• Minkä seuraavista näet tärkeimpänä toimintaa ohjaavana periaatteena tulevan maakunnan toiminnassa?
      • Niilo Mäki Instituutti
        Päivitetty:
        13.2.2019
        • Maakunta järjestää asukkaille palvelut sujuvasti ja oikea-aikaisesti
      • Puuttuuko palvelulupauksista jotain, jota meidän tulisi jatkotyöstössä huomioida?
      • Suunnitelman yksi painopistealue on hyvinvoinnin edistäminen. Miten voimme mielestäsi edistää asukkaidemme hyvinvointia?
      • Auttoiko suunnitelma ymmärtämään tulevan maakunnan vastuita?
      • Olemme kuvanneet suunnitelmassa osan palveluista hyvin yksityiskohtaiselle tasolle ja osan enemmän ylätasolle. Mielenterveyspalvelut ja hoito- ja hoivapalvelut on kuvattu jo myös suunnitelman liitteeksi tulleessa palvelukuvauksessa. Mikä on mielestäsi hyvä taso, jolle asioita kuvataan? Pystytkö antamaan esimerkin hyvästä kuvauksesta suunnitelmassamme?
      • Vapaamuotoiset huomionne ja ideanne?
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Niilo Mäki Instituutti
        Päivitetty:
        13.2.2019
        • Niilo Mäki Instituutin lausunto Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelmaan (3. versio): Oppimisvaikeuksien hoidon järjestäminen Keski-Suomessa Oppimisvaikeuksien tieteelliseen tutkimukseen ja asiakastyöhön erikoistuneen yksikön edustajina tuomme huolemme järjestämissuunnitelmaan liittyen. Katsomme, että oppimisvaikeuksia ei ole huomioitu järjestämissuunnitelman nykyisessä versiossa. Oppimisvaikeudet liittyvät lasten hermoston kehityksen yksilöllisiin ja usein perinnöllisiin erilaisuuksiin. Nämä erilaisuudet tekevät lapselle tiettyjen taitojen oppimisen muita lapsia vaikeammaksi. Oppimisessa ilmenevät merkittävät hankaluudet vaikeuttavat lapsen arjen toimia, heijastuvat lapsen kokonaishyvinvointiin ja mielenterveyteen. Mikäli lapsen vaikeuksia ei tunnisteta ja niihin saada tukea, lapsella on todellinen riski syrjäytymiseen. Tällä on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia lapsen siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle ja työelämään. Oikea-aikaisen ja oikein suunnatun tuen ja hoidon turvin oppimisvaikeuslasten tilannetta voidaan merkittävästi parantaa. Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että mikäli oppimisvaikeuksia saadaan lievittymään aikuisuuteen mennessä, riski työttömyydelle ja aikuisuuden mielenterveysongelmille pienenee selvästi (Eloranta ym. 2017; Eloranta ym. 2019). Lapsen yksilöllisen kehityksen lisäksi oppimisvaikeudet heijastuvat kuormitustekijänä koko lapsen perheeseen ja usein myös perheen vuorovaikutussuhteisiin. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja mahdollisimman varhainen puuttuminen erilaisin tuen ja kuntoutuksien keinoin onkin kaikkien etu. Iso osa oppimisvaikeuksista hoituu koulun tarjoamin pedagogisin tukitoimin. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että vaikea-asteisten oppimisvaikeuksien yhteydessä pedagogiset keinot eivät ole yksin riittäviä vaan tarvitaan myös neuropsykologis-terapeuttista osaamista. Monialainen yhteistyö lapsen ja perheen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisessa on välttämätöntä. Koska oppimisvaikeuksien syyt ovat neurologiseen kehitykseen liittyviä, nämä lapset ohjautuvat tavallisesti muualla Suomessa erikoissairaanhoidon piiriin. Oppimisvaikeuksien kuntoutus tai hoito on kuitenkin hyvin harvoin lääketieteelliseen tutkimukseen tai diagnostiikkaan perustuvaa ja oppimisvaikeuksien taustalta löytyy hyvin harvoin mitään lääketieteellisesti hoidettavaa neurologista sairautta Keski-Suomessa on yli 30 vuoden ajan kehitetty osaamista oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja kuntouttamiseen ainutlaatuisella tavalla. Osaaminen on keskittynyt erityisesti Jyväskylän kaupungin perheneuvolan ja Niilo Mäki Instituutin yhdessä ylläpitämälle Lastentutkimusklinikalle, jonka kautta on tarjottu arviointi- ja tukipalvelua haastaviin oppimisvaikeuksiin. Palvelua tarjotaan peruspalveluna ja Lastentutkimusklinikka on suunnattu palvelemaan koko Keski-Suomen maakuntaa. Julkisen palvelun sijoittuminen Niilo Mäki Instituuttiin on mahdollistanut vahvan kehittämistyön ja tutkittuun tietoon perustuvan asiakastyön. Yhteistyö on mahdollistanut uusimman tutkimustiedon ja tutkimustietoon