminnan turvaaminen on nykyisessä epävarmassa tilanteessa kriittistä ja Venäjäriippuvuuksista tulee pyrkiä eroon. Maakaasun osalta on kuitenkin myös mahdollista etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka helpottavat samalla myös jäljelle jäävien maakaasun käyttäjien ja kriittisten kuluttajien tilannetta. Myös vihreä siirtymä ja kannusteet vauhdittaa siirtymää ovat yksi osa ratkaisua. Muutokset tulevat vaatimaan rahaa, resursseja ja järjestelyjä yrityksissä. Kemianteollisuus ry:n mielestä on tärkeää, että maakaasun varastointivelvoite ei aiheuta kohtuutonta kustannuslisää yrityksille. Yrityksien kilpailukyvystä ja kyvystä vähentää Venäjäriippuvuuksia tulee pitää huolta. Suomen velvoite varastoida 15% kaasun kokonaiskulutusta vastaava määrä kaasua toisessa EU:n jäsenvaltiossa ei ole ongelmaton. Vaatimuksesta syntyy lähtökohtaisesti ylimääräisiä kustannuksia ilman takeita, että kaasu olisi kriisitilanteissa saatavilla käyttöön Suomeen. Tällä hetkellä näyttäisi muutenkin siltä, että kaasun käyttö olisi laskenut merkittävästi viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tämä tarkoittaa sitä, että monet käyttäjät ovat joko vähentäneet tai siirtyneet jopa kokonaan pois maakaasusta. Varastointivelvoitetta ei tulisi asettaa kaasun käyttäjille historiatiedon perusteella vaan tulisi vähintään ottaa huomioon nykyinen kulutus ja kulutusnäkymä. On kohtuutonta vaatia kaasun käyttöä vähentänyttä tai lopettanutta yritystä täyttämään varastointivelvoite historiatiedon perusteella. Yrityksiä ei tulisi pakottaa muutenkaan ottamaan lisärasitetta nykyisessä tilanteessa, kun tarve on tehdä isoja muutoksia. Mieluummin tulisi pyrkiä löytämään ratkaisu muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden varastointitoimien kautta. Valtio voisi myös harkita kannuste tai tukitoimia riittävien polttoainevarastojen saavuttamiseksi.
      • Energiateollisuus ry
        Päivitetty:
        30.8.2022
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on 2.8.2022 pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta (kokonaisuus jäljempänä kaasun varastointiasetus). Energiateollisuus kiittää mahdollisuudesta ottaa asiaan kantaa ja lausuu luonnoksesta seuraavaa: Energiateollisuus näkee kaasun varastointiasetuksen tärkeäksi keinoksi varautua Euroopan laajuiseen energiapulaan ensi talvena ja tulevina talvina lähivuosina. Venäjän aiheuttama hyökkäyssota ja energiamarkkinoiden manipulaatio vaatii vastatoimia, jotka ovat tehokkaimpia kun ne toteutetaan Euroopan laajuisesti. Samalla Euroopan on huolehdittava omasta resilienssistään kun sen energiamarkkinoita uhkaa laaja kaasutoimitusten katkaisu Venäjältä ja siitä seuraava voimakas hintojen nousu. Kaasun varastointiasetus on uhkaavaan energiatilanteeseen sopiva varautumiskeino. Kaasumarkkinalla Suomi on maantieteellisesti eristäytynyt, joten yhteistyö ja sisärajat ylittävä solidaarisuus EU:n ja Baltian maiden kanssa on Suomelle välttämätöntä. Kaasun varastointiasetuksen määrittämän lisävarastointivelvoitteen mitoitus perustuu menneen viiden vuoden aikana kulutetun kaasumäärän keskiarvoon. Määrä ei kuvaa nykytilannetta, kun kaasun kulutus ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 2022 on noin puolittunut edellisestä vuodesta. Kulutuksen vähentyminen on pääasiassa seurausta kohonneista hinnoista, toissijaisesti Venäläisten polttoaineiden hankinnan markkinaehtoisesta lopettamisesta. Hinnat ovat kesän aikana yhä kohonneet alkuvuodesta, joten vuoden 2022 kaasun vuosikulutuksen odotetaan asettuvan noin 10-15 TWh tasolle. Nykykulutukseen verrattuna kaasun varastointiasetuksen asettama