• Voitte kirjoittaa asetusluonnoskokonaisuutta koskevat näkemyksenne ja yleiset huomiot alla olevaan tekstikenttään. Yksityiskohtaiset vastaukset pyydämme esittämään asetuskohtaisesti alempana olevan ryhmittelyn mukaisesti.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Uutta EU-ohjelmakautta 2021-2027 koskevan aluekehittämislainsäädännön ja sitä tarkentavien asetusten valmistelu on ollut pitkällinen prosessi, jota TEM on vienyt varsin hyvin eteenpäin sekä prosessin että työhön osallistuneiden tahojen laajan kirjon osalta. Asetusten laatimisen osalta keskeistä on ollut, että operatiivisessa ohjelmatyössä mukana olleita välittävien toimielinten edustajia on osallistunut valmisteluun. On huomioitava, että erityisesti rahoitus- ja tukikelpoisuusasetuksia on muutamien pykälien osalta luettava samanaikaisesti, mikä olisi syytä tarkentaa myös kyseisten asetusten muistioihin.
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Maakuntaliitto kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä tiiviistä valmisteluyhteistyöstä ja osallistavista sisältökeskusteluista alueiden kanssa valmistelun aikana. Asetusten uudistaminen on onnistunut hyvin.
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Satakuntaliitto kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä osallistavasta ja avoimesta valmisteluprosessista. Maakuntien liitoilla on ollut mahdollisuus osallistua yhteiseen työhön resurssiensa puitteissa. Asetuksessa ehdotettujen säännösten tarkoituksena on selkeyttää menettelyjä sekä tuen hakijoiden että välittävien toimielinten kannalta. Tulkintaerojen vähentäminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen on erittäin kannatettava tavoite. Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja soveltaminen hankkeisiin vaikuttaa tässä vaiheessa monimutkaiselta, mutta niin välittävien toimielinten kuin hakijoiden koulutuksella ja perehdyttämisellä päästään toivottavasti nopeastikin näkemään uusien mallien edut käytännössä.
      • Etelä-Savon ELY, Yhteinen RR-ELY-keskusten lausunto
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • RR-ELY-keskukset kiittävät työ- ja elinkeinoministeriötä vuorovaikutteisesta valmisteluprosessista ja avoimesta valmistelusta. Tukikelpoisuusasetus, toimeenpanoasetus ja rahoitusasetus muodostavat selkeän kokonaisuuden, joka luo vahvan pohjan alue- ja rakennepolitiikan toteuttamiselle. Kokonaisuudessa on huomioitu hyvin edellisten rahoituskausien kokemukset, hallinnon keventämisen vaatimukset sekä lainsäädännön selkeys.
      • Etelä-Karjalan liitto
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Yleisenä huomiona, että asetuspaketti ja muistiot ovat kokonaisuudessaan rakenteeltaan selkeät. Älykkään erikoistumisen näkökulma on EU komission velvoittama ja rakennerahastotoimintaa osin sitovasti ohjaava aluelähtöinen strategiaprosessi, jonka näkyvyys tässä kokonaisuudessa jää varsin ohueksi (maininta muistiossa). Ekosysteemitoimintaan ja muihin valtakunnallisiin kokonaisuuksiin liittyen odotetaan riittävää kytkentäpintaa aluelähtöiseen toimintaan sekä hankkeisiin. Maakuntien liitot voivat rahoittaa yrityksiä de minimis – sääntelyn puitteissa osana laajempaa kehittämishanketta, joten siltä osin kirjauksia tulee tarkentaa. Rahoitus- ja tukikelpoisuusasetuksiin liittyen kirjausten tulee tukea yhdenmukaista ja selkeää tulkintaa. Tämä koskee erityisesti muutoksia suhteessa voimassaolevaan lainsäädäntöön. Kiitos perusteellisesta lakivalmistelusta ja mahdollisuudesta osallistua valmisteluprosessiin!
      • Päijät-Hämeen liitto, Aluekehitys
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Päijät-Hämeen liiton lausuntona voidaan todeta, että valmisteluaika on venynyt, kun viimeaikainen toimintaympäristön tilanne on muuttunut merkittävästi. Toimeenpanoasetuksesta voidaan todeta, että aluekehittämisen keskustelu eli ministeriöiden ja alueiden välinen vuorovaikutuksen menettely on nyt hyvin osa aluehallintojärjestelmää. Hyvä uudistus on myös, että Interreg-ohjemien hallinnointi on osa aluekehittämisen säädösperustaa ja myös aluetason työtä. Rahoitusasetus on selkeä ja jäsentynyt. Päijät-Hämeen liitto, kuten myös useimmat maakuntien liitot, haluaa kiinnittää huomiota yhteen yksityiskohtaan ja ehdottaa siihen muutosta. 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki 3 momentti kuuluu esityksessä ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Asia voidaan korjata niin, että rahoitusasetuksen kielto, joka koskee liittojen tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, poistetaan tai korvataan ehdolla, jonka mukaan tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Perustelut yllä olevaan muutokseen, tulevat siitä, että tulevassa rakennerahasto-ohjelmassa varaudutaan elvytykseen, kestävään ja vihreään siirtymään ja digitaalisen toimintatavan vahvistumiseen. Merkittävä osa ajatelluista toimenpiteistä ovat monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Hankkeissa on mukana julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja sekä yliopistoja että muita oppilaitoksia. Nykyiset hankkeiden rahoitustyökalut eivät sovi hyvin tämänkaltaisen muutoksen rahoitukseen. Ongelmana ovat hankkeet, joissa joukko yrityksiä osallistuu esim. oppilaitoksen hankkeeseen, jossa kehitetään uutta osaamista yritysten tarpeisiin. Yritykset voivat olla mukana de minimis -tuen tasoisesti, mutta osaamisen yrityskohtainen kehittäminen ei ole mahdollista, koska rahoitusasetuksessa kielletään maakunnan liitoilta yksittäisen yrityksen liiketoiminnan tukeminen. Yritys voi hakea yritystukea ELY-keskukselta, mutta luontevampaa olisi, että tällaisissa yritysryhmähankkeissa, jossa toteuttaja on muu kuin yritys, tukea voitaisiin myöntää myös yritysten kehittämistoimiin samalla rahoituspäätöksellä. Muutos ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita. vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Mutta kuten jo nyt, yrityksillä pitää olla mahdollisuudet hyödyntää näitä osaamisen kehittämisen hankkeita omassa liiketoiminnassaan. Tässä maakunnan liittojen myöntämä rahoitus olisi joustava ratkaisu osana kokonaishanketta. Tukitasot ja muut ehdot voisivat noudattaa vastaavien yritystukien periaatteita. Muutos parantaisi kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja vähentäisi yritysten byrokratiaa. Vaatimus 19 § ohjausryhmään nimetyn kirjallisesta suostumuksesta tehtävään tulee poistaa. Se lisää hallinnollista taakkaa. Tukikelpoisuusasetus on yksityiskohtainen. Hyvää on, että asetukseen on määritelty rajat hankintojen kilpailuttamiselle sekä määritellyt rajat kustannuslajien ylityksen suhteen. Yksikkökustannusmallit tulevat tuottamaan aluksi kysymyksiä ja ehkä väärinymmärryksiä. Ministeriön tulee tuottaa koulutusta sekä rahoittajille että hakijoille asetuksen ja käytäntöjen selkeyttämiseksi. Yhteishankkeiden uusi toimintamalli luo painetta suurempiin päätösmääriin, mutta toisaalta se selkeyttää eri toimijoiden työtä. Hankkeen tuloihin liittyen Päijät-Hämeen liitto näkee hyvänä muutoksen, että de minimis katsotaan jatkossa yksityiseksi rahoitukseksi, ei tuloksi, kuten tällä kaudella on tehty. Palkkakustannusten 7 § yksikkökustannusmallin osalta työaikakirjanpitoa ei tarvitse edellyttää, koska siinä on jo kiinteä työaikaosuus, ja käytäntö tulee olla samanlainen kuin 8 §:ssä Laura Leppänen maakuntajohtaja
      • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Pirkanmaan liitto kiittää mahdollisuudesta lausua ohjelmakauden 2021 - 2027 alue- ja rakennepolitiikan asetusluonnoksista ja antaa seuraavan lausunnon: Asetuskokonaisuuteen sisältyy useita tervetulleita hallintoa keventäviä ja välittävien toimielinten käytäntöjä yhdenmukaistavia uudistuksia. Valmistelussa on kiitettävällä tavalla huomioitu välittävien toimielinten edustajien näkemykset ja käytännön kokemuksiin perustuvat ehdotukset.
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Uudenmaan liitto kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä tiiviistä valmisteluyhteistyöstä. Alueiden kehittämisen lainsäädäntökokonaisuutta on valmisteltu avoimesti ja hyvässä yhteistyössä toimijoiden kesken. Rahoitusehtojen tulisi sallia yksityisen ja julkisen sektorin ryhmä- ja yhteishankkeet entistä jouhevammin, jotta tuella päästäisiin nykyistä nopeammin tuloksiin. Asetusehdotuksissa pyrkimys hallinnon keventämiseen on nähtävissä, mitä Uudenmaan liitto pitää erittäin myönteisenä. Kuitenkin asetusehdotuksissa on eräitä elementtejä, joiden odotetaan myös lisäävän hallinnollista työtä. Lisäksi muutosten odotetaan edellyttävän välittäviltä toimielimiltä tuensaajille tarjottavaa koulutusta ja neuvontaa etenkin ohjelmakauden alkuvuosina.
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Asetusehdotukset vievät hyvin eteenpäin aluekehittämisen kokonaisuutta ja sääntelyä. Rakenne on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Useilla EU-ohjelmakausilla tavoitteena ollut hallinnon keventäminen edistyy sääntelyn avulla jossakin määrin, mutta tätä työtä tulisi viedä yhä pidemmälle esimerkiksi tukikelpoisuuden osalta. Eräiltä osin asetuskokonaisuus kaipaa myös täsmennyksiä ja joitakin toimintoja tulisi kirjoittaa toisin vaikuttavuuden takaamiseksi. Seuraavassa esitetyt muutos- ja tarkennusehdotukset ovat luonteeltaan yksityiskohtia koskevia.
      • Porin kaupunki
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Lausuntopyynnön ja siihen liittyvien taustatietojen perusteella sekä Satakuntaliiton laatiman lausuntoluonnoksen pohjalta voidaan todeta Porin kaupungin asettuvan Satakuntaliiton antaman lausunnon taakse.
      • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Pohjanmaan liiton lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi, alueiden kehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2021–2027 Pohjanmaan liitto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi (toimeenpanoasetus, rahoitusasetus, tukikelpoisuusasetus), alueiden kehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2021–2027. Valtioneuvoston asetusten valmisteluprosessissa on valmistelun eri vaiheissa maakuntien liitoilla ollut mahdollisuus osallistua valmisteluun aktiivisesti. Asetukset ovat lähtökohtaisesti selkeitä ja tarkoituksenmukaisia. Uudet käyttöönotettavat kustannusmallit tulevat keventämään hankkeiden hallinnointia, mutta vaativat käyttöönoton alkuvaiheessa paljon neuvontaa ja ohjausta viranomaisilta hanketoimijoille. Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hallinnointia koskevien säädösten kokoaminen osaksi yhteistä aluekehittämisen säädösperustaa on kannatettava ratkaisu, joka selkeyttää osaltaan aluekehittämisen kokonaisuutta.
      • Etelä-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Etelä-Pohjanmaan liitto kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä osallistavasta ja avoimesta asetusvalmistelusta. Kaikilla maakuntien liitoilla on ollut mahdollisuus osallistua yhteiseen työhön resurssiensa puitteissa. Asetuksessa ehdotettujen säännösten tarkoituksena on selkeyttää menettelyjä sekä tuen hakijoiden että välittävien toimielinten kannalta. Tulkintaerojen vähentäminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen on erittäin kannatettava tavoite. Pyrkimys hallinnon keventämiseen on nähtävillä, mutta sen on toteuduttava myös käytännössä toimeenpanotyötä ohjeistettaessa ja valvottaessa. Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja soveltaminen hankkeisiin vaikuttaa tässä vaiheessa monimutkaiselta, mutta hyvällä niin välittävien toimielinten kuin hakijoiden koulutuksella ja perehdyttämisellä alkuvaiheen hämmennyksestä toivottavasti päästään nopeasti näkemään uusien mallien edut käytännössä. Joka tapauksessa kokonaisuus vaatii hakijoilta perinpohjaista perehtymistä uusiin vaihtoehtoihin ja voi pahimmassa tapauksessa olla omiaan kaventamaan hakijakuntaa entisestään, vaikka tarkoituksena on tarjota erilaisiin tilanteisiin vaihtoehtoisia kustannusmalleja. Kaikilta viranomaisilta niin rahoituksessa, maksatuksessa kuin valvonnassakin se vaatii ajattelutavan ja sitä myöten käytäntöjen muutosta: huomiota ei perusteellisesti valmistellun rahoitushakemuksen jälkeen kiinnitetä enää kustannuksiin vaan siihen, miten hanke sille hyväksytyillä resursseilla saavuttaa tavoitteensa ja mitä tuloksia se saa aikaan.
      • Varsinais-Suomen liitto
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus on 26.4.2021 antanut seuraavan lausunnon: Toimeenpanoasetus Toimeenpanoasetuksessa esitetään, että rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen tehtävät kootaan Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen osalta Uudenmaan liittoon. Tehtävien kokoamista tukee ohjelmakauden 2014-2020 hyvät kokemukset. Vaikka välittävän toimielimen tehtävät on hoidettu Uudenmaan liitossa, niin käytännössä hankkeiden valmistelu ja rahoitettavien hankkeiden valinta on tehty Varsinais-Suomen liitossa. Monen maakunnan maksatustehtävien kokoamien yhteen maakunnan liittoon takaa hanketoteuttajien tasavertaisen kohtelun ja osaamisen vahvistumisen maksatushakemusten käsittelyssä. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallisen teeman johtoryhmän tehtävänä on huolehtia valtakunnallisen teeman strategisesta ohjaamisesta sekä seurata, arvioida ja muutoin tukea teeman toteutumista. Ohjelmakaudella 2014 - 2020 rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisten teemojen toteuttaminen on jäänyt irralliseksi alueellisesta hanketoiminnasta. Varsinais-Suomen liiton mielestä johtoryhmältä tulisi edellyttää tiiviimpää yhteistyötä alueiden ja niidenmaakunnan yhteistyöryhmien kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajan tulee edelleen olla kuntalaissa tarkoitettu luottamushenkilö. Yhteistyöryhmän kokoonpano noudattelee nykyistä käytäntöä ja Varsinais-Suomen liitto pitää hyvänä, että asetus ottaa huomioon mahdollisuudet huomioida alueen erityspiirteet mm. yhteistyöryhmässä edustettuina olevia järjestöjä ja muita tahoja nimettäessä. Valtioneuvoston aluekehittämispäätös valmistellaan hallituskauden ensimmäisen vuoden loppuun mennessä. Päätöksen sisältö olisi keskeisiltä osin samanlainen kuin aiemmin, mutta alueiden kehittämisen kannalta keskeiset ministeriöt eivät enää erikseen määrittelisi hallinnonalansa aluekehittämistavoitteita tai keskeisiä toimenpiteitä aluekehittämispäätöksen yhteydessä, vaan nämä sisältyisivät erikseen tehtävään toimeenpanosuunnitelmaan. Muutos parantaa aluekehittämispäätöksen roolia valtioneuvoston aluekehittämisen strategisia linjauksia määrittävänä asiakirjana. Maakuntaohjelmien sisällön rakenteelle haetaan yhtenäisyyttä niiden sisällön keskinäisen vertailtavuuden takia. Asetuksessa määritetään sisällöt, joita maakuntaohjelmissa on vähintään oltava. Tämä muotoilu jättää kuitenkin hyvin tilaa sille, että maakuntaohjelmat voidaan tehdä alueiden omista lähtökohdista käsin kunkin maakunnan erityspiirteet huomioiden. Valtion ja alueiden välisistä alueiden kehittämisen keskusteluista asetuksen muistiossa todetaan, että ELY-keskukset olisivat mukana alueella keskusteluja valmistelevassa maakunnan tilannekuvatyössä. Muutoksena aikaisempaan ELY-keskukset osallistuisivat itse keskusteluun valtioneuvoston edustajina samoin kuin mahdolliset TE-toimistojen edustajat. ELY-keskuksilla on substanssiosaamista ja näkemystä maakuntien aluekehittämiseen ja viime syksynä pidetyissä Varsinais-Suomen ja valtion välisissä keskusteluissa ELYn edustajat olivat vahvasti mukana alueen näkökulmien ja toiveiden esittämisessä. On välttämätöntä, että ELYjen ja TE-toimistojen edustajat osallistuvat keskusteluun maakuntien eikä valtioneuvoston edustajana. Interreg Central Baltic-, Interreg Baltic Sea Region- ja Urbact -ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnointi on tarkoitus koota Uudenmaan liittoon. Ohjelmat on luontevaa sijoittaa samaan maakunnan liittoon, koska ohjelmien maantiede ja sitä kautta niiden tuen saajat sekä temaattiset valinnat ovat osittain samankaltaisia. Maakuntien liittojen tehtävien kokoaminen kansallisen vastinrahoituksen osalta perustuu maakuntien liittojen väliseen sopimukseen, joten tätä myötä Interreg Central Baltic -ohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnointi Varsinais-Suomen liitossa lakkaa. Rahoitusasetus Maakunnan liiton myöntämän alueellisen kehittämistuen yhteydessä todetaan, että maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä on osoittautunut käytännön toimintaa hankaloittavaksi linjaukseksi laajemmissa kehittämishankkeissa, joihin osallistuu myös yrityksiä. Asia voidaan korjata niin, että rahoitusasetuksen kielto, joka koskee liittojen tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, poistetaan tai korvataan ehdolla, jonka mukaan tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä ei muuttaisi liittojen ja ELYjen välistä työnjakoa. Liitot toimisivat edelleen laajempien kehittämishankkeiden rahoittajina ja päävastuu suorien yritystukien myöntämisestä olisi ELY-keskuksilla. Muutoksen myötä liittojen hankkeilla saavutettaisiin vaikuttavampia tuloksia ja päästäisiin tavoitteisiin, joita ohjelmatyölle on konkreettisten indikaattoreiden valossa asetettu. Tukikelpoisuusasetus Tavoite yksinkertaistettujen kustannusmallien laajemmasta käyttöönotosta ja seurannan painopisteen siirtämisestä tuloksiin tosiallisesti toteutuneiden kustannusten sijaan on erittäin kannatettava. Tarvittaessa tukikelpoisuusasetuksen yksityiskohtaiset muotoilut antavat tukea tukikelpoisuuden määrittelylle ja osaltaan ne myös varmistavat hankkeiden toteuttajien tasavertaisen kohtelun eri alueilla. Mutta tämä uudistus vaatii myös selkeää ohjeistusta ja tukea hallintoviranomaisilta, jotta käytännöt olisivat yhtenäiset koko maassa ja kaikkein välittävien viranomaisten kohdalla.
      • Oulun kaupunki, Krüger Claes
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Oulun seudun kuntien lausunto yhteinen lausunto.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Erityisasiantuntija Päivi Hämäläinen, Hämäläinen Päivi
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Viite: VN/9125/2021 Asia: Lausuntopyyntö: Luonnokset valtioneuvoston asetuksiksi / Alueiden kehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2021 - 2027 Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto valtioneuvoston asetuksiin alueiden kehittämisestä ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta, hankkeiden rahoittamisesta ja hankkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä lausuntoa valtioneuvoston asetuksiin alueiden kehittämisestä ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta, hankkeiden rahoittamisesta ja hankkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on tutustunut asiakirjoihin ja esittää tehtäväksi seuraavat muutokset:
      • Etelä-Savon maakuntaliitto
        Päivitetty:
        28.4.2021
        • Etelä-Savon maakuntaliitto haluaa kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä tiiviistä valmisteluyhteistyöstä ja osallistavista sisältökeskusteluista alueiden ja muiden toimijoiden kanssa valmistelun aikana. Kokonaisuutena asetusluonnoskokonaisuutta voidaan pitää selkeänä ja hyvänä.
      • Keski-Suomen liitto
        Päivitetty:
        27.4.2021
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut alueiden kehittämisen lainsäädäntökokonaisuutta avoimesti ja hyvässä yhteistyössä maakunnan liittojen, ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Asetuskokonaisuus etenee oikeaan suuntaan. Aluekehittämisen ja rahoituksen vaikuttavuuden kannalta on tähdättävä hanketoimijoiden hallinnollista taakkaa vähentäviin muutoksiin. Rahoitusehtojen tulisi sallia yksityisen ja julkisen sektorin ryhmä- ja yhteishankkeet entistä jouhevammin, jotta tuella päästäisiin nykyistä nopeammin tuloksiin. Asetusluonnokset ovat rakenteeltaan, sisällöltään ja muotoilultaan selkeät. Asetuksia tarkentavat muistiot tarjoavat viranomaisten toiminnalle tärkeitä tarkennuksia ja ohjeistusta.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        27.4.2021
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä lausuntoa luonnoksesta alueiden kehittämistä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoja koskevan lainsäädännön nojalla annettavista valtioneuvoston asetuksista. Pyydettynä lausuntona opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa seuraavaa. Yleisenä huomiona opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että se, mitä asetuksilla säädetään, tulee pohjautua hallituksen esitykseen alueidenkehittämisen laiksi. Yksityiskohtaisina huomioina opetus- ja kulttuuriministeriö esittää asetusluonnoksiin tehtävän seuraavat asetuskohtaiset muutokset.
      • Puolustusministeriö
        Päivitetty:
        27.4.2021
        • Puolustusministeriö ilmoittaa, ettei sillä ole lausuttavaa asetusluonnoksista.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
        Päivitetty:
        27.4.2021
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteaa lausuntonaan seuraavaa: Maakuntaliitto haluaa kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä tiiviistä valmisteluyhteistyöstä ja osallistavista sisältökeskusteluista alueiden ja muiden toimijoiden kanssa valmistelun aikana. Alun perin muutamaksi kuukaudeksi suunniteltu valmisteluaika on venynyt yli kahden vuoden mittaiseksi, koska toimintaympäristön tilanne on muuttunut merkittävästi. Ministeriö on pystynyt sopeuttamaan valmisteluprosessia muuttuneeseen tilanteeseen. Seuraavaksi kommentit asetuskohtaisesti.
      • STTK ry, Hyvönen Ulla
        Päivitetty:
        27.4.2021
        • STTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitykseen (HE 47/2021 vp) laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpanolaki) sekä laiksi alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoituslaki). STTK toteaa, että esitykset ovat pitkälti hyvin hallinnollisia, ja ettei sillä ole lausuttavaa yksittäisiin pykäliin. Kiitämme valmistelijoita hyvästä yhteistyöstä ja valmistelusta.
      • Akava ry
        Päivitetty:
        26.4.2021
        • Akava kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksiin valtioneuvoston asetuksiksi: Alueiden kehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2021 - 2027. Asetuksella on tarkoitus antaa säännöksiä ja lakia tarkempia säännöksiä aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanoa selkeyttäviä ja yhdenmukaistavia säännöksiä. Lakien nojalla annettaisiin kolme valtioneuvoston asetusta: Ehdotettavan toimeenpanolain nojalla annettaisiin asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpanoasetus). Ehdotettavan rahoituslain nojalla annettaisiin asetus alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoitusasetus) sekä asetus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta (tukikelpoisuusasetus). Asetuksissa esitellyt sisällöt ovat pitkälti hallinnollisia. Akava pitää esitettyjä muutoksia tarkoituksenmukaisina ja oikeasuhtaisina. On tärkeää, että eri rahastoista saadun rahoituksen käyttäminen on joustavaa ja käyttäjilleen. Akava pitää oikeudenmukaisen siirtymän rahaston osalta tärkeänä, että sen tehtävä mielletään Suomessa laajasti koskemaan eri toimialoja. Eri elinkeinonharjoittajien ja toimialoilla työskentelevien ihmisten auttaminen siirtymässä vähähiiliseen talouteen on tärkeää. Tarkastelu ei näiltä osin saa olla liian kapeaa tai keskittyä liiaksi vain yksittäisille toimialoille. Kiitämme valmistelijoita perusteellisesta työstä.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        26.4.2021
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksiin valtioneuvoston asetuksiksi Alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpanoasetus), Alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoitusasetus), sekä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden tukikelpoisuudesta. Asetuksilla säädettäisiin aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan viranomaisista ja niiden tehtävistä sekä aluekehittämisen yhteistyöelimien tehtävistä, rahoituslain nojalla myönnettävän tuen käyttökohteista ja hyväksyttävistä kustannuksista, sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavien hankkeiden kustannusten korvausperusteista, eli käytettävissä olevista kustannusmalleista ja rahoitusmuodoista, kustannusten tukikelpoisuuden yleisistä edellytyksistä sekä hyväksyttävistä kustannuksista ja niihin liittyvistä menettelyistä. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto em. asetusehdotuksiin. Keski-Pohjanmaan liitto toteaa, että asetusluonnokset ovat rakenteeltaan, sisällöltään ja muotoilultaan pääasiassa selkeät ja tarkoituksenmukaiset. Asetusten muistiot tarjoavat välittävän toimielimen toimintaa tukevia tarkennuksia ja ohjeistuksia. Välittävien toimielinten asiantuntijoita on kuultu riittävästi valmisteluprosessin aikana. Keski-Pohjanmaan liitto haluaa kiinnittää erityistä huomiota rahoitusasetuksessa esitettyyn muotoiluun yritysten tukemiseen maakuntien liittojen rahoittamista hankkeista. Jotta rahoitettavat kehittämishankkeet olisivat vaikuttavia, hankkeiden toimenpiteisiin, rahoitukseen ja osatoteuttamiseen osallistuvien yritysten pitäisi voida jollain tavoin hyödyntää hankkeiden tuottamia tuloksia omassa liiketoiminnassaan ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa hankkeen päätoteuttaja on jokin muu toimija kuin yritys. Tästä näkökulmasta rahoitusasetuksessa esiintyvä muotoilu on ongelmallinen ja se tulisi muuttaa. Keski-Pohjanmaan liitto haluaa myös tuoda esiin, että vaikka asetuksilla esiteltävien uusien kustannusmallien tarkoituksena on keventää ohjelmakauden aikaista hallintoa, niin niiden käyttöönotto ja omaksuminen erilaisine yhdistelmineen tulee edellyttämään välittäviltä toimielimiltä tuen saajille tarjottavaa koulutusta ja neuvontaa, joka lisää hallinnollista työtä erityisesti ohjelmakauden alussa. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että uuden ohjelmakauden tekninen tuki on välittävien toimielinten käytettävissä heti ohjelmakauden alusta alkaen.
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        26.4.2021
        • Pohjois-Savon liitto kiittää Työ- ja elinkeinoministeriötä valmistelutyöstä, mitä on tehty kiinteässä yhteistyössä välittävien toimielinten kanssa. Maakuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota yhteen rahoitusasetuksen yksityiskohtaan ja ehdottaa siihen muutosta. 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki 3 momentti kuuluu esityksessä ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Momentin sisältö ehdotetaan muutettavan seuraavasti ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yritykselle de minimis -säännön puitteissa.” Muutoksella ei muuteta pykälän sisältöä, vaan selkeytetään sitä ymmärrettäväksi ilman asetusta koskevan muistion selvennystä asiasta. Asetusluonnoksissa yleinen pyrkimys hallinnon keventämiseen on nähtävillä, mikä on myönteistä. Myönteistä on myös se, että kansallisten hankkeiden hallinnointi noudattelee pääpiirteissään rakennerahastohankkeiden toteuttamista, mikä tukee osaamisen kehittymistä. Maakuntaliitto kiittää erityisesti sitä, että kansallisten hankkeiden osalta säädäntöä sovelletaan kuitenkin tietyiltä osin kevyempänä. Onkin tärkeää huomioida, ettei kansallisia hankkeita koskevaa säädäntää turhaan tiukenneta, jos siihen ei ole erityistä syytä. Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja soveltaminen hankkeisiin näyttäytyy erittäin monimutkaiselta. Tämä tulee vaatimaan hakijoilta huomattavaa perehtyneisyyttä. Kustannusmallien kompleksisuus heikentää pyrkimystä kevyempään hallinnointiin. Sinänsä uusien kustannusmallien käyttöönotto nähdään myönteisenä.
      • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
        Päivitetty:
        26.4.2021
        • Suomen Yrittäjät korostaa, että alueiden kehitystyötä ohjaavat yritykset. Tämän johdosta uudessa lainsäädännössä ja sitä täsmentävissä asetuksissa, joita tämä lausunto koskee, on huomioitava kauttaaltaan elinkeinoelämän osallistaminen, elinkeinoelämän tarpeiden ennakoiminen ja kuuleminen. Yritykset ovat tunnistettava aluekehittämisen keskeisimpänä voimavarana, julkisen hallinnon kumppaneina ja tuottajana julkisen sektorin järjestämille palveluille. Käsiteltävänä olevat asetukset palvelevat monin osin ja aiheellisesti tätä ylle kirjoitettua tarkoitusta. Suomen Yrittäjillä on luonnokseen muutamia esityksiä ja täsmennyksiä, jotka vahvistavat elinkeinoelämän osallistamista ja huomioimista alueiden kehittämiseen. Vähemmän hallintoa ja yritysten löydettävä sopivat hakukohteet On myös huomioitava, että yrittäjien kannalta ei ole monesti oleellista, onko kyse kenen viranomaisen palveluista tai tehtävistä, vaan hallinnollisten raja-aitojen täytyy olla mahdollisimman huomaamattomia asiakkaille. Asetuksessa ehdotettujen säännösten tarkoituksena on selkeyttää säännöksiä sekä tuen hakijoiden ja saajien kannalta että toimivaltaisten viranomaisten menettelyistä niiden myöntäessä rahoituslain mukaisia tukia. Tämä on erittäin kannatettava tavoite. Tarkoituksena on myös vähentää tulkintaeroja eri tilanteissa ja näin yhtenäistää käytäntöjä. Yhdenmukaiset käytännöt tehostavat tuen käyttöä ja ovat tärkeitä tuen saajien yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Tulevina vuosina on liikkeellä ehkä ennätysmäärä varoja alueiden kehittämiseen. Merkittävä osa tästä ovat perinteiset EU:n rakennerahat. Monet yritykset kokevat, että rakennerahojen hanketoiminta on hankalaa ja rahoitukseen sisältyy liikaa rajaavia ehtoja. Valtaosa yrittäjistä tarvitsee konkreettista apua hankehallinnossa ja byrokratian tulkinnassa. Markkinointiviestinnällä on taattava, että pk-yritykset löytävät oikeaan aikaan heille sopivat hankkeet ja yritysneuvonnan on alueilla myös palveltava tätä tarkoitusta. Tähän alueilla on oltava saatavilla yrittäjien tarvitsemia palveluita ja tukea. Julkisen hallinnon henkilöresursseja tulisikin siirtää lähemmäksi kenttää ja yrittäjien arkea. On välttämätöntä panostaa myös yrityksille kohdennettuun markkinointiviestintään. Myös pk-yritysten kanssa toimivat tahot alueilla, kuten kunnat, tarvitsevat lisätukea (teknistä ja taloudellista), jotta ne voisivat olla paremmin mukana vahvistamassa rakennerahojen vaikutusta pk-sektoriin. Yrittäjät pitää säännösten tarkoitusta onnistuneena ja erittäin tärkeänä. Rakennerahastojen hallinto on monelle pk-yrittäjälle ylitsepääsemätön haaste. Valtaosa yrittäjistä tarvitsee konkreettista apua hankehallinnossa ja byrokratian tulkinnassa. Tämän lisäksi on taattava, että yrityksillä on tietoisuus hankerahoituksen mahdollisuuksista. Yrityksille ei ole usein niinkään huomionarvoista se, milloin milläkin alueella avautuu jonkun ohjelman hankehaku. Yrityksen kiinnostuksensa herättää ennemmin se potentiaalinen hyöty, mitä yritys hankkeella voi saavuttaa, kuinka yrityksen tulee edetä mukaan päästäkseen ja ketkä tahot yritystä voivat auttaa asian käytännön kysymyksissä. Myös pienempien pk-yritysten on voitava osallistua hankehakuihin ja yrityksille on oltava tarjolla riittävästi käytännön tukea. Suomen kaikista yrityksistä yli 93 prosenttia on alle 10 hengen yksin- ja mikroyrityksiä. Viime keväänä yrittäjäjärjestön aloitteesta lanseerattujen maakunnallisten selviytymissuunnitelmien toimeenpanoon on sitouduttava ja hankkeiden on tuettava tätä.
