• Lausunnonantajia: 30
    Lausunnonantajan lausunto
      • Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyys
      • Peimarin koulutuskuntayhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyys täyttyy huonosti kun luonto- ja ympäristöneuvojan tutkintonimike on poistettu. Tämän osaamisalan perusteella opiskelijat ovat sekä löytäneet hyvin työelämäpaikkoja, että myös työllistyneet. Esimerkkeinä 4h, Marttakerhot, iltapäiväkerhot, partio, päiväkodit, alakoulut, hoivakodit, kuntien ympäristötoimi jne. Tässä lainaus 4h toiminnanjohtajan lausunnosta: Luonto- ja ympäristöneuvonta on kyllä todella tärkeä osaamisala työelämässä ja sen pitäisi vahvasti tulla esille tutkinnonperusteissakin. Tässä luonnoksessa ei ehkä tule tarpeeksi? Vastuullisten ja kestävän kehityksen mukaisten valintojen tekeminen ja niihin ohjaaminen tulisi olla isossa roolissa. Tämä on tulevaisuuden kannalta koko ajan merkittävämpää työelämässä. Suhteessa siihen, kuinka valtavasti tutkinnon perusteissa painottuu porotalous, on kummallista, miten vähän ympäristökasvatus ja kestävän kehityksen huomioiminen ovat esillä. Erilaisten toiminnallisten ohjelmien suunnittelu ja toteuttaminen erilaisten ryhmien kanssa on myös todella tärkeää työelämässä. Sekin ehkä on turhan suppeasti tässä luonnoksessa. Tuntuu, että ympäristöneuvonnan osuutta on yritetty nyt levittää valinnaisiin osioihin. Pitäisikö kuitenkin sen olla oma, laajempi kokonaisuutensa tai osaamisalansa Yrityksen perustamisen tai yrittäjämäisten toimintatapojen omaksumisen tulisi olla vahvasti mukana. Tulevaisuudessa työelämä tulee koostumaan useista palasista, joista oman yrityksen pyörittäminen voi muodostua olennaiseksi osaksi yllättävän monella. On tärkeää, että ymmärrys yrittäjyydestä on riittävän laaja.
      • Arktiset Aromit ry, Birgitta Partanen, Partanen Birgitta
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Tutkinnon perusteet ovat työelämälähtöiset.
      • Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Jotta koulutus vastaa työelämän tarpeita, opiskelijalla täytyy olla valmiudet valmistuttuaan suoraan työelämään. Tutkintojen sisällöt viittaavat hyvin, mitä opiskelijan on opittava. Opiskelijalle voisi olla mahdollisuus alan yrityksien kanssa saada työkokemusta esimerkiksi kohdennetulla työtehtävillä. Tehtävät voisivat olla luonnonvaratuottaja opinnoissa esim. luonnonraaka-aineiden kerääminen ja käsittely sovitun yrittäjän tarpeisiin yrittäjän ohjeiden mukaan ja työtehtävä voitaisiin tehdä oppilaitoksella ohjatusti. Eli työtehtävät olisivat yhteistyössä todellisen työelämän kanssa.
      • Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry, Rutanen Juha
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Tutkinnon perusteet ovat työelämälähtöiset. Lausuntomme painottuu luontoalaan liittyviin osiin tutkinnon perusteissa.
      • Pohjoisen keski-suomen ammattiopisto, Nieminen Teemu
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Työelämälähtöisyyttä heikentää aikomus ottaa uusi tutkintonimike käyttöön ympäristöalalla (kts. tarkemmin seuraavassa kohdassa).
      • Saamelaisalueen koulutuskeskus
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Työelämälähtöisyys toteutuu hyvin.
      • Järviseudun ammatti-instituutti, Karvinen Juha
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Osaamisen arviointi Osaamisen arviointia on vaikea soveltaa opiskelijan arviointiin eli se ei ole kovinkaan työelämälähtöistä. Jos haluamme, että työelämän toimijat, opiskelijat ja myös opettajat itse ymmärtävät kriteeristön, esitämme esim. seuraavaa arviointikriteeristöä: Opiskelija/opiskelijan Tyydyttävä 1 • tekee pyydetyn tai valitun työn yksityiskohtaista ohjausta saatuaan • työn toteutus ja jälki ovat tyydyttäviä • työn tekeminen vaatii jonkin verran valvontaa ja ohjausta, myös alkuperehdytyksen jälkeen • työn tekemisen tehokkuus on tyydyttävää • vuorovaikutustaidot ovat tyydyttävät Hyvä 3 • tekee pyydetyn tai valitun työn ohjausta saatuaan • tarvitsee lisäohjausta ja valvontaa vain harvoin • työn toteutus ja jälki ovat hyviä • työn tekemisen tehokkuus on hyvää • vuorovaikutustaidot ovat hyvät Kiitettävä 5 • tekee pyydetyn tai valitun työn alkuohjausta saatuaan • osaa tarttua töihin myös itsenäisesti • tekee työtä itsenäisesti ja osaa esittää järkeviä kehittämisehdotuksia työn tekemiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen • työn toteutus ja jälki ovat kiitettäviä • työn tekemisen tehokkuus on kiitettävää • vuorovaikutustaidot ovat kiitettävät Tyydyttävä 2 ja hyvä 4 arvioidaan oheisen kriteeristön pohjalta.
      • Opetushallitus, Luonto- ja ympäristöalan työelämätoimikunta
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • • Uusi esittämistapa/rakenne helpottaa työelämän kannalta ymmärrettävyyttä ja näyttöjen järjestämistä aidoissa työtehtävissä
      • Green Care Finland ry
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Tutkinnon perusteet ovat työelämälähtöiset.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari Jaakko Stenhäll 14.2.2020 § 1
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Tutkinnon perusteiden arvoperusta kuvastaa tämän päivän yhteiskunnan vaatimuksia ja antaa opiskelijalle valmiudet toimia niiden mukaisesti.
      • Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ympäristötiimi, Kalatalous- ja ympäristöopisto
        Päivitetty:
        13.2.2020
        • Työelämälähtöisyyttä lisäisi se, ettei sidota liian yksityiskohtaisesti tutkinnonperusteessa jo valmiiksi esim. erilaisia luontopalveluita yksilöidysti hyvinvointiin, metsäretkeen yms. vaan katsotaan opiskelijan kiinnostuksen ja työpaikan mukaan mikä on tarkempi sisältö ja ammattiosaaminen. Jos tutkinnonosan nimi olisi yleisempi kuten vanha luontopalveluissa toimiminen niin ei tarvitsisi päivittää perusteita niin usein. Opettaja pystyy kirjoittamaan koulutussopimukset ja oppisopimukset vapaammin ja työelämälähtöisemmin. Tämä lisää työpaikkojen halukkuutta kirjoittaa sopimuksia kun työskentely oppilaitosten kanssa joustavaa sekä tätä kautta opiskelijoiden työllistymistä.
      • Ammattiopisto Luovi
        Päivitetty:
        13.2.2020
        • Kaupungistumisen myötä luonnossa olemisen arvot korostuvat. Virkistyskohteita on noussut lähelle kaupunkeja. Luonto- ja ympäristöalan kohteita löytyy myös pidempien välimatkojen päästä ja kestävällä tavalla (kohteeseen) liikkuminen tulisi myös huomioida tutkinnon perusteessa. Tutkinnon rakenteessa näkyy painotus luonto-ohjaajan ja luonnonvaratuottajan valinnaisiin tutkinnon osiin. Uutena tutkintonimikkeenä ympäristönhuoltaja on myös saanut riittävän valinnaisten valikoiman. Ympäristönhoitajalle soveltuvat valinnaiset tutkinnon osat jäävät tutkinnon rakenteessa vähäisiksi, onneksi useaan kertaan valittava Ympäristökohteiden kunnostaminen ja hoitaminen 20 osp korjaa vähän tilannetta. Ympäristönhoitajiakin tarvitaan ja heitä työllistävät mm. kuntien tekniset toimet, metsänhoitoyhdistykset ja -yritykset sekä Metsähallitus. Huomioitava on ajokortin vaatimus (tai sen puute) ympäristönhoitajan osaamisalalla. Kunnostettavat ympäristökohteet ovat erittäin harvoin saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä, joten esitämme T-luokan ajoluvan (traktorikortti) lisäämistä tutkinnon rakenteeseen ympäristönhoitajan pakolliseen tutkinnon osaan Ympäristökohteessa työskentely. Traktorikortti mahdollistaa maastomönkijän ja moottorikelkan käytön niin työvälineenä kuin kohteiseen pääsemisen liikennevälineenä.
      • Maa- ja metsätalousministeriö, Verta Olli-Matti
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • Maa- ja metsätalousministeriö pitää luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon perusteiden työelämälähtöisyyttä, tutkinnon muodostumista ja tutkintonimikkeitä pääosin hyvinä. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon perusteet pitävät sisällään maa- ja metsäta-lousministeriön toimialalle tärkeät tutkinnon osat.
      • Harjun oppimiskeskus
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • Ilmastovaikuttajana toimiminen, Kestävä kehityksen toimintaohjeen laatiminen, Tutkimuksessa avustaminen, Ympäristön tilan selvittäminen - Näiden tutkinnon osien sisältö on AMK/yliopistotasoista asiaa Ympäristöviestintä - Tämä osaaminen ei kuulu tähän tutkintoon.
      • Saimaan ammattiopisto Sampo
        Päivitetty:
        12.2.2020
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
        Päivitetty:
        11.2.2020
        • Monessa opintokokonaisuudessa ovat kuluttajaturvallisuuslain velvoitteet tärkeässä roolissa. Lainsäädäntö määrittelee palveluntarjoajalle turvallisuustason minimin. Kuluttajaturvallisuuslain velvollisuuksiin kuuluvat turvallisuusasiakirjan laatiminen, huolellisuusvelvollisuus, tietojen antaminen kuluttajille, onnettomuuskirjanpito, vakavista onnettomuuksista ilmoittaminen sekä tärkeimpänä vaarojen tunnistaminen. Nämä tulisi ottaa opetuksessa huomioon kokonaisuudessaan. Jokaisella osa-alueella, jossa ollaan asiakkaiden kanssa tekemisissä, tulisi painottaa vaarojen tunnistamista käytännössä, jotta palvelu pystytään toteuttamaan turvallisesti. Opiskelijan tulisi tunnistaa erityyppiset asiakassegmentit, asiakkaiden vaatimukset sekä riskien arviointi ja hallinta käytännössä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mielestä on tärkeää, että kaikki kuluttajaturvallisuuslain velvoitteet ymmärretään ja opiskelijalla on tiedot ja taidot tapaturmien ennaltaehkäisyyn sekä toimintaan hätätilanteissa. Reittiosaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Erityisesti monikäyttöreitit vaativat erilaista turvallisuussuunnittelua ja kunnossapitoa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto esittää, että ensiapukoulutusta koskevassa osiossa on maininta, että ensiapukoulutus voidaan suorittaa SPR:n koulutuksella tai vastaavalla. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto katsoo, että luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon olisi hyvä sisällyttää perusasiat kemikaalien turvallisesta käytöstä, jotta voidaan vähentää kemikaalien riskejä ihmisille ja ympäristölle. Kemikaalien turvalliseen käyttöön liittyy esimerkiksi myyntipäällysmerkintöjen tunteminen, käyttöohjeiden noudattaminen ja käyttöturvallisuustiedotteeseen perehtyminen. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mielestä tulisi vieraslajitorjunnan osalta (s.37) korostaa sitä, että opiskelijan tulee tuntea kasvinsuojeluaineiden käytön edellytykset (hyväksytty valmiste, käyttöohjeiden ehdoton noudattaminen) sekä käyttöön liittyvät velvoitteet kuten se, että ammattitoiminnassa käyttö edellyttää kasvinsuojelututkinnon.
