• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Reisjärven kunta, Reisjärven kunnahallitus 19.8.2019 § 135
        Päivitetty:
        23.8.2019
        • Reisjärven kunta pitää yleisesti ottaen tarpeellisena kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevien säännösten yhtenäistämistä tiedonsaantitarpeiden ja vertailtavuuden parantamiseksi sekä tiedolla johtamisen kehittämiseksi. Hallituksen esityksen mukaan kunnan on tuotettava ja raportoitava tietoja taloudestaan nykyistä tarkemmin ja määräajassa. Esityksen perusteella on vaikea arvioida käytännössä saavutettavia hyötyjä johtuen kuntien erilaisuudesta ja kuntakoosta. Muun muassa sitä, kuinka saatavilla oleva tieto lopulta palvelee Reisjärven kunnan tietotarpeita nykyistä enemmän, on vaikea ennakoida. Hallituksen esitys keskittyy tiedon tuottamiseen ja välittämiseen yhtenäisellä tavalla. Kunnan oman taloustietojen raportointiprosessin mukauttaminen tietojen tuottamisen vaatimuksiin jää kunnan toteutettavaksi ja vastuulle. Kunnan muun toiminnan raportointi jää edelleen hyödynnet-täväksi kunnan omiin tarpeisiin. Esityksessä todetaan, että muutoksen investointikustannukset alenevat merkittävästi, jos muutokset toteutetaan samanaikaisesti tulorekisteriuudistuksen sekä EU:n verkkolaskudirektiivin kansallisen toimeenpanon uudistuksen yhteydessä. Reisjärven kunnan mielestä monien samanaikaisten muutosten toteutukseen liittyy riskitekijöitä, jotka pahimmillaan heikentävät kaikkien osa-alueiden tulosta. Tällaisia riskitekijöitä ovat henkilö- ja osaamisresurssit, korkeat muutoskustannukset sekä muun toiminnan ja talouden ohjauksen jääminen vähemmälle huomion kiinnittyessä muutokseen ja sen toteutukseen. Kerättävän tiedon tulee olla sellaista, että sen tuottaminen pystytään automatisoimaan kohtuullisella vaivalla kunnan talousjärjestelmistä. Lopullinen tietosisältö ja sen laajuus on oltava selvillä hyvissä ajoin ennen tiedonkeruun uudistamista. Esitys edellyttää Reisjärven kunnalta suunnitteluun ja muutoksen toteutukseen lisätyöpanosta sekä uuden talousohjelmiston hankintaa tietojen tuottamiseen automatisoinnin edellyttämällä tavalla. Vuonna 2019 kunnat voivat hakea taloushallinnon ja raportoinnin automatisoinnin kehittämiseen valtionavustuksena myönnettävää digikannustinrahaa. Asiana se on myönteinen taloustietojen tuottamis- ja raportointimuutoksen toteutukselle, mutta todellisuudessa valtion-avustus on vähennetty kuntien valtionosuuksista. Huomioitavaa on, että pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa luvataan kompensoida uudet tehtävät täysimääräisesti kuntien valtion-osuuksia korottamalla tai poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita. Myös kyseisen kuntien taloustietojen tuottamismuutoksen edellytetään kuuluvan näiden kompensoitavien tehtävien joukkoon. Toivottavaa on, että esityksen tavoitteet hyödyttävät kaikkia kuntia ja koko julkistaloutta. Reisjärven kunta edellyttää, että uusien toimintamallien käyttöönoton valmisteluun ja toteutukseen kunnat saavat riittävästi ohjausta ja tukea siten, että kustannukset ja resurssitarpeet todellisuudessa vähenevät pitkällä aikavälissä. Kuntien valtionosuutta ei saa pienentää kannustinrahan kustannuksella.
      • Liedon kunta
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Liedon kunnalta on kesällä 2019 tiedusteltu mahdollisesta valmiudesta osallistua kuntien taloustiedon tuottamista ja keräämistä koskevaan hankkeeseen. Mahdollinen hankkeeseen/kokeiluun osallistuminen olisi perusteltua toteuttaa Tilikunta Oy:n kautta. Liedon kunnanhallitus on 3.9.2018 päättänyt, ettei se anna lausuntoa luonnokseen hallituksen esitykseksi kyseiseen lakiin. Sinänsä ehdotukseen koskien kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi voidaan suhtautua myönteisesti. Liedon kunnanhallitus päätti §211/19.8.2019 ilmoittaa myönteisen kantansa ehdotettuun lainsäädäntöön.
      • Nurmeksen kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        20.8.2019
        • Nurmeksen kaupunki pitää taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaa uudistusta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä pääosin positiivisena. Ajantasainen ja joustava taloustieto on kaikkien etu. Suurimpana haasteena Nurmeksen kaupunki näkee tietojärjestelmätoimittajien varautumisen uudistuksen toteutumiseen. Nurmeksen kaupunki yhtyy Suomen Kuntaliiton lausuntoon siitä, että lakimuutos aiheuttaa kunnille ja kuntayhtymille merkittäviä investointiluonteisia kustannuksia mm. henkilöstön koulutuksen sekä järjestelmien päivittämisen vuoksi. Uudistuksesta saatavat taloudelliset hyödyt eivät korvaa näitä kustannuksia uudistuksen uuden järjestelmän käyttöönoton ensimmäisinä vuosina. Kuntien valtionosuuksia ei voida uudistuksen perusteella vähentää. Nurmeksen kaupunki myös kyseenalaistaa erillisen digikannustinrahan käytön tässä tilanteessa, kun muutos koskee samanlaisena kaikkia kuntia. Uudistuksen jälkeen kerättävän taloustiedon tulee olla selkeästi määriteltyä ja luokiteltua. Valtiokonttorin tulee luoda selkeät ohjeet tietojen keräämiselle ja antaa myös selkeitä esimerkkejä usein kysymyksiä herättävien kirjauksien oikeasta kirjaustavasta.