      • Väylävirasto, Murto Risto
        Päivitetty:
        26.4.2021
        • Väylävirasto kiittää hyvästä valmistelusta ja toteaa, että sillä ei ole lausuttavaa.
      • Tilastokeskus, Piela Pasi
        Päivitetty:
        26.4.2021
        • Tilastokeskuksella ei ole lausuttavaa itse asetusluonnoksiin, mutta Tilastokeskuksen tiedot ovat varmaankin keskeisiä ennakoinnissa sekä tilannekuva- ja seurantamittaristojen osana. Tilastokeskus toivoo, että sen kanssa keskustellaan jo näiden mittareiden suunnitteluvaiheesssa, jotta se kykenee varautumaan tietotarpeisiin.
      • Hämeen liitto, Valmistelija Hämeen liiton kehittämisjohtaja Matti Lipsanen puh. 050 506 0697
        Päivitetty:
        22.4.2021
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt 1.4.2021 saapuneella kirjeellä (VN/9125/2021-TEM-1) Hämeen liiton lausuntoa luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi alueiden kehittämisestä ja EU:n alue- ja rakennepolitiikasta 2021–2027. Lausunto koskee kolmea asetusta, joita kutsutaan toimeenpanoasetukseksi, rahoitusasetukseksi sekä tukikelpoisuusasetukseksi. Lausuntoa on pyydetty 28.4.2021 mennessä lausuntopalveluun. Asetukset liittyvät hallituksen esitykseen laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpanolaki) sekä laiksi alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoituslaki). Maakuntahallitus on lausunut laeista kokouksessaan 11.5.2020. Lakien ja asetusten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2021, jotta niitä voidaan soveltaa EU:n ohjelmakaudella 2021–2027. Maakuntajohtaja päättää antaa seuraavan lausunnon valtioneuvoston asetuksista alueiden kehittämisestä ja EU:n alue- ja rakennepolitiikasta 2021–2027: Yleistä Alueiden kehittämisen lainsäädäntökokonaisuutta on valmisteltu avoimesti ja hyvässä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön johdolla maakunnan liittojen, muiden ministeriöiden, kuntien ja muiden tahojen kesken. Maakunnan liitoilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa lakien ja asetusten sisältöön valmistelutyöryhmän työskentelyn kautta. Hämeen liitolla on ollut työryhmässä varajäsenyys.
      • Suomen Kylät ry, Walls Heli
        Päivitetty:
        21.4.2021
        • Suomen Kylät ry Lupajantie 1 25500 Perniö petri.rinne@suomenkylat.fi Työ- ja elinkeinoministeriö / lausuntopalvelu.fi / diaarinumero VN/9125/2021-TEM-1 Luonnokset valtioneuvoston asetuksiksi (3 asetusta) / Alueiden kehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2021 - 2027 Suomen Kylät ry esittää lausuntonaan seuraavaa: Toimeenpanoasetus: 11§ 3mom. 3) kohta: alueen kehittämisen kannalta keskeisten tahojen edustajiksi olisi syytä listata myös Leader-ryhmät. Aluekehittämisen verkostojen uudistustyöpajoissa (MDI:n vetämänä) Leader-ryhmät on tunnistettu tärkeiksi aluekehittämisen toimijoiksi. Leader-ryhmät tekevät paikallista aluekehittämistä, ELY-keskukset alueellista, Maaseutuohjelman merkittävin varoin. Rahoitusasetus: Rahoituslain perustelumuistiossa, 18§ todetaan hakijan omarahoitusosuudesta näin: ”Tuki voidaan kuitenkin erityisestä syystä myöntää myös edellyttämättä omarahoitusosuutta. Erityisenä syynä voitaisiin pitää sitä, että hankkeeseen ei sen luonteen vuoksi ole saatavissa omarahoitusta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi viranomaisten itse toteuttamat hankkeet. Erityisenä syynä voitaisiin myös pitää sitä, että hakija kokoaa hankkeeseen tarvittavan muun rahoituksen eri rahoituslähteistä. Lisäksi erityisenä syynä voitaisiin rahoittavan viranomaisen harkinnan mukaan pitää myös sitä, että tuen hakija on pieni toimija, esimerkiksi järjestö tai yhdistys, joka ei toteuta euromääräiseltä arvoltaan merkittävää ja vaikutuksiltaan laajaa hanketta.” On hyvä, että omarahoitukselle on laissa huojennus. Huojennuksen perusteissa on kuitenkin syytä kuvata hakijan pienuuden lisäksi hakijan vähävaraisuus. Suomen Kylät esittää, että yleishyödyllisiltä kansalaistoimintaa harjoittavilta yhdistyksiltä, jotka ovat luonnostaan vähävaraisia, edellytettäisiin rakennerahastohankkeiden toteutuksessa selvästi nykyistä pienempää omarahoitusosuutta sekä mahdollisuutta kattaa tämä osuus pääosin talkootyöllä. Mm. ESR-hankkeiden korkeahko omarahoitusvaade toimii esteenä kansalaisjärjestöjen rakennerahastohankkeiden toteuttamiselle, mistä syystä hankkeiden toteuttajiksi on valikoitunut lähinnä suuria ja vakavaraisia tahoja. Myös kansalaistoimijoilla, jotka ovat usein pieniä yhdistyksiä, on hyviä ja erittäin innovatiivisia hankeideoita, jotka sopivat hyvin rakennerahastojen tavoitteisiin. Rahoitusasetusluonnoksen 24§ antaa mahdollisuuden käyttää luontoissuorituksia osana omarahoitusta kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavissa hankkeissa. On epäloogista, että tätä mahdollisuutta ei anneta osallisuuden edistämisen ESR-hankkeisiin. Suomen Kylät esittää, että yleishyödyllisiltä kansalaistoimintaa harjoittavilta yhdistyksiltä, jotka ovat luonnostaan vähävaraisia, edellytettäisiin rakennerahastohankkeiden toteutuksessa selvästi nykyistä pienempää omarahoitusosuutta sekä mahdollisuutta kattaa tämä osuus pääosin talkootyöllä. Mm. ESR-hankkeiden korkeahko omarahoitusvaade toimii esteenä kansalaisjärjestöjen rakennerahastohankkeiden toteuttamiselle, mistä syystä hankkeiden toteuttajiksi on valikoitunut lähinnä suuria ja vakavaraisia tahoja. Myös kansalaistoimijoilla, jotka ovat usein pieniä yhdistyksiä, on hyviä ja erittäin innovatiivisia hankeideoita, jotka sopivat hyvin rakennerahastojen tavoitteisiin. Rahoitusasetukseen tulee lisätä oma kohta; luontaissuoritusten hyväksyminen osana omarahoitusta rakennerahasto-hankkeissa. 34§ Ryhmähanke: Lain säännösten mukaan ryhmähanketta arvioidaan kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa, ettei yksikään hakemus voi ryhmähankkeessa edistyä ilman toista. Osatoteuttajan tukihakemus olisi osa koko tukihakemusta siten, ettei se voisi erikseen ja ilman päähakemusta edetä viranomaiskäsittelyyn… Rahoituslain 22 §:n mukaan ryhmähankkeessa tuen saajien on haettava muutosta tukipäätökseen, jos jokin tuen saaja ei enää täytä tuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä tai hankekokonaisuuteen on tarpeen lisätä tai siitä on tarpeen poistaa yksi tai useampi tuen saaja… . Jokaiselle pää- ja osatoteuttajalle annettaisiin oma tukipäätös. Tukipäätösmenettelyä on syytä yksinkertaistaa, erityisesti muutospäätösten haun osalta. Tällaisenaan malli on hallinnollisesti liian raskas. Luonnoksesta herää myös kysymys, toisesta lauseesta: tarkoitetaanko sillä, ettei yksikään hakemus voi edistyä ilman toista, että osatoteuttajien hankkeiden toteutumisen edistyminen täytyy koko hankkeen toteutuksen ajan olla tasatahtista? Jos näin on tarkoitus, ryhmähanke ei voi toimia käytännössä, sillä osatoteuttajat eivät millään pysty täysin saman tahtiseen edistymiseen. Päätoteuttaja ja kukin osatoteuttaja vastaisivat omasta hankkeesta aiheutuvia kustannuksia koskevista hakemuksista. Osatoteuttajan tuen maksamista koskevan hakemuksen eteneminen viranomaiskäsittelyyn edellyttäisi kuitenkin aina päätoteuttajan tekemää hyväksymistä EURA 2021 -järjestelmässä. Maksatushakemukset olisivat tässä mallissa yksinkertaisempi menettely kuin tukipäätöksessä, mikä on hyvä asia. Tukikelpoisuusasetus: 11§ ja Rahoitusasetuksen 8§: pienimuotoiset investoinnit tulisi olla hyväksyttävä kustannus myös ESR- hankkeissa. Osallisuutta ei voi luoda tyhjästä, sitä syntyy yhteisöissä yhdessä toimien ja tehden. Pienet investoinnit, kuten vaikkapa grillipaikka tai pyöräkatos, ovat konkreettisia asioita, joiden tekemiseen voi kukin osallistua omalla panoksellaan. Yhteisöllisyyden tunne syntyy tekemisen sivutuotteena. Tällainen mukaan ottaminen synnyttää myös omistajuutta ja huolenpitoa. Sosiaalista pääomaa kasvaa näin yhtä lailla lähiöihin, keskusta-alueille kuin maaseudullekin. Kyse ei ole isoista investoinneista isoilla budjeteilla, pääosassa on eri lähtökohdista tulevien ihmisten yhteen saattaminen luontevan tekemisen kautta. Tässä yhteydessä olisi luontevaa, että säädökset sallisivat myös vapaaehtoistyön arvottamisen osana hankkeiden omarahoitusosuutta (ks edellä Rahoitusasetus 24§). Suomen Kylät ry:n puolesta Petri Rinne Tuomas Perheentupa Puheenjohtaja Kehittämisjohtaja
        • Onko asetuksen rakenne mielestänne selkeä sen soveltamisen kannalta?
          Jos katsotte, että asetuksen rakenne edellyttää tarkennuksia, voisitteko tarkentaa miltä osin ja miten?
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Toimeenpanoasetuksen rakenne on selkeä.
        • Kainuun liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Lakikokonaisuutta on onnistuneesti selkeytetty. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien säädösten kokoaminen EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen kanssa samaan lainsäädäntöön on hyvä ratkaisu ja selkeyttää osaltaan aluekehittämisen kokonaisuutta.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Asetus on selkeä ja jäsentynyt. Maakuntaliitto kiittää, että uusi ministeriöiden ja alueiden väliset aluekehittämisen keskustelu on otettu osaksi aluekehitysjärjestelmää. Samoin maakuntaliitto kiittää, että Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hallinnointi on otettu osaksi yhteistä aluekehittämisen säädösperustaa.
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Satakuntaliitto toteaa, että toimeenpanoasetus on selkeä. On hyvä, että toimeenpanoasetukseen sisältyy osana aluehallintojärjestelmää alueiden kehittämisen keskustelut, joiden lopputuloksena kuvataan valtioneuvoston ja alueiden näkemys aluekehittämisestä. Kannatettavaa on myös Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hallinnointi osana yhteistä aluekehittämisen säädösperustaa.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Asetuksen rakenne on selkeä.
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Alue- ja rakennepolitiikan viranomaisten tehtävät on kuvattu selkeästi. Luku 1 antaa hyvän kuvan niin hallinnon kokonaisuudesta kuin eri tehtäviä hoitavien viranomaisten vastuista.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Asetuksen rakenne on selkeä ja jäsentynyt. Uudenmaan liitto kiittää, että Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hallinnointi on otettu osaksi yhteistä aluekehittämisen säädösperustaa.
        • Tampereen kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Asetusehdotukset vievät hyvin eteenpäin aluekehittämisen kokonaisuutta ja sääntelyä. Rakenne on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Useilla EU-ohjelmakausilla tavoitteena ollut hallinnon keventäminen edistyy sääntelyn avulla jossakin määrin, mutta tätä työtä tulisi viedä yhä pidemmälle mm. tukikelpoisuuden osalta. Eräiltä osin asetuskokonaisuus kaipaa myös täsmennyksiä ja joitakin toimintoja tulisi kirjoittaa toisin vaikuttavuuden takaamiseksi. Tampereen kaupungin muutos- ja tarkennusehdotukset ovat luonteeltaan yksityiskohtia koskevia.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että asetusehdotus antaa aiempaa selkeämmän ja jäsentyneen kuvan alueiden kehittämisen ja alue- ja rakennepolitiikan kokonaisuudesta. Kielellisten syiden ottaminen huomioon maakuntaohjelman valmistelun aikataulussa on erittäin tarpeellista ja sen nostaminen esiin muistiossa ilahduttavaa.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Rakenne on selkeä.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Asetuksen rakenne on selkeä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Toimeenpanoasetus on selkeä ja jäsentynyt. Maakuntaliitto haluaa kiittää, että uusi ministeriöiden ja alueiden välinen vuorovaikutuksen menettely aluekehittämisen keskustelut on otettu osaksi aluehallintojärjestelmää. Samoin maakuntaliitto haluaa kiittää, että Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hallinnointi on otettu osaksi yhteistä aluekehittämisen säädösperustaa.
        • Pohjois-Savon liitto
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Yleisesti toimeenpanoasetus on selkeä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • 1-4 § EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman viranomaiset ja niiden tehtävät ja vaatimukset
          • Onko tehtävistä ja vaatimuksista säädetty selkeästi?
          • Miltä osin muistiota pitäisi tarkentaa tältä osin?
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä, tehtävistä ja vaatimuksista on säädetty selkeästi. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että välittävän toimielimen henkilötyövuosien resursoinnin on oltava riittävällä tasolla tehtävien ja vastuiden hoitamiseksi. Myös viestintään on alueille jaettava teknisen tuen resurssia toisin kuin ohjelmakaudella 2014-2020, jolloin kaikki viestinnän resursointi osoitettiin ministeriöön.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Aluekehittämisen suunnittelujärjestelmän moniportaisuus on tehnyt järjestelmästä vaikeasti hahmotettavan ja myös eri toimijoiden rooli sekä toimintojen yhteys toisiinsa ovat voineet hämärtyä. Järjestelmässä on yhä useita vaiheita, joten vaikuttavuuteen ja toiminnan tehokkuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Monet yritykset kokevat jo lähtökohtaisesti hanketoiminnan monimutkaisena ja byrokraattisena. Hankerahoituksella on mahdollista uudistaa suomalaista elinkeinorakennetta ja tukea yritysten roolia tki-toiminnassa. Kun yritykset ovat mukana hanketoiminnassa, heille on taattava mahdollisimman asiakaslähtöinen toimintamalli viranomaisten kanssa.
        • Kainuun liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On selkeästi säädetty.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Tehtävistä on säädetty selkeästi.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Maakuntien liittojen ja ELY-keskusten toimivaltaan tai keskinäiseen työnjakoon välittävinä toimieliminä ei esitetä muutoksia. Esim. Business Finlandilla ei esityksen mukaan olisi enää roolia välittävänä toimielimenä. Onko tältä osin esityksessä otettu huomioon korona-kriisitilanne sekä sen jälkihoito? Business Finlandin roolia on hyvä tarkentaa.
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Muistion mukaan välittävä toimielin vastaisi kuitenkin 3 §:n 3 kohdan mukaisesti tiedotuksesta ja viestinnästä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille omalla toimialueellaan. Kyseessä on 3§ 2 kohta.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Viranomaisista ja niiden tehtävistä on säädetty riittävän selkeästi.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • • Onko tehtävistä ja vaatimuksista säädetty selkeästi?: Tehtävistä on säädetty selkeästi. Esimerkiksi välittävän toimielimen tehtävät on kuvattu nykyistä asetusta yksityiskohtaisemmalla tasolla. • Miltä osin muistiota pitäisi tarkentaa tältä osin? : 3§:n osalta asetuksen muistio toteaa: ”Välittävien toimielinten toimivaltaan kuuluisi rahoituslaissa tarkoitettujen tukien maksaminen.” Tosiasiallisesti välittävän toimielimen toimivaltaan ja tehtäväksi kuuluu asetuksen ko. pykälän mukaisesti tuen maksamista koskevan päätöksen tekeminen. Varsinainen tuen maksaminen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman osalta hoidetaan maksun välitystoimintona valtion maksuliikenteen kautta (EURA 2021 -järjestelmän ohjaama automaatio).
        • Turun kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 3§: Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävän toimielinten tehtäviä kohdassa 1 todetaan että eräänä välittävän toimielimen tehtävänä on (rahoitettavien) hankkeiden valinta. Tämä ei täsmälleen ottaen pidä paikkaansa, sillä rahoituslain 11 pykälän mukaan ” Maakunnan liiton on myönnettävä kestävän kaupunkikehittämisen toteuttamiseksi tarkoitettu tuki johtoryhmän esityksen mukaisena, jos tuen myöntäminen on lain, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sekä kaupungin laatiman kehittämissuunnitelman mukaista.”. Näin ollen kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden tarkoituksenmukaisuusharkinta on annettu ns. ekosysteemisopimuksen johtokunnalle, joka käytännössä valitsee kestävän kaupunkikehittämisen EAKR -hankkeet. Asetustekstiä tulee näiltä osin tarkentaa.
        • Tampereen kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pykälässä 3 koskien Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävän toimielinten tehtäviä kohdassa 1 todetaan että eräänä välittävän toimielimen tehtävänä on (rahoitettavien) hankkeiden valinta. Tämä ei täsmälleen ottaen pidä paikkaansa, sillä rahoituslain 11 pykälän mukaan ” Maakunnan liiton on myönnettävä kestävän kaupunkikehittämisen toteuttamiseksi tarkoitettu tuki johtoryhmän esityksen mukaisena, jos tuen myöntäminen on lain, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sekä kaupungin laatiman kehittämissuunnitelman mukaista.”. Näin ollen kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden tarkoituksenmukaisuusharkinta on annettu ekosysteemisopimuksen johtokunnalle, joka käytännössä valitsee kestävän kaupunkikehittämisen EAKR -hankkeet. Asetustekstiä tulee näiltä osin tarkentaa.  
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman viranomaisista, niiden tehtävistä ja välittäviä toimielimiä koskevista vaatimuksista on säädetty selkeästi.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Maakuntien liittojen ja ELY-keskusten toimivaltaan tai keskinäiseen työnjakoon välittävinä toimieliminä ei esitetä muutoksia. Esim. Business Finlandilla ei esityksen mukaan olisi enää roolia välittävänä toimielimenä. Onko tältä osin esityksessä otettu huomioon korona-kriisitilanne sekä sen jälkihoito? Business Finlandin roolia on hyvä tarkentaa.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Maakuntien liittojen ja ELY-keskusten toimivaltaan tai keskinäiseen työnjakoon välittävinä toimieliminä ei esitetä muutoksia. Esim. Business Finlandilla ei esityksen mukaan olisi enää roolia välittävänä toimielimenä. Onko tältä osin esityksessä otettu huomioon korona-kriisitilanne sekä sen jälkihoito? Business Finlandin roolia on hyvä tarkentaa.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • 4 § perusteluissa todetaan, että asetusta on noudatettava, vaikka se vaikeuttaisi välittävän toimielimen muulle toiminnalleen asettamien tavoitteiden saavuttamista. Jotta näin hankalaan tilanteeseen ei jouduta, kaikilla viranomaisilla on oltava riittävät resurssit niille asetettujen tehtävien hoitamiseksi (=tekninen tuki).
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • §3 Välittävän toimielimen tehtävät, kohta 2: ”2) tiedotus ja viestintä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan”. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää lisättäväksi ao. kohtaan 2 seuraavaa: ”sekä valtakunnallisten teemojen johtoryhmille tai koordinoiville hankkeille teemojen mukaisista hankkeista toimialueellaan”.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • 4 § perusteluissa todetaan, että asetusta on noudatettava, vaikka se vaikeuttaisi välittävän toimielimen muulle toiminnalleen asettamien tavoitteiden saavuttamista. Tässä tapauksessa valtion tulee huolehtia maakunnan liittojen riittävistä resursseista niille asetettujen tehtävien hoitamiseksi (= tekninen tuki).
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Tehtävistä ja vaatimuksista on säädetty selkeästi.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Kyllä on. Viranomaisten vastuut ja roolit ovat oltava säädännössä selkeät, johon valmistelussa on aiheellisesti pyritty. Samalla on huomioitava, että yrittäjien kannalta ei ole monesti oleellista, onko kyse kenen viranomaisen palveluista tai tehtävistä, vaan hallinnollisten raja-aitojen täytyy olla mahdollisimman huomaamattomia asiakkaille. Rakennerahojen hankerahoituksella on mahdollista uudistaa suomalaista elinkeinorakennetta ja tukea yritysten roolia tki-toiminnassa. Yrityksille on taattava mahdollisimman asiakaslähtöinen toimintamalli viranomaisten kanssa.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Osittain kyllä, mutta tulisi hieman tarkentaa. Toimeenpanoasetusluonnoksen 2 pykälässä on tarkoitus säätää Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kirjanpitotoiminnon tehtävät. Ohjelma-kaudella 2014–2020 työ- ja elinkeinoministeriössä toimiva todentamisviranomainen on hoitanut vastaavia tehtäviä, joiden sisältö tulee luonnokseen liittyvän muistion perusteella säilymään pitkälti entisellään. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan olisi ymmärrettävyyden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi perusteltua mahdollisuuksien mukaan pyrkiä edistämään EU:n eri tukiohjelmien käytäntöjen ja käytetyn terminologian yhtenäistämistä siten, että myös samanlaisia tehtävistä vastaavien viranomaisten nimet vastaisivat toisiaan eri tukiohjelmissa.
        • 5 ja 6 § Välittävän toimielimen tehtävien kokoaminen
          • Onko kokoamisesta säädetty selkeästi? Tulisiko tehtävien kokoamista avata asetuksen muistiossa?
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Koottavista tehtävistä on säädetty selkeästi, mutta olisi syytä asetuksessa vielä todeta se, että muut kuin koottavaksi esitetyt tehtävät hoidetaan kussakin maakunnan liitossa. Jatkotoimenpiteiden sisältö tulisi määritellä muistiossa.
        • Kainuun liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Välittävän toimielimen tehtävien kokoamisesta on säädetty selkeästi ja maakuntaliittojen sopimalla tavalla. Pykälässä 5§ kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden osalta kootaan 3 §:n momenteissa 2 ja 9 tarkoitetut maakuntien liittojen tehtävät koordinoivaan maakunnan liittoon. Koska ekosysteemisopimusten rahoituksen toimivaltaisia viranomaisia ovat kukin maakunnan liitto omalla alueellaan, Pohjois-Pohjanmaan liitto ei pidä järkevänä keskittää tiedotusta ja viestintää koordinoivaan liittoon. Kunkin maakunnan liiton tulee vastata tiedotuksesta ja viestinnästä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan myös kestävän kaupunkikehittämisen eli oman alueensa ekosysteemisopimuksen osalta. Näin ollen 3§:n momentin 2 mukaisia tehtäviä ei tule koota kestävän kaupunkikehittämisen osalta yhteen koordinoivaan maakunnan liittoon. Keskitetyssä tehtävässä kyseeseen voi tulla korkeintaan Suomen ohjelman ITI-strategian koottu viestintä ja tuloksellisuuden kokoaminen esimerkiksi EU:n suuntaan.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kestävän kaupunkikehittämisen osalta xx Liiton tehtävä jää epäselväksi varsinkin kohdan 2. osalta. Oulun kaupunkiseudun kunnat kannattavat välittävän toimielimen tehtävien kokoamista asetuksessa esitettyjen maakunnanliittojen tehtävien osalta Pohjois-Pohjanmaan liittoon.
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Välittävän toimielimen kokoamisesta on säädetty selkeästi. Muistiossa tulisi avata myös kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden osalta tehtävien kokoamista.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Ei kommentoitavaa
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pykälässä 5§ kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden osalta kootaan 3 §:n momenteissa 2 ja 9 tarkoitetut maakuntien liittojen tehtävät koordinoivaan maakunnan liittoon. Koska ekosysteemisopimusten rahoituksen toimivaltaisia viranomaisia ovat kukin maakunnan liitto omalla alueellaan, Uudenmaan liitto ei pidä järkevänä keskittää tiedotusta ja viestintää koordinoivaan liittoon. Kunkin maakunnan liiton tulee vastata tiedotuksesta ja viestinnästä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan myös kestävän kaupunkikehittämisen eli oman alueensa ekosysteemisopimuksen osalta. Näin ollen 3§:n momentin 2 mukaisia tehtäviä ei tule koota kestävän kaupunkikehittämisen osalta yhteen koordinoivaan maakunnan liittoon. Keskitetyssä tehtävässä kyseeseen voi tulla korkeintaan Suomen ohjelman ITI-strategian koottu viestintä ja tuloksellisuuden kokoaminen esimerkiksi EU:n suuntaan. Yhdenvertaisuusperiaatteella kaikkien keskitettyä tehtävää hoitavien maakuntien liittojen koordinaatiotehtävä tulee huomioida ohjelman hallinnollisiin tehtäviin tarkoitetun teknisen tuen rahoitusjaossa. Asetusehdotuksen muistio huomioi keskitetyn välittävän toimielimen tehtävän ja keskitettyyn tehtävään osoitettavan teknisen tuen osalta vain Pohjois-Pohjanmaan liiton. Myös Uudenmaan liitto hoitaa tulevalla ohjelmakaudella keskitettyä tehtävää. Vastaavalla logiikalla myös Uudenmaan liitto ja sen keskitetty tehtävä tulee huomioida teknisen tuen rahoitusjaossa ja asetuksen muistiolla (5§).
        • Turun kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 5§: Pykälässä 5 esitetään, että hallintoviranomainen kokoaa välittävien toimielinten tehtäviä erikseen eräiden maakuntaliittojen tehtäviksi, ts. keskittää toimintoja. Tämä koskisi esimerkiksi jatkotoimenpiteitä (kuten takaisinperintöjä) mutta myös kestävän kaupunkikehittämisen tehtäviä pykälän 3 kohtien 2 ja 9 osalta. Välittävän toimielimen tehtäväpykälän kohta 2 käsittelee mm. viestintää (”tiedotus ja viestintä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan”). Muistion mukaan Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi ohjelman tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta ja saavutuksista sekä rahoitushauista viestiminen monipuolisesti eri viestintäkanavia hyödyntäen. Kestävää kaupunkikehittämistä toteutetaan ekosysteemisopimusten puitteissa. Ekosysteemisopimukset (16 kpl) on solmittu pääkaupunkiseudun sekä muiden yliopistokaupunkien ja yliopistokeskuskaupunkien kanssa. Mukana ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Rovaniemi, Vaasa, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Lappeenranta (ml. Imatra), Lahti, Pori, Seinäjoki, Mikkeli, Kajaani (ml. Sotkamo) ja Kokkola. Tuloksellisuus- ja vaikuttavuusviestinnän, samoin kuin tiedotuksen rahoitushauista tulee olla ensisijaisesti alueellista ja vasta toissijaisesti kansallista. Siksi toimintojen keskittäminen pykälän 3 kohdan 2 osalta ei ole tarkoituksenmukaista. Ehdotamme, että muutetaan pykälän 5 lause ” Hallintoviranomainen kokoaa 3 §:n 1 momentin 2 ja 9 kohdassa tarkoitetut maakuntien liittojen tehtävät kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden osalta xx liittoon.” kuulumaan: ”Hallintoviranomainen kokoaa 3 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetut maakuntien liittojen tehtävät kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden osalta xx liittoon.” Muutos tulee huomioida teknisen tuen määrärahojen jakamisessa välittäville toimielimille.
        • Tampereen kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pykälässä 5 esitetään, että hallintoviranomainen kokoaa välittävien toimielinten tehtäviä erikseen eräiden maakuntaliittojen tehtäviksi, ts. keskittää toimintoja. Tehtävien koonti yhdelle välittävälle toimielimelle on osittain tarpeellinen. Tämä koskisi esimerkiksi jatkotoimenpiteitä (kuten takaisinperintöjä) mutta myös kestävän kaupunkikehittämisen tehtäviä pykälän 3 kohtien 2 ja 9 osalta. Välittävän toimielimen tehtäväpykälän kohta 2 käsittelee mm. viestintää (”tiedotus ja viestintä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan”). Muistion mukaan Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi ohjelman tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta ja saavutuksista sekä rahoitushauista viestiminen monipuolisesti eri viestintäkanavia hyödyntäen. Kestävää kaupunkikehittämistä toteutetaan ekosysteemisopimusten puitteissa. Ekosysteemisopimukset (16 kpl) on solmittu pääkaupunkiseudun sekä muiden yliopistokaupunkien ja yliopistokeskuskaupunkien kanssa. Mukana ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Rovaniemi, Vaasa, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Lappeenranta (ml. Imatra), Lahti, Pori, Seinäjoki, Mikkeli, Kajaani (ml. Sotkamo) ja Kokkola. Tiedotuksen rahoitushauista ja tiedotus ja viestintä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan tulee olla ensisijaisesti alueellista ja vasta toissijaisesti kansallista. Siksi toimintojen keskittäminen pykälän 3 kohdan 2 osalta ei kaikkien muistiossa mainittujen toimintojen osalta ole tarkoituksenmukaista vaan se tulee jättää alueille.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että välittävän toimielimen tehtävien kokoamisesta on säädetty tarpeeksi selkeästi asetuksessa. Asetuksen muistiossa kuitenkin todetaan, että välittävällä toimielimellä ei ole mahdollisuutta delegoida edelleen sille annettuja tehtäviä liittojen välisellä sopimuksella vaan tehtävien kokoamisesta tulisi liittojen välisen sopimuksen lisäksi säätää asetuksella. Tämän ei tulisi koskea niitä tapauksia, joilla sovitaan esim. maksatushakemusten hyväksyjän varahenkilön roolin (lyhyiden sijaisuuksien) hoitamisesta liittojen keskinäisin sopimusjärjestelyin. Tällaisista sijaisjärjestelyihin liittyvistä asioista tulisi olla mahdollisuus sopia välittävien toimielinten keskinäisellä sopimuksella.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 6 § ELY-keskusten osalta EU:n alue- ja rakennepolitiikan välittävän toimielimen tehtävät keskitetään edellisen ohjelmakauden tapaan neljään RR-ELY-keskukseen. On kuitenkin erittäin tärkeää, että ELY-keskukset kaikissa maakunnissa noudattavat esimerkiksi tukien myöntämistä linjaavissa periaatteissa ja hakujen suuntaamisessa kunkin maakunnan yhteistyöryhmän päätöksiä. RR-ELY-keskusten suuraluetta koskevat omat linjaukset eivät saa kävellä MYRrin päätösten yli sellaisissa asioissa, joissa rahoituksen käyttöön liittyy esimerkiksi maakunnallista eri teemojen priorisointia tai muita painotuksia. Tätä näkökulmaa olisi syytä tuoda esille vähintään muistioon kirjattuina periaatteina.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Toimeenpanoasetuksessa esitetään, että rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen tehtävät kootaan Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen osalta Uudenmaan liittoon. Tehtävien kokoamista tukee ohjelmakauden 2014-2020 hyvät kokemukset.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kestävän kaupunkikehittämisen osalta xx Liiton tehtävä jää epäselväksi varsinkin kohdan 2. osalta. Oulun kaupunkiseudun kunnat kannattavat välittävän toimielimen tehtävien kokoamista asetuksessa esitettyjen maakunnanliittojen tehtävien osalta Pohjois-Pohjanmaan liittoon.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kestävän kaupunkikehittämisen osalta xx Liiton tehtävä jää epäselväksi varsinkin kohdan 2. osalta. Oulun kaupunkiseudun kunnat kannattavat välittävän toimielimen tehtävien kokoamista asetuksessa esitettyjen maakunnanliittojen tehtävien osalta Pohjois-Pohjanmaan liittoon.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Resurssien kannalta on järkevää, että tehtäviä kootaan riittävien resurssien ja erityisasiantuntemuksen varmistamiseksi. Muistiossa voisi avata tarkemmin, mitä tehtävien kokoamisella tarkoitetaan ja mitä kokoaminen käytännössä merkitsee. Esitämme, että kestävän kaupunkikehittämisen tehtävät hoitaa Pirkanmaan liitto.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • §5 Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävän toimielimen tehtävien hoitaminen maakunnan liitoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota, että resurssien ja ylialueellisen yhteistyön kannalta olisi tärkeää, että maakunnan liitot voisivat ELY-keskusten tavoin määritellä koordinoivat liitot, jotka hoitaisivat suuralueen välittävän toimielimen tehtävät kokonaisuudessaan.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • On resurssien kannalta järkevää, että tehtäviä on koottu. Muistiossa voisi kuitenkin avata tarkemmin, mitä tehtävien kokoamisella tarkoitetaan.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Olisi hyvä avata tehtävien kokoamista muistiossa hieman enemmän. Onko tehtävien kokoamisen taustalla hallinnollisen yhdenmukaisuuden varmistaminen vai mikä, ja minkä takia Etelä-Suomen ulkopuolisten maakuntien liittojen tekemien päätösten jatkotoimenpiteet keskitetään Pohjois-Pohjanmaan liittoon eikä esimerkiksi väkirikkaimman maakunnan liittoon?
