• Minkä seuraavista näet tärkeimpänä toimintaa ohjaavana periaatteena tulevan maakunnan toiminnassa?
      • Sovatek-säätiö
        Päivitetty:
        15.3.2019
        • Maakunnan järjestämistä palveluista muodostuu sujuvia kokonaisuuksia
      • Paremmin Yhdessä ry, Monikulttuuristen järjestöjen ja kotoutumistyön verkoston (MOVE-VERKOSTO)/ Emmanuel Sibomana , Sibomana Emmanuel
        Päivitetty:
        14.3.2019
        • Maakunnan toiminta ja palveluiden järjestäminen perustuvat monipuoliseen ja erityisesti alueellisen kehittämis- ja tutkimustiedon käyttöön ja jatkuvaan kehittämiseen
      • Suvimäen Klubitalo, Lehtinen Ulla
        Päivitetty:
        11.3.2019
        • Maakunta järjestää asukkaille palvelut sujuvasti ja oikea-aikaisesti
      • Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke, Astikainen Anne
        Päivitetty:
        11.3.2019
        • Maakunta järjestää asukkaille palvelut sujuvasti ja oikea-aikaisesti
      • Keski-Suomen työterveyshuolto
        Päivitetty:
        11.3.2019
        • Maakunnan järjestämistä palveluista muodostuu sujuvia kokonaisuuksia
      • Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura/Kriisikeskus Mobile
        Päivitetty:
        11.3.2019
        • Maakunta järjestää asukkaille palvelut sujuvasti ja oikea-aikaisesti
      • Niilo Mäki Instituutti
        Päivitetty:
        13.2.2019
        • Maakunta järjestää asukkaille palvelut sujuvasti ja oikea-aikaisesti
      • Puuttuuko palvelulupauksista jotain, jota meidän tulisi jatkotyöstössä huomioida?
      • Suunnitelman yksi painopistealue on hyvinvoinnin edistäminen. Miten voimme mielestäsi edistää asukkaidemme hyvinvointia?
      • Sovatek-säätiö
        Päivitetty:
        15.3.2019
        • Huolehtimalla riittävistä perus ja lähipalveluista. Edellyttää, että kaikki palveluntuottajat ottavat myös haittojen vähentämistä, terveyttä ja hyvinvointia edistävät sekä osallisuutta tukevat toimintatavat ja mallit käyttöön.
      • Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke, Astikainen Anne
        Päivitetty:
        11.3.2019
        • Kannattaa ottaa käyttöön kaikki hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskeva valtakunnallinen ja alueellinen tutkittu ja kokemustieto käyttöön. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee hahmottaa laaja-alaisesti ja hyvinvointikertomukset ottaa strategisen päätöksenteon välineeksi. Lisäksi tasavertainen, laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kesken kunta- ja maakuntatasolla.
      • Auttoiko suunnitelma ymmärtämään tulevan maakunnan vastuita?
      • Sovatek-säätiö
        Päivitetty:
        15.3.2019
        • Kyllä osittain. Sisältöjä on kuitenkin vielä tarkennettava.
      • Suvimäen Klubitalo, Lehtinen Ulla
        Päivitetty:
        11.3.2019
        • Kyllä osittain. Sisältöjä on kuitenkin vielä tarkennettava.
      • Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke, Astikainen Anne
        Päivitetty:
        11.3.2019
        • Kyllä osittain. Sisältöjä on kuitenkin vielä tarkennettava.
      • Kettunen Tarja, Professori, terveyden edistäminen
        Päivitetty:
        28.2.2019
        • Kyllä osittain. Sisältöjä on kuitenkin vielä tarkennettava.
      • Olemme kuvanneet suunnitelmassa osan palveluista hyvin yksityiskohtaiselle tasolle ja osan enemmän ylätasolle. Mielenterveyspalvelut ja hoito- ja hoivapalvelut on kuvattu jo myös suunnitelman liitteeksi tulleessa palvelukuvauksessa. Mikä on mielestäsi hyvä taso, jolle asioita kuvataan? Pystytkö antamaan esimerkin hyvästä kuvauksesta suunnitelmassamme?
      • Sovatek-säätiö
        Päivitetty:
        15.3.2019
        • Hallituksen sotemallin kaaduttua on nyt syytä keskittyä nimenomaan palvelukuvauksien tarkempaan määrittelyyn, koska järjestämis- ja tuottamistavasta riippumatta voidaan/pitää toimivia hoito- ja palveluprosesseja kehittää. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen palvelupaketit ovat luonnostelmia ja niiden sisältöjä ja erityisesti ilmiöpohjaisten tai tiettyjen asiakassegmenttien palveluja on tarkemmin määriteltävä prosessin omaisesti. Hoito- ja palveluketjuissa on huomioitava hoidon ja kuntoutuksen toteutus perus- ja erityistasolla siten että ne muodostavat yhtenäisen saumattoman palveluketjun tuottajasta riippumatta. Perus- ja erityistason väliin ei saa muodostua poissulkevia kriteereitä. Tämän vuoksi palveluohjauksen ja hoidon porrastuksen tulee perustua yhteisesti määriteltyihin indikaattoreihin ja hoitokriteereihin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen käypähoitosuositukset ja PALKON suositukset antavat palvelujen sisällölle ja menetelmille hyvän tieteellisen pohjan. Tämän lisäksi on syytä ottaa huomioon erilaisten asiakasryhmien ja potilaiden yksilölliset palvelutarpeet siten, että asuinpaikkakunnasta riippumatta on oikeus ja mahdollisuus sekä kattaviin perustason palveluihin, että erityistason palveluihin. Mielenterveys-ja päihdepalvelujen integroinnissa ja niiden tuottamisessa on syytä huomioida jo tehdyt suunnitelmat ja mallit (mm. mieli 2009 suunnitelma). Tämän lisäksi palveluintegraatiota on syytä tarkastella laajemmin: samanaikaisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen lisäksi tulee palvelukokonaisuuden sisältää toimintakykyä edistävät, sosiaalisen kuntoutuksen sekä työllisyyden hoidon palvelut (mm. kuntouttava työtoiminta). Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelukuvaukissa määriteltyjä palveluja tulee kyetä tarjoamaan / tuottamaan integroidusti asiakkaan/potilaan palvelutarpeen ja kuntoutumisen eri vaiheiden mukaisesti tarvittaessa samanaikaisesti. Palvelukuvauksien ohella tulee kuvata asiakasryhmittäin tai "ilmiöittäin" toimivat prosessit tai hoitoketjut. Mitä erityisempi tai vaikeampi häiriökokonaisuus hoidettavalla henkilöllä on sen tärkeämpää on yhtenäisten hoitoprosessien määrittely indikaattoreineen, kriteereineen sekä palveluohjauksen periaatteineen. Esimerkkinä em. asiakasryhmistä voidaan määritellä vaikeasti päihderiippuvaisen ja samanaikaisesta muusta mielenterveyden häiriöstä kärsivän henkilön palveluprosessi tai raskaana olevan päihteitä haitallisesti käyttävän palveluprosessi jne....
      • Vapaamuotoiset huomionne ja ideanne?
      • Sovatek-säätiö
        Päivitetty:
        15.3.2019
        • Toivomme, että palvelujen sisällöllistä ja tuottamista valmistelevat työryhmät jatkavat työtä siten että kaikille asiakasryhmille määritellään palvelukuvaukset sisällöllisesti ja toimivien prosessien mukaisesti perus- ja erityistasolla. Määrittelyyn tulee osallistua toimijoita laaja-alaisesti eri organisaatoista ja palvelutasoilta. Työryhmät voisivat myös kuulla eri asiakasryhmien palvelujen asiantuntijoita (esim. päihdelääketieteen ja päihdepsykiatrian asiantuntijoita).
      • Jyväskylän kaupunki Vapaaehtoistoiminnan palvelut
        Päivitetty:
        13.3.2019
        • Lausunto annettu siinä vaiheessa kun sote- ja maakuntauudistus on kaatunut, joten en vastannut yllä oleviin kysymyksiin.
      • Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke, Astikainen Anne
        Päivitetty:
        11.3.2019
        • Järjestöjen asema on 3. versiossa huomioitu kohtuullisen hyvin, selkeitä käytäntöjä kirjattu ja asioita jo toteutunut. Hoito- ja palvelukuvauksiin liittyvä yhteistyö vaatii vielä paljon konkretiaa ja yhteistyötä. Järjestötoiminnan moninaisuuden sekä järjestöjen kohtaamien ihmisten takia järjestämissuunnitelman markkinavetoisuus aiheuttaa huolta. Järjestöt toivovat yhä tiiviimpää vuoropuhelua maakunnan toimintaa suunniteltaessa. Järjestöjen perustamisen ja toiminnan taustalla on eri ihmisryhmien tarpeisiin ja palveluvajeisiin vastaaminen. Tämän erityisosaamisen säilyttäminen on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vielä siihen, että ihmiset saavat sujuvia ja oikea-aikaisia palveluita sekä tukea kaikissa tilanteissa.
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Sovatek-säätiö
        Päivitetty:
        15.3.2019
        • Sovatek-säätiö esittää lyhyenä lausuntonaan, että Soten kaaduttua hyödynnetään tähän saakka valmisteltuja maakunnan järjestämis- ja palvelukuvaussuunnitelmia, mutta erityisesti keskitytään ensivaiheessa toimivien asiakas/potilasryhmäkohtaisten palvelukuvauksien ja hoitoketjujen sekä palveluprosessien tarkempaan määrittelyyn. Lisäksi esitämme, että jatkovalmistelussa keskitytään palvelujen integraatio ja saatavuus kysymyksiin erityisesti paljon ja monialaista palvelua tarvitsevien yhteensovittamiseksi eikä hallinto- tai markkinamalleihin ja rakenteisiin. Viimeksi mainitut tulevat annettuina seuraavan hallituksen toimesta. Julkisen sektorin järjestämisvastuun alle kuuluvien palvelujen lisäksi tulee huomioida ja yhteen sovittaa niitä täydentävät osallisuutta ja vertaisuutta edistävät järjestöjen erilaisilla rahoituksilla tuotetut palvelut ja toiminnot.
      • Paremmin Yhdessä ry, Monikulttuuristen järjestöjen ja kotoutumistyön verkoston (MOVE-VERKOSTO)/ Emmanuel Sibomana , Sibomana Emmanuel
        Päivitetty:
        14.3.2019
        • Monikulttuuristen järjestöjen ja kotoutumistyön verkoston (MOVE-VERKOSTO) lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelman yleisen osan kolmanteen versioon. Maahan muuttaneiden palvelut ja kotoutumispalvelut sijoitetaan työ- ja elinkeinopalvelujen alle, koska tällöin palvellaan kaikkia maahan muuttaneita eikä vain kotoutumislain piirissä olevia asiakkaita. Työ- ja elinkeinopalveluissa tehdään maahan tulevalle alkukartoitus, jonka kautta kartoitetaan tulijan osaamista, joka helpottaa koulutuksen, työelämän ja yrittäjyyden polkua. Maahan muuttaneiden neuvontapalveluissa on oltava laaja asiantuntemus maahan muutosta, jotta osataan kartoittaa henkilön kokonaisvaltainen palveluiden tarve. Asiantuntevan ohjauksen kautta työkykyiset henkilöt pääsevät nopeasti työelämän palveluihin, mutta kartoituksessa ja ohjauksessa huomioidaan myös sosiaalisten palveluiden tarve. Monikulttuurisuus ja maahan muuttaneet on huomioitava kaikissa palveluissa koko maakunnassa. Kaikissa palveluissa löytyy asiantuntevaa ohjausta selkosuomeksi ja mahdollisuuksien mukaan omalla kielellä kotoutumispalveluiden asiakkaille, mutta myös kotoutumispalveluiden ulkopuolella oleville maahan muuttaneille. Maakunta huomioi heikossa asemassa olevien maahan muuttaneiden kielitaidon ja yhteiskuntaymmärryksen, jotta maahan muuttaneet osaavat hakeutua ja ohjautua maakunnan järjestämisvastuulla oleviin palveluihin. Maakunta varmistaa palveluiden laadun ja saatavuuden sekä asiakkaiden osallisuuden palveluiden kehittämisessä. Kotoutumislain lähtökohtana on, että kaikille maahan muuttaneille tulisi tarjota ainakin suomalaista yhteiskuntaa koskevat perustiedot. Lain mukaan kotoutumista koskevan neuvonnan ensi vaihe on kaikille maahanmuuttajille tarjottava perustietoaineisto. Perustieto tarjotaan myös kurssimuotoisesti, koska kaikki eivät ole lukutaitoisia. Perustietoa tarjotaan myös kotoutumislain ulkopuolelle jääville maakunnan asukkaille, esimerkiksi työn, yrittäjyyden tai opiskelun perässä tulleille. Perustietoa yhteiskunnasta järjestetään maakuntaan muuttaville riippumatta taustasta tai muuttosyystä. Varmistetaan, että tieto on saatavilla selkosuomeksi. Perustiedon antamisella ehkäistään maahan muuttaneen syrjäytymistä ja passivoitumista, väärinkäsityksiä asukkaiden välillä sekä edistetään palveluiden saatavuutta. 1. KOTOUTUMISPALVELUT Maahan muuttaneilla tulisi olla mahdollisuus opiskella kieltä nykyistä enemmän. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena tällä hetkellä on saavuttaa eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B1.1 Suurin osa ei kuitenkaan ehdi saavuttaa sitä, varsinkaan kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Lisäksi B1.1 taitotaso on osin riittämätön jatkokouluttautumisen ja työllistymisen näkökulmasta, koska usein vaaditaan vähintään taitotaso B1.2 Kotoutumiskoulutuksen pituus räätälöidään henkilökohtaisesti tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Kotoutumiskoulutus on maahan muuttaneen väylä päästä aktiiviseksi kansalaiseksi maakunnassa. Maakunta huolehtii, että koulutuksen taso vastaa valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita, jolla opiskelijat pääsevät hakeutumaan jatkokoulutukseen tai työelämään. Lakisääteisten kotoutumispalvelujen tukena hyödynnetään kolmannen sektorin toimijoiden kotoutumista tukevaa toimintaa. 2. MAAHAN MUUTTANEIDEN KUMPPANUUSPÖYTÄ Maahan muuttaneiden kumppanuuspöydän valmistelu on aloitettu vuonna 2018. Kumppanuuspöydässä vaikutetaan maakunnan tasolla maahan muuttaneita koskeviin asioihin. Kumppanuuspöytä huomioidaan maahan muuttaneille tarkoitettujen palveluiden kehittämisessä ja heidän osallisuutensa vahvistamisessa. Kumppanuuspöytä tuo kokemusasiantuntijuutta ja monimuotoisuutta asioiden valmisteluun. Kumppanuuspöytä muodostetaan tunnistettavien asiakas- ja asukasprofiilien perusteella, jolloin sen monimuotoisuus varmistuu. Kumppanuuspöytä ottaa vastaan esityksiä käsiteltävistä asioista maakunnalliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Kumppanuuspöytä on asiantuntijaorganisaatio, mutta myös samalla henkilön oman kokemuksellisen tiedon hyödyntäjä. Kumppanuuspöydän kokoonpanossa huomioidaan maakunnallisuus sekä asuinalueiden erilaisuus. 3. NEUVONTAKIOSKI Neuvontakioski on avoinna kaikille maahan muuttaneille, jotka tarvitsevat tukea ja neuvontaa. Maakunnan jokaiseen kuntaan sijoitetaan matalan kynnyksen neuvontapiste, jossa voi kysyä neuvoa esimerkiksi terveyteen, opiskeluun ja työelämään liittyviin asioin. Palvelua tarjotaan selkosuomeksi tai kielellä, jota ymmärtää. Neuvontapisteillä käytetään hyödyksi tulkkausta. Pienet lähikunnat voivat hyödyntää yhteistyötä yhdistämällä neuvontapisteensä tarpeen mukaan. Neuvontapisteissä osa palvelusta voi olla etäyhteyksin ja sähköisin menetelmin saavutettavissa (vrt. omahoito). 4. MAAHANMUUTTAJAKOORDINAATTORI Maakunnassa tulee olemaan maahanmuuttoasioiden koordinaattori, joka valvoo, että kotoutumislaki toteutuu koko maakunnassa tasavertaisesti. Lähikunnat voivat keskenään hyödyntää yhteistyötä maahanmuuttajien ohjauksessa ja neuvonnassa. Myös kotoutumispalveluiden ulkopuolella oleville maahan muuttaneille asiakkaille järjestetään omakielistä neuvonta- ja ohjauspalvelua, joka mahdollistaa heidän osallisuuttaan sekä aktiivista kansalaisuutta. Koordinaattori varmistaa, että yhteiskunnan perustietoa annetaan kaikille maahan muuttaneille koko maakunnassa. 5. TYÖLLISYYS JA YRITTÄJYYS Kaikki maahanmuuttajat eivät tarvitse kotoutumis- tai sosiaalipalveluita, esimerkiksi työn tai perhesiteen kautta maahan muuttaneet ihmiset ja kansainväliset opiskelijat. Työ- ja elinkeinopalveluiden tulee erityisesti ottaa huomioon heikossa asemassa olevat työttömät maahan muuttaneet. Työttömille maahan muuttaneille tarjotaan tukea, ohjausta ja neuvontaa työelämään ja yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Urapolkua kartoittaessa otetaan huomioon aikaisempi osaaminen ja hyödynnetään osaamisen tunnistamista. Keski-Suomen maakunnan eri osa-alueiden (työ- ja elinkeinopalvelut, identiteetti ja kulttuuri, sosiaali- ja terveydenhuolto) kehittämisessä hyödynnetään maakunnassa asuvien kansainvälisten opiskelijoiden ja maahan tulleiden tietotaitoa. Esim: Julkisen sektorin tulisi olla edelläkävijä ja mallina muille miten suosia kotikansainvälisyyttä työnantajana, sekä laatia työyhteisöissä mentoritoimintaa uusille työntekijöille, jotta kaikki pääsevät mukaan yhteisöön, kehittäen osaamista kielitaidon, yhteiskunnan, työelämän, ym. suhteen. Jyväskylässä, 13.3.2019 Tämän lausunnon ovat allekirjoittaneet: Emmanuel Sibomana Paremmin Yhdessä ry Annika Miettinen Paremmin Yhdessä ry Jutta Kritz Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry Ismael Sheikh Musse Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry Sirpa Pekkarinen Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sonya Sahradyan Moni ry Ulla Koukkari-Anttonen Gradia Jyväskylä Terhi Riitijoki S2-opettajat Sara Robinson-Moncada Move työryhmän jäsen
      • Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Keski-Suomen Järjestöareena
        Päivitetty:
        14.3.2019
        • Keski-Suomen Järjestöareenan lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan versio 3 Lausunto koskee kappaletta 9.5. Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Keski-Suomen Järjestöareena haluaa lausunnossaan tuoda esille keskisuomalaisen järjestökentän monialaisuuden lisäksi sen, että eri toimialojen järjestöt huomioidaan tulevan maakunnan yhteistyökumppaneina. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi myös muut järjestöt ovat tulevan maakunnan sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita. Tämä on hyvä huomioida yhteistyötä määriteltäessä. Liite 2: Ehdotus järjestölähtöisen toiminnan määrittelemiseksi Järjestöareena näkee, että Järjestölähtöisen toiminnan määrittely (liite 2) on oleellisen tärkeä osa Järjestämissuunnitelmaa. Järjestöareena toteaa kuitenkin, että järjestölähtöinen toiminnan määrittely on laajennettava koskemaan kaikkia järjestöjen toimialoja sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäksi. Keski-Suomen Järjestöareena on sitoutunut työstämään liitettä omalta osaltaan ja ehdottaa, että liitettä muokataan Jär-jestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydässä eteenpäin. Tässä vaiheessa Järjestöareena ei näe tarkoituksenmukaiseksi lähteä kommentoimaan liitteen sisältöä sen tarkemmin, vaan oleellista on työstää liitet-tä yhdessä järjestöjen ja maakunnan kanssa. Järjestöjen rooli edunvalvojana Järjestöt toimivat kansalaisten osallisuuden tukemisen ja vahvistamisen, kansalais- ja asiakastiedon tuot-tamisen, terveyden, hyvinvoinnin ja alueiden elinvoiman edistämisen lisäksi myös edunvalvojina. Järjestöjen edunvalvojan rooli on myös hyvä tunnistaa maakunnan kehittämisessä. Yhteistyön edistämisen resurssit Järjestöareena näkee tärkeänä, että maakunnassa on henkilöt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöhön, järjestöyhteistyöhön ja vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Järjestöareena ehdottaa kuitenkin, että asia muotoillaan Järjestämissuunnitelmaan seuraavasti: ”Maakuntaan palkataan koordinaattorit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöhön, maakunnan ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Maakunnan ja järjestöjen välistä yhteistyötä edistävä työntekijä tukee maakunnan tiedolla johtamista mm. tuottamalla tietoa järjestökentästä sekä tekee järjestöjen toimintaa ja sen merkitystä näkyväksi ja toimii linkkinä maakunnan sekä järjestöjen välillä.” Järjestöareena ehdottaa siis, että yhdyshenkilön sijaan käytetään tehtävänimikettä koordinaattori näissä tehtävissä. Koordinaattoreiden nimeämisen sijaan on puhuttava palkkaamisesta, joka tarkoittaa erillisten uusien työtehtävien muodostamisen maakuntaan yhteistyön edistämiseksi näillä edellä mainituilla aloilla. Vapaaehtoistoiminnan koordinaation osalta Keski-Suomen Järjestöareena on Jyväskylän seudun Valikko-verkoston antaman lausunnon kannalla. Eri toimijoiden välinen sopiminen Järjestöareena ehdottaa, että maakunnan, kuntien ja järjestöjen sekä palvelutuottajien ja muiden maakunnallisen ekosysteemitoimijoiden roolituksia linjataan yhteisesti laaditulla asiakirjalla sopimuksen sijaan. Järjestöareena ehdottaa muokattavaksi seuraavan kappaleen: ”Maakunnan palveluntuottajien kanssa tekemiin sopimuksiin sisällytetään erillisenä kohtanaan palveluntuottajien velvollisuudet ja mahdollisuudet tehdä kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistyötä yleishyödyllisiin toimintoihin liittyvissä asioissa.” seuraavanlaisesti: ”Maakunnan palveluntuottajien kanssa tekemiin sopimuksiin sisällytetään erillisenä kohtanaan palveluntuottajien velvollisuudet ja mahdollisuudet tehdä kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistyötä asiakkaan parhaaksi.” Järjestöjen toimintaedellytykset Järjestöjen toimintaedellytysten varmistamiseksi Järjestöareena näkee ehdottoman tärkeänä Järjestä-missuunnitelmassa olevan kirjauksen siitä, että maakunta pyrkii osaltaan huolehtimaan, ettei maakunnan toiminnan käynnistymisvaiheessa synny kansalaisjärjestöjen toimintaa vaikeuttavia yhteistyöhön tai jär-jestöjen avustamiseen liittyviä katkoksia. Järjestöareena haluaa, että Järjestämissuunnitelmaan kirjataan maakunnan tarjoama asiantuntija-apu koskemaan myös muitakin kansalaisjärjestöjä kuin sosiaali- ja terveysalan järjestöt. Lisäksi lause ” Maakuntien ja kuntien roolit kansalaisjärjestöjen tukemisessa määritellään maakunnan, kuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa laaditussa sopimuksessa” ehdotetaan muutettavaksi seuraavanlaiseksi: ”Maakunta ja kunnat sopivat yhteistyössä Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän kanssa, miten varmistetaan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset ja toiminta-avustusten jatkuvuus. ” Järjestötoiminnan pariin ohjaamisessa hyödynnettäväksi sähköiseksi alustaksi Järjestämissuunnitelmaan kirjataan Yhdistystori.fi -alusta, joka on olemassa oleva Keski-Suomen kansalais- ja järjestötoiminnan si-vusto. Sivuston sisältö on suunnattu kansalaisille, yhdistys- ja järjestötoimijoille sekä viranomaisille. Järjestöt palveluntuottajina ja kilpailutus Järjestöareena kiinnittää huomiota siihen, ettei maakunnan järjestämissuunnitelmassa ole otettu kantaa esim. sosiaalitalouden mahdollisuuksiin palvelujen tuotannossa, eikä myöskään yhteiskunnallisten yritysten rooliin mahdollisina palvelujen tuottajina. Keski-Euroopassa sosiaalitaloudella tarkoitetaan suunnilleen samaa kuin yhteisötaloudella (esimerkiksi osuustoimintaa, yhdistysten taloudellista toimintaa). Myös Euroopan Unionissa, joka on pitänyt sosiaalitaloutta yhtenä vastauksena sosiaalimenojen karsimiseen, on sosiaalitaloutta edistetty nimenomaan tässä merkityksessä. (Veli-Matti Poutanen 2008). Yleishyödylliset järjestöt, kyläyhdistykset ym. pienet paikalliset toimijat voivat perustaa esim. osuuskunnan tuottamaan paikallisesti palveluja, jolloin työn ja palvelujen tuottamisesta koituvat tulot ja verohyödyt jäävät paikallisen yhteisön käyttöön. Jyväskylässä 14.3.2019 Keski-Suomen Järjestöareena Keski-Suomen Järjestöareenan puolesta Nuorten Suomi ry, toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkanen Keski-Suomen Kylät ry, kyläasiamies Reena Laukkanen-Abbey Keski-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto Wari ry, sihteeri Jutta Kritz Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, kehittämispäällikkö Tiina Sivonen, järjestöjen muutosagentti Anne Astikainen, järjestöjen muutoskoordinaattori Anu Hätinen, harjoittelija Emilia Riikonen Sovatek-säätiö, kansalaistoiminnan johtaja Markku Hassinen Ilari Siltanen, Jyväskylän yliopisto, opinnäytetyö
      • Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES
        Päivitetty:
        14.3.2019
        • Yleistä Sisällysluettelo: Kannatamme professori Tarja Kettusen esittämää käsitemäärittelyä ja jaottelua. Luvun 12 otsikko voisi siten olla Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Liikunnan edistäminen Alkuun: Liikunnan edistäminen on läpileikkaava teema kaikkia väestöryhmiä koskevissa palveluissa ja toiminnoissa. Ehdotamme, että liikunnan edistämistä koskeva luku koostuisi kahdesta osasta, koska on kyse kahdesta eri asiasta: 1) Fyysisen aktiivisuuden edistäminen (nyk. Päivittäisen liikunnan edistäminen) ja 2) Organisoidun liikunnan ja urheilun edistäminen. Nykyinen teksti päivittäisen liikunnan edistämisestä sisältää niitä asioita, jotka edistävät fyysistä aktiivisuutta. Lukuun voisi vielä lisätä liikuntaan kannustavien rakenteellisten olosuhteiden kehittämisen (esim. uusissa rakennuksissa portaat sijoitetaan hissiä houkuttelevammille paikoille; kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen). Lisäksi liikuntaneuvonnan palveluketju tulisi olla mainittuna tässä, koska palveluketju on myös maakunnan vastuulla (yhdessä kuntien kanssa). Liikuntaneuvonta tulisi integroida osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kilpa- ja huippu-urheilun edistämisen ei tarvitse olla omana lukunaan. Se voi olla osa organisoidun liikunnan lukua. LIKESin paikka tekstissä ei ole kilpa- ja huippu-urheilun kohdalla, koska LIKESin toiminta on laajempaa. LIKESin toiminnan tarkoituksena on liikunnan ja terveyden edistäminen sekä niiden tutkimuksen tukeminen. Mielestämme luvussa ei ole tarpeellista mainita erillisiä toimijoita. Hyvinvointiyhteistyö Maakunnan rooli hyvinvoinnin edistämisessä Luvun lopussa on mainittu valtakunnallisia ja alueellisia ohjelmia, ideoita ja hankkeita. Ehdotamme, että listaan lisätään Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä (KeHO). KeHO on monialainen osaamis- ja yrityskeskittymä, jossa hyvinvointia edistetään koulutuksen, tutkimuksen, innovaatioiden, terveyden edistämisen, kuntoutuksen, liikunnan ja urheilun sekä sosiaalisen hyvinvoinnin kautta. Kansanterveysliike Meijän polku on osa KeHOn toimintaa.
      • Jyväskylän kaupunki Psykososiaalinen yksikkö, Hongisto Virve
        Päivitetty:
        14.3.2019
        • Kommentit Perheneuvolapalvelun järjestämiseksi. Huomiot on lisätty suoraan järjestämissuunnitelman tekstiin. Huomiot on tehty yhteistyössä Jyväskylän perheneuvolan henkilöstön kanssa. 30.1. Kasvatus- ja perheneuvonta Palvelukuvaus Kasvatus- ja perheneuvonta on sosiaali- ja terveydenhuoltolain § 14 mukainen matalankynnyksen palvelu, joka tukee lapsen hyvinvointia, yksilöllistä kasvua ja myönteistä kehitystä sekä vanhemmuutta ja lapsiperheiden omatoimisuutta voimavaroja vahvistamalla. Palvelua toteutetaan Keski-Suomessa seutukunnallisissa perheneuvoloissa. Perheneuvola tarjoaa lasten mielenterveystyön avohuollollista palvelua. Perhe voi itse ottaa yhteyttä perheneuvolaan, kun on huolta lapsen käyttäytymisestä, kehityksestä, mielialasta tai tunne-elämästä. Perheneuvola tarjoaa tukea myös lapsen neuropsykiatrisissa ongelmissa ja oppimisvaikeuksissa, kun lapsen em. kehitykselliset vaikeudet ovat vaikea-asteisia heijastuen lapsen tai koko perheen hyvinvointiin. Yhteyttä perheneuvolaan voidaan ottaa myös, kun tarvitaan tukea vanhemmuuteen, apua perheen ristiriitoihin tai parisuhteen ongelmiin, harkitaan avo-/avioeroa, tarvitaan apua eron jälkeisiin vaikeuksiin tai kun perhettä tai lasta on kohdannut yllättävä tapahtuma kuten kuolema, onnettomuus tai vakava sairastuminen. Perheneuvolassa kohdataan myös perheitä, joissa on ollut tai yhä on perheväkivaltaa. (Perheväkivaltafoorumin tekstiä: Perheväkivallan ylisukupolvisuus näkyy perheneuvolatyössä siten, että eri tavalla oireilevien lasten vanhempien omassa lapsuudessa on usein esiintynyt joko vanhempiin itseensä kohdistunutta fyysistä tai henkistä väkivaltaa tai vanhemmat ovat joutuneet todistamaan omien vanhempiensa välistä väkivaltaa. Tämä vaikeuttaa nykyvanhempien vanhemmuutta, koska he eivät ole saaneet mallia väkivallattomasta vanhemmuudesta omilta vanhemmiltaan. Perheneuvolasta tehdään myös lasten kaltoinkohtelun vuoksi lastensuojeluilmoituksia ja tutkintapyyntöjä poliisille.) Kasvatus- ja perheneuvontaa toteutetaan moniammatillisesti käyttäen sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen asiantuntemusta. Siihen sisältyy lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, hoitoa, asiantuntijaneuvontaa ja muuta tukea. Työmuotoihin kuuluvat myös perhe-, pari-, yksilö- ja vuorovaikutusterapiat ja kuntoutus sekä eroon liittyvissä asioissa perheasiain sovittelu. Perhekohtaisen työn lisäksi osa hoito- ja kuntoutustyöstä toteutetaan ryhmämuotoisesti. Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluilla tuetaan myös muita lapsiperheiden kanssa toimivia ammattilaisia. Saatavuus ja saavutettavuus Kasvatus- ja perheneuvontapalveluihin asiakas voi hakeutua oma-aloitteisesti ilman lähetettä, mikä madaltaa kynnystä hakea apua. Palvelua tarjotaan esimerkiksi osana perhekeskusverkostoa, tarvittaessa jalkautuen perhekeskuksiin, sote-keskuksiin tai kotikäynneille. Palvelut järjestetään niin, että ne ovat valtaosalle saavutettavissa alla tunnin matkan päässä kotoa. Kasvatus- ja perheneuvonnan työ on suurelta osin verkostoituvaa. Palvelu voi olla myös ryhmämuotoista tukea perheille. Palveluiden tuottaminen Palveluiden tuottajana toimii ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottava maakunnan liikelaitos. Liikelaitoksen tuottamia palveluita voidaan täydentää asiakassetelipalveluilla tai alihankintana. Asiakasmaksut Kasvatus- ja perheneuvolapalvelut ovat lakisääteisesti maksuttomia. Arvio palveluiden käytöstä ja maakunnalle aiheutuvista kustannuksista Täydentyy myöhemmin.
      • Jyväskylän kaupunki Vapaaehtoistoiminnan palvelut
        Päivitetty:
        13.3.2019
        • Järjestämissuunnitelma 3. lausunto Jyväskylän valikkoryhmän lausunto koskien vapaaehtoistoimintaa 13.3.2019 Maakunnan vapaaehtoistoiminnan yhdyshenkilö Maakunnan vapaaehtoistoiminnan yhdyshenkilö tukee kuntien vapaaehtoistoimintaa. Koordinaattori pitää huolta, että vapaaehtoistoiminta on tunnistettu ja hyväksytty osana palveluiden strategiaa. Tehtävänkuvaan kuuluu vapaaehtoistoiminnan laadun ja näkyvyyden takaaminen. Jyväskylässä toimii valikkoryhmä, joka on vapaaehtoistoimintaa koordinoivien organisaatioiden ja työntekijöiden verkosto. Myös muissa Keski-Suomen kunnissa olisivat omat paikalliset valikkoryhmät, jotka olisivat maakunnan vapaaehtoistoiminnan yhdyshenkilön yhteistyölinkkejä. Yhdyshenkilön tehtävänä on käynnistää tällaisia ryhmiä. Vertaistukitoiminta, joko sisällytetään näihin tai vertaistukitoimijoille tulee olla oma verkostonsa. Yhdyshenkilön tärkeä yhteistyöverkosto on lisäksi Keski-Suomen kohtaamispaikkaverkosto. Vapaaehtoistoiminnan edellyttämät resurssit - Tärkeää on, että jo olemassa oleva yhteistyö ei katkea. Esimerkiksi vanhuspalvelut tekevät jo aktiivista ja toimivaa yhteistyötä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. - Vapaaehtoistoimijat sekä järjestöt löytyvät yhdeltä alustalta, Yhdistystorilta. Vapaaehtoistoiminnan laajuus Jyväskylässä ja Keski-Suomessa Jyväskylän valikkoryhmään kuuluu 65 vapaaehtoistoimintaa tarjoavaa organisaatiota. Ryhmälle teetettiin kysely tammikuussa 2019. Kyselyyn vastasi 32 toimijaa, jotka edustavat pääasiassa organisoitua vapaaehtoistoimintaa (pääasiassa sosiaali- ja terveysalalta). Organisoituun vapaaehtoistoimintaan kuuluvat vapaaehtoistoiminnan kestävät rakenteet; perehdys, ohjaus ja tuki. Tämä erotuksena vapaasta kansalaistoiminnasta ja vapaaehtoisvoimin toimivista yhdistyksistä. Kyselyyn vastasivat lähes kaikki keskeiset ryhmän toimijat. Vastanneiden toimijoiden yhteenlaskettu vapaaehtoisten määrä on noin 2600 Jyväskylän alueella. Vastanneilla organisaatioilla oli yhteensä yli 120 erilaista vapaaehtoistehtävää. Vapaaehtoistoiminnan lukumäärien osalta on huomioitavaa, että huomattavista vapaaehtoistoimijoista kyselyyn ei vastannut yksikään urheilu- tai liikuntajärjestö ja vain harva vertaistukitoimija. Huomioitavaa on myös, että Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt –hanke, teki oman tutkimuksensa pohjalta arvion, että Keski-Suomen alueella on yhdistyksien vapaaehtoiset mukaan lukien noin 100 000 vapaaehtoista. On syytä myös huomioida, että 4. sektorilla tapahtuva, mihinkään organisaatioon sitoutumaton vapaaehtoistoiminta, on koko ajan kasvava trendi vapaaehtoistoiminnan kentällä.
