• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Lääkäripalveluyritykset ry
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien talous-tietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys sisältää ehdotukset lainsäädännön muutoksista, jotka ovat edellytyksenä kuntien ja kuntayhtymien talousseurannan ja raportoinnin automatisoidun mallin toteuttamiselle. Malli perustuu Kuntatieto-ohjelman yhteydessä tehtyyn valmisteluun. LPY kiittää tilaisuudesta lausua asiassa ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Tavoite on oltava kunnianhimoisempi LPY kannattaa esitystä, jonka mukaan kuntien ja kuntayhtymien tuottama taloustieto tulisi toimittaa automatisoidusti Valtiokonttorin ylläpitämään taloustietovarantoon. Se luo osaltaan paremmat edellytykset ajantasaisen tiedon hyödyntämiseen ja tiedolla johtamiseen. Hallituksen esityksessä taloustietojen tarkka sisältö on kirjattu kahteen valtioneuvoston asetusluonnokseen. Niiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien on raportoitava Valtionkonttorille ainoastaan tavanomaiset tilinpäätöstiedot. Kunnallisten toimijoiden eri palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden vertailu ei kuitenkaan onnistu pelkillä tilinpäätöstasoisilla tiedoilla. LPY:n mielestä tämä raportointi tarkkuus on siten kovin vaatimaton. Toisaalta esitysluonnoksessa todetaan, että raportointivelvoitetta on tarkoitus jatkossa laajentaa asteittain myös muihin kuin hallituksen esityksessä mainittujen taloustietojen keräämiseen. LPY ehdottaa, että VM käynnistää yhdessä Kuntaliiton ja kuntien kanssa prosessin, jonka tavoitteena on löytää yhtenäiset perusteet julkisen sektorin palveluiden tuotteistamiselle ja kustannuslaskennan toteuttamiselle. Tämän työn voisi aloittaa sote-palveluiden tuotteistamisesta. Kattavat toiminta- ja taloustiedot tukisivat sote-uudistuksen valmistelua, toteuttamista ja arviointia. Lääkäripalveluyritykset ry:n puolesta, Ismo Partanen toiminnanjohtaja
      • Nokian kaupunki
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Nokian kaupunki lausuu asiasta seuraavaa: Merkittävin määrä nykyisestä taloustilastotyöstä aiheutuu lukujen takana olevasta sisäisestä laskennasta. Jatkossa tämä kaikki jouduttaisiin viemään kirjanpitoon neljä kertaa vuodessa, joka aiheuttaa muistiotositteiden käsittely- ja hyväksyntäkierron myötä lisätyötä. Työmäärä ainakin alkuun kasvaisi. Tehtävä/palveluluokkien määrän kasvaminen: Tulevassa uudistuksessa uusia raportoitavia palveluita on huomattavasti enemmän. Mitä enemmän on palveluita, sitä enemmän täytyy seurata eri koodeilla eri asioita, mikä nostaa riskiä tiliöintivirheiden todennäköisyydestä ja siten myös tarve muistiotositekorjauksille kasvaa. Positiivisena asiana voidaan nähdä se, että ei tarvitse syöttää erillisiä tilastokeskuksen ilmoituksia niin paljoa kuin ennen. On kuitenkin huomioitava, että ilmoituksen täyttäminen tilastokeskuksen palvelussa on marginaalinen työ verrattuna siihen mitä ilmoitettavan aineistotiedon valmistelussa menee aikaa. Lisäksi erillisen dokumentoinnin tarve vähentyy: Nykyään taloustilastoa laadittaessa joudutaan dokumentoimaan mm. sisäisen laskennan asiat, joiden perusteella on poikettu kirjanpidon esittämistä saldoista. Uudistuksen myötä on pakotettua, että lähetettävä aineisto perustuu kirjanpitodataan. Tällöin ei tarvitse niin paljoa dokumentoida prosessin ilmoitusvaiheessa erikseen. Yhteenvetona työmäärän kehityksestä: On vaikea nähdä, että uudistuksen myötä työmäärä vähenisi. Uudistuksen sisältämät neljä raportointia / vuosi on kolme raportointia enemmän kuin nykytilanteessa. Raportoinnin määrämuotoistuminen (tiukentunut aikataulu) aiheuttaa uuden haasteen talouden seurantaan: valtiolle raportoitavan taloustiedon oikeellisuutta täytyy seurata jatkuvasti, korjaukset täytyy tehdä vähintään kolmen kuukauden sykleissä ja kirjaukset tulee tehdä muistiotositteittain. Edellä mainittu on merkittävä työlisäys verrattuna nykytilaan, jossa taloustilastosta aiheutuva työ on projektiluontoista (tilaston laadintavaihe) ja huomioimista tiliöintikoodien rakentamisessa (mm. kustannuspaikkarakennetta määritettäessä). Esityksessä todetaan, että ”Ehdotuksen mukaisen toimintatavan hyötyjen mukaisesti kuntien valtionosuuksista ehdotetaan leikattavaksi 150 000 euroa vuonna 2022, 300 000 euroa lisää vuonna 2023 ja 150 000 euroa lisää vuonna 2024. Leikkauksella realisoidaan tuottavuushyötyjen toteutuminen kunnissa ja rahoitetaan uuden toimintamallin kustannuksia. Valtiokonttorin tietovarannon kustannuksista tämä kattaa alle puolet.” Aiemmin mainitun perustella ei voida yksiselitteisesti todeta, että muutoksella olisi alentavia vaikutuksia kustannuksiin kuntien/kuntayhtymien taloushallinnon järjestämisessä. Näin ollen uudistuksella ei tule olla negatiivista vaikutusta kuntien saamiin valtionosuuksiin. Kuntien prosessien kehittämiseen ja automatisointiin tulee saada lisärahoitusta muutoksen alkuvaiheessa, jotta raportoinnin hyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön mahdollisimman pian.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Mänttäri Liisa
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Lausuntopyyntö 27.6.2019 Luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen tuottamisen ja raportoinnin yhtenäistäminen on kannatettava ja hyvä asia. Vertailukelpoisen, luotettavan ja ajantasaisen tiedon saanti on tärkeää kuntien ja kuntayhtymien talouden seurannassa ja suunnittelussa. Määrittely- ja käynnistysvaiheessa automatisoitu tiedon kerääminen ja järjestelmämuutokset väistämättä vaativat resursseja ja aiheuttavat kustannuksia. Tietosisältöjen, kuten tililuettelon, palveluluokituksen tai muiden tietosisältömuutosten päivittäminen aiheuttavat suoria kustannuksia, koska nykyistä raportointitapaa muutetaan nimenomaan tämän nyt käsiteltävän mallin mukaiseksi (esim. tehtäväluokat, sisäisten erien käsittely). Koska toimitettavan tiedon määrä kasva, kasvattaa se myös virheiden mahdollisuutta ja riskinä on tietojen kirjaamiseen ja tarkastamiseen käytettävän ajan lisääntyminen. Uusi palvelu palvelee hyvin valtiollisia toimijoita. Tehtäväluokkien lisääminen kuntayhtymän raportointiin ei ole meidän kuntayhtymässämme uutta, koska näitä on otettu käyttöön jo aiemmin tietojohtamisen raportoinnissa. Tarkempi tieto on siis käytössä jo valmiiksi ja hyötyä tulee lähinnä vertailusta muihin toimijoihin. Lisätyötä aiheuttaa sisäisten erien käytön muuttaminen valtakunnallisen mallin mukaiseksi ja talousarvion palveluluokkakohtainen raportointi. Jatkuviakin kustannuksia todennäköisesti jää järjestelmämuutosten takia. Kuntayhtymän tasolla automatisoidun tiedonkeräyksen henkilöstövaikutus on todella marginaalinen. Mahdollinen tehostamisvaran lisäksi täytyy huomioida kuntayhtymälle aiheutuvat potentiaaliset lisätyöt. Investointikustannuksiin ei näytä tulevan katetta tehostamisesta. Kuntien valtionosuuksien ja sitä kautta kuntayhtymän rahoituksen leikkaus ei ole millään tapaa perusteltua. Mahdolliset toiminnalliset hyödyt, parempi vertailtavuus ja ennustaminen saattavat tuoda hyötyjä pitemmän ajan kuluessa, mutta tämä huomioidaan kuitenkin silloin muulla tapaa valtionosuuksissa. Ehdotuksen mukaisessa toimintamallissa kunta tai kuntayhtymä vastaa tiedon oikeellisuudesta. Mikäli kunta tai kuntayhtymä itse, yksittäinen tietoja käyttävä viranomainen tai muu tietojen hyödyntäjä huomaa virheen tiedoissa, tulee sen olla yhteydessä palautekanavan kautta asianomaiseen kuntaan tai kuntayhtymään. Ylläpitotehtävään kuuluviin toiminnollisuuksiin kuluu myös mahdollisuus yhteydenottoon. Kunnan tai kuntayhtymän on itse julkaistava korjatut tiedot kaikkein tietoja hyödyntävien käyttöön. Kirjanpidon virheet korjataan kirjanpitolain periaatteiden mukaisesti uusina kirjauksina, jotka toimitetaan siinä vaiheessa, kun korjauksen kohteena oleva kausi on valmis. Sisäisen laskennan tietojen koostamisen ja raportin tuottamisen aikaiset tekniset virheet tietojen sisällössä tulee korjata viiveettä. Nämä suorat yhteydenotot ja velvoite julkaista korjatut tiedot lisäävät vastaamiseen ja selvittelyyn käytettävää aikaa ja ovat tehtävänsiirtoja tilastokeskukselta kunnille ja kuntayhtymille. Jos tietovarannon ylläpitäjän tehtävänä olisi ylläpitää yhteydenottomahdollisuutta, jonka avulla jokainen voisi esittää taloustietovarantoon, taloustietoihin ja niiden toimittamiseen liittyviä kysymyksiä, vaatisi se erittäin todennäköisesti lisäresurssia. Kerättävän tiedon ja sen keräystiheyden tarkoituksenmukaisuudesta ja pitäisi myös pyrkiä varmistumaan, jottei teetettäisi turhaa työtä ja aiheutettaisi esim. pahimpaan lomakauteen paineita aikataulujen suhteen. Esim. palveluluokkakohtainen budjetti käyttösuunnitelman osalta on haasteellista toimittaa 15 tammikuuta.
      • Hollolan kunta
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Lain tavoite on hieno: tavoitteena on yksinkertaistaa kuntien taloustiedon tuottamisen ja raportoinnin menettelytapoja ja vähentää kunnille raportoinnista aiheutuvia kustannuksia. Kuntia ja menettelytapoja on kuitenkin varsin monia ja nyt jo on tunnistettu, että tämä tulee lisäämään kuntien kustannuksia eikä yksinkertaista menettelytapoja, päin vastoin. On myös huomattava, että tietojen vertailukelpoisuus tulee jatkossakin olemaan joiltain osin kyseenalainen nimenomaan kuntakentän erilaisuuden vuoksi. Tämä on syytä huomioida. Taloudellisten vaikutusten osalta on lisäksi todettu, että uudistuksen kustannuksia alentava vaikutus kuntien ja kuntayhtymien hallintoon kasvaa, mikäli kunta ja kuntayhtymä kehittävät myös omaa tietojohtamista taloushallinnon automaattisten raportointiprosessein ja yhteisesti määritetyn tiedon varaan, eivätkä kehitä itselleen päällekkäisiä raportointeja. Tuskin kunnat tieten tahtoen haluavat kehittää itselleen päällekkäistä raportointia, mutta kuntien tietotarpeet kunnasta riippuen saattavat erota. Mitä tietoa mikäkin kunta oman johtamisensa tueksi tarvitsee. Valtionosuusleikkausehdotus tuottavuushyötyihin perustuen ei ole perusteltu. Väite siitä, että ehdotettu muutos ei vaikuta kuntien tai kuntayhtymien sisäisiin menettelytapoihin tai toimivaltaan koskien sisäisiä tehtäväjärjestelyitä ja toiminnan organisointia -tämä ei perustu mihinkään. On ihan mahdollista että tulee vaikuttamaan. Riippuu paljolti siitä, miten tehtävät on kunnissa tai palvelukeskuksen osalta organisoitu. Yhtenä muutoksen perusteena on todettu, että se kannustaa sähköisten laskujen ja kuittien laajaan käyttöönottoon. Tämä lienee jo kaikissa kunnissa varsin edistyksellisesti jo hoidettu, joten ei tuone suurta muutosta tilanteeseen. Uudistuksessa tulisi huomioida paremmin erilaiset kuntakoot, tarpeet ja mahdollisuudet ja resurssit toteuttaa raportointia yhdellä ja samalla tavalla. Myös riskienarvointiin ja -hallintaan tulee kiinnittää huomiota. Riittävä tuki kunnille uudistuksen toteuttamiseksi on erittäin tärkeää.
      • Keminmaan kunta
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Hallituksen esityksen tavoitteet ovat sinällään hyvät ja kannatettavia. Luotettavan, ajantasaisen ja vertailukelpoisen tiedon tuottaminen on tärkeää talouden seurannassa, suunnittelussa ja raportoinnissa. Kustannusvaikutusten arviointi kuitenkin huolettaa, koska muutos väistämättä aiheuttaa muutoksia järjestelmiin ja toimintatapoihin sekä muutoksenaikaista valmistelutyötä ja siihen liittyvää koulutusta. Näistä syntyneet kustannukset tulisi kompensoida kokonaisuudessaan kunnille.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Kuntaliiton 2.8.2019 antamaa lausuntoa on täydennetty sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta.
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Mia Malmila Valtiovarainministeriö lausuntopalvelu.fi Lausuntopyyntönne VM040:00/2019, VM/823/03.01.00/2019 Luonnos hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi SUOMEN KUNTALIITTO Tarja Myllärinen Mia Malmila johtaja, sosiaali ja terveys erityisasiatuntija, sosiaali ja terveys Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi. Kuntaliitto on antanut luonnoksesta lausunnon 2.8.2019. Tämä lausunto täydentää aiempaa lausuntoa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, tietosuojan ja lakiesityksen kustannusvaikutusten näkökulmasta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia, valtiokonttorista annettua lakia sekä kuntien taloustietojen tuottamista ja toimittamista koskevaa erityislainsäädäntöä. Tavoitteena on luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon saaminen kuntien taloudesta kuntien ja valtion päätöksenteon tueksi. Kuntalain säännökset velvoittaisivat kuntia ja kuntayhtymiä tuottamaan taloustiedot ja raportoinnin yhdenmukaisessa muodossa. Lisäksi kuntalakiin ehdotetaan uutta asetuksenantovaltuutta, jonka perusteella valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa kuntia ja kuntayhtymiä velvoittavasti tarkempia säännöksiä tilinpäätös-, osavuosikatsaus- sekä palvelukohtaisten taloustietojen sisällöstä ja tuottamisesta yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa. Uusi toimintamalli korvaisi vaiheittain vuotta 2021 koskevista tiedoista alkaen Tilastokeskuksen tilastolain nojalla tekemän kuntien ja kuntayhtymien taloustietoja koske-van tiedonkeruun ja sisältäisi jatkossa myös muun säännöllisesti kerättävän taloustiedon. Lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2020. Nyt lausuttavasta hallituksen esityksestä on poistettu kesällä 2018 lausuttavana olleeseen (VM048:00/2017, VM/1353/03.01.00/2018) verrattuna maakuntia koskeva sääntely, muutettu säädöstasoa ja täsmennetty suhdetta tietosuojaan. Hallituksen esityksen muutoksilla on kuntiin ja kuntayhtymiin kohdistuvia taloudellisia ja muita vaikutuksia. Lakiesitysten riippuvuudet muihin hallituksen esityksiin Aikaisemmassa esityksessä sosiaali- ja terveydenhuolto oli osa maakuntatason valmistelua (HE s. 37). Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskeva lainsäädäntö on vielä valmisteilla ja tieto tulevaisuuden palvelujärjestelmästä on puutteellinen, mikä osaltaan vaikeuttaa hallituksen esityksen vaikutusten arviointia. Kuntien taloustietojen tuottamisen ja raportoinnin muutosten vaikutukset kuntiin Kuntaliitto on 2.8.2019 antamassaan lausunnossa vaatinut, että kuntien valtionosuuksia ei leikata kuntien taloustietojen tuottamisen ja raportoinnin uudistuessa (HE s. 31). Hallituksen esityksestä aiheutuu kunnille ja kuntayhtymille merkittäviä kertaluontoisia ja jatkuvia kustannuksia tietojärjestelmien muutostöistä, tietoturvan huoltovarmuus- ja ylläpitotoimista sekä henkilöstön kouluttamisesta. Kuntaliitto pitää oikeana suuntana sitä, että ehdotetun muutoksen mukainen raportointi edellyttää kunnat ja kuntayhtymät velvoittamaan ostopalveluita tuottavat yritykset erittelemään laskunsa taloustietojen raportointivaatimusten mukaisesti (HE s. 33). Vuosittain annettavaksi suunniteltu valtiovarainministeriön asetus voisi muuttaa toimitettavaa tietosisältöä ja teknistä kuvausta (HE s. 35) sekä aiheuttaa kunnille ja kuntayhtymille kustannuksia, joiden vaikutusta kuntien ja kuntayhtymien talouteen ei voida arvioida tämän hallituksen esityksen perusteella. Taloudelliset vaikutukset Kuntaliitto huomauttaa, että hallituksen esityksessä kuvatut kustannusarviot 100 000 - 200 000 euroa pilottiprojektia kohden (HE s. 29) ottanevat huomioon valtiolle aiheutuvat kustannukset, mutta eivät kunnille ja kuntayhtymille kohdentuvia määrittely- ja käyttöönottoprojektien kustannuksia eivätkä vuosittaisia ylläpitokustannuksia. Esimerkiksi valtion talousarvioesityksessä momentin 33.01.25 kautta rahoitettavat Kanta-palveluiden lainmuutos- ja kehittämiskustannukset vuodelle 2019 ovat 13,1 milj. euroa. Kuntaliitto vaatii lakiluonnoksen jatko-valmistelussa kustannusvaikutusten uudelleen arviointia. Kuntaliiton näkemyksen mukaan lainsäädännön uudistaminen edellyttäisi kuntakohtaiset määrittely- ja käyttöönottoprojektit, jotta lukuisia tietojärjestelmiä voidaan liittää yhteen tieto-turvallisin rajapintaratkaisuin. Järjestelmämuutokset on toteutettava hallituksen esityksen velvoittavuuden perusteella kaikkiin kuntiin ja kuntayhtymiin. Kuntaliiton laskelman perusteella Suomen kaikki kunnat ja kuntayhtymät kattava hallituksen esityksen mukainen muutosprojektin toteutus maksaa kunnille ja kuntayhtymille vähintään 201 milj. euroa vuonna 2020. Ylläpito- ja koulutuskustannuksiin tulee varata 89 milj. euroa vuonna 2021, 90 milj. euroa vuonna 2022 ja 92 milj. euroa vuonna 2023. Kuntaliiton laatimassa kustannusarvioissa on oletettu, että kuntien ja kuntayhtymien määrittely- ja käyttöönottoprojekti kestää korkeintaan yhden vuoden. Tietojen siirron ja laadunvarmistuksen testaus sisältyvät kustannusarvioon. Henkilöstön koulutuksesta on oletettu, että käyttöönottokoulutus toteutuu kahden päivän ja ylläpitokoulutus yhden päivän koulutuksina siten, että kunnan ja kuntayhtymän avainhenkilöt koulutetaan. Kunnan tai kuntayhtymän it-se järjestämän koulutuksen kustannuksia ei ole sisällytetty laskelmaan. Hallituksen esityksen mukaisen kuntien taloustietojen tuottamisen ja raportoinnin vuosittaisiin ylläpitokustannuksiin on arvioitu sisältyvän esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien järjestelmätoimittajilta hankittava tietoturva- ja käyttövarmuustyö. Kuntien ja kuntayhtymien kannalta ylläpitoon liittyy lisäksi jatkuvia henkilöstökustannuksia esimerkiksi taloustietojen versionhallinnan osalta. Muut vaikutukset JHS200-palveluluokituksen ja XBRL-taksonomian käyttöönotto edellyttää mittavia ja kalliita muutoksia kuntien tietojärjestelmissä. Taloushallinnon järjestelmätoteutuksen edellytetään tuottavan kuntien ja kuntayhtymien taloustiedot Valtiokonttorille vuoden 2021 alkuun mennessä. On huomioitava, että kunnissa ja kuntayhtymissä on samaan aikaan käynnissä esi-merkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueella useita samanaikaisia uudistamishankkeita kuten UNA, Apotti ja kansalliset Kantaan liittyvät hankkeet, jotka vaativat sekä kuntien että tietojärjestelmätoimittajien resursseja. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että muutosriskit ja -kustannukset määritellään vähintään kunta-kokoluokittain (HE s. 42). Kunnan lähtötilanne ja tietojärjestelmät vaikuttavat kustannuksia kasvattaen, jos tietovarastoja, liittymiä ja rajapintoja ei ole valmiina. Vrt. oheinen kuntakoko-taulukko. Kuntaliitto on 2.8.2019 antamassaan lausunnossa todennut, että hallituksen esityksestä ei käy yksiselitteisesti selville, onko vastuu tietosuojasäännösten noudattamisesta tiedonantajalla (kunta tai kuntayhtymä) vai Valtiokonttorilla. Tässä on määriteltävä kaikki vastuutahot. Myös Findatan rooli suhteessa taloustietojen keruuseen tulee huomioida. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on varmistettava, että taloushallinnon siirtotietueeseen ei siirry yksilöivää tietoa. Päällekkäiseltä raportoinnilta tai järjestelmiltä ei voida täysin välttyä. Esitysluonnoksessa arvioidut kustannushyödyt eivät Kuntaliiton näkemyksen mukaan toteudu hallituksen esityksessä arvioidulla tavalla, koska kuntien ja kuntayhtymien operatiivisen toiminnan johtamisessa tarvitaan hallituksen esityksessä tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa. Kuntaliitto muistuttaa, että hallituksen esitys laajentaa toteutuessaan kuntien ja kuntayhtymien tehtäviä, joista aiheutuvat kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti.
      • Ålands statistik- och utredningsbyrå, ÅSUB
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Ålands statistik- och utredningsbyrå, ÅSUB, har tagit del av utkastet till regeringens proposition med förslag till lagstiftning om produktion och rapportering av ekonomiska uppgifter om kommuner, de viktigaste förslagen. Det generella målet med lagförslaget och kommuninformationsprogrammet är bra. I statistikframställningen bör i första hand automatiserad insamling tillämpas och ÅSUB stöder de allmänna målen om jämförbar, tillförlitlig, aktuell statistik som framställs med effektiva förfaranden. Som en följd av den åländska självstyrelsen omfattar förslaget till lagstiftning inte de åländska kommunerna och statistikframställningen för åländska behov. De förfaranden som ska tillämpas för insamlingen av information av kommunerna på Åland måste beakta självstyrelselagen för Åland, statistiklag (1994:42) för landskapet Åland samt kommunallag (1997:3) för landskapet Åland. ÅSUB önskar framhålla att de uppgifter som ÅSUB kommer att rapportera in till Statskontoret begränsar sig till att omfatta data för statistiska behov i riket. Finansministeriet har aviserat att mängden data som ska samlas in kommer att öka även för de åländska kommunerna. Det är av väsentlig betydelse att de uppgifter som samlas in är relevanta för de statistiska behoven och att omfattningen är rimlig. Informationen som ska samlas in måste vara sådan att produktionen kan automatiseras från de kommunala bokförings- och redovisningssystemen med rimlig ansträngning. Majoriteten av kommunerna på Åland har ekonomisystem som i dagsläget inte är förberedda för de krav som den automatiserade insamlingen medför. Investeringar i nya systemlösningar pågår. De förnyade rutinerna och utvecklingen av rapporterings- och informationssystemen innebär omfattande kostnader för kommunerna. Även för ÅSUB som i egenskap av statistikmyndighet ska rapportera in uppgifterna för Åland till statskontoret innebär omläggningen omfattande merarbete och kostnader. Eftersom en förändring alltid medför kostnader i omläggningsfasen, måste målet ovillkorligen vara att investeringen i de nya förfarandena minskar uppgiftslämnarbördan på sikt. Det bör vidare framhållas att alla data som läses in i datalager måste kontrolleras och valideras för att erhålla användbar, tillförlitlig och jämförbar information av tillräcklig kvalitet. Automatiserad rapportering är inte en tillräcklig garanti för korrekt information av hög kvalitet. Det är av stor vikt att statskontoret avsätter resurser för kvalitetskontrollen, det ansvaret kan inte i sin helhet delegeras till uppgiftslämnarna. All information om förfarandena måste finnas tillgänglig även på svenska innan lagen antas. Informationen om vilka uppgifter som ska lämnas in och med vilken teknisk lösning är tillsvidare bristfällig på svenska. Under förberedelserna för den nya rapporteringsmodellen kommer det att krävas informationsinsatser samt vägledning för uppgiftslämnarna om såväl rapporteringssystemet som om JHS-rekommendationerna. I annat fall kommer kvaliteten på rapporterade data att bli lidande. Det bör tillhandahållas kontinuerligt stöd och svar på frågeställningar som uppstår vid övergången till den nya modellen. Dessa informations- och utbildningsinsatser måste också tillhandahållas på svenska. Alla system och all information om dessa måste i god tid före reformen träder ikraft finnas även på svenska. Mot den här bakgrunden ser tidtabellen i dagsläget inte realistisk ut. ÅSUB framhåller vikten av att det finns en reservplan för att framställa statistiken enligt tidigare tillämpade förfaranden för att säkerställa kontinuitet i den ekonomiska rapporteringen. En stegvis övergång till den mera omfattande rapporteringen kunde underlätta genomförandet av förnyelsen. Eventuella förändringar i rapporteringsmodellen bör framöver meddelas såväl kommunerna som ÅSUB i god tid så att system och rapporter kan anpassas efter reviderade krav.
      • Sisäministeriö, Sisäministeriö, pelastusosasto
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Esityksen tavoitteena on mahdollistaa luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon saaminen kuntien taloudesta kuntien ja valtion päätöksenteon tueksi. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa kuntien taloustiedon tuottamisen ja raportoinnin menettelytapoja ja vähentää kunnille raportoinnista aiheutuvia kustannuksia. Sisäministeriön näkökulmasta hallituksen esityksen sisältö ja tavoitteet ovat edellytyksenä sille, että tietojohtamista pystytään ottamaan käyttöön yhä laajemmin. Tietojohtaminen edellyttää sitä, että valtakunnalliset tietovarannot ovat jatkuvasti ajan tasalla ja ne ovat joustavasti ja viiveettä käytettävissä. Tämän lisäksi raportointikustannuksia pyritään vähentämään ja yksinkertaistetaan taloustiedon tuottamisen ja raportoinnin menettelytapoja. Sisäministeriön näkemyksen mukaan hallituksen esitys on sisällöltään sellainen, että edellä mainitut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Sisäministeriöllä ei ole muuta huomautettavaa hallituksen esitykseen.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on kiinnittänyt huomiota luonnokseen hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi ja esittää kunnioittavasti lausuntonaan seuraavaa: Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että kunnat velvoitettaisiin toimittamaan erikseen säädetyt taloustietonsa suoraan taloushallinnostaan Valtiokonttorin ylläpitämään tietovarantoon, jossa ne olisivat avoimen datan periaatteen mukaisesti maksutta eri tahojen käytettävissä. Valtioneuvosto valtuutettaisiin antamaan asetus, jossa säädettäisiin kuntien yhdenmukaisista kirjanpitoon perustuvista tietosisällöistä. Valtiovarainministeriö valtuutettaisiin säätämään vuosittain asetuksella tarkemmin seuraavana tilikautena raportoitavista tietosisällöistä ja niiden teknisistä kuvauksista. Kilpailulakiin (948/2011) vastikään lisätyn kirjanpidon eriyttämisvelvoitteen voimaantulo pyrittiin ajoittamaan samaan aikaan kuntatietohankkeen valmistumisen kanssa, jotta kunnat voisivat huomioida eriyttämisen vaatimukset tietojärjestelmiä kuntatietohankkeen johdosta uudistaessaan eikä kuntien hallinnollinen taakka näin ollen tarpeettomasti kasvaisi. KKV pitää tärkeänä, että kilpailulaissa säädetty kirjanpidon eriyttämisvelvoite otetaan huomioon myös kuntien taloustietoja ja raportointia koskevissa säännöksissä ja ohjeissa sekä perustettavan tietovarannon ja raportoinnin teknisessä toteutuksessa. Tämä on tärkeää, jotta muun kuntia koskevan taloustiedon ohella myös kuntien markkinoilla harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta olisi saatavissa tietoja suoraan Valtiokonttorin ylläpitämästä tietovarannosta. Mainittujen tietojen saaminen tietovarannosta olisi omiaan säästämään sekä kuntien että KKV:n voimavaroja. Kilpailulain huomioiminen on tärkeää myös kuntien markkinoilla harjoittaman taloudellisen toiminnan tilastoinnin kannalta, sillä esitysluonnoksen mukaan uusi toimintamalli korvaisi vaiheittain Tilastokeskuksen tilastolain nojalla tekemän kuntien ja kuntayhtymien taloustietoja koskevan tiedonkeruun. Kilpailulain uusi 30 d § edellyttää, että kunnan, kuntayhtymän, valtion taikka niiden määräysvaltaan kuuluvan yksikön on 1.1.2020 alkaen eriytettävä kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamansa taloudellinen toiminta kirjanpidossaan. Eriytetyn toiminnan tuotot ja kulut tulee esittää tilikausikohtaisena tuloslaskelmana, jonka tulee olla johdettavissa toimijan kirjanpidosta. Tuloslaskelma lisätietoineen on julkinen ja se tulee esittää tilinpäätökseen sisältyvänä liitetietona toimintoja koskevan informaation tulkinnan ja tarkastuksen helpottamiseksi. Pienimuotoinen toiminta on rajattu eriyttämisvelvollisuuden ulkopuolelle. Säännöstä ei sovelleta silloin, kun säännöksessä tarkoitetun yksikön kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan liikevaihto on alle 40 000 euroa vuodessa. Eriyttämisvelvollisuutta ei sovelleta myöskään sellaiseen toimintaan, johon kilpailulain neutraliteettisääntelyn soveltamisalapoikkeuksia koskeva 30 b § soveltuu. Kirjanpidon eriyttämistä koskeva säännös lisää kuntien taloudellista läpinäkyvyyttä ja ehkäisee kilpailuneutraliteettiongelmien syntymistä. Samalla se tehostaa kilpailuneutraliteetin valvontaa KKV:n saadessa luotettavaa kirjanpitoon perustuvaa ja tilintarkastuksen piiriin kuuluvaa tietoa selvityksiään varten. Esitysluonnoksen liitteenä olevassa kunnan tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään tilinpäätöksen liitetiedoista. Asetuksessa tulisi mainita tilinpäätöksen liitetietona myös kilpailulain 30 d §:ssä tarkoitetut tiedot, sillä ne on laadittava 1.1.2020 alkaen ja esitettävä ensimmäisen kerran saman vuoden tilinpäätöksen liitetietona. Kyseiset tiedot ovat olennainen osa kuntien taloustietojen ja raportoinnin kokonaisuutta. Myös kuntalain ehdotetun 121 a § 3 momentin perusteella annettavassa valtiovarainministeriön asetuksessa tulisi huomioida kilpailulain 30 d §, jotta Valtiokonttorin ylläpitämästä tietovarannosta olisi mahdollista saada kuntia koskevan muun taloudellisen tiedon ohella tietoa myös kuntien kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta. KKV on tarvittaessa valmis osallistumaan asetuksen perustana olevaan tietoja käyttävien tahojen väliseen yhteensovitustyöhön. Esitysluonnoksen kohdassa 2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö on selostettu sektorikohtaisesti kuntien ja kuntayhtymien velvoitteita antaa toimintaansa ja talouttaan koskevia tietoja toisille viranomaisille. Luonnoksessa mainitun työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan lainsäädännön lisäksi kilpailulain 33 § 1 momentti velvoittaa kuntaa ja kuntayhtymää antamaan KKV:n kehotuksesta salassapitosäännösten estämättä virastolle kaikki kilpailulain 4 a luvussa tarkoitetun menettelyn, rakenteen ja niiden vaikutusten arvioimiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat. Myös kilpailulain 30 d § merkitsee velvollisuutta raportoida pykälässä tarkemmin yksilöidyt tiedot ja toimittaa ne tarvittaessa KKV:lle.
