Anna lausunto
Anna tällä sivulla lausuntosi lausuntopyyntöön. Tutustu lausuntopyynnön taustatietoihin sivun yläosassa ja anna oma lausunto sen alla olevaan osioon. Samalla kun kirjoitat omaa lausuntoasi voit tarkastaa mitä muut lausunnonantajat ovat kommentoineet välilehdellä "Lausunnot". Kun lausuntosi on valmis, voit valita lähettää sen joko toiselle henkilölle hyväksyttäväksi tai lähettää sen suoraan lausuntopyynnön valmistelijalle. Samalla kun lähetät sen valmistelijalle, lausuntosi julkaistaan myös lausuntopyynnön Lausunnot-välilehdellä muiden annettujen lausuntojen tapaan. Jos lähetät lausuntosi hyväksyjälle, hän voi joko palauttaa lausuntosi valmistelutilaan tai hyväksyä ja lähettää lausuntosi lausuntopyynnön valmistelijalle, jolloin se myös julkaistaan Lausunnot-välilehdellä.
Kansallinen mineraalistrategia
Vastausaika päättyy: 26.11.2024
Lausuntopyynnön taustatiedot
Johdanto
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoanne luonnoksesta kansalliseksi mineraalistrategiaksi.
Vihreän ja digitaalisen siirtymän (ns. kaksoissiirtymän) tavoitteiden saavuttamisen odotetaan lisäävän raaka-aineiden tarvetta. Viime vuosien kriisit, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat osoittaneet niin Suomen kuin koko EU:n raaka-ainehuollon haavoittuvuuden. Euroopan unioni on ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin. EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus on tullut voimaan vuoden 2024 toukokuussa. EU:n toimenpiteiden ohella Suomessa on katsottu olevan tarve kansallisille toimenpiteille, ja siksi mineraalistrategian päivitys on tullut ajankohtaiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriö on 15.12.2023 asettanut ohjausryhmän tukemaan strategian valmistelua. Ohjausryhmän toimikausi on 19.12.2023-31.12.2024. Ohjausryhmä on laatinut mineraalistrategian luonnoksen prosessissa, johon on alatyöryhmissä osallistunut laaja asiantuntijoiden ja sidosryhmien joukko.
Strategian on määrä valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.
Vihreän ja digitaalisen siirtymän (ns. kaksoissiirtymän) tavoitteiden saavuttamisen odotetaan lisäävän raaka-aineiden tarvetta. Viime vuosien kriisit, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat osoittaneet niin Suomen kuin koko EU:n raaka-ainehuollon haavoittuvuuden. Euroopan unioni on ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin. EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus on tullut voimaan vuoden 2024 toukokuussa. EU:n toimenpiteiden ohella Suomessa on katsottu olevan tarve kansallisille toimenpiteille, ja siksi mineraalistrategian päivitys on tullut ajankohtaiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriö on 15.12.2023 asettanut ohjausryhmän tukemaan strategian valmistelua. Ohjausryhmän toimikausi on 19.12.2023-31.12.2024. Ohjausryhmä on laatinut mineraalistrategian luonnoksen prosessissa, johon on alatyöryhmissä osallistunut laaja asiantuntijoiden ja sidosryhmien joukko.
Strategian on määrä valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.
Tausta
Strategian valmistelu perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, jonka mukaan hallitus laatii uuden mineraalistrategian. Suomen edellinen mineraalistrategia on laadittu vuonna 2010. Vuoden 2010 mineraalitrategiassa on tunnistettu luonnonvarojen saatavuuden ja tuotannon merkitys sekä mineraalivarojen epätasaisesta maantieteellisestä jakautumisesta aiheutuvat riskit.
Luonnos strategiaksi on valmisteltu yhteistyössä useiden hallinnonalojen kanssa ja laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä, yli hallituskausien ulottuvaa politiikkaa sekä hallinnonalojen rajat ylittävää ja yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä ja investointeja.
Tavoitteet
Strategian tavoitteena on yhteisen näkemyksen luominen suomalaisen mineraaliklusterin tilanteesta, politiikan tavoitteista ja päälinjoista. Strategiassa esitetään tarkempia tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia alan kasvun ja vastuullisuuden sekä teollisuuden raaka-ainehuollon tukemiseen.
