• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään*
      • Ulkoministeriö
        Päivitetty:
        28.8.2020
        • Ulkoministeriön lausunto Suomen ja Viron välisestä väestön rekisteröintiä koskevasta sopimuksesta sekä sopimuksesta väestörekisteritietojen toimittamisesta Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä tehtävästä väestön rekisteröintiä koskevasta valtiosopimuksesta. Sopimus kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalalle ja ministeriö on tehnyt neuvottelualoitteen keväällä 2016. Neuvottelujen tuloksena on syntynyt kahden erillisen sopimuksen käsittävä kokonaisuus, joista toinen sopimus on valtiosopimus ja toinen virastojen välinen hallintosopimus. Valtiosopimuksen määrätessä erityisesti väestön rekisteröinnistä sopimusvaltioissa, hallintosopimus kohdentuu jatkuvaan väestötiedon vaihtoon sopimusvaltioiden välillä. Valtiosopimukseen olennaisesti liittyvä virastotasoinen sopimus väestörekisteritietojen toimittamisesta on yhtä aikaa lausuntokierroksella. Lausuntoa hallintosopimuksesta pyytää hallintosopimuksen allekirjoittava Digi- ja väestötietovirasto. Valtiosopimuksesta on pyydetty lausuntoa myös syksyllä 2018. Lausuntoja annettiin tällöin yhteensä 19 kappaletta (ml. ulkoministeriön lausunto) ja val-tiovarainministeriö on pyrkinyt sopimuksen jatkoneuvotteluissa ottamaan lausunnoissa esiin tuodut seikat huomioon. Sopimusluonnoksen teksti on näin ollen muuttunut jonkin verran vuonna 2018 lausuntokierroksella olleesta tekstistä. Ulkoministeriö toteaa lausuntonaan sekä valtiovarainministeriön että Digi- ja väestötietoviraston lausuntopyyntöön seuraavaa: Ulkoministeriö pitää edelleen väestön rekisteröinnistä Suomen ja Viron välillä allekirjoitettavaa valtiosopimusta, joka tukee liikkuvuutta sekä helpottaa väestön rekisteröintiä, kannatettavana. Ulkoministeriö pitää myös Digi- ja väestötietoviraston (DVV) neuvotteleman väestörekisteritietojen toimittamista koskevan sopimuksen tekemistä kannatettavana. Ulkoministeriö katsoo, että sen valtiosopimusluonnoksen aiemmalla lausuntokierroksella syksyllä 2018 esittämät kommentit on otettu asianmukaisesti huomioon itse sopimustekstissä tai ulkoministeriö on saanut valtiovarainministeriöltä muun riittävän selvityksen kommenttien huomioimisesta. Ulkoministeriö kiinnittää kuitenkin uutena seikkana huomiota valtiosopimusluonnoksen 8 artiklan 2 kohtaan sekä DVV:n ja Viron tasavallan sisäministeriön välillä väestörekisteritietojen toimittamisesta tehtävän sopimuksen luonteeseen. Valtiovarainministeriön lausuntopyynnössä todetaan, että DVV:n ja Viron sisäministeriön välillä tehtävä sopimus on luonteeltaan hallintosopimus. DVV:n omassa sopimusta koskevassa lausuntopyynnössä puolestaan todetaan, että ”Sopimus, josta lausuntoa pyydetään, vastaa pitkälti aiempaa, 2005 solmittua sopimusta. Uuden sopimuksen valtiosääntöoikeudellinen asema on kuitenkin selkeämpi, sillä nyt neuvotellussa valtiosopimuksessa on kohta, jonka mukaan tällainen sopimus voidaan viranomaistasolla solmia. Sopimuksen solmimisen toimivalta perustuu kuitenkin myös Digi- ja väestötietoviraston laissa säädettyyn toimivaltaan luovuttaa väestötietojärjestelmän tietoja (laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista 661/2009, 4 luku)”. Edellä mainittu valtiosopimuksen kohta, johon DVV lausuntopyynnössään viittaa, on valtiosopimuksen 8 artiklan 2 kohta, jossa todetaan, että valtioiden rekisteriviranomaiset sopivat erikseen keskenään tietojenvaihdon käytännön järjestelyistä sekä vaihdettavien tietojen yksityiskohtaisesta luettelosta. DVV:n lausuntopyynnössään käyttämä luonnehdinta sopimuksen valtiosääntöoikeudellisesta asemasta ja viittaus valtiosopimuksen 8 artiklan 2 kohtaan jättää jossain määrin epäselväksi sen, olisiko