      • SASKY koulutuskuntayhtymä
        Päivitetty:
        10.2.2020
        • Tutkinnon perusteet työelälähtöisemmät kuin nykyiset.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Päivitetty:
        10.2.2020
        • Tutkinnon perusteissa ei JHL:n näkemyksen mukaan ole kiinnitetty riittävästi huomiota luonnossa liikkumiseen ja sen vaatimuksiin. Maastoliikenne ja sitä säätelevä lainsäädäntö ja normit eivät tule tutkinnon perusteissa ilmi. Myös vesiliikenne ja sitä säätelevä normisto ja lainsäädäntö eivät tule tutkinnon perusteita ilmi. Vesillä liikkumiseen liittyy paljon riskitekijöitä jotka pitää huomioida myös työsuojelussa. Tutkinnossa voisi olla omana osanaan ympäristölainsäädäntö. Tämä tutkinnon osa kattaisi nyt esitetyssä tutkinnonperusteissa vaadittavan perustason osaamisen alla sääntelevistä laista ja normeista. Edellä tästä esimerkkinä maastoliikenne ja merenkulkulainsäädäntö, joka koskee myös sisävesialueita. Tässä tutkinnon osassa voisi olla myös vastuiden jakaantumisesta oma osuutensa eri osapuolten välillä esimerkiksi ammattimaisessa toiminnassa vesillä. Myös elintarvikelainsäädäntö ja sen hallinta tulee olla hyvällä tasolla esimerkiksi luonnonvaratuottajilla. Ammatilliset tutkinnon osat on kirjoitettu pääsääntöisesti hyvin tutkintovaatimuksiin. Yhteisissä tutkinnon osissa kielitaidon osuus olisi mielestämme kirjattava selkeästi omaksi tutkinnon osaksi. Kielitaito vaatimus on nyt esitetyissä yhteisissä tutkinnon osissa melko vaativat. Tämä vaatisi kieliopintoihin panostamista enemmän kuin nyt tutkinnon vaatimuksissa on kuvattu. Kielitaitoa tarvitaan myös jatko-opinnoissa. JHL painottaa, että on ensiarvoisen tärkeää oppia huomioimaan työturvallisuusnäkökohdat kaikissa ammattialalla ilmenevissä tilanteissa. Opiskelijan on tärkeä tietää myös työsuojelun periaatteista. Luonnossa ja eläinten kanssa sekä erilaisten työvälineiden käytössä on syytä kiinnittää huomiota työturvallisuuteen ja riskien ennakointiin, sekä työturvallisuuden käytännön osaamiseen ja sitä säätelevään lainsäädäntöön. Työelämätaitojen osuutta voidaan tutkinnossa painottaa vielä enemmän. On hyvä huomioida erilaiset työyhteisöt ja työympäristöt, joita opiskelijat tulevat kohtaamaan tulevaisuudessa työpaikoilla. Työnantajina eri yritykset ja organisaatiot ovat keskenään erilaisia, samoin työyhteisöt ja asiakkaat. Myös näihin seikkoihin tulisi jo opintojen aikana valmistautua. Lisäksi työelämän normiston perustuntemus työehtosopimuksista työsopimuksen ehdoista työehtosopimuksiin ja työelämän sääntelyyn ovat tärkeä osa työelämälähtöistä tutkintoa. Näiden osalta tutkinnon perusteissa pitää olla JHL:n näkemyksen mukaan omana osana. Tässä osiossa osana pitää olla myös työturvallisuuskoulutus. Koulutuksen siirtyessä ja siirryttyä entistä enemmän työpaikoilla toteuttavaksi ammatillisessa koulutuksessa tulee valmentaa myös työpaikkaohjaamiseen. JHL haluaa tutkinnon perusteiden laadintatyössä luoda tähän oman tutkinnon sisällä toteutettavan tutkinnon osan, kuten tutkinnonperusteissa on esitetty. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen tutkinnon yhteisissä osissa on erittäin tärkeä osuus. Suomen työelämän monikulttuuristumisen ja sen tuleminen osaksi työelämää, tulee huomioida kautta tutkinnon. Tulevaisuuden työelämän peruspilareita on kestävän kehityksen arvojen näkyminen punaisena lankana koko tutkinnonperusteiden ajan.
      • Savon koulutuskuntayhtymä/Varkauden lukio
        Päivitetty:
        10.2.2020
        • Tutkinnon perusteet ovat työelämälähtöiset.
      • Turpeinen Riitta, Kainuun ammattiopiston opettajat. Luonto- ja ympäristöalan pt, Luontoalan at. Lausujana myös Katja Moilanen.
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Työelämälähtöisyys täyttyy laajasti.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Hannu Moilanen
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • Tutkinnon perusteissa ei mielestämme ole kiinnitetty riittävästi huomiota luonnossa liikkumiseen ja sen vaatimuksiin. Maastoliikenne ja sitä säätelevä lainsäädäntö ja normit eivät tule tutkinnon perusteissa ilmi. Myös vesiliikenne ja sitä säätelevä normisto ja lainsäädäntö eivät tule tutkinnon perusteita ilmi. Vesillä liikkumiseen liittyy paljon tiskitekijöitä. Kaiken kaikkiaan tutkinnossa voisi olla omana osanaan ympäristölainsäädäntö. Tämä tutkinnon osa kattaisi nyt esitetyssä tutkinnonperusteissa vaadittavan perustason osaamisen alla sääntelevistä laista ja normeista. Edellä tästä esimerkkinä maastoliikenne ja merenkulkulainsäädäntö, joka koskee myös sisävesialueita. Tässä tutkinnon osassa voisi olla myös vastuiden jakaantumisesta oma osuutensa. Näin työelämälähtöisyys ei täyty kaikilta tutkinnon osilta. Ammatilliset tutkinnon osat on kirjoitettu hyvin tutkintovaatimuksiin. Yhteisissä tutkinnon osissa kielitaidon osuus olisi mielestämme kirjattava selkeästi omaksi tutkinnon osaksi. Kielitaito vaatimus on nyt esitetyissä yhteisissä tutkinnon osissa melko vaativat. Tämä vaatisi kieliopintoihin panostamista enemmän kuin nyt tutkinnon vaatimuksissa on kuvattu. Kielitaitoa tarvitaan myös jatko-opinnoissa.
      • Paliskuntain yhdistys
        Päivitetty:
        4.2.2020
        • Tutkinnon perusteet ovat työelämälähtöisiä. Paliskuntain yhdistys on ollut mukana perustutkinnon päivitystyössä ja toteaa luonnoksen poronhoidon osalta kattavaksi.
      • Keuda, Tuomivaara Outi
        Päivitetty:
        4.2.2020
        • Antaa laajan mahdollisuuden hankkia ammatti erilaisiin työn vaatimuksiin eri puolelle Suomea
      • Aro Susanna
        Päivitetty:
        30.1.2020
        • Tutkinto on työelämälähtöinen.
      • Koivuniemi Jorma, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Luonto- ja ympäristöalan tutkintovastaava vuoden 2019 loppuun. Luonto-ohjaajalinjan opettaja, Perho
        Päivitetty:
        20.1.2020
        • Tutkinnon perusteet ovat työelämälähtöisiä.
      • Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Perhon yksikkö, Louhula Matti
        Päivitetty:
        20.1.2020
        • Tutkinnon perusteet ovat hyvin työelämälähtöisiä
      • Tutkinnon muodostuminen ja tutkintonimikkeet
      • Peimarin koulutuskuntayhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Ympäristönhuoltajan tutkintonimikkeen alla oleva sisältö on hyvin samantapaista kuin ympäristöalan ammattitutkinnon ympäristöhuollon osaamisalassa. Esimerkiksi materiaalien talteenotto ja hyödyntäminen on aivan samalla nimellä ammattitutkinnossa ja sisällössäkin on paljon samaa. Valinnainen tutkinnon osa jäteaseman hoitaminen on hyvin samankaltainen kuin ammattitutkinnon jätteenkäsittelyalueella toimiminen.
      • Peimarin koulutuskuntayhtymä, Reija Kivelä, Kalatalous- ja ympäristöopisto, Ammattiopisto Livia
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Ympäristöalan osaamisala, ympäristönhoitaja, nimike ja soveltuvat tutkinnon osat vs. työtehtävät työelämässä Luonnoksessa ympäristöalan osaamisalassa, ympäristönhoitaja, on sekä ympäristönhoitajan että näytteenottajan työtehtäviin soveltuvia tutkinnon osia. Työelämän kannalta tämä voi olla sekavaa., koska ympäristönhoitajan nimike viittaa nimen omaan ympäristönhoitamiseen. Voisiko olla ympäristönhoitajan lisäksi myös osaamisala näytteenottaja jollakin nimikkeellä, koska esimerkiksi Ympäristön tilan tutkinnon osa selkeästi suuntaa tähän. Olisiko työelämätilausta? Osaamisalan kuvaus kohdassa tiivistelmä, ympäristöala, ympäristönhoitaja - osaamisalan ympäristönhoitajan työtehtävien kuvaus on virheellinen. Luonnoksessa kuvataan korkeakoulutason ympäristön tilan arvioijan, suunnittelijan työ. Lisäksi työympäristöinä mainitaan vain äärilaidat rakennettu ja luonto. Kuvaus on harhaan johtava, kun kyse on ympäristön hoidon käytännön työn tekijästä. Ehdotus kuvaukseksi: "Ympäristönhoitaja osaa työskennellä ympäristön kunnostamisen, hoidon ja seurannan / näytteenoton ja mittauksen työtehtävissä. Hän osaa valita / määritellä työkohteeseen sopivat työmenetelmät ja - järjestyksen ohjeiden tai suunnitelmien mukaan. Hän osaa käyttää tarvittavia laitteita ja välineitä ja toimia turvallisesti. " Tämä kuvaus kattaa sekä hoitotyöt että näytteenoton, mittauksen ja seurannat niiden tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukaan, jotka lähinnä soveltuvat ympäristönhoitajan koulutusohjelmaan. Sen mukaan ehdotettu tässä, miten ammattitaitovaatimukset on luonnoksen tutkinnon osissa esitetty.
      • Arktiset Aromit ry, Birgitta Partanen, Partanen Birgitta
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Tutkintonimikkeet ovat muuten hyvät, mutta ympäristönhoitaja ja -huoltajanimikkeet ovat lähellä toisiaan. Ympäristöneuvoja olisi parempi toisena nimikkeenä.
      • Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Tutkinnon muodostuminen näyttä toimivalta ja on hyvin toteutettavissa. Ehdotus entisen luonnonvaratuottajan tilalle: luonnontuottaja tai luonnontuotealan tuottaja
      • Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry, Rutanen Juha
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Osaamisalat ja niihin liitetyt tutkintonimikkeet ovat hyviä. Alan ja eri osaamisalojen perusosaaminen on tunnistettu hyvin (paremmin kuin nyt voimassa olevissa) pakollisiin osiin. Luonnontuotealan kannalta raaka-ainehankinta (kerääminen) on toiminnan perustaa ja osaamisalan kannalta pakollinen osa, jalostus eri arvoketjuissa kuuluu valinnaisiin. Perustutkinnon luonnos tarjoaa hyvän ja valinnaisten osien kautta varsin kattavan valikoiman alan erilaisista keskeisistä työtehtävistä muodostuvista tutkinnon osista (erit. keruutoiminta, elintarvikkeiden valmistaminen, hyvinvoinnin tuottaminen, viljely, käsityöt/ohjaaminen). Mahdollisuus on keskittyä luonnontuotealaan tai vaikkapa liittää alan toimintaa luonto-ohjaukseen. Valinnaiset tutkinnon osat onnistuvat hyvin kuvaamaan erilaisiin luontopalveluihin liittyvät työtehtävät ja erilaiset osaamisvaatimukset. Eroja on esimerkiksi ohjelmapalveluissa ja eläinavusteisissa palveluissa, joissa kummassakin luontoalan ammattilainen toimii erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Erilaiset tutkinnon osat ovat siis tarpeellisia.