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Alueiden ja elinkeinoelämän kannalta olisi tärkeää, että välittävinä viranomaisina toimisivat useammat maakuntaliitot. Tämä vastaisi paremmin EU:n subsidiariteettia eli läheisyysperiaate, minkä tavoite on, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä ihmisiä ja yrityksiä, joita ne koskevat. EU:n alue- ja rakennetukien myöntäminen keskitetään edellisen ohjelmakauden tapaan neljään ely-keskukseen (6 §). On kuitenkin erittäin tärkeää, että ely-keskukset ja niiden sivutoimipisteet toimivat aktiivisesti koko toimialueellaan ja kaikissa toimipisteissä. Yrittäjien ja elinkeinoelämän kannalta ongelmallista on, että sellaisia hanke- ja asiantuntijoita ei toimi yritysten rajapinnassa riittävästi, jotka auttaisivat kertomaan minkälaisia rahoituksia yrittäjillä olisi käytössä ja kuinka hankehakemukset käytännössä laaditaan. Yksi kehittämiskohta on myös, että maantieteelliset toimintarajat estävät muutoin pätevien hankkeiden rahoituksen. Jos hanke ylittää maakunnan tai elyn maantieteelliset rajat, niihin ollaan yleensä kovin varovaisia myöntämään rahoitusta. Maakuntaliitoille tulee varmistaa riittävä resurssointi rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseen mm. ohjelman teknisen tuen riittävän osuuden kautta. Tällöin turvataan myös 4 § 1 mom. mukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmän keskeiset vaatimukset.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Yksityiskohtaisissa perusteluissa tehtävien kokoamisesta maakunnan liitoissa ja ELY-keskuksissa on säädetty selkeästi.
        • 7 § Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan (AUNE) kokoonpano
          • Pitäisikö neuvottelukunnan tehtävästä säätää tarkemmin (vrt. lain 15 §)?
        • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
          Päivitetty:
          3.5.2021
          • On tärkeää, että alueiden uudistumisen neuvottelukunnassa ovat edustettuina suuret kaupungit, jotka ovat alueiden merkittävimpiä toimijoita ja kehittäjiä. Toimeenpanoasetuksessa tulee säätää, että suurten kaupunkien tulee olla edustettuina neuvottelukunnassa. Tämä on edellytys sille, että rakennerahasto-ohjelmalla edistetään aluekehittämisen tavoitteita, joissa on vahva kaupunkipoliittinen painotus. Nimenomaan kaupunkiseuduilla ratkaistaan keskeisiä Euroopan unionia koskevia haasteita rahoituskaudella 2021-2027.
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Lapin liitto on tyytyväinen siihen, että Saamelaiskäräjien edustaja esitetään nimettäväksi AUNEen.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pitäisi. Lain 15 § neuvottelukunnan toiminnalle on määritelty aiempaa strategisempi painotus sekä annettu neuvottelukunnan tehtäväksi aluekehittämispäätöksen toteutumisen edistäminen ja seuranta. EK kannattaa näitä tehtäviä ja toivoo, että asetuksessa annettaisiin työkaluja ja tavoitteita tehtävien toteuttamiseksi. Aluekehittämispäätöksen rooli on elinkeinoelämän näkökulmasta ollut aiemmin varsin heikko ja osin myös epäselvä. Päätöksen tehokkaammalla seurannalla on mahdollista saavuttaa enemmän vaikuttavuutta.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • AUNE:n roolia ja tehtävää ei ole määritelty asetuksessa, se olisi hyvä määritellä.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • AUNE:n roolia ja tehtävää ei ole määritelty asetuksessa. Neuvottelukunnan tehtävät tulee sisällyttää 7 §:n kohtaan. Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan (AUNE) tulee kirjata kokoonpanoon kuntaedustus. Kuntaedustajia nimetessä tulee huomioida niin, että kuntaedustajat tulevat alueellisesti kattavasti.
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan tehtäviä erityisesti alueiden kehittämisen keskustelujen ohjaamisen osalta tulisi avata selkeämmin sekä asetuksessa sekä muistiossa. muistion mukaan Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Lisäksi neuvottelukunnassa olisivat edustettuina maakuntien liitot, jotka toimivat aluekehittämisviranomaisina sekä aluekehittämisen toimeenpanon kannalta keskeiset ELY-keskukset. Maakuntien liittojen ja ELY-keskusten edustajien määrää ei määriteltäisi nykyisen tapaan suuralueittain, vaan se harkittaisiin kulloinkin asettamisen yhteydessä. Kaikki maakuntien liitot ja ELY-keskukset eivät kuitenkaan voi suuren lukumääränsä vuoksi olla jäseninä neuvottelukunnassa. Maakuntien liitot ja ELY-keskukset voisivat nimetä ehdokkaansa keskenään esimerkiksi maantieteellisesti kattavalla tavalla kulloinkin asettamisen yhteydessä harkitun edustajamäärän puitteissa esimerkiksi siten, että liitoilta tulisi neljä edustajaa ja ELY-keskuksista vastaavasti neljä edustajaa.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On säädetty riittävän selkeästi.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • AUNE:n tehtäviä tulisi kuvata pykälässä edes lyhyesti selkeyden vuoksi. Tämä avaisi sitä, miksi jäseniksi nimetään niitä tahoja ja niillä perusteilla kuin pykälässä on esitetty. Säännöstä ollaan uudistamassa niin, että kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmää, maaseutupolitiikan neuvostoa ja saaristoasiainneuvottelukuntaa edustavat asianomaiset ministeriöt. Asetuksen muistion mukaisesti em. tahot voisivat olla AUNE:n kuultavina asiantuntijoina. Kaupunkipolitiikka on keskeinen aluekehittämiseen sisältyvä politiikkalohko, joten perusteltua on, että neuvottelukuntaan nimettäisiin jäseniä, jotka edustavat myös kaupunkeja. Suurten kaupunkien edustus tulee aina olla huomioituna AUNE:n kokoonpanossa. AUNE:n tulee olla maantieteellisesti edustava.
        • Turun kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 7§: Neuvottelukunnan kokoonpanoon tulee kirjata aina suurten kaupunkien edustus. Kaupunkipolitiikka on keskeinen aluekehittämiseen sisältyvä politiikkalohko, joten on perusteltua, että neuvottelukuntaan nimetään jäseniä, jotka edustavat myös kaupunkeja. AUNE:n jäseniksi esitetään lisättäväksi kuntien ja kaupunkien edustus, mikä on myönteistä verrattuna aiempaan lakiesitykseen. Erityisen tärkeätä olisi saada Alueiden uudistumisen neuvottelukuntaan edustus suurimmista kaupungeista, joilla on resurssiensa puolesta erityinen asema Suomen aluekehittämisessä. Suuret kaupungit ovat toimineet kansallisen talouskasvun moottoreina jo useita vuosia. Kaupunkien vetovoiman kasvu on selvästi todettavissa sisäisen muuttoliikkeen ja työpaikkakehityksen analyyseistä. Lakiin perustuen neuvottelukunta voi asettaa myös jaostoja. Suurten kaupunkien edustus neuvottelukunnassa voi perustua vaihtuvaan jäsenyyteen, mutta tärkeää olisi saada mukaan myös suurten kaupunkien edustus asetettaviin relevantteihin jaostoihin. Edustuksen jaostoissa ei tarvitse perustua neuvottelukunnan jäsenyyteen.
        • Tampereen kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • AUNE:n jäseniksi esitetään lisättäväksi kuntien ja kaupunkien edustus, mikä on myönteistä verrattuna aiempaan. Erityisen tärkeätä olisi saada Alueiden uudistumisen neuvottelukuntaan edustus suurimmista kaupungeista, joilla on resurssiensa puolesta erityinen asema Suomen aluekehittämisessä. Suuret kaupungit ovat toimineet kansallisen talouskasvun moottoreina jo useita vuosia. Kaupunkien vetovoiman kasvu ja merkitys aluekehittämisen kokonaisuudessa on selvästi todettavissa sisäisen muuttoliikkeen ja työpaikkakehityksen analyyseistä. Lakiin perustuen neuvottelukunta voi asettaa myös jaostoja. Suurten kaupunkien edustus neuvottelukunnassa voi perustua vaihtuvaan jäsenyyteen, mutta tärkeää olisi saada mukaan myös suurten kaupunkien edustus asetettaviin relevantteihin jaostoihin. Edustuksen jaostoissa ei tarvitsisi perustua neuvottelukunnan jäsenyyteen.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto katsoo, että neuvottelukunnan tehtävistä on säädetty tarpeeksi kattavasti.
        • Espoon kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 7§: Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan kokoonpanoon tulee kirjata aina suurten kaupunkien edustus. Kaupunkipolitiikka on keskeinen aluekehittämiseen sisältyvä politiikkalohko, joten on perusteltua, että neuvottelukuntaan nimetään jäseniä, jotka edustavat myös kaupunkeja.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • AUNE:n roolia ja tehtävää ei ole määritelty asetuksessa. Neuvottelukunnan tehtävät tulee sisällyttää 7 §:n kohtaan. Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan (AUNE) tulee kirjata kokoonpanoon kuntaedustus. Kuntaedustajia nimetessä tulee huomioida niin, että kuntaedustajat tulevat alueellisesti kattavasti.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • AUNE:n roolia ja tehtävää ei ole määritelty asetuksessa. Neuvottelukunnan tehtävät tulee sisällyttää 7 §:n kohtaan. Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan (AUNE) tulee kirjata kokoonpanoon kuntaedustus. Kuntaedustajia nimetessä tulee huomioida niin, että kuntaedustajat tulevat alueellisesti kattavasti.
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Asetusluonnoksessa neuvottelukunnan kokoonpanosta säädetään, että ”Neuvottelukunnassa ovat edustettuina alueiden kehittämisen toteuttamiseen keskeisesti osallistuvat ministeriöt. Lisäksi neuvottelukunnassa ovat edustettuina maakuntien liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä aluehallintovirastot, Suomen Kuntaliitto ry, tärkeimmät työmarkkinajärjestöt ja elinkeinojärjestöt, ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt sekä saamelaiskäräjät. Lisäksi neuvottelukuntaan nimetään jäseniä, jotka edustavat kuntia ja kaupunkeja.” On ehdottoman tärkeää, että neuvottelukunnissa ovat edustettuina suuret kaupungit, jotka ovat alueiden merkittävimpiä toimijoita. Sen vuoksi asetuksessa tulee tarkemmin säätää, että suurten kaupunkien tulee olla edustettuina neuvottelukunnassa. Kyseinen käytäntö on jo voimassa esimerkiksi koheesiopolitiikan suunnitteluryhmässä.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Neuvottelukunnan tehtävästä on säädetty riittävällä tarkkuudella
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Esityksen mukaan alueiden uudistumisen neuvottelukunnassa kaupunkeja edustaa ministeriön edustajat, mikä on hyvin hämmentävä ehdotus. Neuvottelukuntaan tulisi nimetä kaupunkien edustaja(t) suoraan. Myös aluekehittämiseen keskeisesti osallistuvat korkeakoulut tulisi olla edustettuna neuvottelukunnassa.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Esityksessä alueiden uudistumisen neuvottelukunnassa kaupunkeja edustaa ministeriön edustajat. Neuvottelukuntaan tulisi ehdottomasti nimetä kaupunkien edustaja(t) suoraan. Myös aluekehittämiseen keskeisesti osallistuvat korkeakoulut tulisi olla edustettuna neuvottelukunnassa.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Kokoonpanosta on säädetty riittävällä tarkkuudella.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen 15 § (HE47/2021) mukaan neuvottelukunnan tarkoitus on olla eri hallinnonalojen ja maakuntien liittojen ja muiden toimijoiden välinen yhteistyöelin. Aunen tehtävä on myös seurata aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa, mikä on erittäin tärkeä ja kannatettava tehtävä. Aluekehittämispäätöksen tehtävä on elinkeinoelämän näkökulmasta ollut epäselvä ja sen vaikuttavuutta on paikoin kyseenalaistettu. Aunelle on annettava työkaluja alke-päätöksen tehokkaampaan seurantaan ja jotta tällä valtioneuvoston yleisistunnon päätöksellä voidaan saavuttaa enemmän vaikuttavuutta. Lisäksi on tärkeää, että Aunessa on edustajia muualtakin kuin julkisesta hallinnosta. Edustettuina tulee olla keskeisimmät aluekehittämisen toimijat. Siksikin on hyvä ja kannatettavaa, että asetukseen on kirjattu, että edustus nimetään myös mm. elinkeinojärjestöistä. Elinkeinoelämä on keskeinen aluekehittämisen toimija.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Pitäisi säätää tarkemmin tai viitata asetuksen 7 §:ssä muualla tässä asetuksessa tai muussa laissa säädetystä tehtävästä, sillä asetuksen 7 §:ssä esitetään vain AUNE:n kokoonpano ja asetuksen 15 §:ssä säädetään puolestaan alueiden kehittämisen keskusteluista, jossa AUNE:n tehtäväksi mainitaan pelkästään keskustelujen valmistelun ja toimeenpanon sekä keskustelujen seurannan ohjaus. Samoin yksityiskohtaisten perustelujen 2 luvun 13 §:ssä todetaan, että aluekehittämispäätöksen valmistelun, toimeenpanon ja seurannan ohjauksesta vastaisi alueiden uudistumisen neuvottelukunta. Ko. pykälän perusteluissa todetaan, että tehtävästä säädettäisiin toimeenpanolain 15 §:n 2 momentissa. Voimassa olevassa ALKE-lain (7/2014) 13 §:ssä on esitetty Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan tehtävät (työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimineen Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan nimi on muutettu Alueiden uudistumisen neuvottelukunnaksi). Tarkastusviraston näkemyksen mukaan AUNE:n tehtävät tulisi säätää tarkemmin joko toimeenpanolaissa tai toimeenpanoasetuksessa.
        • 9 §. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman seurantakomitea
          • Onko seurantakomiteasta ja sen tehtävästä säädetty selkeästi?
          • Onko seurantakomiteasta ja sen sihteeristöstä säädetty selkeästi?
        • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
          Päivitetty:
          3.5.2021
          • Koska kestävä kaupunkikehittäminen on keskeinen osa alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa, pitää Helsingin kaupunki tärkeänä, että kaupungit huomioidaan seurantakomitean kokoonpanossa.
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä. Lapin liitto on tyytyväinen siihen, että Työ- ja elinkeinoministeriössä on otettu huomioon Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisehdotukset seurantakomitean sihteeristön kokoonpanossa ja tämän hetkinen suunnitelma mahdollistaa välittävien toimielimien tiiviimmän vuorovaikutuksen hallintoviranomaisen kanssa.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Nykykäytännön mukaisesti seurantakomitea kokoontuu kaksi kertaa vuodessa käsittelemään sille EU-lainsäädännössä määritellyt tehtävät. Jotta komitealla olisi tosiasiallinen mahdollisuus seurata ajantasaisesti rakennepolitiikan toimeenpanoa, olisi seurantakomiteaa tarpeen informoida ja tiedottaa aktiivisesti ja selkeästi kokousten välillä.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Seurantakomiteassa sekä sen sihteeristössä tulee olla jäsenyys jokaisella välittävänä viranomaisena toimivalla maakuntaliitolla. Seurantakomitean tehtävästä ei ole asetuksessa säädetty lainkaan. Selkeyden vuoksi seurantakomitean tehtäviä on syytä säätää asetuksessa tai avata sen muistiossa.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Seurantakomitean tehtäviä ei ole määritelty asetuksessa. Seurantakomitean tehtävät tulee sisällyttää 9 §:n kohtaan.
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pykälän 3 momentin mukaan seurantakomitea nimeää itselleen sihteeristön ja määrää sen tehtävät. Sihteeristössä ovat edustettuina tasapuolisesti seurantakomitean jäsenistössä olevat ohjelman täytäntöönpanoon osallistuvat viranomaiset. Tämän osalta olisi hyvä tarkentaa, että kaikki välittävät toimielimet ovat edustettuina. Sihteeristön tehtävänä on hoitaa seurantakomitean asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä. Satakuntaliiton mukaan on kannatettavaa, että sihteeristön toimintaa tukemaan voidaan perustaa alueellisia tai rahastokohtaisia asiantuntijatyöryhmiä, jotka tukevat sihteeristön toimintaa esimerkiksi kokoamalla ja analysoimalla tarkemmin rahastokohtaisia ja alueellisia tarpeita ja tuloksellisuutta sekä koordinoimalla ohjelman toimenpiteitä valtakunnallisesti ja myös alueellisesti.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Seurantakomitean kokoonpanon ja toiminnan on mahdollistettava riittävä tiedon kulku kaikille välittäville/rahoittaville viranomaisille.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • o Onko seurantakomiteasta ja sen tehtävästä säädetty selkeästi?: Seurantakomitean tehtävästä ei ole asetuksessa säädetty lainkaan. Selkeyden vuoksi seurantakomitean tehtäviä on syytä asetuksessa tai sen muistiossa avata (9§). o Onko seurantakomiteasta ja sen sihteeristöstä säädetty selkeästi?: Uudenmaan liitto ei pidä tarpeellisena hajauttaa seurantakomitean sihteeristön toimintaa alueellisiin tai rahastokohtaisiin kokoonpanoihin. Ohjelman tehokasta toimeenpanoa ja välittävien toimielinten yhtenäisiä käytäntöjä pystytään parhaiten edistämään ohjelman yhdellä yhteisellä seurantakomitean sihteeristöllä. Ohjelman toimeenpanossa tulisi huomioida rajallisten resurssien mahdollisimman tehokas käyttö ennen kaikkea hanketukeen ja vaikuttavuuteen. Ohjelman hallintoa ei tule hajauttaa yhtään enempää kuin on välttämätöntä.
        • Turun kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 9§: Seurantakomiteaan tulee nimetä suurten kaupunkien edustaja.
        • Tampereen kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Myös Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman seurantakomiteaan tulee nimetä suurten kaupunkien edustus.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että seurantakomiteasta ja sen tehtävistä sekä seurantakomitean sihteeristöstä on säädetty selkeästi. Lisäksi Pohjanmaan liitto painottaa sen tärkeyttä, että sihteeristössä ovat edustettuina tasapuolisesti ohjelman täytäntöönpanoon osallistuvat viranomaiset ja, että jokaisella välittävällä toimielimellä on mahdollisuus osallistua sihteeristön toimintaan. Muistiossa on todettu, että sihteeristön toimintaa tukemaan voidaan perustaa alueellisia tai rahastokohtaisia asiantuntijakokoonpanoja. Pohjanmaan liitto kannattaa tällaisten asiantuntijakokoonpanojen perustamisia, jos niiden avulla pystytään kokoamaan ja analysoimaan tarkemmin rahastokohtaisia ja alueellisia tarpeita ja tuloksellisuutta sekä koordinoimaan ohjelman toimenpiteitä. Tällöin mahdolliset erilliset EAKR- ja ESR-asiantuntijakokoonpanot eivät välttämättä tukisi tätä tehtävää, vaan voisivat lisätä jo olemassa olevaa kuilua näiden rahastojen toimien yhteensovittamisessa.
        • Espoon kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 9§: Seurantakomiteaan tulee nimetä suurten kaupunkien edustaja.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Seurantakomitean sihteeristötyöskentelyyn tulee olla mahdollisuus osallistua kaikkien välittävien toimielinten edustajien erikseen sovittavalla tavalla.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Seurantakomitean tehtäviä ei ole määritelty asetuksessa. Seurantakomitean tehtävät tulee sisällyttää 9 §:n kohtaan.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Seurantakomitean tehtäviä ei ole määritelty asetuksessa. Seurantakomitean tehtävät tulee sisällyttää 9 §:n kohtaan.
        • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, asiantuntija Samuli Maxenius
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Ammattikorkeakouluilla tulee olla yhteinen edustus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman seurantakomiteassa.
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Koska kestävä kaupunkikehittäminen on keskeinen osa alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa, tulisi kaupungit huomioida erikseen seurantakomitean kokoonpanossa. Nyt kunnat tulevat vain esiin vain maakuntaliittojen jäsenkuntina. Kaupunkien edustus tulisi huomioida kokoonpanossa erikseen siten, että erityyppisten ja eri kokoisten kaupunkien edustus toteutuu.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 9 §:ssä sanotaan aivan oikein, että seurantakomitean kokoonpanoon sovellettavasta kumppanuusperiaatteesta säädetään yleisasetuksen 6 artiklassa. Kyseisen artiklan mukaan kumppaneihin tulee lukeutua asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, ympäristöalan kumppanit ja sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet. Tämä ei nyt käy suoraan ilmi pykäläluonnoksesta eikä sen perusteluistakaan. Se olisi syytä sinne kirjata. Yleisasetuksen 6 artiklan sisällön avaaminen (pelkän artiklaviitteen sijaan) tässä yhteydessä on tärkeää, koska se muistuttaa siitä, että Euroopan sosiaalirahaston tavoitteena on sosiaalisen koheesion edistäminen. Tämä tehtävä edellyttää osallisuuden vahvistamista kaikkien ihmisryhmien keskuudessa ja siksi seurantakomitean kokoonpanon tulee olla riittävän monimuotoinen ja kattava ihmisten hyvinvoinnin ja sosiaalisen asiantuntemuksen osalta. Nykymuotoisina pykälätekstiin ja sen perusteluihin sisältyy ristiriita. Pykälätekstin mukaan seurantakomiteaan nimetään edustajia ainakin siinä listatuista tahoista. Perustelujen mukaan komiteaan voidaan nimetä edustajia mainituista tahoista. Tekstit on syytä yhdenmukaistaa.
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Pykälässä tulisi säätää myös seurantakomitean mahdollisuudesta asettaa jaostoja tukemaan sihteeristön työtä.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Seurantakomiteasta ja sen tehtävästä on säädetty selkeästi. Seurantakomiteasta ja sen sihteeristöstä on säädetty selkeästi.
        • Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Metropolia yhtyy Arenen lausuntoon ja näkee, että ammattikorkeakouluilla tulee olla yhteinen edustus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman seurantakomiteassa.
        • Pohjois-Savon liitto
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Seurantakomitean sihteeristötyöskentelyyn tulee olla mahdollisuus osallistua kaikkien välittävien toimielinten edustajien erikseen sovittavalla tavalla.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Itsessään kohdassa 9§ ei käytännössä ole määritelty seurantakomitealle tehtäviä. Tehtävät on lueteltu muistiossa. Seurantakomiteasta ja sen sihteeristöstä on säädetty selkeästi. Suomen Yrittäjät tuo täten myös esille, että nykykäytännön mukaisesti seurantakomitea kokoontuu kaksi kertaa vuodessa käsittelemään sille EU-lainsäädännössä määritellyt tehtävät. Jotta komitealla olisi tosiasiallinen mahdollisuus seurata ajantasaisesti rakennepolitiikan toimeenpanoa, voitaisiin seurantakomiteaa informoida ja tiedottaa aktiivisemmin kokousten välillä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Seurantakomiteasta, sen tehtävistä ja sen sihteeristöstä on säädetty selkeästi.
        • 10 §. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallisen teeman johtoryhmä
          Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi?
          • Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykälää? 
        • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
          Päivitetty:
          3.5.2021
          • Valtakunnallisten teemojen johtoryhmissä tulee huomioida kaupunkien edustus niiltä osin kuin kyseessä oleva teema koskee kaupunkeja.
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kuvaus jättää epäselväksi sen, miten varmistetaan valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan täydentävyys. Millä konkreettisilla keinoilla valtakunnallisen toiminnan välittävä toimielin varmistaa sen, että valtakunnallinen toiminta ei ole päällekkäistä alueellisen toiminnan kanssa tai että se on alueellisten strategioiden mukaista? Hakemuslistausten toimittaminen maakunnan yhteistyöryhmälle ei ole riittävää yhteydenpitoa. Muistioon on kirjattu, että valtakunnallisen toiminnan johtoryhmän tehtävänä on varmistua riittävästä yhteydenpidosta alueellisten toimijoiden kanssa. Koska muistiossa ei määritellä tarkemmin keitä alueellisia toimijoita tarkoitetaan, asetuksen hyvä tarkoitus voi epätarkkuuden vuoksi jäädä täyttymättä. Lapin liitto esittää muistion tekstiä tarkennettavaksi seuraavasti: ”Valtakunnallisen toiminnan välittävän toimielimen on varmistuttava riittävästä yhteydenpidosta sekä rahoituksen alueellisen hakijan että alueellisten välittävien toimielinten kanssa niin, että valtakunnallisesta ohjelmasta tuettava toiminta ja alueellinen toiminta täydentävät ja tukevat toisiaan ja että valtakunnallinen toiminta on linjassa alueellisten strategioiden kanssa.”
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toteutuksessa on vaikuttavuuden turvaamiseksi tärkeää nivoa valtakunnallinen ja alueellinen toiminta yhteen. Kirjauksia johtoryhmän roolista ja alueellisesta yhteistyöstä tulee täsmentää. Valtakunnallista toimintaa suunniteltaessa on huomioitava myös kestävän kaupunkikehittämisen yhdennetyt toimet. Välittävän toimielimen raportointi maakunnan yhteistyöryhmälle valtakunnallisen teeman toteutumisesta on osa toimeenpanolaissa 23§ määriteltyä maakunnan yhteistyöryhmän tiedonsaantia. Tämä on huomioitava asetusta koskevassa perustelutekstissä.
        • Kainuun liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kainuun liitto katsoo, että ao. pykälässä tulee mainita maakuntien vahvemman edustuksen mukaan ottaminen. Välittävän toimielimen edustajan lisäksi kunkin teeman johtoryhmään tulee nimetä mukaan edustajat maakuntaliitoista vähintäänkin suuralueittain. Aluelähtöisyys ja alueiden tarpeiden tulisi painottua aiempaa vahvemmin valtakunnallisten teemojen toteutuksessa. Valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan toisiaan täydentävyyden ja tukemisen varmistamiseksi välittävältä toimielimeltä tulee vaatia aktiivista viestintää ja vuorovaikutusta ministeriöiden ja maakuntien välillä.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Valtakunnallisten teemojen johtoryhmissä tulee olla maakuntaliittojen jäsenyys, jotta työskentely tukee valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan täydentävyyttä ja yhteensovitusta. On varmistettava, että valtakunnallisen johtoryhmän rooli ei ole ristiriidassa välittävän viranomaisen toimivallan kanssa hankkeiden valinnassa ja hankehakujen valintaperusteiden valinnassa.
        • Lappeenrannan kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Ekosysteemisopimuksiin tiiviisti liittyvässä Innovaatio- ja osaamisverkostot -valtakunnallisen teeman johtoryhmässä tulee olla kaupunkien edustus sekä riittävä maakuntien liittojen edustus.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 10 §:ssä ei ilmene missä toimielimessä päätetään valtakunnallisista teemoista. Asia jää tavallaan ilmaan – vastuuministeriö nimeää kokoonpanon. Yhteydet muihin ohjelmiin tai sopimuksiin tulee myös kirjata pykälään (esim. ekosysteemisopimukset ja niiden verkostot).
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pykälän 2 momentissa tulisi tuoda esille, että alueellisen ja valtakunnallisen toiminnan täydentämiseksi johtoryhmässä tulisi olla välittävillä toimielimillä pysyvä edustus
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On varmistettava, että alueiden edustus valtakunnallisen teeman johtoryhmässä on riittävän kattava yhteensovittamistehtävän hoitamiseksi. Ekosysteemisopimuksiin tiiviisti liittyvässä Innovaatio- ja osaamisverkostot -valtakunnallisen teeman johtoryhmässä tulee olla kaupunkien edustus sekä riittävä maakuntien liittojen edustus.
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan toisiaan täydentävyys ei ole toteutunut tavoitellusti kuluvalla ohjelmakaudella. Johtoryhmän vastuuta yhteensovituksesta on syytä painottaa esitettyä selkeämmin. Ehdotus 1 momentin kahden viimeisen lauseen osalta: Johtoryhmä voi tehdä myös ehdotuksen rahoitettavista hankkeista toimivaltaiselle välittävälle toimielimelle. Johtoryhmän tulee seurata toimia sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallinen ja alueellinen toiminta täydentävät ja tukevat toisiaan valtakunnallisessa teemassa.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi?: Epäselväksi jää, nimetäänkö jokaiselle ohjelman valtakunnalliselle teemalle oma johtoryhmänsä. On hyvä, että alueellisen ja valtakunnallisen toiminnan yhteensovitusta kehitetään. Kuitenkin on varmistettava, että alueiden edustus valtakunnallisen teeman johtoryhmässä on riittävän kattava tämän yhteensovittamistehtävän hoitamiseksi. Pelkästään välittävän toimielimen edustus johtoryhmässä ei ole riittävä. Valtakunnallisen teeman johtoryhmän tulisi säännöllisesti raportoida ko. teeman toimeenpanosta maakuntien yhteistyöryhmille. Myös valtakunnallisen teeman johtoryhmän roolia ja vastuita suhteessa välittävään toimielimeen on tarpeen edelleen kirkastaa. Ekosysteemisopimuksiin kiinnittyvässä Innovaatio- ja osaamisverkostot -valtakunnallisen teeman johtoryhmässä tulee olla kaupunkien edustus sekä riittävä maakuntien liittojen edustus. Uudenmaan liitto tulee nimetä Innovaatio- ja osaamisverkostot -teeman johtoryhmään. o Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykälää?: 10§:ssä todetaan, että hallintoviranomainen vahvistaa seurantakomitean hyväksymät valintaperusteet. Asia mainitaan vain valtakunnallista teemaa koskevassa pykälässä 10. Jääkin epäselväksi, koskeeko tämä vahvistamismenettely vain valtakunnallisia toimenpidekokonaisuuksia.