sopimuksessa sittenkin kyse niin sanotusta delegoidusta sopimuksesta eikä kansainvälisestä hallintosopimuksesta. Näiden kahden sopimustyypin ero voi toisinaan olla epäselvä, mutta lähtökohtaisesti erona on, että kansainvälisen hallintosopimuksen tekemiseen viranomaisella on jo olemassa toimivalta, kun taas delegoidun sopimuksen tekemistä varten viranomainen tarvitsee valtuutuksen. Tällainen valtuutus voi sisältyä suoraan valtiosopimuksen määräykseen. Sopimuksentekovallan delegoinnin perusteella tehdyllä sopimuksella viranomainen sitoutuu Suomen hallituksen puolesta sopimukseen, kun taas kansainvälinen hallintosopimus tehdään yleensä viranomaisen omissa nimissä. Delegoinnin edellytyksenä on, että laissa tai valtiosopimuksen määräyksessä, joka voimaansaatetaan lailla yksilöidään valtuutuksen saaja ja rajoitetaan valtuuden asiallista sisältöä riittävän täsmällisesti sekä ilmaistaan ne kansainvälisen oikeuden subjektit, joiden kanssa valtuutuksen saaja voi tehdä sopimuksen. Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn delegoinnin edellytyksenä on, että valtuutus rajoittuu valtuuttavan velvoitteen puitteisiin eikä merkitse valtuutta sopia päävelvoitteen luonteeseen tai tavoitteisiin vaikuttavista muutoksista sopimussuhteeseen eikä asioista, jotka perustuslain mukaan kuuluvat eduskunnan toimivaltaan. Viranomaisille osoitettu sopimuksentekovaltuutus voi näin ollen koskea lähinnä päävelvoitteen teknisiä tarkistuksia tai täydennyksiä taikka viranomaisten välisen yhteistoiminnan yksityiskohtien järjestämistä. Kansainväliseen hallintosopimukseen ei myöskään saa sisältyä eduskunnan toimivaltaan kuuluvia asioita eikä sillä saa olla ulkopoliittisia ulottuvuuksia. Kansainvälinen hallintosopimus voi sisältää määräyksiä vain asianomaisten viranomaisten väliseen tavanomaiseen yhteistyöhön liittyvistä teknisistä tai muutoin asialliselta merkitykseltään vähäisistä kysymyksistä. Kansainvälisellä hallintosopimuksella ei voida asettaa velvoitteita muille viranomaisille eikä yksityisille tahoille. Ulkoministeriö ehdottaa, että valtiovarainministeriö ja DVV varmistuvat vielä siitä, mikä DVV:n neuvotteleman sopimuksen luonne on. Asiasta olisi hyvä tehdä selkoa myös lyhyesti valtiosopimuksen hyväksymistä koskevan hallituksen esityksen perusteluissa. Jos DVV:n neuvottelema sopimus olisi delegoitu sopimus, tällöin delegointia koskeva sopimusmääräys eli tässä tapauksessa valtiosopimuksen 8 artiklan 2 kohta kuuluisi lainsäädännön alaan ja vaatisi eduskunnan hyväksynnän. Delegoitua sopimusta ei myöskään voitaisi näin ollen tehdä ennen kuin valtiosopimus on hyväksytty ja kansallisesti voimaansaatettu. Koska delegoitua sopimusta pidetään valtiosopimuksena, on delegoitu sopimus lähtökohtaisesti myös voimaansaatettava ja julkaistava kuten muutkin valtiosopimukset. Jos DVV:n neuvotteleman sopimuksen puolestaan katsottaisiin olevan hallintosopimus, niin se voitaisiin tehdä jo ennen valtiosopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista ja sitä ei tarvitse kansallisesti saattaa voimaan. Hallintosopimuksen teksti ja tieto sopimuksen voimaantulosta voidaan tarvittaessa julkaista ministeriön tai muun viranomaisen omassa määräyskokoelmassa tai verkkosivuilla. Kansainvälistä hallintosopimusta ei yleensä julkaista säädöskokoelman sopimussarjassa, mutta valtioneuvosto tai ministeriö voi kuitenkin erikseen päättää julkaista tiedon yleisön kannalta merkittävän kansainvälisen hallintosopimuksen voimaantulosta sopimussarjassa. Samassa yhteydessä on mahdollista julkaista sopimussarjassa myös sopimuksen teksti. Tarkempaa tietoa delegoiduista sopimuksista ja kansainvälisistä hallintosopimuksista löytyy ulkoministeriön valtiosopimusoppaan (Ulkoasiainministeriön julkaisuja 2/2017) sivuilta 29-33.
