• Lausunnonantajia: 20
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Suomen Kuntaliitto ry, Nurmikolu Marko
        Päivitetty:
        4.10.2019
        • Yleistä Kuntaliitto esittää yleisen huolensa seuraavista kuntalaisten valitusoikeuden rajoittamista koskevista kysymyksistä: Valitusluvan käyttöönotto rajoittaa käytännössä valittajien oikeusturvaa. Valitusluvan myön-täminen KHOssa edellyttää tiettyjen valituslupaperusteiden täyttymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että osassa asioita ainoastaan yksi tuomioistuin antaa päätöksensä usein varsin monitulkinnallisista päätöksistä. Hallinto-oikeuksien resursseja sekä asiantuntijuutta tuleekin kehittää sille tasolle, että virheellisten tulkintojen määrä eri asiaryhmissä vähenee. KHO ei perustele päätöstään silloin, kun valituslupaa ei myönnetä. Tämä mahdollistaa tietyn asteisen epävarmuuden valittajalle tilanteissa, joissa valittaja on varma siitä, että hallinto-oikeuden päätös on lainvastainen tai siinä on virheitä. Hallinto-oikeuden päätökset ovat uudessa menettelyssä täytäntöönpanokelpoisia silloin kun hallinto-oikeuden päätös on annettu. KHO antaa päätöksensä valitusluvan myöntämisestä yleensä 4-12 kuukauden kuluessa asian tulemisesta vireille. Tämä väliaikajakso on omiaan luomaan epävarmuutta siitä, voidaanko tai uskalletaanko päätöstä laittaa täytäntöön. Asiasta tulisikin säätää selkeästi. Yksityiskohtaiset perustelut Kuntaliitto on tyytyväinen, että maastoliikennelain 30 §:n mukaiseen päätökseen luvasta lisätään kunnan ympäristönsuojeluviranmaiselle mahdollisuus periä asiasta kunnan taksan mukainen maksu. Tällä muutosehdotuksella saatetaan tämän lain mukaiset luvat samalle tasolle kuin muutkin ympäristönsuojeluviranomaisen hallintoalaan kuuluvat luvat.
      • Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY), Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) hallituksen puheenjohtaja
        Päivitetty:
        4.10.2019
        • SUOMEN ASUMISOIKEUSYHTEISÖT RY (say) LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAEIKSI YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN ERÄIDEN MUUTOKSENHAKUA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN MUUTTAMISESTA, LAUSUNTOPYYNNÖN DIAARINUMERO VN/4126/2019 Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) kiittää ympäristöministeriötä mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluon¬noksesta hallituksen esitykseksi laeiksi ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta, ja lausuu pyydettynä seuraavaa. Lausunnon antajasta Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) edustaa asumisoikeusasuntoja omistavia yhteisöjä. SAY:n jäsenyhteisöt omistavat yli 97 prosenttia Suomen lähes 50 000 asumisoikeusasunnosta, joissa asuu yli 100 000 asukasta. Luettelo SAY:n jäsenistä on tämän lausunnon lopussa. Lausunto Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) suhtautuu pääosin myönteisesti hallituksen esitysluonnokseen koskien valituslupajärjestelmän ulottamista kaikkiin ympäristöministeriön hallinnonalan lakien nojalla tehtäviin asumisen tukia koskeviin päätöksiin, mutta haluaa tuoda esiin seuraavat näkemykset. Esitysluonnoksen johdannossa todetaan, että erityislainsäädännössä on valituslupajärjestelmän ulkopuolelle jätetty asiat, joihin ”useimmiten liittyy vaativia oikeuskysymyksiä tai jotka ovat yleensä asianosaisen tai yhteiskunnan kannalta erityisen merkittäviä tai laaja-alaisia”. SAY katsoo, että tästä periaatteesta tulisi pitää kiinni myös seuraavissa asioissa. Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta, aravalaki ja aravarajoituslaki Esitysluonnoksen mukaan valitusoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen mainitun lain 13 d §:n 2 momentissa, 26 §:n 4 momentissa ja 37 §:n tarkoittamissa asioissa ei enää olisi. Valitus hallinto-oikeuden päätöksestä edellyttäisi luonnoksen mukaan korkeimman hallinto-oikeuden antamaa valituslupaa. Lain 13 d §:n 2 momentti koskee omakustannusvuokran määräytymistä ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (”ARA”) oikeutta kieltää lainansaajaa perimästä vuokrissa omarahoitusosuudelle laskettavaa korkoa sekä kieltää lainansaajaa tulouttamasta omistajilleen lain sallimaa kohtuullista tuottoa enintään neljän vuoden ajan päätöksestä. Lain 26 §:n 4 momentti koskee ARA:n harjoittamaa yleishyödyllisyyden valvontaa. Lainkohdan perusteella ARA:lla on oikeus ryhtyä samoihin toimenpiteisiin kuin 13 d §:n 2 momentin perusteella ja sen lisäksi mahdollisuus lykätä lainansaajan jättämien, vireillä olevien valtion tukemaa asuntotuotantoa koskevien hakemusten käsittelyä. Lain 37 § antaa valtiokonttorille ja ARA:lle oikeuden pykälässä mainituilla perusteilla lakkauttaa korkotuen maksamisen lainansaajalle ja velvoittaa lainansaajan kokonaan tai osittain suorittamaan