Jakelu:
Aalto yliopisto | ||
Akkuteollisuus ry | ||
Business Finland | ||
Elinkeinoelämään keskusliitto EK | ||
Etelä-Savon maakuntaliitto | ||
Finnwatch | ||
Geologian tutkimuskeskus | ||
Huoltovarmuuskeskus | ||
Hämeen liitto | ||
Kainuun liitto | ||
Kaivosteollisuus ry | ||
Keski-Pohjanmaan liitto | ||
Keski-Suomen liitto | ||
Kolttien kyläkokous | ||
Kymenlaakson liitto | ||
Lapin liitto | ||
Liikenne- ja viestintäministeriö | ||
maa- ja metsätalousministeriö | ||
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | ||
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa | ||
Metallinjalostajat ry | ||
Metsähallitus | ||
oikeusministeriö | ||
Opetus- ja kulttuuriministeriö | ||
Oulun yliopisto | ||
Paliskuntain yhdistys | ||
Pirkanmaan liitto | ||
Pohjanmaan liitto | ||
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto | ||
Pohjois-Pohjanmaan liitto | ||
Pohjois-Savon liitto | ||
puolustusministeriö | ||
Päijät-Hämeen liitto | ||
Saamelaiskäräjät | ||
Satakuntaliitto | ||
sisäministeriö | ||
Sosiaali- ja terveysministeriö | ||
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK | ||
Suomen Kuntaliitto ry | ||
Suomen luonnonsuojeluliitto | ||
Suomen Malmijalostus Oy | ||
Suomen ympäristökeskus SYKE | ||
Suomen Yrittäjät ry | ||
Teknologiateollisuus ry | ||
Teollisuusliitto ry | ||
TESI | ||
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes | ||
Ulkoministeriö | ||
Uudenmaan liitto | ||
valtiovarainministeriö | ||
Varsinais-Suomen liitto | ||
VTT | ||
WWF | ||
ympäristöministeriö |
Vastausohjeet vastaanottajille
Työ- ja elinkeinoministeriö varaa teille mahdollisuuden antaa lausuntonne strategialuonnoksesta, liitteenä.
Myös tahot, joita ei ole erikseen mainittu jakelussa, voivat toimittaa ministeriölle lausuntonsa.
Lausunnot pyydetään antamaan tiiviinä vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse ministeriön kirjaamoon.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Mikäli et halua rekisteröityä palveluun, lausunnon voi lähettää myös sähköpostitse työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon ([email protected]).
Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/32318/2023.
Myös tahot, joita ei ole erikseen mainittu jakelussa, voivat toimittaa ministeriölle lausuntonsa.
Lausunnot pyydetään antamaan tiiviinä vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse ministeriön kirjaamoon.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Mikäli et halua rekisteröityä palveluun, lausunnon voi lähettää myös sähköpostitse työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon ([email protected]).
Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/32318/2023.
Aikataulu
Lausuntoaikaa on varattu 4 viikkoa. Lausuntoja pyydetään viimeistään tiistaina 26.11.2024.
Valmistelijat
Lisätietoja asiasta antavat työ- ja elinkeinoministeriössä
Johtava asiantuntija
Teo Kangaspunta
[email protected]
+358 50 4795815
Erityisasiantuntija
Sari Tasa
[email protected]
puh. 0295 048 242
Johtava asiantuntija
Teo Kangaspunta
[email protected]
+358 50 4795815
Erityisasiantuntija
Sari Tasa
[email protected]
puh. 0295 048 242
-
-
-
Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
-
Business Finland Oy, Customers and Networks4.11.2024
-
Business Finland kiittää lausuntopyynnöstä. Meillä ei ole lausuntoon erityistä lausuttavaa. Lisätietoja: Outi Suomi Mission Lead, Circular transition for Zero Waste [email protected] Maarit Kokko, Johtava rahoitusasiantuntija [email protected] Janne Peräjoki, Senior Director, Manufacturing [email protected]
-
-
Vihavainen One, Skitsofreenikko, eläkkeellä31.10.2024
-