      • Sonkajärven kunta
        Päivitetty:
        20.8.2019
        • Luonnoksesta yleisesti Esityksen tavoitteet ovat kannatettavia. Valtionhallinnon ja kuntien yhteisenä tavoitteena tulee olla taloustietojen tuottaminen ja raportointi yksinkertaisella, luotettavalla ja yhdenmukaisella tavalla auto-matisoidusti. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla, että sekä tiedon tuottajat (kunnat) että tiedon käyttäjät hyötyvät uudistuksesta ja pystyvät sen myötä tehostamaan omaa toimintaansa ja käyttämään yhteistä tietoa hyväksi. Esitetyn toimintamallin aiheuttamat vaikutukset Esityksen tarkkoja vaikutuksia on tässä vaiheessa haasteellista arvioida. Vielä ei ole selvää, mitä muutoksia taloushallinnon tietojärjestelmiin (ja mahdollisesti organisaatiorakenteeseen) joudutaan tekemään. Epäselvää on myös, joudutaanko yritykset perustamaan uudelleen tietojärjestelmään (Raindance) ja samalla tekemään uudet tiliöintirakenteet. Tämä tarkoittaisi merkittäviä lisäkustannuksia lyhyellä aikavälillä. Kuten edellä on todettu, pidemmällä aikavälillä uudistus on kannatettava ja vähentää merkittävästi tietojen raportointiin käytettävää työaikaa ja säästää kustannuksia. Esitetyn toimintamallin vastuiden selkeys Esitetyn toimintamallin toimeenpanossa keskeinen rooli on tietojärjestelmätoimittajilla, jotka tuottavat palveluja kunnille ja maakunnille. Kunnat (kuten myös valtio) ovat riippuvaisia tietojärjestelmätoimittajista. Uudistuksen käytännön toteutus tapahtuu viime kädessä kunnan ja tietojärjestelmätoimittajan välillä. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että tietojärjestelmätoimittajat osallistuvat tiiviisti uudistuksen valmisteluun yhteistyössä valtiovarainministeriön ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Esitetyn toimintamallin toimeenpanon edellyttämät toimenpiteet kunnissa Keskeiset toimenpiteet liittyvät tietojärjestelmissä tehtäviin muutoksiin sekä tukipalvelujen kustannusten kohdistamiseen. Millaista tukea tarvittaisiin esitetyn raportointimallin onnistuneeseen toimeenpanoon Kuten edellä on todettu, ovat kunnat taloushallinnon ohjelmistojen osalta riippuvaisia tietojärjestelmätoimittajista. Muutosten tekeminen olemassa oleviin tietojärjestelmiin vaatii yleensä uuden projektin perustamisen yhteistyössä tietojärjestelmätoimittajan kanssa ja aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Kunnilla ei yleensä ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa lisäkustannuksiin, koska muutosten tekemistä voidaan harvoin kilpailuttaa niissä tapauksia, kun muutoksia tehdään olemassa oleviin tietojärjestelmiin. Edellä mainituilla perusteilla on tärkeää, että valtiovarainministeriö tekee riittävästi yhteistyötä merkittävimpien tietojärjestelmätoimittajien kanssa, jotta tietojärjestelmämuutosten toteuttaminen kunnissa olisi mahdollisimman helppoa ja onnistuisi suunnitellusti. Kunnilla tulisi myös olla mahdollisuus hakea valtiolta avustusta aiheutuviin kustannuksiin. Joissakin tapauksissa kustannukset voivat olla todella merkittävät, varsinkin jos tietojärjestelmissä olevia organisaatiorakenteita tai muita vastaavia tietoja joudutaan uudistuksen myötä muuttamaan.