lisävarastointivelvoite on tarkoitettua raskaampi Suomelle. Olisi suotavaa käyttää laskentatapaa, joka huomioisi tilanteen nopean kehityksen paremmin kuin 5 vuoden liukuva keskiarvo. Kaasun käytön vähentyessä on oltava varovainen, ettei sääntelyn aiheuttamat kustannukset jää niiden asiakkaiden maksettavaksi, joilla ei ole mahdollisuutta kaasusta pois siirtymiseen. Nämä ovat usein teollisuusyrityksiä, joille energian hinta voi olla keskeinen kilpailukykytekijä. EU:n jäsenvaltioiden välisestä solidaarisuudesta ja toimitusvarmuudesta huolehtiminen ei ole näiden yritysten vastuulla. On kohtuullista, että yritykset saavat kaasun toimitusvarmuusasetuksen 6 c artiklan 4 kohdan mukaista julkista tukea ulkoisista olosuhteista johtuvaan kustannusten yllättävään kasvuun. Lisävarastointivelvoitteen perusteella varastoitu kaasu tulisi olla käytettävissä 1.11.-30.4. välisenä aikana. Energiateollisuus huomauttaa, että Latvian Incukalnsin kaasuvarastoon varastoitavan kaasun käyttöön ottoa rajoittaa useat infrastruktuurin pullonkaulat, kuten Balticconnector-putkiyhteys ja Incukalnsin varaston syöttökapasiteetti. Täten kaasun saanti voi olla rajoitettua kylmimpinä talvipäivinä, juuri silloin kun varastoidulle kaasulle olisi eniten tarvetta. Siten kaasun varastointiasetuksen todellinen hyöty voi olla matalampi kuin kaasun markkinahinta huippukulutuksen aikaan. Vähintään kaasua varastoineilla yrityksillä tulee olla etukäteen tiedossa paljonko heidän omistamaansa kaasua on käytännössä saatavilla huippukulutuksen aikaan, ja varastointivelvollisten oikeus käyttää omistamaansa kaasua tulee huomioida kapasiteetin varauksissa. Infran aiheuttamien rajoitusten vuoksi on suotavaa, että toimijoilla on mahdollisuus toteuttaa velvoitteen täytäntöönpano vaihtoehtoisin toimin, jos tosiasiallinen hyöty on parempi kuin kaasun varastointi Latvian varastoon. Varastointivelvoitteen täytäntöönpano ei ole lakiluonnoksen perusteella täysin selvää. Yhtiökohtaisesti velvoitteen määrä voi vaihdella vastaavan viranomaisen tulkinnan mukaan. Epäselvyyttä on erityisesti siinä missä määrin yhtiöt voivat varastoida vaihtoehtoisia polttoaineita kaasun sijaan. Varastointivelvoite koskee toimijoita laajasti. Energiateollisuus huomauttaa, että pienessä mittakaavassa (MWh-GWh-tasolla) varastointipalveluja ei välttämättä ole saatavilla, koska niille ei ole palveluntarjoajia. Tämä voi tehdä erityisesti biokaasualan toimijoille velvoitteen täytäntöönpanon käytännössä mahdottomaksi. Lopuksi Varastointiasetuksen tavoite on parantaa kaasun saatavuutta lämmityskaudella. Tavoite on tärkeä ja kannatettava. Suomessa velvoitevarastointia toteutetaan yleisesti muulla tavoin kuin kaasun varastointina, ja on suotavaa että toimijoilla on eri vaihtoehtoja velvoitteen täytäntöönpanoon todellisen toimitusvarmuuden parantamiseksi ja kustannusten minimoimiseksi. Lisävarastointivelvoitteen kokonaiskustannusarvio on kymmenistä satoihin miljooniin euroihin. jonka vastineeksi velvollisten ja loppukäyttäjien tulee saada todellista toimitusvarmuushyötyä. Lisätietoja: Heikki Lindfors, heikki.lindfors@energia.fi, 0400216797
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Pääkkönen Jussi
        Päivitetty:
        30.8.2022
        • Ottaen huomioon nykyisestä geopoliittisesta tilanteesta johtuvat olosuhteet energiamarkkinoilla Kilpailu- ja kuluttajavirastolla ei ole huomautettavaa hallituksen esitysluonnoksessa esitettyihin tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annettuun lakiin sekä maakaasumarkkinalakiin ja huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin tehtäviin muutoksiin.