perustuvien menetelmien hyödyntämisen lasten oppimisvaikeuksien arvioinnissa ja kuntoutuksessa. Pyydämme siis huomioimaan Keski-Suomen järjestämissuunnitelman jatkotyöstämisessä myös lapset ja nuoret, joilla on oppimisvaikeuksiinsa liittyen tarvetta hoitoon ja kuntoutukseen. Järjestämissuunnitelman 3. versioissa oppimisvaikeuksia ei ole huomioitu juurikaan ja vaarana on, että oppimisvaikeuslapset jäävät ”harmaalle alueelle”, joka ei suunnitelmassa kuulu kenenkään vastuulle. Oppimisvaikeuksien huomiointi on hyvin tärkeää sillä mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisussa 14/2017 (Huikko, Kovanen, Torniainen, et al, 2017) on todettu, että oppimiskyvyn häiriöt ovat valtakunnallisesti yksi erikoissairaanhoitoa enenevissä määrin kuormittava diagnoosiryhmä. Oppimisvaikeuksia kohdanneiden lasten tilannetta sote-uudistuksessa on pohdittu myös Niilo Mäki Instituutin kokoamassa moniammatillisessa työryhmässä, jossa on nähty asian tärkeys ja merkitys. Niilo Mäki Instituutin ja Lastentutkimusklinikan puolesta Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Nina Kultti-Lavikainen PsL, vastaava psykologi Lastentutkimusklinikka Lähteet: Eloranta, A-K., Närhi, V., Ahonen, T. & Aro, T. (2019): Does Childhood Reading Disability or Its Continuance Into Adulthood Underlie Problems in Adult-Age Psychosocial Well-Being? A Follow-Up Study, Scientific Studies of Reading, DOI:10.1080/10888438.2018.1561698 Eloranta A‐K, Närhi V, Eklund K, Ahonen T, Aro T. (2018). Resolving reading disability—Childhood predictors and adult‐age outcomes. Dyslexia. 2018;1–18. https://doi.org/10.1002/dys.1605 Huikko, E., Kovanen, L., Torniainen-Holm, M., Vuori, M., Lämsä, R., Tuulio-Henriksson, A. & Santalahti, P. (2017). Selvitys 5-12-vuotiaiden lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmästä Suomessa. THL raportti 14/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-987-3
      • Hyvönen Emmi, Lausunto on tallennettu Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan puolesta
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 24.1.2019 LAUSUNTO KESKI-SUOMEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN 3. VERSIOON Lähtökohtana laadukkaat ja yhdenvertaiset sote-palvelut koko maassa Suomalaisen hyvinvointivaltion perustana on tarjota kansalaisille mahdollisuus laadukkaisiin ja yhdenvertaisiin palveluihin. Julkisesti järjestetyt sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeä osa näitä palveluja. Jatkossakin terveydenhoidon päävastuu tulee olla julkisilla sairaaloilla niin, että ne muodostavat terveydenhuoltopalvelujen koko maan kattavan, eritasoisten sairaaloiden muodostaman rungon. Tämän julkisen sairaalaverkon tulee turvata kansalaisille oikeus viipymättömään hoitoon pääsyyn ja terveydenhoitopalvelujen saavutettavuus kaikkialla maassa. Yleistä Keski-Suomen järjestämissuunnitelma 3. versiosta Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta (jäljempänä KEN) on aiemmin antanut lausunnon sekä Keski-Suomen järjestämissuunnitelman 1. että 2. versiosta. Järjestämissuunnitelman versio 3. (jäljempänä järjestämissuunnitelma) on laajuudeltaan niin mittava, että tämän lausunnon yksityiskohtaisessa osiossa keskitytään vain niihin asioihin, jotka ovat keskeisiä ikäihmisten ja/tai kaikkien keskisuomalaisten palvelukokonaisuuden kannalta periaatteellisia. Jokainen ikäihminen on täysivaltainen Keski-Suomen maakunnan jäsen, jonka toimintakyvyn säilyttämisen kannalta niin maakunnan järjestämissuunnitelmassa suunnitellut palvelut kuin peruskuntien vastuulle kuuluvat hyvinvointipalvelut muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Tästä syystä haluamme korostaa kaikessa palvelutoiminnan järjestämisessä maakunnan ja kuntien saumattoman yhteistyön ja vastuunkannon merkitystä. Järjestämissuunnitelmaan on kirjattu hyviä ja samalla kunnianhimoisia järjestämistä ohjaavia yleisiä tavoitteita. Mikäli ne myös saadaan toteutumaan, keskisuomalainen palvelukokonaisuus menee ikäihmistenkin kannalta parempaan suuntaan. Keski-Suomi on mm. alue- ja ikärakenteeltaan moninainen maakunta. Jyväskylä lähialueineen muodostaa oman suhteellisen taajaan asutun, monelta osin ikärakenteeltaan nuorekkaan alueen. Keski-Suomen maaseutualue on puolestaan ikärakenteeltaan ja harvan asutuksen vuoksi varsin erilainen. Ikäihmisiä koskevien palvelujen ratkaisut onkin näistä syistä monin osin muotoiltava nämä peruslähtökohdat huomioiden. Täytyyhän kaiken palvelutuotannon uudistamisen lähtökohtana olla palvelun tarpeessa oleva ihminen, ei järjestelmän samankaltaisuus. Seuraavassa yksityiskohtainen KEN-lausunto esitetään järjestämissuunnitelman numeroinnin mukaisesti otsikoituna. 