      • Lapuan kaupunki, Kaupunginhallitus, Post Juha
        Päivitetty:
        20.8.2019
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt Lapuan kaupungilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys sisältää ehdotukset lainsäädännön muutoksista, jotka ovat edellytyksenä kuntien ja kuntayhtymien talousseurannan ja raportoinnin automatisoidun mallin toteuttamiselle. Malli perustuu Kuntatieto-ohjelman yhteydessä tehtyyn valmisteluun. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia, valtiokonttorista annettua lakia sekä kuntien taloustietojen tuottamista ja toimittamista koskevaa erityislainsäädäntöä. Kuntalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset taloustietojen raportoinnista. Kunnat velvoitettaisiin toimittamaan erikseen säädetyt taloustietonsa suoraan taloushallinnon tietojärjestelmistään valtiokonttorin ylläpitämään valtakunnalliseen tietovarantoon. Kuntalain säännökset velvoittaisivat kuntia taloustietojen tuottamiseen ja raportointiin yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa. Tietojen tuottamisen ja raportoinnin tekninen muoto ja tietomääritykset perustuisivat tietoja toimittavien kuntien, sekä muiden tietoja käyttävien viranomaisten yhteistyöhön. Kuntalakiin ehdotetaan säädettäväksi asetuksenantovaltuus, jonka perusteella valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa kuntia velvoittavasti tarkempia säännöksiä kirjanpito- ja tilinpäätöstietojen sekä palvelukohtaisten kustannustietojen tuottamisesta ja toimittamisesta yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa. Kunnan tietojen tuottamista ja raportointia koskevaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalojen lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että siinä otetaan huomioon ehdotettu taloustietojen raportointimalli. Esityksen tavoitteena on varmistaa, että kuntien valtionohjaukseen sekä kuntien omaan käyttöön talouden seurannassa ja ohjauksessa saadaan luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa kuntien taloustiedon tuottamisen ja raportoinnin menettelytapoja ja vähentää kunnille raportoinnista aiheutuvia kustannuksia. Uusi toimintamalli korvaisi vaiheittain vuotta 2021 koskevista tiedoista alkaen Tilastokeskuksen tilastolain nojalla tekemän kuntien ja kuntayhtymien taloustietoja koskevan tiedonkeruun ja sisältäisi laajennusten jälkeen jatkossa myös muun säännöllisesti kerättävän taloustiedon. Tarkoituksena on, että samojen tietojen päällekkäisestä keräämisestä luovutaan, ja manuaalisen lomakepohjaisen tiedonkeruun sijasta siirrytään automaattiseen taloustiedon koneelliseen raportointiin yhteisesti hyödynnettävässä muodossa suoraan kuntien tietojärjestelmistä. Lapuan kaupunki pitää hyvänä sitä, että kuntien ja kuntayhtymien tuottama taloustieto toi-mitetaan Valtiokonttoriin jatkossa automatisoidusti ja yhtenäisessä muodossa, jolloin taloustietovaranto sisältää kattavasti kuntien ja kuntayhtymien tiedot. Lapuan kaupunki pitää myös hyvänä, että tieto on avointa dataa, jota voidaan käyttää hyödyksi kunnissa. Lapuan kaupunki kuitenkin toteaa, että uuden lainsäädännön käyttöönotto on suunniteltu toteutettavaksi hyvin nopealla aikataululla, mikä aiheuttaa kunnille paineita. Kerättävän tiedon lopullinen muoto ja laajuus eivät ole vielä tiedossa, minkä vuoksi aikataulu vaikuttaa varsin kunnianhimoiselta. Uuden raportointimuodon kokoaminen ja siihen siirtyminen vaatii aikaa ja resursseja. Näitä puolia ei ole riittävästi arvioitu esityksen taloudellisissa vaikutuk-sissa. Lisäksi Lapuan kaupunki huomauttaa, että lainsäädännön muutoksesta aiheutuvat kertakustannukset jäävät jälleen kuntien maksettavaksi. Esityksessä on esitetty, että pidemmällä tähtäimellä kustannussäästöjä syntyy, mutta säästöt on esitetty hyvin ylimalkaisesti ja esityksen perusteella on vaikea arvioida millä aikataululla ja miten kustannussäästöjä saadaan aikaan. Lapuan kaupunki muistuttaa lopuksi, että ennen käyttöönottoa käyttöyhteydet pitää testa-ta kunnolla. Tulorekisterin kohdalla käyttöönotto ei sujunut ongelmitta ja sen vuoksi uuden järjestelmän testauksiin pitää resursoida riittävästi.