      • Metsäteollisuus ry, Vierimaa Heikki
        Päivitetty:
        30.8.2022
        • Pyydettynä lausuntona kaasuvarastoasetuksen kansallisesta toimeenpanosta Metsäteollisuus ry toteaa seuraavaa: 1) Lisävarastointivelvoitteen seurauksena teollisuudelle muodostuvista kustannuksista tulee tehdä tarkempi arvio ja kustannukset minimoida 2) Kaasun kulutuksen vähentäminen teollisuudessa tulee huomioida toiminnanharjoittajan lisävarastointivelvoitteessa hallituksen esitystä paremmin 3) Suojattujen asiakkaiden joukon laajentaminen on perusteltua kansallisen huoltovarmuuden näkökulmasta Taustaa Suomalainen metsäteollisuus on muihin EU-jäsenvaltioihin verrattuna ilmastollisesti erittäin kestävää. Suomessa uusiutuvien polttoaineiden osuus on 87 %, kun taas Etelä- ja Keski-Euroopassa vastaava metsäteollisuuden osuus on 0 - 60 % välillä. Metsäteollisuuden ilmastotiekartan mukaisesti tehtaat voivat olla lähes kokonaan irtautuneita fossiilisista päästöistä noin 15 vuodessa. Tämä tarkoittaa myös maakaasun käytön voimakasta pienenemistä. Käsillä oleva energiakriisi on vaikuttanut useiden energiahyödykkeiden hintoihin ja niiden saatavuuteen, jota EU:n kaasuvarastoasetus pyrkii osaltaan helpottamaan. Maakaasun käyttö Suomessa on viime vuosina ollut noin 25 TWh tasolla. Kuluvana vuonna maakaasun kulutus on kuitenkin laskenut voimakkaasti ja sen voidaan olettaa edelleen vähentyvän niin hintaohjauksen ja toimitusvarmuuteen liittyvän riskin takia. Suomalaisten toimijoiden kaasun saatavuuden turvaamiseksi ehdottomasti tärkein toimenpide on LNG-terminaalialuksen käyttöönotto Inkoossa ennen seuraavaa talvikautta. 1) Lisävarastointivelvoitteen seurauksena teollisuudelle muodostuvista kustannuksista tulee tehdä tarkempi arvio ja kustannukset minimoida Teollisuus ei ole ollut aiemmin tuontipolttoaineita koskevan velvoitevarastoinnin piirissä, mutta nyt hallituksen esityksen mukaisesti teollisuus olisi mukana vastaamassa kaasun lisävarastointivelvoitteen taakanjaosta. Lähtökohtaisesti yritysten kustannusten kasvattaminen tilanteessa, jossa ne eivät ole suojattujen asiakkaiden listalla eivätkä siten vaikeassa tilanteessa välttämättä pääsisi käyttämään varastoimaansa kaasua, on haastava. Hallituksen esityksen vaikutustenarvioinnista on vaikea hahmottaa teollisuudelle muodostuvaa kustannusta. Lisävarastointivelvoitteen laskennassa on useampia muuttujia, joiden käyttäytymistä on vaikea arvioida etukäteen. Tämä hämärtää toiminnanharjoittajan näkymää tulevista kustannuksista. Sen lisäksi, vaikutustenarviointia hankaloittaa vaihtoehtoiset tavat Suomea koskevan lisävarastointivelvoitteen laskemiseksi. Lähtökoisesti huoltovarmuuskeskuksen tulee määrittää Suomea koskeva maakaasun lisävarastointivelvoite sitä tapaa käyttäen, joka tuottaa lisävarastointivelvoitteesta vastaaville toiminnanharjoittajille mahdollisimman pienen velvoitteen. 2) Kaasun kulutuksen vähentäminen tulee huomioida toiminnanharjoittajan lisävarastointivelvoitteessa hallituksen esitystä paremmin Suomea koskevan varastointivelvoite laahaa laskentamallin takia nykyisestä kaasun käytöstä perässä. Oletettu kaasun käytön puolittuminen vuonna 2022 vähentäisi Suomea koskevaa lisävarastointivelvoitetta vuodelle 2023 - 2024 ainoastaan noin 0,5 TWh, mikäli Suomea koskeva lisävarastointivelvoite määritetään käyttäen 15 % viiden vuoden kaasun käytön keskiarvosta. Samaan aikaan maakaasun käytön vähentymisen takia tuontipolttoaineita koskevat velvoitevarastot voivat maakaasun osalta pienentyä, jolloin voidaan päätyä tilanteeseen, jossa Suomen maakaasun lisävarastointivelvoite kasvaisi, vaikka maakaasun käyttö olisi puolittunut. Hallituksen esityksen mukaisen maakaasulaitoksen lisävarastointivelvoite muodostuisi samojen vuosien kaasun kulutuksen perusteella kuin Suomea koskeva varastointivelvoite. Määrittelytavasta johtuen jo maakaasun käytöstä luopuneet toimijat ovat tulevina vuosina mukana maakaasun varastointivelvoitteessa. Lisäksi hallituksesta esityksestä ei käy yksiselitteisesti ilmi ovatko voidaanko kaasun varastoitivelvoitetta täyttää vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Kaasuvarastoasetuksen poikkeuksia koskevia tulkintoja tulisi selventää. 3) Suojattujen asiakkaiden joukon laajentaminen on perusteltua kansallisen huoltovarmuuden näkökulmasta Suojattujen asiakkaiden määritelmän laajentaminen yhteiskunnan toiminnan ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiin toimijoihin on perusteltua tilanteessa, jossa häiriöt kaasun saatavuudessa ovat aiempaa todennäköisempiä. Metsäteollisuus ry Jyrki Peisa vt. toimitusjohtaja
