1. Ottaako raportissa esitetty malli riittävässä määrin huomioon alueen erityispiirteet sosiaali- ja terveydenhuollossa?
           
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Raportissa kuvataan Uudenmaan asukkaiden palveluntarpeen erityispiirteet kattavasti. Myös väestöennuste on kuvattu raportissa. Erityispiirteiden vaikutusta valittuun erillisratkaisuun voisi kuvata tarkemmin. Erityisesti potilasnäkökulma ja toiminnan asiakaslähtöisyys tulisi huomioida paremmin, valmistelussa tulee kiinnittää huomiota asiakaslähtöisen toiminnan edistämiseen. Uudenmaan erityispiirteet luovat myös haastetta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja osaamisen varmistamisen näkökulmasta ja tämä tulee ottaa huomioon.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Kyllä pääosin: Perustelut jäävät auki erityisesti vammaisten henkilöiden ja heidän palveluidensa osalta. Raportissa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen arviointi perustuu pääasiassa alueen ikärakenteiseen väestönkehitykseen. Se on perusteltua liittyessään hoito- ja hoivapalveluihin, mutta koskee myös laajasti muita ihmisryhmiä, esimerkiksi vammaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluja elämän mittaisesti. Nämä ihmisryhmät eivät nyt näy tässä loppuraportissa. Heidän kohdallaan arvioitavaksi tulevat niin palveluiden riittävyys, resursointi kuin kustannukset.]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitys mahdollistaa alueellisten erityispiirteiden huomioimisen. Julkisten hankintojen kilpailuneutraali toteuttaminen korostuu. Kuten koko muussa sote-järjestelmässä edellisen toteutumiseksi järjestäjän ja tuottajan erottaminen korostuu.]
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Områdesuppdelningen möjliggör att regionens särdrag beaktas. Alla kommuner inom respektive område bör ha möjlighet att påverka planeringen och utformningen av verksamheten. Det är särskilt viktigt att fästa uppmärksamhet vid planeringen av den svenskspråkiga servicen när andelen svenskspråkiga i området är liten, mindre än cirka 20–30 procent av befolkningen, eftersom tvåspråkigheten då inte fungerar utan särskilda åtgärder. ]
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Tilanteessa, jossa valtakunnallinen sote-ratkaisu pohjautuu hallitusohjelman mukaisesti sote-järjestämisvastuun siirtoon kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille, on Uudellemaalle esitetty viiden alueen malli sellainen, että se ottaa huomioon Uudenmaan maakunnan sekä kuntien ja kaupunkien erityispiirteet. Erillisratkaisua koskevassa selvityksessä ei oteta kantaa muodostuvien itsehallintoalueiden ja kuntien työnjakoa koskeviin sopimismahdollisuuksiin. Itsehallintoalueiden mahdollisuus arvioida ja sopia kuntien kanssa joidenkin sote-tehtävien järjestämisvastuun siirrosta kunnille, parantaisi erityispiirteiden huomioinnin mahdollisuuksia myös Uudenmaan erillisratkaisun sisällä]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Varsinaisesti alueella ei ole esitettyä enemmän erityispiirteitä. Ylipäätään mallin pitäisi ottaa huomioon laajemmin toimintakenttää. Perustelut jäävät auki erityisesti vammaisten ihmisten ja heidän palveluidensa osalta (myös ruotsinkielisten vammaisten).]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudenmaan erityispiirteeksi sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta kuvataan raportissa se, että yhden alueellisen järjestäjän mallissa alueesta muodostuisi muihin maakuntiin verrattuna väestöpohjaltaan huomattavasti suurempi ja moninaisempi (mm. ulkomaalaistaustaisten osuus). Esitetty malli ottaa tämän huomioon. Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta merkityksellisinä erityispiirteinä voidaan pitää myös raportissa kantokykytekijöinä kuvattuja mm. muuta maata pienempää sairastavuutta, nuorempaa väestörakennetta, tiheämpää asutusta, hyviä liikenneyhteyksiä ja väestön tulotasoa, mutta myös vaikeita alueittaisia sosiaalisen eriytymisen ja eriarvoisuuden ongelmia, Helsingin asunnottomuutta ja pääkaupunkiseudun korkeita elinkustannuksia. Erillisratkaisu ottaakin huomioon hyvin pitkälti nykyisenkaltaisen kuntapohjaisen järjestämisvastuun alueellisen ja sisällöllisen jatkumon turvaamisen. Hallinnollisen uudistuksen toimeenpanon voidaan arvioida olevan helpompaa koko Uuttamaata pienemmissä, ja suurelta osin jo totutuissa, alueellisissa, mutta samalla kuitenkin erillisiksi jäävissä kokonaisuuksissa. Mallin vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan, rahoitukseen, tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen on raportin mukaisilla yleispiirteisillä tiedoilla vaikea arvioida etenkin kun järjestelmän rahoitus ja muut periaatteet päätetään vasta myöhemmin. ]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitetty aluejako on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta paremmin hallittava kuin yhden maakunnan malli. Viiden alueen mallissa vältetään osa niistä toiminnallisista riskeistä, joita yhden alueen mallissa olisi syntynyt. Voidaan olettaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen eriyttäminen kunnan muista peruspalveluista heikentää edellytyksiä vastata kasvavien kaupunkien erityisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyö kasvatus-, opetus-, työllisyys- ja kotouttamispalvelujen kanssa on tärkeää erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa nopea kasvu, kaupungistuminen ja kansainvälinen muuttoliike luovat erityisiä haasteita. Länsi-Uudenmaan mm. palvelujen järjestämiseen ja kustannuksiin vaikuttavia erityispiirteitä ei ole riittävästi huomioitu. Alueella on kaksikielisiä kuntia, joiden palvelut pitää pystyä turvaamaan. Lisäksi saaristo ja pitkät etäisyydet aiheuttavat haasteita ja lisäävät kustannuspaineita.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei [Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (myöh. PSHP)/Tays ottaa tässä lausunnossa kantaa yo-sairaaloiden rooliin ja tehtäviin yleisesti eikä vain HUSia koskien. Toteamme kuitenkin, että hyvin erikoista mallia Uudellemaalle ollaan esittämässä. Esitetyt itsehallintoalueet ovat erilaisia jo pelkän kokonsa puolesta.Yo-sairaaloita koskevat PSHP:n kommentit on kirjattu lausuntopyyntöön kohtaan 16. ]
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Kunta on aikaisemmin lausunut, että tarkoituksenmukaisin vaihtoehto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi Uudellamaalla olisi kuntapohjainen ratkaisu. Esitetty uudistus pohjautuu sote-järjestämisvastuun siirtämiseen kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille. Uudellemaalle esitetty viiden alueen malli mahdollistaa kuntien ja alueiden erityispiirteiden huomioimisen sosiaali- ja terveydenhuollossa. ]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitettty malli toimii Helsingin kaupungissa jo aikaisemmin luotujen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyösuhteiden tukemana sekä uusia tarkoituksenmukaisia ratkaisuja edelleen kehittämällä tärkeisiin erityispiirteisiin.]
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Näkemyksemme mukaan Uudenmaan jako neljään alueeseen ja Helsinkiin mahdollistaa alueellisten erityispiirteiden huomioimisen. Esityksen mukainen ratkaisu luo alueelle uuden hallinnollisen tason ja synnyttää siis yritysten näkökulmasta viisi sopimuskumppania. Korostamme julkisten hankintojen kilpailuneutraalia toteuttamista ja tasapuolisia pelisääntöjä riippumatta siitä, missä Uudenmaan alueella toimitaan. Lisäksi korostamme järjestäjän ja tuottajan erottamista toisistaan.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [raportissa on huomioitu Uudenmaan väestömäärä ja väestökasvuennuste sekä vieraskielisten muuta Suomea huomattavasti poikkeava määrä alueella. On hyvä, että raportissa on kuvattu tarkemmin alueen kantokykytekijöitä, kuten sairastavuutta ja sosiaalisia ongelmia. Palvelutarpeen tarkastelussa on korostettu erityisesti asunnottomuutta, paperittomuutta, vieraskielisen väestön ja maahanmuuttajien suurta määrää, mitä pidämme tärkeänä alueen erityispiirteenä. Raportissa on huomioitu, että olemassa olevan palvelujärjestelmän vahvuus tulee hyödyntää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyte-palveluissa. Raportissa ei mainita mutta Uudenmaan erityispiirteenä näemme myös sosiaali- ja terveysalan koulutetun hoitohenkilökunnan saatavuuden ja erityisosaamisen varmistamisen.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Mallissa todetaan Uudenmaan alueen olevan tulevaisuudessa ainoa muuttovoittoinen alue ja tästä väestönkasvusta merkittävä osa perustuu maahanmuuttoon. Maahanmuutto keskittyy erityisesti pääkaupunkiseudun muutamiin kuntiin ja maakunnan reuna-alueilla kehitys on nyt ja myös tulevaisuudessa täysin toinen. Maakunnan reuna-alueiden sote-palvelujen rahoitus tulee olemaan nykyistä mallia turvatumpi, mutta ilman lainsäädännöllä tehtävää palvelujen turvaamista palveluverkoston säilyminen näillä alueilla on uhattu. Palvelut tulevat ilman sääntelyä keskittymään alueille, missä pääosa asukkaistakin on.]
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Tilanteessa, jossa valtakunnallinen ratkaisu pohjautuisi sote-järjestämisvastuun siirtoon kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille, on esitetty viiden alueen malli sellainen, että se ottaa pääosin huomioon Uudenmaan maakunnan, sekä kuntien että kaupunkien erityispiirteet. Kunkin alueen jokaisella kunnalla on oltava mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun ja toiminnan järjestämiseen.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitetty aluejako on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta hallittava ja huomioi Uudenmaan mittakaavan yhden maakunnan mallia paremmin. Esitetty viiden alueen malli ottaa riittävässä määrin huomioon Uudenmaan maakunnan sekä kuntien ja kaupunkien erityispiirteet. Sote-erillisselvityksen loppuraportissa on mainittu mm. Uudenmaan erilaiset palvelutarpeet kuten vieraskielisen väestön ja maahanmuuttajien suuri määrä, merkittävä vanhusväestön kasvun aiheuttama absoluuttinen määrä sekä ruotsinkielisten asukkaiden määrä, joka on 46 % koko Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Erityisen kriittistä on tulevan rahoitusratkaisun suunnittelu. Kirkkonummi pitää myönteisenä raportin kirjausta, että rahoitusratkaisun valmistelussa otetaan huomioon ja arvioidaan mallin vaikutuksia kasvavien kaupunkien ja kuntien elinvoimaan, investointikykyyn ja -tarpeisiin nähden pitkällä aikavälillä.]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudenmaan kuntien yhteisen näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisin vaihtoehto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi Uudellamaalla olisi kuntapohjainen ratkaisu, mikä mahdollistaisi välittömän uudistustyön käynnistämisen nykylainsäädännön puitteissa sekä uudistamisen hallitun toimeenpanon ilman uutta hallinnon tasoa. Tilanteessa, jossa valtakunnallinen ratkaisu hallitusohjelman mukaan kuitenkin pohjautuisi sote-järjestämisvastuun siirtoon kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille, on esitetty viiden alueen malli kuitenkin parempi kuin se malli, jossa koko Uusimaa on yksi itsehallintoalue. Uudenmaan jako useampaa alueeseen luo mahdollisuuden asiakaslähtöisempään toimintaan ja yhteistyöhön kuntien kanssa erityisesti sosiaalitoiminen tehtävissä. ]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Raportti ei juuri ole tunnistanut alueellisia erityispiirteitä, vaan on enemmän yleisellä tasolla. Toki on tunnistettu haasteet siinä, mikäli uudistuksessa Uudenmaan maakunta olisi yksi kokonaisuus.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisin vaihtoehto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi Uudellamaalla olisi kuntapohjainen ratkaisu, sillä se mahdollistaisi välittömän uudistustyön käynnistämisen nykylainsäädännön puitteissa sekä uudistamisen hallitun toimeenpanon ilman uutta hallinnon tasoa. Tilanteessa, jossa valtakunnallinen ratkaisu kuitenkin pohjautuisi sote-järjestämisvastuun siirtoon kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille, on esitetty viiden alueen malli sellainen, että se ottaa riittävässä määrin huomioon Uudenmaan maakunnan sekä kuntien ja kaupunkien erityispiirteet.]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Raportissa todetaan Uudellamaalla olevan suuria kunta- ja aluekohtaisia eroja. Raportti ei kuitenkaan kattavasti esittele millaisista eroista on kyse ja miten niihin kyetään vastaamaan. ]
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Raportissa todetaan Uudellamaalla olevan suuria kunta- ja aluekohtaisia eroja. Raportti ei kuitenkaan kattavasti esittele millaisista eroista on kyse ja miten niihin kyetään vastaamaan. ]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Eduskunta hyväksyi 2015 YK:n vammaisyleissopimuksen jossa säädetään yhdenvertaisuudesta lain edessä ja kielletään kaikki syrjinnän muodot. Tämän sopimuksen johdosta kehitysvammalakia (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 977/519) muutettiin siten, että tahdonvastainen erityishuolto täyttää vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen asettamat vaatimukset (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta 2016/381). Lakiin lisättiin säännökset itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä erityishuollossa. Raportissa esitetty ratkaisumalli jättää avoimeksi millä tavalla erityisryhmien perusoikeudet (Perustuslain 6 §) ja yhdenvertaisuus (Yhdenvertaisuuslaki 2014/1325 8 § ja 15 §) turvataan vaativien sosiaalipalveluiden sekä tahdosta riippumattomien palveluiden osalta. Eteva kuntayhtymä tulisi rinnastaa ratkaisumallissa HUS:siin, jolloin sosiaalipalveluiden järjestämisvastuu olisi ensisijaisesti itsehallinnollisilla alueilla ja Eteva toimisi vaativien sosiaalipalveluiden järjestäjänä. Vammaispalveluiden toteuttamisesta vastaavat pääosin kunnat mutta vaativan tason sosiaalipalveluita tuottavat pääosin erityishuoltopiirit (Kehitysvammalaki 977/519 6 §). Erityishuoltopiiri on järjestämisvastuussa tahdosta riippumattoman erityishuollon antamisen tapauksissa. Jatkovalmistelussa olisi hyvä huomioida, että, vammaispalveluiden tuottamis- ja järjestämisvastuu on nykylaeissa jaettu kunnille ja erityishuoltopiireille. Kehitysvammalain (KVL 977/519) tavoitteena on ollut vammaisten perusoikeuksien turvaaminen. Tätä tavoitetta varten on muodostettu kuntia suuremmat toimijat, erityishuoltopiirit (VNA 2010/112). Erityishuoltopiirit julkisoikeudellisena toimijana ja viranomaisena, takaavat osaltaan vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja tuottavat erityisosaamista vaativia vaativan tason sosiaalipalveluita. Nykytulkinnan mukaan erityishuoltopiireillä on järjestäjäroolissa velvoite seurata myös palvelutuottajien vaatimuksenmukaisuutta muun muassa tahdosta riippumattoman erityishuollon edellytysten osalta. Jakamalla maa erityishuollon järjestämistä varten erityishuoltopiireihin, on voitu varmistaa riittävä väestö- ja osaamispohja vastaamaan kehitysvammaisten haastavia ja yhä monimuotoisempia tarpeita. Omistajia ovat kaikki Uudenmaan kunnat Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta.]
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin [Porvoon kaupungin aiemmissa lausunnoissaan esittämän näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisin vaihtoehto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi Uudellamaalla olisi kuntapohjainen ratkaisu, mikä mahdollistaisi välittömän uudistustyön käynnistämisen nykylainsäädännön puitteissa sekä uudistamisen hallitun toimeenpanon ilman uutta hallinnon tasoa. Tilanteessa, jossa valtakunnallinen ratkaisu kuitenkin pohjautuisi sote-järjestämisvastuun siirtoon kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille, on esitetty viiden alueen malli kuitenkin sellainen, että se ottaa riittävässä määrin huomioon Uudenmaan maakunnan sekä kuntien ja kaupunkien erityispiirteet. On tärkeää myös kiinnittää erityistä huomiota ruotsinkielisiin rakenteisiin, kun ruotsinkielisten väestöosuus on alueella noin 30 prosenttia. Ehdotus ei sisällä mitään kuvausta itsehallinnollisten alueiden organisoinnista, rahoituksesta, omaisuus- tai henkilöstöjärjestelyistä. Tästä syystä Porvoon kaupunki ottaa kantaa lähinnä vain esitettyyn aluejakomalliin. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Väkiluvultaan nykyiselläänkin suurimman ja edelleen kasvavan, kaksi- ja monikielisen sekä lukuisia alueellisia eroavaisuuksia keskenään sisältävän Uudenmaan hallinnollinen jako useampaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisalueeseen on lähtökohtaisesti ainoa tavoiteltava ratkaisu Uudellemaalle jo pelkästään palveluntarpeen ja kantokyvyn näkökulmasta. Nyt lausunnolla oleva selvityksen loppuraportti on kuitenkin tuotettu hyvin yleisesti koko Uudenmaan tasolla, ensisijaisesti perustuslaillisista lähtökohdista, joiden todettiin muodostavan haasteen edellisessä reformissa. Tarkastelun lähtökohtana on pidetty perustuslaillista tulkintaa sosiaalisten perusoikeuksien (palvelujen) toteutumisesta alueella riittävästi ja yhdenvertaisesti, minkä lisäksi malleja on tarkasteltu itsehallinnon, kansanvaltaisuuden ja kielellisten oikeuksien näkökulmista. Rinnalla on erikseen selvitetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) asemaa ja erikoissairaanhoidon järjestämistä, pelastustoimen aluejakoa osana uudistusta sekä Helsingin erillisasemaa suhteessa muihin järjestämisalueisiin. Raportti perustelee tarpeen erillisratkaisulle pääosin tässä tarkastelun vaiheessa ja valitulla tarkastelutasolla riittävissä määrin, muttei kuitenkaan esitä yksityiskohtaisempia alueen sisäisiä tarkasteluja, vaikka toteaakin alueella olevan merkittäviäkin kuntakohtaisia ja alueellisia eroja. Myös rahoitusta koskevat kirjaukset käsittelevät vain reunaehtoja, vaikka tulevan maakuntien rahoitusmallin ja mahdollisen myöhemmän maakunnan verotusoikeuden on todettu vaikuttavan oleellisesti Uudenmaan taloudelliseen kantokykyyn.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä pääosin [Malli edistää integraatiota Uudellamaalla ja huomioi Uudenmaan suuren väestömäärän ja alueelliset erot. Malli tukee vaiheittaista, hallittua muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamisessa. Mallissa on toisaalta integraatioon liittyviä haasteita verrattuna muuhun maahan esitettävään malliin, mutta nämä haasteet on mahdollista hallita toimijoiden välisellä hyvällä yhteistyöllä etenkin järjestämissopimuksen valmisteluun liittyen.]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä [Raportissa on hyvin huomioitu Uudellemaalle erityiset asukkaiden nykyiset erityiset palvelutarpeet sekä väestönkasvusta johtuvan palvelutarpeiden kokonaismäärän kasvun. Uudenmaan erityispiirteet ovat myös haaste työvoiman saatavuuden ja työvoiman erityisosaamisen varmistamisen näkökulmasta. Suomessa on noin 2500 sosiaalityöntekijää enemmän kuin kunnissa on sosiaalityöntekijöiden vakansseja. Yli 7200 sosiaalityöntekijää on rekisteröinyt ammattinsa Valviran ylläpitämään sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Suosikkiin, mutta kunnissa sosiaalityöntekijöiden vakansseja on noin 4700 ja järjestöissä reilu 200. Näin ollen joissakin kunnissa tällä hetkellä koettu sosiaalityöntekijäpula ei johdu siitä, että sosiaalityöntekijöitä olisi koulutettu liian vähän. Syyt siihen, että kolmannes sosiaalityöntekijöistä ei hakeudu kuntiin asiakastyöhön johtuvat puutteellisista resursseista, valtavista asiakasmääristä, johtamisen ongelmista ja palkasta, joka ei vastaa työn vaativuutta. Sote-ratkaisun rinnalla tuleekin ratkaista myös alan houkuttelevuus: työntekijöille tulee antaa mahdollisuudet tehdä eettisesti kestävää sosiaalityötä mm. asiakasmääriä rajaamalla ja tarjoamalla riittävät resurssit. Myös palkkaus ja työhyvinvointi edellyttävät ratkaisuja. Erilaisilla työaikajoustoilla voidaan myös parantaa alan houkuttelevuutta sekä vaikuttaa henkilöstön työtyytyväisyyteen, työn laatuun ja työtehoon. (Sosiaalialan ammattilaisten työurat 2019, Talentia.) Sosiaalialan laillistetut ammattihenkilöt ovat myös hyvin koulutusmyönteisiä ja kehittävät ammattitaitoaan säännöllisesti pääosin itsenäisesti. Sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) mukaan ammattihenkilön velvollisuutena on ylläpitää ammattitaitoaan. Tämän lisäksi laki edellyttää, että työnantaja mahdollistaa ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen. Ammattitaidon uudistaminen auttaa työntekijää vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden muuttuviin palvelutarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Täydennyskoulutuksen avulla voidaan kehittää organisaatiota, palveluja ja laatua.]
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudenmaan erityispiirteitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen näkökulmasta ovat olennaisesti suurempi kokonaisväestömäärä, vieraskielisen väestön suuri määrä ja väestönkasvun ennuste mm. Helsingissä, joka poikkeaa muusta maasta.]
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 2. Ottaako raportissa esitetty malli riittävässä määrin huomioon alueen erityispiirteet pelastustoimessa?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudenmaan erityispiirteisiin tulee kiinnittää huomioita pelastustoimen suunnittelussa. Uudellamaalla on muun muassa ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä. Lisäksi alueen kansainvälisyys, matkailu ja tapahtumien suuri määrä aiheuttavat turvallisuusriskejä, joihin tulee varautua. Uudenmaan alueen pelastustoimen turvaamiseksi Helsingin Pelastuskoulun toimilupaa jatketaan sisäministeriön myöntämän määräajan 2023 jälkeenkin. Koulutusmäärien tulee olla alueen eritystarpeisiin nähden riittävä.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Alueella on olemassa sairaankuljetusyrittäjyyttä. Näiden panos tulisi täysimääräisesti hyödyntää, kun pelastustointa järjestetään.]
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Ei vahvaa kantaa]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Pelastuslaitosten lukumäärää ei tule kasvattaa viiteen laitokseen, vaan nykyiset laitokset tulee säilyttää sellaisinaan.]
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Pelastustoimen osalta ratkaisu noudattelee pääosin nykyistä aluejakoa. Pelastustoimen näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että uudistusta koskevassa lainsäädännössä mahdollistetaan alueiden välinen yhteistyö ja jonka kautta myöskään nykyistä Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta ei tarvitse jakaa. Myös Uudellamaalla pelastuslaitoksille tulee turvata mahdollisuus toimia ensihoidon tuottajina, huolimatta HUS:n erityisasemasta ja tähän liittyvästä erikoissairaanhoidon ja ensihoidon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei [Mallissa oli hyvin suppeasti kuvattu pelastustoimen järjestämistä, joten ei voida sanoa, että mitään erityispiirteitä olisi kuvattu.]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Uusimaa on toiminut pelastustoimen osalta jo vuosia 4 pelastuslaitoksen mallilla ja nyt esitetyssä mallissa näistä yksi (Keski-Uusimaa) pilkottaisiin edelleen kahtia erillisiin itsehallintoalueisiin kuuluviksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kannalta yhteys pelastustoimen ja ensihoidon välillä on oleellista. Ensihoidon järjestämisvastuun määräytyminen HUS:lle ja pelastustoimen puolestaan itsehallintoalueille voi aiheuttaa haasteita.]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Esitetty Länsi-Uudenmaan sote-alue on sama kuin nykyinen Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alue, joten malli mahdollistaa nykyisen kaltaisen pelastustoimen ja ensihoidon järjestämis- ja alueratkaisun. Viiden itsehallintomallin ratkaisu on toimiva ja mahdollistaa Uudenmaan pelastuslaitosten välisen yhteistyön jatkumisen. Uudenmaan alueella aluejako on ollut perusteltu ja toimiva, varsinkin suhteessa Suomen muiden pelastuslaitosten kokoon. Niistä lähes kaikki ovat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta pienempiä. Yhden alueen malliin sisältyy pelastustoimen näkökulmasta suuret fuusioon liittyvät riskit ja muutoskustannukset. Ei löydy perusteltua syytä rikkoa nyt hyvin toimivaa pelastustoimen aluerakennetta.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Esitetty malli ei aiheuta Itä-Uudellemaalle muutoksia pelastustoimessa, erityispiirteet ovat huomioitavissa kuten tähänkin asti. ]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Pelastustoimessa Helsingin kaupunki on riittävän iso tavoitteellisen palvelun suunnitteluun ja toteuttamiseen kustannustehokkaasti. Tällöin myöskään vasteaika hälytyksen suorittamisesta pelastustehtävän toteuttamiseeen ei veny nykyistä pidemmäksi. Samalla estetään väärinymmärrykset/erehdykset, jotka johtuvat esim. samannimisistä kaduista Uudenmaan maakunnan muissa kunnissa.]
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus - Pelastustoimen (pelastustoiminnan) ja sosiaali- ja terveystoimen (ensihoidon) tiiviin yhteyden tuoma synergiaetu turvataan sote-uudistuksessa - tulee ottaa kaikissa ratkaisuissa huomioon. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisussa on ehdotettu viittä itsehallinnollista aluetta Uudellemaalle. Viiden alueen malli tarkoittaisi pelastustoimen osalta sitä, että nykyinen pelastustoimen Keski-Uudenmaan alue jaettaisiin kahtia eli Vantaa-Keravaan ja muuhun Keski-Uusimaahan. Mahdollisuus tehdä itsehallintoalueiden välistä yhteistyötä siten, että palvelujen tuottamista varten ei Uudellemaalle tarvitse perustaa yhtä uutta pelastuslaitosta hallintoineen, on varmistettava. Itsehallintoalueiden päätöksellä Vantaa-Kerava ja Keski-Uusimaa voisivat näin hoitaa pelastustoimen palvelut yhteistyössä. Pelastustoimen ensihoitopalvelujen tuottamisen näkökulmasta olennaiseksi muodostuu HUSin asema uudistuksessa. Jos ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu säädetään HUSille, on huolehdittava siitä, että viiden itsehallinnollisen alueen pelastuslaitokset voivat toimia ensihoitopalvelujen tuottajana samalla tavalla kuin pelastuslaitokset tuottavat ensihoitopalveluja tällä hetkellä eli in-house-periaatteella. HUSille ollaan kaavailemassa ensihoidon järjestämisvastuuta, jolloin in-house-periaate saattaa olla vaarassa. Valmistelussa on esitetty, että nykyinen tilanne jatkuisi ennallaan. Nykyinen järjestelmä on kuitenkin asetettu kyseenalaiseksi EU:n valtiontukisääntöjen näkökulmasta. Euroopan komission kanssa käydyissä epävirallisissa keskusteluissa Suomen aiemmat suunnitelmat sote- ja pelastustoimen järjestelmän uudistamiseksi eivät aiheuttaneet lisätoimenpiteitä, mutta asia saattaa tulla uudestaan vireille. In-house-periaate toteutuu EU-lainsäädännön näkökulmasta varmimmin silloin, kun sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu on samalla oikeushenkilöllä tai kun samalla oikeushenkilöllä on tosiasiallinen määräysvalta sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämiseen. Sisäministeriön suurin huoli liittyy siihen, että pahimmassa tapauksessa Uudellemaalle perustetaan yksi uusi pelastuslaitos hallintoineen ja lisäksi pelastustoimi ei voi tuottaa ensihoitopalveluja in-house-periaatteella Uudellamaalla. ]
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Alueen pelastustoimi on toiminut kuntaa suuremmilla alueilla jo pitkään. Korostamme yksityisten toimijoiden hyödyntämistä julkista järjestelmää täydentävänä esimerkiksi potilassiirtojen ja tarvittaessa ensihoidon tehtävissä.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Pelastustoimen järjestämisen osalta esitetty malli ei aiheuta Loviisan kaupungin kannalta muutosta, sillä esitetyssä mallissa pelastustoimen vastuualuerajat säilyisivät nykyisellään. Tämä on oleellisen tärkeää Itä-Uudellamaalla, sillä pelastustoimella on täällä muusta alueesta poikkeava rooli esimerkiksi Loviisassa sijaitsevan ydinvoimalaitoksen johdosta. Tärkeää on myös se, että lainsäädännöllä tullaan turvaamaan pelastustoimen mahdollisuus tehdä itsehallintoalueiden ja myös maakuntien välistä yhteistyötä esimerkiksi suuronnettomuus- ja häiriötilanteissa.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Raportissa esitetty malli mahdollistaa nykyisen kaltaisen pelastustoimen alueratkaisun ja ensihoidon järjestämisratkaisun. Esitetty Länsi-Uudenmaan sote-alue on sama kuin nykyisen Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alue. Kirkkonummi ja muut alueen kunnat ovat olleet tyytyväisiä pelastustoimen nykyiseen järjestämisratkaisuun, yhteistyön toimivuuteen ja palvelujen toimivuuteen. ]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Esitetty malli ottaa riittävässä määrin huomioon Uudenmaan erityiset olosuhteet pelastustoimen palvelujen järjestämisessä. Lainsäädännöllä on tarpeen turvata pelastustoimen mahdollisuus tehdä it-sehallintoalueiden välistä yhteistyötä. Keski-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan itsehallintoalueet voisivat näin järjestää pelastustoimen palvelut yhteistyössä.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Pelastustoimea ei juuri ole käsitelty raportissa.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan esitetty malli ottaa riittävässä määrin huomioon myös Uudenmaan erityiset olosuhteet pelastustoimen palvelujen järjestäjänä. Mallissa pelastustoimi säilyisi Helsingin kaupungin omana toimintana, mikä on oleellisen tärkeää, sillä pelastustoimella on Helsingissä muista pelastustoimen alueista poikkeava rooli pääkaupungin erityispiirteistä ja -riskeistä johtuen. Sen sijaan malli, jossa pelastustoimen tehtävät siirrettäisiin perustettavalle, koko Uudenmaan kattavalle maakunnalle vaikuttaisi Helsingin turvallisuustasoon epäedullisesti. / Esitetyssä mallissa Helsingin pelastustoimen erityishaasteet kyetään ottamaan huomioon kuten nykyisessä, hyvin toimivassa järjestelmässä. Helsingin pelastustoimen näkökulmasta on erityisen tärkeää, että lainsäädännöllä tullaan turvaamaan pelastustoimen mahdollisuus tehdä itsehallintoalueiden välistä yhteistyötä myös pelastustoimen osalta, eikä ainoastaan ensihoidon osalta. Pelastuslaitoksen toiminta perustuu tehokkaaseen synergiaan pelastustoiminnan ja ensihoidon välillä, jonka vuoksi on tärkeää kyetä tuottamaan ensihoitopalvelua jatkossakin pelastuslaitoksen toimesta. / Väestörakenteen ja erityisesti ennustetun väestörakenteen kasvun seurauksena on huomioitava pelastustoimen näkökulmasta useiden yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kriittisen infrastruktuurin kohteiden sijoittuminen Uudellemaalle, mikä asettaa valtakunnallisesti verraten korkean vaatimustason pelastustoimen suorituskyvylle suuronnettomuus- ja häiriötilanteissa. Uudenmaan pelastuslaitoksilla on lähivuosina runsaasti rekrytointitarpeita, joihin nykyisillä koulutusmäärillä ei pystytä vastaamaan. Näin ollen jatkosuunnittelussa tulee itsehallintoalueella säilyä pelastuslain 55§:n mukainen mahdollisuus sisäministeriön hyväksymän muun julkisyhteisön ylläpitämän oppilaitoksen kuin Pelastusopiston antaa pelastusalan ammatillista peruskoulutusta. / Helsingin kaupungin pelastuslaitos tekee tiivistä yhteistyötä Uudenmaan alueen muiden pelastuslaitosten kanssa ja viiden itsehallintoalueen ratkaisu on toimiva myös tehokkaan yhteistyön jatkamiselle. ]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Pelastustoimen osalta on tärkeää turvata yhteistoiminta ensihoidossa eri toimijoiden kesken. Yhteistyön pelastustoimessa on toimittava joustavasti myös eri itsehallintoalueiden välillä Lisäksi Helsingin erityisasemasta johtuvat tarpeet on turvattava samoin kuin pelastusalan koulutuksen säilyminen Helsingissä. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei pääosin [Raportin pelastustoimea käsittelevä osuus ei tuo tyhjentävästi esille sitä, miten alueiden erityispiirteet huomioidaan. Esimerkiksi Pukkilan osalta ei voida arvioida miten muutos vaikuttaa kunnan alueella annettavaan ensihoitoon (pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköiden sijoittuminen).]
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei pääosin [Raportin pelastustoimea käsittelevä osuus ei tuo tyhjentävästi esille sitä, miten alueiden erityispiirteet huomioidaan. Esimerkiksi Pukkilan osalta ei voida arvioida miten muutos vaikuttaa kunnan alueella annettavaan ensihoitoon (pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköiden sijoittuminen).]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin [Suomen pelastustoimi on jo siirretty kuntaa suuremmille alueille vuonna 2004. Uudellamaalla pelastuslaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, alueen kuntien sekä muiden viranomaisten kanssa. Yhteistyö on erityisen tiivistä sairaanhoitopiirin kanssa ensihoidossa, jossa pelastuslaitokset ovat mukana yhteistoimintasopimukseen perustuen. Esitetty viiden itsehallintoalueen ratkaisu on Uudenmaan pelastuslaitosten ja ensihoidon tuottamisen kannalta tarkoituksenmukainen, mikäli pelastustoimen siirto itsehallinnollisille alueille on muutoin perusteltua. Pelastustoimen rooli kunnallisena toimijana on edelleen toiminnallisesti erittäin perusteltu, ja koska järjestelmämallin muutoksen perusteluja toiminnan tai talouden osalta ei ole esitetty, ottaa Porvoon kaupunki kantaa tässä yhteydessä vain mahdolliseen aluejakoon. Erityisenä huomiona esitetään, että Itä-Uudenmaan Pelastuslaitos tukeutuu vahvasti alueen sopimuspalokuntaverkostoon, ja on nähtävissä ilmeinen riski, että tätä verkostoa joudutaan karsimaan, mikäli uudelle itsehallintoalueelle ei varmisteta riittävää rahoitusta. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • ei pääosin [Lähtökohtaisesti pelastustoimialueiden jako noudattaisi kaavailtua itsehallinnollisten alueiden aluejakoa, sillä muutoksella, että nykyinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alue jaettaisiin kahtia Vantaa-Keravan ja muun Keski-Uusimaan alueeseen. Kuitenkin, pelastustoimen tarkastelu jättää HUS:n, Helsingin ja mainitun Vantaa-Kerava -jakoa lukuun ottamatta huomiotta muut alueelliset erityispiirteet ja niiden vaikutusarvion. Tarkastelua ei siten voida pitää täysin riittävänä pelastustoimen osalta. Pelastustoiminnan sammutustehtävien vasteajoissa ja palvelutasossa nyt esitetty pelastustoimen järjestämismalli ei Myrskylän kunnan oman yleisen vaikutusarvion perusteella aiheuttane kunnassa poikkeamaa (neutraali), sillä olettamuksella, että nykyisen sivutoimisen palokunnan sijainti säilyy edelleen Myrskylässä. Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen jo kentällä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen hoitopaikkaan. Mainitun kiireellisyyden ja (sairaan-)kuljetuksen vasteaikojen sekä palvelutason osalta esitetty malli lienee kunnan kannalta epäedullinen (huononee) sillä olettamuksella, että Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt pysyvät uudistuksen jälkeenkin sijoitettuna vain kolmelle pelastusasemalle (Porvoo, Sipoo ja Loviisa) ja kahdelle ambulanssiasemalle (Söderkulla ja Koskenkylä), kun nykyisellään Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän ensihoitoyksikkö on sijoitettuna Myrskylän paloasemalla seuraavien yksiköiden sijaitessa Orimattilassa. Toisaalta on todettava, että nykyiselläänkin ensihoitoyksikön sijaintipaikka ei sellaisenaan takaa vasteaikaa, sillä yksikkö on liikkeessä. Ensivasteella tarkoitetaan puolestaan hätätilapotilaan luokse lähetettävää lähintä mahdollista pelastustoimen yksikköä. Se pystyy aloittamaan välittömät toimenpiteet potilaan peruselintoimintojen turvaamiseksi, kykenee tehostettuun ensiapuun, arvioimaan potilaan tilan ja raportoimaan tilanteesta eteenpäin ensihoitohenkilöstölle. Ensivasteyksikkö ei kuitenkaan poikkeuksia lukuun ottamatta kuljeta potilasta ja ensivasteyksikössä voi toimia henkilöitä, joilla ei ole terveydenhuoltoalan tai pelastustoimen tutkintoa. Itä-Uudenmaan Pelastuslaitos tuottaa ensivastetoimintaa myös Myrskylässä sivutoimisen palokunnan henkilöstön toimesta ja oletettavasti toiminta säilynee nykyisellään (neutraali), mutta on sidottu mainitusti sivutoimisen palokunnan sijainnin pysyvyyteen.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä [Malli rakentuu nykyiselle toimivalle aluejaolle. Malli tukee pelastustoimen ja terveydenhuollon yhteistyötä ensihoidon järjestämisessä.]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • ei kantaa
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • ei kantaa
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 3. Mahdollistaako esitetty erillisratkaisumalli pääsyn tarpeenmukaisten ja riittävien sote-palvelujen piiriin paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän malli?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Esitetyt alueet poikkeavat kooltaan ja väestöennusteeltaan merkittävästi. Suunniteltaessa soten rahoitusmallia on huolehdittava siitä, että eri kokoisille alueille turvataan riittävät resurssit oikeudenmukaisesti palveluiden järjestämiseksi.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Kyllä pääosin, huolena Uudenmaan eri alueiden mahdollisesti erilaiset ja eritasoiset palvelut riippuen asuinpaikasta]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Yksityisten toimijoiden resurssit on otettava huomioon eri alueilla huolimatta siitä, minkälainen hallintomalli on.]