      • Pälkäneen kunta
        Päivitetty:
        19.8.2019
        • Luonnoksesta yleisesti Hallituksen esityksen tavoite kuntien ja maakuntien taloustiedon raportoinnin automatisoinnista, yhdenmukaisuudesta ja ajantasaisuudesta ovat yleisellä tasolla kannatettavia. Yksinkertaisen ja määrämuotoisen taloustiedon tuottaminen ja raportoinnin menettelytapojen yksinkertaistaminen saattaa vähentää raportoinnista aiheutuvia kustannuksia. Lakimuutoksen velvoitteet sen sijaan aiheuttavat kunnille merkittäviä investointikustannuksia integraatioista, järjestelmämuutoksista ja henkilöstökustannuksia määrittelyjen toteuttamisessa. Raportoinnissa vaadittavien tietojen laajuuteen ja tarkkuustasoon pitää myös kiinnitettää huomioita. Automatisoidusti raportoitavien tietojen tulisi olla saatavissa kohtuullisilla tietojärjestelmä- ja menettelytapamuutoksilla. Lisäksi suunnittelutarkkuuden lisääntyminen ei välttämättä johda tarkempaan ja paremmin hyödynnettävään tietoon. Jo valmistuneiden JHS –suositusten sekä XBRL-taksonomian version perusteella voidaan todeta, että osin tietojen tulee olla tarkemmalla tasolla, kuin mitä kunnan omassa seurannassa ja raportoinnissa on tähän saakka pidetty tarpeellisena. Esitetyn toimintamallin aiheuttamat vaikutukset Esitetty toimintamalli aiheuttaa vähintään tietojärjestelmäpäivityksiä. Toimintamalli saattaa myös edellyttää tietojärjestelmien välisiä integraatioita. Toimintamallin vaikutusten laajuus riippuu olennaisesti siitä, täytyykö aineisto koostaa yhdestä vai useammasta tietojärjestelmästä. Oletus on, että koko aineisto pystytään muodostamaan kirjanpidosta. Tällöin vältyttäisiin tietojärjestelmäintegraatioilta. Esitetyn toimintamallin vastuiden selkeys Siirtyminen aiemmin pitkälti manuaalisesti tuotetusta tilastoinnista automatisoituun raportointiin edellyttää mittavia muutoksia tietojärjestelmien laskentaan ja kirjauskäytäntöihin. Kaikkia vaadittavia tietoja ei myöskään ylläpidetä nykyisissä tietojärjestelmissä. Järjestelmämuutosten toteuttaminen riipuu myös järjestelmätoimittajien valmiuksista ja aikatauluista. Lakiluonnoksen mukaan raportointivaateita voidaan jatkossa tarkistaa myös vuosittain. Tämä edellyttää sitä, että muuttuneet raportointivaateet tulee toimittaa ajoissa järjestelmätoimittaijille ja kuntiin ennen talousarviovalmistelun aloittamista. Toimintamallin velvoitteiden edellyttää kirjanpitojärjestelmän toimittajalta nopeutta ja joustavuutta sekä kykyä toimittaa muutos kaikille asiakkailleen. Vaikka kyse olisi kaikkia asiakkaita koskevasta massamuutoksesta, aiheuttaa se kustannuksia kunnille. Ulkoistetussa taloushallinnossa toimintamallin käyttöönotto edellyttää erillisen projektin käynnistämistä vaadittavien tietosisältöjen läpikäymiseksi ja sisäisen kustannuslaskennan kehittämiseksi vaadittavien palveluluokkakohtaisten tietojen tuottamiseksi. Millaista tukea tarvittaisiin esitetyn raportointimallin onnistuneeseen toimeenpanoon Kunnissa käytettyjen kirjanpitojärjestelmien toimittajat tulisi velvoittaa toteuttamaan toimintamallin vaatimat uudet toiminnallisuudet tietojärjestelmiinsä. Tämä velvoite tulisi vaatia täytettäväksi kaikille asiakkaille tarjottavana toiminnallisuutena hyvissä ajoin ennen toimintamallin käyttöönottoa tai siirtymäaikaa. Lisäksi tarvitaan selkeät ja yhteneväiset ohjeet vaadittujen raporttien sisällöstä. Valtion tulee korvata kunnille lainsäädännön muutoksesta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti mukaan lukien siihen käytettävät resurssit sekä tietojärjestelmien integroinneista, määrämuotoisen tiedon tuottamisesta ja muista järjestelmämuutoksista aiheutuneet kustannukset.
      • Tervolan kunta, Kunnanhallitus 12.8.2019 § 243
        Päivitetty:
        19.8.2019
        • Tervolan kunnanhallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa: "Taloustietojen raportoinnin kehittäminen manuaalisesta automaattiseksi on positiivista ja nykyajan vaatimuksiin vastaamista. Kokonaisuudessaan esityksen tavoitteet ovat kannatettavia. Lyhyellä aikavälillä esitetyllä toimintamallilla on työllistävä ja kustannuksia lisäävä vaikutus, koska toimintamallin muutos aiheuttaa muutoksia koko organisaation nykyisiin toimintatapoihin sekä muutoksia tietojärjestelmiin. Pitkällä aikavälillä vaikutusten voidaan olettaa kääntyvän positiiviksi. Täytyy kuitenkin huomioida se, että prosessien automatisoituessa resurssien tarve voi pienentyä, mutta myös kohdistua uuteen työvaiheeseen; tässä tapauksessa esimerkiksi virheiden läpikäymiseen ja tietojen korjaamiseen. Todennäköisesti myös tietojärjestelmien ylläpitokustannukset nousevat, mikä osaltaan pienentää kunnan saamaa kustannushyötyä. Edellä mainituista syistä luonnoksessa esitetty kuntien yhteensä 600.000 euron valtionosuusleikkaus vuosien 2022-2024 aikana on perusteeton. Esitykseen voisi lisätä määräyksen siitä, ettei kunnalla ole velvollisuutta toimittaa viranomaiselle sellaista tietoa, joka on viranomaisen saatavilla taloustietovarannosta. Sivuilla 42 (121 a § 9.kappale) ja 43 (121 a § 11. kappale) mainittaneen virheellisesti maakunta. Ilmeisesti kuitenkin tarkoitetaan kuntaa."