      • Suomen Kaasuyhdistys ry
        Päivitetty:
        30.8.2022
        • Yleiset kommentit esityksiin 1.7.2022 voimaan tulleella kaasuvarastoasetuksella ((EU) 2022/1032) pyritään vastaamaan vallitsevaan kaasun toimitusvarmuuskriisiin ja kaasumarkkinoiden epävarmuuteen. EU-asetuksen sisältämä markkinaosapuoliin kohdistuva määräaikainen velvoite kaasun varastointijärjestelyiden varmistamisesta esitetään sisällytettäväksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annettuun lakiin väliaikaisella muutoksella. Suomen Kaasuyhdistys pitää perusteltuna, että Suomen osalta velvoite sisällytetään nykyiseen varautumiskäytäntöön, ja että olemassa olevat velvoitevarastot otetaan huomioon toimijakohtaisissa velvoitteissa. Toisena muutoksena esitetään laajennettavaksi kaasun toimitusvarmuusasetuksen ((EU) 2017/1938) mukaista suojattujen asiakkaiden määritelmää koskemaan eräitä huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisiä yrityksiä ja palveluita. Tämä muutos esitetään sisällytettäväksi maakaasumarkkinalakiin. Suomen Kaasuyhdistys pitää suojattujen asiakkaiden laajennuksia ja täsmennyksiä tärkeinä. Ne selkeyttävät varautumista mahdollisiin hätätilanteisiin ja yhdenmukaistavat määritelmiä Suomen ja Baltian maiden välillä. Kolmas lakimuutosesitys koskee toimivaltaiseen viranomaisen nimeämistä. Huoltovarmuuskeskus esitetään nimettäväksi kyseiseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa. Suomen Kaasuyhdistys pitää esitystä luontevana ja tarkoituksenmukaisena. Yksityiskohtaiset kommentit lisävarastointivelvoitteesta Koska kaasuvarastoilla ja niiden täyttöä koskevilla velvoitteilla pyritään varmistamaan koko kaasumarkkinoiden kaasun saanti tulevina talvina, on perusteltua, että myös Suomessa lisävarastointivelvoitteet ulotetaan tasapuolisesti kaikille siirtoverkkoon liittyneille kaasunkäyttäjille (ml. teollisuus) sekä kaasun vähittäismyyjille jakeluverkkojen osalta. Perusteltua on myös se, toimijat saavat käyttää 1.11.-30.4. välisenä aikana lisävarastointivelvoitteen piiriin kuuluvaa varastoitua maakaasua sekä velvoitevarastoa, jos velvoitevarasto on vähennetty lisävarastointivelvoitteesta. Tämä vastaa kaasuvarastoasetuksen tavoitteita ja periaatteita, ja on tärkeää myös siksi, että määräaikaisesta lisävarastointivelvoitteesta tulee toimijoille merkittäviä kustannusvaikutuksia, kuten esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa todetaan. Kustannusvaikutukset korostuvat entisestään nykytilanteessa, jossa kaasun hinnat ovat ennätyksellisen korkealla ja kaasun kulutus vain noin puolet niistä luvuista, joista varastointivelvoitteet lasketaan.
      • Neste Oyj, Ohlström Mikael
        Päivitetty:
        30.8.2022
        • Yleistä Neste tukee kaasun toimitusvarmuuden kehittämistä, mutta sen tulisi tapahtua ensisijaisesti kotimaassa ja kohdistua todelliseen tarpeeseen. Kuten Valtioneuvosto toteaa Suomen markkina on hyvin erilainen muun Euroopan kanssa. Teollisuuden sekä lämmön ja sähköntuotannon osuus maakaasun kulutuksesta on (ollut) suuri. Huoltovarmuuteen on näillä aloilla kiinnitetty huomiota vaihtoehtoisten polttoaineiden kautta ja esimerkiksi energiakriisin alettua Suomen kaasun päiväkulutus on vähentynyt 50 - 75 % verrattuna aikaisempien vuosien tasoon. Yleisten velvoitteiden sijasta pitäisi keskittyä paikallisiin ratkaisuihin Neste katsoo, että komission esityksessä Suomelle uutena tuleva velvoite säilöä 15% kaasun kokonaiskulutusta vastaava määrä kaasua toisessa EU:n jäsenvaltiossa olevaan kaasuvarastoon aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ilman takeita, että kaasu olisi kriisitilanteissa saatavilla käyttöön Suomessa. Kaasun varastointi Latvian maanalaiseen kaasuvarastoon ei vielä takaa, että kriisitilanteessa siellä olevaa kaasua saataisiin hyödynnettyä täysimääräisesti Suomessa, johtuen kaasun siirtoputkiston kapasiteettirajoitteista Balticconnector-yhdysputkessa sekä Viron ja Latvian