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Arvioitaessa erillisratkaisua sote-palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta, on yhden tai useamman itsehallintoalueen mallien teoreettisen vertailun sijaan olennaisempaa arvioida täyttääkö ehdotettu viiden alueen malli uudistukselle asetetut tavoitteet alueen erityispiirteet huomioiden ja voidaanko sillä poistaa nykyisessä sote-järjestelmässä esiintyviä ongelmia. Näkemyksemme mukaan ehdotettu malli ottaa huomioon Uudenmaan maakunnan erityiset olosuhteet ja palvelutarpeet, joita ei samassa mittakaavassa ole muissa maakunnissa, ja tätä kautta mahdollistaa tarpeenmukaisten ja riittävien sote-palveluiden turvaamisen. Ehdotetussa useamman järjestäjän mallissa uudistuksen toimeenpanoon liittyvät taloudelliset ja toiminnalliset (mm. palvelujen saatavuuden ja laadun, sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumiseen liittyvät) riskit ovat yhden alueellisen järjestäjän mallia merkittävästi paremmin hallittavissa. ]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Huolena on Uudenmaan eri alueiden mahdollisesti erilaiset ja eritasoiset palvelut.]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Järjestämisvastuun alueellinen (5 aluetta) ja sisällöllinen (erikoissairaanhoito/HUS) jako esitetyllä tavalla lisää riskiä palveluiden rahoituksen, toimeenpanon, palvelupolkujen ja laadun eriytymiseen koko Uudenmaan sisällä. Kokonaisuus ei olisi yhteisen demokraattisen päätöksenteon ja ohjauksen piirissä. Mallissa jää paljon sopimuksenvaraisesti ratkaistavia asioita, mm. itsehallinnollisten alueiden suhde HUSin tehtäviin ja toimintaan, ja alueiden keskinäisiin suhteisiin liittyen koskien esim. tietojärjestelmiä, digitaalisia asiakaspalvelukanavia, mahdollisia yhteisesti järjestettyjä palvelukokonaisuuksia ja alueiden rajoilla asuvien ihmisten oikeuksia palveluiden käyttöön toisen itsehallintoalueen puolella. Yhden järjestäjän mallissa on edellytykset huolehtia yhteisestä infrastruktuurista, palvelulogistiikasta ja tietojohtamisesta. ]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Esitetty Uudenmaan erillisratkaisumalli ottaa yhden alueen mallia paremmin huomioon Uudenmaan maakunnan erityiset palvelutarpeet, jotka edellyttävät itsehallintoalueen ja kunnan peruspalvelujen organisoitua yhteistyötä. Se on muutoksena hallittavampi kuin yhden alueellisen järjestäjän malli. Esitetty erillisratkaisumalli ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin Uudenmaan kunnanjohtajien esittämä kuntayhtymämalli. Aluejako viiteen itsehallintoalueeseen pienentää joitakin taloudellisia ja toiminnallisia riskejä turvaten yhden alueen mallia paremmin mm. palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden, laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden. Esitetyssä mallissa myös lähipalvelujen tarjoaminen molemmilla kotimaisilla kielillä on paremmin järjestettävissä.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitetty viiden alueen malli mahdollistaa paremmin tarpeenmukaisten ja riittävien palvelujen turvaamisen kuntalaisille kuin koko Uudenmaan kattava malli. ]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa [Asian toteutuminen riippuu siitä, miten alueet toimivat käytännössä. Usean järjestäjän malli saattaa olla palveluiden saatavuuden näkökulmasta pienempi riskinen kuin yhden järjestäjän malli. Yksityiset toimijoiden kapasiteettia tulee hyödyntää palveluiden saatavuuden turvaamiseksi riippumatta siitä, kuinka monta järjestäjää alueella on. Asiakkailla on lakiin perustuva mahdollisuus valita palveluntuottajansa julkisen järjestelmän sisällä kiireettömän perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa. Myös asiakkaiden mahdollisuutta valita palvelutarpeeseen vastaava yksityinen tuottaja esimerkiksi palvelusetelillä, tulee tukea järjestäjien toimesta.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Ratkaisu mahdollistaa palvelujen saatavuuden, laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden Uudellamaalla yhden alueellisen järjestäjän mallia paremmin.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Malli ottaa pääosin hyvin huomioon Itä-Uudenmaan paikalliset erityiset palvelutarpeet. Loviisan kaupungissa on muihin Uudenmaan kuntiin verrattuna nopeammin kasvava yli 65-vuotiaiden osuus, joka asettaa suuria haasteita perustason palvelujen vahvistamiselle. Esitetty erikoissairaanhoidon järjestämisratkaisu parantaa edellytyksiä myös paikallisesti perustason ja erityistason palvelujen integraatiolle. ]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Esitetty Uudenmaan erillisratkaisumalli on muutoksena hallittavampi kuin yhden alueellisen järjestäjän malli. Esitetty aluejako on järkevin Uudellemaalle, koska se tarjoaa kestävän sote-ratkaisun myös pienemmille Uudenmaan kunnille. Raportti ei tosin ota tarkemmin kantaa Uudenmaan rahoitusratkaisuun.]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Malli ottaa yhden alueellisen järjestäjän mallin eli koko Uudenmaan kattavan mallin sijaan paremmin huomioon Uudenmaan maakunnan erityiset palvelutarpeet, joita ei samassa mittakaavassa ole muissa maakunnissa. Yhden järjestäjän mallin toimeenpano sisältäisi myös huomattavasti suurempia taloudellisia ja toiminnallisia riskejä muun muassa palvelujen saatavuuden ja laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmista. Riskejä voidaan hallinta paremmin jakamalla Uusimaa useampaan itsehallinnolliseen alueeseen. Uudistuksen tavoitteena oleva perustason palvelujen vahvistaminen tapahtuisi Uudellamaalla siten, että alueelle muodostettaisiin väestö- määrältään riittävän vahvat järjestäjät, jotka olisivat palvelujen järjestämisen näkökulmasta toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia. Sote-järjestäjien koon kasvaminen ja määrän väheneminen sekä esitetty erikoissairaanhoidon järjestämisratkaisu parantaisivat edellytyksiä perustason ja erityistason palvelujen integraatiolle. Itsehallinnollisten alueiden mahdollisuus järjestää niitä erikoissairaanhoidon palveluita, joita ei ole lainsäädännöllä määrätty tai järjestämissopimuksella sovittu HUSin järjestämisvastuulle, lisäisi edellytyksiä palvelujen saatavuuden parantamiselle.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Todennäköisesti aluemalli pystyy paremmin turvaamaan asukkaiden tarpeet huomioivat lähipalvelut kuin yhden Uudenmaan maakunnan malli.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Malli ottaa yhden alueellisen järjestäjän mallin eli koko Uudenmaan kattavan mallin sijaan paremmin huomioon Uudenmaan maakunnan erityiset palvelutarpeet, joita ei samassa mittakaavassa ole muissa maakunnissa. Nämä aiheutuvat esimerkiksi asunnottomuudesta, paperittomuudesta sekä vieraskielisen väestön ja maahanmuuttajien suuresta määrästä ja edellyttävät peruspalvelujen koordinoitua yhteistyötä muuta maata enemmän. Yhden järjestäjän mallin toimeenpano sisältäisi myös huomattavasti suurempia taloudellisia ja toiminnallisia riskejä muun muassa palvelujen saatavuuden ja laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmista. Riskejä voidaan hallita paremmin jakamalla Uusimaa useampaan itsehallinnolliseen alueeseen. / Uudistuksen tavoitteena oleva perustason palvelujen vahvistaminen tapahtuisi Uudellamaalla siten, että alueelle muodostettaisiin väestömäärältään riittävän vahvat järjestäjät, jotka olisivat palvelujen järjestämisen näkökulmasta toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia. Sote-järjestäjien koon kasvaminen ja määrän väheneminen sekä esitetty erikoissairaanhoidon järjestämisratkaisu parantaisivat edellytyksiä perustason ja erityistason palvelujen integraatiolle. Itsehallinnollisten alueiden mahdollisuus järjestää niitä erikoissairaanhoidon palveluita, joita ei ole lainsäädännöllä määrätty tai järjestämissopimuksella sovittu HUSin järjestämisvastuulle, lisäisi edellytyksiä palvelujen saatavuuden parantamiselle. ]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Parhaimmillaan erillisratkaisu mahdollistaa alueiden omat palvelutarpeiden toteutumisen, mutta sinällään on vaikea verrata malleja, kun kummastakaan ei ole käytännössä kokemuksia. Riskinä on myös palvelukokonaisuuksien eriarvoisuus alueiden välillä, jos toimintamallit vaihtelevat alueittain merkittävästi. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Vertailtaessa yhden Uudenmaan maakunnan mallia nyt esitettävään ratkaisuun, voidaan olettaa, että esitetty malli pystyy vastaamaan palveluntarpeeseen paremmin. Pukkilan ”nykymallin” vertaaminen esitettyyn ratkaisuun olisi asiakas- ja päätöksenteon näkökulmasta tärkeää. Nykymalli on saanut asiakaskyselyissä pääsääntöisesti hyvää palautetta (Pukkilassa on hoitajavetoinen sote-asema, Orimattilassa laajemmat palvelut, erikoissairaanhoito vajaan tunnin ajomatkan päässä).]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Mikäli ratkaisumalli ei huomioi Eteva kuntayhtymän (erityishuoltopiirin) vaativien sosiaalipalvelujen roolia osana kehitysvammaisten palveluketjua, se merkitsi suurta riskiä kustannusten nousulle, tarpeenmukaisten ja riittävien sosiaalipalveluiden saannille rajatulle joukolle asiakkaita. Sote-Uusimaa 2019 vammaisten palvelut selvityksen mukaan Uudellamaalla oli 2017 vammaispalveluiden asiakkaina 31 455 henkilöä, eli 1,9 % väestöstä. Kehitysvammaisten osuus väestöstä on 0,37 %. On huomioitava, että jo nyt on kasvava pula kehitysvammaisten vaativan tason palveluista. Tämä koskee yhtä lailla asumista kuin asiantuntija- ja poliklinikkapalveluita. Mikäli taas Eteva olisi HUSin kaltainen oma juridinen oikeushenkilö, ja jonka kanssa itsehallinnolliset alueet voisivat sopia järjestämisvastuun siirrosta muiden tarkoituksen mukaisten tehtävien osalta, ei tätä riskiä olisi. Tämä ei muuttaisi käytännössä nykymallia / kehitysvammalain henkeä merkittävästi. ]
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin [Malli ottaa yhden alueellisen järjestäjän mallin eli koko Uudenmaan kattavan mallin sijaan paremmin huomioon Uudenmaan maakunnan erityiset palvelutarpeet, joita ei samassa mittakaavassa ole muissa maakunnissa. Nämä aiheutuvat esimerkiksi asunnottomuudesta, segregaatiosta, paperittomuudesta sekä vieraskielisen väestön ja maahanmuuttajien suuresta määrästä ja edellyttävät peruspalvelujen koordinoitua yhteistyötä muuta maata enemmän. Yhden järjestäjän mallin toimeenpano sisältäisi myös huomattavasti suurempia taloudellisia ja toiminnallisia riskejä muun muassa palvelujen saatavuuden ja laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmista. Riskejä voidaan hallinta paremmin jakamalla Uusimaa useampaan itsehallinnolliseen alueeseen. On kuitenkin edelleen todettava, että kuntapohjainen ratkaisu olisi myös riskien kannalta paras etenemistapa kohti suurempia järjestäjiä siirryttäessä. Uudistuksen tavoitteena oleva perustason palvelujen vahvistaminen tapahtuisi Uudellamaalla siten, että alueelle muodostettaisiin väestömäärältään riittävän vahvat järjestäjät, jotka olisivat palvelujen järjestämisen näkökulmasta toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia. Sotejärjestäjien koon kasvaminen ja määrän väheneminen sekä esitetty erikoissairaanhoidon järjestämisratkaisu parantaisivat edellytyksiä perustason ja erityistason palvelujen integraatiolle. Itsehallinnollisten alueiden mahdollisuus järjestää niitä erikoissairaanhoidon palveluita, joita ei ole lainsäädännöllä määrätty tai järjestämissopimuksella sovittu HUSin järjestämisvastuulle, lisäisi edellytyksiä palvelujen saatavuuden parantamiselle. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Oletettavasti esitetty aluemalli pystyy paremmin turvaamaan asukkaiden tarpeet huomioivat lähipalvelut kuin yhden Uudenmaan maakunnan malli. Kysymys ja vertailu ei kuitenkaan näin asetettuna ole Myrskylän kunnan kannalta edullinen, koska nykyisellään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymässä. Hoitoketju on nykyisellään (Myrskylä hoitajatasoinen terveysasema - Orimattilan lääkäritasoinen terveysasema – Lahden keskussairaala) toimiva ja saavutettavuudeltaan kokonaisuutena alle tunnin. Vertailutilanteessa Itä-Uudenmaan palveluverkkoa tulisi ainakin Porvoon sairaalan osalta vahvistaa, jotteivat erikoissairaanhoidon palvelut siirtyisi nykyistä etäämmälle. Muussa tapauksessa - ja kunnan sijainnista johtuen muutoinkin - on mahdollista, että valinnanvapauteen perustuva maakuntarajan ylittävä palvelujen käyttö jäisi alueelle varsin yleiseksi lisäten mahdollisesti kunnan/järjestämisalueen maksuvastuita. Valinnanvapaus koskee kiireetöntä perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa ja on rajattu julkiseen terveydenhuoltoon. Sosiaalipuolen palvelut todennäköisesti paranisivat vertailutilanteessa ainakin tarkasteltaessa yhteistyötä poliisin Ankkuri-toiminnassa, sekä työ- ja elinkeinopalveluissa (TE-palvelut). Näissä maakuntaraja muodostaa paikoin haasteen kokonaisvaltaiselle ja järkevälle toiminnalle holistisen hoidon näkökulmasta. Palvelun parantuminen edellyttää riittävää resursointia myös maakunnan reuna-alueille. Yllä mainitusta huolimatta vaikutusarviota ei kuitenkaan kyetä kunnan näkökulmasta täysin analysoimaan loppuraportin sisällön pohjalta kokonaisintegraatiovaikutuksen jäädessä auki. Vastaus on annettu olettamuksella, että uudistuksen ehdottomana lopputavoitteena on kaikilta osin tunnistetun uudistustarpeen mukaisesti nykyistä parempi kokonaisintegraatio, palvelukokemus ja hoitoon pääsy.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä pääosin [Malli tukee alueellisten erityispiirteiden ja alueellisten palvelutarve-erojen huomioonottamista erityisesti peruspalveluissa. Käytännössä lopputulos kuitenkin riippuu resursoinnista. Jos resursointi paranee, tulevat palvelutarve-erot pienenemään. Jos resursointi vähenee, kasvavat erot rikkaiden ja köyhien alueiden välillä mm. työterveyshuollon käytön takia.]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä [Malli varmistaa palveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta yhden alueellisen järjestäjän mallia paremmin. Tarpeenmukaisten ja riittävien palveluiden varmistaminen edellyttää, että Uudenmaan itsehallinnolliset alueet ovat työnantajana houkuttelevia ja pystyvät näin varmistamaan osaavat, korkeakoulutetut sosiaalihuollon laillistetut ammattihenkilöt. ]
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 4. Mahdollistaako erillisratkaisu yhteen sovitettujen asiakaskohtaisten perustason sote-palvelukokonaisuuksien  toteutumisen alueella paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän malli?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Raportissa integraatioita käsitellään lähinnä hallinnon integraation näkökulmasta. On tärkeätä, että palveluiden integraatio toteutetaan asiakaslähtöisesti, sujuvat hoitopolut ja hoidon jatkuvuus varmistaen. Soten perustason ja erillistason integraatioin lisäksi tarvitaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tiiviimpää yhteistyötä. Paljon palveluita tarvitsevien tarpeet ja hoidon integraatio tulisi huomioida tarkemmin.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Integrerade, klientspecifika helheter kommer att vara möjliga, men det krävs speciell uppmärksamhet och åtgärder för att processen ska vara smidig även på svenska. Exempel på sådana åtgärder är svenska social- och hälsovårdscentraler och familjecenter, svenska servicekedjor och samarbete mellan landskapen.]
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudistuksen tavoitteena oleva perustason palvelujen vahvistaminen tapahtuisi Uudellamaalla siten, että alueelle muodostettaisiin väestömäärältään riittävän vahvat järjestäjät, jotka olisivat myös palvelukokonaisuuksien näkökulmasta toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia ja mahdollistaisivat perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation. Myös perustason sote-palveluiden integrointi kuntien vastuulla oleviin muihin palveluiden olisi myös helpommin toteutettavissa ehdotetussa mallissa yhden alueellisen järjestäjän malliin verrattuna. Yhden suuren, koko Uudenmaan kokoisen maantieteellisesti laajan alueellisen järjestäjän, mallissa ilmeisenä riskinä on, että sosiaali- ja terveyspalvelut etääntyisivät muista kunnan palveluista ja niitä koskevasta päätöksenteosta. Perustason sote-palveluiden ja niihin kiinteästi liittyvien kuntien tehtävien yhteensovittamista tukisi myös alueiden ja kuntien välinen sopimuspohjainen liikkumavara palveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevassa työnjaossa. Palveluiden yhteensovittamista ei voida kuitenkaan varmistaa pelkästään hallinnollisilla ratkaisuilla ja rakenteilla. Jo nykytilassa toiminnallista integraatiota haittaavat monet, erityisesti potilas- ja asiakastietojen käsittelyä koskevan sektorilainsäädännön puutteet, joiden ratkaisemiseen tulisi kiinnittää huomiota, riippumatta sote-palveluiden järjestämisen ja tuottamisen hallinnollisista ratkaisuista.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Saataneen käyntiin joustavasti, kuten selvityksessä esitetään.]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Ehdotetun mallin mukaiset itsehallinnolliset alueet vastaisivat väestömääriltään pitkälti sote-uudistuksessa syntyviä muita maakuntia. Itsehallinnollisten alueiden vastuulle jäävien perustason palvelujen osalta Uudenmaan tilanne ei näin ollen muodostuisi olennaisesti erilaiseksi maan muihin osiin verrattuna – pois lukien perustason ja erityistason palvelujen yhteensovittaminen. Asiakaskohtaisten palveluprosessien toiminnalliset yhteensovitukset olisivat saavutettavissa hallinnollisesti kevyemmälläkin järjestelyllä, eli mallin C mukaisella tuotantoaluerakenteella.]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitetty erillisratkaisumalli on muutoksena hallittavampi ja riskittömämpi kuin Uudenmaan yhden alueellisen järjestäjän malli. Yhteen sovitetut asiakaskohtaiset sote-palvelukokonaisuudet ovat mahdollisia, mutta niiden turvaaminen ruotsin kielellä edellyttää erityisiä toimia. Raportin luvussa 2.1 on maininta sote-alueen ja peruskunnan välisen kiinteän yhteistyön tarpeesta hyte-palveluissa. Viiden alueen malli mahdollistaa integraation kunnan palveluihin yhden järjestäjän mallia paremmin. Yksi tärkeä sosiaali- ja terveys- ja sivistystoimen yhteistyöalue on opiskelija- ja oppilashuolto. Asiakaskohtaisten perustason sote-palvelukokonaisuuksien hallinta edellyttää koko Uudenmaan maakunnan alueella yhteensopivia sote-asiakas- ja potilastietojärjestelmiä.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Sipoossa ja koko Itä-Uudellamaalla on jo nykyisin integroitu perustason sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut mikä mahdollistaa paitsi asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien kehittämisen, myös yhteistyön kunnan muiden hyvinvointia edistävän tahojen kanssa paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän mallissa. Yhden alueellisen järjestäjän malli voisi etäännyttää sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaan muista kuntalaisten hyvinvointia edistävistä palveluista.]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa [Emme ota kantaa alueen hallinnolliseen rakenteeseen. Palveluiden yhteensovittaminen riippuu enemmän toiminnasta kuin hallintorakenteesta.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Integrerade, klientspecifika helheter kommer att vara möjliga, men det krävs speciell uppmärksamhet och åtgärder för att processen ska vara smidig även på svenska.]
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Malli mahdollistaa säilyttää ja entisestään parantaa integraatio soten ja kunnan palvelujen välillä.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Loviisan kaupungissa on jo nykyisin integroitu perustason sosiaali- ja terveydenhuolto, mikä mahdollistaa paremman palvelukokonaisuuksien asiakaslähtöisyyden. Jotta sujuvan prosessin turvaaminen onnistuu jatkossa myös ruotsinkielellä, on kielellisiin oikeuksiin kiinnitettävä erityistä huomiota ja toimia.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Erillisratkaisussa muodostetaan väestömäärältään helpommin hallittavissa oleva kokonaisuus kuin yhden alueellisen järjestäjän mallissa. Väestömäärä on myös paremmin rinnastettavissa väestömäärältään muihin sote-järjestämisvastuun omaaviin alueisiin. Raportti ei tosin ota tarkemmin kantaa Uudenmaan rahoitusratkaisuun.]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä perustason sosiaali- ja terveydenhuolto on jo integroitu ja yhdyspintatyö kuntien toteuttaman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kanssa sekä yhteistyö muiden kuntien toimialojen on käynnissä. Yhden suuren, koko Uudenmaan kokoisen maantieteellisesti laajan alueellisen järjestäjän mallissa tämä olisi vaikeampaa, ja toimijat etääntyisivät. Tämä hankaloittaisi merkittävästi ehyiden palvelukokonaisuuksien toteuttamista alueen asiakkaille.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Todennäköisesti aluemalli pystyy paremmin turvaamaan asukkaiden tarpeet huomioivat lähipalvelut kuin yhden Uudenmaan maakunnan malli.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Perustason sosiaali- ja terveydenhuolto on jo nykyisinkin Helsingissä integroitu, mikä mahdollistaa paitsi asiakaskohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien myös kunnan muiden palvelujen integroimisen asiakaslähtöisesti. Yhden suuren, koko Uudenmaan kokoisen maantieteellisesti laajan alueellisen järjestäjän mallissa tämä olisi vaikeampaa, ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut myös etääntyisivät muista kunnan palveluista.]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Kuntayhteistyö erityisesti hyte-palveluissa mahdollistuu paremmin, kun alueet ovat pienempiä kokonaisuuksia. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Todennäköisesti aluemalli turvaa asukkaiden tarpeet paremmin kuin yhden Uudenmaan maakunnan malli.]
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Todennäköisesti aluemalli turvaa asukkaiden tarpeet paremmin kuin yhden Uudenmaan maakunnan malli.]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä [Perustason sosiaali- ja terveydenhuolto on jo nykyisinkin Porvoossa integroitu, mikä mahdollistaa paitsi asiakaskohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien, myös kunnan muiden palvelujen integroimisen asiakaslähtöisesti. Yhden suuren, koko Uudenmaan kokoisen maantieteellisesti laajan alueellisen järjestäjän mallissa tämä olisi vaikeampaa, ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut myös etääntyisivät muista kunnan palveluista. Sujuvien asiakasprosessien turvaaminen myös ruotsin kielellä vaatii erityistä huomiota ja toimia. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Ks. vastaus numero 3]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä [Malli mahdollistaa integraation sote-palvelujen ja kuntien palveluiden välillä ja vahvistaa siten myös perustason palveluita.]
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä pääosin
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 5. Mahdollistaako erillisratkaisu erikoistason palvelujen toteutumisen alueella paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän malli?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Raportissa integraatioita käsitellään lähinnä hallinnon integraation näkökulmasta. On tärkeätä, että palveluiden integraatio toteutetaan asiakaslähtöisesti, sujuvat hoitopolut ja hoidon jatkuvuus varmistaen. Soten perustason ja erillistason integraatioin lisäksi tarvitaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tiiviimpää yhteistyötä. Paljon palveluita tarvitsevien tarpeet ja hoidon integraatio tulisi huomioida tarkemmin.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Erikoissairaanhoidon tasapuolinen ja yhdenvertainen toteutuminen mietityttää. Antaa Uudenmaan eri alueille (5 kpl) mahdollisuuden eritasoiseen palveluun ja erilaisiin ratkaisuihin. Erityistason palveluissa tulee varmistaa työntekijöiden riittävä osaamistaso, moniammatillisuus ja monialaisuus, kun esim. toteutetaan ja arvioidaan vammaisten ihmisten erityistason palvelukokonaisuuksia.]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Suunnitelma alueiden ja HUSsin jaetusta järjestämisvastuusta, yhteistyöstä ja siitä säätämisestä lailla vaikuttaa toimivalta.]
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Erillisratkaisuun sisältyvä ehdotus, jossa HUS:n asema yhteisenä erikoistason palveluiden toteuttajana turvattaan lailla, mahdollistaa erityistason palveluiden toteuttamisen alueella yhtä hyvin kuin yhden alueellisen järjestäjän malli.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Erityisesti erikoissairaanhoidon tasapuolinen toteutuminen mietityttää. Antaa alueille (5 kpl) mahdollisuuden eritasoiseen palveluun ja erilaisiin (epäyhdenvertaisiin) ratkaisuihin. ]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei [Erikoissairaanhoidon toteuttamista esitetyssä mallissa voi hankaloittaa se, että erikoissairaanhoidon kokonaisuuteen muodostuu jakolinja järjestämisvastuun jakautuessa HUSin ja itsehallinnollisten alueiden välille. Vastaavaa jakolinjaa ei muodostuisi yhden alueellisen järjestäjän mallissa. Malli voi johtaa HUSin järjestämisvastuulla olevan erikoissairaanhoidon vahvistumiseen suhteessa perustason sote-palveluihin etenkin, jos itsehallinnollisten alueiden HUSiin kohdistama omistajaohjaus ei muodostu riittävän vahvaksi ja alueiden ja HUSin välinen korvausjärjestelmä mahdollista sitä, että alueet voivat vaikuttaa erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Raportissa ei oteta kantaa erityistason sosiaalipalvelujen järjestämisvastuun sijoittumiseen, mikä merkinnee sitä, että sen on tarkoitus sijoittua kullekin itsehallintoalueelle. Erityistason sosiaalipalveluihin ei siten muodostu vastaavaa suuren järjestäjätahon kautta syntyvää osaamisen keskittymistä kuin HUSin vastuulle kuuluvassa erikoissairaanhoidossa.]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Erikoistason palvelut toteutuvat hyvin myös yhden alueellisen järjestäjän mallissa. Jatkovalmistelussa tulee minimoida riskiä erikoissairaanhoidon eriytymisestä ja pirstaloitumisesta viidelle itsehallintoalueelle. On myös huomattava, että erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio edellyttää yhteensopivia tietojärjestelmiä sekä viiden itsehallintoalueen että yhden järjestäjän mallissa. Palvelujen tarjoaminen asiakkaan omalla kielellä on ratkaiseva tekijä laadun kannalta. Erityistason palvelujen turvaamiseksi kaikille on erillisratkaisussa mahdollistettava tiettyjen erityistason palvelujen käyttö oman itsehallintoalueen ulkopuolella ja maakuntarajojen yli (mm. psykiatriset palvelut, tietyt vammaispalvelut ja tietty erityisgeriatria).]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitetty erikoissairaanhoidon järjestämismalli mahdollistaa HUSin ja itsehallinnollisten alueiden työnjaon ja yhteistyön kehittämisen entistä asiakaslähtöisempien palveluprosessien suuntaan. Yksittäistä kuntaa suurempi sote-järjestäjä mahdollistaa erityispalveluiden järjestämisen paremmin alueelliset tarpeet ja kielelliset olosuhteet huomioiden. ]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Erikoistason palvelujen (lähinnä terveyspalveluja tai vammaispalvelun asumispalveluja) Helsingin kaupunki tulee toteuttamaan sekä valtakunnallisesti että keskitetysti eri tasoilla myös tulevaisuudessa.Vammaispalvelujen osalta apuvälineiden saatavuus ja niiden hankkiminen/huolloin oikea-aikaisuus on turvattava Helsingin alueella, jossa suurin tarvitsijakunta asuu.]
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa [Erikoissairaanhoidon osalta HUS muodostaa tällä hetkellä yhden kokonaisuuden ja esityksen mukaan tähän ei tulisi suuria muutoksia. Erikoistason palveluiden osalta tarvitaan alueiden välistä yhteistyötä.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Vaikka itsehallinnollisilla alueilla olisi myös yleinen ja ensisijainen sote-järjestämisvastuu, HUS:lla olisi toissijainen järjestämisvastuu erikoissairaanhoidon palveluista. Itsehallinnolliset alueet eivät voisi järjestää niitä erikoissairaanhoidon palveluja, jotka on keskitetty lainsäädännöllä HUS:lle, mutta heillä olisi mahdollisuus järjestää niin halutessaan sen ulkopuolelle jätettyjä erikoissairaanhoidon palveluita. Näkemyksemme mukaan vastuu erikoissairaanhoidon järjestämisestä edellyttää selkeää määrittelyä niin että palvelut eivät hajaannu liikaa. ]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Raportissa esitetty erikoissairaanhoidon järjestämismalli mahdollistaa HUSin ja itsehallintoalueiden työnjaon ja yhteistyön kehittymisen sujuvampien integroitujen palveluketjujen suuntaan. Tämä mahdollistaa yhden alueellisen järjestäjän mallia paremmin eri alueiden erityispiirteiden huomioimisen.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Itsehallinnolliset alueet vastaisivat sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta alueellaan. Myös erikoissairaanhoidon osalta. Itsehallinnollisilla alueilla olisi oikeus järjestää itse erikoissairaanhoidon palveluja lainsäädännön puitteissa haluamallaan tavalla. Tämä voi aiheuttaa osaoptimointia itsehallinnollisilla alueilla ja päällekkäisiä erikoistason palveluita ja heikentää yhdenvertaisuutta eri itsehallinnollisten alueiden asukkaiden välillä. Kokonaisuuden näkökulmasta toiminnan suunnitteleminen voi hankaloitua.]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Raportissa esitetty erikoissairaanhoidon järjestämismalli mahdollistaa HUSin ja itsehallinnollisten alueiden työnjaon ja yhteistyön kehittymisen entistä asiakaslähtöisempään ja sujuvampien integroitujen palveluket-jujen suuntaan. Uudenmaan eri itsehallinnollisten alueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin välisen työnjaon ei välttämättä tarvitse olla kaikkialla samanlainen, mutta kokonaisuudessa kyetään huolehtimaan asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta ja perus- ja erityistason palvelujen toiminnallisesta kokonaisuudesta. Samaan aikaan esitetty malli toisaalta mahdollistaa Uudenmaan kokonaisuudessa yhden alueellisen järjestäjän mallia paremmin eri alueiden erityispiirteiden huomioon ottamisen.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa [Tähän on vaikea ottaa kantaa, jos tavoitteena molemmissa malleissa pidettäisiin Husin roolin säilyttämistä suurin piirtein samanlaisena. Perustason sotepalveluiden kytkeytyminen erikoistason palveluihin on olennaista. Ehkä se voisi paremmin toteutua viiden alueen mallissa.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Raportissa esitetty erikoissairaanhoidon järjestämismalli mahdollistaa HUSin ja itsehallinnollisten alueiden työnjaon ja yhteistyön kehittymisen entistä asiakaslähtöisempään ja sujuvampien integroitujen palveluketjujen suuntaan. Uudenmaan eri itsehallinnollisten alueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin välisen työnjaon ei välttämättä tarvitse olla kaikkialla samanlainen, mutta kokonaisuudessa kyetään huolehtimaan asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta ja perus- ja erityistason palvelujen toiminnallisesta kokonaisuudesta. Samaan aikaan esitetty malli toisaalta mahdollistaa Uudenmaan kokonaisuudessa yhden alueellisen järjestäjän mallia paremmin eri alueiden erityispiirteiden huomioon ottamisen.]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa [Erikoistason palvelujen toteutuminen riippuu siitä, miten HUS:n asema toteutuu. HUS on säilytettävä kokonaisena eikä tulevien Uudenmaan maakuntien tai Helsingin järjestämä erikoistason palvelu saa vaarantua. Palvelujen järjestämisessä on huomioitava henkilöstönäkökulma siten, että palvelussuhteet turvataan. Myös tukipalvelujen asema osana erikoistason palveluita on turvattava. Tukipalvelut ovat olennainen osa hoito- ja hoivaketjua ja osaltaan varmistavat potilasturvallisuuden toteutumisen. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Mikäli molemmissa vaihtoehdoissa HUSin asema on miltei samanlainen, on mahdotonta sanoa varmuudella, miten erikoistason palvelut vaihtoehtojen välillä eroavat. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että perus- ja erikoistason sekä kunnan omien palveluiden välinen integraatio ja yhteistyö säilyvät.]
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Mikäli molemmissa vaihtoehdoissa HUSin asema on miltei samanlainen, on mahdotonta sanoa varmuudella, miten erikoistason palvelut vaihtoehtojen välillä eroavat. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että perus- ja erikoistason sekä kunnan omien palveluiden välinen integraatio ja yhteistyö säilyvät.]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Kehitysvammaisten vaativien erityistason sosiaalipalveluiden osalta tämä toteutuisi Etevan kautta. Muun sosiaalitoimen osalta tämä jää muiden toimijoiden yhteistyön varaan. Edellytyksenä vaativan erityistason sosiaalipalveluiden toteutumiselle on, että erityishuollon ja tahdosta riippumattoman erityishuollon vastuut eivät juurikaan muutu tai ne ovat selkeästi määritelty eivätkä hajaudu eri toimijoiden kesken. Tämä turvaa palveluiden kustannustehokkaan, yhdenvertaisen ja asiakastarpeen mukaisen toteutumisen kaikissa olosuhteissa. Olisi tärkeää, että malli turvaisi ja mahdollistaisi kehitysvammapsykiatrisen (neuropsykologia- ja psykiatria sekä lääketieteellinen) erikoistumisen ja tutkimuksen edellytykset. Jatkovalmistelun tulisi huomioida nämä periaatteet ja asiakaskunnan erityisosaamista vaativat rakenteelliset tarpeet sekä olemassa olevat yhteistyön muodot mm. sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin (HUS-Eteva) välillä]
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä [Raportissa esitetty erikoissairaanhoidon järjestämismalli mahdollistaa HUS:n ja itsehallinnollisten alueiden työnjaon ja yhteistyön kehittymisen entistä asiakaslähtöisempään ja sujuvampien integroitujen palveluketjujen suuntaan. Uudenmaan eri itsehallinnollisten alueiden, Helsingin kaupungin ja HUS:n välisen työnjaon ei välttämättä tarvitse olla kaikkialla samanlainen, mutta kokonaisuudessa kyetään huolehtimaan asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta ja perus- ja erityistason palvelujen toiminnallisesta kokonaisuudesta. Samaan aikaan esitetty malli toisaalta mahdollistaa Uudenmaan kokonaisuudessa yhden alueellisen järjestäjän mallia paremmin eri alueiden erityispiirteiden huomioon ottamisen. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Ks. vastaus numero 3]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä pääosin [Terveyspalveluiden osalta tämä toteutuu HUSin kautta, mutta sosiaalitoimen erityispalveluiden osalta tämä jää toimijoiden yhteistyön varaan. Edellytyksenä terveyspalveluidenkin osalta on kuitenkin se, että toimijoiden vastuut erikoissairaanhoidon järjestämisessä on selkeästi määritetty eivätkä nämä vastuut pääse hajautumaan. Sovitun työnjaon on turvattava erikoissairaanhoidon kustannustehokas järjestäminen sekä vaativan, keskitetyn ja kiireellisen hoidon toteutuminen kaikissa olosuhteissa. Työnjaon tulee myös turvata terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen edellytykset. HUSin käsityksen mukaan raportissa kuvattu työnjako toteuttaa näitä periaatteita ja niistä tulee pitää kiinni myös jatkovalmistelussa.]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä pääosin
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • ei kantaa
      • 6. Mahdollistaako erillisratkaisu perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallisen integraation alueella?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Raportissa integraatioita käsitellään lähinnä hallinnon integraation näkökulmasta. On tärkeätä, että palveluiden integraatio toteutetaan asiakaslähtöisesti, sujuvat hoitopolut ja hoidon jatkuvuus varmistaen. Soten perustason ja erillistason integraatioin lisäksi tarvitaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tiiviimpää yhteistyötä. Paljon palveluita tarvitsevien tarpeet ja hoidon integraatio tulisi huomioida tarkemmin]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [On tärkeää keskittää tiettyjä palveluita ja osaamista myös Uudenmaan alueella, mutta peruspalvelut tulee saada sote-keskuksista. Esimerkiksi vammaisten ihmisten tietyt erikoistason palvelut (vammaispalvelut, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, erityistason apuvälineet ja hoitotarvikepalvelut), vaativat erityisosaamista ja se on tarpeellista keskittää osaamiskeskuksiin, jotka tekevät tiivisti yhteistyötä alueen peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon kanssa. Ruotsinkielisessä vammaissosiaalityön osaamisen keskittäminen vain yhdelle toimijalle olisi riski valinnanvapaudelle. Se aiheuttaisi myös mm. kohtuuttomia matkoja osalle palveluiden tarvitsijoita.]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Viisi aluetta mahdollistaa integraation ja yhteistyön paremmin kuin yhden järjestäjän malli.]
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Toiminnallinen integraatio ei edellytä yhteistä hallintoa perustason ja erikoistason palveluista vastaaville organisaatioille. Sote-järjestäjien koon kasvaminen, toimijoiden lukumäärän merkittävä väheneminen, sekä̈ ehdotukseen sisältyvät perustason ja erikoistason palveluiden yhteistyön ja työnjaon sopimisen välineet (mm. järjestämissuunnitelma) luovat edellytykset perustason ja erityistason palvelujen integraation vahvistamiselle ja myös parantamiselle verrattuna nykytilaan. Toiminnallisen integraation varmistamisen edellytyksenä on lisäksi, että erillisratkaisua koskevassa lainsäädännössä ei muodostu perustason ja erikoistason palveluiden välille esteitä asiakas- ja potilastietojen yhtenäiselle hallinnalle ja yhteisten tietojärjestelmäratkaisujen hyödyntämiselle.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Integraatiossa on olennaista keskittää tiettyjä palveluita ja osaamista myös Uudenmaan alueella. Esimerkiksi vammaisten ihmisten tietyt erikoistason palvelut (vammaispalvelut, vaativa kuntoutus sekä vaativat apuväline- ja hoitotarvikepalvelut) vaativat erityisosaamista. Ne on tarpeen keskittää osaamiskeskuksiin, jotka tekevät kiinteästi yhteistyötä alueen peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon kanssa. Tästä Vammaisfoorumi on ministeri Kiurun toimeksiannosta toimittanut jo aiemmin esityksensä (marras-joulukuu 2019). Vammaispalvelujen osaamiskeskukset olisivat osa maakuntien sote-organisaatiota. Sote-keskuksille jäisi rooli vammaispalvelujen toteuttamisessa. Hoito- ja palveluketju voidaan varmistaa vahvalla konsultaatiolla perustason ja erityispalvelujen välillä sekä jalkautuvilla palveluilla. Palveluiden yhteensovittaminen ei saa jäädä asiakkaan vastuulle. Osaamisen jalkauttaminen paikallistasolle on välttämätöntä, jotta vältytään kasvottomalta päätöksenteolta. On kuitenkin huomattava, että sote-keskukset voivat huolehtia vammaisten ihmisten perustason palveluista eli kaikkien vammaisten ihmisten tarvitsemien palvelujen keskittäminen ei ole tarpeen. Palveluintegraation varmistamiseksi sote-keskusten on tehtävä tiivistä yhteistyötä muiden peruspalvelujen kanssa. On myös pelko siitä, että HUS:n terveyssosiaalityö tekee nopeita päätöksiä ilman riittäviä resursseja selvittää ihmisen kokonaistilannetta. Lisäksi ruotsinkielisen vammaissosiaalityön keskittäminen yhdelle toimijalle on riski valinnanvapaudelle. (mm. kohtuuttomat matkat).]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun jakautuminen itsehallinnollisten alueiden ja HUSin välillä hankaloittaa perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation toteutumista alueella.]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjattavuus voi parantua ohjaavien tahojen määrän vähentyessä viiteen. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio edellyttää kuitenkin molemmissa tapauksissa yhteensopivia tietojärjestelmiä.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Sote järjestäjän suurempi koko ja esitetty HUS ratkaisu mahdollistaisivat palveluiden paremman integraation. Viiden alueen malli turvaisi myös paremmat mahdollisuudet sote alueen ja kunnan muiden toimialojen väliseen yhteistyöhön kuin yhden alueen malli.]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei [Perus- ja erikoistason toiminnalllinen intergaaatio sosiaali- ja terveyspalvelussa ei toteuu itsestään edes erillisratkaisun avulla. Siihen tarvitaan aktiivisia toimia yhteistyön toteuttamiseksi Helsingin alueella myös tulevaisuudessa usealla osa-alueella. Järjestämissopimukseen perustuvassa toteutuksessa HUSin vahva asema saattaa heikentää toisen sopiapuolen tosiasiallista asemaa järjestämissopimuksen valmistelussa.]
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Erillisratkaisu mahdollistaa perus- ja erikoistason toiminnallisen integraation alueella. Integraation onnistuminen riippuu alueiden välisestä toiminnallisesta yhteistyöstä enemmän kuin hallinnon rakenteesta. Viisi aluetta mahdollistaa paremmin järjestäjän ja kuntien välisen yhteistyön kuin yhden järjestäjän malli.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Tehy pitää hyvänä, että integraatio toteutetaan järjestämissopimuksen avulla, johon osapuolien tulee sitoutua. Pidämme myös tärkeänä että palveluverkon päällekkäisyydet ovat hallinnassa.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun jakaminen ensi- ja toissijaiseen järjestämisvastuuseen saattaa muodostua ongelmalliseksi. Itsehallinnolliset alueet vastaisivat sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta alueellaan ja niillä olisi oikeus järjestää itse myös erikoissairaanhoidon palveluja lainsäädännön puitteissa haluamallaan tavalla. Tämä voi aiheuttaa osaoptimointia itsehallinnollisilla alueilla ja päällekkäisiä erikoistason palveluita ja heikentää yhdenvertaisuutta eri itsehallinnollisten alueiden asukkaiden välillä. Kokonaisuuden näkökulmasta toiminnan suunnitteleminen voi hankaloitua. On myös huomattava, että erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio edellyttää yhteistä tietojärjestelmää sekä viiden itsehallintoalueen että yhden järjestäjän mallissa.]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Sote-järjestäjien koon kasvaminen ja määrän väheneminen sekä esitetty HUS-ratkaisu tarkoittaisivat, että edellytykset perustason ja erityistason palvelujen integraatiolle paranisivat. Useamman alueen ratkaisu turvaisi yhden alueen mallia paremmin mahdollisuuden säilyttää lisäksi integraatio soten ja kunnan toimialojen ja palvelujen välillä. Tämä on oleellista Uudenmaan väestön erityispiirteiden ja -tarpeiden, niihin vastaamisen ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluketjujen toimivuuden näkökulmasta.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Mikäli ajatellaan, että mahdollistaminen tarkoittaa, ettei siihen ole esteitä. Luoko malli siihen yhtään sen parempia mahdollisuuksia kuin yhden maakunnan malli tai nykyinen malli, siihen on vaikea ottaa kantaa. Integraatiossa olennaisinta ovat toimintatavat, ei niinkään organisaatiorakenne. Integraation voi saada myös toimimattomaksi itsehallintoaluemallissa.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Sote-järjestäjien koon kasvaminen ja määrän väheneminen nykyisestä sekä esitetty erikoissairaanhoidon ratkaisu tarkoittaisivat, että edellytykset perustason ja erityistason palvelujen integraatiolle paranisivat. Useamman alueen ratkaisu turvaisi yhden alueen mallia paremmin mahdollisuuden säilyttää lisäksi integraatio soten ja kunnan toimialojen ja palvelujen välillä. Tämä on oleellista Uudenmaan väestön erityispiirteiden ja -tarpeiden, niihin vastaamisen ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluketjujen toimivuuden näkökulmasta.]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [ Perus- ja erikoistason integraatio on mahdollista esitetyllä mallilla riippuen erillissopimusten kirjauksista. Lisäksi on huolehdittava integraatiosta hyte-palveluiden kanssa ja erityisesti on muistettava myös sosiaalipalvelujen rooli. Ne ovat olennainen osa toimivia palveluja. Perus- ja erikoistason integraation lisäksi yhteistyötä tulisi olla myös itsehallintoalueiden välillä. Tukipalvelujen asema osana julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja on turvattava. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Hyvillä toimintatavoilla, organisoinnilla ja yhteensovittamisella voidaan vaikuttaa integraation onnistumiseen. Perus- ja erikoistason palveluiden integraatio on erittäin tärkeää etenkin asiakas- ja talousnäkökulmista asiaa tarkastellen).]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin [Sote-järjestäjien koon kasvaminen ja määrän väheneminen sekä esitetty HUS-ratkaisu tarkoittaisivat, että edellytykset perustason ja erityistason palvelujen integraatiolle paranisivat. Useamman alueen ratkaisu turvaisi yhden alueen mallia paremmin mahdollisuuden säilyttää lisäksi integraatio soten ja kunnan toimialojen ja palvelujen välillä. Tämä on oleellista Uudenmaan väestön erityispiirteiden ja -tarpeiden, niihin vastaamisen ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluketjujen toimivuuden näkökulmasta. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Ks. vastaus numero 3]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä [Integraatio on toteutettu ehdotuksessa järjestämissopimuksen kautta, joka on uudentyyppinen instrumentti erikoissairaanhoidon järjestämisessä. HUSin näkemyksen mukaan tämä on toimiva ratkaisu, mutta se edellyttää kaikilta järjestelmän toimijoilta vahvaa panostusta tähän tehtävään ja hyvää keskinäistä yhteistyötä. Järjestämisosaamisen kehittämisen tulisikin olla yhtenä kohteena rakenteiden jatkovalmistelussa. ]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä [Esitetty itsehallinnollisten alueiden ja HUS:n keskinäinen sopiminen vahvistaa integraation syntyä ja mahdollistaa myös alueellisen tarpeen huomioimisen.]