      • Lappeenrannan kaupunki, Talous ja rahoitus
        Päivitetty:
        19.8.2019
        • Lausunto hallituksen esityksestä kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevasta lainsäädännöstä Lappeenrannan kaupunki toistaa samassa asiassa 9/2018 antamansa lausunnon. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki toteaa nyt lausunnolla olevaan esityskokonaisuuteen seuraavaa: Esityksessä tavoitellaan, että uusi raportointimenettely tulisi voimaan vuoden 2021 taloustietoja koskien. Lappeenrannan kaupunki esittää, että raportointiuudistuksen käyttöönottoa vaiheistetaan muutoksen hallittavuuden turvaamiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi. Uudistuksessa helpommin toteutettava osa on kunnan tilinpäätös- ja neljännesvuositietojen toimittaminen. Lappeenrannan kaupunki esittää, että automatisoidusti xbrl-muodossa toimitetaan aluksi vain nämä tiedot vuoden 2021 tiedoista alkaen. Juha Sipilän hallituksen tavoitteleman maakunta- ja sote-uudistuksen kaaduttua sote-uudistusta jatketaan Antti Rinteen hallituksen toimesta. Kunnilta on siirtymässä maakunnille ainakin sote- ja pelastustoimen palvelut kuluvan vaalikauden aikana, mutta ei kuitenkaan vielä vuoden 2021 alusta. Lappeenrannan kaupunki esittää, että JHS200-palveluluokitus korvaisi nykyisen tehtäväluokituksen vasta siinä vaiheessa, kun sote-uudistus on tullut voimaan. Siihen saakka kunnat ilmoittaisivat tehtävittäiset kustannustiedot nykyisellä lomakemallilla. Tällä tavalla vaiheistaen saataisiin tiedonsiirron tekniset yhteydet rakennettua ja testattua rajatummalla aineistolla. Viitaten muun muassa kansallisen tulorekisterin käyttöönoton mittaviin ongelmiin, on vaiheistettu käyttöönotto perusteltua. Kunnat saisivat myös hieman lisää aikaa palvelukohtaisten tietojen raportoinnin automatisoinnin toteuttamiseen. Lisäksi palveluluokituksen muuttuminen sote-uudistuksen tullessa voimaan vaatisi kuntia muuttamaan palvelukohtaisten tietojen raportointiin rakennettua automatisoitua prosessia vain vuoden-parin kuluessa sen käyttöönotosta, mikäli palveluluokitus tulisi nykyisen luonnoksen mukaisena voimaan jo vuoden 2021 alusta. Tästä aiheutuisi kaksinkertaista taakkaa muutenkin raskaan uudistuksen toteuttamisessa. Esityksessä ehdotetaan kuntien valtionosuuksia leikattavaksi 600.000 eurolla uudistuksen oletettujen kustannussäästöjen perusteella. Mahdolliset kustannussäästöt toteutuvat pidemmällä aikavälillä ja alkuvaiheessa uudistuksella on kiistatta kuntien menoja lisäävä vaikutus. Kustannussäästöjen toteutuessa alentuneet kuntien kustannukset tulevat huomioiduiksi normaalissa kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa, mikä tehdään valtionosuuteen vuosittain. Erilliselle leikkaukselle ei ole siten perusteita. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki huomauttaa, että talousraportointi ei kohdennu pelkästään kuntien valtionosuustehtäviin, vaan koskee myös kuntien muita tehtäviä, joihin ei myönnetä valtionosuuksia. Siten kaikkien kunnille raportointiuudistuksesta mahdollisesti koituvien säästöjen täysimääräinen vähentäminen valtionosuuksista ei ole edes valtionosuuksia koskevien lakien mukaista.
      • Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
        Päivitetty:
        15.8.2019
        • Periaatetasolla taloustietojen tilastoinnin automatisointi on kannatettavaa ja tarkoituksenmukaista. Ammatillisen koulutuksen järjestäjänä toteamme, että taloustietojen vertailukelpoisuuden paraneminen helpottaa koulutuksen järjestäjien keskinäistä vertailua ja tunnuslukujen analysointia. Käytännön haasteena on eri tietojärjestelmien liittymäpinnat. Sisäisen kustannuslaskennan tunnuslukujen kerääminen, yhteiset kustannusajurit ja raportoitujen tietojen analysointi helpottavat oman toiminnan tehokkuuden mittaamista suhteessa muihin alan toimijoihin.
      • Luumäen kunta, Luumäen kunnanhallitus 12.8.2019/§132
        Päivitetty:
        14.8.2019
        • Pyydettynä lausuntona luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi Luumäen kunnanhallitus toteaa seuraavan: Hallituksen esityksessä tarkoitettu uudistus olisi merkittävä osa julkishallinnon digitalisointia. Sellaisena se on tarpeellinen riippumatta maakunta- ja sote-uudistusten toteutumisaikataulusta. Taloustiedon yhdenmukaistaminen vertailtavaan muotoon on tärkeä edellytys myös em. uudistusten toteuttamiselle. Uudistus palvelisi myös kuntia siltä osin kuin se parantaisi raportointia ja kuntien välisen vertailutiedon hyödynnettävyyttä. Luumäen kunnanhallitus katsoo, että uudistuksen hyödyt kunnille toteutuvat hitaammin ja epävarmemmin kuin hallituksen esityksessä uskotaan. Onnistumiseen vaikuttaa mm. kerättävän tiedon olennaisuus, tietosisältöjen määrittely, tietosisältöjen pysyvyys ja raportoinnin ajoitus siten, että se tukee kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua. Kerättävän tiedon pitää säilyä mahdollisimman samana vuodesta toiseen, jotta tietojärjestelmien kehittäminen ei vaadi jatkuvasti resursseja kunnilta. Uudistus ei myöskään saa tarkoittaa valtionohjauksen tiukentumista. Muutosvaiheen tulee olla suunniteltua pidempi, ja on harkittava automatisoinnin porrastamista siten, että pienet kunnat tulevat mukaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Pienen kunnan resurssit muokata esimerkiksi tililuettelot, palveluluokitukset ja kustannuslaskenta yhdenmukaisuusvaatimuksia vastaavaksi ovat käytännössä heikot. Toiminnallinen muutos ja mahdolliset tietojärjestelmien integraatiot tai muut kehittämistarpeet vaativat kunnilta investointeja ja työpanosta. Osaamista jouduttanee hankkimaan osittain myös ostopalveluina. Henkilöstön kouluttaminen uuteen toimintamalliin vie aikaa. Kuntien lisääntyneet kustannukset tulee kattaa valtion avustuksilla tai valtionosuuksilla. Jatkovalmistelussa tulee selvittää, missä määrin yritysmuotoisen toiminnan tietojen avoimuutta ja vertailtavuutta voitaisiin lisätä.