      • Pohjoisen keski-suomen ammattiopisto, Nieminen Teemu
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Ajatus uuden tutkintonimikkeen käyttöönottamisesta (ympäristönhuoltaja) ei ole hyvä. Ympäristönhoitajan nimikettä on ajettu sisään n. 20 vuotta ja se alkaa olla jo jonkin verran tuttu erilaisilla ympäristönhoitoon ja -huoltoon liittyvillä aloilla. Eli EI MISSÄÄN NIMESSÄ pitäisi pilkkoa osaamisalaa nyt kahtia, vaan pysytellä jo hieman näkyvyyttä saaneessa ympäristönhoitajan nimikkeessä. Valinnaisilla tutkinnon osilla voi sitten omaa osaamista suunnata esim. luonnonhoitoon, materiaalivirtoihin tms. Lisäksi hupenevien resurssien kanssa kamppaillessa on omat haasteensa järjestää monen osaamisalan koulutusta.
      • Järviseudun ammatti-instituutti, Karvinen Juha
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Tutkintonimikkeet Ympäristönhoitaja ja Ympäristönhuoltaja, jotka ovat liian lähellä toisiaan. Ympäristöneuvoja nimike on parempi. Neuvojan tehtäviin voi helposti mieltää kuuluvan jäteneuvoja tai energianeuvoja. Ympäristönhoitaja pystyy myös työllistymään sekä energia- että jätealalle, jos valitsee työpaikkoja ja tutkinnon osia niiltä osin. Ehdotamme, että tutkinnossa säilyvät sekä ympäristönhoitaja että ympäristöneuvoja.
      • Opetushallitus, Luonto- ja ympäristöalan työelämätoimikunta
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • • Tutkintonimikkeet ovat kuvaavia ja työelämälähtöisiä
      • Green Care Finland ry
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Tutkinnon osat sisältävät luontoalan keskeiset työkokonaisuudet, joista on muodostettavissa luontoalan toimintaan soveltuvia monipuolisia kokonaisuuksia, tutkinto. Hyvinvointiin liittyvät tutkinnon osat ovat merkittävä osa tätä tutkintoa. Tutkintonimikkeet ovat hyvät.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari Jaakko Stenhäll 14.2.2020 § 1
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Tutkintorakenne on selkeä ja osaamisalojen tutkinnonosavaatimukset helpot hahmottaa. Tutkintonimekkeet kuvaavat hyvin tutkinnon suorittaneiden osaamista ja työnkuvaa.
      • Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ympäristötiimi, Kalatalous- ja ympäristöopisto
        Päivitetty:
        13.2.2020
      • Ammattiopisto Luovi
        Päivitetty:
        13.2.2020
        • Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto on saanut uuden tutkintonimikkeen, ympäristönhuoltaja. Käytännössä ympäristönhuoltajalle suunnatut tutkinnon osat muistuttavat enemmän ympäristöneuvontaa kuin ympäristön huoltotöiden tekemistä. Harkittua lienee, että sekä luontoalan että ympäristöalan osaamisalalta voi valmistua kahdella eri tutkintonimikkeellä (ensimmäisessä luonnonvaratuottaja tai luonto-ohjaaja, jälkimmäisessä ympäristönhoitaja tai ympäristönhuoltaja). Ympäristönhoitajan tutkinnon koostuminen ihmetyttää. Pakolliset tutkinnon osat muodostavat 70 osp. Ympäristönhoitajalle suunnatut valinnaiset ovat jaollisia 20:lla tai 30:llä. Kun opiskelijan pitäisi saada valinnaisista yhteensä 75 osp, tulee valinnaisista osaamispisteiden pienimmällä yhteismäärällä väkisin 80 osp. Jos opiskelija sisällyttää tutkintoonsa Ulkoilualueiden rakentamisen ja hoitamisen 30 osp, voi valinnaisista tutkinnon osista tulla yhteensä 90 osp. Tutkinnon muodostumista eri osaamisaloilla voisi tarkastella uudelleen.
      • Maa- ja metsätalousministeriö, Verta Olli-Matti
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • Ilmastovaikuttajana toimiminen –osa on luonnoksessa sijoitettu tutkinnon valinnaisiin osiin. Ilmastonmuutos ja sen tuomat riskit ovat merkittäviä Suomen luonnolle ja vaikutta-vat olennaisesti kaikkien luontoympäristöön perustuvien elinkeinojen toimintaedellytyk-siin tulevaisuudessa. Kaikkien alalle koulutettavien osaajien on omattava vähintään pe-rustiedot ja taidot ilmastoriskien hallitsemiseksi, joten ilmasto-osaamisen tulee olla osa tutkinnon pakollisia vaatimuksia. Ilmastovaikuttajana toimiminen –osa on, ilmastonmuutoksen merkitys huomioiden, ver-rattain suppea. Aihe on laaja mahdutettavaksi 15 osp laajuuteen, etenkin verrattuna tut-kinnon muiden osioiden laajuuksiin suhteessa aihepiirin sisältöön. Aihepiirin laajuuden huomioiden maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa harkittavaksi tietynlaajuista pakollis-ta osaa ja lisäksi tutkinnon valinnaisena osana syventävää ilmastonmuutokseen ja il-mastoriskien hallintaan liittyvää kokonaisuutta.
      • Harjun oppimiskeskus
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • Tutkinnon muodostumisen kannalta olisi selkeämpää, että kaikkien osaamisalojen pakollisten tutkinnon osien määrä ja osaamispisteet olisivat samat. Tällä hetkellä valinnaisten tutkinnon osien laajuudet ovat 10 osp, 15 ops, 20 ops ja 30 ops. Tutkinnon muodostumisen kannalta olisi selkeintä, että pakolliset tutkinnon osat olisivat 85 ops kaikilla ja kaikkien valinnaisten laajuus 20 ops, jolloin jokainen valitsisi 3 valinnaista tutkinnon osaa. Esitetyt tutkintonimikkeet ovat hyvät.
      • Saimaan ammattiopisto Sampo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • Luonto- ja ympäristöalan neuvoja, ympäristöneuvojan osaamisalan poisjääminen on harmillinen puute. Se aiheuttaa Etelä-Karjalan kaltaisilla paikkakunnilla, jossa teollisuutta ja pk-yritystoimintaa on usealla toimialalla. Ympäristöneuvojien tarve eri alojen yrityksissä ja organisaatioissa on jo olemassa ja aikuisopiskelijoille ja ammatinvaihtajille tarjoaa ammattitaidon laajentamista. Ympäristöneuvojan opintojen kautta on mahdollisuus työllistyä monipuolisiin tehtäviin. Koulutuksen avulla tulevaisuusajattelua saadaan eri toimialoille. Tavoite on, että Luonto- ja ympäristöneuvonta toimii Ympäristökasvattajan EAT:n ensiasteena.
      • SASKY koulutuskuntayhtymä
        Päivitetty:
        10.2.2020
        • "Luonto- ja ympäristöneuvoja" tulisi pysyä tutkintonimikkeenä. Valinnaisissa runsaasti neuvonnallisuutta sisältäviä tutkinnon osia. Opiskelijat hakevat nimenomaan luonto- ja ympäristöneuvoja statusta. Opiskelijat työllistyvät tälle sektorille. Uusiutuvat energialähteet tutkinnon osa poistunut tutkinnon perusteista, vaikka sille on tällä hetkellä selvä kysyntä.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Päivitetty:
        10.2.2020
        • Tutkinnon perusteissa pitäisi JHL:n näkemyksen mukaan huomioida myös koko luontoala tasapuolisesti. Nyt perusteet on kirjoitettu meidän näkemyksen mukaan porotaloutta painottaen. Porotalouden osalta tutkinnon perusteissa on hyvin esitetty alaan liittyvät ammattitaidon kannalta oleelliset tutkinnonosat. Luonnonvaratuottajan osaamisvaatimukset eivät käsityksemme mukaan nyt esitetyssä tutkinnon perusteissa täyty. Luonnontuotteiden kerääminen ja näiden jalostaminen valmiiksi lopputuotteiksi on vaikea saavuttaa 40 osp. puitteissa. Pakollisten tutkinnon osien laajuus tulisi olla erityisesti tässä tutkinnon osassa 55 -60 osp. Myös valinnaisissa tutkinnon osissa voisi näitä täydentää, esimerkiksi ammattikalastuksella. Tämän ammattitaidon saavuttaminen nyt kuvatussa kalastuspalveluiden tuottamisessa ei ole 15 osp puitteissa mahdollista. Näiden osalta olisi syytä käydä valinnaisten osien sisällöt tarkasti läpi ja huomioida osaamispisteiden määrä tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen saavuttamiseen. Näiden pitää olla realistisia ja vastata sitä osaamistarvetta, mikä työelämässä vaaditaan. Tutkinnon osien kaikissa osaamisaloissa on tärkeää huomioida kestävän kehityksen osaaminen konkreettisesti. Kestävä kehitys on osa meidän hallitusohjelmaa ja tämä pitää huomioida myös ammatillisessa koulutuksessa.
      • Savon koulutuskuntayhtymä/Varkauden lukio
        Päivitetty:
        10.2.2020
        • Tutkintonimikkeet ovat hyvät.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Hannu Moilanen
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • Tutkinnon perusteissa pitäisi huomioida koko luontoala tasapuolisesti. Nyt perusteet on kirjoitettu meidän näkemyksen mukaan porotaloutta painottaen. Porotalouden osalta tutkinnon perusteissa on hyvin esitetty alaan liittyvät ammattitaidon kannalta oleelliset tutkinnonosat. Luonnonvaratuottajan osaamisvaatimukset eivät käsityksemme mukaan nyt esitetyssä tutkinnon perusteissa täyty. Luonnontuotteiden kerääminen ja näiden jalostaminen valmiiksi lopputuotteiksi on vaikea saavuttaa 40 osp. puitteissa. Pakollisten tutkinnon osien laajuus tulisi olla erityisesti tässä tutkinnon osassa 55 -60 osp. Tutkintonimikkeistä meillä ei ole lausuttavaa. Myös valinnaisissa tutkinnon osissa voisi tutkinnon osia täydentää, esimerkiksi ammattikalastuksella. Tämän ammattitaidon saavuttaminen nyt kuvatussa kalastuspalveluiden tuottamisessa ei ole 15 osp puitteissa mahdollista. Näiden osalta olisi syytä käydä valinnaisten osien sisällöt tarkasti läpi ja huomioida osaamispisteiden määrä tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen saavuttamiseen. Näiden pitää olla realistisia.
      • Paliskuntain yhdistys
        Päivitetty:
        4.2.2020
        • Tutkinnon muodostuminen tukee poronhoitajille tarpeellisia opintoja. Tutkintonimike poronhoitaja on vakiintunut nimike.
      • Peimarin koulutuskuntayhtymä, Luontotiimi, Kummunsalo Taina
        Päivitetty:
        3.2.2020
        • Pitäisin sekä tutkinnon rakenteen, että käytännön opetuksen toteuttamisen kannalta huomattavasti parempana, että kaikki valinnaiset tutkinnon osat olisivat keskenään samankokoisia (15 osp tai vaihtoehtoisesti 20 osp). Tämä mahdollistaisi opiskelijan saavan laaja-alaisemman osaamisen (useampia valinnaisia) sekä helpottaisi oppilaitoksessa järjestettävän koulutuksen rytmittämistä lukuvuoteen. Lisäksi se yksinkertaistaisi 75 osp:n valinnaispotin kasaamista. Ehdottomasti poistaisin 30 osp:n valinnaiset. Ylipäätään laajoissa tutkinnon osissa on suurempi riski, että jokin osa osaamisesta jää vajaaksi ja siten koko osaamispistepotti opiskelijalta suorittamatta. Pienemmät tutkinnon osat edistävät opintojen etenemistä.
      • Aro Susanna
        Päivitetty:
        30.1.2020
        • Tutkinnon muodostaminen ja tutkintonimikkeet vastaavat työelämän tarpeita. Muutokset ovat osuvia.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry kiittää lausuntopyynnöstä. Emme lausu tutkinnon perusteista. Toivomme kuitenkin saavamme myös jatkossa tiedoksi lausunnolla olevat tutkinnon perusteet. Yhteyshenkilö: Satu Ågren
        Päivitetty:
        28.1.2020
        • .
      • Koivuniemi Jorma, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Luonto- ja ympäristöalan tutkintovastaava vuoden 2019 loppuun. Luonto-ohjaajalinjan opettaja, Perho
        Päivitetty:
        20.1.2020
        • Tutkinnon muodostuminen ja tutkintonimikkeet ovat ymmärrettäviä ja pelkistyneet asiallisiksi.
      • Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Perhon yksikkö, Louhula Matti
        Päivitetty:
        20.1.2020
        • Tutkinnon muodostumisessa pakollisten tutkinnonosien painotus on nyt parempi verrattuna voimassa oleviin perusteisiin.
      • Tutkinnon osien sisältö (ammattitaitovaatimukset, ammattitaidon osoittamistavat ja osaamispisteet)
      • Peimarin koulutuskuntayhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • 4h toiminnanjohtajan lausunto LUONNOSSA OHJAAMINEN Luonto-ohjelmapalvelun järjestäminen Todella usein ohjelmia käytännössä suunnitellaan tai varsinkin toteutetaan yhdessä sidosryhmien kanssa. Tulisikin mielestäni lisätä sidosryhmien/verkostojen tuntemisesta ja niissä/niiden kanssa toimimisesta oma kohtansa. Markkinointi on olennainen osa luonto-ohjelmapalvelun järjestämistä. Tulisikin lisätä maininta ohjelmapalvelun suunnittelun, valmistelun ja toteutuksen lisäksi myös sen markkinoinnista tai vähintäänkin siinä avustamisesta. ILMASTOVAIKUTTAJANA TOIMIMINEN Tämä kokonaisuus vaikuttaa turhan heppoiselta osaamispisteiden määrään verrattuna. Tästä saisi saman määrän osaamispisteitä kuin monesta erittäin paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Tämän sisällön pitäisi automaattisesti olla mukana kaikessa toiminnassa, kuten luonto-ohjelmapalvelun järjestämisessä. Tarkastelisin muiden osa-alueiden sisältöjä uudelleen ympäristönäkökulmasta ja poistaisin tämän kokonaan. MAASTORETKEN OHJAAMINEN Pitäisikö lisätä logistiikasta huolehtiminen tai sen huomioiminen? Retkikohteen valinnassa olennainen osa on sen saavutettavuus käytössä olevilla kulkuvälineillä sekä pysäköintimahdollisuuden selvittäminen tarvittaessa. Työelämässä näkemyksenI mukaan on aika hyvät lähtökohdat useaan eri ammattiin ympäristöalalla, jos on hyvät asiakaspalvelutaidot (ryhmien ohjaaminen ja verkostoissa toimiminen kuuluu työhön hyvin usein jossain muodossa), pystyy tuottamaan ja toteuttamaan tapahtumia sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (jos ei luota omaan osaamiseensa ja uskallusta puuttuu, tulee ongelmia) ja uskaltaa ottaa vastuuta asioista ymmärtäen, että usein kannattaa kysyä mukaan muita toimijoita eikä väkisin yrittää yksin. Kestävän kehityksen mukaisen ajattelun pitää olla ns. automaatio kaikessa tekemisessä. Jotenkin pitäisi näissä tutkinnonperusteissa huomioida myös se, että tulevaisuuden työelämä on kovin erilaista kuin nykyinen. Kehitys on tosi nopeaa, joten ehkä tärkeimmät ominaisuudet nuorilla ovatkin joustavuus ja halu oppia koko ajan uutta. Paljon on erilaista hanketyötä ja määräaikaisia projekteja, harvemmin enää kokoaikaisia vakitöitä. Välittyykö tällaiset asiat tuolta perusteista nyt, ehkä eivät riittävästi?
      • Peimarin koulutuskuntayhtymä, Reija Kivelä, Kalatalous- ja ympäristöopisto, Ammattiopisto Livia
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Tutkinnon osien sisältö Ammatillisesti valinnaisten tutkinnon osien vaihtelevat osp-määrät vaikeuttavat tutkinnon rakenteen suunnittelua. Esimerkiksi kun ympäristönhoitajan pakolliset tutkinnon osat ovat 70 osp, valinnaisiin jää 75 osp. Ympäristönhoitajalle sopivista tutkinnon osista on vaikea suoraan koostaa tätä osp-määrää. On joko pakko ottaa vieraslajit tai kehittää paikallinen tutkinnon osa, joka osaamispisteet ovat x5 osp. Miksi tutkinnon osien keskinäiset painotukset on päätetty näin? Perustelut? Ammatillisesti valinnaisista tutkinnon osista Seuraavat on tarkasteltu : - Ok: Ympäristökohteessa työskenteleminen, Ulkoilureitit, Vesistöjen kunnostaminen, Ympäristön tila, Ympäristöviestintä. - Perinnemaisemien kunnostaminen ja hoitaminen, lisäisin lajintuntemuksen vaatimukseen yleisten ja uhanalaisten kasvien rinnalle huomionarvoiset ja indikaattorilajit. Niiden tunteminen on välttämätöntä, kun valitaan hoitomenetelmiä ja kohdennetaan hoitotöitä työkohteella. Tämä lajisto on työkalu. - Ympäristökohteiden kunnostaminen ja hoitaminen. Lisäisin kohtaan ammattitaidon osoittaminen sanan "kuten" kohdelistan alkuun. Nyt tekstistä saa käsityksen, että vain mainitut työkohteet kelpaavat näyttöön. Vai onko todella niin rajattu, että muut ympäristökohteet kuin mainitut eivät käy?
      • Arktiset Aromit ry, Birgitta Partanen, Partanen Birgitta
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Tutkinnon osissa on on hyvin valinnanmahdollisuuksia ja joustavuutta, mutta kohdat - Tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta, 5 - 15 op - Korkeakouluopinnot, 5 - 15 op - Yhteisten tutkintojen osien osa-alueita, lukio-opintoja, tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja 1 - 15 op tulisi olla valinnaisissa tutkinnon osissa, eikä yhteisissä ammatillisissa tutkinnon osissa, kuten nyt. Tällä muutoksella ne mahdollistaisivat tutkinnon henkilökohtaistamisen paremmin opiskelijan tarpeiden mukaan.
      • Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry, Rutanen Juha
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Luonnontuotteiden kerääminen on luonnontuotealan kannalta looginen ja varsin selkeä työkokonaisuus. Raaka-aineiden tunteminen ja keruu luonnosta on alan työkentän perusta. Ammattitaitovaatimukset vastaavat työtehtäviä, osp-laajuus sopiva. Elintarvikkeiden valmistaminen luonnontuotteista on selkeä ja vaatimuksiltaan hyvin koottu työkokonaisuus, laajuus sopiva. Erityisryhmien ohjaaminen luonnossa -tutkinnon osassa asiakasryhmät on määritelty onnistuneesti työelämän ja esitettyjen osaamisvaatimusten mukaisesti. Väljentämällä erityisryhmien määritelmää palvelun luonne ja osaamisvaatimukset muuttuvat oleellisesti. Hyvinvoinnin tuottaminen eläinten avulla -tutkinnon osa eroaa osaamisvaatimuksiltaan merkittävästi matkailullisista ohjelmapalveluista, tämä on tuotu hyvin esille. Luontoalan ammattilainen osoittaa ammattitaitonsa eläinavusteisissa palveluissa yhteistyötahojensa kanssa. Hyvinvoinnin tuottaminen luonnontuotteilla on selkeä ja vaatimuksiltaan hyvin koottu kokonaisuus, laajuus sopiva. Tuotteen esittely ja hyödyntäminen ovat osa nykyistä työkenttää. Luonnontuotekasvien viljeleminen on selkeä ja vaatimuksiltaan hyvin koottu kokonaisuus, laajuus sopiva. Hinnoitteluun ja markkinakanaviin liittyvä osaaminen on tarpeen viljelytyön kannattavuuden varmistamiseksi. Luontoperustaiset hyvinvointipalvelut -tutkinnon osassa on nostettu hyvin esille toiminnan tavoittellisuus ja luonnon hyvinvointivaikutusten soveltaminen, mikä toki edellyttää hyvinvointivaikutusten syntymekanismien ymmärtämistä. Näistä muodostuu ero muuhun luontotoimintaan ja tarve omaan tutkinnon osaan. Kokonaisuus ja laajuus ovat hyvät. Tarpeellinen tutkinnon osa. Tuotteiden valmistaminen luonnonmateriaaleista: käsityön hinnoitteluun ja markkinan löytämiseen liittyvä osaaminen on keskeinen tekijä työn kannattavuudelle. Kokonaisuus ja laajuus hyvät.
      • Pohjoisen keski-suomen ammattiopisto, Nieminen Teemu
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Nykyistä valinnaista tutkinnon osaa "Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen" on jälleen tänä vuonna valittu vapaa-valintaisiin opintoihin oppilaitoksessamme. On harmillista, että tutkinnon osaa ollaan pudottamassa pois valinnaisten listalta, ottaen huomioon etenkin alan tärkeyden niin kestävän kehityksen kuin työllistymisenkin kannalta. Lisäksi tätä aihetta on vaikea sisällyttää mihinkään jäljelle jääneeseen tutkinnon osaan. Hyviä uusiakin on, esim. vieraslajitorjunta, johon toki on voinut ennenkin panostaa esim. ympäristökohteiden kunnostamisessa ja hoitamisessa.
      • Peimarin koulutuskuntayhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Kompetenspoängen bör vara samma för samtliga valbara examensdelar. Om examensdelarna har olika antal kompetenspoäng blir det svårar för studeranden att erhålla en mångsidig utbildning, dvs de får ojämlika utbildningar ifrågan om mångsidigheten.
      • Saamelaisalueen koulutuskeskus
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Kaikille osaamisaloille yhteisen tutkinnon osan ”Luonto- ja ympäristöalalla toimiminen” laajuus pudonnut 40 osaamispisteestä 30 osaamispisteeseen. Tämä muutos on hyvä. Perustutkinnon alla on viisi erillistä tutkintonimikettä, joiden osaamistarpeet ovat hyvin erilaisia. Pudottamalla tätä kaikille yhteisen osan laajuutta, voidaan osaamistavoitteita suunnata tehokkaammin osaamisalakohtaisiin tavoitteisiin. ”Luonnossa ohjaaminen” laajuuden kasvattaminen 40 osaamispisteeseen on hyvä, voisi olla myös 45 osp. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat selkeät, kattavat ja johdonmukaiset. Valinnaisten tutkinnon osien laajuudet vaihtelevat rajusti eivätkä aina suhteessa ammattitaitovaatimuksiin. ”Ulkoilureittien rakentaminen ja hoitaminen” 30 osp ammattitaitovaatimuksiin nähden liian laaja, ammattitaitovaatimuksiin nähden tutkinnon osan laajuus tulisi olla 20 osp. Näin suuret erot laajuuksissa aiheuttavat myös ongelmia opetuksen järjestämisessä opiskelijoiden tehdessä valintojaan. Tuemme lämpimästi ajatusta siirtyä yhtenäiseen osaamaisen arviointikriteeristöön. Arviointikriteeristöä voisi mielestämme kuitenkin avata lisää.