kaasunsiirtoverkossa. Loppuvuodelle 2022 Gasgrid Finland on tällä hetkellä ennustanut Balticconnector putken siirtoapasiteetiksi Virosta Suomeen 55 GWh/d. Kaasun velvoitevarastointi menettää mielestämme suurelta osin merkityksensä, jos varastoitua kaasua ei saada häiriötilanteessa toimitettua varastosta kulutusta vastaavaa määrää. Lisävelvoitteiden sijaan pitäisi keskittyä käytännön toimiin, joilla pyritään varmistamaan huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kannalta kriittisten toimijoiden kaasun saanti Suomessa mahdollisessa kriisitilanteessa tai vaihtoehtona tuontimaakaasulle. Tällaisia toimia olisi esimerkiksi investointituki toimijoiden irtautumiselle maakaasun käytöstä ja nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tuontikapasiteetin rakentaminen Suomessa. Mikäli taakanjakovelvoite varastointiin kuitenkin tulee, niin olisi ensiarvoisen tärkeää, että varastointivelvoitteen voisi täyttää myös vaihtoehtoisten polttoaineiden varastoinnin kautta. Näin ollen tämä kohdistuisi suoraan Suomen markkinoille eikä sen saatavuus olisi alttiina poliittisille toimille tai vieraan valtion vihamieliselle vaikuttamiselle. Mikäli vaihtoehtoisia polttoainevarastoja ei huomioida, niin vähintäänkin vuotuisen kaasunkulutuksen tulisi perustua varauduttuvan tilanteen ja ajankohdan kaasunkäyttöön, joka varsinkin Suomen tapauksessa voi olla merkittävästi eri kuin aikaisempien vuosien kaasunkäyttö. Eli velvoitetta ei voisi asettaa historiallisen kulutuksen perusteella. Tämä lienee relevanttia monissa muissakin jäsenvaltioissa, joissa tehdään aktiivisia toimia kulutuksen vähentämiseksi. Kustannusten jako pyrittävä toteuttamaan todellisen kaasun käyttömäärän mukaisesti Jos kaasun varastointiin velvoittavaa sääntelyä tulee, aiheuttaa se lisäkustannuksia joko kaasuverkon omistaville ja operoiville yhtiöille tai viime kädessä kaasun loppukäyttäjille. Tällöin kustannusten jakautuminen pitäisi hoitaa niin, että ne kaasun loppukäyttäjät, jotka varastoitua kaasua tarvitsevat, maksavat myös siitä aiheutuvan lisäkustannuksen. Yhteenvetona Nesteen pääviestit: - Emme pidä esitettyä velvoittavaa lisäsääntelyä tarkoituksenmukaisena, vaan panokset tulisi laittaa kansalliseen kaasun huoltovarmuuden ja toimitusvarmuuden parantamiseen. - Valtion tulisi tukea toimijoiden omien vaihtoehtoisten polttoaineiden varmuusvarastointia. - Maakaasun käytöstä irtautuneiden toimijoiden ei pidä joutua varastoimaan sitä tai osallistumaan maakaasun varastoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
      • Lääketeollisuus ry
        Päivitetty:
        30.8.2022
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on 2.8.2022 pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta. Lääketeollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotetuista muutoksista. Suojattujen asiakkaiden määritelmän laajentaminen / Maakaasumarkkinalaki Lakiin esitetään lisättäväksi uusi 97 a §, jossa suojatuiksi asiakkaiksi määritellään maakaasun jakeluverkkoon liitettyjen kotitalousasiakkaiden lisäksi: 1) maakaasun jakeluverkkoon liitetty pieni tai keskisuuri elintarviketeollisuuden yritys, jos kyseinen yritys ei pysty vaihtamaan maakaasua muihin polttoaineisiin tai energianlähteisiin, sekä 2) maakaasun jakelu- tai siirtoverkkoon liitetty terveydenhuoltoon, keskeiseen sosiaalihuoltoon, hätätilanteeseen, turvallisuuteen, koulutukseen tai julkishallintoon liittyvä palvelu. Pidämme ehdotettua lakimuutosta tärkeänä ja kannatettavana. Esityksen mukaan Huoltovarmuuskeskus vahvistaa suojattujen asiakkaiden määritelmän piiriin kuuluvat yritykset sekä palveluntarjoajat sekä niiden kulutusmäärät. Haluamme korostaa, että terveydenhuollon piiriin kuuluvia yrityksiä ja palveluntarjoajia määritellessä tulee huomioida kriittisinä yhteiskunnallisina palveluina sairaaloiden ja hoitolaitosten lisäksi myös koko lääkehuolto ja lääkkeiden kuljetusketjut kokonaisuudessaan, mukaan lukien lääkkeiden tuotanto siinä tarvittavine raaka-aineineen sekä lääkkeiden varastointi ja jakelu. Pidämme tätä erityisen tärkeänä, jotta yhteiskunnan huoltovarmuus ja toimintakyky voidaan turvata ja lääkkeiden saatavuudesta varmistua mahdollisimman tehokkaasti. Lääkealan toimijat (ml. Huoltovarmuuskeskus) ovat erityisesti koronapandemian aikana kehittäneet yhdessä toimintamalleja, jotka ovat auttaneet kaikkia alan toimijoita selviytymään ajoittain haastavistakin tilanteista ja huolehtimaan onnistuneesti lääkkeiden saatavuuden turvaamisesta maassamme. Yhteistyötä on tärkeää jatkaa myös tulevaisuudessa, kulloisenkin tilanteen edellyttämällä intensiteetillä. LÄÄKETEOLLISUUS RY Sanna Lauslahti toimitusjohtaja
