• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Pitkä Martti, autonasentaja/autoharrastaja
        Päivitetty:
        20.2.2019
        • yli 40 vuotiaiden autojen vapauttaminen katsastuksesta olisi erittäin hyvä uudistus. niiden harrastajat käyttävät todella paljon aikaa niiden kunnossa pitoon. perehtyminen näihin harraste autoihin on todella lajaa. jolloinka niiden huoltaminen on ammattitasoa. ajo kilometrit todella vähäisiä lähinnä harraste tapahtumissa käyntiä kesäisin. o2 luokan peräkärrien vapautus katsastuksesta olisi myös todella hyvä uudistus. kun kaikki samat asiat voidaan todeta maallikon silmin ilman mitään erikois laitteit.jarrut voidaan helposti todeta myös pyöräytys/veto kokeella kotipihassa.laakerit helposti myös kokeilemalla. jolloinka niiden valvonta on erittäin helppoa tien päällä. o1 luokan kärrit ovat erittäin harvoin mukana onnettomuudessa jossa vika olisi puute kärrin kunnosta. jotenka tässä valossa o2 luokan kärrit voi hyvin vapauttaa katsastuksesta myös. nämä uudistukset olisivat erittäin myönteisiä helpottamaan autoharrastusta suomessa.
      • Kolu Jussi
        Päivitetty:
        20.2.2019
        • O2-luokan perävaunujen määräaikaiskatsastusvelvoitteesta luopuminen: Ajatus ei ole kannatettava. Nyt jo nähdään, miten huonokuntoisia O1-luokan perävaunuja on tieliikenteessä. On tietenkin selvää, että osa käyttäjistä pitää ko. perävaunut kunnossa, oli katsastusvelvoitetta tai ei, mutta valitettavasti kaikki eivät niin tee. Mikäli O2-luokka vapautetaan määräaikaiskatsastuksesta, on mielestäni todennäköistä, että keskimäärin niiden kunto alkaa heikentyä ja käy samalla tavalla kuin O1-luokan peräkärryissä: niitä korjataan vasta sitten, kun on ihan pakko eli kun pyörät eivät pyöri. Kuitenkin suuremman massan vuoksi mahdollisen onnettomuuden seuraukset ovat helposti tuhoisampia kuin O1-luokassa. Mielestäni liikenneturvallisuutta heikennetään tässä hyvin pienen kustannussäästön vuoksi. Ei ole myöskään millään tavalla mielestäni kohtuuton vaatimus katsastuttaa kärryä kerran kahdessa vuodessa. Yli 40-v autojen määräaikaiskatsastuksen poistaminen On totta, että osa yli 40-v autoista on hienokuntoisia ja hyvin pidettyjä. Mutta tätä ei todellakaan voi yleistää, kolikolla on tässäkin kääntöpuoli. Valitettavasti kaikkia ei kiinnosta auton kunto lainkaan. Tästä johtuen minusta on erittäin kummallista olettaa, että nämä kyseiset autot ovat automaattisesti hyväkuntoisia. Toinen asia liittyy rakennemuutosten valvontaan. Jos ei ole pakollista katsastusta, on aivan selvää, että tämä houkuttaa tekemään lainvastaisia ja mahdollisesti vaarallisia rakennemuutoksia. Esimerkkeinä voisi mainita vaikka roiskesuojien poistaminen ja/tai epäasialliset madallukset tai korotukset.
      • Vansport Oy, Valokari Pentti
        Päivitetty:
        20.2.2019
        • Vansport Oy on harjoittanut O2-luokan perävaunujen vuokraustoimintaa pääkaupunkiseudulla v. 2002 lähtien. Kertaakaan ei perävaunun kunto ole ollut syynä minkäänlaiseen liikennevahinkoon. Niiden katsastaminen joka toinen vuosi on tarpeetonta. Myös tieliikenneonnettomuuksista laaditut tilastot tukevat tätä. Suurin riski tieliikenteelle syntyy perävaunujen kuormausvirheistä, niitä ei katsastuksella pystytä estämään. O2-luokan perävaunujen katsastuksessa on järkevää luopua.
      • Oy Testmill Ltd
        Päivitetty:
        20.2.2019
        • Liikenne- ja viestintäministeriölle Viitaten liikenne- ja viestintäministeriön 23.1.2019 päivättyyn lausuntopyyntöön koskien, luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta LVM/162/03/2019 Oy Testmill Ltd esittää kunnioittavasti seuraavaa: 1. Lausuntopyynnön kohteena oleva asia Lausuntoja on pyydetty liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellusta asiakirjasta ” Luonnos esitykseksi valtioneuvoston asetukseksi ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta muuttamisesta”. Esityksellä tavoitellaan katsastusvelvollisuudesta aiheutuvien kustannusten poistamista O2-luokan perävaunujen sekä yli 40-vuotiaiden yksityiskäytössä olevien ajoneuvojen osalta. 2. Yleiset linjaukset Oy Testmill Ltd pitää hyvänä, että ajoneuvojen onnettomuuksia ja ympäristövaikutuksia tilastoidaan ja analysoidaan. Ongelmallisena kuitenkin voidaan pitää sitä, ettei ole kattavaa tutkimusta siitä, miten katsastusvelvollisuuden poistaminen vaikuttaa ajoneuvon haltijan kykyyn arvioida ajoneuvonsa liikennekelpoisuus sekä ennakoida huollon tarvetta ajoneuvolleen. Esityksessä ei ole huomioitu sitä tosiseikkaa, että nykyisellään katsastusvelvoite ohjaa ajoneuvon haltijaa ylläpitämään ajoneuvon kuntoa ennakoivalla huollolla ennen määräaikaiskatsastusta. Näin ollen katsastuksen vikatilastoinnissa ei havaittuja vikoja voida pitää perusteluna sille, etteikö määräaikaiskatsastus ole liikenneturvallisuuden varmistamisen kannalta oleellinen menetelmä. EU-lainsäädännön mahdollistamaa O2-luokan määräaikaiskatsastus velvoitteen poistamisessa ei ole otettu huomioon seikkaa, joka muodostuu meillä suomessa maantieteellisestä sijainnista sekä pitkistä etäisyyksistä. Erityisesti tiestön kunto ja talviliikenne aiheuttavat ajoneuvon jarrujen sekä alustan osalle erityisrasituksen, joka ei puolla esitystä määräaikaiskatsastuksen poistamiselle. 3. Liikenteen säädösten valvonta Oy Testmill Ltd esittää huolensa siitä, että hanke tulee heikentämään liikenteen turvallisuutta säädöstenmukaisuuden valvonnan rajuna heikentymisenä. Tutkimuslaitoksena näemme erityisesti ongelman säädöstenmukaisuuden valvonnan päättymisenä tyyppihyväksyntä prosessin jälkeen. liikenteessä käytettävälle ajoneuvolle ei voida tienvarsitarkastuksissa tehdä luotettavaa tarkastusta tyyppihyväksynnässä, kansallisessa piensarjahyväksynnässä taikka yksittäishyväksynnässä hyväksyttyjen ominaisuuksien ja teknisten ratkaisujen oikeellisuudesta. 4. Takaisinkutsu ”recall” valvonta Oy Testmill Ltd pitää ongelmallisena ajoneuvojen puitedirektiivin edellyttämän tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaan liittyvää takaisinkutsu menettelyn toteutusta ajoneuvoluokan katsastusvelvoitteen poistuessa. Katsastusvelvoite ajoneuvoluokalle on ainut kustannustehokas menetelmä saavuttaa varmistus liikenneturvallisuuteen vaikuttavien takaisinkutsu-määräyksien valvontaan tieliikenteessä käytetyille ajoneuvoille. Esitetyssä luonnoksessa ei ole huomioitu millään tavoin, jopa vakavia liikenneturvallisuuspuutteita varmistavaa recall valvontaa. 