      • Suvimäen Klubitalo, Lehtinen Ulla
        Päivitetty:
        11.3.2019
        • LAUSUNTO KESKI-SUOMEN 3. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN OSALTA Keski-Suomen järjestämissuunnitelman kolmas luonnos on selkeytynyt tuntuvasti edelliseen luonnokseen verrattuna. Arvostamme mm. maakunnan pyrkimystä kokemusasiantuntijuuden huomioimiseen eritasoisissa palveluissa ja niiden kehittämisessä sekä ajanvarauksettomien hoitopalvelujen turvaamiseen sote-keskuksissa edustamillemme mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuutta ilmentää mm. se, miten kulttuurihyvinvointi- ja liikuntapalvelut on tuotu esiin osana sote-palveluntuottajien vastuulla olevaa hyvinvoinnin ohjausta ja neuvontaa. Esitämme omaa viiteryhmäämme koskien muutamia muutoksia tai tarkennuksia suunnitelmaan sekä siihen liittyviin hoito- ja palvelukuvauksiin. KANSALAISJÄRJESTÖJEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ Järjestötoimijana pidämme hyvänä maakunnassa ehdotettua rakennetta kansalaisjärjestöjen kanssa ta-pahtuvan yhteistyön järjestämiseksi kumppanuuspöydän, järjestöstrategian ja yhdyshenkilöiden avulla. On myös hyvä, että yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa sisällytetään maakunnan palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin. Hyvä tavoite on myös se, että ”maakunta pyrkii osaltaan huolehtimaan siitä, ettei maakunnan toiminnan käynnistämisvaiheessa synny kansalaisjärjestöjen toimintaa vaikeuttavia yhteistyöhön tai järjestöjen avustamiseen liittyviä katkoksia.” Toivomme, että tässä maakunta ottaisi selkeästi vastuun mahdollisten katkoksien yli pääsemisestä, esimerkiksi kansalaisjärjestöjä avustamalla. Esitämme, että maakunta vastaisi pysyvästi yli kuntarajojen toimivien, asukkaiden sosiaalista hyvinvointia edistävien, toimintakykyä tukevien, syrjäytymistä ehkäisevien ja osallistavien kansalaisjärjestöjen toimin-nan avustamisesta, etenkin järjestölähtöisen auttamistyön osalta. Suvimäen Klubitalo edustaa juuri tätä järjestölähtöistä auttamistyötä, jonka toiminta rakentuu kuntoutujien vapaaehtoistyön ja vertaistuen sekä ammattihenkilöstön tarjoaman tuen varaan. Klubitalojen toiminnassa tärkeänä tavoitteena on myös yhteisön jäsenten tukeminen koulutukseen ja työelämään. Nykyinen rahoitus perustuu sekä STEAn että kuntien avustuksille. Toiminnan turvaaminen, ja tarvittaessa myös laajentaminen maakunnan eri osiin, mahdollistuisi sote-uudistuksen voimaan tultua maakunnan avustuksen turvin. Useimmat järjestöt ”ovat olleet ja ovat keskeisiä sosiaalisen kuntoutuksen toteuttajia”, todetaan järjestämissuunnitelmassa (s.167). Jotkut järjestöt toteuttavat lakisääteisiä sosiaalisen kuntoutuksen toimintoja, ja tuottanevat niitä jatkossa asiakasseteleillä. Osa järjestöistä, ja erityisesti järjestölähtöinen auttamistyö – kuten klubitalotoiminta – ei tarjoa lakisääteisiä palveluja, vaan ne järjestävät sosiaalista kuntoutumista tukevaa ja edistävää toimintaa, mutta täysin vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuen. Siksi maakunta-pohjainen toiminnan avustaminen auttaisi myös palveluintegraation toteutumista. Sivulla 166 esitetty Mielenterveyskuntoutujien Klubitalojen kuvaus antaa liian suppean kuvan Klubitalojen toiminnasta, ja se voidaan virheellisesti liittää erityyppisiin kerhoihin, jäsentaloihin, päiväkeskuksiin – joista joitakin on alettu nimittää ’klubeiksi’. Ne ovat sinänsä tärkeitä yhdessäoloyhteisöjä vapaa-ajan viet-toa, harrastuksia ja virkistystoimintaa varten. Ne eivät voi kuitenkaan korvata esimerkiksi mielenterveys-kuntoutujien klubitalotoimintaa. Esitämme tilalle seuraavaa kuvausta: ”Klubitalot täydentävät niitä ihmisten tarpeita, joihin nykyinen mielenterveyspalvelujen kokonaisuus ei ole kyennyt vastaamaan, esimerkiksi nuorena sairastuneen henkilön koulutustarpeet, työllistymisen ja itsenäisen asumisen tukitoimenpiteet sekä omatoimisuus ja voimaantuminen. Lakisääteisten palvelujen aukkoon klubitalomenetelmä tarjoaa, kuntoutujajäsenten omista tavoitteista nousevaa järjestölähtöistä tukea yli sektori- ja hallinnonalarajojen. Klubitalotoiminta tukee mielenterveyshäiriöistä toipuvien ihmisten hyvinvointia, terveitä elämäntapoja ja elämänhallintaa. Se vähentää psykiatrisen sairaanhoidon ja muiden mielenterveyspalvelujen tarvetta, ehkäisee syrjäytymistä sekä tukee mielekästä elämää ja aktiivista kansalaisuutta. Klubitalo tarjoaa kävijöiden omista toimintaedellytyksistä lähtevää, heidän luontaisia taitojaan ja vahvuuksiaan edelleen kehittävää, tavoitteellista toimintaa. Klubitalo ohjaa ja tukee kävijöitään koulutukseen ja työelämään. Klubitalo-malli pohjautuu osallisuuden, vertaisuuden ja yhteisöllisyyden arvoihin. Psykososiaalisen kuntoutumisen klubitalomalli on kansainvälisissä laatusuosituksissa määritelty ja akkreditoitu. Sillä ei korvata, vaan täydennetään lakisääteisiä mielenterveyspalveluja. Klubitalojen antama kokonaisvaltainen, psykososiaalinen tuki muodostuu vertaistuesta ja ammattilaisten antamasta tuesta. Toiminnan rahoitus jakautuu keskimäärin puoliksi STEAn ja kuntien rahoituksen kesken.” Näemme, että klubitalotoiminta tulisi Keski-Suomen järjestämissuunnitelmassa sekä hoito- ja palvelukuvauksissa nähdä osana mielenterveys- ja päihdekuntoutujien työtoimintaa, joka sisältää myös ohjausta koulutukseen ja työelämään. Se laajentaa ja rikastaa lakisääteisten palvelujen muodostamaa tarjontaa kansalaislähtöisen, vapaaehtoisuuteen ja vahvaan vertaistukeen pohjautuvan toiminnan suuntaan. Myös tämä laaja-alainen palvelutarjonta toteutuisi parhaiten, mikäli ns. järjestölähtöisen auttamistyön – ja mm. Klubitalojen - toiminta rahoitettaisiin maakunnan avustuksella. TYÖELÄMÄOSALLISUUTTA TUKEVAT PALVELUT Osatyökykyisten henkilöiden saaminen mukaan työelämään nostaisi merkittävästi työllisyysastetta, ja tarjoaisi heille itselleen tärkeän kokemuksen osallisuudesta ja tasavertaisemmasta kansalaisuudesta sekä parantaisi samalla heidän toimeentuloaan. Tämä on todettu myös hallituksen kärkihankkeessa. STM:n mukaan noin 30 000 osatyökykyistä koko Suomessa haluaisi päästä työelämään. Maakunnat voivat omilla strategisilla valinnoillaan ja resurssien jaolla vaikuttaa siihen, pääsevätkö osatyökykyiset ihmiset työsuhteiseen palkkatyöhön (https://blogi.thl.fi/jokaisella-on-oikeus-tyohon/). Keski-Suomessa osatyökykyiset henkilöt (heidän toimeentulostaan riippumatta) tulisi heidän sitä halutessaan hyväksyä maakunnan kasvupalvelujen työnhakija-asiakkaiksi, joille on tarjolla myös rekrytointipalveluja. Osatyökykyiset henkilöt tulisi myös lisätä yhdeksi monialaista yhteispalvelua tarvitsevaksi asiakasryhmäksi. Mielenterveyskuntoutujien joukossa on paljon osatyökykyisiä, työelämään haluavia henkilöitä, joilla on siihen hyvät edellytykset. Näiden edellytysten vahvistaminen on joidenkin järjestöjen, mm. Suvimäen Klubitalon keskeinen tavoite. Näillä järjestöillä on myös vahvaa osaamista kuntoutujien ohjaamisessa palkkatyöhön. Maakunnan kannattaisi hyödyntää osatyökykyisten henkilöiden kohdalla järjestöjen osaa-mista ennen kaikkea tuetussa työllistämisessä. Järjestämissuunnitelmassa mainitusta avotyöstä tulisi luopua Keski-Suomessa kokonaan. Ei mielestämme ole riittävää, että suunnitelmassa tavoitellaan avotyön vähentämistä, eikä myöskään se, että sitä korvattaisiin muulla palkattomalla työllä, kuten ”työkokeilu- tai harjoittelusijoituksilla tavallisille työpaikoille”. Nämä toimenpiteet eivät edistä osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertaisen työllistymisen ja työnteon oikeuden toteutumista. ASIAKASSUUNNITELMA JA PALVELUINTEGRAATIO Valtaosa mielenterveyskuntoutujista tarvitsee monialaisia palveluja, joita toteuttavat monet eri palveluntuottajat, ja joiden integraatio tulee turvata asiakassuunnitelmassa. On tärkeää määritellä selkeästi, kenellä on päävastuu asiakkaan kokonaistilanteesta ja erilaisten suunnitelmien integroimisesta. Kokonaistilanteen huomioiminen edellyttää myös perheen tilanteen huomioimista. Tähän kokoavaan suunnitelmaan tulisi sisällyttää asiakkaan niin toivoessa paitsi lakisääteisten palvelujen edellyttämät suunnitelmat, myös järjestöjen toiminnassa asiakkaan kanssa yhdessä tehdyt tavoitesuunnitelmat. tai vastaavat.
      • Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke, Astikainen Anne
        Päivitetty:
        11.3.2019
        • Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry/ Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke Lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelman 3. versioon Tähän lausuntoon on koottu Järjestöjen sote- ja maakuntapäivän yleiskeskustelun sekä kuuden työpajan (potilasjärjestöt, kasvupalvelut, lasten ja perheiden palvelut, vammaisten palvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä ikäihmisten palvelut), yhteensä 90 järjestötoimijan näkemykset. JÄRJESTÖJEN YLEISIÄ HUOMIOITA JA TOIVEITA Järjestämissuunnitelman 3. versiossa järjestöjen asema on huomioitu kohtuullisen hyvin. Selkeitä käytäntöjä on kirjattu ja asioita jo toteutunut, kuten järjestöjen ja maakunnan Kumppanuuspöytä, mikä nähdään hyvänä asiana. Järjestötoiminnan moninaisuuden vuoksi järjestöt toivovat yhä tiiviimpää vuoropuhelua maakunnan toi-mintaa suunniteltaessa. Järjestöjen perustamisen ja toiminnan taustalla on eri ihmisryhmien tarpeisiin ja palveluvajeisiin vastaaminen. Myös järjestöjen tuottamat palvelut ovat pohjimmiltaan kansalaistoimintaa, eikä palveluiden tuottajana toimiminen saisi viedä järjestöiltä yleishyödyllisen toiminnan statusta. Järjestöjen tulisi voida tulevassakin palvelujärjestelmässä toimia moninaisissa rooleissa. Monet ilmiöt ja/ tai asiakassegmentit tulevat parhaiten tuetuiksi ja autetuiksi palveluiden ja esimerkiksi vertaistuen yhdistelmällä. Tärkeää monelle on myös palvelun anonyymius. Järjestämissuunnitelman markkinavetoisuus aiheuttaa järjestöille huolta. Kaikkea ei voi eikä pidä avata kilpailutuksille. Ongelma- ja palvelukeskeisyyden sijaan tilalle ja päärooliin toivotaan jatkossa enemmän osallisuutta ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen rakentuvaa suunnittelua sekä eriarvoisuuden vähentämistä, kohdennettua ennaltaehkäisyä ja matalan kynnyksen toimintoja. Ilmiöpohjaisuus vahvistaisi integraatiota. Lisäksi tarvi-taan konkretiaa tutkimuksen ja kehittämisen kytkemiseksi uudistukseen; uudistuksen seurantaa ja arviointia palveluiden käyttäjien ja eri toimijoiden näkökulmasta. Erityisenä ryhmänä nostettiin esiin pienet, vain hankerahalla toimivat järjestöt, jotka eivät ole puhtaasti yleishyödyllisiä eivätkä palveluntuottajia. Myös näiden toimijoiden toimintaedellytykset tulee turvata. JÄRJESTÖYHTEISTYÖ HOITO- JA PALVELUKUVAUKSISSA Järjestämissuunnitelmaan tulee kirjata, että järjestöt ja niiden kehittämistyö on mukana järjestämissuunnitelmaa sekä hoito- ja palvelukuvauksia tehtäessä. Hoito- ja palveluketjujen luomiseen tehdään maakunnallinen prosessi, jolla varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat mukana alusta lähtien. Työssä hyödyn-netään mm. Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytää. Järjestöjen toiminnan pariin ohjaamisessa sähköisenä alustana toimii Yhdistystori.fi -sivusto, josta tietoa järjestöistä jo löytyy. Sähköisten alustojen lisäksi tarvitaan myös henkilökohtaista ohjausta. Sote-keskuksissa on oltava sosiaaliohjaaja, jolla on riittävä asiantuntemus ja ymmärrys järjestöjen toiminnoista. Asiakassuunnitelman laatimiseen saa järjestöistä tukea, ja tästä mahdollisuudesta pitäisi mennä tieto asi-akkaalle. Esimerkiksi Omaiset ja läheiset -liiton kanssa tehdystä yhteistyöstä omaishoitosopimuksessa on hyvää kokemusta. JÄRJESTÖT TOIVOVAT PALVELUNTUOTTAJILTA SEURAAVIA ASIOITA: - Esteettömiä tiloja yleishyödylliseen käyttöön, esimerkiksi vertaistukitoimintaan, veloituksetta - Palveluntuottaja käyttää järjestöjen asiantuntijuutta henkilöstönsä kouluttamisessa, tarjoaa tietoa ja palveluja selkokielellä, useilla äidinkielillä sekä ohjaa digipalveluissa, ohjaa asiakkaita järjestöjen toimintojen pariin, pitää esillä järjestöjen esitteitä ja tuo yhteistyötä esiin verkkosivuillaan - Kaikille palveluntuottajille käyttöön yksi mittari: onko asiakas/ potilas saanut sairauteensa liittyvän järjestönsä tiedot, ym. Infoa järjestöön liittyen PALVELUIDEN KÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMA Asiakkaat odottavat palveluilta saavutettavuutta ja saatavuutta, tavoitettavuutta ja laatua. Tulevaisuudessakin halutaan säilyttää tutut työntekijät ja lähipalveluna tapahtuva palvelujen suunnittelu sekä palveluiden jatkuvuus pirstoutumisen sijaan. Plussaa on se, että asiakkaan aito kuuleminen on kirjoitettu auki järjestämissuunnitelmaan, sillä aito kuuleminen, palveluiden räätälöinti ja asiakkaan toiveiden kuunteleminen aidosti edistää hyvinvointia ja terveyttä. Järjestämissuunnitelman seuraavaan versioon toivotaan lisättävän nykyistä vahvemmin asiakkaan kokemuksen arvostaminen ja asiakas palveluiden suunnittelijana sekä vertaistuki, jonka pitäisi kulkea ja olla kirjattuna läpi koko prosessin. Mitä isompi järjestelmä, sitä enemmän ohjausta tarvitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Palveluohjaus on keskeistä, ja ohjausta tarkoituksenmukaiseen palveluun tulee kehittää ja yksinkertaistaa edelleen. Tiedon kulusta on sovittava konkreettisesti ja varmistettava palveluntuottajien, viranomaisten ja järjestöjen välillä siten, ettei asiakasta rasiteta turhalla tiedon keruulla. Viranhaltijoille ja järjestöedustajille ehdotetaan perustettavaksi säännölliset seurantaryhmät, joissa käydään läpi palvelukokemuksia; valituksia ja onnistumisia maakuntatasolla. Tulee myös varmistaa, että joka puolelta kertyy ja kerätään käyttäjäkokemusta. Myös kuntatasolla on mietittävä, miten käsitellään järjes-töjen edustajien ja kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa tilannetta säännöllisesti. Tarvitaan selkeät ohjeet ja toimintatavat niihin tilanteisiin, joissa asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, päätökseen ja kohteluun. Palveluntuottajien tulee kysyä palautetta palveluista säännöllisesti, mutta palautteen keruun tulisi tapahtua ulkopuolisen, puolueettoman tahon toimesta. Riippuvuussuhde on huomioitava; kukaan ei halua olla hankalan asiakkaan maineessa. Lisäksi pitää varmistaa palautteen käsittely, etteivät kehittämistyön ideat mene hukkaan. Digitaalisen palautteen lisäksi tarvitaan keskustelua myös palvelutilanteissa. Asiakasraadit ovat toimivia, kun ne ovat kattavia ja monipuolisia ja jatkuvuuden vuoksi useamman vuoden kokoontuvia. Raadin tulisi myös saada tietoonsa palveluista annettu palaute. Lisäksi maakunnallisen vammaisneuvoston ja kunnallisten vammaisneuvostojen rooli ja yhteistyö on suunniteltava erikseen. Tarvitaan selkokielinen, kansalaisten versio järjestämissuunnitelmasta. Suunnitelmassa on esimerkiksi useita käsitteitä, joille ei löydy viittomaa. järjestämissuunnitelmalle voisi tehdä happotestauksen YK-sopimuksen näkökulmasta. Itsemääräämisoikeus on muistettava sekä palvelujen tuottamisessa että myöntämisessä. Lapsivaikutusten arviointi tulisi olla mukana suunnitelmassa KONKREETTISIA MUUTOS-/ MUOKKAUSEHDOTUKSIA JA HUOMIOITA ERI TEKSTIKOHTIIN: * Ehdotus kappaleen 9.5. Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö uudelleen muotoiluksi järjestöjen kommenttien pohjalta Maakunnan tehtävien ja palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia kansalaisten osallisuuden tukemisessa ja vahvistamisessa, kansalais- ja asiakastiedon tuottamisessa sekä terveyden, hyvinvoinnin ja alueiden elinvoiman sekä ympäristötavoitteiden edistämisessä. Maakunnassa asetetaan maakunnan ja järjestöjen yhteistyön periaatteita linjaava kumppanuuspöytä, laaditaan maakunnan strategiatyön osana erillinen järjestöstrategia ja nimetään yhdyshenkilöt hyvinvoin-nin ja terveydenedistämisen yhteistyöhön, järjestöyhteistyöhön ja vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Säännöllisesti kokoontuvan kumppanuuspöydän ja järjestöstrategian sekä yhdyshenkilöiden nimeämisen tarkoituksena on vahvistaa maakunnan ja järjestöjen pitkäjänteisiä kumppanuuksia, keskinäistä luotta-musta ja vuorovaikutusta sekä edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä jäsenistönsä ja kohderyhmänsä parhaaksi. Maakunta huolehtii siitä, ettei maakunnan toiminnan käynnistymisvaiheessa synny kansalaisjärjestöjen toimintaa vaikeuttavia yhteistyöhön tai järjestöjen avustamiseen liittyviä katkoksia. Maakunnan, kuntien ja järjestöjen sekä palvelutuottajien ja muiden maakunnallisten toimijoiden kesken laaditaan toimijoiden yhteistyötä ja keskinäisiä roolituksia sekä kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten tukemista koskeva yhteistyösopimus. Sopimukseen liittyvistä yksityiskohdista kuten sopimuksen sisällöstä ja tarkoituksesta sovitaan eri toimijoiden keskinäisessä yhteistyössä. Järjestöt ovat aktiivisina osapuolina sopimusta laadittaessa. Hyvinvointikertomuksen laadinnassa varmistetaan asiakkaan ääni mm. kokemusasiantuntijoita ja järjestö-jä sekä sosiaaliasiamiestä kuulemalla. Kokemusasiantuntijoiden kulu- ja matkakorvaukset sovitaan tasa-puolisesti maakunnan eri alueilla. Maakunnan ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöhön liittyvien roolitusten selkeyttämiseksi maakunnassa määritellään järjestölähtöiset yleishyödylliset toiminnot. Lista julkaistaan hyvinvointikertomuksen yhteydessä. Asiakkaiden näkökulman esilletuomiseksi sekä järjestölähtöisen toiminnan kytkemiseksi osaksi hoito- ja palveluketjuja hyödynnetään kokemusasiantuntijoiden ja järjestöjen asiantuntemusta hoito- ja palveluketjujen suunnittelussa. Hoito- ja palveluketjujen luomiseen tehdään maakunnallinen prosessi, jolla varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat mukana alusta lähtien. Maakunnan palveluntuottajien kanssa tekemiin sopimuksiin sisällytetään erillisenä kohtanaan palveluntuottajien velvollisuudet ja