      • Gasgrid Finland Oy
        Päivitetty:
        30.8.2022
        • Gasgrid Finland Oy:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta Gasgrid Finland Oy (jäljempänä Gasgrid) kiittää Työ- ja elinkeinoministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnosesityksestä hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta. Yhtä lailla Gasgrid haluaa kiittää Työ- ja elinkeinoministeriötä mahdollisuudesta osallistua asiantuntijaroolissa velvoitevarastointia koskevan lakiesityksen valmistelutyön taustaryhmään. Velvoitevarastointia koskeva muutosesitys: EU:n kaasuvarastoasetuksella (EU) 2022/1032 pyritään vastaamaan vallitsevaan kaasun toimitusvarmuuskriisiin ja kaasumarkkinoiden epävarmuuteen. Asetus mahdollistaa jäsenvaltioille joustoelementtejä sen suhteen, miten velvoitemäärä vuosittain lasketaan ja kuinka muut, jo olemassa olevat, varautumiskeinot voidaan huomioida yksittäisen valtion velvoitteen täyttämisessä. Gasgrid puoltaa lakiesityksessä esiin tuotujen joustomekanismien hyödyntämistä velvoitteesta markkinalle aiheutuvien kustannusten hillitsemiseksi. Gasgrid näkee varastoasetuksen joustomekanismien käytön perusteltuna myös siksi, että Inkoon kelluva LNG-terminaali tulee parantamaan Suomen kaasun huoltovarmuutta merkittävästi valmistuessaan tulevana talvikautena. Gasgridin näkemyksen mukaan on tärkeää, että velvoitteen mukaisen varautumisen täytäntöönpano tapahtuu siten, että sen vaikutus markkinan normaaliin toimintaan on mahdollisimman vähäinen eikä varautumiseen tarkoitettu kaasun varastointi muun muassa estä kaupallisin perustein tapahtuvaa varautumista. Lakiesityksessä kuvattu malli on näkemyksemme mukaan tältä osin toimiva, eikä siitä aiheudu erillistä markkinaa häiritsevää toimintaa. Gasgrid haluaa tuoda esiin, että Venäjän toimitusten keskeydyttyä kevään ja kesän aikana laajasti Suomeen sekä Baltiaan, on lisävarastointikapasiteetin saavuttaminen Latvian maanalaiseen varastoon erityisen haastavaa, kunnes Inkoon kelluva LNG-terminaali on saatu käyttöönotettua tulevana talvikautena. Näin ollen asetuksen edellyttämälle varastointitasolle voi olla haastava päästä syksyn ja alkutalven aikana, ellei markkinatoimijoiden varautuminen jo nyt vastaa asetuksen velvoitetta. Suojattujen asiakkaiden määritelmää koskeva muutosesitys: Suomessa kaasun toimitusvarmuusasetuksen ((EU) 2017/1938) mukaisina suojattuina asiakkaina käsitetään tällä hetkellä kotitaloudet. Lausuttavan esityksen mukaisesti suojattujen asiakkaiden määritelmää laajennettaisiin koskemaan jatkossa myös eräitä huoltovarmuuden ja yhteiskunnan kannalta keskeisiä yrityksiä ja palveluita. Gasgrid puoltaa esityksen mukaista muutosta. Huoltovarmuuskeskuksen toimivaltaa koskeva muutosesitys: Lakiesityksessä esitetään Huoltovarmuuskeskuksen toimivallan kasvattamista kansallisen lainsäädännön kautta vastaamaan tarkemmin toimitusvarmuusasetuksen mukaisia kansallisen viranomaisen tehtäviä, kuten kansallisen hätätilan julistaminen, hätäsuunnitelmassa määriteltyjen toimien toteuttaminen tai näiden toteuttamisen vaatiminen määrittämiltään maakaasualan yrityksiltä suojattujen asiakkaiden kaasun saannin varmistamiseksi. Gasgrid pitää tärkeänä, että Huoltovarmuuskeskuksella on selkeästi tunnistettu ja kuvattu rooli sekä riittävä valtuutus toteuttaa tehtäviään, ja siten esitetty toimivallan kasvattaminen kansallisessa lainsäädännössä on Gasgridin näkemyksen mukaan perusteltua. Espoossa, 30.8.2022 Olli Sipilä Toimitusjohtaja, Gasgrid Finland Oy
      • Elintarviketeollisuusliitto ry
        Päivitetty:
        30.8.2022