5. Määräaikaiskatsastuksen sisältö. Oy Testmill Ltd pitää erityisen tärkeänä, että ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksen arvosteluperusteissa otettaisiin huomioon O2-luokan perävaunujen jarrutarkastuksen osalta selkeä ohjeistus luotettavan testausmenettelyn suhteen. Erityisesti pitäisi edellyttää omamassaltaan kevyiden ajoneuvojen osalta riittävän suuren jarruvoiman todentaminen mittauksissa kuormittamalla ajoneuvoa Dynamometri-mittauksissa. Ajoneuvon tyyppihyväksynnässä hyväksyttyjen järjestelmien ja komponenttien säädöstenmukaisuuden valvontaan tulisi kiinnittää myöskin erityistä huomioita, jotta voidaan luottaa ajoneuvon vastaavan alkuperäistä hyväksyntää. Tämä edellyttäisi viranomaisen (ATJ) ylläpitämän rekisterin kehittämistä paremmin määräaikaiskatsastuksen tarpeisiin muualla kuin suomessa hyväksynnän hakeneiden valmistajien osalta. 6.Yhteenveto Hankkeella tavoitellaan perävaunun haltijan välittömiin käyttökuluihin kevennystä, mutta nähdäksemme useiden kohtien osalta liikenneturvallisuus heikentyy ja onnettomuusriskit kasvavat, jotka taasen johtavat kustannusten kasvuun ja jopa henkilövahinkoihin tieliikenteessä. Toivomme, että tässä lausunnossa antamamme kommentit huomioidaan asian jatkovalmistelussa. Seinäjoella 20.2.2019 Timo Siermala Oy Testmill Ltd Tekninen asiantuntija
      • Onnettomuustietoinstituutti OTI
        Päivitetty:
        20.2.2019
        • Onnettomuustietoinstituutti OTI koordinoi kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien riippumatonta tutkintaa ja hallinnoi niistä kerättyä tietoa. Näiden tietojen lisäksi OTI saa vakuutusyhtiöiltä kattavat liikennevahinkotilastot. Perustelumuistioluonnoksen mukaan katsastusvelvollisuudesta vapauttamisella ei arvioida olevan merkittäviä liikenneturvallisuusvaikutuksia ja hyötyjen on arvioitu olevan kustannuksia suuremmat. Muistiossa on arvioitu katsastusvelvoitteesta vapauttamisen lisäävän O2-luokan ajoneuvojen osalta kuolemaan johtavien onnettomuuksien vuotuista määrää 0,17 kappaleella, henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia 2 kappaleella ja liikennevakuutuksesta korvattavien vahinkojen määrää 40 kappaleella. Vastaavasti muiden kuin luvanvaraisessa käytössä olevien yli 40-vuotiaiden ajoneuvojen vapauttamisen määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta arvioidaan lisäävään kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää 0,3 kappaleella ja henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrää 1 kappaleella vuodessa. Yli 40-vuotias yksityiskäytössä ollut ajoneuvo on ollut vuosina 2013-2017 aiheuttajana 1680 liikennevakuutuksesta korvatussa vahingossa, joista 402 on tapahtunut tieverkolla ja 1278 on tapahtunut pysäköintialueilla, huoltoasemilla, pihoilla tai muilla vastaavilla alueilla. Vahingoista 281 on ollut jonkin onnettomuuteen osallisen henkilövahinkoon johtaneita vahinkoja. Vähintään 40 vuotta vanhojen yksityiskäytössä olevien ajoneuvojen aiheuttamat liikennevahingot vastaavat osuudeltaan 0,4% kaikista vastaavina vuosina yksityiskäytössä olleiden ajoneuvojen aiheuttamista liikennevahingoista (kaikki vahingot 2013-2017 = 389 291 kpl). Liikennevakuutuksesta korvattuihin vahinkoihin osallisten ajoneuvojen tekniset viat tai mahdollisten vikojen vaikutus onnettomuuksiin ei ole tiedossa. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimissa onnettomuuksissa vanhojen ajoneuvojen ja O2-luokan perävaunujen tekniset viat ovat olleet hyvin harvoin riskitekijöinä. Tiedetään, että Suomen ilmastolliset olosuhteet rasittavat paljon ajoneuvojen rakenteita. On kuitenkin mahdotonta määrittää tarkasti, kuinka paljon säännöllinen katsastusvelvoite on vaikuttanut teknisten riskien harvinaisuuteen, koska vertailukohtaa katsastusvelvollisuudesta vapautetuista ajoneuvoista ei ole. Katsastusvelvollisuus on selkeä viesti pitää perävaunu kunnossa ja huolehtia sen liikennekelpoisuudesta. Ilman katsastusvelvoitetta perävaunujen kunnon valvonta jää ainoastaan poliisin liikennevalvonnan varaan joka on poliisin resurssien vuoksi vähäistä. O2-luokkaan kuuluvat myös asuntovaunut, venetrailerit ja erilaiset nosturit. O2-luokan perävaunuja käytetään myös paljon ammattimaisessa ajossa ja niillä kuljetetaan isoja kuormia. O2-luokan perävaunujen kokonaismassa kuormattuna eroaa huomattavasti kevytperävaunuista, jolloin onnettomuustilanteessa perävaunun liike-energia ja tuhovoima ovat suuria. Perävaunun vetokytkimen kunto ja toimivuus ovat yksi katsastuksessa tarkastettavista kohteista, sillä perävaunun ajonaikainen irtoaminen voi johtaa vakaviin seurauksiin. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat tutkineet onnettomuuden, jossa pakettiautoon kytkettynä ollut henkilönostin (perävaunu) irtosi ja suistui vastaantulevien kaistalle. Perävaunun henkilönostimen puomi oli mennyt sisään auton etuikkunasta ja osunut matkustajan puolelle. Henkilöauton etumatkustaja kuoli saamiinsa vammoihin. Henkilönostimen vetokytkimessä olleen turvavaijerin olisi pitänyt kytkeä perävaunun jarrut päälle perävaunun irrotessa, mutta ohut ja osittain kulunut lukitusvaijeri katkesi ja perävaunu jatkoi liikkumistaan jarruttamatta. Toisessa tutkijalautakuntien tutkimassa onnettomuudessa henkilöauton ja venetrailerin yhdistelmä alkoi heittelehtiä valtatiellä sillä seurauksella, että yhdistelmä lähti luisuun ja pyörähti tiellä 360 astetta. Henkilöauto pysähtyi pientareelle. Perävaunu kaatui ja kuormana ollut vene putosi ajokaistalle. Onnettomuustutkinnan aikana tutkijalautakunta havaitsi perävaunun olleen katsastamattoman ja kunnoltaan määräysten vastaisen. Perävaunun oikeanpuoleiset jarrut olivat epäkunnossa, mikä osaltaan vaikutti perävaunun heilahdusliikkeen tehostumiseen. Liikenne oli tapahtuma-aikaan vilkasta. Pyörähtäminen aiheutti vaaratilanteen, mutta lisävahinkoja ei syntynyt. Perävaunu oli vuokraamon omaisuutta eikä vuokraamo ollut huolehtinut perävaunun katsastuksesta. O2-luokan perävaunuja käytetään tyypillisesti vuokrattuna, jolloin perävaunua käyttävän on vaikea varmistua vuokraamansa perävaunun kunnosta. Katsastusvelvoite edesauttaa perävaunujen teknisestä kunnosta huolehtimista myös vuokraamoissa. OTIn mielestä ehdotukset eivät ole liikenneturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä. Ehdotukset ovat myös valtioneuvoston hyväksymän liikenneturvallisuuden nollavision (pitkän aikavälin visiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä) vastaisia. OTI ei näillä perusteilla kannata katsastusvapauden myöntämistä yli 40 vuotta vanhoille ajoneuvoille tai O2-luokan perävaunuille.