mahdollisuudet tehdä kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistyötä, kuten esimerkiksi velvoite ohjata järjestöissä tapahtuvan toiminnan pariin. Ohjaamisessa hyödynnetään Yhdistystoria, jonne järjestöt voivat kuvata toimintojaan. Maakunta myöntää yleishyödyllisille kansalaisjärjestöille ja säätiöille avustuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvään toimintaan, tarjoaa niille asiantuntija-apua ja mahdollisuuden hyödyntää sähköisiä järjestelmiään / ICT –palveluitaan sekä edellyttää palveluntuottajia antamaan järjestöjen käyttöön toimi-tiloja. * Luku 12: Hyvinvoinnin edistäminen muokataan: Hyvinvoinnin edistäminen on hyvän elämän tukemista ja edistämistä. Maakunnan eritasoinen palvelutarjonta sekä kuntien ja järjestöjen toiminta ja eri toimijoiden yhteistyö vahvistavat kansalaisten mahdollisuuksia itsenäisesti ja yhteisönsä jäsenenä rakentaa sekä omaa että läheistensä hyvinvointia ja toimintakykyä. * Sote-keskuksia koskeva teksti s 20 muokataan • Maakunnan alueella olevista sosiaali- ja terveyskeskuksista (sote-keskus) muodostetaan kokonaisvaltaisia kansalaisten palvelukeskuksia….. ja maakunnan järjestämien palvelujen lisäksi sote-keskuksiin kootaan…. • Lisätään lause: Tiedolla johtamisen lisäksi hyödynnetään myös kokemustietoa, minkä vuoksi erityisesti siirtymävaiheessa sote-keskuksissa hyödynnetään järjestöjä ja kokemusasiantuntijoita. * Sivu 139 • Hyvinvointisuunnitelmassa on huomioitava myös järjestöjen tuottamat hyvinvointia ja terveyttä edistävät toiminnot. Sairauden oireiden toteaminen ja oireenmukainen hoito, neuvonta ja ohjaus voivat tapahtua suunnitelmassa lueteltujen paikkojen lisäksi myös järjestöjen toteuttamana tai yhteistyössä järjestöjen kanssa (mm vertaistukihenkilöt ja kokemusasiantuntijat, ryhmätoiminnot). * Luku 33.6. Lääketieteen erikoisalakohtaiset vastaanottopalvelut ja toimenpiteet • Vastaanottopalveluissa ja esh-palveluissa järjestöjen roolia ja yhteistyötä sekä yhteistyön tasoa tulee selkeyttää ja kirkastaa prosessin kuluessa. Esimerkiksi esitteiden sijaan ja lisäksi esim. säännölliset vertaistukihenkilön vierailut? * Luku 37 osastohoidon palvelut • Osastohoidon palveluissa ei ole mainintaa järjestöistä. Järjestöjen rooli ja vertaistukitoiminta tulee huomioida ainakin seuraavissa alueissa: lyhytaikainen, kuntoutus, saattohoito, mielenterveys- ja päihde, kotisairaalatoiminta. • HUS:n alueella kehitetty, Keski-Suomeenkin vuoden 2019 aikana tuleva OLKA-toiminta on jatkossa oleellinen yhteistyökumppani. Ensitietoa (esim. ensitietopäivät) ei löydy järjestämissuunnitelmasta, sen pitäisi olla lääkinnällisen kuntoutuksen alla. Ensitietoa on tärkeää järjestää yhteistyössä potilas- ja vammaisjärjestöjen kanssa. Esimerkiksi aivovammaisilla toiminut Keski-Suomen keskussairaalassa ja ollut merkityksellistä perheille. * Liite 2: Ehdotus järjestölähtöisen toiminnan määrittelemiseksi Järjestämissuunnitelmassa olevaa käsitemäärittelyä täytyy vielä syventää ja tehdä myös kansallisesti. Liitteeseen tulleet kommenttiehdotukset ovat alla, ja niitä tulee vielä työstää kuullen erityisesti niitä toimijoita, joita kukin toiminta koskee. Tukea elämäntilanteeseen - Järjestön toteuttama neuvonta ja palveluihin ohjaaminen tunnistettava omaksi kokonaisuudek-seen ja eri asiaksi kuin sosiaalihuollon palveluohjaus, joka sosiaalityön työmenetelmä - Vertaistuki vertaisten kesken sekä ammatillisesti ohjattuna, molemmat ovat tärkeitä ja sekoittuvat myös tukihenkilötoimintaan joskus. Vertaistukena toimiminen edellyttää yleensä jonkinlaista koulutusta, vertaistoimintaan osallistuminen sen sijaan ei. - Kokemusasiantuntijuuden käyttö syytä kirjata liitteeseen Tiedotusta ja verkostoja - Järjestölähtöisen toiminnan tunnusmerkeiksi myös oikeuksien valvonnallinen rooli. Tämä on monen järjestön synnyn takana. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestölähtöinen auttamistyö - Järjestölähtöinen kriisiauttaminen on ammattimaista palvelutuotantoa > kuuluu yleishyödylliseen palvelutuotantoon - Sopeutumisvalmennus: Sopeutumisvalmennuksessa tuotava esille tukihenkilötoiminta/ järjestöyhteistyö 11.3.2019 KYT ry/ Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt, järjestöjen muutosagentti Anne Astikainen
      • Keski-Suomen työterveyshuolto
        Päivitetty:
        11.3.2019
        • Keski-Suomen järjestämissuunnitelma 3. luonnos. Keski-Suomi 2021. Kommentointi Keski-Suomen uuden maakunnan järjestämissuunnitelman 3.luonnokseen työterveyshuollon näkökulmasta taustayhteisöinä Keski-Suomen työterveyshuollon Sote-työryhmä, TYÖKE-hankkeen (Verkostoilla tehoa soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen) ohjausryhmä, Keski-Suomen Työterveyslääkäriyhdistys eyr, Suomen Työterveyshoitajaliiton Keski-Suomen paikallisosasto ja Työterveyslaitos. 8. Integraation varmistaminen Työterveyshuolto kuuluu sen laajan asiakaskunnan vuoksi keskeisenä toimijana sote-uudistukseen. Työterveyshuollon ja muun sote-toiminnan toiminnallinen integraatio on tärkeää varmistaa. Sote-palvelut ja työterveyshuolto toimivat jatkuvasti kehittyvässä yhteistyössä, jossa tiedonsiirron avoimet rajapinnat ja kehittyvät teknologiat mahdollistavat organisaatioiden itsenäisen ja henkilöasiakkaan kanssa yhteistyössä tapahtuvan toiminnan tarpeiden mukaisen palvelutuotannon. 8.4. Asiakasryhmäkohtaiset palvelukokonaisuudet Järjestämissuunnitelmassa on kuvattu ikäkronologisesti Lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä Ikäihmisten palvelut sekä eräiden muiden erityisryhmien palvelut. Työikäisen yhtenäisen palvelukokonaisuuden kuvaus puuttuu kokonaan ja on mahdollista rakentaa Työterveyslaitoksen esittämän mallin mukaisesti. Työikäisten yhtenäinen palvelukokonaisuus Työikäisten palvelukokonaisuuden tavoitteena on työikäisen tarkoituksenmukainen palvelu oikeassa paikassa, oikeassa laajuudessa, oikeaan aikaan. Työikäisten yhtenäisessä palvelukokonaisuudessa sovitetaan yhteen perus- ja erityistason palveluja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja mukaan lukien työterveyshuollon palvelut. Myös yhdyspinnat muun muassa kuntien muihin palveluihin ja kasvupalveluihin otetaan huomioon. Palvelukokonaisuudessa työikäinen asiakas hyödyntää eri palveluja yhtäaikaisesti. Eri toimijat tietävät oman vastuunsa palvelukokonaisuudessa. Kun palvelukokonaisuus on rakennettu, siirtyy asiakas yhdessä sovitulla tavalla palvelusta toiseen ja palvelut muodostavat johdonmukaisen palveluketjun. Maakunnalla on kokonaisvastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisesta ja siitä, että palvelun tuottajat toimivat yhteistyössä. Maakunta määrittelee työikäisen yhtenäisen palvelukokonaisuuden muiden palvelukokonaisuuksien tavoin. Palvelukokonaisuudella tulee olla sisältö (kuvattu myöhemmin), sisällölle mitattavat tavoitteet sekä sovitut yhteistyörakenteet käytännön työlle. Palvelun tuottajien velvollisuus on tuottaa ja sovittaa yhteen palveluja maakunnan määrittelemän palvelukokonaisuuden mukaan (palveluketjut). Maakunnan tulee sovittaa palvelukokonaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen myös maakunnan muiden palvelujen sekä kuntien ja valtion palvelujen kanssa. Työikäisten yhtenäiseen palvelukokonaisuuteen kuuluu myös työterveyshuollon yhteensovittaminen osaksi palvelukokonaisuutta. Tämä tarkoittaa maakunnan osalta palveluintegraation lisäksi sitä, että maakunnan tulee oman henkilöstönsä työterveyshuollon järjestämisen lisäksi huolehtia työterveyshuollon tarjolla olosta maakunnan alueella toimivien yritysten työntekijöille, yrittäjille ja omaa työtä tekeville. Asiakastasolla palvelujen yhteensovittaminen toteutetaan asiakassuunnitelman avulla. Asiakassuunnitelmassa määritellään asiakkaan tarvitsemat palvelut sekä täsmennetään palvelun tuottajien vastuut ja velvoitteet asiakkaan palvelujen kokonaisuudessa. Jatkuva arviointi ja yhteiskehittäminen palvelun tuottajien ja käyttäjien kanssa edistää palvelujen yhteensovittamista. Palvelukokonaisuuden sisältö Työikäisten palvelukokonaisuus koostuu alla mainituista osista. Näihin tulee maakuntien rakentaa sopivat rakenteet ja palveluketjut. 1. Yhteistyörakenteet. Maakunnassa on nimetty työikäisten palvelukokonaisuuteen vastuuhenkilö, joka koordinoi monialaista palvelukokonaisuutta ja sen toimijoita. Tähän sisältyy myös työterveyshuollon osaamisen hyödyntäminen. 2. Työkykyisyys on kaikkien sote-toimijoiden tavoite. Työssä olevien työkyvyn tuessa tulee olla toimiva sote-palveluiden ja työterveyshuollon yhteistyö. Työttömien työkyvyn tuessa työterveyshuollon osaaminen on mukana. 3. Työssä käyvän sairaanhoito toteutuu saumattomasti työterveyshuollon ja sote –palveluiden yhteistyönä. 4. Työhön liittyvät sairaudet (ammattitaudit, työperäiset sairaudet, sairaudet joita työ pahentaa) tunnistetaan sote –palveluissa ja työterveyshuolto kytketään osaksi niiden ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. 5. Työpaikoilla ja sitä kautta työterveyshuollossa tapahtuva hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa kuntien ja maakuntien HYTE –arviointia, -suunnittelua ja -toimintaa. 6. Työikäisten terveyden- ja sairaanhoitoa koskevan tiedon yhteiskäytön tehostuminen eri toimijoiden kesken sekä maakunnallisella ja kansallisella tasolla. 9.6. Yhteistyö koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa Tärkeää on huomioida koulutuspalvelut myös työikäisten näkökulmasta (ammatillinen kuntoutus, osatyökykyiset) ja huomioida koulutuksissa ajankohtainen opetus eri palvelumuodoista, joihin myös työterveyshuolto kuuluu. 12.4 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on prosessi, joka tarjoaa yksilöille ja yhteisöille paremmat mahdollisuudet hallita terveyttään ja siihen liittyviä tekijöitä. Terveyden edistäminen sisältää toimenpiteitä, joilla tuetaan terveyttä ja toimintakykyä, vaikutetaan sairauksien ja terveysongelmien vähenemiseen sekä terveyserojen kaventamiseen. Työ vaatii organisaatiotasolla kaikkien hallinnonalojen yhteistyötä sekä vaikuttamista terveyden taustatekijöihin ja se huomioidaan johtamisessa ja strategisessa päätöksenteossa. Asukkaiden omaehtoiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet ovat avainasemassa. Työssä hyödynnetään perinteisten menetelmien lisäksi sähköisiä palveluita sekä digitalisaation luomia mahdollisuuksia. Kasvatettaessa työikäisten keskisuomalaisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan sähköisten palvelujen hyödyntäminen tulee yhä merkittävämmäksi. Sähköisten palveluiden etuja ovat palveluiden tehokkaampi toimittaminen, parempi pääsy terveyspalveluihin, kustannusten aleneminen, laadun paraneminen, palveluiden henkilökohtaistuminen ja kohdennettavuus sekä henkilöiden voimaantuminen eli omasta terveydestä huolehtiminen. Suomessa kehitetään kovalla vauhdilla omahoidon sähköisiä palveluita ja Keski-Suomen tulee olla eturintamassa sekä kehitystyössä että uusien innovaatioiden käyttöönotossa. Paitsi asiakkaan, potilaan rooli on muuttumassa olennaisesti, sähköiset palvelut muuttavat myös ammattilaisten päätöksentekoa. Sote-ammattilaiset tarvitsevat koulutusta ja ohjausta etäpalveluiden ja muiden uusien teknologisten palveluiden käyttöönotossa. Sote-ammattilaisten sähköisten hoito- ja kuntoutuspalveluiden rinnalle tulee luoda myös potilaiden oma hoitoa tukevia ohjeita. Sähköisiä palveluita rakennettaessa tulee hyödyntää yhteistyötä muiden maakuntien kanssa ja valtakunnallisesti. Vastuu väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siirtyy kunnilta maakunnille. Keski-Suomessa työttömyys on koko maata korkeampi, joten uusia toimintamalleja työttömien työkyvyn arviointiin ja työkykyä tukeviin toimenpiteisiin tarvitaan kuten tämän toiminnan mahdollistaminen työterveyshuollossa. Työssäkäyvän väestön terveyden edistämisen vastuu on lisäksi työnantajalla, työterveyshuollolla ja työntekijällä yhteistoimin. Työterveyshuoltopalvelujen sisältö vaihtelee työnantajittain. Työterveyshuollon palveluita käyttävät ovat oikeutettuja myös terveyskeskuksen palveluihin. Saumaton työterveyshuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutustoimijoiden välinen yhteistyö luo hyviä valmiuksia sekä kehittää yhteisiä toimijaverkostoja. Ne mahdollistavat yhteisten toimintatapojen ja käytänteiden luomisen alueellisesti ja siten helpottavat asiakkaan asiointia. 12.5.1 Osatyökykyisten henkilöiden palvelujen kehittäminen ja edistäminen Palveluiden järjestämisessä huomioidaan osatyökykyiset henkilöt siten, että palvelut vastaavat heidän palvelutarpeitaan. Palveluissa huomioidaan yksilöllinen ja pidempikestoinen tuki, panostaminen työllistymisen esteiden tunnistamiseen sekä eri palvelujen, kuten kasvupalvelujen ja terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä kuntoutuksen yhteensovittaminen. 13.2. Asiakasohjaus Asiakasohjauksen toteutuminen tulee varmistaa sekä sähköisessä asioinnissa että henkilökohtaisissa kontakteissa. Asiakkaalla ja ammattilaisilla tulee olla ajanmukainen tieto siitä, mitä ohjausta on annettu ja mahdollinen palaute saadusta ohjauksesta. Kaikilla tulee olla käytettävissä tiedot, mikä on asiakkaan oma sote-keskus ja työikäisen kohdalla, jolla on työterveyshuolto, missä on hänen työterveyshuoltonsa sekä työterveyshuollon yhteystiedot. Mikäli asiakkaan tarve sitä vaatii, tulee myös olla mahdollisuus määrittää yksityiskohtaisesti vastuuhenkilöt asiakkaan eri tarpeille. 28 Työterveyden palvelut Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota työntekijöilleen työterveyshuoltopalveluja. Ne voivat hankkia palvelut maakunnalta, yksityisiltä palveluntuottajilta tai myös järjestämällä palvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa. Työnantaja valitsee työterveyshuollon palveluntuottajan ja työterveyshuollon vapaaehtoisen sairaanhoidon laajuuden. Palvelun tuottaminen Terveydenhuoltolaissa säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää työterveyshuollon tarjolla olo kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen työntekijöille, alueen yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville. Maakuntauudistuksessa tämä järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnalle. Työterveyshuolto koostuu lakisääteisesti pakollisista ennalta ehkäisevistä palveluista sekä vapaaehtoisesta työterveyshuollon sairaanhoidosta. Sekä työnantajan että kunnan ja maakunnan järjestämisvelvollisuus koskee ensisijaisesti työterveyshuollon ennalta ehkäiseviä palveluja (työterveyshuoltolaki 12 §). Tämän lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen, sekä kunta ja tulevaisuudessa maakunta alueen työpaikoille työterveyshuollon sairaanhoitoa (terveydenhuoltolaki 18 §, työterveyshuoltolaki 14 §). Sote-uudistuksessa kuntien vastuulla oleva työterveyshuollon järjestämisvastuu siis siirtyy maakunnille. Maakunnalla on useita vaihtoehtoja työterveyshuollon palveluiden tuottamiseen 1) Tuottaminen voi tapahtua omana toimintana. Mikäli palveluita tuotetaan myös muille kuin omille työntekijöille, niin tuotanto voi tapahtua in-house-yhtiömuotona tai markkinoilla toimivana yhtiönä. 2) Mahdollisuus tuottaa palveluita toisen julkissektorin työnantajan kanssa. 3) Mahdollisuus tuottaa palveluita muun työnantajan kanssa. 4) Hankkimalla työterveyshuoltopalvelut joltain työterveyshuollon palveluntuottajalta, mikä edellyttää kilpailuttamista. Järjestämisen rinnalla on mietittävä myös työterveyshuollon palveluntuotannon rakennetta ja yhtiömalleja. Työterveyshuollon palveluja tuottavien yhtiöiden tai yksiköiden perustaminen tulisi käynnistää riittävän ajoissa, jotta maakunnallinen työterveyshuollon palvelutarjonta ja hinnasto olisivat asiakkaiden käytettävissä riittävän ajoissa. Palveluntuottajia voi maakunnan alueella olla yksi tai useampia. Työterveyshuolto ei kuulu organisatorisesti sote-uudistuksen keskiöön, mutta työterveyshuollon ja muun soten välisen yhteistyön parantamiseksi maakuntajärjestäjän organisaatiossa tulisi olla henkilö/rakenne, jonka vastuulla tulisi olla työterveyshuollon ja muun soten yhteensovittamiseen liittyvien asioiden johtaminen maakuntaorganisaatiossa. Tämän henkilön tai rakenteen vastaparina tulisi olla työterveyshuollon palveluntuottajien keskuudesta muodostettu rakenne, jossa huolehditaan maakunnan alueen työterveystoimijoiden yhteisistä tavoitteista ja viestinnästä. Tämä työterveystoimijoiden rakenne on keskeinen työterveyshuollon toiminnallisen integraation etenemiseksi sote-uudistuksen yhteydessä. Tämänkaltaista rakennetta mallinnetaan jo parhaillaan Keski-Suomessa TYÖKE -hankkeen aikana verkostomaisena keskustelufoorumina. Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio tulee näkyväksi maakunnan asukkaiden yhtenäisinä hoito-, kuntoutus- ja palveluketjuina. Maakunnat kantavat tästä kokonaisvastuun myös työikäisten osalta. Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden toimintojen yhteensovittamiseksi tarvitaan yhteistyömalleja seuraavissa viidessä asiassa liittyen Työikäisen yhtenäisen palvelukokonaisuuden rakentamiseen aiemmin kuvastusti: 1) Työkykyasioiden hoitaminen, niin että myös työttömien työkykyä koskevissa asioissa tulisi huomioitua eri toimijoiden osaaminen. Tähän kokonaisuuteen liittyy kuntoutuksen nivominen entistä tiiviimmin osaksi yhteistyöprosesseja ja siinä työterveyshuollon osaamisen hyödyntäminen kuntoutustarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa työikäisten kohdalla. Tämä todetaan myös Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportissa. 2) Saumaton sairaanhoito vaatii toteutuakseen työterveyshuollossa tuotetun työterveyspainotteisen sairaanhoidon hyödyntämisen täydentävänä osana työikäisen maakunnan asukkaan sujuvaa sairaanhoitoa. 3) Ammattitautien, työperäisten sairauksien ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito edellyttävät monitoimijaista verkostoa ja sujuvaa tiedon kulkua eri toimijoiden välillä. 4) Hyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn edistämisessä tarvitaan yhteisiä tavoitteita, sovittua työnjakoa ja toimintamalleja kuntien, maakuntien sote-keskusten ja liikelaitosten ja kolmannen sektorin sekä työterveyshuollon kesken. 5) Tiedontuotanto palveluiden tarpeesta, käytöstä ja yhteistyöstä. 30.9 Työelämäosallisuutta tukevat palvelut Keski-Suomessa työttömyys on koko maata korkeampi, joten uusia toimintamalleja työttömien työkyvyn arviointiin ja työkykyä tukeviin toimenpiteisiin tarvitaan, kuten tämän toiminnan mahdollistaminen työterveyshuollossa. Yhteistoimintaa tulee kehittää yhdessä työterveystoimijoiden, sote-toimijoiden sekä lääkinnällisessä että ammatillisessa kuntoutuksessa maakunnassa toimivien tahojen kuten Peurungan ja Verven sekä Kelan kanssa. Yhteistyötä terveydenhuollon ja TE-toimiston ja sen toiminnan jatkajien kanssa tulee lisätä ja edelleen kehittää. Työikäisen keskisuomalaisen työkyvyn arvioinnin ja työkykyä tukevien toimenpiteiden sekä työn ja terveyden välisen yhteyden paras asiantuntemus on työterveyshuollossa. Nyt työterveyshuollossa tehdään työsuhteen perusteella tapahtuvaa työkykyä tukevaa, ehkäisevää eli preventiivistä ja korjaavaa eli hoidollista toimintaa. Näihin molempiin sisältyy myös työkyvyn arviointi. Työttömien työkyvyn arviointia ja työkykyä tukevien toimenpiteiden suunnittelua on mahdollista toteuttaa maakunnan maksamana asiakassetelipalveluna työterveyshuollon toimipisteessä, joka on hakemuksen perusteella tullut hyväksytyksi palveluntuottajaksi. Siellä siihen on erityisosaamista ja työelämän tuntemusta. Toisaalta tulee myös huomioida, että pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arviointia ei voi toteuttaa yhden sektorin, esimerkiksi vain työterveyshuollon toimesta, vaan monialainen ja moniammatillinen yhteistyö on tarpeen. Aloite em. arviointiin voidaan esittää mistä tahansa sote-palveluiden tuottajapisteestä ja tietojärjestelmien integraatiolla mahdollistetaan tämän tiedon saumaton käytettävyys kaikkien toimijoiden osalta. 30 Toimintakyky ja kuntoutuminen Järjestämissuunnitelmassa ammatillinen kuntoutus ei löydy riittävän selkeänä, siihen kyllä viitataan paikoin. Esimerkiksi työelämäosallisuutta tukevien palveluiden, työelämäpalveluiden, työkokeiluiden ja vammaispalveluiden kohdalla voidaan avata yhteistyötä ammatillista kuntoutusta tuottavien tahojen toiminnasta. Tai suunnitelmaan lisätään oma kappale ammatillisesta kuntoutuksesta, kuten on lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Ammatillista kuntoutusta myös työterveyshuollot tekevät yhdessä työnantajien ja vakuutusyhtiöiden kanssa yhteistyössä. 33.5. Yleislääketieteen alaan kuuluvat asiointi- ja vastaanottopalvelut Vaikka suurin osa työikäisistä ei tarvitse ohjausta, ohjauspalvelu on uudessa sotessa välttämätön. Työikäisen keskisuomalaisen asiakasohjaus tapahtuu henkilön omassa sote-keskuksessa riippumatta siitä, onko asiakas työtön tai työelämässä ja mikä taho tuottaa työterveyshuoltopalvelut. Asiakasohjaus sote-uudistuksen onnistumisessa todella tärkeää eikä se järjestämissuunnitelmissa korostu vielä riittävästi. Asiakasohjauksen edellytys on prosessien ja palvelukokonaisuuksien tunteminen. Ohjauspalvelussa tulee olla tieto siitä, mikä on jokaisen keskisuomalaisen oma sote-keskus ja missä on hänen työterveyshuoltonsa, jos henkilö kuuluu työterveyshuollon piiriin. Palvelukokonaisuuteen ja palveluohjaukseen tulisi saada näkyviin myös tieto työterveyshuollon sairaanhoitosopimuksen olemassaolosta/laajuudesta. Tämä edellyttää ajan tasalla olevia rekisteritietoja. Asiakasohjauspalvelu tulee resurssoida ja priorisoida sote-uudistuksessa. Järjestämissuunnitelmassa aiemmin todettu sote-keskuksen palveluihin kuuluvan listautumisen yhteydessä tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden kartoitus, johon työikäisillä sisältyi myös työkyvyn arviointi, on nyt muuttunut automaatiosta mahdollisuudeksi, mikä on hyvä toimintatapa. 33.6 Lääketieteen erikoisalakohtaiset vastaanottopalvelut ja toimenpiteet Työterveyshuollon näkökulmasta tarkasteltaessa tulevat kaikki työikäisten palveluketjut olla sujuvia tukien toimintatapaa työstä-työhön. Sote-palveluiden integraatiossa tulee prosessien suunnittelussa huomioida pääsy kaikkiin palveluihin kohtuullisessa ajassa. Erikoislääkäripalveluiden hajauttamista tulee edelleen kehittää. Erikoissairaanhoidossa kuuluu tehdä kyseisen asian jatkohoidon suunnitelma ja huolehtia nopeasta tiedonsiirrosta jatkohoitopaikkaan. Hoitoketjuissa tulee nykyistä selvemmin ottaa huomioon työikäisen keskisuomalaisen jatkohoito avohoidossa työterveyshuollossa. Työkyvyn arvioinnit ja sairauspoissaolojen tarpeen arviointi toimenpiteen ja sairauden alkuvaiheen jälkeen keskitetään erikoissairaanhoidon jatkohoito-ohjeet huomioiden työterveyshuoltoon, missä on työkyvyn arvioinnin ja työelämän erikoisosaamista. Kaikista vaativimmissa selvityksissä kaikilla palveluntuottajilla on mahdollisuus käyttää työlääketieteen poliklinikan ja kuntoutustutkimusyksikön palveluita erikoissairaanhoidossa. Työterveyshuollon erikoislääkäriä tarvitaan näitä tarpeita varten siten myös erikoissairaanhoidossa, mikä nyt puuttuu erikoisalakohtaisesta luettelosta. 40 Työterveyden palvelut Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota työntekijöilleen työterveyshuoltopalveluja. Ne voivat hankkia palvelut maakunnalta, yksityisiltä palveluntuottajilta tai myös järjestämällä palvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa. Työnantaja valitsee työterveyshuollon palveluntuottajan ja työterveyshuollon vapaaehtoisen sairaanhoidon laajuuden. Palvelun tuottaminen Terveydenhuoltolaissa säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää työterveyshuollon tarjolla olo kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen työntekijöille, alueen yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville. Maakuntauudistuksessa tämä järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnalle. Työterveyshuolto koostuu lakisääteisesti pakollisista ennalta ehkäisevistä palveluista sekä vapaaehtoisesta työterveyshuollon sairaanhoidosta. Sekä työnantajan että kunnan ja maakunnan järjestämisvelvollisuus koskee ensisijaisesti työterveyshuollon ennalta ehkäiseviä palveluja (työterveyshuoltolaki 12 §). Tämän lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen, sekä kunta ja tulevaisuudessa maakunta alueen työpaikoille työterveyshuollon sairaanhoitoa (terveydenhuoltolaki 18 §, työterveyshuoltolaki 14 §). Sote-uudistuksessa kuntien vastuulla oleva työterveyshuollon järjestämisvastuu siis siirtyy maakunnille. Maakunnalla on useita vaihtoehtoja työterveyshuollon palveluiden tuottamiseen 1) Tuottaminen voi tapahtua omana toimintana. Mikäli palveluita tuotetaan myös muille kuin omille työntekijöille, niin tuotanto voi tapahtua in-house-yhtiömuotona tai markkinoilla toimivana yhtiönä. 2) Mahdollisuus tuottaa palveluita toisen julkissektorin työnantajan kanssa. 3) Mahdollisuus tuottaa palveluita muun työnantajan kanssa. 4) Hankkimalla työterveyshuoltopalvelut joltain työterveyshuollon palveluntuottajalta, mikä edellyttää kilpailuttamista. Järjestämisen rinnalla on mietittävä myös työterveyshuollon palveluntuotannon rakennetta ja yhtiömalleja hyvissä ajoin, jotta maakunnallinen työterveyshuollon palvelutarjonta ja hinnasto olisivat asiakkaiden käytettävissä riittävän ajoissa. Palveluntuottajia voi maakunnan alueella olla yksi tai useampia. Työterveyshuolto ei kuulu organisatorisesti sote-uudistuksen keskiöön, mutta työterveyshuollon ja muun soten välisen yhteistyön parantamiseksi maakuntajärjestäjän organisaatiossa tulisi olla henkilö/rakenne, jonka vastuulla tulisi olla työterveyshuollon ja muun soten yhteensovittamiseen liittyvien asioiden johtaminen maakuntaorganisaatiossa. Tämän henkilön tai rakenteen vastaparina tulisi olla työterveyshuollon palveluntuottajien keskuudesta muodostettu rakenne, jossa huolehditaan maakunnan alueen työterveystoimijoiden yhteisistä tavoitteista ja viestinnästä. Tämä työterveystoimijoiden rakenne on keskeinen työterveyshuollon toiminnallisen integraation etenemiseksi sote-uudistuksen yhteydessä. Tämänkaltaista rakennetta mallinnetaan jo parhaillaan Keski-Suomessa TYÖKE -hankkeen aikana verkostomaisena keskustelufoorumina. Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio tulee näkyväksi maakunnan asukkaiden yhtenäisinä hoito-, kuntoutus- ja palveluketjuina. Maakunnat kantavat tästä kokonaisvastuun myös työikäisten osalta. Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden toimintojen yhteensovittamiseksi tarvitaan yhteistyömalleja seuraavissa viidessä asiassa, joita on kuvattu myös aiemmin ehdotetussa Työikäisen yhtenäisen palvelukokonaisuuden rakenteessa: 1) Työkykyasioiden hoitaminen, niin että myös työttömien työkykyä koskevissa asioissa tulisi huomioitua eri toimijoiden osaaminen. Tähän kokonaisuuteen liittyy kuntoutuksen nivominen entistä tiiviimmin osaksi yhteistyöprosesseja ja siinä työterveyshuollon osaamisen hyödyntäminen kuntoutustarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa työikäisten kohdalla. Tämä todetaan myös Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportissa. 2) Saumaton sairaanhoito vaatii toteutuakseen työterveyshuollossa tuotetun työterveyspainotteisen sairaanhoidon hyödyntämisen täydentävänä osana työikäisen maakunnan asukkaan sujuvaa sairaanhoitoa. 3) Ammattitautien, työperäisten sairauksien ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja hoito edellyttävät monitoimijaista verkostoa ja sujuvaa tiedon kulkua eri toimijoiden välillä. 4) Hyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn edistämisessä tarvitaan yhteisiä tavoitteita, sovittua työnjakoa ja toimintamalleja kuntien, maakuntien sote-keskusten ja liikelaitosten ja kolmannen sektorin sekä työterveyshuollon kesken. 5) Tiedontuotanto palveluiden tarpeesta, käytöstä ja yhteistyöstä Jyväskylä 28.2.2019 Keski-Suomen työterveyshuollon Sote-työryhmä TYÖKE-hankkeen ohjausryhmä Keski-Suomen Työterveyslääkäriyhdistys eyr Työterveyshoitajat Keski-Suomi, STTHL ry Yhteyshenkilö: Visa Kervinen Työterveyslääkäri, asiantuntijalääkäri visa.kervinen@ksshp.fi
      • Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura/Kriisikeskus Mobile
        Päivitetty:
        11.3.2019
        • LAUSUNTO Järjestämisen vastuuvalmistelijoille 7.3.2019 Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura (JSMS) ry:ssä/Kriisikeskus Mobilessa on tutustuttu ”Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan 4.12.2018”. Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry:ssä ja Kriisikeskus Mobilessa kannetaan edelleen huolta siitä: mihin, miten ja millä rakenteella sijoittuvat tulevan maakunnan 24/7 palveluissa • matalan kynnyksen akuutti kriisityö ja kriisityön asiakkaiden tuki, • väkivaltaa kokeneiden yksilöväkivaltatyö, • väkivaltaisesti käyttäytyneiden yksilöväkivaltatyö sekä • rikosuhripäivystystyö? Edellä mainituista vakiintuneista psyykkisen tuen palveluista ja työmuodoista (kriisi-, väkivalta- ja rikosuhrituen palvelut) järjestämissuunnitelmassa vain viitteitä - lausuntomme rakenne on pääsääntöisesti sama kuin version 1. lausunto. Kommentoinnin alla olevassa 3. versiossa sivulla 20 on lause ” Päivystyspalvelut ovat henkeä uhkaavissa ja vakavien sosiaalisten kriisien tilanteissa saatavissa 24/7 vähintään yhdestä toimipaikasta maakunnan alueella.” Palveluita ei ole kuitenkaan avattu. Sivulla 33 mainitaan ”Turvallisuuden ja varautumisen tilannekuva”, johon kokonaisuuteen myös kriisityö osana psykososiaalista tukea kuuluisi. Kriisityön järjestäminen, järjestämistaho, kriisityön palvelut ja jatko-ohjaus tarvitsevat oman kokonaisuuden. Sivulla 42 12.10.2 ”Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy” on kirjattu hyvin suppeasti lähisuhde- ja perheväkivallan riskin kartoittamisesta, puheeksiotosta ja tunnistamisesta. Lisäksi on lyhyt maininta, että ”Väkivallan tekijä tulee myös ohjata avun piiriin (esim. kriisikeskus Mobilen työmuodot). ”- väkivalta koskettaa kaiken ikäisiä ihmisiä, sillä on huomattavia negatiivisia vaikutuksia kokijoiden fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin (esim. vammat, kivut, psykosomaattiset oireet, masennus, ahdistus ja unettomuus) – lisäksi väkivallalla on ylisukupolvisia vaikutuksia. Väkivalta ja väkivallan ehkäisy, palvelut ja jatko-ohjaus tahoineen tulee kirjata jo suunnitelmavaiheessa yksilöidysti. Kriisityön lisäksi psykososiaaliseen tukeen kuuluvat lainsäädännössä sosiaalityö ja -palvelut sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja muiden uskonnollisten yhteisöjen hengellinen tuki sekä psyykkisen tilan arviointi ja jatkohoitoon ohjaaminen. Psykososiaalisen tuen järjestämistä ja siihen liittyvää valmiussuunnittelua sääntelevät lukuisten lakien eri säädökset, joista keskeisimpiä ovat • Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) • Terveydenhuoltolaki (1326/2010) • Pelastuslaki (379/2011) • Valmiuslaki (1552/2011) • Mielenterveyslaki (116/1990) • Perustuslaki (731/1999) Asiakkaiden/potilaiden kohtaaminen akuuteissa kriisitilanteissa linkittyy hyvin usein Sosiaali-huoltolain (1301/2014) 11 §:n kohtiin: 1) tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen; 2) asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen; 3) taloudellisen tuen tarpeeseen; 4) sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi; 5) lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen; 6) äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen; 7) lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi; 8) päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairau-desta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen; 9) muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintaky-kyyn liittyvään tuen tarpeeseen; 10) tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukemiseksi. Kriisi-, väkivalta- ja rikosuhripäivystyksen toimintaan liittyvät myös mm. Lastensuojelulaki (417/2007), Rikoslaki (39/1887) ja Vanhuspalvelulaki (980/2012). Väkivaltaan liittyvistä sopimuksista Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2015/20150053 vuonna 2015, joka velvoittaa jäsenvaltioita puuttumaan erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Vaikka väkivalta ei van-hempien/huoltajien välillä tapahtuisi lasten läsnä ollessa, se vaikuttaa lapsiin haitallisesti ja pitkäkestoisesti aiheuttaen heille turvattomuutta ja erilaisia oireita. 1.12.2019 voimaan tulevassa uudessa Lapsenhuoltolaissa täsmennetään olemassa olevien lakien lisäksi mm. huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta. Nykyisellään akuutti kriisityö, väkivaltatyön yksilötyöt sekä rikosuhripäivystyspalvelut on järjestetty Kriisikeskus Mobilen toimintana – Kriisikeskus Mobile on toiminut 1.1.2018 alkaen koko Keski-Suomen maakunnan kuntien alueella 24 h matalan kynnyksen kriisikeskuksena ja kriisikeskus Mobilessa toimii myös kaikkien Keski-Suomen maakunnan kuntien rikosuhripäivystyksen (RIKU:n) palvelupiste. Kriisikeskuksen toiminnan rahoittavat pääosin toiminta-alueen kunnat (yli 4/5) ja rahoituksesta vajaa 1/5 tulee STEAlta. Kriisikeskus Mobileen on voinut ja voi olla yhteydessä, kun on kokenut jotakin järkyttävää, on kokenut menetyksen, on kokenut väkivaltaa tai on käyttäytynyt väkivaltaisesti, elämä on kriisissä tai kohtaa työssään asiakkaita, jotka ovat kokeneet kriisin ja haluaa konsultoida ja/tai ohjata asiakkaita kriisityöhön. Kriisikeskus Mobilen 23 toimintavuoden aikana yhteydenottojen määrää erilaisissa kriisitilanteissa on seurattu ja edm. tilastojen pohjalta voidaan todeta, että vuositasolla on noin 11 000 – 13 000 yhteydenottoa. Keskimäärin asiakaskäyntejä vuosittain Mobileen 1600–2200. Mobilesta tehdään koti- ja laitoskäyntejä asiakkaiden luona noin 430–500 vuosittain. Tilannekohtaisesti asiakasta tuetaan ja ohjataan muihin palveluihin. Myös verkostotyö eri yhteistyötahojen kanssa on osa työtä. Vuoden 2019 keväällä kriisi-, väkivalta- ja rikosuhripäivystystyö aloitettiin verkkoauttamisen maakunnan alueella. Kriisikeskus Mobilessa oli vuonna 2018 yhteydenottoja 12 994, jotka liittyivät 10 700 asiakasti-lanteeseen. Asiakastilanteissa osallisia henkilöitä oli yli 22 000 henkilöä. Yhteydenottojen taustalla ensisijaisina syinä asiakastilanteissa olivat vuonna 2018: Yhteydenottojen taustalla ensisijaisina syinä asiakastilanteissa vuonna 2018 olivat ✔️ elämän kriisit (3175 tilanteessa mm. kriisiytynyt perhetilanne, erotilanne, sairaus), ✔️ traumaattiset kriisit (2887 mm. kuolema, läheisen itsemurha, onnettomuus), ✔️ mielenterveyteen liittyvät syyt (2112), ✔️ väkivaltaan (1226), ✔️ rikokseen (1153), ✔️ lastensuojeluun (328) ja ✔️ päihteisiin ja riippuvuuksiin (230) liittyneet syyt. Ensisijaiset yhteydenotot tapahtuivat pääosin puhelimitse (88,6 %). Asiakaskäyntejä oli yhteensä 1 500 kpl Mobileen vuoden 2018 aikana. Koti- ja laitoskäyntejä Mobilen kriisityöstä tehtiin 321 kpl ja Rikosuhripäivystystyöstä koti- ja laitoskäyntejä oli 252 kpl - yhteensä koti- ja laitoskäyntejä vuoden 2018 aikana tehtiin 573 kpl kriisi- ja RIKUtyöstä. Kriisi- ja RIKU-työhön koulutuksen saaneet vapaaehtoiset tekivät vuoden 2018 aikana vapaaehtoisvuoroja 238, joiden lisäksi vapaaehtoiset ovat tehneet myös rikosuhritukihenkilötyötä. Kriisityössä asiakkaita tuetaan kertaluonteisesti tai asiakkuudet voivat kestää 3-5 kuukauteen traumaattisissa kriiseissä. Väkivaltaa kokeneita ja väkivaltaisesti käyttäytyneiden yksilötyön tuki on kestoltaan 4-8 asiakaskäyntiin – lisäksi asiakkaita tuetaan puhelimitse ja työskentelyyn voi sisältyä verkostotyötä. Väkivaltaa kokeneille järjestetään yksilötyön jatkumona ryhmätoimin-taa ja väkivaltaisesti käyttäytyneiden yksilötyöstä on mahdollisuus ohjautua Jyväskylän Yliopistolle ”Vaihtoehto väkivallalle” ryhmään. Kriisikeskus Mobile – Jyväskylän Yliopisto-yhteistyöstä on puolestaan mahdollistunut yli 20 vuoden ajan tieteellinen tutkimus väkivaltaan liittyen, joka on niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin tunnettua. Rikosuhripäivystyksessä rikoksen uhreja ja/tai heidän läheisiään tuetaan vuositasolla 140-170 tukisuhteen kautta. Asiakkaiden kokemus matalan kynnyksen kriisityöstä ja väkivaltatyön yksilötöistä Kriisikeskuksen toiminnan asiakaspalaute on vuosittain hyvinkin saman sisältöistä ja pääosin erittäin kiittävää niin kohtaamiseen, kuulemiseen, kuuntelemiseen ja työntekijöiden ammatillisuuteen liittyen. Palautteessa korostuu asiakkaiden kokemuksesta siitä, että on ollut erittäin tärkeää, kun kriisityö on mahdollistunut ilman ajanvarausta niin puhelimitse kuin mahdollisuutena asioida Mobilen tiloissa Asemakadulla Jyväskylässä. Kotikäyntien – jalkautuvan kriisityön - tekeminen koetaan asiakkaiden kertomana olleen kriisitilanteissa lähes korvaamattoman tärkeäksi asia. Asiakkaat sanoittavat myös eri palautteissaan, että he ovat kokeneet merkityksellisenä sen, että asioista voi työntekijöiden kanssa ”puhua asioiden oikeilla nimillä”. Lisäksi vuosittain saadaan erittäin paljon positiivista palautetta siitä, että asiakastilanteet ovat olleet mm. kiireettömiä, työntekijöillä hyvät kohtaamis- ja kuuntelutaidot, apu/tuki on ollut oikea-aikaista ja palveluohjaus on ollut toimivaa. Väkivaltatyön yksilötyön palautteista käy toistuvasti esiin, että väkivaltatyö oli mm. tukenut väkivaltatilanteista selviytymistä, kokemusta ja tunteiden läpikäyntiä, lisännyt tietoisuutta omasta käyttäytymisestä ja toiminnasta, lisännyt turvallisuutta, rauhoittanut mieltä, auttanut näkemään väkivallan vaikutuksia lapseen ja lasten hyvinvoinnin näkökulmasta sekä tukenut erotilanteessa. Verkkoauttamisen mahdollisuus nostettiin asiakaspalautteessa esiin hyvänä uudistuksena. Niin henkilökunta kuin asiakkaat ovat palautteissaan toivoneet kriisityön henkilöresurssien lisäämistä, koska on kokemuksia siitä, että kriisikeskuksen asiakaspuhelin on usein varattuna pitkiä aikoja tai, että Mobileen ei voitu ottaa vastaan uusia asiakkaita päällekkäisten asiakasti-lanteiden vuoksi. Asiakkaat toivovat, että 24/7 matalan kynnyksen kriisipalvelut olisivat kaikkien kriisissä olevien saatavilla. Asiakkaat ehdottivat vuoden 2018 palautteissaan väkivaltatyön kehittämiseksi: väkivaltatyön toivotaan olevan entistä laajempaa, jotta tavoitettaisiin entistä enemmän asiakkaita, kynnystä toivotaan edelleen matalammaksi, tiiviimpiä asiakasaikoja alussa, tiedotuksen lisäämistä väkivaltatyöstä eri palveluissa – asiakkailla on kokemuksia, ettei ole ohjautunut joustavasti väkivaltatyöhön muista palveluista. Asiakkaat toivovat nykyisellään hyvin toimivan väkivaltatyön säilyttämistä myös tulevaisuudessa sekä väkivaltatyön tiedottamisen lisäämistä. Yhteistyötahojen näkemys (79 vastaajaa/2018-2019) Yhteistyötahojen palautteen mukaan matalan kynnyksen, jalkautuva, ammattitaitoinen, ajan-varaukseton 24 h kriisityö tulisi olla joko kuntien yhteisestä toimintaan tai nykyisen kaltaisesti järjestetty. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus toteutuu kriisityö tulisi yhteistyötahojen mukaan toimintana säilyä ja vastauksissa oli mainintoja, että maakunnan tulisi olla vastuussa. Akuutin kriisityön vaikutukset näyttäytyvät vuosittain ja asiakastilanteittain verkostolle asiakkaiden kannalta terveyttä edistäviksi, muiden palvelujen käyttöä vähentävänä ja sitä kautta säästöjä tuottavana. Oikein ajoitetun kriisiavun merkitys nähdään myös vähentävän itsemurhia. Yhteistyötahojen näkemyksen mukaan toiminnan tulee olla maakunnallista – mahdollisesti muihin akuutti/päivystyspalveluihin integroituna. Yhteistyötahot ovat palautteissaan ideoineet matalan kynnyksen kriisityön sijoittumista terveydenhuollon päivystykseen, mahdolliseen eri toimijoiden tilannekeskukseen ja/tai sosiaalipäivystyksen yhteyteen. Maakunnallinen läheisväkivaltaan liittyvä väkivaltatyö, koordinointi, koulutus ja yhteistyö sekä tulevaisuus Läheisväkivallan uhreja ja väkivaltaisesti käyttäytyneitä kohdataan kaikissa sosiaali- ja terveys-palveluissa sekä useissa muissa palveluissa – edelleen niin väkivallan tunnistamisessa, puheeksi otossa ja jatko-ohjauksessa on puutteita. Väkivallan tunnistamisen lisäksi tarvitaan osaamista riskinarviointiin ja turvasuunnitelmaan. Kansallisesti on arvioitu, että suurin osa läheisväki-vallasta jää tunnistamatta sekä jatko-ohjaamatta ja myös tulematta eri toimijoiden tietoon. Syitä tähän ovat mm. uhrin häpeä ja pelko sekä väkivaltaisesti käyttäytyneiden kohtaaminen ja tiedon puute sekä myös ammattilaisten puutteellinen osaaminen läheisväkivallan tunnistamisessa sekä puheeksi otossa - koulutuksen tarve perhe- ja lähisuhdeväkivallasta on jatkuvaa. Nykyisellään väkivaltatyössä toimijoita ovat kuntien sosiaali- ja terveystoimien henkilöstön lisäksi mm. Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Kriisikeskus Mobile sekä Rikosuhripäivystyksen Jyvässeudun palvelupiste – edm. mainituilla kolmannen sektorin toimijoilla on vahva osaaminen traumatisoituneiden henkilöiden tunnistamisessa, kohtaamisessa ja auttamisessa. Kolmannen sektorin toimijoilla on nykyisellään väkivaltaan liit-tyvää erityisosaamista ja asiantuntijuus väkivaltailmiöön, väkivallan vaikutuksiin ja seurauksiin niin väkivallan kohteille, kokijoille sekä väkivaltaisesti käyttäytyneille. Keski-Suomen maakunnassa tulee olla tulevaisuudessakin maakunnallisen kriisityön toimijan lisäksi myös mahdollisuus edelleen väkivaltatyöhön. Väkivaltatyö on osa terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistyötä ja sen tavoitteena on ehkäistä PTSD (posttraumaattinen stressihäiriö), päihde- ja mielenterveysongelmien syntymistä sekä lisätä perheiden hyvinvointia. Lähisuhdeväkivalta on usein kestoltaan pitkäaikaista ja siitä seuraa laajasti inhimillistä kärsimystä – palveluihin tarvitaan osaamista väkivallan tunnistamiseen, puuttumiseen sekä asiakasyksilötyöhön ohjaamista ja toimivat palvelut, joihin väkivaltaa kokenut sekä myös väkivaltaisesti käyttäytynyt ohjataan. Väkivalta muodostaa osan ylisukupolvista jatkumoa - erityisen haavoittuvia ovat lapset sekä väkivallan kohteena että väkivallan näkijöinä ja kokijoina. Väkivaltaisesti käyttäytyneille suunnattu väkivaltatyön merkitys perheiden ja yksilöiden hyvinvointiin on merkittävä, sekä yli-sukupolvisen jatkumon katkaisemiseen. Lähisuhdeväkivallan seuraukset lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys- ja kriisipalveluiden, päihde-, psykiatrisen ja sosiaalityön palveluiden käyttöä. Maakuntaan tarvitaan läheisväkivaltakoordinaattori, joka ylläpitää, suunnittelee ja järjestää mm. läheisväkivaltaan liittyvää koulutusta sekä koordinoi maakunnan väkivaltatyön toimintoja – maakuntaan tarvitaan jatkossa selkeä, päivittyvä rakenne väkivaltatyön toimijoiden osalta, jotta niin väkivaltaa kokenut kuin väkivaltaisesti käyttäytyneen palvelupolut mahdollistuvat nykyistä paremmin. On erittäin tärkeää, että toiminta on koordinoitua sekä koulutusyhteistyö ja muu asiantuntijaosaamiseen liittyvä konsultointiyhteistyö sekä muu eri toimijoiden kiinteä yhteistyö jatkuu tulevaisuudessa myös. Aluehallintovirasto valvoo eri yksiköiden toimintaa nykyisellään. Läheisväkivaltatyötä valtakunnallisesti ohjeistaa ja koordinoi THL. Valtakunnallisen työn resurssit ovat kuitenkin pienet, joten maakunta- ja SOTE-uudistuksen myötä on erittäin tärkeää, että toiminta järjestetään jatkossa niin, että Keski-Suomen maakunnassa noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia ja kansallisia suosituksia. Mahdollisessa maakuntauudistuksessa Aluehallintoviraston toiminnat muuttuvat. Läheisväkivaltatyön koordinointia ja työn seurantaa sekä koulutusyhteistyötä voitaisiin kenties keskittää maakunnalliselle läheisväkivaltatyön koordinaattorille. Matalan kynnyksen työn merkitys ja organisointi tulevaisuudessa Kriisit (kehitys-, elämän- ja traumaattiset kriisit) koskettavat kaikkia väestöryhmiä. Psykososiaalisella tuella yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tavoitteita - lähtökohtana on lievittää inhimillistä kärsimystä ja tarjota tukea kaikkien kriisin/trauman käsittelyn vaiheiden läpi, integroida tapahtunut omaan elämän historiaan sekä tunnistaa traumaperäisen stressihäiriön kehittyminen. Kriisityön merkitys ja sen tuottama lisäarvo koostuu siitä, että kriisityön ammattilaisten avulla, tuella ja ammattitaidolla järkyttävän kokemuksen kokeneet pystyvät ja uskaltavat ottaa käsittelyyn sellaisia uhkaavia ajatuksia sekä tunteita, joita he eivät yksin tai perheen ja ystävien tuella eivät pystyisi kohtaamaan. Kriisi-, väkivalta- ja rikosuhripäivystystyöllä voidaan vähentää inhimillistä kärsimystä ja tukea ihmisten työ- ja toimintakykyä sekä edistää turvallisuudentunnetta, tunnetta omasta ja oman yhteisön pysyvyydestä, yhteyksien säilyttämistä läheisiin sekä toivoa ja tukea myös tilanteen mukaista ohjautumista sosiaali- ja terveydenhuollon viran-omaisverkostossa. Väkivaltatyössä lisäksi mm. ennaltaehkäistään rikoksia sekä rikostilanteiden uusimista. Myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta kriisi, väkivalta- ja rikosuhripäivystystyö on erityisesti ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, jolla edm. lisäksi vaikutetaan päihteiden käytön ehkäisyyn, masennuksen ennaltaehkäisemiseen ja tunnistamiseen sekä toimintakyvyn edistämiseen toimijuuden vahvistamisella (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky). Kriisi-, väkivalta- ja rikosuhripäivystystyöllä voidaan vaikuttaa myös lääkkeiden käytön ja sairauspoissaolojen vähentämiseen sekä myös sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käytön vähentäminen ja käytön pitkittymisen ennalta estämiseen sekä väliaikaisen- ja pysyvän työkyvyttömyyden vähentämiseen. Kriisi-, väkivalta- ja rikosuhripäivystystöiden tulee olla tulevassa maakunnassakin kattavaa, matalalla kynnyksellä tapahtuvaa, jalkautuvaa sekä joustavaan asiakas- ja verkostotyöhön ja nopeaan toimintaan kykenevää organisoitua pysyvällä toimintarakenteella olevaa toimintaa – ja myös kiinteä osa muita 24 h päivystyspalveluja. Tulevaisuudessakin tulee aktiivisesti tehdä tiedottamis-, vaikuttamis- ja yhteistyötä kriisiavun tarpeen tunnistamiseen ja kriisissä ole-vien henkilöiden ohjaamisessa kriisityöhön ja -apuun. Kriisi-, väkivalta- ja rikosuhripäivystystyöt edellyttävät jatkossakin kriisiavun periaatteita ja menetelmiä syvällisesti hallitsevat sekä rohkeasti kriisityötä toteuttavia ammatillisia työntekijöitä. Jyväskylässä 07.03.2019 Jyväskylän seudun mielenterveysseura ry:n hallituksen, Kriisikeskus Mobilen henkilöstön ja Rikosuhripäivystyksen Jyvässeudun palvelupisteen puolesta Tuija Hauvala kriisikeskuksen johtaja
      • Jyväskylän kaupunki Opiskeluterveydenhuolto
        Päivitetty:
        6.3.2019
        • Kommentit Keski-Suomen järjestämissuunnitelman kolmanteen versioon opiskeluterveydenhuollon osalta Kommentti sivulla 105 olevaan kohtaan jossa mainitaan, että opiskeluterveydenhuollon keskeisimpiä tehtäviä ovat mielenterveysoireiden tunnistaminen, arviointi ja hoito, pitäisi lisätä myös jatkohoitoon ohjaus. Tämä kohta tulee suoraan asetuksesta 338/2011. Kommentti sivulla 106 olevaan kohtaan, jossa mainitaan, että opiskelukykyä voivat heikentää myös oppimisongelmat ja neuropsykiatriset ongelmat, joiden hoitamisessa opiskeluterveydenhuolto on merkittävässä roolissa, olisi hyvä korjata, että opiskeluterveydenhuolto on auttamassa tunnistamisessa ja kuntoutuksen suunnittelussa, koska näitä ongelmia ei aina pystytä hoitamaan, vaan kyse on tunnistamisesta, sopeutumisesta ja kuntoutuksesta. Opiskelijoille järjestetään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palveluiden tarve. Suun terveysneuvonta kohdistuu oman vastuun ottamiseen suun terveydestä ja palvelujen käytöstä. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat suun terveydenhuollossa kaikki alle 18-vuotiaat, jotka opiskelevat. Kommentti: Mistä tulee määrittely alle 18-vuotiaille. Asetus 338/2011 velvoittaa näin: Kunnan on järjestettävä opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus –kohdassa todetaan, että palvelut ovat saatavilla oppilaitoksissa. Kommentti: STM:n ohjeen mukaan opiskeluterveydenhuollon palveluja voidaan tarjota myös keskitetyissä palvelupisteissä. Kaikissa oppilaitoksissa ei ole tällä hetkellä tarjolla toimitiloja opiskeluterveydenhuollolle eikä ole lakia, joka velvoittaa niitä tarjoamaan. Opiskelija saa tarvitsemansa perustason palvelut, ennalta ehkäisyn ja sairaanhoidon omasta opiskeluterveydenhuollon toimipisteestä, jossa hänen palvelutarpeeseensa vastataan kokonaisvaltaisesti ja matalla kynnyksellä. Osa opiskelijoiden sairaanhoitopalveluista voidaan tarjota sote-keskusten yhteydessä. Kommentti: Edelleen puuttuu määrittely, mikä sairaanhoito kuuluu opiskeluterveydenhuoltoon. Tämä määrittely on erittäin tärkeä, kun verrataan esim. maakunnan alueella olevien opiskeluterveydenhuollon toimintayksiköiden kokoa ja sote-keskuksista saatavaa palvelua. Asiakasmaksut –kohdassa todetaan, että palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Kommentti: Tämä kohta on ristiriidassa korkeakoululakiluonnoksen kanssa, jossa todetaan, että opiskelija maksaa kertaluonteisen maksun opiskeluterveydenhuollon palveluista eli opiskelijat ovat eriarvioisessa asemassa. Lisäksi on huomioitava sote-keskusten asiakasmaksut vai onko suunnitelma, että opiskelijan valitessa sote-keskuksesta sairaanhoitopalvelut, myös ne tarjotaan maksutta. Muita kommentteja: Asevelvollisten ennakkoterveystarkastukset on joissakin kunnissa toteutettu opiskeluterveydenhuollossa. Onko suunnitelmaa, että jatkossakin voidaan toimia entisellä mallilla? Kuinka saadaan toteutumaan ajanvaraukseton vastaanotto ja mahdollisuus saada lakisääteinen yhteys opiskeluterveydenhuoltoon virka-aikana, jos palvelu tarjotaan oppilaitoksilla, joissa vähän opiskelijoita? Määritelläänkö suunnitelmassa palveluiden piiriin kuuluvat opiskelijat ja huomioidaanko opiskelijoiden ikärakenne? Nykyinen asetus on vanhentunut ja on ristiriidassa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain kanssa. Jos opiskelija ei halua asioida opiskeluterveydenhuollossa, onko hänellä oikeus saada sote-keskuksesta terveyden ja hyvinvoinnin kartoitus ja suunnitelma kuten muillakin kansalaisilla? S.140 mielenterveys- ja päihdehoitaja? Määritelläänkö tarkemmin vaatimus tälle ammattiryhmälle? Ja mikä on terveyskeskuspsykologien rooli? Kommenttien kirjoittajat: Jyväskylän kaupungin Perheiden ennaltaehkäisevat sosiaali- ja terveyspalvelut, Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, palvelupäällikkö Paula Käyhkö Jyväskylän kaupungin opiskeluterveydenhuolto, vastuulääkäri Riikka Vuori Jyväskylän kaupungin opiskeluterveydenhuolto, osastonhoitaja Katja Viisanen
      • Kettunen Tarja, Professori, terveyden edistäminen
        Päivitetty:
        28.2.2019
        • Kiinnittäisin huomiota järjestämissuunnitelmassa esitettyyn määrittelyyn terveyden edistämisestä, joka on tässä muodossaan harhaan johtava. Järjestämissuunnitelma on kuitenkin virallinen asiakirja, jota lukevat suuret joukot sekä kansalaisia että asiantuntijoita ja sen tulisi myös ohjata ymmärryksen rakentumista. Ehdotankin, että kokonaisuutta muokataan vielä tältä osin johdonmukaisempaan suuntaan. Terveyden edistämisessä on ennen kaikkea kyse yhteistoiminnasta kansalaisten kanssa. Perusta rakentuu siitä, että kansalaisena voi vaikuttaa paitsi omaan terveyteen myös koko yhteisön terveyttä määrittäviin tekijöihin (WHO/Ottawa charter 1986: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0004/129532/Ottawa_Charter.pdf ). Terveyttä määrittävät muun muassa elinolosuhteet, asuinympäristön mahdollisuudet, lainsäädäntö, työelämä, palveluvalikoima ja palvelujen saatavuus sekä yhteiskuntapoliittiset toimet. Tästä rakentuu mahdollisuus hallita omaa ja ympäristön terveyttä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Useassa järjestämissuunnitelman luvussa onkin tuotu tähän tähtääviä toimia esille: Johdannossa, järjestämistä koskevissa yleisissä tavoitteissa, palvelulupauksessa, luvussa 8 koskien Lasten, nuorten ja perheiden, ikäihmisten, vammaisten, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä maahanmuuttajien palvelukuvauksia, luvussa 10 koskien kansalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Sen sijaan nykyisessä muodossaan terveyden edistämisen määrittelyä koskeva luku 12.4. on ristiriitainen suhteessa terveyden edistämisen käsitteelliseen määrittelyyn. Luku kilpistyy terveyttä ja hyvinvointia tukevaan ruokailuun sekä päihteettömyyden ja mielenterveyden edistämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Nämä ovat erittäin tärkeitä konkreettisia toimenpiteitä mutta terveyden edistämisen toimenpiteitä ovat myös jo edellä mainituissa luvuissa olevat toimenpiteet (vaikuttamismahdollisuudet ja rakenteet yleisissä tavoitteissa, palvelulupauksessa ja palvelukuvauksissa). Lisäksi käsitteellistä sekavuutta tuo luvussa 12 terveyden edistämiselle (12.4) rinnasteisina asioina esitetyt työllisyyden edistäminen (12.5), liikunnan edistäminen (12.6.) ja kulttuurin edistäminen (12.7). Saman tasoinen otsikointi tuottaa harhaan johtavan ymmärryksen terveyden edistämisestä. Liikunnan, työllisyyden ja kulttuurin edistäminen ovat kaikki terveyden edistämistä. Ehdotankin, että kokonaisuutta muokataan vielä tältä osin johdonmukaisempaan suuntaan. Mielestäni määrittely sopisi johdantoon tai yleisiä tavoitteita koskevaan lukuun eikä siihen enää tarvitse uudelleen palata myöhemmissä luvuissa. Voitaisiin myös puhua termillä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, mikä on melko vakiintunut käytäntö suomalaisissa asiakirjoissa ja yhdistää näiden määrittely. Olisiko luku 12 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteitä – koska siinä on nimetty tarkasti rajattuja sisältöjä?
      • Niilo Mäki Instituutti
        Päivitetty:
        13.2.2019
        • Niilo Mäki Instituutin lausunto Keski-Suomen tulevan maakunnan järjestämissuunnitelmaan (3. versio): Oppimisvaikeuksien hoidon järjestäminen Keski-Suomessa Oppimisvaikeuksien tieteelliseen tutkimukseen ja asiakastyöhön erikoistuneen yksikön edustajina tuomme huolemme järjestämissuunnitelmaan liittyen. Katsomme, että oppimisvaikeuksia ei ole huomioitu järjestämissuunnitelman nykyisessä versiossa. Oppimisvaikeudet liittyvät lasten hermoston kehityksen yksilöllisiin ja usein perinnöllisiin erilaisuuksiin. Nämä erilaisuudet tekevät lapselle tiettyjen taitojen oppimisen muita lapsia vaikeammaksi. Oppimisessa ilmenevät merkittävät hankaluudet vaikeuttavat lapsen arjen toimia, heijastuvat lapsen kokonaishyvinvointiin ja mielenterveyteen. Mikäli lapsen vaikeuksia ei tunnisteta ja niihin saada tukea, lapsella on todellinen riski syrjäytymiseen. Tällä on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia lapsen siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle ja työelämään. Oikea-aikaisen ja oikein suunnatun tuen ja hoidon turvin oppimisvaikeuslasten tilannetta voidaan merkittävästi parantaa. Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että mikäli oppimisvaikeuksia saadaan lievittymään aikuisuuteen mennessä, riski työttömyydelle ja aikuisuuden mielenterveysongelmille pienenee selvästi (Eloranta ym. 2017; Eloranta ym. 2019). Lapsen yksilöllisen kehityksen lisäksi oppimisvaikeudet heijastuvat kuormitustekijänä koko lapsen perheeseen ja usein myös perheen vuorovaikutussuhteisiin. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja mahdollisimman varhainen puuttuminen erilaisin tuen ja kuntoutuksien keinoin onkin kaikkien etu. Iso osa oppimisvaikeuksista hoituu koulun tarjoamin pedagogisin tukitoimin. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että vaikea-asteisten oppimisvaikeuksien yhteydessä pedagogiset keinot eivät ole yksin riittäviä vaan tarvitaan myös neuropsykologis-terapeuttista osaamista. Monialainen yhteistyö lapsen ja perheen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisessa on välttämätöntä. Koska oppimisvaikeuksien syyt ovat neurologiseen kehitykseen liittyviä, nämä lapset ohjautuvat tavallisesti muualla Suomessa erikoissairaanhoidon piiriin. Oppimisvaikeuksien kuntoutus tai hoito on kuitenkin hyvin harvoin lääketieteelliseen tutkimukseen tai diagnostiikkaan perustuvaa ja oppimisvaikeuksien taustalta löytyy hyvin harvoin mitään lääketieteellisesti hoidettavaa neurologista sairautta Keski-Suomessa on yli 30 vuoden ajan kehitetty osaamista oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja kuntouttamiseen ainutlaatuisella tavalla. Osaaminen on keskittynyt erityisesti Jyväskylän kaupungin perheneuvolan ja Niilo Mäki Instituutin yhdessä ylläpitämälle Lastentutkimusklinikalle, jonka kautta on tarjottu arviointi- ja tukipalvelua haastaviin oppimisvaikeuksiin. Palvelua tarjotaan peruspalveluna ja Lastentutkimusklinikka on suunnattu palvelemaan koko Keski-Suomen maakuntaa. Julkisen palvelun sijoittuminen Niilo Mäki Instituuttiin on mahdollistanut vahvan kehittämistyön ja tutkittuun tietoon perustuvan asiakastyön. Yhteistyö on mahdollistanut uusimman tutkimustiedon ja tutkimustietoon perustuvien menetelmien hyödyntämisen lasten oppimisvaikeuksien arvioinnissa ja kuntoutuksessa. Pyydämme siis huomioimaan Keski-Suomen järjestämissuunnitelman jatkotyöstämisessä myös lapset ja nuoret, joilla on oppimisvaikeuksiinsa liittyen tarvetta hoitoon ja kuntoutukseen. Järjestämissuunnitelman 3. versioissa oppimisvaikeuksia ei ole huomioitu juurikaan ja vaarana on, että oppimisvaikeuslapset jäävät ”harmaalle alueelle”, joka ei suunnitelmassa kuulu kenenkään vastuulle. Oppimisvaikeuksien huomiointi on hyvin tärkeää sillä mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisussa 14/2017 (Huikko, Kovanen, Torniainen, et al, 2017) on todettu, että oppimiskyvyn häiriöt ovat valtakunnallisesti yksi erikoissairaanhoitoa enenevissä määrin kuormittava diagnoosiryhmä. Oppimisvaikeuksia kohdanneiden lasten tilannetta sote-uudistuksessa on pohdittu myös Niilo Mäki Instituutin kokoamassa moniammatillisessa työryhmässä, jossa on nähty asian tärkeys ja merkitys. Niilo Mäki Instituutin ja Lastentutkimusklinikan puolesta Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Nina Kultti-Lavikainen PsL, vastaava psykologi Lastentutkimusklinikka Lähteet: Eloranta, A-K., Närhi, V., Ahonen, T. & Aro, T. (2019): Does Childhood Reading Disability or Its Continuance Into Adulthood Underlie Problems in Adult-Age Psychosocial Well-Being? A Follow-Up Study, Scientific Studies of Reading, DOI:10.1080/10888438.2018.1561698 Eloranta A‐K, Närhi V, Eklund K, Ahonen T, Aro T. (2018). Resolving reading disability—Childhood predictors and adult‐age outcomes. Dyslexia. 2018;1–18. https://doi.org/10.1002/dys.1605 Huikko, E., Kovanen, L., Torniainen-Holm, M., Vuori, M., Lämsä, R., Tuulio-Henriksson, A. & Santalahti, P. (2017). Selvitys 5-12-vuotiaiden lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmästä Suomessa. THL raportti 14/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-987-3
      • Hyvönen Emmi, Lausunto on tallennettu Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan puolesta
        Päivitetty:
        7.2.2019
        • Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 24.1.2019 LAUSUNTO KESKI-SUOMEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN 3. VERSIOON Lähtökohtana laadukkaat ja yhdenvertaiset sote-palvelut koko maassa Suomalaisen hyvinvointivaltion perustana on tarjota kansalaisille mahdollisuus laadukkaisiin ja yhdenvertaisiin palveluihin. Julkisesti järjestetyt sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeä osa näitä palveluja. Jatkossakin terveydenhoidon päävastuu tulee olla julkisilla sairaaloilla niin, että ne muodostavat terveydenhuoltopalvelujen koko maan kattavan, eritasoisten sairaaloiden muodostaman rungon. Tämän julkisen sairaalaverkon tulee turvata kansalaisille oikeus viipymättömään hoitoon pääsyyn ja terveydenhoitopalvelujen saavutettavuus kaikkialla maassa. Yleistä Keski-Suomen järjestämissuunnitelma 3. versiosta Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta (jäljempänä KEN) on aiemmin antanut lausunnon sekä Keski-Suomen järjestämissuunnitelman 1. että 2. versiosta. Järjestämissuunnitelman versio 3. (jäljempänä järjestämissuunnitelma) on laajuudeltaan niin mittava, että tämän lausunnon yksityiskohtaisessa osiossa keskitytään vain niihin asioihin, jotka ovat keskeisiä ikäihmisten ja/tai kaikkien keskisuomalaisten palvelukokonaisuuden kannalta periaatteellisia. Jokainen ikäihminen on täysivaltainen Keski-Suomen maakunnan jäsen, jonka toimintakyvyn säilyttämisen kannalta niin maakunnan järjestämissuunnitelmassa suunnitellut palvelut kuin peruskuntien vastuulle kuuluvat hyvinvointipalvelut muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Tästä syystä haluamme korostaa kaikessa palvelutoiminnan järjestämisessä maakunnan ja kuntien saumattoman yhteistyön ja vastuunkannon merkitystä. Järjestämissuunnitelmaan on kirjattu hyviä ja samalla kunnianhimoisia järjestämistä ohjaavia yleisiä tavoitteita. Mikäli ne myös saadaan toteutumaan, keskisuomalainen palvelukokonaisuus menee ikäihmistenkin kannalta parempaan suuntaan. Keski-Suomi on mm. alue- ja ikärakenteeltaan moninainen maakunta. Jyväskylä lähialueineen muodostaa oman suhteellisen taajaan asutun, monelta osin ikärakenteeltaan nuorekkaan alueen. Keski-Suomen maaseutualue on puolestaan ikärakenteeltaan ja harvan asutuksen vuoksi varsin erilainen. Ikäihmisiä koskevien palvelujen ratkaisut onkin näistä syistä monin osin muotoiltava nämä peruslähtökohdat huomioiden. Täytyyhän kaiken palvelutuotannon uudistamisen lähtökohtana olla palvelun tarpeessa oleva ihminen, ei järjestelmän samankaltaisuus. Seuraavassa yksityiskohtainen KEN-lausunto esitetään järjestämissuunnitelman numeroinnin mukaisesti otsikoituna. 1. Johdanto Maakunnan tehtävänä ja tavoitteena on huolehtia Keski-Suomen elinvoimasta ja keskisuomalaisten hyvinvoinnista. Keski-Suomessa hyvinvointi muodostuu hyvästä arjesta. Eri ihmisille hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita elämänkulun eri vaiheissa. Keskeisimpiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat turvallinen elinympäristö, viihtyisä koti, läheiset ihmiset, terveys, riittävä taloudellinen toimeentulo, työ, sujuva arki, mukava tekeminen vapaa-ajalla ja luonnon läheisyys. Hyvinvoinnin kokemus koostuu jokaisen itselleen tärkeiksi kokemista asioista. … KEN: Tehtävän ja tavoitteen määrittely on hyvä. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää riittäviä ja oikein kohdennettuja resursseja, järjestäjän ja eri tuottajatahojen selkeitä pelisääntöjä sekä saumatonta yhteistyötä. Lisäksi tarvitaan yhteisesti määriteltyjä toimintamalleja yhteistyöstä kuntien kanssa. 2. Järjestämistä koskevat yleiset tavoitteet Maakunnan tehtävät ja palvelut järjestetään niin, että ne: … 11. Muodostavat asiakaslähtöisiä, selkeitä, kokonaisvaltaisia, oikea-aikaisia ja vaikuttavia palvelukokonaisuuksia ja palvelupolkuja sekä vakiintuneita asiakas-, hoito- tai hoivasuhteita. 12. Painottuvat ennaltaehkäiseviin varhaisen tuen palveluihin. 13. Tukevat ja vahvistavat maahanmuuttajien kotoutumista. 14. Tekee mahdolliseksi ikääntyvän väestön heidän itsensä niin halutessaan siirtymisen asumaan palveluiden ääreen kuntakeskuksiin. 15. Tarjoavat kansalaisille mahdollisuuksia valita itselleen parhaiten sopivia palveluntuottajia. 16. Varmistavat, että asiakas- ja potilastiedot ovat aina reaaliaikaisesti kansalaisten itsensä, jär-jestäjän ja palveluntuottajien ja asioista/hoidosta vastaavien ammattilaisten saatavilla eri toimi-joiden käyttämistä tietojärjestelmistä riippumatta. Kansalaisille tarjotaan mahdollisuus ja heitä aktivoidaan omien hyvinvointi- ja terveystietojensa täydentämiseen ja tuottamiseen. KEN: Järjestämistä koskevat yleiset tavoitteet ovat lähtökohtaisesti hyviä. Kohdan 14. kohdalta ikääntyvän ei ole läheskään aina taloudellisistakaan syistä mahdollista muuttaa asumaan palveluiden ääreen ilman merkittävää yhteiskunnan tukea. Kohta 15. toteutuu vain siellä, missä vaihtoehtoja on olemassa. Kohta 16. edellyttää, että järjestäjä huolehtii sopimuksellisesti siitä, että palveluntuottajilla on velvollisuus huolehtia asiakas- ja potilastietojen olemisesta kaikkien ammattilaisten käytettävissä. 6.2 Palveluntuottajien hyväksyntä Järjestäjä määrittelee palveluntuottajille ja tuotettaville palveluille asetettavat vaatimukset ja tuottajien valintaan liittyvät käytänteet palveluiden hankintaa koskevissa asiakirjoissa ja tuottajien kanssa tehtävissä sopimuksissa. Niissä määritellään myös järjestäjän, tuottajan ja asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet sekä tuottajille maksettavat korvaukset. Maakunnan omien liikelaitosten kanssa laaditaan vastaavat sopimukset. KEN: Ikäihmisen kannalta oleellinen kysymys on se, että kukin palveluntuottaja saa kaikki hoidon ja hoivan kannalta tarpeelliset tiedot muiltakin palveluntuottajilta. Palveluntuottajan hyväksymisen ehtona tulisikin olla velvollisuus luovuttaa asiakastiedot yhteiseen tietorekisteriin sieltä myös muiden palveluntarjoajien käyttöön hoito- ja hoivatilanteessa. 7 Tehtävien ja palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Järjestämissuunnitelmassa asetetaan määräaikoja koskien maakunnan järjestämisvastuulla olevien tehtävien käsittelyä sekä maakunnan järjestämien palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Määräajat vaikuttavat keskeisesti palveluverkon muodostumiseen. Lisäksi asetetaan vähimmäistasoja palveluita koskeviin kilometri- ja matka-aikoihin. Maakunnan tehtävien ja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden määrittelyn lähtökohtana ovat asiakkaiden palvelutarpeet. Määrittelyn tavoitteena on vahvistaa yhdenvertaisuutta ja huomioida maakunnan eri osien väestöllisiä hyvinvointiin ja terveyteen sekä väestö-, työvoima- ja elinkeinora-kenteeseen liittyviä erityispiirteitä. Määrittelyillä pyritään myös lisäämään kansalaisten valinnanvapautta, monipuolistamaan palvelutuotantoa ja vahvistamaan palvelumarkkinoiden toimivuutta. Samalla lisätään elinvoimaa ja tuetaan asumisen ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä koko maakunnan alueella. … Maakunnan alueella olevista sosiaali- ja terveyskeskuksista (soite-keskus) pyritään muodostamaan kokonaisvaltaisia kansalaisten palvelukeskuksia, joista asukkailla on mahdollisuus saada suoran valinnan piirissä olevien sote-palveluiden lisäksi valtaosa muistakin maakunnan järjestämistä vastaanotto- ja asiointiluontoisista palveluista. Maakunnan järjestämien palvelujen lisäksi sote-keskuksiin pyrintään kokoamaan myös kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden tarjoamia kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä palveluja ja toimintoja. … • Ikäihmisten asumispalveluja on saatavissa päivittäistavaroiden asiointialueilla niin, että ne ovat valtaosalla asiakkaista enimmillään noin puolen tunnin päässä heidän tutusta arkiympäristöstään. Muiden asiakasryhmien (kuin ikäihmisten) asumispalveluja pyritään järjestämään niin ikään lähellä asiakkaiden arkiympäristöjä, mutta niihin liittyvien erityispiirteiden johdosta palvelut voivat sijaita myös etäämmällä. KEN: Sote-keskusten palvelujen riittävä monipuolisuus ja kokonaisvaltaisuus eri puolilla maakuntaa on ikäihmisten kannalta riittävän palvelusaavutettavuuden näkökulmasta oleellinen asia. Tämä tulee huomioida sote-keskuksia muodostettaessa ja niitä resurssoitaessa. Myös ikäihmisille pitää yhteistoiminnassa erityisesti kuntien kanssa luoda riittävästi asumismahdollisuuksia mahdollisimman lähellä tuttua ympäristöä. 8 Integraation varmistaminen Maakunnan järjestämisvastuulla olevia tehtäviä ja palveluja määriteltäessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että ne muodostavat asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman kokonaisvaltaisen ja sujuvan palvelukokonaisuuden tuottajista riippumatta. KEN: Em. tavoitteen mukainen integraatio on ikäihmisen palvelusaavutettavuuden kannalta välttämätöntä. 8.2 Hoito- ja palveluketjut Hoitoketjulla tarkoitetaan yleisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sopimusta moniammatillisesta yhteistyöstä. Se kuvaa asiakkaan ympärille palvelutarpeen mukaisesti koottavaa moniammatillista palvelua. Palveluketjusta puhutaan silloin, kun hoitoketjuun liitetään esimerkiksi sosiaalihuollon tai kasvupalvelujen tarjoamia palveluita. Myös järjestöjen tarjoamat palvelut sekä kulttuuripalvelut voivat olla määritelty osa hoito- ja palveluketjua. … 8.4.2 Ikäihmisten palvelut Ikäihmisille suunnattujen maakunnan palvelujen järjestämisen ensisijaisena tarkoituksena ja tavoitteena on tukea, ohjata ja motivoida ihmistä kantamaan vastuu omasta hyvinvoinnistaan, toimintakyvystään ja terveydestään. Edelleen palvelujen järjestämisessä tavoitteena on edistää itsenäistä elämää ja aktiivista osallistumista. Toiminta- ja palvelumuotoina ovat yhteistyössä kuntien hyvinvointipalvelujen kanssa järjestettävät erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat, vertaisryhmätoiminta, kuntouttava päivätoiminta, aivoterveyden vahvistaminen ja hoito, terveystarkastukset ja hyvinvointia tukevat koti-käynnit. Ikäihmisten palveluissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä, asiakkaan oikeuksia ja itsemääräämisoikeutta. Asiakkaalle taataan mahdollisuus osallistua häntä koskevan palvelun suunnitteluun ja kuulemiseen hänen asioissaan. Palvelut järjestetään myös ikäihmisille heidän yksilöllisten tarpeidensa perusteella, ei erityisesti henkilön iän mukaan. … KEN: Eläkeläisjärjestöt voivat omalta osaltaan olla mukana ikäihmisen oman toimintakyvyn ylläpitämisessä järjestämällä yhteistä harrastamista, palvelutukea ja muuta auttavaa vapaaehtoistoimintaa. Maakunnan ja kuntien tulisi omalla kohdennetulla reurssoinnillaan tarvittaessa tukea tällaista toimintaa (mm. maksuttomat tilat, uusien toimintatapojen käynnistäminen, yms.) 9.5 Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö Maakunnan tehtävien ja palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia kansalaisten osallisuuden tukemisessa ja vahvistamisessa, kansalais- ja asiakastiedon tuottamisessa sekä terveyden, hyvinvoinnin ja alueiden elinvoiman edistämisessä. Samalla tunnistetaan kansalaisjärjestöjen rooli myös esimerkiksi ympäristötavoitteiden edistämisessä. … KEN: Kts. edellinen kohta. 12 Hyvinvoinnin edistäminen … 12.6.1 Päivittäisen liikunnan edistäminen … Vanhusten liikkumista tuetaan mm. järjestämällä kotona ja erilaisissa asumispalveluyksiköissä asuville ikäihmisille heille sopivia liikuntatapahtumia ja -tuokiota. KEN: Eläkeläisjärjestöt voivat tältäkin osin olla tarjoamassa auttavaa vapaaehtoistoimintaa. 