Ehdotetaan, että Suomen mineraalistrategiasta tehdään Suomen ulko- ja ulkomaankauppapoliittisen linjan keihäänkärki, millä tiivistetään yhteistyötä rajan Venäjän kanssa jakavien EU- sekä/ja NATO-maiden kanssa. Ehdotetaan toimittavan siten, että Suomi kehittää itsenäisen ja kansallisvaltaisen mineraalien kaivantaan liittyvän strategian, minkä tavoitteena on aloittaa mineraalipankin perustaminen ja noiden tällä hetkellä kansantalouteen vaikuttamien mahdollisten mineraalien louhinta ja siten laaja-alaisesti väestön työllistäminen nyt, kun yhäkin ekonomia sallii sen tekemisen rehellisin ja inhimillisen ehdoin. Tuon mineraalipankin tarkoituksena on rakentaa pohjaa järjestelmälle, mikä yhdistää yksinoikeudella Venäjän kanssa rajaa jakavat EU- ja NATO-maat ilmasto- ja ympäristöuhkien torjuntaan hyödyntämällä maanalaista rakentamista. Tuon mineraalipankin sisältöön, suhdanteisiin, yhdistäen Suomi luo virtuaalivaluutan, millä ulkomailta käsin sijoittaja voi osallistua kaivannon tukemiseen mistä maasta tahansa. Yksinoikeutetut maat osallistuvat yhdessä Fennoskandian Kilpi nimellä tunnetun kallioperän sisään suoritettavan maanalaisen asumuksen, energiantuotannon ja muun kehittämiseen ilmasto- ja ympäristötuhoja silmällä pitäen - ehdotetaan, että Suomessa halutaan hyödyntää sitä, että kallioperä sopii maanalaiseen rakentamiseen Suomessa ja Ukrainassa hyvin siksi, että kyseessä on samanlainen ellei jopa sama kallioperä. Ehdotetaan, että samalla rakentamisella syntyvä maalämmön hyödyntämisen mahdollisuus, sen rakentamisen mahdollisuus, otetaan käyttöön täysimääräisesti ja jokainen uusi niin maanalainen kuin maanpäällinenkin asumus liitetään tähän maalämmöstä saatavaan verkkoon - maanalaisella rakentamisella vapautamme maanpinnalta tilaa ekosysteemille ja nostamme niin omavaraisuuden kuin ekosysteemin monimuotoisuudenkin paitsi EU:n myös globaalin maailman kärkeen. Siviilitahtoisesti ja ekonomian kontekstissa rakennamme täysin droneilta suojatun maanalaisen yhteiskunnan, nostamme Suomen työllisyyden ja ekonomian ja tämän teemme siten, että mineraalistrategiaan kirjataan, että kaivamme ja pidämme itse kaikki ja tuohon määrään, suhdanteisiin, jollain tapaa sidotun virtuaalivaluutan luomalla ja sen avulla myymme oikeuksia kuin asumuksiakin maanalaisesta Suomesta, jossa on suojassa luonnonkatastrofeiltakin ja valuutta itsessään perustuu johonkin mikä on olemassa. Sitten myöhemmin, sadan tai kahdenkin sadan vuoden päästä Suomi myy mineraalit, jotka ovat olleet virtuaalivaluutan fyysiset pantit - niiden hinta vaan on niin käsittämättömän paljon korkeampi, että tulevat sukupolvet voivat sen avulla suojella Suomea tai mitä nyt hyvänsä, jos aivan pakko on. Naton suurimmalle maalle ja sen seuraavalle presidentille, joka valitaan nykytiedon valossa tulevalla viikolla, heille annamme valtaan astuttuaan lahjaksi saman oikeuden kuin kaikille Venäjän kanssa rajaa jakaville EU- ja NATO maille, siis yksinoikeudellista valtaa siihen virtuaalivaluuttaan ja maanalaiseen rakentamiseen, mikä tullaan tekemään. Taaaaaaaiiii sitten rakennetaan junarata Turusta Helsinkiin, mutta lausun, että miettiä pitäisi. Aika pian joku oivaltaa, että ekonomian voi korjata koodaamalla kuluttajia käyttämään palveluita ja mikään laki ei kiellä tunnustamasta kummituksia entiteeteiksi - ehkä meillä kaikilla on sellainen - ja tekoäly laskee tuplasti kansalaisia mutta puolet vähemmän siitä palvelua mikä on pakollista - lämmityksestä maksetaan mikä ei kulu ja terveyttä hoidetaan mitä ei ole, verot maksetaan. Eivät numerot määrää ihmistä vaan ihminen numeroita ja vielä kun se on tabu niin toimitaan ja pidetään mineraalit, hypätään pois kehityksen kyydistä, stallataan eli hidastetaan pirusti ja tehdään fyysistä työtä maanalaisen asumisen rakentamiseksi, droneilta siten suojautumiseksi - ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi ja ennenkaikkea nykyhetkessä työllisyyden kasvattamiseksi heille, jotka kykenevät fyysiseen työhön mutta työpaikkaa ei vaan ole. Tämän voi vielä tehdä reilulla palkalla, pyytää yrityksiä kääntymään alalle ja palkkaamaan, tehdä niin, että Suomi antaa puitteet mihin sijoittaa - siellä missä kaivetaan ja rakennetaan, siellä on töitä ja elämää vuosikymmeniksi. Minkä lisäksi kansa tulee fyysisesti hyvään kuntoon ja onkin niin, että kaivamiseen/rakentamiseen jokainen pakotetaan uudestaan - se on kansalaisvelvollisuus, että jokainen käy armeijan uudelleen sillä tavoin, sukupuolesta riippumatta. Hitsaamme Suomen mineraalistrategialla siten myös kansakunnan yhteen.
-
-
-