      • Järviseudun ammatti-instituutti, Karvinen Juha
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Luonto- ja ympäristöalalla toimiminen, 30 osp P Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa Ympäristövastuullisuus ja kestävä kehitys • toimia materiaaleja, energiaa ja vettä säästäen • minimoida syntyvää jätettä sekä lajitella, kierrättää ja uusiokäyttää materiaaleja • selvittää työpaikan tai oman työtehtävän ympäristövaikutuksia ja tehdä esityksiä ympäristövaikutusten vähentämiseksi • toimia jokamiehenoikeuksien ja muun ympäristölainsäädännön mukaisesti Ekologian perusteet ja lajintuntemus • tunnistaa ekosysteemejä ja niiden muutoksiin vaikuttavia tekijöitä • ymmärtää aineiden kierron ekosysteemissä • tunnistaa eri lajeja sekä niiden elinympäristöjä • tunnistaa luonnossa monimuotoisuutta lisäävät ja ylläpitävät ympäristötekijät Maastossa liikkuminen ja työskentely • käyttää erilaisia suunnistusvälineitä, karttaa ja kompassia sekä digitaalisia paikantamisvälineitä • käyttää ja huoltaa tarvittavia koneita ja välineitä huomioiden turvallisuuden ja ympäristövastuullisuuden • toimia maastossa itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä kaikkina vuodenaikoina • ottaa huomioon toimintansa turvallisuuden • auttaa hätätilanteissa sekä onnettomuuden ja sairaskohtauksen sattuessa • toimia vastuullisesti maastossa liikkuessaan ja toimiessaan Ilmastovaikuttajana toimiminen, 15 osp Tämän ottaisimme pois kokonaan. Ei realistisia työllistymismahdollisuuksia. Sitä paitsi otsikko aika suureellinen. Ei sovi mielestänämme perustutkintoon, vaan vähintään amk-tason koulutukseen. Ensiapu, hygienia ja työturvallisuus Luonto- ja ympäristöalan useissa työtehtävissä toimiminen edellyttää voimassa olevan työturvallisuuskortin tai matkailualan turvallisuuspassin ja EA1- tai EA2:ta vastaavan ensiaputodistuksen. Lisäksi alan tehtävissä, joissa työskennellään elintarvikehuoneistoissa ja käsitellään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita, edellytetään hygieniapassia. Lisätietoja pätevyyksistä ja kelpoisuuksista: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/patevyydet-ja-kelpoisuudet Perustelu: Matupa-kurssi vastaa paremmin luontoalan tarvetta kuin yleinen työturvalliskurssi. EA1-2 ovat SPR:n kursseja ja EA-kurssiksi kannattaa hyväksyä myös mm. EFR ja Wafa-kurssit. Jälkimmäiset vastaavat paremmin luontoalan käytännön tarpeeseen.
      • Opetushallitus, Luonto- ja ympäristöalan työelämätoimikunta
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • • Luonto- ja ympäristöalalla toimiminen: tunnistaa eri lajeja sekä niiden elinympäristöjä >osaamisalan pakolliseen tutkinnon osaan • Lisäys: ympäristölainsäädännön perusteiden tunteminen omassa toiminnassa (ennalta varautuminen, ennalta ehkäisy, ympäristövahinkojen torjuminen ensisijaisesti niiden lähteellä ja aiheuttajamaksaaperiaate) • Maastossa liikkuminen ja työskentely: otsikon muuttaminen > esim. Työskentely työtehtävissä. Tästä voisi poistaa maastossa liikkumiseen liittyvät asiat ja siirtää ne niihin osaamisalojen pakollisiin osiin, joissa maastossa liikkuminen on osa osaamista • Ympäristöalan osaamisala, ympäristönhuoltaja: Pakollinen tutkinnon osa 40 osp: Materiaalinen talteenotto ja hyödyntäminen, 40 osp > voisi lisätä esim. ”vastaanottaa, siirtää ja varastoida työympäristössä syntyvä jäte- ja kierrätysmateriaaleja”
      • Green Care Finland ry
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Kokonaisuudessaan tarkastelemiemme hyvinvointipalveluihin liittyvien tutkinnon osien osaamisvaatimukset ovat hyvät ja loogiset. Pidämme tärkeänä osaamisvaatimuksena sitä, että opiskelija ymmärtää luonnon ja eläinten tuottamien hyvinvointivaikutusten syntymekanismeja – voidakseen soveltaa niitä. Toki niiden soveltamisen osaaminen mainittiinkin Luontoperustaiset hyvinvointipalvelut -tutkinnon osassa. Käsitteiden ymmärtäminen kohtaan voisi lisätä: osaa nimetä luonnon hyvinvointivaikutuksia ja niiden syntymekanismeja. Hyvinvoinnin tuottaminen eläinten avulla on sisällöltään onnistuneesti erotettu ohjelmapalveluista eli tarvitaan kaksi tutkinnon osaa, osaamisvaatimuksissa sekä palvelujen sisällöissä ja tavoitteissa on oleellisia eroja. Tämän eron pitäisi näkyä myös ammattitaidon osoittamisessa eläinavusteisissa palveluissa, ei siis ohjelmapalveluna. Tutkinnon osassa on tärkeää nostaa esille eläinten turvallisuuden huomioimiseen liittyvä osaaminen (ihmisten turvallisuus on huomioitu). Aika monet eläimet kuten hevoset ovat luonnossa saaliseläimiä jolloin ihmisen äkkinäinen käytös tms. saattaa laukaista pakoreaktion missä eläin voi vahingoittua. Näissä yhteyksissä voitaisiin käyttää termiä lajityypillinen käyttäytyminen. Lisäksi näissä palveluissa korostuu eläimen itsemääräämisoikeus eli se, että eläin saa päättää, haluaako tulla ihmisten lähelle/työskennellä ihmisten kanssa/antaa ihmisen koskea tai käsitellä itseään. Eläintä ei saa siis pakottaa em. asioihin. Tätä osaamista tarvitaan. Näihin hyvinvointipalveluihin liittyviin tutkinnonosiin voisi lisätä: hyödyntää saamaansa palautetta oman ammattitaitonsa kehittämiseen. Tai täsmällisemmin: -opiskelija ymmärtää asiakaspalautteen merkityksen, osaa kerätä sitä kohderyhmältä tavoitteiden suuntaisesti ja osaa käyttää sitä oman työnsä kehittämisessä - opiskelija ymmärtää reflektion merkityksen asiakaskokemuksessa ja osaa käyttää sitä oman työnsä kehittämisessä Erityisryhmien ohjaaminen luonnossa -tutkinnon osassa erityisryhmät on määritelty varsin onnistuneesti. Esteettömyys näyttäytyy paljolti fyysisten esteiden poistamisena, vahvemmin voisi nostaa yhdenvertaisuuden näkökulmasta esille psyykkiset ja sosiaaliset (kuulluksi tuleminen, asenteet yms.) sekä viestinnälliset (selkeä kieli, kuvitus yms.) tekijät. Ulkoilualueen rakentaminen ja hoitaminen: Alueella tehtävistä rakennustöistä tiedottaminen alueen kulkijoille sekä netissä että alueella (lisää turvallisuutta, kun kulkijat osaavat varautua asiaan) ja sama myös kohtaan Vesistön kunnostustyöt. Vieraslajien kohdalla olikin jo tiedottaminen mukana, mutta syytä korostaa kohtaan käyttää kohteen kunnostamisessa ja hoitamisessa tarvittavia työvälineitä, kulkuneuvoja ja materiaaleja myös tarvittavia suojavarusteita.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari Jaakko Stenhäll 14.2.2020 § 1
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Tutkinnon osien ammattitaidon osoittamistavat on esitetty riittävän väljästi. Ammattitaitovaatimukset kuvastavat työelämän osaamistarpeita/ kunkin tutkinnon osan työtehtävää/viä.
      • Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ympäristötiimi, Kalatalous- ja ympäristöopisto
        Päivitetty:
        13.2.2020
        • Jätehuoltoon liittyen on luonnoksessa nyt tarjolla kaksi valinnaista korvaamaan aikaisemmassa perusteessa ollut Jätehuollon järjestäminen: Jäteaseman hoitaminen, 20 osp ja Jäte- tai kierrätyslaitoksessa toimiminen, 20 osp . Hyvää on se, että suunnitelman laatiminen on poistettu. Hieman turhalta tuntuu tehdä kaksi eri tutkinnonosaa, jotka voisivat olla kumpikin esim. "Jätteiden vastaanotossa ja käsittelyssä toimiminen. " Työtehtävät ja osaamissisällöt määräytyvät kuitenkin aina työpaikan mukaisesti. Perustutkintolaisten ei tarpeelista olla laajojen käsittelyprosessien tuntijoita vaan riittää, että osaa vastaanottaa, käsitellä ja lajitella sitä mitä työpaikkaan tuodaan ja tuntee työhöän liittyvän lainsäädännön oleellisein osin. Lisäksi laajuus 15 osp sopii mielestäni tähänkin varsinkin kun iso suunnittelutyön osuus on poistettu. Hieman vastaava ongelma tulee luonnoksen sarjassa luonto-ohjaajan valinnaisia tutkinnonosia. Siellä on nyt eritelty kaikenlaista metsäretkestä hyvinvointipalveluun ja luono-ohjaamisen erityisosaaminen. Vanhan perusteetn luontopalveluissa toimiminen antoi mahdollisuudet todella laaja-alaisesti erikoistua siihen mikä itselle kiinnostavaa ja hakeutua työpaikkaan, jossa pääsee juuri sen tyyppistä luontopalvelua toteuttamaan. Osaamispistemäärä 15 osp on varmasti ihan sopiva kaikille valinnaisille.
      • Ammattiopisto Luovi
        Päivitetty:
        13.2.2020
        • Tutkintorakenteessa pyydetään ottamaan kantaa voiko toisen osaamisalan pakollisen tutkinnon osan valita valinnaisiin opintoihin. Mielestämme valinnan mahdollisuus tulisi sisällyttää tutkinnon perusteeseen. Ympäristöalan osaamisalan, ympäristönhoitajan pakolliseen tutkinnon osaan Ympäristökohteessa työskenteleminen 40 osp tulisi sisällyttää T-luokan ajoluvan vaatimus. Nykyiseen tutkinnon perusteeseen verrattuna eri koneita, laitteita ja välineitä ei enää luetella, mikä nähdään hyvänä. Sen sijaan näemme nykyisen ammattitaitovaatimusten kirjoitusasun korostavan luonnonsuojelualueita tutkinnon osan ympäristökohteena. Pakollisen tutkinnon osan tulisi sallia mahdollisimman laajasti kaikki ympäristökohteet eikä suosia vain yhtä. Tutkinnon osa Jäteaseman hoitaminen 20 osp sisältää ammattitaitovaatimuksen ”käyttää trukkia, pyöräkuormaajaa tai traktoria”. Näkemyksemme mukaan kaikilla jäteasemilla trukin, pyöräkuormaajan tai traktorin käyttäminen ei ole välttämätöntä eikä tutkinnon osa tältä osin vastaa työelämän vaatimuksia. Ko. ammattitaitovaatimus myös koetaan kokonaisuudesta irrallisena. Perinnemaisemien kunnostaminen ja hoitaminen 20 osp sisältää ammattitaitovaatimuksen ”hoitaa alueella tarvittavia eläimiä yksin tai ryhmän mukana, kuten suorittaa laidunvalvontaa”. On myös perinnemaisemia, joilla ei laidunna eläimiä. Laiduntavat eläimet saattavat myös tarvita aitaa laitumen ympärille. Varsinkaan sähköaita ei ole perinnemaiseman mukainen. Tässä on selvästi ristiriita paikallisten perinnemaisemien, työelämän tarpeiden ja ammattiaitovaatimusten välillä. Ulkoilualueiden rakentaminen ja hoitaminen 30 osp näytössä opiskelija joutuu sekä rakentamaan että hoitamaan ulkoilualueiden rakenteita. Kun näyttö annetaan työelämäkohteessa, saattaa olla, että tehtävänä on jompikumpi. Ehdotettu kirjoitusasu pakottaa tekemään enemmän kuin asiakkaan tilaus tai työelämäkohteen tarve saattaa olla. Ympäristökohteen kunnostaminen ja hoitaminen 20 osp valintamahdollisuus useamman kerran on erinomainen. Lienee syytä kuitenkin mainita, että se kohdennetaan eri ympäristökohteeseen (kuten näytön yhteydessä mainitaan). Maatalousalan perustutkinnossa on myös vastaavan tyyppinen tutkinnon osa, joka voidaan valita useamman kerran. Siellä ko. tutkinnon osa nimetään valitun kohteen mukaisesti, tässä lienee syytä toimia samoin?
      • Maa- ja metsätalousministeriö, Verta Olli-Matti
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö esittää perustutkinnon perusteisiin seuraavia lisäyksiä ja muokkauksia: - Kalastuspalveluissa toimiminen, s. 23; lisätään vaatimus ”toimii hygieenisesti” sekä ”osaa auttaa hätätilanteissa sekä onnettomuuden ja sairaskohtauksen sattuessa”, - Metsästyspalveluissa toimiminen, s. 29; korvataan vaatimus ”ottaa työssään huomioon eläinten käsittelyyn liittyvät voimassa olevat säädökset” vaatimuksella ”ottaa työssään huomioon eläinten käsittelyssä tarpeettoman kivun ja kärsimyksen välttämisen sekä voimassa olevat säädökset”, - Porojen vasottaminen ja vasojen merkitseminen, s. 32; o korvataan vaatimus ”Porojen hoitaminen vasotusaidassa” vaatimuksella ”Porojen hyvinvointi ja hoitaminen vasotusaidassa”, o korvataan vaatimus ”huolehtia porojen hyvinvoinnista niin, että porojen häiriöttömyys ja luontainen käyttäytyminen mahdollistuu” vaatimuksella ”huolehtia poroista niin, että poroja ei tarpeettomasti häiritä ja luontainen käyttäytyminen mahdollistuu”, korvataan vaatimus ”tehdä porolle korvamerkintä” vaatimuksella ”tehdä porolle korvamerkintä välttäen tarpeetonta kipua ja kärsimystä”.
      • Harjun oppimiskeskus
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • Luonnontuotteiden kerääminen 40 osp -> muutettaisiin laajuus 35 ops ja lisäksi kaikille luonnonvaratuottajille tulisi pakolliseksi tutkinnon osa Elintarvikkeiden valmistaminen luonnontuotteista. Tämä laajuus muutettaisiin 20 osp. Luonnossa ohjaaminen 40 osp -> jaettaisiin kahteen tutkinnon osaan. Ammattitaitovaatimukset jaettaisiin seuraavasti: - Omat luonnossa liikkumisen taidot ja luonnontuntemus 20 osp - Luonto-ohjelmapalvelun järjestäminen, ohjaaminen, asiakaspalvelu 35 ops Eläimen käyttö luontoalan ohjelmapalveluissa - kuljettajaa eläimiä säädösten mukaan -> tämä todennäköisesti edellyttää eläinkuljettajan pätevyyskoulutusta ja koetta. Tämä osaaminen on muissa tutkinnoissa (esim. hevostalouden pt, 5 osp kaikille pakollinen tutkinnon osa ja käsittää vain hevosen kuljettamisen) tulossa omaksi tutkinnon osakseen. - Muilta osin sisältö on hyvä. - Laajuudeksi esitämme 20 osp Erityisryhmien ohjaaminen luonnossa - Ammattitaidon osoittaminen: ”Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävässä ohjaamalla luonnossa erityisryhmää, joka koostuu vamman, sairauden, sosiaalisen tai muun toimintakyvyn heikentämistä henkilöistä.”. Tarvitseeko ryhmää rajata? Esitämme, että lause olisi ”Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävässä ohjaamalla luonnossa erityisryhmää”. Näin tähän sisälle saataisiin esimerkiksi maahanmuuttajat. - laajuudeksi esitämme 20 osp Hyvinvoinnin tuottaminen eläinten avulla - Tähän ei tarvita erillistä tutkinnon osaa vaan tutkinnon osa ”Eläimen käyttö luontoalan ohjelmapalveluissa” kattaa tämän sisällön. Kädentaidoissa ohjaaminen - Tähän tulisi lisätä oma osaaminen kädentaidoissa - > Lisäyksen jälkeen tutkinnon osan laajuudeksi tulisi luontevasti 20 osp Luonnontuotekasvien viljeleminen - Ehdotamme, että tämänkin tutkinnon osan laajuus olisi 20 osp -> Siitä poistettaisiin ”Luonnontuotekasvin markkinointi”. Maastoruokailun järjestäminen - Tämän sisällön laajuudeksi kävisi 20 osp Tuotteiden valmistaminen luonnonmateriaaleista - Tämän sisällön laajuudeksi kävisi 20 osp Ulkoilualueiden rakentaminen ja hoitaminen - ”selvittää ulkoilualuetta koskevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä” –> tätä tulisi tarkentaa mitä tarkoittaa? Mikä laajuus riittää? Vai tuleeko tuntea keskeinen lainsäädäntö ja viranomaismääräykset. - Tämän sisällön laajuudeksi kävisi 20 osp
      • Saimaan ammattiopisto Sampo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • Ympäristöneuvonnan osaamisen painotus näkyvämmäksi.
      • SASKY koulutuskuntayhtymä
        Päivitetty:
        10.2.2020
        • Luonto- ja ympäristöalalla toimiminen * ympäristönhoitotyöt olisi syytä mainita * parantamiskohteita voisi yksilöidä esimerkein * ymmärtää toimintaa liityviä ympäristömittareita, ei pelkästään hiilijalanjälki * liitteen 1 mukaisesti useissa työtehtävissä tarvitaan EA kortti, mutta onko se pakollinen tässä tutkinnon osassa Luonnontuotteiden kerääminen * selkeä kokonaisuus Luonnossa ohjaaminen * lisätä ohjaamiskohtaan: osaa suunnitella ja toteuttaa tapahtuman reitin, sisällön ja ajankäytön kohteen ominaispiirteiden mukaisesti * "ohjata omalla äidinkielellään" ulkomaisten opiskelijoiden pitäisi pyshtyä ohjaamaan myös suomeksi Hyvinvoinnin tuottaminen luonnontuotteilla * Ammattitaidon osoittaminen: valmistaminen ok, mutta niiden käyttäminen asiakaille vain soveltuvin osin (ei ehdoton). Tällä koulutuksella ei valmistu hoitajaksi * palvelutilanne täytyy hoitaa myös suomeksi Ilmastovaikuttajana toimiminen * tutkinnon osan nimeksi: Ilmastotietouden edistäjä/edistäminen Luonnontuotekasvien viljeleminen * viljelyn suunnittelussa useampi kuin yksi kasvi Maastoretken ohjaaminen * Tulenteossa tarvitaan muutakin kuin puukko ja kirves Tuotteiden valmistaminen luonnonmateriaaleista *Ammattitaidon osoittamisessa luonnonmateriaaliuettelo suppea (esim. luonnonpunontamateriaalit puuttuvat (tuohi, paju, risut, kaisla jne))
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Päivitetty:
        10.2.2020
        • Tutkinnon vaatimuksissa on JHL:n käsityksen mukaan perustutkinnon ylittäviä tutkintovaatimuksia. Esimerkiksi vaatimus määritellä ympäristön tila ja määrityksen perusteella määrittää ympäristön tilan hoitotarpeet on korkea vaatimus ammatilliseen perustutkintoon. Tämä sama korkea vaatimustaso näkyy esimerkiksi myös ympäristönäytteenotossa, jossa vaatimuksena on laatia ympäristönäytteenotto suunnitelma. Perinteisesti tämä on ollut yliopistotutkinnon suorittaneen FM tai MMM tehtävä. Pääsääntöisesti tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset on kirjoitettu kuitenkin sisällön osalta hyvin. Tiettyjä tutkinnon vaatimuksia pitäisi kuitenkin koota omiksi kokonaisuuksiksi, esimerkiksi työelämätaitojen, lainsäädäntötuntemuksen ja työpaikkaohjaamisen osalta. Ammattitaidon osoittaminen on kirjoitettu hyvin auki tutkinnon perusteissa. Osassa ammattitaidon osaamiskohdissa on myös tutkintoympäristö kuvattu hyvin. Tämän osalta kuvauksessa ammattitaidon osoittamisessa pitäisi olla jokaisessa kohdassa ohjaava teksti, missä ympäristössä ammattitaito konkreettisesti osoitetaan. Nyt tekstit ja kuvaukset eivät ole yhteismitallisia. Tämä ohjaisi tutkinnossa vaadittavan osaamisen osoittamiseen niin, että ne vastaavat työelämässä tarvittavaa osaamista. Myös perusteissa mainittu täydennysmahdollisuus yksilöllisesti pitäisi täydentää ohjaavilla esimerkeillä. Vaikka ammatillisessa koulutuksessa on ammattitaidon osoittamisen kannalta melko vakiintuneet menettelyt, on kustannuspaine oppilaitoksissa ohjannut toimintaa suuntaan, missä ei enää kustannuksista johtuen ammattitaitoa osoiteta konkreettisissa työtehtävissä oikeassa työympäristössä. Ammattitaitoa ei meidän käsityksen mukaan voi osoittaa ainoastaan kirjallisesti. Ammattitaidon osoittamista voidaan myös kirjallisilla töillä, mutta tähän ei tutkinnon perusteilla saa ohjata.
      • Savon koulutuskuntayhtymä/Varkauden lukio
        Päivitetty:
        10.2.2020
        • • Liite 1: Sanamuoto ensiapupätevyydestä on lainvastainen. EA1 ja EA2 ovat Suomen Punaisen ristin tuotemerkkejä. EFR antaa saman pätevyyden, lisäksi on muitakin ensiapu-koulutusjärjestelmiä, joissa mennään paljon SPR:n kursseja syvemmälle. Liitteenä Tukesin lausunto EFR-pätevyydestä. Opetussuunnitelmassa tulisi lukea: …EA1 tai EA2-todistuksen tai vastaavan pätevyyden. Liite 1: Ensiapu, hygienia ja työturvallisuus • Luonto- ja ympäristöalan useissa työtehtävissä toimiminen edellyttää voimassa olevan työturvallisuuskortin ja EA1- tai EA2-todistuksen. Lisäksi alan tehtävissä, joissa työskennellään elintarvikehuoneistoissa ja käsitellään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita, edellytetään hygieniapassia. • Metsästyspalveluissa toimiminen 15osp: Opetussuunnitelmaan tulisi lisätä ”Osaa toimia riistanhoidollisissa tehtävissä.” • Ympäristönhoitajille pakollisissa tutkinnon osissa päällekkäisyyttä: On turhaa opettaa samoja asioita kahdessa eri tutkinnon osassa. Luonto- ja ympäristöalalla toiminen: - minimoida syntyvää jätettä sekä lajitella kierrättää ja uusiokäyttää materiaaleja - tunnistaa eri lajeja sekä niiden elinympäristöjä - käyttää ja huoltaa tarvittavia koneita ja välineitä huomioiden turvallisuuden ja ympäristövastuullisuuden Ympäristökohteessa toimiminen: - lajitella, kierrättää, uusiokäyttää ja hävittää syntyvän jätteen kiertotaloutta edistäen - tunnistaa yleisimpiä hoidettavia luontotyyppejä ja elinympäristöjä ja niiden kasveja - käyttää ja huoltaa työssään tarvittavia ja kohteeseen sopivia työkoneita ja välineitä • Ympäristökohteessa työskenteleminen –tutkinnon osassa tulisi perehtyä tekniseen osaamiseen, luontokohteiden hoitaminen ei Savossa työllistä ympäri vuoden (talvi). Kunnistakin on jäämässä lähivuosina paljon eläkkeelle. Yksi osa-alue ei työllistä koko-aikaisesti, mutta pienet kunnat tarvitsevat moniosaajia.