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        28.8.2020
        • Suomen Lakimiesliitto kiittää Digi- ja väestötietovirastoa lausuntopyynnöstä. Tietojenvaihtosopimus Digi- ja väestötietoviraston ja Viron tasavallan sisäministeriön on sinänsä kannatettava. Lakimiesliitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että tietojenvaihtosopimuksessa huolehditaan siitä, ettei salassa pidettäviä tietoja luovuteta Suomen rajojen ulkopuolelle. Tällaisia ovat esimerkiksi tieto todistajansuojeluohjelmassa olemisesta.
      • Puolustusministeriö
        Päivitetty:
        28.8.2020
        • Digi- ja väestötietovirasto on pyytänyt puolustusministeriöltä lausuntoa Viron väestötietoviranomaisten kanssa neuvotellusta tietojenvaihtosopimusluonnoksesta. Puolustusministeriö antaa lausunnon koko puolustushallinnon osalta. Sopimus, josta lausuntoa pyydetään, vastaa pitkälti aiempaa vuonna 2005 solmittua sopimusta, jota uudella sopimusluonnoksella selkiytetään. Sopimusta sovellettaisiin voimassa olevan sopimuksen tavoin Viron väestörekisteriin rekisteröityihin Suomen kansalaisiin ja Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröityihin Viron kansalaisiin. Käytännössä sopimuksen määräämät henkilötiedot lähetettäisiin henkilön kansalaisuusvaltioon heti, kun henkilö on rekisteröity toisen valtion väestörekisteriin. Uutta sopimuksessa on ensimmäisen maahanmuuton jälkeen muuttuneiden henkilötietojen säännöllinen toimittaminen henkilön kansalaisuusvaltion väestörekisteriviranomaiselle. Sopimusluonnoksessa on tarkoitus sopia Viron ja Suomen välillä lähitulevaisuudessa tehtävän väestön rekisteröintiä koskevan valtiosopimuksen 8 artiklan mukaisesti tietojenvaihdon käytännön järjestelyistä sekä vaihdettavien tietojen yksityiskohtaisesta luettelosta. Arviomuistiossa on lisäksi esitetty perusteena ko. sopimukselle väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 4 luku. Sopimusluonnoksessa viitataan tulevan valtiosopimuksen 8 artiklan kohtaan, joka selventää lausuttavana olevan sopimuksen suhdetta valtiosopimukseen. Puolustusministeriö pitää tätä parannuksena suhteessa vuoden 2005 sopimukseen. Muutokset parantavat Virossa asuvien Suomen kansalaisten tavoitettavuutta, sekä asevelvollisuuteen liittyvien mahdollisten hallinnollisten päätösten valmistelua ajantasaisemman tiedon osalta. Puolustusministeriön näkemyksen mukaan tietojenvaihtosopimuksen päivittäminen on perusteltua ja lausunnolla oleva luonnos yllä mainituin huomautuksin on tarkoituksenmukainen.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Päivitetty:
        28.8.2020
        • Hallitusten välistä sopimusta on tarkoitus soveltaa kansalaisuudesta riippumatta muutoissa, joissa jommassakummassa sopimusvaltiossa pysyvästi asuva henkilö muuttaa toiseen sopimusvaltioon. DVV:n ja Viron sisäministeriön välillä neuvotellut hallinnollisen sopimuksen 3 artiklan mukaan sitä sovelletaan Suomen väestörekisteriin rekisteröityihin Viron kansalaisiin ja Viron väestörekis-teriin rekisteröityihin Suomen kansalaisiin. Hallinnollisen sopimuksen perusteella soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden osalta toimitetaan vähintään kerran viikossa sopimuksen 4 artiklassa ja liitteessä lueteltujen tietojen muutokset. Lausuntopyynnöstä tai muista asiakirjoista emme ole huo-manneet perustelua sille, miksi säännöllisen tiedonvaihdon piirissä eivät ole muiden maiden kansalaiset, jotka ovat muuttaneet Suomen ja Viron välillä. Pohdimme tätä myös erityisesti EU-kansalaisten liikkuvuuden ja yhdenvertaisuuden kannalta.
