• Lausunnonantajia: 3
    Lausunnonantajan lausunto
      • Onko avustus tarpeellinen?
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu, Merike Helander, lakimies
        Päivitetty:
        19.8.2022
        • Lapsiasiavaltuutettu kannattaa ehdotusta. Esitysluonnokseen ei ole huomautettavaa.
      • Suomen Kuntaliitto, Hyvinvointi- ja sivistysyksikkö
        Päivitetty:
        17.8.2022
        • Kuntaliitto pitää muutosta tarpeellisena. Rahoitus kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kustannuksiin varhaiskasvatuksen järjestämisen osalta on välttä-mätön. Kuntaliitto pitää hyvänä, että rahoituslakiin lisätään säännös rahoituksesta pysyväisluonteisesti, koska vastaavia palvelutarpeita voidaan arvioida esiintyvän tulevaisuudessakin. Palvelun järjestämiseen myönnettävä avustus mahdollistaa kunnille varhaiskasvatuksen järjestämisen lapsille, joilla ei vielä ole kotikuntaa. Kuntaliitto huomauttaa, että avustusta ei voi saada avoimen varhaiskasvatuksen palveluiden järjestämiseksi. Avoimella varhaiskasvatustoiminnalla voitaisiin tarpeen mukaan täydentää varhaiskasvatuksen palveluvalikoimaa ja tarjota vaihtoehtoja lasten ja perheiden erilaisiin tarpeisiin, kuten erilaista kerho-toimintaa osaviikkoisesti. Kun kyseessä on tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien tai paperittomien lasten varhaiskas-vatuksesta, on Kuntaliiton näkemyksen mukaan usein helpompi aloittaa palvelu avoimen varhaiskasvatuksen eri muodoissa. Ottaen huomioon, että usein kyse on eri syistä pakenevista perheistä ja lapsista, voi avoin varhaiskasvatuspalvelu olla etenkin aluksi hyvä paikka totuttautua trauman jälkeen uuteen maahan ja kieleen. Avoimen varhaiskasvatustoiminnan rahoittamismahdollisuus tulisi lisätä erityisavustuksen piiriin. Kuntaliitto esittää huolena henkilöstön osaamiseen liittyvän haasteen palvelun järjestämisen osalta. On varmistuttava siitä, että henkilöstöllä on riittävää osaamista toimia, kun kyseessä on poikkeuksellisista ja/tai traumaattisista olosuhteista saapuvat lapset. Kuntaliitto huomauttaa, että varhaiskasvatuksen kelpoisesta henkilöstöstä on jo nyt kova pula. Jatkossa tulee huolehtia myös riittävästä täydennyskoulu-tuksesta ja siihen liittyvästä rahoituksesta, jotta voidaan turvata henkilöstön riittävä osaaminen myös tulevaisuudessa
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Hallinto-osasto
        Päivitetty:
        16.8.2022
        • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) pitää ehdotettua muutosta kannatettavana ja lakimuutoksen tavoitetta hyvänä; varhaiskasvatuksella on merkittävä vaikutus lap-sen oppimisvalmiuksiin, kielellisiin valmiuksiin sekä arjen turvallisuuden rakentumiseen. Nämä ovat lakimuutokset kohderyhmälle, haa-voittuvimmassa asemassa oleville lapsille, korostetun tärkeitä.
      • Ovatko avustuksen myöntöperusteet selkeät?