      • Suomen Matkamersut ry
        Päivitetty:
        20.2.2019
        • Suomen Matkamersut ry:n lausunto katsastuslainsäädännön uudistamisen II vaihetta koskevaan hankkeeseen (LVM008:00/2017) liittyvästä asetusesityksestä. Suomen Matkamersut ry kannattaa yli 40-vuotiaiden yksityiskäytössä olevien ajoneuvojen vuosikatsastusvapautta. Yli 40-vuotiaiden ajoneuvojen osuus tieliikenteestä on merkittävän pieni ja katsastusväli suhteessa vuotuiseen ajosuoritteeseen on nykyisellään jopa kohtuuttoman tiheä. Toteamme, että kyseessä ovat pääasiallisesti harrasteajoneuvot, joiden kunnosta ja turvallisuudesta huolehtiminen on koko ajoneuvoharrastuksen perusta. Yli 40-vuotiaiden ajoneuvojen katsastusvapaus on myös kädenojennus ajoneuvohistorian kannalta, tämä kannustaa kynnyksen madaltuessa uusia ajoneuvoharrastajia ylläpitämään jo olemassa olevaa kalustoa ja edesauttaa korvaamattoman, vanhan ajoneuvokalustomme säilymistä tuleville sukupolville. Oman harrasteajoneuvon moitteeton kunto on kunnia-asia jokaiselle ajoneuvoharrastajalle ja kalusto pidetään kunnossa ajokauden ulkopuolellakin. Suomen Matkamersut ry:ssä emme näe yli 40-vuotiaiden ajoneuvojen vuosikatsastuksesta vapautumisen haittaavan liikenneturvallisuutta tai olevan uhka ympäristölle. Vuotuisen ajosuoritteen ollessa muutamia tuhansia, joissain tapauksessa vain muutamia satoja, kilometrejä on vuosikatsastuksessa käyminen lähinnä rahan, ajan ja ympäristön tuhlaamista.
      • Metsänkorjuu Pulkkinen Oy
        Päivitetty:
        20.2.2019
        • Metsänkorjuu Pulkkinen Oy käytössä 5 kpl. 02 luokan perävaunua jotka pidetään joka tapauksessa katsastusta edellyttävässä kunnossa ,koska ne ovat liikenteessä paljon , joten kannatamme tehtyä esitystä .
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        20.2.2019
        • Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa katsastuslainsäädännön uudistamisen II vaihetta koskevaan hankkeeseen (LVM008:00/2017) liittyvästä asetusluonnoksesta, jolla vapautettaisiin määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta O2-luokan perävaunut ja muussa kuin luvanvaraisessa liikenteessä käytettävät ajoneuvot, kun nämä ajoneuvot on määräaikaiskatsastettu sen jälkeen, kun niiden käyttöönottovuoden alkamisesta on kulunut 40 vuotta. Asetuksen ehdotetaan tulevan voimaan 20.5.2019 ja sillä korvattaisiin voimassa oleva liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annettu valtioneuvoston asetus (1245/2002). Liikenne- ja viestintävirasto kannattaa asetusluonnosta. Asetusluonnoksessa puretaan katsastettavien ajoneuvoluokkien osalta kansallista ylimääräistä sääntelyä ns. katsastusdirektiiviin (moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/45/EU) verrattuna ja sillä vähennetään autoilijoille katsastuksista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Asetusluonnos myös pienentää vanhempien ajoneuvojen osalta ajoneuvoharrastuksesta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi asetusluonnoksella selkeytetään muualla kuin katsastustoimipaikoilla suoritettavien katsastuksen osien suorittamista koskevia vaatimuksia. Liikenne- ja viestintävirasto katsoo, että asetusluonnoksen 20 §:ää (Siirtymäsäännökset) olisi hyvä tarkentaa luvanvaraisessa käytössä olevien museoajoneuvojen osalta.
      • Hartikainen Teemu, museoautoharrastaja, dosentti, ylitarkastaja
        Päivitetty:
        20.2.2019
        • Ehdotettu uudistus yli 40 vuotta vanhojen autojen katsastusvelvoitteen poistamisesta on erittäin tervetullut, hyvin linjassa Sipilän hallituksen norminpurkutalkoiden kanssa, ja myös eurooppalaisen viitekehyksen mukainen. Esitän asetusluonnokseen seuraavaa lisäystä: "...Muussa kuin luvanvaraisessa liikenteessä käytettävän ajoneuvon määräaikaiskatsastusvelvollisuus päättyy, kun ajoneuvon määräaikaiskatsastus on suoritettu sen jälkeen, kun ajoneuvon käyttöönottovuoden alkamisesta on kulunut 40 vuotta, tai kun ajoneuvo on rekisteröity museoajoneuvoksi." Tällä lisäyksellä museorekisteriin merkityt 31-39 vuotta vanhat ajoneuvot vapautettaisiin määräaikaiskatsastuksista. Museoajoneuvoilla saa ajaa 30 päivänä vuodessa, ja niiden kunto on selvästi parempi kuin keskimääräisen 40 vuotta vanhan harrasteauton, joilta tämän asetuksen myötä poistuu määräaikaiskatsastus. Muilta osin asetusehdotus on sellaisenaan kannatettava.
      • Tattarisuon Autokatsastus Oy
        Päivitetty:
        20.2.2019
        • Arvoisat asetuksen valmistelijat, pyydän ottamaan huomioon seuraavat tosielämän seikat jotka liittyvät O2-luokan perävaunujen ja yli 40-vuotiaiden ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksesta vapauttamiseen. O2-luokan perävaunut ovat usein käyttämättä yhtäjaksoisesti kuukausiakin. Tästä johtuen jarruviat ovat erittäin yleisiä jumiutuneiden vaijereiden ja ruostuneiden jarruosien vuoksi. Erityinen riskiryhmä on venetrailerit, jotka upotetaan akselia myöten suolaiseen meriveteen, tästä aiheutuu huomattavaa korroosiota, jonka vuoksi jopa 2-vuotiaita trailereita on tavattu täysin jarruttomana katsastuksessa koska jarruhihnoista on pinnat rapsahtaneet irti. Myös pyöränlaakereiden tiivistys vanhemmiten pettää ja laakeriviat ovat myös yleisiä valovioista puhumattakaan. Kaiken lisäksi näillä jarrullisilla trailereilla kuljetetaan painavempia veneitä, jopa itse vetoauton painoisia. Valitettavasti suuri osa nykyautoilijoista ei tunnu tiedostavan toimiiko perävaunun jarrut vai eivät, kolahdus jarruttaessa oletetaan jopa kuuluvan asiaan, vaikka tämä kertoo että työntöjarrun liikevara loppuu ja jarruteho on vähintäänkin vajaa ellei täysin olematon. Epäilen että poliisimme tien päällä eivät ole juurikaan koulutettuja perävaunun rakenteen ja jarrujen kunnon tarkastamiseen valovikoja lukuunottamatta, eikä poliisillakaan ole tien päällä laitteistoa jolla voitaisiin todeta perävaunun käyttöjarrujen riittävä teho. On erittäin huolestuttavaa jos näiden kuntoa ei tarkastettaisi käytännössä koskaan, vetoautoa painavampi huonojarruinen tai jopa jarruton traileri aiheuttaa huomattavan liikenneturvallisuusriskin, etenkin liukkaan sään aikaan. 2 vuoden välein tapahtuva katsastusvelvoite on ollut tähän asti hyvä huoltoväli, tämän poistuessa huollot todennäköisesti jäisivät tekemättä. Lisäksi alan työllisyystilanne korjaamokäyntien ja varaosamyynnin suhteen kärsisi, valtion tarkoituksena on käsittääkseni pyrkiä luomaan työpaikkoja eikä karsia niitä, etenkään liikenneturvallisuuden kustannuksella! Yli 40-vuotiaat ajoneuvot ovat keskimäärin vähäisellä käytöllä, tämä on totta ja siihen nähden määräaikaiskatsastuksen tarpeellisuuteen ei löydy niin paljon perusteita kuin perävaunuille. On kuitenkin huomattava että jos valvontaa ei ole, nämä ajoneuvot alkavat vuosi vuodelta tulemaan turvattomammiksi ja lisäksi on erittäin todennäköistä että näiden rakennetta muutetaan rakennemuutosmääräyksen vastaisesti, jolloin ajoneuvon tekniset tiedot ja jopa identiteetti eivät pidä paikkaansa. On täysin eri asia olla katsastamatta näitä kokonaan, kuin vaikkapa harventaa katsastusväliä. Perustelumuistion laskelmat teknisien vikojen lukumäärästä ovat harhaanjohtavia, jos auto on katsastamatta (edellisestä kulunut yli vuosi) niin tottahan siinä on vähemmän teknistä vikaa kuin että jos se olisikin ollut jo vaikka 5 vuotta katsastamatta. Jos ajoneuvon kunto ja identiteetti tarkastettaisiin esimerkiksi edes joka toinen vuosi, edellämainituilta ongelmilta vältyttäisiin suurelta osin. Museoautoillekin nyt käytössä oleva 2- tai 4-vuoden välein tapahtuva määräaikaiskatsastus on perusteltu jo pelkästään ajoneuvolain 24§:n vaatimusten täyttymisen toteamiseksi. Edelleen nostan vahvasti esille seikan että maastamme puuttuu käytännössä lähes täysin "vaihtoehtoiset liikenneturvallisuustoimenpiteet", joilla voitaisiin korvata edes osa edellämainittujen ajoneuvojen liikenneturvallisuuden valvomisesta, muutama ratsia ei vaikuta kokonaisuuteen oikein mitenkään. Poliisilla ei ole resursseja ja koulutusta valvoa kevyen kaluston määräystenmukaisuutta ja kuntoa muuten kuin verojen ja vakuutusmaksujen sekä katsastusajan osalta, senkin valvonta siirtynyt osittain automatiikan vastuulle kameratolppien myötä. Tällä hetkellä maassa toimii runsaasti katsastusasemia, jotka ovat käytännössä ainoa taho joka valvoo autojen ja perävaunujen liikenneturvallisuuskelpoisuutta ja määräystenmukaisuutta. Onko oikein luoda maahan työttömyyttä, alentaa liikenneturvallisuutta ja jopa lisätä kuolonkolarien riskiä tällä kansalaisille suunnitellulla kustannussäästöllä, joka lisäksi aiheuttaa valtiolle miljoonien arvonlisäveron menetyksen vuosittain?
      • Mobilia säätiö sr
        Päivitetty:
        20.2.2019
        • Mobilian lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoja katsastuslainsäädännön II vaiheen hankkeeseen (LVM008:00/2017) liittyvästä asetusluonnoksesta, jolla määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta vapautettaisiin O2-luokan perävaunut ja muut kuin luvanvaraisessa käytössä olevat yli 40-vuotiaat ajoneuvot.  1. Mobilian näkemys Yli 40-vuotiaiden ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksesta vapautuksesta Auto- ja tiemuseo Mobilia on säätiön ylläpitämä tieliikenteen valtakunnallinen erikoismuseo. Mobilia tallentaa, säilyttää, tutkii ja asettaa näytteille tieliikenteen alan sekä kanavaväylien aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä. Mobilia toimii tieliikenteen kulttuuriperinnön alalla valtakunnallisena asiantuntijana. Valtaosa Mobilian alaan kuuluvista ajoneuvoista ovat muualla kuin museoiden kokoelmissa. Tieliikenteen valtakunnallinen erikoismuseo Mobilia kiinnittää tässä yhteydessä huomiota nimenomaan yli 40 vuotta vanhojen ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksesta vapauttamiseen. Mobilia toivoo, että asetusmuutoksessa huomioidaan tieliikenteen esineellisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät seikat. Mobilian näkökulmasta muutos sinänsä voi tukea ja edistää tieliikenteen esineellisestä kulttuuriperinnöstä huolehtimista huolellisen ajoneuvoharrastajan kannalta. Vapautus määräaikaiskatsastuksista tekee vanhojen ajoneuvojen harrastuksesta edullisempaa. Harrastekäytössä olevat yli 40-vuotiaat ajoneuvot ovat pääosin hyvin hoidettuja ja niitä käytetään vähän uudempiin ajoneuvoihin verrattuna. Mobilia katsoo myös, että museoajoneuvojen katsastuskäytännön muutokset ovat perusteltuja yhdenmukaisen kohtelun nimissä. 30-40 -vuotiaille museoajoneuvoille jäävä katsastusetu on perusteltu tuon ikäisen ajoneuvokannan säilymiseen kannustavana. On myös syytä huomioida, että museoajoneuvostatukseen liittyneet taloudelliset kannustimet on joissakin tapauksissa asetettu etusijalle historialliseen autenttisuuteen nähden. Esitetty asetusmuutos osaltaan selkiyttää tilannetta. Museoajoneuvojen määräaikaiskatsastuksen yhteydessä on tullut arvioida sitä, vastaako ajoneuvo edelleen museoajoneuvotarkastuksen yhteydessä annettua lausuntoa. On kuitenkin epävarmaa, onko katsastusta suorittavilla henkilöillä riittävää asiantuntemusta arviointiin. Määräaikaiskatsastusten yhteydessä on törmätty tilanteeseen, jossa katsastusta tekevällä henkilöllä ei ole kohtuullista odottaa olevan riittävää tuntemusta tarkastettavasta vanhasta ajoneuvosta. Katsastuskohteet ja -menetelmät eivät myöskään ole välttämättä suoraan sovellettavissa vanhempiin ajoneuvoihin. Tämä tukee lausuntopyynnön tausta-aineistossa esitettyä näkemystä määräaikaiskatsastusten vähäisestä liikenneturvallisuutta lisäävästä merkityksestä vanhempien ajoneuvojen kohdalla. Katsastusvapaus saattaa lisätä erityisesti todistusvoimaisesti autenttisten ajoneuvojen esiintymistä yleisön nähtävillä, mikä myönteisesti arvioituna vahvistaa näiden ilmentämiä kulttuurisia merkityksiä. 2. Riskien tunnistaminen Mobilia toivoo, että asetusmuutoksen yhteydessä tunnistetaan ja arvioidaan seuraavia riskejä, jotka liittyvät määräaikaiskatsastuksesta vapauttamiseen: Lähitulevaisuudessa yli 40-vuotiaiden ajoneuvojen tekninen taso mahdollistaa niiden suhteellisen sujuvan arkikäytön, jolloin katsastusvapaus saattaa houkuttaa kuluttamaan tämän ikäluokan ajoneuvoja tarpeettomasti. Katsastuksista ja niihin liittyvistä maksuista vapautuminen saattaa joissakin tapauksissa houkuttaa tinkimään liikennekelpoisuudesta, jonka valvonta muutoksessa jää poliisin resurssien varaan. Katsastusvapaus yhdessä tieliikenteen valvonnan painopisteen muutosten kanssa saattaa houkuttaa muuttamaan teknisesti ja ulkoisesti yli 40-vuotiaita ajoneuvoja tavoilla, jotka määräaikaiskatsastusvelvoitteen piirissä koettaisiin kannattamattomiksi ja vaikeiksi. Toteutuessaan tämä riski voi huomattavasti muovata liikennekelpoisena säilyneiden yli 40-vuotiaiden ajoneuvojen kulttuuriperintöarvoa. Pahimmillaan tämä voi vaarantaa entistä pahemmin jo nyt hyvin haurasta, ennen toista maailmansotaa Suomessa käyttöön otettujen ajoneuvojen kantaa. Muutos saattaa joissakin tapauksissa heikentää ymmärrystä vanhojen tieliikenteen ajoneuvojen kulttuuriperintöarvosta, mikäli katsastusvapaus merkittävissä määrin johtaa yli 40-vuotiaiden ajoneuvojen arkikäyttöön.
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        20.2.2019
        • Koneyrittäjien liitto kannattaa tehtyä esitystä O2 luokan perävaunujen määräaikaiskatsatuksista luopumisesta.
      • Teohydrauli Oy, Perävaunutarvikkeiden maahantuonti ja tukkutoiminta / 01, 02 luokkien huoltotoiminta, Ruohonen Jan
        Päivitetty:
        20.2.2019
        • Kevytperävaunualan (O1, O2 luokat) pitkäaikaisena toimijana olemme erittäin huolestuneita uuden asetusluonnoksen (O2 luokan ajoneuvojen määräaikaiskatsastus muutokset) vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen. Mielestämme suurimmat liikenneturvallisuutta heikentevät seikat mahdollisen katsastusvelvollisuuden poistuessa O2 luokan perävaunuilta ovat seuraavat: 1)perävaunujen alustanosien kunto; Nykyisen määräaikaiskatsastuksen velvoittamana O2 perävaunut pidetään tieliikennekelpoisina juuri katsastuksen takia. Katsastamattomalla ajoneuvoa ei mielellään vedetä. Katsastusvelvollisuuden puuttuessa jarrullisten perävaunujen komponentit jäävät vähälle huomiolle ja niiden huoltamista lykätään mahdollisimman pitkälle. Suurimmat ongelmat liittyvät jarrujen toimivuuteen ja laakerieden kuntoon (erityisesti venetrailerit). Jarrullisten perävaunujen alustakomponenttien puutteet ovat erittäin vaikeasti tavallisen perävaununkäyttäjän todettavissa. Esim. jarrujen riittävä toiminta on käytännössä mahdotonta testata ilman katsatuskonttorin jarrudynamometriä. 2)Muutosten valvonta. a) Perävaunuihin vaihdetaan huoltojen yhteydessä uusia osia (akselit, työntöjarrut) jotka eivät läheskään aina ole yhteensopivia keskenään. Tälläisissä tapauksissa ajoneuvossa ei ole toimivia jarruja. Katsastuksessa nämä puutteet tulevat ilmi. b) Perävaunujen kokonaiskantavuutta saatetaan lisätä kuljetustarpeen muuttuessa vaihtamalla alustakomponentteja kasvaneen tarpeen mukaisiksi. Katsastus velvollisuuden puuttuessa huolena on että muutokset toteutetaan vain osittain liikenneturvallisuuden nimissä. Akseleiden vaihdon myötä tulisi myös muut turvallisuuden kannalta oleelliset komponentit (vetoaisat, työntöjarru, renkaat, vanteet ja runkorakenne) olla kasvaneen kantavuuden mukaisia. Valvonnan puuttuessa syntyy tieliikenteeseen vaarallisia yhdistelmiä. Viitteitä katsastusmuutoksen seurauksista voidaan hakea nykyisestä O1-luokan perävaunujen liikennekelpoisuudesta joiden komponentit nykyisellään vaihdetaan kun vaunu ei enää kulje. Vakavia liikenneonnettomuuksia on toistaiseksi ollut onneksi vähän. O2 luokan vaunut ovat täysin eri painoluokka ja riskit sen mukaiset. Näkemyksemme mukaan tämä O2 perävaunujen katsastusvelvollisuuden loppumiseen liittyvä aloiteluonnos vie liikenneturvallisuutta täysin väärään suuntaan, Mielestämme määräaikaiskatsastus O2 ajoneuvoille tulee ehdottomasti säilyttää tieliikenneturvallisuuden säilyttämiseksi.
      • Suomen Motoristit ry, Suomen Motoristit ry, Kuosmanen Marja
        Päivitetty:
        20.2.2019
        • Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi LAUSUNTO 19.2.2019 Luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta (LVM/162/03/2019) Suomen Motoristit ry kiittää lausuntopyynnöstä ja haluaa antaa seuraavan lausunnon Liikenne- ja viestintäministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta. Suomen Motoristit ry kannattaa esitystä vapauttaa määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta muut kuin luvanvaraisessa käytössä olevat yli 40-vuotiaat ajoneuvot. Ko. ajoneuvot ovat pääosin harrastekäytössä ja niitä pidetään hyvässä kunnossa. Niillä ajetaan vähän ja pääosin vain hyvissä olosuhteissa. Vaikka 2- ja 3-pyöräiset moottoripyörät ja mönkijät, ajoneuvoluokat L3e-, L4e-, L5e- ja L7e, on Suomessa vapautettu katsastusvelvollisuudesta, eikä siihen esitetä luonnoksessa muutoksia, Suomen Motoristit ry korostaa, että menossa on siirtymäaika. Suomen on siirtymäaikana huolehdittava siitä, että EU komissiolle ilmoitetaan katsastusta korvaavista tehokkaista vaihtoehtoisista liikenneturvallisuustoimenpiteistä. Moottoripyörien katsastuksen kustannus on niiden omistajille saavutettavissa oleviin hyötyihin nähden kohtuuton. Katsastusta korvaavien vaihtoehtoisten liikenneturvallisuustoimenpiteiden seurannassa oleellista on liikenneonnettomuuksien tilastointi. Tilastointia tulisi kehittää siten, että kilpailuun tai sen harjoitteluun käytettyjen moottoripyörien onnettomuudet radoilla tai maastossa eroteltaisiin omaksi ryhmäkseen ja onnettomuudet normaalissa tieliikenteessä käsiteltäisiin omana ryhmänään.   Kunnioittavasti Marja Kuosmanen Jari Kielinen Puheenjohtaja Edunvalvontajohtaja Suomen Motoristit ry Suomen Motoristit ry
      • Viitanen Jaakko
        Päivitetty:
        19.2.2019
        • Ensimmäiseksi haluan kiittää mahdollisuudesta lausua valmisteilla olevan lain sisällöstä. Olen "pitkän linjan" auto- ja moottoripyöräharrastaja. Ammatiltani olen liikenneopettaja. Lisäksi toimin mm. moottoripyöräkouluttajana harrastustoiminnan kautta. Olen Suomen Volkkariyhdistys FVWA:n rivijäsen sekä Ducati Club Finland ry:n ja Suomen Moottoripyöräkouluttajat SMOK ry:n jäsen. Olen harrastanut autoja ja moottoripyöriä nyt noin 30 vuoden ajan. Tällä aikavälillä en muista yhtään tapausta, jossa harrastaja olisi menehtynyt esimerkiksi liikenneonnettomuudessa jonka aiheuttajaksi olisi voitu osoittaa tekninen vika ajoneuvossa. Liikenneonnettomuuksia sattuu toki aina, mutta väitän harrasteajoneuvoilla liikkuvien ajavan ns. defensiivisellä ajotavalla liikenteessä. Eli omista oikeuksista ollaan valmiita tarvittaessa luopumaan. Lisäksi ajoneuvojen teknisestä kunnosta pidetään huolta ihan jo senkin takia että moderni turvatekniikka puuttuu täysin. Jarrut ja renkaat ovat helppoja sekä pitää kunnossa itse että halpoja uusia. Itselläni on useita harrasteajoneuvoja. Näiden mittariin tulee kesäisin (hyvissä olosuhteissa) joitain satoja kilometrejä. Joka vuosi käyttämäni ajoneuvot läpäisevät katsastuksen huomautuksitta. Pidän tältä osin katsastusta turhana. Kauden kuluista katsastus on vastannut jo pitkään lähes 20% osuutta per ajoneuvo. Museorekisteröidyssä vieläkin enemmän. Ruotsissa vastaava järjestelmä on jo käytössä eikä siitä ole siellä saatu negatiivisia kokemuksia. Pitää myös muistaa että tämä uudistus helpottaa vanhojen, kulttuurihistoriaa omaavien ajoneuvojen usein jo iäkkäitä omistajia jatkamaan näiden ajoneuvojen säilömistä osaltaan. Ehdotettuun O2-luokan peräkärryjen ja muiden hinattavien laitteiden katsastusvapauteen suhtaudun varauksella. Olen usein vuokrannut trailereita autojen kuljettamiseen, ja jopa ammattimaisten vuokraamojen trailereiden kunnossa on usein huomautettavaa. Jarrujen testaus on vaikeaa kärryä lainatessa ja renkaiden sekä valojen kunto on usein jättänyt toivomisen varaa. Lisäksi esim. vetopään kuntoa on maallikon todella vaikea arvioida vaunua lainatessa. O2-luokassa järkevämpää voisi olla harventaa katsastusvälejä. O1 Kevytperäkärryissä mahdollinen katsastus ei mielestäni poista suurinta ongelmaa joka on omistajan väärä kuormaus (kokonaismassan suuri ylitys) ja tästä johtuva kärryn hajoaminen. Tähän ei katsastuksessa päästä mitenkään kiinni. Toivon että lakiehdotus menee yli 40v ajoneuvojen katsastuspakon poistavana läpi. Tarvitsemme vähemmän sääntelyä ja enemmän järkevää lainsäädäntöä.
      • M-Katsastus Oy, Rämö Markku
        Päivitetty:
        19.2.2019
        • Meillä käyneissä museoajoneuvojeneuvoissa ei ole ollut juurikaan vikoja, käyneitä ajoneuvoja on pidetty hyvässä kunnossa, joten niiden katsastaminen on ollut turhaa työtä. Viime vuosina on kuitenkin museoajoneuvojen määrä kasvanut aika reilusti, museoajoneuvoiksi hyväksytyissä ajoneuvoissa olen havainnut melko huonojakin yksilöitä ja joskus ajoneuvojen omistajatkaan eivät ole yhtätarkkoja museoajoneuvonsa kunnosta. Tämä saattaa vuosien saatossa aiheuttaa ongelmia liikenneturvallisuudessa. Vaihtoehtona voisi olla tässäkin katsastusvälin harventaminen esim. 4 vuotta ja 6 vuotta, jonkinlainen seula asiassa pitäisi olla, muuten meillä on muutaman vuoden päästä liikenteessä jonkun verran Euroopan huonokuntoisempia museoajoneuvoja. O2- luokan perävaunuja ei pitäisi missään tapauksessa vapauttaa katsastuksesta, koska niiden jarrujen toiminta on useimmiten aika heikkoa huollon ja säätämisen puutteen takia. Kuljetetaan mitä tahansa, niin turvallisuus ensin, seisontajarrun ja työntöjarrun pitää toimia aina, kun tien päälle lähdetään. Valojen kanssa myös on useasti ongelmia.
      • Suomen Trailertuonti Oy
        Päivitetty:
        19.2.2019
        • Emme puolla lausuntoa. Huollamme sekä maahantuomme uusia O1 sekä O2 luokan perävaunuja. Heti alkuun jo voisin sanoa että valoja päälle, mutta kun valitettavasti tällä hetkellä suomen tieliikenteessä liikkuvista perävaunuista hyvin harva omaa edes toimivat valot. Annan lausunnon omien kokemuksieni perusteella. Huollamme lähes päivittäin O1 sekä O2 luokan perävaunuja juurikin jarru sekä valo vikojen takia. Tällä hetkellä tieliikenteessä liikkuu edes kohtalaisessa kunnossa olevia O2 luokan perävaunuja koska ne katsastetaan 2 vuoden välein. Mikäli katsastus poistetaan, tieliikenteessä liikkuu hengenvaarallisia O2 luokan perävaunuja hetkessä. Nyt katsastuksilla on kuljettaja saatu korjaamaan/korjauttamaan perävaunussa mahdollisesti ilmenneet jarru sekä valoviat . Mikäli katsastus poistetaan, uskallan väittää että O2 luokan perävaunujen tieliikenne turvallisuus heikkenee todella nopeasti koska kuka huollattaa perävaunun enää jos ei ole pakko? Harvemmin kukaan käyttää rahaa johonkin mihin ei pakon puitteissa tarvitse? Ammattilaiset pitävät kaluston kunnossa mutta kuljettaja joka tarvitsee esim. traileriaan harvemmin ei varmastikaan ymmärrä sitä että vaikka kärryä ei käytetä, tarvitsee se normaalia huoltoa auton tapaan jotta jarrut ym ei "ryydy". Omavaltaiseen tai Poliisin tarkastus velvollisuuteen en usko enkä luota. Kuinka monta prosenttia kuljettajista tarkastaa perävaunun valot ennen liikkeelle lähtöä? Kuinka monta prosenttia korjaa ne heti mikäli jokin valo ei toimi? Kuinka moni kuljettaja tarkastuttaa O1 tai O2 luokan perävaununsa ammattilaisen toimesta joka vuosi tai edes joka toinen vuosi ennen varsinaista "sesonki" käyttöönottoa? Kuinka moni O2 luokan perävaunun omistaja pystyy toteamaan jarrujen toiminnan perävaunussaan ilman ammattilaisen apua? Kuinka moni O2 luokan perävaunun omistaja tietää miten perävaununsa jarrut todella toimivat? Huollossamme törmäämme valitettavan usein O2 luokan perävaunujen jarrujen huonoon kuntoon sekä hengenvaarallisiin virityksiin joilla on yritetty saada jarrut pitämään. Pitää ottaa myös huomioon verotulot joita saadaan valtion kassaan koska tieliikenteessä liikkuvat perävaunut pidetään kunnossa. Katsastuksista sekä huolloista kilahtaa aina omansa myös valtiolle ja näin ollen myös O2 luokan perävaunut on tieliikenteeseen katsastuksella jälleen hyväksyttyjä. Mielestäni O1 luokan perävaunut olisi myös hyvä saada jonkinlaisen tarkastuksen alle. En myöskään puolla mahdollista kokeilu aikaa, jotta ei tarvitse oppia kantapäänkautta jätetään muutos suosiolla tekemättä niin ei tarvitse muutaman kuukauden päästä pelästyä sattuneita henkilövahinkoja. Mutta kun kaikkea pitää jatkuvasti yrittää uudistaa niin uudistetaan seuraavasti: O1 luokanperävaunujen kevyt katsastus joka toinen vuosi. O2 luokanperävaunujen katsastus uudet 10 vuoden ikään asti joka toinen vuosi ja tämän jälkeen joka vuosi. Näin saadaan varmasti pidettyä asuntovaunut sekä muut perävaunut kunnossa.