      • Poliisihallitus
        Päivitetty:
        28.8.2020
        • Poliisihallituksen lausunto Viron väestötietoviranomaisen kanssa tehtävästä tietojenvaihtosopimuksesta Digi- ja väestötietovirasto on pyytänyt Poliisihallitukselta lausuntoa Viron väestötietoviranomaisen kanssa tehtävästä tietojenvaihtosopimuksesta. Poliisihallitus toteaa pitävänsä kannatettavana sitä, että erilaisin tavoin huolehditaan väestötietojärjestelmään merkittyjen tietojen korkeasta laatutasosta. Yhteiskunnallisten toimintojen turvaamiseksi on tärkeää, että väestötietojärjestelmästä on saatavissa oikeat ja ajantasaiset tiedot rekisteröidyistä. Perusrekisterin tietojen ajantasaisuus tukee puolestaan viranomaisten sekä muiden tietojenkäyttäjäorganisaatioiden tehokasta toimintaa. Esitetty hallin-tosopimus sekä sen taustalla oleva valtiosopimus väestön rekisteröinnistä osaltaan edistävät näitä päämääriä. Esitetyssä hallintosopimuksessa on todettu, että sopimuksen mukainen väestötietojen vaihto pyritään käynnistämään kuolintiedon osalta yhden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta. Esityksen mukaan kuolintietojen vaihdon jälkeen arvioidaan toteutusaikataulua muiden sopimuksessa mainittujen tietojen osalta. Poliisihallitus näkisi hyväksi sen, että täysimääräinen tietojenvaihto saadaan mahdollisimman nopeasti toimintaan. Ajantasaiset Viron väestörekisteriviranomaisen toimittamat tiedot tulisi olla heti niiden rekisteröinnin jälkeen Suomen toimivaltaisilla viranomaisilla, kuten poliisilla, käytettävissä olemassa olevilla yhteyksillä kuten suorakäyttö- ja integraatioyhteyksin. Poliisihallitus tuo esille, että tietojen saamista viranomaistarpeisiin ei tulisi rajata muiden kuin turvakieltoon rinnastuvaan Virossa käytössä olevan kiellon vuoksi.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        28.8.2020
        • Muuttoliike Suomen ja Viron välillä on vilkasta ja toimiva tietojenvaihto maiden väestörekisteriviranomaisten kesken edesauttaa myös Kelan etuuksien toimeenpanoa. On hyvä, että jatkossa Suomen väestörekisteriviranomainen ja sitä kautta myös Kela saa tiedon Virossa asuvien suomalaisten henkilötiedoissa tapahtuneista muutoksista. Kela pyrkii sopimaan ja on osin jo sopinutkin Viron sosiaaliturvalaitosten kanssa tarvitsemiensa tietojen sähköisestä vaihdosta siltä osin kuin tietoja ei saada Suomen väestörekisteriviranomaisten tai muiden suomalaisten laitosten kautta. Lausuntopyynnössä todetaan sopimuksen jättävän tietoja vastaanottavan viranomaisen harkintaan, käsitelläänkö saatuja tietoja manuaalisesti ennen rekisteriin viemistä vai viedäänkö tiedot sellaisinaan rekisteriin. Lisäksi todetaan, että Digi- ja väestötietovirastossa ei ole vielä tehty periaatepäätöstä käsittelytavasta, mutta suora rekisteröinti väestötietojärjestelmään lienee mahdollinen, jos tietojen oikeellisuudesta voidaan varmistua teknisin tarkistuksin. Kela käyttää Digi- ja väestötietovirastolta sähköisesti saamiaan tietoja etuuksien toimeenpanossa, joten on tärkeää, että valittava toimintatapa takaa tietojen laadun ja oikeellisuuden sekä viivytyksettömän rekisteröinnin. On tärkeää, että kansalaisia tiedotetaan Suomen ja Viron välisen väestörekisterisopimukseen liittyvän muuttomenettelyn lisäksi myös siitä, että asuinpaikan muututtua Viroon, tulee Viron väestörekisteriviranomainen ilmoittamaan Suomen väestörekisteriviranomaisille myös tämän jälkeiset henkilön tiedoissa tapahtuneet muutokset.