13 Ohjaukselliset tehtävät … 13.5 Ikääntyvien asiakas- ja palveluohjaus Ikääntyvien asiakas- ja palveluohjauksen tavoitteena on helpottaa neuvoa, apua, tukea ja palveluita hakevien ja palveluja jo saavien asiakkaiden elämää sekä koordinoida ja sujuvoittaa palveluiden kohdentumista asiakkaiden arvioitujen palvelutarpeiden mukaan. … KEN: Asiakas- ja palveluohjauksessa tulee ottaa riittävästi huomioon ennen kaikkea ikäihmisen omat näkemykset ja toiveet. Silloin, kun hän ei pysty niitä itse riittävän perustellusti kertomaan, tulee ottaa huomioon lähiomaisten ja/tai muiden hänen tilanteesta läheltä tuntevan (tukihenkilö, lähiystävä, tutkimuskäynnin yhteydessä mukana olevat ikäihmisen luotettu, yms.) näkemykset ja toiveet. 15.1.3 Omaishoidon tuki Palvelukuvaus Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu tarvittavista palveluista hoidettavalle, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaista ja omaishoitajan hoitotehtävää tukevista palveluista. Omaishoitajalla tarkoitetaan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt maakunnan kanssa omaishoitosopimuksen. … KEN: Omaishoito on usealle ikäihmiselle jossakin ikääntymisen vaiheessa tärkeä mahdollisuus ja palvelu. Omaishoitajalle tulee hänen jaksamisensa tukemiseksi järjestää mahdollisuus vapaapäiviin. Vapaapäivinä sekä muutoinkin tarvittaessa hoidettavalla tulee olla mahdollisuus hoidolliseen asiantuntija-apuun sekä hoitoapuun kotona tai lyhytaikaiseen laitoshoitoon. Omaishoitajalla puolestaan tulee olla mahdollisuus hoitamiseen ja omaan jaksamiseen liittyvään asiantuntija-apuun. 19.2 Alueidenkäytön suunnittelun edistäminen Palvelun tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti edistää Keski-Suomen kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja rakennustoimen järjestämistä tarjoamalla alueen kunnille asiantuntija-apua ja ajankohtaiskoulutusta sekä osallistumalla ennakolliseen viranomaisyhteistyöhön ja kehittämishankkeisiin. … KEN: Alueiden käytön suunnittelu siten, että ne mahdollistavat mahdollisimman esteettömän ja turvallisen liikkumisen ikäihmiselle erilaisilla apuvälineillä, luo osaltaan edellytyksiä oman toimintakyvyn ylläpidolle mahdollisimman pitkään. Käytännön toteutus edellyttää maakunnan ja kuntien yhteistä tahtotilaa. 30 Toimintakyky ja kuntoutuminen Toimintakyky ja kuntoutuminen kokonaisuuteen on koottu tyypillisesti lääkinnällisen, sosiaalisen, ammatillisen ja kasvatuksellisen kuntoutuksen palveluiksi miellettyjä palveluja, joiden ensisijaisena tarkoituksena ylläpitää ja parantaa asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistää ja tukea hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa, estää syrjäytymistä ja edistää osallisuutta. … 30.11.3 Kotikuntoutus ikäihmisille Palvelukuvaus Kotikuntoutus on ikääntyvän asiakkaan kotiympäristössä tapahtuvaa moniammatillista kuntoutusta. Sitä on pääsääntöisesti suunnattu kotihoidon uusille tai olemassa oleville asiakkaille. Kuntoutusjakson kesto voi vaihdella (4–6 viikkoa) ja sitä toteuttavat toimintaterapeutti ja/tai fysioterapeutti yhdessä kotihoidon ammattilaisten kanssa. Palvelun tavoitteena on kuntoutujan omatoimisuuden parantaminen ja aktivointi. Kotikuntoutusjakson alkaessa tehdään alkuarviointi ja asetetaan kuntoutumisen tavoitteet, joiden toteutumista jaksona aikana seurataan. Lääkärin tulee olla aina mukana kotikuntoutuksen suunnitelmaa tehtäessä. Suunnitelma tehdään kirjallisesti ja sen toteutumista on systemaattisesti seurattava. … KEN: Välttämätön ja inhimillinen vaihtoehto, jotta pysyvään laitoshoitoon tarvitsee turvautua mahdollisimman myöhään. 30.11.5 Geriatrinen kuntoutus Geriatrinen kuntoutus määritellään ikääntyneeseen väestöön, usein yli 75 vuotiaisiin kohdistuvaksi toiminnaksi, jolla pyritään parantamaan tai ylläpitämään sairauksien tai vammojen heikentämää fyysistä tai psyykkistä toimintakykyä tai ehkäisemään iän haurastuttaman henkilön terveydentilan heikkenemistä. Geriatriseen kuntoutukseen on ryhdyttävä viimeistään silloin, kun itsenäinen selviytyminen on vaarassa. Geriatrinen kuntoutus voidaan jakaa ennaltaehkäisevään ja lääkinnälliseen kuntoutukseen. … KEN: Akuuttivaiheen jälkeen ammattitaitoista kuntoutusta oltava saatavilla lähietäisyydellä eri puolella maakuntaa. 31 Kotihoito Kotihoidon palvelujen järjestämisen tarkoituksena on osaltaan vahvistaa kansalaisten luottamusta ja mahdollisuuksia kotona pärjäämiseen myös vammaisena ja ikääntymisestä johtuvan toimintakyvyn ja terveyden heikentyessä sekä erilaisissa yllättävissäkin elämäntilanteiden muutoksissa. Kotihoidon palveluiden avulla henkilöt selviytyvät asumiseen ja arkeen liittyvistä asioista. … KEN: Vaihtoehto, jota on syytä resurssoida mahdollisimman kattavasti. Lisäksi on toimittava niin, että kotihoidon antava henkilöstö voi auttaa asiakasta mahdollisimman laaja-alaisesti. 33 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiointi- ja vastaanottopalvelut 33.7 Diagnostiset palvelut Diagnostisilla palveluilla tarkoitetaan palveluita, joiden tehtävänä on osaltaan auttaa potilaan taudinmääritystä ”oikeiden” hoitotoimenpiteiden mahdollistamiseksi. Laboratoriotutkimus on kokonaisuus, jolla ihmisen terveydentilaa selvitetään pääsääntöisesti potilaasta otetusta näytteestä suoritettujen laboratoriotutkimusten avulla. Kuvantamis- eli radiologinen tutkimus on tutkimus- ja toimenpidekokonaisuus, jolla ihmisen terveydentilaa selvitetään ja hoidetaan radiologisin keinoin. Tutkimuksen osia ovat röntgen- tai muihin radiologisiin menetelmiin perustuva kuvantaminen, valmistelu- ja oheistoimintoineen. … KEN: Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset tulee mahdollistaa riittävän kattavina kaikissa sote-keskuksissa, jotta niitä paljon käyttävät ikäihmiset voivat hyödyntää niitä lähipalveluina. 35 Ensihoidon palvelut Palvelukuvaus Ensihoidon palveluilla tarkoitetaan äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointia ja kiireellistä hoitoa ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella (pl. meripelastuslaissa tarkoitetut tehtävät). Palveluun sisältyy potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön ja äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan jatkohoitoon liittyvät siirrot, silloin kun potilas tarvitsee siirron aikana vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa. … KEN: Nopea ensihoito on myös ikäihmisen toipumisen ja elämänlaadun kannalta keskeinen asia. Ensihoidon osalta tulee asiantuntevasti selvittää, onko nykyisenkaltainen järjestelmä riittävän kattava myös maakunnan laita-alueilla. 38 Suun terveydenhuollon palvelut Suun terveydenhuollon palveluiden järjestämisen tavoitteena on tukea ja kannustaa kansalaisia huolehtimaan omasta ja läheistensä suun terveydestä. Suun terveys huomioidaan kaikkien sote-palveluiden yhteydessä. … KEN: Suun terveydenhuollon palvelut tulee ulottaa koskemaan myös ikäihmisiä, koska suun terveys on oleellinen asia monissa muissa terveydenhuollon toimenpiteissä ja ikäihmisen hyvinvoinnin osana. 39.4 Saattajapalvelut Kuljetuspalvelua on täydennettävä saattajapalvelulla, jos se on välttämätöntä. Saattajapalveluja järjestetään vammaiselle henkilölle silloin, kun hän tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, että kuljettajan antama apu ei ole riittävä. Saattajapalvelun tarkoituksena on mahdollistaa kuljetuspalvelujen käyttö. Saattajapalvelu voi sisältyä sekä vammaispalvelulain että sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin. Saattajapalveluilla tarkoitetaan välittömästi ennen matkaa, matkan aikana tai välittömästi matkan jälkeen tapahtuvaa avustamista. Saattajana voi toimia esimerkiksi kuljetuspalveluasiakkaan läheinen tai henkilökohtainen avustaja. KEN: Kuljetuspalvelua täydentävä tuttu tai muutoin luotettava saattaja on ikäihmiselle usein ensiarvoisen tärkeä, jotta tutkimus- yms. käynti sujuu luotettavasti. Saattajan osalta säännösten tulee noudattaa samaa periaatetta kuin vammaisilla. Liite 2: Ehdotus järjestölähtöisen toiminnan määrittelemiseksi KEN: Liitteessä järjestölähtöiseksi toimijoiksi määritellään sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistykset = sote-järjestöt. Mielestämme myös eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistykset tulee ottaa mukaan, kun määritellään maakunnan järjestölähtöistä toimintaa järjestämissuunnitelmassa. Eläkeläisjärjestöt järjestävät paljon sellaista toimintaa, millä on suora yhteys mm. yksinäisyyden ehkäisyyn, oman henkilökohtaisen hyvinvoinnin (mm. ravinto, erilaiset terveyttä edistävät hoidot, nykyisten yhteydenpitovälineiden käyttö, yms.) säilymiseen. Näin ollen eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistysten toiminta palvelee jo nyt ja voi jatkossa palvella entistä laajemmin järjestämissuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta
      • Jyväskylän kaupunki, Vanhus- ja vammaisneuvostot
        Päivitetty:
        29.1.2019
        • Yleistä: Suunnitelma on todella laaja kokonaisuus, ehkä jopa liiankin laaja. Esitystä voisi tiivistää esim. kokoamalla yhteen yleiset linjaukset palvelujen järjestämissä. Nyt ns. korulauseet toiminnan taustalla olevista arvoista ja toimintatavoista toistuivat useaan kertaan eri paikoissa. Samoin selkeään kieleen olisi edelleen hyvä kiinnittää huomiota. Maakunnan palvelulupaus on asukasta arvostava ja selkokielinen. Tässä kolmannessa versiossa oli jo hyvin määritelty keskeisiä käsitteitä, mutta jonkin verran on vielä epäselvääkin: hoitoketju, palveluketju, asiakassuunnitelma, palvelusuunnitelma, valvontasuunnitelma. Sisällöstä: Eniten keskustelua/hämmennystä herätti asiakassuunnitelma, joka ei oikeuta asiakasta palveluihin. Mitä se tarkoittaa? Samoin asiakassuunnitelmaan liittyen, jos asiakassuunnitelma tehdään tarvittaessa, niin kuka tarpeen määrittää ja mitkä ovat sen kriteerit. Palvelujen saatavuuden kriteereissä toivottiin myös muita, kuin aikaan sidottuja kriteerejä kuten palvelun sujuvuuteen liittyviä kriteerejä. Myös maksuperusteet herättivät kysymyksiä ja todettiin, että maksuperusteiden yhtenä lähtökohtana tulisi olla tavoitteen mukainen vaikuttavuus ja tutkittu tieto. Omaishoitoon liittyvä osio sai myönteistä palautetta, mutta todettiin, että tiedon jakaminen omaishoitajan oikeuksista tulee turvata. Samoin omaishoitajille tarkoitettua valmennusta pidettiin erinomaisen tärkeänä. Omaishoitajan vapaapäivän järjestäminen hoidettavan omassa kodissa jäi järjestelyiltään epäselväksi. Tuleeko kotiin hoitajia vuorossa, jos omaishoitaja on poissa yön, vai koskeeko tämä järjestely vain päiväaikaa? Positiivista palautetta sai myös se, että palvelujen saamista ei rajata mihinkään tiettyyn ikään, vaan palveluja saadaan tarpeen mukaan. Vanhusneuvolaa pidettiin hyvänä asiana. Samoin johonkin tiettyyn ikäryhmään suunnattua terveystarkastusta (75-v). Järjestöjen tukemista hyvinvoinnin edistäjinä korostettiin useissa kommenteissa. Puhutaan vertaistuesta ja vertaisohjauksesta. Näiden ero tuotava tarkemmin esille. Jos ja kun laaditaan asiakassuunnitelmaa pitäisi asiakkaalla olla mahdollisuus ottaa myös järjestöstä itselleen avustaja tähän suunnitelmaan tekoon. Puuttuvia palveluja/kohderyhmiä: Sotaorvot. Veteraanien osalta suunnitelma on hyvä, mutta tulisi ottaa huomioon myös sotaorvot. He ovat nykyisin iäkkäitä ja lapsena tehty kova työ ja esim. puutteellinen ruoka ovat vaikuttaneet toimintakykyyn ja terveyteen. Saattohoito. Suunnitelmassa puhutaan kyllä kotisairaalasta, mutta saattohoito kokonaisuutena sieltä vielä(kin) puuttuu. Vanhuspsykiatrinen erikoisosaaminen. Suunnitelmassa on mainittu mm. psykiatrinen tekoäly, mutta vanhuspsykiatrisesta osaamisesta ei ole mainintaa. Henkilöstön hyvinvointiin vahvasti liittyvä työnohjaus. Miten tämä voitaisiin tehdä näkyväksi järjestämissuunnitelmassa. Ikääntyneiden kohtaama väkivalta. Sekä lähisuhdeväkivalta että muu väkivalta ja sitä kohdanneiden ihmisten hoito, kuntoutus jne. ei näy suunnitelmassa. Liikunnasta puhutaan suunnitelmassa, mutta erityisliikunnan osuus puuttuu. Jääkö se kokonaan kunnan tehtäväksi? Muita kysymyksiä: Millä kriteereillä henkilökohtainen budjetti päätetään?
      • Keski-Suomi 2020 -projekti (maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu), Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen asiakasraati 18.12.2018 olleessa kokouksessaan
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • (Lausunto muotoiltu 18.12.2018 olleessa kokouksessa). Keski-Suomen maakuntavalmistelun asiakasraati kiinnittää järjestämissuunnitelman kolmannessa versiossa huomiota erityisesti maakunnan palvelulupauksiin ja hyvinvoinnin edistäminen. Palvelulupauksissa kiinnitetään huomiota mm. asukkaiden yhdenvertaisuuteen, palveluiden saatavuuteen sekä palveluiden sujuvuuteen. Asiakasraadin mukaan alustavat palvelulupaukset ovat kattavat ja tavoitteet ovat korkealla. Mikäli kaikki lupaukset toteutuvat, Keski-Suomi on lähestulkoon paratiisi asukkailleen. Lupausten yhdenvertainen toteutuminen eri alueilla on kuitenkin haastavaa. Etäisyydet maakunnassa ovat erilaisia, joten maakunnan tulee löytää joustavia ratkaisuja palveluiden järjestämiseksi. Lupausten toteutumista pitää myös mitata ja arvioida, jotta tiedetään toteutuvatko ne tasavertaisesti kaikkialla maakunnassa. Asiakasraadin mukaan asukkaiden arjen kannalta on monessa kohtaa keskeistä se, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat saumattomasti. Tämä on kuitenkin mahdottomuus, elleivät asiakkaan tiedot siirry eri palveluntuottajien välillä. Asiakasraati kantaa huolta siitä, että kansalliset ratkaisut ja lainsäädäntö estävät tietojen siirtämisen palveluntuottajalta toiselle. Palveluntuottajan vaihtaminen tai maakuntarajojen ylittäminen eivät saa olla este parhaan mahdollisen hoidon saamiselle asiakas- ja potilastietojärjestelmistä riippumatta. Tietosuoja-asiat pitää kuitenkin huomioida kaikissa tilanteissa. Hyvinvoinnin osalta asiakasraati toteaa, että suunnitelmasta puuttuu tällä hetkellä erityisryhmien liikunta. Toisaalta liikenteen osalta ei huomioida mitenkään pyöräilyyn ja kevyenliikenteen suunnitteluun liittyviä asioita. Asiakasraati jatkaa, että omaehtoisella liikunnalla on iso merkitys ihmisten hyvinvointiin. Toimivat kevyenliikenteen ratkaisut tukevat liikkumista ja mahdollistavat esimerkiksi työmatkapyöräilyn. Asiakasraati huomauttaa, että kevyenliikenteenväylät ovat kuntien vastuulla, mutta jää pohtimaan, voiko maakunta strategisessa suunnittelussaan ja hyvinvoinnin edistämisroolissa tukea kuntien välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Rahoituksen osalta tulisi raadin mukaan miettiä keinoja hyödyntää myös yksityistä rahoitusta. Strategisessa suunnittelussa tulee pohtia tarkemmin myös maakunnallista vesienhuoltoa ja ympäristöasioiden edistämistä. Asiakasraati painottaa, että erilaisten asiakasryhmien (lapsiperheet, vammaiset, ikääntyneet jne.) tulee voida osallistua palveluiden suunnitteluun myös jatkossa, jotta palvelut ja palveluketjut saadaan sujuviksi erilaisissa elämäntilanteissa. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota ja tukea lasten ja nuorten kasvua turvallisessa ympäristössä. Esimerkiksi köyhyys ei saa olla este lapsen hyvinvoinnille. Maakunnan tulee kaikessa toiminnassaan ehkäistä yksinäisyyttä ja parantaa asukkaiden elämänlaatua. Palveluiden vaikuttavuutta ei voida mitata vain eurojen kautta vaan rinnalla tulee mitata aina myös elämänlaadun kohenemista. Asiakasraati muistuttaa, että erilaiset sairaudet ja toimeentulo voivat aiheuttaa eri ikäryhmissä häpeää ja syrjäyttää normaalista arjesta. Asiakasraati pitikin tärkeänä, että heille tarjotaan samoja mahdollisuuksia käyttää palveluita kuin varakkaimmille henkilöille. ”Kaikkea kaikille” -ajattelusta pitää raadin mukaan luopua ja tarjota räätälöityjä palveluita ja henkilökohtaista tukea vaihtelevien elämäntilanteiden mukaisesti elämänkaaren eri vaiheissa. Raati ehdottaa, että ikääntyvien kohdalla tulee miettiä elämän taitekohtia, kuten eläkkeelle jäämistä. Hyvinvoinnin edistämistä voi olla vaikkapa eläköityvän valmentaminen sosiaalisen elämänpiirin kapenemiseen, jottei eläkkeelle jäämisestä muodostu henkilökohtaista kriisiä. Uusien verkostojen löytämiseen pitää tarjota erilaisia keinoja. Lakien hyväksymisen jälkeen maakunnan tulee raadin mukaan miettiä, miten tehdään yhteistyöstä kuntien kanssa hyvinvoinnin vastuunjaosta. Hyvinvoinnin edistämisen pitää olla yhteinen tahtotila, jota kunnat ja maakunta edistävät omilla palveluillaan. Asiakasraati toteaa lopuksi, että yleishyödyllisten järjestöjen toimintaa tulee tukea koordinoimalla sitä maakunnallisesti ja edistää siten järjestöjen välistä yhteistyötä. Peruskunnille jää osin järjestötoiminnan tukeen liittyviä tehtäviä ja on tärkeää, että yhteistyötä tehdään suunnitelmallisesti ja mietitään avoimesti tulevaisuuden yhteistyön muotoja.