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on 2.8.2022 pyytänyt Elintarviketeollisuusliitolta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta. Elintarviketeollisuusliitto (ETL) kiittää lausuntopyynnöstä ja tuo esiin seuraavaa. 1. Laki tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista ETL pitää määräaikaista velvoitetta kaasun varastointijärjestelyiden varmistamista perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. 2. Maakaasumarkkinalaki / Suojattujen asiakkaiden määritelmän laajentaminen Elintarviketeollisuuden kannalta keskeisintä on maakaasumarkkinalakiin esitettävä suojattujen asiakkaiden määritelmän laajentaminen koskemaan elintarviketeollisuuden huoltovarmuuskriittisiä PK-yrityksiä, mikäli ne eivät pysty vaihtamaan kaasua muihin polttoaineisiin. ETL pitää hyvänä, että lain avulla varmistetaan välttämättömyyshyödykkeiden, ruoan ja juoman, huoltovarmuuden turvaaminen. Toisaalta on huomioitava, että lakimuutoksen todelliset vaikutukset huoltovarmuudelle jäävät vähäisiksi kaasun toimitusvarmuusasetuksen estäessä suojatun asiakkaan määritelmän laajentamisen suuriin yrityksiin. Maakaasua käyttävät pääasiallisesti suuret elintarvikeyritykset, joilla on ruokahuollon kannalta selkeästi suurempi merkitys kuin pk-yrityksillä. Helmikuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan, maakaasun saatavuus elintarviketeollisuudelle nousi erittäin kriittiseksi huoltovarmuusriskiksi. Elintarvikeyritysten maakaasun saatavuuden suojaaminen oli varmistettava, sillä yrityksillä ei ollut tosiasiallista mahdollisuutta varmistaa kriittistä energian saantiaan millään muulla energiamuodolla. Ruokahuollon turvaamiseksi huoltovarmuuskriittiseksi luokiteltujen elintarviketeollisuusyritysten maakaasun saatavuus pyrittiin varmistamaan Huoltovarmuuskeskuksen, valtioneuvoston sekä markkinatoimijoiden toimesta. Kevään kaasukriisin seurauksena maakaasua käyttävät elintarvikeyritykset ovat tehneet kiireellisiä investointeja maakaasua korvaaviin energialähteisiin. Investointien myötä elintarviketeollisuusyritysten maakaasun käyttö on vähentynyt, mutta se ei ole loppunut kokonaan. Huoltovarmuuden turvaamiseksi laissa tulisi huomioida ruokahuollon kannalta kriittisen volyymin varmistavat yritykset. ETL esittää, että maakaasumarkkinalakiin kirjattaisiin elintarviketeollisuuden osalta seuraavaa: "Huoltovarmuuden turvaamista vaativissa tilanteissa toimivaltaisella viranomaisella (Huoltovarmuuskeskus) on mahdollisuus nostaa suojattuun ryhmään lukeutuvat elintarvikehuoltoon osallistuvat elintarveteollisuuden toimijat siinä määrin kuin ne eivät pysty vaihtamaan kaasua muihin polttoaineisiin. Tällöin yrityksen yhteiskunnan turvaamisen merkitys olisi sen kokoa ratkaisevampi tekijä toimialoja ja toimintoja priorisoitaessa. Malli mahdollistaisi tuotantokyvyn poikkeavissa tilanteissa, mutta myös kannustaisi yrityksiä investoimaan uusiin fossiilittomiin energiamuotoihin ja energiatehokkuutta lisääviin toimenpiteisiin." Luonnoksessa maakaasumarkkinalaiksi on myös esitetty, että elintarviketeollisuuden huoltovarmuuskriittiseksi luokiteltu pk-yritys olisi suojattu asiakas vain, mikäli se on kyvytön vaihtamaan maakaasua muihin polttoaineisiin tai energialähteisiin. Yksityiskohtaisissa perusteluissa ei käy ilmi, mitä kyvyttömyydellä vaihtaa maakaasua muihin polttoaineisiin tai energialähteisiin tarkoitetaan tai millä mittareilla kyvyttömyyttä mitataan? ETL katsoo, että kirjauksen tarkoituksenmukaisuutta tulisi vielä harkita. Nykymuodossaan kirjaus ei varmista Suomen ruokahuoltoa. Toisaalta ilman riittävän selkeitä määrittelyitä, yritys voisi omalta kannaltaan tulkita lainkohdan siten, että yrityksen ei välttämättä tarvitsisi harkita muita energiamuotoja, koska laki varmistaa energian saatavuuden kaikissa olosuhteissa. ETL haluaa tuoda esille lisäksi, että myös investointeja koskevien lupamenettelyjen sääntelyssä tulisi ottaa huomioon poikkeukselliset olosuhteet ja yhteiskunnan kriittisten toimijoiden tarpeet ennen muita. Tämä on oleellista, jotta pitkittynyt lupamenettely ei aiheuta riskiä ruuan tuotannon vaarantumiselle. 3. Laki huoltovarmuuden turvaamisesta / Huoltovarmuuskeskuksen nimeäminen toimivaltaiseksi viranomaiseksi ETL pitää esitystä Huoltovarmuuskeskuksen nimittämiseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi hoitamaan asetuksessa annettuja tehtäviä tarkoituksenmukaisena ja kannatettavana. ETL tukee luonnoksessa esitettyä voimaan astumisaikataulua. Lakimuutokset ovat tarpeen saattaa voimaan mahdollisimman pian syksyn 2022 aikana.