      • Eläketurvakeskus, Lakiosasto
        Päivitetty:
        28.8.2020
        • Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on pyytänyt lausuntoa Viron väestörekisteriviranomaisten kanssa neuvotellusta tietojenvaihto-sopimuksesta. Eläketurvakeskus pitää sopimusta kannatettavana. Se osaltaan auttanee ja nopeuttanee kansalaisten tunnistamista työeläkealan tarpeisiin. Lisäksi sopimus auttanee EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 määräysten soveltamista Suomen ja Viron välillä liikkuviin henkilöihin. Eläketurvakeskus ratkaisee EU:n sosiaaliturva-asetuksen perusteella voiko Suomessa ja Virossa työskentelevä henkilö kuulua Suomen sosiaaliturvaan. Tätä ratkaisua tehdessä merkityksellistä on se, missä henkilö asuu. Yhtenä osana asumisen määrittelyä Eläketurvakeskus katsoo väestörekisteritiedoista henkilön asuintiedot. Väestörekisteritieto on kuitenkin vain yksi osa EU:n sosiaaliturva-asetuksen mukaista asumisen määrittelyä, ja väestörekisterin mukainen asuintieto saattaa poiketa lopullisesta ratkaisusta. Asuinvaltiolla ei sosiaaliturva-asetusta sovellettaessa tarkoiteta aina väestötietojärjestelmän mukaista asumista, vaan EU:n sosiaaliturva-asetuksessa määriteltyä asumista, eli niin sanottua intressien keskusta. Sopimuksen mukaan myös henkilötunnisteita voidaan siirtää sopimusmaasta toiseen. Tämä auttanee ja nopeuttanee henkilöiden tunnistamista työeläke-alan tarpeisiin etenkin, jos tiedot väestöviranomaisten välillä saadaan ajantasaisiksi. Tunnistetietoja vaihdetaan sähköisesti työeläkealalla myös ns. EESSI-liikenteessä EU-maiden välillä. Tämä tietojenvaihto tulee osin korvautumaan nyt kyseessä olevan sopimuksen mukaisella tietojenvaihdolla. Sopimuksesta voi olla hyötyä myös eläkeratkaisutoiminnassa työeläkealla. Sopimuksen mukaan väestörekisteriin kirjattujen tietojen muutokset, kuten henkilön kuolintiedot, ilmoitetaan toiselle osapuolelle kerran viikossa. Tämä nopeuttanee myös eläkelaitoksen tiedonsaantia, jotta eläkkeen maksaminen pystytään esim. etuudensaajan kuoleman vuoksi katkaisemaan ajoissa ja vältytään turhilta takaisinperinnöiltä. Edellä oleva huomioiden, Eläketurvakeskus pitää kannatettavana ja hyvänä, että nyt kyseessä olevan sopimuksen mukaan väestörekisteritiedot jatkossa olisivat ajantasaisia ja selkeitä sekä tiedot päivittyisivät rekistereihin nopeammin. Eläketurvakeskus pitää myös kannatettavana väestörekisteritietojen sähköistä tietojen siirtämistä ja päivittämistä Viron ja Suomen väestörekistereihin, ilman että henkilön itsensä tarvitsisi ilmoittaa muuttuneista henkilötiedoistaan kansalaisuusvaltioonsa. Tämä todennäköisesti edistäisi väestörekisteritietojen ajantasaisuutta.
      • Statens ämbetsverk på Åland, Magistratsenheten
        Päivitetty:
        28.8.2020
        • Statens ämbetsverk på Åland tackar för möjligheten att lämna yttrande gällande avtalet om informationsutbyte av befolkningsdatauppgifter mellan Estland och Finland. Statens ämbetsverk på Åland anser att förslaget är bra och till nytta för medborgare då det underlättar vid hanteringen av befolkningsdataärenden. Förslaget understöds.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        28.8.2020
        • MMM:llä ei ole lausuttavaa tehtäväalueidensa näkökulmasta.