1. Johdanto Maakunnan tehtävänä ja tavoitteena on huolehtia Keski-Suomen elinvoimasta ja keskisuomalaisten hyvinvoinnista. Keski-Suomessa hyvinvointi muodostuu hyvästä arjesta. Eri ihmisille hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita elämänkulun eri vaiheissa. Keskeisimpiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat turvallinen elinympäristö, viihtyisä koti, läheiset ihmiset, terveys, riittävä taloudellinen toimeentulo, työ, sujuva arki, mukava tekeminen vapaa-ajalla ja luonnon läheisyys. Hyvinvoinnin kokemus koostuu jokaisen itselleen tärkeiksi kokemista asioista. … KEN: Tehtävän ja tavoitteen määrittely on hyvä. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää riittäviä ja oikein kohdennettuja resursseja, järjestäjän ja eri tuottajatahojen selkeitä pelisääntöjä sekä saumatonta yhteistyötä. Lisäksi tarvitaan yhteisesti määriteltyjä toimintamalleja yhteistyöstä kuntien kanssa. 2. Järjestämistä koskevat yleiset tavoitteet Maakunnan tehtävät ja palvelut järjestetään niin, että ne: … 11. Muodostavat asiakaslähtöisiä, selkeitä, kokonaisvaltaisia, oikea-aikaisia ja vaikuttavia palvelukokonaisuuksia ja palvelupolkuja sekä vakiintuneita asiakas-, hoito- tai hoivasuhteita. 12. Painottuvat ennaltaehkäiseviin varhaisen tuen palveluihin. 13. Tukevat ja vahvistavat maahanmuuttajien kotoutumista. 14. Tekee mahdolliseksi ikääntyvän väestön heidän itsensä niin halutessaan siirtymisen asumaan palveluiden ääreen kuntakeskuksiin. 15. Tarjoavat kansalaisille mahdollisuuksia valita itselleen parhaiten sopivia palveluntuottajia. 16. Varmistavat, että asiakas- ja potilastiedot ovat aina reaaliaikaisesti kansalaisten itsensä, jär-jestäjän ja palveluntuottajien ja asioista/hoidosta vastaavien ammattilaisten saatavilla eri toimi-joiden käyttämistä tietojärjestelmistä riippumatta. Kansalaisille tarjotaan mahdollisuus ja heitä aktivoidaan omien hyvinvointi- ja terveystietojensa täydentämiseen ja tuottamiseen. KEN: Järjestämistä koskevat yleiset tavoitteet ovat lähtökohtaisesti hyviä. Kohdan 14. kohdalta ikääntyvän ei ole läheskään aina taloudellisistakaan syistä mahdollista muuttaa asumaan palveluiden ääreen ilman merkittävää yhteiskunnan tukea. Kohta 15. toteutuu vain siellä, missä vaihtoehtoja on olemassa. Kohta 16. edellyttää, että järjestäjä huolehtii sopimuksellisesti siitä, että palveluntuottajilla on velvollisuus huolehtia asiakas- ja potilastietojen olemisesta kaikkien ammattilaisten käytettävissä. 6.2 Palveluntuottajien hyväksyntä Järjestäjä määrittelee palveluntuottajille ja tuotettaville palveluille asetettavat vaatimukset ja tuottajien valintaan liittyvät käytänteet palveluiden hankintaa koskevissa asiakirjoissa ja tuottajien kanssa tehtävissä sopimuksissa. Niissä määritellään myös järjestäjän, tuottajan ja asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet sekä tuottajille maksettavat korvaukset. Maakunnan omien liikelaitosten kanssa laaditaan vastaavat sopimukset. KEN: Ikäihmisen kannalta oleellinen kysymys on se, että kukin palveluntuottaja saa kaikki hoidon ja hoivan kannalta tarpeelliset tiedot muiltakin palveluntuottajilta. Palveluntuottajan hyväksymisen ehtona tulisikin olla velvollisuus luovuttaa asiakastiedot yhteiseen tietorekisteriin sieltä myös muiden palveluntarjoajien käyttöön hoito- ja hoivatilanteessa. 7 Tehtävien ja palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Järjestämissuunnitelmassa asetetaan määräaikoja koskien maakunnan järjestämisvastuulla olevien tehtävien käsittelyä sekä maakunnan järjestämien palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Määräajat vaikuttavat keskeisesti palveluverkon muodostumiseen. Lisäksi asetetaan vähimmäistasoja palveluita koskeviin kilometri- ja matka-aikoihin. Maakunnan tehtävien ja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden määrittelyn lähtökohtana ovat asiakkaiden palvelutarpeet. Määrittelyn tavoitteena on vahvistaa yhdenvertaisuutta ja huomioida maakunnan eri osien väestöllisiä hyvinvointiin ja terveyteen sekä väestö-, työvoima- ja elinkeinora-kenteeseen liittyviä erityispiirteitä. Määrittelyillä pyritään myös lisäämään kansalaisten valinnanvapautta, monipuolistamaan palvelutuotantoa ja vahvistamaan palvelumarkkinoiden toimivuutta. Samalla lisätään elinvoimaa ja tuetaan asumisen ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä koko maakunnan alueella. … Maakunnan alueella olevista sosiaali- ja terveyskeskuksista (soite-keskus) pyritään muodostamaan kokonaisvaltaisia kansalaisten palvelukeskuksia, joista asukkailla on mahdollisuus saada suoran valinnan piirissä olevien sote-palveluiden lisäksi valtaosa muistakin maakunnan järjestämistä vastaanotto- ja asiointiluontoisista palveluista. Maakunnan järjestämien palvelujen lisäksi sote-keskuksiin pyrintään kokoamaan myös kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden tarjoamia kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä palveluja ja toimintoja. … • Ikäihmisten asumispalveluja on saatavissa päivittäistavaroiden asiointialueilla niin, että ne ovat valtaosalla asiakkaista enimmillään noin puolen tunnin päässä heidän tutusta arkiympäristöstään. Muiden asiakasryhmien (kuin ikäihmisten) asumispalveluja pyritään järjestämään niin ikään lähellä asiakkaiden arkiympäristöjä, mutta niihin liittyvien erityispiirteiden johdosta palvelut voivat sijaita myös etäämmällä. KEN: Sote-keskusten palvelujen riittävä monipuolisuus ja kokonaisvaltaisuus eri puolilla maakuntaa on ikäihmisten kannalta riittävän palvelusaavutettavuuden näkökulmasta oleellinen asia. Tämä tulee huomioida sote-keskuksia muodostettaessa ja niitä resurssoitaessa. Myös ikäihmisille pitää yhteistoiminnassa erityisesti kuntien kanssa luoda riittävästi asumismahdollisuuksia mahdollisimman lähellä tuttua ympäristöä. 8 Integraation varmistaminen Maakunnan järjestämisvastuulla olevia tehtäviä ja palveluja määriteltäessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että ne muodostavat asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman kokonaisvaltaisen ja sujuvan palvelukokonaisuuden tuottajista riippumatta. KEN: Em. tavoitteen mukainen integraatio on ikäihmisen palvelusaavutettavuuden kannalta välttämätöntä. 8.2 Hoito- ja palveluketjut Hoitoketjulla tarkoitetaan yleisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sopimusta moniammatillisesta yhteistyöstä. Se kuvaa asiakkaan ympärille palvelutarpeen mukaisesti koottavaa moniammatillista palvelua. Palveluketjusta puhutaan silloin, kun hoitoketjuun liitetään esimerkiksi sosiaalihuollon tai kasvupalvelujen tarjoamia palveluita. Myös järjestöjen tarjoamat palvelut sekä kulttuuripalvelut voivat olla määritelty osa hoito- ja palveluketjua. … 8.4.2 Ikäihmisten palvelut Ikäihmisille suunnattujen maakunnan palvelujen järjestämisen ensisijaisena tarkoituksena ja tavoitteena on tukea, ohjata ja motivoida ihmistä kantamaan vastuu omasta hyvinvoinnistaan, toimintakyvystään ja terveydestään. Edelleen palvelujen järjestämisessä tavoitteena on edistää itsenäistä elämää ja aktiivista osallistumista. Toiminta- ja palvelumuotoina ovat yhteistyössä kuntien hyvinvointipalvelujen kanssa järjestettävät erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat, vertaisryhmätoiminta, kuntouttava päivätoiminta, aivoterveyden vahvistaminen ja hoito, terveystarkastukset ja hyvinvointia tukevat koti-käynnit. Ikäihmisten palveluissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan oikeuksia ja itsemääräämisoikeutta. Asiakkaalle taataan mahdollisuus osallistua häntä koskevan palvelun suunnitteluun ja kuulemiseen hänen asioissaan. Palvelut järjestetään myös ikäihmisille heidän yksilöllisten tarpeidensa perusteella, ei erityisesti henkilön iän mukaan. … KEN: Eläkeläisjärjestöt voivat omalta osaltaan olla mukana ikäihmisen oman toimintakyvyn ylläpitämisessä järjestämällä yhteistä harrastamista, palvelutukea ja muuta auttavaa vapaaehtoistoimintaa. Maakunnan ja kuntien tulisi omalla kohdennetulla reurssoinnillaan tarvittaessa tukea tällaista toimintaa (mm. maksuttomat tilat, uusien toimintatapojen käynnistäminen, yms.) 9.5 Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö Maakunnan tehtävien ja palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia kansalaisten osallisuuden tukemisessa ja vahvistamisessa, kansalais- ja asiakastiedon tuottamisessa sekä terveyden, hyvinvoinnin ja alueiden elinvoiman edistämisessä. Samalla tunnistetaan kansalaisjärjestöjen rooli myös esimerkiksi ympäristötavoitteiden edistämisessä. … KEN: Kts. edellinen kohta. 12 Hyvinvoinnin edistäminen … 12.6.1 Päivittäisen liikunnan edistäminen … Vanhusten liikkumista tuetaan mm. järjestämällä kotona ja erilaisissa asumispalveluyksiköissä asuville ikäihmisille heille sopivia liikuntatapahtumia ja -tuokiota. KEN: Eläkeläisjärjestöt voivat tältäkin osin olla tarjoamassa auttavaa vapaaehtoistoimintaa. 13 Ohjaukselliset tehtävät … 13.5 Ikääntyvien asiakas- ja palveluohjaus Ikääntyvien asiakas- ja palveluohjauksen tavoitteena on helpottaa neuvoa, apua, tukea ja palveluita hakevien ja palveluja jo saavien asiakkaiden elämää sekä koordinoida ja sujuvoittaa palveluiden kohdentumista asiakkaiden arvioitujen palvelutarpeiden mukaan. … KEN: Asiakas- ja palveluohjauksessa tulee ottaa riittävästi huomioon ennen kaikkea ikäihmisen omat näkemykset ja toiveet. Silloin, kun hän ei pysty niitä itse riittävän perustellusti kertomaan, tulee ottaa huomioon lähiomaisten ja/tai muiden hänen tilanteesta läheltä tuntevan (tukihenkilö, lähiystävä, tutkimuskäynnin yhteydessä mukana olevat ikäihmisen luotettu, yms.) näkemykset ja toiveet. 15.1.3 Omaishoidon tuki Palvelukuvaus Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu tarvittavista palveluista hoidettavalle, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaista ja omaishoitajan hoitotehtävää tukevista palveluista. Omaishoitajalla tarkoitetaan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt maakunnan kanssa omaishoitosopimuksen. … KEN: Omaishoito on usealle ikäihmiselle jossakin ikääntymisen vaiheessa tärkeä mahdollisuus ja palvelu. Omaishoitajalle tulee hänen jaksamisensa tukemiseksi järjestää mahdollisuus vapaapäiviin. Vapaapäivinä sekä muutoinkin tarvittaessa hoidettavalla tulee olla mahdollisuus hoidolliseen asiantuntija-apuun sekä hoitoapuun kotona tai lyhytaikaiseen laitoshoitoon. Omaishoitajalla puolestaan tulee olla mahdollisuus hoitamiseen ja omaan jaksamiseen liittyvään asiantuntija-apuun. 19.2 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Palvelun tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti edistää Keski-Suomen kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja rakennustoimen järjestämistä tarjoamalla alueen kunnille asiantuntija-apua ja ajankohtaiskoulutusta sekä osallistumalla ennakolliseen viranomaisyhteistyöhön ja kehittämishankkeisiin. … KEN: Alueiden käytön suunnittelu siten, että ne mahdollistavat mahdollisimman esteettömän ja turvallisen liikkumisen ikäihmiselle erilaisilla apuvälineillä, luo osaltaan edellytyksiä oman toimintakyvyn ylläpidolle mahdollisimman pitkään. Käytännön toteutus edellyttää maakunnan ja kuntien yhteistä tahtotilaa. 30 Toimintakyky ja kuntoutuminen Toimintakyky ja kuntoutuminen kokonaisuuteen on koottu tyypillisesti lääkinnällisen, sosiaalisen, ammatillisen ja kasvatuksellisen kuntoutuksen palveluiksi miellettyjä palveluja, joiden ensisijaisena tarkoituksena ylläpitää ja parantaa asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistää ja tukea hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa, estää syrjäytymistä ja edistää osallisuutta. … 30.11.3 Kotikuntoutus ikäihmisille Palvelukuvaus Kotikuntoutus on ikääntyvän asiakkaan kotiympäristössä tapahtuvaa moniammatillista kuntoutusta. Sitä on pääsääntöisesti suunnattu kotihoidon uusille tai olemassa oleville asiakkaille. Kuntoutusjakson kesto voi vaihdella (4–6 viikkoa) ja sitä toteuttavat toimintaterapeutti ja/tai fysioterapeutti yhdessä kotihoidon ammattilaisten kanssa. Palvelun tavoitteena on kuntoutujan omatoimisuuden parantaminen ja aktivointi. Kotikuntoutusjakson alkaessa tehdään alkuarviointi ja asetetaan kuntoutumisen tavoitteet, joiden toteutumista jaksona aikana seurataan. Lääkärin tulee olla aina mukana kotikuntoutuksen suunnitelmaa tehtäessä. Suunnitelma tehdään kirjallisesti ja sen toteutumista on systemaattisesti seurattava. … KEN: Välttämätön ja inhimillinen vaihtoehto, jotta pysyvään laitoshoitoon tarvitsee turvautua mahdollisimman myöhään. 30.11.5 Geriatrinen kuntoutus Geriatrinen kuntoutus määritellään ikääntyneeseen väestöön, usein yli 75 vuotiaisiin kohdistuvaksi toiminnaksi, jolla pyritään parantamaan tai ylläpitämään sairauksien tai vammojen heikentämää fyysistä tai psyykkistä toimintakykyä tai ehkäisemään iän haurastuttaman henkilön terveydentilan heikkenemistä. Geriatriseen kuntoutukseen on ryhdyttävä viimeistään silloin, kun itsenäinen selviytyminen on vaarassa. Geriatrinen kuntoutus voidaan jakaa ennaltaehkäisevään ja lääkinnälliseen kuntoutukseen. … KEN: Akuuttivaiheen jälkeen ammattitaitoista kuntoutusta oltava saatavilla lähietäisyydellä eri puolella maakuntaa. 31 Kotihoito Kotihoidon palvelujen järjestämisen tarkoituksena on osaltaan vahvistaa kansalaisten luottamusta ja mahdollisuuksia kotona pärjäämiseen myös vammaisena ja ikääntymisestä johtuvan toimintakyvyn ja terveyden heikentyessä sekä erilaisissa yllättävissäkin elämäntilanteiden muutoksissa. Kotihoidon palveluiden avulla henkilöt selviytyvät asumiseen ja arkeen liittyvistä asioista. … KEN: Vaihtoehto, jota on syytä resurssoida mahdollisimman kattavasti. Lisäksi on toimittava niin, että kotihoidon antava henkilöstö voi auttaa asiakasta mahdollisimman laaja-alaisesti. 33 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiointi- ja vastaanottopalvelut 33.7 Diagnostiset palvelut Diagnostisilla palveluilla tarkoitetaan palveluita, joiden tehtävänä on osaltaan auttaa potilaan taudinmääritystä ”oikeiden” hoitotoimenpiteiden mahdollistamiseksi. Laboratoriotutkimus on kokonaisuus, jolla ihmisen terveydentilaa selvitetään pääsääntöisesti potilaasta otetusta näytteestä suoritettujen laboratoriotutkimusten avulla. Kuvantamis- eli radiologinen tutkimus on tutkimus- ja toimenpidekokonaisuus, jolla ihmisen terveydentilaa selvitetään ja hoidetaan radiologisin keinoin. Tutkimuksen osia ovat röntgen- tai muihin radiologisiin menetelmiin perustuva kuvantaminen, valmistelu- ja oheistoimintoineen. … KEN: Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset tulee mahdollistaa riittävän kattavina kaikissa sote-keskuksissa, jotta niitä paljon käyttävät ikäihmiset voivat hyödyntää niitä lähipalveluina. 35 Ensihoidon palvelut Palvelukuvaus Ensihoidon palveluilla tarkoitetaan äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointia ja kiireellistä hoitoa ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella (pl. meripelastuslaissa tarkoitetut tehtävät). Palveluun sisältyy potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön ja äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan jatkohoitoon liittyvät siirrot, silloin kun potilas tarvitsee siirron aikana vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa. … KEN: Nopea ensihoito on myös ikäihmisen toipumisen ja elämänlaadun kannalta keskeinen asia. Ensihoidon osalta tulee asiantuntevasti selvittää, onko nykyisenkaltainen järjestelmä riittävän kattava myös maakunnan laita-alueilla. 38 Suun terveydenhuollon palvelut Suun terveydenhuollon palveluiden järjestämisen tavoitteena on tukea ja kannustaa kansalaisia huolehtimaan omasta ja läheistensä suun terveydestä. Suun terveys huomioidaan kaikkien sote-palveluiden yhteydessä. … KEN: Suun terveydenhuollon palvelut tulee ulottaa koskemaan myös ikäihmisiä, koska suun terveys on oleellinen asia monissa muissa terveydenhuollon toimenpiteissä ja ikäihmisen hyvinvoinnin osana. 39.4 Saattajapalvelut Kuljetuspalvelua on täydennettävä saattajapalvelulla, jos se on välttämätöntä. Saattajapalveluja järjestetään vammaiselle henkilölle silloin, kun hän tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, että kuljettajan antama apu ei ole riittävä. Saattajapalvelun tarkoituksena on mahdollistaa kuljetuspalvelujen käyttö. Saattajapalvelu voi sisältyä sekä vammaispalvelulain että sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin. Saattajapalveluilla tarkoitetaan välittömästi ennen matkaa, matkan aikana tai välittömästi matkan jälkeen tapahtuvaa avustamista. Saattajana voi toimia esimerkiksi kuljetuspalveluasiakkaan läheinen tai henkilökohtainen avustaja. KEN: Kuljetuspalvelua täydentävä tuttu tai muutoin luotettava saattaja on ikäihmiselle usein ensiarvoisen tärkeä, jotta tutkimus- yms. käynti sujuu luotettavasti. Saattajan osalta säännösten tulee noudattaa samaa periaatetta kuin vammaisilla. Liite 2: Ehdotus järjestölähtöisen toiminnan määrittelemiseksi KEN: Liitteessä järjestölähtöiseksi toimijoiksi määritellään sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistykset = sote-järjestöt. Mielestämme myös eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistykset tulee ottaa mukaan, kun määritellään maakunnan järjestölähtöistä toimintaa järjestämissuunnitelmassa. Eläkeläisjärjestöt järjestävät paljon sellaista toimintaa, millä on suora yhteys mm. yksinäisyyden ehkäisyyn, oman henkilökohtaisen hyvinvoinnin (mm. ravinto, erilaiset terveyttä edistävät hoidot, nykyisten yhteydenpitovälineiden käyttö, yms.) säilymiseen. Näin ollen eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistysten toiminta palvelee jo nyt ja voi jatkossa palvella entistä laajemmin järjestämissuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta
      • Jyväskylän kaupunki, Vanhus- ja vammaisneuvostot
        Päivitetty:
        29.1.2019
        • Yleistä: Suunnitelma on todella laaja kokonaisuus, ehkä jopa liiankin laaja. Esitystä voisi tiivistää esim. kokoamalla yhteen yleiset linjaukset palvelujen järjestämissä. Nyt ns. korulauseet toiminnan taustalla olevista arvoista ja toimintatavoista toistuivat useaan kertaan eri paikoissa. Samoin selkeään kieleen olisi edelleen hyvä kiinnittää huomiota. Maakunnan palvelulupaus on asukasta arvostava ja selkokielinen. Tässä kolmannessa versiossa oli jo hyvin määritelty keskeisiä käsitteitä, mutta jonkin verran on vielä epäselvääkin: hoitoketju, palveluketju, asiakassuunnitelma, palvelusuunnitelma, valvontasuunnitelma. Sisällöstä: Eniten keskustelua/hämmennystä herätti asiakassuunnitelma, joka ei oikeuta asiakasta palveluihin. Mitä se tarkoittaa? Samoin asiakassuunnitelmaan liittyen, jos asiakassuunnitelma tehdään tarvittaessa, niin kuka tarpeen määrittää ja mitkä ovat sen kriteerit. Palvelujen saatavuuden kriteereissä toivottiin myös muita, kuin aikaan sidottuja kriteerejä kuten palvelun sujuvuuteen liittyviä kriteerejä. Myös maksuperusteet herättivät kysymyksiä ja todettiin, että maksuperusteiden yhtenä lähtökohtana tulisi olla tavoitteen mukainen vaikuttavuus ja tutkittu tieto. Omaishoitoon liittyvä osio sai myönteistä palautetta, mutta todettiin, että tiedon jakaminen omaishoitajan oikeuksista tulee turvata. Samoin omaishoitajille tarkoitettua valmennusta pidettiin erinomaisen tärkeänä. Omaishoitajan vapaapäivän järjestäminen hoidettavan omassa kodissa jäi järjestelyiltään epäselväksi. Tuleeko kotiin hoitajia vuorossa, jos omaishoitaja on poissa yön, vai koskeeko tämä järjestely vain päiväaikaa? Positiivista palautetta sai myös se, että palvelujen saamista ei rajata mihinkään tiettyyn ikään, vaan palveluja saadaan tarpeen mukaan. Vanhusneuvolaa pidettiin hyvänä asiana. Samoin johonkin tiettyyn ikäryhmään suunnattua terveystarkastusta (75-v). Järjestöjen tukemista hyvinvoinnin edistäjinä korostettiin useissa kommenteissa. Puhutaan vertaistuesta ja vertaisohjauksesta. Näiden ero tuotava tarkemmin esille. Jos ja kun laaditaan asiakassuunnitelmaa pitäisi asiakkaalla olla mahdollisuus ottaa myös järjestöstä itselleen avustaja tähän suunnitelmaan tekoon. Puuttuvia palveluja/kohderyhmiä: Sotaorvot. Veteraanien osalta suunnitelma on hyvä, mutta tulisi ottaa huomioon myös sotaorvot. He ovat nykyisin iäkkäitä ja lapsena tehty kova työ ja esim. puutteellinen ruoka ovat vaikuttaneet toimintakykyyn ja terveyteen. Saattohoito. Suunnitelmassa puhutaan kyllä kotisairaalasta, mutta saattohoito kokonaisuutena sieltä vielä(kin) puuttuu. Vanhuspsykiatrinen erikoisosaaminen. Suunnitelmassa on mainittu mm. psykiatrinen tekoäly, mutta vanhuspsykiatrisesta osaamisesta ei ole mainintaa. Henkilöstön hyvinvointiin vahvasti liittyvä työnohjaus. Miten tämä voitaisiin tehdä näkyväksi järjestämissuunnitelmassa. Ikääntyneiden kohtaama väkivalta. Sekä lähisuhdeväkivalta että muu väkivalta ja sitä kohdanneiden ihmisten hoito, kuntoutus jne. ei näy suunnitelmassa. Liikunnasta puhutaan suunnitelmassa, mutta erityisliikunnan osuus puuttuu. Jääkö se kokonaan kunnan tehtäväksi? Muita kysymyksiä: Millä kriteereillä henkilökohtainen budjetti päätetään?
      • Keski-Suomi 2020 -projekti (maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu), Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen asiakasraati 18.12.2018 olleessa kokouksessaan
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • (Lausunto muotoiltu 18.12.2018 olleessa kokouksessa). Keski-Suomen maakuntavalmistelun asiakasraati kiinnittää järjestämissuunnitelman kolmannessa versiossa huomiota erityisesti maakunnan palvelulupauksiin ja hyvinvoinnin edistäminen. Palvelulupauksissa kiinnitetään huomiota mm. asukkaiden yhdenvertaisuuteen, palveluiden saatavuuteen sekä palveluiden sujuvuuteen. Asiakasraadin mukaan alustavat palvelulupaukset ovat kattavat ja tavoitteet ovat korkealla. Mikäli kaikki lupaukset toteutuvat, Keski-Suomi on lähestulkoon paratiisi asukkailleen. Lupausten yhdenvertainen toteutuminen eri alueilla on kuitenkin haastavaa. Etäisyydet maakunnassa ovat erilaisia, joten maakunnan tulee löytää joustavia ratkaisuja palveluiden järjestämiseksi. Lupausten toteutumista pitää myös mitata ja arvioida, jotta tiedetään toteutuvatko ne tasavertaisesti kaikkialla maakunnassa. Asiakasraadin mukaan asukkaiden arjen kannalta on monessa kohtaa keskeistä se, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat saumattomasti. Tämä on kuitenkin mahdottomuus, elleivät asiakkaan tiedot siirry eri palveluntuottajien välillä. Asiakasraati kantaa huolta siitä, että kansalliset ratkaisut ja lainsäädäntö estävät tietojen siirtämisen palveluntuottajalta toiselle. Palveluntuottajan vaihtaminen tai maakuntarajojen ylittäminen eivät saa olla este parhaan mahdollisen hoidon saamiselle asiakas- ja potilastietojärjestelmistä riippumatta. Tietosuoja-asiat pitää kuitenkin huomioida kaikissa tilanteissa. Hyvinvoinnin osalta asiakasraati toteaa, että suunnitelmasta puuttuu tällä hetkellä erityisryhmien liikunta. Toisaalta liikenteen osalta ei huomioida mitenkään pyöräilyyn ja kevyenliikenteen suunnitteluun liittyviä asioita. Asiakasraati jatkaa, että omaehtoisella liikunnalla on iso merkitys ihmisten hyvinvointiin. Toimivat kevyenliikenteen ratkaisut tukevat liikkumista ja mahdollistavat esimerkiksi työmatkapyöräilyn. Asiakasraati huomauttaa, että kevyenliikenteenväylät ovat kuntien vastuulla, mutta jää pohtimaan, voiko maakunta strategisessa suunnittelussaan ja hyvinvoinnin edistämisroolissa tukea kuntien välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Rahoituksen osalta tulisi raadin mukaan miettiä keinoja hyödyntää myös yksityistä rahoitusta. Strategisessa suunnittelussa tulee pohtia tarkemmin myös maakunnallista vesienhuoltoa ja ympäristöasioiden edistämistä. Asiakasraati painottaa, että erilaisten asiakasryhmien (lapsiperheet, vammaiset, ikääntyneet jne.) tulee voida osallistua palveluiden suunnitteluun myös jatkossa, jotta palvelut ja palveluketjut saadaan sujuviksi erilaisissa elämäntilanteissa. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota ja tukea lasten ja nuorten kasvua turvallisessa ympäristössä. Esimerkiksi köyhyys ei saa olla este lapsen hyvinvoinnille. Maakunnan tulee kaikessa toiminnassaan ehkäistä yksinäisyyttä ja parantaa asukkaiden elämänlaatua. Palveluiden vaikuttavuutta ei voida mitata vain eurojen kautta vaan rinnalla tulee mitata aina myös elämänlaadun kohenemista. Asiakasraati muistuttaa, että erilaiset sairaudet ja toimeentulo voivat aiheuttaa eri ikäryhmissä häpeää ja syrjäyttää normaalista arjesta. Asiakasraati pitikin tärkeänä, että heille tarjotaan samoja mahdollisuuksia käyttää palveluita kuin varakkaimmille henkilöille. ”Kaikkea kaikille” -ajattelusta pitää raadin mukaan luopua ja tarjota räätälöityjä palveluita ja henkilökohtaista tukea vaihtelevien elämäntilanteiden mukaisesti elämänkaaren eri vaiheissa. Raati ehdottaa, että ikääntyvien kohdalla tulee miettiä elämän taitekohtia, kuten eläkkeelle jäämistä. Hyvinvoinnin edistämistä voi olla vaikkapa eläköityvän valmentaminen sosiaalisen elämänpiirin kapenemiseen, jottei eläkkeelle jäämisestä muodostu henkilökohtaista kriisiä. Uusien verkostojen löytämiseen pitää tarjota erilaisia keinoja. Lakien hyväksymisen jälkeen maakunnan tulee raadin mukaan miettiä, miten tehdään yhteistyöstä kuntien kanssa hyvinvoinnin vastuunjaosta. Hyvinvoinnin edistämisen pitää olla yhteinen tahtotila, jota kunnat ja maakunta edistävät omilla palveluillaan. Asiakasraati toteaa lopuksi, että yleishyödyllisten järjestöjen toimintaa tulee tukea koordinoimalla sitä maakunnallisesti ja edistää siten järjestöjen välistä yhteistyötä. Peruskunnille jää osin järjestötoiminnan tukeen liittyviä tehtäviä ja on tärkeää, että yhteistyötä tehdään suunnitelmallisesti ja mietitään avoimesti tulevaisuuden yhteistyön muotoja.