      • Suomen Kuntaliitto, Hyvinvointi- ja sivistysyksikkö
        Päivitetty:
        17.8.2022
        • Ehdotuksen mukaan kyseessä on valtionavustus. Avustus on tarkoitus kohdentaa varhaiskasvatuksen järjestämiseen sellaisille tilapäistä suojelua hakeville tai saaville lapsille, kansainvälistä suojelua hakeville lapsille taikka paperittomille lapsille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa. Kyseiset lapset eivät kuulu peruspalvelujen valtionosuuden piiriin. Kuntaliiton näkemyksen mukaan avustus kohdentaa tarvittavan rahoituksen oikeaan paikkaan, pois lukien avoimen varhaiskasvatuksen palvelut. Tällä het-kellä kunta saa valtionosuutta vain niistä lapsista, joilla on väestötietojärjestelmään merkitty kotikunta Suomessa. Kuntaliitto pitää perusteltuna, että kunta tai kuntayhtymä voisi sisällyttää hakemukseen myös yksityistä varhaiskasvatusta ja että yksityinen palveluntuottaja ei voisi suoraan olla avustuksen hakija eikä saaja. Esityksen mukaan kunta voisi kuitenkin käyttää avustusta kattamaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen ostopalvelutoiminnan hankintakustannuksia taikka kunnan maksamaa osuutta palvelusetelistä tai yksityisen hoidon tuesta tarpeen mukaan. Tämä tukee kuntien itsehallintoa ja oikeutta itse päättää lakissääteisen varhaiskasvatuspalvelun tuottamistavan. Esityksen liitteenä olevassa asetusluonnoksessa ehdotetaan, että avustusta myönnettäisiin säännölliseen, vähintään 10 päivää kalenterikuukaudessa suunniteltuun varhaiskasvatustoimintaan, valtakunnallisten keskimääräisten kustannusten mukaisesti ja lapsikohtaisesti. Käyttökohteita olisivat varhais-kasvatuksen tavanomaiset käyttökulut. Kuntaliitto pitää palvelun rajaamista minimissään 10 päivään kuukaudessa haasteellisena. Varhaiskasvatuslaki mahdollistaa huoltajille käyttää ja varata palvelua lapselle oman tarpeensa mukaisesti eikä Kuntaliiton näkemyksen mukaan mitään minimiä varhaiskasvatukselle ole määritelty. Lapsen kannalta voi olla tarkoituksenmukaista olla palvelussa kyseisessä tapauksessa säännöllisesti vähintään 10 päivää kuukaudessa mutta kunta ei voi velvoittaa sellaiseen läsnäoloon. Kuntaliiton näkemyksen mukaan avustusta tulisi myöntää esityksen mukaisesti myös 10 päivää lyhyemmästä varhaiskasvatuksesta, koska on todennäköistä, että kustannusten osalta tilanne on sama, eikä kunnalla ole oikeutta olla järjestämättä palvelua myös lyhemmältä ajalta. Kuntaliitto pitää perusteltuna, että tässä tapauksessa kustannukset korvataan täysimääräisesti valtakunnallisten keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Samaa keskimääräiseen hintaan perustuvaa laskennallista menettelyä on käytetty mm. koronasta aiheutuvien talousvaikutusten korvaamisessa kunnille vuosina 2021 ja 2022
      • Onko teillä täydennettävää vaikutusarvioihin?
      • Suomen Kuntaliitto, Hyvinvointi- ja sivistysyksikkö
        Päivitetty:
        17.8.2022
        • Kuntaliiton näkemyksen mukaan vaikutusarviot ovat oikeansuuntaisia. Kuntaliitto toistaa kuitenkin huolensa kelpoisen henkilöstön riittävyydestä sekä henkilöstön osaamiseen liittyvästä täydennyskoulutuksesta
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Hallinto-osasto
        Päivitetty:
        16.8.2022
        • Valvira toteaa, että esitysluonnoksella voi olla vaikutuksia varhais-kasvatuksen valvontaviranomaisten (kunta, aluehallintovirastot ja Valvira) tehtävämääriin. Esitysluonnokseen on tunnistettu lain vaikutuksina varhaiskasvatuksen volyymin kasvu ja sitä kautta tarve lisätä henkilöstön määrää varhaiskasvatuksessa. Ammattitaitoinen henkilöstö on varhaiskasvatuksen turvallisuuden ja laadun kannalta kriittinen tekijä. Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne on nykyisellään erit-täin vaikea ja lakimuutos voi omalta osaltaan lisätä henkilöstön saatavuuteen liittyviä haasteita. Lisäksi uuden lain toimeenpano edellyttää aina riittävää ja asianmukaista neuvontaa ja ohjausta. Tämä sekä henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet voivat lisätä valvontaviranomaisten tehtäviä.
      • Onko teillä muita huomioita?
      • Suomen Kuntaliitto, Hyvinvointi- ja sivistysyksikkö
        Päivitetty:
        17.8.2022
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Hallinto-osasto
        Päivitetty:
        16.8.2022
        • Valvira kiinnittää huomioita paperiton -termin käyttöön luonnoksessa. Paperittomuus -käsitettä ei Suomen lainsäädännössä ole yksiselitteisesti määritelty ja sillä voi olla eri yhteyksissä eri merkitys. Puhekielessä paperittomuus yhdistetään yleensä laittomaan maahantuloon, ihmissalakuljetukseen, ihmiskauppaan, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, maassa laittomasti oleviin ja erityisesti terveydenhuollollisesta näkökulmasta paperittomiin henkilöihin. Valviran näkemyksen mukaan termi soveltuu huonosti varhaiskasvatuksen käyttöön ja virasto esittää harkittavaksi sen korvaamista asiayhteyteen paremmin soveltuvalla termillä.
      • Liittäkää oheen max. 1 sivun tiivistelmä lausunnostanne.