      • Suomen Taloushallintoliitto ry
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Suomen Taloushallintoliitto ry:n lausunto: Luonnos hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi Lausuntopyynnön diaarinumero: VM040:00/2019, VM/823/03.01.00/2019 Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitykseen eduskunnalle kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi. Taloushallintoliiton mielestä esitys on kokonaisuudessaan kannatettava: toteutuessaan se mahdollistaa hyvän vertailtavuuden kuntien välille ja suhteessa yrityksiin taloustietojen reaaliaikaisuuden ja kerättävän tiedon laadun paranemisen myötä. Uudistus on yhteiskunnallisesti huomattava ja edistää tuntuvasti kuntien digitalisaatiota. Hallituksen esityksessä todetaan, että muutoksilla on merkittäviä kilpailua vahvistavia vaikutuksia taloushallinnon ICT- ja tukipalveluita tuottaviin yrityksiin. Taloushallintoliitto kannattaa markkinoiden avaamista, jolloin myös pienet yritykset pääsevät kilpailemaan raportointipalvelujen tarjoamisesta kunnille ja kuntayhtymille. Kuntien hankintaosaaminen on tässä avainasemassa. Taloushallintoliitto on sitä mieltä, että kuntien ja kuntayhtymien tulisi uskaltaa keskittää ja ulkoistaa taloushallintoa kustannustehokkuuden ja lisäarvon tuottamiseksi. Markkinoiden avaaminen muutosten seurauksena tarkoittaa, että palvelukeskusten toimintaympäristö muuttuu ja tietojärjestelmätoimittajien on muutettava liiketoimintamalliaan. Taloushallintoliitto lausuu, että muutokset eivät kuitenkaan saa aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia markkinoilla jo oleville toimijoille. Kuntien ja kuntayhtymien valmiudet raportointiin eivät ole yhtenäiset. Esityksen muutokset voivat aiheuttaa jopa merkittäviä kustannuksia yksittäisille kunnille, joilla ei ole resursseja kehittää järjestelmiään. Taloushallintoliiton mielestä palvelukeskusten roolia on hyödynnettävä, jolloin esityksen myötä kuntien on mahdollista lisätä tarvittavia kustannussäästöjä. Tiedolla johtamisen sekä kilpailuneutraalisuuden parantamiseksi pitää säätää yhteinen kustannuslaskennan malli kunnille, kuntayhtymille, maakunnille ja valtiolle. Taloushallintoliiton kanta on, että kuntien yhteisen kustannuslaskentamalli on säädettävä kuntia velvoittavaksi, koska oikea kuva taloustilanteesta on pohja johtamiselle. Taloushallintoliiton näkemyksen mukaan vain siten on mahdollista toiminnan kustannusvaikutusten tehokas mittaaminen ja parempien palvelujen tuottaminen veronmaksajille. Suomen Taloushallintoliitto ry
      • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Mari Frostell ja Merja Mäkitalo/HUS Talousjohto, Mäkitalo Merja
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Hallituksen esityksen tavoite siitä, että kuntayhtymien/sairaanhoitopiirien seurantaan ja ohjaukseen saadaan ajantasaista ja aiempaa vertailukelpoisempaa toiminnan ja talouden tietoa, on kannatettava. Tavoite vähentää erillisiä tiedonkeruita, joissa kerätään samaa/lähes samaa tietoa on kannatettava. Kerättävät luokitukset tulisi määritellä siten, etteivät ne aiheuta kohtuuttomia muutoksia tai lisää tallennettavien tietojen määrää lähettävien organisaatioiden toiminnan- ja talouden tietojärjestelmissä. Nyt esitetyt luokitukset eivät vaikuta olevan tasapainossa, vaan esimerkiksi palveluluokitus on huomattavan tarkkaa sosiaalitoimen osalta, mutta erikoissairaanhoidon erittäin karkea luokittelu ei anna lisäarvoa eri organisaatioiden välisessä tietojen vertailuissa.  Keskeisimpänä tavoitteena tulisi olla tietojen aiempaa parempi hyödynnettävyys ja aiempaa nopeampi saatavuus. Nykyisin tiedot saadaan vuoden tai joidenkin tietojen osalta jopa vuosien viiveellä, jonka vuoksi niillä ei ole enää lisäarvoa toiminnan kehittämisessä. Erityisesti palvelukohtaisessa tietosisällön määrittelyissä korostuu tällä hetkellä mielestämme liiaksi valtion tietotarpeiden näkökulma. Uudistuksen tulisi vahvemmin kytkeytyä kuntien ja kuntayhtymien oman toiminnan kehittämiseksi tarvitsemien tietojen sisältöön. Olemme HUSina halukkaita osallistumaan erikoissairaanhoidon tietosisällön määrittelyyn sitä varten mahdollisesti perustettavassa työryhmässä. Automaattiseen taloustiedon raportointiin siirtyminen on kannatettavaa, mutta edellyttää kuntayhtymiltä määrittelytyötä sekä vaatii toiminnan ja talouden järjestelmiin ja niiden integrointiin valtion tarjoamaan raportointiportaaliin investointeja. Arviomme mukaan rajapinnan rakentaminen sekä sen ylläpito aiheuttaa esityksessä arvioitua merkittävästi suuremmat kustannukset erityisesti HUSin kokoisissa organisaatioissa. Muutosvaiheessa lisäresursointia tarvitaan rajapinnan määrittelyyn, tekniseen testaamiseen sekä tietojen luotettavuuden arviointiin. Hallituksen esityksessä mainittu vuosittainen taloustietojen raportoinnin valmistelu tulisi tehdä siten, että tietosisältö vakioitaisiin ja tietosisällön jatkuvia muutoksia vältettäisiin siten, että tiedot olisivat vertailtavissa esim. 3-5 vuoden aikasarjassa. Mahdolliset muutokset tulisi vähintään informoida hyvissä ajoin, jotta muutokset voitaisiin toteuttaa hallitusti ja ottaa huomioon organisaatioiden laskentarakenteissa osana esim. seuraavan vuoden taloussuunnittelua. Kuntalain 121 a §:n mukainen asetus tulee valmistella huolella yhteistyössä tietojen tuottajien kanssa ja heille tulisi varata mahdollisuus lausunnon antamiseen sen eri valmisteluvaiheissa. Muutoksessa tulisi huomioida kuntien ja kuntayhtymien erot sekä se, miten varmistetaan tietojen vertailtavuus mikäli organisaatioissa on paljon yhtiöitettyä toimintaa (joka on lakisääteistä ja osalla olennainen osa kuntayhtymän/sairaanhoitopiirin toimintaa). Lisäksi on huomioitava, että muutosten voimaantulolle on varattava riittävästi aikaa, jotta tietojärjestelmämuutokset sekä integrointi raportointiportaaliin ehditään huolellisesti toteuttaa ja testata. HUS-kuntayhtymässä on useita tietojärjestelmien vaihtumassa ja tämä muutos aikataulutetaan osaksi muita muutoksia. Hallituksen esityksessä todetaan, että muutoksen aiheuttamat investointikustannukset alenevat merkittävästi jos muutokset toteutetaan samanaikaisesti tulorekisteriuudistuksen sekä EU:n verkkolaskudirektiivin kansallisen toimeenpanon uudistuksen yhteydessä. Tiedon tuottajan näkökulmasta näin ei voida olettaa, koska kyseiset uudistukset kohdistuvat eri tietojärjestelmiin ja tietosisältöihin, joten synergiaetuja ei ole saatavissa. Esityksen vaikutusarviointia tulisi täsmentää tältä osin.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Ehdotettu lakimuutos velvoittaa kaupunkeja, kuntia sekä kuntayhtymiä tuottamaan ja raportoimaan nykyistä tiedonkeruuta tarkempaa ja ajantasaisempaa taloustietoa. Tavoitteena on saada luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa kuntien taloudesta kuntien ja valtion päätöksenteon tueksi. Lisäksi uudistuksessa halutaan yksinkertaistaa kuntien taloustiedon tuottamisen ja raportoinnin menettelytapoja sekä vähentää kunnille raportoinnista aiheutuvia kustannuksia. Helsingin kaupunki katsoo, että uudistuksen seurauksena kunnat ja kuntayhtymät saavat etua siitä, että taloustiedot ovat vertailukelpoisia. Uudistuksen johdosta kunnat ja kuntayhtymät saavat tulevaisuudessa monipuolisempaa vertailutietoa muista kunnista toimintansa kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Tämän lakimuutoksen aiheuttamat muutostarpeet kuntien sisäisen laskennan kehittämiseksi sekä tietojen yhdenmukaistaminen kuntien välillä tulee viemään aikaa sekä vaatii kattavaa ohjeistusta ja koulutusta palveluluokkien (JHS200) osalta. Lakimuutoksen yhdeksi perusteluksi esityksessä mainitaan tietojen automatisoinnista saatavat tuottavuushyödyt ja toimintamallin kustannuksia esitetään rahoitettavaksi esityksessä esille tuoduilla kuntien valtionosuusleikkauksilla. On huomioitava, että esitetty lakimuutos aiheuttaa kunnille ja kuntayhtymille merkittäviä investointiluonteisia kustannuksia henkilöstön osaamisen sekä tietojärjestelmien päivittämisen ja kehittämisen vuoksi. Tehtävien muutosten seurauksena ohjelmistojen vuosittaiset käyttö- ja ylläpitomaksut kunnissa nousevat. Uudistuksen vaatimien järjestelmäuudistusten kustannusvaikutukset ovat esityksessä alimitoitettu ainakin Helsingin kaupungin osalta. Helsingin esiselvitysten mukaan lakimuutoksen toimeenpanon henkilöstö- ja tietojärjestelmäkustannukset ovat n. 500 000 – 800 000 € käyttöönottovaiheessa, näin ollen kuntien valtionosuuksia ei tule siis leikata uudistuksen johdosta ja jo kertaalleen kuntien valtionosuudesta leikattu digikannustinraha tulisi kohdentaa kunnille automaattisen talousraportoinnin toteuttamiseen ja kehittämiseen. Lakiesityksen perusteluissa esitetyt tuottavuuden hyödyt on esitetty epätarkasti eikä alustavien laskelmien pohjalta tuottavuushyötyjä ole uudistuksen alkuvaiheessa tavoitettavissa kustannussäästöjen muodossa. Lakimuutoksen keskeisimmät riskit liittyvät tiedon laadun heikkenemiseen, etenkin siirtymävaiheessa. Uudistukseen kytkeytyy monia riskitekijöitä, jotka toteutuessaan heikentävät taloustietojen laatua merkittävästi, näistä merkittävimpiä riskejä aiheuttavia tekijöitä ovat useat yhtäaikaiset muutokset, kuten tiedonkeruuvastuun siirtyminen uudelle toimijalle, tietosisällön huomattava laajentuminen sekä raportointitavan muutos. Lisäksi kuntien riippuvuus tietojärjestelmätoimittajista on riskinä uudistuksen toimeenpanossa. Tietosisällön samanaikainen muuttuminen aiheuttaa sen, ettei edellisten vuosien tietoja voida hyödyntää täysimittaisesti automaattisissa tarkastuksissa. Helsinki katsoo, että tietosisällön yhdenmukaistamiseen ja ohjeistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita uudistuksessa. Laadunvalvonta ei voi perustua pelkästään automaattisiin tarkastusmenetelmiin ja eri toimijoille hajautettuun tarkastusvastuuseen. Laadunvarmistus vaati erityisiä panostuksia kunnilta sekä tiedon vastaanottajalta. Kerättävä tietosisältö ei saa kasvaa liian suureksi ja sen tulisi sisältää vain sellaisia tietoja, jotka voidaan tuottaa automaattisesti ja kohtuullisella vaivalla kuntien taloushallinnon järjestelmistä. Myöskään palveluluokkien määrää ei saa kasvattaa vuosittain, vaan niiden tarpeellisuutta on arvioitava kriittisesti. Tietosisällön merkittävä kasvu ja monimutkaistuminen vähentävät uudistuksesta saatavia tuottavuushyötyjä. Tiedonkeruun lopullinen sisältö on päätettävä hyvissä ajoin, ja testaamiseen sekä pilotointiin on käytetty riittävästi aikaa ja resursseja. Helsinki esittää, että raportointiuudistuksen käyttöönotto tulisi toteuttaa vaiheittain. JHS200-palveluluokitus voisi korvata nykyisen tehtäväluokituksen vasta kun mahdollinen sote-uudistus on tullut voimaan. Esitetty raportointiuudistus voitaisiin ottaa käyttöön vaiheittain aloittaen kunnan tilinpäätös- ja neljännesvuositietojen toimittamisesta vuoden 2021 tiedoista alkaen. Vaiheistetulla siirtymällä testaaminen olisi rajatumpaa ja perusteellisempaa, kunnilla olisi lisäaikaa toteuttaa raportointiuudistus ja kaksinkertainen työ vältettäisiin ajoittamalla JHS200-raportointi mahdolliseen sote-uudistukseen. Hallituksen esityksen nykytilakuvauksessa todetaan kunnilla olevan jo nyt lukuisia eri velvoitteita tietojen toimittamiseen mm. erityislainsäädännön perusteella, ja suuri osa näistä tiedoista kerätään vielä jatkossakin erillistiedonkeruina. Suuntaus toimintavan laajentamiseksi myös mm. erillistiedonkeruiden kohteena oleviin tietoihin on hyvä, mutta edellyttää kerättävien tietojen ja tietotarpeiden kriittistä tarkastelua. Helsinki toteaa myös, etteivät lakiuudistuksen muutokset poista kuntien omia raportointitarpeita vaan lakiuudistuksen muutokset tulevat kunnan oman raportoinnin lisäksi toteutettavaksi kaupungin laskentajärjestelmään. Tämän lisäksi Helsinki ei näe kuntien yhteisen raportointialustan palvelevan kunnan operatiivista talousraportointia vaan toimivan sidosryhmien, kuten valtion, kuntien, luottamushenkilöiden tai kuntalaisten raportointipalveluna. Helsinki kannattaa uudistusta ja pitää sitä merkittävänä ja yhteiskunnallisesti tärkeänä. Laadukas ja ajantasainen taloustieto parantaa sekä hallinnon päätöksentekoa, että lisää julkisen hallinnon läpinäkyvyyttä kuntalaisten näkökulmasta ja parantaa aikanaan siten koko julkishallinnon kustannusvaikuttavuutta.
      • Ylöjärven kaupunki
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Asia: VM040:00/2019, VM/823/03.01.00/2019 Luonnos hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi Useimmissa lausunnoissa on tullut esille samoja asioita, joihin myös Ylöjärvellä on kiinnitetty huomioita. Esityksen tavoitteet ovat kannatettavia, ja niiden saavuttaminen vaatii hyvän valmistelun, ajantasaisen vakiintuneen ohjeistuksen ja vaiheittaisen etenemisen. Esityksessä ehdotetaan raportoitavaksi ajantasaista taloustietoa automatisoidusti, vuosittaisten tilinpäätöstietojen rinnalla, jo kuluvan vuoden aikana suoraan kirjanpidosta. Ajantasaisuus tuotetaan käytännössä erillisillä kirjanpidon jaksotus- tai vyörytystapahtumina. Nämä tapahtumat tehdään manuaalisesti tai mahdollisuuksien mukaan tietojärjestelmää hyödyntäen. Jaksotus- ja vyörytystapahtumien kirjaaminen kuluvan vuoden aikana tarkoittaa kirjanpidon nykykäytäntöihin suurta toiminnan muutosta, jonka läpivientiin tulee varautua riittävällä aikataululla. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää julkaistavan taloustiedon laatuun. Käsitteet ajantasainen, luotettava ja vertailukelpoinen, olisi hyvä avata ja saada yksikäsitteisiksi ja näkyviin kaikille myös tiedon käyttäjälle. Toimintamallin käyttöönottamisessa on tärkeä välttää tulorekisterin kaltaiset ongelmat. Mallin läpiviemisessä voisi kokeilla pilotointia. Pilottikunnat tuottaisivat mallin mukaisesti tiedot raportointikantaan, jolloin saataisiin pilotointiajanjaksolta kokemuksia käytettäväksi koulutuksiin ja tietojärjestelmätoimittajille. Pilotointivuoden jälkeen siirryttäisiin toimintamallin kokonaisvaltaiseen käytäntöön. Pilottikuntia valittaisiin eri kuntakokoluokista sopiva määrä. Valtionosuutta ei pitäisi tämän uudistuksen vuoksi leikata, päinvastoin, käyttöönottokustannukset tietojärjestelmien päivittämisen ja transaktioiden kasvun myötä nostavat käyttöönottovaiheen ja jatkuvan ylläpidon kustannuksia. Ylöjärvellä 6.9.2019 Anna-Mari Luhta Juha Liinavuori laskentasuunnittelija talousjohtaja
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi lainsäädäntökokokonaisuus, minkä perusteella kuntien ja kuntayhtymien tuottama taloustieto tulisi toimittaa automatisoidusti Valtiokonttorin ylläpitämään taloustietovarantoon. Suomen Yrittäjien mielestä esitys on kannatettava. Esitys mahdollistaa paremman vertailtavuuden sekä kuntien välille, että suhteessa yrityksiin, kun taloustietojen reaaliaikaisuus ja kerättävän tiedon laatu paranee. Esitämme kahta täydentävää muutosta, jotta esityksen tavoitteet toteutuisivat tehokkaammin. Esitämme, että toimitettavien tietojen joukkoon lisätään: 1. Palvelukohtaiset kustannustiedot, sekä 2. Kuntien ostolaskudata. Esitetty yhteinen taloustietoraportointi tukee yritysten ja kansalaisten mahdollisuuksia saada ajantasaista tietoa kuntien ja kuntayhtymien taloudesta. Saman velvoitteen tulee koskea myös maakuntia, mikäli ne perustetaan. Yhteismitallisen ja nopeasyklisemmän taloustiedon tuottamisen keskeinen tarkoitus on kuntien vertailu ja sitä kautta kuntien toiminnan kehittäminen. Esitysluonnoksen taloustietojen tarkka sisältö on kirjattu kahteen valtioneuvoston asetusluonnokseen. Luonnoksen mukaan raportoitavien taloustietojen laajuus on käytännössä tavanomaiset tilinpäätöstiedot. Kuntien eri palvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden vertailu ei kuitenkaan onnistu vain tilin-päätöstasoisilla tiedoilla. Yhtenäinen lakisääteinen velvollisuus raportoida taloustiedot automatisoidusti yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa nopeasti mahdollistaa kuntatiedon hyödyntämisen myös esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjatussa palvelusetelilain avaamistyössä. 1. Yhteinen kustannuslaskenta tuo vertailtavuuden Kustannustietojen puuttuminen esitysluonnoksesta leikkaa nyt uudistuksen hyötyjä. Kunnilla on jo ollut käytettävissään yhteinen kustannuslaskennan malli JHS-suosituksena, sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n Markkinaehtoisen hinnoittelun suuntaviivoina. Velvoite käyttää yhtenäistä mallia pitäisi tehdä tällä lakiesityksellä velvoittavaksi. Tarvittaessa kunnille voidaan antaa siirtymäaikaa. Velvoite yhteisen kustannuslaskentamallin käyttöön tulee tehdä ensi vaiheessa. Mallin lisäksi tarvitaan lisäksi yhtenäisyyttä kuntien ja kuntayhtymien jaksotuksissa, kulujen vyöryttämisessä sekä kohdentamisessa eri suoritteille, sekä kustannuspaikoissa. Mahdollisesti vielä myöhemmin voi olla hyvä pohtia mahdollista yhtenäistä sisäistä korkokantaa. Vasta kun todellisten kulujen kohdistaminen tehdään koko Suomessa yhtenäisesti, voidaan esimerkiksi sote-uudistuksessa laskea suoritteiden arvoja vertailukelpoisesti. Esimerkiksi siivouksen, hallinnon ja vastaavien yleiskustannusten kohdistaminen vaikkapa julkisen kotipalvelun tuntihintaan pitäisi tapahtua koko maassa samalla tavoin. Lakiluonnos ei vielä tätä toteuta. Tiedolla johtamisen sekä kilpailuneutraalisuuden parantamiseksi pitää säätää yhteinen ja perusteellinen kustannuslaskennan malli kuntia, kuntayhtymiä, maakuntia ja valtiota sitovaksi. Tämä edistää tiedon hyödynnettävyyttä ja mahdollistaa tietoon perustuvan päätöksenteon. Toiminnan kehittäminen ja kuntatiedon hyödyntäminen vaatii palvelukohtaista tietoa. Esitysluonnoksessa todetaan, että ”…muutosta on tarkoitus jatkossa laajentaa asteittain myös muihin kuin tässä esityksessä mainittuihin taloustietojen tiedonkeruisiin”. Esittämäämme kustannustietoa suunniteltaneen siis otettavaksi lainsäädäntöön mukaan myöhemmin. Mielestämme kuntien ja kuntayhtymien keskeisimpien palvelujen kohdalla palvelukohtaiset tiedot tulisi lakiluonnoksesta poiketen sisällyttää mukaan alusta alkaen. Tuemme Hyvinvointiala HALI:n lausunnossa esitettyä ehdotusta tuloslaskelman tilikohtaisesta jaottelusta, sekä tulo- ja menoseurannasta yhteisen kustannuspaikkajaottelun sekä yhteisten jaksotus- ja vyörytysperusteiden avulla. Eri sote-palvelut muodostavat valtaosan kuntien ja kuntayhtymien menoista. Kattavat ja vertailukelpoiset toimintojen kustannustiedot ovat suorastaan edellytys niin kuntien järjestämisvastuulla olevien tehtävien tarkoituksenmukaisen tuottamistavan, kuin mahdollisten (sote-) maakuntien palvelustrategisille valinnoille. Palvelukohtaiset kustannustiedot tukisivat esim. sote-uudistuksen arviointia ja sääntelypohja olisi valmiudessa, kun palvelujen järjestämisvastuu aikanaan siirtyy maakunnille. 2. Avoin ostolaskudata kuuluu kuntalaisille Esitämme myös, että kunnille asetetaan lakisääteinen velvoite ostolaskudatansa avoimeen julkaisemiseen. Ehdotamme, että kunnat, kuntayhtymät ja tulevat maakunnat raportoisivat tilinpäätöstietojen rinnalla, automaattisesti toimitettavien tietojen joukossa myös ostolaskudatansa. Data toimitettaisiin samoin perustein kuin lakiesityksessä on säädetty muiden taloustietojen osalta. Ostolaskudata on toimitettavissa automaattisesti muutamin poikkeuksin (mm. henkilöyhtiöiltä tehdyt ostot, jotka voivat sisältää henkilötietoja). Ostolaskudatan toimittaminen avoimena datana ja lakisääteisenä lisää avoimuutta, edistää kilpailua ja lisää liiketoimintamahdollisuuksia sekä tehostaa julkista taloutta. Kuntien ostolaskudataa julkaisee avoimena datana tällä hetkellä joitakin kymmeniä kuntia. Kuntaliitto on antanut suosituksen kunnille ostolaskudatan julkaisemisesta yhtenäisessä muodossa avoimena datana, mutta tavoite ei ole jalkautunut pelkällä suosituksella. Suiksui siihen tulee kannustaa lakivelvoitteella. Suomen Yrittäjät
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        6.9.2019
        • Kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevan hallituksen esityksen tavoite ajantasaisen ja yhteismitallisen kuntataloustiedon tuottamisesta on kannatettava ja tärkeä. Laki on 10 vuotta myöhässä, ja se tulisi saattaa voimaan ilman enempiä viivytyksiä, sillä tietojen kerääminen on nykyhetkellä fragmentoitunutta, vaikeasti hyödynnettävää ja se vie kuntien arvioiden mukaan suhteettoman paljon työaikaa. Tulevaisuudessa taloudelliset ja toiminnalliset tietotarpeet todennäköisesti lisääntyvät, jolloin keskitetyn digitaalisen tietojen keräämisen on oltava sujuvaa, tehokasta ja mahdollisimman automatisoitua. On perusteltua korjata asian nykytilaa rajapintasääntelyn avulla, koska se pakottaa kaikki ohjelmistotarjoajat korjaamaan talousohjelmistojaan ja minimoi markkinahäiriöiden todennäköisyydet. Rajapinnasta säädettäessä tulee huomioida, että rajapinnan tulee kattaa suuri osa tietotarpeista ja erillisen raportointiprosessin mukaan raportoitavien tietojen määrä tulee minimoida. Rajapintasääntely ei täytä tarkoitustaan ja yleislain luonnettaan, mikäli erillisesti raportoitavia tietoja jätetään rajapintasääntelyn ulkopuolelle. Erillisraportoinnin määrän kasvaessa ennakoitua suuremmaksi on lopputuloksena kuntasektorille raportointiin käytettävän työn lisääntyminen. Hallituksen esityksessä tuleekin paremmin ennakoida, miten tulevaisuudessa ilmenevät tietotarpeet tuodaan puheena olevan lakiesityksen soveltamisalan piiriin. Rajapintasääntelyn negatiivinen vaikutus on sen kustannuksia aiheuttava luonne. Kustannuksia tulee syntymään jokaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle, sillä ohjelmistontarjoajat huomioivat muutostyöt laskutuksessaan. Hallituksen esityksen arvio 30 000 €-100 000 € kuluista per raportointiyksikkö on maltillinen ja todelliset kustannukset voivat nousta suuremmiksi. Kustannuksia arvioitaessa tulisi huomioida myös se, että ne kunnat ja kuntayhtymät, joiden taloushallinto on keskitetty ulkoisiin palveluyksiköihin, selviävät pienemmin kustannuksin kuin kunnat, jotka hoitavat taloushallintonsa itse. Vaikka kustannusvaikutukset jäisivät maltillisiksi, pienissä kunnissa ja kuntayhtymissä ne ovat ongelmallisia. Muutoksiin varatun digikannustinrahan riittävyys tulee varmistaa, ja sen käyttömahdollisuus tulee ulottaa myös kuntayhtymiin. Muutostyöt ovat taloudellisesti haastavimpia pienille kunnille, mutta myös pienille kuntayhtymille. Kuntayhtymien kerätessä rahoituksensa kunnilta taloudellinen rasitus pieniin kuntiin on kaksinkertainen, mikäli kuntayhtymät joutuvat nostamaan kuntien maksuosuuksia muutosten vuoksi. Esitykseen sisältyvää laskennallista arviota 0,5-1 henkilötyövuoden säästöstä kunnissa ja kuntayhtymissä on pidettävä epärealistisena. Saavutettu työajan säästö ei ole suoraan muutettavissa henkilötyövuosisäästöksi. Oletetun säästön leikkaaminen kuntien valtionosuuksista ei ole perusteltua ja lisäisi muutostyön taloudellista taakkaa entisestään. Kuntien valtionosuuksiin ei tule kohdentaa minkäänlaista vähennystä kyseessä olevan lakiesityksen pohjalta.
      • Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.9.2019
        • Seinäjoen koulutuskuntayhtymä näkee, että hyvistä tavoitteistaan huolimatta lainsäädäntömuutokset taloustietojen tuottamisesta ja raportoinnista vaikuttavat työläiltä varsinkin alkuvaiheessa. Raportoinnin käyttöönotto edellyttää muutoksia tietohallintojärjestelmiin ja nämä ovat yleensä kalliita ja haasteellisia. Kunnille ja kuntayhtymille tulisi korvata taloustiedon keruuta varten ostettavat tietojärjestelmähankinnat ja henkilöstön kouluttautuminen uuteen raportointiin. Opetushallitus kerää ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä taloustietoja erillisen tarkan ohjeiston mukaisesti. Näitä tietoja kerätään kaikilta koulutuksen järjestäjiltä myös yksityisiltä järjestäjiltä. Kuntatietohankkeen mukainen tiedonkeruu ei vastaa opetushallituksen tarpeita, koska ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmässä hyödynnetään nykyisen kustannusselvityksen tuottamia tietoja. Täten ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät joutuisivat tuottamaan tietoa kahteen erilliseen tiedonkeruuseen. Monien raportointijärjestelmien rakentaminen sekä ylläpitäminen kuluttaa ammatillisen koulutuksen leikattuja resursseja.