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä pääosin
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • ei pääosin
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 7. Esityksen mukaisesti erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi yleisesti ja ensisijaisesti itsehallinnollisilla alueilla, HUSin järjestämisvastuu lakiin perustuvaa ja järjestämissopimuksella sovittavaa vastuuta. Onko raportissa kuvattu ratkaisu mielestänne sote-palvelujen järjestämisen näkökulmasta sekä hallinnollisesti ja HUSin omistajaohjauksen näkökulmasta toteuttamiskelpoinen ja turvaako se sote-palvelujen järjestämisen alueella?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [On tärkeätä, että itsehallinnollisten alueiden ja HUS:n työnjako on selkeä palveluita tarvitseville kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Raportissa ei juurikaan kuvata kuinka suunniteltu työnjako aiotaan toteuttaa ja asiaan tulisi kiinnittää huomiota jatkovalmistelussa. On tärkeää, ettei synny keskinäistä ristiriitaa/kilpavarustelua ja sitä kautta kustannusten nousua]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Ei pääosin: Invalidiliitto yhtyy Sosten lausuntoon.]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Esitetty malli herättää huolta siitä, syntyykö epäselvyyttä siitä kuka on järjestämisvastuussa ja johtaako se sitä kautta toiminnan osaoptimointiin. Tämä voidaan toki pyrkiä välttäämään jos rahoitus tulee joka tapauksessa itsehallintoalueelta, mutta päällekkäisen työn ja virheiden riski on kuitenkin useamman päällekäisen järjestäjän kanssa olemassa.]
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Toimijoiden lukumäärän merkittävän vähenemisen kautta myös erikoissairaanhoidon ohjauksen mahdollisuudet paranevat suhteessa nykytilanteeseen. Erikoissairaanhoidon ensisijaisen järjestämisvastuun antaminen itsehallinnollisille alueille ja HUS:n alueellisten ja valtakunnallisten erityistehtävien määrittely suoraan lailla varmistavat, että erikoissairaanhoidon ohjauksessa voidaan huomioida uudistukselle asetetut perustason palveluiden vahvistamista koskevat tavoitteet. Tähän pitää kuitenkin yhteistyötä ja työnjakoa koskevien työvälineiden ja tätä koskevan lainsäädännön jatkovalmistelussa kiinnittää huomiota.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Esityksessä oli hyvin selostettu eri vaihtoehtoja ja perustuslaillisia lähtökohtia. Lopulta kuitenkin järjestämisvastuusta ja palvelujen turvaamisesta ei sanottu tarkemmin, vaan tämä jätettiin auki järjestämissopimuksen kriteerien ja tarvittavan lainsäädännön tarkennusten selvittämiseen asti. Tästä jäi käsitys, että palvelut järjestettäisiin mahdollisesti hyvin monella tavalla eri sopimuksin ja keskeistä olisi palveluiden kulloinkin tarkoituksenmukainen joustomahdollisuus. Tämä itsessään on hyvä asia, mutta esityksen pohjalta ei voida ottaa kantaa sote-palvelujen käytännön järjestämisvastuuseen tai toteutukseen. Yhdymme kommenteissa myös Sosten lausuntoon.]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Vaikka raportissa ehdotetun mallin toteuttamiseen liittyy huomattavia haasteita muun muassa järjestämisvastuun jakautumisen, monitahoisten sopimusvaatimusten ja ohjattavuuden haastavuuden vuoksi, voidaan sitä kuitenkin pitää toteuttamiskelpoisena. ]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Ratkaisu voi parantaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation edellytyksiä nykyiseen järjestelmään verrattuna. Myös ohjattavuus voi parantua järjestämisvastuun keskittyessä viidelle itsehallinnolliselle alueelle ja ohjaavien tahojen määrän vähentyessä. Kauniaisten näkökulmasta mahdollisuus vaikuttaa erikoissairaanhoitoon pienenee. On olemassa riski erikoissairaanhoidon pirstaloitumiseen ja siten kustannusten nousuun sen jakautuessa viidelle itsehallintoalueelle. HUS:in rooli vaativimmassa erikoissairaanhoidossa tulee turvata myös jatkossa.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitetyssä mallissa yleinen ja ensisijainen järjestämisvastuu olisi itsehallinnollisilla alueilla myös erikoissairaanhoidon osalta. Alueelle on tärkeää, että ratkaisu turvaa HUS:n toiminnan jatkuvuuden. Itsehallintoalue ja HUS sopisivat järjestämissopimuksella mm. työnjaosta ja rakenteista. Tämä mahdollistaa perustason vahvistamisen ja perus- ja erityistason integraation edistämisen. Järjestämissopimus on lainsäädäntöä joustavampi tapa sopia työnjaosta ja rakenteista. ]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Se ei turvaa sote-palvelujen järkevää hallinnollista järjestämistä alueella. Kun puhutaan erityispalveluista ja niiden toteuttamisesta itsehallintoalueella, selkeitä erityispalveluja ovat tällöin sosiaalipalveluissa mm. vammaispalvelut ja erityisesti vaikevammaisten palvelut, jotka ovat subjektiivisen oikeuden piirissä. Näitä HUS ei tule toteuttamaan ainakaan lakiin perustuen. Mille toimijalle tällaiset palvelut kuuluisivat erillisratkaisussa? Ongelmakohtia syntyy myös niiden henkilöiden kohdalla, jotka tarvitsevat Helsingissä sekä kunnallisia että useita monipuotoisempia sote-palveluja. Miten tällaiset palvelut integroidaan, jos muualla kaikesta vastaa maakunta? Tuskin HUS kykenee ne liittämään yhteen tarkoituksenmukaisella tavalla. HIY yhtyy SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n vastaukseen tässä kohdassa.]
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Ks. vastaus kysymykseen no 2. Pelastustoimen osalta olennaista on se, kuinka HUSin järjestämisvastuu ensihoidon osalta lakiin kirjataan. Jos HUSilla on lakiin perustuva järjestämisvastuu ensihoidosta, on varmistettava, että pelastuslaitos voi toimia palveluntuottajana in-house-periaatteella.]
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa [Emme ota kantaa sinällään järjestämisvastuuseen, mutta korostamme, että kaikkien alueen järjestäjien tulee ottaa huomioon yksityinen palvelutarjonta julkisen järjestelmän rinnalla ja täydentäjänä.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Palvelujen yhteensovittaminen tulee kuitenkin varmistaa uudistuksen edetessä. Etenkin erikoissairaanhoidon palvelujen jakaantuminen sekä itsehallinnollisille alueille että HUS:lle ei saa aiheuttaa alueen keskinäistä ristiriitaa. Tämä on myös erityisosaamisen turvaamiseen näkökulmasta tärkeää.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Alueelle on tärkeää, että ratkaisu turvaa HUSin toiminnan jatkuvuuden. Koko Uuttamaata ajatellen on hyvä, että ratkaisu mahdollistaa myös itsehallinnollisten alueiden ja HUSin välisen sopimisen järjestämisvastuun siirrosta HUSille. Järjestämissopimus on lainsäädäntöä joustavampi tapa sopia tarkemmasta työnjaosta ja rakenteista. HUSin ja itsehallintoalueiden välisestä työnjaosta tulee sopia tarkoin lainsäädännössä ja hyvässä vuoropuhelussa.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei pääosin [Raportissa asia on kuvattu hyvin yleisellä tasolla. Esitetyssä mallissa yleinen ja ensisijainen sote-järjestämisvastuu olisi itsehallinnollisilla alueilla myös erikoissairaanhoidon osalta. Itsehallinnolliset alueet ja HUS voisivat sopia järjestämisvastuun siirrosta HUSille myös muiden tehtävien osalta järjestämissopimuksella, jonka kriteereistä säädettäisiin lailla. Järjestämissopimukset voivat poiketa eri itsehallintoalueilla merkittävästikin toisistaan mahdollistaen osaoptimoinnin, osin päällekkäiset erikoistason palvelut ja yhdenvertaisuuden heikentymisen eri alueiden asukkaiden välillä. Raportissa on todettu, että mallin vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin vasta, kun järjestämissopimuksen kriteerit ja tarvittavat lainsäädännön tarkentamiset ovat tiedossa. ]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Esitetyssä mallissa yleinen ja ensisijainen sote-järjestämisvastuu olisi itsehallinnollisilla alueilla myös erikoissairaanhoidon osalta. Tämä vahvistaa perustasoa ja luo edellytyksiä perus- ja erityistason integraatiolle. Toisaalta HUS:n järjestämisvastuulle kuuluvat keskeiset erikoissairaanhoidon tehtävät määriteltäisiin lainsäädännössä, mikä turvaisi erikoissairaanhoidon kokonaisuuden. Lisäksi itsehallinnolliset alueet ja HUS voisivat sopia järjestämisvastuun siirrosta HUSille myös muiden tehtävien osalta järjestämissopimuksella, jonka kriteereistä säädettäisiin lailla. Järjestämissopimus on lainsäädäntöä joustavampi tapa sopia tarkemmasta työnjaosta ja rakenteista.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Ratkaisu turvaa HUSin toiminnan jatkuvuuden, mikä on alueella tärkeää. Toisaalta se jättää edelleen omistajaohjaukselle sijaa, eli on siinä mielessä hyvä malli. Turvaako se kuitenkaan todellisuudessa sote-palveluita alueella kokonaisuudessaan, niin se jää nähtäväksi.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Esitetyssä mallissa yleinen ja ensisijainen sote-järjestämisvastuu olisi itsehallinnollisilla alueilla myös erikoissairaanhoidon osalta. Tämä vahvistaa perustasoa ja luo edellytyksiä perus- ja erityistason integraatiolle. Toisaalta HUS:n järjestämisvastuulle kuuluvat keskeiset erikoissairaanhoidon tehtävät määriteltäisiin lainsäädännössä, mikä turvaisi erikoissairaanhoidon kokonaisuuden. Lisäksi itsehallinnolliset alueet ja HUS voisivat sopia järjestämisvastuun siirrosta HUSille myös muiden tehtävien osalta järjestämissopimuksella, jonka kriteereistä säädettäisiin lailla. Järjestämissopimus on lainsäädäntöä joustavampi tapa sopia tarkemmasta työnjaosta ja rakenteista.]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa [Tässä vaiheessa on vaikea ottaa kantaa, kun esityksiä ei vielä ole. HUS:n asema on varmistettava riittävien säädösten ja sopimusten avulla. JHL pitää tärkeänä että itsehallintoalueet voivat hankkia sote-palveluiden tukipalveluita kilpailuttamatta. Tukipalvelut ovat olennainen osa hoito- ja hoivaketjua ja osaltaan varmistavat potilasturvallisuuden toteutumisen.]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [HUSin asema säilynee jatkossakin samankaltaisena. Omistajaohjaus HUSiin saattaa jäädä melko ohueksi. Laadittavassa lainsäädännössä on työnjako Helsingin, erillisalueiden ja HUSin välillä sovittava tarkoin.]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Etevan asema suhteessa itsehallinnollisiin alueisiin tulisi lähteä samasta ajattelusta kuin HUS kohdalla. ]
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä [Esitetyssä mallissa yleinen ja ensisijainen sote-järjestämisvastuu olisi itsehallinnollisilla alueilla myös erikoissairaanhoidon osalta. Tämä vahvistaa perustasoa ja luo edellytyksiä perus- ja erityistason integraatiolle. Toisaalta HUS:n järjestämisvastuulle kuuluvat keskeiset erikoissairaanhoidon tehtävät määriteltäisiin lainsäädännössä, mikä turvaisi erikoissairaanhoidon kokonaisuuden. Lisäksi itsehallinnolliset alueet ja HUS voisivat sopia järjestämisvastuun siirrosta HUS:lle myös muiden tehtävien osalta järjestämissopimuksella, jonka kriteereistä säädettäisiin lailla. Järjestämissopimus on lainsäädäntöä joustavampi tapa sopia tarkemmasta työnjaosta ja rakenteista ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Esitetyssä mallissa yleinen ja ensisijainen sote-järjestämisvastuu olisi itsehallinnollisilla alueilla perustason lisäksi erikoissairaanhoidon osalta. HUSilla olisi tarkennettavan terveydenhuollon lainsäädännön pohjalta toissijainen järjestämisvastuu erikoissairaanhoidon palveluista ja sille keskitettäisiin esimerkiksi yhteispäivystysten toiminta, ensihoito ja synnytykset nykytilaa vastaavasti. HUSin järjestämisvastuu koskisi vaativaa ja yliopistosairaalatehtävän edellyttämää erikoissairaanhoitoa ja sen järjestämiseksi tarpeellista muuta erikoissairaanhoitoa, kiireellistä sairaalahoitoa kokonaisuudessaan ja muuta erikoissairaanhoitoa siltä osin kuin maakunnat eivät ole ottaneet sitä järjestettäväkseen. Itsehallinnolliset alueet velvoitettaisiin olemaan HUSin jäseniä erikoissairaanhoidon järjestämiseksi, mutta tämä ei sulkisi pois itsehallinnollisen alueen oikeutta järjestää itse erikoissairaanhoidon palveluja. Itsehallinnolliset alueet eivät kuitenkaan voisi järjestää niitä palveluja, jotka on keskitetty lainsäädännöllä HUSille. Lisäksi itsehallinnolliset alueet ja HUS voisivat sopia järjestämisvastuun siirrosta HUSille muiden tehtävien osalta järjestämissopimuksella, jonka kriteereistä säädettäisiin lailla. Tosiasiassa omistajaohjaus HUSiin ei muodostune esitetyssä aluemallissa kovin vahvaksi eikä HUSn asema nykyisestä paljolti muutu raportissakin todetusti ”nykytilaa vastaavasta”. Laadittaessa nk. ”HUSlainsäädäntöä”, sekä erillisalueiden (ml. Helsinki) ja HUSn välisestä työnjaosta muutoin perus- ja järjestämissopimuksissa sovittaessa kunta edellyttää sellaisen aidon omistajaohjausmekanismin rakentamista, jolla erillisalueet voivat aidosti vaikuttaa erikoissairaanhoidon kokonaisuuteen ja kustannuksiin. Nimellinen järjestämisvastuu ei ole riittävä.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä [Kts. vastaukset edellä. Vastuunjako on syntynyt huolellisen valmistelun tuloksena ja siitä tulee pitää kiinni myös jatkovalmistelussa. Huomiota tulee kiinnittää kuitenkin siihen, että myös järjestämissopimuksessa sovittujen työnjaon muutosten tulee kaikissa olosuhteissa turvata potilaiden yhdenvertaisuus ja oikeus riittäviin terveyspalveluihin. Lisäksi on huomioitava, että alueiden rahoitus voi olla erilaista ja johtaa eroihin myös toiminoissa.]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • ei kantaa
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä pääosin [Tulevassa Uudenmaan ratkaisussa esitettyjen maakuntien ja Helsingin on tarkoitus vastata perusterveydenhuollosta, sosiaalipalveluista ja osasta erikoissairaanhoitoa. HUS:n tehtäväksi jäisi esityksen mukaan osa erikoissairaanhoidosta. Ratkaisu sinällään olisi erilainen kuin muualla maassa. Palveluiden yhteensovittaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä jää vajaaksi, toisin kuin muualla maassa. Tässä mallissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu huonommin, koska palveluista vastaavat eri organisaatiot. Palvelujen yhteensovittaminen tuleekin varmistaa uudistuksen edetessä. Samalla on huomioitava, että tämä työnjako voi osoittautua ajan saatossa haastavaksi. HUS toimijalle jää esityksen mukaan paljon erikoissairaanhoitoa, vaikka erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu tulisi maakunnille. Osa tehtävien järjestämisvastuusta siirtyy lailla annettuna (päivystys, ensihoito, varautuminen, tutkimus, koulutus ja opetus) tai maakuntien kanssa yhteisellä sopimuksella HUS:lle. Näitä vaikutuksia on haastavaa arvioida tässä vaiheessa, mutta ne tulee arvioida jatkossa. Laissa tulee olla selkeä kirjaus tehtävänjaosta ja siitä mistä maakunnat ja HUS voivat sopia ja turvata se, ettei synny katvealueita ja kustannusten nousua. Olennaista ihmisten näkökulmasta on se, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat saumattomasti apua tarvitsevan yksilöllisistä tarpeista käsin. o ei pääosin]
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 8. Turvaako erillisratkaisu sote-palvelujen järjestämiselle riittävän kantokykyiset alueet?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Onko Itä-Uusimaa tällä väestöpohjalla riittävän kantokykyinen alue? ]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Rakenteita tärkeämpää on se, että tuotanto on mahdollisimman monipuolista alueella ja kaikki resurssit otetaan huomioon.]
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Itä-Uusimaa on väestöpohjaltaan ja kantokyvyltään pienempi, mutta kuitenkin vahvempi kuin usea Uusimaan ulkopuolelle sijoittuva alue.]
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Vaikka alueet ovat väestöpohjalla mitattuna eri kokoisia, ovat kaikki alueet riittävän kantokykyisiä vastaamaan sote-palveluiden järjestämisestä. Asiaa arvioitaessa tulee myös huomioida erikoissairaanhoidon yhteistyön turvaaminen koko alueella HUS:ia koskevan ratkaisun kautta, sekä erillisratkaisuun liittyvät omaisuusjärjestelyt.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Pohdituttavaa on, onko Itä-Uusimaa riittävän kantokykyinen alue. ]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Länsi-Uudenmaan 460 000 asukkaan itsehallintoalue on kantokykyinen ja tarkoituksenmukainen. Koko Uudenmaan maakuntaa tarkasteltaessa alueiden ja kuntien kantokyvyssä on eroja.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Uudenmaan taloudellinen ja toiminnallinen kantokyky on varsin hyvä.]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa [Raportissa ei sinällään tarkastella alueiden kantokykyä väestöpohjien jne. valossa. Uudenmaan alueen kantokyky on väestörakenteensa puolesta yleisesti ottaen muuta maata parempi.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Uudellamaalla on kuntakohtaisia ja alueellisia eroja mutta koko maan tasolla arvioituna Uudenmaan taloudellinen ja toiminnallinen kantokyky on verrattain hyvä.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Länsi-Uudenmaan sote-alue olisi 460 000 asukkaan väestöpohjalla yksi Suomen suurimmista. Uudenmaan alueiden kantokyky on valtakunnallisesti arvioiden hyvä. Huomioitavaa on, että suunnitellut viisi aluetta ovat väestömäärältään hyvin eri kokoisia. Rahoituksessa tulisi huomioida alueiden lähtötilanteet sote-palveluiden toteuttamisessa ja laajuudessa. Raportti ei ota tarkemmin kantaa Uudenmaan rahoitusratkaisuun.]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Vaikka kuntakohtaisia ja alueellisia eroja on, on Uudenmaan taloudellinen ja toiminnallinen kantokyky on koko maan tasolla arvioituna verrattain hyvä. Raportissa todetusti tämä puoltaa esitetyn erillisratkaisun to-teuttamista.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Kantokyvyssä olennaisinta on se, miten palveluiden järjestäminen rahoitetaan. Toinen avainkysymys on se, miten uudet alueet alkavat toteuttaa toimintaansa. Jos ei tehdä organisaatiorakenteen lisäksi merkittäviä toiminnallisia muutoksia, kantokyky ei sote-palveluissa tule missään Suomessa riittämään pidemmän päälle.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Vaikka kuntakohtaisia ja alueellisia eroja on, on Uudenmaan taloudellinen ja toiminnallinen kantokyky koko maan tasolla arvioituna verrattain hyvä. Raportissa todetusti tämä puoltaa esitetyn erillisratkaisun toteuttamista.]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Ottaen huomioon myös muiden maakuntien kaavaillut alueet, erillisratkaisun alueet ovat mahdollisia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ruotsinkielisten palvelujen saatavuuteen. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Mallin taloudellinen kantokyky ei hahmotu raportin tarjoamilla tiedoilla. Mallin alueiden väestöpohjat/kantokyky vaihtelevat paljon. Taloudelliset vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan avoimiksi. Tuleva toiminnallinen kantokyky, toimintamallit ja rakenteet ovat ratkaisevassa roolissa sote-palveluiden järjestämiselle. Ne jäävät raportissa vielä arvioiden varaan.]
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Mallin taloudellinen kantokyky ei hahmotu raportin tarjoamilla tiedoilla. Mallin alueiden väestöpohjat/kantokyky vaihtelevat paljon. Taloudelliset vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan avoimiksi. Tuleva toiminnallinen kantokyky, toimintamallit ja rakenteet ovat ratkaisevassa roolissa sote-palveluiden järjestämiselle. Ne jäävät raportissa vielä arvioiden varaan.]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä [Vaikka kuntakohtaisia ja alueellisia eroja on, on Uudenmaan taloudellinen ja toiminnallinen kantokyky on koko maan tasolla arvioituna verrattain hyvä. Raportissa todetusti tämä puoltaa esitetyn erillisratkaisun toteuttamista. Rahoitusratkaisun uupuessa on mahdotonta ottaa kantaa kansallisesti tai alueellisesti ehdotetun järjestämistavan kantokykyyn kokonaisuudessaan. Alueellisen näkökulman lisäksi on olennaista, että erillisratkaisu turvaa alueen kuntien kantokyvyn, elinvoiman ja palveluiden riittävän rahoituksen. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Ks. Vastaus 1. Sen lisäksi raportissakin todetusti Uudenmaan taloudellinen ja toiminnallinen kantokyky on koko maan tasolla arvioituna verrattain hyvä. Alueen sisällä on kuitenkin merkittäviä kuntakohtaisia ja alueellisia eroja, eikä kuntien ja/tai mahdollisten itsehallinnollisten alueiden taloudellista kantokykyä uudistukseen jälkeen ole raportin mukaan tässä vaiheessa mahdollista arvioida yksityiskohtaisesti, minkä vuoksi paikallistasolla on vaikea asiasta niin ikään lausua. Selvää kuitenkin on, että rahoituspohjan yleinen kestävyys suhteessa palveluntarpeeseen on ratkaisevaa. Tästä syystä olisi oleellista tarkastella palveluverkon lisäksi myös toimintoja ja toteutustapoja. Edelleen voidaan siis vain todeta, että raportti perustelee tarpeen erillisratkaisulle pääosin tässä tarkastelun vaiheessa ja valitulla tarkastelutasolla riittävissä määrin, muttei kuitenkaan esitä yksityiskohtaisempia alueen sisäisiä tarkasteluja.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä pääosin
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä pääosin [Itä-Uusimaa jää pieneksi. ]
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 9. Turvaako erillisratkaisu asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumisen?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Demokratian ja kansanvaltaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että Uusimaa on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin. Kansalaisten osallisuuden lisäämiseksi on tärkeää, että Uudenmaan alueilla järjestöjen toiminta edellytykset turvataan ja niitä vahvistetaan.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Kyllä pääosin, ehdotettu malli antaa osallisuudelle mahdollisuuksia, mutta ne tulee myös turvata käytännössä. Vammaisneuvostojen asema ja vaikutusmahdollisuudet myös osana päätöksenteko tulee turvata joka alueella. Vammaisjärjestöjen osaamista ja yhteistyötä niiden kanssa tulisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Tähän velvoittaa myös YK:n vammaisoikeuksien sopimus.]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Vaikea sanoa, muodostuuko palvelutarjonta sellaiseksi, että asukkailla on siihen mahdollisuuksia vaikuttaa. Toisaalta viiden alueen mallissa on helpompi vaikuttaa kuin yhden jätti suuren.]
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Närdemokratin och befolkningens reella möjligheter att delta och påverka fungerar bättre i små områden, än i stora. Större områden påverkar närdemokratin i negativ mening. Ur ett demokratiskt perspektiv är det därför bättre att Nyland delas in i fem självstyrande områden, än att Nyland utgör ett enda självstyrande område. En negativ aspekt med såväl särlösningen som den ursprungliga modellen med ett enda område är att man inte kan garantera att alla förtroendeorgan får representanter från alla kommuner. För att säkerställa den svenskspråkiga befolkningens inflytande, behövs en nämnd för den språkliga minoriteten i varje tvåspråkigt självstyrande område. Eftersom Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt omfattar fem områden, är det viktigt att det finns en motsvarande nämnd också inom HNS. Nämndens roll i organisationen bör definieras tydligt i lag och kompletteras i myndighetens förvaltningsstadga. Man bör också säkerställa nämndens påverkansmöjligheter i beslutsfattandet och ge tillräckliga personalresurser för att den ska kunna utföra sin uppgift.]
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen turvaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet itsehallinnollisen alueen toimintaan. Mikäli Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen, päätöksenteko etääntyisi osasta alueen asukkaista liian kauas, ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet olisivat heikommat]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Asukkaiden osallisuus- ja vaikutusmahdollisuudet voivat toteutua, mikäli ne aidosti turvataan myös käytännössä. Esitys ei varsinaisesti ota asiaan tarkemmin kantaa, mutta ehdotettu malli antaa osallisuudelle mahdollisuuden. Vammaisfoorumi toivoo, että esityksen jatkovalmisteluissa kullekin alueelle esitetään vammaisneuvostojen perustamista ja niiden asema turvataan maakuntauudistuksessa. Niillä tulee myös olla tosiasiallinen ja painava rooli päätöksenteossa. Vammaisfoorumi haluaa kiinnittää huomiota myös yhteistyöhön vammaisjärjestöjen kanssa ja niiden osallistamiseen kaikkeen päätöksentekoon. Järjestöillä on paljon asiantuntemusta, jota myös julkishallinto voi hyödyntää. Tässä on muistettava YK:n vammaissopimuksen velvoittavuus.]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Ehdotettu malli turvaa alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumisen perustason palveluja koskevassa päätöksenteossa. Erikoissairaanhoidon (HUS) osalta osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutuminen on välillisempää kuntayhtymää vastaavan hallinnollisen rakenteen vuoksi. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet olisivat likimain vastaavalla tavalla turvattavissa, ja erikoissairaanhoito (HUS) huomioiden paremminkin, myös raportin mallin C mukaisessa ratkaisussa. Palveluiden käyttäjien osallistumismahdollisuudet palveluiden kehittämiseen olisivat yhdenmukaisemmin turvattavissa yhden järjestäjän mallissa. ]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Viiden alueen malli on demokratian näkökulmasta Uudenmaan aluetta parempi vaihtoehto. Se turvaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet paremmin kuin yhden järjestäjän mallissa. Silti pienen kunnan vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset ja huononevat nykyisestä, jolloin tarvitaan muita keinoja asiakkaiden kuulemiseksi sekä vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen turvaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet paremmin kuin yhden alueen malli, jossa esim. päätöksenteko etääntyisi osasta alueen asukkaita aivan liian kauas.]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Paremmin kuin laaja maakunta-alue, jonka erityistarpeet poikkeavat oleellisesti Helsingissä toteutettavasta vammaisten ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet jo tällä hetkellä.]
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat paremmat erillisratkaisussa kuin yhden maakunnan mallissa. Toisaalta herää kysymys, miten muissa maakunnissa vastaavan kokoisten alueiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet suhteutuvat tähän. ]
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Neljän alueen ja Helsingin erillisratkaisu takaisi Uudenmaan alueen asukkaille paremmat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kuin yhden järjestäjän malli. Vaikuttamismahdollisuudet eivät kuitenkaan riipu järjestäjien määrästä vaan siitä, miten hallinto toteutetaan. Yhden ison järjestäjän vaihtoehdossa saattaisi Uudenmaan alueen pienet kunnat jäädä ilman edustusta yhteisissä toimielimissä, koska alueella on useita Suomen mittapuissa suuria kaupunkeja.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Större områden påverkar närdemokratin i negativ mening. Särlösningen är ur ett demokratiskt perspektiv därför bättre än ett område i Nyland. Negativt är att man inte kan garantera att alla förtroendeorgan får representanter från alla kommuner. I varje tvåspråkigt självstyrande område bör det finnas en nämnd via vilken språkfrågor blir kontinuerligt uppmärksammade i självstyrande områdets verksamhet och beslutsfattande. Den ska ha resurser och praktiska möjligheter att påverka i hur de svenskspråkiga servicekedjorna fungerar i verkligheten så att de uppfyller villkoren lagstiftningen fastställer. Nämnden ska kunna påverka bl.a. budgeten, verksamhetsplanen och upphandlingar så att dess status inte blir enbart symbolisk. Nämnden ska representera språkminoriteten.]
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Mallissa väestöpohjaltaan pienempien alueiden vaikutusvalta on suurempi kuin yhdessä suuralueessa.]
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Vaikka suuret alueet vaikuttavat lähidemokratiaan kielteisesti, Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen turvaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet itsehallinnollisen alueen toimintaan paremmin kuin jos Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen. Jos kaikille kunnille ei voida taata omaa edustajaa kaikissa luottamuselimissä, on se epäsuotuisa ratkaisu ajatellen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon ruotsinkielisen väestön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen kaksikielisillä itsehallintoalueilla.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Alueen jakaminen useaan eri itsehallinnolliseen alueeseen olisi kansanvaltaisuuden näkökulmasta parempi ratkaisu kuin yhden alueen ratkaisu. Tämä kuitenkin edellyttää, että Uudenmaan alueella on käytössä yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä Apotti, jolloin sähköinen asiointi mahdollistuu paremmin ammattilaisen ja kuntalaisen välillä. ]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen turvaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet itsehallinnollisen alueen toimintaan. Mikäli Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen, päätöksenteko etääntyisi osasta alueen asukkaista liian kauas, ja osallistumis-ja vaikuttamismahdollisuudet olisivat heikommat. Uudellamaalla koko maakunnan laajuinen itsehallintoalue merkitsisi läheisyysperiaatteen murtumista ottaen huomioon Uudenmaan väestömäärän: useamman itsehallintoalueen mallissa kunkin alueen väestö on muihin maakuntiin verrattuna varsin suuri ja osin myös kasvava, toisin kuin muissa maakunnissa.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei pääosin [Jos ajatellaan, että päätöksenteko siirtyy nykyistä isommille organisaatioille, niin nykyiseen malliin tulee selkeä heikennys. Koko Uudenmaan malliin verrattuna, erillisratkaisu turvaa osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia paremmin. Toki huomioiden se, miten tämä käytännössä toteutetaan arjessa.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen turvaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet itsehallinnollisen alueen toimintaan. Mikäli Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen, päätöksenteko etääntyisi osasta alueen asukkaista liian kauas, ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet olisivat heikommat.]
      • KoKoA - Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry, Nieminen Riikka
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei pääosin
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Maakuntien päätöksentekijät valitaan demokraattisilla vaaleilla, mikä minimissään mahdollistaa asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet. Tärkeätä on informoida asukkaita siitä, mistä alueet päättävät ja mitä millekin organisaatiotasolle kuuluu hoidettavaksi. On huolehdittava myös riittävistä palautejärjestelmistä, jotta osallistuminen ja vaikuttaminen on aitoa. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen turvaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet itsehallinnollisen alueen toimintaan. Mikäli Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen, päätöksenteko etääntyisi osasta alueen asukkaista liian kauas, ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet olisivat heikommat. Esimerkiksi Porvoon kaupungin tai itäisen Uudenmaan asukkaiden olisi yhden itsehallintoalueen mallissa vaikeaa tai mahdotonta saada edustajia päätöksentekoon. On samalla todettava, että itsehallintoalueiden selkeänä riskinä on päätöksenteon etääntyminen äänestäjistä verrattuna kuntapohjaiseen malliin. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Perusajatuksessa järjestämisalueet toimisivat kuten maakunnat muualla maassa, niillä olisi monijäseniset päätöksentekoelimet (valtuustot) ja vaalit. Kokonaisuutena tarkastellen alueen jakaminen useampaan itsehallinnolliseen alueeseen lisäisi siis alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia alueensa toimintaan. Päätöksenteon läheisyysperiaate (subsidiariteetti) ja kansanvaltaisuus toteutunee esitetyssä mallissa vertailumallejaan paremmin. Lisäksi malli estänee yhden kunnan saamasta määräävää asemaa päätöksenteossa. Kuitenkin on oletettavaa, että pienten alueiden edustus itsehallintoalueen valtuustossa jäisi ilmeisen vähäiseksi. Myrskylän kunnan näkökulmasta vaikuttaminen itäisen alueen palveluiden järjestämiseen ja rahoitukseen olisi kuitenkin muutoin selkeämpää ja vaikuttavampaa, kuin nykyisessä lähes kaksi kertaa suuremmassa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä eri maakunnassa.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • ei kantaa
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä pääosin
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • ei kantaa
      • 10. Toteutuuko demokratia erillisratkaisussa perustuslain edellyttämällä tavalla? (ks raportin luku 3) Jos ei, niin miten esityksen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voitaisiin vahvistaa?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi on tärkeää, että Uudellamaalla järjestöjen toimintaedellytykset turvataan ja niitä vahvistetaan. Uudenmaan erillisratkaisussa tulee kiinnittää huomioita Uudenmaan alueiden työnjakoon järjestöjen vahvistamiseksi.
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • FDUV anser att det inom de tvåspråkiga områdena bör finnas nämnder för minoritetsspråk. Dessa nämnder bör ha reell beslutandemakt och ordförande för nämnderna bör vara representerad i självstyrelseområdets styrelse.
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Esityksessä erillisratkaisuksi ei oteta riittävästi kantaa siihen, miten asiakas- ja potilasosallisuus varmistetaan. Invalidiliiton mukaan lakisääteisten vammaisneuvostojen rooli tulee turvata kaikilla alueilla. Asiakkaiden, potilaiden ja palveluiden käyttäjien osallisuus tulee turvata lainsäädännöllisesti. Myös järjestöjen vaikuttamis- ja osallisuustyö tulee turvata. Onko mietitty järjestöneuvottelukuntaa tai vastaavaa? HUS: n hallinnossa demokratia toteuttaminen ja toteutuminen tulee miettiä tarkasti myös asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta. Ketkä nimittävät HUS: n valtuuston ja hallituksen?
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Kyllä, ja lisäksi tulisi tehdä yhteistyötä alueen sote-järjestöjen kanssa ja turvata asiakkaiden monipuoliset mahdollisuudet antaa palautetta. Paikallis- ja aluedemokratiaa tulisi kehittää yhdessä asukkaiden ja asiakkaiden epämuodollismpien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kanssa. Myös sektorin ammattiliittojen vahva yhteistyö tarvitaan, ja yhteistoiminnan tulee olla vähimmäisvaatimuksia huomattavasti tiiviimpää.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Kyllä
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Erillisratkaisussa tämä toteutuu paremmin. Esityksessä ei kuitenkaan oteta riittävästi kantaa siihen, miten asiakas- ja potilasosallisuus aiotaan turvata. Asiakasosallisuus on ylipäätään turvattava lailla ja asiakkaille on saatava nykyistä paremmat edellytykset olla vaikuttavassa asemassa. Vammaisfoorumi esittää, että kunkin alueen vammaisneuvostojen asema ja rooli päätöksenteossa turvataan. Vammaisfoorumi ehdottaa lisäksi asiakasosallisuuden turvaamiseksi esimerkiksi järjestöneuvottelukuntaa tai vastaavaa. Järjestöt voivat antaa panoksensa vaikuttamis- ja osallisuustyöhön. Huolta herättää miten HUS:in hallinnossa demokratia toteutetaan ja toteutuu. Epäselväksi muun muassa jää, ketkä nimittävät HUSin valtuuston ja hallituksen.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Kyllä pääosin. Erikoissairaanhoidon (HUS) osalta kansanvaltaisuuden toteutuminen on kuitenkin etäällä ja välillisempää kuin jos päätöksenteko kuuluisi tältäkin osalta vaaleilla valitulle valtuustolle.
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Demokratia toteutuu paremmin kuin yhden maakunnan ratkaisussa. Pienen kunnan suorat vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin vähäiset ja huononevat nykyisestä, jolloin tarvitaan muita keinoja, kuten asukasraateja, asukaskyselyitä ym., vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi.´ Koska lainsäädännöstä, jolla demokratian toteutuminen varmistetaan, ei ole tarkempaa tietoa, asiaan on vaikea ottaa tarkemmin kantaa.
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Viiteen alueeseen pohjautuva malli on kansanvaltaisuuden näkökulmasta parempi kuin vaihtoehto, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen.
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Kyllä. Demokratia toteutuu perustuslain edellyttämällä tavalla selkeämmin erillisratkaisussa. On kuitenkin huomioitava, että jo suunnitteluvaiheessa pitää ottaa aktiivisesti mukaan monella tavoin vammaisia henkilöitä useista eri ikäryhmistä. Vammaisjärjestöjen edustajat pitää kutsua suunnitteluun, toteutukseen ja lopputuloksen arviointiin. Kunnallisten vammaisneuvostojen vaaikuttavuutta tulee lisätä.
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • HUS:n välillinen demokratia yliopisotasoisessa palvelussa voi muodostua ongelmaksi. HUS ei olisi minkään itsehallintoalueen ohjauksessa.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Uudenmaan alueella on muuta maata enemmän ruotsinkielisiä ja maahanmuuttajia, joten heidän mahdollisuutensa saada palveluita äidinkielellään tarvittaessa on otettava huomioon.
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Detta möjliggörs bättre än om det skulle vara ett enda landskap. Viktigt att alla kommuner är representerade i förtroendeorganen på ett jämnfördelat sätt och även så att de språkliga aspekterna tas i beaktande.
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Kyllä pääosin. Yhden maakunnan mallissa valtuutetut saattaisivat olla vain pääkaupunkiseudun kunnista. Esitetyssä erillisratkaisussa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet voisivat toteutua näkemyksemme mukaan paremmin alueellisuus huomioiden.
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Demokratia toteutuu harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta sitä paremmin, mitä pienempiä alueet ovat. Esitetyssä mallissa demokratia toteutuu paremmin kuin yhdessä suuralueessa, mutta kaikissa malleissa päätösvalta suosii asukasmäärältään suurempia kuntia. Vaaleissa äänet keskittyvät kuitenkin oman alueen ehdokkaille, vaikka vastuu palvelujen tuottamisesta olisikin omaa kuntaa laajemmalla alueella. Tämä aiheuttaa myös riskin palvelujen keskittämiseen ja siksi myös lainsäädännöllä on merkittävä rooli palvelujen turvaamiseksi koko alueelle.
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Viiteen alueeseen pohjautuvaa mallia voidaan kansanvaltaisuuden näkökulmasta pitää parempana ratkaisuna kuin vaihtoehtoa, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen.
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Kirkkonummen kunnan näkemyksen mukaan esitettyä, viiteen alueeseen pohjautuvaa mallia voidaan kansanvaltaisuuden näkökulmasta pitää parempana ratkaisuna kuin vaihtoehtoa, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen. Uudenmaan jakaminen useampaan itsehallintoalueeseen lisäisi eri alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Kyllä. Hyvinkään kaupungin kanta on, että esitettyä viiteen alueeseen pohjautuvaa mallia voidaan kansanvaltaisuuden näkökulmasta pitää parempana ratkaisuna kuin vaihtoehtoa, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen. Uudenmaan jakaminen useampaan itsehallintoalueeseen lisäisi eri alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Erikoissairaanhoidon osalta itsehallin-nollisten alueiden järjestämisvastuu vahvistaisi järjestelyn kansanvaltaisuutta.
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Verrattuna siihen, että päätöksenteko on ollut kuntatasolla ja siirtyy nyt alueelliselle tasolle, niin demokratiahan heikkenee kuntalaisten näkökulmasta. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan vahvistaa paikallisilla ja ihmislähtöisillä ratkaisuilla, mm. paikalliset raadit, tms. Olennaisessa asemassa on tiedottaminen ja neuvontapalvelu yksittäisten kuntien alueella.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan esitettyä, viiteen alueeseen pohjautuvaa mallia voidaan kansanvaltaisuuden näkökulmasta pitää parempana ratkaisuna kuin vaihtoehtoa, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen. Uudenmaan jakaminen useampaan itsehallintoalueeseen lisäisi eri alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Erikoissairaanhoidon osalta itsehallinnollisten alueiden järjestämisvastuu vahvistaisi järjestelyn kansanvaltaisuutta.
      • KoKoA - Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry, Nieminen Riikka
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Osallistumista ja vaikuttamismahdollisuutta voidaan vahvistaa käyttämällä koulutettuja kokemusasiantuntijoita mukana palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa. Jokaiseen työryhmään ja kokoukseen mukaan asiakkaan ääntä edustamaan koulutettu kokemusasiantuntija. Heillä on kirkastettu näkemys siitä mikä on auttanut ja vienyt eteenpäin. Näin saadaan eri perspektiiviä mukaan päätöksentekoon, sekä käytännön tuntumaa. Lisäksi tätä toteutetaan tilanteeseen koulutettujen henkilöiden kanssa. Toimitaan eettisesti, eikä laiteta ketä tahansa kuntoutujaa tilanteeseen johon ei olla vielä valmiita.
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • Esitetty ratkaisu olisi merkittävästi kansanvaltaisempi kuin yhden maakunnan ratkaisu Uudellamaalla.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Demokratia toteutuu sinällään, mutta jotta myös käytännössä asukkaat osallistuisivat päätöksentekoon ja vaaleihin, on näihin panostettava esim. tiedottamisen kautta vahvasti. Maakuntavaalin merkitys ei varsinkaan ensimmäisellä kerralla ole kaikille selvä, joten tosiasiallinen demokratia edellyttää aktiivista tiedotusta eri kanavissa ja riittävän ajoissa. Sote-palveluiden pääosin poistuessa kuntien toimivallasta kyseessä on merkittävä muutos, jolla voi olla myös vaikutuksia kuntademokratiaan.
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • HUS vastaisi Uudenmaan alueella kiireellisestä erikoissairaanhoidosta, vaativasta ja yliopistosairaalalle kuuluvas-ta erikoissairaanhoidosta ja tämän järjestämiseksi tarpeellisesta muusta erikoissairaanhoidosta sekä muista eri-koissairaanhoidon palveluista niiltä osin kuin maakunnat eivät niitä järjestä. HUS:n järjestämisvastuu olisi toissi-jaista ja lakiin perustuvaa. Välillinen demokratia näissä palvelussa muodostuu ainakin osittaiseksi ongelmaksi kansanvallan näkökulmasta. Tältä osin erillisratkaisu vaatii vielä jatkotyöstämistä. Sen sijaan toissijaisen järjestämisvastuun mahdollisuuksia tulee kyetä hyödyntämään sote-alueen ja kuntien yhteistyömalleja rakennettaessa. Alueille tulee antaa suurempaa vastuuta määritellä itse, millaisilla alueellisilla ja väestöpohjaratkaisulla sote-palvelut jatkossa järjestetään ja onko osa palveluista siirrettävissä demokraatti-sesti johdettujen kuntin järjestettäväksi.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Kaksikielisillä alueilla muodostetaan vähemmistökielilautakuntia. Lautakunnilla on oltava riittävän suuret valtuudet jotta niillä olisi vaikutusvaltaa. Vähemmistökielilautakuntien puheenjohtajien tulee olla itsehallintoalueen hallituksen/johtokunnan jäseniä.
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Kyllä. Asiakaspalautejärjestelmää sekä muita asiakaskuulemiskanavia tulisi hyödyntää, huolehtia palvelunohjauksesta ja tiedottamisesta.
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Kyllä. Asiakaspalautejärjestelmää sekä muita asiakaskuulemiskanavia tulisi hyödyntää, huolehtia palvelunohjauksesta ja tiedottamisesta.
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Viiden alueen ratkaisumalli loisi paremmat edellytykset kansanvaltaisuuden toteutumiselle verrattuna yhdenalueen malliin, mikäli tämä tarkoittaa valtuutettujen jakautumista tasaisemmin maantieteellisesti. Viiden alueen malli voisi huomioida paremmin alueellisesti myös erityisryhmien vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet kuntalain 2015/410 luvun 5 22 § ja 28 § mukaisesti (osallisuus, vammaisneuvosto).
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • Porvoon kaupungin näkemyksen mukaan esitettyä, viiteen alueeseen pohjautuvaa mallia voidaan kansanvaltaisuuden näkökulmasta pitää parempana ratkaisuna kuin vaihtoehtoa, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallintoalueen. Uudenmaan jakaminen useampaan itsehallintoalueeseen lisäisi eri alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Erikoissairaanhoidon osalta itsehallinnollisten alueiden järjestämisvastuu vahvistaisi järjestelyn kansanvaltaisuutta.
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • C10 alueella yksi kaupunki on kuitenkin reilusti yli 50% asukasmäärästä, mikä käytännössä tarkoittaa alueelle määräävää asemaa demokratian näkökulmasta.Tärkeää on että kaikki kunnat ovat edustettuina luottamuselimissä ja että myös kielelliset näkökohdat otetaan huomioon. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat kuitenkin paremmin kuin yhden maakunnan ratkaisu Uudellamaalla.
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Kyllä. Ks. Vastaus numero 9 Lisäksi todetaan, että demokratia toteutunee kuten nykyisellään, mutta uuden tason rakentuessa päätöksentekoon, muodostuu aina mahdollisuus tahattomalle demokratian heikkenemiselle. Tästä syystä on tärkeää vahvistaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia paikallisilla ja ihmislähtöisillä ratkaisuilla sekä selkeällä tiedottamisella ja neuvontapalveluilla.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Tämä toteutuisi paremmin kuin yhden alueen mallissa. Tärkeää on, että kaikki kunnat ovat edustettuina luottamuselimissä tasapuolisesti ja että myös kielelliset näkökohdat otetaan huomioon. Detta möjliggörs bättre än om det skulle vara ett enda landskap. Viktigt att alla kommuner är representerade i förtroendeorganen på ett jämnfördelat sätt och även så att de språkliga aspekterna tas i beaktande.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Detta möjliggörs bättre än om det skulle vara ett enda landskap. Viktigt att alla kommuner är representerade i förtroendeorganen på ett jämnfördelat sätt och även så att de språkliga aspekterna tas i beaktande.
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Kyllä
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Yhden maakunnan malliin verrattuna kansanvaltaisuus toteutuu erillisratkaisussa paremmin. Ennusteiden mukaan yhden maakunnan mallissa valtuutettuja olisi lähes yksinomaan valittu pääkaupunkiseudun kaupungeista. Erillisratkaisussa valtuutettuja valitaan myös alueilta, mikä on omiaan turvaamaan kansanvaltaisuuden paremmin.
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Nämnder för minoritetsspråk bör bildas i tvåspråkiga områden. Nämnderna måste få tillräckliga maktbefogenheter för att få inflytande. Ordförande i nämnden för minoritetsspråk skall vara medlem i det självstyrande områdets styrelse. Vi vill påminna om att svenska är ett nationalspråk.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • Järjestöjen ja julkisen vallan kumppanuutta ja kansalaisten osallisuutta on vahvistettava kehittämistyössä ja asiakkaan kuulemisessa.
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • Toteutuu
      • 11. Toteutuuko palvelujen yhdenvertaisuus esitetyssä mallissa paremmin kuin yhden järjestäjän mallissa?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Lainsäädännöllä on tässä suuri merkitys. Mitä yleisluontoisempi lainsäädännön pohja, sitä suuremmat mahdollisuudet erilaisiin käytäntöihin eri alueilla: esim. palvelutasoon, säästöihin. Pahimmassa tapauksessa säästetään heikommassa asemassa olevilta. Useat alueet mahdollistavat erilaiset (mahdollisesti) eri laatuiset palvelut. Ruotsin kielisten palvelujen osalta uhkana palvelujen siirtyminen kauas. ]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Riippuu tuottajakapasiteetista ja onko se otettu kokonaisuudessaan huomioon.]
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Yhdenvertaisuus tarkoittaa tarpeenmukaisuutta alueelliset erityispiirteet huomioiden. Nämä mahdollisuudet ovat esitetyssä mallissa paremmat.]
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Arvioinnissa on keskeistä palveluiden yhdenvertainen saatavuus, joka ei edellytä sitä, että palveluita järjestetään tai tuotetaan yhdenmukaisesti. Kysymys ei ole mielestämme olennainen eikä vaihtoehtojen vertailu mielekästä.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Tähän vaikuttavat substanssilainsäädäntö ja ylipäätään maakuntien yhdenvertaisten palvelujen -tavoitteen keinot. Mitä yleisluontoisempi lainsäädännön pohja on, sitä suuremmat mahdollisuudet on erilaisiin käytäntöihin eri alueilla: esim. palvelutasoon, säästöihin. Pahimmassa tapauksessa säästetään heikommassa asemassa olevilta. On siis mahdollista, että useat alueet mahdollistavat erilaiset (mahdollisesti) epäyhdenvertaiset palvelut. Tätä vastaan on tärkeä luoda maakuntauudistuksessa turvatoimia. Vammaisten ihmisten osalta yhdenvertaisuutta myös Uudellamaalla edistäisi tässä lausunnossa jo aiemmin mainittu vammaisasioiden osaamiskeskus –malli. ]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei pääosin [Mallissa, jossa Uudenmaan alueella on viisi erillistä alueellista toimijaa, niiden vastuulla olevien toimintojen ja palveluiden eriytymisen ja siten alueiden välisten erojen kasvamisen riski on suurempi kuin yhden järjestäjän mallissa. Vastaavaa eriytymistä voi luonnollisesti tapahtua myös muun Suomen maakuntien välillä. Ei ole selvää, sisältyykö esitettyyn malliin ajatus, että Uusimaa kokonaisuudessaan ei ole enää jatkossa sote- ja pelastustoimen ohjaus- ja arviointialue muun maan maakuntien tapaan. Epäselväksi jää myös se, ohjattaisiinko ja arvioitaisiinko HUSin toimintaa (laajemman väestöpohjan mukaisesti) kuitenkin ehdotetussa mallissa jonkinlaisena kokonaisuutena, vai olisiko sen toiminta ohjauksen ja arvioinnin kannalta integroitu kunkin itsehallintoalueen toimintaan ja kustannuksiin. Ehdotettu malli luo siten haasteen myös kansalliselle ohjaukselle ja arvioinnille.]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Palvelujen saatavuus on tärkeä näkökulma yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioinnissa. Yhdenvertaisuus on turvattavissa sekä alueellisessa että yhden järjestäjän mallissa. Koska esitettyyn malliin sisältyy riski erikoissairaanhoidon palvelujen pirstoutumiseen ja erilaistumiseen alueittain, on asukkaiden yhdenvertaisuuden varmistamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Tarkasteltaessa palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuutta erikoissairaanhoidossa yhdenvertaisuus toteutuu mallissa siten, että esimerkiksi aluekohtaisia hoitojonoja ei ole, vaan erikoissairaanhoidon palveluja tarjotaan yhdenvertaisesti alueesta riippumatta. Vaikka työnjako eri itsehallintoalueilla ei välttämättä ole samanlainen, asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta sekä perus- ja erityistason palvelujen toiminnallisesta kokonaisuudesta voidaan huolehtia. ]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [HIY yhtyy SOSTE Suomen sosiaali- ja terveus ry:n vastaukseen tässä kohdasssa.]
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Uudenmaan alueella ja Helsingissä on suuriakin eroja väestöpohjissa jne. On mahdollista, että palveluissa on jonkin verran eroja eri järjestäjien kesken, mutta se ei tarkoita, että kansalaiset olisivat välttämättä eriarvoisessa asemassa. Asiakkaiden tilanteeseen vaikuttaa myös se, millaisia hyte-palveluita he kotikunnistaan saavat.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Enligt Ingå kommuns åsikt förbättrar särlösningen jämlikheten, om tjänsterna produceras så att de är tillgängliga för invånarna. Det är viktigt att tjänsterna förankras på de mindre orterna.]
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Kun tarkastellaan yhdenvertaisuutta asukkaiden näkökulmasta, voi se jopa parantua, kun alueellisia erityispiirteitä voidaan huomioida paremmin viiden itsehallinnollisen alueen mallissa.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa [Palvelujen yhdenvertaisuus on varmistettavissa sekä alueellisessa että yhden järjestäjän mallissa. ]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Yhdenvertaisuuden näkökulmasta Uudenmaan erillisratkaisussa arvioinnin kohteeksi nousee erityisesti integraatio, jota ei hallinnollisesti toteuttaisi sote-järjestämisen osalta Uudellamaalla samalla tavoin kuin muussa maassa, jos HUSin toiminta järjestettäisiin raportissa kuvatun ehdotuksen mukaisesti. Tarkastelukulmana arvioinnissa on kuitenkin asukkaiden palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus eikä hallinnollisten ratkaisujen yhdenvertaisuus. Erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus toteutuu ehdotetussa mallissa niin, että esimerkiksi aluekohtaisia hoitojonoja ei ole, vaan erikoissairaanhoitopalvelut tarjotaan yhdenvertaisesti alueesta riippumatta. Vaikka Uudenmaan eri itsehallinnollisten alueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin välinen työnjako ei välttämättä ole kaikilla alueilla samanlainen, asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta sekä perus- ja erityistason palvelujen toiminnallisesta kokonaisuudesta voidaan huolehtia.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Voi olla mahdollista, että yhdenvertaisuus paranee, kun voidaan paremmin huomioida alueellisia erityispiirteitä ja turvata palveluiden saatavuus sitä kautta tarvelähtöisemme. Tällöin lähtökohtana on näkökulma, että palveluiden saatavuus ja saavutettavuus samalla tasolla on yhdenvertaisuutta. Toisaalta tiedetään, että jo nyt sote-palvelut eivät toteudu yhdenvertaisesti Uudellamaalla/Suomessa.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Yhdenvertaisuuden näkökulmasta Uudenmaan erillisratkaisussa arvioinnin kohteeksi nousee erityisesti integraatio, jota ei hallinnollisesti toteuttaisi sote-järjestämisen osalta Uudellamaalla samalla tavoin kuin muussa maassa, mikäli HUSin toiminta järjestettäisiin raportissa kuvatun ehdotuksen mukaisesti. Tarkastelukulmana arvioinnissa on kuitenkin asukkaiden palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus eikä hallinnollisten ratkaisujen yhdenvertaisuus. Erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus toteutuu ehdotetussa mallissa siten, että esimerkiksi aluekohtaisia hoitojonoja ei ole, vaan erikoissairaanhoitopalvelut tarjotaan yhdenvertaisesti alueesta riippumatta. Vaikka Uudenmaan eri itsehallinnollisten alueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin välinen työnjako ei välttämättä ole kaikkialla samanlainen, asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta ja perus- ja erityistason palvelujen toiminnallisesta kokonaisuudesta voidaan huolehtia.]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa [Palveluissa tullee olemaan jonkin verran eroja kantokyvystä riippuen. Keskeiset palvelut on kuitenkin kyettävä saamaan yhdenvertaisesti alueesta riippumatta. Myös HUS:n palvelujen on oltava samat kaikille alueille. Yhdenvertaisuuteen vaikuttaa myös kuntien tilanne ja näiden tuottamat hyte-palvelut ja niiden integraatio sote-palveluihin. Lisäksi joillain kunnilla voi olla myös omia sote-palveluita. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Loppuraportin tarjoamien tietojen perusteella ei voida ylipäätään arvioida luotettavasti yhdenvertaisuuden toteutumista koko maan tasolla vertailtaessa. Esitetty malli tarjoaa oletettavasti yhdenvertaisemmat palvelut koko Uudellemaalle kuin vertailtavat mallit. Palveluntarpeet ja esimerkiksi palveluiden saavutettavuus vaihtelee suuresti asukkaan asuinpaikasta, terveydentilasta ja varallisuudesta riippuen. Tällöin asiakaspohja ei itsessään tarjoa luotettavaa vertailupohjaa yhdenvertaisuuden mittaamiselle.]
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin [Loppuraportin tarjoamien tietojen perusteella ei voida ylipäätään arvioida luotettavasti yhdenvertaisuuden toteutumista koko maan tasolla vertailtaessa. Esitetty malli tarjoaa oletettavasti yhdenvertaisemmat palvelut koko Uudellemaalle kuin vertailtavat mallit. Palveluntarpeet ja esimerkiksi palveluiden saavutettavuus vaihtelee suuresti asukkaan asuinpaikasta, terveydentilasta ja varallisuudesta riippuen. Tällöin asiakaspohja ei itsessään tarjoa luotettavaa vertailupohjaa yhdenvertaisuuden mittaamiselle.]
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa [Eteva yhtyy Sote-erillisselvityksen loppuraportin näkemykseen siitä, että olennaista on palveluiden ja niiden saatavuuden turvaaminen yhdenvertaisella tavalla. Samalla integraatio on keino parantaa laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen saatavuutta. Paljon palveluita tarvitsevien osalta sote-integraatio on yksi suuremmista tavoitteista.]
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin [Yhdenvertaisuuden näkökulmasta Uudenmaan erillisratkaisussa arvioinnin kohteeksi nousee erityisesti integraatio, jota ei hallinnollisesti toteuttaisi sote-järjestämisen osalta Uudellamaalla samalla tavoin kuin muussa maassa, jos HUS:n toiminta järjestettäisiin raportissa kuvatun ehdotuksen mukaisesti. Tarkastelukulmana arvioinnissa on kuitenkin asukkaiden palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus eikä hallinnollisten ratkaisujen yhdenvertaisuus. Erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus toteutuu ehdotetussa mallissa niin, että esimerkiksi aluekohtaisia hoitojonoja ei ole, vaan erikoissairaanhoitopalvelut tarjotaan yhdenvertaisesti alueesta riippumatta. Vaikka Uudenmaan eri itsehallinnollisten alueiden, Helsingin kaupungin ja HUS:n välinen työnjako ei välttämättä ole kaikilla alueilla samanlainen, asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta sekä perus- ja erityistason palvelujen toiminnallisesta kokonaisuudesta voidaan huolehtia. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin [Verrattaessa yhdenvertaisuuden toteutumista näin itäisen Uudenmaan ja koko maakunnan laajuisen järjestämisalueen kesken, yhdenvertaisuus toteutunee pääosin paremmin nyt esitetysti. Kysymyksessä 1. todetusti raportti ei kuitenkaan esitä yksityiskohtaisempia alueen sisäisiä tarkasteluja, vaikka toteaakin alueella olevan merkittäviäkin kuntakohtaisia ja alueellisia eroja. Vaikutusarviota ei näin kyetä kunnan näkökulmasta täysin analysoimaan loppuraportin sisällön pohjalta. Vastaus on annettu olettamuksella, että uudistuksen ehdottomana lopputavoitteena on kaikilta osin tunnistetun uudistustarpeen mukaisesti nykyistä parempi kokonaisintegraatio, palvelukokemus ja hoitoon pääsy. Lisäksi Perustuslakivaliokunta (PeVL 21/2009) on aikaisemman aluehallintouudistuksen yhteydessä katsonut, että jos hallinnollisesti toimiva aluejako on mahdollista määritellä useilla vaihtoehtoisilla tavoilla, perusoikeuksien turvaamisvelvollisuus edellyttää, että niistä valitaan vaihtoehto, joka parhaiten toteuttaa kielelliset perusoikeudet. Palvelujen yhdenvertaisuus toteutuu nykyistä paremmin erityisesti kaksikielisten osalta.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • ei kantaa [Malli ei estä yhdenvertaisuuden toteuttamista yhden järjestäjän mallia vastaavasti. Tämä edellyttää kuitenkin huolellista valmistelua järjestämissopimuksen osalta ja riittävää järjestämisosaamista kaikkien toimijoiden osalta. ]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä pääosin [Ihmisen, asukkaan, potilaan ja asiakkaan näkökulmasta olennaista on laadukkaat ja saavutettavat palvelut, joihin pääsee yksilöllisen tarpeen mukaisesti, oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Neljän maakunnan ja Helsingin on huomioitava ja huolehdittava siitä, että ihmiset pääsevät hoidon, hoivan ja palvelujen äärelle yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti ja oikea-aikaisesti. Perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen tulee olla saavutettavia ilman ihmisten ”juoksuttamista” eri toimijoiden välillä. Hyvin toimivat peruspalvelut ennaltaehkäisevät myös kalliimpien erityispalveluiden tarvetta ja vähentävät inhimillistä kärsimystä. Kuitenkin neljän maakunnan ja Helsingin -mallissa joudutaan rakentamaan erilliset toiminnot ja järjestämisen osaamista. Tästä näkökulmasta myös moninkertainen hallinto voi aiheuttaa päällekkäisiä kustannuksia verrattuna yhden järjestäjän malliin.]
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • kyllä pääosin
      • 12. Mahdollistaako erillisratkaisu kielellisten oikeuksien toteutumisen alueella paremmin kuin yhden järjestäjän mallissa?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Kielellisten oikeuksien toteutumiseksi tulisi selvittää Uudenmaan alueiden mahdollisuudet tehdä yhteistyötä muun muassa tulkkipalveluiden tarjoamisessa.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Ruotsin kielisten palvelut vaativat erillisiä ratkaisuja, eli ei ratkea aluejaon myötä. Tarvetta siellä on sekä lähipalveluille että erityisosaamista vastaaville osaamiskeskuksille. ]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Språkligt sett ger denna modell större närdemokratiskt inflytande för den svenskspråkiga befolkningen än i en modell med en enda anordnare i hela regionen. Hur servicen utfaller beror helt och hållet på hur verksamheten organiseras inom respektive självstyrande område. För att de språkliga rättigheterna ska beaktas i tillräcklig utsträckning när social- och hälsovårdsverksamheten organiseras, krävs fokus både på servicenätet och på myndighetens förvaltning. Det är viktigt att man öppnar upp hur de språkliga rättigheterna ska tillgodoses i praktiken till exempel i förvaltningsstadgan och i centrala strategier. Samtidigt är det viktigt att det finns tillräckliga resurser för planering och utveckling av den svenskspråkiga servicen. Det är även viktigt att fästa uppmärksamhet vid att den finsk- och svenskspråkiga befolkningen har lika möjligheter att utnyttja sin valfrihet med hjälp av servicesedlar och personlig budget, det vill säga att det finns tillgång till tjänsteproducenter som ger service på båda språken. För att utveckla fungerande svenska servicekedjor och förbättra tillgången till svenskspråkig personal inom den specialiserade servicen, men även inom viss basservice, krävs ofta ett större befolkningsunderlag än det finns inom ett enda område. Därför bör man möjliggöra och uppmuntra de självstyrande områdena till ett samarbete över områdesgränserna beträffande anordnande av vissa tjänster på svenska. När det gäller områdena Vanda-Kervo och Mellersta Nyland kommer särskilda åtgärder att behövas, eftersom den svenskspråkiga befolkningens andel i de områdena är mycket liten. Målet måste vara att servicen på svenska förbättras där den idag fungerar dåligt och bevaras på god nivå där den idag fungerar väl.]
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Kielellisestä näkökulmasta malli parantaa lähidemokratiaa ja vaikutusmahdollisuuksia ruotsinkielisen väestön osalta verrattuna malliin, jossa koko seudulla on yksi järjestäjä. Vantaa-Keravan ja Keski-Uudenmaan alueet tarvitsevat erityishuomiota, koska niiden ruotsinkielisen väestön osuus on hyvin pieni. Toimivien ruotsinkielisten palveluiden turvaaminen edellyttää myös aluerajat ylittävää yhteistyötä, niin Uudenmaan sisällä kuin maakuntien välillä. Tämä tulee mahdollistaa uudistusta koskevassa lainsäädännössä. Mahdollisuukisien hyödyntäminen edellyttää kielellisten näkökulmien huomioimista jo suunnitteluvaiheessa.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Ruotsinkielisten osalta on uhkana palvelujen siirtyminen kauas. Tämä vaatii erillisiä ratkaisuja, eli ei ratkea aluejaon myötä. Myös viittomakielisten tilanne vaatii erityishuomiota. Kielellisten oikeuksien varmistaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on välttämätöntä, sillä tosiasiallinen palveluiden saanti perustuu kieleen, kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen. Vammaisfoorumi esittää, että laadittaisiin kokonaisarvio uudistuksen vaikutuksista vammaisten ihmisten mahdollisuuksiin saada perus- ja erityistason palveluja omalla kielellään ja/tai kommunikointikeinollaan sekä suunnitelma sote-toiminnoissa olemassa olevan osaamisen hyödyntämisestä järkevällä tavalla. ]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä pääosin [Kielellisten oikeuksien toteutumista voi kansanvaltaisuuden toteutumisen ja tuotannollisten palveluprosessien kehittämisen näkökulmasta edistää se, että Uudenmaan alueella olisi useampi järjestäjä ja vaaleilla valittu valtuusto. Tällöin kaksikielisillä itsehallintoalueilla vähemmistökielisten edustajien ”läpimeno” voisi helpottua verrattuna yhteen koko Uudenmaan kattavaan äänestysalueeseen ja palvelujen toteuttaminen kaksikielisenä voisi olla näillä itsehallintoalueilla taatumpaa. Haaste toisaalta syntyisi siitä, miten muut – vähemmän kaksikieliset itsehallintoalueet – kykenisivät turvaamaan erikieliset palvelut ja kyettäisiinkö esim. itsehallintoalueiden välisin sopimuksin varmistamaan nämä koko Uuttamaata koskien sekä perus- että erityispalveluissa. Palveluprosessien, asiakasosallisuuden/käyttäjädemokratian ja yksittäisten palvelujen käyttäjien tasolla kielelliset oikeudet voitaisiin turvata yhden järjestäjän ja useamman tuotantoalueen mallissa jotakuinkin vastaavalla tavalla.]
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Viiden alueen malli on kielelliselle vähemmistölle parempi kuin yhden maakunnan malli. Länsi-Uudenmaan sote-alueella, johon Kauniainen kuuluu, ruotsinkielisen väestön osuus muodostuu kohtuulliseksi (13 %). Tutkimusten mukaan kielellisten palvelujen toteutuminen hyväksyttävästi edellyttäisi kuitenkin, että vähemmistökielen suhteellisen osuuden vähimmäismäärä on yli 25%, mieluiten kolmannes. Kuten ohjausryhmän loppuraportissa todetaan, aluejako ei kuitenkaan sinällään takaa kielellisten oikeuksien toteutumista millään alueella. Ruotsinkielellä toimivat palveluketjut edellyttävät yhteistyötä ja myöskin mahdollisuuksia käyttää palveluja itsehallintoalueiden yli Uudellamaalla ja myös yli maakuntarajojen. Suurempiin palvelukokonaisuuksiin on myös helpompi rekrytoida ruotsinkielentaitoista koulutettua sote-henkilöstöä sekä hoitaa sijaisuuksia ja päivystystoimintaa. Kielellisten oikeuksien toteutuminen on varmistettava lakisääteisillä järjestelyillä.]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä [Viiden alueen malli parantaa lähidemokratiaa ja vaikutusmahdollisuuksia ruotsinkielisen väestön osalta verrattuna malliin, jossa koko Uusimaa olisi yksi järjestäjä. Itä-Uudenmaan itsehallintoalueella ruotsinkielisiä palveluja on aidosti saatavilla niin perus- kuin erityistasolla myös jatkossa ruotsinkielisen väestöpohjan ollessa riittävän laaja.]
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • kyllä
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ei kantaa [Pelastustoimessa on ollut Uudellamaalla vuodesta 2004 lukien neljä pelastustoimen aluetta ja kielelliset oikeudet on sisäministeriön saamien vähäisten kriittisten palautteiden perusteella kyetty hoitamaan suhteellisen hyvin. Toisaalta suurempi alue ei kuitenkaan heikennä kielellisten oikeuksien järjestämistä, koska suuremmalla alueella kustannustehokkaita järjestämisvaihtoehtoja on mahdollista toteuttaa joustavammin. ]
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • ei kantaa
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Kielellisten oikeuksien toteutumiseen tulee kiinnittää riittävää huomiota. Yksityisellä tarjonnalla voidaan tarvittaessa parantaa ruotsinkielisten (tai muun kielisten) tai viittomakielisten palveluiden saatavuutta. Järjestäjillä on mahdollisuus hyödyntää yksityistä palvelutarjontaan kielellisten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi.]
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä pääosin [Erillisratkaisu mahdollistaa yhden järjestäjän mallia paremmin keskittymisen kielellisten palveluiden tuottamisen erilliskysymyksiin]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Itä-Uudellamaalla ruotsinkieliset palvelut pystytään toteuttamaan paremmin viiden itsehallinnollisen alueen mallissa kuin koko maakunnan mallissa. Jotta kielelliset oikeudet huomioitaisiin riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä, on panostettava sekä palveluverkostoon että viranomaishallintoon. On osoitettava riittävästi resursseja ruotsinkielisten palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Aluerajoja ylittävään yhteistyöhön tiettyjen ruotsinkielisten erikoispalvelujen järjestämisessä tulee kannustaa.]
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Viiden alueen mallilla voidaan olettaa olevan tosiasiallisia ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta ja laatua parantavia vaikutuksia, koska valtaosaan Uuttamaata muodostuisi hyvä väestöpohja ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen kannalta. Sote-järjestäjien suurempi koko mahdollistaisi erityispalvelujen järjestämisen nykyistä paremmin.]
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Viiden alueen mallilla voidaan olettaa olevan tosiasiallisia ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta ja laatua parantavia vaikutuksia, koska valtaosaan Uuttamaata muodostuisi hyvä väestöpohja ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen kannalta. Sote-järjestäjien suurempi koko mahdollistaisi erityispalvelujen järjestämisen nykyistä paremmin, ja kielellisten oikeuksien toteutuminen voidaan tarvittaessa varmistaa raportissa esitetysti lisätoimilla.]
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Itä-Uudellamaalla ruotsinkieliset palvelut pystytään toteuttamaan paremmin omalla alueella kuin koko maakunnan mallissa ja myös päätöksenteossa.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • kyllä [Viiden alueen mallilla voidaan olettaa olevan tosiasiallisia ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta ja laatua parantavia vaikutuksia, koska pääosaan Uuttamaata muodostuisi hyvä väestöpohja ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen kannalta. Sote-järjestäjien suurempi koko mahdollistaisi erityispalvelujen järjestämisen nykyistä paremmin, ja kielellisten oikeuksien toteutuminen voidaan tarvittaessa varmistaa raportissa esitetysti lisätoimilla. / Loppuraportissa (s.30) todetaan, että erillisratkaisussa tulee huomioida, että Keski-Uusimaa olisi kaksikielinen alue, mikäli sote-perusratkaisua sovellettaisiin alueella. Helsingin kaupunki huomauttaa, että tämä maininta kielellisten oikeuksien toteutumisesta Keski-Uudellamaalla ei sisältynyt alueen kuntien ja valtion yhdessä valmistelemaan pohjaan, vaan on lisätty raporttiin ilman keskustelua alueen kuntien kanssa. Mikäli Keski-Uusimaasta tulisi kaksikielinen itsehallintoalue, voisi se johtaa käytännön haasteisiin ottaen huomioon, että yksikään ko. itsehallintoalueen kunnista ei ole kaksikielinen. ]
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa [Joillakin alueilla kielellisten oikeuksien toteutuminen voi edellyttää lisäpanostusta, mikä on myös rahoituksessa otettava huomioon. ]
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • kyllä
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • ei kantaa [Selvityksestä ei selkeästi käy ilmi erityisryhmien kielellisten oikeuksien turvaaminen. Perustuslain 22 § mukaan perus-ja ihmisoikeudet on turvattava. PeL turvaamisvelvollisuus koskee myös viittomakieltä ja tulkkausta 17 § 3 momentti. Vuonna 2015 voimaan tuli viittomakielilaki (359/2015.) Viranomaisille asetetaan laissa velvollisuus edistää viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Lain tarkoituksena on edistää viittomakieltä käyttävän kielellisten oikeuksien toteutumista.]
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin [Viiden alueen mallilla voidaan olettaa olevan tosiasiallisia ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta ja laatua parantavia vaikutuksia, koska valtaosaan Uuttamaata muodostuisi riittävä väestöpohja ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen kannalta. Sote-järjestäjien suurempi koko mahdollistaisi erityispalvelujen järjestämisen nykyistä paremmin, ja kielellisten oikeuksien toteutuminen voidaan tarvittaessa varmistaa raportissa esitetysti lisätoimilla. ]
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä [Sekä alueellisesti että kunnan nykyiseen tilanteeseen verrattuna parannusta oletettavasti tapahtuisi. Kaksikieliset palvelut ovat itäisen Uudenmaan alueella jo ennestään vakiintuneet ja resursoidut. Myrskylän kunnan näkökulmasta vaikuttaminen itäisen alueen kaksikielisten palveluiden järjestämiseen olisi selkeämpää ja vaikuttavampaa, kuin nykyisessä lähes kaksi kertaa suuremmassa maakunnassa, Päijät- Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä, joka on kaksikielinen Myrskylän jäsenyyden myötä. Palvelujen saanti toisella kotimaisella kielellä ei silti aina ole ongelmatonta. Raportissa todetusti kaksikielisten oikeuksien toteutuminen voidaan tarvittaessa varmistaa myös lisätoimilla.]
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • kyllä pääosin
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • kyllä [Erillisratkaisussa kaksikielisten palveluiden kysyntä keskittyy etenkin Länsi- ja Itä-Uudellemaalle sekä Helsinkiin. Erillisratkaisu mahdollistaa yhden järjestäjän mallia paremmin keskittymisen kielellisten palveluiden tuottamisen erilliskysymyksiin.]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        12.2.2020
        • kyllä
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • kyllä pääosin
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kyllä pääosin [Aluejako sinällään ei turvaa kielellisten oikeuksien toteutumista vaan se vaatii erillisiä ratkaisuja.]
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • ei kantaa
      • 13. Millä toimenpiteillä ja missä palveluissa kielellisiä oikeuksia voitaisiin vahvistaa?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Raportissa kielellisiä oikeuksien toteutumista kuvataan lähinnä ruotsin kielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien toetutumisen näkökulmasta. Tulisi tunnistaa myös muut kielivähemmistöt esim. saamenkieli ja viittomakieli sekä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tarpeet. Kielellisten oikeuksien toteutumiseksi tulee panostaa kielitaitoisen henkilökunnan rekrytointiin ja palkitsemiseen. Tarvittaessa monikielisten palveluiden tarjoamiseksi alueet voisivat hyötyä yhteistyöstä. Tarvittaessa sote palveluissa tulee olla mahdollisuus tulkkipalveluiden käyttöön.
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Även om denna rapport inte tar ställning till specialomsorgsdistriktens framtid önskar FDUV ändå framföra några synpunkter gällande behovet av specialkunnande kring intellektuell funktionsnedsättning på svenska. Vi anser allmänt att den föreslagna modellen med fem självstyrande områden bättre beaktar den svenskspråkiga befolkningens behov av social- och hälsovårdstjänster, jämfört med en modell för hela Nyland. Vi tror att modellen ger de självstyrande områdena bättre möjligheter att ordna basservice också för personer med intellektuell funktionsnedsättning på svenska. Med basservice avses här social- och hälsovård, boendeverksamhet och sysselsättning. Ett undantag är Vanda, där andelen svenskspråkiga personer med intellektuell funktionsnedsättning är så låg att det högst antagligen kräver ett gränsöverskridande samarbete också i tjänster på basnivå. Inom de fem självstyrande områdena är andelen svenskspråkiga personer med intellektuell funktionsnedsättning ändå så litet att det kommer att behövas samarbete mellan de tvåspråkiga självstyrande områdena och i vissa fall på nationell nivå kring vissa specialiserade tjänster. Detta gäller särskilt psykiatri med inriktning på intellektuell funktionsnedsättning, funktionshindermedicin, krisvård och undersökningstjänster samt fortbildning av personal. Också andra tjänster kan komma i fråga. Det kommer också att vara en utmaning att rekrytera svenskspråkig personal inom de olika områdena. För att trygga svenskspråkiga servicekedjor bör en kartläggning av personalens språkkunskaper göras. De självstyrande områdena bör därtill ha kännedom om privata och tredje sektorns aktörer. En del invånare kommer att behöva alternativ och kompletterande kommunikation på svenska för att kunna använda sig av social -och hälsovårdstjänster inom de fem självstyrande områdena. Det bör finnas tydliga vårdstigar för personer som behöver lättläst svenska och/eller alternativ och kompletterande kommunikationsmetoder i sin vård. Detta bör också beaktas vid utvecklandet av digitala tjänster.
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Invalidiliitto yhtyy Sosten, HUS: n ja Raseborgin vastauksissa esitettyihin näkemyksiin. Myös muiden vähemmistöjen oikeuksia voidaan vahvistaa mm. neuvostoilla, joilla on päätösvaltaa.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • -
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Kielilain lisäksi pitää huomioida myös esimerkiksi maahanmuuttajien ja viittomakielisten palvelutarpeet. Tulkkipalveluja on käytettävä riittävästi, ja henkilöstöä palkita valmiuksista palvella asiakkaita useilla kielillä.
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • De språkliga rättigheterna säkerställs i lagstiftningen, men det är de tvåspråkiga självstyrande områdena som ska förverkliga rättigheterna i sin dagliga verksamhet. Eftersom det i de flesta områden finns stora brister i den svenskspråkiga social- och hälsovården, finns det också många tjänster som skulle kunna stärkas vad gäller språkliga rättigheter. Eftersom tillgången till svenskkunnig personal är begränsad krävs strategier och planering för att i praktiken kunna förverkliga de språkliga rättigheterna. När det gäller uppbyggnaden av de självstyrande områdenas förvaltning är det viktigt att fästa uppmärksamhet vid att tvåspråkigheten ska fungera både internt och externt. Det är viktigt att myndigheten visar utåt att den är tvåspråkig och att den vill betjäna på båda språken, i likhet med språklagens krav. Det är också viktigt att man inom myndigheten och dess ledning visar att tvåspråkigheten ska genomsyra all verksamhet och att man är villig att vidta åtgärder för att få servicen att fungera likvärdigt på båda språken. Exempel på åtgärder som främjar planeringen av den tvåspråkiga servicen är följande: - Förvaltningsstadgan ska innehålla tillräckliga skrivningar om den tvåspråkiga verksamheten. Andra centrala dokument ska innehålla skrivningar som främjar tillgodoseendet av klientens språkliga rättigheter (exempelvis språkprogram, instruktioner, servicestrategi, upphandlingsstrategi, rekryteringsstrategi). - Det bör finnas tjänsteinnehavare och personal med uttalat ansvar för olika aspekter av den svenskspråkiga verksamheten, till exempel ansvarig direktör, informatör, servicekoordinator med flera, som tillsammans bildar en svenskspråkig nätverksamhet i förvaltningen. - Översättningsverksamheten bör vara en del av kärnverksamheten och huvudsakligen skötas inhouse. Den bör ha ett nära samarbete med kommunikationsenheten och det ska finnas klara principer för översättningsprocesser och vad som översätts. - Personalpolitiska åtgärder som främjar språkkunskaper och uppmuntrar till användning av båda nationalspråken är till exempel lämpliga krav på språklig behörighet i rekryteringen, uppmuntran till och utveckling av språkkunskaper med hjälp av språkbrukstillägg, språkkurser, språkbad. Kartläggning av personalens språkkunskaper bör göras för att skapa fungerande servicestigar på svenska och för att upprätthålla telefonservice och annan kundkontakt på svenska. - Svenskspråkiga servicekedjor bör planeras i all tvåspråkig social- och hälsovårdsverksamhet, vilket förutsätter kartläggning av personalens språkkunskaper samt kännedom om tredje sektorns aktörer. - Digitala lösningar inom serviceproduktionen bör utvecklas så att både den finsk- och svenskspråkiga befolkningens behov tillgodoses, vilket förutsätter att tvåspråkigheten beaktas redan från början av planeringsprocessen. När det gäller servicenätet kan förverkligandet av de språkliga rättigheterna underlättas med hjälp av olika områdesspecifika åtgärder. Eftersom de självstyrande områdena sinsemellan är mycket olika, fungera vissa åtgärder i vissa områden, men inte i andra. I tätt befolkade områden kan det vara nödvändigt att samla den svenska basservicen till en eller några social- och hälsovårdscentraler, för att bättre utnyttja den svenskspråkiga arbetskraft som finns och för att få ihop ett större svenskt befolkningsunderlag. I mer glesbefolkade områden kan det vara svårare att centralisera den svenska servicen. Då kan ambulerande tjänster vara ett alternativ, ifall det inte är möjligt att upprätthålla all service på svenska på alla tvåspråkiga orter i området. Det bör också finnas minst ett svenskt familjecenter med mångprofessionell service per självstyrande område i Nyland. I geografiskt stora områden bör det finnas fler än ett svenskt familjecenter, för att avstånden inte ska bli för långa. Sjukhus som idag fungerar väl på finska och svenska, bör inte avvecklas eller försvagas, utan hellre stärkas och göras mer attraktiva för språkkunnig arbetskraft. Sådana är bland annat Raseborg och Borgå sjukhus. Det tar tid och planering att få en verksamhetsenhet att fungera väl på båda språken. Därför är det inte ändamålsenligt att försvaga fungerande tvåspråkig verksamhet. Samarbete mellan de självstyrande områdena är också ett viktigt redskap för att samsas om den svenskkunniga personal som finns och för att bilda ett större befolkningsunderlag. Vissa typer av social- och hälsovårdstjänster har ett relativt litet befolkningsunderlag på svenska, samtidigt som tjänsternas kvalitet är högst beroende av kommunikation på kundens eget språk. Exempel på sådana tjänster är olika psykiatriska tjänster, vård utom hemmet i samband med omhändertagande inom barnskyddet, viss funktionshinderservice och vissa specialiserade tjänster inom äldreomsorgen. En förutsättning för att områdena ska kunna bygga upp en fungerande svensk service är också att svenskan beaktas i tillräcklig utsträckning i den statliga finansieringen.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Det är viktigt att fästa särskild uppmärksamhet vid svenskspråkiga strukturer när andelen svenskspråkiga är mindre än ca. 30 procent. Vi vill understryka att inte bara hälsovårdstjänsterna ska finnas på svenska utan också socialvården ska fungera bra för olika målgrupper med svenska som modersmål. Det måste finnas sådana strukturer som möjliggör att mindre befolkningsgrupper får sin röst hörd. För att den svenskspråkiga minoriteten ska få sin röst hörd behövs bland annat personal med uttalat ansvar för den svenskspråkiga verksamheten, flexibelt samarbete, minoritetsspråknämnder, mätare och uppföljning av den svenska servicen. För att servicekedjorna ska vara fungerande bör det göras kartläggning av personalens språkkunskaper. Även olika slag av uppmuntran till utveckling och användning av språkkunskaper kan ha en bra effekt på personalens vilja att använda svenska. Det måste också finnas en regelbunden kartläggning på var språkkunskap i samband med specialkunskap inom vård på svenska finns. Det bör finnas mångprofessionellt samarbete även inom den svenska servicen. Viktigt är att det finns ett uttalat och tydligt ansvar för olika aspekter av den svenskspråkiga verksamheten. Det behövs samarbete mellan områdena i Nyland samt till de olika landskapen. Utan samarbete blir det omöjligt att upprätthålla service för små grupper. Utan samarbete finns det en risk att personer inte får service på sitt eget språk. Därför behövs flexibilitet och samarbete över områdes- och landskapsgränserna. Nämnder för språkliga minoriteter på tvåspråkiga områden bör införas så att de olika språkliga grupperna har verkligt inflytande. Det är viktigt att definiera deras roll i organisationen och att dessa har faktiska möjligheter att påverka i beslutsfattandet. Funktionshinderområdet bör ha representation i nämnderna. Olika mätare och mekanismer för uppföljning av hur den svenska servicen produceras och förverkligas bör utvecklas. Då kan man följa med och utveckla den svenska social- och hälsovården. Det är även viktigt att det finns god kännedom om tredje sektors aktörer och den värdefulla service de erbjuder.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Järjestäjän hallintoa rakennettaessa on tärkeää kiinnittää huomiota kaksikielisyyden toimivuuteen niin hallinnon sisäisesti kuin ulkoisestikin. Jokaisella kaksikielisellä alueella tulee olla kielivähemmistön toimielin. Toimielimenä voi toimia lautakunta, jaosto tai johtokunta ja tämä olisi hyvä jättää alueiden itsensä määriteltäväksi. Alueiden hallintosäännöissä tulisi varmistaa toimielimen vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa esimerkiksi siten että elimen puheenjohtajalla olisi jäsenyys tai läsnäolo- ja puheoikeus maakuntahallituksen kokouksissa. Elimille olisi tärkeää osoittaa tarpeeksi henkilöstövoimavaroja tehtävänsä suorittamiseksi. Kaksikielisten alueiden tulee tehdä yhteistyötä erityispalveluiden järjestämisen turvaamiseksi. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi perustamalla kaksikielisten maakuntien/alueiden lakisääteinen maakuntayhtymä, tai lakisääteinen sopimuspohjainen yhteistoimintaalue jonka tehtävänä olisi järjestää erityistä osaamista ja laajaa väestöpohjaa edellyttävät ruotsinkieliset palvelut.