      • Oikeusrekisterikeskus, Laitakari Sari
        Päivitetty:
        27.8.2020
        • Oikeusrekisterikeskus kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu seuraavaa. Sopimuksen yhtenä tavoitteena on parantaa väestötietojen ajantasaisuutta. Uutta sopimuksessa on muuttuneiden henkilötietojen säännöllinen toimittaminen henkilön kansalaisuusvaltion väestörekisteriviranomaiselle ensimmäisen maahanmuuton jälkeen. Oikeusrekisterikeskus rikosrekisterin, sakkorekisterin ja oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjänä sekä sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä vastaavana viranomaisena pitää uudistuksia kannatettavina. Tehtäviensä hoitamista varten Oikeusrekisterikeskus saa henkilötietoja väestötietojärjestelmästä ja sen toiminnassa henkilötietojen ajantasaisuudella on suuri merkitys. Sopimus tulee Oikeusrekisterikeskuksen näkemyksen mukaan vaikuttamaan myönteisesti myös sen toimintaan.
      • Verohallinto
        Päivitetty:
        27.8.2020
        • Verohallinto esittää lausuntonaan seuraavaa: Sopimuksen tavoitteena on parantaa väestötietojen ajantasaisuutta sekä helpottaa kansalaisten hallinnollista taakkaa, kun kansalaisen ei tarvitsisi ilmoittaa muuttuneista henkilötiedoistaan kansalaisuusvaltioonsa vaan tiedot siirtyisivät sähköisesti toisesta maasta kansalaisuusvaltion väestörekisteriin. Sopimuksen 4 artiklan mukaan osapuolet toimittavat vastavuoroisesti seuraavat Viron tai Suomen väestörekisteriin kirjatut tiedot 3 artiklassa mainituista henkilöistä: 1. perushenkilötiedot 2. siviilisääty 3. alle 18-vuotiaat lapset 4. vanhemmat ja huoltajat, jos rekisteröity on alle 18-vuotias 5. osoite. Yksityiskohtaiset tiedot, jotka on toimitettava, luetellaan liitteessä, joka on sopimuksen erottamaton osa. Osapuolen on toimitettava sopimuksen 4 artiklassa ja liitteessä lueteltujen väestörekisteriin kirjattujen tietojen muutokset toiselle osapuolelle vähintään kerran viikossa. Osapuolet voivat sopia tietojen toimittamisesta useammin. Verohallinto pitää sopimusta kannatettavana. Sopimuksen myötä Verohallinnon asiakastiedotkin ovat ajantasaisemmat, kattavammat ja luotettavammat Suomen ja Viron välillä muuttavien henkilöiden osalta. Osoite- ja perhesuhdetietojen vaihto Suomen ja Viron välillä edistää verotuksen toimittamista oikeassa maassa.