valtion asuntorahastoon sen korkotuen, jonka valtio on jo maksanut. Aravalain 15 c §:n 4 momentissa, 33 ja 37 §:ssä sekä aravarajoituslain 6 §:ssä ja 7 d §:n 2 momentissa on säännökset vastaavista sanktioluonteisista päätöksistä. Lisäksi aravarajoituslain 17 ja 19 §:ssä on säädetty sanktioista ja lainojen irtisanomista koskevista päätöksistä. Edellä mainitut pykälät koskevat asioita, jotka ovat oikeudellisesti hyvin monimutkaisia, niillä on erittäin painava merkitys lainansaajalle ja niistä saattaa aiheutua merkittäviä seuraamuksia niin asumisoikeusyhteisöille ja niiden omistajille kuin myös yhteisön omistamissa asumisoikeustaloissa asuville asukkaille. Lainkohtien säätelemistä tilanteista ei ole olemassa juurikaan oikeuskäytäntöä. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 32/2012 vp todennut, että ”Suomen hallinto-oikeudelliseen oikeusturvajärjestelmään pääsääntönä kuuluvasta oikeudesta valittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle ei ole tullut kevyin perustein poiketa”. SAY katsoo, että edellä mainitut lainkohdat ja niiden mahdollistamat sanktiot koskevat niin oleellista puuttumista vuokra- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaan, että valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen pitäisi säilyttää. Espoossa 4. lokakuuta 2019 SUOMEN ASUMISOIKEUSYHTEISÖT RY Maarit Toveri Esa Mustonen hallituksen puheenjohtaja hallituksen sihteeri Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n jäsenet: Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy AVAIN Asumisoikeus Oy AVO-Asumisoikeus Oy ES-Laatuasumisoikeus Oy Helsingin Asumisoikeus Oy Oy Vaasan Asumisoikeus-Vasa Bostadsrätt Ab Setlementtiasumisoikeus Oy TA-Asumisoikeus Oy Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy YH-Asumisoikeus Länsi Oy
      • Korkein hallinto-oikeus
        Päivitetty:
        4.10.2019
        • Ympäristöministeriö on pyytänyt korkeimman hallinto-oikeuden lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamiseksi. Korkein hallinto-oikeus esittää lausuntonaan seuraavaa: Yleistä Uuden oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019, hallintoprosessilaki) voimaantulon myötä valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä edellyttää valituslupaa. Poikkeuksista valituslupajärjestelmän ulottuvuuteen tulee säätää erikseen lailla. Esitysluonnos on pääosin pääsäännön mukainen ja tältä osin kannatettava. Korkein hallinto-oikeus pitää myös hyvänä, että erityislakien muutoksenhakusäännöksiä yhtenäistetään sanamuodoiltaan. Korkein hallinto-oikeus korostaa, että valituslupajärjestelmä ei heikennä oikeusturvan toteutumista. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on viimeaikaisissa lausunnoissaan pitänyt tärkeänä valituslupajärjestelmän johdonmukaista laajentamista. Valiokunta on todennut, etteivät asian laatu tai merkittävyys välttämättä edellytä pääsyä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa kaikissa sellaisissakaan asiaryhmissä, joihin valitusvaiheessa liittyy vaativia oikeuskysymyksiä tai jotka ovat yleensä asianosaisen tai yhteiskunnan kannalta erityisen merkittäviä tai laaja-alaisia (PeVL 55/2014, PeVL 29/2017, PeVL 50/2018). Valituslupajärjestelmän mahdollisimman kattava käyttöala mahdollistaa keskittymisen vaativiin oikeuskysymyksiin ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseen sekä turvaa korkeimman hallinto-oikeuden mahdollisuuksia turvata oikeudenkäynnin viivytyksettömyys asioissa, joissa on tärkeää saada ylimmän oikeusasteen ratkaisu (PeVL 50/2018). Korkeimman hallinto-oikeuden 3.9.2018 juhlatäysistunnossa hyväksytyssä julkilausumassa on todettu, että valituslupajärjestelmä ei sellaisenaan rajoita muutoksenhakijan oikeutta saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavaksi. Valitusluvan myöntämisperusteet ovat uudessakin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa ennakkopäätösperustetta laaja-alaisemmat. Valituslupamenettelyyn siirtyminen Esitysluonnoksen mukaan eräisiin luonnonsuojelulain mukaisiin päätöksiin haettaisiin jatkossakin muutosta ilman valituslupaa. Kyseiset päätökset koskevat kansallispuiston tai muun luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä tai järjestyssääntöä, johon sisältyy liikkumiskieltoja tai -rajoituksia (18 §:n 2 momentti), yksityiselle kuuluvalle alueelle perustettavaa luonnonsuojelualuetta (24 §:n 1 ja 3 momentti), yksityisen luonnonsuojelualueen rauhoituksen lakkauttamista (27 §), maisema-alueen perustamista (33 §) ja väliaikaisen toimenpidekiellon asettamista (55 § 1 momentti). Esitysluonnoksessa ei ole perusteltu tarvetta säilyttää suora valitusmahdollisuus korkeimpaan hallinto-oikeuteen muutoin kuin yleisellä maininnalla näiden asioiden merkittävyydestä asianosaisten oikeusturvan ja yhteiskunnan kannalta. Korkein