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Vammaisfoorumi yhtyy Sosten, HUSin ja Raseborgin lausuntoon. Kielikysymyksessä on varmistettava myös viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutuminen. Kaikilla alueilla ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen edellyttää lisätoimia tai erityisratkaisuja. Ilman yhteistyötä on mahdotonta ylläpitää palveluja pienille ryhmille. On tärkeää, että yhteistyötä kehitetään viiden alueen välillä mutta myös että yhteistyötä on näiden ja muiden maakuntien välillä. Kun päätöksentekoelimiä rakennetaan, on tärkeää, että rakenne on sellainen, että myös pienemmät väestöryhmät saavat äänensä kuuluviin. Esitämme että asetetaan vähemmistökielilautakuntia, joissa on myös osaamista vammaisasioista. Myös hallinnossa on oltava rakenteita, jotka turvaavat kielivähemmistön oikeuksia. Esimerkiksi tarvitaan mittareita ja seurantamekanismeja siitä kuinka ruotsinkieliset palvelut tuotetaan ja toteutetaan.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • -
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Ruotsinkielisten palvelujen keskittäminen on paras tapa taata ruotsinkielisten palvelujen saatavuus. Lähtökohtaisesti hoito- ja palveluketjut tulee luoda siten, että ruotsinkieliset potilaat ja asiakkaat kohtaavat ruotsin kieltä taitavaa henkilökuntaa. Kauniainen on valmis laajentamaan kaksikielisten sote-palveluiden tarjoamista laajemmallekin alueelle. Yhdenvertaisten palvelujen saatavuudessa on otettava huomioon palvelujen saaminen suomen- ja ruotsinkielellä myös alueilla, joilla kielivähemmistö on pieni. Kauniaisten kaupunki edellyttää, että vähemmistökielen vaikuttamistoimielimen asettaminen kaksikielisiä kuntia käsittävillä sote-alueilla varmistetaan lainsäädännöllisesti. Vähemmistökielen lautakunnan tehtävänä on muun muassa määritellä alueen kielellisen vähemmistön palvelujen tarve ja seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua sekä kielellisten perusoikeuksien toteutumista käytännössä. Lautakunnan tulee myös toimia tiiviissä yhteistyössä HUS:in kanssa ja valvoa erikoissairaanhoitopalvelujen kielellistä toteutumista. On selvää, ettei sote-alueen vähemmistökielen lautakunta yksin ja riittävällä tavalla riitä turvaamaan kielellisten oikeuksien toteutumista ja siksi Kauniaisten kaupunki katsoo, että lainsäädäntöön tulee myös kirjata sanktioita kielellisten palveluiden toteutumisen epäkohdista. Kauniaisten kaupunki pitää myös tärkeänä, että sote-alueiden organisaatiorakenteita luotaessa varmistetaan palvelujen käyttäjien oikeus asioida ja saada palvelua omalla kielellään. Tämä koskee niin sote-alueiden hallinnon järjestämistä kuin päättäviä toimielinrakenteita. Ruotsinkielellä toimivat palveluketjut edellyttävät yhteistyötä ja myöskin mahdollisuuksia käyttää palveluja sote-alueiden yli Uudellamaalla ja yli maakuntarajojen. Tällaisia palveluja ovat esim. erityisryhmiin kohdistuvat palvelut kuten lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, lastensuojelu, päihdehuollon, vammaishoidon ja ehkä osin iäkkäiden hoivapalvelut, jotka edellyttävät laajempaa väestöpohjaa toimiakseen.
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Esimerkiksi mahdollisuudella käyttää palveluja yli maakunta- itsehallintoalueiden rajojen, rekrytoinnissa tulee asettaa asianmukaiset kielivaatimukset, henkilöstöä tulee kannustaa kielitaidon kehittämiseen.
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Eri vammaisryhmien tarpeet kommunikoinnissa, esteeettömyydessä ja saavutettavuudessa on otettava huomioon, jotta vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus yhteiskunnassa toteutuisi. Huomio on kiinnitettävä mm. pistekirjoitukseen, selkokieleen, puhetulkkaukseen sekä viittomakielen tukipalvelujen laadulliseen toteuttamiseen. Myös helsinkiläisten kieli- ja kulttuurivähemmistöjen tarpeet tulee turvata riittävällä tulkkipalvelulla.
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Sisäministeriön näkökulmasta itsehallintoalueiden yhteistyö on tarpeellista, jotta kielellisiä oikeuksia voidaan vahvistaa.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Järjestäjä voi tarvittaessa ostaa palveluita ulkopuolisilta tuottajilta. Digitalisaation avulla voidaan helpottaa asiointia. Harvemmin tarvittavia palveluita voidaan keskittää Uudenmaan alueen sisällä.
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Enligt tidigare utredningar så krävs det, för att kunna förverkliga en lyckad svenskspråkig service, specialarrangemang oberoende om det gäller att ordna eller producera servicen. Även de olika områdenas språkliga särdrag kan bättre tillgodoses i mindre självstyrande områden. Det behövs ett gemensamt organ i det självstyrande området som koordinerar, övervakar och utvärderar de svenskspråkiga tjänsterna. Detta gäller all form av service och vård. Det är viktigt att Raseborg sjukhus bevaras som ett fungerande tvåspråkigt sjukhus inom självstyrande området Västnyland.
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Kielelliset oikeuksien ohella tulee huomioida myös muiden erillisryhmien oikeuksien toteutuminen.
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • -
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Henkilökunnan kielitaitoa tulee kartoittaa ja lisätä toimivien ruotsinkielisten palvelupolkujen luomiseksi sekä ruotsinkielisen puhelinpalvelun ja muun asiakaspalvelun ylläpitämiseksi. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus voidaan tarvittaessa varmistaa myös esimerkiksi keskittämällä ruotsinkielisten asiakkaiden neuvontaa, ohjausta ja asiointia. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi psykiatrian palvelut, lastensuojelun sijaishuolto ja tietyt vammaispalvelut. Ruotsinkieliset vammaispalvelut tulee turvata erillistoimin. Lisäksi tulee kehittää digitaalisia ratkaisuja, jotka vastaavat sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön tarpeita. Kaksikielisen itsehallintoalueen vähemmistökieliryhmän vaikuttamiselimen tulee olla lautakuntatasoinen.
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Uudellamaalla on palvelutarpeita, joita ei samassa mittakaavassa ole muissa maakunnissa, ja jotka aiheutuvat mm. vieraskielisen väestön ja maahanmuuttajien suuresta määrästä sekä ruotsinkielisten asukkaiden osuudesta, joka on 46 % koko Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus voidaan tarvittaessa varmistaa myös esimerkiksi keskittämällä ruotsinkielisten asiakkaiden neuvontaa, ohjausta ja asiointia. Kielellisten oikeuksien toteutumiselle palveluissa on määriteltävä valvova taho. Lainsäädäntöön tulee myös kirjata sanktioita kielellisten palveluiden toteutumisen epäkohdista. Lakiin pitää kirjata kaksikielisten itsehallintoalueiden mahdollisuus järjestää kielivähemmistölle palveluita yhdessä muiden kaksikielisten itsehallintoalueiden kanssa. Itsehallintoalueen mahdollisuus järjestää tasavertaisia suomen- ja ruotsinkielisiä palveluja tarvitsee huomioimista valtionosuuksissa.
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Esimerkiksi mahdollisuudella käyttää palveluja yli maakuntarajojen. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus voidaan tarvittaessa varmistaa myös esimerkiksi keskittämällä ruotsinkielisten asiakkaiden neuvontaa, ohjausta ja asiointia.
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Erityinen huoli on ruotsinkielisistä erityishuollon palveluista, kuten esimerkiksi vammaispalvelut. Kaksikielisten palveluiden tuottamisessa olennaisessa roolissa on henkilöstö, jonka saatavuuden juurisyyt ovat syvemmällä kuin soteratkaisussa. Tarvitaan mittavia toimenpiteitä koulutukseen, palkkaukseen ja lainsäädäntöön turvaamaan palveluiden saatavuus omalla äidinkielellä.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Esimerkiksi mahdollisuudella käyttää palveluja yli maakuntarajojen. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus voidaan tarvittaessa varmistaa myös esimerkiksi keskittämällä ruotsinkielisten asiakkaiden neuvontaa, ohjausta ja asiointia.
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • Ruotsinkielisten sote-erityispalvelujen saatavuutta voidaan parantaa kaikissa palvelukokonaisuuksissa. Ruotsinkielistä osaamista ja henkilöstöresurssia voidaan käyttää asiakaslähtöisemmin laajemmalla alueella. Ohjaus, neuvonta ja digipalveluissa on saavutettavissa skaalaetuja nopeallakin aikavälillä.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Ruotsinkielisten palvelujen saannissa on alueista riippuen voinut olla suuriakin ongelmia. Henkilöstöä voi tukea kielten opiskelussa, mahdollistaa esimerkiksi opiskelua työajalla tai työnantajan tukemana.
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Työntekijöiden koulutusvaatimuksilla, palkkauksella ja lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa kielellisten oikeuksien toteuttamiseen palveluissa.
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Työntekijöiden koulutusvaatimuksilla, palkkauksella ja lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa kielellisten oikeuksien toteuttamiseen palveluissa.
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat vaihtoehtoisia kommunikointikeinoja. Selkokielistä, viittomakielistä ja kuvakommunikaation avulla tapahtuvia palvelua tarvitaan peruspalveluissa sekä sähköisissä ja digitalisissa palveluissa.
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • Esimerkiksi mahdollisuudella käyttää palveluja yli maakuntarajojen. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus voidaan tarvittaessa varmistaa myös esimerkiksi keskittämällä ruotsinkielisten asiakkaiden neuvontaa, ohjausta ja asiointia. Digitaalisten palveluiden ja etäpalveluiden avulla voidaan myös tuoda ruotsinkielisiä palveluita alueille, joihin palveluita on muutoin haastavampaa tuottaa. Henkilöstöä tulee myös kouluttaa ruotsinkieliseen asiakaspalveluun.
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • Alueiden erityispiirteen (ruotsinkieliset palvelut) voidaan toteuttaa paremmin pienemmällä itsehallintoalueella. Olisi tarkoituksenmukaista, että Uudellamaalla olisi yhteinen toimielin (esim. lautakunta), jolla olisi sekä budjettivastuuta ja aidosti vaikuttamismahdollisuuksia.
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Vahvistamista tarvitaan ruotsinkielisissä erityishuollon palveluissa, kuten vammaispalvelut sekä lisäksi ikääntyneiden palveluissa. Kaksikielisten palveluiden tuottamisessa olennaisessa roolissa on henkilöstön saatavuus. Vahvimmille ruotsinkielisten palveluiden alueille tarvitaan keskitettyjä toimenpiteitä koulutukseen, palkkaukseen ja lainsäädäntöön turvaamaan palvelut omalla äidinkielellä.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • - Jokaisella kaksikielisellä itsehallintoalueella tulee olla lautakunta, jonka kautta kieliasioista päätetään. Sillä on oltava voimavaroja ja käytännössä mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten ruotsinkieliset palveluketjut toimivat todellisuudessa. Lautakunnan tulee voida vaikuttaa ainakin talousarvioon, toimintasuunnitelmaan sekä palvelujen järjestämiseen ja hankintoihin siten, että sen asema ei muodostu pelkästään symboliseksi. Lautakunnan tulee edustaa kielivähemmistöä. Lautakunnan puheenjohtajalla tulee olla paikka itsehallintoalueen hallituksessa. - Koska ruotsinkielisten osuus tietyillä itsehallintoalueilla on pieni, asukkailla on oltava oikeus käyttää toisen alueen palveluja siten, että ruotsinkielisten palvelujen saatavuus toteutuu. (Asukkaiden mahdollisuutta käyttää aluerajat ylittäviä palveluja olisi myös syytä turvata laajemmin.) - Kaksikielisyys tulee ottaa huomioon itsehallintoalueiden rahoituksessa. - Itsehallintoalueilla tulee olla selkeä suunnitelma siitä, miten ruotsinkieliset palvelut toteutetaan ja miten tätä seurataan. Tämä velvollisuus tulee kirjata hallintosääntöön ja sisällyttää itsehallintoalueen strategiaan ja kieliohjelmaan. Kaupunginvaltuuston tulee vuosittain todeta toimintasuunnitelmassaan ja -kertomuksessaan, miten ruotsinkielinen palvelu toteutuu. Alueella tulee olla johtava virkamies, joka vastaa johtoryhmässä ruotsinkielisistä palveluista. - Itsehallintoalueet tulee velvoittaa tekemään yhteistyötä nykyisten kuntayhtymien tavoin, mikä turvaa ruotsinkielisten palvelujen saatavuuden erityisryhmille. -I varje tvåspråkigt självstyrande område bör det finnas en nämnd via vilken språkfrågor fattas beslut om. Den ska ha resurser och praktiska möjligheter att påverka i hur de svenskspråkiga servicekedjorna fungerar i verkligheten. Nämnden ska kunna påverka åtminstone budgeten, verksamhetsplanen, ordnandet av servicen och upphandlingar så att dess status inte blir enbart symbolisk. Nämnden ska representera språkminoriteten. Ordförande för nämnden bör ha en plats i självstyrande områdets styrelse. - Eftersom andelen svenskspråkiga i vissa självstyrande områden är liten måste invånarna ha rätt att använda ett annat områdes tjänster så att tillgången till svenskspråkig service uppfylls (Invånares möjlighet att använda tjänster över områdesgränser skulle också vara skäl att trygga bredare). - Tvåspråkighet ska beaktas i finansieringen av de självstyrande områdena. - De självstyrande områdena ska ha en tydlig plan för hur de svenskspråkiga tjänsterna förverkligas och hur detta följs upp. Denna skyldighet ska skrivas in i förvaltningsstadgan och inkluderas i det självstyrande områdets strategi och språkprogram. Fullmäktige bör årligen konstatera i sin verksamhetsplan och -berättelse hur den svenskspråkiga servicen förverkligas. Området bör ha en ledande tjänsteman som ansvarar för den svenskspråkiga servicen i ledningsgruppen. -De självstyrande områdena ska förpliktas att göra samarbete i likhet med de nuvarande samkommunerna vilket tryggar tillgången till svensk service för särskilda grupper.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • -I varje tvåspråkigt självstyrande område bör det finnas en nämnd via vilken språkfrågor fattas beslut om. Den ska ha resurser och praktiska möjligheter att påverka i hur de svenskspråkiga servicekedjorna fungerar i verkligheten. Nämnden ska kunna påverka åtminstone budgeten, verksamhetsplanen, ordnandet av servicen och upphandlingar så att dess status inte blir enbart symbolisk. Nämnden ska representera språkminoriteten. Ordförande för nämnden bör ha en plats i självstyrande områdets styrelse. - Eftersom andelen svenskspråkiga i vissa självstyrande områden är liten måste invånarna ha rätt att använda ett annat områdes tjänster så att tillgången till svenskspråkig service uppfylls (Invånares möjlighet att använda tjänster över områdesgränser skulle också vara skäl att trygga bredare). - Tvåspråkighet ska beaktas i finansieringen av de självstyrande områdena. - De självstyrande områdena ska ha en tydlig plan för hur de svenskspråkiga tjänsterna förverkligas och hur detta följs upp. Denna skyldighet ska skrivas in i förvaltningsstadgan och inkluderas i det självstyrande områdets strategi och språkprogram. Fullmäktige bör årligen konstatera i sin verksamhetsplan och -berättelse hur den svenskspråkiga servicen förverkligas. Området bör ha en ledande tjänsteman som ansvarar för den svenskspråkiga servicen i ledningsgruppen. -De självstyrande områdena ska förpliktas att göra samarbete i likhet med de nuvarande samkommunerna vilket tryggar tillgången till svensk service för särskilda grupper.
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Kielelliset oikeudet pitää turvata kaikissa palveluissa ja toimintayksiköiden tulee luoda tätä tukevat rakenteet. HUSilla on runsaasti kokemusta kielellisten palveluiden tuottamisesta. Esimerkkinä kielellisen palvelun laatua edistävistä käytännön toimenpiteistä voidaan mainita mm. HUSin kieliohjelma tai eri hallintokielen määrittäminen tietyille yksiköille alueen kielellisten voimasuhteiden mukaan.
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Se punkt 16.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • Huomioita on kiinnitettävä ruotsin kieltä osaavan henkilöstön saatavuuteen alueilla, joissa ruotsinkielisten suhteellinen osuus väestössä on alle 30 prosenttia (mm. Kerava). Paljon ja monialaisesti palveluja tarvitsevan kohtaaminen omalla kielellä on keskeistä. Se edistää heidän kuntoutumistaan, arjessa selviytymistään ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Toimivien ruotsinkielisten palveluketjujen kehittämiseksi ja ruotsinkielisen henkilöstön saatavuuden parantamiseksi erityispalveluissa vaaditaan usein yhden alueen väestöä laajempi väestöpohja. Siksi on mahdollistettava aluerajoja ylittävää yhteistyötä tiettyjen ruotsinkielisten erityispalvelujen järjestämisessä ja kannustettava itsehallintoalueita tällaiseen yhteistyöhön. SOSTE korostaa sitä, että ruotsinkielisten palveluiden turvaamisen ohella on huomioitava erityisryhmien, kuten eri vammaisryhmien, tarpeet sekä myös muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen tarpeet. Kielellisten oikeuksien turvaamisen ohella palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus on turvattava kaikille. Kielellisten oikeuksien toteutumisessa viittomakieltä käyttävien kohdalla tulee huomioida viittomakielilaki (359/2015). Sen 3 § velvoittaa viranomaisia toiminnassaan edistämään viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään.
      • 14. Millaisia vaikutuksia arvioitte erillisratkaisulla olevan osana hallituksen linjaamaa valtakunnallista kokonaisratkaisua?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Raportissa esitetty Uudenmaan erikoissairaanhoidon ja Uudenmaan alueiden välinen työnjako poikkeaa muusta maasta. Alueellisen yhdenvertaisuuden ja sujuvien hoitoketjujen turvaamiseksi on tärkeää, että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomioita siihen, kuinka HUS:n ja Uudenmaan alueiden asiakaslähtöinen toiminta, hoidon jatkuvuus ja toimivat hoitoketjut sekä työnjako toteutetaan. Soten rahoitusjärjestelmä tulee toteuttaa siten, että Uudenmaan ja muiden alueiden välille ei synny kilpailuasetelmaa.
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Uudellamaalla palvelut järjestäisi neljä alueelle muodostuvaa sote-maakuntaa sekä Helsinki, jolle tulee kaupunkina myös maakunnan tehtäviä. On mahdollista, että erillisratkaisu lisää painetta jättää kunnille jonkinasteinen tuotanto-oikeus sote-palveluihin. Suhtaudumme kriittisesti kuntien tuotanto-oikeuteen, sillä se synnyttäisi julkiselle sektorille päällekkäisiä ja keskenään kilpailevia tehtäviä. Tällöin asiakkaiden tarve unohtuu helposti. Uudenmaan erillisratkaisu sinänsä on hyväksyttävissä, jos se edistää koko Suomen kattavan, ja toimiviin palveluntarjoajamarkkinoihin ja monituottajamalliin perustuvan sote-uudistuksen etenemistä. Kuntien toimintakyky sekä hoito- ja hoivapalveluiden saatavuus turvataan vain ottamalla kaikkien sote-alan ammattilaisten osaaminen uudistuksessa käyttöön.
      • FDUV, Intresseorgansiation för personer med intllektuell funktionsnedsättning. Organisationens språk är svenska.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Då det gäller tjänster för svenskspråkiga personer med intellektuell funktionsnedsättning kan det hända att servicenivån blir sämre i Åboland, medan situationen förbättras i Nyland och Österbotten.
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • -
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Uusimaa on alueena poikkeuksellinen erityisesti väestömäärän vuoksi. Perusperiaatteet kuten koko tuotantokapasiteetin käyttö, sekä samat pelisäännöt niin hankinnoissa kuin tuottamisessa, pitäisi toteutua kaikilla järjestämisvastuussa olevilla alueilla. Väkimäärästä riippumatta.
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Yhteisen esityksen ja yhteisen valmistelutyön myötä myös valtakunnallinen kokonaisratkaisu asemoituu vankemmalle perustalle, kun Uudenmaan haasteet on saatu ratkaistua.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Alueelliset ja kuntakohtaiset erityispiirteet ja tarpeet tulisi huomioida koko maassa, ei ainoastaan Uudellamaalla. Hallitusohjelman mukaisessa itsehallinnollisiin alueisiin pohjautuvassa sote-rakenteessa olisi tämä Uudenmaan ulkopuolella näkemyksemme mukaan parhaiten toteutettavissa tekemällä nk. perusratkaisusta erityispiirteet ja alueiden ja kuntien välisen työnjaon mahdollistava. Lisäksi erillisratkaisu tulee huomioida omaisuussiirtoja, kiinteistöjen hallintaratkaisuja sekä niitä koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Ei ole todennäköistä, että erillisratkaisu vaikuttaa valtakunnalliseen kokonaisratkaisuun. Erillisratkaisussa Uusimaa on vain jaettu pienemmiksi maakunniksi vastaten hieman paremmin muiden maakuntien asukaspohjaa. Uudistusta voi viedä muilta osin eteenpäin kuten muissakin maakunnissa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Erillismallin sisällyttäminen osaksi sote-uudistusta monimutkaistaa uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa. Epäsymmetrisesti ratkaistu järjestämisvastuu maan sisällä vaikeuttaa lainsäädäntötyötä, järjestämisen ohjausta, rahoitusratkaisuja ja lisää riskiä väestön eriarvoistumiseen alueiden välillä. Työryhmän raporttiin tuntuu kirjoitetun ajatus siitä, että esitetty ratkaisu veisi asioita ”evoluutiotyyppisesti” vähitellen oikeaan suuntaan. Raportista ei kuitenkaan ilmene mitkä olisivat ratkaisun jatkoaskeleet, 2030-luvulle edettäessä, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja toimintatapauudistusten tavoitteiden suuntaisesti. Itsehallintoalueiden perustaminen lailla lukitsisi tilanteen todennäköisesti pitkäksi aikaa miltään uusilta rakenneuudistuksilta ja on hallinnollisesti raskaampi ja kalliimmaksi tuleva muutos kuin mallin C mukainen ratkaisu (yhden järjestäjän ja usean tuotantoalueen malli). Mikäli kuitenkin arvioidaan, että koko sote-uudistuksen hyväksyttävyys ja eteneminen aluepoliittisista ja edunvalvonnallisista syistä merkittävästi vaikeutuu ilman raportissa esitetyn viiden erillisen itsehallintoalueen (ns. Uudenmaan erillisratkaisu) toteuttamista, on esitetty malli, merkittävistä puutteista ja riskeistään huolimatta, THL:n näkökulmasta sinänsä toteuttamiskelpoinen.
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Esitetty erillisratkaisu poikkeaa vain vähän valtakunnallisen ratkaisun päälinjoista. Sote-palveluiden tiiviin yhteyden säilyttäminen kaupunkien muihin palveluihin, erityisesti sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön turvaaminen voi toteutua paremmin esitetyssä mallissa. Erillisselvityksessä ei käsitellä palvelujen rahoitusta, mutta rahoitukseen liittyvillä päätöksillä on optimaalista mallia haettaessa ratkaiseva merkitys. Uudenmaan erillisratkaisun rinnalla koko sote-uudistusta ja erityisesti sen rahoitusratkaisua tulee valmistella hyvässä yhteistyössä koko kuntakentän kanssa.
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Erillisratkaisu mahdollistaa Uudenmaan sote- ja pelastustoimen järjestämisen saman tyyppisesti kuin muualla maassa. Uudenmaan jakaminen viiteen alueeseen merkitse, että muutos on helpommin hallittavissa ja riskittömämmin toteutettavissa kuin laaja Uudenmaan itsehallintoalue.
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Parhaimillaan erillisratkaisu tulee integroitumaan sulavasti toimivaksi osaksi hallituksen linjaamaa valtakunnallista kokonaisratkaisua. Epäonnistuessaan omgelmat ovat samoja kuin muissakin maakunnissa.
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Esitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun ja Helsingin erillisratkaisusta perustuu tarkoituksenmukaisuusharkintaan, mihin vaikuttaa mm. Uudenmaan väestön koko. Uusimaa on väestöltään merkittävästi muita maakuntia suurempi ja tästä syystä on arvioitu, että Uudellemaalle on perusteltua muodostaa useampi itsehallinnollinen alue, jotka vastaavat sote-palvelujen järjestämisestä. Uudenmaan itsehallinnollisten alueiden väestöpohjat ovat seuraavat: • Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä Keusote (n. 200 000 asukasta: Hyvinkää, Järvenpää, Mänt-sälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) • Länsi-Uusimaa (n. 460 000 asukasta: Espoo, Kauniainen, Hanko, Raasepori, Inkoo, Siuntio,Lohja, Karkkila, Kirkkonummi, Vihti) • Itä-Uusimaa (n. 100 000 asukasta: Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Pukkila, Sipoo) • Vantaa ja Kerava (n. 265 000 asukasta) sekä • Helsinki (n. 650 000 asukasta) Vain Uudellemaalle toteutettava erillisratkaisu ei kohtele muita Suomen alueita tasapuolisesti. Samalla on todettava, että Uudenmaan erillisratkaisun seurauksena sote-palvelujen järjestämisvastuun kriteerit määritellään jatkossa kahdella ulottuvuudella: maantieteellisellä maakuntarajalla sekä väestömäärällä. Kansallisesti väestömääräkriteeri on otettu käyttöön vain Uudellamaalla. Uudenmaan erillisratkaisulla hallitus luopuu lisäksi soten perus- ja erityistason palvelujen integraation tavoitteesta. Erillisselvityksessä esitetään, että vaativat erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään itsehallintoalueiden kesken yhteistoiminnassa. Vaativat erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään näin ollen suoran päätöksenteon ulkopuolella. Sikäli kun vaativien erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä säädetään vielä yksityiskohtaisesti laissa, on Uudenmaan itsehallintoalueiden vaikutusmahdollisuudet näihin palveluihin merkittävästi rajoitetut. On perusteltua, että sote-palvelujen järjestämisoikeuden saavuttamisen kriteerit ovat yhtäläiset kaikkialla Suomessa. Alueille tai ainakin väestömääriltään suurimmille alueille tulee antaa omaa päätösvaltaa harkita, millä väestömäärillä sote-palvelut katsotaan parhaiten järjestettävän. Olennaista tässä mallissa on, että minimikriteerit määritellään kansallisesti. Kansallinen esitys siitä, että vajaan 200 000 asukkaan kaupunki ei saa järjestää omia sote-palveluitaan ei ole kestävä, mikäli samanaikaisesti järjestämisoikeutta ollaan jakamassa väestöltään merkittävästi pienemmille alueille, minimissään vajaan 80 000 asukkaan väestöpohjalle. Erillisraportissa otetaan kantaa Uudenmaan itsehallintoalueiden kansanvaltaisuuteen. Riskinä pidetään mm. sitä, että yksi Uudenmaan sote-alue etäännyttäisi päätöksentekoa asukkaista hyvin kauas, ainakin tilanteissa, jossa väestöltään pienen alueen edustajien määrä jäisi valtuustossa pieneksi. Esitetty kansanvaltaisuutta koskeva huoli ei ole pelkästään Uuttamaata koskeva vaan vastaavia riskejä on myös muissa maakunnissa. Uudenmaan erillisratkaisua perustellaan myös mm. vieraskielisten osuudella ja maahanmuutolla. Tässä kohdin Varsinais-Suomen asema muistuttaa Uuttamaata. Vuoden 2018 lopussa vieraskielisten osuus koko Varsinais-Suomen väestöstä oli 7,1 prosenttia. Turussa vastaava luku oli 11,4 prosenttia. Turun kaupunki katsoo, että sote-uudistuksen valmistelussa tulee antaa alueille suurempaa vastuuta määritellä itse, millaisilla alueellisilla ja väestöpohjaratkaisulla sote-palvelut jatkossa järjestetään. Kansallisten menettelytapojen tulee olla yhtenevät ja selkeät ja kaikilla alueilla tulee olla kyky vastata sote-palvelujen perustuslaillisiin vaatimuksiin. Voidaan kysyä, täyttävätkö väestömääriltään toisistaan merkittävästi poikkeavat 22 itsehallinnollista aluetta mm. kansanvaltaisuuden, yhdenvertaisuuden, perusoikeuksien turvaamisen ja riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kriteerit?
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Uudenmaan ja pääkaupungin alue poikkeaa muusta Suomesta esimerkiksi siten, että väestö on huomattavan suuri. Oma kysymyksensä on, onko väestömäärä tai maantiede oikea lähtökohta määritellä sitä, miten järjestämisvastuu hoidetaan. Hyvinvointiala HALI ry ei ota kantaa siihen, pitäisikö sama mahdollisuus alueellisiin järjestäjiin olla muiden maakuntien kohdalla.
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Möjlighet att uppnå det mest optimala resultat gällande ordnande och producerande av tjänster möjliggörs på ett mera funktionellt sätt inom ett mindre område.
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Erillisratkaisu mahdollistaa valtakunnallisen kokonaisratkaisun toteutumisen.
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Uudenmaan erillisratkaisu antaa paremmat mahdollisuudet koko sote-uudistuksen toteutumiselle.
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Vaikka erillisratkaisu poikkeaa rakenteellisesti koko maan uudistuksesta, vie erillisratkaisu Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa sisällöllisesti samaan suuntaan kuin muualla maassa. Erillisratkaisu luo edellytykset hallitummalle sote-uudistuksen toteuttamiselle myös Uudellamaalla.
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Voimakkaasti kasvavien kuntien näkökulmasta ratkaisevaa on se, miten ja millä mallilla palvelut tulevaisuudessa rahoitetaan. Uudenmaan erillisratkaisun rinnalla myös koko sote-uudistusta ja erityisesti sen rahoitusratkaisua tulee valmistella hyvässä yhteistyössä niin kaupunkien kuin koko kuntakentän kanssa. Uudenmaan jakaminen viiteen alueeseen merkitsisi, että muutos olisi helpommin hallittavissa ja riskittömämmin toteutettavissa kuin yksi Uudenmaan itsehallintoalue.
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Esitetty erillisratkaisu vie Uudenmaan sote- ja pelastustoimen järjestelmää sisällöllisesti samaan suuntaan kuin muualla maassa ja loisi edellytykset sote-uudistuksen toteuttamiselle myös Uudellamaalla. Uudenmaan jakaminen viiteen alueeseen merkitsisi, että muutos olisi helpommin hallittavissa ja riskittömämmin toteutettavissa kuin yksi Uudenmaan itsehallintoalue.
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Uusimaa olisi muihin maakuntiin verrattuna huomattavasti suurempana maakuntana ajautunut eriarvoiseen asemaan. Erillisratkaisu ei vaaranna muuta uudistusta, mutta voi toki aiheuttaa muille kaupungeille halua saada samanlainen ratkaisu.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Esitetty erillisratkaisu veisi Uudenmaan sote- ja pelastustoimen järjestelmää sisällöllisesti samaan suuntaan kuin muualla maassa ja loisi edellytykset sote-uudistuksen toteuttamiselle myös Uudellamaalla. Uudenmaan jakaminen viiteen alueeseen merkitsisi, että muutos olisi helpommin hallittavissa ja riskittömämmin toteutettavissa kuin yksi Uudenmaan itsehallintoalue.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Esitetty erillisratkaisu malli on pääosin linjassa valtakunnallisen ratkaisun kanssa. Ratkaisun toimivuutta sekä Uudenmaan osalta että valtakunnallisesti on arvioitava säännöllisesti. Keskeinen osa toimivuutta on rahoitus.
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Esitys Uudenmaan, pääkaupunkiseudun ja Helsingin erillisratkaisusta perustuu tarkoituksenmukaisuusharkintaan, missä harkintaan vaikuttaa muun muassa Uudenmaan väestön koko. Uusimaa on väestöltään merkittävästi muita maakuntia suurempi ja tästä syystä on arvioitu, että Uudellemaalle on perusteltua muodostaa useampi itsehallinnollinen alue, joka vastaa sote-palvelujen järjestämisestä. Uudenmaan itsehallinnollisten alueiden väestöpohjat ovat seuraavat: • Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä Keusote (n. 200 000 asukasta: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) • Länsi-Uusimaa (n. 460 000 asukasta: Espoo, Kauniainen, Hanko, Raasepori, Inkoo, Siuntio, Lohja, Karkki-la, Kirkkonummi, Vihti) • Itä-Uusimaa (n. 100 000 asukasta: Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Pukkila, Sipoo) • Vantaa ja Kerava (n. 265 000 asukasta) sekä • Helsinki (n. 650 000 asukasta) Uudenmaan erillisratkaisun myötä sote-palvelujen järjestämisvastuun kriteerit määritellään jatkossa kahdella ulottuvuudella: maantieteellisellä maakuntarajalla sekä väestömäärällä. Vain Uudellemaalle toteutettava erillisratkaisu ja alueiden määrittely väestömäärän kautta, johtaa väistämättä kysymykseen, kohteleeko ratkaisu alueita tasapuolisesti. Erillisselvityksessä esitetään, että vaativat erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään itsehal-lintoalueiden kesken yhteistoiminnassa välillisen demokratian kautta. Sikäli kun vaativien erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä säädetään vielä yksityiskohtaisesti laissa, on Uudenmaan itsehallintoalueiden vaikutusmahdollisuudet näihin palveluihin merkittävästi rajoitetut. On perusteltua, että sote-palvelujen järjestämisoikeuden kriteerit ovat yhtäläiset kaikkialla Suomessa. Alueille tai ainakin väestömääriltään suurimmille alueille tulee antaa omaa päätösvaltaa harkita, millä väestömäärillä sote-palvelut katsotaan parhaiten järjestettävän. Olennaista tässä mallissa on, että minimikriteerit määritellään kansallisesti. Esitys siitä, että yli 235 000 asukkaan kaupunki ei saa järjestää omia sote-palveluitaan ei ole kestävä, mikäli samanaikaisesti järjestämisoikeutta ollaan jakamassa väestöltään merkittävästi pienemmille alueille, alimmillaan alle 80 000 asukkaan väestöpohjalle. Erillisraportissa otetaan kantaa Uudenmaan itsehallintoalueiden kansanvaltaisuuteen. Riskinä pidetään muun muassa sitä, että yksi Uudenmaan sote-alue etäännyttäisi päätöksentekoa asukkaista hyvin kauas, ainakin tilanteissa, jossa väestöltään pienen alueen edustajien määrä jäisi valtuustossa pieneksi. Esitetty kansanvaltaisuutta koskeva huoli ei ole pelkästään Uuttamaata koskeva vaan vastaavia riskejä on myös muissa maakunnissa. Tampereen kaupunki katsoo, että Uudenmaan erillisratkaisu on puutteistaan huolimatta hyvä alku. Sote-uudistuksen valmistelussa tulee antaa myös muille alueille suurempaa vastuuta määritellä itse, millaisilla alueellisilla ja väestöpohjaratkaisulla sote-palvelut jatkossa järjestetään ja onko osa palveluista siirrettävissä demokraattisesti johdettujen kuntin järjestettäväksi. Kansallisten menettelytapojen tulee olla yhtenevät ja selkeät ja kaikilla alueilla tulee olla kyky vastata sote-palvelujen perustuslaillisiin vaatimuksiin. Uudenmaan erillisratkaisua vasten arvioiden tulee kriittisesti tarkastella, täyttääkö väestömääriltään toisistaan merkittävästi poikkeavat 22 itsehallinnollista aluetta riittävällä tavalla kansanvaltaisuuden, yhdenvertaisuuden, perusoikeuksien turvaami-sen ja riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kriteerit.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Suomen erillisratkaisun ulkopuoliset alueet voivat kokea sen epäoikeudenmukaiseksi.
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Erillisratkaisu on puhuttanut muillakin alueilla. Jokaisesta maakunnasta on löydettävissä omia erityispiirteitä, mutta ilmeisesti yleinen ymmärrys on, että Uudenmaan erityispiirteet ovat selkeimmät ja ”oikeuttavat” erillisratkaisuun. Erillisratkaisu ei kuitenkaan voi poiketa liikaa (kuten ei esitetyssä mallissa teekään) valtakunnallisista ratkaisuista.
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Eteva kuntayhtymän kanta on, että Uudenmaan erillisratkaisua tarvitaan, jotta palveluiden saatavuus voidaan turvata yhdenvertaisella tavalla. Etevan näkemys on että, mikäli Uudenmaan-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportissa nostetut väestökehitystä koskevat ennusteet toteutuvat, vaikuttaa tämä merkittävästi kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden vaativien palveluiden kysynnän kasvuun. Osana Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun väestökehitystä, myös maahanmuuttajien ja vieraskielisten osuus vammaispalvelujen asiakkaista kasvaa. Kuten väestössä keskimäärin, myös vammaisten ja kehitysvammaisten odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt ja pidentyy myös jatkossa. Palvelujen piirissä on myös yhä enemmän autismin kirjon asiakkaita.
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • Esitetty erillisratkaisu vie Uudenmaan sote- ja pelastustoimen järjestelmää sisällöllisesti samaan suuntaan kuin muualla maassa ja loisi edellytykset sote-uudistuksen toteuttamiselle myös Uudellamaalla. Uudenmaan jakaminen viiteen alueeseen merkitsisi, että muutos olisi helpommin hallittavissa ja riskittömämmin toteutettavissa kuin yksi Uudenmaan itsehallintoalue. Edelleen on todettava, että asukkaan ja palveluiden järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi Uudellamaalla olisi kuntapohjainen ratkaisu.
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen mahdollisimman optimaalisesti on mahdollista toteuttaa toimivammalla tavalla pienemmällä alueella. Uudenmaan erillisratkaisun rinnalla myös koko sote- uudistusta ja erityisesti sen rahoitusratkaisua tulee valmistella yhteistyössä kaupunkien ja kuntien kanssa.