      • Hyvinvointialan liitto, Kuuva Joel
        Päivitetty:
        5.9.2019
        • Valtiovarainministeriö VM040:00/2019 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi lainsäädännön kokonaisuudesta, jonka perusteella kuntien ja kuntayhtymien tuottama taloustieto tulisi toimittaa automatisoidusti Valtiokonttorin ylläpitämään taloustietovarantoon. Hyvinvointiala HALI ry:n mielestä esitysluonnos on askel oikeaan suuntaan, mutta palvelukohtaisten kustannustietojen puuttuminen rajaa uudistuksen hyötyjä tarpeettomasti. HALI pitää hyvänä, että kuntien ja kuntayhtymien tuottama taloustieto pyritään saamaan eri tahojen hyödynnettäväksi mahdollisimman viiveettömästi ja maksutta. Tämä edistää tiedon hyödynnettävyyttä ja mahdollistaa tietoon perustuvan päätöksenteon. Yhteismitallisen ja nopeasyklisemmän taloustiedon tuottamisen keskeinen tarkoitus on kuntien vertailu ja sitä kautta kuntien toiminnan kehittäminen. Esitysluonnoksen taloustietojen tarkka sisältö on kirjattu kahteen valtioneuvoston asetusluonnokseen. Luonnoksen mukaan raportoitavien taloustietojen laajuus on käytännössä tavanomaiset tilinpäätöstiedot. Kuntien eri palvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden vertailu ei kuitenkaan onnistu tilinpäätöstasoisilla tiedoilla. Yksittäinen kunta voi todeta tilinpäätöstiedoista, että esim. henkilöstökulut ovat verrokkikuntia korkeammalla tasolla, muttei pysty tunnistamaan, mitä palveluja tilanne koskee. Kunnan toiminnan kehityspotentiaalin löytäminen vaatii palvelukohtaista tietoa. Eri palveluluokkien kustannusten erittely antaisi kunnille aidon mahdollisuuden palvelujen kehittämiseen. Esitysluonnoksessa todetaan, että ”-- muutosta on tarkoitus jatkossa laajentaa asteittain myös muihin kuin tässä esityksessä mainittuihin taloustietojen tiedonkeruisiin”. Palveluluokittaista taloustietoa suunnitellaan siis otettavaksi mukaan myöhemmin, mutta kuntien ja kuntayhtymien keskeisimpien palvelujen kohdalla palvelukohtaiset tiedot olisi syytä sisällyttää mukaan jo alusta alkaen. Eri sote-palvelut muodostavat valtaosan kuntien ja kuntayhtymien menoista. Sote-palvelujen osalta kattavat toimintotiedot tukisivat esim. sote-uudistuksen arviointia ja sääntelypohja olisi valmiudessa, kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Kunnioittavasti, Ulla-Maija Rajakangas toimitusjohtaja Lisätiedot: Joel Kuuva talous- ja veroasiantuntija 050 414 6444 joel.kuuva@hyvinvointiala.fi
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        5.9.2019
        • Tilastokeskus kannattaa kuntien taloustietoja koskevan lainsäädännön kehittämistä. Luotettavat ja vertailukelpoiset tiedot kuntien taloudesta ovat tärkeitä Tilastokeskukselle EU-lainsäädännön velvoittaman raportoinnin toteuttamiseksi. Pitkällä aikavälillä taloustietojen automaattisen raportoinnin kehittäminen, tietojen standardointi sekä lakisääteisen velvoittavuuden lisääminen parantavat tietojen kattavuutta ja oikea-aikaisuutta. Taloustietojen automatisoitu raportointi ei itsessään takaa oikeita ja laadukkaita tietoja. Tietovarantoon saapuvia tietoja on tarkastettava ja validoitava, jotta se tarjoaisi käyttökelpoista, vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa. Erityisesti valtionhallinnon ohjauksen ja seurannan tarpeisiin tietojen laadun ja oikeellisuuden seuranta vaatii vertailua kuntien välillä, ajallisesti edellisiin vuosiin sekä sisällöllistä osaamista tietoihin liittyen. Tarkastus voidaan toteuttaa pitkälti automatisoidusti, mutta vaatii silti tuekseen kuntatalouden ilmiöalueena tuntevaa henkilöstöä. Tiedon laadun kannalta merkittävässä roolissa tulee olemaan kuntien tukeminen uuden raportointijärjestelmän ja uusien JHS-suositusten käyttöönotossa. Ellei tätä toteuteta systemaattisesti ja kattavasti, tulee tiedon laatu ja oikeellisuus merkittävästi kärsimään uudessa raportointimallissa. Lausuntopyynnössä sivulla 1 ja 28 esitetty toimintamalli, joka korvaisi vaiheittain/asteittain Tilastokeskuksen tiedonkeruun, on epätarkasti ilmaistu: Tilastokeskus kerää kuntien vuosittaiset taloustiedot kirjanpitovuodelta 2020 vuonna 2021, kirjanpitovuoden 2021 tiedonkeruuta Tilastokeskus ei enää toteuta. Mikäli lausuntopyynnön ilmaisu ”vaiheittain/asteittain” toteutuu, niin voidaan se tulkita niin, että Valtiokonttori ei pysty viemään uudistusta läpi suunnitellussa aikataulussa. Tämä voi tarkoittaa, että Tilastokeskuksen tulisi jatkaa osittaista keruuta. Tästä syntyy Tilastokeskukselle kustannuksia, jotka tulisi huomioida taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. Mikäli vaiheittainen/asteittainen siirtyminen toteutuu, neljännesvuositietojen tiedonkeruun jatkamisen osalta on Tilastokeskuksen tehtävä päätös jo syksyllä 2020. Vuositietojen osalta päätös jatkaako TK tiedonkeruuta voidaan tehdä myöhemmin. Tiedonkeruun sujuvan siirtämisen varmistamiseksi ja vastuiden selventämiseksi ehdotamme tekstiä päivitettävän seuraavasti: Uusi toimintamalli korvaisi kirjanpitovuodesta 2021 alkaen koskevissa tiedoissa Tilastokeskuksen…. Lausuntopyynnössä sivulla 22 on vanhentunut tieto koskien julkisyhteisöjen tilinpäätöstietojen sekä erityisesti tehtävittäisten ja palvelukohtaisten kustannustietojen saatavuutta (HE:ssa 11 kuukautta). Nämä julkaistaan seuraavasti: ennakolliset tilinpäätöstiedot ovat saatavissa reilun viiden kuukauden ja tehtävittäiset ja palvelukohtaiset kustannustiedot noin yhdeksän kuukauden kuluttua kalenterivuoden päättymisestä. Ehdotamme korjausta tekstiin ylläesitetyn mukaisesti. Tilastokeskus kiinnittää huomiota sivun 24 ilmaisuun, että kuntien taloudesta ei ole saatavissa luotettavaa, oikea-aikaista ja vertailtavaa tietoa. Tilastokeskus on vuosittain ja neljännesvuosittain kerännyt taloustietoja ja joiltain toimialoilta myös toimintatietoja kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä julkaissut tiedot yksikkötasolla web-sivustolla (https://www.stat.fi/tup/alue/kuntien-raportoimat-tiedot.html). Tietoja on myös käytetty kuntien valtionosuuslaskelmissa. Tietoja on tältä osin pidetty luotettavina ja riittävinä. Tietoja on myös käytetty laajasti yhteiskunnassa hyväksi mm. Kuntaliitossa ja muissa sektoriministeriöissä. Tilastokeskus esittää tekstistä poistettavaksi lauseen: ”Tämä jatkaisi kuntien osalta nykyistä tilannetta, jossa kunnan taloudesta ei ole saatavissa luotettavaa, oikea-aikaista ja vertailtavaa tietoa. ” Perusteena poistolle on se, että Tilastokeskus on tuottanut laadukasta ja luotettavaa tietoa vuosikymmeniä. Tietojen vertailukelpoisuus kuntien välillä ja yli ajan on ollut hyvä. Tietojen tuotanto ei ole vastannut 6 kk ajantasaisuuden tavoitevaatimusta, mutta osittain syynä on myös tiedonantajien vaihteleva valmius toimittaa tietoja annettujen aikataulujen puitteissa. Sivulla 27 on kuvattu Valtiokonttorin tehtävä ylläpitää palautekanavaa. Tilastokeskus katsoo, että Valtiokonttorin palautekanava on erinomainen ratkaisu kuntien aineistojen laadun varmistamisessa. Toisaalta vastuukysymyksiä tulisi selventää erityisesti tilanteissa, jossa kaksi tai useampi viranomainen pyytää eri suuntaista korjausta aineistoon esim. aineiston luokittelun osalta. Tilastoviranomaisena Tilastokeskus toimii itsenäisesti ja riippumattomasti. Tilastokeskuksen toimintaa ohjaa Tilastolain lisäksi EU asetukset (esim. EDP asetus). Tilastokeskus tekee päätökset taloustietojen erien käsittelystä ja luokituksista näiden asetusten ja tilastollisten vaatimusten mukaisesti. Sivulla 28 on kuvattu tilastoviranomaisten oikeuden säilymisestä kerätä riittäviä tietoja tilastointia varten. Tilastokeskus katsoo kohdan olevan tarpeellinen. Tilastokeskus arvioi lisätiedonkeruun tarvetta uudistuksen edetessä. Sivulla 32 taloudellisissa vaikutuksissa ja sivulla 36 yhteiskunnallisissa vaikutuksissa kuvataan Tilastokeskuksen toimintaa kohdistuvia budjettivähennyksiä. Tilastokeskuksen rahoitusta leikataan 300 000 euroa ja henkilötyövuodet vähenevät noin neljällä tiedonkeruutehtävien loppumisen johdosta. Tilastokeskus katsoo, että rahoituksen ja henkilötyövuosien vähennys on ylimitoitettua, koska tietoja pitää edelleen tarkastaa siirtymävaiheessa ja sen jälkeen. Vuonna 2018 toteutuneet kuntataloustilastoinnin kustannukset olivat 200 000 euroa (mukaan lukien Ahvenanmaan tiedonkeruun kulut). Korvaus Ahvenanmaan tilastoviranomaiselle on ollut 3000 euroa vuonna 2018. Aiemmin arvioitu 15 000 euroa on sisältänyt käsittelyn työpanosta. Tilastokeskus katsoo, että todellinen tiedonkeruutyön väheneminen on 2 henkilötyövuotta ja näin ollen budjettileikkauksen tulisi olla 100 000 euroa, kun huomioidaan kansantalouden tilinpitoon tulevaa käsittelytyötä. Lisäksi lisäkustannuksia aiheutuu mahdollisesta tarpeesta jatkaa tai täydentää tiedonkeruita tilastoviranomaisen tarpeiden mukaan. Sivulla 36 kuvataan, että tietoa on aikaisempaa avoimemmin saatavissa kuntien ja kuntayhtymien käyttöön. Tulisiko käsitettä ”avoimemmin” avata, sillä Tilastokeskus on vuosittain ja neljännesvuosittain kerännyt taloustietoja ja joiltain toimialoilta myös toimintatietoja kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä julkaissut tiedot tiedonhyödyntäjien käyttöön myös yksikkötasolla web-sivustolla (https://www.stat.fi/tup/alue/kuntien-raportoimat-tiedot.html). Mikä tietojen jakelussa paranee? Sivulla 34 mainitaan, että Julkisten tietojen säilytysvastuu siirtyy osin Tilastokeskuksesta Valtiokonttoriin. Tilastoaineistojen osalta tietojen säilytysvastuu säilyy tilastoviranomaisilla. Aikaisemmin on myös vuosittaiset kuntakohtaiset aineistot arkistoitu. Vanhoille aineistoille on selvää kysyntää mutta muutoksen jälkeen Tilastokeskuksella ei ole tarvetta arkistoida tietoja tällä tarkkuustasolla. Mikä taho arkistoi lähdeaineiston tai säilyttää sen pitkäaikaisesti? Tulisiko 2b§:ssä määritellä, että Valtiokonttorilla on myös arkistointivelvoite kuntien taloustietojen osalta. Miten jatkossa varmistetaan kuntakohtaisten tietojen pitkäaikainen säilytys ja käyttö?
      • Korsholms kommun, Ekonomidirektör
        Päivitetty:
        5.9.2019
        • Utlåtande om förslag till lagstiftning om produktion och rapportering av ekonomiska uppgifter om kommuner 1. Allting som berör denna reform skall fungera på svenska. 2. Målet med reformen, att samordna statistikinsamlingen från kommuner och att bara fråga om en uppgift en gång, är mycket bra. 3. Tidtabellen för genomförandet där allt i praktiken skall ske på en gång fr.o.m. 2021 är orealistisk. Vis av skadan från införandet av inkomstregistret måste genomförandet ske stegvis under flera år. 4. De kostnadsinbesparingar i kommunerna och samkommunerna som förespeglas på sidan 32 kommer inte att förverkligas. Inga statsandelar till kommunerna skall minskas med hänvisning till denna reform! Hela förslaget är genomsyrat av en övertro på elektronisk kommunikation. I dagens läge är drygt 60 % av fakturorna i kommunens inköpsreskontra i elektronisk form, bedömningen är att denna andel kan bli drygt 70 %, MEN mer än 25 % av fakturorna kommer under överskådlig framtid att vara sådana som på ett eller annat sätt måste hanteras ”för hand”. 5. Det är av största vikt att det finns en kontinuitet i hur rapporteringen är uppbyggd. Eventuella förändringar skall vara kända inom mars månad föregående år för att rapporteringen skall fungera smidigt! Kommunförbundet skall vara inkopplat i det samarbete som finansministeriet skall organisera som beskrivs på sidan 46. 6. Kommunallagens § 112 kan vara oförändrad så att bokföringsnämndens kommunsektions roll kvarstår som ”uttolkare” av hur bokföringslagen skall tillämpas i kommunerna. Om statsrådet via skilda förordningar stadgar om de uppgifter som skall tas upp i kommunens bokslut finns det en risk att kommunernas redovisningsprinciper på sikt fjärmas från bokföringslagen. 7. Kommunerna är enligt lag budgetstyrda vilket innebär att en kvartalsredovisning som innefattar en balansräkning i många fall blir arbetsdryg att uppgöra. Av större vikt är kvartalsuppföljning av hur investeringsbudgeten förverkligas. Tidtabellen för kvartalsrapporterna skall följa samma tidtabell som gäller MOMS-redovisningarna, detta innebär att Q1 skall rapporteras senast 15 maj och Q3 senast 15 november.
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        5.9.2019
        • Valtiokonttori lausuu seuraavista asiakohdista: 1. Verkkolaskudirektiivi Viittauksissa verkkolaskudirektiiviin tulee huomioida kuntien osalta myös JHS155 Verkkolaskujen käyttö julkishallinnossa. Kannatettavana pidetään, että verkkolaskun ja sähköisen kuitin käyttöä edistetään yhteistyössä koko julkishallinnon ja yksityisen sektorin kanssa. 2. Tiedonsiirtojen automatisointi Esityksessä painotetaan tiedonsiirtojen automatisointia velvoittamalla kunnat toimittamaan taloustietonsa Valtiokonttorin tietovarantoon suoraan taloushallinnostaan. Esityksessä huomioidaan joidenkin kuntien tarvitsema siirtymäaika, jonka aikana on mahdollista toimit-taa tietoja ei-automatisoidusti. Tämä on mahdollista Kuntatalouden tietopalvelussa tiedostojen siirtomahdollisuutena erillisen web-palvelun kautta liitetiedostoina. Valtiokonttori painot-taa, että automatisoidusta tiedonsiirrosta poikkeavien tiedonsiirtotapojen siirtymäajan pituus ja sen päättyminen tulee määrittää selkeästi ja poikkeavien toimitustapojen väliaikaisuutta korostaa, jotta tavoite tietojensiirron automatisoinnista todellisuudessa toteutuisi täysimittaisena. 3. Salassa pidettävät henkilötiedot Henkilötietojen käsittely on esitetty selkeästi ja Valtiokonttorin tulevat velvollisuudet huomioiden todettu henkilötietojen käsittely mahdolliseksi Kuntatalouden tietopalvelussa Tietosuoja-asetuksen mukaisesti rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen täyttämiseksi. Erityisten henkilötietoryhmien ja julkisuuslain mukaan salassa pidettävien tietojen ja niiden tietoluokkien, missä kyseisiä tietoja esiintyy, määrittäminen mahdollisimman tarkasti on ensi-sijaisen tärkeää Kuntatalouden tietopalvelun ja sen käsittelysääntöjen määrittelyn kannalta, jotta varmistutaan, ettei em. tietoa julkaista vahingossa. Valtiokonttori nostaa tässä yhteydessä esiin huolen liittyen salassa pidettävien tietojen tunnistamiseen ja määrittelemiseen -käsittelysääntöjen on oltava yksiselitteisiä ja tiedon salassapidettävyys on voitava päätellä joko kunnan ilmoittamien tai yleisesti saatavilla olevien tietojen perusteella. Lisäksi tote-amme, että nykyisen toimeksiannon perusteella toteutetun Kuntatalouden tietopalvelun on määritelty käsittelevän vain julkisiksi tarkoitettuja tietoja. Salassa pidettävien tietojen käsittely vaatii tarvittavien resurssien osoittamista asiaan liittyvien muutostöiden aikatauluttamiseksi, määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi. 4. Rekisterinpitäjä Kohdassa 4.3 Henkilötietojen suoja ja tietojen julkisuus todetaan: ” Ehdotettu lainsäädäntö on yhteensopiva tietosuoja-asetuksen ja kansallisen tietosuojalain sääntelyn kanssa. Esimerkiksi kunnalla ja Valtiokonttorilla on oikeus käsitellä henkilötietoja tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti, koska käsittely on tarpeen esityksessä säädettävän rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Tietosuojalain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaista kieltoa käsitellä erityisiksi henkilötietoryhmiksi tulkittavia tietoja ei sovelleta tietojen käsittelyyn, josta säädetään laissa tai joka johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä.” Toteamme, että esityksestä ei ilmene suoraan, mikä taho toimii syntyvän rekisterin rekisterinpintäjänä. Tulkintamme mukaan se ei ole Valtiokonttori, koska esityksessä on todettu Valtiokonttorin roolin olevan tietojen käsittelijä ja rekisterin tekninen ylläpitäjä. Rekisterinpitäjä on syytä määritellä lainsäädännössä selkeästi niin että tulkinnoille ei jää sijaa. 5. VK:n toimintamenokehys Valtiokonttori toteaa, että VK:n tarvitsemat toimintamenot on otettu esityksessä huomioon täysimääräisesti, kun todetaan, että: ”Ehdotuksen mukaan valtiokonttorin pysyvät toimintamenot kasvavat kaikkien tähän uudistukseen liittyvien tehtävien osalta tehtävien muutosten seurauksena 1,3 miljoonaa euroa, jolla katettaisiin nykyiset sinne siirtyvät kuntien taloustietojen raportointitehtävät, raportoinnin tietomallin ylläpitotehtävät, toteutettavan palau-tekanavan ylläpitotehtävät, yhteisten ohjeistusten laadinta- ja ylläpitotehtävät.” Esityksessä todetaan lisäksi: ”Käyttäjällä on myös mahdollisuus analysointipalvelun käyttöön analyysien ja muun visualisoinnin tekemiseksi ja valmiiden indikaattoreiden laatimiseksi.” Lisäisimme kuitenkin, että mikäli analysointipalvelu halutaan käyttöön, niin Valtiokonttorilla on hyvät valmiudet toteuttaa palvelu kuntien käyttöön, mutta Valtiokonttorille osoitettuna lakisääteisenä tehtävänä ei ole mainittu analytiikkapalvelujen toteuttamista ja tarjoamista kunnille. Mikäli tällainen tehtävä Valtiokonttorille osoitettaisiin, sen toteuttamiseen pitäisi myös osoittaa tarvittava resursointi. 6. Vastuu tietojen säilytyksestä Kohdassa 4.3. Vaikutukset muiden viranomaisten toimintaan todetaan: ”Julkisten tietojen säilytysvastuu siirtyy osin Tilastokeskuksesta Valtiokonttoriin, mutta säilyy Opetushallituksessa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella niiden tietojen osalta, jota ei tallenneta Valtiokonttorin palveluihin.” Valtiokonttori toteaa, että tätä kohtaa olisi hyvä selkiyttää siltä osin, mihin tietoon tässä kohdassa viitataan, ellei kyse ole Kuntatalouden tietopalveluun kerättävästä ja talletettavasta em. tahojen erityistarpeita koskevasta tiedosta. 7. Viranomaisten vastuu tietojen oikeellisuudesta Esityksessä todetaan, että ”Muutoksessa kuntien ja kuntayhtymien raportoinnin käytännön talousraportoinnin ohjeistuksen koonti, laadinta ja julkistaminen keskitetään Valtiokonttoriin. Muut viranomaiset osallistuvat ohjeistuksen laadintaan liittyvään yhteistyöhön.” sekä ”Raportointijärjestelmän uudistamisen nivelvaiheeseen liittyvien riskien minimoimiseksi talous-tiedon laadunvalvontaan tulisi panostaa normaalia enemmän uuden ja vanhan järjestelmän nivelvaiheessa.” Korostamme tässä yhteydessä kunkin viranomaisen vastuuta omaan tehtävään kuuluvien käsitteiden, määritysten ja luokitusten kuvaamisesta ja ylläpidosta mm. Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämissä yhteentoimivuuspalveluissa sekä kuntien raportoimien taloustietojen tietojen sisällölliseen tarkasteluun oman osaamisalueensa näkökulmasta, erityisesti nivelvaiheessa tähän tulisi panostaa määrätietoisesti. 8. Ohjeistus ”Esityksessä ei ehdoteta muille viranomaisille määräyksenantovaltaa. Esimerkiksi Valtiokonttorille säädettäväksi ehdotettu taloustietovarannon tekninen ylläpitotehtävä ei sisällä toimivaltaa sitovien määräysten antamiseen (valtiokonttorista annettu laki, 2 b §). Valtiokonttori vastaisi tietovarannon ylläpitäjänä ainoastaan tietovarannon hyödyntämiseen liittyvästä ohjeistuksesta ja neuvonnasta.” Valtiokonttori ehdottaa tarkempaa muotoilua siten, että vastaamme myös tietojen toimittamiseen ja tietovarannon tietojen hyödyntämiseen liittyvästä tarkemmasta ohjeistuksesta ja neuvonnasta. 9. Raportointisykli Valtiokonttori pitää tärkeänä, että niin kunta- kuin kuntayhtymienkin talousraportoinnissa pidemmän aikavälin tavoitteena on siirtyä kuukausitasoiseen raportointiin. Koko julkishallinnosta tulisi saada kuukausitasolla saman tasoinen raportointi aikaiseksi, kuin nyt jo toteutetaan valtion kirjanpitoyksiöiden osalta. Esitetty tietojen raportointisykli ei tarjonne riittävää ajantasaista kuvaa kuntatalouden tilasta ja lähtökohtaisesti kirjanpito toimii luontevasti kuu-kausisyklillä. Lisäksi pidemmän aikavälin tavoitteena olisi hyvä nähdä yhtenäiset laskentatoimen ohjeistukset koko julkishallinnon osalta (valtio ja kunnat). 10. Liitetietojen keruu Esityksestä ei käy selkeästi ilmi, onko kuntien toimitettava Kuntatalouden tietopalveluun myös liitetiedot. Valtiokonttori toteaa esim. tilinpäätöksen, tuloslaskelman liitteistä, että liitetiedot tulisi kerätä sähköisinä ja tietosisällöltään yhdenmukaisina vähintäänkin seuraavassa kehitysvaiheessa. Liitetiedot muodostavat sisällöltään merkityksellisen ja myös kiinnosta-van tietovarannon, jonka käyttömahdollisuutta esim. julkisen talouden analyysitarkoituksissa tulisi harkita. 11. Muuta Kuvio 1. Tiedon tuottajien ja hyödyntäjien väliset tietopalvelut ja palautekanavat. Kuviossa mainittu Kunta- ja maakuntatalouden tietopalvelu pitäisi olla Kuntatalouden tietopalvelu.
      • Savukosken kunta, Savukosken kunnanhallitus 2.9.2019 § 171
        Päivitetty:
        5.9.2019
        • Kuntien taloustietojen tuottamisen ja raportoinnin yhtenäistäminen on kannatettava ja hyvä asia. Vertailukelpoisen, luotettavan ja ajantasaisen tiedon saanti on tärkeää kuntien talouden seurannassa ja suunnittelussa. On kuitenkin todettava, että tarkkojen kustannusvaikutusten arvioiminen on tässä vaiheessa vaikeaa. Muutos tulee aiheuttamaan kustannuksia, mm. tietojärjestelmiin sekä henkilöstön muuhun valmistelutyöhön ja kouluttamiseen liittyviä kustannuksia. Tästä muutoksesta ja ylimenokaudesta aiheutuvat kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti. Tietojärjestelmätoimittajien ja taloushallinnon palvelukeskusten osallistuminen tiiviisti muutoksen valmisteluun on erityisen tärkeää. Koulutuksen järjestäminen uudistuksesta on tarpeellista. Koulutuskustannukset tulee myös korvata kunnille täysimääräisesti. Kuntien itsehallinnollisesta näkökulmasta katsottuna on huomattava, että esityksessä esitetään tosiasiallisesti puuttumista kunnan oikeuteen itse päättää kirjanpitonsa, eli talousarvion sisällöstä. Taloushallinto on osa hallintoa. Säännös liittyy nykyään Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan 6 (1) artiklaan, jonka mukaan kunnilla pitää olla oikeus päättää sisäisestä hallinnostaan itsenäisesti lainsäädännön yleisemmät määräykset huomioiden melko vapaasti. Kun kunnan taloudellisen hallintorakenteen tulisi mukailla tosiasiallista hallintorakennetta, on syytä pitää huolta, ettei suunnitellulla taloussääntelyllä tarpeettomasti rajoiteta kuntien oikeutta itse päättää omasta hallinnostaan ja sen järjestämisestä.
      • Akaan kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        5.9.2019
        • Akaan kaupunki, kaupunginhallitus 3.9.2019 § 194: Kaupunginhallitus päättää lausua hallituksen esityksestä kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevasta lainsäädännöstä seuraavaa. Akaan kaupunki pitää lakimuutoksen tavoitteita kannatettavana. Muutoksessa tulee kuitenkin huomioida kuntien tarve täsmälliseen ohjeistukseen, jotta raportoitavat tiedot ovat vertailukelpoisia.
      • OKM, OKM/Talousyksikkö/Riitta Lehtomaa
        Päivitetty:
        5.9.2019
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö uudistaa tällä lausunnollaan aiemmassa lausunnossaan esittämänsä ja tuo tässä lausunnossa vielä esiin seuraavaa: Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää kannatettavana, että taloustietojen tuottamista ja raportointia yhdenmukaistettaisiin ja tuotettaisiin vertailtavassa muodossa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö pitää kannatettavana taloustiedon toimittamisen automatisointia, sen ajantasaistamista, tietojen laaja-alaisten hyödyntämis-mahdollisuuksien laajentamista sekä tietojen käyttämistä maksutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä, että mikäli tietojen kerääminen siirtyy esitetysti Valtiokonttoriin, kuntia koskevan tiedon keräämisen tietopohjan tulisi säilyä yhtenäisenä ja tietoa keräävien viranomaisten määrän ei tulisi kasvaa. Esitys on kehittynyt aikaisemmasta, mutta esityksessä on edelleen se riski, että vastuu tiedonkeruusta hajautuu ja saatu tieto ei ole yhtenäistä kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kesken. Opetus- ja kulttuuriministeriö painottaa, että myös taloudellinen hyöty kasvaisi, mikäli yksityiset toimijat voitaisiin velvoittaa Kuntatieto-järjestelmän käyttöön. Opetus- ja kulttuuriministeriö tuo lisäksi esiin, että kuntatietohankkeen mukainen tiedonkeruu ei tule helpottamaan erityisesti ammatillisen koulutuksen taloustiedonkeruuta. Opetushallitus joutuu keräämään taloustiedot kunnallisten järjestäjien lisäksi myös yksityisiltä järjestäjiltä, joita on lukumääräisesti suurin osa ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. Kuntatietohankkeen tiedonkeruu ei sovellu suunnitellussa muodossa kuntien ammatillisen koulutuksen taloustiedonkeruuksi, koska tiedontarkkuus ei ole rahoituksen tarpeiden kannalta riittävä. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmään sekä sen myötä taloustiedonkeruuseen saattaa lisäksi myöhemmin tulla muutostarpeita eikä kuntatietohankkeen mukainen taloustiedonkeruu välttämättä helposti pystyisi mukautumaan muutoksiin. Esityksessä todetaan (s. 33), että ”Ehdotuksen mukaisessa toimintamallissa kunta tai kuntayhtymä vastaa tallentamansa tiedon oikeellisuudesta. Mikäli kunta tai kuntayhtymä itse, yksittäinen tietoja käyttävä viranomainen tai muu tietojen hyödyntäjä huomaa virheen tiedoissa, tulee sen olla yhteydessä palautekanavan kautta asianomaiseen kuntaan tai kuntayhtymään.” Kuntalain muuttamisesta annetun lakiesityksen 121 a §:n 2 momentin mukaisesti kunnalla ja kuntayhtymällä olisi siten velvollisuus toimittaa virheellisten tietojen tilalle uudet tiedot. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että ehdotuksessa tulisi tarkemmin määritellä se, miten ratkaistaan virhe-epäilytilanteissa ja eri toimijoiden näkemysten ristiriitatilanteissa se, onko kysymyksessä virhe vai ei. Nyt ehdotettu VN:n asetusluonnos ei määrittele asiaa yksityiskohtaisemmin. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo lisäksi, että koska taloustietoja käytetään valtionosuuksien laskennan perusteena, Opetushallitukselle syntyy uusi tehtävä kuntien taloustiedon laadunvalvonnan osalta. Laadunvalvonta ei voi missään vaiheessa perustua pelkästään automaattisiin tarkastusmenetelmiin. Esityksessä on todettu (s. 35), että ”Raportointijärjestelmän uudistamisen nivelvaihee-seen liittyvien riskien ja laadun heikkenemisen minimoimiseksi taloustiedon laadunvalvontaan tulisi panostaa normaalia enemmän uuden ja vanhan järjestelmän nivelvaiheessa.” Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että uhka todetaan, mutta sen torjumiseksi ei esitetä konkreettisia toimenpiteitä ja tarpeita esim. esityksen taloudellisia vaikutuksia kuvattaessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa, että laadunvalvonnan tehtävä on pysyvä, koska esityksen mukaan Valtiokonttori ei tarkista tietojen oikeellisuutta esimerkiksi suhteessa toimintatietoihin. Tarkistustehtävä, jonka tähän saakka on hoitanut Tilastokeskus, saattaa edellyttää Opetushallitukseen lisäresursseja muutaman henkilötyökuukauden verran. Tämä pitää huomioida, kun arvioidaan Opetushallitukselta Valtiokonttorille siirrettävien määrärahojen suuruutta (s. 32). Esityksessä todetaan (s. 35), että ”Muutos vähentää eri viranomaisten omien tiedonkeruu- ja raportointiprosessien määrää.” Opetus- ja kulttuuriministeriö huomauttaa, että Opetushallituksen tiedonkeruut tai raportointiprosessit eivät olennaisesti muutu aikaisemmasta, kun kustannustietoalustan tarjonnut Tilastokeskus vaihtuu Valtiokonttoriksi. Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa jää hieman epäselväksi (s. 42-43), koskeeko velvoite tilikauden aikaisesta raportoinnista neljännesvuosittain ja puolivuosittain ainoastaan kuntia vai myös kuntayhtymiä. Opetus- ja kulttuuritoimen toimialueella kuntayhtymät toteuttavat järjestämisluvalla rajattua koulutustehtävää pääasiallisesti ammatillisen koulutuksen sektorilla. Tarve tällaisen erillisyksikön osavuotisen taloustiedon tuottamiseksi ei ole niin suuri kuin kuntien kohdalla eikä sitä voida vertailutietona hyödyntää kuntien mittakaavassa toiminnan, hallinnon ja talouden johtamisessa. Myöskään yhtä sektoria palvelevien kuntayhtymien esityksen mukaisten investointikustannusten suhdetta kuntien vastaaviin ei ole käsitelty. Kuntalain muuttamisesta annetun lakiesityksen 121 a §:n 2 momentin ensimmäisen lauseen mukaisesti ”Kunnan on toimitettava 112 §:ssä tarkoitetut tilinpäätös-, osavuosikatsaus- ja kustannustiedot sekä muualla laissa tai lain nojalla säännöllisesti toimitettavaksi edellytetyt taloustiedot Valtiokonttorille yhteen toimivuuden edellyttämässä muodossa salassapitosäännösten estämättä.” Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että on ehkä kunnan kannalta kohtuutonta ja lain kannalta tarpeetonta edellyttää lain tasolla toimittamista ”yhteentoimivuuden edellyttämässä muodossa” jos ja kun ”yhteentoimivuuden edellyttämä muoto” pitää määritellä asetustasolla ja VN:n asetusluonnoksessa se on määritelty tarkoittavan Valtiokonttorin ”ylläpitämän tietojärjestelmän edellyttämässä muodossa”. Jos asia halutaan esitettäväksi näin, se olisi perusteltua esittää säädettäväksi jo lakiehdotuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että taloudellisia vaikutuksia kuntiin ja kuntayhtymiin on arvioitu pilottihankkeiden ja investointikulujen kustannusvaikutuksilla hanketta ja kirjanpitoyksikköä kohden. Valtakunnallisia kokonaiskustannuksia ei ole arvioitu, mikä on ongelmallista, kun toisaalla viitataan niiden kattamiseen vuoden 2019 talousarvion digikannustinrahoituksella. Kokonaisuutena jää epäselväksi, missä määrin syntyviä lisäkustannuksia on tarkoitus kompensoida valtion tuella. Vuoden 2020 ja sen jälkeisen ajan mahdollisesta kompensaatiosta tai sen arvioidusta tarpeesta ei myöskään mainita mitään. Esityksessä todetaan (s. 45), että ”Raportointivelvollisen kysymykset on pystyttävä ohjaamaan kunkin kysymyksen osalta asianomaiselle substanssiviranomaiselle.” Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että tätä tavoitetta on tarpeen tarkentaa koskemaan ainoastaan sellaisia tapauksia, joissa kysymys ja siihen annettava vastaus koskevat ainoastaan ko. substanssiviranomaisen toimialaa. Näin vältetään tilanteet, joissa substanssiviranomaisille välitettyihin periaatteiltaan hallinnonalojen rajat ylittäviin tai yleisiin kirjaamiskäytäntöihin liittyviin kysymyksiin annetaan erilaiset vastaukset hallinnonalasta riippuen. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että niiden kuntien osalta, jotka ylläpitävät valtionosuutta saavia taide- ja kulttuurilaitoksia, ei voida erottaa museoiden, teattereiden ja orkestereiden toimintaa ja muiden museopalveluiden, teatteri-, tanssi- ja sirkuspalveluiden tai musiikkipalveluiden taloustietoja. Jotta kuntien kulttuuritoiminnasta saataisiin kattavat tiedot, nämä taloustiedot tulisi voida saada erikseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö painottaa, että taloustietojen raportointitavan muutos on aina riski ja tämä tulee siirtymävaiheessa huomioida panostamalla koulutukseen sekä neuvonta- ja tukipalveluihin. Pitkällä aikavälillä Valtiokonttorin järjestelmään tallennetun kuntatason tiedon yhtenäisyys saattaa parantua nykyisestä merkittävästi sekä opetus- että kulttuurihallinnon osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että yliopisto- ja ammattikorkeakoululainsäädännössä on ollut vastaavanlainen sääntely koko sen ajan, kun korkeakoulut ovat olleet valtion talousarviotalouden ulkopuolella. Sääntely on toiminut hyvin ja korkeakouluista on saatu vertailukelpoista taloustietoa sektoreiden sisällä. Kun korkeakoulujen talousraportointi on yhtenäistetty vuonna 2018, myös yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin vertailu on mahdollista. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää todella tärkeänä, että kuntataloudestakin saadaan vastaavalla tavalla yhtenäistä ja vertailukelpoista tietoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa, että esitys kaipaisi lisäperusteluja voimaantuloajankohdan osalta. Kun tiedossa on pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman sote-palvelujen uudistamista koskevat linjaukset, tulisi lain voimaantuloa kuntien ja kuntayhtymien vuotta 2021 koskevista taloustiedoista lähtien perustella tarkemmin. Kohdassa ”Riippuvuus muista esityksistä” viitataan tarkistukseen syksyn 2019 tilanteen mukaiseksi, mutta varsinaisia perusteluja aiemmasta sote-uudistukselle rinnakkaisesta aikataulusta irtautumiselle ei ole. Mahdollista on, että hallituksen sote-linjaukset voivat aiheuttaa uusia muutospaineita nyt tehtäviin muutoksiin jo ennen niiden voimaantuloa. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa lopuksi, että yksityiskohtina tulee HE:ssä korjata s. 12 museolain osalta ajantasainen lainsäädäntö: museolaki 314/2019. Lisäksi termi ”maakunta” esiintyy vanhasta pohjasta otettuna ilmeisen virheellisesti s. 42 ja 43. Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Erityisasiantuntija Riitta Lehtomaa
      • Äänekosken kaupunki, Äänekosken kaupunginhallitus/Talousjohtaja/Taloushallinto
        Päivitetty:
        5.9.2019
        • Hallituksen esityksen tavoite kuntien ja maakuntien taloustiedon raportoinnin automatisoinnista, yhdenmukaisuudesta ja ajantasaisuudesta on yleisellä tasolla kannatettava. Yksinkertaisen ja määrämuotoisen taloustiedon tuottaminen ja raportoinnin menettelytapojen yksinkertaistaminen saattavat vähentää raportoinnista aiheutuvia kustannuksia, mutta lakimuutoksen velvoitteet sen sijaan aiheuttavat kunnille sekä merkittäviä investointikustannuksia integraatioista ja järjestelmämuutoksista että henkilöstökustannuksia määrittelytietojen toteuttamisessa. Kunnat ovat taloushallinnon ohjelmistojen osalta riippuvaisia tietojärjestelmätoimittajista. Muutosten tekeminen olemassa oleviin tietojärjestelmiin vaatii yleensä uuden projektin perustamisen yhteistyössä tietojärjestelmätoimittajan kanssa ja aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Kunnilla ei yleensä ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa lisäkustannuksiin, koska muutosten tekemistä voidaan harvoin kilpailuttaa niissä tapauksissa, kun muutoksia tehdään olemassa oleviin tietojärjestelmiin. Edellä mainituilla perusteilla on tärkeää, että valtiovarainministeriö tekee riittävästi yhteistyötä merkittävimpien tietojärjestelmätoimittajien kanssa, jotta tietojärjestelmämuutosten toteuttaminen kunnissa olisi mahdollisimman helppoa ja onnistuisi suunnitellusti. Kunnilla tulisi myös olla mahdollisuus hakea valtiolta avustusta aiheutuviin kustannuksiin. Joissakin tapauksissa kustannukset voivat olla todella merkittävät, varsinkin jos tietojärjestelmissä olevia organisaatiorakenteita tai muita vastaavia tietoja joudutaan uudistuksen vuoksi muuttamaan. Esityksessä ehdotetaan myös kuntien valtionosuuksia leikattavaksi vuosien 2022-2024 aikana 600.000 eurolla uudistuksen oletettujen kustannussäästöjen perusteella. Mahdolliset kustannussäästöt toteutuvat pidemmällä aikavälillä ja alkuvaiheessa uudistuksella on kiistatta kuntien menoja lisäävä vaikutus. Kustannussäästöjen toteutuessa alentuneet kuntien kustannukset tulevat huomioiduiksi normaalissa kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa, mikä tehdään valtionosuuteen vuosittain. Erilliselle leikkaukselle ei ole siten perusteita. Huomioitava on myös se, että talousraportointi ei kohdennu pelkästään kuntien valtionosuustehtäviin, vaan koskee myös kuntien muita tehtäviä, joihin ei myönnetä valtionosuuksia. Siten kaikkien kunnille raportointiuudistuksesta mahdollisesti koituvien säästöjen täysimääräinen vähentäminen valtionosuuksista ei ole edes valtionosuuksia koskevien lakien mukaista.