        • Turun kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 10§: Valtakunnallisen teeman johtoryhmään on otettava mukaan suurten kaupunkien edustaja. Rahoitettavien hankkeiden arvioinnissa on huolehdittava paikallisen toimintaympäristön ymmärryksestä.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto haluaa korostaa yhteydenpidon tärkeyttä alueellisten toimijoiden kanssa, kun seurataan, että valtakunnallinen ja alueellinen toiminta täydentävät ja tukevat toisiaan valtakunnallisessa teemassa. Asetuksesta tai sen muistiosta ei käy ilmi, miten käytännössä yhteydenpito toteutetaan ja millä tavoin johtoryhmä seuraa, että Euroopan unionin alue-ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallinen ja alueellinen toiminta täydentävät ja tukevat toisiaan valtakunnallisessa teemassa.
        • Espoon kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 10§: Valtakunnallisen teeman johtoryhmään on otettava mukaan suurten kaupunkien edustaja tai edustajia. Rahoitettavien hankkeiden arvioinnissa on huolehdittava paikallisen toimintaympäristön ymmärryksestä.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Valtakunnallisten teemojen hakujen ja tulosten osalta pitää varmistaa nykyistä parempi tiedonlevitys. Kirjaukset valtakunnallisen teeman johtoryhmän roolista ja alueellisesta yhteistyöstä ovat asetuksessa löyhät, mikä todennäköisesti johtaa siihen, että valtakunnalliset teemat jäävät yhtä irrallisiksi alueellisesta toiminnasta kuin kuluvallakin ohjelmakaudella. Johtoryhmän tulisi raportoida valtakunnallisten teemojen toteutumisesta maakuntien yhteistyöryhmille.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Ohjelmakaudella 2014 - 2020 rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisten teemojen toteuttaminen on jäänyt irralliseksi alueellisesta hanketoiminnasta. Varsinais-Suomen liiton mielestä johtoryhmältä tulisi edellyttää tiiviimpää yhteistyötä alueiden ja niiden maakunnan yhteistyöryhmien kanssa.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 10 §:ssä ei ilmene missä toimielimessä päätetään valtakunnallisista teemoista. Asia jää tavallaan ilmaan – vastuuministeriö nimeää kokoonpanon. Yhteydet muihin ohjelmiin tai sopimuksiin tulee myös kirjata pykälään (esim. ekosysteemisopimukset ja niiden verkostot).
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 10 §:ssä ei ilmene missä toimielimessä päätetään valtakunnallisista teemoista. Asia jää tavallaan ilmaan – vastuuministeriö nimeää kokoonpanon. Yhteydet muihin ohjelmiin tai sopimuksiin tulee myös kirjata pykälään (esim. ekosysteemisopimukset ja niiden verkostot).
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Valtakunnallisten teemojen johtoryhmissä tulisi huomioida kaupunkien edustus niiltä osin kuin kyseessä oleva teema koskee kaupunkeja. Kaupunkien rooli on keskeinen monien valtakunnallisten teemojen hoitamisessa sekä väestöpohjan että tehtäviensä kautta.
        • Sosiaali- ja terveysministeriö, Erityisasiantuntija Päivi Hämäläinen, Hämäläinen Päivi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Liite 2: Toimeenpanoasetus MUISTIO; Sivu 10: STM esittää alla olevaa muotoilua. 10 §. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallisen teeman johtoryhmä. Pykälässä säädettäisiin Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan valtakunnallista teemaa varten asetetun johtoryhmän tehtävistä. Pykälän 1 momentin mukaan johtoryhmän tehtävänä on huolehtia valtakunnallisen teeman strategisesta ohjaamisesta sekä seurata, arvioida ja muutoin tukea teeman toteutumista. Johtoryhmä voisi myös tehdä tarkoituksenmukaisuusharkintansa nojalla toimivaltaiselle välittävälle toimielimelle ehdotuksen rahoitettavista hankkeista. Välittävän toimielimen olisi hyväksyttävä ehdotus, jollei se ole ohjelmanvastainen tai lainvastainen. Ehdotus varmistaisi riittävän sisällöllisen osaamisen hankevalinnan pohjana. Menettelyn vapaaehtoisuus antaisi johtoryhmälle mahdollisuuden valita sille soveltuvin toimintatapa. Hankkeiden ohjelmanmukaisuuden ja laillisuuden arvioinnista vastaa välittävä toimielin. Perustelut: Toimeenpanoasetuksessa 10 § edellytetään, että ”Johtoryhmässä tulee kuitenkin aina olla välittävän toimielimen edustaja”. Siten välittävän toimielimen edustaja on tekemässä tarkoituksenmukaisuusharkintaa jo johtoryhmätyöskentelyssä. Valtakunnallisen teeman hankkeiden valinnassa asianomaisella ministeriöillä tulee olla keskeinen rooli oman hallinnonalansa tärkeiden strategisten painopisteiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Muilta osin pykälä on hyvä, mutta siitä tulisi poistaa kohta "johtoryhmä voi tehdä myös ehdotuksen rahoitettavista hankkeista toimivaltaiselle välittävälle toimielimelle". Kuten 10 §:ssä todetaan, johtoryhmän roolina on strateginen ohjaaminen. Se, että johtoryhmä tekisi ehdotuksen rahoitettavista hankkeista sopii huonommin sen strategiseen rooliin ja saattaa aiheuttaa sekaannusta johtoryhmän ja välittävän toimielimen välisissä toimivaltasuhteissa päätettäessä rahoitettavista hankkeista. Välittävän toimielimen tehtäväksi säädettävä rakennerahastopäätösten valmistelu virkavastuulla on hyvin yksiselitteinen. Se asettaa ratkaisuvallan ja kaiken vastuun välittävälle toimielimelle eli rahoittajaviranomaiselle. Välittävän toimielimen päätöksentekijä ja esittelijä kantavat käytännössä kaiken vastuun rakennerahastotoiminnan rahoituspäätösten laillisuudesta rikoslain ja perustuslain virkavastuuta koskevien sääntöjen mukaan. Heidän päätösvaltansa tulee olla aitoa ja suhteessa tähän vastuuseen, jotta he pystyvät takaamaan päätöstensä asianmukaisuuden kaikissa tilanteissa. Valtakunnallisten teemojen hankehaut ovat valtakunnallisia eikä alueellisia, joten perustelumuistion viittaus alueellisiin valintaperusteisiin ei ole tässä kohdassa tarkoituksenmukainen. (Muistio: “Tarkentavat alueelliset valintaperusteet eivät saisi olla ristiriidassa yleisasetuksen 67 artiklan ja hallintoviranomaisen vahvistaminen valintaperusteiden kanssa.”)
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Valtakunnallisissa teemoissa välittävinä toimieliminä ovat vain ELY-keskukset. Valtakunnallisten teemojen sitomiseksi alueiden hanketoimintaan johtoryhmissä tulisi olla maakuntien liittojen edustus. Esimerkiksi kaupunkikehittämisestä vastaava maakunnan liitto tulisi olla innovaatio- ja osaamisverkostot -teeman johtoryhmässä.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • 10§, 1. momentti: Valtakunnallisen teeman johtoryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että selkeyden vuoksi 1. momentin virke tulee jakaa kahteen (kuten voimassaolevassakin asetuksessa, 24§) virkkeeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää ensimmäiseksi virkkeeksi seuraavaa: ”Johtoryhmä voi tehdä toimivaltaiselle välittävälle toimielimelle esityksiä erityisiksi valintaperusteiksi, esityksiä hakukohtaisiksi painopisteiksi ja myös ehdotuksen rahoitettavista hankkeista.” Tämän jälkeen tulisivat seuraavat virkkeet: ”Johtoryhmä voi tehdä myös ehdotuksen rahoitettavista hankkeista toimivaltaiselle välittävälle toimielimelle. Johtoryhmä seuraa, että Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallinen ja alueellinen toiminta täydentävät ja tukevat toisiaan valtakunnallisessa teemassa.” Perusteluna em. esitykseen, opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että toteuttaakseen seurannan tehtävää johtoryhmän tulee saada välittäviltä toimielimiltä ja koordinoivilta hankkeilta tarvitsemansa hanketiedot.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Määrittely on selkeä ja riittävä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Johtoryhmän kokoonpanon on oltava riittävän laajapohjainen: nyt asetustekstissä mainitaan vain välittävän toimielimen edustaja, muistiossa mainitaan esimerkkejä muistakin edustajista. Pykälässä voisi mainita johtoryhmän jäsenten vähimmäismäärän.
        • Pohjois-Savon liitto
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallisen teeman johtoryhmän riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi on syytä tarvittaessa pyytää näkemyksiä alueilta, joilta hakijat ovat. Valtakunnallisten teemojen hakujen ja tulosten osalta pitää varmistaa nykyistä parempi tiedonlevitys.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Kyllä nähdäksemme on. Rakennerahastovarojen tehokkaan ja vaikuttavan käytön takaamiseksi on erittäin kannatettavaa, että johtoryhmän tehtävänä on myös seurata, että rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallinen ja alueellinen toiminta täydentävät ja tukevat toisiaan valtakunnallisessa teemassa. Säädöksen mukaan johtoryhmässä voisi olla alan asiantuntijaedustus, joka Yrittäjät pitää erityisen kannatettavana. Yrittäjät pitää tärkeänä, että johtoryhmässä on laaja-alaista osaamista yhteiskunnan eri sektoreilta, kuten elinkeinoelämästä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Valtakunnalliselle teemalle olisi syytä nimetä vastuuministeriö tai selventää teeman sisältöä, mikäli vastuuministeriötä ei määritellä. Teema-käsite tulee esille EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa, mutta asetuksessa tai asetuksen perusteluissa teeman sisältöä olisi myös syytä avata.
        • Hämeen liitto, Valmistelija Hämeen liiton kehittämisjohtaja Matti Lipsanen puh. 050 506 0697
          Päivitetty:
          22.4.2021
          • Maakunnan liitot korostivat ohjelmavalmistelun aikana valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan nivomista yhteen. Johtoryhmä on varmasti sinänsä tarpeellinen, mutta kirjaukset sen roolista ja alueellisesta yhteistyöstä ovat asetuksessa löyhät, mikä todennäköisesti johtaa siihen, että valtakunnalliset teemat jäävät yhtä irrallisiksi alueellisesta toiminnasta kuin kuluvallakin ohjelmakaudella. Johtoryhmän tulisi raportoida valtakunnallisen teeman toteutumisesta maakuntien yhteistyöryhmille.
        • 11 § Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toimikausi ja kokoonpano
          Onko MYR:n kokoonpanosta säädetty selkeästi, kuitenkin aluekohtainen joustavuus säilyttäen?
          Onko sihteeristön kokoonpanosta ja tehtävistä säädetty selkeästi, kuitenkin aluekohtainen joustavuus säilyttäen?
        • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
          Päivitetty:
          3.5.2021
          • Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpano on melko rajaava. Mahdollisuutta aluekohtaiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan tulee lisätä.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • MYR:n kokoonpanosta on säädetty selkeästi. EK pitää hyvänä, että elinkeinoelämä mainitaan yhtenä tahona, sillä yrityksillä on merkittävä rooli alueellisen elinvoiman kehittämisessä ja ylläpidossa.
        • Kainuun liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Maakunnan yhteistyöryhmän toimikausi ja kokoonpano -pykälässä Kainuun liitto pitää onnistuneena, seuraavaa mainintaa: Maakunnan yhteistyöryhmässä ovat edustettuina: … 2) ohjelmia rahoittavat valtion viranomaiset ja muut yhteistyöryhmän tehtävien kannalta merkittävät valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot; ...
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Säädös on selkeä.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Yhteistyöryhmän ja yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanossa tulee huomioida kuntien suora edustus.
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Maakunnan yhteistyöryhmän toimikaudesta ja kokoonpanosta on säädetty selkeästi. Lisäksi säädettäisiin kolmesta varapuheenjohtajista, jotka maakunnan yhteistyöryhmä nimeäisi keskuudestaan. Nimeäminen muuttuisi nykyisestä käytännöstä, sillä nykyisen lain 24 §:n mukaan maakunnan liiton hallitus nimeää myös varapuheenjohtajat. Toimeenpanoasetuksessa tulisi selkeästi yksilöidä maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen sisältö, kuten ALKE-hallintolain (7/2014) 27.2 §:ssä on tehty. Pykälän 2 momentin mukaan sihteeristön tehtävänä olisi seurata ja sovittaa yhteen valmisteluvaiheessa maakunnan alueella rahoitettaviksi ehdotettuja hankkeita, joita voidaan rahoittaa kansallisten ohjelmien sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen ohjelmien, maaseuturahaston ja EU:n meri- ja kalatalousrahaston varoista, ja raportoida niistä yhteistyöryhmälle. Sihteeristö kävisi yhteisesti läpi eri viranomaisissa valmisteltavina olevia EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastoista sekä EU:n maaseuturahastosta ja EU:n meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettavia hankkeita ja pyrkisi sovittamaan niitä yhteen ja välttämään päällekkäisyyksiä. Sihteeristön raportointivelvoitteen tarkoituksena on varmistaa, että yhteistyöryhmä saa sihteeristön päätöksistä, myös kielteisistä rahoituspäätöksistä, säännöllisesti tietoa. Sihteeristön tulisi myös tiedottaa merkittävimmistä asioistaan jo niiden varhaisessa käsittelyvaiheessa niin, että maakunnan yhteistyöryhmä voisi tarvittaessa antaa sihteeristölle ohjausta asian käsittelyssä.
        • Etelä-Savon ELY, Yhteinen RR-ELY-keskusten lausunto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Toimeenpanoasetuksessa 12 § maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ja tehtävien kokonaisuus on tärkeä osa alueellista toimeenpanon koordinaatiota. Maakuntiin on kehittynyt erilaisia laajasti hankkeita käsitteleviä yhteisiä ryhmiä, joissa käsitellään niin rakennerahastohankkeita kuin maaseutuhankkeitakin. Pykälässä esitetään, että maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö käsittelisi valmisteluvaiheessa myös kansallisesta ohjelmista, meri- ja kalatalousrahastosta sekä maaseuturahastosta rahoitettavia hankkeita. Tämä voi luoda tarpeetonta ja osin päällekkäistäkin käsittelyä hankkeille ja hidastaa ohjelmien käynnistymistä. Koordinaation kannalta olisi mielekkäämpää käsitellä sihteeristössä eri ohjelmien hakumenettelyjä ja sisältöjä ja saattaa sille tiedoksi eri rahastojen hankepäätökset. Selkeästi kohdennetuissa hankehauissa ja sisällöltään rajatuissa kokonaisuuksissa, päätöksentekoa joustavoittaisi sihteeristön tehtävien delegoiminen yksittäisten hankkeiden koordinaatiovastuun ja päätöksenteon osalta välittävälle viranomaiselle.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On säädetty riittävällä tarkkuudella.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • MYR:n tehtävistä on säädetty lain tasolla. Selkeyden vuoksi olisi asetuksen muistiolla perusteltua viitata ALKE-lakiin MYR:n tehtävien sääntelyn osalta. Asetuksella säädetään vain maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön tehtävistä, jolloin maakunnan yhteistyöryhmän tehtävien osalta on asiaa tutkittava laista. MYRS:n kokoonpanossa tulee mahdollistaa maakunnan liiton eri alueiden asiantuntemuksen huomioon ottaminen.
        • Turun kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 12§: Kuvaus Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanosta on liian rajaava. Mahdollisuutta aluekohtaiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan tulee lisätä. Asetus ei saa rajata esimerkiksi suurten kaupunkien edustusta.
        • Tampereen kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pykälän 12 ensimmäisessä momentissa todetaan Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanosta seuraavaa: ”Maakunnan yhteistyöryhmän valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä hoitaa sihteeristö, joka koostuu tukea myöntävien viranomaisten edustajista.” Tämä kuvaus on liian rajaava eikä mahdollista aluekohtaista joustavuutta. Tukea myöntävillä viranomaisilla tarkoitettanee tässä lähinnä välittäviä toimielimiä, kuten maakuntien liittoja ja ELY:jä. Aluekohtaista joustomahdollisuutta tulee lisätä mahdollistamalla esimerkiksi kaupunkien jäsenyys maakuntien yhteistyöryhmän sihteeristössä. Asetuksen kirjausta tulisi muuttaa lisäämään joustavuutta ja vastaamaan tätä mahdollisuutta.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Merkittävä ero nykyisiin säädöksiin on se, että ehdotus toimeenpanolaiksi ja toimeenpanoasetukseksi eivät säätele työjärjestyksen sisältöä. Pohjanmaan liitto esittää, että toimeenpanoasetuksessa selkeästi yksilöidään maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen sisältö, kuten ALKE-hallintolain (7/2014) 27.2 §:ssä on tehty. Asetusluonnoksen 11 pykälän 3 momentissa säädettäisiin maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanosta. Pohjanmaan liiton mielestä on hyvä, että yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön strategista ja koordinoivaa roolia on korostettu. Lähtökohta, jonka mukaan ELY-keskukset, jotka hoitavat kunkin maakunnan alueella EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen tehtäviä, tiivistää yhteistyötä maakunnan ja rahoittajatehtävät hoitavan RR-elyn välillä.
        • Espoon kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 12§: Kuvaus Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanosta on liian rajaava. Mahdollisuutta aluekohtaiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan tulee lisätä. Asetus ei saa rajata esimerkiksi suurten kaupunkien edustusta.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 12§ Tulisi selkeyttää sihteeristön roolia muiden kuin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman hankkeiden seurannassa ja raportoinnissa.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Yhteistyöryhmän kokoonpano noudattelee nykyistä käytäntöä ja Varsinais-Suomen liitto pitää hyvänä, että asetus ottaa huomioon mahdollisuudet huomioida alueen erityspiirteet mm. yhteistyöryhmässä edustettuina olevia järjestöjä ja muita tahoja nimettäessä.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Yhteistyöryhmän ja yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanossa tulee huomioida kuntien suora edustus.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Yhteistyöryhmän ja yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanossa tulee huomioida kuntien suora edustus.
        • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, asiantuntija Samuli Maxenius
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Arene esittää, että ammattikorkeakouluille taattaisiin asetuksessa edustus maakuntien yhteistyöryhmissä. Nykymuodossa asetus mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ottamisen mukaan maakuntien yhteistyöryhmiin. Ammattikorkeakoululaissa ammattikorkeakoulujen tehtäväksi määritellään työelämää ja aluekehitystä edistävä ja alueen elinkeinorakennetta uudistava soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta. Suuressa osassa maakuntia korkeakouluilla on ollut tähän saakka edustus yhteistyöryhmissä ja tämän mahdollisuuden säilyttäminen on tärkeää ja tukee ammattikorkeakoulujen lakisääteisen tehtävän toteuttamista. Toinen vaihtoehto edustuksen takaamisen sijaa voisi olla Alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta koskevan lakiehdotuksen 19 § 4 momentin mukaisen koulutusta ja TKI-toimintaa käsittelevien jaostojen perustaminen tukemaan yhteistyöryhmien toimintaa. Jaostojen perustaminen ei kuitenkaan saisi olla este ottaa ammattikorkeakouluja mukaan myös varsinaisiin yhteistyöryhmiin.
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Päivitetty:
          28.4.2021
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Muistio 12 §: “Sihteeristön kokoonpanossa tulee ottaa huomioon jääviysasiat eli tuen saajat, esimerkiksi järjestöt, eivät voi olla sen jäseniä.” Välittävillä toimielimillä voi olla itse toteuttamia hankkeita. Tulisiko pykälää täsmentää tältä osin?
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • SOSTE pitää tärkeänä sitä, että 11 §:ssä säädetään kansalaisyhteiskunnan edustuksesta MYR:ssä. Pykälän ja sen 3 momentin 3. kohta on periaatteessa hyvä, mutta sisältää kielivirheen: syrjimättömyyden estäminen tulee korjata syrjimättömyyden edistämiseksi. Muutoinkin lauserakennetta on syytä korjata. Esitämme korjattua ja hivenen täydennettyä muotoilua: ”3) alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot kuten työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjä, kansalaisyhteiskuntaa, kuten ympäristönsuojelun, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä edustavia järjestöjä, sekä muita alueen erityispiirteiden kannalta keskeisiä tahoja.” MYR toimii EU:n yleisasetuksen 6 artiklassa tarkoitettuna kumppanuuselimenä. SOSTE katsoo, että yleisasetuksen 6 artiklan sisältö olisi syytä avata 11 §:n perusteluissa. Yleisasetuksen 6 artiklan mukaan kumppaneihin tulee lukeutua asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, ympäristöalan kumppanit ja sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet. Tämä ei nyt käy suoraan ilmi pykäläluonnoksesta eikä sen perusteluistakaan. Se olisi syytä sinne kirjata. Artiklan sisällön kirjaaminen näkyviin perusteluissa on tärkeää, koska se muistuttaa siitä, että Euroopan sosiaalirahaston tavoitteena on sosiaalisen koheesion edistäminen. Tämä tehtävä edellyttää osallisuuden vahvistamista kaikkien ihmisryhmien keskuudessa ja siksi MYR:in kokoonpanon tulee olla riittävän monimuotoinen ja kattava ihmisten hyvinvoinnin ja sosiaalisen asiantuntemuksen osalta.
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Säädös on selkeä. On hyvä, että alueille annetaan mahdollisuus kutsua alueen erityispiirteiden kannalta keskeisiä tahoja mukaan yhteistyöryhmän työhön. Yhteys kaupunkipolitiikan valmisteluun voitaisiin huomioida lisäämällä muistion esimerkkilistaukseen kaupungit.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Maakunnan yhteistyöryhmän osalta pitäisi kokoonpanosta säätää tarkemmin siten, että maakunnan yhteistyöryhmässä tulisi olla maakunnan keskuskaupungin virkamiesedustus. Esimerkiksi Keski-Suomen asukasluvusta yli puolta edustavalla Jyväskylän kaupungilla olisi hyvä olla poliittisen edustuksen lisäksi virkamiesedustaja maakunnan yhteistyöryhmässä. Tämä vahvistaisi yhteyttä kaupunkipolitiikan operatiiviseen valmisteluun. On hyvä, että alueille annetaan mahdollisuus kutsua alueen erityispiirteiden kannalta keskeisiä tahoja mukaan yhteistyöryhmän työhön.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Onko MYR:n kokoonpanosta säädetty selkeästi, kuitenkin aluekohtainen joustavuus säilyttäen? Pykälässä kyllä. Muistiossa jäsenten määrittelyyn jätetään enemmän valinnanvaraa: ”Edustettuina olevien tahojen määrittelyssä on tarpeen ottaa huomioon alueen erityispiirteet, eikä siksi ole perusteltua yksityiskohtaisemmin määritellä yhteistyöryhmässä edustettuina olevia järjestöjä tai muita tahoja”. Olisi tarpeen, että pykälä ja muistio ovat tässä mielessä yksiselitteiset. Onko sihteeristön kokoonpanosta ja tehtävistä säädetty selkeästi, kuitenkin aluekohtainen joustavuus säilyttäen? Aluekehittämisen kannalta keskeisinä toimijoina työelämän ja elinkeinoelämän järjestöillä olisi hyvä olla mahdollisuus asettaa asiantuntijajäsenet sihteeristöön.
        • STTK ry, Hyvönen Ulla
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Pidämme erittäin tärkeänä, että jatkossakin MYR kokoonpano säilyy esitetyn mukaisesti laajana ja työmarkkinaosapuolet saavat oman edustuksensa kumppanuuselimeen. Toivomme, että järjestöjen mahdollisuuksia tulla nimitetyksi sihteeristön vielä tarkasteltaisiin.
        • Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Metropolia yhtyy Arenen lausuntoon ja esittää, että ammattikorkeakouluille taattaisiin asetuksessa edustus maakuntien yhteistyöryhmissä. Nykymuodossa asetus mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ottamisen mukaan maakuntien yhteistyöryhmiin. Ammattikorkeakoululaissa ammattikorkeakoulujen tehtäväksi määritellään työelämää ja aluekehitystä edistävä ja alueen elinkeinorakennetta uudistava soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta. Suuressa osassa maakuntia korkeakouluilla on ollut tähän saakka edustus yhteistyöryhmissä ja tämän mahdollisuuden säilyttäminen on tärkeää ja tukee ammattikorkeakoulujen lakisääteisen tehtävän toteuttamista.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Kokoonpano on laaja ja kattava, kuten täytyykin olla. MYR on tärkeä toimielin, joka kokoaa yhteen alueensa keskeisimmät aluekehittämisen toimijat. Siksikin on tärkeää ja kannatettavaa, että asetuksen mukaan kokoonpanoon kuuluvat myös elinkeinojärjestöt. Yrittäjät esittää, että MYR:n on oltava maakunnan rakennerahastotoimintaa linjaava strateginen elin ja sen tehtävänä tulisi olla ohjata maakunnan EU-rahojen toimintaa ja kohdentamista. Toiminnan pitäisi painottua hankehakujen linjauksiin ja ohjelman toteutuksen seurantaan. MYR:n tulisi myös linjata maakunnan suuria strategisia hankkeita. Asetuksen muistiossa todetaan, että MYR:n sihteeristön kokoonpanossa tulee ottaa huomioon jääviysasiat eli tuen saajat, esimerkiksi järjestöt, eivät voi olla sen jäseniä. Esteellisyys ja jääviysasiat on otettava vakavasti ja ne on huomioitava kaikessa päätöksenteossa. Järjestöjen jättäminen pois sihteeristöstä vaatii silti lisäperusteluja ja asian uudelleentarkastelua. Yrittäjät esittää, että työ- ja elinkeinoministeriö tarkastelee vielä kertaalleen järjestöjen mahdollisen edustuksen sihteeristössä. Osa maakunnista saattaisi nimetä järjestöjen edustajia sihteeristöön, vaikka tätä ei asetuksessa edellytettäisi. Nyt asetuksen muistio käytännössä kieltää järjestöjen edustuksen. Ei ole myöskään oletettavissa, että järjestöjen edustajat olisivat automaattisesti tuen hakijoita toimikautensa aikana. TEM voisi vielä selvittää, että olisiko mahdollisesti riittävä ja asianmukainen menettely, että järjestön edustaja jäävää itsensä niiden asioiden käsittelyssä, joissa hän on esteellinen.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Molempiin kyllä.
        • Miltä osin täydentäisitte tai muuttaisitte 1 luvun säännöksiä?
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 11 §: Sanamuodot ovat virheellisiä seuraavassa kohdassa MYR:n kokoonpanoon liittyen: ympäristö-, tasa-arvo- ja syrjimättömyyden estämistä edistämistä edustavia järjestöjä sekä muita alueen erityispiirteiden kannalta keskeisiä tahoja.
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Täydennysehdotus §10 ”Johtoryhmän tulee raportoida valtakunnallisen teeman toteutumisesta kootusti maakuntien yhteistyöryhmille.”
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto esittää, että toimeenpanoasetuksen 11§:ssä selkeästi yksilöidään maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen sisältö, kuten ALKE-hallintolain (7/2014) 27.2 §:ssä on tehty.
        • Espoon kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 12 § Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ja tehtävät Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpano on liian rajaava. Mahdollisuutta aluekohtaiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan tulee lisätä. Asetus ei saa rajata pois suurten kaupunkien edustusta.
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Muistiossa tulisi selkeyttää 12§ sihteeristön roolia kansallisten ohjelmien ja hankkeiden seurannassa ja raportoinnissa.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Asetuksen muistiossa, §12 koskevassa kohdassa kuvataan, että sihteeristön kokoonpanossa tulee ottaa huomioon jääviysasiat eli tuen saajat, esimerkiksi järjestöt, eivät voi olla sen jäseniä. Tässä kohtaa on syytä huomioida, että myös välittävät toimielimet voivat olla tietyissä tapauksissa tuensaajia ja että eriyttäminen tapahtuu näiden osalta HVJ:ssä tehdyn erittelyn mukaisesti.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • AUNE:n tehtävien säätämisen tarkennus (puuttuu 1 luvusta) sekä valtakunnallisen teeman vastuuministeriön nimeäminen tai teeman sisällön tarkentaminen.
        • Muita huomioita lukuun 1
        • Kainuun liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • -
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Hallituksen esityksessä HE 47/2021 todetaan, että toimeenpanolaissa todettaisiin ne viranomaiset, joita hallintoviranomainen voisi nimetä välittäviksi toimielimiksi edellytysten täyttyessä ja että toimeenpanoasetuksessa säädettäisiin tarkemmin aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan viranomaisista ja niiden tehtävistä sekä aluekehittämisen yhteistyöelimien tehtävistä. Toimeenpanolakiesityksessä todetaan, että yleisasetuksen 65 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja välittäviä toimielimiä ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Ruokavirasto ja maakuntien liitot. Toimeenpanoasetuksessa on viitattu laissa mainittuihin välittäviin toimielimiin tarkentavasti lukuun ottamatta Ruokavirastoa. Tältä osin saattaisi olla tarpeen arvioida, olisiko asetuksessakin jollain tapaa syytä vähintään viitata Ruokavirastoon välittävänä toimielimenä. Ruokavirasto ei ole kuulunut keskeisiin ohjelman valmistelufoorumeihin Koheesio 2021+ työryhmään tai Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan kokoonpanoon. Ruokavirastolla tullee kuitenkin olemaan rooli yhtenä ohjelmaehdotuksen välittävistä toimielimistä ja siten Ruokavirasto odottaa jatkossa aiempaa laajempaa yhteistyötä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja siten tarkoituksenmukaista huomioimista asetuksen yhteistyöryhmissä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Metropolia yhtyy Arenen lausuntoon ja esittää, että ammattikorkeakouluille taattaisiin asetuksessa edustus maakuntien yhteistyöryhmissä. Nykymuodossa asetus mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ottamisen mukaan maakuntien yhteistyöryhmiin. Ammattikorkeakoululaissa ammattikorkeakoulujen tehtäväksi määritellään työelämää ja aluekehitystä edistävä ja alueen elinkeinorakennetta uudistava soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta. Suuressa osassa maakuntia korkeakouluilla on ollut tähän saakka edustus yhteistyöryhmissä ja tämän mahdollisuuden säilyttäminen on tärkeää ja tukee ammattikorkeakoulujen lakisääteisen tehtävän toteuttamista.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Suomen Yrittäjät pitää maakunnan yhteistyöryhmää tärkeänä aluekehittämisen toimielimenä. Jatkossakin yhteistyöryhmällä on oltava tosiasiallista vaikuttavuutta ja päätösvaltaa sekä sen lausuntoja on pidettävä sitovina. Yhteistyöryhmän vaikutusmahdollisuuksia ei tule heikentää. Vaikka MYR:istä säädetään hallituksen esityksessä (47/2021) aiempaa yleisemmin, on yhteistyöryhmän oltava edelleen keskeinen aluekehittämistoiminnan toimeenpanon yhteensovittamisen kumppanuuselin maakunnassa. Elinkeinojaostot maakuntien liittoihin Suomen Yrittäjät esittää, että joko MYR:n tai suoraan maakuntahallituksen alaisuuteen perustetaan elinkeinojaostot. Tämä on erityisen perusteltua nyt, kun Suomi elpyy koronapandemian aiheuttamista seurauksista yrittäjyyteen, työllisyyteen ja investointeihin. Elinkeinojaostojen perustamiseen tulisi kannustaa ja suositella vähintään asetusta täsmentävässä muistiossa. Elinkeinojaoston tehtävänä olisi yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyölinjausten valmistelu, edunvalvonta elinkeinoelämän kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa ja maakunnan elinkeinopolitiikkaan liittyvien sekä maakunnallisten selviytymissuunnitelmien toimeenpanon seuranta. Elinkeinojaosto toimii mm. Varsinais-Suomessa ja siitä on hyviä kokemuksia myös muissa maakuntien liitoissa.
        • Onko ohjelmatyöstä ja yhteistyömenettelyistä säädetty selkeästi ja riittävästi? Jos ei,
          • mitä voisi selkeyttää?
          • miltä osin haluaisitte täydentää tai muuttaa ehdotettuja säännöksiä?
        • Kainuun liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 12 § Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ja tehtävät -pykälässä Kainuun liitto pitää onnistuneena, seuraavaa mainintaa: ... Sihteeristön tehtävänä on seurata ja sovittaa yhteen valmisteluvaiheessa maakunnan alueella rahoitettaviksi ehdotettuja hankkeita, joita voidaan rahoittaa kansallisten ohjelmien sekä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastojen, maaseuturahaston ja meri- ja kalatalousrahaston varoista, ja raportoida niistä yhteistyöryhmälle. Maakunnan yhteistyöryhmälle ja sen sihteeristöllä tulee säilyttää ja turvata merkittävä rooli kumppanuuselimenä sekä EU- ja kansallisen aluekehitysrahoituksen yhteensovittajana ja sen varmistajana että eri rahastoista rahoitettavat toimenpiteet muodostavat maakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisia vaikuttavia kokonaisuuksia. Maaseuturahastosta rahoitettavat toimet pitää aluetasolla yhteensovittaa ja koordinoida suhteessa EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksiin.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Säädökset ovat selkeät.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kaupunkipolitiikka on sisällöllisesti suuressa roolissa ohjelmatyössä: keskuskaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli tulee kirjoittaa kautta linjan johdonmukaisesti ja selkeästi yhteistyömenettelyihin.
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 14 § Muistiossa todetaan pykälästä 14, että ”Eri maakuntien ohjelmien sisällön keskinäisen vertailukelpoisuuden vuoksi maakuntaohjelmien tulisi olla sisällön rakenteen osalta yhteneväisiä.” Maakunnille tulee jättää väljyyttä maakuntaohjelman kirjoittamisessa siten, että edellytetyt asiat tulevat riittävällä tavalla ohjelmassa käsitellyiksi. 15 § Asetuksen teksti ja sen muistio ovat ELY-keskusten roolin kuvaamisen osalta ristiriitaiset. Asetuksessa ELY-keskusten todetaan olevan alueiden edustajia, mutta asetuksen muistiossa ELY-keskukset ja TE-toimistot on määritelty valtioneuvoston edustajiksi.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On säädetty selkeästi ja riittävästi.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että lukuun 2 kirjatut ohjelmatyötä ja yhteistyömenettelyjä koskevat pykälät antavat hyvän lähtökohdan myös alueiden kehittämistyölle maakunnissa.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kaupunkipolitiikka on sisällöllisesti suuressa roolissa ohjelmatyössä: keskuskaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli tulee kirjoittaa kautta linjan johdonmukaisesti ja selkeästi yhteistyömenettelyihin. Uutena aluekehittämisen toimintamallina ehdotetaan valtion ja maakuntien välisen säännöllisen vuorovaikutuksen menettelyn, aluekehittämis keskustelujen, käyttöönottamista. Aluekehittämiskeskustelujen käyttöönotto valtion ja maakuntien välillä nähdään hyvänä toimenpiteenä. Alueiden osallistujiin tulee sisällyttää suoraan maakunnan keskuskaupungit. Aluekehittämisessä pitää lisätä ministeriöiden suoraa vuoropuhelua suurten kaupunkiseutujen kanssa ja luoda prosessi säännöllisten kehittämiskeskustelujen käymiselle myös suoraan suurimpien kaupunkien ja kaupunkiseutujen kanssa. Näihin keskusteluihin kytkeytyvät mm. valtion ja suurten kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kaupunkipolitiikka on sisällöllisesti suuressa roolissa ohjelmatyössä: keskuskaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli tulee kirjoittaa kautta linjan johdonmukaisesti ja selkeästi yhteistyömenettelyihin.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Säädökset ovat selkeitä.
        • Ympäristöministeriö
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • 13 § Aluekehittämispäätöksen valmistelu, sisältö, toimeenpano ja seuranta Esitämme, että 3. momentissa mainituista valtioneuvoston aluekehittämispäätökseen sisältyvistä asioista poistettaisiin yhteistyösopimusten keskeiset tavoitteet. Tässä tarkoitettujen sopimusten, kuten ekosysteemisopimusten, Silta-sopimusten ja ÄRM-sopimusten, tavoitteet voivat vaihdella varsin paljon eikä asiasta ole kokemuksia aluekehittämispäätöksen yhteydessä. Olennaista on se, että yhteistyösopimusten valmistelussa varmistetaan niiden yhteensopivuus aluekehittämispäätöksen kanssa, kuten jo lakiesityksessä todetaan. Lisäksi ao. sopimukset todetaan hyvin maakuntien liittojen koskevassa maakuntaohjelmien pykälässä 14. 15 § Alueiden kehittämisen keskustelut Valtion ja maakuntien keskustelujen ja niiden tuloksena syntyvän asiakirjan teemojen tulee perustua selkeästi valtioneuvoston aluekehittämispäätökseen ja sen toimeenpanoon. Näin ollen 15 §:n 2 momenttia ja sen perusteluja tulisi selkiyttää siten, että keskustelujen pohjalta tehtävään muistioon/asiakirjaan kirjattujen painopisteiden sijaan tulisi seurata nimenomaan aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa. Ko. pykälän perustelujen mukaan keskustelun lopputuloksena syntyvä asiakirja voisi olla toimeenpanolain 28 §:n mukainen yhteistyösopimus. Tämä muuttaisi laissa tarkoitettujen ei-sitovien keskustelujen luonnetta neuvottelujen suuntaan ja olisi siten ristiriidassa ehdotetun lain 27 §:n valtuutuksen kanssa. Perusteluja tulee selkiyttää tältä osin.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Pykäläkohtaisia kysymyksiä:
          13 §. Aluekehittämispäätöksen valmistelu, sisältö, toimeenpano ja seuranta
          • Onko aluekehittämispäätöksen valmisteluun osallistujista, sisällöstä ja toimeenpanosta tarpeen säätää tarkemmin?
           
          14 § Maakuntaohjelman sisällön rakenne, valmistelu ja aikataulu 
          • Onko maakuntaohjelman sisällöstä ja laatimisesta säädetty riittävästi ottaen huomioon toisaalta alueiden välinen vertailtavuus ja toisaalta alueellinen joustavuus?
           
          15 § Alueiden kehittämisen keskustelut
          • Onko kuvattu riittävän selkeästi alueiden kehittämisen keskustelujen osallistujat, tavoiteltu lopputulos sekä seuranta?

          16 §. Kestävän kaupunkikehittämisen johtoryhmä
          Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi?
          • Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykälää?
        • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
          Päivitetty:
          3.5.2021
          • Helsinki kannattaa nykyistä yleisempää sääntelyä koskien maakuntaohjelman pitkän aikavälin strategisia linjauksia, maakuntaohjelmien laatimista sekä luopumista maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatimisesta. Toimeenpanoasetuksen perustelumuistiossa todetaan (s.11), että ”…keskustelujen asiasisällöstä riippuen voi olla perusteltua, että alueen keskusteluun osallistuu maakunnan keskuskaupungin…edustajia”. Metropolialueen ja koko Suomen kannalta on tärkeää, että Helsinki on aina suoraan edustettuna aluekehityksen kannalta keskeisissä työryhmissä ja keskusteluissa. Asetuksessa todetaan: ”Kestävää kaupunkikehittämistä tukevien yhdennettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi tehtävä suunnitelma muodostuu yhteistyösopimuksista työ- ja elinkeinoministeriön ja kaupunkien välillä. Toimeenpanolain 27 § 1 momentin mukaisen johtoryhmän jäsenistä päättää yhteistyösopimuksen sopimuspuolena oleva kaupunki”. Pääkaupunkiseudun osalta yhteistyösopimuksessa on useita kaupunkeja. Näin ollen 27 § 1 momentti tulisi muuttaa muotoon: ”Toimeenpanolain 27 §:n 1 momentin mukaisen johtoryhmän jäsenistä päättää yhteistyösopimuksen sopimuspuolena oleva kaupunki ja pääkaupunkiseudulla sopimusosapuolena olevat kaupungit.” Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit solmivat yhteisen ekosysteemisopimuksen valtion kanssa ja muodostavat yhteisen johtoryhmän. Kestävän kaupunkikehittämisen osalta rahoitettavien toimenpiteiden valinnan päätösvalta on sisältöharkinnan osalta ensisijaisesti kaupunkiviranomaisilla ja kaupunkikohtaisella johtoryhmällä. Välittävä viranomainen vastaa ohjelmanmukaisuus- ja tukikelpoisuusharkinnasta.
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kommentti koskien 15§: Asetuksen pykälään kirjatussa tekstissä (1 mom) on nimetty alueiden edustajiksi maakunnan liiton lisäksi elinkeino-, liikenne. ja ympäristökeskus sekä muut aluekehittämisen kannalta keskeiset organisaatiot. Muistion ao. kohdassa kuitenkin todetaan, että ”ELY-keskukset olisivat mukana alueella keskusteluja valmistelevassa maakunnan tilannekuvatyössä, mutta osallistuisivat keskusteluun valtioneuvoston edustajina samoin kuin mahdolliset TE-toimistojen edustajat.” Asetuksen ja muistiotekstin välillä on selkeä epäloogisuus, mikä voi vaikeuttaa ELY-keskusten asemoitumista. On selkiytettävä sitä, ovatko ELY-keskukset alueen vai valtioneuvoston edustajia? Kommentti koskien 16§: Ei ole. Asetustekstissä sanotaan, että johtoryhmä tekee välittävälle toimielimelle esityksen rahoitettavien hankkeiden valinnasta. Asetuspykälän muistiotekstissä sanotaan toisaalla myös, että esityksen tekee johtoryhmä, mutta toisaalla sanotaan, että esityksen hankevalinnasta tekevät johtoryhmän kaupunkia edustavat jäsenet. Jää epäselväksi, miten johtoryhmä toimii tilanteessa, jossa johtoryhmään kuuluu muitakin kuin ao. kaupungin edustajia (mikä on kuitenkin toivottavaa)? Lähteekö esitys vain johtoryhmän kaupunkia edustavilta jäseniltä? Jos näin on, mikä on muiden kuin kaupunkia edustavien johtoryhmän jäsenten asema, vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa? Mikäli hankkeen omarahoituksen on suunniteltu tulevan muusta organisaatiosta kuin kaupungista, kaupunki ei voi yksin päättää hankkeen esittämisestä rahoitettavaksi. Johtoryhmän tulisi tehdä esitykset rahoitettavien hankkeiden valinnasta yhdessä.
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 14§: muutos maakuntaohjelman hyväksymisen aikatauluun eli ohjelman hyväksyminen kunnanvaltuuston toimikauden alkamisvuotta seuraavan vuoden aikana on kannatettava.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 13 §. Koronakriisi iski toimintaympäristöömme ennenkokemattomalla nopeudella. Kriisi nosti esiin sen, että nopea muutoskyky on olennaista yhteiskunnan kaikessa toiminnassa. Aluekehittämispäätöstä koskevissa säädöksissä tulisi painottaa päätöksen päivityksen tärkeyttä, jos toimintaympäristö muuttuu merkittävästi eikä sitoa sitä hallitusohjelman voimassaoloon. 15 §. EK tähdentää, että keskusteluista ei saa muodostua liikaa virkamiesten keskinäistä ajatuksenvaihtoa, vaan alueen elinkeinoelämän edustajia on myös kuultava. Samoin on hyvä pitää mielessä, että maakuntien rajat eivät saa muodostua esteeksi laajemmalle, maakuntien hallinnolliset rajat ylittävälle aluekehittämiselle.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 13 §. Aluekehittämispäätöksen valmistelu, sisältö, toimeenpano ja seuranta o Onko aluekehittämispäätöksen valmisteluun osallistujista, sisällöstä ja toimeenpanosta tarpeen säätää tarkemmin? Tässä §:ssä asiat on kuvattu selkeästi. 14 § Maakuntaohjelman sisällön rakenne, valmistelu ja aikataulu o Onko maakuntaohjelman sisällöstä ja laatimisesta säädetty riittävästi ottaen huomioon toisaalta alueiden välinen vertailtavuus ja toisaalta alueellinen joustavuus? Tässä §:ssä asiat on kuvattu selkeästi – ensimmäisen momentin sisältö tunnistaa maakunnan eri osien erilaiset tarpeet. 15 § Alueiden kehittämisen keskustelut o Onko kuvattu riittävän selkeästi alueiden kehittämisen keskustelujen osallistujat, tavoiteltu lopputulos sekä seuranta? Uutena aluekehittämisen toimintamallina ehdotetaan valtion ja maakuntien välisen säännöllisen vuorovaikutuksen menettelyn, aluekehittämis keskustelujen, käyttöönottamista. Aluekehittämiskeskustelujen käyttöönotto valtion ja maakuntien välillä nähdään hyvänä toimenpiteenä. Alueiden osallistujiin tulee sisällyttää suoraan maakunnan keskuskaupungit. Aluekehittämisessä pitää lisätä ministeriöiden suoraa vuoropuhelua suurten kaupunkiseutujen kanssa ja luoda prosessi säännöllisten kehittämiskeskustelujen käymiselle myös suoraan suurimpien kaupunkien ja kaupunkiseutujen kanssa. Näihin keskusteluihin kytkeytyvät mm. valtion ja suurten kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset. 16 §. Kestävän kaupunkikehittämisen johtoryhmä Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi? o Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykälää?
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 13§ Aluekehittämispäätös sisältää ainakin kehittämisen tavoitteet ja niiden tarkemman kuvauksen, linjaukset tavoitteiden toteuttamiseksi eri hallinnonaloilla, arvion kehittämiseen suunnattavista voimavaroista sekä laadulliset ja määrälliset mittarit toimenpiteiden toteutumisen ja aluekehitysvaikutusten mittaamiseksi sekä yhteistyösopimusten keskeiset tavoitteet. Satakuntaliiton mukaan yhteistyösopimusten tarkempi sisältö tulisi kuvata muistiossa. 15§ Pykälän 3 momentin mukaan aluekehittämiskeskustelujen valmistelun, toimeenpanon ja seurannan ohjauksesta vastaisi alueiden uudistumisen neuvottelukunta. Keskustelujen valmistelusta sekä siihen liittyvästä vuorovaikutuksesta sekä muiden ministeriöiden, että maakuntien liittojen kanssa vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö. 15 § Asetuksen teksti ja sen muistio ovat ELY-keskusten roolin kuvaamisen osalta ristiriitaiset. Asetuksessa ELY-keskusten todetaan olevan alueiden edustajia, mutta asetuksen muistiossa ELY-keskukset ja TE-toimistot on määritelty valtioneuvoston edustajiksi. 15§ muistiossa voisi kuvata alueiden kehittämisen osalta selkeämmin keskustelujen aikataulusta ja seurannan toteuttamisesta Kestävän kaupunkikehittämisen suunnitelmasta ja johtoryhmästä säädettäisiin asetusluonnoksen 16 pykälässä, joka on lähtökohtaisesti kirjoitettu EAKR-asetuksen mukaisesti. Säädöksen tavoitteena on ohjata valtion ja pääkaupunkiseudun ja yliopisto- ja yliopistokeskuskaupunkien välisen innovaatioekosysteemin toteuttamista valtakunnallisen EAKR-rahoituksen avulla. Tulisi selkeyttää millä tavalla kaupunkien johtoryhmä tekisi hankevalinnasta oman esityksensä pykälän 3 momentissa ehdotetulla tavalla myös kansallisten alueiden kehittämisen varojen, Euroopan sosiaalirahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeiden osalta, kuten muistiossa on mainittu.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 15 § Onnistuneen seurannan edellytyksenä on, että tavoitteet ovat riittävällä tarkkuudella kirjatut ja niihin voidaan vaikuttaa valtuutetun tahon toimin. Alueilla on tarve konkretiaan. 16§ Vaikka esityksen rahoitettavista hankkeista tekee kaupunkien johtoryhmä, Etelä-Karjalan liitto pitää tarkoituksenmukaisena, että johtoryhmään kutsuttaisiin pysyvänä asiantuntijajäsenenä ko. välittävän toimielimen (tai Etelä-Suomen koordinaatiomallissa käsittelevän liiton) edustaja.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • o Onko maakuntaohjelman sisällöstä ja laatimisesta säädetty riittävästi ottaen huomioon toisaalta alueiden välinen vertailtavuus ja toisaalta alueellinen joustavuus?: Maakunnan liiton tulee voida itse päättää tietyssä aikaikkunassa ajankohta, jolloin maakuntaohjelma tulee hyväksyttyä ja tämä tulee sovittaa omaan luottamushenkilöhallintonsa aikatauluun. o Onko kuvattu riittävän selkeästi alueiden kehittämisen keskustelujen osallistujat, tavoiteltu lopputulos sekä seuranta?: Liittyen keskusteluihin osallistuvista tahoista; eri maakuntien väliset kokoerot tulee huomioida toimijoiden määrässä ALKE-keskusteluiden toteutuksessa. Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi? Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykälää?: Vaikka esityksen rahoitettavista hankkeista tekee kaupunkien johtoryhmä, Uudenmaan liitto pitää tarkoituksenmukaisena, että johtoryhmään kutsutaan pysyvänä asiantuntijajäsenenä ko. välittävän toimielimen (tai Etelä-Suomen koordinaatiomallissa käsittelevän liiton) edustaja. Kestävän kaupunkikehittämisen tehokas ja laadukas toimeenpano sekä ekosysteemisopimusten ja muun alueellisen EAKR-hanketoiminnan yhteensovittaminen edellyttää tiivistä vuoropuhelua ekosysteemisopimuksen toimeenpanosta vastaavan kaupungin/kaupunkien ja maakunnan liiton välillä.
        • Turun kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 13§ Kaupungit ovat aluekehittämisen keskeisiä toimijoita. Suurilla kaupungeilla tulee olla aktiivinen rooli aluekehittämispäätöksen valmistelussa. 15§: Kaupungit ovat aluekehittämisen keskeisiä toimijoita. Suurilla kaupungeilla tulee olla aktiivinen rooli aluekehittämisen keskusteluissa.
        • Tampereen kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Aluekehittämiskeskustelujen käyttöönotto valtion ja maakuntien välillä nähdään positiivisena toimintatapana. Esitetty tapa kuntien kuulemiseen on kuitenkin riittämätön. Suurten kaupunkien rooli aluekehittämisessä tulee tunnustaa. Kaupunkien tulee osallistua aktiivisesti aluekehittämiskeskusteluihin ja tämä tulisi kirjata asetukseen. Asetusehdotuksen pykälän 16 lopussa lienee painovirhe. Maakuntaliiton harkintavallasta kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden rahoituksessa säädetään Rahoituslain pykälässä 11 (ei pykälässä 10).
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pykälässä 14 säädetään maakuntaohjelman sisällön rakenteesta, valmistelusta ja aikataulusta. Pohjanmaan liiton mielestä on tärkeää, että ehdotukseen on kirjattu maininta ennakointityöstä ja myös indikaattoreista sekä niihin liittyvästä yhteistyöstä. Yhteistyö maakuntien liittojen ja alueellisten toimijoiden sekä ministeriöiden kanssa on erittäin tarpeellista. Tätä työtä tukevat myös aluekehityspäätökseen sisällytettävät perusteet arvioinnille sekä laadulliset ja määrälliset mittarit, joita on tarkoitus soveltuvin osin käyttää myös maakuntaohjelman seurannassa. On myös perusteltua, että työ- ja elinkeinoministeriö ja muut keskeiset aluekehittämisen toteuttamiseen osallistuvat ministeriöt laativat hallinnonalojen toimet sisältävän toimeenpanosuunnitelman, koska siten entistä paremmin pystytään ottamaan huomioon alueiden kehittämisen kannalta tärkeimmät ilmiöt, jotka usein ovat eri hallinnonaloille yhteisiä. Pohjanmaan liiton mielestä on tärkeää, että uusi ministeriöiden ja alueiden välinen vuorovaikutuksen menettely aluekehittämisen keskustelut on otettu osaksi aluehallintojärjestelmää. Toimeenpanolakiehdotus (27 §) ja -asetusehdotus (15 §) luovat hyvän pohjan onnistuneelle yhteistyölle, jonka tuloksena syntyy tavoiteltu yhteinen näkemys kunkin maakunnan kehittämisen tavoitteista, toimenpiteistä ja toimintaedellytyksestä. Asetusehdotuksen 15.2 §:n mukaan keskustelusta laadittavaan asiakirjaan kirjattujen painopisteiden toteutumista seurataan seuraavien alueiden kehittämisen keskustelujen yhteydessä. Pohjanmaan liitto ehdottaa, että tuloksia tarkasteltaisiin myös esimerkiksi puolen vuoden kuluttua keskusteluista. Pohjanmaan liitto kannattaa esitystä, jonka mukaan em. asiakirja olisi toimeenpanolain 28 §:n mukainen yhteistyösopimus. Kestävän kaupunkikehittämisen suunnitelmasta ja johtoryhmästä säädettäisiin asetusluonnoksen 16 pykälässä, joka on lähtökohtaisesti kirjoitettu EAKR-asetuksen mukaisesti. Säädöksen tavoitteena on ohjata valtion ja pääkaupunkiseudun ja yliopisto- ja yliopistokeskuskaupunkien välisen innovaatioekosysteemin toteuttamista valtakunnallisen EAKR-rahoituksen avulla. Pohjanmaan liiton mielestä on vaikea ymmärtää, miksi ja millä tavalla kaupunkien johtoryhmä tekisi hankevalinnasta oman esityksensä pykälän 3 momentissa ehdotetulla tavalla myös kansallisten alueiden kehittämisen varojen, Euroopan sosiaalirahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeiden osalta, kuten muistiossa on mainittu.
        • Espoon kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 13§: Kaupungit ovat aluekehittämisen keskeisiä toimijoita. Suurilla kaupungeilla tulee olla aktiivinen rooli aluekehittämispäätöksen valmistelussa. 15§: Kaupungit ovat aluekehittämisen keskeisiä toimijoita. Suurilla kaupungeilla tulee olla aktiivinen rooli aluekehittämisen keskusteluissa.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 14 § Muistiossa todetaan pykälästä 14, että ”Eri maakuntien ohjelmien sisällön keskinäisen vertailukelpoisuuden vuoksi maakuntaohjelmien tulisi olla sisällön rakenteen osalta yhteneväisiä.” Varsinainen asetusteksti ei ymmärtääksemme velvoita käyttämään mitään tiettyä rakennetta maakuntaohjelmassa, kunhan pykälässä esitetyt asiat tulevat huomioiduiksi ja käsitellyiksi ohjelmassa. Maakunnille tulee jättää väljyyttä maakuntaohjelman kirjoittamisessa siten, että niitä ei pakoteta tiettyyn muottiin ja rakenteeseen, kunhan edellytetyt asiat tulevat riittävällä tavalla ohjelmassa käsitellyiksi. 15 § Asetuksen teksti ja sen muistio ovat ELY-keskusten roolin kuvaamisen osalta ristiriitaiset. Asetuksessa ELY-keskusten todetaan olevan alueiden edustajia, mutta asetuksen muistiossa ELY-keskukset ja TE-toimistot on määritelty valtioneuvoston edustajiksi. 15§ Alueiden kehittämisen keskusteluihin liittyen on syytä varmistaa eri ministeriöiden aito sitoutuminen kunkin maakunnan asioiden käsittelyyn. 16 § Pykälästä ja muistiosta ei ilmene johtoryhmän suhde maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön rooliin hankkeiden käsittelyssä.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Aluekehittämispäätöksen sisältö olisi keskeisiltä osin samanlainen kuin aiemmin, mutta alueiden kehittämisen kannalta keskeiset ministeriöt eivät enää erikseen määrittelisi hallinnonalansa aluekehittämistavoitteita tai keskeisiä toimenpiteitä aluekehittämispäätöksen yhteydessä, vaan nämä sisältyisivät erikseen tehtävään toimeenpanosuunnitelmaan. Muutos parantaa aluekehittämispäätöksen roolia valtioneuvoston aluekehittämisen strategisia linjauksia määrittävänä asiakirjana. Maakuntaohjelmien sisällön rakenteelle haetaan yhtenäisyyttä niiden sisällön keskinäisen vertailtavuuden takia. Asetuksessa määritetään sisällöt, joita maakuntaohjelmissa on vähintään oltava. Tämä muotoilu jättää kuitenkin hyvin tilaa sille, että maakuntaohjelmat voidaan tehdä alueiden omista lähtökohdista käsin kunkin maakunnan erityspiirteet huomioiden. Valtion ja alueiden välisistä alueiden kehittämisen keskusteluista asetuksen muistiossa todetaan, että ELY-keskukset olisivat mukana alueella keskusteluja valmistelevassa maakunnan tilannekuvatyössä. Muutoksena aikaisempaan ELY-keskukset osallistuisivat itse keskusteluun valtioneuvoston edustajina samoin kuin mahdolliset TE-toimistojen edustajat. ELY-keskuksilla on substanssiosaamista ja näkemystä maakuntien aluekehittämiseen ja viime syksynä pidetyissä Varsinais-Suomen ja valtion välisissä keskusteluissa ELYn edustajat olivat vahvasti mukana alueen näkökulmien ja toiveiden esittämisessä. On välttämätöntä, että ELYjen ja TE-toimistojen edustajat osallistuvat keskusteluun maakuntien eikä valtioneuvoston edustajana.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 15 §: Uutena aluekehittämisen toimintamallina ehdotetaan valtion ja maakuntien välisen säännöllisen vuorovaikutuksen menettelyn, aluekehittämis keskustelujen, käyttöönottamista. Aluekehittämiskeskustelujen käyttöönotto valtion ja maakuntien välillä nähdään hyvänä toimenpiteenä. Alueiden osallistujiin tulee sisällyttää suoraan maakunnan keskuskaupungit. Aluekehittämisessä pitää lisätä ministeriöiden suoraa vuoropuhelua suurten kaupunkiseutujen kanssa ja luoda prosessi säännöllisten kehittämiskeskustelujen käymiselle myös suoraan suurimpien kaupunkien ja kaupunkiseutujen kanssa. Näihin keskusteluihin kytkeytyvät mm. valtion ja suurten kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset.
        • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, asiantuntija Samuli Maxenius
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Arene pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulujen ääni kuuluu vahvasti maakuntaohjelmien ja -strategioiden valmistelussa. Maakuntaohjelmien osalta ammattikorkeakoulujen ääni tulee parhaiten kuulluksi ottamalla ne maakuntien yhteistyöryhmiin. Alueiden kehittämisen keskusteluihin osallistuvien tahojen kohdalta todetaan, että ”Keskustelujen asiasisällöistä riippuen voi olla perusteltua, että alueelta keskusteluun osallistuu maakunnan keskuskaupungin, korkeakoulujen ja oppilaitosten, kehitysyhtiöiden tai järjestöjen edustajia.” Arene pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulut osallistuvat näihin keskusteluihin vähintään silloin, kun käsittelyssä ovat koulutukseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, alueen yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen, osaavan työvoiman tarpeeseen ja kansainvälistymisen haasteisiin liittyvät kysymykset.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 13: Ei ole 14: Kyllä 15: Kyllä 16: Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • 13 § Muistiossa tulisi nostaa esille aluekehittämisen kannalta keskeisiksi tahoiksi korkeakoulut, joilla on lakisääteinen aluekehittämistehtävä. 14 § Säädös on riittävä ja selkeä. 15 § On hyvä, että alueilla on mahdollisuus kutsua maakunnan erityispiirteiden ja keskusteltavien teemojen kannalta keskeisiä tahoja mukaan keskusteluihin. Työ- ja elinkeinoministeriön olisi ennalta varmistettava eri ministeriöiden aito sitoutuminen kunkin maakunnan asioiden käsittelyyn. 16 § Pykälästä ja muistiosta ei ilmene johtoryhmän suhde maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön rooliin hankkeiden käsittelyssä.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • 13§ ALKE-päätös: 3. momentista tulisi poistaa: ”sekä yhteistyösopimusten keskeiset tavoitteet”. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että tilalle tulisi sisällyttää ALKE-lakiesityksestä: ”Yhteistyösopimusten valmistelussa tulee varmistaa niiden yhteensopivuus aluekehittämispäätöksen tavoitteiden kanssa”. Yhteistyösopimukset ovat uusi toimintamuoto, josta ei ole vielä kokemuksia ALKE-päätöksen yhteydessä. Lisäksi 18 maakuntaa koskevia erilaisia sopimuksia (Silta-sopimukset, ÄRM-sopimukset, ekosysteemisopimukset jne.) on useita ja niiden keskeiset tavoitteet voivat vaihdella varsin paljon, joten ei ole perusteltua todeta ALKE-päätöksessä tästä muilta osin, kuin todeta niiden yhteensopivuudesta ALKE-päätöksen kanssa. Ao. sopimukset todetaan hyvin maakuntien liittoja koskien maakuntaohjelmien pykälässä 14§.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • 13 §: Aluekehittämispäätöksen toimeenpanon seuranta: Jokaisen aluekehityksen vastuullisen toimijan tulisi omalta osaltaan seurata aluekehittämispäätöksen toteutumista. Tästä syystä momentin tulisi kuulua: “Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa aluekehittämispäätöksen toteutumista yhteistyössä muiden ministeriöiden, kuntien, maakuntien liittojen ja muiden aluekehitystoimijoiden kanssa.” Muilla toimijoilla tarkoitetaan esim. korkeakouluja, joilla on lakisääteinen aluekehittämistehtävä. 14 §: Maakuntaohjelman laadinta: Maakuntaohjelman laadinnasta tulisi säätää tarkemmin, korostaen maakunnan aluekehittämistoimijoiden, kuten keskuskaupungin, muiden kuntien, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen osallisuutta ohjelman laadintaan. Vrt. Kuntalaki ja kaupunkistrategia 15 §: Aluekehittämisen keskusteluissa tulisia osallistujana olla myös alueen keskuskaupungin edustaja. On hyvä, että alueille annetaan mahdollisuus kutsua alueen erityispiirteiden kannalta keskeisiä tahoja mukaan keskusteluihin. 16 §: Kestävän kaupunkikehittämisen johtoryhmän osalta on säädetty selkeästi ja riittävästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • 13 §. Aluekehittämispäätöksen valmistelu, sisältö, toimeenpano ja seuranta Onko aluekehittämispäätöksen valmisteluun osallistujista, sisällöstä ja toimeenpanosta tarpeen säätää tarkemmin? Ei tarvetta säätää tarkemmin. 14 § Maakuntaohjelman sisällön rakenne, valmistelu ja aikataulu Onko maakuntaohjelman sisällöstä ja laatimisesta säädetty riittävästi ottaen huomioon toisaalta alueiden välinen vertailtavuus ja toisaalta alueellinen joustavuus? Asetuksen säädökset ovat selkeät. Olemme aiemmin kiinnittäneet huomiota maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmasta luopumiseen ja valmisteluvastuun siirtymisestä TEM:öön. Valmistelun keskittäminen ja yhdenmukaistaminen ovat perusteltuja tavoitteita. Samaan aikaan maakuntaohjelman toimeenpanosta olisi hyvä kuulla säännönmukaisesti alueellisia sidosryhmiä ja säilyttää maakuntaliitolla sekä maakunnan yhteistyöryhmällä riittävä rooli maakuntaohjelman ja EU:n rakennerahasto-ohjelman valmistelussa. Pykälään esitämme seuraavia lisäyksiä, jotka korostavat EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston merkitystä alueiden kehittämisen työvälineenä: 1) arvio maakunnan ja sen osien, erityisesti saaristo-, maaseutu- ja kaupunkialueiden, kestävän kehittämisen tarpeista ja mahdollisuuksista, perustuen maakunnan liiton ja muiden aluekehittämiseen osallistuneiden tahojen yhteiseen ennakointityöhön ml. laaja-alaiset työllisyysvaikutusarviot Perusteluihin lisättäisiin vastaavasti seuraava teksti 14 pykälän momenttiin 1: Momentin 1 kohdan mukaan maakuntaohjelmassa tulisi arvioida alueen eri osien kuten saaristo-, maaseutu- ja kaupunkialueiden kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia ja yhteen sovittaa niitä alueen kehittämistavoitteisiin. Arvion tulisi perustua maakunnan liiton, ELY-keskuksen, kuntien ja muiden aluekehittämiseen osallistuvien tahojen ennakointityöhön koskien esimerkiksi alueen elinkeinorakennetta ml. CO2- päästöt ja osaamistarpeita sekä vähähiilisen yhteiskuntaan siirtymisen työllisyysvaikutuksia turve- ja muilla CO2- päästöisillä energiatoimialoilla sekä energiaintensiivisessä teollisuudessa. Valmistelussa tulee huolehtia riittävän monipuolisesta määrällisen ja laadullisen tiedon hyödyntämisestä kehittämistavoitteiden ja -vaihtoehtojen pohdinnassa. 15 § Alueiden kehittämisen keskustelut Onko kuvattu riittävän selkeästi alueiden kehittämisen keskustelujen osallistujat, tavoiteltu lopputulos sekä seuranta? Osallistujia määriteltäessä ilmaisu ”muut relevantit tahot” tulisi korvata ilmaisulla ”aluekehittämisen kannalta keskeiset toimijat”. Alueiden kehittämisen keskustelujen merkitys kasvaa entisestään, kun maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmisteluvastuuta keskitetään ministeriöön. Ovatko alueiden kehittämisen keskustelujen määrä ja tiheys päätettävissä tapauskohtaisesti vai tapahtuvatko ne muualla säädetyssä järjestyksessä? Keskusteluille tulisi ajatella jotain velvoittavuutta, esim. x kertaa ohjelmakaudessa. Lisäksi olisi korostettava keskustelujen tavoitteellisuutta: käyttöön olisi hyvä ottaa ennakoiva toimintatapa ja luotava vaihtoehtoisia aluekehityksen skenaarioita. 16 §. Kestävän kaupunkikehittämisen johtoryhmä Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi? Kyllä.
        • Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • 14§ Metropolia pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulujen ääni kuuluu vahvasti maakuntaohjelmien ja -strategioiden valmistelussa. Maakuntaohjelmien osalta ammattikorkeakoulujen ääni tulee parhaiten kuulluksi ottamalla ne maakuntien yhteistyöryhmiin. 15§ Alueiden kehittämisen keskusteluihin osallistuvien tahojen kohdalta todetaan, että ”Keskustelujen asiasisällöistä riippuen voi olla perusteltua, että alueelta keskusteluun osallistuu maakunnan keskuskaupungin, korkeakoulujen ja oppilaitosten, kehitysyhtiöiden tai järjestöjen edustajia.” Metroopolia pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulut osallistuvat näihin keskusteluihin vähintään silloin, kun käsittelyssä ovat koulutukseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, alueen yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen, osaavan työvoiman tarpeeseen ja kansainvälistymisen haasteisiin liittyvät kysymykset.
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Asetuksen muistiossa, §14, 5 momenttia käsittelevässä kohdassa tulisi tarkentaa, että rahoitussuunnitelma on yleispiirteinen kuvaus maakuntaohjelma toteuttamiseen käytettävästä rahoituksesta. Asetuksen §15 ja sen muistio ovat ELY-keskusten roolin kuvaamisen osalta ristiriitaiset. Asetuksessa ELY-keskusten todetaan olevan alueiden edustajia, mutta asetuksen muistiossa ELY-keskukset ja TE-toimistot on määritelty valtioneuvoston edustajiksi.
        • Pohjois-Savon liitto
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • 15§ Alueiden kehittämisen keskusteluihin liittyen on syytä varmistaa eri ministeriöiden aito sitoutuminen kunkin maakunnan asioiden käsittelyyn.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • 13 § Aluekehittämispäätöksestä: Aluekehittämispäätöksen on pysyttävä ajassa mukana ja tarpeen tullen sitä on voitava päivittää kesken vaalikauden. Esimerkiksi Yrittäjät näkee, että päätös olisi tullut avata koronakriisin johdosta. Asetusluonnoksessa todetaan, että aluekehittämispäätös valmistellaan hallituskauden ensimmäisen vuoden loppuun mennessä. Yrittäjät esittää, että asetukseen lisätään täsmennys siitä, että aluekehittämispäätöstä voidaan tarkastella ja päättää hallituskauden aikana uudelleen, mikäli toimintaympäristössä tapahtuu huomattavia muutoksia. Samoin on hyvä pitää mielessä, että maakuntien rajat eivät saa muodostua esteeksi laajemmalle, maakuntien hallinnolliset rajat ylittävälle aluekehittämiselle. Asiasta on säädetty selkeästi. Valmistelussa on varmistettava, että mukana ovat muutkin tahot kuin julkisen hallinnon edustajat. Yrittäjät esittää, että valmistelijoihin lisätään ”keskeiset järjestöt”. 15 § Alueiden kehittämisen keskustelut: Aluekehittämiskeskusteluiden on syytä olla tavoitteellisia ja tuloksiin tähtääviä. Aluekehittämiskeskustelujen kytkentä aluekehittämispäätökseen on tärkeää. Aluekehittämiskeskusteluiden on oltava läpinäkyviä ja niistä on raportoitava mahdollisimman avoimesti. Siksikin on hyvä, että asetuksessa säädetään, että keskustelujen lopputuloksena on asiakirja, jossa kuvataan valtioneuvoston ja alueiden näkemys aluekehityksen tilannekuvasta, toimintaedellytyksistä ja kehittämisen painopisteistä. Esitämme, että aluekehittämiskeskusteluissa käytettäisiin osallistavaa toimintatapaa, jotta vuoropuhelu käytäisiin muidenkin kuin julkisen hallinnon välillä. Esimerkiksi keskusteluihin voitaisiin pyytää kirjallinen lausunto tai toteuttaa suullinen kuuleminen aluekehittämisen keskeisiltä toimijoilta, kuten järjestöiltä. 16 § Kestävän kaupunkikehittämis johtoryhmästä. Kestävän kaupunkikehittämisen suunnitelma ja johtoryhmä pitää sisällään vain suurimpien kaupunkien, yliopistokaupunkien ja yliopistokeskuskaupunkien ja valtion välillä tehtävät ekosysteemisopimukset. Tämä jättää pois useita kasvuhakuisia ja -kykyisiä innovatiivisia paikkakuntia, missä on vahvaa metsä- ja kaivosteollisuutta, matkailua, elintarviketuotantoa ja tuhansia yrityksiä, jotka toimivat näissä ekosysteemeissä. Rakennerahasto-ohjelmien alueiden tasa-arvoisen kohtelun periaatteiden mukaisesti näille alueille tulisi rakentaa omat kasvuskenaariosuunnitelmat ja tarvittaessa osoittaa niihin ekosysteemisopimuksia vastaavaa valtionrahoitusta.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • 13 §: Aluekehittämispäätöksen 2020–2023 mukaan AUNE:lla on keskeinen rooli aluekehittämispäätöksen toimeenpanon poikkihallinnollisessa suunnittelussa, ohjauksessa ja seurannassa. Aluekehittämispäätöksen mukaan neuvottelukunnan johdolla laaditaan aluekehittämispäätöksen toimeenpanosuunnitelma ja sen toteutumista seurataan neuvottelukunnassa säännöllisesti. Asetusluonnoksessa ja asetusluonnoksen 13 §:n perusteluissa puolestaan todetaan, että toimeenpanosuunnitelman laadinnasta vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan asetusluonnoksessa jää hieman epäselväksi, johtaako neuvottelukunta myös ministeriön laadintatyötä. Asetusluonnoksen mukaan ”Aluekehittämispäätöksen valmistelua, toimeenpanoa ja seurantaa ohjaa alueiden uudistumisen neuvottelukunta” ja aluekehittämispäätöksen mukaan AUNE myös johtaa laadintaa. 14-16 §: Kyllä.
        • 17 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojana toimimisen vaatimukset
          18 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojan tehtävät

          Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valvojana toimimisen vaatimukset ja tehtävät kuvattu selkeästi? 
          • Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykäliä tai niiden perusteluja?
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä, pääosin tehtävät on kuvattu selkeästi, mutta luonnollisesti käytännön toteuttaminen vaatii vielä tarkennuksia. Niistä kuitenkaan ei ole syytä määrätä asetuksessa.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 17 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojana toimimisen vaatimukset 18 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojan tehtävät Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valvojana toimimisen vaatimukset ja tehtävät kuvattu selkeästi? kyllä
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On kuvattu riittävän selkeästi, ei kommentoitavaa.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Valvojana toimimisen vaatimukset ja tehtävät on kuvattu selkeästi.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valvojana toimimisen vaatimukset ja tehtävät on kuvattu asetuksessa ja sen muistiossa selkeästi.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • On kuvattu selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valvojana toimimisen vaatimukset ja tehtävät on kuvattu selkeästi.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Lausunnossa olleessa rakennerahasto-ohjelman monessa toimintalinjassa on todettu Interreg-ohjelma. Yrittäjien näkemyksen mukaan se on tavannut perustua julkisten organisaatioiden ja oppilaitosten yhteistyöhön, ja yritykset ovat siinä olleet varsin vähän mukana. Yritysyhteistyötä tässä asiassa on parannettava tavoitteellisesti ja oleellisesti. Samoin tulee huolehtia siitä, että myös pienimmät pk-yritykset voivat aidosti osallistua Interreg-hankehakuihin. Suomen kaikista yrityksistä noin 93 prosenttia on alle 10 hengen yksin- ja mikroyrityksiä
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • 21 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset
          22 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin liittyvät tehtävät

          Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset ja tehtävät kuvattu selkeästi (21 - 22 §)?
          • Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykäliä tai niiden perusteluja?
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä, tehtävät on kuvattu pääasiassa selkeästi ja johdonmukaisesti. 1 mom kohta 3 “hankkeiden seuranta”; koska 1 mom kohdan 1 perusteluissa sanotaan, että hankkeiden tavoitteita ja tuloksellisuutta seuraa kunkin ohjelman hallintoviranomainen, kohtien 1 ja 3 välistä eroa olisi hyvä vielä tarkentaa jotta roolit ja vastuut ovat selvät. Kohdan 3 perustelussa sanotaan, että seuranta tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei tuen saaja voisi saada rahoitusta useasta rahoituslähteestä esimerkiksi muiden maiden ohjelmaan osallistuvien maiden kansallisesta rahoituksesta. Tämän vaatimuksen täyttäminen voi olla maakunnan liitolle mahdotonta, koska sillä ei ole käytettävissään kaikkien hankkeeseen osallistuvien maiden kumppaneiden aineistoja. Siksi tämä esimerkki tulee poistaa ja selventää paremmin mitä tällä seurannalla tarkoitetaan. 1 mom kohta 2; On syytä tarkentaa kohdan 2 tekstiä seuraavasti “kansallisen vastinrahoituksen osalta tiedotus ja viestintä hakijoille ja tuen saajille ohjelma-alueella"? Koska ohjelmien hallintoviranomainen/ sihteeristö/ infopiste vastaavat yleisesti ohjelman tiedotuksesta ja viestinnästä, esitetyllä sanamuodolla voidaan sekoittaa sovittuja rooleja. Muistiossa tarkennetaan, että Tiedotuksessa ja viestinnässä olisi tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä kunkin ohjelman hallintoviranomaisen kanssa. Tässä asetuksen kohdassa on tärkeää osoittaa, että viestintä koskee nimenomaan kansallisen rahoituksen hakemisen mahdollisuudesta viestimistä, ei yleisesti ohjelmien rahoitusmahdollisuuksista tai tuloksista viestimistä.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 21 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset 22 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin liittyvät tehtävät Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset ja tehtävät kuvattu selkeästi (21 - 22 §)? kyllä
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On kuvattu riittävän selkeästi, ei kommentoitavaa.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset ja siihen liittyvät tehtävät on kuvattu riittävän selkeästi.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset ja tehtävät on kuvattu selkeästi asetuksen 21-22§:ssä sekä niiden perusteluissa.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Interreg Central Baltic-, Interreg Baltic Sea Region- ja Urbact -ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnointi on tarkoitus koota Uudenmaan liittoon. Ohjelmat on luontevaa sijoittaa samaan maakunnan liittoon, koska ohjelmien maantiede ja sitä kautta niiden tuen saajat sekä temaattiset valinnat ovat osittain samankaltaisia.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • On kuvattu selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset ja tehtävät on kuvattu selkeästi (21 - 22 §).
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Muita huomioita lukuun 3
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On hyvä, että Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien säädökset on koottu samaan yhteyteen, samoin on hyvä että on haettu yhdenmukainen malli kaikkien ohjelmien osalta.
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Vaikutusten arviointi on keskeinen mutta siitä ei ole toimeenpanoasetuksen muistiossa kuvausta.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • -
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hallinnointia koskevien säädösten kokoaminen osaksi yhteistä aluekehittämisen säädösperustaa on kannatettava ratkaisu, joka selkeyttää osaltaan aluekehittämisen kokonaisuutta.
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Kansallisen vastinrahoituksen kanavoiminen maakunnan liittojen kautta on erinomainen muutos, sillä se mahdollistaa huomattavasti nykyistä nopeamman maksatuksen.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Mitä muuta haluatte kommentoida asetuksen sisältöön tai muistioon nähden?
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Älykkään erikoistumisen näkökulma on EU komission velvoittama ja rakennerahastotoimintaa osin sitovasti ohjaava aluelähtöinen strategiaprosessi, jonka näkyvyys tässä kokonaisuudessa jää varsin ohueksi (maininta muistiossa).
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Parhaat mahdollisuudet saavuttaa onnistuneita tuloksia rakennerahastopolitiikassa syntyvät silloin, kun rahoitus kohdistetaan mahdollisimman suoraan yritysten toimintaympäristöön vaikuttaviin hankkeisiin. Tulevina vuosina on liikkeellä ehkä ennätysmäärä aluekehitysvaroja, joista yksi on EU:n rakennepoliittiset määrärahat. Kaikessa toiminnassa on huomioitava yritysten mahdollisuudet vastata hankehallinnointiin, ja yrityksille on oltava tarjolla riittävästi käytännön tukea. Rakennerahastojen hallinto on monelle pk-yrittäjälle ylitsepääsemätön haaste.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • -
        • Onko asetuksen rakenne mielestänne selkeä sen soveltamisen kannalta?
          Jos katsotte, että asetuksen rakenne edellyttää tarkennuksia, voisitteko tarkentaa miltä osin ja miten?
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pääosin rahoitusasetuksessa esitetty sääntely on selkeää, pykäliin on haettu joustavuutta sekä yksinkertaistettu aiemman ohjelmakauden menettelyjä. Sääntely nojaa vahvasti yksinkertaistettujen kustannusmallien hyödyntämiseen, mikä on sinänsä hyvä asia. Tässä tilanteessa tarvitaan kuitenkin tukea ja koulutusta niin viranomais- kuin hanketoimijoille, jotta uudet mallit tulevat tutuiksi ja hakijat pystyvät niitä oikein ja tehokkaasti hanketoiminnassa hyödyntämään. Tulevalla ohjelmakaudella on entistä tärkeämpää mahdollistaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteiskehittäminen yhteis- tai rinnakkaishankkeiden avulla.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Ehdotettujen säännösten tarkoituksena on selkeyttää säännöksiä sekä tuen hakijoiden ja saajien kannalta että toimivaltaisten viranomaisten menettelyistä niiden myöntäessä rahoituslain mukaisia tukia. Tarkoituksena on myös vähentää tulkintaeroja eri tilanteissa ja näin yhtenäistää käytäntöjä. EK pitää säännösten tarkoitusta onnistuneena ja erittäin tärkeänä. Rakennerahastojen hallinto on monelle pk-yrittäjälle ylitsepääsemätön haaste. Valtaosa yrittäjistä tarvitsee konkreettista apua hankehallinnossa ja byrokratian tulkinnassa. Tämän lisäksi ylipäätään tietoisuus hankerahoituksen mahdollisuuksista on alhainen. EK esittää, että niin hankehallinnossa kuin -viestinnässä otetaan käyttöön aiempaa asiakaslähtöisempi toimintatapa. Yrityksille ei ole niinkään huomionarvoista se, milloin milläkin alueella avautuu jonkun ohjelman hankehaku, vaan heidän kiinnostuksensa herättää taito kuvata sitä hyötyä, mitä yritys hankkeen avulla voi saavuttaa ja kuinka yrityksen tulee edetä mukaan päästäkseen.
        • Kainuun liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Asetus on selkeä ja jäsentynyt.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Asetus on selkeä ja jäsentynyt.
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Satakuntaliitto toteaa, että asetusluonnos alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta on rakenteeltaan selkeä. Yhdenmukaiset käytännöt rahoituslain mukaisten tukien osalta helpottaa tukien käyttöä sekä auttaa tuensaajia hahmottamaan selkeämmin noudatettavat menettelyt.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Asetuksen säännösten jakaminen lukuihin on hyvä lähtökohta. Asetuksen soveltamiseen tarvitaan kuitenkin lukuisten viittaussäännösten vuoksi muun lainsäädännön tukea ja soveltamista ohjaavien muistioiden tietoja.
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On myönteistä, että kansallisen ja EU-rahoituksen säännöksiä yhdenmukaistetaan entisestään. Asetuksen rakenne, soveltamisalan määrittely 1 §:ssä sekä lukujen otsikointi antavat selkeän kuvan siitä, missä tapauksissa asetusta sovelletaan.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että asetusluonnos alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta on rakenteeltaan selkeä ja asetuksen jakaminen ehdotettuihin lukuihin helpottaa kokonaisnäkemyksen luomista sekä asetuksen soveltamista. Säännösten selkiyttäminen ja yhdenmukaiset käytännöt rahoituslain mukaisten tukien osalta helpottaa tukien käyttöä sekä auttaa tuensaajia hahmottamaan selkeämmin noudatettavat menettelyt.
        • Sosiaali- ja terveysministeriö, Erityisasiantuntija Päivi Hämäläinen, Hämäläinen Päivi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole lausuttavaa rahoitusasetuksen suhteen.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Rakenne on pääosin selkeä.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Asetuksen rakenne on selkeä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Rahoitusasetus on selkeä ja jäsentynyt. Maakuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota yhteen yksityiskohtaan ja ehdottaa siihen muutosta. 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki 3 momentti kuuluu esityksessä ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Momentin sisältö ehdotetaan kuuluvaksi seuraavasti ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yritykselle de minimis- -säännön puitteissa.” Muutoksella ei muuteta pykälän sisältöä, vaan selkeytetään sitä ymmärrettäväksi ilman asetusta koskevan muistion selvennystä asiasta. Lisäksi 19 § vaatimus ohjausryhmään nimetyn kirjallisesta suostumuksesta tehtävään tulee poistaa. Se lisää hallinnollista taakkaa.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Rakenne edellyttäisi joitakin tarkennuksia. Hallituksen esitys muodostaa kattavan ja yksityiskohtaisen mutta samalla myös hiukan monimutkaisen kokonaisuuden, joka pitää lukea useasti läpi ennen kuin sen perusteella hahmottuu, mitkä säännökset koskevat mitäkin rahoitustyyppiä. Asetusluonnoksessa on myös kohtia, joihin liittyen tarvitsee luonnoksen ja siihen liittyvän muistion lisäksi muuta tietoa voidakseen ymmärtää, mihin toimintaan asetusluonnoksen kyseisiä kohtia sovelletaan. Rahoitusasetuksen nojalla annettavien mahdollisten tarkempien normien tai ohjeistuksen yhteydessä voisi harkita jonkinlaisen taulukon tms. laatimista, jossa lueteltaisiin yksilöidysti ne tuet, joita kunkin luvun säädökset koskevat.
        • 1 § Soveltamisala
          2 § Suhde muuhun lainsäädäntöön

          Ovatko asetuksen soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön selkeät?
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Miltä osin muu lainsäädäntö on valmis (yritystukilainsäädäntö jne)?
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Asetuksen soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön on selkeä.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Miltä osin muu lainsäädäntö on valmis (yritystukilainsäädäntö jne)?
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Miltä osin muu lainsäädäntö on valmis (yritystukilainsäädäntö jne)?
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Kyllä ovat.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Kyllä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Kyllä osittain, asetuksesta selviää soveltamisala ja suhde rahoituslakiin (…/…) sekä tukikelpoisuusasetukseen, mutta suhde muuhun lainsäädäntöön jää yksityiskohtaisissa perusteluissa vielä avoimeksi (”…myöntämisestä säädettäisiin tarpeellisia säännöksiä hankkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta tässä asetuksessa”).
        • Miltä osin täydentäisitte tai muuttaisitte 1 luvun säännöksiä?
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Ei muutostarvetta.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Muita huomioita lukuun 1
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Ei huomioita.
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Määritelmä 3 §:ssä on tarpeellinen vähintäänkin mukauttamismenettelyn osalta.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Lainsäädäntö pitäisi olla kehittämistyötä mahdollistavaa, ei turhaan rajoittavaa. Esimerkiksi yritysten osallistumiseen innovaatiotoimintaan pitäisi olla de-minimis rajoitteen ulkopuolella (notifikaation kautta)?
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Lainsäädäntö pitäisi olla kehittämistyötä mahdollistavaa, ei turhaan rajoittavaa. Esimerkiksi yritysten osallistumiseen innovaatiotoimintaan pitäisi olla de-minimis rajoitteen ulkopuolella (notifikaation kautta)?
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021

        • Onko tukea koskevista yleisistä säännöksistä säädetty selkeästi ja ehdotettua rahoituslakia tarpeellisesti täydentäen?
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Määritelmä mukauttamismenettelystä on syytä ottaa mukaan yleisiin säännöksiin tai muutoin selventää ko. menettelyä.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että yleisistä säännöksistö on säädetty tarpeeksi selkeästi.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • 6-9 § muodostavat epäjohdonmukaisen kokonaisuuden. 6§ ja 9 § koskevat tiettyä rahoittajatahoa. 7§ ja 8§ koskevat kaikkia välittäviä toimielimiä. Maakunnan liittojen alueellista kehittämistukea koskeva säädös voitaisiin siirtää kaikkia viranomaisia koskevien 7§ ja 8§ jälkeen. Jatkossa merkittävä osa kehittämisen kokonaisuuksista on monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Mukana on julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä yliopistoja ja oppilaitoksia. Maakunnan liiton rahoittamissa hankkeissa yritykset voivat olla mukana de minimis -ehdoin. Rahoitusasetuksen kielto, joka koskee liittojen tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, on korvattava ehdolla, jonka mukaan tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkoituksena ei ole muuttaa yritystukien myöntämisen perusperiaatetta: vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Kuten jo nyt yrityksillä pitää olla mahdollisuudet hyödyntää yhteisten kehittämishankkeiden oppeja omassa liiketoiminnassaan. Säädöksen selkiyttäminen parantaisi kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja vähentäisi yritysten byrokratiaa.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Pääosin kyllä. Tarkastusvirasto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että alueiden kehittämistä koskevan asetusluonnoskokonaisuuden taustalla olevan lakiehdotuksen mukaan uudistuksen tavoitteena on, että kansallinen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka integroitaisiin tehokkaaksi kokonaisuudeksi ja että kansalliset alueiden kehittämisen linjaukset ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen varat vaikuttaisivat samansuuntaisesti. Tarkoituksena olisi, että EU:n alue- ja rakennepolitiikalla täydennetään ja tuetaan kansallista aluekehittämistä. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan integrointi saattaa lisätä toiminnan tehokkuutta ja vähentää riskiä toimintojen päällekkäisyydestä tai epäoptimaalisista vaikutuksista. Kansallisella ja EU -rahoituksella tuettavia toimintoja ja näihin liittyviä tukivälineitä yhteensovitettaessa tulisi kuitenkin samalla varmistua siitä, että EU-rahoituksen voidaan Euroopan unionin periaatteiden mukaisesti jatkossakin tulkita olevan kansallista rahoitusta täydentävää rahoitusta.
        • Luvun 4 - 8 §:t vastaavat pääosin voimassa olevaa sääntelyä. Onko näiltä osin ehdotuksia säännösten sisällön kehittämiseksi?
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 4§ edellyttää, että hankkeessa työskentelevillä on hankkeen toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen. Muistion kohdassa tätä on tarkennettu mm. niin, että koska tuen myöntäminen perustuu aina viranomaisen harkintaan, viranomaisen velvollisuuksiin kuuluu myös selvittää tuen hakijan mahdollisuudet selviytyä hankkeen toteuttamisesta. Muistion teksti antaa sen käsityksen, että rahoittajan olisi jo tukipäätöstä valmistellessaan varmistuttava hakkeessa työskentelevien osaamisesta mikä ei yleensä kuitenkaan ole mahdollista, koska hankkeen henkilökunta yleensä rekrytoidaan vasta tukipäätöksen saamisen jälkeen. Muistion tekstin muotoilua on siksi syytä muuttaa, jotta rahoittavalle viranomaiselle ei siinä aseteta vaatimuksia, joita se ei pääsääntöisesti pysty täyttämään. Edelleen, 4§ 2 momentin mukaan tuen saajan on nimettävä hankkeelle henkilö, joka vastaa hankkeen toteuttamisen kokonaisuudesta. Muistiossa tätä täsmennetään vielä niin, että kyse olisi hankkeelle nimetystä projektipäälliköstä tai hankevastaavasta. Muistiossa viitataan siihen, että tämän henkilön vaihtuminen voisi edellyttää, että tuen saaja hakisi muutosta hankkeen tukipäätökseen. Lapin liiton kokemusten mukaan tällaisessa tapauksessa riittää, että tuen saaja ilmoittaa hankkeesta vastaavan henkilön vaihtumisesta rahoittavalle viranomaiselle. Sen vahvistaminen muutospäätöksen kautta aiheuttaa turhaa lisätyötä. Lapin liiton näkemyksen mukaan tärkein korjattava kohta asetuspaketissa on seuraava: Maakunnan liittojen osalta on erittäin tarpeellista, että tukea voi kanavoitua myös yrityksille osana hankkeiden laajempaa kokonaisuutta ja aluekehitysvaikutuksia. Kuluvalla kaudella asetuksen muotoilu yksittäisen yrityksen oman liiketoiminnan tukemisesta on koettu jossain määrin ristiriitaiseksi muistion kanssa, ja tämä on johtanut erilaisiin tulkintoihin. Uuden asetuksen muistiossa liittojen rahoituksen tarkoitus on hyvin kuvattu ja mahdollisuus de minimis -tuen myöntämiseen olisi syytä nostaa asetuksen 6 pykälän tekstiin. Tällainen muutos olisi vähäinen, eikä vaikuta viranomaisten toimivaltasuhteisiin, mutta selkeyttäisi ja yhdenmukaistaisi merkittävästi tuen myöntämistä. Erityisesti äkilliseen rakennemuutokseen osoitetussa kansallisessa rahoituksessa esitetty kielto vaikeuttaa rahoituksen kohdentamista vaikuttaviin toimiin. Muotoiluehdotus §6: Tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki: Alueellisen kehittämistuen säädöksen tulee mahdollistaa yhä vaikuttavampien kehittämishankkeiden joustava toteutus tilanteessa, jossa hankekokonaisuudessa on mukana julkisten kehittäjä- ja tutkimusorganisaatioiden lisäksi yrityksiä. Yrityksillä pitää olla mahdollisuudet hyödyntää osaamisen ja yhteistyön kehittämisen hankkeita omassa liiketoiminnassaan. Pykälän viimeinen kohta tulisi joko poistaa tai muotoilla uudelleen. Perusteluteksteissä on jo nyt kuvattu de minimis-periaate tilanteissa, joissa yrityksiä on ollut mukana toimenpiteissä jotka ovat osa laajempaa kehittämishanketta ja jossa on myös yleisesti hyödynnettäviä tuloksia (Pykälän 3 momentin perusteluteksti: maakunnan liitto myöntäisi tukea vain sellaiseen toimintaan, jolla on vaikutuksia alueen kehittymiseen laajemmin kuin yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittymisen kannalta….Tällöin on huolehdittava myös vähämerkityksisen tuen määrittelystä kullekin yritykselle). 8§ osalta täsmennettävä ovatko kustannukset tietoliikenneverkkoinvestointeja koskien hyväksyttäviä ja mikä on mahdollinen suhde maaseuturahaston tuettavaan toimintaan.
        • Kainuun liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kainuun liitto haluaa kiinnittää huomiota yhteen yksityiskohtaan ja ehdottaa siihen muutosta. 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki 3 momentti kuuluu esityksessä ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Momentin sisältö ehdotetaan kuuluvaksi seuraavasti ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yritykselle de minimis -säännön puitteissa.” Muutoksella ei muuteta pykälän sisältöä, vaan selkeytetään sitä ymmärrettäväksi ilman asetusta koskevan muistion selvennystä asiasta. Perustelut muotoilulle: Tulevassa rakennerahasto-ohjelmassa varaudutaan elvytykseen, kestävään ja vihreään siirtymään ja digitaalisen toimintatavan vahvistumiseen. Merkittävä osa ajatelluista toimenpiteistä ovat monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Hankkeissa on mukana julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja sekä yliopistoja että muita oppilaitoksia. Nykyiset hankkeiden rahoitustyökalut eivät sovi hyvin tämänkaltaisen muutoksen rahoitukseen. Ongelmana ovat hankkeet, joissa joukko yrityksiä osallistuu esim. oppilaitoksen hankkeeseen, jossa kehitetään uutta osaamista yritysten tarpeisiin. Yritykset voivat olla mukana de minimis -tuen tasoisesti, mutta osaamisen yrityskohtainen kehittäminen ei ole mahdollista, koska rahoitusasetuksessa kielletään maakunnan liitoilta yksittäisen yrityksen liiketoiminnan tukeminen. Yritys voi hakea yritystukea ELY-keskukselta, mutta luontevampaa olisi, että tällaisissa yritysryhmähankkeissa, jossa toteuttaja on muu kuin yritys, tukea voitaisiin myöntää myös yritysten kehittämistoimiin samalla rahoituspäätöksellä. Muutos ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita. Vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Mutta kuten jo nyt, yrityksillä pitää olla mahdollisuudet hyödyntää näitä osaamisen kehittämisen hankkeita omassa liiketoiminnassaan. Tässä maakunnan liittojen myöntämä rahoitus olisi joustava ratkaisu osana kokonaishanketta. Tukitasot ja muut ehdot voisivat noudattaa vastaavien yritystukien periaatteita. Muutos parantaisi kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja vähentäisi yritysten byrokratiaa.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjois-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan tärkein korjattava kohta asetuspaketissa on seuraava: Maakunnan liittojen osalta on erittäin tarpeellista, että tukea voi kanavoitua myös yrityksille osana hankkeiden laajempaa kokonaisuutta ja aluekehitysvaikutuksia. Kuluvalla kaudella asetuksen muotoilu yksittäisen yrityksen oman liiketoiminnan tukemisesta on koettu ristiriitaiseksi muistion kanssa, ja tämä on johtanut erilaisiin tulkintoihin. Uuden asetuksen muistiossa liittojen rahoituksen tarkoitus on hyvin kuvattu ja mahdollisuus de minimis -tuen myöntämiseen olisi syytä nostaa asetuksen 6 pykälän tekstiin. Tällainen muutos olisi vähäinen, eikä vaikuta viranomaisten toimivaltasuhteisiin, mutta selkeyttäisi ja yhdenmukaistaisi merkittävästi tuen myöntämistä. Erityisesti äkilliseen rakennemuutokseen osoitetussa kansallisessa rahoituksessa esitetty kielto vaikeuttaa rahoituksen kohdentamista vaikuttaviin toimiin. Maakuntaliittojen kehittämishankkeiden vaikuttavuuden ja elinkeinokytkennän lisäämiseksi esitetään, että seuraava lause 6§: ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen” korvataan ehdolla, jonka mukaan "tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi."