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Erillisratkaisun suunnittelussa on sivuttu alueellisen tarkastelun kautta useita sellaisia kokonaisuuksia, jotka tulevat mietittäväksi myös valtakunnallisen ratkaisun myötä. Erityisesti vaikutuksia on kuntien tehtävien rahoitusta, ml. verotusta koskevassa valmistelussa. Nyt esitetty ratkaisumalli Uudellemaalle on harkitun pelkistetty, mutta on jo herättänyt muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla ja maakunnissa halukkuutta niin ikään erillisiin toteutustapoihin.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen mahdollisimman optimaalisesti on mahdollista toteuttaa toimivammalla tavalla pienemmällä alueella. Möjlighet att uppnå det mest optimala resultat gällande ordnande och producerande av tjänster, möjliggörs på ett mera funktionellt sätt inom ett mindre område.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Möjlighet att uppnå det mest optimala resultat gällande ordnande och producerande av tjänster, möjliggörs på ett mera funktionellt sätt inom ett mindre område.
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Se on sille välttämätön edellytys.
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Erillisratkaisun perusteet tukevat myös valtakunnallisen kokonaisratkaisun toteutumista ja näitä voi pitää tietyin edellä mainituin edellytyksin yhteensopivina. Erillisratkaisussa yliopistollisen sairaalan rooli Uudellamaalla tulee käytännössä mallin perusrakenteiden johdossa pääpiirteiltään määritellyksi, mikä korjaa yhden nykyisen lainsäädännön keskeisen puutteen. HUS haluaa kuitenkin korostaa, että valtakunnallisessa lainsäädännössä tulee ehdottomasti määritellä yliopistollinen sairaala etenkin sen muista sairaaloista poikkeavien erityispiirteiden osalta ja tätä kautta mahdollistaa tiivis yhteistyö lääketieteellistä koulutusta antavan yliopiston osalta. Tällä tarkoitamme mm. mahdollisuutta yhteisvirkoihin ja yliopiston ja yliopistosairaalan taloudelliseen kanssakäymiseen. Nämä ovat poikkeuksia viranhaltijalaista ja hankintalaista, joten ne edellyttävät erityissäätelyä.
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Övriga Finland kan uppleva en orättvisa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • kts. 16.
      • 15. Ehdotuksia itsehallinnollisten alueiden nimiksi?
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • -
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • -
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Sote-alue tai sote-maakunta. Uudellemaalle sijoittuvat 5 aluetta voisivat saada työnimistään virallisetkin nimet.
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Det är viktigt att namnet fungerar bra på båda nationalspråken.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Det är viktigt att namnet fungerar bra på båda nationalspråken.
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Tähän Vammaisfoorumilla ei ole kantaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • -
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • On tärkeää, että nimi toimii hyvin sekä suomen- että ruotsinkielellä ja nimestä tulee selkeästi käydä ilmi, että kyseessä on sote- ja pelastusalue.
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • ----
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Helsinki-Helsingfors
      • , Sisäministeriö pelastusosasto
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Koko valmistelussa on kyse pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen järjestämisen siirrosta kunnilta itsehallinnollisille alueille. Alueiden nimien tulee kuvata kokonaisuutta, jossa on rinnakkaisia hallinnonaloja.
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Sote-alue on maakuntaa kuvaavampi käsite uusille itsehallintoalueille, varsinkin, jos itsehallintoalueiden määrä ei vastaa maakuntien lukumäärää ja aluejakoja.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Ei kantaa.
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Ei ehdotuksia
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Jos muualla maassa on maakunnat ja Uudellamaalla jotkin muut nimet, niin se aiheuttaa ainakin lainsäädäntöön hankaluuksia. Jos koko maahan otetaan käyttöön maakunnan sijasta sote-alue, niin silloin tiedetään heti mistä puhutaan.
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Itä-Uudenmaan nimeksi ehdotetaan Itä-Uudenmaan maakuntaa.
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • -
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Itä-Uusimaa.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Helsingin kaupungilla ei ole ehdotuksia itsehallinnollisten alueiden nimiksi.
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • ----
      • Tampereen kaupunki, pormestari Lauri Lyly
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Sote-alue on maakuntaa kuvaavampi käsite uusille itsehallintoalueille.
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • -
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • -
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • Koska Uudenmaan maakunta on erillisratkaisun myötä tarkoitus jakaa viiteen alueeseen, ei “maakunta” sanan käyttäminen mahdollisista itsehallinnollisista alueista ole myöskään kansallisesti perusteltua tai tarkoituksenmukaista.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Nimen tulee toimia sekä suomeksi että ruotsiksi. Namnet ska fungera på både finska och svenska.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Namnet ska fungera på både finska och svenska.
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Itä-Uusimaa itäiselle alueelle.
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Jos itsehallinnollisia alueita nimitetään maakunniksi, on luonteva nimitys HUSin organisaatiomalliksi maakuntayhtymä.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • -
      • Tuusulan kunta, Tuusulan kunnanhallitus 3.2.2020 § 41
        Päivitetty:
        5.2.2020
        • Keski-Uusimaa
      • 16. Muut vapaamuotoiset huomiot loppuraportista
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Myönteistä on erillisselvityksessä mainittu tavoite vahvistaa tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyötä ja mahdollisuuksia myös perustasolla. On tärkeää, että uudistuksessa turvataan terveystieteellisen ja hoitotieteellisen yliopistotasoisen tutkimuksen rahoitus. Erityistä huomiota Uudellamaalla tulee kiinnittää osaavan ja ammattitaitoisen sote henkilöstön saatavuuteen, sillä ikääntymisen ja väestön kasvun ja hoidon tarpeen lisääntymisen vuoksi henkilöstön tarve on Uudellamaalla suurin. Henkilöstö tulee ottaa mukaan palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen, uudistus ei saa lisätä henkilöstön kuormittuneisuutta tai epävarmuutta. Sote alan johtamisosaaminen tulee varmistaa. Hyvällä johtamisella varmistetaan työpaikkojen vetovoimaisuus, henkilöstön riittävyys ja työhyvinvointi. Uudellamaalla tuleekin varmistaa sote johtamisen ja sotealan asiantuntijoiden riittävä yliopistotasoinen koulutus. Helsingin yliopistossa syksyllä 2019 käynnistetty sote maisteriohjelma vastaa osittain tähän tarpeeseen, joten ohjelma tulee vakiinnuttaa. Tähän voisi varmaan lisätä hoitotieteen koulutuksen uudelleen käynnistäminen. Tarve on Uudenmaan alueella suuri jo pelkästään väestömäärän hoidon tarpeen perusteella. Tämän voi myös laittaa tuohon Diagnostisten palveluiden koulutustarpeen yhteyteen. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden työharjoittelupaikkojen riittävyyteen sekä opiskelijaohjauksen riittävään resursointiin ja laatuun on kiinnitettävä huomiota. Diagnostisten palveluiden laatu varmistetaan alan asiantuntijoiden osaamisen kehittämisellä ja koulutuksella. Helsingin yliopistossa tulee käynnistää kliinisen laboratoriotieteen sekä kliinisen radiografian koulutus pikimmiten. Diagnostisten palveluiden kehittäminen edistää potilasturvallisuutta ja tuo palveluihin tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Uudenmaan ratkaisussa tulee kiinnittää erityistä huomiota diagnostisten palveluiden asemaan.
      • Suomen Yrittäjät ry, Grekin Satu
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Uudenmaan alueella asuu yli 1,5 miljoonaa ihmistä. Alueen erillisratkaisu voi olla perusteltu, vaikka se poikkeaisi sote-uudistuksen peruslinjauksesta, eli 18 maakunnasta, ja viisi sote-yhteistyöaluetta jatkamisesta. HUS säilyisi yhtenä kaikki alueet kattavana tuottajana. Tälle on ihmismäärästä johtuvia perusteita, mutta toisaalta ehdotus ei selkeytä nykyisen sairaanhoitopiirin tehtävien organisointia tai edistä integraatiota. Uudenmaan erillisratkaisu voidaan hyväksyä, jos siten saadaan koko sote-uudistus toteutumaan ja Uudenmaan väkirikkaalla alueella luodaan selkeät mekanismit monituottajamallin syntymiseen. Uudenmaan itsehallintoalueilla tulee viivytyksettä ottaa käyttöön palvelusetelit sekä henkilökohtainen budjetti mahdollisimman kattavina ja monipuolisina, sillä saatavuus totetutuu vain palvelusetelien käyttöä lisäämällä. Uudellamaalla tulee myös jatkaa kuntien aiemmin käynnistämää palveluseteliyhteistyötä tavoitteena palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetin mahdollisimman yhtenevät käytännön toteutukset koko Uudenmaan alueella. Koko uudistukselle on olennaisen tärkeää myös tulevan rahoituksen ratkaiseminen. Siinä tulee varmistaa Uudenmaan kasvun ja elinvoimaisuuden edellytykset. Mahdollinen maakuntavero kiristäisi työn verotusta Hallitusohjelman mukaan maakuntaveron käyttöönottoa selvitetään. Maakuntavero voi lisätä julkisen- ja aluetalouden suhdanneherkkyyttä ja vaikeuttaa julkisen talouden kokonaisuuden hallintaa. Julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen vaikeutuisi, koska merkittävää osaa menoista ei voisi koordinoida. Vain hyvin harvassa Euroopan maassa on alueellisella tasolla aito verotusoikeus, eli yleisestä eurooppalaisesta periaatteesta ei voida tässä yhteydessä puhua. Jos rahoitus perustuisi kokonaan tai pääosin maakunnan verotusoikeuteen, tarvitaan monimutkainen tasausjärjestelmä. Tällöin ongelmat, jotka ovat olleet kuntien valtionosuusjärjestelmässä, siirtyisivät myös maakuntatasolle. Maakuntaveroon on syytä suhtautua torjuvasti. Se toisi uuden verotason (valtio, kunta ja maakunta). Kuntavero ja maakuntavero kohdistuvat täysimääräisesti työhön. Maakunnan verotusoikeuteen sisältyy riski talouskasvun ja työllisyyden kannalta haitallisesta ansiotuloverotuksen kiristymisestä.
      • Invalidiliitto ry, Krokfors Ylva
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Invalidiliiton näkemyksen mukaan esitetty malli on suppea, eikä siinä käsitellä tarkemmin palveluiden järjestämistä. Työnjako sote-keskusten, HUS: n ja mahdollisten osaamiskeskusten välillä jää epäselväksi. Huomio kiinnittyy mm. siihen, että esityksessä sosiaalitoimi jää taka-alalle. Tästä syntyy suuri huoli siitä, millaisiin käytäntöihin ja ratkaisuihin maakunnan eri alueilla päädytään. Invalidiliitto on huolissaan vammaispalveluiden osaamisesta. Siihen tarvitaan valtakunnallisia koulutusta, esimerkiksi vammaissosiaalityön erikoistumiskoulutusta. Vammaispalveluiden erikoisosaamisen keskittäminen osaamiskeskuksiin on yksi mahdollinen ratkaisu. Vammaisten ihmisten tulee saada peruspalveluja lähipalveluina, mutta vaativien palvelujen osaaminen tulee keskittää. YK:n vammaisoikeuksien sopimus edellyttää vammaisten henkilöiden osallistamista päätöksentekoon. Palveluiden ja rakenteiden suunnittelussa pitää mukana olla eri- ikäisiä vammaisia henkilöitä sekä heitä edustavia järjestöjä. Vammaisneuvostoilla tulee olla todellista valtaa (vrt. vähemmistökielen lautakunta) ja palveluiden käyttäjien tulee olla mukana suunnittelemassa ja arvioimassa kaikissa palveluissa, ei pelkissä vammaispalveluissa. Tietoomme on tullut, että apuvälineiden saatavuudessa on nykyisellään HUS-alueella ollut ongelmia, mm. korvaavat välineet, odotusajat, yksilöllisiä apuvälinetarpeita ei huomioida riittävästi. Erityistason apuvälinepalveluiden saavutettavuuteen ja saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota toimivien apuvälinepalveluiden varmistamiseksi
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Loppuraportissa tarkastellaan järjestämisalueiden muodostamista perustuslain näkökulmasta. Perustuslaissa ei säädetä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapaa ja myös eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut toistuvasti, että perustuslaki sallii useita eri järjestämistapoja. Ratkaisun yritysvaikutukset tulee selvittää. Yksityisen tarjonnan hyödyntämisen kautta saatavat taloudelliset hyödyt verovarojen käytössä voidaan arvioida sote-uudistuksen rahoitusratkaisujen yhteydessä. Aikataulu on todella kiireellinen, mikäli hallituksen esitys maakuntien perustamisesta ja rahoituksesta aiotaan suunnitelman mukaisesti antaa joulukuussa 2020.
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Nyt ripeästi eteenpäin valmistelussa. Oikeudenmukaisen ja tasapuolisen rahoitusmallin perusteet tulisi saattaa tuleville sote-alueille tietoon hyvissä ajoin. Henkilöstöjärjestöjen osallisuus jatkovalmistelussa on tärkeätä. Työterveyshuollon toimijat tulee saada mukaan osaksi palveluverkostoja niin uudenmaan alueella kuin muuallakin.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Talentia Uusimaa ry, sihteeri Sari Lassi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Talentia Uusimaa ry;n lausunto Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksestä Pidämme hyvänä vaihtoehtona, että Uudenmaan erillisratkaisua jatkovalmistellaan sen pohjalta, että sote-tehtävien järjestämisvastuu on neljällä itsehallinnollisella alueella ja Helsingin kaupungilla (erikoissairaanhoito ensisijaisesti edellä mainituilla ja toissijaisesti HUS:illa). Ratkaisu,että koko Uusimaa olisi yksi sote-alue on liian suuri. Tämä vaikeuttaisi palvelujen piiriin pääsyä alueelliset erityispiirteet jäisivät toteutumatta. Toisaalta, verrattuna muihin Suomen maakuntiin, se olisi liian suuri väestöpohjaltaan ja siirtyminen siihen olisi kankeaa. Kuten taas nyt esitetty neljän alueen+ Helsingin- malli ei olisi liian pieni, vaan alueisiin riittäisi väestöpohjaa. Toisaalta nyt esitetyssäkin mallissa alueiden erot ovat suuret: Helsinki selvästi suurin ja Itä-Uusimaa pienin: ja esim. Länsi-Uudenmaan sisällä on suuria eroja. Kuten raportissa todetaan, esitetty malli toteuttaisi melko hyvin myös ruotsinkieliset palvelut, mutta se vaatisi joidenkin alueiden esim. Vantaa-Kerava osalta lisätoimenpiteitä mm. mahdollisuutta käytttää palveluita muilla alueilla. Työryhmän esitystä aletaan vasta jatkovalmistella ja moni asia mm. talous on auki, joten mitään kovin yksityiskohtaista on tällä hetkellä mahdoton lausua. Ikävänä ja huolestuttava Talentia Uusimaa ry:n hallitus mahdollisuutta, että alueellinen eriarvoisuus kasvaa entisestään (toki sillä on merkitystä, että Kainuu on erilainen alue kuin Helsinki. Kokemuksia Keski-Uudenmaan sotesta esim. ikäihmisten varhaisten ja ennakoivien palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden eron kuntien erilaisuudesta johtuen. Erillisratkaisulla voidaan ottaa huomioon alueelliset erityisyydet ja voitaisiinko välttää massa-ajattelua sotepalvelujen asiakkaissa. Talousnäkökulma (kohta 9) näkyi Keusotessa niin, että muutaman jäsenkunnan budjetti meni kovasti yli ja osa perussoten kuluja, mutta kaiketi isompi tappio tuli Hus:in erikoissairaanhoidosta. Pinnalla on sote keskusteluissa osallistumismahdollisuus ja kuntalaisten osallistaminen, joka vaatii monikanavaiset asiakaspalautejärjestelmät ja kannustamisen niiden antamiseen. Viimeinen kohta 16 ja sieltä oikeuskansleri Tuomas Pöysi, Maija Salo ja Sosten (Suomen sosiaali- ja terveys ry) kommentit, niissä hyvää avausta ja pohdintaa. Koko Uudenmaan maakunnan kattavaan HUSiin pohjautuva malli olisi tämän hetkisen ymmärryksen mukaan hyväksyttävä esitettävä malli. Tärkeää on tuoda esiin Talentiaan kuuluvien sosiaalialan eri ammattiryhmien huomioiminen sekä erilaiset koulutukset, jotta palkkaus ja tehtäväjaot tukevat korkeakoulutettujen työntekijöiden tarpeita. Kärjistetysti sanottuna; yhdistyksemme ”peräänkuulutti” mahdollisimman yhdenvertaista mallia asuinpaikasta riippumatta.
      • Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry, Jaakkola Pasi
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Pelastustoimi on otettu mukaan osaksi Uusimaa-PKS-Helsinki -sote-erillisratkaisua. Raportin kohdassa 6.5 on pelastustoimesta osana erillisratkaisua kirjattu seuraavaa: "Uudellamaalla on neljä pelastuslaitosta: Helsinki, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Itä-Uusimaa. Alueellinen pelastustoimen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta, ja yllä mainittujen alueiden kunnat vastaavat pelastustoimesta alueillaan. Kaikki Uudenmaan pelastuslaitokset tuottavat ensihoito- ja ensivastepalveluja sosiaali- ja terveystoimelle. Yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta suurin hyöty on pelastustoimen ja ensihoidon tiivis yhteistoiminto. Kun pelastuslaitokset tuottavat ensihoito- ja ensivastetehtäviä, voidaan pelastustehtäviin sekä ensihoito- ja ensivastetehtäviin käyttää samaa asemaverkostoa, samoja tukitoimintoja, osin samaa henkilöstöä, samoja toimintamalleja ja yhteisiä harjoituksia sekä yhteistä vara- ja suuronnettomuusvalmiutta. Lähtökohtaisesti pelastustoimialueiden jako noudattaisi kaavailtua itsehallinnollisten alueiden aluejakoa, sillä muutoksella, että nykyinen pelastustoimen Keski-Uudenmaan alue jaettaisiin kahtia eli Vantaa-Keravaan ja muuhun Keski-Uusimaahan. Lainsäädännöllä tulee turvata pelastustoimen mahdollisuus tehdä itsehallinnollisten alueiden välistä yhteistyötä ainakin ensihoidon osalta. Itsehallinnollisten alueiden päätöksellä Vantaa-Kerava ja Keski-Uusimaa voisivat näin hoitaa pelastustoimen palvelut yhteistyössä. Pelastustoimen ensihoitopalvelujen tuottamisen näkökulmasta olennaiseksi muodostuu HUSin asema uudistuksessa. Jos ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu säädetään HUSille, olisi mahdollistettava nykyisenkaltainen pelastuslaitosten tuottama ensihoito." Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry (ent. Suomen Palomiesliitto SPAL ry) lausuu sote-erillisselvityksestä seuraavasti: "SPAL katsoo, että pelastustoimi on järjestetty Uudellamaalla tällä hetkellä optimaalisesti. Uudenmaan pelastuslaitoksia ei olla yhdistämässä yhdeksi valtakunnallisesti jättisuureksi laitokseksi, mitä SPAL pitää tässä tilanteessa hyvänä asiana. SPAL toteaa lisäksi, että Uudenmaan pelastuslaitosten lukumäärää ei missään nimessä tule myöskään kasvattaa. Uudistuksen yhteydessä tulee turvata se, että nykyinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos voi jatkossa tuottaa sekä Vantaa-Keravan että muun Keski-Uudenmaan pelastuspalvelut. Viidennen pelastuslaitoksen luominen loisi uutta ja tarpeetonta byrokratiaa sekä lisäisi tarpeettomasti hallinnollisia sekä myös toiminnallisia kustannuksia. SPAL katsoo edelleen, että lainsäädännöllä tulee varmistaa ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu HUS:lle uudistuksen jälkeenkin, jotta pelastustoimi voisi tuottaa ensihoitoa myös jatkossa. Yhteiskunnan ja Uudenmaan asukkaiden laadukkaiden ensihoitopalvelujen sekä nopean avun saannin kannalta on perusteltua tuottaa ensihoito pääosin edelleen pelastustoimella.
      • Helsingin yliopisto, Lausunnon on hyväksynyt Helsingin yliopiston hallitus kokouksessaan 26.2.2020.
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Helsingin yliopisto kannattaa pääpiirteittäin ehdotettua ratkaisua useammasta itsehallintoalueesta ja HUSista sekä HUSin lakisääteistä järjestämisvastuuta. Sote-erillisselvitysraportissa on todettu (s. 29), että yliopistollisesta sairaalasta tulisi säätää nykyistä tarkemmin ja samalla vahvistaa tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyötä ja mahdollisuuksia. Helsingin yliopisto pitää olennaisen tärkeänä, että yliopiston edustuksesta yliopistollisen sairaalan hallinnossa myös jatkossa säädetään laissa. Nykyiset edustussäännökset sisältävä erikoissairaanhoitolaki on ilmeisesti tarkoitus kumota sote-uudistuksen yhteydessä, joten säännökset on sisällytettävä ajantasaistettuna tulevaan lainsäädäntöön. Sote-erillisselvityksen kanssa samaan aikaan valmistuneessa HUS-työryhmän loppuraportissa (STM:n raportteja ja muistioita 2019:67) on yksityiskohtaisesti tarkasteltu HUSin hallintomallivaihtoehtoja, mutta hahmotelluissa tulevissa malleissa ei ole mainintaa yliopiston edustuksesta. Kansainvälisesti yliopistollisen sairaalan määritelmä sisältää tiiviin yliopiston ja sairaalan integraation, joka ilmenee yhteisenä opetuksena ja tutkimuksena sekä yhteisenä hallintona. Helsingin yliopiston edustus HUSin hallintoelimissä on erityisen tärkeä, koska HUSin asema tulee erillisratkaisun vuoksi olemaan erilainen kuin muiden yliopistollisten sairaaloiden. Lainsäädännössä on myös huolehdittava, että HUSin tehtäviin tulee kuulumaan opetus ja tutkimus. Tavoitteena on, että HUS yliopistollinen sairaala huolehtii laaja-alaisesti, osin valtakunnallisesti lääketieteen perusopetuksesta ja erikoistumiskoulutuksesta sekä muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta. Mikäli yliopisto ei voi käyttää sairaalaa opetuksessa, koulutus vaarantuu merkittävästi. Korkeatasoinen tieteellinen tutkimustyö mahdollistaa kansainvälisen korkeatasoisen lääketieteen kehityksen ja uusien menetelmien ja hoitomuotojen seuraamisen ja käyttöönoton potilastyössä. Tämän velvoitteen täyttämisen kannalta yliopistolla ja HUSilla pitää edelleen olla jaetut tehtävät (sivuvirat, mm. professori-ylilääkäri), jotka ovat yliopistollisen sairaalan toiminnalle välttämätön elementti. Sekä yliopiston edustuksesta että yliopistollisen sairaalan tutkimus- ja opetustehtävästä ja siihen liittyvistä jaetuista tehtävistä, taloudellisista vastuista ym. on säädettävä nimenomaan lain tasolla, sopimuspohjainen sääntely ei ole riittävää. Suomen Akatemian lippulaivaohjelman hanke iCAN, digitaalisen yksilöllistetyn syöpälääketieteen lippulaiva, on hyvä esimerkki HUSin ja Helsingin yliopiston yhteisestä tutkimushankkeesta, jossa tehdyn korkeatasoisen tutkimuksen vaikuttavuus voi olla valtava ja johon käytetään paljon yhteiskunnan resursseja. Tällaisen yhteistyön edellytykset on myös jatkossa turvattava lainsäädäntötoimin. Yliopistollisen sairaalan opetuksen ja tutkimuksen rahoitus jatkossa on erittäin tärkeä varmistaa. Helsingin yliopisto kiinnittää huomiota siihen, ettei siltä ole pyydetty lausuntoa Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportista. Yliopisto pitää tällaista menettelyä yllättävänä. Vaikka raportti ei vielä edusta lainvalmistelun konkreettista vaihetta, siinä suositellun ratkaisun pohjalta on tarkoitus ryhtyä valmistelemaan lainsäädäntöä, ja raportti on laadittu nimenomaisesti lainvalmistelun tarpeisiin. Yliopistolain 3.2 §:n mukaan yliopistoille on varattava niitä koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Nykyisen lainsäädännön mukaan Helsingin yliopisto on edustettuna HUSin hallinnossa sekä kuntayhtymän liittovaltuustossa että liittohallituksessa. Yliopisto on edustettuna myös monissa muissa HUSin elimissä kuten psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnassa. On ilmeistä, että tuleva lainsäädäntö koskee myös Helsingin yliopistoa. Helsingin yliopisto pitää erittäin tärkeänä, että sote-erillisratkaisua ja siihen kiinteästi liittyvää HUSin asemaa valmisteltaessa yliopisto otetaan vahvasti mukaan valmistelutyöhön yhdenvertaisesti kuntien kanssa. Erillisratkaisu on osa laajempaa sote-uudistusta, jossa ratkaistaan yleisesti yliopistollisten sairaaloiden asema. Lainvalmistelu koskee paitsi Helsingin yliopistoa myös muita lääketieteellistä koulutusta antavia yliopistoja olennaisesti, koska sen tuloksesta riippuu mm. yliopistojen oikeus saada edelleen edustus yliopistollisten sairaaloiden hallinnossa sekä yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteistyön edellytykset. Lainsäädäntöhankkeen kaikissa vaiheissa on oltava mukana myös yliopistojen edustus.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • SAMS är en nationell intresseorganisation för personer med funktionsnedsättningar som har svenska som modersmål. Vi kommenterar därför enbart språkliga aspekter i utlåtandet. Social- och hälsovården bör utvecklas så att den svenskspråkiga befolkningens behov tillgodoses på ett jämlikt sätt med den finskspråkiga befolkningens. Det innebär att den svenskspråkiga social- och hälsovården inte får sacka efter och att även den svenskspråkiga befolkningen har valmöjligheter och valfrihet. Vi vill framhäva att inte bara hälsovårdstjänsterna ska finns på svenska, utan också socialvården ska fungera för olika målgrupper med svenska som modersmål. Även de digitala lösningarna bör utvecklas enligt samma principer och de måste vara tillgängliga och anpassade för personer funktionsnedsättning som har exempelvis synnedsättning eller som är i behov av lättläst information. För att modellen ska fungera och så att de språkliga rättigheterna kan tryggas måste det finnas ett lagstadgat samarbete mellan de olika områden i Nyland. Viktigt är också att det finns ett fungerande och flexibelt samarbete mellan dessa områden och de andra landskapen. Personer med funktionsnedsättning är oftare i behov av specialvård som i nuläget kan vara bristfällig och splittrad, delvis på grund av att befolkningsunderlaget är litet. För att servicen och servicekedjorna ska fungera även på det andra nationalspråket är det viktigt att, förutom ett fungerande samarbete, även kartlägga specialkunnande inom funktionshinderfrågor. Det är viktigt med samarbete gällande den svenskspråkiga specialiserade vården. Fokus måste finnas på både på myndigheternas förvaltning, men också på servicenätet. Det ska finnas tillräckligt med resurser för den svenskspråkiga servicen och det måste öppnas upp hur man tillgodoser de språkliga rättigheterna i exempelvis förvaltningsstadgan och i olika strategier. Det bör också genomgående tas hänsyn till finlandssvenskt teckenspråk och deras rätt till sitt språk i social- och hälsovården. SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder är en samarbetsorganisation inom funktionshinderområdet i Svenskfinland. Våra medlemsorganisationer är: Förbundet Finlandssvenska Synskadade, FDUV, Psykosociala förbundet, Svenska hörselförbundet samt FMA - Funktionsrätt med ansvar. Enligt WHO beräknar man att omkring 15% av den totala befolkningen har någon form av funktionsnedsättning. Om man dessutom beaktar personer med långvarig psykisk ohälsa finns de ca 45 000 personer med funktionsnedsättning som behöver service på svenska i Finland.
      • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esityslista 25.02.2020 §3, Landstedt Jyrki
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • 4 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunto / Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportti 1083/00.04.03/2020 JL/JA/TS Lausuntopyyntö VN/8868/2019: Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportti Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvitys Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan alueelliset erityspiirteet otetaan huomioon huomioon mahdollisuuksien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja palveluiden järjestämisessä. Hallitus selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä. Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisun selvitys toteutettiin syksyllä 2019. Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisen erillisratkaisun perusteluja, reunaehtoja ja toteutuksen vaihtoehtoja. Uudenmaan , pääkaupunkiseudun tai Helsingin mahdollisen sote-erillisratkaisun selvityksen loppuraportissa esitetään, että jatkovalmistelu pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen neljän itsehallinnollisen alueen ja Helsingin kaupungin toimesta. Myös erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi ensisijaisesti alueilla. Helsinki Uudenmaan sairaanhoitopiirin toissijaisesta järjestämisvastuusta säädettäisiin lailla. Pelastustoimin sote-erillisselvityksessä ”Uudellamaalla on neljä pelastuslaitosta: Helsinki, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Itä-Uusimaa. Alueellinen pelastustoimen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta ja yllä mainittujen alueiden kunnat vastaavat pelastustoimesta alueillaan. Kaikki Uudenmaan pelastuslaitokset tuottavat ensihoito- ja ensivastepalveluja sosiaali- ja terveystoimelle. Yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta suurin hyöty on pelastustoimen ja ensihoidon tiivis yhteistoiminto. Kun pelastuslaitoksen tuottavat ensihoito- ja ensivastetehtäviä, voidaan pelastustehtäviin sekä ensivastetehtäviin käyttää samaa asemaverkostoa, samoja tukitoimintoja, osin samaa henkilöstöä, samoja toimintamalleja ja yhteisiä harjoituksia sekä yhteistä vara- ja suuronnettomuusvalmiutta. Lähtökohtaisesti pelastustoimialueiden jako noudattaisi kaavailtua itsehallinnollisten alueiden aluejakoa, sillä muutoksella, että nykyinen pelastustoimen Keski-Uudenmaan alue jaettaisiin kahtia eli Vantaa-Keravaan ja muuhun Keski-Uusimaahan. Lainsäädännöllä tulee turvata pelastustoimen mahdollisuus tehdä itsehallinnollisten alueiden välistä yhteistyötä ainakin ensihoidon osalta. Itsehallinnollisten alueiden päätöksellä Vantaa-Kerava ja Keski-Uusimaa voisivat näin hoitaa pelastustoimen palvelut yhteistyössä. Pelastustoimen ensihoitopalveluiden tuottamisen näkökulmasta olennaiseksi muodustuu HUSin asema uudistuksessa. Jos ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu säädetään HUSille, olisi mahdollistettava nykyisen kaltainen pelastuslaitosten tuottama ensihoito.” Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunto sote-erillisselvitykseen Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esittää, että pelastustoimen asema huomioidaan. Erityisen tärkeää tämä on Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueella, joka esityksen mukaan jakaantuisi kahteen Vantaa-Kerava ja Keski-Uudenmaan itsehallintoalueeseen. Suomen pelastustoimi on jo ”maakunnallistettu” vuonna 2004. Pelastustoimi järjestetään jo nyt kuntaa suuremmilla alueilla. Lisäksi Uudellamaalla pelastuslaitokset nykyisin tiivistä yhteistyötä keskenään ja alueen kuntien kanssa sekä muiden viranomaisten kanssa. Pelastuslaitosten yhteistyö on erityisen tiivistä Helsinki Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa ensihoidossa, jossa pelastuslaitokset ovat mukana yhteistoimintasopimukseen perustuen. Viiden itsehallintoalueen ratkaisu on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja ensihoidon tuottamisen kannalta esitetyistä vaihtoehdoista toimivin ratkaisu. Mikäli lainsäädännöllä voidaan varmistaa pelastustoimen mahdollisuus tehtävä yhteistyötä ensihoidon osalta Helsinki Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa myös jatkossa, niin pelastustoimi voisi jatkaa edelleen myös kuntien välisenä yhteistoimintana. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että lainsäädännöllä turvataan itsehallintoalueiden mahdollisuus tehdä yhteistyötä keskenään pelastustoimessa. Itsehallinnolliset alueiden päätöksellä Vantaa-Kerava ja Keski-Uusimaa voisivat näin hoitaa pelastustoimen palvelut yhteistyössä, jolloin nykyistä Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta ei tarvitsisi jakaa kahteen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustoimen palvelut ja palveluverkko on suunniteltu ja optimoitu käsittäen koko nykyinen Keski-Uudenmaan pelastustoimen alue. Pelastuslaitoksen jako kahteen alueeseen aiheuttaisi tarpeen uusien rakenteiden ja palveluiden rakentamiselle sekä joka tapauksessa Keravan kaupungin ja Tuusulan kunnan yhteisesti omistaman paloaseman ja sen tarjoamien palveluiden yhteen sovittamisen kahden itsehallintoalueen kesken. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen jaossa kahteen itsehallintoalueeseen muutoskustannukset ovat merkittävät. Koska Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on nykyisin jo toimiva ja kustannustehokas, niin uusien rakenteiden ja hallinnon rakentumisesta aiheutuisi myös huomattava pysyvä käyttökustannusten lisäys. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kykenee tällä hetkellä tuottamaan tehokkaat pelastustoimen palvelut kustannustehokkaimmin kaikista Suomen pelastuslaitoksista. Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta 25.2.2020 Pelastusjohtaja esitys: Päätetään antaa esittelytekstin mukainen lausunto Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisratkaisusta. Täytäntöönpano: pelastuslaitos Lisätiedot: Jyrki Landstedt, puh. 050 3145385,
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Erillisselvityksen loppuraportin mukaan Helsingin kaupungin ja neljän Uudenmaan itsehallintoalueen rahoitus määräytyisi lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin muualla maassa. Sote-uudistuksen johtoryhmän kokoustiedotteiden perusteella rahoituksen siirtoa ollaan valmistelemassa edellisellä vaalikaudella ehdotetun ja eduskunnan perustuslakivaliokunnassa käsitellyn mallin perusteella. Malli, jossa kaikkien kuntien tuloveroprosenttia alennetaan yhtä monella prosenttiyksiköllä, vaikuttaa negatiivisesti useimman Uudenmaan kunnan verotulokehitykseen ja siten rahoitusasemaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tämä tulee ottaa huomioon kuntien valtionosuusjärjestelmässä, jotta voidaan turvata kuntien elinvoimaisuus ja kasvavat investointitarpeet myös jatkossa. Valtionosuusjärjestelmään on mahdollista sisällyttää esimerkiksi väestömuutoksia ja verotulomenetyksiä pidemmällä aikavälillä kompensoivia laskentaperusteita. Edellä mainittujen muutosten valmistelu tulisi käynnistää yhteistyössä kuntien kanssa välittömästi.
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Esitetyssä mallissa sosiaalitoimi jää taka-alalle. Siitä ei mainittu erikseen juuri mitään. Tästä syntyy suuri huoli siitä, millaisiin käytäntöihin ja ratkaisuihin maakunnan eri alueilla päädytään. Työnjako sote-keskusten, HUS :n ja mahdollisten osaamiskeskusten välillä jää epäselväksi. On olemassa todellinen riski, että sosiaalipuoli jää syrjään. Tämä on ollut havaittavissa koko sote-uudistuksen valmistelun ajan (myös edellisillä hallituskausilla ja julkisessa keskustelussa). Vammaisjärjestöt ovat huolissaan vammaispalveluiden osaamisesta. Vammaispalveluiden erikoisosaamisen keskittäminen osaamiskeskuksiin on yksi mahdollinen ratkaisu. Kuitenkin palveluja pitää saada myös läheltä, mutta vaativien palvelujen osaaminen tulee keskittää. Jo palveluiden ja rakenteiden suunnittelussa pitää mukana olla eri ikäisiä vammaisia ihmisiä sekä heitä edustavia järjestöjä. Vammaisneuvostoilla tulee olla todellista valtaa (vrt. vähemmistökielen lautakunta) ja niitä tulee osallistaa kaikissa palveluissa, ei pelkissä vammaispalveluissa. Erikseen tulee ratkaista, miten alueiden vammaisneuvostot kootaan ja miten ne toimivat. Jokapäiväisten apuvälineiden saatavuudessa on jo nykyisellään HUS-johtoisessa mallissa ongelmia. (mm. korvaavat välineet, odotusajat, yksilöllisiä apuvälinetarpeita ei huomioida riittävästi.) Tuleekin tarkasti miettiä mm. mitä apuvälineitä saa sote-keskuksista ja mitä HUS: a. Rahoitusratkaisu tulee valmistella yhteistyössä ja koordinoidusti kuntien kanssa. Myös rajapinta kuntien ja maakuntien ennaltaehkäisevän toiminnan ja muun toiminnan osalta tulee käydä huolellisesti läpi. Kokonaisuutena esitys on ylipäätään melko suppea ja vaikuttaa siltä, että keskeisempää tässä vaiheessa on ollut valtiosääntöoikeudellinen pohdinta kuin varsinainen palveluiden yksityiskohtaisempi pohdinta, johon olisi mielekkäämpää ottaa kantaa. Näin yleisellä tasolla ei voida vielä nähdä sen enempää uhkakuvia kuin mahdollisuuksiakaan. Yksityiskohtaisempaan tarkasteluun palveluiden järjestämisestä ja rakenteista tarvitaan asiakasosallisuutta ja tähän järjestöt tarjoavat asiantuntemustaan. YK:n vammaissopimus edellyttää vammaisten henkilöiden osallistamista kaikkeen päätöksentekoon. Vammaisfoorumi on jo aiemmin toimittanut ministeri Kiurulle sote-keskuksia koskevan esityksensä, joka on myös Uudenmaan erillisratkaisua pohdittaessa relevantti. Siinä on erikseen kuvattu erikoissairaanhoidon, sote-keskusten ja vammaisasioiden osaamiskeskusten tehtävät. Esitys on laadittu ministeri Kiurun toimeksiannosta ja toimitettu marraskuussa 2019.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Yhteenvetona THL lausuu seuraavaa: Raportissa ehdotettua erillisratkaisumallia ja sen vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon on vaikea arvioida, sillä mallin yksityiskohdat jäävät raportissa monilta keskeisiltä osin avoimiksi eikä valtakunnallisen ratkaisun yksityiskohdista ole vielä tietoa. Valtakunnallisen ja Uudenmaan alueellisen mallin yksityiskohtienkin hahmotuttua uudistuksen vaikutukset ovat viime kädessä riippuvaisia siitä, miten uudistuksen toimeenpanossa onnistutaan. Uudenmaan alueellisessa kokonaisuudessa korostuu tällöin se, miten itsehallinnollisten alueiden ja HUSin välinen yhteistyö onnistuu. Ehdotetulle erillisratkaisumallille raportissa esitetyt perustelut kiinnittyvät pitkälti muutosvaiheen riskienhallintaan sekä hallinnolliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja kansanvaltaisuuteen, jotka raportissa esitetyn arvion mukaan toteutuisivat paremmin väestöpohjaltaan koko Uuttamaata pienemmillä alueilla. Mallin perusteeksi ei juurikaan esitetä sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumiseen liittyviä seikkoja muutoin kuin että ehdotetussa rakenteessa perustason sote-palvelujen yhteensovittamisen kuntien vastuulle jäävien palvelujen kanssa arvioidaan onnistuvan paremmin kuin yhden alueellisen järjestäjän mallissa. Raportissa ehdotettu erillisratkaisu ottaisikin huomioon pitkälti nykyisenkaltaisen kuntapohjaisen järjestämisvastuun alueellisen ja sisällöllisen jatkumon turvaamisen. Raportissa ei juurikaan kuvata, saati arvioida ehdotetun mallin vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta. Palveluihin kohdistuvat vaikutukset ovat kiinni siitä, millaisiksi mallin yksityiskohdat muotoutuvat ja miten päätöksenteossa ja yhteistyön toteuttamisessa onnistutaan itsehallinnollisten alueiden ja HUSin kesken. On kuitenkin selvää, että erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun jakautuminen itsehallinnollisten alueiden ja HUSin välille ja siten sen ainakin osittainen erkaantuminen perustason palveluista on omiaan hankaloittamaan uudistuksen toimeenpanoa ja alueellisen palvelujärjestelmän ohjaamista ja toimintaa. Yhden järjestäjän mallissa olisi paremmat edellytykset huolehtia yhteisestä infrastruktuurista, palvelulogistiikasta ja tietojohtamisesta. Ehdotetun mallin mukaiset itsehallinnolliset alueet vastaisivat väestömääriltään pitkälti sote-uudistuksessa syntyviä muita maakuntia. Itsehallinnollisten alueiden vastuulle jäävien perustason palvelujen osalta Uudenmaan tilanne ei näin ollen muodostuisi olennaisesti erilaiseksi maan muihin osiin verrattuna – pois lukien perustason ja erityistason palvelujen yhteensovittaminen. Ehdotetun mallin mukaisesti edettäessä jatkovalmistelussa erityistä huomiota edellyttävät kysymykset liittyvätkin perustason ja erityistason palvelujen suhteeseen ja etenkin siihen, miten itsehallinnollisten alueiden ja HUSin vastuut määritellään ja alueiden HUSiin kohdistama omistajaohjaus sekä alueiden ja HUSin rahoitus ja yhteistyö järjestetään. Erikoissairaanhoidon eriyttäminen muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta on omiaan hankaloittamaan muodostuvan kokonaisuuden ohjaamista ja hallinnointia sekä kokonaiskustannusten hallintaa. Ratkaisevaksi muodostuu se, onnistutaanko jatkovalmistelun yhteydessä varmistamaan itsehallinnollisten alueiden HUSiin kohdistaman omistajaohjauksen tehokkuus siten, että erikoissairaanhoidon vaatimukset eivät määritä liiaksi alueellisen kokonaisuuden muotoutumista ja toimintaa. Tämän kannalta keskeisessä asemassa tulee olemaan itsehallinnollisten alueiden ja HUSin välinen korvausmalli, jonka tulisi mahdollistaa se, että alueet voivat vaikuttaa erikoissairaanhoidon menoihin ja siten hallita ja ennakoida nykyistä paremmin omaa talouttaan. Maakunnille/itsehallinnollisille alueille suunnatussa valtion rahoituksessa tulee kyetä ottamaan huomioon se, että Uudellamaalla alueiden mahdollisuus vaikuttaa omilla ratkaisuillaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten muodostumiseen voi ehdotetussa mallissa olla muuta maata rajallisempi HUSin erityisasemasta johtuen. Vaikka viiden itsehallinnollisen alueen muodostama erikoissairaanhoidon kuntayhtymää vastaava rakenne on oletettavasti helpommin ohjattava kuin nykyiset usean kunnan kuntayhtymät, on odotettavissa, että kaikki kuntayhtymärakenteen toimintaan liittyvät ongelmat eivät poistu yhtymän jäsenten määrän vähentymisen seurauksena. Raportissa esitetään, että vastuu erikoissairaanhoidon järjestämisestä jakautuisi laissa ja järjestämissopimuksessa tarkemmin määritellyin tavoin HUSin ja itsehallinnollisten alueiden kesken. On odotettavissa, että vastuun jakaminen ei tule olemaan ongelmatonta päätöksenteon eikä käytännön toiminnan kannalta. Järjestelmän rahoitukseen, erikoissairaanhoidon järjestämiseen ja itsehallinnollisten alueiden tarpeisiin liittyvät näkökohdat voivat synnyttää vaikeasti ratkaistavia jännitteitä erikoissairaanhoidon sisäistä jakolinjaa määritettäessä ja myöhemmin käytännön toiminnassa ja alueellisen kokonaisuuden ohjaamisessa. THL tunnistaa erillisratkaisun taustalla vaikuttavat Uudenmaan kuntien tarpeet ja tavoitteet sekä sen, että hallinnollisen uudistuksen toimeenpanon voidaan arvioida olevan helpompaa koko Uuttamaata pienemmissä ja suurelta osin jo totutuissa alueellisissa kokonaisuuksissa, vaikkakin HUSin erityisasemasta seurannee haasteita uudistuksen toimeenpanolle. Raportissa esitetyn mallin toteuttamiseen liittyy kuitenkin tässä lausunnossa kuvattuja ja muita vaikeasti ratkaistavia kysymyksiä. Valtakunnallisen ja alueellisen kokonaisuuden hahmotuttua mallin vaikutukset palvelurakenteeseen ja viime kädessä perusoikeuksien yhdenvertaiseen toteutumiseen tulee arvioida huolella. Tämä edellyttää, että valmistelulle varataan riittävästi aikaa. Raportissa kuvattu malli C, eli yhden järjestäjän ja viiden tuotantoalueen malli olisi THL:n näkökulmasta raportissa esitettyä vaihtoehtoa parempi ohjattavuuden, rahoituksen selkeyden, kansallisen säädösperustaisen yhdenmukaisuuden, tuki- ja tietojärjestelmien sekä erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen ydinprosessien kannalta.
      • Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten kaupunginvaltuusto 24.2.2020 (§ 5)
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Raportti vastaa Uudenmaan kuntien esittämiin huoliin lähinnä aluejaon osalta. Kauniainen suhtautuu kriittisesti uuden hallinnon tason luomiseen, koska se etäännyttää päätöksentekoa asukkailta, heikentää varsinkin pienten ja keskisuurten kuntien vaikutusmahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä uhkaa luoda uusia siiloja sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kunnille jäävien palveluiden välille. Kauniaisten tapauksessa riski on myös suuri sille, että siirtyvien palveluiden osalta niiden taso tulee heikentymään suhteessa nykyiseen palvelutasoon. Esitetty ratkaisumalli, joka aluejaon osalta vastaa Uudenmaan kuntien yhteistä näkemystä, on joka tapauksessa sekä toiminnallisesti, että demokratian kannalta kannatettavampi ratkaisu, kun yhden alueen malli. Sote-uudistuksen rahoitus ei voi perustua edellisen vaalikauden ratkaisuihin. Uudenmaan erillisratkaisun rinnalla myös koko sote-uudistusta ja erityisesti sen rahoitusratkaisua tulee valmistella hyvässä yhteistyössä niin kaupunkien kuin koko kuntakentän kanssa. Edellisen rahoitusmallin valuviat tulee korjata. Aiempi malli ei kohdellut kuntia yhdenvertaisesti. Kunnallisveroprosentin tasasuuruinen leikkaus kaikilta kunnilta olisi rokottanut Helsingin seudun, kasvavien kuntien ja erityisesti Kauniaisten ja Espoon tuloista huomattavasti suuremman suhteellisen osuuden kuin muilta kunnilta. Lisäksi kunnallisverotulopohjasta olisi kokonaisuutena siirtynyt valtiolle enemmän varoja kuin mitkä ovat kuntien sote-toimintojen kustannukset. Yhteisöverotulojen leikkaus ja kiinteistöveron sisällyttäminen verotulotasaukseen olisivat vieneet verotuloja erityisesti pääkaupunkiseudulta. Malli olisi myös huomattavasti lisännyt mm. Kauniaisten valtionosuusriippuvuutta ja siten yleistä riippuvuutta valtion päätöksistä. Kuntien tulojen keruu ja siirto valtiolle maakuntien rahoitusta varten on mahdollista toteuttaa usealla eri tavalla. Vaihtoehtoisia malleja sekä niiden vaikutuksia tulee analysoida perusteellisesti tiiviissä yhteistyössä kuntakentän kanssa. Sote-rahoitusmallin valinnan tulee perustua tutkittuun tietoon ja yhteisesti jaettuihin vaikutusarvioihin. Vain näin on mahdollista turvata kuntien yhdenvertainen kohtelu sekä löytää taloudellisesti kestävä ratkaisu koko julkisen talouden kokonaisuutta tarkastellen. Sote-uudistuksen rahoituksella tulee ratkaista ennen kaikkea sote-palvelujen rahoitus. Omana asianaan valtion tulee ratkaista verotulopohjaltaan taantuvien kuntien rahoituksen riittävyys sekä rahoitusperiaatteen toteutuminen niissä palveluissa, jotka sote-uudistuksen jälkeen jäävät kuntien järjestämisvastuulle. Sote-uudistuksen rahoitusmallia valmisteltaessa on turvattava kuntien tasapuolinen kohtelu väestönkasvun vaatimukset huomioiden. On koko maan etu, että pääkaupunkiseutu ja sen kaupungit kykenevät tulevaisuudessakin investoimaan niin liikenteeseen kuin kasvavan väestön tarvitsemiin palveluihin. Mikäli kaupungistumisen kestävässä hoidossa epäonnistutaan, kärsii siitä vastaavasti koko Suomi. Yksi lisähuoli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyen koskee opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden tulevaa sijoittumista. Kauniainen esittää, että kunnilla tulee olla oikeus järjestää oppilas- ja opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut yhdessä muiden kuntien kanssa tai sopia yhdessä näiden palveluiden järjestämisestä itsehallintoalueen kanssa. Oppilas- ja opiskeluhuollon koulupsykologit ja -kuraattorit tarvitaan lähelle oppilaita, opiskelijoita ja opettajia. He ovat kiinteä ja tärkeä osa kouluyhteisöä yhteisöllisen hyvinvointityön avainhenkilöinä ja yhteisöllisen opiskeluhuollon ryhmän jäseninä. Koulujen yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä ja sitä kautta opiskeluhuollon psykologien ja kuraattoreiden roolia koulun keskeisinä toimijoina ja jäseninä on vahvistettu vuonna 2014 käyttöön otetussa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Myös koulun yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia tukevien suunnitelmien laatiminen ja päivittäminen, kuten opiskeluhuollon suunnitelma, kiusaamisen ja häirinnän vastainen suunnitelma ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, kuuluvat heidän työhönsä. Työnjohdon ja -organisoinnin on oltava siellä, missä työ tehdään ja missä on tuntemusta päiväkotien ja koulujen arjesta ja mitä on ennaltaehkäisevä ja yksilökohtainen opiskeluhuolto kussakin yksikössä. Samalla on todettava, että sivistystoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon monialaisen yhteistyön toteuttaminen, kuten oppilashuolto, mahdollistuu viiden alueen mallissa kuitenkin selkeästi yhden järjestäjän mallia paremmin, koska se paremmin mahdollistaa paikallisten olosuhteiden huomioimista. Oli rakenne mikä tahansa, on tärkeää, että kuraattorit, kouluterveydenhoitajat ja -psykologit ovat lähipalvelua, osa myös yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja kouluissa lasten ja nuorten kouluympäristössä. Mikäli oppilashuolto kokonaisuudessaan siirretäisiin itsehallintoalueen järjestettäväksi, tulee varmistaa se, ettei palvelutaso selkeästi heikkene nykyisestä niissä kunnissa, jossa on huolehdittu ennaltaehkäisevän työn hyvästä resursoinnista.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • PSHP haluaa kiinnittää huomiota siihen, että kyse ei ole vain Uuttamaata ja HUSia koskevasta asiasta, vaan yliopistollisen sairaalan rooli ja tehtävät tulisi määritellä lainsäädännössä koko maata koskien yhdenmukaisin perustein. PSHP viittaa yo-sairaaloiden johtajien erilliseen lausuntoon asiassa ja sen lisäksi esittää seuraavaa: Voimassa olevassa lainsäädännössä on useita säännöksiä, joissa yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle kuntayhtymälle ja yliopistollisille sairaaloille itselleen säädetään tehtäviä ja vastuita. Tällaisia säännöksiä on muun muassa terveydenhuoltolaissa, ns. keskittämisasetuksessa ja ns. päivystysasetuksessa. Nämä tehtävät liittyvät erikoissairaanhoidon työnjakoon sekä alueellisesti ja valtakunnallisesti keskitettävään erikoissairaanhoitoon. Yliopistollisen sairaalan tehtävät ja vastuut liittyvät erityisosaamisen, opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen ja kehittämistoiminnan tuottamaan hoidon laadun sekä potilasturvallisuuden ylläpitoon ja parantamiseen. Yliopistollisille sairaaloille on asetettu suoranaisia velvollisuuksia lääkäreiden perusopetuksen ja erikoislääkärikoulutuksen tuottamisessa. Erityisesti tarvitaan lakiin kirjaus siitä, että yliopistollisilla sairaaloilla on velvollisuus tehdä tieteellistä tutkimusta. Nyt tällainen suoranainen velvoite puuttuu. Tämä vaikeuttaa yliopistosairaalassa tutkimusta tekevien tutkijoiden rahoituksen saantimahdollisuuksia. Valtion tutkimusrahoituksen vähentyessä on muun rahoituksen osuus merkittävä. Se, että laissa säädetään yo-sairaaloista nykyistä tarkemmin, vahvistaa tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyötä ja mahdollisuuksia myös perustasolla. Laissa tulee säätää myös yo-sairaalan suhde ko. yliopistoon. Ainakin Sipilän hallituksen sote-laissa yo-sairaalan rooli ja asema oli heikosti kirjattu. Emme tiedä, onko asia muuttunut Marinin hallituksen lakiteksteissä. Käsityksemme mukaan ei, tosin STM on tästä hyvin tietoinen ja muutosta on ehkä tulossa. Tärkeää on, että kaikkien yo-sairaaloiden, ei vain HUS/HYKS roolia, tulisi säätää laissa. Lausuttavana olevan raportin perusteella voisi ajatella, että siinä ehdotetaan vain HYKS/HUS tehtävien säätämistä. Kaikkien yo-sairaaloiden kuitenkin tulisi olla samalla viivalla. Sairaanhoitopiiri voi tällä hetkellä tuottaa yliopistolliselle sairaalalle kuuluvia palveluja monella eri tavalla, jotka perustuvat Kuntalain ja Sosiaali- terveydenhuollon valtionosuuksista annetun lain säännöksiin. Palvelut voidaan tuottaa mm. omana toimintana, ostopalveluina yksityiseltä tai julkiselta palvelujen tuottajalta, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai kuntayhtymän kanssa tai perustamalla osakeyhtiön tai olemalla osakkaana muussa yksityisoikeudellisessa yhteisössä. Perustuslain säännökset julkisen hallintotehtävän hoitamisesta ja julkisen vallan käytöstä asettavat rajoituksia julkisen terveydenhuollon tuottamistavoille. Yhtiömuotoinen palvelutoiminta voi toimia kirittäjänä ja toimintamallien kehittäjänä julkista organisaatiota ketterämmin. Tästä on hyviä kokemuksia tuottavuuden kasvun myötä ja palveluketjujen kehittämisessä muun muassa PSHP:n konsernissa. Yliopistosairaaloiden ja niiden muodostamien osaamiskeskusten mahdollisuuksia toimia muissakin muodoissa kuin julkisen organisaation muodossa tulisi säätää laissa selkeämmin. Lisäksi nykyisten sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden (tulevien maakuntien) mahdollisuuksia perustaa yhteisiä osaamiskeskuksia yhteisen johdon alle tulee mahdollistaa laissa.
      • Sipoon kunta talous- ja hallintokeskus, Sipoon kunnanhallitus
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Monia kohtia on vielä avoinna liittyen sote-uudistukseen ja maakuntaratkaisuun sekä kansallisesti että Uuteenmaahan liittyen kuten esim. rahoitusratkaisu, lainsäädäntö, vaikutustenarviointi, perustamiskustannukset, tietojärjestelmien yhteensovittaminen ja palkkaharmonisointi. Mielestämme ei ole hyvää lainvalmistelua pyytää kuntia ottamaan kantaa ratkaisuun, jossa niin moni asia on vielä auki. Olemme esittäneet kuntapohjaista ratkaisua ja katsomme edelleen sen olevan ensisijainen vaihtoehto. Mielestämme uusi hallintotaso on ainakin Uudellamaalla turhan byrokraattinen ja kallis. Keskeistä kokonaisratkaisun rahoituksessa on miten uudistuksen jälkeen voimakkaasti kasvavat kunnat voivat turvata palveluidensa ja investointiensa rahoituksen sekä myönteisen elinvoimakehityksen ilman että joudutaan lisäämään kuntalaisten kokonaisveroastetta. Kuntien kantokykyä pitää tarkastella laajemmin kuin vuosikatetta suhteessa poistoihin, esimerkiksi rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran kautta. Ennen lopullista päätöstä on saatava selvitykset mitä aikaisemmin mainitut riskitekijät ja erityisesti heikentyvä huoltosuhde merkitsevät sipoolaiselle ja itä-uusimaalaiselle veronmaksajalle. Mielestämme pelastustoimen kytkeminen esitettyyn soten itsehallintoalueeseen pelkästään HUSin järjestämän ensihoidon vuoksi on keinotekoista. Kunnat pitää ottaa kiinteästi mukaan sote-ja pelastuslaitosuudistuksen sekä itsehallintoalueiden jatkovalmisteluun. Sipoon kunta varaa oikeuden uuden lausunnon antamiseen sote-uudistuksen ja maakuntahallinon kansallisen kokonaisratkaisun selvittyä.
      • Helsingin Invalidien Yhdistys ry, HIY vaikuttamistoimikunta
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Sote-uudistuksessa Helsingin asema omana yksikkönä on välttämätön. Esitetyssä mallissa annetaan HUS:ille liian keskeinen asema palvelujen toteuttamisessa. Kunnallinen sosiaalitoimi jää jälleen kerran selkeästi taka-alalle eikä se näin kehity osana integroitua kokonaisuutta. Esitetyssä erillisratkaisussa ei ole otettu riittävästi huomioon vammaisten erilaista asiakasnäkökulmaa ja asiaomistajuutta verrattuna muuhun terveys- ja sosiaalityöhön. Valtakunnallisen rahoituksen pitää myös Helsingissä olla samaa suuruusluokkaa suhteessa muihin maakuntiin ja niiden väestörakenteeseen.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ovat toissijainen asia palveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Pelkästään rakenteella ei pystytä turvaamaan riittäviä palveluita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa käytetään runsaasti erilaisia tukipalveluita kuten ruokahuolto, siivous, puhtaus, aula- ja vahtimestaripalvelut, taloushallinnon palvelut ja kiinteistön huolto. Hyvinvointiala HALI ry korostaa, että näiden osalta järjestäjillä on koosta ja alueesta riippumatta mahdollisuus tuottaa tukipalveluita kokonaistaloudellisesti edullisesti hankkimalla niitä julkisina hankintoina. Loppuraportissa tarkastellaan järjestämisalueiden muodostamista perustuslain näkökulmasta. Muistutamme siitä, että perustuslaissa ei säädetä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapaa ja sitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut toistuvasti, että perustuslaki sallii useita eri järjestämistapoja. Ratkaisun yritysvaikutukset tulee selvittää. Yksityisen tarjonnan hyödyntämisen kautta saatavat taloudelliset hyödyt verovarojen käytössä voidaan arvioida sote-uudistuksen rahoitusratkaisujen yhteydessä. Helmikuussa hyväksytyn vuoden 2020 lainsäädäntösuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveysministeriön on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2020 hallituksen esitys, joka koskee maakuntien perustamista, rahoitusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä. Valmisteltavana olevien lakikokonaisuuksien laajuus ja merkitys huomioiden pidämme aikataulua kiireisenä ja painotamme hyvän hallintotavan noudattamista ja sidosryhmien riittävää kuulemista valmistelun yhteydessä.
      • Ingå kommun
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • En funktionell och fullständig integration av social- och hälsovårdstjänster på basnivå och specialiserad nivå kan möjliggöras om dessa är organisatoriskt samordnade. Trots att det i denna rapport endast tas ställning till en särlösning i Nyland, och inte desto mera gås in på vilken service det gäller inom social- och hälsovård, är det av stor vikt vad som övergår till det självstyrande området och vad som blir kvar i kommunerna. Detta gäller speciellt sysselsättningstjänster, invandrarverksamhet, elevvård (skolpsykolog, -kuratorer) och angående dessa bör en diskussion föras och beslut fattas. Förvaltningsmodell enligt förslag B; en modell med självstyrande områden. Trots att Ingå kommun anser att en särlösning för Nyland med fem områden är en bra lösning är det av största vikt att man inom området (C10) ser de enskilda kommunernas särdrag och behov. C10-området utgör ca 1/3 del av hela Nyland inom ett vidsträckt område. Tillgången till bl.a. kollektivtrafik varierar stort inom C10-området. Även de språkliga särdragen bör beaktas. För att tillgodose de olika särdragen är det viktigt att Västra Nylands sjukvårdsområde tillsammans med Ingå, Raseborg och Hangö kan fungera som ett centralt administrativt och organisatoriskt område. Inom detta område bör finnas en utvecklad SOTE-central. Enligt grundlagsutskottets utlåtanden till de tidigare reformerna (GrUU 67/2014 och GrUU 75/2014 rd) bör reformen inte leda till att skillnaderna i kommunernas skattesatser ökar väsentligt jämfört med nuläget. För att invånarna ska behandlas lika får statsbeskattningen inte heller variera beroende på var en person är bosatt. Kriterierna för statsandelarna bör ses över så det även efter en eventuell social- och hälsovårdsreform garanterar en jämlikhet i kommunerna för de uppgifter som blir kvar. Ingå kommun påpekar att man i den fortsatta beredningsprocessen för särlösningen i Nyland lägger vikt vid att utarbeta arbetssätt som främjar invånarnas möjligheter att påverka servicen som ordnas av självstyrandeområden. Finansieringsmodellen bör i skyndsam ordning fastställas. Tvåspråkighet ska beaktas i finansieringen av de självstyrande områdena
      • Tehy ry, Viinikainen Sari
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Tehyn näkemyksen mukaan sote-palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tulee perustua yhtenäiseen tietopohjaan alueen väestöstä, sairastuvuudesta ja palvelujen tarpeesta. Nämä mainitut asiat tulevat esiin erillisratkaisun loppuraportissa. Olemassa olevasta toimivasta palvelujärjestelmästä tulee pitää kiinni esim. päivystystoiminta ja varautuminen kriisitilanteisiin. Esitetyssä itsehallinnollisiin alueisiin ja koko Uudenmaan maakunnan kattavaan HUSiin pohjautuvassa, kuten koko Soten kokonaisratkaisussa, tulee peruspalvelujen vahvistamisessa ja ennalta ehkäisevissä palveluissa poistaa päällekkäisyyksiä sekä hyödyntää monialaista yhteistyötä. Sairaanhoitajien-, fysioterapeuttien ja suuhygienistien vastaanottojen lisääminen on osa tätä kokonaisuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee tuottaa asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti, koulutetun hoitohenkilöstön osaamista hyödyntäen ja työnjakoa uudistaen. Henkilöstön on oltava mukana toimintatapojen ja työnjaon kehittämisessä uudistuksen eri vaiheissa. Alan ammattilaisten mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen työuran eri vaiheissa on turvattava. Palvelujen tuottaminen monituottajamallilla ei saa vaarantaa alan pitkäjänteistä terveystieteellistä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Tehy edellyttää, että riittävät johtamisen ja esimiestyön resurssit on varmistettava kaikilla itsehallinnollisten alueiden organisaation tasoilla. Lähiesimiestyöllä on merkittävä rooli muutoksen toteutuksessa yhdessä henkilöstön kanssa. Hoitotyön johtajien ja lähiesimiesten tehtäviä ei voi enää vähentää. Henkilöstön edustajilla on merkittävä rooli muutoksen hallinnassa ja työpaikkojen yhteistoiminnassa. Henkilöstön edustajien riittävä ajankäyttö on turvattava ja heillä tulee olla mahdollisuus olla mukana toimintatapojen ja työnajon kehittämisen eri vaiheissa. Vain siten voidaan yhteistoiminnan mukaisesti saavuttaa hyvä lopputulos ja sitouttaa henkilöstö osaksi muutosta.
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Puheenjohtaja
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Raportti on hyvä alku, mutta paremmat eväät arvioida tulevaa on vasta sitten kun tiedetään enemmän rahoituksesta.
      • Loviisan kaupunki, Schröder Carita
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Loviisan kaupungin näkemyksen mukaan viiteen itsehallinnolliseen alueeseen pohjautuva erillisratkaisu on toteuttamiskelpoisin vaihtoehto. Loviisan kaupunki painottaa, että erillisratkaisun valmistelu, mukaan lukien lainsäädännön jatkovalmistelu, tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alueen kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Erillisratkaisu näyttäisi olevan lähtökohdiltaan sama kuin muuallakin maassa, vaikka tarkempaa tietoa esimerkiksi uudistuksen rahoitusmallista ei ole vielä tiedossa. Valmistelussa on tärkeää huomioida rahoitusmallin sote-palveluihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi yleisemmät vaikutukset kuntien talouteen ja pitkän aikavälin kestävän kasvun edellytyksiin Uudellamaalla ja koko maassa. Sote-rahoitusmallia vaikutuksineen tulee analysoida tiiviissä yhteistyössä kuntakentän kanssa. Valinnan tulee perustua tutkittuun tietoon, jotta voidaan turvata kuntien yhdenvertainen kohtelu ja löytää taloudellisesti kestävä ratkaisu koko julkisen talouden kokonaisuuteen. Raportissa ei esitetä vaikutusarvioita, vaan se perustuu vain hallinnollis-juridisesti järjestämisen tarkasteluun. Kaupunkien ja kuntien näkökulmasta ei näin ollen pystytä riittävästi arvioimaan vaikutuksia esimerkiksi palveluverkon ja -tason sekä hoitoketjujen osalta. Loviisan kaupunki varaa oikeuden lausua lopullisen kantansa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta lainsäädännön ja kokonaisratkaisun ehdotuksen valmistuttua.
      • Kirkkonummen kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Viiteen itsehallinnolliseen alueeseen pohjautuva erillisratkaisu on Kirkkonummen kunnan näkemyksen mukaan toteuttamiskelpoisin vaihtoehto Uudenmaan erillisratkaisuksi tilanteessa, jossa hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on itsehallintoalueisiin pohjautuva valtakunnallinen ratkaisu. Uudenmaan erityispiirteenä on voimakas väestönkasvu, nopea kansainvälistyminen sekä kansallisestikin merkittävä taloudellinen toimeliaisuus, mikä edellyttää, että alueen kunnilla on riittävästi investointikykyä ja elinvoimaa. Voimakkaasti kasvavan Uudenmaan alueen näkökulmasta oleellista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on, miten ja millä mallilla palvelut tulevaisuudessa rahoitetaan. Loppuraportissa todetaan, että erillisratkaisun rahoituksellinen perusratkaisu olisi lähtökohdiltaan sama kuin muuallakin maassa, ja rahoitus perustuisi pääosin valtion rahoitukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä uudistettaisiin tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi. Rahoitusmallista tai sen vaikutuksista ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ole käytettävissä tarkempaa tietoa tulevien itsehallintoalueiden tai Uudenmaan alueen kuntien taloudelle tai veronmaksajille. Kirkkonummen kunta pitää loppuraportissa todetun mukaisesti tärkeänä, että sote-rahoitusratkaisua valmisteltaessa tämän ratkaisun vaikutukset analysoidaan huolellisesti myös kasvavien kuntien ja alueiden näkökulmasta. Rahoitusmallin jatkovalmistelussa on tärkeää huomioida sen vaikutukset kuntien talouteen ja pitkän aikavälin kestävän kasvun edellytyksiin Uudellamaalla. Rahoitusmalli ei saa johtaa kasvavan alueen väestökasvun vaatimien investointien toteuttamismahdollisuuksien heikentymiseen, koska sillä olisi erittäin haitallisia vaikutuksia alueen kestävän kehityksen ja koko maan suotuisan talouskehityksen turvaamiseen. Lisäksi rahoitusjärjestelmän kriteereissä on tärkeää huomioida mahdollisimman ajantasaisesti alueiden väliset väestömuutokset, jotta Uudenmaan voimakkaasta väestönkasvusta johtuva palvelutarpeiden kasvu voidaan vastaavasti huomioida sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjän rahoituksessa ajantasaisesti. Edellisen vaalikauden sote-rahoitusmallin merkittävimmät epäkohdat on korjattava. Aiempaan malliin sisältynyt yhteisöverotulojen leikkaus ja kiinteistöverotulojen sisällyttäminen verotulotasaukseen olisivat leikanneet verotuloja erityisesti Uudeltamaalta. Sote-erillisselvityksen loppuraportissa ei oteta kantaa uudistuksen siirtymävaiheen tai lopullisen toimintamallin rahoitukseen. Tämä aiheuttaa suurta epävarmuutta kuntatalouden suunnittelulle ja tekee mahdottomaksi arvioida suunniteltujen toimenpiteiden kustannusvaikutuksia. Kirkkonummen kunta edellyttää, että erillisratkaisun rahoitusmalli tulee ratkaista tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Tämä mahdollistaa kuntien erityispiirteiden paremman huomioimisen, mikä on uudistuksen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta ratkaisevaa. Loppuraportin sisältö on hyvin yleisellä tasolla kuvattu. Erillisratkaisun tarkoituksenmukaisuus on kokonaisuutena arvioitavissa valmistelun edetessä, kun myös muun muassa rahoitusratkaisun valmistelu on edennyt. Kun on päästy selvyyteen rahoitusratkaisusta, vasta sen jälkeen voidaan arvioida, voivatko sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet eriarvoisuuden vähentäminen ja yhdenvertaisuuden turvaaminen sotepalveluissa toteutua. Sama koskee hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa perustason palveluita. Raportissa ei ole otettu kantaa asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittämiseen. Hallitusohjelmassa painotetaan, että uudistus tarvitsee tuekseen toimivat tietojärjestelmä- ja tiedonhallintajärjestelmät sekä kattavan tietopohjan ja yhtenäisen tavan raportoida. Kirkkonummen kunta on mukana Apotissa, jossa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja otetaan käyttöön alueellisesti yhtenäinen sote-tietojärjestelmä. Apotissa ovat mukana HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen, Tuusula ja Kerava. Apotin koko maakunnan kattava käyttöönottomahdollisuus tulisi turvata myös erillisratkaisussa. Sote-erillisselvityksen loppuraportti keskittyy pääasiassa sairauksien hoidon järjestämiseen, sairauksien ehkäisyn organisoitumista ei käsitellä. Uusimaa-ratkaisussa on varmistettava, että kunnilla on edelleen riittävästi halua ja mahdollisuuksia ylläpitää sellaisia terveyttä ja hyvinvointia tukevia palveluita, jotka eivät ole suoraan SOTE-alueella. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset liikunta- ja kulttuuripalvelut lapsille, nuorille ja monenlaisille erityisryhmille (vaikkapa uimahalliliput ikääntyneille, konsertit, kouluruokailu), ja nämä voivat olla myös osa monipuolisia sivistyspalveluita. Voidaan olettaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen eriyttäminen kunnan muista peruspalveluista heikentää edellytyksiä vastata kasvavien kaupunkien erityisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyö kasvatus-, opetus-, työllisyys- ja kotouttamispalvelujen kanssa on tärkeää erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa nopea kasvu, kaupungistuminen ja kansainvälinen muuttoliike luovat erityisiä haasteita. Oppilas- ja opiskelijahuolto on matalan kynnyksen tukea lähipalveluna sisältäen kunnan hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon ja palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut. Opiskeluhuolto toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja yhteisöllisenä koko oppilaitosyhteisössä. Opetussuunnitelman mukaisesti tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä ongelmia. Tästä säädetään tarkemmin koulutusta koskevissa laeissa ja määrätään opetussuunnitelmien perusteissa. Tavoitteena on edistää oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta. Opiskeluhuollon kanssa tiiviissä yhteistyössä toimivat nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimi jäävät jatkossakin kunnan järjestämisvastuulle. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtäminen kunnasta ei palvele lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen järjestämistä lapsi- ja nuorisolähtöisesti. SOTE-palvelujen järjestämisvastuun siirtyessä kunnasta itsehallintoalueen vastuulle tulee yhteistyön säilyä tiiviinä varhaiskasvatuksen, koulujen ja 2. asteen oppilaitosten kanssa. On tärkeää, että lastenneuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut mm. lastensuojelu voivat jatkossakin toimia yhteistyössä kunnan kanssa. Näin voidaan tarjota lapsille ja nuorille saumattomat palvelut ja riittävä tuki. Myös ikäihmisten saumattomat palvelut tulee turvata Uudenmaan alueen erillisratkaisussa. Väestörakenne Uudenmaan eri kunnissa on hyvinkin erilainen, mutta väestön ikääntyminen on kaikissa merkittävä yhteinen tekijä. Vastuunjaon ikäihmisten palveluissa tulee olla selkeä kuntien ja itsehallintoalueiden välillä. Yhteistyön tulee olla tiivistä ja toisiaan tukevaa välttäen kuitenkin päällekkäisiä toimintoja.
      • Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kaupungin kanslia
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Alue- ja hallintomallin lisäksi on kaupungin kannalta oleellista se, miten ja millä mallilla palvelut tulevaisuudessa rahoitetaan. Vasta sen jälkeen voidaan lopullisesti ottaa kantaa tulevaan sote-uudistukseen. Toistaiseksi ei käytössä kuitenkaan ole tarkempaa tietoa uudistuksen rahoitusmallista eikä sen vaikutuksista tulevien itsehallintoalueiden eikä alueen kuntien taloudelle tai veronmaksajalle. Uudenmaan erityispiirteenä on voimakas väestönkasvu, nopea kansainvälistyminen sekä kansallisestikin merkittävä taloudellinen toimeliaisuus, mikä edellyttää, että alueen kunnilla on riittävästi investointikykyä ja elinvoimaa. Loppuraportissa onkin oikein todettu, että rahoitusmallia valmisteltaessa sen vaikutukset analysoidaan huolellisesti myös kasvavien kaupunkien ja alueiden näkökulmasta. Jatkotarkasteluissa on tärkeää huomioida rahoitusmallin sotepalveluihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi yleisemmät vaikutukset kuntien talouteen ja pitkän aikavälin kestävän kasvun edellytyksiin Uudellamaalla ja koko maassa. Rahoitusmalli ei saa johtaa kasvavien kaupunkien väestönkasvun vaatimien investointien toteuttamismahdollisuuksien heikentymiseen, koska sillä olisi erittäin haitallisia vaikutuksia niin kestävään kaupunkikehitykseen kuin koko maan suotuisan talouskehityksen turvaamiseen. Kasvavien kaupunkien ja kuntien vuosittaiset investoinnit ylittävät usein merkittävästi vuosittaiset poistot, minkä vuoksi kuntien talouden tasapainoa tarkasteltaessa olisi tarkoituksenmukaista tarkastella taloudellisia vaikutuksia myös rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran kautta eikä pelkästään arvioimalla vuosikatteen riittävyyttä poistoihin. Rahoitusjärjestelmän kriteereissä on tärkeää lisäksi huomioida mahdollisimman reaaliaikaisesti alueiden väliset väestömuutokset, jotta Uudenmaan ja erityisesti pääkaupunkiseudun voimakkaan väestönkasvun johdosta tapahtuva palvelutarpeiden kasvu voidaan ottaa tulevien itsehallintoalueiden ja sote-järjestäjien rahoituksessa huomioon ajantasaisesti. Erillisratkaisun tarkoituksenmukaisuus on kokonaisuutena arvioitavissa valmistelun edetessä, kun myös muun muassa rahoitusratkaisun valmistelu on edennyt. Erillisratkaisun valmistelu, mukaan lukien lainsäädännön jatkovalmistelu sekä rahoitusmallin valmistelu, tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alueen kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Keski-Uuttamaata koskevana erilliskysymyksenä on tulevassa lainsäädännössä otettava erityisesti huomioon kalliiden potilastietojärjestelmien luovuttamiseen liittyvät säännökset. Mikäli nykyiset kunnat tai kuntayhtymät hankkivat nykyisen palvelutuotannon turvaamisista ja kehittämistä varten uusia tietojärjestelmiä, tulee niistä aiheutuvien jaksotettujen hankinta- ja käyttökustannusten siirtyä täysimääräisesti itsehallintoalueiden maksettavaksi sote-uudistuksen toteutuessa. Myös muilta osin on toivottavaa, että kunnat, jotka ovat jo kantaneet taloudellisen taakan siirtyessään alueelliseen toimintamalliin, eivät joudu maksamaan muutoskustannuksia kahteen kertaan.
      • Lapinjärven kunta
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Lapinjärven kunta hyväksyy esitetyn aluejaon ja erillisratkaisun pohja-ajatuksen Uudenmaan viidestä itsehallinnollisesta alueesta. Valmistelun tässä vaiheessa erillisratkaisuun liittyy kuitenkin edelleen paljon avoimia kysymyksiä mm. rahoitukseen, palveluiden järjestämiseen, työnjakoon ja integraatioon liittyen. Asiakasta on myös selvityksessä vain vähäisesti sivuutettu. o Palveluiden järjestämisessä on panostettava ihmislähtöisyyteen ja varmistettava palveluiden ennakkoluuloton kehittäminen (teknologia, etäpalvelut, kiertävät palvelut). Lisäksi kunnissa jo käytössä olevat nykyaikaisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden mallien jatkuminen on varmistettava, kuten esimerkiksi Lapinjärvellä toimiva sosiaalipalveluiden yhteisyritysmalli. Pelkästään nykyisen toiminnan yhdistäminen isommaksi kokonaisuudeksi ei tuo tavoiteltavia kustannus- tai laatuhyötyjä. Hoitoketjujen osalta vaikutusarviota ei kyetä kunnan näkökulmasta analysoimaan loppuraportin sisällön pohjalta. Uudistuksessa tulisi pyrkiä nykyisen kustannustehottomuuden parantamiseen. Lisäksi tulee kokonaisvaltaisesti turvata siirtymäkauden rahoitus ICT- ja potilastietojärjestelmämuutokset huomioiden. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja erillisalueiden välisestä työnjaosta tulee sopia tarkoin lainsäädännössä, perus- ja järjestämissopimuksissa hyvässä vuoropuhelussa o Itä-Uudellamaalla kaksikielisten palveluiden turvaaminen on todella tärkeää etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä ei saa uudistuksessa unohtua. Kielelliset oikeudet toteutuvat todennäköisesti paremmin viiden alueen mallissa kuin koko Uudenmaan mallissa. o o Pelastustoimen järjestämisen osalta esitetty malli ei aiheuta kunnan kannalta muutosta, sillä esitetyssä mallissa pelastustoimen vastuualuerajat säilyisivät nykyisellään ja olettamuksella, että puolivakinaisen palokunnan sijainti säilyy Lapinjärvellä ja palveluverkko muuten ennallaan. Ensihoidon osalta tilanne heikkenee, mikäli Myrskylän yksikkö poistuisi uudistuksen myötä. Saavutettavuuden kannalta palveluverkko tulisi tarkastella näin ollen uudelleen. o o Kunnat on vahvasti osallistettava valmisteluun, jotta saadaan käytännössä mahdollisimman toimiva malli luotua yhdessä. Tulevan uudistuksen valmisteluvastuu on avoinna. Mikäli valmistelusta jää vastuuta kunnille, tulee se resursoida. o o Uudistuksen valmistelu vie vielä vuosia. On tärkeää, että kuntien kehittämistoimintaa tuetaan valmistelun aikana, jotta kehittämistoiminta ei pysähdy odottamaan tulevaa uudistusta. Mallissa tulee mahdollistaa myös ylimaakunnallinen käyttö. o o Lapinjärven kunta on kiinnostunut alkamaan kehittää ja soveltaa Itä-Uudenmaan mallia jo ennen uudistuksen voimaantuloa. Olisi hyvä, jos näitä edelläkävijäalueita voitaisiin resursoida jo ennen uudistusta, koska tällöin aloittamista saataisiin porrastettua ja uudistuksen toimeenpano olisi helpompaa. Lapinjärven kunta painottaa, että uudistuksen jälkeisessä rahoitusjärjestelmässä on varmistettava se, että kunnilla riittävä rahoituspohja kuntiin jäävien lakisääteisten peruspalveluiden tuottamiseen. Lapinjärven kunta varaa oikeuden lausua lopullisen kantansa lopullisesta reformista sen lainsäädännön ja ehdotuksen valmistuttua.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 24.2.2020
        Päivitetty:
        25.2.2020
        • Viiteen itsehallinnolliseen alueeseen pohjautuva malli on Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan toteuttamiskelpoisin vaihtoehto Uudenmaan erillisratkaisuksi tilanteessa, jossa hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on itsehallintoalueisiin pohjautuva valtakunnallinen ratkaisu. Voimakkaasti kasvavien kaupunkien, kuten Helsingin, näkökulmasta oleellista on soten hallinnollisen ratkaisun ohella se, miten ja millä mallilla palvelut tulevaisuudessa rahoitetaan. Loppuraportissa todetaan, että erillisratkaisun rahoituksellinen perusratkaisu olisi lähtökohdiltaan sama kuin muuallakin maassa ja itsehallinnollisten alueiden rahoitus perustuisi siten pääosin valtion rahoitukseen. Alueiden rahoitusjärjestelmää uudistettaisiin tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi. Toistaiseksi käytössä ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa uudistuksen rahoitusmallista eikä sen vaikutuksista tulevien itsehallintoalueiden eikä alueen kuntien taloudelle tai veronmaksajalle. Uudenmaan erityispiirteenä on voimakas väestönkasvu, nopea kansainvälistyminen sekä kansallisestikin merkittävä taloudellinen toimeliaisuus, mikä edellyttää, että alueen kunnilla on riittävästi investointikykyä ja elinvoimaa. Helsingin kaupunki pitääkin loppuraportissa todetusti tärkeänä, että rahoitusmallia valmisteltaessa sen vaikutukset analysoidaan huolellisesti myös kasvavien kaupunkien ja alueiden näkökulmasta. Jatkotarkasteluissa on tärkeää huomioida rahoitusmallin sote-palveluihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi yleisemmät vaikutukset kuntien talouteen ja pitkän aikavälin kestävän kasvun edellytyksiin Uudellamaalla ja koko maassa. Rahoitusmalli ei saa johtaa kasvavien kaupunkien väestönkasvun vaatimien investointien toteuttamismahdollisuuksien heikentymiseen, sillä tällä olisi erittäin haitallisia vaikutuksia niin kestävään kaupunkikehitykseen kuin koko maan suotuisan talouskehityksen turvaamiseen. Kasvavien kaupunkien ja kuntien vuosittaiset investoinnit ylittävät usein merkittävästi vuosittaiset poistot, minkä vuoksi kuntien talouden tasapainoa tarkasteltaessa olisi tarkoituksenmukaista tarkastella taloudellisia vaikutuksia myös rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran kautta eikä pelkästään arvioimalla vuosikatteen riittävyyttä poistoihin. Rahoitusjärjestelmän kriteereissä on tärkeää lisäksi huomioida mahdollisimman reaaliaikaisesti alueiden väliset väestömuutokset, jotta Uudenmaan ja erityisesti pääkaupunkiseudun voimakkaan väestönkasvun johdosta tapahtuva palvelutarpeiden kasvu voidaan ottaa tulevien itsehallintoalueiden ja sote-järjestäjien rahoituksessa huomioon ajantasaisesti. Tuleva rahoitusmalli ei saa poissulkea myöskään suunnitteilla olevia pelastustoimen palvelutason kehitystoimia ja niihin kiinteästi liittyviä investointeja, jotka aiheutuvat palveluverkoston kehittämisestä ja väestönkasvusta. Helsingin pelastustoimen osalta nämä tarpeet on otettava huomioon rahoitusmallia suunniteltaessa. Lisäksi edellisen vaalikauden sote-rahoitusmallin suurimmat epäkohdat on korjattava: aiempaan malliin sisältynyt yhteisöverotulojen leikkaus ja kiinteistöverotulojen sisällyttäminen verotulotasaukseen olisivat vieneet verotuloja erityisesti pääkaupunkiseudulta. Kunnallisveroprosentin tasasuuruinen leikkaus kaikilta kunnilta leikkaisi kasvavien kaupunkien tuloista huomattavasti suuremman suhteellisen osuuden kuin pienemmiltä kunnilta. Kunnallisverotulopohjasta olisi aiemman esityksen mukaan kokonaisuutena myös siirtynyt valtiolle enemmän varoja kuin mitkä ovat kuntien sote-toimintojen kustannukset. Lisäksi se olisi johtanut kuntien ja kuntakonsernien suhteellisen velkaantuneisuuden kasvuun ja valtionosuuksien suhteelliseen kasvuun kaupunkien rahoituksessa. Soterahoitusmallia vaikutuksineen tulee analysoida tiiviissä yhteistyössä kuntakentän kanssa ja sen valinnan tulee perustua tutkittuun tietoon. Vain näin voidaan turvata kuntien yhdenvertainen kohtelu ja löytää taloudellisesti kestävä ratkaisu koko julkisen talouden kokonaisuutta tarkastellen. Sote-uudistuksen rahoituksella tulee ratkaista ennen kaikkea sote-palvelujen rahoitus. Omana asianaan valtion tulee ratkaista verotulopohjaltaan taantuvien kuntien rahoituksen riittävyys sekä rahoitusperiaatteen toteutuminen niissä palveluissa, jotka sote-uudistuksen jälkeen jäävät kuntien järjestämisvastuulle. Helsingin kaupunki toteaa, että esitetty viiden alueen malli on luonteva pohja erillisratkaisun jatkovalmistelulle. Erillisratkaisun tarkoituksenmukaisuus on kokonaisuutena arvioitavissa valmistelun edetessä, kun myös muun muassa rahoitusratkaisun valmistelu on edennyt. Mallin jatkovalmistelussa on lisäksi huomioitava, että uudetkin rakenteet osaltaan tukevat palvelujärjestelmässä tapahtuvaa tutkimuksen tekemistä sekä sote-ammattilaisten koulutuksen ja harjoittelun toteuttamista tiiviissä yhteistyössä yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa. Lisäksi kaupunki painottaa, että erillisratkaisun valmistelu, mukaan lukien lainsäädännön jatkovalmistelu sekä rahoitusmallin valmistelu tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alueen kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien kanssa.