      • Puumalan kunta, Puumalan kunnanhallitus
        Päivitetty:
        13.8.2019
        • Puumalan kunta toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa varsinaisesta hallituksen esityksestä. Puumalan kunta pyytää kuitenkin jatkovalmistelussa kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että kuntien toimittamat tiedot saatetaan mahdollisimman avoimesti ja helppotoimisesti kansalaisten käytettäväksi.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Kuntatalous, Mehtonen Mikko
        Päivitetty:
        2.8.2019
        • Lakimuutos velvoittaa kunnat ja kuntayhtymät tuottamaan ja raportoimaan nykyistä tiedonkeruuta tarkempaa ja ajantasaisempaa taloustietoa. Kuntaliitto katsoo, että on myös kuntien ja kuntayhtymien etu, että taloustiedot ovat vertailukelpoisia ja, että kunnat ja kuntayhtymät saavat jatkossa laadukkaampaa vertailutietoa toiminnan kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Lakimuutoksen etuna on myös, että tietotuotannon automatisointiin ohjaaminen kannustaa kuntia lisäämään taloushallinnon ja tietojohtamisen kustannusvaikuttavuutta. Tietopohjan tarkentaminen mahdollistaa ajantasaisemman kuntatalouden ohjauksen. Kuntaliitto korostaa, että esityksen tarkoituksena ei ole lisätä kuntatalouden ohjausta. Hallituksen esityksessä on syytä tuoda ilmi, että uuden tiedonkeruujärjestelmän tarkoituksena ei ole lisätä valtion ohjausta kuntiin. Uuden tiedonkeruumallin yhdeksi perusteluksi esityksessä luetaan tietotuotannon automatisoinnista saatavat tuottavuushyödyt. Toimintamallin kustannuksia rahoitetaan siten esityksessä esille tuoduilla kuntien valtionosuusleikkauksilla. On huomioitava, että lakimuutos aiheuttaa kunnille ja kuntayhtymille merkittäviä investointiluonteisia kustannuksia mm. henkilöstön koulutuksen sekä järjestelmien päivittämisen vuoksi. Järjestelmien kehittäminen saattaa nostaa myös ohjelmistojen vuosittaisia käyttö- ja ylläpitomaksuja. Kuntien valtionosuuksia ei tule siten leikata uudistuksen johdosta. Jo kertaalleen kuntien valtionosuudesta leikattu digikannustinraha tulisi kohdentaa kunnille automaattisen talousraportoinnin toimeenpanoon. Hallituksen esityksessä todetaan, että muutoksen aiheuttamat investointikustannukset alenevat merkittävästi, jos muutokset toteutetaan samanaikaisesti tulorekisteriuudistuksen sekä EU:n verkkolaskudirektiivin kansallisen toimeenpanon uudistuksen yhteydessä. Ei voida olettaa, että samanaikaiset uudistukset vähentäisivät lausunnon kohteena olevan uudistuksen aiheuttamia muutoskustannuksia, koska kyseiset uudistukset kohdistuvat taloustietojärjestelmien eri osiin. Esityksen vaikutusarviointia tulee täsmentää tältä osin. Lakimuutoksen keskeisimmät riskit liittyvät tiedon laadun heikkenemiseen, etenkin nivelvaiheessa. Uudistukseen kytkeytyy monia riskitekijöitä, jotka toteutuessaan heikentävät taloustietojen laatua merkittävästi. Merkittävimpiä riskejä aiheuttavia tekijöitä ovat useat yhtäaikaiset muutokset, kuten tiedonkeruuvastuun siirtyminen uudelle toimijalle, tietosisällön huomattava laajentuminen sekä raportointitavan muutos. Tietosisällön samanaikainen muuttuminen aiheuttaa sen, ettei edellisten vuosien tietoja voida hyödyntää täysimittaisesti automaattisissa tarkastuksissa. Kuntaliitto katsoo, että tiedon laatuun on kiinnitettävä erityistä huomioita uudistuksen nivelvaiheessa. Laadunvalvonta ei voi nivelvaiheessa perustua pelkästään automaattisiin tarkastusmenetelmiin ja hajautettuun tarkastusvastuuseen. Laadunvarmistus vaati erityisiä panostuksia nivelvaiheessa. Ottaen huomioon, että lukuisia julkisen hallinnon suosituksia on päivitetty automatisoidun talousraportoinnin koulutuskierroksen jälkeen, tiedonantajille on tarjottava edelleen aktiivisesti koulutusta muutoksen menestyksellisen toimeenpanon toteuttamiseksi. Kerättävä tietosisältö ei saa kasvaa liian suureksi. Lopullinen sisältö on päätettävä hyvissä ajoin ennen tiedonkeruun uudistamista. Kerättävien