      • STM
        Päivitetty:
        5.9.2019
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on osallistunut esityksen valmisteluun ja lausuu esitysluonnoksesta seuraavaa: Esityksen tavoitteena on varmistaa kuntien valtionohjaukseen sekä kuntien omaan talouden seurantaa luotettava, ajantasainen ja vertailukelpoinen tieto. Tarkoituksena on myös, että kunnilta pyydetään tiedot yhden kerran ja päällekkäisistä tietopyynnöistä luovutaan. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että uudistuksen tavoitteiden toteutuminen on välttämätöntä ja kannatettavaa kuntien valtionohjauksen ja kuntajohtamisen näkökulmasta. On tärkeää, että kunnilta pyydetyt tiedot kerätään vain yhden kerran ylimääräisen hallinnollisen työn välttämiseksi. Esitys parantaa huomattavasti nykyisten taloustietojen käyttöä ja luotettavuutta. Raportoinnin nopeutuminen lisää tiedon hyödynnettävyyttä ja käyttöön otettava JHS-luokitus mahdollistaa nykyistä kuntatilastoa tarkemman tason seurannan. Kuntien toimittamat sote-taloustiedot ovat, paitsi kunnille itselleen, myös vireillä olevan sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen tarpeiden näkökulmasta tärkeitä. Oleellisinta on vertailtavissa olevan tiedon saaminen eri palvelujen toteutuneista maan eri alueilla, sekä alue- että kuntatasolla. Keskeisenä laadullisena haasteena tulee taloustietojen raportoinnissa olemaan tulkintojen sekä tietosisällön yhdenmukaisuus, joten teknisluonteisen sääntelyn ohella myös yhteistyön muotoihin ja sisällölliseen ohjaukseen tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Esityksessä on kuvattu vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruuseen ja tiedonkeruu on sovitettu yhteen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedonkeruun kanssa ehdottamalla muutosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin. On tärkeää, että laissa ehdotetaan säädettäväksi valtionvarainministeriön vastuusta järjestää tarvittava yhteistyö taloustietojen yhteentoimivuuden edellyttämän tarkemman tietosisällön ja teknisten kuvausten määrittelyä varten. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että säädettäessä myöhemmin vaalikaudella sote-uudistuksesta, tulee valmistelussa huolehtia, että vastaavat velvoitteet otetaan huomioon maakuntalaissa tai muussa nyt muutettavaksi tai säädettäväksi esitetyssä lainsäädännössä. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää hyvänä, että esitysluonnoksessa on otettu huomioon vaikutukset henkilötietojen suojaan, ja että salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta ja käsittelemisestä säädettäisiin. Esitysluonnoksen mukaan lakimuutokset tulisivat voimaan vuonna 2020, mutta uusi toimintamalli korvaisisi nykyisen tiedonkeruun vaiheittain vuonna 2021 koskevista tiedoista alkaen. Lain velvoitteiden on syytä tulla voimaan mahdollisimman pian, mutta lain toimeenpanon vaiheistus on perusteltu lain velvoitteiden toimeenpanon näkökulmasta.
      • Janakkalan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        5.9.2019
        • Hallituksen esityksen mukaiset tavoitteet luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon saamiseksi kuntien taloudesta kuntien ja valtion päätöksenteon tueksi ovat erittäin kannatettavat, mutta esityksen aiheuttamat investointikustan-nukset tulee korvata kunnille ja kuntayhtymille täysimääräisesti, siten että uudistus on mahdollista toteuttaa kuntakentän epävakaasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Valtionosuuksia ei tule uudistuksen perusteella leikata.
      • TEM
        Päivitetty:
        5.9.2019
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriöltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys sisältää ehdotukset lainsäädännön muutoksista, jotka ovat edellytyksenä kuntien ja kuntayhtymien talousseurannan ja raportoinnin automatisoidun mallin toteuttamiselle. Malli perustuu Kuntatieto-ohjelman yhteydessä tehtyyn valmisteluun. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia, valtiokonttorista annettua lakia sekä kuntien taloustietojen tuottamista ja toimittamista koskevaa erityislainsäädäntöä. Esityksen tavoitteena on varmistaa, että kuntien valtionohjaukseen sekä kuntien omaan käyttöön talouden seurannassa ja ohjauksessa saadaan luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa kuntien taloustiedon tuottamisen ja raportoinnin menettelytapoja ja vähentää kunnille raportoinnista aiheutuvia kustannuksia. Esityksen suhde kilpailulain kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuteen Kilpailulakiin (948/2011) lisättiin kilpailulain muuttamisesta annetulla lailla (721/2019) uusi 30 d §, jossa säädetään kunnan, kuntayhtymän, valtion sekä niiden määräysvaltaan kuuluvan yksikön velvollisuudesta pitää kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvasta taloudellisesta toiminnasta erillistä kirjanpitoa. Kirjanpidon eriyttämistä koskevasta säännöksestä on keskusteltu mietintöä koskeneen lausuntokierroksen jälkeen valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton edustajien kanssa sekä esitysluonnoksen lausuntokierroksen jälkeen valtiovarainministeriön kanssa. Esitysluonnoksen valmistelun aikana on oltu yhteydessä kolmeen valtiovarainministeriön osastoon. Säännöstä on käsitelty myös kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa 13.2.2018. Säännös tuli voimaan 17.6.2019, mutta sen soveltaminen alkaa 1.1.2020. Kilpailulain 30 d §:ssä tarkoitetut tiedot ovat olennainen osa kuntien taloustietojen ja raportoinnin kokonaisuutta, mutta säännöksen merkitystä ei kuitenkaan ole käsitelty lainkaan lausuttavana olevassa esityksessä. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää erittäin tärkeänä, että lausuttavana olevaa esitysluonnosta ja sen liitteenä olevaa asetusluonnosta kunnan tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista täydennetään siten, että kilpailulain 30 d §:n vaatimukset tulevat huomioiduksi. Kilpailulain 30 d §:n vaatimukset tulee ottaa huomioon myös kunnille annettavissa ohjeissa. Eriyttämisvelvollisuuden huomioon ottamisella on merkitystä ensinnäkin siitä aiheutuvien kustannusten kannalta. Hallituksen esityksessä HE 68/2018 vp on eriyttämisvelvollisuudesta aiheutuvien kustannusten osalta arvioitu, että eriyttäminen aiheuttaa kertaluonteisesti yhden tilinpäätöksen laatimista vastaavan ylimääräisen toimenpiteen ja sen jälkeen yksikkö laatii tilinpäätöksensä normaaliin tapaan. Eriyttämisestä arvioidaan alustavasti aiheutuvan normaalin kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä vähäinen vuosittain toistuva taakka. Edellä esitetty kustannus on arvioitu siten, että eriyttämisvelvoite syntyisi yksin kilpailulain nojalla. Esitöissä kilpailulain eriyttämisvelvollisuuden aiheuttaman hallinnollisen taakan arvioidaan olevan kuitenkin selvästi alhaisempi, mikäli sen soveltaminen ajoitetaan alkamaan samanaikaisesti kuntalain vastaavien säännösten voimaantulon ja kuntatietoarkkitehtuurin valmistumisen kanssa. Tästä syystä eriyttämisvelvollisuuden soveltamisen aloittaminen säädettiin alkavaksi vasta 1.1.2020. Kustannusten vähentämisen kannalta on siten olennaista, että kilpailulain 30 d §:ssä mainitut tiedot otetaan huomioon kuntien taloustietoja ja raportointia koskevissa säännöksissä, kunnille annettavissa ohjeissa sekä perustettavan tietovarannon ja raportoinnin teknisessä toteutuksessa. Eriyttämisvelvollisuuden asettamien vaatimusten huomioon ottamisella kuntien taloustietoja ja raportointia koskevissa säännöksissä, kunnille annettavissa ohjeissa sekä perustettavan tietovarannon ja raportoinnin teknisessä toteutuksessa voidaan myös säästää sekä kuntien että kilpailulain 30 d §:n eriyttämisvelvollisuuden noudattamista valvovan Kilpailu- ja kuluttajaviraston voimavaroja. Tämä johtuu siitä, että kuntien markkinoilla harjoittamaa taloudellista toimintaa koskevia tietoja voisi saada suoraan tietovarannosta sen sijaan, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto joutuisi erikseen velvoittamaan kunnat laatimaan ja toimittamaan ne. Lisäksi säännöksen asettamien edellytysten huomioiminen mahdollistaisi Tilastokeskuksen toimesta tapahtuvan kuntien markkinoilla harjoittaman taloudellisen toiminnan tilastoimisen. Esitysluonnoksen liitteenä on myös luonnos valtioneuvoston asetukseksi koskien tilinpäätöksen liitetietoja. Sanotussa asetusluonnoksessa tulisi mainita kilpailulain 30 d §:ssä tarkoitetut tiedot, jotka on laadittava 1.1.2020 alkaen ja esitettävä vuoden 2020 tilinpäätöksen liitetietoina. Myös seuraavana tilikautena raportoitavista tietosisällöistä ja niiden teknisistä kuvauksista annettavassa valtiovarainministeriön asetuksessa tulee ottaa huomioon kilpailulain 30 d §:n edellytykset, jotta kuntien kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta olisi mahdollista saada tietoja suoraan tietovarannosta.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto
        Päivitetty:
        5.9.2019
        • Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpito-lain ja kuntalain 113–116 §:n soveltamisesta kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuntajaosto on käsitellyt lausunnon kokouksessaan 20.8.2019. Kuntajaosto korostaa, että vaikka tilinpäätöslaskelmien kaavat ja liitetietovaatimukset annettaisiin jatkossa asetuksella, kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeita ja lausuntoja tarvitaan esimerkiksi laskelmien erien ja liitetietojen sisällön täsmentämisessä ja kirjanpidon ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa tulee kuulla asetuksen sisällön ja sen muutosten valmistelussa. Toisaalta lain- ja asetustasoisen sääntelyn ei tulisi olla liian yksityiskohtaista. Esimerkiksi liiketoiminnan ja taloudellisen toiminnan eriyttämistä koskevan sääntelyn tulisi olla riittävän sallivaa, jotta erilaiset eriyttämisen tasot ovat mahdollisia. Esimerkiksi liikelaitokset laativat täydellisen tilinpäätöksen, kun taas kilpailulain mukaisen taloudellisen toiminnan eriyttämiseen riittää tuottojen ja kulujen erittely. Myös tilikauden aikaisen ra-portoinnin tulisi sisältää vain sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä talouden seurannan kannalta jo kesken tilikauden (esim. asetusluonnos 12 §). Sääntelyssä tulee ottaa kantaa siihen, millaisessa muodossa ja miten pitkään raportoitu aineisto tulee säilyttää kunnissa ja kuntayhtymissä.
      • Puolustusministeriö
        Päivitetty:
        4.9.2019
        • Puolustusministeriö toteaa kunnioittavasti, ettei sillä ole huomautettavaa esitysluonnoksesta.
      • HANDATA-projekti, Saariketo Jorma
        Päivitetty:
        4.9.2019
        • Luonnoksesta yleisesti Hallituksen esitys on pääsääntöisesti hyvä ja tukee yritysten ja kansalaisten mahdollisuuksia saada ajantasaista tietoa julkisten toimijoiden taloudesta. Erityisen hyvää on, että kunnille, kuntayhtymille ja maakunnille säädetään lakisääteinen velvollisuus raportoida taloustiedot automatisoidusti yhtenäisin käsittein yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa. Esityksen mukaan kuntien ja maakuntien tuottama taloustieto tulisi toimittaa automaattisesti valtiokonttorin ylläpitämään taloustietovarantoon. Uudessa taloustiedon raportointimallissa kunnat, kuntayhtymät ja maakunnat raportoisivat vuosittaisten tilinpäätöstietojen rinnalla jo kuluvan vuoden aikana automatisoidusti suoraan kirjanpidosta ajantasaista taloustietoa. Näemme yhtenä tärkeänä, automaattisesti toimitettavana tietoja kuntien ja maakuntien ostolaskudatan toimittamisen samoin perustein kuin lakiesityksessä on säädetty muiden taloustietojen osalta. Ostolaskudata on toimitettavissa kuntien kirjanpidosta automaattisesti muutamin poikkeuksin. Näitä poikkeuksia ovat mm. henkilötietoja sisältävät, ostolaskuja julkiselle sektorille toimittavat toiminimet tai ammatinharjoittajat, joiden toiminnan volyymi ei ylitä mikroyrityksen kriteereitä. Osakeyhtiöiden osalta tätä rajoitetta ei ole, koska osakeyhtiöiden tulee toimittaa tiedot toiminnastaan yrityksen koosta riippumatta. Ostolaskudatan toimittaminen avoimena datana ja lakisääteisenä lisää avoimuutta, edistää kilpailua ja lisää liiketoimintamahdollisuuksia sekä parantaa myös julkista taloutta ja ehkäisee korruptiota. Kuntien tuottamaa ostolaskudataa julkaisee avoimena datana tällä hetkellä vain noin 30 kuntaa tai kaupunkia vaihtelevissa formaateissa siitä huolimatta, että Kuntaliitto on jo pari vuotta sitten antanut suosituksen kunnille ostolaskudatan julkaisemisesta yhtenäisessä muodossa avoimena datana. Ostolaskudatan osalta riittää, että tiedot toimitetaan vuosittain, ellei nopeampi rytmi ole perusteltavissa. Ostolaskudatan toimittaminen voidaan automatisoida helposti ja esimerkkinä voidaan mainita Helsingin kaupunki, joka julkaisee oman ostolaskudatansa avoimena datana kuukausittain. Muut kymmenen suurinta kaupunkia Turkua lukuun ottamatta, julkaisee ostolaskudatansa vuosittain. Esitetyn toimintamallin aiheuttamat vaikutukset Esitetyllä toimintamallilla ei ole olennaisia vaikutuksia kuntien tai maakuntien toimintaan. Ostolaskudata on saatavissa automaattisesti mainittujen toimijoiden kirjanpidosta pääkirja / ostolaskureskontra. Ostolaskudatan toimittaminen avoimena datana ja sen säätäminen lailla lisää avoimuutta, edistää kilpailua ja lisää liiketoimintamahdollisuuksia sekä parantaa että tehostaa myös julkista taloutta ja ehkäisee korruptiota ja julkisten varojen väärinkäyttöä. Lisäksi poliittiset ja muut päätöksentekijät ovat paremmin informoituja ja heillä on päätöksentekohetkellä mahdollisuus tukeutua avoimesti saatavilla olevaan kuntatalousdataan. Esitetyn toimintamallin vastuiden selkeys Kuntien ja maakuntien taloustiedot ovat lähtökohtaisesti julkista tietoa. Ostolaskudatan julkaiseminen laskukohtaisin tai laskuriveittän ei poikkea tästä periaatteesta. Esitetyn toimintamallin toimeenpanon edellyttämät toimenpiteet kunnissa Toimintamalli ei vaadi merkittävää työpanosta eikä investointeja. Millaista tukea tarvittaisiin esitetyn raportointimallin onnistuneeseen toimeenpanoon Ostolaskudataa julkaisevat organisaatiot voivat esittää oman toimintamallinsa datan julkaisemisen aloittaville kunnille tai maakunnille. Toisaalta kyseessä on taloushallinnon rutiinitoimi, jonka alan ammattilaiset voivat toteuttaa oman työnsä ohessa. Myös tietosuojaanliittyvät asiat on selvitetty tietosuojavaltuutetun ja Helsingin kaupungin toimesta. Kuntaliiton suositus ja tietosuojavaltuutetun lausunnot löytyvät Kuntaliiton nettisivuilta.
      • Rauman kaupunki, Rauman kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        4.9.2019
        • Huomiot ehdotettuun lainsäädäntöön Lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan ehdotettua lainsäädäntöä sekä uudistusta voi pitää tarpeellisena, toimintaa modernisoivana ja tietojohtamista edistävänä sekä yhteiskunnallisesti tärkeänä avoimen tiedon ja hallinnon läpinäkyvyyden näkökulmasta. Uudistuksen yhtenä merkittävimmistä asioista on kuntien eri kustannus-, talous- ja osin toimintatietojen toimitus ja koonti entistä keskitetympään paikkaan entistä nopeammalla, luotettavammalla ja automatisoidummalla tavalla. Uudistus mahdollistaa kuntien välisen kustannus- ja talousvertailun entistä vertailukelpoisemmilla tiedoilla entistä nopeammassa aikataulussa entisen pahimmillaan monen kuukauden aikaviiveen sijaan. Uudistuksen käytännön vaikutuksia Rauman kaupungille on todettu myöhemmin. Keskeinen huoli liittyy kerättävän tietosisällön laajuuteen sekä tarkkuuteen. Kerättävien tietojen tulee olla sellaisia, joilla on selkeästi yhteiskunnallista, toiminnallista ja taloudellista merkitystä hallinnon eri tasoilla paikallisesta valtakunnan tasolle. Tietojen tulee olla kerättävissä ja automatisoitavissa kohtuullisella työpanoksella ja kohtuullisin muutoksin organisaation toiminta- ja kirjaustavoissa. Mitä yksityiskohtaisempaa tietoa ja mitä enemmässä laajuudessa tietoa halutaan kerättävän, sitä vaativammiksi tulevat tiedonantajien velvoitteet. Siten tietotarpeiden kokonaisuuteen tulee suhtautua kriittisesti ja tarkoituksenmukaisuus huomioiden. Tiedonkeruun käytännön ja tekniseen tukeen, järjestettäviin koulutuksiin ja tiedotukseen tulee Valtiokonttorin osoittaa riittävästi resursseja. Tulorekisterin käyttöönotossa on valtakunnallisesti havaittu haasteita, eivätkä ongelmat saa toistua uudelleen uudenlaista tiedonkeruuta käyttöönotettaessa. Toimitettujen tietojen hyödyntäminen tulee olla maksutonta. Ehdotetut kuntien valtionosuuksiin kohdistetut leikkaukset uudistukseen vedoten eivät ole tarkoituksenmukaisia. Uudistukseen liittyen kunnat joutuvat tilanteesta riippuen merkittävästi investoimaan ja käyttämään työpanostaan uudistuksen läpiviemiseksi niin kuin lakiehdotuksen vaikutuksissa on todettu. Koska uusien toimintatapojen ja järjestelmien käyttöönotto vie aikaa ja uudistuksen työajalliset hyödyt tulevat vasta viiveellä asioiden juurruttua täysimääräisesti käytäntöön, ei ole perusteltua kohdistaa valtionosuusleikkausta uudistusta välittömästi seuraaviin vuosiin. Lakiehdotuksen vaikutusarvio kustannusvaikutusten muutoksesta valtakunnallisesti voi pitää optimistisena edellä ja myöhemmin mainitut seikat sekä kuntakentän erilaisuus huomioiden. Ehdotetun lainsäädännön vaikutukset Rauman kaupungin sisäiseen toimintaan Ehdotettu automaattiseen talousraportoinnin siirtyminen vaatii merkittäviä uudistuksia niin Rauman kaupungin nykyiseen taloushallinnon järjestelmäkokonaisuuteen, käytännön talousprosesseihin, työskentelytapoihin kuin kirjaustapoihin ja kustannuspaikkarakenteeseen. Kyse ei ole ainoastaan taloustietojen automatisoidusta raportoinnista eteenpäin vaan koko taloustiedon muodostumisen uudistumisesta. Tähän mennessä Rauman kaupunki on tehnyt ensin lakisääteiset tilinpäätöstietonsa, sitten laatinut vaadittavat tilastotiedot ja muut laskentatiedot eri viranomaisille vaativana erillislaskentana ja sisäisenä erillistiedonkeruuna sekä tehnyt vielä erikseen kustannuslaskentaa esimerkiksi laskien eri kustannustietoja ruoka- ja puhtauspalveluiden hinnoitteluksi ja sisäisten vuokrien hinnoitteluksi. Nyt ehdotettu muutos käytännössä tarkoittaa, että näitä kaikkia tehtäisiin kirjanpidon laadinnan prosessin yhteydessä sivutuotoksina ja yhdistettäisiin samalla eri tietolähteiden tietoja. Aikaisempien käytettävissä olevien tietojen perusteella siitä, mitä tulevista raportoitavista tietosisällöistä tiedetään, tämä vaatii luopumisen vanhoista käytännöistä ja uudistamista niin kustannuspaikoissa, laskentatunnisteissa, kirjanpitokirjaustavoissa sekä käytännön talouden perusprosesseissa, jotta kaikki tarvittava tieto voitaisiin tuottaa saman prosessin tuotoksina tai sivutuotoksina. Lisäksi on todettu, että kaupungin nykyinen talouden tietojärjestelmä ei sellaisenaan kaikilta osin sovellu tämäntyyppiseen uudenlaiseen tietojen laadintaan. Ei ole tarkoituksenmukaista yrittää saada vanhaa, yli vuosikymmenen käytössä ollutta tietojärjestelmää soveltumaan uusiin vaatimuksiin vaan hyödyntää markkinoilla olevia eri palveluntuottajien tarjoamia kokonaisjärjestelmiä, joissa on jo huomioitu tämä vaadittu kehitystyö järjestelmän teknisissä vaatimuksissa. Investointikustannuksen suuruus järjestelmäuudistamisessa on saatujen alustavien tarjousten perusteella useita satoja tuhansia euroja ja tähän päälle tulee vielä merkittävä määrä henkilöstön työajankäytön kustannuksia. Uudistuksen aikataulu, vuodet 2020 - 2021, on kunnianhimoinen. Vuoden 2020 aikana tämä edellyttää Raumalla aktiivista prosessien läpikäyntiä ja uudistamista, talouden perustan (kuten kustannuspaikkojen ja laskentatunnisteiden) osittaista uudelleenrakentamista sekä uuden tietojärjestelmäkokonaisuuden käyttöönottoa ja järjestelmän ominaisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä sekä poisoppimista vanhoista käytänteistä. Tämä vaatii aktiivista poikkihallinnollista yhteistyötä eri toimialojen välillä ja laajaa kouluttautumista uusiin käytänteisiin ja järjestelmiin. Huolellisella valmistautumisella sekä alun merkittävän työpanoksen jälkeen on todennäköistä, että tämä uudistus parhaimmillaan pitkällä aikavälillä vähentää jaksottaista, merkittävää työpainetta ja osin päällekkäistä työtä ja vähentänee osin tarvetta kevään lisä- ja ylitöille. Onnistuessaan uudistus uudelleen kohdentaa työpanosta esimerkiksi asiantuntijamaisempiin kokonaisuuksiin ja mahdollistanee erilaiset työjärjestelyt henkilöstömuutoksien tapahtuessa esimerkiksi eläköitymisen yhteydessä. Uudistus mahdollistaa myös koko kuntakentän tietojen käytön vapaammin organisaation toiminnan, tehokkuuden, taloudellisuuden ja osin vaikuttavuuden arvioinnissa osana tiedolla johtamisen kokonaisuutta tulevaisuudessa.
      • Virtain kaupunki
        Päivitetty:
        4.9.2019
        • Asia: Lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi Lausunnon antaja: Virtain kaupunki, kaupunginhallitus, PL 85, 34801 Virrat, kirjaamo@virrat.fi Uudistuksesta yleisesti: Lähtökohtaisesti tiedonkeruun automatisointi ja tehokkaampi käyttö on kannatettavaa. Tiedonkeruun ja tulosten valmistumisen nopeutuminen antavat myös kunnille mahdollisuuden käyttää kerättyä tietoa johtamisen ja päätöksenteon tukena. Myös kaiken tiedonkeruun keskittäminen samaan yhteyteen tehostaa tietojen hyödyntämistä. Perusteluista ja käytännön toteutuksesta: Siirtymävaiheessa uudistus vaatii kuitenkin paljon työtä ja mahdollisesti suuriakin muutoksia käytännön tiliöintikäytäntöihin sekä järjestelmiin, tämä edellyttää taloushallinnon henkilöstöltä merkittävää suunnittelutyötä ja laajaa koulutusta henkilöstölle. Käyttöönotto edellyttää kunnilta taloudellisia panostuksia sekä henkilöstöön, koulutuksiin että järjestelmiin. Muutosten valmistelun vaatima työmäärä on niin suuri, että harvalla kunnalla henkilöstöllä on mahdollisuus oman työn ohella valmistautua muutokseen, mikä heijastuu lisääntyneinä henkilöstökustannuksina. Etenkin pienissä kunnissa taloudellinen panostus saattaa nousta huomattavaksi. Tämän johdosta valtion tulisi tukea kuntia hankkeessa taloudellisesti joko valtionosuuksien korotuksena tai mahdollisuutena hakea hankkeeseen avustusta. Uudistuksen mahdolliset tuottavuushyödyt näkyvät vasta käyttöönoton jälkeen, kun automaattinen tiedonkeruu sujuu ja mahdolliset alkuvaiheen ongelmat on ratkaistu. Tämän johdosta valtionosuuksien leikkauksia ei ole mahdollista tehdä ennen kuin nähdään mikä on todellinen uuden käytännön tuoma tuottavuushyöty. Uudistuksen täytäntöönpanossa tulisi lisäksi hyödyntää tulorekisterin käyttöönotosta saatuja kokemuksia ja varmistaa toimivuus ennen käyttöönottoa riittävällä järjestelmien testaamisella. Muutoin Virtain kaupunki yhtyy Kuntaliiton 2.8.2019 antamaan lausuntoon.