      • Lohjan kaupunki, Kaupunginhallitus 10.2.2020 §46, Suominen Tuula
        Päivitetty:
        24.2.2020
        • Raportti vastaa kuntien esittämiin huoliin lähinnä aluejaon osalta. Edelleen avoimina kysymyksinä ovat muun muassa rahoitukseen liittyvät seikat sekä itsehallintoalueen että kunnan osalta. Oleellista on, että sote-uudistuksen rahoituksen ratkaisujen lisäksi kuntiin jäävän toiminnan edellytykset turvataan myös tulevaisuudessa. Uudenmaan erillisratkaisun rinnalla myös koko sote-uudistusta ja erityisesti sen rahoitusratkaisua tulee valmistella hyvässä yhteistyössä koko kuntakentän kanssa. Rahoituksen ratkaisuja arvioitaessa tulee huomioida myös yksityisen palvelutuotannon rooli sekä työterveyshuollon asema palvelujärjestelmän kokonaisuudessa.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Erillisratkaisu, samoin kuin valtakunnallinen ratkaisu, on tehtävä hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Sote-alalla on jo nyt pulaa työvoimasta ja uudistuksen avulla on parhaimmillaan mahdollista vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen positiivisesti. Uudistuksessa on huomioitava laajasti henkilöstöön liittyvät kysymykset ja henkilöstö on otettava aidosti mukaan uudistuksen valmisteluun. Myös HUS:n juridisen aseman muuttaminen on tehtävä niin, että muutoksessa ei tapahdu työnantajavaihdosta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tukipalvelutehtäviin ja niissä työskentelevän henkilöstön asemaan. JHL:n näkemyksen mukaan tulisi selvittää miten Uuttamaata koskeva erillisratkaisu tulee vaikuttamaan kuntien nykyisiin tukipalveluihin. Selvityksessä pitää huomoida, että kunnilla ja perustettavilla itsehallintoalueilla tulee olemaan osittain yhteisiä tukipalvelutarpeita erityisesti puhtaus- ja ravitsemispalveluissa, aula- ja vahtimestaripalveluissa, talous- ja henkilöstöhallinnossa, arkistopalveluissa, yleishallinnossa sekä kiinteistönhuollossa. Helsingin ja Uudenmaan erityispiirteet on huomioitava riittävästi siten, että palveluiden integraatio tapahtuu sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Myös sosiaalipalvelut on pidettävä mukana, kun järjestämismallia ja rahoitusta suunnitellaan. Valtakunnallisen sote-uudistuksen rahoittamista ei saa tehdä niin, että se heikentää Uudenmaan asemaa. Rahoituksen on myös oltava riittävä turvaamaan perus- ja erikoistason palvelut yhdenvertaisesti koko maassa.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Koskien kysymyksiä 12 ja 13: 1. Itsehallintoalueiden on osoitettava ne sijainnit missä hoito taataan ruotsiksi. Tämä on kirjoitettava lakiin. 2. Mikäli ruotsinkielistä palvelua ei voida taata jollain alueella, on oltava valmius tehdä yhteistyötä yli aluerajojen. Samaa periaatetta on noudatettava pienissä diagnoosiryhmissä, esimerkiksi hengityshalvauspotilaiden kohdalla, sekä henkilöiden joilla on älyllisiä haasteita ollessa kyseessä. Nämä seikat tulee määrätä laissa. 3. Palvelun kielellä tulee olla suurempi painoarvo hoito- ja hoivapalvelujen hankinnassa, kuin hinnalla. 4. Itsehallintoalueen hallituksessa tulee olla jäsenenä vähemmistökielilautakunnan puheenjohtaja.
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • -Pukkilan kunnan lausunto koskee raporttia. Kunta hyväksyy raportissa esitetyn mallin (aluejako, viisi itsehallinnollista aluetta), mutta varaa oikeuden lausua lopullisen kantansa reformista lainsäädännön ja muun kokonaisuuden valmistuttua. -Avoimia kysymyksiä on paljon. Avoimia kysymyksiä ovat mm. erillisratkaisun rahoitus, palveluiden integroituminen kunnan omiin palveluihin (ml. hyte), palveluiden järjestäminen (ml. palveluiden saavutettavuus), työnjako, palveluketjujen toiminta, asiakaskokemusten ennakkoarviointi ja digipalveluiden rooli (kustannustehokkuus, digitaalisuusaste, käyttövarmuus, rekistereiden yhteensovittaminen). -Esitetty malli/raportti ei tuo esille rahoitukseen liittyviä seikkoja ja kokonaisuuden kannalta on muutenkin tärkeää, että kuntiin jäävien palveluiden tuottamiseen jää riittävästi kapasiteettia. -Pukkila näkee tarpeelliseksi, että kunnat on oltava tiiviisti jatkovalmistelussa mukana. -Pukkilan sote-palveluiden järjestämisvastuun ollessa tällä hetkellä Phhykyssä, on tärkeää, että mahdollisessa siirtymävaiheessa huomioidaan asiakaskokemuksen, palveluiden saavutettavuuden, tiedottamisen, palvelunohjauksen, kunnan palveluiden integroimisen ja yhteistyön näkökulmat. Tässä työssä tulee tehdä tiivistä yhteistyötä niin Phhykyn, Uudenmaan, HUSin ja kunnan välillä. -Pelastustoimen (etenkin ensivasteyksikön) osalta on hyvä jatkaa keskustelua.
      • Pukkilan kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • -Pukkilan kunnan lausunto koskee raporttia. Kunta hyväksyy raportissa esitetyn mallin (aluejako, viisi itsehallinnollista aluetta), mutta varaa oikeuden lausua lopullisen kantansa reformista lainsäädännön ja muun kokonaisuuden valmistuttua. -Avoimia kysymyksiä on paljon. Avoimia kysymyksiä ovat mm. erillisratkaisun rahoitus, palveluiden integroituminen kunnan omiin palveluihin (ml. hyte), palveluiden järjestäminen (ml. palveluiden saavutettavuus), työnjako, palveluketjujen toiminta, asiakaskokemusten ennakkoarviointi ja digipalveluiden rooli (kustannustehokkuus, digitaalisuusaste, käyttövarmuus, rekistereiden yhteensovittaminen). -Esitetty malli/raportti ei tuo esille rahoitukseen liittyviä seikkoja ja kokonaisuuden kannalta on muutenkin tärkeää, että kuntiin jäävien palveluiden tuottamiseen jää riittävästi kapasiteettia. -Pukkila näkee tarpeelliseksi, että kunnat on oltava tiiviisti jatkovalmistelussa mukana. -Pukkilan sote-palveluiden järjestämisvastuun ollessa tällä hetkellä Phhykyssä, on tärkeää, että mahdollisessa siirtymävaiheessa huomioidaan asiakaskokemuksen, palveluiden saavutettavuuden, tiedottamisen, palvelunohjauksen, kunnan palveluiden integroimisen ja yhteistyön näkökulmat. Tässä työssä tulee tehdä tiivistä yhteistyötä niin Phhykyn, Uudenmaan, HUSin ja kunnan välillä. -Pelastustoimen (etenkin ensivasteyksikön) osalta on hyvä jatkaa keskustelua.
      • Eteva kuntayhtymä, Etevan yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        21.2.2020
        • Loppuraportti keskittyy alueellisiin malleihin ja HUSin asemaan sekä perusterveydenhuollon palveluiden turvaamiseen. Lähtökohdat ja tarkastelu huomioivat hyvin vähän sosiaalihuollon erityistason palvelua tarvitsevia asiakasryhmiä, joka tuli esille myös STM:n 19.12. järjestetyssä Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen seurantaryhmän kokouksessa. Eteva kuntayhtymä toimii HUS:in kaltaisena kuntaa suurempana kokonaisuutena, joka erityislainsäädännön perusteella toimii järjestäjänä ja tuottajana. Eteva tuottaa laajasti kehitysvammaisten vaativia asiantuntija- ja poliklinikkapalveluita sekä kehitysvammaisten asumispalveluita. Edellisessä sote- ja maakuntaselvityksessä, Eteva oli HUSin tavoin toinen yhtenä kokonaisuutena maakuntaan siirtyvä taho. Eteva on yhtiöittänyt kiinteistötoimintansa ja toimii HUSin tavoin pääsääntöisesti kuntayhtymän omissa tiloissa. Eteva on pystynyt hoitamaan ja kehittämään toimintaansa taloudellisesti kestävällä pohjalla, palvelujen laatua heikentämättä. Siksi onkin tärkeää, että Eteva ja sen tuottamat korkeaa osaamista vaativat erityistason sosiaalipalvelut ja erikoistunut rooli huomioitaisiin Uudenmaan erillisratkaisussa. Kaiken kaikkiaan Eteva pitää Uudenmaan-PKS-Helsingin sote-erillisratkaisua hyvänä asiana, kunhan Etevan rooli vaativan tason sosiaalipalveluiden tuottajana nostetaan ratkaisussa HUS:n rinnalle. Uusien itsehallinnollisten alueiden perustaminen ja erillisratkaisu vahvistavat integraatiota, jota juuri sote-palveluiden uudistuksella tavoitellaan
      • Porvoon kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • Viiteen itsehallinnolliseen alueeseen pohjautuva erillisratkaisu on Porvoon kaupungin näkemyksen mukaan toteuttamiskelpoisin vaihtoehto Uudenmaan erillisratkaisuksi tilanteessa, jossa hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on itsehallintoalueisiin pohjautuva valtakunnallinen ratkaisu. Kasvavien kaupunkien näkökulmasta oleellista on soten hallinnollisen ratkaisun ohella se, miten ja millä mallilla palvelut tulevaisuudessa rahoitetaan. Loppuraportissa todetaan, että erillisratkaisun rahoituksellinen perusratkaisu olisi lähtökohdiltaan sama kuin muuallakin maassa ja itsehallinnollisten alueiden rahoitus perustuisi siten pääosin valtion rahoitukseen. Alueiden rahoitusjärjestelmää uudistettaisiin tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi. Toistaiseksi ei käytössä kuitenkaan ole mitään yksilöityä tietoa uudistuksen rahoitusmallista eikä sen vaikutuksista tulevien itsehallintoalueiden eikä alueen kuntien taloudelle tai veronmaksajalle. Myöskään uudistuksen muutoskustannuksista, kuten maakuntien ja itsehallintoalueiden perustamiskustannuksista, tietojärjestelmien yhteensovittamisesta tai palkkaharmonisoinnista, ei ole minkäänlaisia arvioita olemassa. Pääministeri Sipilän hallituskaudella muutoskustannusten arviotiin nousevan jopa yli miljardin euron. Uudenmaan erityispiirteenä on voimakas väestönkasvu, nopea kansainvälistyminen sekä kansallisestikin merkittävä taloudellinen toimeliaisuus, mikä edellyttää, että alueen kunnilla on riittävästi investointikykyä ja elinvoimaa. Porvoon kaupunki pitää loppuraportissa todetusti tärkeänä, että rahoitusmallia valmisteltaessa sen vaikutukset analysoidaan huolellisesti myös kasvavien kaupunkien ja alueiden näkökulmasta. Jatkotarkasteluissa on tärkeää huomioida rahoitusmallin sotepalveluihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi yleisemmät vaikutukset kuntien talouteen ja pitkän aikavälin kestävän kasvun edellytyksiin Uudellamaalla ja koko maassa. Rahoitusmalli ei saa johtaa kasvavien kaupunkien väestönkasvun vaatimien investointien toteuttamismahdollisuuksien heikentymiseen, koska sillä olisi erittäin haitallisia vaikutuksia niin kestävään kaupunkikehitykseen kuin koko maan suotuisan talouskehityksen turvaamiseen. Kasvavien kaupunkien ja kuntien vuosittaiset investoinnit ylittävät usein merkittävästi vuosittaiset poistot, minkä vuoksi kuntien talouden tasapainoa tarkasteltaessa olisi tarkoituksenmukaista tarkastella taloudellisia vaikutuksia myös rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran kautta eikä pelkästään arvioimalla vuosikatteen riittävyyttä poistoihin. Rahoitusjärjestelmän kriteereissä on tärkeää lisäksi huomioida mahdollisimman reaaliaikaisesti alueiden väliset väestömuutokset, jotta Uudenmaan voimakkaan väestönkasvun johdosta tapahtuva palvelutarpeiden kasvu voidaan ottaa tulevien itsehallintoalueiden ja sote-järjestäjien rahoituksessa huomioon ajantasaisesti. Hallitusohjelman mukaisen itsehallinnollisiin alueisiin perustuvan sote- järjestämisen muutos on julkisen hallinnon ja talouden suurin muutos koko itsenäisyyden aikana. Muutos ei kosketa vain sote -järjestämistä, vaan koko julkisen hallinnon perusteita ja toimintoja. Mallin teoreettiset ja empiiriset perustelut ovat nykyisellään vaikeasti arvioitavissa niin kansallisessa kuin kansainvälisessä viitekehyksessä. Onkin välttämätöntä, että muutoksen hyödyt kansaiselle ja julkiselle taloudelle kuvataan ennen päätöksentekoa vaikutusarviointien kautta perusteellisesti ja näitä verrataan kuntapohjaisen järjestämismallien eri kehittämisvaihtoehtoihin. Lisäksi edellisen vaalikauden sote-rahoitusmallin suurimmat epäkohdat on korjattava: aiempaan malliin sisältynyt merkittävä yhteisöverotulojen leikkaus ja kiinteistöverotulojen sisällyttäminen verotulotasaukseen olisivat vieneet verotuloja Porvoon kaltaiselta kaupungilta. Kaupungin tulopohjan rakennetta ei tule muuttaa siten, että verotulojen osuus vähenee ja valtionosuuksien kasvaa. Kasvava ja investoiva kaupunki tarvitsee nykyisenkaltaisen vahvan veropohjan myös tulevaisuudessa. Kunnallisveroprosentin tasasuuruinen leikkaus kaikilta kunnilta leikkaisi kasvavien kaupunkien tuloista huomattavasti suuremman suhteellisen osuuden kuin pienemmiltä kunnilta. Kunnallisverotulopohjasta olisi aiemman esityksen mukaan kokonaisuutena myös siirtynyt valtiolle enemmän varoja kuin mitkä ovat kuntien sote-toimintojen kustannukset. Lisäksi se olisi johtanut kuntien ja kuntakonsernien suhteellisen velkaantuneisuuden kasvuun ja valtionosuuksien suhteelliseen kasvuun kaupunkien rahoituksessa. Sote-rahoitusmallia vaikutuksineen tulee analysoida tiiviissä yhteistyössä kuntakentän kanssa ja sen valinnan tulee perustua tutkittuun tietoon. Vain näin voidaan turvata kuntien yhdenvertainen kohtelu ja löytää taloudellisesti kestävä ratkaisu koko julkisen talouden kokonaisuutta tarkastellen. Porvoon kaupunki toteaa, että esitetty viiden alueen malli on luonteva pohja erillisratkaisun jatkovalmistelulle. Erillisratkaisun tarkoituksenmukaisuus on kokonaisuutena arvioitavissa valmistelun edetessä, kun myös muun muassa rahoitusratkaisun valmistelu on edennyt ja järjestämismallin vaikutusarviot on julkistettu. Lisäksi Porvoon kaupunki painottaa, että erillisratkaisun valmistelu, mukaan lukien lainsäädännön jatkovalmistelu sekä rahoitusmallin valmistelu, tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alueen kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien kanssa.
      • Siuntion kunta, kunnanhallitus
        Päivitetty:
        19.2.2020
        • Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnallinen integraatio perustasolla ja erikoistasolla voidaan mahdollistaa, jos ne ovat organisatorisesti koordinoituja. On tärkeää ottaa kantaa siihen, mitkä palvelut siirtyvät itsehallintoalueelle ja mitkä jää kuntiin. Tämä koskee erityisesti työllisyyspalveluja, maahanmuuttajatoimintaa, oppilashuoltoa. Rahoitusmalli olisi määriteltävä kiireellisesti ja asiakasnäkökulmaa puuttuu.
      • Myrskylän kunta
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Edellä vastatun lisäksi voidaan lopuksi kiteyttää huoli siitä, että nyt esitetty erillisratkaisun loppuraportti jättää rahoituksen ja vaikutusarvioiden tarkastelun hyvin niukalle asettaen näille vain joitain reunaehtoja. Pelkkää hallinnollis-juridista ja vain viiden järjestämisalueen tai koko Uudenmaan laajuista vaihtoehtoa vertaamalla useiden kuntien toisistaan poikkeavat tilanteet jäävät alueellisesti tarkastelematta. Näin ollen täysin yksiselitteistä vastausta sosiaalisten perusoikeuksien (palvelujen), itsehallinnon, kansanvaltaisuuden, kielellisten oikeuksien, HUS:n aseman sekä kokonaisintegraation toimivuuden toteutumisesta alueella riittävästi ja yhdenvertaisesti, ei pystytä antamaan. Erityisesti näin käy toisen maakunnan SOTE-palveluiden järjestämisvastuulla olevien Myrskylän ja Pukkilan osalta. Lisäksi todettakoon, että uudistuksen kaikissa vaiheissa (ml. siirtymäkaudet) tulee uudistuksen rahoitus turvata kokonaisvaltaisesti. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimen ulkopuolisten, jäljelle jäävien muiden kuntaorganisaation tehtävien tarvittavaa rahoitus tulee taata oikeudenmukaisesti. Erityishuomiota tulee kiinnittää ICT- ja potilastietojärjestelmämuutoksiin, sekä niiden kustannuksiin sillä jo nykyisellään alueilla on keskenään erilaisia järjestelmiä palveluille ja toiminnanohjaukselle. Edetessään hallinnollisesta integraatiosta toiminnalliseen integraatioon, tulee sote-uudistus jo pelkästään Uudellamaalla olemaan merkittävä sosiaali- ja terveyspalveluiden tiedonhallinnallinen koetinkivi. Uudistuksen onnistuneen toimeenpanon välttämättömänä edellytyksenä on, että tiedonhallinta saadaan tukemaan uusia rakenteita ja toimintatapoja. Sovittujen mittareiden mukaista tietoa palveluntuottajien toiminnan laadusta, läpinäkyvyydestä, vaikuttavuudesta ja kustannuksista tulee olla avoimesti saatavilla. Tämä tieto on merkittävä sekä perus- että erityisesti erikoissairaanhoidon omistajaohjauksen työkalu. Raportissa todetaan kuitenkin itsekriittisesti, että Uudenmaan kuntien näkökulmasta esitetyn erillisratkaisun tarkoituksenmukaisuus onkin arvioitavissa vasta valmistelun edetessä. Ohjausryhmä on lisäksi pitänyt tärkeänä, että erillisratkaisun jatkovalmistelu, ml. sitä koskevan lainsäädännön valmistelu, erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja erillisalueiden välisestä työnjaosta, tulee sopia tarkoin lainsäädännössä, sekä perus- ja järjestämissopimuksissa hyvässä vuoropuhelussa ja tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien ja kaupunkien sekä kuntayhtymien kanssa. Tätä Myrskylän kunta myös vaatii. Lisäksi on tärkeää, että kuntien sosiaali- ja terveystoimen kehittämistyötä tuetaan valmistelun aikana, jotta kehitystyö ei pysähdy odottamaan tulevaa uudistusta. Edellä kysymyksissä ja näin lopuksi lausutusti kunta voi asettua selvitetyistä vaihtoehdoista nyt esitetyn neljän alueen ja yhden kaupunkialueen mallin taakse todeten sen olevan optimaalisin suhteessa kuntien alkuperäiseen kantaan. Myrskylän kunta puoltaa esitettyä mallia sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämiseksi Uudenmaan maakunnassa. Kunta varaa oikeuden lausua lopullisen kantansa reformista sen lainsäädännön ja ehdotuksen valmistuttua.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnallinen ja täydellinen integraatio perustasolla ja erikoistasolla voidaan mahdollistaa, jos ne ovat organisatorisesti koordinoituja. Rahoitusmalli olisi määriteltävä kiireellisesti. Keskeistä on, miten ja millaisella mallilla palvelu jatkossa rahoitetaan ja miten se vaikuttaa kunnan muuhun toimintaan. Sote-uudistusta koskevan Uudenmaan erillisratkaisun suunnittelun rinnalla tulee valmistella rahoitusratkaisuja hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa. Vaikka tässä raportissa otetaan kantaa vain Uudenmaan erillisratkaisuun, eikä raportti pureudu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, on erittäin tärkeää, mikä siirtyy itsehallintoalueelle ja mikä jää kuntiin. Tämä koskee erityisesti työllisyyspalveluja, maahanmuuttajatoimintaa ja oppilashuoltoa (koulupsykologi, -kuraattorit), joista tulisi käydä keskustelua ja tehdä päätöksiä. Ehdotuksen B mukainen hallintomalli: itsehallintoaluemalli. Vaikka Raaseporin kaupunki pitää Uudenmaan viiden alueen erillisratkaisua hyvänä ratkaisuna, on ensiarvoisen tärkeää, että alueella (C10) nähdään yksittäisten kuntien erityispiirteet ja tarpeet. C10-alue on jakautunut laajalle alueelle ja se muodostaa noin kolmasosan Uudestamaasta. Muun muassa joukkoliikenteen saatavuus vaihtelee suuresti C10-alueella. Myös kielelliset erityispiirteet on otettava huomioon. Erilaisten erityispiirteiden tyydyttämiseksi on tärkeää, että Raasepori lähikuntineen voi toimia keskeisenä hallinnollisena ja organisatorisena alueena ja kehitettynä sote-keskuksena. Perustuslakivaliokunnan aiempia uudistuksia koskevien lausuntojen (PeVL 67/2014 ja PeVL 75/2014 vp) mukaan uudistuksen ei tulisi johtaa kuntien veroprosenttien erojen merkittävään kasvuun nykyisestä. Asukkaiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi valtionverotus ei saa myöskään vaihdella henkilön asuinpaikan mukaan. Valtionosuuskriteerejä tulee tarkistaa siten, että myös mahdollisen sote-uudistuksen jälkeen jäljelle jäävien tehtävien yhdenvertaisuus kunnissa varmistetaan. En funktionell och fullständig integration av social- och hälsovårdstjänster på basnivå och specialiserad nivå kan möjliggöras om dessa är organisatoriskt samordnade. Finansieringsmodellen bör i skyndsam ordning fastställas. En viktig sak är hur och med vilken modell servicen i fortsättningen finansieras och hur det påverkar den övriga kommunala verksamheten. Jämsides med planerande av särlösningen för Nyland angående social- och hälsovårdsreformen bör man i gott samarbete med kommunerna bereda finansieringslösningar. Trots att det i denna rapport endast tas ställning till en särlösning i Nyland och inte desto mera går in i vilken service det gäller inom social- och hälsovård, är det av stor vikt vad som övergår till det självstyrande området och vad som blir kvar i kommunerna. Detta gäller speciellt sysselsättningstjänster, invandrarverksamhet, elevvård (skolpsykolog, -kuratorer) och angående dessa bör en diskussion föras och beslut fattas. Förvaltningsmodell enligt förslag B; en modell med självstyrande områden. Trots att Raseborgs stad anser att en särlösning för Nyland med fem områden är en bra lösning är det av största vikt att inom området (C10) ser de enskilda kommunernas särdrag och behov. C10-området utgör ca 1/3 del av hela Nyland inom ett vidsträckt område. Tillgången till bl.a. kollektivtrafik varierar stort inom C10-området. Även de språkliga särdragen bör beaktas. För att tillgodose de olika särdragen är det viktigt att Raseborg med närliggande kommuner kan fungera som ett centralt administrativt och organisatoriskt område och utvecklad SOTE-central. Enligt grundlagsutskottets utlåtanden till de tidigare reformerna (GrUU 67/2014 och GrUU 75/2014 rd) bör reformen inte leda till att skillnaderna i kommunernas skattesatser ökar väsentligt jämfört med nuläget. För att invånarna ska behandlas lika får statsbeskattningen inte heller variera beroende på var en person är bosatt. Kriterierna för statsandelarna bör ses över så det även efter en eventuell social- och hälsovårdsreform garanterar en jämlikhet i kommunerna för de uppgifter som blir kvar.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        18.2.2020
        • En funktionell och fullständig integration av social- och hälsovårdstjänster på basnivå och specialiserad nivå kan möjliggöras om dessa är organisatoriskt samordnade. Finansieringsmodellen bör i skyndsam ordning fastställas. En viktig sak är hur och med vilken modell servicen i fortsättningen finansieras och hur det påverkar den övriga kommunala verksamheten. Jämsides med planerande av särlösningen för Nyland angående social- och hälsovårdsreformen bör man i gott samarbete med kommunerna bereda finansieringslösningar. Trots att det i denna rapport endast tas ställning till en särlösning i Nyland och inte desto mera går in i vilken service det gäller inom social- och hälsovård, är det av stor vikt vad som övergår till det självstyrande området och vad som blir kvar i kommunerna. Detta gäller speciellt sysselsättningstjänster, invandrarverksamhet, elevvård (skolpsykolog, -kuratorer) och angående dessa bör en diskussion föras och beslut fattas. Förvaltningsmodell enligt förslag B; en modell med självstyrande områden. Trots att Raseborgs stad anser att en särlösning för Nyland med fem områden är en bra lösning är det av största vikt att inom området (C10) ser de enskilda kommunernas särdrag och behov. C10-området utgör ca 1/3 del av hela Nyland inom ett vidsträckt område. Tillgången till bl.a. kollektivtrafik varierar stort inom C10-området. Även de språkliga särdragen bör beaktas. För att tillgodose de olika särdragen är det viktigt att Raseborg med närliggande kommuner kan fungera som ett centralt administrativt och organisatoriskt område och utvecklad SOTE-central. Enligt grundlagsutskottets utlåtanden till de tidigare reformerna (GrUU 67/2014 och GrUU 75/2014 rd) bör reformen inte leda till att skillnaderna i kommunernas skattesatser ökar väsentligt jämfört med nuläget. För att invånarna ska behandlas lika får statsbeskattningen inte heller variera beroende på var en person är bosatt. Kriterierna för statsandelarna bör ses över så det även efter en eventuell social- och hälsovårdsreform garanterar en jämlikhet i kommunerna för de uppgifter som blir kvar.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskansleri Tuomas Pöysti, Salo Maija
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • Loppuraportissa ehdotetaan, että nykyisen Uudenmaan maakunnan alueella sosiaali- ja terveys-palvelujen järjestäjinä toimisivat Helsingin kaupunki ja neljä itsehallinnollista aluetta (s. 32). Raportissa on yleisellä tasolla tunnistettu ehdotuksen kannalta relevantit perustuslain säännökset ja todettu, että sen perustuslainmukaisuuden arviointia tulee vielä jatkaa (s. 16-17 ja 33). Perustuslaissa ei säädetä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapaa (HE 309/1993 vp s. 71 I). Eduskunnan perustuslakivaliokunta on toistuvasti todennut, että perustuslaki sallii useita eri järjestämistapoja (esim. PeVL 26/2017 vp s. 32, PeVL 63/2016 vp, PeVL 67/2014 vp s. 3 ja PeVL 41/2010 vp). Raportissa ja sen valmistelussa on lähtökohtaisesti hyvin tunnistettu ja kartoitettu perustuslainmukaisuuden kannalta olennaiset kysymykset. Itsehallinnollisiin alueisiin perustuvan ratkaisun (ns. B-malli) arviointi on yleispiirteistä ja alustavaa, joten siihen on jatko-valmistelussa tarvetta kiinnittää huomiota useista eri näkökulmista. Yksi tarkempaa arviointia vaativa kysymys on kielellisten oikeuksien toteutuminen. Yleisesti ottaen erillisratkaisujen valtiosääntöoikeudellisen hyväksyttävyyden osalta olennaisimmaksi kysymykseksi nousee perusteltavuus perusoikeuksien tehokkaan toteutumisen kannalta. Tämän voi arvioida tarkoittavan perustuslain 19 §:ssä säädettyjen sosiaalisten oikeuksien toteutumista samalla kun riittävän yhdenvertaisesti ja tehokkaasti turvataan asukkaiden osallistumisoikeudet ja vaikuttamismahdollisuudet sekä kielelliset oikeudet. Raportissa ehdotetun järjestämistavan jatkovalmistelussa on tärkeää panostaa oikeudellisen arvioinnin lisäksi järjestämistavan käytännön toteutuksen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Lakien täytäntöönpanon kuvaus ja riittävään tietopohjaan perustuva vaikutusten arviointi ovat olennainen pohja oikeudellisille näkökohdille, joiden perusteella ehdotusten perustuslainmukaisuutta tullaan arvioimaan. Tässä on tarpeen erityisesti tarkastella myös HUS:n toiminnan järjestämistä ja rahoittamista sekä ohjausta samoin kuin sitä, miten järjestelyissä palveluintegraatio voi käytännössä toteutua. Palveluintegraatiolla voidaan arvioida olevan merkitystä yhdenvertaisen oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutumiselle. Loppuraportin mukaan koko maata koskevien rahoitusratkaisujen valmistelu on kesken ja rahoitusratkaisut on tarkoitus valmistella yhdenmukaisiksi kaikilla alueilla (s. 20 ja 32). Raportissa ei tämän vuoksi ole ehdotuksia siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Uudellamaalla tultaisiin rahoittamaan. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen kannan mukaan kuntien tehtävistä säädettäessä on huolehdittava, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset huolehtia tehtävistään. Näihin edellytyksiin kuuluu riittävä rahoitus (rahoitusperiaate). Rahoitusperiaate liittyy kunnan asukkaiden itsehallinnon suojaan ja julkisen vallan velvollisuuteen turvata perusoikeuksien toteutuminen, kuten kansalaisten yhdenvertaisuus ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustuslakivaliokunta on katsonut rahoitusperiaatteen koskevan myös maakuntien tehtävistä säätämistä (PeVL 65/2018 vp s. 26-27 ja 73, PeVL 15/2018 vp s. 19-25). Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva ehdotus ilman sen rahoitusta koskevia linjauksia ei siten anna koko-naiskuvaa Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevista alustavistakaan suunnitelmista. Hallituksen 5.2.2020 hyväksymän vuoden 2020 lainsäädäntösuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveysministeriön on tarkoitus antaa joulukuussa 2020 eduskunnalle hallituksen esitys, joka koskee muun muassa maakuntien perustamista ja rahoitusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaisesti onkin tarpeellista varata riittävä aika merkittävän uudistuksen eduskuntakäsittelylle. Yhtä olennaista eduskunnan työn kannalta on myös se, että eduskunnalle annettava hallituksen esitys on riittävän huolellisesti valmisteltu (esim. PeVL 65/2018 vp s. 68, PeVL 15/2018 vp. s. 60-61, PeVL 26/2017 vp s.77, PeVL 75/2014 s. 8). Samoin muun muassa henkilötietojen käsittelyyn ja muihin EU-oikeudellisiin kysymyksiin liittyvän kansallisen liikkumavaran riittävän huolellinen selvittäminen on nimenomaan valtioneuvostossa tehtävän valmistelun asiana (PeVL 9/2019 vp s. 2, PeVL 1/2018 vp s. 3, PeVL 26/2017 vp s. 42, PeVL 2/2017 vp s.2, PeVL 44/2016 vp s. 4). Aikataulu vaikuttaa tiukalta asian laajuuden, huolellisen lainvalmistelun ja kuulemismenettelyn näkökulmasta. Asian tärkeydestä ja kiireellisyydestä huolimatta eduskunnalle annettavan hallituksen esityksen tulee täyttää perustuslaissa säädetyt vaatimukset eduskunnan tarvitsemista tiedoista ja osallistumisoikeuksien toteutumisesta (perustuslaki 14 ja 47 §). Lisäksi esityksen perustuslainmukaisuuden tueksi tulee esittää riittävät oikeudelliset perustelut.
      • Askolan kunta, Askolan kunnanhallitus 12.2.2020 § 21
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä
        Päivitetty:
        14.2.2020
        • HUS –organisaation muutos kuntayhtymästä maakuntayhtymäksi poikkeaa selvästi muista uudistukseen liittyvistä organisatorisista muutoksista (mm. maakuntien perustaminen). HUSin toiminta jatkuu välittömästi uudistuksen toimeenpanon jälkeen aiempaa vastaavana ja rakenteet muuttuvat järjestämissopimuksen myötä. HUSin oikeushenkilöstatuksen tulee säilyä muuttumattomana HUSin muuttuessa kuntayhtymästä maakuntayhtymäksi ja tätä kautta lisäarvoa tuottamaton hallinnollinen työ tulee pyrkiä minimoimaan. HUSin oikeushenkilöaseman pysyminen muuttumattomana poistaisi myös tarpeen siirtää henkilöstöä liikkeenluovutuksella viranomaiselta toiselle ja ehkäisisi tähän liittyvää epävarmuuden tunnetta, jonka merkitystä ei pidä aliarvioida. HUS-maakuntayhtymän perustamisprosessi tapahtuu pääsääntöisesti viranhaltijavalmistelussa, jossa täytyy turvata riittävä asiantuntemus. Perustamisasiakirjat valmistellaan vaaleilla valittujen maakuntavaltuustojen ja Helsingin kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Valmistelutyössä tulee näin varmistaa riittävä poliittinen ohjaus, jotta edellä mainitut toimielimet voivat hyväksyä perustamisasiakirjat eikä perustamisprosessiin synny viiveitä. Kansainvälisten kriteerien mukaan (mm. JCI, NHS:n kriteerit) yksi yliopistosairaalan tunnusmerkeistä on yliopiston ja sen lääkärikoulutusta antavan yksikön edustus yliopistosairaalan hallinnossa. Tämä tulee ehdottomasti säilyttää uudistuksessa. Raportissa ei oteta kantaa palveluiden rahoitukseen. HUS haluaa erityisesti kiinnittää huomiota kahteen tähän liittyvään näkökulmaan. Ensinnä rahoituksen jakamisen valtakunnalliset kriteerit eivät saa heikentää Uudenmaan rahoitusasemaa nykyisestä eikä malliin saa missään olosuhteissa sisältyä tulonsiirtoelementtiä Uudeltamaalta muualle Suomeen. Toiseksi rahoitusmallin tulee turvata sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden rahoitus kaikissa olosuhteissa sekä perus- että erityistasolla, koska kyse on viime kädessä perusoikeuksien toteuttamisesta. Terveydenhuollon rahoitus Suomessa on nykyisin selvästi alle muiden Pohjoismaiden tason. Lausunto ei tarkoita sitä, että ehdotettu lakipaketti turvaisi HUSin aseman optimaalisesti. HUSin koordinoivat pääluottamusmiehet ovat antaneet lisäksi seuraavan kannanoton, jonka HUSin hallitus on päättänyt liittää kuntayhtymän lausuntoon: -.-.- Henkilöstöjärjestöjen yhteinen näkemys Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportista Henkilöstöjärjestöjen edustajat puoltavat HUS-kuntayhtymän esitystä maakuntayhtymä-mallista, ilman liikkeenluovutusta. Pidämme tärkeänä säilyttää nykyinen palvelukokonaisuus siten että sekä sairaanhoidolliset että muut tukipalvelut säilyvät osana HUSia. Erikoissairaanhoidon eri ammattiryhmien osaamisen ylläpitäminen ja kouluttamisen varmistaminen vaikuttava sekä kilpailukykyyn että palvelun laatuun. Esimerkiksi sote-tukipalvelujen alueellinen keskittäminen on tuonut synergiaa ja vahvistanut niiden sairaalaosaamista. Helsingin kaupungin ja HUSin psykiatria tulee yhdistää ja palvelut järjestää osana HUSin toimintaa, kuten muualla Uudellamaalla. Yhtenevä palvelukokonaisuus varmistaa asiakkaille yhdenvertaiset ja laadukkaat hoitopolut, eikä hoidon laatu ole riippuvainen taloudesta tai päättäjien prioriteeteistä. Tuleva uudistus ei saa lisätä henkilöstön epävarmuutta, kuormittuneisuutta eikä vähentää henkilökunnan ja esimiesten määrää. Lähiesimiestyöllä on merkittävä rooli muutoksen toteutuksessa ja henkilöstön päivittäisjohtamisessa. Lääketieteen ja hoitotyön johtajia on oltava sekä järjestämisestä että palvelujen tuottamisesta vastaavissa tehtävissä. Henkilöstön tulee olla mukana toimintatapojen ja työnjaon kehittämisen eri vaiheissa. Myös järjestämissopimuksen ja koko sote-mallin jatkovalmistelussa tulee henkilöstön edustus ottaa vahvasti mukaan yhteistoiminnan toteuttamiseksi ja henkilöstön sitouttamiseksi. Helsinki 7.2.2020 Päivi Törö, Tehy ry Satu Kervinen, Super ry Risto Avela, Juko ry Kalevi Kannisto, JHL ry Anne Siivonen, Jyty ry
      • Svenska pensionärsförbundet rf, Dahlin Berit
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Med anledning av punkt 12 och 13: 1. De självstyrande områdena måste peka ut ställen där vård garanterat ges på svenska. Detta bör skrivas in i lagen. 2. Om den svenskspråkiga servicen inte kan tryggas i ett område måste man ha beredskap att samarbeta över områdesgränserna. Samma princip måste gälla för små diagnosgrupper, t.ex. andningsförlamade och personer med intellektuella svagheter. Dessa bestämmelser bör stipuleras på lagnivå. 3. Språklig service måste ha stor tyngd i relation till priset vid upphandling av vård- och omsorgsservice. 4. Styrelsen för ett område skall ha ordförande för minoritetsspråknämnden som en medlem.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        6.2.2020
        • SOSTE korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen sekä kustannusten hillinnän kannalta on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa edetään pikaisesti. Tämän Uusimaa-PKS-Helsinki erillisselvityksen ratkaisuun pääsy on olennaista uudistuksen eteenpäin saattamiselle. Tässä erillisratkaisussa, kuten kaikessa soteuudistuksessa tehtävässä uudistuksessa on huolehdittava sosiaali- ja terveyspalveluiden ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoista ja sosiaali- ja terveysjärjestöt otetaan huomioon yhtenä tärkeänä voimavarana. Järjestöjen osallisuus ja mukaanotto tähän Uudenmaan alueelliseen, mutta myös valtakunnalliseen sote-uudistustyöhön on varmistettava. Järjestöjen hyte-toiminnot tulee tunnistaa osaksi palvelupolkuja ja turvata järjestöjen toimintaedellytykset muuttuvassa toimintaympäristössä. Perustason sosiaali- ja terveydenhuoltoa on vahvistettava ja sen kehittäminen onkin nostettu soteuudistuksen keskiöön. Palvelujen kehittämisen keskiössä on oltava ihminen, jonka on saatava oikea-aikaisesti ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Palveluiden tulee vastata ihmisten tarpeisiin ja tukea sekä vahvistaa hänen hyvinvointiaan. Hoidon on oltava vaikuttavaa ja hoitoketjujen tulee toimia saumattomasti. Hyvin toimivilla peruspalveluilla voidaan ennaltaehkäistä kalliiden erityispalveluiden tarvetta ja vähentää inhimillistä kärsimystä.