        • Lappeenrannan kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 6 § 3 momenttiin tekstimuutosehdotus: “Yksittäinen yritys ei voi hakea tukea maakunnan liitolta yrityksen oman liiketoiminnan kehittämiseen, mutta yritykset voivat osallistua kehittämishankkeiden toteuttamiseen de minimis -säännön puitteissa.” Maakunnan liiton rahoittamien hankkeiden kautta yrityksille voisi osana laajempaa kehittämishanketta kanavoitua tukea de minimis -ehdon mukaisesti.
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Satakuntaliitto kiinnittää huomiota pykälään 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki. Pykälän 3 momentin mukaisesti ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Momentin sisältöä ehdotetaan täydennettäväksi ehdolla, jonka mukaan tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Muotoilu esim. Maakunnan liitto voi myöntää tukea myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennerahasto-ohjelmassa 2021-2027 varaudutaan elvytykseen, kestävään ja vihreään siirtymään ja digitaalisen toimintatavan vahvistumiseen. Merkittävä osa ajatelluista toimenpiteistä ovat monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Hankkeissa on mukana julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja sekä yliopistoja että muita oppilaitoksia. Nykyiset hankkeiden rahoitustyökalut eivät sovi hyvin tämänkaltaisen muutoksen rahoitukseen. Ongelmana ovat hankkeet, joissa joukko yrityksiä osallistuu esim. oppilaitoksen hankkeeseen, jossa kehitetään uutta osaamista yritysten tarpeisiin. Yritykset voivat olla mukana de minimis -tuen tasoisesti, mutta osaamisen yrityskohtainen kehittäminen ei ole mahdollista, koska rahoitusasetuksessa kielletään maakunnan liitoilta yksittäisen yrityksen liiketoiminnan tukeminen. Yritys voi hakea yritystukea ELY-keskukselta, mutta luontevampaa olisi, että tällaisissa yritysryhmähankkeissa, jossa toteuttaja on muu kuin yritys, tukea voitaisiin myöntää myös yritysten kehittämistoimiin samalla rahoituspäätöksellä. Muutos ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita. vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Mutta kuten jo nyt, yrityksillä pitää olla mahdollisuudet hyödyntää näitä osaamisen kehittämisen hankkeita omassa liiketoiminnassaan. Tässä maakunnan liittojen myöntämä rahoitus olisi joustava ratkaisu osana kokonaishanketta. Tukitasot ja muut ehdot voisivat noudattaa vastaavien yritystukien periaatteita. Muutos parantaisi kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja vähentäisi yritysten byrokratiaa.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 6 § 3 momenttiin tekstimuutosehdotus: “Yksittäinen yritys ei voi hakea tukea maakunnan liitolta yrityksen oman liiketoiminnan kehittämiseen, mutta yritykset voivat osallistua kehittämishankkeiden toteuttamiseen de minimis -säännön puitteissa.” Tosiasiallisesti maakunnan liiton rahoittamien hankkeiden kautta yrityksille voi osana laajempaa kehittämishanketta kanavoitua tukea de minimis -ehdon mukaisesti. 7 § kohta 5: välillisten kustannusten määrittely tarvitaan selkeämmin esimerkiksi muistioon
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Tuen enimmäismäärää koskevan 5 §:n toisen momentin mukaan investointihankkeessa ja kehittämishankkeeseen sisältyvässä investoinnissa tuen määrä on enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Toisin kuin kehittämishankkeen enimmäistuen osalta investoinneissa poikkeamista ei säädettäisi mahdolliseksi erityisestä syystä. Kuitenkin muistiossa todetaan 2 momentin osalta, että investointihankkeissa asetuksen mukainen enimmäistukimäärän ylittäminen voi olla perusteltua vain harvoissa tapauksissa. Toisin kuin itse säädöstekstistä, perustelusta voi saada käsityksen, että poikkeaminen enimmäismäärästä olisi mahdollista. Momentin ja sitä koskevan muistion kohdan välinen ristiriita on syytä korjata. Tulevassa rakennerahasto-ohjelmassa varaudutaan elvytykseen, kestävään ja vihreään siirtymään ja digitaalisen toimintatavan vahvistumiseen. Merkittävä osa ajatelluista toimenpiteistä ovat monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Hankkeissa on mukana julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja sekä yliopistoja että muita oppilaitoksia. Osana laajempaa aluekehittämislähtöistä hanketta maakunnan liitot voivat myöntää de minimis -ehtoista tukea yksittäiselle yritykselle. Olisi tarkoituksenmukaista, että liitot voisivat jatkossa myöntää tukea myös yritysryhmähankkeisiin, joissa keskitytään yritysten kehittämistoimiin. Näissä toteuttajana olisi jokin muu taho kuin kehitettävä yritys itse. Mm. tukitaso voisi noudattaa vastaavia yritystukia. Muutos voitaisiin toteuttaa poistamalla rahoitusasetuksen 6 §:n 3 momentiksi esitetty maakunnan liittoja koskeva kielto tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Vaihtoehtoisesti pykälään voitaisiin lisätä säännös, jonka mukaan maakunnan liitto voisi 6 §:n 3 momentin estämättä myöntää tukea yritysryhmähankkeelle, jonka toteuttajana on jokin muu taho kuin yritys, jonka liiketoiminnan kehittämisestä hankkeessa on kyse. Säännöksen muotoilun tulisi mahdollistaa se, että yllä kuvailtua vastaavan yritysryhmähankkeen toteutuksesta vastaisi esim. kunnallinen kehittämisyhtiö. Ehdotettu ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita eikä ELY:jen ja liittojen työnjaon isoa kuvaa. Vastuu yritystuista olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Muutoksella voitaisiin kuitenkin välttää ne tilanteet, joissa rahoitusasetuksen 6 §:n 3 momentin mukainen säännös estäisi ohjelma-asiakirjan tavoitteita toteuttavan ja alueen kehittämistarpeisiin vastaavan hankkeen rahoittamisen. Rahoituslain 6 §:n 3 momenttiin liittyen muistiossa todetaan näin: “On muistettava, että kehittämishankkeiden tulokset ovat rahoituslain mukaan julkisia.” Väärinkäsitysten välttämiseksi lienee tarpeen muuttaa muotoilu huomioimaan se, että mikäli tuki myönnetään de minimis -ehtoisena, tuloksilta ei jatkossa edellytettäisi julkisuutta.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen. Maakunnan liiton tulisi kuitenkin voida myöntää tukea myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tulevassa rakennerahasto-ohjelmassa varaudutaan elvytykseen, kestävään ja vihreään siirtymään ja digitaalisen toimintatavan vahvistumiseen. Merkittävä osa ajatelluista toimenpiteistä ovat monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Hankkeissa on mukana julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja sekä yliopistoja että muita oppilaitoksia. Osana laajempaa aluekehittämislähtöistä hanketta maakunnan liitot voivat myöntää de minimis -ehtoista tukea yksittäiselle yritykselle. Olisi tarkoituksenmukaista, että liitot voisivat jatkossa myöntää tukea myös yritysryhmähankkeisiin, joissa toteuttajana on jokin muu taho kuin kehitettävä yritys itse, ja joissa keskitytään yritysten kehittämistoimiin. Mm. tukitaso voisi noudattaa vastaavia yritystukia. Muutos voitaisiin toteuttaa poistamalla rahoitusasetuksen 6 §:n 3 momentiksi esitetty maakunnan liittoja koskeva kielto tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Vaihtoehtoisesti pykälään voitaisiin lisätä säännös, jonka mukaan maakunnan liitto voisi 6 §:n 3 momentin estämättä myöntää tukea yritysryhmähankkeelle, jonka toteuttajana on jokin muu taho kuin yritys, jonka liiketoiminnan kehittämisestä hankkeessa on kyse. Säännöksen muotoilun tulisi mahdollistaa se, että yllä kuvattua vastaavan yritysryhmähankkeen toteutuksesta vastaisi esim. kunnallinen kehittämisyhtiö. Ehdotettu ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita eikä ELY:jen ja liittojen työnjaon isoa kuvaa. Vastuu yritystuista olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Muutoksella voitaisiin kuitenkin välttää ne tilanteet, joissa rahoitusasetuksen 6 §:n 3 momentin mukainen säännös estäisi ohjelma-asiakirjan tavoitteita toteuttavan ja alueen kehittämistarpeisiin vastaavan hankkeen rahoittamisen.
        • Turun kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 6§: Maakunnan liiton tulee voida myöntää tukea myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä edistettäisiin syvempien kumppanuuksien rakentamista ja konsortioiden kyvykkyyksiä hakea kilpailtua EU-rahoitusta rakennerahastohankkeiden kokeilujen pohjalta.
        • Tampereen kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pykälän 6 osalta aluekehittämisen vaikuttavuuden kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että maakunnan liitto voisi myöntää tukea myös yksittäisille yrityksille osana laajempaa kehittämishanketta.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto ehdottaa huomioon otettavaksi seuraavaa 6§:ää koskien: Maakuntien liitot lähtökohtaisesti rahoittavat paljon elinkeinotoimintaan liittyviä innovaatiohankkeita. Selkeyden vuoksi ehdotamme, että 6§:n kohdan 1 teksti muotoillaan seuraavasti: 1) alueen elinkeino- ja innovaatiotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Lisäksi Pohjanmaan liitto toteaa seuraavaa 6§:n 3 momentin osalta: Maakuntien liittojen pitäisi voida myöntää suoraan rahoitusta yritykselle tuensaajana osana laajempaa aluekehittämishanketta. Yritykset voivat olla mukana de minimis -tuen tasoisesti, mutta osaamisen yrityskohtainen kehittäminen ei ole mahdollista, koska rahoitusasetuksessa kielletään maakuntien liitoilta yksittäisen yrityksen liiketoiminnan tukeminen. Yritys voi hakea yritystukea ELY-keskukselta, mutta luontevampaa olisi, että tällaisissa yritysryhmähankkeissa, joissa toteuttaja on muu kuin yritys, tukea voitaisiin myöntää myös yritysten kehittämistoimiin samalla rahoituspäätöksellä. Esitämme seuraavaa muutosta pykälän 3 momenttiin: ”Maakunnan liitto voi myöntää tukea myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi.” Muutoksella ei muuteta pykälän sisältöä, vaan selkeytetään sitä ymmärrettäväksi ilman asetusta koskevan muistion selvennystä asiasta. Muutos ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita. Vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella.
        • Espoon kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 6§: Maakunnan liiton tulee voida myöntää tukea myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä edistettäisiin syvempien kumppanuuksien rakentamista ja konsortioiden kyvykkyyksiä hakea kilpailtua EU-rahoitusta rakennerahastohankkeiden kokeilujen pohjalta.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki Tulevassa alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa merkittävä osa kaavailluista toimenpiteistä on monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Hankkeissa on mukana julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja sekä yliopistoja että muita oppilaitoksia. Nykyiset hankkeiden rahoitustyökalut eivät aina sovi hyvin tämänkaltaisiin tilanteisiin. Ongelmana ovat hankkeet, joissa joukko yrityksiä osallistuu esim. oppilaitoksen hankkeeseen, jossa kehitetään uutta osaamista yritysten tarpeisiin. Yritykset voivat olla mukana de minimis -tuen tasoisesti, mutta osaamisen yrityskohtainen kehittäminen ei ole mahdollista, koska rahoitusasetuksessa kielletään maakuntien liitoilta yksittäisen yrityksen liiketoiminnan tukeminen. Yritys voi hakea yritystukea ELY-keskukselta, mutta luontevampaa olisi, että tällaisissa yritysryhmähankkeissa, joissa toteuttaja on muu kuin yritys, tukea voitaisiin myöntää myös yritysten kehittämistoimiin samalla rahoituspäätöksellä. Muutos ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita, sillä vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Se ei myöskään sotisi muistion perustelutekstiä vastaan. Tukitasot ja muut ehdot voisivat noudattaa vastaavien yritystukien periaatteita. Muutos parantaisi kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja vähentäisi yritysten byrokratiaa. Esimerkiksi seuraavanlaisella kirjauksella voitaisiin edetä: ”Maakunnan liitto voi myöntää tukea myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi”.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Maakunnan liiton myöntämän alueellisen kehittämistuen yhteydessä todetaan, että maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä on osoittautunut käytännön toimintaa hankaloittavaksi linjaukseksi laajemmissa kehittämishankkeissa, joihin osallistuu myös yrityksiä. Asia voidaan korjata niin, että rahoitusasetuksen kielto, joka koskee liittojen tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, poistetaan tai korvataan ehdolla, jonka mukaan tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä ei muuttaisi liittojen ja ELYjen välistä työnjakoa. Liitot toimisivat edelleen laajempien kehittämishankkeiden rahoittajina ja päävastuu suorien yritystukien myöntämisestä olisi ELY-keskuksilla. Muutoksen myötä liittojen hankkeilla saavutettaisiin vaikuttavampia tuloksia ja päästäisiin tavoitteisiin, joita ohjelmatyölle on konkreettisten indikaattoreiden valossa asetettu.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Etelä-Savon maakuntaliitto ehdottaa, että 6 § kirjausta täsmennetään seuraavasti ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen. Maakunnan liitto voi kuitenkin myöntää tukea yksittäiselle yritykselle osana laajempaa alueellista kehittämishanketta.” Muutoksella ei muuteta pykälän sisältöä, vaan selkeytetään sitä ymmärrettäväksi ja asetusta koskevan muistion mukaiseksi.
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Tuensaajan osaamista koskevat huomiot ovat tärkeitä, mutta miten riittävä osaaminen osoitetaan ja määritellään? Yhtä tärkeitä ovat välittävän toimielimen tukipalveluiden ja viestinnän laadukkuus, jotta hanketoimintaan vaadittava tieto ja koulutus ovat helposti saatavilla. 4§ vaatimus nimetä hankkeesta vastaava henkilö tulisi muuttaa henkilöksi, joka vastaa ko. organisaation hanketoiminnasta kokonaisuudessaan, ei pelkästään yksittäisestä hankkeesta. Ehdotetulla tavalla muotoiltuna säädös johtaisi tarpeettomiin muutospäätöksiin.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • 6 §: Kirjaus, jonka perusteella maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen, on tiukan kategorinen ja estää järkevän operoinnin julkisen ja yksityisen sektorin yhteisissä kehittämishankkeissa. Asetuksessa tai vähintään asetusmuistiossa tulisi selkeästi ilmaista, että maakunnan liitto voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Asetuksen §6 tai sen muistiossa tulee selkeästi tuoda esille, että maakuntien liitot voivat rahoittaa myös liikenne- ja tietoverkkohankkeita Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman mukaisesti. Tämän vuoksi myös pykälän toista momenttia tulee tarkentaa siltä osin, että maakuntien liitot voivat rahoittaa investointi- ja infrahankkeita, joiden investoinnit eivät liity kehittämishankkeeseen. Asetuksen §6 viimeisessä momentissa todetaan, että maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen. Keski-Pohjanmaan liitto esittää, että kohta muotoiltaisiin seuraavalla tavalla: ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yksittäiselle yritykselle de minimis -säännön puitteissa.” Esitetty muutos ei muuta 6 §:n sisältöä, vaan selkeytetään sitä ymmärrettäväksi ilman asetusta koskevan muistion selvennystä asiasta. Muutoksen tarkoituksena ei olisi myöskään muuttaa yritystukien myöntämisen perusperiaatteita vaan vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksilla. Mutta jotta maakuntien liittojen kautta rahoitettavat kehittämishankkeet olisivat vaikuttavia, hankkeiden toimenpiteisiin ja osatoteuttamiseen osallistuvien yritysten pitäisi voida hyödyntää hankkeiden tuottamia tuloksia omassa liiketoiminnassaan. Tämänkaltaisen tuen myöntämisessä noudatettaisiin vähämerkitykselliseen tukeen liittyvää sääntelyä. On myös tärkeää, että vaikka kehittämishankkeiden tulokset ovatkin julkisia, niin hankkeessa mukana olevien tai sitä seuraavien yritysten tulisi voida kaupallistaa hankkeessa syntynyttä osaamista jo hankkeen aikana. Asetuksen §8, ensimmäisen momentin kolmanteen kohtaan esitetään lisättäväksi myös tietoliikenneverkot. Keski-Pohjanmaan liitto on esittänyt tätä koskevassa lausunnossa, että Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue ja rakennepolitiikan ohjelmasta rahoitettaisiin myös laajakaistainfrastruktuuria.
        • Pohjois-Savon liitto
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • 6§ ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Momentin sisältö ehdotetaan muutettavan seuraavasti ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yritykselle de minimis -säännön puitteissa.” Muutoksella ei muuteta pykälän sisältöä, vaan selkeytetään sitä ymmärrettäväksi ilman asetusta koskevan muistion selvennystä asiasta. 8§: On myönteistä ja selkiyttävää, että asetuksessa puhutaan enää vain investointihankkeista, eikä siis enää erikseen perusrakenteen investointihankkeesta ja OKM hallinnonalan investointihankkeesta.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Asetuksessa esitetään, että jos hankkeen kokonaisuudesta vastaava henkilö vaihtuisi, olisi tuen saaja velvollinen ilmoittamaan asiasta rahoittajalle. Vaihdos voisi edellyttää sitä, että tuen saaja hakisi muutosta hankkeen tukipäätökseen. Ilmoitusvelvollisuus hankevastaavan vaihtumisesta on kohtuullinen toimenpide. Yrittäjien mielestä uuden tukipäätöksen hakeminen olisi puolestaan omiaan lisäämään hallinnollisia menettelyitä ja byrokratiaa. Vaikka tukipäätöksen uusintaminen olisikin muodollinen toimenpide, aiheuttaisi se erityisesti mikro- ja pienyrityksissä ja järjestöissä tarpeetonta epävarmuutta ja byrokratiaa. Yrittäjät silti kannattaa sitä, että hankkeessa työskentelevillä on hankkeen toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen. Yrittäjät esittää, että asetukseen täsmennettäisiin, että hankevastaavan vaihtuessa uuden tukipäätöksen anomista tulisi vaatia vain erittäin painavasta ja poikkeuksellisesta syystä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • -
        • Hämeen liitto, Valmistelija Hämeen liiton kehittämisjohtaja Matti Lipsanen puh. 050 506 0697
          Päivitetty:
          22.4.2021
          • 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki Tulevassa rakennerahasto-ohjelmassa varaudutaan elvytykseen, kestävään ja vihreään siirtymään ja digitaalisen toimintatavan vahvistumiseen. Merkittävä osa ajatelluista toimenpiteistä ovat monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Hankkeissa on mukana julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja sekä yliopistoja että muita oppilaitoksia. Nykyiset hankkeiden rahoitustyökalut eivät sovi hyvin tämänkaltaisen muutoksen rahoitukseen. Ongelmana ovat hankkeet, joissa joukko yrityksiä osallistuu esim. oppilaitoksen hankkeeseen, jossa kehitetään uutta osaamista yritysten tarpeisiin. Yritykset voivat olla mukana de minimis -tuen tasoisesti, mutta osaamisen yrityskohtainen kehittäminen ei ole mahdollista, koska rahoitusasetuksessa kielletään maakunnan liitoilta yksittäisen yrityksen liiketoiminnan tukeminen. Yritys voi hakea yritystukea ELYkeskukselta, mutta luontevampaa olisi, että tällaisissa yritysryhmähankkeissa, jossa toteuttaja on muu kuin yritys, tukea voitaisiin myöntää myös yritysten kehittämistoimiin samalla rahoituspäätöksellä. Muutos ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita. vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Mutta kuten jo nyt, yrityksillä pitää olla mahdollisuudet hyödyntää näitä osaamisen kehittämisen hankkeita omassa liiketoiminnassaan. Tässä maakunnan liittojen myöntämä rahoitus olisi joustava ratkaisu osana kokonaishanketta. Tukitasot ja muut ehdot voisivat noudattaa vastaavien yritystukien periaatteita. Muutos parantaisi kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja vähentäisi yritysten byrokratiaa. Asia voidaan korjata niin, että rahoitusasetuksen kielto, joka koskee liittojen tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, poistetaan tai korvataan ehdolla, jonka mukaan tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.
        • Miltä osin tarkentaisitte tai muuttaisitte 2 luvun muita säännöksiä?
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 6§ määritellään maakunnan liiton myöntämästä alueellisesta kehittämistuesta. Jotta välittävien toimielinten toimivallan rajat ovat ja pysyvät selkeinä koko ohjelmakauden ajan, on tarpeellista lisätä asetukseen luku, jossa kuvataan ELY-keskusten myöntämä tuki.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Rahoitusasetusehdotus 6 §:ään on tällä hetkellä kirjattu ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Ehdotetaan muutettavan seuraavasti ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yritykselle de minimis -säännön puitteissa.”. Lisäksi ehdotetaan, että Suomi hakee notifikaatiota (vrt Ruotsi) siihen, että yritysten innovaatiotoimintaan osallistuminen ei olisi de minimis tuen piirissä.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Ei tarkennettavaa.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Rahoitusasetusehdotus 6 §:ään on tällä hetkellä kirjattu ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Ehdotetaan muutettavan seuraavasti ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yritykselle de minimis -säännön puitteissa.”. Lisäksi ehdotetaan, että Suomi hakee notifikaatiota (vrt Ruotsi) siihen, että yritysten innovaatiotoimintaan osallistuminen ei olisi de minimis tuen piirissä.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Rahoitusasetusehdotus 6 §:ään on tällä hetkellä kirjattu ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Ehdotetaan muutettavan seuraavasti ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yritykselle de minimis -säännön puitteissa.” Lisäksi ehdotetaan, että Suomi hakee notifikaatiota (vrt Ruotsi) siihen, että yritysten innovaatiotoimintaan osallistuminen ei olisi de minimis tuen piirissä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Muita huomioita lukuun 2
        • Kainuun liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 11 §, mom 1: On hyvä, että hankintoja koskeva menettely mainitaan nyt asetuksessa. 11 §, mom 3: Vähämerkityksisen tuen hallintomenettelyjen toivotaan olevan mahdollisimman keveitä, jotta asiasta ei muodostu hanketoimintaa vaikeuttavaa hallintotaakkaa. Asia vaatii ministeriöltä selkeää toimintamallia ja välittävien viranomaisten kouluttamista. Vähämerkityksisen tuen käyttöä tulisi lisätä ja sen hyödyntämiseen kannustaa sekä välittäviä viranomaisia että hakijatahoja. 12 § Perustelumuistiossa todetaan, että tuen saaja voisi laittaa muutoshakemuksen vireille ilman, että viranomainen avaisi hakemuksen tuen saajan käsiteltäväksi. Esitys on kannatettava ja keventää hallintomenettelyjä.
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • -
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 4 §:ssä asetettava velvollisuus nimetä hankkeelle projektipäällikkö tai hankevastaava yhdessä tukikelpoisuusasetuksen 6 §:n 4 momentissa säädetyn hankkeen henkilöstöön kuuluvien työaikaosuuden vähimmäismäärän kanssa ovat omiaan selkeyttämään ja jäsentämään hankkeen toteutusta. Tämä on tarpeen, sillä nykyisellään joidenkin hankkeiden vastuusuhteet ovat olleet epäselviä ja henkilöstön työnkuvien kokonaisuus hyvinkin pirstaleinen. Esitettyyn 4 §:ään liittyen muistiossa todetaan, että hankkeen kokonaisuudesta vastaavan henkilön vaihdos voisi aiheuttaa saajalle velvollisuuden hakea muutosta tukipäätökseen. Koska tietosuojasyistä hankesuunnitelmat tulee laatia mm. tehtävänkuvien osalta tehtävänimikkeittäin ilman henkilötietoja, lähtökohtaisesti muutostarvetta henkilövaihdostilanteessa ei olisi. 2 momentissa tarkoitetun hankkeen vastuuhenkilön nimeämiseksi tulisi riittää se, että rooli huomioidaan asianmukaisesti kustannusarvion taustatietoihin liitettävissä tehtävänkuvissa tehtävänimiketasolla. Tämä olisi myös hallinnollisesti kevein ratkaisu.
        • Espoon kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 11 §, mom 1: On hyvä, että hankintoja koskeva menettely mainitaan nyt asetuksessa. 11 §, mom 3: Vähämerkityksisen tuen hallintomenettelyjen toivotaan olevan mahdollisimman keveitä, jotta asiasta ei muodostu hanketoimintaa vaikeuttavaa hallintotaakkaa. Asia vaatii ministeriöltä selkeää toimintamallia ja välittävien viranomaisten kouluttamista. Vähämerkityksisen tuen käyttöä tulisi lisätä ja sen hyödyntämiseen kannustaa sekä välittäviä viranomaisia että hakijatahoja. 12 § Perustelumuistiossa todetaan, että tuen saaja voisi laittaa muutoshakemuksen vireille ilman, että viranomainen avaisi hakemuksen tuen saajan käsiteltäväksi. Esitys on kannatettava ja keventää hallintomenettelyjä.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 11 §, mom 1: On hyvä, että hankintoja koskeva menettely mainitaan nyt asetuksessa. 11 §, mom 3: Vähämerkityksisen tuen hallintomenettelyjen toivotaan olevan mahdollisimman keveitä, jotta asiasta ei muodostu hanketoimintaa vaikeuttavaa hallintotaakkaa. Asia vaatii ministeriöltä selkeää toimintamallia ja välittävien viranomaisten kouluttamista. Vähämerkityksisen tuen käyttöä tulisi lisätä ja sen hyödyntämiseen kannustaa sekä välittäviä viranomaisia että hakijatahoja. 12 § Perustelumuistiossa todetaan, että tuen saaja voisi laittaa muutoshakemuksen vireille ilman, että viranomainen avaisi hakemuksen tuen saajan käsiteltäväksi. Esitys on kannatettava ja keventää hallintomenettelyjä.
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On hyvä, että asetuksissa on uusi pykälä 9, Ruokaviraston myöntämä tuki vähävaraisten aineellisen avun hankkeisiin, joka mahdollistaa ruoka-apuun keskittyvien hankkeiden kehittämisen.
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Menojen tukikelpoisuudesta ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävässä tuessa EU asetusluonnoksen art.22 kohdassa 3 on EU-tasolla huomioitu tarve tehdä poikkeus tukikelpoisuussäännöksiin ja antaa erityissäännöksiä. "Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentaminen, joka johtuu siitä, että elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostoista vastaava elin ei ole noudattanut sovellettavaa lainsäädäntöä, ei johda kyseisen kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentamiseen", joka ei sisälly kansalliseen säädösehdotukseen. Ottaen huomioon toimeenpanokentän, olisi harkittava tarkoin, miksi kansallisella lainsäädännöllä halutaan ottaa EU-asetusta tiukempi linjaus tukikelpoisuussäännöksiin ja arvioita sitä, voiko kansallinen tiukempi linjaus aiheuttaa aineellisen avun toteutuksesta vastaavalle tuensaajalle kohtuuttoman tilanteen, kun huomioidaan aineellisen avun käytettävissä olevat tukimuodot.
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 5 §: 20 prosentin omarahoitusosuus on varsin korkea monille toimijoille, kuten pienille yhdistyksille. Siksi mahdollisuus poiketa siitä on erittäin tärkeä. SOSTE esittää, että 5 §:n perusteluihin lisätään rahoituslain esitöiden tapaan, että ”Erityisenä syynä voitaisiin rahoittavan viranomaisen harkinnan mukaan pitää myös sitä, että tuen hakija on pieni toimija, esimerkiksi järjestö tai yhdistys, joka ei toteuta euromääräiseltä arvoltaan huomattavan suurta ja vaikutuksiltaan laajaa hanketta.”
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Yleisperiaatteena julkisen tuen kohdentamisessa tulisi olla viranomaisten itsensä toteuttamien hankkeiden toissijaisuus. Etusijalla tulisi olla tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden, yritysten ja järjestöjen osaaminen ja asiantuntemus. Periaate tulisi nostaa asetusmuistioon.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Tuen saajan osaamista koskevat huomiot ovat tärkeitä, mutta miten riittävä osaaminen osoitetaan ja määritellään? Vähintään yhtä tärkeitä ovat välittävän toimielimen tukipalveluiden laadun varmistaminen ja tukipalveluiden palvelumuotoilu, jotta hankkeen tuloksekkaaseen toteuttamiseen vaadittava tieto ja koulutus on helposti saatavilla. Rahoituksen myöntäminen maakunnan liittojen ja ELY-keskusten itse toteuttamille hankkeille voi olla valvonnan näkökulmasta ongelmallista siitä huolimatta, että tarkastustoiminto on eriytetty. On mahdollista, että nämä hankkeet kilpailevat rahoituksesta ja sisältävät päällekkäisiä toimenpiteitä muiden toimijoiden hankkeiden kanssa. Tämän vuoksi maakunnan liittojen ja ELY-keskusten itse toteuttamien hankkeiden pitäisi olla toissijaisia: mikäli vastaavaa tarjontaa ja asiantuntemusta on saatavissa muualta, esim. pk-yrityksistä tai järjestösektorilta, tulisi sen olla etusijalla.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi kaikkiin ehdotetun rahoituslain nojalla myönnettäviin tukiin (kansalliset alueiden kehittämisen varat, EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varat ja Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallinen vastinrahoitus), mutta luvun säännöksistä voitaisiin tukilajikohtaisesti poiketa 4 - 6 luvussa. Ovatko 3 luvun säännökset tämä huomioiden riittävän selkeitä ja soveltuvia kaikkiin mainittuihin tukilajeihin?