tietojen tulee olla sellaisia, että niiden tuotanto pystytään automatisoimaan kohtuullisella vaivalla kuntien kirjanpito- ja kustannuslaskenta-järjestelmistä. Kerättävän tietosisällön laajuuden pysymisestä kohtuullisena tulee huolehtia niin kehitys- kuin tuotantovaiheessa. Jo nyt on havaittavissa, että uuteen tietomalliin ollaan sisällyttämässä tietoja joiden tuottamisen automatisointi on hyvin haasteellista. Tietosisällön merkittävä kasvu ja monimutkaistuminen vähentää uudistuksesta saatavia tuottavuushyötyjä. Hallituksen esityksen nykytilakuvauksessa todetaan kunnilla olevan jo nyt lukuisia eri velvoitteita tietojen toimittamiseen mm. erityislainsäädännön perusteella. Kuntaliitto muistuttaa, että suuri osa näistä tiedoista kerätään vielä jatkossakin erillistiedonkeruina. Suuntaus toimintavan laajentamiseksi myös mm. erillistiedonkeruiden kohteena oleviin tietoihin on hyvä, mutta edellyttää kerättävien tietojen ja tietotarpeiden kriittistä tarkastelua. Hallituksen esityksestä ei käy yksiselitteisesti selville onko vastuu tietosuojasäännösten noudattamisesta tiedonantajalla (kunta tai kuntayhtymä) vai Valtiokonttorilla. Kuntaliitto näkee uudistuksen merkittävänä ja yhteiskunnallisesti tärkeänä. Laadukas ja ajantasainen taloustieto parantaa sekä hallinnon päätöksentekoa, että lisää julkisen hallinnon läpinäkyvyyttä kuntalaisten näkökulmasta ja parantaa siten koko julkishallinnon kustannusvaikuttavuutta.
      • Porvoon kaupunki, Rahoitusjohto, Rainio Henrik
        Päivitetty:
        30.7.2019
        • Porvoon kaupunki katsoo, että yleisesti ottaen Kuntatieto-hanke ja valmisteltu lakiesitys on ovat kannatettava. Tavoitteet vertailukelpoisen ja nykyistä ajantasaisemman taloustiedon keräämiseksi yhteiseen tietovarantoon auttavat kuntia niiden omissa tietotarpeissa, tiedolla johtamisen kehittämistyössä, digitalisaatiohankkeissa ja mm. datan avaamiseen liittyvissä tavoitteissa. Valitettavasti Porvoon kaupungin näkökulmasta esityksen tavoittelemia hyötyjä on käytännössä mahdoton arvioida tässä vaiheessa. Jotta ajantasaisista ja vertailukelpoisista taloustiedoista on hyötyä kunnan päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa, tulee tiedon olla riittävällä ja oikealla tavalla kunnan saatavilla. Esityksen perusteella tätä on hyvin vaikea arvioida. Porvoon kaupungin näkökulmasta olisi mielekästä erotella esimerkiksi lakisääteiset vs. ei-lakisääteiset tehtävät, tai esimerkiksi arvioida eri kieliryhmien kustannuksia. Esityksen perusteella tällaista analyysia ei ilmeisesti olisi mahdollista tehdä. Vaarana onkin, että tässä luodaan sääntelyä ja velvoitteita kunnille ilman, että todellista hyötypotentiaalia on testattu ja pilotoitu riittävästi kuntien kanssa. Näin kävi esimerkiksi Tulorekisteri -järjestelmän käyttöönoton kanssa. Esitystä tulee muuttaa siten, että ehdotukset kuntien valtionosuuksien leikkauksiksi poistetaan. Hyötyjen toteutuminen on hyvin epävarmaa ja alkuvaiheessa tulee joka tapauksessa investointikustannuksia ja esimerkiksi koulutuskustannuksia. Tämän vuoksi ei ole perusteltua leikata kuntien valtionosuuksia vuosian 2022-2024. Esityksessä viitataan, että vuoden 2019 valtion talousarvion mukaan kunnille myönnetään vuodelle 2019 valtionavustuksena digikannustinrahaa, jota kunnat voivat hakea myös taloushallinnon ja raportoinnin automatisoinnin kehittämiseen. On tärkeää, että digikannustinrahaa voidaan käyttää projekteihin, joilla kuntatietolakia voidaan implementoida tavoitteiden saavuttamiseksi. On kuitenkin huomattava, että digikannustinrahat on jo kertaalleen leikattu kuntien valtionosuuksista. Esityksessä viitataan siihen, että valtion ohjaus kuntien suuntaan perustuu ajantasaiseen tietoon. Tämä on kannatettavaa, mutta samassa yhteydessä olisi selkeästi syytä mainita, että esityksen tavoitteena ei ole valtionohjauksen kasvattaminen. Porvoon kaupunki katsoo, että nykyistä esitystä on kuitenkin mahdollista korjata edellä