      • Energiavirasto
        Päivitetty:
        24.8.2022
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on 2.8.2022 pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta. Energiavirasto lausuu luonnoksesta seuraavaa: Energiavirasto toteaa, että luonnoksessa esitetyt muutokset ovat perusteltuja kaasun toimitusvarmuuteen liittyvien riskien minimoimiseksi. On perusteltua saattaa esitetyt lakimuutokset voimaan mahdollisimman nopeasti, sillä riski kaasunsaannin häiriöille kohoaa syksyä kohti mentäessä. Hallituksen esityksen luonnoksessa esitetään lakiin tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista (jäljempänä velvoitevarastointilaki) lisättäväksi uusi 13 a §, jolla pannaan toimeen kaasuvarastoasetuksen mukainen maakaasun lisävarastointivelvoite. Lisävarastointivelvoite tulisi voimassa olevan velvoitevarastointilain 10 §:n mukaisille maakaasulaitoksille. Energiavirasto tukee lisävarastointivelvoitteen täytäntöönpanoa, mutta haluaa kiinnittää huomiota lisävarastointivelvollisten piiriin. Energiavirasto tulkitsee ehdotettua 13 a §:ää niin, että myös teollisuus kuuluisi lisävarastointivelvollisten piiriin. Tämä poikkeaa voimassa olevan velvoitevarastointilain mukaisista varastointivelvollisista, koska teolliseen tuotantoon käytetty maakaasu lukeutuu pois velvoitevarastointilain 10 §:n mukaisesta varastointivelvoitteesta lain 11 §:n mukaisen vähennyksen vuoksi. Tämä määräaikaisen lisävarastointivelvollisuuden laajentaminen koskemaan myös teollisuutta olisi perusteltua tuoda selkeästi esille hallituksen esityksessä ja arvioida kyseinen muutos osana esityksen vaikutuksia, sillä muutos todennäköisesti lisää teollisuuden kustannuksia. Lisäksi Energiavirasto kiinnittää huomiota siihen, että luonnoksessa ei ole mainittu lisävarastointivelvoitteen laiminlyönnistä aiheutuvista mahdollisista seuraamuksista. Näin ollen jää epäselväksi, soveltuuko myös lisävarastointivelvoitteeseen velvoitevarastointilain 23 §:n mukainen seuraamus, joka soveltuu voimassa olevan velvoitevarastointilain nojalla vahvistetun varastointivelvoitteen laiminlyöntiin. Luonnoksessa esitetään suojattujen asiakkaiden piirin laajentamista koskemaan elintarvikehuoltoon osallistuvia elintarveteollisuuden toimijoita siinä määrin kuin ne eivät pysty vaihtamaan kaasua muihin polttoaineisiin, sekä keskeisiä yhteiskunnallisia palveluita. Energiavirasto yhtyy luonnoksessa esitettyihin perusteluihin suojattujen asiakkaiden määritelmän laajentamista koskien. Nykyisessä kaasumarkkinatilanteessa, jossa riskit toimitusvarmuuteen liittyen ovat kasvaneet, on perusteltua laajentaa suojattujen asiakkaiden määritelmää luonnoksessa ehdotetulla tavalla. Energiavirasto toteaa muutoksen olevan perusteltu myös siitä syystä, että Suomen ja Baltian välisillä kaasumarkkinoilla olisi johdonmukaista soveltaa, siltä osin kuin tarkoituksenmukaista, yhdenmukaisia määritelmiä. Tällä hetkellä jokaisessa Baltian maassa hyödynnetään kaasuvarastoasetuksen mahdollistamaa joustoa suojattujen asiakkaiden määritelmää koskien. Luonnoksessa esitetään toimivaltaiseksi viranomaiseksi Huoltovarmuuskeskusta varmistamaan kaasuvarastoasetuksessa säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpano. Vaihtoehtoisesti luonnoksessa esitetään toimivaltaiseksi viranomaiseksi Energiavirastoa. Energiavirasto toteaa luonnoksessa esitetyn tavoin, että kaasun toimitusvarmuuteen liittyvät asiat on johdonmukaista sisällyttää Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväkenttään.