1. Ottaako raportissa esitetty malli riittävässä määrin huomioon alueen erityispiirteet sosiaali- ja terveydenhuollossa?
           
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Raportissa kuvataan Uudenmaan asukkaiden palveluntarpeen erityispiirteet kattavasti. Myös väestöennuste on kuvattu raportissa. Erityispiirteiden vaikutusta valittuun erillisratkaisuun voisi kuvata tarkemmin. Erityisesti potilasnäkökulma ja toiminnan asiakaslähtöisyys tulisi huomioida paremmin, valmistelussa tulee kiinnittää huomiota asiakaslähtöisen toiminnan edistämiseen. Uudenmaan erityispiirteet luovat myös haastetta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja osaamisen varmistamisen näkökulmasta ja tämä tulee ottaa huomioon.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Kyllä pääosin: Perustelut jäävät auki erityisesti vammaisten henkilöiden ja heidän palveluidensa osalta. Raportissa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen arviointi perustuu pääasiassa alueen ikärakenteiseen väestönkehitykseen. Se on perusteltua liittyessään hoito- ja hoivapalveluihin, mutta koskee myös laajasti muita ihmisryhmiä, esimerkiksi vammaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluja elämän mittaisesti. Nämä ihmisryhmät eivät nyt näy tässä loppuraportissa. Heidän kohdallaan arvioitavaksi tulevat niin palveluiden riittävyys, resursointi kuin kustannukset.]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitys mahdollistaa alueellisten erityispiirteiden huomioimisen. Julkisten hankintojen kilpailuneutraali toteuttaminen korostuu. Kuten koko muussa sote-järjestelmässä edellisen toteutumiseksi järjestäjän ja tuottajan erottaminen korostuu.]
      • STTK ry, Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Områdesuppdelningen möjliggör att regionens särdrag beaktas. Alla kommuner inom respektive område bör ha möjlighet att påverka planeringen och utformningen av verksamheten. Det är särskilt viktigt att fästa uppmärksamhet vid planeringen av den svenskspråkiga servicen när andelen svenskspråkiga i området är liten, mindre än cirka 20–30 procent av befolkningen, eftersom tvåspråkigheten då inte fungerar utan särskilda åtgärder. ]
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Tilanteessa, jossa valtakunnallinen sote-ratkaisu pohjautuu hallitusohjelman mukaisesti sote-järjestämisvastuun siirtoon kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille, on Uudellemaalle esitetty viiden alueen malli sellainen, että se ottaa huomioon Uudenmaan maakunnan sekä kuntien ja kaupunkien erityispiirteet. Erillisratkaisua koskevassa selvityksessä ei oteta kantaa muodostuvien itsehallintoalueiden ja kuntien työnjakoa koskeviin sopimismahdollisuuksiin. Itsehallintoalueiden mahdollisuus arvioida ja sopia kuntien kanssa joidenkin sote-tehtävien järjestämisvastuun siirrosta kunnille, parantaisi erityispiirteiden huomioinnin mahdollisuuksia myös Uudenmaan erillisratkaisun sisällä]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Varsinaisesti alueella ei ole esitettyä enemmän erityispiirteitä. Ylipäätään mallin pitäisi ottaa huomioon laajemmin toimintakenttää. Perustelut jäävät auki erityisesti vammaisten ihmisten ja heidän palveluidensa osalta (myös ruotsinkielisten vammaisten).]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudenmaan erityispiirteeksi sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta kuvataan raportissa se, että yhden alueellisen järjestäjän mallissa alueesta muodostuisi muihin maakuntiin verrattuna väestöpohjaltaan huomattavasti suurempi ja moninaisempi (mm. ulkomaalaistaustaisten osuus). Esitetty malli ottaa tämän huomioon. Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta merkityksellisinä erityispiirteinä voidaan pitää myös raportissa kantokykytekijöinä kuvattuja mm. muuta maata pienempää sairastavuutta, nuorempaa väestörakennetta, tiheämpää asutusta, hyviä liikenneyhteyksiä ja väestön tulotasoa, mutta myös vaikeita alueittaisia sosiaalisen eriytymisen ja eriarvoisuuden ongelmia, Helsingin asunnottomuutta ja pääkaupunkiseudun korkeita elinkustannuksia. Erillisratkaisu ottaakin huomioon hyvin pitkälti nykyisenkaltaisen kuntapohjaisen järjestämisvastuun alueellisen ja sisällöllisen jatkumon turvaamisen. Hallinnollisen uudistuksen toimeenpanon voidaan arvioida olevan helpompaa koko Uuttamaata pienemmissä, ja suurelta osin jo totutuissa, alueellisissa, mutta samalla kuitenkin erillisiksi jäävissä kokonaisuuksissa. Mallin vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan, rahoitukseen, tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen on raportin mukaisilla yleispiirteisillä tiedoilla vaikea arvioida etenkin kun järjestelmän rahoitus ja muut periaatteet päätetään vasta myöhemmin. ]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitetty aluejako on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta paremmin hallittava kuin yhden maakunnan malli. Viiden alueen mallissa vältetään osa niistä toiminnallisista riskeistä, joita yhden alueen mallissa olisi syntynyt. Voidaan olettaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen eriyttäminen kunnan muista peruspalveluista heikentää edellytyksiä vastata kasvavien kaupunkien erityisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyö kasvatus-, opetus-, työllisyys- ja kotouttamispalvelujen kanssa on tärkeää erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa nopea kasvu, kaupungistuminen ja kansainvälinen muuttoliike luovat erityisiä haasteita. Länsi-Uudenmaan mm. palvelujen järjestämiseen ja kustannuksiin vaikuttavia erityispiirteitä ei ole riittävästi huomioitu. Alueella on kaksikielisiä kuntia, joiden palvelut pitää pystyä turvaamaan. Lisäksi saaristo ja pitkät etäisyydet aiheuttavat haasteita ja lisäävät kustannuspaineita.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei [Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (myöh. PSHP)/Tays ottaa tässä lausunnossa kantaa yo-sairaaloiden rooliin ja tehtäviin yleisesti eikä vain HUSia koskien. Toteamme kuitenkin, että hyvin erikoista mallia Uudellemaalle ollaan esittämässä. Esitetyt itsehallintoalueet ovat erilaisia jo pelkän kokonsa puolesta.Yo-sairaaloita koskevat PSHP:n kommentit on kirjattu lausuntopyyntöön kohtaan 16. ]
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Kunta on aikaisemmin lausunut, että tarkoituksenmukaisin vaihtoehto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi Uudellamaalla olisi kuntapohjainen ratkaisu. Esitetty uudistus pohjautuu sote-järjestämisvastuun siirtämiseen kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille. Uudellemaalle esitetty viiden alueen malli mahdollistaa kuntien ja alueiden erityispiirteiden huomioimisen sosiaali- ja terveydenhuollossa. ]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitettty malli toimii Helsingin kaupungissa jo aikaisemmin luotujen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyösuhteiden tukemana sekä uusia tarkoituksenmukaisia ratkaisuja edelleen kehittämällä tärkeisiin erityispiirteisiin.]
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Näkemyksemme mukaan Uudenmaan jako neljään alueeseen ja Helsinkiin mahdollistaa alueellisten erityispiirteiden huomioimisen. Esityksen mukainen ratkaisu luo alueelle uuden hallinnollisen tason ja synnyttää siis yritysten näkökulmasta viisi sopimuskumppania. Korostamme julkisten hankintojen kilpailuneutraalia toteuttamista ja tasapuolisia pelisääntöjä riippumatta siitä, missä Uudenmaan alueella toimitaan. Lisäksi korostamme järjestäjän ja tuottajan erottamista toisistaan.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [raportissa on huomioitu Uudenmaan väestömäärä ja väestökasvuennuste sekä vieraskielisten muuta Suomea huomattavasti poikkeava määrä alueella. On hyvä, että raportissa on kuvattu tarkemmin alueen kantokykytekijöitä, kuten sairastavuutta ja sosiaalisia ongelmia. Palvelutarpeen tarkastelussa on korostettu erityisesti asunnottomuutta, paperittomuutta, vieraskielisen väestön ja maahanmuuttajien suurta määrää, mitä pidämme tärkeänä alueen erityispiirteenä. Raportissa on huomioitu, että olemassa olevan palvelujärjestelmän vahvuus tulee hyödyntää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyte-palveluissa. Raportissa ei mainita mutta Uudenmaan erityispiirteenä näemme myös sosiaali- ja terveysalan koulutetun hoitohenkilökunnan saatavuuden ja erityisosaamisen varmistamisen.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Mallissa todetaan Uudenmaan alueen olevan tulevaisuudessa ainoa muuttovoittoinen alue ja tästä väestönkasvusta merkittävä osa perustuu maahanmuuttoon. Maahanmuutto keskittyy erityisesti pääkaupunkiseudun muutamiin kuntiin ja maakunnan reuna-alueilla kehitys on nyt ja myös tulevaisuudessa täysin toinen. Maakunnan reuna-alueiden sote-palvelujen rahoitus tulee olemaan nykyistä mallia turvatumpi, mutta ilman lainsäädännöllä tehtävää palvelujen turvaamista palveluverkoston säilyminen näillä alueilla on uhattu. Palvelut tulevat ilman sääntelyä keskittymään alueille, missä pääosa asukkaistakin on.]
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Tilanteessa, jossa valtakunnallinen ratkaisu pohjautuisi sote-järjestämisvastuun siirtoon kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille, on esitetty viiden alueen malli sellainen, että se ottaa pääosin huomioon Uudenmaan maakunnan, sekä kuntien että kaupunkien erityispiirteet. Kunkin alueen jokaisella kunnalla on oltava mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun ja toiminnan järjestämiseen.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitetty aluejako on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta hallittava ja huomioi Uudenmaan mittakaavan yhden maakunnan mallia paremmin. Esitetty viiden alueen malli ottaa riittävässä määrin huomioon Uudenmaan maakunnan sekä kuntien ja kaupunkien erityispiirteet. Sote-erillisselvityksen loppuraportissa on mainittu mm. Uudenmaan erilaiset palvelutarpeet kuten vieraskielisen väestön ja maahanmuuttajien suuri määrä, merkittävä vanhusväestön kasvun aiheuttama absoluuttinen määrä sekä ruotsinkielisten asukkaiden määrä, joka on 46 % koko Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Erityisen kriittistä on tulevan rahoitusratkaisun suunnittelu. Kirkkonummi pitää myönteisenä raportin kirjausta, että rahoitusratkaisun valmistelussa otetaan huomioon ja arvioidaan mallin vaikutuksia kasvavien kaupunkien ja kuntien elinvoimaan, investointikykyyn ja -tarpeisiin nähden pitkällä aikavälillä.]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudenmaan kuntien yhteisen näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisin vaihtoehto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi Uudellamaalla olisi kuntapohjainen ratkaisu, mikä mahdollistaisi välittömän uudistustyön käynnistämisen nykylainsäädännön puitteissa sekä uudistamisen hallitun toimeenpanon ilman uutta hallinnon tasoa. Tilanteessa, jossa valtakunnallinen ratkaisu hallitusohjelman mukaan kuitenkin pohjautuisi sote-järjestämisvastuun siirtoon kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille, on esitetty viiden alueen malli kuitenkin parempi kuin se malli, jossa koko Uusimaa on yksi itsehallintoalue. Uudenmaan jako useampaa alueeseen luo mahdollisuuden asiakaslähtöisempään toimintaan ja yhteistyöhön kuntien kanssa erityisesti sosiaalitoiminen tehtävissä. ]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Raportti ei juuri ole tunnistanut alueellisia erityispiirteitä, vaan on enemmän yleisellä tasolla. Toki on tunnistettu haasteet siinä, mikäli uudistuksessa Uudenmaan maakunta olisi yksi kokonaisuus.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisin vaihtoehto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi Uudellamaalla olisi kuntapohjainen ratkaisu, sillä se mahdollistaisi välittömän uudistustyön käynnistämisen nykylainsäädännön puitteissa sekä uudistamisen hallitun toimeenpanon ilman uutta hallinnon tasoa. Tilanteessa, jossa valtakunnallinen ratkaisu kuitenkin pohjautuisi sote-järjestämisvastuun siirtoon kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille, on esitetty viiden alueen malli sellainen, että se ottaa riittävässä määrin huomioon Uudenmaan maakunnan sekä kuntien ja kaupunkien erityispiirteet.]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Raportissa todetaan Uudellamaalla olevan suuria kunta- ja aluekohtaisia eroja. Raportti ei kuitenkaan kattavasti esittele millaisista eroista on kyse ja miten niihin kyetään vastaamaan. ]
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Raportissa todetaan Uudellamaalla olevan suuria kunta- ja aluekohtaisia eroja. Raportti ei kuitenkaan kattavasti esittele millaisista eroista on kyse ja miten niihin kyetään vastaamaan. ]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Eduskunta hyväksyi 2015 YK:n vammaisyleissopimuksen jossa säädetään yhdenvertaisuudesta lain edessä ja kielletään kaikki syrjinnän muodot. Tämän sopimuksen johdosta kehitysvammalakia (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 977/519) muutettiin siten, että tahdonvastainen erityishuolto täyttää vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen asettamat vaatimukset (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta 2016/381). Lakiin lisättiin säännökset itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä erityishuollossa. Raportissa esitetty ratkaisumalli jättää avoimeksi millä tavalla erityisryhmien perusoikeudet (Perustuslain 6 §) ja yhdenvertaisuus (Yhdenvertaisuuslaki 2014/1325 8 § ja 15 §) turvataan vaativien sosiaalipalveluiden sekä tahdosta riippumattomien palveluiden osalta. Eteva kuntayhtymä tulisi rinnastaa ratkaisumallissa HUS:siin, jolloin sosiaalipalveluiden järjestämisvastuu olisi ensisijaisesti itsehallinnollisilla alueilla ja Eteva toimisi vaativien sosiaalipalveluiden järjestäjänä. Vammaispalveluiden toteuttamisesta vastaavat pääosin kunnat mutta vaativan tason sosiaalipalveluita tuottavat pääosin erityishuoltopiirit (Kehitysvammalaki 977/519 6 §). Erityishuoltopiiri on järjestämisvastuussa tahdosta riippumattoman erityishuollon antamisen tapauksissa. Jatkovalmistelussa olisi hyvä huomioida, että, vammaispalveluiden tuottamis- ja järjestämisvastuu on nykylaeissa jaettu kunnille ja erityishuoltopiireille. Kehitysvammalain (KVL 977/519) tavoitteena on ollut vammaisten perusoikeuksien turvaaminen. Tätä tavoitetta varten on muodostettu kuntia suuremmat toimijat, erityishuoltopiirit (VNA 2010/112). Erityishuoltopiirit julkisoikeudellisena toimijana ja viranomaisena, takaavat osaltaan vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja tuottavat erityisosaamista vaativia vaativan tason sosiaalipalveluita. Nykytulkinnan mukaan erityishuoltopiireillä on järjestäjäroolissa velvoite seurata myös palvelutuottajien vaatimuksenmukaisuutta muun muassa tahdosta riippumattoman erityishuollon edellytysten osalta. Jakamalla maa erityishuollon järjestämistä varten erityishuoltopiireihin, on voitu varmistaa riittävä väestö- ja osaamispohja vastaamaan kehitysvammaisten haastavia ja yhä monimuotoisempia tarpeita. Omistajia ovat kaikki Uudenmaan kunnat Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta.]
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin [Porvoon kaupungin aiemmissa lausunnoissaan esittämän näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisin vaihtoehto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi Uudellamaalla olisi kuntapohjainen ratkaisu, mikä mahdollistaisi välittömän uudistustyön käynnistämisen nykylainsäädännön puitteissa sekä uudistamisen hallitun toimeenpanon ilman uutta hallinnon tasoa. Tilanteessa, jossa valtakunnallinen ratkaisu kuitenkin pohjautuisi sote-järjestämisvastuun siirtoon kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille, on esitetty viiden alueen malli kuitenkin sellainen, että se ottaa riittävässä määrin huomioon Uudenmaan maakunnan sekä kuntien ja kaupunkien erityispiirteet. On tärkeää myös kiinnittää erityistä huomiota ruotsinkielisiin rakenteisiin, kun ruotsinkielisten väestöosuus on alueella noin 30 prosenttia. Ehdotus ei sisällä mitään kuvausta itsehallinnollisten alueiden organisoinnista, rahoituksesta, omaisuus- tai henkilöstöjärjestelyistä. Tästä syystä Porvoon kaupunki ottaa kantaa lähinnä vain esitettyyn aluejakomalliin. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Väkiluvultaan nykyiselläänkin suurimman ja edelleen kasvavan, kaksi- ja monikielisen sekä lukuisia alueellisia eroavaisuuksia keskenään sisältävän Uudenmaan hallinnollinen jako useampaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisalueeseen on lähtökohtaisesti ainoa tavoiteltava ratkaisu Uudellemaalle jo pelkästään palveluntarpeen ja kantokyvyn näkökulmasta. Nyt lausunnolla oleva selvityksen loppuraportti on kuitenkin tuotettu hyvin yleisesti koko Uudenmaan tasolla, ensisijaisesti perustuslaillisista lähtökohdista, joiden todettiin muodostavan haasteen edellisessä reformissa. Tarkastelun lähtökohtana on pidetty perustuslaillista tulkintaa sosiaalisten perusoikeuksien (palvelujen) toteutumisesta alueella riittävästi ja yhdenvertaisesti, minkä lisäksi malleja on tarkasteltu itsehallinnon, kansanvaltaisuuden ja kielellisten oikeuksien näkökulmista. Rinnalla on erikseen selvitetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) asemaa ja erikoissairaanhoidon järjestämistä, pelastustoimen aluejakoa osana uudistusta sekä Helsingin erillisasemaa suhteessa muihin järjestämisalueisiin. Raportti perustelee tarpeen erillisratkaisulle pääosin tässä tarkastelun vaiheessa ja valitulla tarkastelutasolla riittävissä määrin, muttei kuitenkaan esitä yksityiskohtaisempia alueen sisäisiä tarkasteluja, vaikka toteaakin alueella olevan merkittäviäkin kuntakohtaisia ja alueellisia eroja. Myös rahoitusta koskevat kirjaukset käsittelevät vain reunaehtoja, vaikka tulevan maakuntien rahoitusmallin ja mahdollisen myöhemmän maakunnan verotusoikeuden on todettu vaikuttavan oleellisesti Uudenmaan taloudelliseen kantokykyyn.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä pääosin [Malli edistää integraatiota Uudellamaalla ja huomioi Uudenmaan suuren väestömäärän ja alueelliset erot. Malli tukee vaiheittaista, hallittua muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamisessa. Mallissa on toisaalta integraatioon liittyviä haasteita verrattuna muuhun maahan esitettävään malliin, mutta nämä haasteet on mahdollista hallita toimijoiden välisellä hyvällä yhteistyöllä etenkin järjestämissopimuksen valmisteluun liittyen.]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä [Raportissa on hyvin huomioitu Uudellemaalle erityiset asukkaiden nykyiset erityiset palvelutarpeet sekä väestönkasvusta johtuvan palvelutarpeiden kokonaismäärän kasvun. Uudenmaan erityispiirteet ovat myös haaste työvoiman saatavuuden ja työvoiman erityisosaamisen varmistamisen näkökulmasta. Suomessa on noin 2500 sosiaalityöntekijää enemmän kuin kunnissa on sosiaalityöntekijöiden vakansseja. Yli 7200 sosiaalityöntekijää on rekisteröinyt ammattinsa Valviran ylläpitämään sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Suosikkiin, mutta kunnissa sosiaalityöntekijöiden vakansseja on noin 4700 ja järjestöissä reilu 200. Näin ollen joissakin kunnissa tällä hetkellä koettu sosiaalityöntekijäpula ei johdu siitä, että sosiaalityöntekijöitä olisi koulutettu liian vähän. Syyt siihen, että kolmannes sosiaalityöntekijöistä ei hakeudu kuntiin asiakastyöhön johtuvat puutteellisista resursseista, valtavista asiakasmääristä, johtamisen ongelmista ja palkasta, joka ei vastaa työn vaativuutta. Sote-ratkaisun rinnalla tuleekin ratkaista myös alan houkuttelevuus: työntekijöille tulee antaa mahdollisuudet tehdä eettisesti kestävää sosiaalityötä mm. asiakasmääriä rajaamalla ja tarjoamalla riittävät resurssit. Myös palkkaus ja työhyvinvointi edellyttävät ratkaisuja. Erilaisilla työaikajoustoilla voidaan myös parantaa alan houkuttelevuutta sekä vaikuttaa henkilöstön työtyytyväisyyteen, työn laatuun ja työtehoon. (Sosiaalialan ammattilaisten työurat 2019, Talentia.) Sosiaalialan laillistetut ammattihenkilöt ovat myös hyvin koulutusmyönteisiä ja kehittävät ammattitaitoaan säännöllisesti pääosin itsenäisesti. Sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) mukaan ammattihenkilön velvollisuutena on ylläpitää ammattitaitoaan. Tämän lisäksi laki edellyttää, että työnantaja mahdollistaa ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen. Ammattitaidon uudistaminen auttaa työntekijää vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden muuttuviin palvelutarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Täydennyskoulutuksen avulla voidaan kehittää organisaatiota, palveluja ja laatua.]
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudenmaan erityispiirteitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen näkökulmasta ovat olennaisesti suurempi kokonaisväestömäärä, vieraskielisen väestön suuri määrä ja väestönkasvun ennuste mm. Helsingissä, joka poikkeaa muusta maasta.]
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 2. Ottaako raportissa esitetty malli riittävässä määrin huomioon alueen erityispiirteet pelastustoimessa?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudenmaan erityispiirteisiin tulee kiinnittää huomioita pelastustoimen suunnittelussa. Uudellamaalla on muun muassa ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä. Lisäksi alueen kansainvälisyys, matkailu ja tapahtumien suuri määrä aiheuttavat turvallisuusriskejä, joihin tulee varautua. Uudenmaan alueen pelastustoimen turvaamiseksi Helsingin Pelastuskoulun toimilupaa jatketaan sisäministeriön myöntämän määräajan 2023 jälkeenkin. Koulutusmäärien tulee olla alueen eritystarpeisiin nähden riittävä.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Alueella on olemassa sairaankuljetusyrittäjyyttä. Näiden panos tulisi täysimääräisesti hyödyntää, kun pelastustointa järjestetään.]
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Ei vahvaa kantaa]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • STTK ry, Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Pelastuslaitosten lukumäärää ei tule kasvattaa viiteen laitokseen, vaan nykyiset laitokset tulee säilyttää sellaisinaan.]
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Pelastustoimen osalta ratkaisu noudattelee pääosin nykyistä aluejakoa. Pelastustoimen näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että uudistusta koskevassa lainsäädännössä mahdollistetaan alueiden välinen yhteistyö ja jonka kautta myöskään nykyistä Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta ei tarvitse jakaa. Myös Uudellamaalla pelastuslaitoksille tulee turvata mahdollisuus toimia ensihoidon tuottajina, huolimatta HUS:n erityisasemasta ja tähän liittyvästä erikoissairaanhoidon ja ensihoidon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei [Mallissa oli hyvin suppeasti kuvattu pelastustoimen järjestämistä, joten ei voida sanoa, että mitään erityispiirteitä olisi kuvattu.]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Uusimaa on toiminut pelastustoimen osalta jo vuosia 4 pelastuslaitoksen mallilla ja nyt esitetyssä mallissa näistä yksi (Keski-Uusimaa) pilkottaisiin edelleen kahtia erillisiin itsehallintoalueisiin kuuluviksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kannalta yhteys pelastustoimen ja ensihoidon välillä on oleellista. Ensihoidon järjestämisvastuun määräytyminen HUS:lle ja pelastustoimen puolestaan itsehallintoalueille voi aiheuttaa haasteita.]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Esitetty Länsi-Uudenmaan sote-alue on sama kuin nykyinen Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alue, joten malli mahdollistaa nykyisen kaltaisen pelastustoimen ja ensihoidon järjestämis- ja alueratkaisun. Viiden itsehallintomallin ratkaisu on toimiva ja mahdollistaa Uudenmaan pelastuslaitosten välisen yhteistyön jatkumisen. Uudenmaan alueella aluejako on ollut perusteltu ja toimiva, varsinkin suhteessa Suomen muiden pelastuslaitosten kokoon. Niistä lähes kaikki ovat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta pienempiä. Yhden alueen malliin sisältyy pelastustoimen näkökulmasta suuret fuusioon liittyvät riskit ja muutoskustannukset. Ei löydy perusteltua syytä rikkoa nyt hyvin toimivaa pelastustoimen aluerakennetta.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Esitetty malli ei aiheuta Itä-Uudellemaalle muutoksia pelastustoimessa, erityispiirteet ovat huomioitavissa kuten tähänkin asti. ]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Pelastustoimessa Helsingin kaupunki on riittävän iso tavoitteellisen palvelun suunnitteluun ja toteuttamiseen kustannustehokkaasti. Tällöin myöskään vasteaika hälytyksen suorittamisesta pelastustehtävän toteuttamiseeen ei veny nykyistä pidemmäksi. Samalla estetään väärinymmärrykset/erehdykset, jotka johtuvat esim. samannimisistä kaduista Uudenmaan maakunnan muissa kunnissa.]
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus - Pelastustoimen (pelastustoiminnan) ja sosiaali- ja terveystoimen (ensihoidon) tiiviin yhteyden tuoma synergiaetu turvataan sote-uudistuksessa - tulee ottaa kaikissa ratkaisuissa huomioon. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisussa on ehdotettu viittä itsehallinnollista aluetta Uudellemaalle. Viiden alueen malli tarkoittaisi pelastustoimen osalta sitä, että nykyinen pelastustoimen Keski-Uudenmaan alue jaettaisiin kahtia eli Vantaa-Keravaan ja muuhun Keski-Uusimaahan. Mahdollisuus tehdä itsehallintoalueiden välistä yhteistyötä siten, että palvelujen tuottamista varten ei Uudellemaalle tarvitse perustaa yhtä uutta pelastuslaitosta hallintoineen, on varmistettava. Itsehallintoalueiden päätöksellä Vantaa-Kerava ja Keski-Uusimaa voisivat näin hoitaa pelastustoimen palvelut yhteistyössä. Pelastustoimen ensihoitopalvelujen tuottamisen näkökulmasta olennaiseksi muodostuu HUSin asema uudistuksessa. Jos ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu säädetään HUSille, on huolehdittava siitä, että viiden itsehallinnollisen alueen pelastuslaitokset voivat toimia ensihoitopalvelujen tuottajana samalla tavalla kuin pelastuslaitokset tuottavat ensihoitopalveluja tällä hetkellä eli in-house-periaatteella. HUSille ollaan kaavailemassa ensihoidon järjestämisvastuuta, jolloin in-house-periaate saattaa olla vaarassa. Valmistelussa on esitetty, että nykyinen tilanne jatkuisi ennallaan. Nykyinen järjestelmä on kuitenkin asetettu kyseenalaiseksi EU:n valtiontukisääntöjen näkökulmasta. Euroopan komission kanssa käydyissä epävirallisissa keskusteluissa Suomen aiemmat suunnitelmat sote- ja pelastustoimen järjestelmän uudistamiseksi eivät aiheuttaneet lisätoimenpiteitä, mutta asia saattaa tulla uudestaan vireille. In-house-periaate toteutuu EU-lainsäädännön näkökulmasta varmimmin silloin, kun sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu on samalla oikeushenkilöllä tai kun samalla oikeushenkilöllä on tosiasiallinen määräysvalta sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämiseen. Sisäministeriön suurin huoli liittyy siihen, että pahimmassa tapauksessa Uudellemaalle perustetaan yksi uusi pelastuslaitos hallintoineen ja lisäksi pelastustoimi ei voi tuottaa ensihoitopalveluja in-house-periaatteella Uudellamaalla. ]
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Alueen pelastustoimi on toiminut kuntaa suuremmilla alueilla jo pitkään. Korostamme yksityisten toimijoiden hyödyntämistä julkista järjestelmää täydentävänä esimerkiksi potilassiirtojen ja tarvittaessa ensihoidon tehtävissä.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Pelastustoimen järjestämisen osalta esitetty malli ei aiheuta Loviisan kaupungin kannalta muutosta, sillä esitetyssä mallissa pelastustoimen vastuualuerajat säilyisivät nykyisellään. Tämä on oleellisen tärkeää Itä-Uudellamaalla, sillä pelastustoimella on täällä muusta alueesta poikkeava rooli esimerkiksi Loviisassa sijaitsevan ydinvoimalaitoksen johdosta. Tärkeää on myös se, että lainsäädännöllä tullaan turvaamaan pelastustoimen mahdollisuus tehdä itsehallintoalueiden ja myös maakuntien välistä yhteistyötä esimerkiksi suuronnettomuus- ja häiriötilanteissa.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Raportissa esitetty malli mahdollistaa nykyisen kaltaisen pelastustoimen alueratkaisun ja ensihoidon järjestämisratkaisun. Esitetty Länsi-Uudenmaan sote-alue on sama kuin nykyisen Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alue. Kirkkonummi ja muut alueen kunnat ovat olleet tyytyväisiä pelastustoimen nykyiseen järjestämisratkaisuun, yhteistyön toimivuuteen ja palvelujen toimivuuteen. ]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Esitetty malli ottaa riittävässä määrin huomioon Uudenmaan erityiset olosuhteet pelastustoimen palvelujen järjestämisessä. Lainsäädännöllä on tarpeen turvata pelastustoimen mahdollisuus tehdä it-sehallintoalueiden välistä yhteistyötä. Keski-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan itsehallintoalueet voisivat näin järjestää pelastustoimen palvelut yhteistyössä.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Pelastustoimea ei juuri ole käsitelty raportissa.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan esitetty malli ottaa riittävässä määrin huomioon myös Uudenmaan erityiset olosuhteet pelastustoimen palvelujen järjestäjänä. Mallissa pelastustoimi säilyisi Helsingin kaupungin omana toimintana, mikä on oleellisen tärkeää, sillä pelastustoimella on Helsingissä muista pelastustoimen alueista poikkeava rooli pääkaupungin erityispiirteistä ja -riskeistä johtuen. Sen sijaan malli, jossa pelastustoimen tehtävät siirrettäisiin perustettavalle, koko Uudenmaan kattavalle maakunnalle vaikuttaisi Helsingin turvallisuustasoon epäedullisesti. / Esitetyssä mallissa Helsingin pelastustoimen erityishaasteet kyetään ottamaan huomioon kuten nykyisessä, hyvin toimivassa järjestelmässä. Helsingin pelastustoimen näkökulmasta on erityisen tärkeää, että lainsäädännöllä tullaan turvaamaan pelastustoimen mahdollisuus tehdä itsehallintoalueiden välistä yhteistyötä myös pelastustoimen osalta, eikä ainoastaan ensihoidon osalta. Pelastuslaitoksen toiminta perustuu tehokkaaseen synergiaan pelastustoiminnan ja ensihoidon välillä, jonka vuoksi on tärkeää kyetä tuottamaan ensihoitopalvelua jatkossakin pelastuslaitoksen toimesta. / Väestörakenteen ja erityisesti ennustetun väestörakenteen kasvun seurauksena on huomioitava pelastustoimen näkökulmasta useiden yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kriittisen infrastruktuurin kohteiden sijoittuminen Uudellemaalle, mikä asettaa valtakunnallisesti verraten korkean vaatimustason pelastustoimen suorituskyvylle suuronnettomuus- ja häiriötilanteissa. Uudenmaan pelastuslaitoksilla on lähivuosina runsaasti rekrytointitarpeita, joihin nykyisillä koulutusmäärillä ei pystytä vastaamaan. Näin ollen jatkosuunnittelussa tulee itsehallintoalueella säilyä pelastuslain 55§:n mukainen mahdollisuus sisäministeriön hyväksymän muun julkisyhteisön ylläpitämän oppilaitoksen kuin Pelastusopiston antaa pelastusalan ammatillista peruskoulutusta. / Helsingin kaupungin pelastuslaitos tekee tiivistä yhteistyötä Uudenmaan alueen muiden pelastuslaitosten kanssa ja viiden itsehallintoalueen ratkaisu on toimiva myös tehokkaan yhteistyön jatkamiselle. ]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Pelastustoimen osalta on tärkeää turvata yhteistoiminta ensihoidossa eri toimijoiden kesken. Yhteistyön pelastustoimessa on toimittava joustavasti myös eri itsehallintoalueiden välillä Lisäksi Helsingin erityisasemasta johtuvat tarpeet on turvattava samoin kuin pelastusalan koulutuksen säilyminen Helsingissä. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei pääosin [Raportin pelastustoimea käsittelevä osuus ei tuo tyhjentävästi esille sitä, miten alueiden erityispiirteet huomioidaan. Esimerkiksi Pukkilan osalta ei voida arvioida miten muutos vaikuttaa kunnan alueella annettavaan ensihoitoon (pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköiden sijoittuminen).]
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei pääosin [Raportin pelastustoimea käsittelevä osuus ei tuo tyhjentävästi esille sitä, miten alueiden erityispiirteet huomioidaan. Esimerkiksi Pukkilan osalta ei voida arvioida miten muutos vaikuttaa kunnan alueella annettavaan ensihoitoon (pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköiden sijoittuminen).]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin [Suomen pelastustoimi on jo siirretty kuntaa suuremmille alueille vuonna 2004. Uudellamaalla pelastuslaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, alueen kuntien sekä muiden viranomaisten kanssa. Yhteistyö on erityisen tiivistä sairaanhoitopiirin kanssa ensihoidossa, jossa pelastuslaitokset ovat mukana yhteistoimintasopimukseen perustuen. Esitetty viiden itsehallintoalueen ratkaisu on Uudenmaan pelastuslaitosten ja ensihoidon tuottamisen kannalta tarkoituksenmukainen, mikäli pelastustoimen siirto itsehallinnollisille alueille on muutoin perusteltua. Pelastustoimen rooli kunnallisena toimijana on edelleen toiminnallisesti erittäin perusteltu, ja koska järjestelmämallin muutoksen perusteluja toiminnan tai talouden osalta ei ole esitetty, ottaa Porvoon kaupunki kantaa tässä yhteydessä vain mahdolliseen aluejakoon. Erityisenä huomiona esitetään, että Itä-Uudenmaan Pelastuslaitos tukeutuu vahvasti alueen sopimuspalokuntaverkostoon, ja on nähtävissä ilmeinen riski, että tätä verkostoa joudutaan karsimaan, mikäli uudelle itsehallintoalueelle ei varmisteta riittävää rahoitusta. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • ei pääosin [Lähtökohtaisesti pelastustoimialueiden jako noudattaisi kaavailtua itsehallinnollisten alueiden aluejakoa, sillä muutoksella, että nykyinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alue jaettaisiin kahtia Vantaa-Keravan ja muun Keski-Uusimaan alueeseen. Kuitenkin, pelastustoimen tarkastelu jättää HUS:n, Helsingin ja mainitun Vantaa-Kerava -jakoa lukuun ottamatta huomiotta muut alueelliset erityispiirteet ja niiden vaikutusarvion. Tarkastelua ei siten voida pitää täysin riittävänä pelastustoimen osalta. Pelastustoiminnan sammutustehtävien vasteajoissa ja palvelutasossa nyt esitetty pelastustoimen järjestämismalli ei Myrskylän kunnan oman yleisen vaikutusarvion perusteella aiheuttane kunnassa poikkeamaa (neutraali), sillä olettamuksella, että nykyisen sivutoimisen palokunnan sijainti säilyy edelleen Myrskylässä. Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen jo kentällä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen hoitopaikkaan. Mainitun kiireellisyyden ja (sairaan-)kuljetuksen vasteaikojen sekä palvelutason osalta esitetty malli lienee kunnan kannalta epäedullinen (huononee) sillä olettamuksella, että Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt pysyvät uudistuksen jälkeenkin sijoitettuna vain kolmelle pelastusasemalle (Porvoo, Sipoo ja Loviisa) ja kahdelle ambulanssiasemalle (Söderkulla ja Koskenkylä), kun nykyisellään Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän ensihoitoyksikkö on sijoitettuna Myrskylän paloasemalla seuraavien yksiköiden sijaitessa Orimattilassa. Toisaalta on todettava, että nykyiselläänkin ensihoitoyksikön sijaintipaikka ei sellaisenaan takaa vasteaikaa, sillä yksikkö on liikkeessä. Ensivasteella tarkoitetaan puolestaan hätätilapotilaan luokse lähetettävää lähintä mahdollista pelastustoimen yksikköä. Se pystyy aloittamaan välittömät toimenpiteet potilaan peruselintoimintojen turvaamiseksi, kykenee tehostettuun ensiapuun, arvioimaan potilaan tilan ja raportoimaan tilanteesta eteenpäin ensihoitohenkilöstölle. Ensivasteyksikkö ei kuitenkaan poikkeuksia lukuun ottamatta kuljeta potilasta ja ensivasteyksikössä voi toimia henkilöitä, joilla ei ole terveydenhuoltoalan tai pelastustoimen tutkintoa. Itä-Uudenmaan Pelastuslaitos tuottaa ensivastetoimintaa myös Myrskylässä sivutoimisen palokunnan henkilöstön toimesta ja oletettavasti toiminta säilynee nykyisellään (neutraali), mutta on sidottu mainitusti sivutoimisen palokunnan sijainnin pysyvyyteen.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä [Malli rakentuu nykyiselle toimivalle aluejaolle. Malli tukee pelastustoimen ja terveydenhuollon yhteistyötä ensihoidon järjestämisessä.]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • ei kantaa
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • ei kantaa
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 3. Mahdollistaako esitetty erillisratkaisumalli pääsyn tarpeenmukaisten ja riittävien sote-palvelujen piiriin paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän malli?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Esitetyt alueet poikkeavat kooltaan ja väestöennusteeltaan merkittävästi. Suunniteltaessa soten rahoitusmallia on huolehdittava siitä, että eri kokoisille alueille turvataan riittävät resurssit oikeudenmukaisesti palveluiden järjestämiseksi.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Kyllä pääosin, huolena Uudenmaan eri alueiden mahdollisesti erilaiset ja eritasoiset palvelut riippuen asuinpaikasta]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Yksityisten toimijoiden resurssit on otettava huomioon eri alueilla huolimatta siitä, minkälainen hallintomalli on.]
      • STTK ry, Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Arvioitaessa erillisratkaisua sote-palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta, on yhden tai useamman itsehallintoalueen mallien teoreettisen vertailun sijaan olennaisempaa arvioida täyttääkö ehdotettu viiden alueen malli uudistukselle asetetut tavoitteet alueen erityispiirteet huomioiden ja voidaanko sillä poistaa nykyisessä sote-järjestelmässä esiintyviä ongelmia. Näkemyksemme mukaan ehdotettu malli ottaa huomioon Uudenmaan maakunnan erityiset olosuhteet ja palvelutarpeet, joita ei samassa mittakaavassa ole muissa maakunnissa, ja tätä kautta mahdollistaa tarpeenmukaisten ja riittävien sote-palveluiden turvaamisen. Ehdotetussa useamman järjestäjän mallissa uudistuksen toimeenpanoon liittyvät taloudelliset ja toiminnalliset (mm. palvelujen saatavuuden ja laadun, sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumiseen liittyvät) riskit ovat yhden alueellisen järjestäjän mallia merkittävästi paremmin hallittavissa. ]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Huolena on Uudenmaan eri alueiden mahdollisesti erilaiset ja eritasoiset palvelut.]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Järjestämisvastuun alueellinen (5 aluetta) ja sisällöllinen (erikoissairaanhoito/HUS) jako esitetyllä tavalla lisää riskiä palveluiden rahoituksen, toimeenpanon, palvelupolkujen ja laadun eriytymiseen koko Uudenmaan sisällä. Kokonaisuus ei olisi yhteisen demokraattisen päätöksenteon ja ohjauksen piirissä. Mallissa jää paljon sopimuksenvaraisesti ratkaistavia asioita, mm. itsehallinnollisten alueiden suhde HUSin tehtäviin ja toimintaan, ja alueiden keskinäisiin suhteisiin liittyen koskien esim. tietojärjestelmiä, digitaalisia asiakaspalvelukanavia, mahdollisia yhteisesti järjestettyjä palvelukokonaisuuksia ja alueiden rajoilla asuvien ihmisten oikeuksia palveluiden käyttöön toisen itsehallintoalueen puolella. Yhden järjestäjän mallissa on edellytykset huolehtia yhteisestä infrastruktuurista, palvelulogistiikasta ja tietojohtamisesta. ]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Esitetty Uudenmaan erillisratkaisumalli ottaa yhden alueen mallia paremmin huomioon Uudenmaan maakunnan erityiset palvelutarpeet, jotka edellyttävät itsehallintoalueen ja kunnan peruspalvelujen organisoitua yhteistyötä. Se on muutoksena hallittavampi kuin yhden alueellisen järjestäjän malli. Esitetty erillisratkaisumalli ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin Uudenmaan kunnanjohtajien esittämä kuntayhtymämalli. Aluejako viiteen itsehallintoalueeseen pienentää joitakin taloudellisia ja toiminnallisia riskejä turvaten yhden alueen mallia paremmin mm. palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden, laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden. Esitetyssä mallissa myös lähipalvelujen tarjoaminen molemmilla kotimaisilla kielillä on paremmin järjestettävissä.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitetty viiden alueen malli mahdollistaa paremmin tarpeenmukaisten ja riittävien palvelujen turvaamisen kuntalaisille kuin koko Uudenmaan kattava malli. ]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa [Asian toteutuminen riippuu siitä, miten alueet toimivat käytännössä. Usean järjestäjän malli saattaa olla palveluiden saatavuuden näkökulmasta pienempi riskinen kuin yhden järjestäjän malli. Yksityiset toimijoiden kapasiteettia tulee hyödyntää palveluiden saatavuuden turvaamiseksi riippumatta siitä, kuinka monta järjestäjää alueella on. Asiakkailla on lakiin perustuva mahdollisuus valita palveluntuottajansa julkisen järjestelmän sisällä kiireettömän perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa. Myös asiakkaiden mahdollisuutta valita palvelutarpeeseen vastaava yksityinen tuottaja esimerkiksi palvelusetelillä, tulee tukea järjestäjien toimesta.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Ratkaisu mahdollistaa palvelujen saatavuuden, laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden Uudellamaalla yhden alueellisen järjestäjän mallia paremmin.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Malli ottaa pääosin hyvin huomioon Itä-Uudenmaan paikalliset erityiset palvelutarpeet. Loviisan kaupungissa on muihin Uudenmaan kuntiin verrattuna nopeammin kasvava yli 65-vuotiaiden osuus, joka asettaa suuria haasteita perustason palvelujen vahvistamiselle. Esitetty erikoissairaanhoidon järjestämisratkaisu parantaa edellytyksiä myös paikallisesti perustason ja erityistason palvelujen integraatiolle. ]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Esitetty Uudenmaan erillisratkaisumalli on muutoksena hallittavampi kuin yhden alueellisen järjestäjän malli. Esitetty aluejako on järkevin Uudellemaalle, koska se tarjoaa kestävän sote-ratkaisun myös pienemmille Uudenmaan kunnille. Raportti ei tosin ota tarkemmin kantaa Uudenmaan rahoitusratkaisuun.]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Malli ottaa yhden alueellisen järjestäjän mallin eli koko Uudenmaan kattavan mallin sijaan paremmin huomioon Uudenmaan maakunnan erityiset palvelutarpeet, joita ei samassa mittakaavassa ole muissa maakunnissa. Yhden järjestäjän mallin toimeenpano sisältäisi myös huomattavasti suurempia taloudellisia ja toiminnallisia riskejä muun muassa palvelujen saatavuuden ja laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmista. Riskejä voidaan hallinta paremmin jakamalla Uusimaa useampaan itsehallinnolliseen alueeseen. Uudistuksen tavoitteena oleva perustason palvelujen vahvistaminen tapahtuisi Uudellamaalla siten, että alueelle muodostettaisiin väestö- määrältään riittävän vahvat järjestäjät, jotka olisivat palvelujen järjestämisen näkökulmasta toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia. Sote-järjestäjien koon kasvaminen ja määrän väheneminen sekä esitetty erikoissairaanhoidon järjestämisratkaisu parantaisivat edellytyksiä perustason ja erityistason palvelujen integraatiolle. Itsehallinnollisten alueiden mahdollisuus järjestää niitä erikoissairaanhoidon palveluita, joita ei ole lainsäädännöllä määrätty tai järjestämissopimuksella sovittu HUSin järjestämisvastuulle, lisäisi edellytyksiä palvelujen saatavuuden parantamiselle.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Todennäköisesti aluemalli pystyy paremmin turvaamaan asukkaiden tarpeet huomioivat lähipalvelut kuin yhden Uudenmaan maakunnan malli.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Malli ottaa yhden alueellisen järjestäjän mallin eli koko Uudenmaan kattavan mallin sijaan paremmin huomioon Uudenmaan maakunnan erityiset palvelutarpeet, joita ei samassa mittakaavassa ole muissa maakunnissa. Nämä aiheutuvat esimerkiksi asunnottomuudesta, paperittomuudesta sekä vieraskielisen väestön ja maahanmuuttajien suuresta määrästä ja edellyttävät peruspalvelujen koordinoitua yhteistyötä muuta maata enemmän. Yhden järjestäjän mallin toimeenpano sisältäisi myös huomattavasti suurempia taloudellisia ja toiminnallisia riskejä muun muassa palvelujen saatavuuden ja laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmista. Riskejä voidaan hallita paremmin jakamalla Uusimaa useampaan itsehallinnolliseen alueeseen. / Uudistuksen tavoitteena oleva perustason palvelujen vahvistaminen tapahtuisi Uudellamaalla siten, että alueelle muodostettaisiin väestömäärältään riittävän vahvat järjestäjät, jotka olisivat palvelujen järjestämisen näkökulmasta toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia. Sote-järjestäjien koon kasvaminen ja määrän väheneminen sekä esitetty erikoissairaanhoidon järjestämisratkaisu parantaisivat edellytyksiä perustason ja erityistason palvelujen integraatiolle. Itsehallinnollisten alueiden mahdollisuus järjestää niitä erikoissairaanhoidon palveluita, joita ei ole lainsäädännöllä määrätty tai järjestämissopimuksella sovittu HUSin järjestämisvastuulle, lisäisi edellytyksiä palvelujen saatavuuden parantamiselle. ]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Parhaimmillaan erillisratkaisu mahdollistaa alueiden omat palvelutarpeiden toteutumisen, mutta sinällään on vaikea verrata malleja, kun kummastakaan ei ole käytännössä kokemuksia. Riskinä on myös palvelukokonaisuuksien eriarvoisuus alueiden välillä, jos toimintamallit vaihtelevat alueittain merkittävästi. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Vertailtaessa yhden Uudenmaan maakunnan mallia nyt esitettävään ratkaisuun, voidaan olettaa, että esitetty malli pystyy vastaamaan palveluntarpeeseen paremmin. Pukkilan ”nykymallin” vertaaminen esitettyyn ratkaisuun olisi asiakas- ja päätöksenteon näkökulmasta tärkeää. Nykymalli on saanut asiakaskyselyissä pääsääntöisesti hyvää palautetta (Pukkilassa on hoitajavetoinen sote-asema, Orimattilassa laajemmat palvelut, erikoissairaanhoito vajaan tunnin ajomatkan päässä).]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Mikäli ratkaisumalli ei huomioi Eteva kuntayhtymän (erityishuoltopiirin) vaativien sosiaalipalvelujen roolia osana kehitysvammaisten palveluketjua, se merkitsi suurta riskiä kustannusten nousulle, tarpeenmukaisten ja riittävien sosiaalipalveluiden saannille rajatulle joukolle asiakkaita. Sote-Uusimaa 2019 vammaisten palvelut selvityksen mukaan Uudellamaalla oli 2017 vammaispalveluiden asiakkaina 31 455 henkilöä, eli 1,9 % väestöstä. Kehitysvammaisten osuus väestöstä on 0,37 %. On huomioitava, että jo nyt on kasvava pula kehitysvammaisten vaativan tason palveluista. Tämä koskee yhtä lailla asumista kuin asiantuntija- ja poliklinikkapalveluita. Mikäli taas Eteva olisi HUSin kaltainen oma juridinen oikeushenkilö, ja jonka kanssa itsehallinnolliset alueet voisivat sopia järjestämisvastuun siirrosta muiden tarkoituksen mukaisten tehtävien osalta, ei tätä riskiä olisi. Tämä ei muuttaisi käytännössä nykymallia / kehitysvammalain henkeä merkittävästi. ]
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin [Malli ottaa yhden alueellisen järjestäjän mallin eli koko Uudenmaan kattavan mallin sijaan paremmin huomioon Uudenmaan maakunnan erityiset palvelutarpeet, joita ei samassa mittakaavassa ole muissa maakunnissa. Nämä aiheutuvat esimerkiksi asunnottomuudesta, segregaatiosta, paperittomuudesta sekä vieraskielisen väestön ja maahanmuuttajien suuresta määrästä ja edellyttävät peruspalvelujen koordinoitua yhteistyötä muuta maata enemmän. Yhden järjestäjän mallin toimeenpano sisältäisi myös huomattavasti suurempia taloudellisia ja toiminnallisia riskejä muun muassa palvelujen saatavuuden ja laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmista. Riskejä voidaan hallinta paremmin jakamalla Uusimaa useampaan itsehallinnolliseen alueeseen. On kuitenkin edelleen todettava, että kuntapohjainen ratkaisu olisi myös riskien kannalta paras etenemistapa kohti suurempia järjestäjiä siirryttäessä. Uudistuksen tavoitteena oleva perustason palvelujen vahvistaminen tapahtuisi Uudellamaalla siten, että alueelle muodostettaisiin väestömäärältään riittävän vahvat järjestäjät, jotka olisivat palvelujen järjestämisen näkökulmasta toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia. Sotejärjestäjien koon kasvaminen ja määrän väheneminen sekä esitetty erikoissairaanhoidon järjestämisratkaisu parantaisivat edellytyksiä perustason ja erityistason palvelujen integraatiolle. Itsehallinnollisten alueiden mahdollisuus järjestää niitä erikoissairaanhoidon palveluita, joita ei ole lainsäädännöllä määrätty tai järjestämissopimuksella sovittu HUSin järjestämisvastuulle, lisäisi edellytyksiä palvelujen saatavuuden parantamiselle. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Oletettavasti esitetty aluemalli pystyy paremmin turvaamaan asukkaiden tarpeet huomioivat lähipalvelut kuin yhden Uudenmaan maakunnan malli. Kysymys ja vertailu ei kuitenkaan näin asetettuna ole Myrskylän kunnan kannalta edullinen, koska nykyisellään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymässä. Hoitoketju on nykyisellään (Myrskylä hoitajatasoinen terveysasema - Orimattilan lääkäritasoinen terveysasema – Lahden keskussairaala) toimiva ja saavutettavuudeltaan kokonaisuutena alle tunnin. Vertailutilanteessa Itä-Uudenmaan palveluverkkoa tulisi ainakin Porvoon sairaalan osalta vahvistaa, jotteivat erikoissairaanhoidon palvelut siirtyisi nykyistä etäämmälle. Muussa tapauksessa - ja kunnan sijainnista johtuen muutoinkin - on mahdollista, että valinnanvapauteen perustuva maakuntarajan ylittävä palvelujen käyttö jäisi alueelle varsin yleiseksi lisäten mahdollisesti kunnan/järjestämisalueen maksuvastuita. Valinnanvapaus koskee kiireetöntä perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa ja on rajattu julkiseen terveydenhuoltoon. Sosiaalipuolen palvelut todennäköisesti paranisivat vertailutilanteessa ainakin tarkasteltaessa yhteistyötä poliisin Ankkuri-toiminnassa, sekä työ- ja elinkeinopalveluissa (TE-palvelut). Näissä maakuntaraja muodostaa paikoin haasteen kokonaisvaltaiselle ja järkevälle toiminnalle holistisen hoidon näkökulmasta. Palvelun parantuminen edellyttää riittävää resursointia myös maakunnan reuna-alueille. Yllä mainitusta huolimatta vaikutusarviota ei kuitenkaan kyetä kunnan näkökulmasta täysin analysoimaan loppuraportin sisällön pohjalta kokonaisintegraatiovaikutuksen jäädessä auki. Vastaus on annettu olettamuksella, että uudistuksen ehdottomana lopputavoitteena on kaikilta osin tunnistetun uudistustarpeen mukaisesti nykyistä parempi kokonaisintegraatio, palvelukokemus ja hoitoon pääsy.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä pääosin [Malli tukee alueellisten erityispiirteiden ja alueellisten palvelutarve-erojen huomioonottamista erityisesti peruspalveluissa. Käytännössä lopputulos kuitenkin riippuu resursoinnista. Jos resursointi paranee, tulevat palvelutarve-erot pienenemään. Jos resursointi vähenee, kasvavat erot rikkaiden ja köyhien alueiden välillä mm. työterveyshuollon käytön takia.]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä [Malli varmistaa palveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta yhden alueellisen järjestäjän mallia paremmin. Tarpeenmukaisten ja riittävien palveluiden varmistaminen edellyttää, että Uudenmaan itsehallinnolliset alueet ovat työnantajana houkuttelevia ja pystyvät näin varmistamaan osaavat, korkeakoulutetut sosiaalihuollon laillistetut ammattihenkilöt. ]
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 4. Mahdollistaako erillisratkaisu yhteen sovitettujen asiakaskohtaisten perustason sote-palvelukokonaisuuksien  toteutumisen alueella paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän malli?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Raportissa integraatioita käsitellään lähinnä hallinnon integraation näkökulmasta. On tärkeätä, että palveluiden integraatio toteutetaan asiakaslähtöisesti, sujuvat hoitopolut ja hoidon jatkuvuus varmistaen. Soten perustason ja erillistason integraatioin lisäksi tarvitaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tiiviimpää yhteistyötä. Paljon palveluita tarvitsevien tarpeet ja hoidon integraatio tulisi huomioida tarkemmin.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • STTK ry, Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Integrerade, klientspecifika helheter kommer att vara möjliga, men det krävs speciell uppmärksamhet och åtgärder för att processen ska vara smidig även på svenska. Exempel på sådana åtgärder är svenska social- och hälsovårdscentraler och familjecenter, svenska servicekedjor och samarbete mellan landskapen.]
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudistuksen tavoitteena oleva perustason palvelujen vahvistaminen tapahtuisi Uudellamaalla siten, että alueelle muodostettaisiin väestömäärältään riittävän vahvat järjestäjät, jotka olisivat myös palvelukokonaisuuksien näkökulmasta toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia ja mahdollistaisivat perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation. Myös perustason sote-palveluiden integrointi kuntien vastuulla oleviin muihin palveluiden olisi myös helpommin toteutettavissa ehdotetussa mallissa yhden alueellisen järjestäjän malliin verrattuna. Yhden suuren, koko Uudenmaan kokoisen maantieteellisesti laajan alueellisen järjestäjän, mallissa ilmeisenä riskinä on, että sosiaali- ja terveyspalvelut etääntyisivät muista kunnan palveluista ja niitä koskevasta päätöksenteosta. Perustason sote-palveluiden ja niihin kiinteästi liittyvien kuntien tehtävien yhteensovittamista tukisi myös alueiden ja kuntien välinen sopimuspohjainen liikkumavara palveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevassa työnjaossa. Palveluiden yhteensovittamista ei voida kuitenkaan varmistaa pelkästään hallinnollisilla ratkaisuilla ja rakenteilla. Jo nykytilassa toiminnallista integraatiota haittaavat monet, erityisesti potilas- ja asiakastietojen käsittelyä koskevan sektorilainsäädännön puutteet, joiden ratkaisemiseen tulisi kiinnittää huomiota, riippumatta sote-palveluiden järjestämisen ja tuottamisen hallinnollisista ratkaisuista.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Saataneen käyntiin joustavasti, kuten selvityksessä esitetään.]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Ehdotetun mallin mukaiset itsehallinnolliset alueet vastaisivat väestömääriltään pitkälti sote-uudistuksessa syntyviä muita maakuntia. Itsehallinnollisten alueiden vastuulle jäävien perustason palvelujen osalta Uudenmaan tilanne ei näin ollen muodostuisi olennaisesti erilaiseksi maan muihin osiin verrattuna – pois lukien perustason ja erityistason palvelujen yhteensovittaminen. Asiakaskohtaisten palveluprosessien toiminnalliset yhteensovitukset olisivat saavutettavissa hallinnollisesti kevyemmälläkin järjestelyllä, eli mallin C mukaisella tuotantoaluerakenteella.]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitetty erillisratkaisumalli on muutoksena hallittavampi ja riskittömämpi kuin Uudenmaan yhden alueellisen järjestäjän malli. Yhteen sovitetut asiakaskohtaiset sote-palvelukokonaisuudet ovat mahdollisia, mutta niiden turvaaminen ruotsin kielellä edellyttää erityisiä toimia. Raportin luvussa 2.1 on maininta sote-alueen ja peruskunnan välisen kiinteän yhteistyön tarpeesta hyte-palveluissa. Viiden alueen malli mahdollistaa integraation kunnan palveluihin yhden järjestäjän mallia paremmin. Yksi tärkeä sosiaali- ja terveys- ja sivistystoimen yhteistyöalue on opiskelija- ja oppilashuolto. Asiakaskohtaisten perustason sote-palvelukokonaisuuksien hallinta edellyttää koko Uudenmaan maakunnan alueella yhteensopivia sote-asiakas- ja potilastietojärjestelmiä.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Sipoossa ja koko Itä-Uudellamaalla on jo nykyisin integroitu perustason sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut mikä mahdollistaa paitsi asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien kehittämisen, myös yhteistyön kunnan muiden hyvinvointia edistävän tahojen kanssa paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän mallissa. Yhden alueellisen järjestäjän malli voisi etäännyttää sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaan muista kuntalaisten hyvinvointia edistävistä palveluista.]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa [Emme ota kantaa alueen hallinnolliseen rakenteeseen. Palveluiden yhteensovittaminen riippuu enemmän toiminnasta kuin hallintorakenteesta.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Integrerade, klientspecifika helheter kommer att vara möjliga, men det krävs speciell uppmärksamhet och åtgärder för att processen ska vara smidig även på svenska.]
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Malli mahdollistaa säilyttää ja entisestään parantaa integraatio soten ja kunnan palvelujen välillä.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Loviisan kaupungissa on jo nykyisin integroitu perustason sosiaali- ja terveydenhuolto, mikä mahdollistaa paremman palvelukokonaisuuksien asiakaslähtöisyyden. Jotta sujuvan prosessin turvaaminen onnistuu jatkossa myös ruotsinkielellä, on kielellisiin oikeuksiin kiinnitettävä erityistä huomiota ja toimia.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Erillisratkaisussa muodostetaan väestömäärältään helpommin hallittavissa oleva kokonaisuus kuin yhden alueellisen järjestäjän mallissa. Väestömäärä on myös paremmin rinnastettavissa väestömäärältään muihin sote-järjestämisvastuun omaaviin alueisiin. Raportti ei tosin ota tarkemmin kantaa Uudenmaan rahoitusratkaisuun.]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä perustason sosiaali- ja terveydenhuolto on jo integroitu ja yhdyspintatyö kuntien toteuttaman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kanssa sekä yhteistyö muiden kuntien toimialojen on käynnissä. Yhden suuren, koko Uudenmaan kokoisen maantieteellisesti laajan alueellisen järjestäjän mallissa tämä olisi vaikeampaa, ja toimijat etääntyisivät. Tämä hankaloittaisi merkittävästi ehyiden palvelukokonaisuuksien toteuttamista alueen asiakkaille.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Todennäköisesti aluemalli pystyy paremmin turvaamaan asukkaiden tarpeet huomioivat lähipalvelut kuin yhden Uudenmaan maakunnan malli.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Perustason sosiaali- ja terveydenhuolto on jo nykyisinkin Helsingissä integroitu, mikä mahdollistaa paitsi asiakaskohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien myös kunnan muiden palvelujen integroimisen asiakaslähtöisesti. Yhden suuren, koko Uudenmaan kokoisen maantieteellisesti laajan alueellisen järjestäjän mallissa tämä olisi vaikeampaa, ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut myös etääntyisivät muista kunnan palveluista.]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Kuntayhteistyö erityisesti hyte-palveluissa mahdollistuu paremmin, kun alueet ovat pienempiä kokonaisuuksia. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Todennäköisesti aluemalli turvaa asukkaiden tarpeet paremmin kuin yhden Uudenmaan maakunnan malli.]
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Todennäköisesti aluemalli turvaa asukkaiden tarpeet paremmin kuin yhden Uudenmaan maakunnan malli.]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä [Perustason sosiaali- ja terveydenhuolto on jo nykyisinkin Porvoossa integroitu, mikä mahdollistaa paitsi asiakaskohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien, myös kunnan muiden palvelujen integroimisen asiakaslähtöisesti. Yhden suuren, koko Uudenmaan kokoisen maantieteellisesti laajan alueellisen järjestäjän mallissa tämä olisi vaikeampaa, ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut myös etääntyisivät muista kunnan palveluista. Sujuvien asiakasprosessien turvaaminen myös ruotsin kielellä vaatii erityistä huomiota ja toimia. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Ks. vastaus numero 3]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä [Malli mahdollistaa integraation sote-palvelujen ja kuntien palveluiden välillä ja vahvistaa siten myös perustason palveluita.]
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä pääosin
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 5. Mahdollistaako erillisratkaisu erikoistason palvelujen toteutumisen alueella paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän malli?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Raportissa integraatioita käsitellään lähinnä hallinnon integraation näkökulmasta. On tärkeätä, että palveluiden integraatio toteutetaan asiakaslähtöisesti, sujuvat hoitopolut ja hoidon jatkuvuus varmistaen. Soten perustason ja erillistason integraatioin lisäksi tarvitaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tiiviimpää yhteistyötä. Paljon palveluita tarvitsevien tarpeet ja hoidon integraatio tulisi huomioida tarkemmin.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Erikoissairaanhoidon tasapuolinen ja yhdenvertainen toteutuminen mietityttää. Antaa Uudenmaan eri alueille (5 kpl) mahdollisuuden eritasoiseen palveluun ja erilaisiin ratkaisuihin. Erityistason palveluissa tulee varmistaa työntekijöiden riittävä osaamistaso, moniammatillisuus ja monialaisuus, kun esim. toteutetaan ja arvioidaan vammaisten ihmisten erityistason palvelukokonaisuuksia.]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • STTK ry, Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Suunnitelma alueiden ja HUSsin jaetusta järjestämisvastuusta, yhteistyöstä ja siitä säätämisestä lailla vaikuttaa toimivalta.]
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Erillisratkaisuun sisältyvä ehdotus, jossa HUS:n asema yhteisenä erikoistason palveluiden toteuttajana turvattaan lailla, mahdollistaa erityistason palveluiden toteuttamisen alueella yhtä hyvin kuin yhden alueellisen järjestäjän malli.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Erityisesti erikoissairaanhoidon tasapuolinen toteutuminen mietityttää. Antaa alueille (5 kpl) mahdollisuuden eritasoiseen palveluun ja erilaisiin (epäyhdenvertaisiin) ratkaisuihin. ]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei [Erikoissairaanhoidon toteuttamista esitetyssä mallissa voi hankaloittaa se, että erikoissairaanhoidon kokonaisuuteen muodostuu jakolinja järjestämisvastuun jakautuessa HUSin ja itsehallinnollisten alueiden välille. Vastaavaa jakolinjaa ei muodostuisi yhden alueellisen järjestäjän mallissa. Malli voi johtaa HUSin järjestämisvastuulla olevan erikoissairaanhoidon vahvistumiseen suhteessa perustason sote-palveluihin etenkin, jos itsehallinnollisten alueiden HUSiin kohdistama omistajaohjaus ei muodostu riittävän vahvaksi ja alueiden ja HUSin välinen korvausjärjestelmä mahdollista sitä, että alueet voivat vaikuttaa erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Raportissa ei oteta kantaa erityistason sosiaalipalvelujen järjestämisvastuun sijoittumiseen, mikä merkinnee sitä, että sen on tarkoitus sijoittua kullekin itsehallintoalueelle. Erityistason sosiaalipalveluihin ei siten muodostu vastaavaa suuren järjestäjätahon kautta syntyvää osaamisen keskittymistä kuin HUSin vastuulle kuuluvassa erikoissairaanhoidossa.]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Erikoistason palvelut toteutuvat hyvin myös yhden alueellisen järjestäjän mallissa. Jatkovalmistelussa tulee minimoida riskiä erikoissairaanhoidon eriytymisestä ja pirstaloitumisesta viidelle itsehallintoalueelle. On myös huomattava, että erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio edellyttää yhteensopivia tietojärjestelmiä sekä viiden itsehallintoalueen että yhden järjestäjän mallissa. Palvelujen tarjoaminen asiakkaan omalla kielellä on ratkaiseva tekijä laadun kannalta. Erityistason palvelujen turvaamiseksi kaikille on erillisratkaisussa mahdollistettava tiettyjen erityistason palvelujen käyttö oman itsehallintoalueen ulkopuolella ja maakuntarajojen yli (mm. psykiatriset palvelut, tietyt vammaispalvelut ja tietty erityisgeriatria).]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitetty erikoissairaanhoidon järjestämismalli mahdollistaa HUSin ja itsehallinnollisten alueiden työnjaon ja yhteistyön kehittämisen entistä asiakaslähtöisempien palveluprosessien suuntaan. Yksittäistä kuntaa suurempi sote-järjestäjä mahdollistaa erityispalveluiden järjestämisen paremmin alueelliset tarpeet ja kielelliset olosuhteet huomioiden. ]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Erikoistason palvelujen (lähinnä terveyspalveluja tai vammaispalvelun asumispalveluja) Helsingin kaupunki tulee toteuttamaan sekä valtakunnallisesti että keskitetysti eri tasoilla myös tulevaisuudessa.Vammaispalvelujen osalta apuvälineiden saatavuus ja niiden hankkiminen/huolloin oikea-aikaisuus on turvattava Helsingin alueella, jossa suurin tarvitsijakunta asuu.]
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa [Erikoissairaanhoidon osalta HUS muodostaa tällä hetkellä yhden kokonaisuuden ja esityksen mukaan tähän ei tulisi suuria muutoksia. Erikoistason palveluiden osalta tarvitaan alueiden välistä yhteistyötä.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Vaikka itsehallinnollisilla alueilla olisi myös yleinen ja ensisijainen sote-järjestämisvastuu, HUS:lla olisi toissijainen järjestämisvastuu erikoissairaanhoidon palveluista. Itsehallinnolliset alueet eivät voisi järjestää niitä erikoissairaanhoidon palveluja, jotka on keskitetty lainsäädännöllä HUS:lle, mutta heillä olisi mahdollisuus järjestää niin halutessaan sen ulkopuolelle jätettyjä erikoissairaanhoidon palveluita. Näkemyksemme mukaan vastuu erikoissairaanhoidon järjestämisestä edellyttää selkeää määrittelyä niin että palvelut eivät hajaannu liikaa. ]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Raportissa esitetty erikoissairaanhoidon järjestämismalli mahdollistaa HUSin ja itsehallintoalueiden työnjaon ja yhteistyön kehittymisen sujuvampien integroitujen palveluketjujen suuntaan. Tämä mahdollistaa yhden alueellisen järjestäjän mallia paremmin eri alueiden erityispiirteiden huomioimisen.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Itsehallinnolliset alueet vastaisivat sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta alueellaan. Myös erikoissairaanhoidon osalta. Itsehallinnollisilla alueilla olisi oikeus järjestää itse erikoissairaanhoidon palveluja lainsäädännön puitteissa haluamallaan tavalla. Tämä voi aiheuttaa osaoptimointia itsehallinnollisilla alueilla ja päällekkäisiä erikoistason palveluita ja heikentää yhdenvertaisuutta eri itsehallinnollisten alueiden asukkaiden välillä. Kokonaisuuden näkökulmasta toiminnan suunnitteleminen voi hankaloitua.]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Raportissa esitetty erikoissairaanhoidon järjestämismalli mahdollistaa HUSin ja itsehallinnollisten alueiden työnjaon ja yhteistyön kehittymisen entistä asiakaslähtöisempään ja sujuvampien integroitujen palveluket-jujen suuntaan. Uudenmaan eri itsehallinnollisten alueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin välisen työnjaon ei välttämättä tarvitse olla kaikkialla samanlainen, mutta kokonaisuudessa kyetään huolehtimaan asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta ja perus- ja erityistason palvelujen toiminnallisesta kokonaisuudesta. Samaan aikaan esitetty malli toisaalta mahdollistaa Uudenmaan kokonaisuudessa yhden alueellisen järjestäjän mallia paremmin eri alueiden erityispiirteiden huomioon ottamisen.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa [Tähän on vaikea ottaa kantaa, jos tavoitteena molemmissa malleissa pidettäisiin Husin roolin säilyttämistä suurin piirtein samanlaisena. Perustason sotepalveluiden kytkeytyminen erikoistason palveluihin on olennaista. Ehkä se voisi paremmin toteutua viiden alueen mallissa.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Raportissa esitetty erikoissairaanhoidon järjestämismalli mahdollistaa HUSin ja itsehallinnollisten alueiden työnjaon ja yhteistyön kehittymisen entistä asiakaslähtöisempään ja sujuvampien integroitujen palveluketjujen suuntaan. Uudenmaan eri itsehallinnollisten alueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin välisen työnjaon ei välttämättä tarvitse olla kaikkialla samanlainen, mutta kokonaisuudessa kyetään huolehtimaan asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta ja perus- ja erityistason palvelujen toiminnallisesta kokonaisuudesta. Samaan aikaan esitetty malli toisaalta mahdollistaa Uudenmaan kokonaisuudessa yhden alueellisen järjestäjän mallia paremmin eri alueiden erityispiirteiden huomioon ottamisen.]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa [Erikoistason palvelujen toteutuminen riippuu siitä, miten HUS:n asema toteutuu. HUS on säilytettävä kokonaisena eikä tulevien Uudenmaan maakuntien tai Helsingin järjestämä erikoistason palvelu saa vaarantua. Palvelujen järjestämisessä on huomioitava henkilöstönäkökulma siten, että palvelussuhteet turvataan. Myös tukipalvelujen asema osana erikoistason palveluita on turvattava. Tukipalvelut ovat olennainen osa hoito- ja hoivaketjua ja osaltaan varmistavat potilasturvallisuuden toteutumisen. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Mikäli molemmissa vaihtoehdoissa HUSin asema on miltei samanlainen, on mahdotonta sanoa varmuudella, miten erikoistason palvelut vaihtoehtojen välillä eroavat. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että perus- ja erikoistason sekä kunnan omien palveluiden välinen integraatio ja yhteistyö säilyvät.]
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Mikäli molemmissa vaihtoehdoissa HUSin asema on miltei samanlainen, on mahdotonta sanoa varmuudella, miten erikoistason palvelut vaihtoehtojen välillä eroavat. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että perus- ja erikoistason sekä kunnan omien palveluiden välinen integraatio ja yhteistyö säilyvät.]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Kehitysvammaisten vaativien erityistason sosiaalipalveluiden osalta tämä toteutuisi Etevan kautta. Muun sosiaalitoimen osalta tämä jää muiden toimijoiden yhteistyön varaan. Edellytyksenä vaativan erityistason sosiaalipalveluiden toteutumiselle on, että erityishuollon ja tahdosta riippumattoman erityishuollon vastuut eivät juurikaan muutu tai ne ovat selkeästi määritelty eivätkä hajaudu eri toimijoiden kesken. Tämä turvaa palveluiden kustannustehokkaan, yhdenvertaisen ja asiakastarpeen mukaisen toteutumisen kaikissa olosuhteissa. Olisi tärkeää, että malli turvaisi ja mahdollistaisi kehitysvammapsykiatrisen (neuropsykologia- ja psykiatria sekä lääketieteellinen) erikoistumisen ja tutkimuksen edellytykset. Jatkovalmistelun tulisi huomioida nämä periaatteet ja asiakaskunnan erityisosaamista vaativat rakenteelliset tarpeet sekä olemassa olevat yhteistyön muodot mm. sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin (HUS-Eteva) välillä]
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä [Raportissa esitetty erikoissairaanhoidon järjestämismalli mahdollistaa HUS:n ja itsehallinnollisten alueiden työnjaon ja yhteistyön kehittymisen entistä asiakaslähtöisempään ja sujuvampien integroitujen palveluketjujen suuntaan. Uudenmaan eri itsehallinnollisten alueiden, Helsingin kaupungin ja HUS:n välisen työnjaon ei välttämättä tarvitse olla kaikkialla samanlainen, mutta kokonaisuudessa kyetään huolehtimaan asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta ja perus- ja erityistason palvelujen toiminnallisesta kokonaisuudesta. Samaan aikaan esitetty malli toisaalta mahdollistaa Uudenmaan kokonaisuudessa yhden alueellisen järjestäjän mallia paremmin eri alueiden erityispiirteiden huomioon ottamisen. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Ks. vastaus numero 3]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä pääosin [Terveyspalveluiden osalta tämä toteutuu HUSin kautta, mutta sosiaalitoimen erityispalveluiden osalta tämä jää toimijoiden yhteistyön varaan. Edellytyksenä terveyspalveluidenkin osalta on kuitenkin se, että toimijoiden vastuut erikoissairaanhoidon järjestämisessä on selkeästi määritetty eivätkä nämä vastuut pääse hajautumaan. Sovitun työnjaon on turvattava erikoissairaanhoidon kustannustehokas järjestäminen sekä vaativan, keskitetyn ja kiireellisen hoidon toteutuminen kaikissa olosuhteissa. Työnjaon tulee myös turvata terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen edellytykset. HUSin käsityksen mukaan raportissa kuvattu työnjako toteuttaa näitä periaatteita ja niistä tulee pitää kiinni myös jatkovalmistelussa.]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä pääosin
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • ei kantaa
      • 6. Mahdollistaako erillisratkaisu perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallisen integraation alueella?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Raportissa integraatioita käsitellään lähinnä hallinnon integraation näkökulmasta. On tärkeätä, että palveluiden integraatio toteutetaan asiakaslähtöisesti, sujuvat hoitopolut ja hoidon jatkuvuus varmistaen. Soten perustason ja erillistason integraatioin lisäksi tarvitaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tiiviimpää yhteistyötä. Paljon palveluita tarvitsevien tarpeet ja hoidon integraatio tulisi huomioida tarkemmin]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [On tärkeää keskittää tiettyjä palveluita ja osaamista myös Uudenmaan alueella, mutta peruspalvelut tulee saada sote-keskuksista. Esimerkiksi vammaisten ihmisten tietyt erikoistason palvelut (vammaispalvelut, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, erityistason apuvälineet ja hoitotarvikepalvelut), vaativat erityisosaamista ja se on tarpeellista keskittää osaamiskeskuksiin, jotka tekevät tiivisti yhteistyötä alueen peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon kanssa. Ruotsinkielisessä vammaissosiaalityön osaamisen keskittäminen vain yhdelle toimijalle olisi riski valinnanvapaudelle. Se aiheuttaisi myös mm. kohtuuttomia matkoja osalle palveluiden tarvitsijoita.]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Viisi aluetta mahdollistaa integraation ja yhteistyön paremmin kuin yhden järjestäjän malli.]
      • STTK ry, Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Toiminnallinen integraatio ei edellytä yhteistä hallintoa perustason ja erikoistason palveluista vastaaville organisaatioille. Sote-järjestäjien koon kasvaminen, toimijoiden lukumäärän merkittävä väheneminen, sekä̈ ehdotukseen sisältyvät perustason ja erikoistason palveluiden yhteistyön ja työnjaon sopimisen välineet (mm. järjestämissuunnitelma) luovat edellytykset perustason ja erityistason palvelujen integraation vahvistamiselle ja myös parantamiselle verrattuna nykytilaan. Toiminnallisen integraation varmistamisen edellytyksenä on lisäksi, että erillisratkaisua koskevassa lainsäädännössä ei muodostu perustason ja erikoistason palveluiden välille esteitä asiakas- ja potilastietojen yhtenäiselle hallinnalle ja yhteisten tietojärjestelmäratkaisujen hyödyntämiselle.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Integraatiossa on olennaista keskittää tiettyjä palveluita ja osaamista myös Uudenmaan alueella. Esimerkiksi vammaisten ihmisten tietyt erikoistason palvelut (vammaispalvelut, vaativa kuntoutus sekä vaativat apuväline- ja hoitotarvikepalvelut) vaativat erityisosaamista. Ne on tarpeen keskittää osaamiskeskuksiin, jotka tekevät kiinteästi yhteistyötä alueen peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon kanssa. Tästä Vammaisfoorumi on ministeri Kiurun toimeksiannosta toimittanut jo aiemmin esityksensä (marras-joulukuu 2019). Vammaispalvelujen osaamiskeskukset olisivat osa maakuntien sote-organisaatiota. Sote-keskuksille jäisi rooli vammaispalvelujen toteuttamisessa. Hoito- ja palveluketju voidaan varmistaa vahvalla konsultaatiolla perustason ja erityispalvelujen välillä sekä jalkautuvilla palveluilla. Palveluiden yhteensovittaminen ei saa jäädä asiakkaan vastuulle. Osaamisen jalkauttaminen paikallistasolle on välttämätöntä, jotta vältytään kasvottomalta päätöksenteolta. On kuitenkin huomattava, että sote-keskukset voivat huolehtia vammaisten ihmisten perustason palveluista eli kaikkien vammaisten ihmisten tarvitsemien palvelujen keskittäminen ei ole tarpeen. Palveluintegraation varmistamiseksi sote-keskusten on tehtävä tiivistä yhteistyötä muiden peruspalvelujen kanssa. On myös pelko siitä, että HUS:n terveyssosiaalityö tekee nopeita päätöksiä ilman riittäviä resursseja selvittää ihmisen kokonaistilannetta. Lisäksi ruotsinkielisen vammaissosiaalityön keskittäminen yhdelle toimijalle on riski valinnanvapaudelle. (mm. kohtuuttomat matkat).]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun jakautuminen itsehallinnollisten alueiden ja HUSin välillä hankaloittaa perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation toteutumista alueella.]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjattavuus voi parantua ohjaavien tahojen määrän vähentyessä viiteen. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio edellyttää kuitenkin molemmissa tapauksissa yhteensopivia tietojärjestelmiä.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Sote järjestäjän suurempi koko ja esitetty HUS ratkaisu mahdollistaisivat palveluiden paremman integraation. Viiden alueen malli turvaisi myös paremmat mahdollisuudet sote alueen ja kunnan muiden toimialojen väliseen yhteistyöhön kuin yhden alueen malli.]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei [Perus- ja erikoistason toiminnalllinen intergaaatio sosiaali- ja terveyspalvelussa ei toteuu itsestään edes erillisratkaisun avulla. Siihen tarvitaan aktiivisia toimia yhteistyön toteuttamiseksi Helsingin alueella myös tulevaisuudessa usealla osa-alueella. Järjestämissopimukseen perustuvassa toteutuksessa HUSin vahva asema saattaa heikentää toisen sopiapuolen tosiasiallista asemaa järjestämissopimuksen valmistelussa.]
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Erillisratkaisu mahdollistaa perus- ja erikoistason toiminnallisen integraation alueella. Integraation onnistuminen riippuu alueiden välisestä toiminnallisesta yhteistyöstä enemmän kuin hallinnon rakenteesta. Viisi aluetta mahdollistaa paremmin järjestäjän ja kuntien välisen yhteistyön kuin yhden järjestäjän malli.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Tehy pitää hyvänä, että integraatio toteutetaan järjestämissopimuksen avulla, johon osapuolien tulee sitoutua. Pidämme myös tärkeänä että palveluverkon päällekkäisyydet ovat hallinnassa.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun jakaminen ensi- ja toissijaiseen järjestämisvastuuseen saattaa muodostua ongelmalliseksi. Itsehallinnolliset alueet vastaisivat sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta alueellaan ja niillä olisi oikeus järjestää itse myös erikoissairaanhoidon palveluja lainsäädännön puitteissa haluamallaan tavalla. Tämä voi aiheuttaa osaoptimointia itsehallinnollisilla alueilla ja päällekkäisiä erikoistason palveluita ja heikentää yhdenvertaisuutta eri itsehallinnollisten alueiden asukkaiden välillä. Kokonaisuuden näkökulmasta toiminnan suunnitteleminen voi hankaloitua. On myös huomattava, että erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio edellyttää yhteistä tietojärjestelmää sekä viiden itsehallintoalueen että yhden järjestäjän mallissa.]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Sote-järjestäjien koon kasvaminen ja määrän väheneminen sekä esitetty HUS-ratkaisu tarkoittaisivat, että edellytykset perustason ja erityistason palvelujen integraatiolle paranisivat. Useamman alueen ratkaisu turvaisi yhden alueen mallia paremmin mahdollisuuden säilyttää lisäksi integraatio soten ja kunnan toimialojen ja palvelujen välillä. Tämä on oleellista Uudenmaan väestön erityispiirteiden ja -tarpeiden, niihin vastaamisen ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluketjujen toimivuuden näkökulmasta.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Mikäli ajatellaan, että mahdollistaminen tarkoittaa, ettei siihen ole esteitä. Luoko malli siihen yhtään sen parempia mahdollisuuksia kuin yhden maakunnan malli tai nykyinen malli, siihen on vaikea ottaa kantaa. Integraatiossa olennaisinta ovat toimintatavat, ei niinkään organisaatiorakenne. Integraation voi saada myös toimimattomaksi itsehallintoaluemallissa.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Sote-järjestäjien koon kasvaminen ja määrän väheneminen nykyisestä sekä esitetty erikoissairaanhoidon ratkaisu tarkoittaisivat, että edellytykset perustason ja erityistason palvelujen integraatiolle paranisivat. Useamman alueen ratkaisu turvaisi yhden alueen mallia paremmin mahdollisuuden säilyttää lisäksi integraatio soten ja kunnan toimialojen ja palvelujen välillä. Tämä on oleellista Uudenmaan väestön erityispiirteiden ja -tarpeiden, niihin vastaamisen ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluketjujen toimivuuden näkökulmasta.]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [ Perus- ja erikoistason integraatio on mahdollista esitetyllä mallilla riippuen erillissopimusten kirjauksista. Lisäksi on huolehdittava integraatiosta hyte-palveluiden kanssa ja erityisesti on muistettava myös sosiaalipalvelujen rooli. Ne ovat olennainen osa toimivia palveluja. Perus- ja erikoistason integraation lisäksi yhteistyötä tulisi olla myös itsehallintoalueiden välillä. Tukipalvelujen asema osana julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja on turvattava. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Hyvillä toimintatavoilla, organisoinnilla ja yhteensovittamisella voidaan vaikuttaa integraation onnistumiseen. Perus- ja erikoistason palveluiden integraatio on erittäin tärkeää etenkin asiakas- ja talousnäkökulmista asiaa tarkastellen).]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin [Sote-järjestäjien koon kasvaminen ja määrän väheneminen sekä esitetty HUS-ratkaisu tarkoittaisivat, että edellytykset perustason ja erityistason palvelujen integraatiolle paranisivat. Useamman alueen ratkaisu turvaisi yhden alueen mallia paremmin mahdollisuuden säilyttää lisäksi integraatio soten ja kunnan toimialojen ja palvelujen välillä. Tämä on oleellista Uudenmaan väestön erityispiirteiden ja -tarpeiden, niihin vastaamisen ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluketjujen toimivuuden näkökulmasta. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Ks. vastaus numero 3]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä [Integraatio on toteutettu ehdotuksessa järjestämissopimuksen kautta, joka on uudentyyppinen instrumentti erikoissairaanhoidon järjestämisessä. HUSin näkemyksen mukaan tämä on toimiva ratkaisu, mutta se edellyttää kaikilta järjestelmän toimijoilta vahvaa panostusta tähän tehtävään ja hyvää keskinäistä yhteistyötä. Järjestämisosaamisen kehittämisen tulisikin olla yhtenä kohteena rakenteiden jatkovalmistelussa. ]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä [Esitetty itsehallinnollisten alueiden ja HUS:n keskinäinen sopiminen vahvistaa integraation syntyä ja mahdollistaa myös alueellisen tarpeen huomioimisen.]
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä pääosin
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • ei pääosin
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 7. Esityksen mukaisesti erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi yleisesti ja ensisijaisesti itsehallinnollisilla alueilla, HUSin järjestämisvastuu lakiin perustuvaa ja järjestämissopimuksella sovittavaa vastuuta. Onko raportissa kuvattu ratkaisu mielestänne sote-palvelujen järjestämisen näkökulmasta sekä hallinnollisesti ja HUSin omistajaohjauksen näkökulmasta toteuttamiskelpoinen ja turvaako se sote-palvelujen järjestämisen alueella?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [On tärkeätä, että itsehallinnollisten alueiden ja HUS:n työnjako on selkeä palveluita tarvitseville kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Raportissa ei juurikaan kuvata kuinka suunniteltu työnjako aiotaan toteuttaa ja asiaan tulisi kiinnittää huomiota jatkovalmistelussa. On tärkeää, ettei synny keskinäistä ristiriitaa/kilpavarustelua ja sitä kautta kustannusten nousua]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Ei pääosin: Invalidiliitto yhtyy Sosten lausuntoon.]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Esitetty malli herättää huolta siitä, syntyykö epäselvyyttä siitä kuka on järjestämisvastuussa ja johtaako se sitä kautta toiminnan osaoptimointiin. Tämä voidaan toki pyrkiä välttäämään jos rahoitus tulee joka tapauksessa itsehallintoalueelta, mutta päällekkäisen työn ja virheiden riski on kuitenkin useamman päällekäisen järjestäjän kanssa olemassa.]
      • STTK ry, Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Toimijoiden lukumäärän merkittävän vähenemisen kautta myös erikoissairaanhoidon ohjauksen mahdollisuudet paranevat suhteessa nykytilanteeseen. Erikoissairaanhoidon ensisijaisen järjestämisvastuun antaminen itsehallinnollisille alueille ja HUS:n alueellisten ja valtakunnallisten erityistehtävien määrittely suoraan lailla varmistavat, että erikoissairaanhoidon ohjauksessa voidaan huomioida uudistukselle asetetut perustason palveluiden vahvistamista koskevat tavoitteet. Tähän pitää kuitenkin yhteistyötä ja työnjakoa koskevien työvälineiden ja tätä koskevan lainsäädännön jatkovalmistelussa kiinnittää huomiota.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Esityksessä oli hyvin selostettu eri vaihtoehtoja ja perustuslaillisia lähtökohtia. Lopulta kuitenkin järjestämisvastuusta ja palvelujen turvaamisesta ei sanottu tarkemmin, vaan tämä jätettiin auki järjestämissopimuksen kriteerien ja tarvittavan lainsäädännön tarkennusten selvittämiseen asti. Tästä jäi käsitys, että palvelut järjestettäisiin mahdollisesti hyvin monella tavalla eri sopimuksin ja keskeistä olisi palveluiden kulloinkin tarkoituksenmukainen joustomahdollisuus. Tämä itsessään on hyvä asia, mutta esityksen pohjalta ei voida ottaa kantaa sote-palvelujen käytännön järjestämisvastuuseen tai toteutukseen. Yhdymme kommenteissa myös Sosten lausuntoon.]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Vaikka raportissa ehdotetun mallin toteuttamiseen liittyy huomattavia haasteita muun muassa järjestämisvastuun jakautumisen, monitahoisten sopimusvaatimusten ja ohjattavuuden haastavuuden vuoksi, voidaan sitä kuitenkin pitää toteuttamiskelpoisena. ]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Ratkaisu voi parantaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation edellytyksiä nykyiseen järjestelmään verrattuna. Myös ohjattavuus voi parantua järjestämisvastuun keskittyessä viidelle itsehallinnolliselle alueelle ja ohjaavien tahojen määrän vähentyessä. Kauniaisten näkökulmasta mahdollisuus vaikuttaa erikoissairaanhoitoon pienenee. On olemassa riski erikoissairaanhoidon pirstaloitumiseen ja siten kustannusten nousuun sen jakautuessa viidelle itsehallintoalueelle. HUS:in rooli vaativimmassa erikoissairaanhoidossa tulee turvata myös jatkossa.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitetyssä mallissa yleinen ja ensisijainen järjestämisvastuu olisi itsehallinnollisilla alueilla myös erikoissairaanhoidon osalta. Alueelle on tärkeää, että ratkaisu turvaa HUS:n toiminnan jatkuvuuden. Itsehallintoalue ja HUS sopisivat järjestämissopimuksella mm. työnjaosta ja rakenteista. Tämä mahdollistaa perustason vahvistamisen ja perus- ja erityistason integraation edistämisen. Järjestämissopimus on lainsäädäntöä joustavampi tapa sopia työnjaosta ja rakenteista. ]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Se ei turvaa sote-palvelujen järkevää hallinnollista järjestämistä alueella. Kun puhutaan erityispalveluista ja niiden toteuttamisesta itsehallintoalueella, selkeitä erityispalveluja ovat tällöin sosiaalipalveluissa mm. vammaispalvelut ja erityisesti vaikevammaisten palvelut, jotka ovat subjektiivisen oikeuden piirissä. Näitä HUS ei tule toteuttamaan ainakaan lakiin perustuen. Mille toimijalle tällaiset palvelut kuuluisivat erillisratkaisussa? Ongelmakohtia syntyy myös niiden henkilöiden kohdalla, jotka tarvitsevat Helsingissä sekä kunnallisia että useita monipuotoisempia sote-palveluja. Miten tällaiset palvelut integroidaan, jos muualla kaikesta vastaa maakunta? Tuskin HUS kykenee ne liittämään yhteen tarkoituksenmukaisella tavalla. HIY yhtyy SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n vastaukseen tässä kohdassa.]
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Ks. vastaus kysymykseen no 2. Pelastustoimen osalta olennaista on se, kuinka HUSin järjestämisvastuu ensihoidon osalta lakiin kirjataan. Jos HUSilla on lakiin perustuva järjestämisvastuu ensihoidosta, on varmistettava, että pelastuslaitos voi toimia palveluntuottajana in-house-periaatteella.]
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa [Emme ota kantaa sinällään järjestämisvastuuseen, mutta korostamme, että kaikkien alueen järjestäjien tulee ottaa huomioon yksityinen palvelutarjonta julkisen järjestelmän rinnalla ja täydentäjänä.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Palvelujen yhteensovittaminen tulee kuitenkin varmistaa uudistuksen edetessä. Etenkin erikoissairaanhoidon palvelujen jakaantuminen sekä itsehallinnollisille alueille että HUS:lle ei saa aiheuttaa alueen keskinäistä ristiriitaa. Tämä on myös erityisosaamisen turvaamiseen näkökulmasta tärkeää.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Alueelle on tärkeää, että ratkaisu turvaa HUSin toiminnan jatkuvuuden. Koko Uuttamaata ajatellen on hyvä, että ratkaisu mahdollistaa myös itsehallinnollisten alueiden ja HUSin välisen sopimisen järjestämisvastuun siirrosta HUSille. Järjestämissopimus on lainsäädäntöä joustavampi tapa sopia tarkemmasta työnjaosta ja rakenteista. HUSin ja itsehallintoalueiden välisestä työnjaosta tulee sopia tarkoin lainsäädännössä ja hyvässä vuoropuhelussa.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei pääosin [Raportissa asia on kuvattu hyvin yleisellä tasolla. Esitetyssä mallissa yleinen ja ensisijainen sote-järjestämisvastuu olisi itsehallinnollisilla alueilla myös erikoissairaanhoidon osalta. Itsehallinnolliset alueet ja HUS voisivat sopia järjestämisvastuun siirrosta HUSille myös muiden tehtävien osalta järjestämissopimuksella, jonka kriteereistä säädettäisiin lailla. Järjestämissopimukset voivat poiketa eri itsehallintoalueilla merkittävästikin toisistaan mahdollistaen osaoptimoinnin, osin päällekkäiset erikoistason palvelut ja yhdenvertaisuuden heikentymisen eri alueiden asukkaiden välillä. Raportissa on todettu, että mallin vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin vasta, kun järjestämissopimuksen kriteerit ja tarvittavat lainsäädännön tarkentamiset ovat tiedossa. ]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Esitetyssä mallissa yleinen ja ensisijainen sote-järjestämisvastuu olisi itsehallinnollisilla alueilla myös erikoissairaanhoidon osalta. Tämä vahvistaa perustasoa ja luo edellytyksiä perus- ja erityistason integraatiolle. Toisaalta HUS:n järjestämisvastuulle kuuluvat keskeiset erikoissairaanhoidon tehtävät määriteltäisiin lainsäädännössä, mikä turvaisi erikoissairaanhoidon kokonaisuuden. Lisäksi itsehallinnolliset alueet ja HUS voisivat sopia järjestämisvastuun siirrosta HUSille myös muiden tehtävien osalta järjestämissopimuksella, jonka kriteereistä säädettäisiin lailla. Järjestämissopimus on lainsäädäntöä joustavampi tapa sopia tarkemmasta työnjaosta ja rakenteista.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Ratkaisu turvaa HUSin toiminnan jatkuvuuden, mikä on alueella tärkeää. Toisaalta se jättää edelleen omistajaohjaukselle sijaa, eli on siinä mielessä hyvä malli. Turvaako se kuitenkaan todellisuudessa sote-palveluita alueella kokonaisuudessaan, niin se jää nähtäväksi.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Esitetyssä mallissa yleinen ja ensisijainen sote-järjestämisvastuu olisi itsehallinnollisilla alueilla myös erikoissairaanhoidon osalta. Tämä vahvistaa perustasoa ja luo edellytyksiä perus- ja erityistason integraatiolle. Toisaalta HUS:n järjestämisvastuulle kuuluvat keskeiset erikoissairaanhoidon tehtävät määriteltäisiin lainsäädännössä, mikä turvaisi erikoissairaanhoidon kokonaisuuden. Lisäksi itsehallinnolliset alueet ja HUS voisivat sopia järjestämisvastuun siirrosta HUSille myös muiden tehtävien osalta järjestämissopimuksella, jonka kriteereistä säädettäisiin lailla. Järjestämissopimus on lainsäädäntöä joustavampi tapa sopia tarkemmasta työnjaosta ja rakenteista.]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa [Tässä vaiheessa on vaikea ottaa kantaa, kun esityksiä ei vielä ole. HUS:n asema on varmistettava riittävien säädösten ja sopimusten avulla. JHL pitää tärkeänä että itsehallintoalueet voivat hankkia sote-palveluiden tukipalveluita kilpailuttamatta. Tukipalvelut ovat olennainen osa hoito- ja hoivaketjua ja osaltaan varmistavat potilasturvallisuuden toteutumisen.]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [HUSin asema säilynee jatkossakin samankaltaisena. Omistajaohjaus HUSiin saattaa jäädä melko ohueksi. Laadittavassa lainsäädännössä on työnjako Helsingin, erillisalueiden ja HUSin välillä sovittava tarkoin.]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Etevan asema suhteessa itsehallinnollisiin alueisiin tulisi lähteä samasta ajattelusta kuin HUS kohdalla. ]
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä [Esitetyssä mallissa yleinen ja ensisijainen sote-järjestämisvastuu olisi itsehallinnollisilla alueilla myös erikoissairaanhoidon osalta. Tämä vahvistaa perustasoa ja luo edellytyksiä perus- ja erityistason integraatiolle. Toisaalta HUS:n järjestämisvastuulle kuuluvat keskeiset erikoissairaanhoidon tehtävät määriteltäisiin lainsäädännössä, mikä turvaisi erikoissairaanhoidon kokonaisuuden. Lisäksi itsehallinnolliset alueet ja HUS voisivat sopia järjestämisvastuun siirrosta HUS:lle myös muiden tehtävien osalta järjestämissopimuksella, jonka kriteereistä säädettäisiin lailla. Järjestämissopimus on lainsäädäntöä joustavampi tapa sopia tarkemmasta työnjaosta ja rakenteista ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitetyssä mallissa yleinen ja ensisijainen sote-järjestämisvastuu olisi itsehallinnollisilla alueilla perustason lisäksi erikoissairaanhoidon osalta. HUSilla olisi tarkennettavan terveydenhuollon lainsäädännön pohjalta toissijainen järjestämisvastuu erikoissairaanhoidon palveluista ja sille keskitettäisiin esimerkiksi yhteispäivystysten toiminta, ensihoito ja synnytykset nykytilaa vastaavasti. HUSin järjestämisvastuu koskisi vaativaa ja yliopistosairaalatehtävän edellyttämää erikoissairaanhoitoa ja sen järjestämiseksi tarpeellista muuta erikoissairaanhoitoa, kiireellistä sairaalahoitoa kokonaisuudessaan ja muuta erikoissairaanhoitoa siltä osin kuin maakunnat eivät ole ottaneet sitä järjestettäväkseen. Itsehallinnolliset alueet velvoitettaisiin olemaan HUSin jäseniä erikoissairaanhoidon järjestämiseksi, mutta tämä ei sulkisi pois itsehallinnollisen alueen oikeutta järjestää itse erikoissairaanhoidon palveluja. Itsehallinnolliset alueet eivät kuitenkaan voisi järjestää niitä palveluja, jotka on keskitetty lainsäädännöllä HUSille. Lisäksi itsehallinnolliset alueet ja HUS voisivat sopia järjestämisvastuun siirrosta HUSille muiden tehtävien osalta järjestämissopimuksella, jonka kriteereistä säädettäisiin lailla. Tosiasiassa omistajaohjaus HUSiin ei muodostune esitetyssä aluemallissa kovin vahvaksi eikä HUSn asema nykyisestä paljolti muutu raportissakin todetusti ”nykytilaa vastaavasta”. Laadittaessa nk. ”HUSlainsäädäntöä”, sekä erillisalueiden (ml. Helsinki) ja HUSn välisestä työnjaosta muutoin perus- ja järjestämissopimuksissa sovittaessa kunta edellyttää sellaisen aidon omistajaohjausmekanismin rakentamista, jolla erillisalueet voivat aidosti vaikuttaa erikoissairaanhoidon kokonaisuuteen ja kustannuksiin. Nimellinen järjestämisvastuu ei ole riittävä.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä [Kts. vastaukset edellä. Vastuunjako on syntynyt huolellisen valmistelun tuloksena ja siitä tulee pitää kiinni myös jatkovalmistelussa. Huomiota tulee kiinnittää kuitenkin siihen, että myös järjestämissopimuksessa sovittujen työnjaon muutosten tulee kaikissa olosuhteissa turvata potilaiden yhdenvertaisuus ja oikeus riittäviin terveyspalveluihin. Lisäksi on huomioitava, että alueiden rahoitus voi olla erilaista ja johtaa eroihin myös toiminoissa.]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • ei kantaa
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä pääosin [Tulevassa Uudenmaan ratkaisussa esitettyjen maakuntien ja Helsingin on tarkoitus vastata perusterveydenhuollosta, sosiaalipalveluista ja osasta erikoissairaanhoitoa. HUS:n tehtäväksi jäisi esityksen mukaan osa erikoissairaanhoidosta. Ratkaisu sinällään olisi erilainen kuin muualla maassa. Palveluiden yhteensovittaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä jää vajaaksi, toisin kuin muualla maassa. Tässä mallissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu huonommin, koska palveluista vastaavat eri organisaatiot. Palvelujen yhteensovittaminen tuleekin varmistaa uudistuksen edetessä. Samalla on huomioitava, että tämä työnjako voi osoittautua ajan saatossa haastavaksi. HUS toimijalle jää esityksen mukaan paljon erikoissairaanhoitoa, vaikka erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu tulisi maakunnille. Osa tehtävien järjestämisvastuusta siirtyy lailla annettuna (päivystys, ensihoito, varautuminen, tutkimus, koulutus ja opetus) tai maakuntien kanssa yhteisellä sopimuksella HUS:lle. Näitä vaikutuksia on haastavaa arvioida tässä vaiheessa, mutta ne tulee arvioida jatkossa. Laissa tulee olla selkeä kirjaus tehtävänjaosta ja siitä mistä maakunnat ja HUS voivat sopia ja turvata se, ettei synny katvealueita ja kustannusten nousua. Olennaista ihmisten näkökulmasta on se, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat saumattomasti apua tarvitsevan yksilöllisistä tarpeista käsin. o ei pääosin]
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 8. Turvaako erillisratkaisu sote-palvelujen järjestämiselle riittävän kantokykyiset alueet?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Onko Itä-Uusimaa tällä väestöpohjalla riittävän kantokykyinen alue? ]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Rakenteita tärkeämpää on se, että tuotanto on mahdollisimman monipuolista alueella ja kaikki resurssit otetaan huomioon.]
      • STTK ry, Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Itä-Uusimaa on väestöpohjaltaan ja kantokyvyltään pienempi, mutta kuitenkin vahvempi kuin usea Uusimaan ulkopuolelle sijoittuva alue.]
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Vaikka alueet ovat väestöpohjalla mitattuna eri kokoisia, ovat kaikki alueet riittävän kantokykyisiä vastaamaan sote-palveluiden järjestämisestä. Asiaa arvioitaessa tulee myös huomioida erikoissairaanhoidon yhteistyön turvaaminen koko alueella HUS:ia koskevan ratkaisun kautta, sekä erillisratkaisuun liittyvät omaisuusjärjestelyt.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Pohdituttavaa on, onko Itä-Uusimaa riittävän kantokykyinen alue. ]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Länsi-Uudenmaan 460 000 asukkaan itsehallintoalue on kantokykyinen ja tarkoituksenmukainen. Koko Uudenmaan maakuntaa tarkasteltaessa alueiden ja kuntien kantokyvyssä on eroja.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Uudenmaan taloudellinen ja toiminnallinen kantokyky on varsin hyvä.]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa [Raportissa ei sinällään tarkastella alueiden kantokykyä väestöpohjien jne. valossa. Uudenmaan alueen kantokyky on väestörakenteensa puolesta yleisesti ottaen muuta maata parempi.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Uudellamaalla on kuntakohtaisia ja alueellisia eroja mutta koko maan tasolla arvioituna Uudenmaan taloudellinen ja toiminnallinen kantokyky on verrattain hyvä.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Länsi-Uudenmaan sote-alue olisi 460 000 asukkaan väestöpohjalla yksi Suomen suurimmista. Uudenmaan alueiden kantokyky on valtakunnallisesti arvioiden hyvä. Huomioitavaa on, että suunnitellut viisi aluetta ovat väestömäärältään hyvin eri kokoisia. Rahoituksessa tulisi huomioida alueiden lähtötilanteet sote-palveluiden toteuttamisessa ja laajuudessa. Raportti ei ota tarkemmin kantaa Uudenmaan rahoitusratkaisuun.]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Vaikka kuntakohtaisia ja alueellisia eroja on, on Uudenmaan taloudellinen ja toiminnallinen kantokyky on koko maan tasolla arvioituna verrattain hyvä. Raportissa todetusti tämä puoltaa esitetyn erillisratkaisun to-teuttamista.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Kantokyvyssä olennaisinta on se, miten palveluiden järjestäminen rahoitetaan. Toinen avainkysymys on se, miten uudet alueet alkavat toteuttaa toimintaansa. Jos ei tehdä organisaatiorakenteen lisäksi merkittäviä toiminnallisia muutoksia, kantokyky ei sote-palveluissa tule missään Suomessa riittämään pidemmän päälle.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Vaikka kuntakohtaisia ja alueellisia eroja on, on Uudenmaan taloudellinen ja toiminnallinen kantokyky koko maan tasolla arvioituna verrattain hyvä. Raportissa todetusti tämä puoltaa esitetyn erillisratkaisun toteuttamista.]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Ottaen huomioon myös muiden maakuntien kaavaillut alueet, erillisratkaisun alueet ovat mahdollisia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ruotsinkielisten palvelujen saatavuuteen. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Mallin taloudellinen kantokyky ei hahmotu raportin tarjoamilla tiedoilla. Mallin alueiden väestöpohjat/kantokyky vaihtelevat paljon. Taloudelliset vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan avoimiksi. Tuleva toiminnallinen kantokyky, toimintamallit ja rakenteet ovat ratkaisevassa roolissa sote-palveluiden järjestämiselle. Ne jäävät raportissa vielä arvioiden varaan.]
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Mallin taloudellinen kantokyky ei hahmotu raportin tarjoamilla tiedoilla. Mallin alueiden väestöpohjat/kantokyky vaihtelevat paljon. Taloudelliset vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan avoimiksi. Tuleva toiminnallinen kantokyky, toimintamallit ja rakenteet ovat ratkaisevassa roolissa sote-palveluiden järjestämiselle. Ne jäävät raportissa vielä arvioiden varaan.]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä [Vaikka kuntakohtaisia ja alueellisia eroja on, on Uudenmaan taloudellinen ja toiminnallinen kantokyky on koko maan tasolla arvioituna verrattain hyvä. Raportissa todetusti tämä puoltaa esitetyn erillisratkaisun toteuttamista. Rahoitusratkaisun uupuessa on mahdotonta ottaa kantaa kansallisesti tai alueellisesti ehdotetun järjestämistavan kantokykyyn kokonaisuudessaan. Alueellisen näkökulman lisäksi on olennaista, että erillisratkaisu turvaa alueen kuntien kantokyvyn, elinvoiman ja palveluiden riittävän rahoituksen. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Ks. Vastaus 1. Sen lisäksi raportissakin todetusti Uudenmaan taloudellinen ja toiminnallinen kantokyky on koko maan tasolla arvioituna verrattain hyvä. Alueen sisällä on kuitenkin merkittäviä kuntakohtaisia ja alueellisia eroja, eikä kuntien ja/tai mahdollisten itsehallinnollisten alueiden taloudellista kantokykyä uudistukseen jälkeen ole raportin mukaan tässä vaiheessa mahdollista arvioida yksityiskohtaisesti, minkä vuoksi paikallistasolla on vaikea asiasta niin ikään lausua. Selvää kuitenkin on, että rahoituspohjan yleinen kestävyys suhteessa palveluntarpeeseen on ratkaisevaa. Tästä syystä olisi oleellista tarkastella palveluverkon lisäksi myös toimintoja ja toteutustapoja. Edelleen voidaan siis vain todeta, että raportti perustelee tarpeen erillisratkaisulle pääosin tässä tarkastelun vaiheessa ja valitulla tarkastelutasolla riittävissä määrin, muttei kuitenkaan esitä yksityiskohtaisempia alueen sisäisiä tarkasteluja.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä pääosin
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä pääosin [Itä-Uusimaa jää pieneksi. ]
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 9. Turvaako erillisratkaisu asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumisen?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Demokratian ja kansanvaltaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että Uusimaa on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin. Kansalaisten osallisuuden lisäämiseksi on tärkeää, että Uudenmaan alueilla järjestöjen toiminta edellytykset turvataan ja niitä vahvistetaan.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Kyllä pääosin, ehdotettu malli antaa osallisuudelle mahdollisuuksia, mutta ne tulee myös turvata käytännössä. Vammaisneuvostojen asema ja vaikutusmahdollisuudet myös osana päätöksenteko tulee turvata joka alueella. Vammaisjärjestöjen osaamista ja yhteistyötä niiden kanssa tulisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Tähän velvoittaa myös YK:n vammaisoikeuksien sopimus.]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Vaikea sanoa, muodostuuko palvelutarjonta sellaiseksi, että asukkailla on siihen mahdollisuuksia vaikuttaa. Toisaalta viiden alueen mallissa on helpompi vaikuttaa kuin yhden jätti suuren.]
      • STTK ry, Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Närdemokratin och befolkningens reella möjligheter att delta och påverka fungerar bättre i små områden, än i stora. Större områden påverkar närdemokratin i negativ mening. Ur ett demokratiskt perspektiv är det därför bättre att Nyland delas in i fem självstyrande områden, än att Nyland utgör ett enda självstyrande område. En negativ aspekt med såväl särlösningen som den ursprungliga modellen med ett enda område är att man inte kan garantera att alla förtroendeorgan får representanter från alla kommuner. För att säkerställa den svenskspråkiga befolkningens inflytande, behövs en nämnd för den språkliga minoriteten i varje tvåspråkigt självstyrande område. Eftersom Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt omfattar fem områden, är det viktigt att det finns en motsvarande nämnd också inom HNS. Nämndens roll i organisationen bör definieras tydligt i lag och kompletteras i myndighetens förvaltningsstadga. Man bör också säkerställa nämndens påverkansmöjligheter i beslutsfattandet och ge tillräckliga personalresurser för att den ska kunna utföra sin uppgift.]
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen turvaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet itsehallinnollisen alueen toimintaan. Mikäli Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen, päätöksenteko etääntyisi osasta alueen asukkaista liian kauas, ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet olisivat heikommat]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Asukkaiden osallisuus- ja vaikutusmahdollisuudet voivat toteutua, mikäli ne aidosti turvataan myös käytännössä. Esitys ei varsinaisesti ota asiaan tarkemmin kantaa, mutta ehdotettu malli antaa osallisuudelle mahdollisuuden. Vammaisfoorumi toivoo, että esityksen jatkovalmisteluissa kullekin alueelle esitetään vammaisneuvostojen perustamista ja niiden asema turvataan maakuntauudistuksessa. Niillä tulee myös olla tosiasiallinen ja painava rooli päätöksenteossa. Vammaisfoorumi haluaa kiinnittää huomiota myös yhteistyöhön vammaisjärjestöjen kanssa ja niiden osallistamiseen kaikkeen päätöksentekoon. Järjestöillä on paljon asiantuntemusta, jota myös julkishallinto voi hyödyntää. Tässä on muistettava YK:n vammaissopimuksen velvoittavuus.]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Ehdotettu malli turvaa alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumisen perustason palveluja koskevassa päätöksenteossa. Erikoissairaanhoidon (HUS) osalta osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutuminen on välillisempää kuntayhtymää vastaavan hallinnollisen rakenteen vuoksi. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet olisivat likimain vastaavalla tavalla turvattavissa, ja erikoissairaanhoito (HUS) huomioiden paremminkin, myös raportin mallin C mukaisessa ratkaisussa. Palveluiden käyttäjien osallistumismahdollisuudet palveluiden kehittämiseen olisivat yhdenmukaisemmin turvattavissa yhden järjestäjän mallissa. ]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Viiden alueen malli on demokratian näkökulmasta Uudenmaan aluetta parempi vaihtoehto. Se turvaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet paremmin kuin yhden järjestäjän mallissa. Silti pienen kunnan vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset ja huononevat nykyisestä, jolloin tarvitaan muita keinoja asiakkaiden kuulemiseksi sekä vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen turvaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet paremmin kuin yhden alueen malli, jossa esim. päätöksenteko etääntyisi osasta alueen asukkaita aivan liian kauas.]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Paremmin kuin laaja maakunta-alue, jonka erityistarpeet poikkeavat oleellisesti Helsingissä toteutettavasta vammaisten ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet jo tällä hetkellä.]
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat paremmat erillisratkaisussa kuin yhden maakunnan mallissa. Toisaalta herää kysymys, miten muissa maakunnissa vastaavan kokoisten alueiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet suhteutuvat tähän. ]
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Neljän alueen ja Helsingin erillisratkaisu takaisi Uudenmaan alueen asukkaille paremmat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kuin yhden järjestäjän malli. Vaikuttamismahdollisuudet eivät kuitenkaan riipu järjestäjien määrästä vaan siitä, miten hallinto toteutetaan. Yhden ison järjestäjän vaihtoehdossa saattaisi Uudenmaan alueen pienet kunnat jäädä ilman edustusta yhteisissä toimielimissä, koska alueella on useita Suomen mittapuissa suuria kaupunkeja.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Större områden påverkar närdemokratin i negativ mening. Särlösningen är ur ett demokratiskt perspektiv därför bättre än ett område i Nyland. Negativt är att man inte kan garantera att alla förtroendeorgan får representanter från alla kommuner. I varje tvåspråkigt självstyrande område bör det finnas en nämnd via vilken språkfrågor blir kontinuerligt uppmärksammade i självstyrande områdets verksamhet och beslutsfattande. Den ska ha resurser och praktiska möjligheter att påverka i hur de svenskspråkiga servicekedjorna fungerar i verkligheten så att de uppfyller villkoren lagstiftningen fastställer. Nämnden ska kunna påverka bl.a. budgeten, verksamhetsplanen och upphandlingar så att dess status inte blir enbart symbolisk. Nämnden ska representera språkminoriteten.]
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Mallissa väestöpohjaltaan pienempien alueiden vaikutusvalta on suurempi kuin yhdessä suuralueessa.]
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Vaikka suuret alueet vaikuttavat lähidemokratiaan kielteisesti, Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen turvaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet itsehallinnollisen alueen toimintaan paremmin kuin jos Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen. Jos kaikille kunnille ei voida taata omaa edustajaa kaikissa luottamuselimissä, on se epäsuotuisa ratkaisu ajatellen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon ruotsinkielisen väestön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen kaksikielisillä itsehallintoalueilla.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Alueen jakaminen useaan eri itsehallinnolliseen alueeseen olisi kansanvaltaisuuden näkökulmasta parempi ratkaisu kuin yhden alueen ratkaisu. Tämä kuitenkin edellyttää, että Uudenmaan alueella on käytössä yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä Apotti, jolloin sähköinen asiointi mahdollistuu paremmin ammattilaisen ja kuntalaisen välillä. ]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen turvaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet itsehallinnollisen alueen toimintaan. Mikäli Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen, päätöksenteko etääntyisi osasta alueen asukkaista liian kauas, ja osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuudet olisivat heikommat. Uudellamaalla koko maakunnan laajuinen itsehallintoalue merkitsisi läheisyysperiaatteen murtumista ottaen huomioon Uudenmaan väestömäärän: useamman itsehallintoalueen mallissa kunkin alueen väestö on muihin maakuntiin verrattuna varsin suuri ja osin myös kasvava, toisin kuin muissa maakunnissa.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei pääosin [Jos ajatellaan, että päätöksenteko siirtyy nykyistä isommille organisaatioille, niin nykyiseen malliin tulee selkeä heikennys. Koko Uudenmaan malliin verrattuna, erillisratkaisu turvaa osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia paremmin. Toki huomioiden se, miten tämä käytännössä toteutetaan arjessa.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen turvaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet itsehallinnollisen alueen toimintaan. Mikäli Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen, päätöksenteko etääntyisi osasta alueen asukkaista liian kauas, ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet olisivat heikommat.]
      • KoKoA - Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry, Nieminen Riikka
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei pääosin
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Maakuntien päätöksentekijät valitaan demokraattisilla vaaleilla, mikä minimissään mahdollistaa asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet. Tärkeätä on informoida asukkaita siitä, mistä alueet päättävät ja mitä millekin organisaatiotasolle kuuluu hoidettavaksi. On huolehdittava myös riittävistä palautejärjestelmistä, jotta osallistuminen ja vaikuttaminen on aitoa. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen turvaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet itsehallinnollisen alueen toimintaan. Mikäli Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen, päätöksenteko etääntyisi osasta alueen asukkaista liian kauas, ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet olisivat heikommat. Esimerkiksi Porvoon kaupungin tai itäisen Uudenmaan asukkaiden olisi yhden itsehallintoalueen mallissa vaikeaa tai mahdotonta saada edustajia päätöksentekoon. On samalla todettava, että itsehallintoalueiden selkeänä riskinä on päätöksenteon etääntyminen äänestäjistä verrattuna kuntapohjaiseen malliin. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Perusajatuksessa järjestämisalueet toimisivat kuten maakunnat muualla maassa, niillä olisi monijäseniset päätöksentekoelimet (valtuustot) ja vaalit. Kokonaisuutena tarkastellen alueen jakaminen useampaan itsehallinnolliseen alueeseen lisäisi siis alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia alueensa toimintaan. Päätöksenteon läheisyysperiaate (subsidiariteetti) ja kansanvaltaisuus toteutunee esitetyssä mallissa vertailumallejaan paremmin. Lisäksi malli estänee yhden kunnan saamasta määräävää asemaa päätöksenteossa. Kuitenkin on oletettavaa, että pienten alueiden edustus itsehallintoalueen valtuustossa jäisi ilmeisen vähäiseksi. Myrskylän kunnan näkökulmasta vaikuttaminen itäisen alueen palveluiden järjestämiseen ja rahoitukseen olisi kuitenkin muutoin selkeämpää ja vaikuttavampaa, kuin nykyisessä lähes kaksi kertaa suuremmassa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä eri maakunnassa.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • ei kantaa
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä pääosin
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • ei kantaa
      • 10. Toteutuuko demokratia erillisratkaisussa perustuslain edellyttämällä tavalla? (ks raportin luku 3) Jos ei, niin miten esityksen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voitaisiin vahvistaa?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi on tärkeää, että Uudellamaalla järjestöjen toimintaedellytykset turvataan ja niitä vahvistetaan. Uudenmaan erillisratkaisussa tulee kiinnittää huomioita Uudenmaan alueiden työnjakoon järjestöjen vahvistamiseksi.
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • FDUV anser att det inom de tvåspråkiga områdena bör finnas nämnder för minoritetsspråk. Dessa nämnder bör ha reell beslutandemakt och ordförande för nämnderna bör vara representerad i självstyrelseområdets styrelse.
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Esityksessä erillisratkaisuksi ei oteta riittävästi kantaa siihen, miten asiakas- ja potilasosallisuus varmistetaan. Invalidiliiton mukaan lakisääteisten vammaisneuvostojen rooli tulee turvata kaikilla alueilla. Asiakkaiden, potilaiden ja palveluiden käyttäjien osallisuus tulee turvata lainsäädännöllisesti. Myös järjestöjen vaikuttamis- ja osallisuustyö tulee turvata. Onko mietitty järjestöneuvottelukuntaa tai vastaavaa? HUS: n hallinnossa demokratia toteuttaminen ja toteutuminen tulee miettiä tarkasti myös asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta. Ketkä nimittävät HUS: n valtuuston ja hallituksen?
      • STTK ry, Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Kyllä, ja lisäksi tulisi tehdä yhteistyötä alueen sote-järjestöjen kanssa ja turvata asiakkaiden monipuoliset mahdollisuudet antaa palautetta. Paikallis- ja aluedemokratiaa tulisi kehittää yhdessä asukkaiden ja asiakkaiden epämuodollismpien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kanssa. Myös sektorin ammattiliittojen vahva yhteistyö tarvitaan, ja yhteistoiminnan tulee olla vähimmäisvaatimuksia huomattavasti tiiviimpää.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Kyllä
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Erillisratkaisussa tämä toteutuu paremmin. Esityksessä ei kuitenkaan oteta riittävästi kantaa siihen, miten asiakas- ja potilasosallisuus aiotaan turvata. Asiakasosallisuus on ylipäätään turvattava lailla ja asiakkaille on saatava nykyistä paremmat edellytykset olla vaikuttavassa asemassa. Vammaisfoorumi esittää, että kunkin alueen vammaisneuvostojen asema ja rooli päätöksenteossa turvataan. Vammaisfoorumi ehdottaa lisäksi asiakasosallisuuden turvaamiseksi esimerkiksi järjestöneuvottelukuntaa tai vastaavaa. Järjestöt voivat antaa panoksensa vaikuttamis- ja osallisuustyöhön. Huolta herättää miten HUS:in hallinnossa demokratia toteutetaan ja toteutuu. Epäselväksi muun muassa jää, ketkä nimittävät HUSin valtuuston ja hallituksen.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Kyllä pääosin. Erikoissairaanhoidon (HUS) osalta kansanvaltaisuuden toteutuminen on kuitenkin etäällä ja välillisempää kuin jos päätöksenteko kuuluisi tältäkin osalta vaaleilla valitulle valtuustolle.
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Demokratia toteutuu paremmin kuin yhden maakunnan ratkaisussa. Pienen kunnan suorat vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin vähäiset ja huononevat nykyisestä, jolloin tarvitaan muita keinoja, kuten asukasraateja, asukaskyselyitä ym., vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi.´ Koska lainsäädännöstä, jolla demokratian toteutuminen varmistetaan, ei ole tarkempaa tietoa, asiaan on vaikea ottaa tarkemmin kantaa.
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Viiteen alueeseen pohjautuva malli on kansanvaltaisuuden näkökulmasta parempi kuin vaihtoehto, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen.
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Kyllä. Demokratia toteutuu perustuslain edellyttämällä tavalla selkeämmin erillisratkaisussa. On kuitenkin huomioitava, että jo suunnitteluvaiheessa pitää ottaa aktiivisesti mukaan monella tavoin vammaisia henkilöitä useista eri ikäryhmistä. Vammaisjärjestöjen edustajat pitää kutsua suunnitteluun, toteutukseen ja lopputuloksen arviointiin. Kunnallisten vammaisneuvostojen vaaikuttavuutta tulee lisätä.
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • HUS:n välillinen demokratia yliopisotasoisessa palvelussa voi muodostua ongelmaksi. HUS ei olisi minkään itsehallintoalueen ohjauksessa.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Uudenmaan alueella on muuta maata enemmän ruotsinkielisiä ja maahanmuuttajia, joten heidän mahdollisuutensa saada palveluita äidinkielellään tarvittaessa on otettava huomioon.
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Detta möjliggörs bättre än om det skulle vara ett enda landskap. Viktigt att alla kommuner är representerade i förtroendeorganen på ett jämnfördelat sätt och även så att de språkliga aspekterna tas i beaktande.
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Kyllä pääosin. Yhden maakunnan mallissa valtuutetut saattaisivat olla vain pääkaupunkiseudun kunnista. Esitetyssä erillisratkaisussa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet voisivat toteutua näkemyksemme mukaan paremmin alueellisuus huomioiden.
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Demokratia toteutuu harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta sitä paremmin, mitä pienempiä alueet ovat. Esitetyssä mallissa demokratia toteutuu paremmin kuin yhdessä suuralueessa, mutta kaikissa malleissa päätösvalta suosii asukasmäärältään suurempia kuntia. Vaaleissa äänet keskittyvät kuitenkin oman alueen ehdokkaille, vaikka vastuu palvelujen tuottamisesta olisikin omaa kuntaa laajemmalla alueella. Tämä aiheuttaa myös riskin palvelujen keskittämiseen ja siksi myös lainsäädännöllä on merkittävä rooli palvelujen turvaamiseksi koko alueelle.
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Viiteen alueeseen pohjautuvaa mallia voidaan kansanvaltaisuuden näkökulmasta pitää parempana ratkaisuna kuin vaihtoehtoa, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen.
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Kirkkonummen kunnan näkemyksen mukaan esitettyä, viiteen alueeseen pohjautuvaa mallia voidaan kansanvaltaisuuden näkökulmasta pitää parempana ratkaisuna kuin vaihtoehtoa, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen. Uudenmaan jakaminen useampaan itsehallintoalueeseen lisäisi eri alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Kyllä. Hyvinkään kaupungin kanta on, että esitettyä viiteen alueeseen pohjautuvaa mallia voidaan kansanvaltaisuuden näkökulmasta pitää parempana ratkaisuna kuin vaihtoehtoa, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen. Uudenmaan jakaminen useampaan itsehallintoalueeseen lisäisi eri alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Erikoissairaanhoidon osalta itsehallin-nollisten alueiden järjestämisvastuu vahvistaisi järjestelyn kansanvaltaisuutta.
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Verrattuna siihen, että päätöksenteko on ollut kuntatasolla ja siirtyy nyt alueelliselle tasolle, niin demokratiahan heikkenee kuntalaisten näkökulmasta. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan vahvistaa paikallisilla ja ihmislähtöisillä ratkaisuilla, mm. paikalliset raadit, tms. Olennaisessa asemassa on tiedottaminen ja neuvontapalvelu yksittäisten kuntien alueella.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan esitettyä, viiteen alueeseen pohjautuvaa mallia voidaan kansanvaltaisuuden näkökulmasta pitää parempana ratkaisuna kuin vaihtoehtoa, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen. Uudenmaan jakaminen useampaan itsehallintoalueeseen lisäisi eri alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Erikoissairaanhoidon osalta itsehallinnollisten alueiden järjestämisvastuu vahvistaisi järjestelyn kansanvaltaisuutta.
      • KoKoA - Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry, Nieminen Riikka
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Osallistumista ja vaikuttamismahdollisuutta voidaan vahvistaa käyttämällä koulutettuja kokemusasiantuntijoita mukana palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa. Jokaiseen työryhmään ja kokoukseen mukaan asiakkaan ääntä edustamaan koulutettu kokemusasiantuntija. Heillä on kirkastettu näkemys siitä mikä on auttanut ja vienyt eteenpäin. Näin saadaan eri perspektiiviä mukaan päätöksentekoon, sekä käytännön tuntumaa. Lisäksi tätä toteutetaan tilanteeseen koulutettujen henkilöiden kanssa. Toimitaan eettisesti, eikä laiteta ketä tahansa kuntoutujaa tilanteeseen johon ei olla vielä valmiita.
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • Esitetty ratkaisu olisi merkittävästi kansanvaltaisempi kuin yhden maakunnan ratkaisu Uudellamaalla.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Demokratia toteutuu sinällään, mutta jotta myös käytännössä asukkaat osallistuisivat päätöksentekoon ja vaaleihin, on näihin panostettava esim. tiedottamisen kautta vahvasti. Maakuntavaalin merkitys ei varsinkaan ensimmäisellä kerralla ole kaikille selvä, joten tosiasiallinen demokratia edellyttää aktiivista tiedotusta eri kanavissa ja riittävän ajoissa. Sote-palveluiden pääosin poistuessa kuntien toimivallasta kyseessä on merkittävä muutos, jolla voi olla myös vaikutuksia kuntademokratiaan.
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • HUS vastaisi Uudenmaan alueella kiireellisestä erikoissairaanhoidosta, vaativasta ja yliopistosairaalalle kuuluvas-ta erikoissairaanhoidosta ja tämän järjestämiseksi tarpeellisesta muusta erikoissairaanhoidosta sekä muista eri-koissairaanhoidon palveluista niiltä osin kuin maakunnat eivät niitä järjestä. HUS:n järjestämisvastuu olisi toissi-jaista ja lakiin perustuvaa. Välillinen demokratia näissä palvelussa muodostuu ainakin osittaiseksi ongelmaksi kansanvallan näkökulmasta. Tältä osin erillisratkaisu vaatii vielä jatkotyöstämistä. Sen sijaan toissijaisen järjestämisvastuun mahdollisuuksia tulee kyetä hyödyntämään sote-alueen ja kuntien yhteistyömalleja rakennettaessa. Alueille tulee antaa suurempaa vastuuta määritellä itse, millaisilla alueellisilla ja väestöpohjaratkaisulla sote-palvelut jatkossa järjestetään ja onko osa palveluista siirrettävissä demokraatti-sesti johdettujen kuntin järjestettäväksi.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Kaksikielisillä alueilla muodostetaan vähemmistökielilautakuntia. Lautakunnilla on oltava riittävän suuret valtuudet jotta niillä olisi vaikutusvaltaa. Vähemmistökielilautakuntien puheenjohtajien tulee olla itsehallintoalueen hallituksen/johtokunnan jäseniä.
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Kyllä. Asiakaspalautejärjestelmää sekä muita asiakaskuulemiskanavia tulisi hyödyntää, huolehtia palvelunohjauksesta ja tiedottamisesta.
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Kyllä. Asiakaspalautejärjestelmää sekä muita asiakaskuulemiskanavia tulisi hyödyntää, huolehtia palvelunohjauksesta ja tiedottamisesta.
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Viiden alueen ratkaisumalli loisi paremmat edellytykset kansanvaltaisuuden toteutumiselle verrattuna yhdenalueen malliin, mikäli tämä tarkoittaa valtuutettujen jakautumista tasaisemmin maantieteellisesti. Viiden alueen malli voisi huomioida paremmin alueellisesti myös erityisryhmien vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet kuntalain 2015/410 luvun 5 22 § ja 28 § mukaisesti (osallisuus, vammaisneuvosto).
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • Porvoon kaupungin näkemyksen mukaan esitettyä, viiteen alueeseen pohjautuvaa mallia voidaan kansanvaltaisuuden näkökulmasta pitää parempana ratkaisuna kuin vaihtoehtoa, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen. Uudenmaan jakaminen useampaan itsehallintoalueeseen lisäisi eri alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Erikoissairaanhoidon osalta itsehallinnollisten alueiden järjestämisvastuu vahvistaisi järjestelyn kansanvaltaisuutta.
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • C10 alueella yksi kaupunki on kuitenkin reilusti yli 50% asukasmäärästä, mikä käytännössä tarkoittaa alueelle määräävää asemaa demokratian näkökulmasta.Tärkeää on että kaikki kunnat ovat edustettuina luottamuselimissä ja että myös kielelliset näkökohdat otetaan huomioon. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat kuitenkin paremmin kuin yhden maakunnan ratkaisu Uudellamaalla.
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Kyllä. Ks. Vastaus numero 9 Lisäksi todetaan, että demokratia toteutunee kuten nykyisellään, mutta uuden tason rakentuessa päätöksentekoon, muodostuu aina mahdollisuus tahattomalle demokratian heikkenemiselle. Tästä syystä on tärkeää vahvistaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia paikallisilla ja ihmislähtöisillä ratkaisuilla sekä selkeällä tiedottamisella ja neuvontapalveluilla.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Tämä toteutuisi paremmin kuin yhden alueen mallissa. Tärkeää on, että kaikki kunnat ovat edustettuina luottamuselimissä tasapuolisesti ja että myös kielelliset näkökohdat otetaan huomioon. Detta möjliggörs bättre än om det skulle vara ett enda landskap. Viktigt att alla kommuner är representerade i förtroendeorganen på ett jämnfördelat sätt och även så att de språkliga aspekterna tas i beaktande.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Detta möjliggörs bättre än om det skulle vara ett enda landskap. Viktigt att alla kommuner är representerade i förtroendeorganen på ett jämnfördelat sätt och även så att de språkliga aspekterna tas i beaktande.
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Kyllä
      • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Yhden maakunnan malliin verrattuna kansanvaltaisuus toteutuu erillisratkaisussa paremmin. Ennusteiden mukaan yhden maakunnan mallissa valtuutettuja olisi lähes yksinomaan valittu pääkaupunkiseudun kaupungeista. Erillisratkaisussa valtuutettuja valitaan myös alueilta, mikä on omiaan turvaamaan kansanvaltaisuuden paremmin.
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Nämnder för minoritetsspråk bör bildas i tvåspråkiga områden. Nämnderna måste få tillräckliga maktbefogenheter för att få inflytande. Ordförande i nämnden för minoritetsspråk skall vara medlem i det självstyrande områdets styrelse. Vi vill påminna om att svenska är ett nationalspråk.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • Järjestöjen ja julkisen vallan kumppanuutta ja kansalaisten osallisuutta on vahvistettava kehittämistyössä ja asiakkaan kuulemisessa.
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • Toteutuu
      • 11. Toteutuuko palvelujen yhdenvertaisuus esitetyssä mallissa paremmin kuin yhden järjestäjän mallissa?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Lainsäädännöllä on tässä suuri merkitys. Mitä yleisluontoisempi lainsäädännön pohja, sitä suuremmat mahdollisuudet erilaisiin käytäntöihin eri alueilla: esim. palvelutasoon, säästöihin. Pahimmassa tapauksessa säästetään heikommassa asemassa olevilta. Useat alueet mahdollistavat erilaiset (mahdollisesti) eri laatuiset palvelut. Ruotsin kielisten palvelujen osalta uhkana palvelujen siirtyminen kauas. ]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Riippuu tuottajakapasiteetista ja onko se otettu kokonaisuudessaan huomioon.]
      • STTK ry, Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Yhdenvertaisuus tarkoittaa tarpeenmukaisuutta alueelliset erityispiirteet huomioiden. Nämä mahdollisuudet ovat esitetyssä mallissa paremmat.]
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Arvioinnissa on keskeistä palveluiden yhdenvertainen saatavuus, joka ei edellytä sitä, että palveluita järjestetään tai tuotetaan yhdenmukaisesti. Kysymys ei ole mielestämme olennainen eikä vaihtoehtojen vertailu mielekästä.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Tähän vaikuttavat substanssilainsäädäntö ja ylipäätään maakuntien yhdenvertaisten palvelujen -tavoitteen keinot. Mitä yleisluontoisempi lainsäädännön pohja on, sitä suuremmat mahdollisuudet on erilaisiin käytäntöihin eri alueilla: esim. palvelutasoon, säästöihin. Pahimmassa tapauksessa säästetään heikommassa asemassa olevilta. On siis mahdollista, että useat alueet mahdollistavat erilaiset (mahdollisesti) epäyhdenvertaiset palvelut. Tätä vastaan on tärkeä luoda maakuntauudistuksessa turvatoimia. Vammaisten ihmisten osalta yhdenvertaisuutta myös Uudellamaalla edistäisi tässä lausunnossa jo aiemmin mainittu vammaisasioiden osaamiskeskus –malli. ]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Mallissa, jossa Uudenmaan alueella on viisi erillistä alueellista toimijaa, niiden vastuulla olevien toimintojen ja palveluiden eriytymisen ja siten alueiden välisten erojen kasvamisen riski on suurempi kuin yhden järjestäjän mallissa. Vastaavaa eriytymistä voi luonnollisesti tapahtua myös muun Suomen maakuntien välillä. Ei ole selvää, sisältyykö esitettyyn malliin ajatus, että Uusimaa kokonaisuudessaan ei ole enää jatkossa sote- ja pelastustoimen ohjaus- ja arviointialue muun maan maakuntien tapaan. Epäselväksi jää myös se, ohjattaisiinko ja arvioitaisiinko HUSin toimintaa (laajemman väestöpohjan mukaisesti) kuitenkin ehdotetussa mallissa jonkinlaisena kokonaisuutena, vai olisiko sen toiminta ohjauksen ja arvioinnin kannalta integroitu kunkin itsehallintoalueen toimintaan ja kustannuksiin. Ehdotettu malli luo siten haasteen myös kansalliselle ohjaukselle ja arvioinnille.]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Palvelujen saatavuus on tärkeä näkökulma yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioinnissa. Yhdenvertaisuus on turvattavissa sekä alueellisessa että yhden järjestäjän mallissa. Koska esitettyyn malliin sisältyy riski erikoissairaanhoidon palvelujen pirstoutumiseen ja erilaistumiseen alueittain, on asukkaiden yhdenvertaisuuden varmistamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Tarkasteltaessa palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuutta erikoissairaanhoidossa yhdenvertaisuus toteutuu mallissa siten, että esimerkiksi aluekohtaisia hoitojonoja ei ole, vaan erikoissairaanhoidon palveluja tarjotaan yhdenvertaisesti alueesta riippumatta. Vaikka työnjako eri itsehallintoalueilla ei välttämättä ole samanlainen, asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta sekä perus- ja erityistason palvelujen toiminnallisesta kokonaisuudesta voidaan huolehtia. ]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [HIY yhtyy SOSTE Suomen sosiaali- ja terveus ry:n vastaukseen tässä kohdasssa.]
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudenmaan alueella ja Helsingissä on suuriakin eroja väestöpohjissa jne. On mahdollista, että palveluissa on jonkin verran eroja eri järjestäjien kesken, mutta se ei tarkoita, että kansalaiset olisivat välttämättä eriarvoisessa asemassa. Asiakkaiden tilanteeseen vaikuttaa myös se, millaisia hyte-palveluita he kotikunnistaan saavat.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Enligt Ingå kommuns åsikt förbättrar särlösningen jämlikheten, om tjänsterna produceras så att de är tillgängliga för invånarna. Det är viktigt att tjänsterna förankras på de mindre orterna.]
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Kun tarkastellaan yhdenvertaisuutta asukkaiden näkökulmasta, voi se jopa parantua, kun alueellisia erityispiirteitä voidaan huomioida paremmin viiden itsehallinnollisen alueen mallissa.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa [Palvelujen yhdenvertaisuus on varmistettavissa sekä alueellisessa että yhden järjestäjän mallissa. ]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Yhdenvertaisuuden näkökulmasta Uudenmaan erillisratkaisussa arvioinnin kohteeksi nousee erityisesti integraatio, jota ei hallinnollisesti toteuttaisi sote-järjestämisen osalta Uudellamaalla samalla tavoin kuin muussa maassa, jos HUSin toiminta järjestettäisiin raportissa kuvatun ehdotuksen mukaisesti. Tarkastelukulmana arvioinnissa on kuitenkin asukkaiden palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus eikä hallinnollisten ratkaisujen yhdenvertaisuus. Erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus toteutuu ehdotetussa mallissa niin, että esimerkiksi aluekohtaisia hoitojonoja ei ole, vaan erikoissairaanhoitopalvelut tarjotaan yhdenvertaisesti alueesta riippumatta. Vaikka Uudenmaan eri itsehallinnollisten alueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin välinen työnjako ei välttämättä ole kaikilla alueilla samanlainen, asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta sekä perus- ja erityistason palvelujen toiminnallisesta kokonaisuudesta voidaan huolehtia.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Voi olla mahdollista, että yhdenvertaisuus paranee, kun voidaan paremmin huomioida alueellisia erityispiirteitä ja turvata palveluiden saatavuus sitä kautta tarvelähtöisemme. Tällöin lähtökohtana on näkökulma, että palveluiden saatavuus ja saavutettavuus samalla tasolla on yhdenvertaisuutta. Toisaalta tiedetään, että jo nyt sote-palvelut eivät toteudu yhdenvertaisesti Uudellamaalla/Suomessa.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Yhdenvertaisuuden näkökulmasta Uudenmaan erillisratkaisussa arvioinnin kohteeksi nousee erityisesti integraatio, jota ei hallinnollisesti toteuttaisi sote-järjestämisen osalta Uudellamaalla samalla tavoin kuin muussa maassa, mikäli HUSin toiminta järjestettäisiin raportissa kuvatun ehdotuksen mukaisesti. Tarkastelukulmana arvioinnissa on kuitenkin asukkaiden palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus eikä hallinnollisten ratkaisujen yhdenvertaisuus. Erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus toteutuu ehdotetussa mallissa siten, että esimerkiksi aluekohtaisia hoitojonoja ei ole, vaan erikoissairaanhoitopalvelut tarjotaan yhdenvertaisesti alueesta riippumatta. Vaikka Uudenmaan eri itsehallinnollisten alueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin välinen työnjako ei välttämättä ole kaikkialla samanlainen, asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta ja perus- ja erityistason palvelujen toiminnallisesta kokonaisuudesta voidaan huolehtia.]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa [Palveluissa tullee olemaan jonkin verran eroja kantokyvystä riippuen. Keskeiset palvelut on kuitenkin kyettävä saamaan yhdenvertaisesti alueesta riippumatta. Myös HUS:n palvelujen on oltava samat kaikille alueille. Yhdenvertaisuuteen vaikuttaa myös kuntien tilanne ja näiden tuottamat hyte-palvelut ja niiden integraatio sote-palveluihin. Lisäksi joillain kunnilla voi olla myös omia sote-palveluita. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Loppuraportin tarjoamien tietojen perusteella ei voida ylipäätään arvioida luotettavasti yhdenvertaisuuden toteutumista koko maan tasolla vertailtaessa. Esitetty malli tarjoaa oletettavasti yhdenvertaisemmat palvelut koko Uudellemaalle kuin vertailtavat mallit. Palveluntarpeet ja esimerkiksi palveluiden saavutettavuus vaihtelee suuresti asukkaan asuinpaikasta, terveydentilasta ja varallisuudesta riippuen. Tällöin asiakaspohja ei itsessään tarjoa luotettavaa vertailupohjaa yhdenvertaisuuden mittaamiselle.]
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Loppuraportin tarjoamien tietojen perusteella ei voida ylipäätään arvioida luotettavasti yhdenvertaisuuden toteutumista koko maan tasolla vertailtaessa. Esitetty malli tarjoaa oletettavasti yhdenvertaisemmat palvelut koko Uudellemaalle kuin vertailtavat mallit. Palveluntarpeet ja esimerkiksi palveluiden saavutettavuus vaihtelee suuresti asukkaan asuinpaikasta, terveydentilasta ja varallisuudesta riippuen. Tällöin asiakaspohja ei itsessään tarjoa luotettavaa vertailupohjaa yhdenvertaisuuden mittaamiselle.]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa [Eteva yhtyy Sote-erillisselvityksen loppuraportin näkemykseen siitä, että olennaista on palveluiden ja niiden saatavuuden turvaaminen yhdenvertaisella tavalla. Samalla integraatio on keino parantaa laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen saatavuutta. Paljon palveluita tarvitsevien osalta sote-integraatio on yksi suuremmista tavoitteista.]
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin [Yhdenvertaisuuden näkökulmasta Uudenmaan erillisratkaisussa arvioinnin kohteeksi nousee erityisesti integraatio, jota ei hallinnollisesti toteuttaisi sote-järjestämisen osalta Uudellamaalla samalla tavoin kuin muussa maassa, jos HUS:n toiminta järjestettäisiin raportissa kuvatun ehdotuksen mukaisesti. Tarkastelukulmana arvioinnissa on kuitenkin asukkaiden palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus eikä hallinnollisten ratkaisujen yhdenvertaisuus. Erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus toteutuu ehdotetussa mallissa niin, että esimerkiksi aluekohtaisia hoitojonoja ei ole, vaan erikoissairaanhoitopalvelut tarjotaan yhdenvertaisesti alueesta riippumatta. Vaikka Uudenmaan eri itsehallinnollisten alueiden, Helsingin kaupungin ja HUS:n välinen työnjako ei välttämättä ole kaikilla alueilla samanlainen, asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta sekä perus- ja erityistason palvelujen toiminnallisesta kokonaisuudesta voidaan huolehtia. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Verrattaessa yhdenvertaisuuden toteutumista näin itäisen Uudenmaan ja koko maakunnan laajuisen järjestämisalueen kesken, yhdenvertaisuus toteutunee pääosin paremmin nyt esitetysti. Kysymyksessä 1. todetusti raportti ei kuitenkaan esitä yksityiskohtaisempia alueen sisäisiä tarkasteluja, vaikka toteaakin alueella olevan merkittäviäkin kuntakohtaisia ja alueellisia eroja. Vaikutusarviota ei näin kyetä kunnan näkökulmasta täysin analysoimaan loppuraportin sisällön pohjalta. Vastaus on annettu olettamuksella, että uudistuksen ehdottomana lopputavoitteena on kaikilta osin tunnistetun uudistustarpeen mukaisesti nykyistä parempi kokonaisintegraatio, palvelukokemus ja hoitoon pääsy. Lisäksi Perustuslakivaliokunta (PeVL 21/2009) on aikaisemman aluehallintouudistuksen yhteydessä katsonut, että jos hallinnollisesti toimiva aluejako on mahdollista määritellä useilla vaihtoehtoisilla tavoilla, perusoikeuksien turvaamisvelvollisuus edellyttää, että niistä valitaan vaihtoehto, joka parhaiten toteuttaa kielelliset perusoikeudet. Palvelujen yhdenvertaisuus toteutuu nykyistä paremmin erityisesti kaksikielisten osalta.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • ei kantaa [Malli ei estä yhdenvertaisuuden toteuttamista yhden järjestäjän mallia vastaavasti. Tämä edellyttää kuitenkin huolellista valmistelua järjestämissopimuksen osalta ja riittävää järjestämisosaamista kaikkien toimijoiden osalta. ]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä pääosin [Ihmisen, asukkaan, potilaan ja asiakkaan näkökulmasta olennaista on laadukkaat ja saavutettavat palvelut, joihin pääsee yksilöllisen tarpeen mukaisesti, oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Neljän maakunnan ja Helsingin on huomioitava ja huolehdittava siitä, että ihmiset pääsevät hoidon, hoivan ja palvelujen äärelle yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti ja oikea-aikaisesti. Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen tulee olla saavutettavia ilman ihmisten ”juoksuttamista” eri toimijoiden välillä. Hyvin toimivat peruspalvelut ennaltaehkäisevät myös kalliimpien erityispalveluiden tarvetta ja vähentävät inhimillistä kärsimystä. Kuitenkin neljän maakunnan ja Helsingin -mallissa joudutaan rakentamaan erilliset toiminnot ja järjestämisen osaamista. Tästä näkökulmasta myös moninkertainen hallinto voi aiheuttaa päällekkäisiä kustannuksia verrattuna yhden järjestäjän malliin.]
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 12. Mahdollistaako erillisratkaisu kielellisten oikeuksien toteutumisen alueella paremmin kuin yhden järjestäjän mallissa?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Kielellisten oikeuksien toteutumiseksi tulisi selvittää Uudenmaan alueiden mahdollisuudet tehdä yhteistyötä muun muassa tulkkipalveluiden tarjoamisessa.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Ruotsin kielisten palvelut vaativat erillisiä ratkaisuja, eli ei ratkea aluejaon myötä. Tarvetta siellä on sekä lähipalveluille että erityisosaamista vastaaville osaamiskeskuksille. ]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • STTK ry, Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Språkligt sett ger denna modell större närdemokratiskt inflytande för den svenskspråkiga befolkningen än i en modell med en enda anordnare i hela regionen. Hur servicen utfaller beror helt och hållet på hur verksamheten organiseras inom respektive självstyrande område. För att de språkliga rättigheterna ska beaktas i tillräcklig utsträckning när social- och hälsovårdsverksamheten organiseras, krävs fokus både på servicenätet och på myndighetens förvaltning. Det är viktigt att man öppnar upp hur de språkliga rättigheterna ska tillgodoses i praktiken till exempel i förvaltningsstadgan och i centrala strategier. Samtidigt är det viktigt att det finns tillräckliga resurser för planering och utveckling av den svenskspråkiga servicen. Det är även viktigt att fästa uppmärksamhet vid att den finsk- och svenskspråkiga befolkningen har lika möjligheter att utnyttja sin valfrihet med hjälp av servicesedlar och personlig budget, det vill säga att det finns tillgång till tjänsteproducenter som ger service på båda språken. För att utveckla fungerande svenska servicekedjor och förbättra tillgången till svenskspråkig personal inom den specialiserade servicen, men även inom viss basservice, krävs ofta ett större befolkningsunderlag än det finns inom ett enda område. Därför bör man möjliggöra och uppmuntra de självstyrande områdena till ett samarbete över områdesgränserna beträffande anordnande av vissa tjänster på svenska. När det gäller områdena Vanda-Kervo och Mellersta Nyland kommer särskilda åtgärder att behövas, eftersom den svenskspråkiga befolkningens andel i de områdena är mycket liten. Målet måste vara att servicen på svenska förbättras där den idag fungerar dåligt och bevaras på god nivå där den idag fungerar väl.]
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Kielellisestä näkökulmasta malli parantaa lähidemokratiaa ja vaikutusmahdollisuuksia ruotsinkielisen väestön osalta verrattuna malliin, jossa koko seudulla on yksi järjestäjä. Vantaa-Keravan ja Keski-Uudenmaan alueet tarvitsevat erityishuomiota, koska niiden ruotsinkielisen väestön osuus on hyvin pieni. Toimivien ruotsinkielisten palveluiden turvaaminen edellyttää myös aluerajat ylittävää yhteistyötä, niin Uudenmaan sisällä kuin maakuntien välillä. Tämä tulee mahdollistaa uudistusta koskevassa lainsäädännössä. Mahdollisuukisien hyödyntäminen edellyttää kielellisten näkökulmien huomioimista jo suunnitteluvaiheessa.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Ruotsinkielisten osalta on uhkana palvelujen siirtyminen kauas. Tämä vaatii erillisiä ratkaisuja, eli ei ratkea aluejaon myötä. Myös viittomakielisten tilanne vaatii erityishuomiota. Kielellisten oikeuksien varmistaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on välttämätöntä, sillä tosiasiallinen palveluiden saanti perustuu kieleen, kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen. Vammaisfoorumi esittää, että laadittaisiin kokonaisarvio uudistuksen vaikutuksista vammaisten ihmisten mahdollisuuksiin saada perus- ja erityistason palveluja omalla kielellään ja/tai kommunikointikeinollaan sekä suunnitelma sote-toiminnoissa olemassa olevan osaamisen hyödyntämisestä järkevällä tavalla. ]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Kielellisten oikeuksien toteutumista voi kansanvaltaisuuden toteutumisen ja tuotannollisten palveluprosessien kehittämisen näkökulmasta edistää se, että Uudenmaan alueella olisi useampi järjestäjä ja vaaleilla valittu valtuusto. Tällöin kaksikielisillä itsehallintoalueilla vähemmistökielisten edustajien ”läpimeno” voisi helpottua verrattuna yhteen koko Uudenmaan kattavaan äänestysalueeseen ja palvelujen toteuttaminen kaksikielisenä voisi olla näillä itsehallintoalueilla taatumpaa. Haaste toisaalta syntyisi siitä, miten muut – vähemmän kaksikieliset itsehallintoalueet – kykenisivät turvaamaan erikieliset palvelut ja kyettäisiinkö esim. itsehallintoalueiden välisin sopimuksin varmistamaan nämä koko Uuttamaata koskien sekä perus- että erityispalveluissa. Palveluprosessien, asiakasosallisuuden/käyttäjädemokratian ja yksittäisten palvelujen käyttäjien tasolla kielelliset oikeudet voitaisiin turvata yhden järjestäjän ja useamman tuotantoalueen mallissa jotakuinkin vastaavalla tavalla.]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Viiden alueen malli on kielelliselle vähemmistölle parempi kuin yhden maakunnan malli. Länsi-Uudenmaan sote-alueella, johon Kauniainen kuuluu, ruotsinkielisen väestön osuus muodostuu kohtuulliseksi (13 %). Tutkimusten mukaan kielellisten palvelujen toteutuminen hyväksyttävästi edellyttäisi kuitenkin, että vähemmistökielen suhteellisen osuuden vähimmäismäärä on yli 25%, mieluiten kolmannes. Kuten ohjausryhmän loppuraportissa todetaan, aluejako ei kuitenkaan sinällään takaa kielellisten oikeuksien toteutumista millään alueella. Ruotsinkielellä toimivat palveluketjut edellyttävät yhteistyötä ja myöskin mahdollisuuksia käyttää palveluja itsehallintoalueiden yli Uudellamaalla ja myös yli maakuntarajojen. Suurempiin palvelukokonaisuuksiin on myös helpompi rekrytoida ruotsinkielentaitoista koulutettua sote-henkilöstöä sekä hoitaa sijaisuuksia ja päivystystoimintaa. Kielellisten oikeuksien toteutuminen on varmistettava lakisääteisillä järjestelyillä.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Viiden alueen malli parantaa lähidemokratiaa ja vaikutusmahdollisuuksia ruotsinkielisen väestön osalta verrattuna malliin, jossa koko Uusimaa olisi yksi järjestäjä. Itä-Uudenmaan itsehallintoalueella ruotsinkielisiä palveluja on aidosti saatavilla niin perus- kuin erityistasolla myös jatkossa ruotsinkielisen väestöpohjan ollessa riittävän laaja.]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Pelastustoimessa on ollut Uudellamaalla vuodesta 2004 lukien neljä pelastustoimen aluetta ja kielelliset oikeudet on sisäministeriön saamien vähäisten kriittisten palautteiden perusteella kyetty hoitamaan suhteellisen hyvin. Toisaalta suurempi alue ei kuitenkaan heikennä kielellisten oikeuksien järjestämistä, koska suuremmalla alueella kustannustehokkaita järjestämisvaihtoehtoja on mahdollista toteuttaa joustavammin. ]
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Kielellisten oikeuksien toteutumiseen tulee kiinnittää riittävää huomiota. Yksityisellä tarjonnalla voidaan tarvittaessa parantaa ruotsinkielisten (tai muun kielisten) tai viittomakielisten palveluiden saatavuutta. Järjestäjillä on mahdollisuus hyödyntää yksityistä palvelutarjontaan kielellisten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Erillisratkaisu mahdollistaa yhden järjestäjän mallia paremmin keskittymisen kielellisten palveluiden tuottamisen erilliskysymyksiin]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Itä-Uudellamaalla ruotsinkieliset palvelut pystytään toteuttamaan paremmin viiden itsehallinnollisen alueen mallissa kuin koko maakunnan mallissa. Jotta kielelliset oikeudet huomioitaisiin riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä, on panostettava sekä palveluverkostoon että viranomaishallintoon. On osoitettava riittävästi resursseja ruotsinkielisten palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Aluerajoja ylittävään yhteistyöhön tiettyjen ruotsinkielisten erikoispalvelujen järjestämisessä tulee kannustaa.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Viiden alueen mallilla voidaan olettaa olevan tosiasiallisia ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta ja laatua parantavia vaikutuksia, koska valtaosaan Uuttamaata muodostuisi hyvä väestöpohja ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen kannalta. Sote-järjestäjien suurempi koko mahdollistaisi erityispalvelujen järjestämisen nykyistä paremmin.]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Viiden alueen mallilla voidaan olettaa olevan tosiasiallisia ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta ja laatua parantavia vaikutuksia, koska valtaosaan Uuttamaata muodostuisi hyvä väestöpohja ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen kannalta. Sote-järjestäjien suurempi koko mahdollistaisi erityispalvelujen järjestämisen nykyistä paremmin, ja kielellisten oikeuksien toteutuminen voidaan tarvittaessa varmistaa raportissa esitetysti lisätoimilla.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Itä-Uudellamaalla ruotsinkieliset palvelut pystytään toteuttamaan paremmin omalla alueella kuin koko maakunnan mallissa ja myös päätöksenteossa.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Viiden alueen mallilla voidaan olettaa olevan tosiasiallisia ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta ja laatua parantavia vaikutuksia, koska pääosaan Uuttamaata muodostuisi hyvä väestöpohja ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen kannalta. Sote-järjestäjien suurempi koko mahdollistaisi erityispalvelujen järjestämisen nykyistä paremmin, ja kielellisten oikeuksien toteutuminen voidaan tarvittaessa varmistaa raportissa esitetysti lisätoimilla. / Loppuraportissa (s.30) todetaan, että erillisratkaisussa tulee huomioida, että Keski-Uusimaa olisi kaksikielinen alue, mikäli sote-perusratkaisua sovellettaisiin alueella. Helsingin kaupunki huomauttaa, että tämä maininta kielellisten oikeuksien toteutumisesta Keski-Uudellamaalla ei sisältynyt alueen kuntien ja valtion yhdessä valmistelemaan pohjaan, vaan on lisätty raporttiin ilman keskustelua alueen kuntien kanssa. Mikäli Keski-Uusimaasta tulisi kaksikielinen itsehallintoalue, voisi se johtaa käytännön haasteisiin ottaen huomioon, että yksikään ko. itsehallintoalueen kunnista ei ole kaksikielinen. ]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa [Joillakin alueilla kielellisten oikeuksien toteutuminen voi edellyttää lisäpanostusta, mikä on myös rahoituksessa otettava huomioon. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa [Selvityksestä ei selkeästi käy ilmi erityisryhmien kielellisten oikeuksien turvaaminen. Perustuslain 22 § mukaan perus-ja ihmisoikeudet on turvattava. PeL turvaamisvelvollisuus koskee myös viittomakieltä ja tulkkausta 17 § 3 momentti. Vuonna 2015 voimaan tuli viittomakielilaki (359/2015.) Viranomaisille asetetaan laissa velvollisuus edistää viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Lain tarkoituksena on edistää viittomakieltä käyttävän kielellisten oikeuksien toteutumista.]
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin [Viiden alueen mallilla voidaan olettaa olevan tosiasiallisia ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta ja laatua parantavia vaikutuksia, koska valtaosaan Uuttamaata muodostuisi riittävä väestöpohja ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen kannalta. Sote-järjestäjien suurempi koko mahdollistaisi erityispalvelujen järjestämisen nykyistä paremmin, ja kielellisten oikeuksien toteutuminen voidaan tarvittaessa varmistaa raportissa esitetysti lisätoimilla. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä [Sekä alueellisesti että kunnan nykyiseen tilanteeseen verrattuna parannusta oletettavasti tapahtuisi. Kaksikieliset palvelut ovat itäisen Uudenmaan alueella jo ennestään vakiintuneet ja resursoidut. Myrskylän kunnan näkökulmasta vaikuttaminen itäisen alueen kaksikielisten palveluiden järjestämiseen olisi selkeämpää ja vaikuttavampaa, kuin nykyisessä lähes kaksi kertaa suuremmassa maakunnassa, Päijät- Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä, joka on kaksikielinen Myrskylän jäsenyyden myötä. Palvelujen saanti toisella kotimaisella kielellä ei silti aina ole ongelmatonta. Raportissa todetusti kaksikielisten oikeuksien toteutuminen voidaan tarvittaessa varmistaa myös lisätoimilla.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä [Erillisratkaisussa kaksikielisten palveluiden kysyntä keskittyy etenkin Länsi- ja Itä-Uudellemaalle sekä Helsinkiin. Erillisratkaisu mahdollistaa yhden järjestäjän mallia paremmin keskittymisen kielellisten palveluiden tuottamisen erilliskysymyksiin.]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä pääosin
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä pääosin [Aluejako sinällään ei turvaa kielellisten oikeuksien toteutumista vaan se vaatii erillisiä ratkaisuja.]
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • ei kantaa
      • 13. Millä toimenpiteillä ja missä palveluissa kielellisiä oikeuksia voitaisiin vahvistaa?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Raportissa kielellisiä oikeuksien toteutumista kuvataan lähinnä ruotsin kielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien toetutumisen näkökulmasta. Tulisi tunnistaa myös muut kielivähemmistöt esim. saamenkieli ja viittomakieli sekä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tarpeet. Kielellisten oikeuksien toteutumiseksi tulee panostaa kielitaitoisen henkilökunnan rekrytointiin ja palkitsemiseen. Tarvittaessa monikielisten palveluiden tarjoamiseksi alueet voisivat hyötyä yhteistyöstä. Tarvittaessa sote palveluissa tulee olla mahdollisuus tulkkipalveluiden käyttöön.
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Även om denna rapport inte tar ställning till specialomsorgsdistriktens framtid önskar FDUV ändå framföra några synpunkter gällande behovet av specialkunnande kring intellektuell funktionsnedsättning på svenska. Vi anser allmänt att den föreslagna modellen med fem självstyrande områden bättre beaktar den svenskspråkiga befolkningens behov av social- och hälsovårdstjänster, jämfört med en modell för hela Nyland. Vi tror att modellen ger de självstyrande områdena bättre möjligheter att ordna basservice också för personer med intellektuell funktionsnedsättning på svenska. Med basservice avses här social- och hälsovård, boendeverksamhet och sysselsättning. Ett undantag är Vanda, där andelen svenskspråkiga personer med intellektuell funktionsnedsättning är så låg att det högst antagligen kräver ett gränsöverskridande samarbete också i tjänster på basnivå. Inom de fem självstyrande områdena är andelen svenskspråkiga personer med intellektuell funktionsnedsättning ändå så litet att det kommer att behövas samarbete mellan de tvåspråkiga självstyrande områdena och i vissa fall på nationell nivå kring vissa specialiserade tjänster. Detta gäller särskilt psykiatri med inriktning på intellektuell funktionsnedsättning, funktionshindermedicin, krisvård och undersökningstjänster samt fortbildning av personal. Också andra tjänster kan komma i fråga. Det kommer också att vara en utmaning att rekrytera svenskspråkig personal inom de olika områdena. För att trygga svenskspråkiga servicekedjor bör en kartläggning av personalens språkkunskaper göras. De självstyrande områdena bör därtill ha kännedom om privata och tredje sektorns aktörer. En del invånare kommer att behöva alternativ och kompletterande kommunikation på svenska för att kunna använda sig av social -och hälsovårdstjänster inom de fem självstyrande områdena. Det bör finnas tydliga vårdstigar för personer som behöver lättläst svenska och/eller alternativ och kompletterande kommunikationsmetoder i sin vård. Detta bör också beaktas vid utvecklandet av digitala tjänster.
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Invalidiliitto yhtyy Sosten, HUS: n ja Raseborgin vastauksissa esitettyihin näkemyksiin. Myös muiden vähemmistöjen oikeuksia voidaan vahvistaa mm. neuvostoilla, joilla on päätösvaltaa.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • -
      • STTK ry, Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Kielilain lisäksi pitää huomioida myös esimerkiksi maahanmuuttajien ja viittomakielisten palvelutarpeet. Tulkkipalveluja on käytettävä riittävästi, ja henkilöstöä palkita valmiuksista palvella asiakkaita useilla kielillä.
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • De språkliga rättigheterna säkerställs i lagstiftningen, men det är de tvåspråkiga självstyrande områdena som ska förverkliga rättigheterna i sin dagliga verksamhet. Eftersom det i de flesta områden finns stora brister i den svenskspråkiga social- och hälsovården, finns det också många tjänster som skulle kunna stärkas vad gäller språkliga rättigheter. Eftersom tillgången till svenskkunnig personal är begränsad krävs strategier och planering för att i praktiken kunna förverkliga de språkliga rättigheterna. När det gäller uppbyggnaden av de självstyrande områdenas förvaltning är det viktigt att fästa uppmärksamhet vid att tvåspråkigheten ska fungera både internt och externt. Det är viktigt att myndigheten visar utåt att den är tvåspråkig och att den vill betjäna på båda språken, i likhet med språklagens krav. Det är också viktigt att man inom myndigheten och dess ledning visar att tvåspråkigheten ska genomsyra all verksamhet och att man är villig att vidta åtgärder för att få servicen att fungera likvärdigt på båda språken. Exempel på åtgärder som främjar planeringen av den tvåspråkiga servicen är följande: - Förvaltningsstadgan ska innehålla tillräckliga skrivningar om den tvåspråkiga verksamheten. Andra centrala dokument ska innehålla skrivningar som främjar tillgodoseendet av klientens språkliga rättigheter (exempelvis språkprogram, instruktioner, servicestrategi, upphandlingsstrategi, rekryteringsstrategi). - Det bör finnas tjänsteinnehavare och personal med uttalat ansvar för olika aspekter av den svenskspråkiga verksamheten, till exempel ansvarig direktör, informatör, servicekoordinator med flera, som tillsammans bildar en svenskspråkig nätverksamhet i förvaltningen. - Översättningsverksamheten bör vara en del av kärnverksamheten och huvudsakligen skötas inhouse. Den bör ha ett nära samarbete med kommunikationsenheten och det ska finnas klara principer för översättningsprocesser och vad som översätts. - Personalpolitiska åtgärder som främjar språkkunskaper och uppmuntrar till användning av båda nationalspråken är till exempel lämpliga krav på språklig behörighet i rekryteringen, uppmuntran till och utveckling av språkkunskaper med hjälp av språkbrukstillägg, språkkurser, språkbad. Kartläggning av personalens språkkunskaper bör göras för att skapa fungerande servicestigar på svenska och för att upprätthålla telefonservice och annan kundkontakt på svenska. - Svenskspråkiga servicekedjor bör planeras i all tvåspråkig social- och hälsovårdsverksamhet, vilket förutsätter kartläggning av personalens språkkunskaper samt kännedom om tredje sektorns aktörer. - Digitala lösningar inom serviceproduktionen bör utvecklas så att både den finsk- och svenskspråkiga befolkningens behov tillgodoses, vilket förutsätter att tvåspråkigheten beaktas redan från början av planeringsprocessen. När det gäller servicenätet kan förverkligandet av de språkliga rättigheterna underlättas med hjälp av olika områdesspecifika åtgärder. Eftersom de självstyrande områdena sinsemellan är mycket olika, fungera vissa åtgärder i vissa områden, men inte i andra. I tätt befolkade områden kan det vara nödvändigt att samla den svenska basservicen till en eller några social- och hälsovårdscentraler, för att bättre utnyttja den svenskspråkiga arbetskraft som finns och för att få ihop ett större svenskt befolkningsunderlag. I mer glesbefolkade områden kan det vara svårare att centralisera den svenska servicen. Då kan ambulerande tjänster vara ett alternativ, ifall det inte är möjligt att upprätthålla all service på svenska på alla tvåspråkiga orter i området. Det bör också finnas minst ett svenskt familjecenter med mångprofessionell service per självstyrande område i Nyland. I geografiskt stora områden bör det finnas fler än ett svenskt familjecenter, för att avstånden inte ska bli för långa. Sjukhus som idag fungerar väl på finska och svenska, bör inte avvecklas eller försvagas, utan hellre stärkas och göras mer attraktiva för språkkunnig arbetskraft. Sådana är bland annat Raseborg och Borgå sjukhus. Det tar tid och planering att få en verksamhetsenhet att fungera väl på båda språken. Därför är det inte ändamålsenligt att försvaga fungerande tvåspråkig verksamhet. Samarbete mellan de självstyrande områdena är också ett viktigt redskap för att samsas om den svenskkunniga personal som finns och för att bilda ett större befolkningsunderlag. Vissa typer av social- och hälsovårdstjänster har ett relativt litet befolkningsunderlag på svenska, samtidigt som tjänsternas kvalitet är högst beroende av kommunikation på kundens eget språk. Exempel på sådana tjänster är olika psykiatriska tjänster, vård utom hemmet i samband med omhändertagande inom barnskyddet, viss funktionshinderservice och vissa specialiserade tjänster inom äldreomsorgen. En förutsättning för att områdena ska kunna bygga upp en fungerande svensk service är också att svenskan beaktas i tillräcklig utsträckning i den statliga finansieringen.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Det är viktigt att fästa särskild uppmärksamhet vid svenskspråkiga strukturer när andelen svenskspråkiga är mindre än ca. 30 procent. Vi vill understryka att inte bara hälsovårdstjänsterna ska finnas på svenska utan också socialvården ska fungera bra för olika målgrupper med svenska som modersmål. Det måste finnas sådana strukturer som möjliggör att mindre befolkningsgrupper får sin röst hörd. För att den svenskspråkiga minoriteten ska få sin röst hörd behövs bland annat personal med uttalat ansvar för den svenskspråkiga verksamheten, flexibelt samarbete, minoritetsspråknämnder, mätare och uppföljning av den svenska servicen. För att servicekedjorna ska vara fungerande bör det göras kartläggning av personalens språkkunskaper. Även olika slag av uppmuntran till utveckling och användning av språkkunskaper kan ha en bra effekt på personalens vilja att använda svenska. Det måste också finnas en regelbunden kartläggning på var språkkunskap i samband med specialkunskap inom vård på svenska finns. Det bör finnas mångprofessionellt samarbete även inom den svenska servicen. Viktigt är att det finns ett uttalat och tydligt ansvar för olika aspekter av den svenskspråkiga verksamheten. Det behövs samarbete mellan områdena i Nyland samt till de olika landskapen. Utan samarbete blir det omöjligt att upprätthålla service för små grupper. Utan samarbete finns det en risk att personer inte får service på sitt eget språk. Därför behövs flexibilitet och samarbete över områdes- och landskapsgränserna. Nämnder för språkliga minoriteter på tvåspråkiga områden bör införas så att de olika språkliga grupperna har verkligt inflytande. Det är viktigt att definiera deras roll i organisationen och att dessa har faktiska möjligheter att påverka i beslutsfattandet. Funktionshinderområdet bör ha representation i nämnderna. Olika mätare och mekanismer för uppföljning av hur den svenska servicen produceras och förverkligas bör utvecklas. Då kan man följa med och utveckla den svenska social- och hälsovården. Det är även viktigt att det finns god kännedom om tredje sektors aktörer och den värdefulla service de erbjuder.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Järjestäjän hallintoa rakennettaessa on tärkeää kiinnittää huomiota kaksikielisyyden toimivuuteen niin hallinnon sisäisesti kuin ulkoisestikin. Jokaisella kaksikielisellä alueella tulee olla kielivähemmistön toimielin. Toimielimenä voi toimia lautakunta, jaosto tai johtokunta ja tämä olisi hyvä jättää alueiden itsensä määriteltäväksi. Alueiden hallintosäännöissä tulisi varmistaa toimielimen vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa esimerkiksi siten että elimen puheenjohtajalla olisi jäsenyys tai läsnäolo- ja puheoikeus maakuntahallituksen kokouksissa. Elimille olisi tärkeää osoittaa tarpeeksi henkilöstövoimavaroja tehtävänsä suorittamiseksi. Kaksikielisten alueiden tulee tehdä yhteistyötä erityispalveluiden järjestämisen turvaamiseksi. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi perustamalla kaksikielisten maakuntien/alueiden lakisääteinen maakuntayhtymä, tai lakisääteinen sopimuspohjainen yhteistoimintaalue jonka tehtävänä olisi järjestää erityistä osaamista ja laajaa väestöpohjaa edellyttävät ruotsinkieliset palvelut.
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Vammaisfoorumi yhtyy Sosten, HUSin ja Raseborgin lausuntoon. Kielikysymyksessä on varmistettava myös viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutuminen. Kaikilla alueilla ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen edellyttää lisätoimia tai erityisratkaisuja. Ilman yhteistyötä on mahdotonta ylläpitää palveluja pienille ryhmille. On tärkeää, että yhteistyötä kehitetään viiden alueen välillä mutta myös että yhteistyötä on näiden ja muiden maakuntien välillä. Kun päätöksentekoelimiä rakennetaan, on tärkeää, että rakenne on sellainen, että myös pienemmät väestöryhmät saavat äänensä kuuluviin. Esitämme että asetetaan vähemmistökielilautakuntia, joissa on myös osaamista vammaisasioista. Myös hallinnossa on oltava rakenteita, jotka turvaavat kielivähemmistön oikeuksia. Esimerkiksi tarvitaan mittareita ja seurantamekanismeja siitä kuinka ruotsinkieliset palvelut tuotetaan ja toteutetaan.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • -
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Ruotsinkielisten palvelujen keskittäminen on paras tapa taata ruotsinkielisten palvelujen saatavuus. Lähtökohtaisesti hoito- ja palveluketjut tulee luoda siten, että ruotsinkieliset potilaat ja asiakkaat kohtaavat ruotsin kieltä taitavaa henkilökuntaa. Kauniainen on valmis laajentamaan kaksikielisten sote-palveluiden tarjoamista laajemmallekin alueelle. Yhdenvertaisten palvelujen saatavuudessa on otettava huomioon palvelujen saaminen suomen- ja ruotsinkielellä myös alueilla, joilla kielivähemmistö on pieni. Kauniaisten kaupunki edellyttää, että vähemmistökielen vaikuttamistoimielimen asettaminen kaksikielisiä kuntia käsittävillä sote-alueilla varmistetaan lainsäädännöllisesti. Vähemmistökielen lautakunnan tehtävänä on muun muassa määritellä alueen kielellisen vähemmistön palvelujen tarve ja seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua sekä kielellisten perusoikeuksien toteutumista käytännössä. Lautakunnan tulee myös toimia tiiviissä yhteistyössä HUS:in kanssa ja valvoa erikoissairaanhoitopalvelujen kielellistä toteutumista. On selvää, ettei sote-alueen vähemmistökielen lautakunta yksin ja riittävällä tavalla riitä turvaamaan kielellisten oikeuksien toteutumista ja siksi Kauniaisten kaupunki katsoo, että lainsäädäntöön tulee myös kirjata sanktioita kielellisten palveluiden toteutumisen epäkohdista. Kauniaisten kaupunki pitää myös tärkeänä, että sote-alueiden organisaatiorakenteita luotaessa varmistetaan palvelujen käyttäjien oikeus asioida ja saada palvelua omalla kielellään. Tämä koskee niin sote-alueiden hallinnon järjestämistä kuin päättäviä toimielinrakenteita. Ruotsinkielellä toimivat palveluketjut edellyttävät yhteistyötä ja myöskin mahdollisuuksia käyttää palveluja sote-alueiden yli Uudellamaalla ja yli maakuntarajojen. Tällaisia palveluja ovat esim. erityisryhmiin kohdistuvat palvelut kuten lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, lastensuojelu, päihdehuollon, vammaishoidon ja ehkä osin iäkkäiden hoivapalvelut, jotka edellyttävät laajempaa väestöpohjaa toimiakseen.
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Esimerkiksi mahdollisuudella käyttää palveluja yli maakunta- itsehallintoalueiden rajojen, rekrytoinnissa tulee asettaa asianmukaiset kielivaatimukset, henkilöstöä tulee kannustaa kielitaidon kehittämiseen.
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Eri vammaisryhmien tarpeet kommunikoinnissa, esteeettömyydessä ja saavutettavuudessa on otettava huomioon, jotta vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus yhteiskunnassa toteutuisi. Huomio on kiinnitettävä mm. pistekirjoitukseen, selkokieleen, puhetulkkaukseen sekä viittomakielen tukipalvelujen laadulliseen toteuttamiseen. Myös helsinkiläisten kieli- ja kulttuurivähemmistöjen tarpeet tulee turvata riittävällä tulkkipalvelulla.
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Sisäministeriön näkökulmasta itsehallintoalueiden yhteistyö on tarpeellista, jotta kielellisiä oikeuksia voidaan vahvistaa.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Järjestäjä voi tarvittaessa ostaa palveluita ulkopuolisilta tuottajilta. Digitalisaation avulla voidaan helpottaa asiointia. Harvemmin tarvittavia palveluita voidaan keskittää Uudenmaan alueen sisällä.
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Enligt tidigare utredningar så krävs det, för att kunna förverkliga en lyckad svenskspråkig service, specialarrangemang oberoende om det gäller att ordna eller producera servicen. Även de olika områdenas språkliga särdrag kan bättre tillgodoses i mindre självstyrande områden. Det behövs ett gemensamt organ i det självstyrande området som koordinerar, övervakar och utvärderar de svenskspråkiga tjänsterna. Detta gäller all form av service och vård. Det är viktigt att Raseborg sjukhus bevaras som ett fungerande tvåspråkigt sjukhus inom självstyrande området Västnyland.
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Kielelliset oikeuksien ohella tulee huomioida myös muiden erillisryhmien oikeuksien toteutuminen.
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • -
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Henkilökunnan kielitaitoa tulee kartoittaa ja lisätä toimivien ruotsinkielisten palvelupolkujen luomiseksi sekä ruotsinkielisen puhelinpalvelun ja muun asiakaspalvelun ylläpitämiseksi. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus voidaan tarvittaessa varmistaa myös esimerkiksi keskittämällä ruotsinkielisten asiakkaiden neuvontaa, ohjausta ja asiointia. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi psykiatrian palvelut, lastensuojelun sijaishuolto ja tietyt vammaispalvelut. Ruotsinkieliset vammaispalvelut tulee turvata erillistoimin. Lisäksi tulee kehittää digitaalisia ratkaisuja, jotka vastaavat sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön tarpeita. Kaksikielisen itsehallintoalueen vähemmistökieliryhmän vaikuttamiselimen tulee olla lautakuntatasoinen.
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Uudellamaalla on palvelutarpeita, joita ei samassa mittakaavassa ole muissa maakunnissa, ja jotka aiheutuvat mm. vieraskielisen väestön ja maahanmuuttajien suuresta määrästä sekä ruotsinkielisten asukkaiden osuudesta, joka on 46 % koko Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus voidaan tarvittaessa varmistaa myös esimerkiksi keskittämällä ruotsinkielisten asiakkaiden neuvontaa, ohjausta ja asiointia. Kielellisten oikeuksien toteutumiselle palveluissa on määriteltävä valvova taho. Lainsäädäntöön tulee myös kirjata sanktioita kielellisten palveluiden toteutumisen epäkohdista. Lakiin pitää kirjata kaksikielisten itsehallintoalueiden mahdollisuus järjestää kielivähemmistölle palveluita yhdessä muiden kaksikielisten itsehallintoalueiden kanssa. Itsehallintoalueen mahdollisuus järjestää tasavertaisia suomen- ja ruotsinkielisiä palveluja tarvitsee huomioimista valtionosuuksissa.
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Esimerkiksi mahdollisuudella käyttää palveluja yli maakuntarajojen. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus voidaan tarvittaessa varmistaa myös esimerkiksi keskittämällä ruotsinkielisten asiakkaiden neuvontaa, ohjausta ja asiointia.
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Erityinen huoli on ruotsinkielisistä erityishuollon palveluista, kuten esimerkiksi vammaispalvelut. Kaksikielisten palveluiden tuottamisessa olennaisessa roolissa on henkilöstö, jonka saatavuuden juurisyyt ovat syvemmällä kuin soteratkaisussa. Tarvitaan mittavia toimenpiteitä koulutukseen, palkkaukseen ja lainsäädäntöön turvaamaan palveluiden saatavuus omalla äidinkielellä.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Esimerkiksi mahdollisuudella käyttää palveluja yli maakuntarajojen. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus voidaan tarvittaessa varmistaa myös esimerkiksi keskittämällä ruotsinkielisten asiakkaiden neuvontaa, ohjausta ja asiointia.
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • Ruotsinkielisten sote-erityispalvelujen saatavuutta voidaan parantaa kaikissa palvelukokonaisuuksissa. Ruotsinkielistä osaamista ja henkilöstöresurssia voidaan käyttää asiakaslähtöisemmin laajemmalla alueella. Ohjaus, neuvonta ja digipalveluissa on saavutettavissa skaalaetuja nopeallakin aikavälillä.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Ruotsinkielisten palvelujen saannissa on alueista riippuen voinut olla suuriakin ongelmia. Henkilöstöä voi tukea kielten opiskelussa, mahdollistaa esimerkiksi opiskelua työajalla tai työnantajan tukemana.
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Työntekijöiden koulutusvaatimuksilla, palkkauksella ja lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa kielellisten oikeuksien toteuttamiseen palveluissa.
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Työntekijöiden koulutusvaatimuksilla, palkkauksella ja lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa kielellisten oikeuksien toteuttamiseen palveluissa.
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat vaihtoehtoisia kommunikointikeinoja. Selkokielistä, viittomakielistä ja kuvakommunikaation avulla tapahtuvia palvelua tarvitaan peruspalveluissa sekä sähköisissä ja digitalisissa palveluissa.
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • Esimerkiksi mahdollisuudella käyttää palveluja yli maakuntarajojen. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus voidaan tarvittaessa varmistaa myös esimerkiksi keskittämällä ruotsinkielisten asiakkaiden neuvontaa, ohjausta ja asiointia. Digitaalisten palveluiden ja etäpalveluiden avulla voidaan myös tuoda ruotsinkielisiä palveluita alueille, joihin palveluita on muutoin haastavampaa tuottaa. Henkilöstöä tulee myös kouluttaa ruotsinkieliseen asiakaspalveluun.
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • Alueiden erityispiirteen (ruotsinkieliset palvelut) voidaan toteuttaa paremmin pienemmällä itsehallintoalueella. Olisi tarkoituksenmukaista, että Uudellamaalla olisi yhteinen toimielin (esim. lautakunta), jolla olisi sekä budjettivastuuta ja aidosti vaikuttamismahdollisuuksia.
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Vahvistamista tarvitaan ruotsinkielisissä erityishuollon palveluissa, kuten vammaispalvelut sekä lisäksi ikääntyneiden palveluissa. Kaksikielisten palveluiden tuottamisessa olennaisessa roolissa on henkilöstön saatavuus. Vahvimmille ruotsinkielisten palveluiden alueille tarvitaan keskitettyjä toimenpiteitä koulutukseen, palkkaukseen ja lainsäädäntöön turvaamaan palvelut omalla äidinkielellä.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • - Jokaisella kaksikielisellä itsehallintoalueella tulee olla lautakunta, jonka kautta kieliasioista päätetään. Sillä on oltava voimavaroja ja käytännössä mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten ruotsinkieliset palveluketjut toimivat todellisuudessa. Lautakunnan tulee voida vaikuttaa ainakin talousarvioon, toimintasuunnitelmaan sekä palvelujen järjestämiseen ja hankintoihin siten, että sen asema ei muodostu pelkästään symboliseksi. Lautakunnan tulee edustaa kielivähemmistöä. Lautakunnan puheenjohtajalla tulee olla paikka itsehallintoalueen hallituksessa. - Koska ruotsinkielisten osuus tietyillä itsehallintoalueilla on pieni, asukkailla on oltava oikeus käyttää toisen alueen palveluja siten, että ruotsinkielisten palvelujen saatavuus toteutuu. (Asukkaiden mahdollisuutta käyttää aluerajat ylittäviä palveluja olisi myös syytä turvata laajemmin.) - Kaksikielisyys tulee ottaa huomioon itsehallintoalueiden rahoituksessa. - Itsehallintoalueilla tulee olla selkeä suunnitelma siitä, miten ruotsinkieliset palvelut toteutetaan ja miten tätä seurataan. Tämä velvollisuus tulee kirjata hallintosääntöön ja sisällyttää itsehallintoalueen strategiaan ja kieliohjelmaan. Kaupunginvaltuuston tulee vuosittain todeta toimintasuunnitelmassaan ja -kertomuksessaan, miten ruotsinkielinen palvelu toteutuu. Alueella tulee olla johtava virkamies, joka vastaa johtoryhmässä ruotsinkielisistä palveluista. - Itsehallintoalueet tulee velvoittaa tekemään yhteistyötä nykyisten kuntayhtymien tavoin, mikä turvaa ruotsinkielisten palvelujen saatavuuden erityisryhmille. -I varje tvåspråkigt självstyrande område bör det finnas en nämnd via vilken språkfrågor fattas beslut om. Den ska ha resurser och praktiska möjligheter att påverka i hur de svenskspråkiga servicekedjorna fungerar i verkligheten. Nämnden ska kunna påverka åtminstone budgeten, verksamhetsplanen, ordnandet av servicen och upphandlingar så att dess status inte blir enbart symbolisk. Nämnden ska representera språkminoriteten. Ordförande för nämnden bör ha en plats i självstyrande områdets styrelse. - Eftersom andelen svenskspråkiga i vissa självstyrande områden är liten måste invånarna ha rätt att använda ett annat områdes tjänster så att tillgången till svenskspråkig service uppfylls (Invånares möjlighet att använda tjänster över områdesgränser skulle också vara skäl att trygga bredare). - Tvåspråkighet ska beaktas i finansieringen av de självstyrande områdena. - De självstyrande områdena ska ha en tydlig plan för hur de svenskspråkiga tjänsterna förverkligas och hur detta följs upp. Denna skyldighet ska skrivas in i förvaltningsstadgan och inkluderas i det självstyrande områdets strategi och språkprogram. Fullmäktige bör årligen konstatera i sin verksamhetsplan och -berättelse hur den svenskspråkiga servicen förverkligas. Området bör ha en ledande tjänsteman som ansvarar för den svenskspråkiga servicen i ledningsgruppen. -De självstyrande områdena ska förpliktas att göra samarbete i likhet med de nuvarande samkommunerna vilket tryggar tillgången till svensk service för särskilda grupper.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • -I varje tvåspråkigt självstyrande område bör det finnas en nämnd via vilken språkfrågor fattas beslut om. Den ska ha resurser och praktiska möjligheter att påverka i hur de svenskspråkiga servicekedjorna fungerar i verkligheten. Nämnden ska kunna påverka åtminstone budgeten, verksamhetsplanen, ordnandet av servicen och upphandlingar så att dess status inte blir enbart symbolisk. Nämnden ska representera språkminoriteten. Ordförande för nämnden bör ha en plats i självstyrande områdets styrelse. - Eftersom andelen svenskspråkiga i vissa självstyrande områden är liten måste invånarna ha rätt att använda ett annat områdes tjänster så att tillgången till svenskspråkig service uppfylls (Invånares möjlighet att använda tjänster över områdesgränser skulle också vara skäl att trygga bredare). - Tvåspråkighet ska beaktas i finansieringen av de självstyrande områdena. - De självstyrande områdena ska ha en tydlig plan för hur de svenskspråkiga tjänsterna förverkligas och hur detta följs upp. Denna skyldighet ska skrivas in i förvaltningsstadgan och inkluderas i det självstyrande områdets strategi och språkprogram. Fullmäktige bör årligen konstatera i sin verksamhetsplan och -berättelse hur den svenskspråkiga servicen förverkligas. Området bör ha en ledande tjänsteman som ansvarar för den svenskspråkiga servicen i ledningsgruppen. -De självstyrande områdena ska förpliktas att göra samarbete i likhet med de nuvarande samkommunerna vilket tryggar tillgången till svensk service för särskilda grupper.
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • -
      • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Kielelliset oikeudet pitää turvata kaikissa palveluissa ja toimintayksiköiden tulee luoda tätä tukevat rakenteet. HUSilla on runsaasti kokemusta kielellisten palveluiden tuottamisesta. Esimerkkinä kielellisen palvelun laatua edistävistä käytännön toimenpiteistä voidaan mainita mm. HUSin kieliohjelma tai eri hallintokielen määrittäminen tietyille yksiköille alueen kielellisten voimasuhteiden mukaan.
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Se punkt 16.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • Huomioita on kiinnitettävä ruotsin kieltä osaavan henkilöstön saatavuuteen alueilla, joissa ruotsinkielisten suhteellinen osuus väestössä on alle 30 prosenttia (mm. Kerava). Paljon ja monialaisesti palveluja tarvitsevan kohtaaminen omalla kielellä on keskeistä. Se edistää heidän kuntoutumistaan, arjessa selviytymistään ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Toimivien ruotsinkielisten palveluketjujen kehittämiseksi ja ruotsinkielisen henkilöstön saatavuuden parantamiseksi erityispalveluissa vaaditaan usein yhden alueen väestöä laajempi väestöpohja. Siksi on mahdollistettava aluerajoja ylittävää yhteistyötä tiettyjen ruotsinkielisten erityispalvelujen järjestämisessä ja kannustettava itsehallintoalueita tällaiseen yhteistyöhön. SOSTE korostaa sitä, että ruotsinkielisten palveluiden turvaamisen ohella on huomioitava erityisryhmien, kuten eri vammaisryhmien, tarpeet sekä myös muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen tarpeet. Kielellisten oikeuksien turvaamisen ohella palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus on turvattava kaikille. Kielellisten oikeuksien toteutumisessa viittomakieltä käyttävien kohdalla tulee huomioida viittomakielilaki (359/2015). Sen 3 § velvoittaa viranomaisia toiminnassaan edistämään viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään.
      • 14. Millaisia vaikutuksia arvioitte erillisratkaisulla olevan osana hallituksen linjaamaa valtakunnallista kokonaisratkaisua?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Raportissa esitetty Uudenmaan erikoissairaanhoidon ja Uudenmaan alueiden välinen työnjako poikkeaa muusta maasta. Alueellisen yhdenvertaisuuden ja sujuvien hoitoketjujen turvaamiseksi on tärkeää, että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomioita siihen, kuinka HUS:n ja Uudenmaan alueiden asiakaslähtöinen toiminta, hoidon jatkuvuus ja toimivat hoitoketjut sekä työnjako toteutetaan. Soten rahoitusjärjestelmä tulee toteuttaa siten, että Uudenmaan ja muiden alueiden välille ei synny kilpailuasetelmaa.
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Uudellamaalla palvelut järjestäisi neljä alueelle muodostuvaa sote-maakuntaa sekä Helsinki, jolle tulee kaupunkina myös maakunnan tehtäviä. On mahdollista, että erillisratkaisu lisää painetta jättää kunnille jonkinasteinen tuotanto-oikeus sote-palveluihin. Suhtaudumme kriittisesti kuntien tuotanto-oikeuteen, sillä se synnyttäisi julkiselle sektorille päällekkäisiä ja keskenään kilpailevia tehtäviä. Tällöin asiakkaiden tarve unohtuu helposti. Uudenmaan erillisratkaisu sinänsä on hyväksyttävissä, jos se edistää koko Suomen kattavan, ja toimiviin palveluntarjoajamarkkinoihin ja monituottajamalliin perustuvan sote-uudistuksen etenemistä. Kuntien toimintakyky sekä hoito- ja hoivapalveluiden saatavuus turvataan vain ottamalla kaikkien sote-alan ammattilaisten osaaminen uudistuksessa käyttöön.
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Då det gäller tjänster för svenskspråkiga personer med intellektuell funktionsnedsättning kan det hända att servicenivån blir sämre i Åboland, medan situationen förbättras i Nyland och Österbotten.
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • -
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Uusimaa on alueena poikkeuksellinen erityisesti väestömäärän vuoksi. Perusperiaatteet kuten koko tuotantokapasiteetin käyttö, sekä samat pelisäännöt niin hankinnoissa kuin tuottamisessa, pitäisi toteutua kaikilla järjestämisvastuussa olevilla alueilla. Väkimäärästä riippumatta.
      • STTK ry, Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Yhteisen esityksen ja yhteisen valmistelutyön myötä myös valtakunnallinen kokonaisratkaisu asemoituu vankemmalle perustalle, kun Uudenmaan haasteet on saatu ratkaistua.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Alueelliset ja kuntakohtaiset erityispiirteet ja tarpeet tulisi huomioida koko maassa, ei ainoastaan Uudellamaalla. Hallitusohjelman mukaisessa itsehallinnollisiin alueisiin pohjautuvassa sote-rakenteessa olisi tämä Uudenmaan ulkopuolella näkemyksemme mukaan parhaiten toteutettavissa tekemällä nk. perusratkaisusta erityispiirteet ja alueiden ja kuntien välisen työnjaon mahdollistava. Lisäksi erillisratkaisu tulee huomioida omaisuussiirtoja, kiinteistöjen hallintaratkaisuja sekä niitä koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Ei ole todennäköistä, että erillisratkaisu vaikuttaa valtakunnalliseen kokonaisratkaisuun. Erillisratkaisussa Uusimaa on vain jaettu pienemmiksi maakunniksi vastaten hieman paremmin muiden maakuntien asukaspohjaa. Uudistusta voi viedä muilta osin eteenpäin kuten muissakin maakunnissa.
      • Terveyden ja