      • Nousiaisten kunta
        Päivitetty:
        4.9.2019
        • Hallituksen esityksen tavoite mahdollistaa luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon saaminen kuntien taloudesta kuntien ja valtion päätöksenteon tueksi on hyvä. Nousiaisten kunta näkee myös hyvänä tiedon avoimuuden ja sen käyttämisen laaja-alaisesti. Lakimuutoksen velvoitteet kuitenkin aiheuttavat kunnille merkittäviä investointikustannuksia integraatioista ja järjestelmämuutoksista sekä henkilöstökustannuksia määrittelyjen toteuttamisessa. Hallituksen esityksen kohdassa 4.1. todetaan, että uuden tietosisällön integroiminen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja kirjanpitojärjestelmiin voi vaatia sekä ohjelmistojen päivittämistä että taloustiedon kirjaamiseen ja jälkilaskentaan liittyvien prosessien ja toimintatapojen uudistamista. Vähintään vaaditaan kirjauskohteiden läpikäynti ja päättelysääntöjen tekeminen järjestelmätason kirjauksista raportoitavien tietojen tasolle. Tästä aiheutuu kunnille ja kuntayhtymille investointiluonteisia ohjelmistojen päivityskustannuksia sekä henkilöstön kouluttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Automaattisen raportointikyvyn investointikustannukseksi arvioidaan 30 000 - 100 000 euroa kirjanpitoyksikköä kohden. Ottaen huomioon pienten kuntien resurssit, on tämä investointikustannus merkittävä lisäys nykyiseen kustannusrakenteeseen. On hyvä, että kuntien on alkuvaiheessa edelleen mahdollista tuottaa tiedot manuaalisesti, jolloin investointikustannuksia ei synny, mutta tällöin raportointikustannukset jäävät korkeiksi manuaalisen työn säilyessä osana raportointia. Tietojen vertailukelpoisuuden toteuttaminen voi asettaa haasteita, sillä kuntien kirjauskäytännöt ovat jossain määrin eroavia ja niiden saattaminen yhdenmukaisiksi voi olla ongelmallista käytännön toteutuksessa. Lisäksi tärkeää on tietojen vertailukelpoisuus vuodesta toiseen, minkä johdosta pyydettävien tietojen olisi hyvä olla mahdollisimman yhdenmukaiset vuodesta toiseen. Lainsäädännön käyttöönotto on suunniteltu toteutettavaksi varsin nopealla aikataululla, mikä aiheuttaa kunnille paineita erityisesti tietojärjestelmien saattamisessa yhteensopivaksi tulevien muutosten kanssa. Esityksen mukainen malli tulee vaatimaan järjestelmämuutoksia, jotka aiheuttavat kustannuksia. Järjestelmien kehittäminen saattaa nostaa myös ohjelmistojen vuosittaisia käyttö- ja ylläpitomaksuja. Kaiken kaikkiaan muutokset edellyttäisivät Nousiaisten kunnalta lisäresurssointia, koulutustarpeita ja järjestelmäinvestointeja, ja näiden kustannusten kattaminen tulee olemaan haaste - kuten todennäköisesti myös muille pienille kunnille. Tämän osalta Nousiaisten kunta näkee tärkeänä valtion osallistumisen muutosvaiheesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen kunnille. Nousiaisten kunta yhtyy Suomen Kuntaliiton lausuntoon, jonka mukaan kuntien valtionosuuksia ei tule siten leikata uudistuksen johdosta ja jo kertaalleen kuntien valtionosuudesta leikattu digikannustinraha tulisi kohdentaa kunnille automaattisen talousraportoinnin toimeenpanoon. Lisäksi uudistuksen toteutuksessa tarvitaan selkeää ohjeistusta sekä riittävää koulutusta ja käytännönläheistä tukea.
      • Teuvan kunta
        Päivitetty:
        3.9.2019
        • Teuvan kunta toteaa lausunnossaan, että hallituksen esityksen tavoitteet kuntien taloustiedon raportoinnin automatisoinnista, yhdenmukaisuudesta ja ajantasaisuudesta ovat yleisellä tasolla kannatettavia. Lakimuutos velvoittaa kuntia tuottamaan ja raportoimaan nykyistä tiedonkeruuta tarkempaa ja ajantasaisempaa taloustietoa. Teuvan kunta toteaakin, että on yksiselitteisesti etu, että kunnat saavat vertailutietoa päätöksentekonsa tueksi. Ajantasainen ja vertailukelpoinen taloustieto lisää läpinäkyvyyttä myös kuntalaisten näkökulmasta. Kunnan taloustietojen raportoinnin yksinkertaistaminen saattaa vähentää raportoinnista aiheutuvia kustannuksia pidemmällä aikavälillä. Muutosvaihe tulee kuitenkin mitä todennäköisimmin aiheuttamaan kunnille merkittäviä kustannuksia integraatioista ja erilaisista järjestelmämuutoksista. Lisäksi henkilöstökustannuksia muodostuu mm. koulutuksen ja päivitysten vuoksi. Todennäköistä on myös se, että ohjelmistojen lisenssi- ja muihin maksuihin tulee korotuksia. Uuden toimintamallin käyttöönotto ja seuranta voivat viedä aikaa ja aiheuttaa kustannuksia myös pidemmällä aikavälillä. Asiasta on tarjottava riittävän pitkään koulutusta ja ohjausta, että muutos saadaan toteutettua kokonaisuudessaan. Kerättävä tietosisältö on vahvistettava hyvissä ajoin ennen tiedonkeruun uudistamista. Kerättävien tietojen automatisointi suoraan kuntien kirjanpitojärjestelmistä on erityisen tärkeää, että raportoinnin hyödyt tulevat kokonaisuudessaan esiin. Uudistusta tulee testata ja pilotoida riittävästi ennen käyttöönottoa.
      • Raision kaupunki, Raision kaupunginhallitus 26.8.2019 § 275
        Päivitetty:
        3.9.2019
        • Yleistä: Lain edellyttämät muutokset talouden raportoinnissa eivät tuo ensivaiheessa kovin merkittävää muutosta nykyiseen raportointiin. Neljännesvuosittain taloustietojen tuottaminen ei välttämättä ole mielekästä muille, kun julkissektorille itselleen. Kuntien talouteen vaikuttavat jaksotetut tekijät kuten vaikkapa verotuksen maksuunpano vaikuttavat oleellisesti kuntien talouden toteutumiseen toimintavuoden aikana, eikä neljännesvuosiraportointi anna mitään oleellista tähän, ellei tunne kunkin kunnan jaksottaisia kulu- ja tulkoeriä. Kuntien kannalta oleellisempaa olisi, että valtio itse pystyisi tarkemmin arvioimaan etenkin omien päätöksensä vaikutuksia kuntien verotulokertymiin. Kuntalain kirjanpitoa koskevaan 112 §:än ehdotetaan lisättäväksi valtioneuvoston asetuksenantovaltuutus kuntien tilinpäätöstietojen toimittamisesta, jonka nojalla säädettäisiin kuntien yhdenmukaisista kirjanpitoon perustuvista tietosisällöistä. Tämä on edellytys sille, että kuntien taloustiedot ovat jatkossa yhteismitallisia ja vertailtavissa keskenään. Mahdollisen annettavan asetuksen kuten myös koko lain osalta tulee huolehtia siitä, etteivät kuntakonserniin kuuluvien markkinoilla toimivien yhtiöiden tai muiden kuntien liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen liikesalaisuuksiksi luettavat tiedot tule julkisiksi samanaikaisesti, kun kilpailijoiden ei näitä tietoja tarvitse julkistaa. Taloudelliset vaikutukset: Lakimuutos tulee aiheuttamaan jonkin verran investointikustannuksia käytettäviin järjestelmiin. Mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa kuntia tullaan asetuksella velvoittamaan ottamaan käyttöön uusia raportointimenetelmiä, jolloin syntyy uusia investointikustannuksia. Ehdotuksen mukaisen toimintatavan hyötyjen mukaisesti kuntien valtionosuuksista ehdotetaan leikattavaksi 150 000 euroa vuonna 2022, 300 000 euroa lisää vuonna 2023 ja 150 000 euroa lisää vuonna 2024. Leikkauksella realisoidaan tuottavuushyötyjen toteutuminen kunnissa ja rahoitetaan uuden toimintamallin kustannuksia. Valtiokonttorin tietovarannon kustannuksista tämä kattaa alle puolet. Ehdotuksen mukaisesti kuntien valtionosuuksia leikattaisiin yhteensä 600.000 euroa vuosina 2022-2024, minkä jälkeen valtionosuustaso jäisi pysyvästi alemmas. Raision kaupungin arvio on, että lakimuutos ei tule vähentämään kuntien kustannuksia, vaikka perustelutekstissä niin arvioidaankin. Lakimuutos tulee edellyttämään kunnilta jonkin verran enemmän raportointityötä sekä ainakin alkuvaiheen investointikustannuksia, eli tulee kestämään pitkän aikaa, ennekuin edes nähdään oliko muutoksesta tuottavuushyötyä. Valtionosuusleikkaus tulee peruuttaa ja asiaa tulee arvioida vasta sen jälkeen, kun lakimuutoksen vaikutukset nähdään käytännössä. Muuta: Kunnan on toimitettava kuntalain 121 a §:ssä tarkoitetut sekä muualla laissa tai lain perusteella toimitettavaksi edellytetyt taloustiedot Valtiokonttorin ylläpitämään taloustietovarantoon seuraavasti: 1) kalenterivuotta koskeva tilinpäätösarvio viimeistään seuraavan vuoden tammikuun 25. päivänä; 2) kalenterivuotta koskevat tilinpäätöstiedot viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun 15. päivänä; 3) kalenterivuotta koskevat tilinpäätöstietoja täydentävät tiedot, tiedot tuloista ja menoista palvelukohtaisesti sekä muut taloustiedot viimeistään seuraavan vuoden toukokuun 31. päivänä; 4) puolivuosikatsaus ajalta tammikuun alusta kesäkuun loppuun viimeistään saman vuoden elokuun 15. päivänä ja ajalta tammikuun alusta joulukuun loppuun viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun 15. päivänä; 5) neljännesvuosikatsaus ajalta tammikuun alusta maaliskuun loppuun viimeistään saman vuoden huhtikuun 30. päivänä ja ajalta tammikuun alusta syyskuun loppuun viimeistään saman vuoden lokakuun 31. päivänä; ja 6) kalenterivuoden talousarviota koskevat tiedot viimeistään kalenterivuoden tammikuun 15. päivään mennessä. Kohdan 4) raportointivelvoite on turha koska edellisen vuoden tilinpäätöstiedot tulee joka tapauksessa kohdan 2) perusteella toimittaa huhtikuun 15. päivä mennessä. Lauseen loppu tulee poistaa säädöksestä. (puolivuosikatsaus ajalta tammikuun alusta kesäkuun loppuun viimeistään saman vuoden elokuun 15. päivänä ja ajalta tammikuun alusta joulukuun loppuun viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun 15. päivänä)
      • Lieksan kaupunki
        Päivitetty:
        3.9.2019
        • Lieksan kaupunginhallitus on kokouksessaan 2.9.2019 § 211 päättänyt antaa seuraavan lausunnon hallituksen esityksestä: Kuntien taloustietojen keruun automatisointi ja siten ajantasaisemman ja vertailukelpoisemman tiedon tuottaminen vapaaseen käyttöön on myös kuntien edun mukaista. Se antaa kunnille mahdollisuuden vertailla oman toimintansa kulu- ja tuottorakennetta muihin kuntiin ja etsiä benchmarkkauksella uusia tuottavampia toimintatapoja. Tiedon yhteismitallisuuden ja vertailtavuuden lisääminen on kannatettava tavoite, mutta käytännön toteutus on erilaisten organisaatioiden, toteutustapojen ja kirjauskäytäntöjen takia erittäin haastavaa. Tietosisältöjen määritykseen, ohjeistukseen ja koulutukseen tulee panostaa. Sote-uudistusta odotellessa kunnat ovat mm. Pohjois-Karjalassa siirtäneet sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun kuntayhtymälle. Kuntien maksuosuuksia ei ole sidottu suoraan toteutuneisiin kustannuksiin. Mahdollisimman oikean tiedon saamiseksi kuntayhtymän tulisi raportoida taloustiedot suoraan tietovarantoon kuntakohtaisesti. Kunnat raportoisivat vain kuntayhtymälle maksamansa kokonaismaksuosuuden. Lakimuutoksella velvoitetaan kaikki kunnat raportoimaan taloustietoja myös neljännesvuosittain. Tähän asti osaa kunnista koskenut neljännesvuositiedonkeruu on sisältänyt pääosin suoraan kirjanpidosta saatavaa toteumatietoa. Asetusluonnoksen mukaan jatkossa kaikki kunnat raportoivat talouden toteumatietojen lisäksi neljännesvuosikatsauksessa myös "toiminnan ja talouden olennaiset tapahtumat" ja sekä"keskeiset tekijät, joiden ennakoidaan vaikuttavan tilikauden tuottojen ja kulujen määriin". Puolivuosittain raportoidaan ennuste koko vuoden tuotoista ja kuluista. Näiden raporttien tuottamiseen tarvitaan tiedon keräämistä koko organisaatiosta. Käytännössä vaatimus pakottaa esimerkiksi Lieksan kaupungin muuttamaan kunnan omiin ohjaus- ja seurantatarpeisiin riittäväksi katsotun kolmannesvuosiraportoinnin neljännesvuosiraportoinniksi, eli lisäämään raporttien määrää vuosittain yhdellä. Automatisoinnin vaatimat muutokset aiheuttavat kunnille merkittäviä kertaluontoisia kustannuksia, kun tietojärjestelmiin, kustannuskohderakenteisiin ja kirjauskäytäntöihin joudutaan tekemään muutoksia. Kustannuksiin esitetään haettavaksi vuodelle 2019 valtionosuudesta vähennettyä erillistä digikannustinrahaa. Kannustinrahaa täytyy erikseen hakea, ja sen hakemisesta, raportoinnista ja maksatuksista aiheutuu lisää hallinnollista työtä. Kustannusten lisäys kuitenkin koskee kaikkia kuntia, eikä hankerahoitus siksi ole tarkoituksenmukainen. Lieksan kaupunki esittää kantanaan, että kunnille tulee osoittaa kustannusten kattamiseen lisärahoitusta osana valtionosuusjärjestelmää. Esityksen mukaan taloustietojen raportoinnin automatisointi tuo kunnille tuottavuushyötyjä. On arvioitu, että automatisointi vähentää taloushallinnon työmäärää niin, että sitä kautta vuosisäästö olisi n. 0,5 - 1,0 henkilötyövuoden kustannus. Kustannusten pieneneminen maksaisi näin itsensä takaisin noin viidessä vuodessa. Tämän arvioiodun säästön perusteella valtionosuuksia pienennetään tulevina vuosina. Arvioitu tehokkuuden lisäys on mitä todennäköisimmin liian optimistinen. Erityisesti pienissä kunnissa tuskin on ollut mahdollista käyttää kokonaisuutenakaan 0,5 henkilötyövuotta taloustilastoraportointiin. Järjestelmiin muutoksen yhteydessä tehtävät päivitykset voivat aiheuttaa myös ylläpitokustannusten nousua. Kirjauskohteiden ja -käytäntöjen sekä raportoinnin muutokset aiheuttavat lisätyötä koko organisaatiossa. Tulevat muutokset raportoinnin tietosisällöissä aiheuttavat lisäkustannuksia myös jatkossa. Perusteita valtionosuuksien leikkaamiseen toimintamallin muutoksen johdosta ei ole.
      • Iisalmen kaupunki, Iisalmi, Kiuruvesi, Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Säisä Tarja
        Päivitetty:
        3.9.2019
        • Esitämme Ylä-Savon Kymppi yhteistyön nimissä seuraavan lausunnon: Automaattiseen taloustiedon raportointiin siirtyminen on kannatettavaa. Huomioitava on, että taloustiedon keruu ja raportointi kunnissa on monivaiheinen prosessi, johon osallistuu laaja joukko tekijöitä. Toisin kuin hallituksen esityksessä on arvioitu, automaattiseen talousraportointiin tarvittava henkilöstöresurssi ei tule vähenemään vaan erityisesti alkuvuosina kasvaa ja jatkossa siirtyy ohjelmistojen hallinnointiin ja määrittelytyöhön sekä taloustiedon jatkuvaan yksityiskohtaisempaan seurantaan. Näin ollen suunnitellut kuntien valtionosuusleikkaukset eivät ole perusteltuja, eikä niitä tulisi toteuttaa. Lisäksi koska automaattinen talousraportointi koskee kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä tulisi myös valtionosuuksista leikattu digikannustinraha palauttaa valtionosuuksiin. Nykyisellään avustuksen hakumenettely ja raportointi on työlästä ja monimutkaista eikä se huomioi merkittäviä taloudellisia panostuksia järjestelmien päivityksiin ja tuleviin kasvaviin ylläpitokustannuksiin. Lausunnossa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät eivät näe talousraportoinnin kustannushyöty-yhteyttä hallituksen esityksessä viitattuun kustannussäästöön tulorekisterin ja EU:n verkkolaskudirektiivin toimeenpanon kanssa. Kuntien taloustietojen vertailtavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Nykyiset suositusluontoiset ohjeet ovat puutteellisia erityisesti vyörytysten ja sisäisten erien osalta eivätkä ohjeistukset ole kuntia sitovia. Taloustiedon keruun yhteyteen ei saisi yhdistää talousjärjestelmien ulkopuolista tiedonkeruuta (esim. veroprosentit, tuntimäärät, avustusten saajien määrät). Em. tietojen ylläpitäminen ja tuottaminen taloushallinnon järjestelmissä on haasteellista, aiheuttaa lisäkustannuksia ja vaatii järjestelmiin erillisiä tiedonkeruun osioita. Opetustietojen (41-lomake) tiedonkeruuta tulisi yksinkertaistaa ja selkiyttää. Uusilla toimintamalleilla (kuten palveluseteli) tuottavien palvelujen raportointia tulisi ohjeistuksessa tarkentaa ja yhdenmukaistaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää erityisesti sosiaali- ja opetustiedon keruussa siihen, että samoja tietoja ei kysytä useaan kertaan eri tiedonkerääjille. Kuntatalouden tiedonkeruun pohjalta tuotettava tieto tulee olla siinä muodossa, että se on kuntien helposti käytettävissä eikä tilastotietojen käyttö vaadi näiltä osin lisäinvestointeja järjestelmiin. Ylä-Savon Kymppi yhteistyön eli Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien, Keiteleen, Lapinlahden, Pieleveden, Sonkajärven, Vieremän kuntien sekä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän puolesta Tarja Säisä kirjanpitopäällikkö, Iisalmen kaupunki projektipäällikkö, Ylä-Savon Kymppi KUTI-projekti
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pesonen Arja
        Päivitetty:
        3.9.2019
        • Hallituksen esityksen tavoite siitä, että kuntien seurantaan ja ohjaukseen saadaan ajantasaista ja aiempaa vertailukelpoisempaa taloustietoa, on kannatettava. Myös erillistiedon keruiden vähentämistavoite on hyvä. Kerättävän tiedon määrää ei tulisi kuitenkaan lisätä, vaan pikemminkin tulisi keskittyä tiedon hyödynnettävyyden parantamiseen. Tietosisältöön liittyvissä määrittelyissä korostuu valtion tietotarpeiden näkökulma. Uudistuksen tulisi vahvemmin kytkeytyä kuntien ja kuntayhtymien oman toiminnan kehittämiseksi tarvitsemien tietojen sisältöön. Tähän asti esim. palvelukohtainen taloustieto on ollut heikosti hyödynnettävissä toiminnan kehittämisessä, koska jaottelu ei ole toiminnan kehittämisen näkökulmasta tarkoituksenmukainen. Esityksen tavoitteena on mahdollistaa taloushallinnon tuleva digitalisaation edistyminen ja kehittämispotentiaali kunnissa. Tavoitetta ei voida pitää realistisina ilman, että kuntien oman toiminnan johtamisen tietotarpeet kohtaantuisivat tiedonkeruussa nykyistä paremmin. Automaattiseen taloustiedon raportointiin siirtyminen on kannatettavaa mutta edellyttää kunnilta ja kuntayhtymiltä investointeja. Tietojärjestelmäinvestoinnit ja niiden ylläpitokustannukset tulevat olemaan esityksessä arvioituja kustannuksia huomattavasti suuremmat. Muutosvaiheessa lisäresursointia tarvitaan taloustietojen sisällön validointiin ja laadun valvontaan. Hallituksen esityksessä todetaan, että muutoksen aiheuttamat investointikustannukset alenevat merkittävästi jos muutokset toteutetaan samanaikaisesti tulorekisteriuudistuksen sekä EU:n verkkolaskudirektiivin kansallisen toimeenpanon uudistuksen yhteydessä. Tiedon tuottajan näkökulmasta näin ei voida olettaa, koska kyseiset uudistukset kohdistuvat pitkälti eri tietojärjestelmiin. Esityksen vaikutusarviointia tulisi täsmentää tältä osin. Hallituksen esityksessä mainittu vuosittainen taloustietojen raportoinnin valmistelu tulisi tehdä niin, että tietosisältö palvelisi useamman vuoden tietotarvetta ja vältettäisiin vuosittaiset muutokset. Kuntalain 121 a pykälässä mainittu asetus tulee valmistella huolella ja kunnille ja kuntayhtymille tulisi varata mahdollisuus lausunnon antamiseen sen valmisteluvaiheessa. Lisäksi on huomioitava, että muutosten voimaantulolle on varattava riittävästi aikaa.
      • Leppävirran kunta, Leppävirran kunnanhallitus 2.9.2019 § 131
        Päivitetty:
        3.9.2019
        • Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen tiedonkeruun ajantasaistaminen, tarkentaminen ja vertailukelpoisuus ovat välttämättömiä kehityskohteita. Toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteon tukena tarvitaan ehdottomasti nykyistä nopeampaa ja säännönmukaista raportointia jonka kerääminen vaatii mahdollisimman vähän manuaalista käsittelyä. Uudistuksen toimeenpano edellyttää kattavaa koulutusta ja perehdyttämistä taloushallinnolle ja kaikille palvelualoille sen varmistamiseksi, että palvelusisällöt ja toimintaprosessit ovat raportointivaateiden mukaiset. Onnistumisen edellytys on palvelujen määrittely ja toimintayksiköiden perehdyttäminen tietovaateisiin niin että sieltä tieto siirtyy oikein raportointijärjestelmiin. Palvelujen ja suoritteiden yhdenmukainen mittauskäytäntö on varmistettava ohjeistamalla yksityiskohtaisesti mitä mitataan ja millä perustein. Uudistuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa on varmistettava riittävän laaja ja saumaton yhteistyö eri viranomaisten välillä ja toisaalta eri tietovarantojen hyödyntäminen tarpeellisten tietojen yhdistämiseksi. Testaukset ennen käyttöönottoa on aloitettava hyvissä ajoin ja tiedon tuottamisesta vastuussa olevien kuntien palvelualojen, taloushallinnon, palvelukeskusten ym. tulee olla aukottoman tiedonvälityksen piirissä ja mukana jo suunnitteluvaiheessa. Hankekustannukset on korvattava täysimääräisesti. Lähtökohtana pitää olla, että uudistus koskee kaikkia. Olisi toivottavaa, että jokainen kunta ei tee uudistusta keskenään oman ohjelmistotoimittajansa kanssa vaan koordinoidaan kehitystyö valtakunnallisesti ministeriöiden, ohjelmatoimittajien ja valittujen kuntien ja kuntayhtymien edustajien välillä ja on valmius riittävän laajaan tekniseen uudistukseen todellisten parannusten aikaansaamiseksi. Erityisesti integraatiot toiminnanohjausjärjestelmistä olisivat tarpeen eurojen ja suoritteiden yhdistämiseksi. Nykyisillä raportointivälineillä ainakin pienten kuntien näkökulmasta on vähäiset mahdollisuudet tehdä toimivia integraatioita toiminnanohjauksen ja taloushallinnon järjestelmien välillä. Kokonaisuudistuksen lähtökohdaksi tulisi ottaa, että integraatiot jollakin aikavälillä edellytetään kaikilta ja ohjelmistojen kehittämisessä on tämä huomioitava ja velvoitettava ohjelmistotoimittajat toteuttamaan uudistuksen vaatimukset. Edullisin tapa toteuttaa uudistus on koordinoida se keskitetysti ja rahoittaa se ministeriöiden toimesta. Tässä yhteydessä tulee uudistaa koko tekninen alusta niin että automatisoitu raportointijärjestelmä palvelee mahdollisimman monia eri tiedonkeruutarpeita pitkälle tulevaisuuteen, huomioiden vaatimus myös esim. taloustiedon välittämisen kuntalaisille. On todellinen tarve uudistaa raportoinnin tietosisältö ja automatisoida tiedonkeruu. On syytä toteuttaa laaja kokonaisuudistus, jolle varataan riittävät resurssit, asiantuntijuus ja aika sisällöllisesti laadukkaan uudistuksen aikaansaamiseksi. Pitkän aikavälin säästöjen aikaansaamiseksi järjestelmäteknologian pitää kehittyä järjestelmäteknisesti kevyempään suuntaan. Tietosisältöä on kehitettävä yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi niin että tietosisällön hyödynnettävyys toiminnan kehittämiseksi ja päätöksenteon tukena korostuu. Ehdoton edellytys on, että raportoinnin tietosisältö varmistaa yhdenvertaisen ja oikean rahoituksenjaon valtion, kuntien ja kuntayhtymien kesken. ”
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        2.9.2019
        • Keski-Pohjanmaan liitto kannattaa valmisteltua hallituksen esitystä kuntien taloustietojen tuottamisesta ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi.. Lakiuudistuksella kunnille tai kuntayhtymille asetetaan velvoite toimittaa erikseen säädetyt taloustiedot suoraan taloushallinnostaan Valtiokonttorille. Keski-Pohjanmaan liitto tuo esille, että monessa pienessä kunnassa tai kuntayhtymässä taloushallinnon palvelut ovat ulkoistettu sopimuksin ulkoiselle palveluntuottajalla. Palvelusopimusten pituudet ovat sovittu sopimusosapuolten kesken, jonka vuoksi siirtymäaika uudistettavan lainkohtien voimaanastumiseksi tulee olla riittävän pitkä (min kaksi vuotta). Keski-Pohjanmaan liitto tuo myös esille, että ulkoinen palveluntuottaja tuottaa kunnalle tai kuntayhtymälle tiedot kirjanpitoa ja tilinpäätöstä varten palvelusopimuksessa sovitussa muodossa. Kunta tai kuntayhtymä on siten riippuvainen palveluntuottajan antamasta tiedoista ja niiden oikeellisuudesta. Tilanteessa, jossa kunnan tai kuntayhtymän taloushallinto on ulkoistettu, tulee pohdittavaksi se, että missä määrin uudistuksessa kuntaa ja kuntayhtymää velvoittava määräys antaa suoraan tiedot taloushallinnostaan Valtiokonttorille soveltuu ulkoisen palveluntuottajan velvoitteeksi. Tilanteessa, jossa taloushallinto on ulkoistettu, kunta tai kuntayhtymä on sopimussuhteessa ulkoiseen palveluntuottajaan, joka tiedot antaa. Uudistus ei voi eikä pidä johtaa siihen, että kunnan tai kuntayhtymän tulee jälleen palauttaa henkilöstöään taikka osaamista sen vuoksi, että lakiuudistus edellyttää tietojen antamisen tulevan kunnan taloushallinnostaan. Lakiluonnoksessa ehdotetaan kuntalakia mm. muutettavan siten, että siihen lisätään VN:lle asetuksenanto-oikeus kuntia ja kuntayhtymiä velvoittavasta tarkemmista säännöksistä koskien taloustietojen sisältöä ja tuottamista yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa. Keski-Pohjanmaan liitto tuo esille huolensa siitä, että uudistus ei johda velvoitteeseen tuottaa tietoa Valtiokonttorille jossain sellaisessa muodossa tai sellaisella tietojärjestelmällä, jota kunnassa tai kuntayhtymässä ei ole käytettävissä. Mikäli tällainen tilanne syntyy, johtaa se lisäkustannusteen syntymiseen kunnissa ja kuntayhtymissä, mikä ei ole uudistukselle suotavaa. Muilta osin Keski-Pohjanmaan liitolla ei ole asiaan huomautettavaa.
      • Kaarinan kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        2.9.2019
        • Kaarinan kaupunki pitää taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaa uudistusta positiivisena asiana. Raportoitavan tiedon yksinkertaistaminen ja määrämuotoisen tiedon tuottaminen tulee näin helpottamaan nykyistä raportointia. Tiedon tuottaminen voidaan automatisoida ja saada sitä kautta kustannussäästöjä nykyiseen raportointiin verrattuna, jota tehdään suuressa määrin manuaalisesti. Näin saadaan myös ajantasaisempaa tietoa kuntien ja muiden toimijoiden käyttöön. Vastuu tiedon tuottamisen ja raportoinnin onnistumisesta on kunnilla. Yhteistyötä tulisi tehdä kuitenkin ensisijaisesti ohjelmistotoimittajien kanssa ja vasta sitten, kun prosessi tietoteknisesti onnistuu ja on testattu kuntien yleisesti käytössä olevilla ohjelmilla, tuodaan muutos kunnille toteutettavaksi. Näin vältetään turhat kustannukset ja ohjelmien kehittäminen vaatimuksia vastaavaksi tehdään keskitetysti ennen kuin muutokset tuodaan kuntiin. Tulorekisterin haasteista pitää ottaa opiksi ja aikataulu muutokselle ei saa olla liian kireä.
      • Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Kallo Juha
        Päivitetty:
        30.8.2019
        • Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoanne luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi. Kunnat velvoitettaisiin toimittamaan erikseen säädetyt taloustietonsa suoraan taloushallinnon tietojärjestelmistään valtiokonttorin ylläpitämään valtakunnalliseen tietovarantoon. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia esittää lausuntonaan seuraavaa Tässä uudessa sääntelyssä ei huomioida ammatillista koulutusta järjestäviä kuntayhtymiä. Näille toimijoille raportointivaatimusten lisääminen ja raportointirakenteiden kasvattaminen järjestelmiin on kohtuutonta. Valmistelu on edennyt siten, että tämän ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden kehitys on jätetty huomiotta, kuten myös uuden ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön asettamat raportointivaatimukset opetushallitukselle. Raportointivaatimuksissa haetaan yhdenmukaisuutta ja vertailtavuutta, joka täytyy koulutuksen järjestäjän toteuttaa jo ammatillisen koulutuksen rahoittajalle. Tätä raportointia varten on moni järjestäjä rakentanut myös prosessejaan ja laskentajärjestelmiään. Sisäiseen laskentaan kohdentuvat vaatimukset ja niiden päällekkäisyydet ovat tutkimatta. Ammatillisen koulutuksen yhdenvertaisen kustannustiedon kerääminen tapahtuu jo opetushallituksen hyvin yksityiskohtaisen prosessina. Laskenta- ja raportointijärjestelmien rakentaminen sekä ylläpitäminen ja varsinkin päällekkäisten prosessien, kuluttaa entisestään ammatillisen koulutuksen leikattuja resursseja sekä kohdentaa niitä pois ydintoiminnasta. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia esittää, että päällekkäisiä raportointirakenteita ei luoda ja siksi kunnes tämä valtakunnallisesti saadaan järjestettyä valtiovarainministeriötä ja opetushallitusta tyydyttävällä yhdenkertaisella tavalla, ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät vapautetaan tämän sääntelyn piiristä. Yhteistyöterveisin Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Talousjohtaja Juha Kallo
      • Pyhtään kunta
        Päivitetty:
        30.8.2019
        • Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi.
      • Siuntion kunta
        Päivitetty:
        29.8.2019
        • Siuntion kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että kuntatieto-hanke ja lakiesitys on sinällään kannatettava. Vertailukelpoisen ja ajantasaisen taloustiedon keräämiseksi yhteiseen tietovarantoon auttavat kuntia tiedolla johtamisen kehittämistyössä ja digitalisaation edistämisessä. Nykyinen sääntely ja ohjeistus on ollut hajanaista eikä kuntien välinen tieto-jen vertailukelpoisuus ole kaikilta osin toteutunut. Yhtenäiset ja velvoittavat mallit ja toimintatavat mahdollistavat uudenlaisen vertailun, ja parantavat kerättävän taloustiedon hyödynnettävyyttä. Esitystä tulee kuitenkin muuttaa siten, että ehdotukset kuntien valtion-osuuksien leikkauksiksi poistetaan. Uudistus vaatii alkuvaiheessa käytännössä kunnilta lisäresursseja, eikä valtionosuuksien leikkaaminen ole tältä osin perusteltua.
      • Varsinais-Suomen liitto
        Päivitetty:
        29.8.2019
        • Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto pitää uudistusta tärkeänä. Kunnat ja kuntayhtymät tarvitsevat vertailukel-poista ja laadukkaampaa tietoa toiminnan kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Tietopohjan tarkentaminen mahdollistaa ajantasaisemman talouden ohjauksen. Liitto on kuitenkin huolissaan tietojen laadusta etenkin toimintatapamuutoksen nivelvaiheessa. Kerättävä tietosisältö ei saa myöskään kasvaa liian suureksi. Lakimuutos aiheuttaa liitolle merkittäviä investointiluonteisia kustannuksia, edellyttää henkilöstön koulutusta ja järjestelmien päivittämistä. Todennäköisesti myös ohjelmistojen vuosittaiset käyttö- ja ylläpitomaksut tulevat nousemaan. Hallituksen esityksessä todetaan, että muutoksen aiheuttamat investointikustannukset alenevat merkittävästi, jos muutokset toteutetaan samanaikaisesti tulorekisteriuudistuksen sekä EU:n verkkolaskudirektiivin kansallisen toimeenpanon uudistuksen yhteydessä. Ei voida olettaa, että samanaikaiset uudistukset vähentäisivät lausunnon kohteena olevan uudistuksen aiheuttamia muutoskustannuksia, koska kyseiset uudistukset kohdistuvat taloustietojärjestelmien eri osiin. Esityksen vaikutusarviointia tulee täsmentää tältä osin.
      • Muukkonen Matti, tutkijatohtori (kuntaoikeus), HTT, YTM, ÕTM, Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos
        Päivitetty:
        29.8.2019
        • Kunnioittaen lausun luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntalain muuttamisesta seuraavaa: - kunnalliseen itsehallintoon kuuluu taloudellinen itsehallinto, joka suojaa kuntia valtion puuttumiselta niiden taloudelliseen itsenäisyyteen. Se kattaa kunnan verotusoikeuden sekä itsenäisen päätösvallan taloudessa. Itsehallinnon suoja on siten laajempikin oikeus päättää taloudestaan - jopa teknisiltä osilta. Kuten Olli Mäenpää on tutkimuksissaan (1981, s. 87) osoittanut, on kunnilla periaatteellinen oikeus päättää talousarvionsa sisällöstä ja rakenteesta. Toki tässä yhteydessä on huomattava, että kirjanpitolautakunnan kuntajaoston toiminta on käytännössä yhtenäistänyt toiminnan ja kaikki kunnat ovat omaksuneet jaoston suositukset. Tätä mallia voidaankin pitää selvästi kunnallista itsehallintoa paremmin puoltavana kuin asiasta tarkemmin säätämistä; - lakiehdotusluonnoksessa esitetään tosiasiallisesti puuttumista kunnan oikeuteen itse päättää kirjanpitonsa, so. talousarvion sisällöstä. Kuten ehdotusluonnoksessa tuodaan esiin, asia liittyy perustuslain 121.2 §:än, jossa säädetään siitä kuinka kunnan hallinnon yleisistä perusteista säädetään lailla. Taloushallinto on osa hallintoa (ks. esim. Merikoski 1970, s. 202). Säännös liittyy nykyään Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan 6(1) artiklaan, jonka mukaan kunnilla pitää olla oikeus päättää sisäisestä hallinnostaan itsenäisesti lainsäädännön, huomaa "yleisemmät" määräykset huomioiden, melko vapaasti. Kun kunnan taloudellisen hallintorakenteen tulisi mukailla tosiasiallista hallintorakennetta, on syytä pitää huolta, ettei taloussääntelyllä tarpeettomasti rajoiteta kuntien oikeutta itse päättää omasta hallinnostaan ja sen järjestämisestä; - edellä esitetyin perustein, en näkisi tarvetta valtioneuvoston asetukselle, erityisesti, kun huomioidaan se, että kuntia koskevia muutoksia tulisi tehdä lähtökohtaisesti vain lailla; - lakiehdotusluonnoksen 121 a §:n osalta tuon esiin alustavia havaintoja, joita olen tehnyt tutkiessani kunnan toiminnan käsitettä sekä sitä koskevaa sääntelyä KuntaL:ssa. Alustava johtopäätökseni on, että on sinänsä hyvä, että kunnan toiminnan käsite ja soveltamisalan laajennus on otettu KuntaL:in, mutta en ole vakuuttunut, että kaikkia sen vaikutuksia on loppuun asti mietitty. Tämän hetkisen tiedon valossa näyttää, että esimerkiksi KuntaL 6.2 ja 2.1 §:n yhteisvaikutuksesta johtuu, että KuntaL:a tulisi soveltaa mm. KEVAan, Suomen Kuntaliitto ry:en, yksityisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajiin jne. johtuen siitä, että niiden kanssa on joko sopimus tai kunta rahoittaa niitä. Tästä aiheutuu myös se, että esimerkiksi KuntaL 29 §:n tiedottamis- ja viestintävelvollisuudet kattavat kaiken tämän, kuten myös valtuuston vastuu, mutta välineet miten tämä vaatimus täytetään ovat vähäiset. Jos mietitään esimerkiksi konserniohjetta ja sen soveltamista esimerkiksi osaomisteisiin yhteisöihin, soveltuu se vain soveltuvin osin. Konserniohjeessa kuitenkin pitäisi varmistaa, ettei ns. organisaationeutraalisuuden periaatteen (johdettavissa PL 124 §:stä, ks. Muukkonen Edilex 2012) vuoksi kuntalaisten perusoikeudet heikkene, kun tuotantoa siirretään peruskunnan, kuntakonsernin tai kuntayhtymän ulkopuolelle omistuksella, sopimuksella tai rahoituksella. Näen tässä puutteita; - ennen kuin tätä kunnan toiminnan käsitteen vaikutusta on tarkemmin analysoitu, ei ole tarkoituksenmukaista lähteä säätelemään kunnille lisävelvoitteita, jotka koskevat kunnan toiminta käsitteen piirissä olevia asioita. Ehdotettu 121 a § lupaa nyt yllättävän paljon, enkä ole vakuuttunut, että koko kunnan toiminnan osalta näitä tietoja voitaisiin kovin helposti saada erityisesti, kun mennään konsernin ja kuntayhteistyön ulkopuolelle. Koska KuntaL:a sovelletaan myös kunnan toimintaan, tarkoittaa säännös käytännössä sitä, että kunnalla olisi velvollisuus hankkia julkaistavaksi ne tiedot, jotka valtioneuvoston asetuksella vaaditaan. Tässäkin ongelmaksi tulee valtioneuvoston asetuksen käyttö. Mikäli kunnille tällaisia velvoitteita ylipäätänsä halutaan antaa, tulisi sen perustua suoraan lakiin, ei asetukseen. Tosiasiassa kyse on kuitenkin kunnille tulevista tehtävistä hankkia vaadittuja tietoja sopimuskumppaneiltaan tai jopa rahoittamiltaan tahoilta; - viimeisenä käytännön kysymyksenä nostan esiin sen, ettei puolivuosikatsauksella välttämättä ole ihan hirveää merkitystä kuntien talouden hallinnan näkökulmasta. Usein nimittäin on niin, että kesäkuukausina isojakin laskuja menee virheellisesti heinäkuulle sen sijaan, että ne kirjattaisiin kesäkuulle. Lisäksi on syytä muistaa, että isoja tasauslaskuja tulee vasta joulukuussa. Merkittävä osa kunnista seuraakin vuosikolmanneksia ja esimerkiksi sairaanhoitopiirien laskutus tarkastellaan usein toisen vuosikolmanneksen jälkeen. Kyseistä ajankohtaa voidaan pitää myös paljon luotettavampana kuin puolivuotiskatsausta ja mahdollistaa reagoimisen vielä ennen kolmoskvartaalin päätöstä, josta tiedot saadaan käytännössä vasta lokakuun puolivälissä. Tällöin ei ole enää mitään tehtävissä tasapainotusmielessä. Kuntia ei näkemykseni mukaan tulisi pakottaa kvartaaliseurantaan tai muutenkaan säätää siitä miten ne vuoden sisäisen talousseurantansa järjestävät. Jos tällaisia päivämääriä asetetaan, tulee ne asettaa lailla, ei asetuksella. Espoossa 29.8.2019 Matti Muukkonen kuntaoikeuden tutkijatohtori
      • Kuopion kaupunki, Talous- ja omistajaohjaus
        Päivitetty:
        29.8.2019
        • Kuntien taloustietojen tuottamisen ja raportoinnin yhtenäistäminen on kannatettava ja hyvä asia. Vertailukelpoisen, luotettavan ja ajantasaisen tiedon saanti on tärkeää kuntien talouden seurannassa ja suunnittelussa. Tarkkojen kustannusvaikutusten arvioiminen on tässä vaiheessa vaikeaa. Muutos tulee aiheuttamaan kustannuksia, mm. tietojärjestelmiin sekä henkilöstön muuhun valmistelutyöhön ja kouluttamiseen liittyviä kustannuksia. Kustannuksia valmistelusta on syntynyt jo tähän mennessä. Tietojärjestelmien vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset nousevat uudistuksen myötä. Mahdollinen maakuntauudistus muuttaa myös suunnitteilla olevaa raportointiuudistusta. Lisäksi esityksessä mainitut laajennukset erityislainsäädännön velvoittamaan raportointiin lisäävät tulevien vuosien kehittämiskustannuksia. Kuntien valtionosuuksia ei siten tule leikata uudistuksen takia. Kunnat toimittavat erityislainsäädännön perusteella tietoja eri viranomaisille. Suuntauksena tulee ehdottomasti olla, että erillistiedonkeruut vähenisivät. Tietojärjestelmätoimittajien ja taloushallinnon palvelukeskusten osallistuminen tiiviisti muutoksen valmisteluun on erityisen tärkeää. Koulutuksen järjestäminen uudistuksesta on tarpeellista.
      • Enonkosken kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        29.8.2019
        • Kunnanhallitus antaa seuraavan lausunnon liittyen hallituksen esitykseen kuntien ja taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi. Enonkosken kunta kannattaa hallituksen esityksen tavoitteita, sillä kuntien ja kuntayhtymien yhteisenä tavoitteena tulee olla taloustietojen tuottaminen ja raportointi yksinkertaisella, luotettavalla ja yhdenmukaisella tavalla automatisoidusti. Tavoitteena tulee olla, että sekä tiedon tuottajat (kunnat ja kuntayhtymät) että tiedon käyttäjät hyötyvät uudistuksesta ja pystyvät sen myötä tehostamaan omaa toimintaansa ja käyttämään yhteistä taloutta kuvaavia tietoa hyväksi mm. kuntien johtamisen ja päätöksenteon tukena ja julkisen hallinnon läpinäkyvän arvioinnin mahdollistamiseksi. Kunnat voivat myös käyttää kerättyjä tietoja talousarvion valmisteluun ja seurantaan liittyvässä prosessissa sekä johtamisen ja toiminnan sisäisen kehittämisen tukena. Kunta tuo huolensa esille, ettei ehdotettu uusi lainsäädäntö lisäisi pysyvästi kunnan tehtäviä tai velvoitteita ja niistä aiheutuvia kustannuksia nykytilaan verrattuna, koska uuden tietosisällön integroiminen kunnan talous- ja kirjanpitojärjestelmään voi vaatia sekä ohjelmistojen päivittämistä, että taloustiedon kirjaamiseen ja jälkilaskentaan liittyvien prosessien ja toimintatapojen uudistamista. On huomioitava, että esitetyn toimintamallin toimeenpanossa keskeinen rooli on tietojärjestelmätoimittajilla, jotka tuottavat palveluja kunnalle ja joista kunta on riippuvainen. Uudistuksen käytännön toteutus tapahtuu viime kädessä kunnan ja tietojärjestelmätoimittajan välillä. Kunnalla ei yleensä ole mahdollisuuksia vaikuttaa lisäkustannuksiin, koska muutosten tekemistä voidaan harvoin kilpailuttaa niissä tapauksia, kun muutoksia tehdään olemassa oleviin tietojärjestelmiin. Tästä aiheutuu kunnalle investointiluonteisia ohjelmistojen päivityskustannuksia sekä henkilöstön kouluttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Em. syistä on tärkeää, että suurimmat tietojärjestelmätoimittajat osallistuvat tiiviisti uudistuksen valmisteluun yhteistyössä valtiovarainministeriön ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Kunnanhallitus toteaa lisäksi lausuntonaan, että muutoksen aiheuttavat lisäkustannukset tulisi korvata kunnille. Tavoitteena hallituksen esityksessä tulee olla edelleen, että pidemmällä aikavälillä uudistuksen tulisi merkittävästi vähentää tietojen raportointiin käytettävää työaikaa ja säästää kustannuksia.
      • Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Yhtymähallitus, Virtanen Heikki
        Päivitetty:
        28.8.2019
        • Valtiovarainministeriö pyytää Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymältä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia, valtiokonttorista annettua lakia sekä kuntien taloustietojen tuottamista ja toimittamista koskevaa erityislainsäädäntöä. Esityksen tavoitteena on mahdollistaa luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon saaminen kuntien taloudesta kuntien ja valtion päätöksenteon tueksi. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa kuntien taloustiedon tuottamisen ja raportoinnin menettelytapoja ja vähentää kunnille raportoinnista aiheutuvia kustannuksia. Lakimuutokset tulisivat voimaan vuoden 2020 alusta ja niitä sovellettaisiin vuoden 2021 taloustiedoista alkaen. Pyydettynä lausuntona Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä toteaa, että esityksen tavoite varmistaa, että kuntien/kuntayhtymien valtionohjaukseen sekä niiden omaan käyttöön talouden seurannassa ja ohjauksessa saadaan luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa, ovat kannatettavia tavoitteita. Tosin jo tähänkin asti tietojen annossa on tähän pyritty. Tietojen yhtenäistäminen ja yhteismitallisuus ei mm. ammatillisen koulutuksen puolella ole kaikin ajoin onnistunut tai ainakaan siitä ei ole ollut varmuutta. Yhteinen tietojen annon taksonomia luultavasti tulee takaamaan tietojen luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden paremmin. Päällekkäisestä raportoinnista on päästävä eroon. Tietojen annon säätäminen yksityiskohtaisilla laeilla vaikuttaa ylimitoitetulta. Ministeriötasoinen määräys tietojen annon muotoseikoista ja annettavista tiedoista riittää. Lakiehdotuksen kuntalain muuttamisesta pykälän 121 a kohdan maininta, että asetuksella säädetään vuosittain tarkemmin seuraavana tilikautena tietojen toimittamiseen sovellettavasta tietosisällöstä ja teknisistä kuvauksista tarkoittaa pahimmassa tapauksessa sitä, että vuosittain mahdollisesti joudutaan tilaamaan ohjelmistotaloilta muutoksia omiin tietojärjestelmiin ja ohjelmiin. Vuosittaisia muutoksia tulisi välttää jo vuosien vertailtavuudenkin vuoksi. Esityksen tavoitteissa on viitattu siihen, että ehdotuksen mukaista toimintatavan muutosta on tarkoitus jatkossa laajentaa ja mainitaan mm. henkilöstötilinpäätökset. Kunnat ja kuntayhtymät antavat jo nyt hyvin laajasti tietoja taloudestaan, henkilöstöstään, eri toiminnoistaan ja esimerkiksi ammatilliset oppilaitokset rahoitusreformin myötä opiskelijoistaan, tutkinnoistaan ja tutkinnon osistaan. Kerättävän tiedon määrä on vuosi vuodelta kasvanut, eikä sitä saisi enää lisätä esitetyillä lainsäädäntömuutoksilla. Kerättävää tietomäärää ei tule lisätä, ellei tiedon käyttötarkoitusta ole tarkoin harkittu. Lisäksi tietoa tulisi kerätä riittävän suurina kokonaisuuksina. Esityksen tavoite reaaliaikaisuudesta on kannatettava. Nykyisin tilastokeskukselta saatu tieto tulee noin 1,5 vuotta myöhässä. Valtiokonttorilta tulee saada vertailutietoja ja tunnuslukuja ja ryhmiteltyinä siten, että esimerkiksi ammatillisen koulutuksen järjestäjistä olisi saatavissa omat tunnuslukutietonsa. Tällä hetkellä niitä ei enää Tilastokeskuksesta ainakaan automaattisesti saa. Taloustietovarannon ja sitä koskevan tilastotiedon tulee olla maksutonta kuten esityksessä on todettukin. Esityksessä on todettu, että näiden tietojen tuottamisesta ei synny lisäkustannuksia muutoin, kuin kertaluontoisesti tietojen kokoamisesta uuteen raportointimuotoon sekä henkilöstön kouluttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tämä ei kokemuksemme mukaan pidä paikkaansa. Ohjelmistotoimittajat tulevat perimään ohjelmistoihin vaadittavista lisätoiminnallisuuksista myös vuosittaisia ylläpitokustannuksia ja lisäksi tulee lähes vuosittain versiopäivitysmaksut, kun ohjelmistoihin jääneitä virheitä korjataan. Henkilöstöä ei varsinkaan pienemmissä organisaatioissa pystytä vähentämään niin, että lisääntyvät ohjelmistojen käyttökustannukset tulisivat tätä kautta kompensoiduiksi. Kuntayhtymä ei kannata kuntien valtionosuuksien leikkaamista. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien valtionosuuksia on jo leikattu reformin myötä todella mittavasti, joten toimintaedellytykset vaarantuisivat lisäleikkausten johdosta. Valtionosuuksien leikkauksia tulee harkita vasta sitten, kun on tosipohjaista tietoa siitä, ovatko esitetyt muutokset tilastotietojen raportoinnissa mahdollistaneet oleelliset henkilöstövähennykset. Hyvistä tavoitteistaan huolimatta lainsäädäntömuutokset taloustietojen tuottamisesta ja raportoinnista vaikuttavat työläiltä varsinkin alkuvaiheessa, kun järjestelmien käyttöä opetellaan ja virheitä korjataan. Lisäksi tietoja tulee antaa peräti kahdeksan kertaa vuoden mittaan. Neljännesvuosikatsausten osalta tietojen anto pitää rajata oleellisiin taloustietoihin. Toiminnan ja talouden olennaisten tapahtumien ja ennakointien johdosta kunnan/kuntayhtymän koko hallinto-organisaatio jouduttaisiin kytkemään katsaustietojen antoon mikä vie henkilökuntaresursseja pois varsinaisen palvelutoiminnan kehittämisestä. Näiden tietojen kerääminen neljännesvuosittain on kuntien/kuntayhtymien operatiiviseen toimintaan liittyvää ja valtion tasolle pitäisi riittää puolivuotisraportointi niistä. Esitystä tulee muuttaa siten, että neljännesvuosittain kerätään vain oleelliset taloustiedot. Tämä olisi perusteltua jo senkin vuoksi, että lakimuutosten tarkoituksena ei saa olla valtionohjauksen lisääminen. Esityksessä lähdetään yksipuolisesti siitä, että varmistetaan tietojen saanti kunnilta ja kuntayhtymiltä Valtiokonttorille. Miten varmistetaan, että kunnat ja kuntayhtymät saavat Valtiokonttorin taloustietovarannosta koontitiedot johtamisensa ja päätöksentekonsa tueksi. Kuntayhtymä toivoo, että edellä esitettyjä asioita ja muutosehdotuksia vielä harkitaan huolella valtiovarainministeriössä.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Satakunnan sairaanhoitopiirin yhtymähallitus 26.8.2019 / 126 §
        Päivitetty:
        28.8.2019
        • Lakisääteinen velvollisuus taloustiedon raportoinnista automatisoidusti ja yhtenäisin käsittein yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa on perusteltu ja toiminnallisesti positiivinen muutos. Yhtenäiset tietomääritykset, ajantasainen raportointi ja avoimen datan hyödyntäminen on tavoiteltavaa, ja onnistuessaan tuottaa kustannustehokasta sekä oikea-aikaista taloustietoa kaikille osapuolille, ja tämän vuoksi uudistus on yleisesti kannatettava. Uudistuksen toimeenpanossa ja aikataulutuksessa on otettava huomioon kuntakentän tekniset valmiudet palveluun liittymiseen. Lisäksi mahdolliset ylimääräiset kustannukset on mahdollisuuksien mukaan kompensoitava kunnille/kuntayhtymille. Olennaista on huolehtia muutoksen aikaisesta riittävästä tiedottamisesta ja kouluttamisesta.
      • Isojoen kunta, Isojoen kunnanhallitus
        Päivitetty:
        28.8.2019
        • kh 26.8.2019 § 112 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi Dnro D/109/00.02.01/2018 Aikaisemmat käsittelyt: Valmistelija / lisätiedot: hallintojohtaja juha Mattila sähköposti; etunimi.sukunimi@isojoki.fi Valtiovarainministeriö pyytää kunnalta 6.9.2019. mennessä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys sisältää ehdotukset lainsäädännön muutoksista, jotka ovat edellytyksenä kuntien ja kuntayhtymien talousseurannan ja raportoinnin automatisoidun mallin toteuttamiselle. Malli perustuu Kuntatieto-ohjelman yhteydessä tehtyyn valmisteluun. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia, valtiokonttorista annettua lakia sekä kuntien taloustietojen tuottamista ja toimittamista koskevaa erityislainsäädäntöä. Lausunnolla oleva hallituksen esitys perustuu kesällä 2018 lausuttavana olleeseen maakuntien ja kuntien taloustietojen raportointia koskevaan luonnokseen hallituksen esitykseksi (VM048:00/2017, VM/1353/03.01.00/2018). Verrattuna edelliseen lausuntokierrokseen, esityksestä on poistettu maakuntia koskeva sääntely, muutettu säädöstasoa ja täsmennetty suhdetta tietosuojaan. Kuntalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset taloustietojen raportoinnista. Kunnat velvoitettaisiin toimittamaan erikseen säädetyt taloustietonsa suoraan taloushallinnon tietojärjestelmistään valtiokonttorin ylläpitämään valtakunnalliseen tietovarantoon. Kuntalain säännökset velvoittaisivat kuntia taloustietojen tuottamiseen ja raportointiin yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa. Tietojen tuottamisen ja raportoinnin tekninen muoto ja tietomääritykset perustuisivat tietoja toimittavien kuntien, sekä muiden tietoja käyttävien viranomaisten yhteistyöhön. Kuntalakiin ehdotetaan säädettäväksi asetuksenantovaltuus, jonka perusteella valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa kuntia velvoittavasti tarkempia säännöksiä kirjanpito- ja tilinpäätöstietojen sekä palvelukohtaisten kustannustietojen tuottamisesta ja toimittamisesta yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa. Kunnan tietojen tuottamista ja raportointia koskevaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalojen lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että siinä otetaan huomioon ehdotettu taloustietojen raportointimalli. Valtiokonttorin tehtävästä ylläpitää kuntien taloustietovarantoa säädettäisiin valtiokonttorista annetussa laissa. Hallituksen esitysluonnos on valmisteltu Julkisen hallinnon talousseurannan ja -raportoinnin sääntelyn kehittämisryhmän (ns. taloustietolakiryhmä) esitysten pohjalta sekä valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden yhteistyönä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi viimeistään lokakuussa 2019. Lakimuutokset tulisivat voimaan vuoden 2020 alusta ja niitä sovellettaisiin vuoden 2021 taloustiedoista alkaen. Esityksen tavoitteena on varmistaa, että kuntien valtionohjaukseen sekä kuntien omaan käyttöön talouden seurannassa ja ohjauksessa saadaan luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa kuntien taloustiedon tuottamisen ja raportoinnin menettelytapoja ja vähentää kunnille raportoinnista aiheutuvia kustannuksia. Uusi toimintamalli korvaisi vaiheittain vuotta 2021 koskevista tiedoista alkaen Tilastokeskuksen tilastolain nojalla tekemän kuntien ja kuntayhtymien taloustietoja koskevan tiedonkeruun ja sisältäisi laajennusten jälkeen jatkossa myös muun säännöllisesti kerättävän taloustiedon. Tarkoituksena on, että samojen tietojen päällekkäisestä keräämisestä luovutaan ja manuaalisen lomakepohjaisen tiedonkeruun sijasta siirrytään automaattiseen taloustiedon koneelliseen raportointiin yhteisesti hyödynnettävässä muodossa suoraan kuntien tietojärjestelmistä. Luonnos hallituksen esitykseksi ja siihen liittyvät asetusluonnokset ovat saatavilla myös valtioneuvoston Hankeikkunassa osoitteessa https://vm.fi/hanke?tunnus=VM040:00/2019 . Ehdotus: Isojoen kunnanhallitus toteaa lausuntonaan luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi seuraavaa: Lausunnolla olevassa lakiluonnoksessa kuntia velvoitetaan tuottamaan ja raportoimaan nykyistä tiedonkeruuta tarkempaa ja ajantasaisempaa taloustietoa, mikä on kunnille eduksi näiden saadessa vertailutietoa päätöksentekonsa tueksi. Myös kuntalaisten näkökulmasta tarkastellen ajantasainen ja vertailukelpoinen taloustieto lisää läpinäkyvyyttä. Kuntien taloustietojen raportoinnin uudistuminen ja automatisoituminen edistää osaltaan julkisten palveluiden digitalisointia. Toimintamallin tavoitteena on taloustietojen tuottamisen kustannusten aleneminen. Vaikka kunnan taloustietojen raportoinnin yksinkertaistaminen saattaa vähentää raportoinnista aiheutuvia kustannuksia pidemmällä aikavälillä, aiheuttaa muutosvaihe kuitenkin todennäköisesti kunnille merkittäviä kustannuksia integraatioista, järjestelmämuutoksista, ohjelmistojen lisenssi- ym. maksujen korotuksista, minkä lisäksi henkilöstökustannusten voidaan olettaa nousevan mm. tarvittavan koulutuksen ja päivitysten vuoksi. Todennäköisesti uuden toimintamallin käyttöönotto ja seuranta aiheuttaa kustannuksia myös pidemmällä aikavälillä. Asiasta on tarjottava riittävästi koulutusta, ohjausta ja teknisen osaamisen tukemista, jotta muutos saadaan toteutettua kokonaisuudessaan. Erityisesti taloushallinnossa työskenteleville suunnattuun koulutukseen sekä muutosviestintään tulee kiinnittää huomiota. Kerättävä tietosisältö on vahvistettava hyvissä ajoin ennen tiedonkeruun uudistamista. Kerättävien tietojen automatisointi suoraan kuntien kirjanpitojärjestelmistä on erityisen tärkeää raportoinnin hyödyntämisessä. Uutta toimintamallia tulee myös testata ja pilotoida riittävästi ennen varsinaista tuotantokäyttöä. Päätös: Hyväksyttiin.
      • Laitilan kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        27.8.2019
        • Kuntien taloustietojen tuottamisen automatisointi on hyvä, tarpeellinen ja pitkään valmisteltu hanke. Muutoksen myötä kuntien kustannustiedot ovat keskenään vertailukelpoisia, mikä auttaa kuntien palvelujen kehittämisessä ja tehostamisessa. Benchmarking muihin vastaavan kokoiseen kuntiin on jatkossa luotettavampaa. Tämä ei kuitenkaan tapahdu heti muutoksen jälkeen, vaan tietojen luotettavuuden varmistaminen vie oman aikansa. On tärkeää, että lainsäädännössä määritellään selkeästi vastuu tietojen oikeellisuudesta ja riittävän koulutuksen avulla varmistetaan kuntatoimijoiden hyvä osaamistaso asiassa. Pienen kunnan ohuelle taloushallinnon organisaatiolle automaattinen talousraportointi aiheuttaa muutosvaiheessa merkittäviä haasteita sekä resurssien riittävyyteen että järjestelmien päivittämiseen. Laitilan kaupungin osalta nämä muutokset aiheuttavat tarpeen vaihtaa nopealla aikataululla osin vanhentuneet ja rakenteeltaan jäykät taloushallinnon järjestelmät, mikä lisää investointikustannuksia. Vaihtoehtona selvitetään taloushallinnon ja palkanlaskennan ulkoistamista yksityiselle palveluntuottajalle, jolloin vastuu järjestelmien investointikustannuksista, kehittämisestä ja automatisoinnista siirtyy palveluntuottajalle. Muutoksen sisäänajon jälkeen taloushallinto tulee raportointitietojen osalta tehostumaan, mutta muutosvaiheessa resurssitarve ja investointimenot kasvavat. Jatkossakin automaattisella talousraportoinnilla on oltava vastuuhenkilö, joka varmistaa tietojen oikeellisuuden. Automaattinen talousraportointi koskee euromääräisiä tietoja. Toimintaa kuvaavat tiedot täydennetään ja toimitetaan jatkossakin (todennäköisesti) sähköisten lomakkeiden avulla. Tässä vaiheessa arvio muutoksen kustannusvaikutuksista saattaa olla liian positiivinen, koska kuntien käytössä on kirjava määrä erilaisia taloushallinnon järjestelmiä, joihin automaattinen talousraportointi aiheuttaa muutos- tai investointitarpeita. Automaattisen talousraportoinnin käyttöönoton yhteydessä suunnitellut kuntien valtionosuusleikkaukset eivät ole perusteltuja, eikä niitä tulisi toteuttaa.
      • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Haltia Ville
        Päivitetty:
        27.8.2019
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto kiittää mahdollisuudesta kommentoida luonnosta hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Kuntatalouden ja koko julkisen talouden hallinnan ja ohjauksen kannalta on tärkeää, että käytettävissä on luotettava, ajantasainen ja kattava tietopohja. Kuten esitysluonnoksessa todetaan, kuntien ja kuntayhtymien taloutta kuvaavien tietojen tuottamiseen, raportointiin, keräämiseen, jalostukseen ja käyttöön liittyvät julkisen hallinnon prosessit eivät ole tuottaneet riittävää tietoa oikea-aikaisesti ja halutussa muodossa tai sisällöllä eri tiedonkäyttäjätahojen tarpeisiin, eikä nykytila näin ollen palvele optimaalisesti julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi julkiselle hallinnolle on aiheutunut kustannuksia tietojen päällekkäisestä raportoinnista tiedon käyttäjille. Ehdotetun taloustiedon raportointimallin tavoitteena on esitysluonnoksen mukaan parantaa kuntien ja kuntayhtymien tuottamien taloustietojen laatua niin yhteen toimivuuden, ajantasaisuuden, vertailtavuuden kuin oikeellisuuden osalta luoden näin paremmat edellytykset muun muassa julkisen talouden suunnitelman sekä valtion talousarvion valmistelulle. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa kuntien taloustiedon tuottamisen ja raportoinnin menettelytapoja ja vähentää kunnille raportoinnista aiheutuvia kustannuksia muun muassa luopumalla samojen tietojen päällekkäisestä keräämisestä. Tarkastusvirasto toteaa, että esitysluonnos on yleisesti ottaen hyvin perusteltu, ja että sen kuntatalouden ohjausta koskevassa finanssipolitiikan tarkastuskertomuksessa (Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset, 6/2018) antamat suositukset liittyen kuntatalouden ohjauksen tietopohjan kehittämiseen on kiitettävästi huomioitu esitysluonnoksessa. Tarkastusvirasto katsoo, että myös Kuntalakiin säädettäväksi ehdotettava asetuksenantovaltuus, jonka perusteella valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa kuntia velvoittavasti tarkempia säännöksiä kirjan-pito- ja tilinpäätöstietojen sekä palvelukohtaisten kustannustietojen tuottamisesta ja toimittamisesta yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa, on kannatettava ja tietopohjan joustavaa kehittämistä tukeva toimenpide. Nykyinen suositusten sitovuuden puute on johtanut vaihteleviin käytäntöihin tietojen raportoinnissa. Kuten luonnoksessa todetaan, uuden tiedon raportoinnin alkuvaiheeseen liittyy riski taloustiedon laadun heikkenemisestä, kun sekä tiedon toimittamistapa että tietosisältö muuttuvat samanaikaisesti. Uusi toimintamalli korvaisi vaiheittain vuotta 2021 koskevista tiedoista alkaen Tilastokeskuksen tilastolain nojalla tekemän kuntien ja kuntayhtymien taloustietoja koskevan tiedonkeruun ja sisältäisi laajennusten jälkeen jatkossa myös muun säännöllisesti kerättävän taloustiedon. Nykyisessä mallissa kuntatiedonkeruun koordinointi, eri käyttäjien tarpeiden huomioiminen, raportoidun tiedon oikeellisuuden tarkistaminen sekä tilastojen laadunvarmistus on ollut Tilastokeskuksen tehtävä. Tilastokeskukselle on siten kertynyt huomattava osaamispääoma kuntatiedonkeruusta, mitä erityisesti raportoidun tiedon puutteiden ja virheiden asianmukainen hallinta edellyttää. Tarkastusvirasto kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tämän osaamisen siirtämisestä ja säilymisestä tulee huolehtia. Lisäksi tulee varmistaa tietotuotannon jatkuvuus ja laadunvarmistusprosessien toimivuus tiedonkeruun siirtyessä Valtiokonttoriin.
      • Hankasalmen kunta
        Päivitetty:
        27.8.2019
        • Hankasalmen kunnanhallitus lausuu pyydettynä seuraavaa: Yleisellä tasolla kuntien ja kuntayhtymien siirtymistä automaattiseen taloustietojen raportointiin voidaan pitää hyvänä asiana. Automaattiseen raportointiin siirtyminen nähdään kunnassa mahdollisuutena tehostaa nykyistä toimintaa, kun projektin myötä tullaan käymään läpi nykyiset kirjauskäytännöt niin että jälkilaskennan tarve poistuu. Uuden järjestelmän avulla saatavaa tietoa voidaan myös hyödyntää kunnan talousraportoinnissa uusien raportointityökalujen myötä. Positiivista vaikutuksista huolimatta kuntatieto-hankkeella tulee olemaan huomattava työllistävä vaikutus etenkin kunnan taloushallinnossa niin hankkeen käyttöönottovaiheessa kuin sen alkaessa ja jatkuessa. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että raportointimuutos tulee tehostamaan kunnan taloushallintoa niin että kunta voisi säästää vuosittain 0,5-1 henkilötyövuoden kustannukset. Pienten kuntien osalta voidaan kuitenkin todeta, ettei automaattiseen raportointiin siirtyminen tule vähentämään kustannuksia, vaan lisääntyvä raportoinnin määrä tulee viemään entistä enemmän työaikaa ja lisäämään näin ollen raportointiin liittyviä kustannuksia. Esityksessä ehdotettua kuntien valtionosuuksien 600.000,00 euron leikkausta oletettujen kustannussäästöjen vuoksi pidetään perusteettomana. Hankasalmen kunta esittää että muutosvaihetta olisi hyvä pidentää palveluluokituskohtaisen raportoinnin osalta niin, että tehtäväkohtaiset kustannustiedot raportoidaan nykyisellä lomakemallilla kunnes sote-uudistus tulee voimaan. Sote-uudistuksen toteutuminen tulee ottaa huomioon niin, etteivät kunnat joudu muuttamaan lyhyen aikavälin sisällä useasti automaattisia raportointiprosessejaan. Jatkossa valtionvarainministeriön asetuksella säädetään vuosittain tarkemmin seuraavalla tilikaudella toimitettavien taloustietojen tietosisällöt ja tekniset kuvaukset. Hankasalmen kunta esittää, että muutosten määrä pidetään kohtuullisena niin, ettei vuosittaisten muutosten tekninen toteuttaminen muutu liian työllistäväksi.
      • Kårkulla samkommun
        Päivitetty:
        27.8.2019
        • Det övergripande målet med propositionen, dvs. att få tillförlitlig och jämförbar information om kommunernas ekonomi samt att förenkla praxis kring kommunernas produktion och rapportering av ekonomisk information kan omfattas till fullo. Reformen bör dock ske så att också målet att minska kommunernas och samkommunernas kostnader för rapporteringen kan nås. Åtminstone för Kårkulla samkommun betyder reformen att man är tvungen att övergå till en helt ny programvara för sin ekonomifunktion för att få rapporteringen att fungera. Målet att denna rapportering ska ske automatiskt är också eftersträvansvärt men eftersom rapporternas antal och innehåll kommer att utökas kan målet bli svårt att uppnå åtminstone på kort sikt. Kostnadsinbesparingar kommer inte att ske i begynnelseskedet utan först när den ekonomiska rapporteringen också i verkligheten kan ske automatiskt. Här tänker man närmast på periodiserade halvårs- och kvartalsrapporter som åtminstone i nuläget kräver relativt mycket manuellt arbete. Också förslaget att ändringar om informationsinnehåll och tekniska beskrivningar under följande räkenskapsperiod kan ske årligen genom förordning, visserligen i samarbete med bl.a kommuner, bör utnyttjas övervägt för att undvika stora behov av förändringar i maskin- och programvara samt arbetssätt.
      • Espoon kaupunki
        Päivitetty:
        26.8.2019
        • Espoo kannattaa hallituksen esityksen tavoitetta siitä, että kuntien seurantaan ja ohjaukseen saadaan ajantasaista ja aiempaa vertailukelpoisempaa taloustietoa. Nykyinen tilastointi ei ole merkittävästi hyödyttänyt Espoota sen omissa tiedolla johtamisen tarpeissa. Kuntatieto-hanke tulisi liittää tiedolla johtamisen kehittämiseen kunnissa, jotta kunnan omat johtamisen tietotarpeet voisivat hyödyntää kerättyä tietoa. Toinen tavoite kuntien taloustiedon tuottamisesta ja raportoinnin menettelytapojen yksinkertaistamisesta edellyttää onnistuakseen kunnilta isoja panostuksia talouden tietojärjestelmiin. Varsin monessa isommassakin kunnassa on toteutettava hyppy Excel-raportoinnista automaattiseen koneelliseen raportointiin. Uusi talousraportointi sisältää sellaisia uusia ja osin vanhojakin tietoja, joiden tuottaminen automaattisesti on haasteellista ja vaatii muutoksia tietojärjestelmiin. Hallituksen esityksessä mainittujen hyötyjen toteutumista kunnissa on vaikea arvioida. Automaattiseen taloustiedon koneelliseen raportointiin siirtyminen on kannatettavaa, mutta samalla se osaltaan edellyttää panostuksia tietojärjestelmiin ja lisää työtä myös kuntien tietohallinnossa. Kunnille on aiheutunut lisätöitä valtion valmistelun viivästyessä. Tietojärjestelmäinvestoinnit ja ylläpitokustannukset tulevat olemaan esityksessä arvioituja kustannuksia huomattavasti suuremmat. Kuntien valtionosuuksia ei tulisi leikata uudistuksen johdosta. Valtion tulee osallistua kunnille aiheutuviin kustannuksiin, sillä taloustietojen raportointi palvelee enimmäkseen valtion tiedontarvetta. Jo kertaalleen kuntien valtionosuudesta leikattu digikannustinraha tulisi kohdentaa kunnille automaattisen talousraportoinnin toimeenpanoon. Vastaavasti esityksessä arvioidut henkilötyövuosimäärät taloushallinnon tehtävissä pikemminkin kasvavat kuin vähenevät vähintäänkin useamman vuoden ajan. Kunnan taloustietojen raportointi laajenee sisällöllisesti ja määrällisesti merkittävästi ja vuositason raportoinnin hallinnointi edellyttää myös pysyvää henkilöresursointia. Muutosvaiheessa lisäresursointia tarvitaan taloustietojen sisällön validoinnissa ja laadun valvonnassa. Päällekkäisen tiedonkeruun vähentymisen vaikutukset kunnan taloushallinnon kustannuksissa ovat lähinnä teoreettisia. Taloushallinnon henkilölle tulisi myös tarjota valtakunnallista säännöllistä koulutusta erityisesti automaattiseen koneelliseen raportointiin liittyen. Hallituksen esityksessä mainittu vuosittainen taloustietojen raportoinnin valmistelu tulisi tehdä niin, että tietosisältö palvelisi useamman vuoden tietotarvetta, eikä vuosittaisia muutoksia tulisi. Manuaalisesti tuotettavaa tietoa tulee automatisoinnista huolimatta jäämään kuntien tietotuotantoon. Tuotettavien tietojen tarvetta tulisi valtion toimesta arvioida kriittisesti. Julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja taloushallinnon yhtenäisiä menettelytapoja on pyritty edistämään yhteisesti laadittujen suositusten (JHS-suositus) avulla. Aikaisemmin Tilastokeskus on ylläpitänyt esimerkiksi palvelujen kustannusten ohjeistusta. Tämänhetkisen käsityksen mukaan palveluluokkasuosituksessa (JHS200) olevat palvelukuvaukset tulevat jäämään ainoaksi palveluja koskeviksi ohjeiksi.  Kunnat ovat ilmaisseet palautteissa ja koulutustilaisuuksissa huolensa tarkemman ohjeistuksen puuttumisesta. Ohjeiden puutteellisuus voi vaikuttaa kuntien vertailukelpoisten palvelukustannuksien raportointiin ja edelleen tietojen hyödynnettävyyteen päätöksenteossa. Kunnille ei ole toistaiseksi ollut tarjolla riittävää uudistuvaan taloustietojen raportointiin liittyvää ohjeistusta.
      • Väestörekisterikeskus, Tenhunen Petri
        Päivitetty:
        26.8.2019
        • Lakiesitys on selkeästi kirjoitettu. VRK:lla on tekstiin joitakin tarkennuksia terminologian ja eri toimijoiden vastuiden kuvauksien osalta. Vaikka Väestörekisterikeskusta (tulevaa Digi- ja Väestötietovirastoa) ei ole suoraan lakien ja asetusluonnosten teksteissä mainittu, sen tehtäviin ja rooliin on lain perusteluissa otettu kantaa useassa kohdassa. Nämä perustelutekstin kohdat taustoittavat lähinnä ehdotuksia kuntalain uudesta 121 a §:stä ja valtiokonttorista annetun lain uutta 2 b §:ää. Perustelutekstissä sivun 26 taulukossa on kuvattu eri viranomaisten vastuut. Taulukossa sanotaan, että Väestörekisterikeskus (Yhteentoimivuusalusta) jakelee määrityksiä. Väärinymmärrysten välttämiseksi VRK toivoo, että ”jakelun” sijasta käytetään termiä ”julkaisu”. Usein jakelualusta viittaa tiedostojen ja datan jakeluun. Yhteentoimivuusalustalla julkaistaan, mitä tietoa on saatavilla, mutta varsinaisten datojen jakelu tapahtuu toisaalla (esimerkiksi Avoindata.fi-palvelussa). Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä Yhteentoimivuusalusta on siis julkaisualusta yhteisesti käytettäville luokituksille, määrityksille ja tietomalleille. Varsinaisen sisällöntuotannon eli näiden luokitusten, sanastojen ja tietomallien viemisen alustalle hoitavat sisällöistä vastaavat organisaatiot. Esimerkiksi taloustietolailla säänneltyjen tietojen, kuten luokitusten, tuottamisesta vastaa Valtiokonttori. Osa Valtiokonttorin tarvitsemista tiedoista saadaan siis Yhteentoimivuusalustalta, mutta varsinainen XBRL-mallinnus ja XBRL-taksonomian tuottaminen tehdään erillisessä työkalussa, ja XBRL-taksonomian jakelu hoidetaan Valtiokonttorin jakelupalvelun kautta. VRK ehdottaa, että taulukkoa sivulla 26 muutetaan seuraavasti: • Lisätään uusi sarake: Yhteentoimivuusalustan ylläpito -> Tässä merkitään rasti vain Väestörekisterikeskukselle • Määritysten jakelu -sarake -> Poistetaan rasti Väestörekisterikeskuksen kohdalta Perusteluissa sivulla 31-32 sekä 36 on todettu, että ”Uudessa toimintamallissa hyödynnettävien kansallisten yhteentoimivuuspalveluiden rahoitus ei kuulu esitykseen.” Sisäänajovaiheessa todennäköisesti VRK:lle tulee lisäkustannuksia ja siten tarvittaneen lisärahoitusta, koska alkuvaiheessa eri viranomaisia on opastettava Yhteentoimivuusalustan käytössä. Valtiokonttori vastaa sisällöllisistä määrityksistä, ja vastuu Yhteentoimivuusalustan teknisestä tuesta ja sen käytön opastus on VRK:lla. Sivulla 35 on todettu, että toteutetaan yhden luukun malli kunnille ja kuntayhtymille, minkä kautta kunnan tai kuntayhtymän edustaja voi esittää tietomäärityksiin ja raportoinnin toiminnallisiin asioihin liittyvä kysymyksiä. Tässä ja muissa vastaavissa maininnoissa tulee tarkentaa, että kysymyksiin vastaa Valtiokonttori, sillä Yhteentoimivuusalustalla julkaistujen luokitusten tai määritysten sisällöistä vastaa sisällöntuottaja, tässä tapauksessa siis Valtiokonttori. Valtiokonttorin jakelemaa XBRL-taksonomiaa ja siihen erillisellä mallinnustyökalulla lisättyjä toiminnallisuuksia ei voi kommentoida Yhteentoimivuusalustan kautta. Yhteentoimivuusalustan kautta voi vastuuorganisaatiolle esittää kysymyksiä vain niistä luokituksista ja määrityksistä, jotka on julkaistu Yhteentoimivuusalustalla. Määritysten jakeluun ja Yhteentoimivuusalustaan liittyviä asioita on käsitelty lain perusteluissa myös sivulla 43. VRK ehdottaa, että tässä yhteydessä vielä kerrotaan täsmällisesti, minkä tyyppisiä määrityksiä julkaistaan Yhteentoimivuusalustalla, ja miten näitä otetaan käyttöön. Yhteentoimivuusalustalla ei siis ole tiedostojen jakamiseen liittyviä toiminnallisuuksia. Ja vastaavasti tulee tarkentaa, mitkä osuudet (sovellukset) ovat Valtiokonttorin vastuulla ja miten näihin liittyvät määritykset ja tiedostot saadaan käyttöön. Terminologian osalta dokumentissa oli useita viittauksia Väestörekisterikeskuksen (tuleva Digi- ja Väestötietovirasto) Yhteentoimivuusalustaan virheellisillä termeillä, kuten Yhteentoimivuuspalvelut ja yhteentoimiva. suomi.fi-palvelut, sekä Yhteentoimivuusmenetelmästä käytettiin termiä yhteentoimivuusmalli. Kun puhutaan Väestörekisterikeskuksen Yhteentoimivuusalustasta, suosittelemme käytettäväksi termejä Yhteentoimivuusalusta ja yhteentoimivuusmenetelmä. Lisäksi Väestörekisterikeskus näkee riskinä sen, että Väestörekisterikeskukselle ei ole tällä hetkellä myönnetty jatkuvaa rahoitusta Yhteentoimivuusalustan jatkuvan palvelun ylläpidolle vuodesta 2020 alkaen.
      • Iitin kunta, Iitin kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.8.2019
        • Hallituksen esityksen tavoite kuntien ja maakuntien taloustiedon raportoinnin automatisoinnista, yhdenmukaisuudesta ja ajantasaisuudesta ovat yleisellä tasolla kannatettavia. Yksinkertaisen ja määrämuotoisen taloustiedon tuottaminen ja raportoinnin menettelytapojen yksinkertaistaminen saattaa vähentää raportoinnista aiheutuvia kustannuksia pidemmällä aikavälillä. Lakimuutoksen velvoitteet sen sijaan aiheuttavat ensimmäisten vuosien aikana kunnille merkittäviä investointikustannuksia integraatioista, järjestelmämuutoksista ja henkilöstökustannuksia määrittelyjen toteuttamisessa järjestelmätoimittajien laskuttaessa muutos- ja kehittämiskustannukset suoraan kunnilta. Valtion tulee korvata kunnille lainsäädännön muutoksesta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti mukaan lukien siihen käytettävät resurssit sekä tietojärjestelmien integroinneista, määrämuotoisen tiedon tuottamisesta ja muista järjestelmämuutoksista aiheutuneet kustannukset. Kustannusten korvaukset tulee suorittaam mahdollisimman yksinkertaisella menettelyllä ilman hanketyyppistä hallinnointia.
      • Ähtärin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        26.8.2019
        • Kuntalakiin ehdotetaan uutta asetuksenantovaltuutta, jonka perusteella valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa kuntia ja kuntayhtymiä velvoittavasti tarkempia säännöksiä tilinpäätös-, osavuosikatsaus- sekä palvelukohtaisten taloustietojen sisällöstä ja tuottamisesta yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa. Työryhmän ehdotusten keskeinen havainto on, että uudistuksella tavoiteltuihin hyötyihin on mahdollista päästä ainoastaan, mikäli kunnille säädetään velvollisuus tarvittavien tietojen toimittamiseen yhteen toimivassa muodossa, sekä varmistetaan yhteisen raportointipalvelun ylläpito ja hyödyntäminen. Kuntien organisaatiot ja strategiat ovat rakentuneet vuosien varrella erilaisiksi mm. johtuen paikkakunnan sijainnista, kunnan koosta, taloudellisesta tilanteesta jne., joten tämä tulee haastamaan vertailtavuuden. Muutoksen valmistelu ja toimeenpano vaatii lisää talous- sekä henkilöresurssia, joka on poissa muusta tärkeästä palvelutuotannosta sekä kunnan muista perustehtävistä. Haasteena tulee olemaan myös erilaiset kirjauskäytännöt esimerkiksi sisäisten erien kohdentaminen eri toimintayksiköille esim. hallintojen, arkistoinnin, taloushallinnon sekä ICT-kustannuksissa. Mallin käyttöönottovaiheessa on tärkeää tarkastella eri laskentakohteiden kohdennustekijöitä ja määritellä selkeät linjaukset myös näille kustannuksille. Ähtärin kaupunki on viime vuosina siirtänyt kaikkien tytäryhtiöiden kirjanpidot kaupungin taloushallintoon, joka merkittävästi vaikuttaa käytettävissä oleviin taloushallinnon resursseihin sekä tehtyihin taloushallinnon investointeihin. Lisäksi organisaatioon tehdään rakenteellisia muutoksia syksyn 2019 aikana, kun osa kaupungin kiinteistöhuoltoa siirretään kaupungin tytäryhtiölle ja kaupunki ostaa ostopalveluna kiinteistöhuollon palveluja. Ähtärin kaupunkia koskeva mittavin organisaatiomuutos tehtiin kuitenkin vuonna 2016, kun Ähtärin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin yhdessä Alavuden kaupungin, Kuortaneen ja Soinin kuntien kanssa yhteisyritys Kuusiolinna Terveys Oy:lle, jolloin määriteltiin sosiaali- ja terveyspalveluille nettohinta. Nettohinta tulee muuttumaan vuosittain palvelusopimuksessa määriteltyjen kertoimien yms. tunnuslukujen mukaan. Näiden kustannusten kohdentaminen tiettyyn sosiaali- tai terveyspalveluun haastaa tässä muutoksessa, koska esimerkiksi erikoissairaanhoidon menot perustuvat tiettyjen vuosien keskiarvoon, jota muutetaan palvelusopimuksessa sovittujen kertoimien mukaan. Lisäksi Ähtärin kaupungin konserniin kuuluu 13 tytäryhtiötä mm. Ähtärin Eläinpuisto Oy, Ähtärin Vuokratalot jne. Kaupungin tehtäviin kuuluu myös huolehtia tärkeistä tytäryhtiöiden toimintaa tukevista tukipalveluista. Digitalisaation toteuttaminen esitetyllä tavalla edellyttää välttämättä uusia investointeja taloushallinnon ohjelmistoihin, joko nykyisiin ohjelmistoihin uusia sovelluksia, tietojärjestelmien yhtenäistämistä tai jopa uuden taloushallinto-ohjelmiston hankkimista. Henkilöstöresursseja tarvitaan ohjelmistojen käyttöönottovaiheessa toteuttamaan tarvittavat muutokset sekä jatkossa varmistamaan tietojen ehdoton oikeellisuus kuntien palvelujen kustannus- ja toimintatietojen toimittamisessa muihin kuntiin nähden yhdenvertaisesti. Mikäli lakiin tulee velvollisuus tarvittavien tietojen toimittamisesta, niin tarvitaan valtion rahallista tukea kustannusten korvaamiseksi, jotta tehtävä pystytään hoitamaan muiden valtion velvoittamien perustehtävien lisäksi. Kuitenkin on hyvin tärkeää, että kerättävä tieto tukee kuntien ja kuntayhtymien tiedolla johtamista ja tieto julkaistaan sellaisessa muodossa, että sen on kuntien ja maakuntien helposti hyödynnettävissä sekä vertailu voidaan tehdä luotettavasti.
      • Reisjärven kunta, Reisjärven kunnahallitus 19.8.2019 § 135
        Päivitetty:
        23.8.2019
        • Reisjärven kunta pitää yleisesti ottaen tarpeellisena kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevien säännösten yhtenäistämistä tiedonsaantitarpeiden ja vertailtavuuden parantamiseksi sekä tiedolla johtamisen kehittämiseksi. Hallituksen esityksen mukaan kunnan on tuotettava ja raportoitava tietoja taloudestaan nykyistä tarkemmin ja määräajassa. Esityksen perusteella on vaikea arvioida käytännössä saavutettavia hyötyjä johtuen kuntien erilaisuudesta ja kuntakoosta. Muun muassa sitä, kuinka saatavilla oleva tieto lopulta palvelee Reisjärven kunnan tietotarpeita nykyistä enemmän, on vaikea ennakoida. Hallituksen esitys keskittyy tiedon tuottamiseen ja välittämiseen yhtenäisellä tavalla. Kunnan oman taloustietojen raportointiprosessin mukauttaminen tietojen tuottamisen vaatimuksiin jää kunnan toteutettavaksi ja vastuulle. Kunnan muun toiminnan raportointi jää edelleen hyödynnet-täväksi kunnan omiin tarpeisiin. Esityksessä todetaan, että muutoksen investointikustannukset alenevat merkittävästi, jos muutokset toteutetaan samanaikaisesti tulorekisteriuudistuksen sekä EU:n verkkolaskudirektiivin kansallisen toimeenpanon uudistuksen yhteydessä. Reisjärven kunnan mielestä monien samanaikaisten muutosten toteutukseen liittyy riskitekijöitä, jotka pahimmillaan heikentävät kaikkien osa-alueiden tulosta. Tällaisia riskitekijöitä ovat henkilö- ja osaamisresurssit, korkeat muutoskustannukset sekä muun toiminnan ja talouden ohjauksen jääminen vähemmälle huomion kiinnittyessä muutokseen ja sen toteutukseen. Kerättävän tiedon tulee olla sellaista, että sen tuottaminen pystytään automatisoimaan kohtuullisella vaivalla kunnan talousjärjestelmistä. Lopullinen tietosisältö ja sen laajuus on oltava selvillä hyvissä ajoin ennen tiedonkeruun uudistamista. Esitys edellyttää Reisjärven kunnalta suunnitteluun ja muutoksen toteutukseen lisätyöpanosta sekä uuden talousohjelmiston hankintaa tietojen tuottamiseen automatisoinnin edellyttämällä tavalla. Vuonna 2019 kunnat voivat hakea taloushallinnon ja raportoinnin automatisoinnin kehittämiseen valtionavustuksena myönnettävää digikannustinrahaa. Asiana se on myönteinen taloustietojen tuottamis- ja raportointimuutoksen toteutukselle, mutta todellisuudessa valtion-avustus on vähennetty kuntien valtionosuuksista. Huomioitavaa on, että pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa luvataan kompensoida uudet tehtävät täysimääräisesti kuntien valtion-osuuksia korottamalla tai poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita. Myös kyseisen kuntien taloustietojen tuottamismuutoksen edellytetään kuuluvan näiden kompensoitavien tehtävien joukkoon. Toivottavaa on, että esityksen tavoitteet hyödyttävät kaikkia kuntia ja koko julkistaloutta. Reisjärven kunta edellyttää, että uusien toimintamallien käyttöönoton valmisteluun ja toteutukseen kunnat saavat riittävästi ohjausta ja tukea siten, että kustannukset ja resurssitarpeet todellisuudessa vähenevät pitkällä aikavälissä. Kuntien valtionosuutta ei saa pienentää kannustinrahan kustannuksella.
      • Liedon kunta
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Liedon kunnalta on kesällä 2019 tiedusteltu mahdollisesta valmiudesta osallistua kuntien taloustiedon tuottamista ja keräämistä koskevaan hankkeeseen. Mahdollinen hankkeeseen/kokeiluun osallistuminen olisi perusteltua toteuttaa Tilikunta Oy:n kautta. Liedon kunnanhallitus on 3.9.2018 päättänyt, ettei se anna lausuntoa luonnokseen hallituksen esitykseksi kyseiseen lakiin. Sinänsä ehdotukseen koskien kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi voidaan suhtautua myönteisesti. Liedon kunnanhallitus päätti §211/19.8.2019 ilmoittaa myönteisen kantansa ehdotettuun lainsäädäntöön.
      • Nurmeksen kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        20.8.2019
        • Nurmeksen kaupunki pitää taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaa uudistusta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä pääosin positiivisena. Ajantasainen ja joustava taloustieto on kaikkien etu. Suurimpana haasteena Nurmeksen kaupunki näkee tietojärjestelmätoimittajien varautumisen uudistuksen toteutumiseen. Nurmeksen kaupunki yhtyy Suomen Kuntaliiton lausuntoon siitä, että lakimuutos aiheuttaa kunnille ja kuntayhtymille merkittäviä investointiluonteisia kustannuksia mm. henkilöstön koulutuksen sekä järjestelmien päivittämisen vuoksi. Uudistuksesta saatavat taloudelliset hyödyt eivät korvaa näitä kustannuksia uudistuksen uuden järjestelmän käyttöönoton ensimmäisinä vuosina. Kuntien valtionosuuksia ei voida uudistuksen perusteella vähentää. Nurmeksen kaupunki myös kyseenalaistaa erillisen digikannustinrahan käytön tässä tilanteessa, kun muutos koskee samanlaisena kaikkia kuntia. Uudistuksen jälkeen kerättävän taloustiedon tulee olla selkeästi määriteltyä ja luokiteltua. Valtiokonttorin tulee luoda selkeät ohjeet tietojen keräämiselle ja antaa myös selkeitä esimerkkejä usein kysymyksiä herättävien kirjauksien oikeasta kirjaustavasta.
      • Sonkajärven kunta
        Päivitetty:
        20.8.2019
        • Luonnoksesta yleisesti Esityksen tavoitteet ovat kannatettavia. Valtionhallinnon ja kuntien yhteisenä tavoitteena tulee olla taloustietojen tuottaminen ja raportointi yksinkertaisella, luotettavalla ja yhdenmukaisella tavalla auto-matisoidusti. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla, että sekä tiedon tuottajat (kunnat) että tiedon käyttäjät hyötyvät uudistuksesta ja pystyvät sen myötä tehostamaan omaa toimintaansa ja käyttämään yhteistä tietoa hyväksi. Esitetyn toimintamallin aiheuttamat vaikutukset Esityksen tarkkoja vaikutuksia on tässä vaiheessa haasteellista arvioida. Vielä ei ole selvää, mitä muutoksia taloushallinnon tietojärjestelmiin (ja mahdollisesti organisaatiorakenteeseen) joudutaan tekemään. Epäselvää on myös, joudutaanko yritykset perustamaan uudelleen tietojärjestelmään (Raindance) ja samalla tekemään uudet tiliöintirakenteet. Tämä tarkoittaisi merkittäviä lisäkustannuksia lyhyellä aikavälillä. Kuten edellä on todettu, pidemmällä aikavälillä uudistus on kannatettava ja vähentää merkittävästi tietojen raportointiin käytettävää työaikaa ja säästää kustannuksia. Esitetyn toimintamallin vastuiden selkeys Esitetyn toimintamallin toimeenpanossa keskeinen rooli on tietojärjestelmätoimittajilla, jotka tuottavat palveluja kunnille ja maakunnille. Kunnat (kuten myös valtio) ovat riippuvaisia tietojärjestelmätoimittajista. Uudistuksen käytännön toteutus tapahtuu viime kädessä kunnan ja tietojärjestelmätoimittajan välillä. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että tietojärjestelmätoimittajat osallistuvat tiiviisti uudistuksen valmisteluun yhteistyössä valtiovarainministeriön ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Esitetyn toimintamallin toimeenpanon edellyttämät toimenpiteet kunnissa Keskeiset toimenpiteet liittyvät tietojärjestelmissä tehtäviin muutoksiin sekä tukipalvelujen kustannusten kohdistamiseen. Millaista tukea tarvittaisiin esitetyn raportointimallin onnistuneeseen toimeenpanoon Kuten edellä on todettu, ovat kunnat taloushallinnon ohjelmistojen osalta riippuvaisia tietojärjestelmätoimittajista. Muutosten tekeminen olemassa oleviin tietojärjestelmiin vaatii yleensä uuden projektin perustamisen yhteistyössä tietojärjestelmätoimittajan kanssa ja aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Kunnilla ei yleensä ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa lisäkustannuksiin, koska muutosten tekemistä voidaan harvoin kilpailuttaa niissä tapauksia, kun muutoksia tehdään olemassa oleviin tietojärjestelmiin. Edellä mainituilla perusteilla on tärkeää, että valtiovarainministeriö tekee riittävästi yhteistyötä merkittävimpien tietojärjestelmätoimittajien kanssa, jotta tietojärjestelmämuutosten toteuttaminen kunnissa olisi mahdollisimman helppoa ja onnistuisi suunnitellusti. Kunnilla tulisi myös olla mahdollisuus hakea valtiolta avustusta aiheutuviin kustannuksiin. Joissakin tapauksissa kustannukset voivat olla todella merkittävät, varsinkin jos tietojärjestelmissä olevia organisaatiorakenteita tai muita vastaavia tietoja joudutaan uudistuksen myötä muuttamaan.
      • Lapuan kaupunki, Kaupunginhallitus, Post Juha
        Päivitetty:
        20.8.2019
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt Lapuan kaupungilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys sisältää ehdotukset lainsäädännön muutoksista, jotka ovat edellytyksenä kuntien ja kuntayhtymien talousseurannan ja raportoinnin automatisoidun mallin toteuttamiselle. Malli perustuu Kuntatieto-ohjelman yhteydessä tehtyyn valmisteluun. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia, valtiokonttorista annettua lakia sekä kuntien taloustietojen tuottamista ja toimittamista koskevaa erityislainsäädäntöä. Kuntalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset taloustietojen raportoinnista. Kunnat velvoitettaisiin toimittamaan erikseen säädetyt taloustietonsa suoraan taloushallinnon tietojärjestelmistään valtiokonttorin ylläpitämään valtakunnalliseen tietovarantoon. Kuntalain säännökset velvoittaisivat kuntia taloustietojen tuottamiseen ja raportointiin yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa. Tietojen tuottamisen ja raportoinnin tekninen muoto ja tietomääritykset perustuisivat tietoja toimittavien kuntien, sekä muiden tietoja käyttävien viranomaisten yhteistyöhön. Kuntalakiin ehdotetaan säädettäväksi asetuksenantovaltuus, jonka perusteella valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa kuntia velvoittavasti tarkempia säännöksiä kirjanpito- ja tilinpäätöstietojen sekä palvelukohtaisten kustannustietojen tuottamisesta ja toimittamisesta yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa. Kunnan tietojen tuottamista ja raportointia koskevaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalojen lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että siinä otetaan huomioon ehdotettu taloustietojen raportointimalli. Esityksen tavoitteena on varmistaa, että kuntien valtionohjaukseen sekä kuntien omaan käyttöön talouden seurannassa ja ohjauksessa saadaan luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa kuntien taloustiedon tuottamisen ja raportoinnin menettelytapoja ja vähentää kunnille raportoinnista aiheutuvia kustannuksia. Uusi toimintamalli korvaisi vaiheittain vuotta 2021 koskevista tiedoista alkaen Tilastokeskuksen tilastolain nojalla tekemän kuntien ja kuntayhtymien taloustietoja koskevan tiedonkeruun ja sisältäisi laajennusten jälkeen jatkossa myös muun säännöllisesti kerättävän taloustiedon. Tarkoituksena on, että samojen tietojen päällekkäisestä keräämisestä luovutaan, ja manuaalisen lomakepohjaisen tiedonkeruun sijasta siirrytään automaattiseen taloustiedon koneelliseen raportointiin yhteisesti hyödynnettävässä muodossa suoraan kuntien tietojärjestelmistä. Lapuan kaupunki pitää hyvänä sitä, että kuntien ja kuntayhtymien tuottama taloustieto toi-mitetaan Valtiokonttoriin jatkossa automatisoidusti ja yhtenäisessä muodossa, jolloin taloustietovaranto sisältää kattavasti kuntien ja kuntayhtymien tiedot. Lapuan kaupunki pitää myös hyvänä, että tieto on avointa dataa, jota voidaan käyttää hyödyksi kunnissa. Lapuan kaupunki kuitenkin toteaa, että uuden lainsäädännön käyttöönotto on suunniteltu toteutettavaksi hyvin nopealla aikataululla, mikä aiheuttaa kunnille paineita. Kerättävän tiedon lopullinen muoto ja laajuus eivät ole vielä tiedossa, minkä vuoksi aikataulu vaikuttaa varsin kunnianhimoiselta. Uuden raportointimuodon kokoaminen ja siihen siirtyminen vaatii aikaa ja resursseja. Näitä puolia ei ole riittävästi arvioitu esityksen taloudellisissa vaikutuk-sissa. Lisäksi Lapuan kaupunki huomauttaa, että lainsäädännön muutoksesta aiheutuvat kertakustannukset jäävät jälleen kuntien maksettavaksi. Esityksessä on esitetty, että pidemmällä tähtäimellä kustannussäästöjä syntyy, mutta säästöt on esitetty hyvin ylimalkaisesti ja esityksen perusteella on vaikea arvioida millä aikataululla ja miten kustannussäästöjä saadaan aikaan. Lapuan kaupunki muistuttaa lopuksi, että ennen käyttöönottoa käyttöyhteydet pitää testa-ta kunnolla. Tulorekisterin kohdalla käyttöönotto ei sujunut ongelmitta ja sen vuoksi uuden järjestelmän testauksiin pitää resursoida riittävästi.
      • Pälkäneen kunta
        Päivitetty:
        19.8.2019
        • Luonnoksesta yleisesti Hallituksen esityksen tavoite kuntien ja maakuntien taloustiedon raportoinnin automatisoinnista, yhdenmukaisuudesta ja ajantasaisuudesta ovat yleisellä tasolla kannatettavia. Yksinkertaisen ja määrämuotoisen taloustiedon tuottaminen ja raportoinnin menettelytapojen yksinkertaistaminen saattaa vähentää raportoinnista aiheutuvia kustannuksia. Lakimuutoksen velvoitteet sen sijaan aiheuttavat kunnille merkittäviä investointikustannuksia integraatioista, järjestelmämuutoksista ja henkilöstökustannuksia määrittelyjen toteuttamisessa. Raportoinnissa vaadittavien tietojen laajuuteen ja tarkkuustasoon pitää myös kiinnitettää huomioita. Automatisoidusti raportoitavien tietojen tulisi olla saatavissa kohtuullisilla tietojärjestelmä- ja menettelytapamuutoksilla. Lisäksi suunnittelutarkkuuden lisääntyminen ei välttämättä johda tarkempaan ja paremmin hyödynnettävään tietoon. Jo valmistuneiden JHS –suositusten sekä XBRL-taksonomian version perusteella voidaan todeta, että osin tietojen tulee olla tarkemmalla tasolla, kuin mitä kunnan omassa seurannassa ja raportoinnissa on tähän saakka pidetty tarpeellisena. Esitetyn toimintamallin aiheuttamat vaikutukset Esitetty toimintamalli aiheuttaa vähintään tietojärjestelmäpäivityksiä. Toimintamalli saattaa myös edellyttää tietojärjestelmien välisiä integraatioita. Toimintamallin vaikutusten laajuus riippuu olennaisesti siitä, täytyykö aineisto koostaa yhdestä vai useammasta tietojärjestelmästä. Oletus on, että koko aineisto pystytään muodostamaan kirjanpidosta. Tällöin vältyttäisiin tietojärjestelmäintegraatioilta. Esitetyn toimintamallin vastuiden selkeys Siirtyminen aiemmin pitkälti manuaalisesti tuotetusta tilastoinnista automatisoituun raportointiin edellyttää mittavia muutoksia tietojärjestelmien laskentaan ja kirjauskäytäntöihin. Kaikkia vaadittavia tietoja ei myöskään ylläpidetä nykyisissä tietojärjestelmissä. Järjestelmämuutosten toteuttaminen riipuu myös järjestelmätoimittajien valmiuksista ja aikatauluista. Lakiluonnoksen mukaan raportointivaateita voidaan jatkossa tarkistaa myös vuosittain. Tämä edellyttää sitä, että muuttuneet raportointivaateet tulee toimittaa ajoissa järjestelmätoimittaijille ja kuntiin ennen talousarviovalmistelun aloittamista. Toimintamallin velvoitteiden edellyttää kirjanpitojärjestelmän toimittajalta nopeutta ja joustavuutta sekä kykyä toimittaa muutos kaikille asiakkailleen. Vaikka kyse olisi kaikkia asiakkaita koskevasta massamuutoksesta, aiheuttaa se kustannuksia kunnille. Ulkoistetussa taloushallinnossa toimintamallin käyttöönotto edellyttää erillisen projektin käynnistämistä vaadittavien tietosisältöjen läpikäymiseksi ja sisäisen kustannuslaskennan kehittämiseksi vaadittavien palveluluokkakohtaisten tietojen tuottamiseksi. Millaista tukea tarvittaisiin esitetyn raportointimallin onnistuneeseen toimeenpanoon Kunnissa käytettyjen kirjanpitojärjestelmien toimittajat tulisi velvoittaa toteuttamaan toimintamallin vaatimat uudet toiminnallisuudet tietojärjestelmiinsä. Tämä velvoite tulisi vaatia täytettäväksi kaikille asiakkaille tarjottavana toiminnallisuutena hyvissä ajoin ennen toimintamallin käyttöönottoa tai siirtymäaikaa. Lisäksi tarvitaan selkeät ja yhteneväiset ohjeet vaadittujen raporttien sisällöstä. Valtion tulee korvata kunnille lainsäädännön muutoksesta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti mukaan lukien siihen käytettävät resurssit sekä tietojärjestelmien integroinneista, määrämuotoisen tiedon tuottamisesta ja muista järjestelmämuutoksista aiheutuneet kustannukset.
      • Tervolan kunta, Kunnanhallitus 12.8.2019 § 243
        Päivitetty:
        19.8.2019
        • Tervolan kunnanhallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa: "Taloustietojen raportoinnin kehittäminen manuaalisesta automaattiseksi on positiivista ja nykyajan vaatimuksiin vastaamista. Kokonaisuudessaan esityksen tavoitteet ovat kannatettavia. Lyhyellä aikavälillä esitetyllä toimintamallilla on työllistävä ja kustannuksia lisäävä vaikutus, koska toimintamallin muutos aiheuttaa muutoksia koko organisaation nykyisiin toimintatapoihin sekä muutoksia tietojärjestelmiin. Pitkällä aikavälillä vaikutusten voidaan olettaa kääntyvän positiiviksi. Täytyy kuitenkin huomioida se, että prosessien automatisoituessa resurssien tarve voi pienentyä, mutta myös kohdistua uuteen työvaiheeseen; tässä tapauksessa esimerkiksi virheiden läpikäymiseen ja tietojen korjaamiseen. Todennäköisesti myös tietojärjestelmien ylläpitokustannukset nousevat, mikä osaltaan pienentää kunnan saamaa kustannushyötyä. Edellä mainituista syistä luonnoksessa esitetty kuntien yhteensä 600.000 euron valtionosuusleikkaus vuosien 2022-2024 aikana on perusteeton. Esitykseen voisi lisätä määräyksen siitä, ettei kunnalla ole velvollisuutta toimittaa viranomaiselle sellaista tietoa, joka on viranomaisen saatavilla taloustietovarannosta. Sivuilla 42 (121 a § 9.kappale) ja 43 (121 a § 11. kappale) mainittaneen virheellisesti maakunta. Ilmeisesti kuitenkin tarkoitetaan kuntaa."
      • Lappeenrannan kaupunki, Talous ja rahoitus
        Päivitetty:
        19.8.2019
        • Lausunto hallituksen esityksestä kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevasta lainsäädännöstä Lappeenrannan kaupunki toistaa samassa asiassa 9/2018 antamansa lausunnon. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki toteaa nyt lausunnolla olevaan esityskokonaisuuteen seuraavaa: Esityksessä tavoitellaan, että uusi raportointimenettely tulisi voimaan vuoden 2021 taloustietoja koskien. Lappeenrannan kaupunki esittää, että raportointiuudistuksen käyttöönottoa vaiheistetaan muutoksen hallittavuuden turvaamiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi. Uudistuksessa helpommin toteutettava osa on kunnan tilinpäätös- ja neljännesvuositietojen toimittaminen. Lappeenrannan kaupunki esittää, että automatisoidusti xbrl-muodossa toimitetaan aluksi vain nämä tiedot vuoden 2021 tiedoista alkaen. Juha Sipilän hallituksen tavoitteleman maakunta- ja sote-uudistuksen kaaduttua sote-uudistusta jatketaan Antti Rinteen hallituksen toimesta. Kunnilta on siirtymässä maakunnille ainakin sote- ja pelastustoimen palvelut kuluvan vaalikauden aikana, mutta ei kuitenkaan vielä vuoden 2021 alusta. Lappeenrannan kaupunki esittää, että JHS200-palveluluokitus korvaisi nykyisen tehtäväluokituksen vasta siinä vaiheessa, kun sote-uudistus on tullut voimaan. Siihen saakka kunnat ilmoittaisivat tehtävittäiset kustannustiedot nykyisellä lomakemallilla. Tällä tavalla vaiheistaen saataisiin tiedonsiirron tekniset yhteydet rakennettua ja testattua rajatummalla aineistolla. Viitaten muun muassa kansallisen tulorekisterin käyttöönoton mittaviin ongelmiin, on vaiheistettu käyttöönotto perusteltua. Kunnat saisivat myös hieman lisää aikaa palvelukohtaisten tietojen raportoinnin automatisoinnin toteuttamiseen. Lisäksi palveluluokituksen muuttuminen sote-uudistuksen tullessa voimaan vaatisi kuntia muuttamaan palvelukohtaisten tietojen raportointiin rakennettua automatisoitua prosessia vain vuoden-parin kuluessa sen käyttöönotosta, mikäli palveluluokitus tulisi nykyisen luonnoksen mukaisena voimaan jo vuoden 2021 alusta. Tästä aiheutuisi kaksinkertaista taakkaa muutenkin raskaan uudistuksen toteuttamisessa. Esityksessä ehdotetaan kuntien valtionosuuksia leikattavaksi 600.000 eurolla uudistuksen oletettujen kustannussäästöjen perusteella. Mahdolliset kustannussäästöt toteutuvat pidemmällä aikavälillä ja alkuvaiheessa uudistuksella on kiistatta kuntien menoja lisäävä vaikutus. Kustannussäästöjen toteutuessa alentuneet kuntien kustannukset tulevat huomioiduiksi normaalissa kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa, mikä tehdään valtionosuuteen vuosittain. Erilliselle leikkaukselle ei ole siten perusteita. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki huomauttaa, että talousraportointi ei kohdennu pelkästään kuntien valtionosuustehtäviin, vaan koskee myös kuntien muita tehtäviä, joihin ei myönnetä valtionosuuksia. Siten kaikkien kunnille raportointiuudistuksesta mahdollisesti koituvien säästöjen täysimääräinen vähentäminen valtionosuuksista ei ole edes valtionosuuksia koskevien lakien mukaista.
      • Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
        Päivitetty:
        15.8.2019
        • Periaatetasolla taloustietojen tilastoinnin automatisointi on kannatettavaa ja tarkoituksenmukaista. Ammatillisen koulutuksen järjestäjänä toteamme, että taloustietojen vertailukelpoisuuden paraneminen helpottaa koulutuksen järjestäjien keskinäistä vertailua ja tunnuslukujen analysointia. Käytännön haasteena on eri tietojärjestelmien liittymäpinnat. Sisäisen kustannuslaskennan tunnuslukujen kerääminen, yhteiset kustannusajurit ja raportoitujen tietojen analysointi helpottavat oman toiminnan tehokkuuden mittaamista suhteessa muihin alan toimijoihin.
      • Luumäen kunta, Luumäen kunnanhallitus 12.8.2019/§132
        Päivitetty:
        14.8.2019
        • Pyydettynä lausuntona luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi Luumäen kunnanhallitus toteaa seuraavan: Hallituksen esityksessä tarkoitettu uudistus olisi merkittävä osa julkishallinnon digitalisointia. Sellaisena se on tarpeellinen riippumatta maakunta- ja sote-uudistusten toteutumisaikataulusta. Taloustiedon yhdenmukaistaminen vertailtavaan muotoon on tärkeä edellytys myös em. uudistusten toteuttamiselle. Uudistus palvelisi myös kuntia siltä osin kuin se parantaisi raportointia ja kuntien välisen vertailutiedon hyödynnettävyyttä. Luumäen kunnanhallitus katsoo, että uudistuksen hyödyt kunnille toteutuvat hitaammin ja epävarmemmin kuin hallituksen esityksessä uskotaan. Onnistumiseen vaikuttaa mm. kerättävän tiedon olennaisuus, tietosisältöjen määrittely, tietosisältöjen pysyvyys ja raportoinnin ajoitus siten, että se tukee kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua. Kerättävän tiedon pitää säilyä mahdollisimman samana vuodesta toiseen, jotta tietojärjestelmien kehittäminen ei vaadi jatkuvasti resursseja kunnilta. Uudistus ei myöskään saa tarkoittaa valtionohjauksen tiukentumista. Muutosvaiheen tulee olla suunniteltua pidempi, ja on harkittava automatisoinnin porrastamista siten, että pienet kunnat tulevat mukaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Pienen kunnan resurssit muokata esimerkiksi tililuettelot, palveluluokitukset ja kustannuslaskenta yhdenmukaisuusvaatimuksia vastaavaksi ovat käytännössä heikot. Toiminnallinen muutos ja mahdolliset tietojärjestelmien integraatiot tai muut kehittämistarpeet vaativat kunnilta investointeja ja työpanosta. Osaamista jouduttanee hankkimaan osittain myös ostopalveluina. Henkilöstön kouluttaminen uuteen toimintamalliin vie aikaa. Kuntien lisääntyneet kustannukset tulee kattaa valtion avustuksilla tai valtionosuuksilla. Jatkovalmistelussa tulee selvittää, missä määrin yritysmuotoisen toiminnan tietojen avoimuutta ja vertailtavuutta voitaisiin lisätä.
      • Puumalan kunta, Puumalan kunnanhallitus
        Päivitetty:
        13.8.2019
        • Puumalan kunta toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa varsinaisesta hallituksen esityksestä. Puumalan kunta pyytää kuitenkin jatkovalmistelussa kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että kuntien toimittamat tiedot saatetaan mahdollisimman avoimesti ja helppotoimisesti kansalaisten käytettäväksi.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Kuntatalous, Mehtonen Mikko
        Päivitetty:
        2.8.2019
        • Lakimuutos velvoittaa kunnat ja kuntayhtymät tuottamaan ja raportoimaan nykyistä tiedonkeruuta tarkempaa ja ajantasaisempaa taloustietoa. Kuntaliitto katsoo, että on myös kuntien ja kuntayhtymien etu, että taloustiedot ovat vertailukelpoisia ja, että kunnat ja kuntayhtymät saavat jatkossa laadukkaampaa vertailutietoa toiminnan kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Lakimuutoksen etuna on myös, että tietotuotannon automatisointiin ohjaaminen kannustaa kuntia lisäämään taloushallinnon ja tietojohtamisen kustannusvaikuttavuutta. Tietopohjan tarkentaminen mahdollistaa ajantasaisemman kuntatalouden ohjauksen. Kuntaliitto korostaa, että esityksen tarkoituksena ei ole lisätä kuntatalouden ohjausta. Hallituksen esityksessä on syytä tuoda ilmi, että uuden tiedonkeruujärjestelmän tarkoituksena ei ole lisätä valtion ohjausta kuntiin. Uuden tiedonkeruumallin yhdeksi perusteluksi esityksessä luetaan tietotuotannon automatisoinnista saatavat tuottavuushyödyt. Toimintamallin kustannuksia rahoitetaan siten esityksessä esille tuoduilla kuntien valtionosuusleikkauksilla. On huomioitava, että lakimuutos aiheuttaa kunnille ja kuntayhtymille merkittäviä investointiluonteisia kustannuksia mm. henkilöstön koulutuksen sekä järjestelmien päivittämisen vuoksi. Järjestelmien kehittäminen saattaa nostaa myös ohjelmistojen vuosittaisia käyttö- ja ylläpitomaksuja. Kuntien valtionosuuksia ei tule siten leikata uudistuksen johdosta. Jo kertaalleen kuntien valtionosuudesta leikattu digikannustinraha tulisi kohdentaa kunnille automaattisen talousraportoinnin toimeenpanoon. Hallituksen esityksessä todetaan, että muutoksen aiheuttamat investointikustannukset alenevat merkittävästi, jos muutokset toteutetaan samanaikaisesti tulorekisteriuudistuksen sekä EU:n verkkolaskudirektiivin kansallisen toimeenpanon uudistuksen yhteydessä. Ei voida olettaa, että samanaikaiset uudistukset vähentäisivät lausunnon kohteena olevan uudistuksen aiheuttamia muutoskustannuksia, koska kyseiset uudistukset kohdistuvat taloustietojärjestelmien eri osiin. Esityksen vaikutusarviointia tulee täsmentää tältä osin. Lakimuutoksen keskeisimmät riskit liittyvät tiedon laadun heikkenemiseen, etenkin nivelvaiheessa. Uudistukseen kytkeytyy monia riskitekijöitä, jotka toteutuessaan heikentävät taloustietojen laatua merkittävästi. Merkittävimpiä riskejä aiheuttavia tekijöitä ovat useat yhtäaikaiset muutokset, kuten tiedonkeruuvastuun siirtyminen uudelle toimijalle, tietosisällön huomattava laajentuminen sekä raportointitavan muutos. Tietosisällön samanaikainen muuttuminen aiheuttaa sen, ettei edellisten vuosien tietoja voida hyödyntää täysimittaisesti automaattisissa tarkastuksissa. Kuntaliitto katsoo, että tiedon laatuun on kiinnitettävä erityistä huomioita uudistuksen nivelvaiheessa. Laadunvalvonta ei voi nivelvaiheessa perustua pelkästään automaattisiin tarkastusmenetelmiin ja hajautettuun tarkastusvastuuseen. Laadunvarmistus vaati erityisiä panostuksia nivelvaiheessa. Ottaen huomioon, että lukuisia julkisen hallinnon suosituksia on päivitetty automatisoidun talousraportoinnin koulutuskierroksen jälkeen, tiedonantajille on tarjottava edelleen aktiivisesti koulutusta muutoksen menestyksellisen toimeenpanon toteuttamiseksi. Kerättävä tietosisältö ei saa kasvaa liian suureksi. Lopullinen sisältö on päätettävä hyvissä ajoin ennen tiedonkeruun uudistamista. Kerättävien tietojen tulee olla sellaisia, että niiden tuotanto pystytään automatisoimaan kohtuullisella vaivalla kuntien kirjanpito- ja kustannuslaskenta-järjestelmistä. Kerättävän tietosisällön laajuuden pysymisestä kohtuullisena tulee huolehtia niin kehitys- kuin tuotantovaiheessa. Jo nyt on havaittavissa, että uuteen tietomalliin ollaan sisällyttämässä tietoja joiden tuottamisen automatisointi on hyvin haasteellista. Tietosisällön merkittävä kasvu ja monimutkaistuminen vähentää uudistuksesta saatavia tuottavuushyötyjä. Hallituksen esityksen nykytilakuvauksessa todetaan kunnilla olevan jo nyt lukuisia eri velvoitteita tietojen toimittamiseen mm. erityislainsäädännön perusteella. Kuntaliitto muistuttaa, että suuri osa näistä tiedoista kerätään vielä jatkossakin erillistiedonkeruina. Suuntaus toimintavan laajentamiseksi myös mm. erillistiedonkeruiden kohteena oleviin tietoihin on hyvä, mutta edellyttää kerättävien tietojen ja tietotarpeiden kriittistä tarkastelua. Hallituksen esityksestä ei käy yksiselitteisesti selville onko vastuu tietosuojasäännösten noudattamisesta tiedonantajalla (kunta tai kuntayhtymä) vai Valtiokonttorilla. Kuntaliitto näkee uudistuksen merkittävänä ja yhteiskunnallisesti tärkeänä. Laadukas ja ajantasainen taloustieto parantaa sekä hallinnon päätöksentekoa, että lisää julkisen hallinnon läpinäkyvyyttä kuntalaisten näkökulmasta ja parantaa siten koko julkishallinnon kustannusvaikuttavuutta.
      • Porvoon kaupunki, Rahoitusjohto, Rainio Henrik
        Päivitetty:
        30.7.2019
        • Porvoon kaupunki katsoo, että yleisesti ottaen Kuntatieto-hanke ja valmisteltu lakiesitys on ovat kannatettava. Tavoitteet vertailukelpoisen ja nykyistä ajantasaisemman taloustiedon keräämiseksi yhteiseen tietovarantoon auttavat kuntia niiden omissa tietotarpeissa, tiedolla johtamisen kehittämistyössä, digitalisaatiohankkeissa ja mm. datan avaamiseen liittyvissä tavoitteissa. Valitettavasti Porvoon kaupungin näkökulmasta esityksen tavoittelemia hyötyjä on käytännössä mahdoton arvioida tässä vaiheessa. Jotta ajantasaisista ja vertailukelpoisista taloustiedoista on hyötyä kunnan päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa, tulee tiedon olla riittävällä ja oikealla tavalla kunnan saatavilla. Esityksen perusteella tätä on hyvin vaikea arvioida. Porvoon kaupungin näkökulmasta olisi mielekästä erotella esimerkiksi lakisääteiset vs. ei-lakisääteiset tehtävät, tai esimerkiksi arvioida eri kieliryhmien kustannuksia. Esityksen perusteella tällaista analyysia ei ilmeisesti olisi mahdollista tehdä. Vaarana onkin, että tässä luodaan sääntelyä ja velvoitteita kunnille ilman, että todellista hyötypotentiaalia on testattu ja pilotoitu riittävästi kuntien kanssa. Näin kävi esimerkiksi Tulorekisteri -järjestelmän käyttöönoton kanssa. Esitystä tulee muuttaa siten, että ehdotukset kuntien valtionosuuksien leikkauksiksi poistetaan. Hyötyjen toteutuminen on hyvin epävarmaa ja alkuvaiheessa tulee joka tapauksessa investointikustannuksia ja esimerkiksi koulutuskustannuksia. Tämän vuoksi ei ole perusteltua leikata kuntien valtionosuuksia vuosian 2022-2024. Esityksessä viitataan, että vuoden 2019 valtion talousarvion mukaan kunnille myönnetään vuodelle 2019 valtionavustuksena digikannustinrahaa, jota kunnat voivat hakea myös taloushallinnon ja raportoinnin automatisoinnin kehittämiseen. On tärkeää, että digikannustinrahaa voidaan käyttää projekteihin, joilla kuntatietolakia voidaan implementoida tavoitteiden saavuttamiseksi. On kuitenkin huomattava, että digikannustinrahat on jo kertaalleen leikattu kuntien valtionosuuksista. Esityksessä viitataan siihen, että valtion ohjaus kuntien suuntaan perustuu ajantasaiseen tietoon. Tämä on kannatettavaa, mutta samassa yhteydessä olisi selkeästi syytä mainita, että esityksen tavoitteena ei ole valtionohjauksen kasvattaminen. Porvoon kaupunki katsoo, että nykyistä esitystä on kuitenkin mahdollista korjata edellä mainitut seikat huomioiden, ja tätä kautta saada nykytilaa parempi kokonaisratkaisu. Nykytilassa toteutuu hyvin monia, osin päällekkäisiä ja paljon manuaalisia työvaiheita sisältäviä tietojen luovutuksia ja raportointeja eri tahoille. Näiden prosessien on hankkeen myötä tarkoitus muuttua yhtenäisemmiksi, mikä parantaa kunnissa tehtävän työn tehokkuutta ja tuottavuutta. Nykyinen sääntely ja ohjeistus on ollut hajanaista. Ja koska taloustietoa koskevat säännöstö on osittain ohje/suositusluonteista, ei kuntien välinen tietojen vertailukelpoisuus ole toteutunut. Yhteentoimivat ja velvoittavat tietomallit, käsitteet ja laskentakaavat mahdollistavat uudenlaisen vertailun ja parantavat muutoinkin kerättävän taloustiedon hyödynnettävyyttä. Nykytilassa tilastointi ei ole merkittävästi hyödyttänyt ainakaan Porvoota sen omissa tiedolla johtamisen tarpeissa. Jatkossa tilanne toivottavasti muuttuu. Kuntatieto-hankkeessa ja lain valmistelussa tulee varmistaa, että tietovaranto joka rakennetaan, palvelee tietotarpeita myös toiseen suuntaan. Datan hyödyntämisen mahdollisuudet (mm. tekniset rajapinnat, datan muoto raaka/valmisraportit jne) jäävät vielä avoimiksi tässä esityksessä. Olisi hyvä, jos myös tietovarannon teknisestä ratkaisusta olisi saatavissa tietoa, jotta Porvoossa ja muissa kunnissa mahdollisesti samanaikaisesti meneillään olevat tiedolla johtamisen hankkeet ja satsaukset osataan linkittää tähän hankkeeseen ajoissa. Erilaiset tiedonkeruut ja johtamiseen liittyvät raportointiprosessit poikkeavat eri kunnissa. Näiden prosessien tunnistaminen on laajempi projekti kuin pelkästään Kuntatiedon käyttöönotto. Kuntatieto-hanke tulisi liittää vahvasti tiedolla johtamisen kehittämisen kohdealueeseen, jotta Kuntatiedosta saadaan ”vetoapu” myös muuhun tiedolla johtamiseen kunnan tasolla. Esityksen mukaan toiminnasta raportointi ei toistaiseksi sisälly nyt meneillään olevaan hankkeeseen. Näiltä osin kuntien tulee siis jatkaa kehitystyötä omista lähtökohdistaan. Jatkossa Kuntatieto voi laajentua muun kuin talousdatan keräämiseen, mikä on kannatettavaa mutta ei tuo pikaratkaisuja kunnille. Esityksen perusteluissa viitataan valtiokonttorin analysointipalveluun. Miten sen on tarkoitus täydentää tiedolla johtamisen prosesseja kunnan näkökulmasta? Hankkeella pyritään kuntien talousdatan digitalisaation edistämiseen ja julkisen talousdatan järjestelmäriippumattomuuteen. Tähän tavoitteeseen ja syntyviin hyötyihin suhtautuisin vielä tässä vaiheessa varauksellisesti, sillä kuntien järjestelmäprojektit ja tiedolla johtamisen hankkeet etenevät omaa polkuaan ja omassa aikataulussaan, etenkin kun koko maan kattavat hankkeet ovat edenneet melko hitaasti. Kuntatieto-hanke ei lisää kuntien tehtäviä pysyvästi, vaan pyrkimys on tehostaa tietojen keruun ja luovutuksen prosesseja. Kuntatietoon siirtymisen projektikustannukset ja projekti-investoinnit kunnissa tulee kuitenkin tunnistaa, mutta myös se, että uusien toimintamallien käyttöönotto ja niiden toteutumisen valvominen voi viedä aikaa ja aiheuttaa kustannuksia ja resurssitarpeita myös pidemmällä aikavälillä.
      • Kuhmon kaupunki
        Päivitetty:
        11.7.2019
        • On hyvä, että tietojen toimittaminen digitalisoidaan ja päällekkäistä työtä vähennetään. On myös hyvä, kun tiedot ovat jatkossa myös kuntien hyödynnettävissä ajantasaisesti ja vertailukelpoisesti. Tällä tullaan parantamaan kuntien tiedolla johtamista. On hyvä, jos kunnat pystyvät hyödyntämään valtion tukea digitaalisaation edistämiseen. Kuntien taloudellinen tilanne on niin heikko, että kunnat joutuvat joka tapauksessa tehostamaan toimintaansa. Valtionosuuksia ei missään tapauksessa tule pienentää tämän hankkeen toteutumisen myötä tai siihen liittyen.
      • Sotkamon kunta
        Päivitetty:
        4.7.2019
        • Kannatettava uudistus. Päällekkäisestä raportoinnista on hyvä päästä eroon ja hienoa, että tietojenkeruu muuttuu manuaalisesta sähköiseksi.