mainitut seikat huomioiden, ja tätä kautta saada nykytilaa parempi kokonaisratkaisu. Nykytilassa toteutuu hyvin monia, osin päällekkäisiä ja paljon manuaalisia työvaiheita sisältäviä tietojen luovutuksia ja raportointeja eri tahoille. Näiden prosessien on hankkeen myötä tarkoitus muuttua yhtenäisemmiksi, mikä parantaa kunnissa tehtävän työn tehokkuutta ja tuottavuutta. Nykyinen sääntely ja ohjeistus on ollut hajanaista. Ja koska taloustietoa koskevat säännöstö on osittain ohje/suositusluonteista, ei kuntien välinen tietojen vertailukelpoisuus ole toteutunut. Yhteentoimivat ja velvoittavat tietomallit, käsitteet ja laskentakaavat mahdollistavat uudenlaisen vertailun ja parantavat muutoinkin kerättävän taloustiedon hyödynnettävyyttä. Nykytilassa tilastointi ei ole merkittävästi hyödyttänyt ainakaan Porvoota sen omissa tiedolla johtamisen tarpeissa. Jatkossa tilanne toivottavasti muuttuu. Kuntatieto-hankkeessa ja lain valmistelussa tulee varmistaa, että tietovaranto joka rakennetaan, palvelee tietotarpeita myös toiseen suuntaan. Datan hyödyntämisen mahdollisuudet (mm. tekniset rajapinnat, datan muoto raaka/valmisraportit jne) jäävät vielä avoimiksi tässä esityksessä. Olisi hyvä, jos myös tietovarannon teknisestä ratkaisusta olisi saatavissa tietoa, jotta Porvoossa ja muissa kunnissa mahdollisesti samanaikaisesti meneillään olevat tiedolla johtamisen hankkeet ja satsaukset osataan linkittää tähän hankkeeseen ajoissa. Erilaiset tiedonkeruut ja johtamiseen liittyvät raportointiprosessit poikkeavat eri kunnissa. Näiden prosessien tunnistaminen on laajempi projekti kuin pelkästään Kuntatiedon käyttöönotto. Kuntatieto-hanke tulisi liittää vahvasti tiedolla johtamisen kehittämisen kohdealueeseen, jotta Kuntatiedosta saadaan ”vetoapu” myös muuhun tiedolla johtamiseen kunnan tasolla. Esityksen mukaan toiminnasta raportointi ei toistaiseksi sisälly nyt meneillään olevaan hankkeeseen. Näiltä osin kuntien tulee siis jatkaa kehitystyötä omista lähtökohdistaan. Jatkossa Kuntatieto voi laajentua muun kuin talousdatan keräämiseen, mikä on kannatettavaa mutta ei tuo pikaratkaisuja kunnille. Esityksen perusteluissa viitataan valtiokonttorin analysointipalveluun. Miten sen on tarkoitus täydentää tiedolla johtamisen prosesseja kunnan näkökulmasta? Hankkeella pyritään kuntien talousdatan digitalisaation edistämiseen ja julkisen talousdatan järjestelmäriippumattomuuteen. Tähän tavoitteeseen ja syntyviin hyötyihin suhtautuisin vielä tässä vaiheessa varauksellisesti, sillä kuntien järjestelmäprojektit ja tiedolla johtamisen hankkeet etenevät omaa polkuaan ja omassa aikataulussaan, etenkin kun koko maan kattavat hankkeet ovat edenneet melko hitaasti. Kuntatieto-hanke ei lisää kuntien tehtäviä pysyvästi, vaan pyrkimys on tehostaa tietojen keruun ja luovutuksen prosesseja. Kuntatietoon siirtymisen projektikustannukset ja projekti-investoinnit kunnissa tulee kuitenkin tunnistaa, mutta myös se, että uusien toimintamallien käyttöönotto ja niiden toteutumisen valvominen voi viedä aikaa ja aiheuttaa kustannuksia ja resurssitarpeita myös pidemmällä aikavälillä.
      • Kuhmon kaupunki
        Päivitetty:
        11.7.2019
        • On hyvä, että tietojen toimittaminen digitalisoidaan ja päällekkäistä työtä vähennetään. On myös hyvä, kun tiedot ovat jatkossa myös kuntien hyödynnettävissä ajantasaisesti ja vertailukelpoisesti. Tällä tullaan parantamaan kuntien tiedolla johtamista. On hyvä, jos kunnat pystyvät hyödyntämään valtion tukea digitaalisaation edistämiseen. Kuntien taloudellinen tilanne on niin heikko, että kunnat joutuvat joka tapauksessa tehostamaan toimintaansa. Valtionosuuksia ei missään tapauksessa tule pienentää tämän hankkeen toteutumisen myötä tai siihen liittyen.
      • Sotkamon kunta
        Päivitetty:
        4.7.2019
        • Kannatettava uudistus. Päällekkäisestä raportoinnista on hyvä päästä eroon ja hienoa, että tietojenkeruu muuttuu manuaalisesta sähköiseksi.