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 10§ Tukihakemus / tuen hakeminen sisältöön olisi hyvä saada mukaan, ettei tukea myönnetä kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet ennen tukihakemuksen jättämistä. Palautettavaa ja takaisinperittävää määrää koskien ei ole tässä vaiheessa asetustekstiä. Keskeistä kuitenkin olisi säilyttää takaisinperittävän määrän kohtuullistamista koskeva sisältö vrt. nykylaki 40§. Rahoitusasetuksen muistion mukaan Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maksamisen hakemisesta ja siinä noudatettavasta menettelystä sekä säännöksiä muun kuin tuen viimeisen erän hakemisen määräajasta (27 §), tuen maksamisesta ja sitä koskevasta menettelystä sekä säännöksiä ennakon kuittaamisesta ja ennakon enimmäismäärästä (29 §) ja tarkempia säännöksiä tuen palautettavan tai takaisinperittävän määrän kuittaamisen menettelystä (36 §). Ennakko 15§.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Uudenmaan liitto ennakoi 12§ muutoksenhakumenettelyn lisäävän sekä tuensaajan että viranomaisen hallinnollista työtä.
        • Turun kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 10§: Hakemukseen on lisätty selvitys siitä, miten hakemuksen kohteena olevaa toiminnan jatkuvuudesta huolehditaan hankkeen päättymisen jälkeen. Tämä on hyvä lisäys rahoituksen vaikuttavuuden parantamiseksi.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Asetusluonnoksen muistiossa on todettu seuraavasti koskien pykälää 12 Muutoshakemus: : EU:n alue-ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoittavien hankkeiden osalta EURA 2021 -järjestelmässä tuen saaja voisi laittaa muutoshakemuksen vireille ilman, että viranomainen esimerkiksi avaisi hakemuksen tuen saajan käsiteltäväksi. Jos hankkeet jatkossa saavat muutoshakemuksen vireille ilman viranomaisen kanssa käytävää tarkempaa keskustelua muutoksen tarpeellisuudesta, voi tästä aiheutua turhia muutosanomuksia ja sitä myöten myös turhaa hallinnollista työtä niin viranomaiselle kuin hakijataholle. Pohjanmaan liitto ehdottaa nykyisen ohjelmakauden mukaisen käytännön jatkamista, eli tuen saajan tulee pyytää viranomaista avaamaan hakemus muutoshakemuksen tekemistä varten.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Muistio 11 §: “Kun rahoittava viranomainen myöntää tuen hankkeeseen hyödynsaajana osallistuvalle taloudellista toimintaa harjoittavalle yksikölle, merkitään hanketta koskevaan tukipäätökseen hyödynsaajasta esimerkiksi yksikön nimi, tukitoimenpiteen nimi, tukitoimenpiteen markkinahinta, yksikön maksuosuus ja yksikölle myönnetty de minimis -tuen määrä.” Tukipäätöstä tehtäessä hyödynsaajayksikön nimi ei useinkaan ole vielä tiedossa, sikäli kun kyse on hankkeen toimenpiteisiin, esimerkiksi koulutukseen osallistuvista yrityksistä. Muutoshakemusta koskevassa pykälässä (13 §) voisi mainita myös rahoitusosuuksien mahdollisista muutoksista ja muutosajankohdasta.
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • 12§ Jos tuensaaja voi laittaa muutoshakemuksen vireille ilman, että viranomainen avaa hakemuksen käsiteltäväksi EURA-tietojärjestelmässä, ratkaisu johtaa turhiin muutoshakemuksiin. Nykyinen menettely on riittävän joustava ja hillitsee tarpeetonta hallintotyötä.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Tukimenettelyn osalta lakiehdotus vastaa suurimmaksi osaksi vakiintunutta käytäntöä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Pohjois-Savon liitto
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • 12§ Emme puolla esitystä, jonka mukaan tuensaaja voisi laittaa muutoshakemuksen vireille ilman, että viranomainen avaa hakemuksen tuen saajan käsiteltäväksi EURA-tietojärjestelmässä. Tämä johtaisi turhiin muutoshakemuksiin ja sitä kautta lisääntyneeseen turhaan hallinnointiin. Toisin kuin muistiossa esitetään, nykyinen menettely on koettu joustavaksi. Nykyisin viranomainen avaa hakemuksen muutoshakemuksen valmistelua varten, jolloin tarvittavista muutoksista on voitu käydä etukäteiskeskustelu hakijan kanssa muutostarpeiden tukikelpoisuuden näkökulmasta. Näin vältetään turhat hakemukset tai hakemusten muutokset.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi myös Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansalliseen vastinrahoitukseen. Näettekö erityisesti näiltä osin ongelmia luvun säännösten sovellettavuudessa?
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Interreg –ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen uudet käytännöt ovat vielä valmistelussa, joten on liian aikaista arvioida nyt esitettyjen säännösten sovellettavuutta siihen. Pääsääntöisesti kuitenkin säännökset vaikuttavat olevan selkeitä.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Ei kommenttia.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Ei
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Emme näe.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • -
        • Ehdotetun rahoituslain nojalla myönnettävissä tuissa tulee rahoituslain ohella sovellettavaksi myös valtionavustuslaki. Onko tukimenettelystä tältä osin säädetty selkeästi suhteesta valtionavustuslakiin? Onko valtionavustuslain säännöksiä avattu riittävästi muistiossa?
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 11§:ssä esitetty hankkeen enimmäiskestosta (3 v.) luopuminen ei ole kannatettava muutos. Mikäli nykyisestä enimmäiskestosta luovutaan, hankkeiden koko ja laajuus kasvavat ja tavoiteltavien muutosten läpivieminen viivästyy tarpeettomasti. Toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ei kyetä reagoimaan riittävän nopeasti.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Selkeyttä heikentää, että samasta asiasta voi olla melko yksityiskohtaisia säännöksiä asetustason lisäksi valtionavustuslaissa ja rahoituslaissa sekä tukikelpoisuusasetuksessa. Hallintoviranomaisen tulee huolehtia rahoittajien riittävästä kouluttamisesta sääntelyn soveltamiseksi.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 11§:ssä esitetty hankkeen enimmäiskestosta (3 v.) luopuminen ei ole kannatettava muutos. Mikäli nykyisestä enimmäiskestosta luovutaan, hankkeiden koko ja laajuus kasvavat ja tavoiteltavien muutosten läpivieminen viivästyy tarpeettomasti. Toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ei kyetä reagoimaan riittävän nopeasti.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 11§:ssä esitetty hankkeen enimmäiskestosta (3 v.) luopuminen ei ole kannatettava muutos. Mikäli nykyisestä enimmäiskestosta luovutaan, hankkeiden koko ja laajuus kasvavat ja tavoiteltavien muutosten läpivieminen viivästyy tarpeettomasti. Toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ei kyetä reagoimaan riittävän nopeasti.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Kyllä, viittaukset valtionavustuslain pykäliin on esitetty luonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (muistiossa; 11 § Tukipäätös).
        • Ehdotetussa 15 §:ssä säädettäisiin ennakosta ja sen kuittaamisesta nykyistä tarkemmin (Interregin kansallisen vastinrahoituksen osalta kuittaamisesta säädettäisiin poikkeus 42 §:ssä). Onko ennakosta ja sen kuittaamisesta säädetty selkeästi ja riittävästi?
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Ennakkoa koskeva menettely on selkeämpi kuin aiemmin.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On hyvä, että pykälän 3 momentissa on säädetty mahdollisuudesta kuitata 2 momentissa mainittua suurempi osuus maksettavasta tuesta, jos todetaan sen olevan tarpeellista.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Ennakosta ja sen kuittaamisesta on säädetty selkeästi ja riittävästi.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi ja riittävästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Kyllä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Ehdotetussa 16 §:ssä säädettäisiin tuen maksamisen hakemisesta ja voimassa olevaan nähden sääntelyä tarkennettaisiin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman ja kansallisiin alueiden kehittämisen varoihin sovellettavien uusien kustannusmallien käyttöönoton vuoksi. Onko sääntely riittävän selkeää?
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Muotoiluehdotus: §16: Hakemuksissa on esitettävä selvitys hankkeen kustannuksista kumulatiivisesti hankkeen alusta saakka. Tämä on nykyisen EURA-järjestelmän keskeinen puute.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Viittaussäännökset eivät yleensä selkeytä, mutta niiltä ei voine välttyä, kun tarkoituksena on koota pykälään sekä kansallisia että EU-hankkeita koskevaa sääntelyä.
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pirkanmaan liitto pitää tärkeänä, että viranomaisella säilyy harkintavalta asettaa tai olla asettamatta määräaikoja tuen hakemiselle loppumaksatusta lukuun ottamatta. Kokemuksemme aikataulultaan vapaasta maksatushakemusten jättämisen tahdista ovat hyvin myönteisiä. Hankkeiden toteuttajat kokevat omatahtisuuden keventävän maksatusten hakemiseen liittyvää hallinnollista painetta.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Ko. pykälän osalta asetuksen muistiossa maksatusintervalleja on kuvattu hieman ristiriitaisesti. Mainitaan, että yli vuoden kestävissä hankkeissa tukipäätöksessä olisi syytä edellyttää tuen maksamisen hakemista vähintään kuuden kuukauden välein, mutta tyypillinen hakemusväli on neljä kuukautta. Mikäli muotoilulla on haettu maksatusintervallille suositusmaksimia (pisimmillään 6 kk välein), muistiota selkeyttäisi muotoilu: ”…vähintään kuuden kuukauden välein tai useammin”.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • On selkeää.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Kyllä.
        • Pohjois-Savon liitto
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • asetusmuistio, 2.kappale 2.rivi: Ylimääräinen kysymysmerkki
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Ehdotetussa 19 §:ssä säädettäisiin ohjausryhmästä nykyistä tarkemmin. Onko säännös riittävä ja selkeä?
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Muotoiluehdotus §19: Asetuksen 19§ ehdotetaan vaadittavaksi ohjausryhmän jäsenten kirjallinen suostumus. Tämä vaatimus ei ole tarpeellinen asetuksen tasolla. Tämä muodostaa yhden lisävaatimuksen jo valmiiksi moninaiseen kokonaisuuteen käytäntöjä ja edellytyksiä, eikä sillä ole käytännön merkitystä tavoitteelle, joka on lisätä jäsenten sitoutumista. Jos asetuksen mukaista vaatimusta on tarkoitus valvoa, toisin sanoen on pyydettävä jokaisessa hankkeessa suostumukset tuen saajalta, se lisää turhaa hallinnollista taakkaa.
        • Lappeenrannan kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kirjallisen suostumuksen kerääminen lisää byrokratiaa eli ehdotamme poistettavaksi.
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Lisäarvo 19 § vaatimuksesta ohjausryhmään nimetyn kirjallisesta suostumuksesta tehtävään ei ole selkeä ja vaatimus tulisi poistaa, sillä se lisää hankkeiden hallinnollista taakkaa.
        • Etelä-Savon ELY, Yhteinen RR-ELY-keskusten lausunto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Rahoitusasetuksen 19§ ohjausryhmän tehtävät on kuvattu selkeästi. Kuten perustelumuistiossa on esitetty, ohjausryhmän tehtävä on merkittävä. Hankkeiden toteutuksessa, joustoa kiireellisten asioiden ratkaisemisessa, antaisi hankkeen hallinnoijan vastuun korostaminen. Kaikkia muutostarpeita ei ole syytä käyttää ohjausryhmän hyväksyttävä ennen muutoshakemuksen tekemistä. Muistion perusteluja olisi hyvä tuoda myös pykäliin näkyviin.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kirjallisen suostumuksen kerääminen lisää byrokratiaa, ilman nähtävillä olevaa lisäarvoa eli ehdotamme poistettavaksi.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Hallinnon keventäminen tulee olla ohjenuorana kautta linjan. Ohjausryhmän jäseneltä edellytetyn kirjallisen sitoumuksen juridinen pohja jää epäselväksi. Hankkeiden ohjausryhmällä ei ole varsinaista juridista vastuuta hankkeesta, joten ohjausryhmään osallistuminen tulee tehdä mahdollisimman ketteräksi. Siksi mitään erillisiä kirjallisia sitoumuksia ei tule ohjausryhmän jäseniltä kerätä, vaan jäsenyys voidaan todeta osana tavanomaisia kokouskäytäntöjä.
        • Turun kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 19§: Hallinnon keventäminen tulisi olla ohjenuorana kautta linjan. Hankkeiden ohjausryhmään osallistuminen tulisi tehdä mahdollisimman ketteräksi. Siksi mitään kirjallisia suostumuksia ei tulisi ohjausryhmän jäseniltä kerätä, vaan jäsenyys voidaan todeta osana tavanomaisia kokouskäytäntöjä.
        • Tampereen kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Ohjausryhmän jäsenyyteen ei tule lisätä kirjallista suostumisvelvoitetta. Tämä on omiaan hankaloittamaan hankkeen aloittamista, se lisää tarpeettomasti byrokratiaa eikä ole linjassa hallinnon keventämistavoitteen kanssa. Ohjausryhmän jäsenyyden toteaminen osana normaalia kokouskäytäntöä on riittävä.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa 19§ olevan sisällöltään selkeä, mutta ehdottaa poistettavaksi vaatimuksen ohjausryhmään nimetyn henkilön kirjallisesta suostumuksesta tehtävään. Ohjausryhmän kokoonpano ja siinä organisaatioita edustavat henkilöt vahvistetaan ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa ja mahdolliset muutokset kokoonpanoon myös aina kokouksissa. Tällöin siis suostumus saadaa näin, hyvin yksinkertaisella tavalla. Miksi tarvittaisiin erillinen suostumus kyseisiltä henkilöiltä, jos organisaatio on nämä henkilöt valtuuttanut edustamaan organisaatiota ohjausryhmässä? Tällainen erillisen suostumuksen pyytäminen lisää turhaa byrokratiaa niin hakijoille, ohjausryhmään osallistuville tahoille sekä rahoittajalle. Pitäisikö siinäkin tapauksessa pyytää henkilöltä kirjallinen suostumus, jos esim. rahoitusta hankkeelle antava yritys/organisaatio rahoitussitoumuspäätöksessään ilmoittaa/määrää organisaation edustajan ohjausryhmään?
        • Espoon kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 19§: Hallinnon keventäminen tulisi olla ohjenuorana kautta linjan. Hankkeiden ohjausryhmään osallistuminen tulisi tehdä mahdollisimman ketteräksi. Siksi mitään kirjallisia suostumuksia ei tulisi ohjausryhmän jäseniltä kerätä, vaan jäsenyys voidaan todeta osana tavanomaisia kokouskäytäntöjä.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • § 19 Vaatimus ohjausryhmään nimetyn kirjallisesta suostumuksesta tehtävään tulee poistaa. Se lisää hallinnollista taakkaa.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Vaatimus siitä, että ohjausryhmään nimettävien henkilöiden on annettava tehtävään kirjallinen suostumus on poistettava tarpeettomana ja turhaa hallinnollista byrokratiaa lisäävänä toimenpiteenä.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Ohjausryhmän tarkoituksena on lisätä hankkeen vaikuttavuutta ja edistää hankkeen toimenpiteitä byrokratiaa lisäävän roolin sijaan. Vaatimus ohjausryhmän jäsenen kirjallisesta suostumuksesta on poistettava tarpeettomana. Vaatimus asiantuntijoiden määrän ja asiantuntemuksen suhteuttamisesta hankkeen kokoon ja luonteeseen on ymmärrettävä, mutta asiaa tulisi kuvata selkeämmin muistiossa.
        • Jyväskylän kaupunki
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Ohjausryhmän tarkoituksena on lisätä hankkeen vaikuttavuutta, viedä hankkeen toimintoja eteenpäin sekä kehittää hankkeen toimintoja, byrokratiaa lisäävän roolin sijaan. Haasteita aiheuttaa myös vaatimus asiantuntijoiden määrän ja asiantuntemuksen suhteuttamisesta hankkeen kokoon ja luonteeseen, minkä määrittely jää asetuksessa avoimeksi ja hyvin tulkinnanvaraiseksi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Päivitetty:
          27.4.2021
          • Kyllä.
        • Pohjois-Savon liitto
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Ohjausryhmän toimintaan liittyen uutena esitetään, että ohjausryhmän jäsenten tulee antaa tehtävään kirjallinen suostumus tuensaajalle. On tärkeää, että tämä pidetään kevyenä ja ko. suostumuksen voisi antaa esim. sähköpostitse.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Kyllä on. On kannatettavaa, että ohjausryhmän perustaminen ei ole välttämätöntä, vaan se asetetaan, jos tukihakemuksessa niin edellytetään.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Miltä osin muuten tarkentaisitte tai muuttaisitte 3 luvun säännöksiä? (pyydämme kohdentamaan ehdotukset pykälittäin)
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 19 § vaatimus ohjausryhmään nimetyn kirjallisesta suostumuksesta tehtävään tulee poistaa. Se lisää hallinnollista taakkaa.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 11 § 1 mom. Muistioon tulisi täsmentää, miten tarkasti tukipäätökseen tulee sisällyttää hankintoja koskevat ehdot ja menettelyt.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 12§ Muutoshakemus: Asetusluonnoksen muistiossa on todettu seuraavasti: EU:n alue-ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoittavien hankkeiden osalta EURA 2021 -järjestelmässä tuen saaja voisi laittaa muutoshakemuksen vireille ilman, että viranomainen esimerkiksi avaisi hakemuksen tuen saajan käsiteltäväksi. Jos hankkeet jatkossa saavat muutoshakemuksen vireille ilman viranomaisen kanssa käytävää tarkempaa keskustelua muutoksen tarpeellisuudesta, voi tästä aiheutua turhia muutosanomuksia ja sitä myöten myös turhaa hallinnollista työtä niin viranomaiselle kuin hakijataholle. Pohjanmaan liitto ehdottaa nykyisen ohjelmakauden mukaisen käytännön jatkamista, eli tuen saajan tulee pyytää viranomaista avaamaan hakemus muutoshakemuksen tekemistä varten.
        • Espoon kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Muistion 10 § koskeva osuus: Alussa todetaan, että ”Pykälää sovellettaisiin kaikkiin rahoituslain mukaisiin tukimuotoihin”; myöhemmin muistiossa todetaan samasta pykälästä, että “Pykälän 6 kohdan mukaan tukihakemuksen tulisi sisältää hankkeen kustannusarvion. Hankkeen kustannukset tulisi tyypillisesti ilmoittaa jaoteltuna kustannuslajeittain. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman hankehakemuksessa tuen hakija valitsisi hakemusta tehdessään sen, mitä kustannusmallia noudattaen hankkeen kustannukset korvataan”. Onko tässä ristiriita - kaiketi kustannusmalli tulee hakuvaiheessa valita myös kansallisista varoista myönnettävissä kehittämishankkeissa? § 12 Muutoshakemus, muistiossa todetaan, että “EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavien hankkeiden osalta EURA 2021 -järjestelmässä tuensaaja voi laittaa itse muutoshakemuksen vireille ilman että viranomainen esimerkiksi avaa hakemusta tuensaajan käsiteltäväksi, kuten nykyisin”. Jokin velvoite etukäteen käydylle keskustelulle ja viestinvaihdolle muutostarpeesta olisi oltava. Muutoin tuloksena voisi olla turhia muutoshakemuksia ja sitä kautta lisääntynyttä hallinnointia. Nykyistäkään menettelyä ei ole koettu hallinnollisesti raskaaksi, ja sen etuna on, että kun rahoittajalle on esitetty tarpeita hankesuunnitelman muutokselle ennen varsinaisen muutoshakemuksen laatimista, tarvittavista muutoksista on voitu käydä etukäteiskeskustelu hakijan kanssa esimerkiksi ylipäätään muutoshakemuksen tarpeellisuuden tai muutostarpeiden tukikelpoisuuden näkökulmasta.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On hyvä, että kansallisia aluekehitysvaroja koskettaa pääosin samat tukikelpoisuussäännöt kuin EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoja. 20 § On hyvä, että kansallisia aluekehitysvaroja voidaan hakea jatkuvasti.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Etelä-Savon maakuntaliitto esittää, että 19 § vaatimus ohjausryhmään nimetyn kirjallisesta suostumuksesta tehtävään poistetaan. Kirjallinen suostumus ei tuo lisäarvoa vaan lisää hallinnollista taakkaa.
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Aiempaan rahoitusasetukseen verrattuna asetusluonnoksen pykälät sisältävät paljon viittauksia, mikä hankaloittaa lukemista.
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 11 § - tukipäätös: SOSTE katsoo, että 11 §:n kohta, jonka mukaan tukipäätökseen on otettava ehdot hankinnoissa noudatettavista menettelyistä, tulisi joko poistaa tai vaihtoehtoisesti velvoitteen sisältö rajata ja tarkoitus selventää. Ei ole selvää, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että tukipäätökseen on otettava ehdot hankinnoissa noudatettavista menettelyistä. Pykäläluonnos on hyvin tulkinnanvarainen – se kattaa kaikenlaiset hankintamenettelyjä koskevat ehdot ja voi tarkoittaa lähes mitä vaan, koska hankintamenettelyt ovat hyvin monipolviset ja monimuotoiset. Pykälän perusteluissa todetaan, että erityisesti Europan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeissa hankinnoissa noudatettavista menettelyistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin tukikelpoisuusasetuksessa ja siksi pidetään tarkoituksenmukaisena, että hankintoja koskevat ehdot olisi kirjattu riittävällä tarkkuudella myös tukipäätökseen. Hankintamenettelyistä on säädetty varsin tarkasti hankintalaissa. Hankintalakia täydentävää sääntelyä ollaan antamassa tukikelpoisuusasetuksessa. Näistä säädöksistä ei voida tukipäätöksissä poiketa. Herää kysymys, onko todella tarkoituksenmukaista edellyttää mainittujen säädösten kanssa päällekkäisiä kirjauksia otettavaksi tukipäätöksiin? Mitä silloin pidettäisiin ”riittävänä tarkkuutena”? Päällekkäisissä kirjauksissa on aina ristiriitaisuuden vaara, etenkin jos sanamuodot eivät ole tismalleen samat. Tarkoitus ei myöskään liene, että tukipäätökseen kirjattaisiin sen tekijän tulkintoja mainituista säädöksistä. Jos esitetyllä ehtojen ottamisella tukipäätökseen tarkoitetaan ainoastaan sitä, että päätökseen pitäisi kirjata tukikelpoisuusasetuksen 19 §:ssä esitetyt hankintoja koskevat vaatimukset, tämä tulisi ilmaista selvästi. Esimerkiksi: ”Tukipäätökseen on otettava ehto, jonka mukaan hankinnat tulee tehdä tukikelpoisuusasetuksen 19 §:ssä esitettyjen vaatimusten mukaisesti.” Jos ehtojen ottamisella tukipäätökseen tarkoitetaankin kaikkia mahdollisia hankintamenettelyjä koskevia ehtoja, joita tuen myöntäjä kenties haluaa asettaa, vaarana on, että tukipäätökseen otetaan ehtoja, jotka eivät ole tukikelpoisuusasetuksen 19 §:n mukaisia. Seurauksena on, että tukipäätöksen ehtoja noudattaen tehdyt EU-rahastoista rahoitetut hankinnat ovat tukikelpoisuusasetuksen vastaisia ja niiden kustannukset tukikelvottomia. Vastaavasti ehdot voivat olla myös hankintalain vastaisia, millä on omat seuraamuksensa. Siksi esitetyn säännöskohdan poistaminen tai täsmentäminen on tarpeen.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • On hyvä, että säädöstasolla on selkeästi kirjattu, mitä tukihakemuksen on vähintään sisällytettävä. Jos hakijoilta pyydetään muita tietoja kuin mitä asetuksessa on säädetty, on sen oltava erittäin perusteltua toteutettavan hankkeen kannalta. Tämän on tultava selkeästi esiin myös muistiosta. Lisävelvoitteita ja turhaa hallintoa on vältettävä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • -
        • Muita huomioita lukuun 3
        • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
          Päivitetty:
          3.5.2021
          • Lausuntoluonnoksessa esitetään yleisestä hankkeiden enimmäiskestoajasta luopumista. Muutoksen myötä muutoshakemuksien tarve oletettavasti vähenee. Tämä tukee yleistä tavoitetta hankehallinnon keventämisestä. Hankehallinnon keventämistä tukee myös mahdollisuus muutoshakemusten vireille avaamiseen tuen saajan toimesta ilman, että viranomainen erikseen avaa hakemuksen tuen saajan käsiteltäväksi. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että rahoituskaudella 2021-2027 toimenpiteitä hallinnon keventämiseksi jatketaan.
        • Lapin liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Muotoiluehdotus § 11: Asetuksen 11§ ehdotetaan luovuttavaksi hankkeiden 3 vuoden enimmäiskestosta. Muistion perusteluissa todetaan, että hankkeiden keskimääräinen toteutusaika on ollut yli 3 vuotta, mikä kokemuksemme mukaan ei voi olla mahdollista. Lapin liiton hankkeissa on vain erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa ylitetty 3 vuoden enimmäisaika. Sääntö on ollut toimiva, se on tukenut hankkeiden erottamista tavanomaisesta toiminnasta ja rahoittajalla on ollut riittävä harkinta hankkeiden jäntevöittämiseksi. Muotoiluehdotus § 12-13: Muutoshakemukset aiheuttavat merkittävää hallinnollista lisätyötä. Asetuksen 12§ mahdollistaisi muutoshakemuksen jättämisen ilman, että rahoittaja avaa hakemuksen muutettavaksi. Tämä aiheuttaa ongelmia, mikäli uusi EURA-järjestelmä ei ole rakennettu niin, että rahoittaja saa tiedon muutoshakemuksista. EURAn tulisi tukea muutoshakemusten valmistelua myös niin, että muutoshakemuksesta käy selkeästi, yksiselitteisesti ja ilman selvittelyä ilmi mitä muutoksia hakemukseen on tehty. Muotoiluehdotus §18: Asetuksen 18§ mukaan tuen saajan tulee selvittää, miten hanke etenee suhteessa esitettyihin tavoitteisiin. Seurannan toteuttamiseksi EURA-järjestelmä ja seurantaraportointi tulee rakentaa niin, että se velvoittaa tuen saajan raportoimaan tavoitellulla tavalla. Yksinkertaistetut kustannusmallit lisäävät huomattavasti raportoinnin sisällöllisiä ja laadullisia vaatimuksia. Muutosehdotus muistioon §19: Ohjausryhmää koskevaa pykälää sovellettaisiin vain, jos hankkeelle on tukipäätöksessä edellytetty asetettavaksi ohjausryhmä. Kansallisen vastinrahoituksen osalta Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman hankkeelle asetetaan ohjausryhmä ohjelman ja Interreg-asetuksen säännösten mukaisesti. Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallista vastinrahoitusta varten ei pääsääntöisesti aseteta erillistä ohjausryhmää. - Tai vaihtoehtoisesti koko toinen lause pois.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 11 §, mom 3: Vähämerkityksisen tuen hallintomenettelyjen toivotaan olevan mahdollisimman keveitä, jotta asiasta ei muodostu hanketoimintaa vaikeuttavaa hallintotaakkaa. Asia vaatii ministeriöltä selkeää toimintamallia ja välittävien viranomaisten kouluttamista. Vähämerkityksisen tuen käyttöä tulisi lisätä ja sen hyödyntämiseen kannustaa sekä välittäviä viranomaisia että hakijatahoja.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • -
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Tukipäätöstä koskevaan 11 §:ään liittyen muistiossa todetaan, että toisin kuin nykytilanteessa viittaukset valtionavustuslain 11 §:n yleisiin säännöksiin ja hallinto-oikeudellisiin yleislakeihin, mm. oikaisuvaatimusosoitukseen liittyen, poistetaan. Ratkaisu on lakiteknisesti selkeä. Se kuitenkin asettaa tarpeen tuoda tukipäätökseen liittyvän muun lainsäädännön huomioimisen välttämättömyyden esille välittäville toimielimille järjestettävässä koulutuksessa.
        • Espoon kaupunki
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • 10§: Tukihakemukseen on lisätty selvitys siitä, miten hakemuksen kohteena olevan toiminnan jatkuvuudesta huolehditaan hankkeen päättymisen jälkeen. Tämä on hyvä lisäys rahoituksen vaikuttavuuden parantamiseksi.
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On hyvä asia, että hankkeiden enimmäiskestoajasta luopumista esitetään (muistio s. 8, 11 §). Muutoksen myötä muutoshakemuksien tarve oletettavasti vähenee. Tämä tukee käsityksemme mukaan yleistä tavoitetta hallintotaakan keventämisestä.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Etelä-Savon maakuntaliitto pitää hyvänä, että kehittämishankkeiden kestoa ei ole rajattu 11 §:ssä tukipäätöksistä säädettäessä
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Päivitetty:
          27.4.2021
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Päivitetty:
          26.4.2021
          • Asetusluonnoksen mukaan tukihakemukseen tulisi liittää tiedot hakijan taloudellisesta tilanteesta. Velvoite ei koskisi julkisoikeudellisia yhteisöjä. Hallinnollisen työn kohtuullistamiseksi esitämme, että säädös hakijan taloudellisten tietojen toimittamisesta pysyisi samanlaisena kuin nykyisin voimassa olevassa asetuksessa eli tiedot hakijan taloudellisesta tilanteesta on toimitettava tarvittaessa. Silloin kun taloudellisia tietoja pyydetään ja hallinnoidaan tietojärjestelmässä, viranomaistietojen on liikuttava saumattomasti ja digitaalisesti. Näin voidaan hakijan hallinnollista taakkaa keventää.
        • Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi vain kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettaviin tukiin. Kustannusten tukikelpoisuutta koskevia säännöksiä tarkennettaisiin voimassa olevaan asetukseen nähden ja tukikelpoisuudesta säädettäisiin pääosin yhteneväisesti EU:n alue- ja rakennepolitiikan tukien kanssa viittaamalla pykälissä tukikelpoisuusasetuksen säännöksiin. Onko yhteneväinen sääntely kansallisissa alueiden kehittämisen varojen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen hankkeiden kesken kannatettavaa?
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • On hyvä, että kansallisia aluekehitysvaroja koskettaa pääosin samat tukikelpoisuussäännöt kuin EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoja. 20 § On hyvä, että kansallisia aluekehitysvaroja voidaan hakea jatkuvasti.
        • Satakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Yhteneväinen sääntely kansallisissa alueiden kehittämisen varojen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen hankkeiden kesken helpottaa hanketoimijoiden toimintaa ja vältytään turhilta väärinymmärryksiltä. Kansallisen rahoituksen osalta tulisi noudattaa kevennettyjä menettelyitä ja säilyttää kansallisen rahoituksen joustava käyttö. Lisäksi tulee huomioida, että kansallisen rahoituksen osalta ei ole käytettävissä EURA-järjestelmän kaltaista sähköistä järjestelmää.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Kyllä on ja sääntely voisi olla vielä yhdenmukaisempaa.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Yhteneväinen sääntely kansallisissa alueiden kehittämisen varoissa ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan hankkeissa tuo selkeyttä sekä viranomaisen että tuensaajan hankehallintoon. Kuitenkin riskinä on se, että raskaat EU-säädöspohjasta tulevat velvoitteet tulevat myös kansallista rahoitusta ohjaaviksi. Tämä ei ole hallintoa keventävää. Onkin tärkeää, että kansallisten hankkeiden osalta säädäntöä voitaisiin soveltaa tietyiltä osin kevyempänä.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Päivitetty:
          28.4.2021
          • Yhteneväinen sääntely kansallisissa alueiden kehittämisen varojen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen hankkeiden kesken helpottaa hanketoimijoiden toimintaa ja vältytään turhilta väärinymmärryksiltä. Tulee kuitenkin huomioida, että kansallisen rahoituksen osalta tulisi noudattaa kevennettyjä menettelyitä ja säilyttää kansallisen rahoituksen joustava käyttö. Lisäksi tulee huomioida, että kansallisen rahoituksen osalta ei ole käytettävissä EURA-järjestelmän tyyppistä sähköistä järjestelmää.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Päivitetty:
          28.4.2021