hallinto-oikeus ei pidä perusteltuna säilyttää kattavaksi tarkoitetusta valituslupajärjestelmästä poikkeavia muutoksenhakukanavia esityksen kohteena olevissa laeissa. Hallintolainkäytön valituslupasääntely perustuu siihen, että korkeimmalla hallinto-oikeudella on velvollisuus myöntää valituslupa, kun jokin sille säädetystä kolmesta perusteesta on käsillä. Tämä takaa oikeusturvan toteutumisen kaksiportaisessa muutoksenhakujärjestelmässä. Muutoksenhaku valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman, että siihen tarvitaan valituslupa, tulee säilyttää vain asioissa, joissa poikkeus kattavasta valituslupajärjestelmästä on asian laadun vuoksi välttämätöntä. Tämä edellyttää poikkisektoraalista arviointia sen varmistamiseksi, että mahdolliset poikkeamat valituslupajärjestelmästä ovat oikeutukseltaan johdonmukaisia. Esimerkiksi muutoksenhaku taloudellisesti merkittävien lupien peruuttamista ja omaisuuteen puuttumista koskevissa asioissa on muita hallinnonaloja koskevassa lainsäädännössä säädetty valituslupajärjestelmän piiriin kuuluvaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden käsityksen mukaan esityksessä valituslupajärjestelmän ulkopuolelle jätettävien asiaryhmien yhteiskunnallinen merkittävyys tai asianosaisten oikeusturvan tarve ei lähtökohtaisesti ole korostuneempi kuin esimerkiksi kaava-asioissa tai lasten huostaanottoasioissa, joissa valituslupajärjestelmään ollaan jo siirrytty (L 976/2017) tai on tarkoitus siirtyä hallintoprosessilain voimaantulon myötä (STM:n lausuntopyyntö 4.7.2019, STM/1770/2019). Mainittujen luonnonsuojelulain mukaisten päätösten osalta ei ole nähtävissä erityisiä perusteita säätää poikkeusta laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa säädettyyn valituslupajärjestelmään. Valituslupamenettely tulee ulottaa myös näitä asioita koskevista hallinto-oikeuksien päätöksistä tehtäviin muutoksenhakuihin. Siirtymäsäännökset Hallintoprosessilain 125 ja 126 §:ssä on voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Niiden perusteella valituslupamenettelyä sovelletaan valitettaessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 1.1.2020 jälkeen tehdyistä hallintoviranomaisen tai hallinto-oikeuden päätöksistä. Lain 126 §:n 2 momentin mukaan 1.1.2020 vireillä olevat asiat käsitellään hallintotuomioistuimessa tai valitusviranomaisessa loppuun soveltaen hallintolainkäyttölakia. Pykälän yksityiskohtaisten perusteluiden (HE 29/2018 vp) mukaan, jos lain voimaantulohetkellä vireillä oleva asia palautettaisiin hallintoviranomaisen tai alemman asteisen hallintotuomioistuimen uudelleen käsiteltäväksi, muutoksenhakuun uudesta hallintopäätöksestä tai palautetun asian käsittelyyn hallintotuomioistuimessa sovellettaisiin uutta hallintoprosessilakia. Osaan nyt puheena olevista lakiehdotuksista sisältyy erillisiä siirtymäsäännöksiä, joissa säädetään samoista asioista. Osaan ei sisälly mitään siirtymäsäännöksiä. Esitysluonnoksesta ei käy ilmi perusteluita epäyhtenäiselle käytännölle. Siirtymäsäännöksiä tulee käyttää vain tarvittaessa. Siirtymäsäännöksissä esitetään säädettäväksi erikseen muutoksenhausta todisteellisesti tiedoksi annettavaan hallinto-oikeuden päätökseen. Syy ja tarve tälle jää epäselväksi. Siirtymäsäännösten sanamuodon perusteella taustalla saattaa olla väärinkäsitys, jossa päätöksen antopäivä ja tiedoksiannon ajankohta on sekoitettu keskenään. Hallinto-oikeuden päätöksellä on aina antopäivä, joka on riippumaton siitä, miten ja milloin päätöksen tiedoksianto sittemmin toteutuu. Siirtymäsäännöksiä ei ole tarpeen eikä perusteltua kytkeä päätöksen tiedoksiantoon. Muuta Korkein hallinto-oikeus kiinnittää huomiota muutoksenhakusäännösten toisistaan poikkeaviin kirjoitustapoihin. Osaan lakiehdotuksista sisältyy tarpeeton jatkovalitusta koskeva viittaussäännös hallintoprosessilakiin. Lausunnon ovat valmistelleet oikeusneuvos Kari Tornikoski, esittelijäneuvos Mikko Rautamaa ja esittelijäneuvos Satu Sundberg. Lausunto on käsitelty korkeimman hallinto-oikeuden kansliaistunnossa 1.10.2019. Presidentti Kari Kuusiniemi Kansliapäällikkö Emil Waris
      • SLL, Veistola Tapani
        Päivitetty:
        3.10.2019
        • Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että valituslupajärjestelmä vaarantaa kansalaisten ja järjestöjen sekä ympäristön oikeusturvaa. Valituslupajärjestelmä heikentää oikeusturvan lisäksi välillisesti myös osallistumisoikeutta. Päätöksentekijöiden halu kokeilla laillisuuden rajoja voi kasvaa, kun riski mahdollisesti lainvastaisen päätöksen joutumisesta maamme parhaaseen oikeudelliseen tarkasteluun vähenee. Ympäristölle haitallisia päätöksiä voi päästä entistä enemmän laillisuusvalvonnan läpi myös siksi, että hallinto-oikeuksien päätökset jäävät lopulliseksi. Tämä kaikki heikentää perustuslain 20 §:n kansalaisten ympäristöperusoikeuksia. Nämä ongelmat pitää tuoda esiin hallituksen esityksen vaikutusten arviointia koskevassa luvussa. Nyt siinä väitetään päin vastoin että muutos muka edistäisi ympäristöperusoikeuden toteutumista. Tämä on epätosi väite. Esityksen vaikutuksia ei ole tosiasiassa arvioitu. Luonnonsuojeluliitto on jo aiemmin esittänyt, että ennen valituslupajärjestelmän laajentamista pitäisi tehdä selvitys sen tämänhetkisestä toimivuudesta: Moniko valituslupahakemus menee läpi? Millä perusteilla valituslupia myönnetään? Kuka valitusluvan saa ja keneltä se herkimmin evätään? Johtaako valituslupajärjestelmä oikeusturvan eriarvoistumiseen? Karsiiko se köyhien kansalaisten ja pienten järjestöjen valituksia enemmän kuin rikkaiden suuryritysten, joilla on varaa palkata kalliit asianajajat? Mitkä ovat valituslupajärjestelmän ja valitusmaksujen korotusten yhteisvaikutukset esimerkiksi pienten luonnonsuojeluyhdistysten asemaan? Lopuksi Luonnonsuojeluliitto kiinnittää huomiota siihen, että ympäristöjärjestöjen muutoksenhakuoikeuksissa on yhä puutteita nyt käsitellyistä laeista ainakin luonnonsuojelulaissa, ulkoilulaissa, maastoliikennelaissa ja rakennusperintölaissa. Nämä ympäristöperusoikeuden aukot tulee kiireellisesti paikata.
      • Metsähallitus
        Päivitetty:
        3.10.2019
        • Metsähallituksella ei ole hallituksen esitykseen huomautettavaa. Esityksen sisältämät lakimuutokset ovat perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia.
      • Hämeenlinnan hallinto-oikeus
        Päivitetty:
        3.10.2019
        • Hämeenlinnan hallinto-oikeudella ei ole huomautettavaa esityksestä.
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        3.10.2019
        • Valtiokonttori esittää lausuntonaan seuraavaa. Hallituksen esityksen mukainen valituslupajärjestelmän käytön laajentaminen ympäristöministeriön toimialalla tehtävissä hallintopäätöksissä haettaessa muutosta hallinto-oikeuden päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta on kannatettavaa. Asumista koskevien valtion tukitoimenpiteiden osalta valitusluvan piiri laajenee koskemaan myös päätöksiä, joissa on kyse sanktioluonteisesta asiasta tai tuen lakkauttamisesta tai takaisinperimisestä. Valtiokonttorin näkemyksen mukaan valitusprosessin yhdenmukaistaminen myös tämän tyyppisissä asioissa on perusteltua. Koska valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi edelleen mahdollista valitusluvan nojalla, osapuolten oikeusturva ei vaarannu ehdotetun uudistuksen myötä. Valtiokonttori kiinnittää huomiota hallituksen esityksen luonnoksessa mainittujen valtion tukemaa asumista koskevien lakien kattavuuteen. Hallituksen esityksessä ei ole mainittu esitettävän muutoksia seuraaviin asumisen tukia koskeviin lakeihin: laki korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi (27.3.2009/176), laki asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta (14.11.2014/941) ja laki asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta (28.3.1996/205). Valtiokonttorin näkemyksen mukaan muutoksenhakusäännöksiä olisi myös näiden lakien osalta perusteltua muuttaa hallituksen esityksessä esitettyjen asumisen tukia koskevien lakien muutoksenhakulinjan mukaiseksi. Muilta osin Valtiokonttorilla ei ole luonnoksesta lausuttavaa.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Kristeri Leena
        Päivitetty:
        3.10.2019
        • Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta Lausunto jätetty lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta 3.10.2019 Dnro 45/2019 MTK kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta. MTK toteaa asiasta seuraavaa: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 29 ympäristöministeriön toimialan lakia, jotta lakien muutoksenhakusäännökset erityisesti valitusluvan osalta olisivat yhdenmukaiset vuoden 2020 alussa voimaantulevan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain kanssa. Edellä mainitussa uudessa yleislaissa pääsääntö on se, että haettaessa muutosta hallinto-oikeuden päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta tarvitaan valituslupa. Jo nykyisin valtaosa ympäristöministeriön toimialalla tehtävistä hallintopäätöksistä kuuluu valitusluvan piiriin, mistä on nimenomaisesti säädetty kussakin erityislaissa. Esityksellä muutettaisiin erityislakien valituslupasäännökset yleisiksi viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Lakimuutosten myötä valitusluvan piiriin tuotaisiin myös eräitä uusia asiaryhmiä. Lisäksi samassa yhteydessä maastoliikennelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnalla olisi mahdollisuus periä maksu kilpailuja ja harjoituksia koskevissa lupa-asioissa. MTK kannattaa ehdotettuja muutoksia ympäristöministeriön hallinnonalan eräisiin muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. MTK katsoo, että lainsäädännön selkeyden ja yhdenmukaisuuden näkökulmasta on perusteltua, että viittaamalla yleisesti uuteen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin valituslupajärjestelmä määrittyy yhä selkeämmin yleiseksi pääsäännöksi myös ympäristöä koskevissa asioissa. Esityksen mukaan valituslupamenettelyn käyttöalan laajentaminen mahdollistaa korkeimman hallinto-oikeuden aseman kehittymisen entistä enemmän ennakkopäätöstuomioistuimeksi. MTK pitää tätä kehityssuuntaa tarkoituksenmukaisena. Laadukkaiden ennakkopäätösten ansioista oikeudenkäytön yhtenäisyyttä saadaan kehitettyä, mikä lisää kokonaisuudessaan oikeusjärjestelmän toimivuutta ja parantaa siten myös oikeusturvaa. MTK huomauttaa, että samalla, kun korkeimpaan hallinto-oikeuteen ratkaistavaksi etenevien asioiden määrä todennäköisesti vähenee, tarve aiempien käsittelyvaiheiden laadukkaaseen läpiviemiseen lisääntyy. MTK korostaa, että lupaviranomaisten ja hallinto-oikeuksien resurssien turvaaminen on keskeistä ratkaisutoiminnan laadun varmistamiseksi. MTK korostaa, että valituslupajärjestelmän pääsääntöisyyden ei tule antaa vaikuttaa heikentävästi oikeusturvaan, vaan sen myötä on onnistuttava tehostamaan menettelyjä muun muassa käsittelyaikojen lyhentymisen kautta ja siten lisäämään oikeusprosessin laatua kaikista eri näkökulmista katsottuna. MTK muistuttaa, että muutosten vaikutuksia on seurattava. Esimerkiksi tulee seurata millä perusteilla valituslupia myönnetään ja minkä verran, verrattuna valituslupahakemusten määrään. On huomattava, että valituslupajärjestelmään siirtyminen myös vähentää oikeusturvan mahdollisuuksia. Siksi jatkovalituksia kansainvälisiin tuomioistuimiin sekä kanteluiden määrää tulee seurata ja mahdollisista muutoksista tai havainnoista raportoida avoimesti. Helsingissä 3.10.2019 Anna-Rosa Asikainen Leena Kristeri lakimies, MTK ry lakimies, MTK ry
      • Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
        Päivitetty:
        2.10.2019
        • Pohjois-Suomen hallinto-oikeudella ei ole esityksestä huomauttamista
      • Vaasan hallinto-oikeus
        Päivitetty:
        2.10.2019
        • Viite: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/4126/2019 Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 29 ympäristöministeriön toimialan lakia, jotta lakien muutoksenhakusäännökset erityisesti valitusluvan osalta olisivat yhdenmukaiset 1 päivänä tammikuuta 2020 voimaantulevan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) kanssa. Esityksen johdosta valituslupamenettely tulisi pääsäännöksi ympäristöministeriön toimialan lainsäädännössä. Hallinto-oikeuden päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Hallinto-oikeus toteaa ehdotettujen muutosten tavoitteena olevan yhdenmukaistaa muutoksenhakusäännöksiä, mitä muutosta hallinto-oikeus pitää tarpeellisena ja tärkeänä. Lainsäädännön selkeyden kannalta mahdollisimman yhtenäiset voimaantulo- ja siirtymäsäännökset ovat toivottavia. Hallinto-oikeus pitää myönteisenä asiana valituslupajärjestelmän laajempaa käyttöönottoa. Esitetyt säädösmuutokset ovat kannatettavia.
      • Helsingin hallinto-oikeus, Hakkola Esa
        Päivitetty:
        2.10.2019
        • Ehdotuksen tavoitteena on ajantasaistaa ympäristöministeriön toimialan lainsäädäntöön sisältyviä muutoksenhakusäännöksiä suhteessa 1.1.2020 voimaan tulevaan lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Samalla esityksessä yhdenmukaistettaisiin ympäristöministeriön toimialan lainsäädännön muutoksenhakusäännöksiä muun ohella siten, että niissä otettaisiin huomioon suunniteltu valituslupajärjestelmän laajentaminen kuntalain mukaisiin asioihin, jota valmistellaan erillisenä hankkeena. Hallintolainkäyttölakiin kohdistuvien viittausten päivittämistä koskemaan lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa voidaan muutoksenhakujärjestelmän selkeyden näkökulmasta pitää tarpeellisena. Nyt ehdotettu osin teknisluontoinen päivitys on välttämätön riippumatta siitä, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain aiempia viittaussäännöksiä koskeva 127 §:n merkitsee, että niiden lakien viittaukset, joiden mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, tarkoittaisivat 1.1.2020 alkaen joka tapauksessa valituslupasääntelyä. Vastaavasti substanssilakien pykäläviittausten päivittäminen siten, että pääsääntö, jonka mukaan valittaminen kuntalain mukaisessa asiassa edellyttää valituslupaa, ilmenisi erillisessä hankkeessa päivitettävästä kuntalain 142 ja 144 §:stä eikä substanssilaeista, edistää muutoksenhakujärjestelmän selkeyttä. Ehdotus selkeyttää muun ohella hallinto-oikeuden päätöksiin liitettäviä valitusosoituksia, vähentää virhemahdollisuuksia muutoksenhaun eri vaiheissa ja sitä on muutoinkin pidettävä oikeusturvan kannalta asianmukaisena.
      • Pirkanmaan ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
        Päivitetty:
        2.10.2019
        • Pirkanmaan ELY-keskus on tutustunut hallituksen esitykseen. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa hallituksen esityksestä.
      • Itä-Suomen hallinto-oikeus
        Päivitetty:
        1.10.2019
        • Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi, joilla ympäristöministeriön hallinnonalan eräät muutoksenhakua koskevat säännökset muutetaan yhdenmukaisiksi 1.1.2020 voimaan tulevan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain kanssa on tarkoituksenmukainen. Itä-Suomen hallinto-oikeudella ei ole huomautettavaa hallituksen esitysluonnoksesta. Ritva Schiestl Terhi Helttunen Otso Myrsky
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue
        Päivitetty:
        30.9.2019
        • Hallituksen esityksen mukainen valituslupajärjestelmän käytön laajentaminen ympäristöministeriön toimialalla tehtävissä hallintopäätöksissä haettaessa muutosta hallinto-oikeuden päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta on vallitsevan kehityssuunnan mukaista. Vaikka valituslupajärjestelmän käytön laajentamiseen hallintolainkäytössä on perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä viime aikoina suhtauduttu aiempaa suopeammin, se ei poista sitä tosiasiaa, että valituslupajärjestelmän laajentaminen väistämättä jossakin määrin kaventaa asianosaisten mahdollisuutta saada asiansa täysimääräisesti tutkituksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hallituksen esityksen yleisperustelujen kohdassa 4.2 on esitetty, että uudistus vahvistaisi hallintotuomioistuinten mahdollisuuksia tehokkaaseen prosessinjohtoon. Prosessinjohdolla tarkoitetaan vakiintuneesti tuomioistuimen toimenpiteitä asian selvittämiseksi ja oikeudenkäynnin ulkoisen kulun järjestämiseksi. Valituslupajärjestelmän laajentaminen merkitsee hallintotuomioistuimen päätöksentekomenettelyn osalta vain muutosta päätöksessä annettavaan muutoksenhakua koskevaan ohjaukseen ja päätökseen liitettävään valitusosoitukseen. On vaikea hahmottaa, miten tällainen muutos vahvistaisi hallintotuomioistuimen mahdollisuuksia tehokkaaseen prosessinjohtoon. Hallituksen esityksen yleisperustelujen kohdassa 4.3 on esitetty, että ehdotettu keskeisten ympäristöä koskevien säädösten muutoksenhakusäännösten yhdenmukaistaminen edistäisi perustuslain 20 §:n ympäristöperusoikeuden toteutumista. Kun muutos kuitenkin joka tapauksessa rajoittaa asianosaisten mahdollisuuksia saada valituksensa täysimääräisesti tutkituksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa, voidaan muutoksen vaikutuksesta ympäristöperusoikeuden toteutumiseen olla perustellusti myös eri mieltä. Hallituksen esityksen yleisperustelujen kohdassa 4.4 ei esityksen yhteiskunnallisena vaikutuksena ole lainkaan mainittu sitä, että esitys toteutuessaan kiistattomasti rajoittaa asianosaisten mahdollisuutta saada valituksensa täysimääräisesti korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Tämä vaikutus tulisi hallituksen esityksessä avoimesti lausua julki.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö
        Päivitetty:
        30.9.2019
        • Ympäristöministeriö on pyytänyt liikenne- ja viestintäministeriöltä lausuntoa hallituksen esityksen luonnoksesta laeiksi ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta. Keskeisin ehdotettu muutos liittyy muutoksenhakua koskevaan sääntelyyn. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 29 ympäristöministeriön toimialan lakia, jotta lakien muutoksenhakusäännökset erityisesti valitusluvan osalta olisivat yhdenmukaiset 1 päivänä tammikuuta 2020 voimaantulevan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua mahdolliset kantansa. Ministeriöllä ei ole huomioita asiasta.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        27.9.2019
        • Maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole esityksestä huomautettavaa.
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Pätsi Rainer
        Päivitetty:
        27.9.2019
        • Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla (Tukes) ei ole lausuttavaa.
      • Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry, Parkkonen Jouni
        Päivitetty:
        26.9.2019
        • Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät - KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta, ja lausuu pyydettynä kunnioittaen seuraavaa. Lausunnonantajasta Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokrataloyhteisöjen johtava valtakunnallinen edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAn jäseninä on kunnallisia vuokrataloyhtiöitä, nuorisoasuntoja ja kehitysvammaisille tarkoitettuja asuntoja valtakunnallisesti rakennuttavia yhteisöjä sekä muita yleishyödyllisiä toimivia vuokrataloyhtiöitä ja -säätiöitä. Osa yhteisöistä omistaa myös palvelu- tai opiskelija-asuntoja. KOVAlla on nyt 50 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yli 196 000 vuokra-asuntoa, joissa asuu yli 320 000 henkilöä. Jäsenten vuokra-asuntojen määrä vastaa lähes 70 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista vuokra-asunnoista Suomessa. Jäsenten kaikkien vuokra-asuntojen kokonaismäärä vastaa noin 50 prosenttia kaikista rajoituksenalaista vuokra-asunnoista Suomessa. KOVAn jäsenyhteisöt aloittavat vuonna 2019 yhteensä lähes 5 000 kohtuuhintaisen vuokra-asunnon rakennuttamisen eri puolilla Suomea. Jäsenyhteisöille valmistuu vuoden 2019 aikana noin 3 000 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. KOVAn jäsenyhteisöjen yhteenlasketut investoinnit vuonna 2019 ovat yli 1,1 miljardia euroa. KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra-asuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVAn jäsenyhteisöt noudattavat toiminnassaan omakustannusperiaatetta, eli niiden tavoitteena ei ole tehdä voittoa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asumiseen. Yleiset kommentit hallituksen esitysluonnoksesta Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry suhtautuu pääosin myönteisesti hallituksen esitysluonnokseen koskien valituslupajärjestelmän ulottamista kaikkiin ympäristöministeriön hallinnonalan lakien nojalla tehtäviin asumisen tukia koskeviin päätöksiin. KOVA pitää valituslupajärjestelmän laajentamista oleellisena hallintolainkäytön tehostamisen ja korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöstuomioistuimen roolin kehittämisen kannalta. Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösroolin vahvistaminen mahdollistaa tuomioistuimelle vaikeisiin oikeuskysymyksiin keskittymisen ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamisen, mikä lisää oikeusjärjestelmän toimivuutta. KOVA pitää näitä tavoitteita kannatettavina. KOVA pitää tärkeänä, että lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 111 §:n valitusluvan myöntämisen perusteiden mukaan valituslupa on myönnettävä ennakkopäätösperusteen lisäksi myös ilmeisen virheen tai muun painavan syyn perusteella. Näin ollen valituslupa on myönnettävä myös muissa kuin lain soveltamisen kannalta samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta tärkeissä asioissa. Oikeusturvan toteutumisen kannalta tämä on oleellinen asia. Kommentit asumisen tukia koskevien lakien muutoksenhakuun Voimassaolevan lainsäädännön mukaan asumisen tukia koskevissa asioissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen on voinut valittaa ilman valituslupaa siltä osin kuin valituksenalaisessa päätöksessä on kyse tuen lakkauttamisesta tai takaisinperinnästä taikka sanktioluonteisesta asiasta (takauskorvauksen maksamatta jättäminen, seuraamusmaksun määrääminen taikka omarahoitusosuudelle laskettavan koron perimisen tai tuotontuloutuksen kieltäminen). Vuoden 2016 lainsäädäntöuudistuksessa nämä asiat katsottiin asianosaisen oikeusturvan kannalta erityisen merkittäviksi ja siksi ne päätettiin silloin jättää valituslupasääntelyn ulkopuolelle. Sen jälkeen hallintoasioiden muutoksenhakujärjestelmän kehitys on edelleen jatkunut, ja hallituksen esitysluonnoksessa todetulla tavalla valitusluvan käytön laajentaminen uusiin asiaryhmiin on ollut perusteltua. KOVA huomauttaa kuitenkin, että perustuslakivaliokunnan linjan muutos suhteessa valituslupajärjestelmän laajentamiseen, siten kuin sitä on hallituksen esitysluonnoksessakin selostettu, on merkittävä. Siirtyminen valitusluvan poikkeuksellisuudesta siihen, että vain poikkeuksellisesti voi valittaa suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on periaatteellisella tasolla merkittävä. KOVA muistuttaa, että valituslupajärjestelmän laajentaminen vaatii koko muutoksenhakujärjestelmän tarkastelua, jotta voidaan varmistua siitä, että korkeinta oikeutta edeltävät muutoksenhakujärjestelyt kyseisessä asiaryhmässä turvaavat asian laadun ja merkittävyyden edellyttämät oikeusturvatakeet. KOVA huomauttaa, että valituslupajärjestelmä korottaa yksittäisen valituksen tutkimiselle asetettua kynnystä. Valituslupajärjestelmään siirtyminen merkitsee poikkeamista hallinto-oikeudellisesta muutoksenhakujärjestelmästä, kun jatkossa lähtökohta muutoksenhaulle korkeimmassa hallinto-oikeudessa on myös kaikissa asumisen tukia koskevissa asioissa valituslupamenettely. Tästä syystä on syytä seurata, millaisiksi valituslupahakemusten ja myönnettyjen valituslupien määrät tässä asiaryhmässä kehittyvät. KOVA katsoo, että lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 111 §:n valitusluvan myöntämisen perusteet takaavat edelleen valitusluvan saamisen myös muissa kuin ennakkopäätöksen luonteisissa asioissa. Kokonaisuus huomioiden valituslupajärjestelmään siirtyminen myös asumisen tukia koskevissa asioissa voi vaikuttaa positiivisesti käsittelyaikojen lyhentymiseen ja oikeusprosessin kestoon. Muilta osin KOVAlla ei ole kommentoitavaa esitysluonnokseen. Helsingissä 26.9.2019, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät - KOVA ry Jouni Parkkonen Toiminnanjohtaja Lisätietoja: Lakimies Vilma Pihlaja, KOVA, puh. 050 472 9430, vilma.pihlaja@kovary.fi