      • OM, Demokratia- ja julkisoikeusosasto
        Päivitetty:
        26.8.2020
        • Oikeusministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua hallintosopimuksen luonnoksesta. Oikeusministeriö on antanut lausunnon myös asiaan liittyvästä valtiosopimuksen luonnoksesta valtiovarainministeriölle. Oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että hallintosopimuksen luonnoksen jatkovalmistelussa olisi syytä huomioida tarkoin kansainvälisiä hallintosopimuksia koskevat periaatteet. Kansainvälisellä hallintosopimuksella voidaan yleensä sopia viranomaisten väliseen yhteistyöhön liittyvistä teknisistä ja vähäisistä kysymyksistä. Siihen ei myöskään saisi sisältyä eduskunnan toimivaltaan kuuluvia asioita. Eduskunnan toimivaltaan kuuluvat esimerkiksi lainsäädännön alaan kuuluvat kysymykset. Tästä johtuen hallintosopimuksessa tulisi välttää mm. henkilötietojen käsittelyn perusteita koskevia määräyksiä. Henkilötietojen käsittelyn osalta olisi varminta nojautua valtiosopimukseen ja sovellettavaan EU-lainsäädäntöön ja sitä täydentävään kansalliseen lainsäädäntöön. Oikeusministeriö viittaa hallintosopimusten osalta tarkemmin ulkoministeriön laatimiin ohjeisiin (Valtiosopimusopas, Kansainvälisten ja EU-sopimusten valmistelua ja voimaansaattamista koskevat ohjeet 2017, jakso 2.5). Vaikkakin kansainvälinen hallintosopimus laaditaan siten, että se on oikeudellisesti sitova, siinä olisi vältettävä muotoiluja, jotka voisivat sitoa Suomen valtiota tai joilla voisi olla osapuolten toimivallan ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia. Tästä johtuen tekstissä olisi syytä välttää sellaisia sanamuotoja, jotka voisivat viitata siihen, että sopimuspuolena on Suomen hallitus. Sopimuksen otsikkoon oikeusministeriöllä ei ole huomautettavaa. Sen sijaan esimerkiksi ”Contracting Party” on oikeusministeriön käsityksen mukaan tyypillistä valtiosopimusterminologiaa, jota tulisi välttää, vaikkakin se on määritelty sopimusluonnoksessa. Hallintosopimuksen luonnosta olisi syytä vielä arvioida tarkemmin erityisesti sen sisällön osalta suhteessa sen perustana olevaan valtiosopimukseen. Hallintosopimuksessa olisi myös varmistettava, ettei se sisällä valtiosopimuksen kanssa päällekkäisiä määräyksiä.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        25.8.2020
        • Tilastokeskus kiittää mahdollisuudesta kommentoida esitettyä tietojenvaihtosopimusta. Tilastokeskus kannattaa uuden tietojenvaihtosopimuksen allekirjoittamista. Väestötietojen ja niiden perusteella laadittavien väestötilastojen laadun kannalta uudessa sopimuksessa määritelty henkilön tietojen nopeampi ylläpito on erityisen kannatettava lisäys aiempaan sopimukseen. Samoin mahdollisuus tiedon oikeellisuuden tarkistamiseen rekisteriviranomaisten välillä lisää tiedon laadukkuutta.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö
        Päivitetty:
        19.8.2020
        • Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu seuraavaa. Hallintosopimus kohdistuu jatkuvaan väestötiedon vaihtoon sopimusvaltioiden välillä. Sopimuksen tavoitteena on parantaa väestötietojen ajantasaisuutta sekä helpottaa kansalaisten hallinnollista taakkaa siten, että tiedot siirtyisivät jatkossa sähköisesti toisesta maasta kansalaisuusvaltion väestörekisteriin. Henkilötietojen suoja ja tietoturvallisuus on huomioitu sopimuksessa hyvin yleisellä maininnalla. Sopimuksessa tulisi painottaa enemmän ihmiskeskeistä datan hallintaa korostamalla, että yksilöiden oikeus ja mahdollisuudet hallita ja jakaa omaa dataansa tulisi taata, myös käytännön tasolla. Tämä olisi tässä sopimuksessa keskeistä erityisesti siksi, että sopimus kohdistuu nimenomaan jatkuvaan väestötiedon vaihtoon. Sopimuksen 10 artikla on teknisen yhteen toimivuuden edistämisen kannalta hyvä. 10 artiklan mukaan: ”Osapuolet voivat tämän sopimuksen edellisten artiklojen mukaisesti tehdä tietojen toimittamiseen liittyvistä käytännön menettelyistä ja teknisistä ratkaisuista, samoin kuin niiden käyttöönottoa koskevista järjestelyistä, erillisiä sopimuksia”. Tämän lisäksi kuitenkin sopimukseen olisi tarpeen kirjata myös pyrkimys näiden yhteisten teknisten ratkaisujen edistämiseen.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Päivitetty:
        18.8.2020
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry kiittää mahdollisuudesta lausua Viron väestörekisteriviranomaisten kanssa neuvotellusta tietojenvaihtosopimuksesta. Toteamme kuitenkin, että JHL:lla ei ole tähän lausuttavaa.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        6.8.2020
        • Maahanmuuttovirasto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi asiassa ja toteaa, ettei sillä ole tehtäviensä näkökulmasta asiaa tarkasteltuaan lausuttavaa.