      • Turpeinen Riitta, Kainuun ammattiopiston opettajat. Luonto- ja ympäristöalan pt, Luontoalan at. Lausujana myös Katja Moilanen.
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Valinnaisten tutkinnon osien osp -määrät voivat vaihdella, kuten on kirjattu. Valinnaisten tutkinnon osien päällekkäisyydet eivät ole ongelma, ne eroavat riittävästi. Pakollinen tutkinnon osa Luonnontuotteiden kerääminen on hyvin kuvattu. Jatkojalostus tuotteiksi on valinnaisten tutkinnon osien sisällöissä. Luontoperustaiset hyvinvointipalvelut on hyvä uusi tutkinnon osa!
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Hannu Moilanen
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • Tutkinnon vaatimuksissa on myös meidän käsityksen mukaan perustutkinnon ylittäviä tutkintovaatimuksia. Esimerkiksi vaatimus määritellä ympäristön tila ja määrityksen perusteella määrittää ympäristön tilan hoitotarpeista on korkea ammatilliseen perustutkintoon. Tämä sama korkea vaatimustaso näkyy esimerkiksi myös ympäristönäytteenotossa, jossa vaatimuksena on laatia ympäristönäytteenotto suunnitelma. Perinteisesti tämä on ollut yliopistotutkinnon suorittaneen FM tai MM tehtävä. Ammattitaidon osoittaminen on kirjoitettu hyvin auki tutkinnon perusteissa. Osassa ammattitaidon osaamiskohdissa on myös tutkinto ympäristö kuvattu hyvin. Tämän osalta kuvauksessa ammattitaidon osoittamisessa pitäisi olla jokaisessa kohdassa ohjaava teksti, missä ympäristössä ammattitaito konkreettisesti osoitetaan. Nyt tekstit ja kuvaukset eivät ole yhteismitallisia. Myös perusteissa mainittu täydennysmahdollisuus yksilöllisesti pitäisi täydentää ohjaavilla esimerkeillä. Vaikka ammatillisessa koulutuksessa on ammattitaidon osoittamisen kannalta melko vakiintuneet menettelyt, on kustannuspaine oppilaitoksissa ohjannut toimintaa suuntaan, missä ei enää kustannuksista johtuen ammattitaitoa osoiteta konkreettisissa työtehtävissä oikeassa työympäristössä. Ammattitaitoa ei meidän käsityksen mukaan voi osoittaa ainoastaan kirjallisesti. Täydentää toki voi ammattitaidon osoittamista myös kirjallisilla töillä.
      • Paliskuntain yhdistys
        Päivitetty:
        4.2.2020
        • Tutkinnon osien sisällöt vastaavat hyvin työelämän ja paliskuntien tarpeisiin sekä sisältävät taitoja, mitä itsenäisesti toimivan poronhoitajan tulee osata. Vapaasti valittavissa opinoissa on sopivia ko-konaisuuksia erilaisille poronhoitotavoille.
      • Keuda, Tuomivaara Outi
        Päivitetty:
        4.2.2020
        • Kaiken kaikkiaan ammattitaitovaatimukset suhteessa osaamispisteisiin vaihtelevat liikaa eri tutkinnon osissa. Joitakin päällekkäisiä tai hyvin lähellä olevia tutkinnonosia. Voisi vähentää huomattavasti. Mukava tehdä osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmia näin valtavaan määrään valinnaisia tutkinnonosia. Kestävä kehitys jää heikoksi, pitäisi näkyä kaikissa tutkinnonosissa. Alla yksittäisiin tutkinnonosiin kommentteja: - Luontoselvitysten laatiminen perusopintoja olisi hyvä sisältyä alan perustutkintoon. Näitä opintoja ei nyt ole lainkaan. - Tuotteistamisen ajatus olisi hyvä tulla kautta linjan. - Luonto- ja ympäristöalalla toimiminen, pitäisi lisätä EA1 valmiudet! - Luonnossa ohjaaminen, Materiaalien talteenotto ja hyödyntäminen, Ympäristökohteessa työskenteleminen, pitäisi lisätä EA2 valmiudet - Eläimen käyttö luontoalan ohjelmapalveluissa, onko osaamisvaatimukset 15 osp arvoiset? kuljettaa eläimiä säädöksien mukaisesti, tarvitaanko tätä ammattitaitovaatimusta? Aiheuttaako tämä uuden pätevyyskoulutusvaatimuksen? - Hyvinvoinnin tuottaminen eläinten avulla, 15 osp, ammattitaitovaatimusten mukainen osaaminen 10 osp laajuinen ja Eläimen käyttö luontoalan ohjelmapalveluissa olisi laajempi 15 tai 20 osp - Ilmastovaikuttajana toimiminen, 15 osp, Ammattitaitovaatimukset suhteessa osaamispisteisiin ovat vaatimattomat - Jäte- ja kierrätysneuvonta, roskaamistarkastus tarpeeton, materiaalivirtalaskelma tarpeeton, tärkeämpää ymmärtää materiaalien kiertokulku - Kalastuspalveluissa toimiminen, perustaso vesillä liikkumisessa puuttuu - Maastoretken ohjaaminen, Onko päällekkäisyyksiä Luonnossa ohjaaminen tutkinnon osan kanssa? Jos opiskelija suorittaa tämän tutkinnon osan, saako hän myös Luonnossa ohjaamisen näytetyksi? Onko osp-laajuus näiden tutkinnon osien kesken linjassa? - Maastoruokailun järjestäminen, huolehtia maastoruokailun jonkin osa-alueesta itsenäisesti. Riittääkö esim. jälkiruoan tekovastuu? Vaikuttaa ohuelta ammattitaitovaatimuksena. - Ryhmätoiminnassa ohjaaminen, Tarvitaanko tutkinnon osaa? Ammattitaitovaatimukset kevyet suhteessa osaamispistemäärään. - Tuotteiden valmistaminen luonnonmateriaaleista, Pitäisikö tuotteistamisen ajatus tuoda esille? - Ulkoilualueiden rakentaminen ja hoitaminen, 30 osp Osp-määrä tuntuu korkealta suhteessa ammattitaitovaatimuksiin. Olisko sopivampi 20 osp - Vesistöjen kunnostaminen ja hoitaminen, varmistaa, että ennen työn aloittamista omaa työn tekemiseen tarvittavat pätevyydet, Pätevyydet? Pitäisikö tätä avata? - Vieraslajitorjunta, 15 osp, Ammattitaitovaatimukset ovat laajat suhteessa osaamispistemäärään
      • Peimarin koulutuskuntayhtymä, Luontotiimi, Kummunsalo Taina
        Päivitetty:
        3.2.2020
        • Kommenttini koskee ensisijaisesti luonnonvaratuottajan ammattinimikkeelle suunnattuja tutkinnon osia. Valinnaisten tutkinnon osien osaamispistemäärät vaihtelevat suuresti verrattuna nykyisiin tutkinnon perusteisiin, vaikka ammattitaitovaatimuksissa ei ole nähtävissä vastaavaa eroa. Esimerkiksi Elintarvikkeiden valmistaminen luonnontuotteista on uusissa perusteissa 30 osp ja nykyisissä vastaava Luonnontuotteiden jatkojalostaminen on 15 osp. Samoin Luonnontuotekasvien viljeleminen on uusissa 30 osp ja nykyisissä 15 osp. Ammattitaitovaatimukset ovat kuitenkin käytännössä samat. Selkeästi luonnonvaratuottajille suunnattuja valinnaisia on vähän (elintarvikkeet, luonnonmateriaalit, hyvinvointituotteet, viljely). Nämä kuitenkin kattavat ammattitaidon kannalta keskeisimmät osaamisalueet. Muita huomioita: Eläimen käyttö luontoalan ohjelmapalveluissa (15 osp) ja Hyvinvoinnin tuottaminen eläinten avulla (15 osp) ovat sisällöllisesti hyvin samankaltaiset. Onko tarkoitus, että tutkinnon perusteissa on kaksi näin päällekkäistä valinnaista tutkinnon osaa?
      • Aro Susanna
        Päivitetty:
        30.1.2020
        • MTK pyytää tarkastelemaan luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon perusteita kokonaisuutena siten, että kaikissa osaamisaloissa tulee huomioita kestävän kehityksen osaaminen luonto- ja ympäristöalalla. Luonnoksessa on oma tutkinnon osa tätä varten, mutta teeman kuuluisi olla läpileikkaava ja konkreettinen. Tulevaisuuden osaamisen ennakointitietojen perusteella (Osaamisrakenne 2035, OPH, 2019) luonnonvara-alalla juuri kestävän kehityksen periaatteiden tunteminen on yksi tärkeimmistä geneerisistä tulevaisuuden taidoista.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry kiittää lausuntopyynnöstä. Emme lausu tutkinnon perusteista. Toivomme kuitenkin saavamme myös jatkossa tiedoksi lausunnolla olevat tutkinnon perusteet. Yhteyshenkilö: Satu Ågren
        Päivitetty:
        28.1.2020
        • .
      • Koivuniemi Jorma, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Luonto- ja ympäristöalan tutkintovastaava vuoden 2019 loppuun. Luonto-ohjaajalinjan opettaja, Perho
        Päivitetty:
        20.1.2020
        • Voisi lisätä tutkinnon osat Riistalihan tuotannossa toimiminen ja Kalatalouden tuotannossa toimiminen. Tutkinnon osassa Tuotteiden valmistaminen luonnonmateriaaleista mukaan myös riistalihan valmistaminen tuotteeksi samoin riistaeläinten trofeitten valmistaminen. Riistalihan käsittelylaitokset hyviä työssäoppimispaikkoja.
      • Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Perhon yksikkö, Louhula Matti
        Päivitetty:
        20.1.2020
        • Metsästyspalveluissa toimiminen 15 osp. Riistan lihan jatkojalostuskelpoisuus ja mahdollisuus käyttää riistaa elintarvikkeena pitäisi tuoda ammattitaitovaatimuksiin. Riistan lihalla ja niiden jatkojalostuksella on merkittävä osuus kestävässä ruokataloudessa tulevaisuudessa. Riistanlihan käsittely elintarvikkeeksi lihankäsittelylaitoksissa tai muussa vastaavassa olisi merkittävä lisäarvo metsän tuotteille. Tuotteiden valmistaminen luonnonmateriaaleista, 15osp tekstistä puuttuu liha kokonaan ja trofeet ja niiden valmistaminen voisi olla selvemmin sanottu (luu on)
      • Suosituslista kasvien, eläinten ja luonnonilmiöiden osaamisesta
      • Peimarin koulutuskuntayhtymä, Reija Kivelä, Kalatalous- ja ympäristöopisto, Ammattiopisto Livia
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Suosituslistat kasvien, eläinten ja luonnonilmiöiden tunnistamiseksi Lajilistoja on karsittu, ja ne on selvästi laadittu lähinnä luontomatkailun näkökulmasta. Tästä seuraa ongelmia muiden osaamisalojen opetukseen. Lajilistat eivät toimi esimerkiksi ympäristönhoitajan työkaluina. Tästä seuraa, että niitä joudutaan paikkaamaan koulukohtaisesti opetettavien tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukaan. Niihin laaditaan oppilaitoksissa omat lajilistat, jotka kattavat vaatimukset esimerkiksi luontotyyppien, suojeltujen luontotyyppien, työkohteiden tai ympäristömittausten indikaattorilajiston tunnistamisessa työkaluina. Nyt lajilistoista esimerkiksi puuttuu lajeja, joita tarvitaan yleisten luontotyyppien tunnistamiseen jo ensimmäisessä kaikille yhteisessä pakollisessa tutkinnon osassa. Ehdotettu lajiston lista on myös epätasapainossa siten, että eri lajiryhmien painoarvot vaihtelevat perusteetta. Esimerkiksi nisäkkäistä pitäisi tuntea melkein kaikki lajit, mutta kasveja ja lintuja on karsittu. Sienet on jätetty liki ennalleen, vaikka lista on lähinnä yleissivistävä, kun edes kaikkia kauppasieniä ei vaadita. Lajiryhmäkohtaisesti on epäloogisuuksia, esimerkiksi linnuista vaaditaan suurin osa haukkojen ja lokkilintujen lajeista, mutta muita lajiryhmiä on karsittu, vaikka ne muodostavat suurimman osan lintulajistosta. Hyönteisissä on sekoitettu ryhmätasoa ja lajitasoa sekaisin - listassa ei ole 23 lajia, vaan 21 lajiryhmää ja 2 lajia. Muutamia esimerkkejä mainitakseni. Yhteenvetäen, lajilistoilla on ehdotetussa muodossa lähinnä yleissivistävä merkitys muiden kuin luonto-ohjaajien kohdalla. Ehdotan, että kaikille pakollisen lajiston listaa tarkastellaan siten, että se kattaa ainakin kaikille pakollisen yhteisen osaamisen vaatimukset mm. luontotyyppien tunnistamisessa. Silloin pitää tietysti tietää, mitä luontotyyppejä vaaditaan, ja mitkä niiden tunnus-, opas- ja indikaattorilajit ovat, jotta ne voidaan sisällyttää listoihin. Myös ehdotan, että tämän lisäksi laaditaan kullekin osaamisalalle käyttökelpoiset lajilistat tutkinnon osien ammattitaitovastimusten perusteella. Koska nämä lajilistat tulisivat olemaan erilaiset eri puolilla maata johtuen luonnon ja ilmastollisista eroista, voidaan myös antaa valtuudet oppilaitoksille laatia omia listojaan tutkinnon osiin paikallisen ja seudullisen tarpeen mukaan ja tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaan. Luonnoksen lajilistoissa oleva mahdollisuus 20 % lajien vaihtamiseen ei vastaa tähän tarpeeseen, kun lajilistoista jo lähtökohtaisesti puuttuu suuri osa työkaluista eli em. tunnus-, opas- ja indikaattorilajeista. 20 % vaihtaminen ei riitä paikkaamaan vajausta.
      • Arktiset Aromit ry, Birgitta Partanen, Partanen Birgitta
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Suosituslista on hyvä, antaa tarpeellisen alueellisen joustovaran. Muokkausmahdollisuuden prosenttiluku on tarpeeton mainita.
      • Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Liite 2: Riekonmarja Leppärousku
      • Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry, Rutanen Juha
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Suosituslista lajeista on luonnontuotealan kannalta toimiva. Paikallista muutosvaraa tarvitaan, ja hyvä tuoda esille.
      • Pohjoisen keski-suomen ammattiopisto, Nieminen Teemu
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Lajilistaa on muutettu suppeammaksi, mikä varmasti miellyttää monia, mutta ei toisaalta anna mahdollisuutta vaatia kovin kummoista luonnontuntemusta. Miksi mm. lintujen äänet on kokonaan jätetty pois? Seinäsammal on laji, ei suku. Kortteet eivät ole saniaisia. Sanikkaisia on vähänlaisesti (=pelkkä hiirenporras, mukaan voisi ottaa ainakin hyvin yleiset metsäalvejuuren ja metsäimarteen).
      • Saamelaisalueen koulutuskeskus
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Liitteenä olevasta lajilistasta ehdotamme, että pakollisista lajeista poistetaan kokonaan hyönteiset (tai 20 %:n vaihtomahdollisuus). Lajilistojen osalta tulee huomioida, että eri osassa Suomea lajisto on huomattavan erilainen ja esimerkiksi Pohjois-Lapissa kalalajisto on huomattavan vähälajinen. Vai onko lajilista lopulta vain suosituslista, jolloin kukin oppilaitos voisi itse päättää, millä laajuudella lajien osaamista vaaditaan.
      • Opetushallitus, Luonto- ja ympäristöalan työelämätoimikunta
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • • tunnistaa eri lajeja sekä niiden elinympäristöjä > niihin osaamisalojen pakollisiin osiin, joissa osaamisalan pakollisiin tutkinnon osiin, joissa lajituntemus on tarpeellinen. Osaamisalojen välillä lajilista voi olla erilainen.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari Jaakko Stenhäll 14.2.2020 § 1
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Pakolliseen tutkinnon osaan Luonto- ja ympäristöosaaminen on sisällytetty liitteen 2 mukainen suppea lajilista. Tämä antaa opiskelijalle suppean peruslajituntemuksen, joka riittää muille osaamisaloille lukuun ottamatta luonto-ohjaajia. Luonto-ohjaajille tulisi olla esitettyä laajempi lajilista, esimerkiksi samankaltainen kuin luontoalan ammattitutkinnossa.
      • Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ympäristötiimi, Kalatalous- ja ympäristöopisto
        Päivitetty:
        13.2.2020
        • Suosituslistan tarkoituksena on varmaankin antaa jonkinlainen ohjeellinen vaatimustaso. Jos kyseessä on suosituslista niin silloin tuskin on aiheellista edes lisätä listan väliin huomautusta että "lajeista saa vaihtaa 20%"? Erikoisammattitutkintotasolla tämä on huomattavasti tarkempaa, mutta pt:ssä pitäisin listan suosituslistana. Ja jos halutaan tehdä oikeasti lista, jota noudatetaan oppilaitoksissa niin silloin pitää olla tarkka biologisissa seikoissa ja lista olisi aiheellista antaa vielä kasveja tuntevan ammatillisen opettajan ja biologin muokattavaksi, jotta siinä mentäisiin johdonmukaisemmin sellaisella tasolla, joka on perustutkintolaisille oleellista ammattiosaamista. Esimerkki - pois listasta esim. seinäsammalet ja tilallee seinäsammal kun ei meillä Suomessa ole kuin yksi tavanomainen seinäsammal -laji ja se on helpompi tuntea ihan lajilleen kuin tuntea suku, seinäsammalet.
      • Ammattiopisto Luovi
        Päivitetty:
        13.2.2020
        • Liitteeseen 1 on kirjattu luonto- ja ympäristöalan työelämän vaatimuksia työturvallisuuskortin ja ensiapuosaamisen suhteen. Työelämän vaatima osaaminen on opetushenkilöstöllä tiedossa, joten tällä tavalla listaaminen koetaan turhaksi. Sen sijaan mainitut osaamiset olisi syytä mainita (pakollisten) tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissa. Lajituntemuslista (liite 2) on kattava, ja on erittäin hyvä, että paikallisesti voidaan muuttaa 20 % lajeista.
      • Harjun oppimiskeskus
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • Suosituslista on hyvä ja 20 % liikkumavara on sopiva.
      • SASKY koulutuskuntayhtymä
        Päivitetty:
        10.2.2020
        • * Esim "Rahkasammalet", pitäisi olla "Rahkasammal" * Sienten lajilista suppea
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Päivitetty:
        10.2.2020
        • Liitteessä kaksi on lajilistoja, joita tutkinnonsuorittajan tulee osata. Näiden osalta on havaittavissa selkeitä ylivaatimuksia ja alivaatimuksia. Tutkinnon yhtenä tarkoituksena on antaa tarvittavat tiedot luonnonvarojen hyödyntämiseen. Esimerkiksi lintujen listauksessa on mukana erityisesti varpuslinnuissa lajeja, joilla ei tutkinnon osaamisvaatimusten kannalta ole merkitystä, esimerkiksi tiaiset tai pääskyt. Kalalajien, joita taas hyödynnetään paljon ja joiden kohteeksi joutuu useita listassa mainitsemattomia lajeja jatkuvasti, on lista puutteellinen. Esimerkiksi lahna, pasuri ja sulkava on erotettava toisistaan, Samoin Järvi. meri- ja purotaimen. Taimenten osalta jo kalastuslainsäädäntö kohtelee lajeja eri tavalla. Lajilistat olisi hyvä käydä vielä perusteellisesti läpi.
      • Savon koulutuskuntayhtymä/Varkauden lukio
        Päivitetty:
        10.2.2020
        • Hyönteisten lajilistalle tulisi lisätä puutiainen ja hirvikärpänen (tai oikeus muuttaa hyönteisten lajilistaa 20%).
      • Turpeinen Riitta, Kainuun ammattiopiston opettajat. Luonto- ja ympäristöalan pt, Luontoalan at. Lausujana myös Katja Moilanen.
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Suosituslista voisi todellakin olla vain suositus, jota voi muokata alueellisesti ilman mitään prosenttiosuuksia. Kuuluu opettajan ammattitaitoon.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Hannu Moilanen
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • Liitteessä kaksi on lajilistoja, joita tutkinnonsuorittajan tulee osata. Näiden osalta on havaittavissa selkeitä ylivaatimuksia ja alivaatimuksia. Tutkinnon yhtenä tarkoituksena on antaa tarvittavat tiedot luonnonvarojen hyödyntämiseen. Esimerkiksi lintujen listauksessa on mukana erityisesti varpuslinnuissa lajeja, joilla ei tutkinnon osaamisvaatimusten kannalta ole merkitystä, esimerkiksi tiaiset tai pääskyt. Kalalajien, joita taas hyödynnetään paljon ja joiden kohteeksi joutuu useita listassa mainitsemattomia lajeja jatkuvasti, on lista puutteellinen. Esimerkiksi lahna, pasuri ja sulkava on erotettava toisistaan, Samoin Järvi. meri- ja purotaimen. Taimenten osalta jo kalastuslainsäädäntö kohtelee lajeja eri tavalla.
      • Paliskuntain yhdistys
        Päivitetty:
        4.2.2020
        • Paikallisesti voi olla tarpeen mahdollisuus muuttaa enemmän kuin 20 % lajeista, koska kaikki listan lajit eivät esiinny kattavasti koko Suomessa.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry kiittää lausuntopyynnöstä. Emme lausu tutkinnon perusteista. Toivomme kuitenkin saavamme myös jatkossa tiedoksi lausunnolla olevat tutkinnon perusteet. Yhteyshenkilö: Satu Ågren
        Päivitetty:
        28.1.2020
        • .
      • Koivuniemi Jorma, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Luonto- ja ympäristöalan tutkintovastaava vuoden 2019 loppuun. Luonto-ohjaajalinjan opettaja, Perho
        Päivitetty:
        20.1.2020
        • Hyvä lisäys, että paikallisesti voi muuttaa 20 % listan lajikkeista. Taivaalla näkyvien tähtien ja kuun, kuun kierron merkitys ym. taivaankappaleiden ymmärtäminen olisi suotavaa näkyä edelleen tutkinnon tavoitteissa.