      • Suomen Kiinteistöliitto ry
        Päivitetty:
        25.9.2019
        • LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAEIKSI YMPÄRISTÖMINITERIÖN HALLINNONALAN ERÄIDEN MUUTOKSENHAKUA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN MUUTTAMISESTA Suomen Kiinteistöliitto ry (Kiinteistöliitto/Suomen Kiinteistöliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikon mukaisesta asiasta. SUOMEN KIINTEISTÖLIITOSTA Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliittoon kuuluu 23 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti asunto-osakeyhtiöistä. Kiinteistöliiton jäsenistöön kuuluu myös vuokrataloyhtiöitä. Alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenistöön kuuluu yhteensä lähes 28 000 asunto- tai kiinteistöosakeyhtiötä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry, jossa on jäseninä miltei 20 000 yksityishenkilöä tai muuta tahoa, jotka vuokraavat asuin- ja liikehuoneistojaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä. Jäsenkuntamme piiriin kuuluu arviolta noin 2 miljoonaa suomalaista. YLEISTÄ HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 29 ympäristöministeriön toimialan lakia, jotta lakien muutoksenhakusäännökset erityisesti valitusluvan osalta olisivat yhdenmukaiset 1. päivänä tammikuuta 2020 voimaantulevan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) kanssa. Jo nykyisinkin valtaosa ympäristöministeriön toimialan päätöksistä kuuluu valitusluvan piiriin, mistä on nimenomaisesti säädetty kussakin erityislaissa. Koska edellä mainitussa yleislaissa valituslupamenettelystä tulee pääsääntö, muutettaisiin erityislakien valituslupasäännökset yleisiksi viittauksiksi lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. KIINTEISTÖLIITON LAUSUNTO Kiinteistöliitto pitää lakimuutosehdotuksia kokonaisuudessaan erittäin hyvänä ja tarpeellisina. Ympäristöministeriön toimialan muutossäännösten ajantasaistaminen ja toisaalta yhdenmukaistaminen toteuttamalla yksiselitteiset viittaukset tulevaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ovat välttämättömiä. Kunnioittavasti, SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY Harri Hiltunen Jenni Hupli toimitusjohtaja päälakimies, VT
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        23.9.2019
        • Hallituksen esityksessä ehdotetuilla lakimuutoksilla ajantasaistettaisiin ympäristöministeriön toimialan lainsäädäntöön sisältyviä muutoksenhakusäännöksiä suhteessa jo säädettyyn uuteen lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa sekä yhdenmukaistettaisiin muutoksenhakusäännöksiä ja - menettelyä. Valituslupamenettely lisättäisiin tai sen käyttö laajennettaisiin kaikkiin valtion viranomaisten valituskelpoisiin päätöksiin mm. jätelaissa, vapaaehtoisesta osallistumisesta ympäristöasioiden hallinta- ja auditointi-järjestelmään annetussa laissa ja hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annetussa laissa. Lisäksi useiden lakien, kuten ympäristönsuojelulain ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain, muutoksenhakusäännökset yhdenmukaistettaisiin vastaamaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia. Nämä muutokset olisivat lähinnä teknisluonteisia. Ympäristönsuojelulain 190 §:n 4 momentti yhdenmukaistettaisiin suhteessa kuntalain 142 ja 144 §:n muuttamista koskevaan hallituksen esitykseen. Maa-aineslain muutoksenhakusäännökset yhdenmukaistetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaiseksi julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamisen yhteydessä. ELY-keskus pitää valituslupamenettelyn käytön laajentamista järkevänä ja tarkoituksenmukaisena muutoksenhakumenettelyjen yhdenmukaistamiseksi. Ehdotettujen muutosten myötä esim. jätelaissa valituslupamenettelyn piiriin tulisi jätehuoltorekisteriin tai tuottajarekisteriin hyväksymisen peruuttamista, jätteen kansainvälisen siirron hyväksymistä ja ennakkohyväksyntää koskevan päätöksen peruuttamista, hallinnollisen seuraamuksen määräämistä ja hallinnollisen pakkokeinon täytäntöönpanoa koskevia hallintopäätöksiä. Muutokset hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annetussa lain muutoksenhakusäännökseen saattavat hallintopakkopäätökset valituslupamenettelyn piiriin. ELY-keskus katsoo, että edellä mainituissa tapauksissa asianosaisten oikeussuoja voidaan turva jatkovalituksen osalta riittävällä tavalla oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetyillä valituslupaperusteilla. Erityisesti oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin 3 kohta (muu painava syy) mahdollistaa sellaisten tapauskohtaisten syiden, joilla on suuri merkitys asianosaisen oikeusturvan kannalta, huomioon ottamisen jatkovalitusluvan myöntämisen perusteina. Ehdotetun hallituksen esityksen (s. 12) mukaan valituslupamenettely lisättäisiin tai sen käyttöä laajennettaisiin kaikkiin valtion viranomaisten valituskelpoisiin päätöksiin mm. jätelaissa. Jätelaissa valituslupamenettelyn laajentaminen tulisi koskemaan myös valvontaviranomaisen laiminlyöntimaksua koskevaa päätöstä. ELY-keskus huomauttaa, että laiminlyöntimaksun voi määrätä myös jätelain mukaisena valvontaviranomaisena toimiva kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.