      • Turunen Teemu, Autoteknikko/ autoharrastaja
        Päivitetty:
        19.2.2019
        • Kannatan ehdotusta. Yli 40 vanhat autot ovat huomattavasti nykyautoja turvallisuus ominaisuuksiltaan puutteellisimpia, ovat sitä jo olleet silloin kuin nämä auto on olleet uusia. Näiden autojen omistajat ymmärtävät asian ja käyttävät niitä sen mukaisesti. Autoista pidetään hyvää huolta ja niitä käytetään hyvin säästeliäästi. Näiden autojen katsastaminen ei tuo lisä arvoa liikenneturvallisuudelle. Olenkin usein ihmetellyt mikä tarkoitus näitä autoja on katsastaa muutaman sadan kilometrin ajosuoritteen välillä. Tämä on myös hieno käden ojennus meille joille näitä autoja on enemmän varastoissa. Ja asumme hieman kauempana katsastuspaikasta. Tämän jälkeen myös näillä autoilla joilla ei käytönnössä ole ajettu lainkaan. On mahdollista tehdä se jokunen kesä retki, pitääkseen auton toiminta kuntoa yllä. Aiemmin tämä on pitänyt tehdä käyttämällä autoa kotipihassa, kun pelkkä pakollinen katsastus konttorin keikka ei ole tuntutut houkuttelevalta vaihtoehdolta. Tuohon perävaunu asiaan osaan vastata vain oman kokemukseni perusteella. Ainakaan minun perävaunun (kaksi erillistä akselia) katsastuksella ei ole ollut lisäarvoa turvallisuus mielessä. Kun katsastus asemallakaan eivät saa jarruja testattua tuosta sen luotettavammin kuin mina itsekään. Valojahan näistä saa korjata tuontuosta. Ei niiden kanssakaan kannata katsastusta odotella. Tämän tarkastuksen myös poliisit osaavat tienpäällä tehdä.
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        19.2.2019
        • Poliittisesti etuoikeudettuja yhteiskuntaryhmiä ei ole enää olemassa , - Suomi on täysivaltainen tasavalta. TÄLLÄINEN MENETELMÄ EI OLE TASA-ARVOISTA KUULEMISTA! Ikääntyneitä (65 vuotta täyttäneitä) on Suomessa 1,2 miljoonaa, joista n. 500 000 ei ole käyttänyt verkkopalveluita (Tilastokeskus 2015).  Kielimuurin taakse jäävät esimerkiksi maahanmuuttajat TYÖRYHMÄ EI OLE OTTANUT MUKAAN SÄÄTÄMISVAIHESSA KANSALAISIA! TYÖRYHMÄ ON JÄTTÄNYT HUOMIOTTA KANSLAISTEN ITSEMÄÄRÄMISOIKEUDET, KANSAINVÄLISET IHMISOIKEUSSOPIMUKSET SEKÄ MAAN PERUSTUSLAIN. Valtion keskeisenä tehtävänä on turvata ihmisarvon loukkaamattomuus yhteiskunnassa. Tämä on kaikkien perus- ja ihmisoikeuksien lähtökohta. Ihmisarvon vastainen kielto koskee sekä fyysistä että henkistä kohtelua. Se on tarkoitettu kattamaan kaikki julmat, epäinhimilliset tai halventavat rangaistuksen tai muun kohtelun muodot. "Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä" SM Julkinen toiminta on perimmiltään toimimista kansalaisten valtuutuksella, kansalaisten varoilla ja kansalaisten eduksi. (VM virkamieseetiikka 8/2000) "Suomalaisen demokratian suurimpana haasteena voidaan pitää äänestysaktiivisuuden laskemista ja osallistumisen eriarvoistumista." Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä SM Yleisö tarvitse oikeusturvaa kaikissa häntä koskevissa ratkasussa, olipa kysymys yksityisten henkilöiden tai yhtesöjen päätöksistä ja toimenpiteistä. Oikeusturva tarve on erityisen suuri hallinnon alalla. Julkisoikeudellinen lainsäädäntö koskee kaikkia kansalaisia. Esimerekkeinä voidaan mainita veroitus, sosiaaliturva, kaavoitus ja seutusuunnittelu, ympäristösuojelu, terveydenhuolto, opetustoimi, julkisen yhteisöjen keskeiset sekä niiden ja yksityisen kansalaisen väliset suhteet. Kehitys on samalla lisännyt ristiriitojen syntymisen mahdollisuutta. Seurauksena on vastaavasti tarve kehittää sitä menettelyä, jossa julkisoikeudelliset ristiriidat ratkaistaan. OM ”Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. On kuitenkin ihmisryhmiä, joiden kohdalla oikeudet eivät toteudu, ellei niihin kiinnitetä erityistä huomiota ja toteuteta erityisiä toimia oikeuksien varmistamiseksi. Vammaiset ihmiset ovat yksi tällainen ihmisryhmä. Tämän vuoksi on tarvittu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus ja tämän vuoksi tarvitaan myös erityisiä kansallisia toimia”, totesi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila toimintaohjelman julkistustilaisuudessa 13.3. (STM 13.3.2018 13.00 Tiedote 33/2018) Katson, että on laiminlyöty kansalaisten itsemäärämisoikeutta kun kuulemiset on osoitettu suroraan vain tietyille tahoille, muttei esim. kansalaisjärjestöille eikä edes ulkomaalaisryhmille jotka eivät osaa suomea. Eduskunta pitää antaa välittömästi epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla. Viiytyksettä, heti on siis ryhdyttävä täyttämä kansalais- sekä virkavelvollisuuksia! Heti pitää ottaa mukaan lakien sekä asetusten säätämiseen kaikki kansalaiset, mm. ulkomaalaiset! TSS sopimuksen sekä KP-sopimuksen laiminlyönti DECLARATION OF PRINCIPLES ON EQUALITY -laiminöyönti Jokainen laki sekä asetus koskee siis jokaista kansalaista, mutta heitä ei ole edes kuultuu eikä heitä ole otettu asian valmisteluun. On kuultava ainakin kaikkia niitä ryhmiä, joiden alalla suunniteltu hanke/lainsäädäntö vaikuttaa. Tälläinen toimintaa on maan perustuslain sekä ihmisoikeussopimusten mm. KP:n sekä TSS vastainen, ja on räikeä rikkomus kansalaisten kohtiin kansalaisten näkökulmasta, asiaan kohdistuu siis syrjintää, sananvapuden estäämistä, vainoa sekä korruptioa. (Sosiologisessa merkityksessä korruptio on liidetty myös intressikonflikteihin. Näin siksi, että konflikteja voidaan ratkaista lahjonalla tai muulla tavoin tukemalla päätöksentekijöitä tietun intressantin etujen turvaamiseksi. Tälläistä toimintaa on pidetty korruptiivisena silloinkin, kun lakeja ei ole rikottu.) Lakien ja asetuksien laatimisessa/säätämisessä haluttaan rikkoa (rikotaan systemaattisesti) perustuslakia sekä kansainvälisiä ihmioikeussopimuksia! ESITTÄN KAIKKIEN KANSALAISTEN SEKÄ NÄKEMÄTTÖMIEN KANSALAISRYHMIEN PUOLESTA ilmeisyysvaatimuksen, intressikonfliktin poistamisvaatimuksen, kaikkien kansalaisten osallistumista ja kuulemista koskevan vaatimuksen, - tasapuolisuusvaatimuksen “equality of arms" sekä oikeutettujen odotusten suojan vaatimuksen. Lainsäädäntö on oikeusjärjestyksen kesikeinen osa, ja ihmisoikeudet ovat yksilön oikeuksia, joita valtio ei voi pidättää itselleen. Viiytyksettä, heti on ryhdyttävä täyttämä virkavelvollisuuksia! KAIKKIA KANSALAISIA PITÄÄ ASIASSA AIDOSTI KUULLA , EI VAAN TIETYJÄ ETURYHMIÄ!!! Lisäperusteluja: Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännös. PL 2.3 §:stä johdettu lakisidonnaisuus luo yksilölle oikeuden vaatia ja edellyttää, että viranomaiset toteuttavat laissa määritellyt oikeudet ja edut. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on eri yhteksissä korostuanut hallituksen velvollisuutta huolehtia ihmisoikeusnormien asianmukasesta huomioon ottamisesta lainvalmistelussa (ks. PeVM 3/1988 vp. ja PeVL 2/1990 vp.) Perusoikeusnormit sitovat yleisesti kaikkia lainsäädämisprosessiin osallistuvia valtioelimiä (Hiden 1971, 18-19) Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla’’ (Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). KP- sopimuksen 26 artiklan mukaan kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Sopimuksen kansallista noudattamista valvova YK:n ihmisoikeuskomitea on katsonut tämän sopimusmääräyksen edellyttävän, että suojan syrjintää vastaan tulee kattaa viranomaistoiminta kokonaisuudessaan sekä yksityisten väliset oikeussuhteet keskeisillä elämänaloilla kuten työ ja asuminen. Syrjityksi tulleella on sopimuksen 2 artiklan perusteella oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot. Oikeusministeriö 6.10.2017 12.26 Tiedote Oikeusvaltioperiaatetta kunnioitettava Oikeusministeri Häkkänen esitti puheessa myös huolensa siitä, että EU-maissa on ilmennyt lipsumista oikeusvaltioperiaatteesta Useat oikeudellisesti sitovat kansainväliset velvoitteet asettavat Suomelle täsmälliset vaatimukset siitä, millä tasolla oikeusturvan tulee maassamme olla. Näiden vaatimusten voimassaolo ei riipu siitä, millaiset taloudelliset tai poliittiset suhdanteet maassamme tai ympärillämme kulloinkin vallitsevat. Tätä seikkaa ei voi sivuuttaa, vaan oikeuslaitoksen toimintaan tehtävien taloudellisten panostusten tulee olla linjassa sen kanssa, mitä oikeusjärjestelmän toiminnalta kansainvälisten velvoitteiden ja oman prosessilainsäädäntömme puolesta vaaditaan. ( lml_oikeusturvaohjelma ) Julkisen vallan sekä kansalais- ja järjestötoiminnan herkkä suhde Laajamittaisempana käytännön toiminnan muutosprosessina kumppanuustyötä voidaan käynnistää vasta siinä vaiheessa, kun tulevat maakunnat ja uudistuvat kunnat pääsevät vauhtiin käytännön toiminnan rakentamisessa. Kumppanuudessa toimittaessa tärkeimpiä lähtökohtia ovat yhdenvertaisuus, luottamus, avoin vuorovaikutus sekä toisen osapuolen lähtökohtien tunteminen ja niiden kunnioittaminen. Julkinen valta – valtio ja kunnat – eivät myöskään voi eivätkä saa määritellä kansalaisyhteis-kunnalle rooleja ja tehtäviä, jotka esimerkiksi kansalais- ja järjestötoimijoiden tulisi ottaa vastaan. Kansalais- ja järjestötoiminta perustuu aina ihmisten omaan haluun osallistua ja vaikuttaa. Kansalais- ja järjestötoiminnan eetos lähtee aina alhaalta ylöspäin, eikä julkinen valta voi koskaan yksipuolisesti määritellä kumppanuudenkaan agendaa. TEM UM: Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille Merkittävin ja tunnetuin ihmisoikeuksia koskeva asiakirja on YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948. Julistuksen pohjalta on solmittu joukko kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Julistuksen ydinsanoma on, että ihmisoikeudet ovat kaikkien ihmisten synnynnäisiä oikeuksia eikä valtio tai kukaan muukaan voi niitä yksilöltä riistää. Ihmisoikeudet ovat samat kaikille ihmisille riippumatta rodusta, ihonväristä, sukupuolesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta mielipiteestä, omaisuudesta, syntyperästä tai muista vastaavista seikoista. Ihmisoikeuksien julistus kattaa keskeiset ihmisoikeudet: sekä niin sanotut kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet) että niin sanotut taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet (TSS-oikeudet). Kansalaisoikeudet turvaavat jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisen vapauspiirin, johon julkinen valta ei saa puuttua. Poliittiset oikeudet suojaavat yksilön osallistumista vapaaseen yhteiskunnalliseen toimintaan. TSSoikeudet eroavat sikäli KP-oikeuksista, että niiden toteutuminen edellyttää yleensä julkiselta vallalta aktiivista toimintaa eikä pelkästään pidättäytymistä puuttumasta yksilön vapauspiiriin. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden periaate vahvistettiin ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa Wienissä vuonna 1993. KP- ja TSS-oikeudet ovat yhtä tärkeitä ja niiden toteutuminen liittyy toisiinsa. Sananvapaudella on merkitystä vain silloin kun ihmiset osaavat lukea. Tiedotusvälineet, sananvapaus ja demokratia Vapaiden ja eri näkökantoja edustavien tiedotusvälineiden olemassaolo on ensiarvoinen tärkeää sekä hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien kunnioittamisen että tasa-arvon ja demokratian kehityksen kannalta. Demokratian tunnuspiirteisiin kuuluu oikeus ilmaista myös hallituksen linjasta poikkeavia ja kriittisiä näkemyksiä. UM Vähemmistöt ja alkuperäiskansat Vähemmistöihin kuuluvat joutuvat usein muita helpommin ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi. Siksi esimerkiksi etnisiin, uskonnollisiin, kielellisiin tai seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien turvaaminen on erityisen tärkeää. Vähemmistöjen eduista huolehtiminen palvelee myös konfliktien ehkäisyä: konfliktien taustalla on monesti etnisten ryhmien välisiä ristiriitoja ja vähemmistöoikeuksien loukkauksia. Alkuperäiskansojen ongelmat ovat usein samankaltaisia kuin vähemmistöjen. Alkuperäiskansoihin kuuluvat ovat usein vähemmistönä maassaan ja heidän ihmisoikeutensa ovat alttiita loukkauksille. TSS-oikeuksien toteutuminen on erityisen tärkeää alkuperäiskansoille, joiden kulttuurit ovat monin paikoin vaarassa tuhoutua syrjäytymisen tai taloudellisen muutoksen vuoksi. Eduskunta ei saa edes perustuslain säätämisjärjestyksessä säätää lakeja, jotka ovat TSS-sopimuksen vastaisia. Sopimuksella on siis sen alhaisesta voimaansaattamismuodosta riippumatta osittain jopa suurempi normatiivinen voima kuin perustuslailla. TSS-sopimus sitoo lainsäädäntötoiminnan ohella myös eduskunnan budjettivaltaa. Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla’’(Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). ’’Perustuslain 3 §:n 1 momentin mukaan eduskunta päättää valtiontaloudesta. Tällä viitataan erityisesti perustuslain 83 §:n 1 momentin säädökseen eduskunnan toimivaltaan päättää talousarviosta vuodeksi kerrallaan. Eduskunta käyttää pääsääntöisesti budjettivaltaansa lainsäädäntötyön muodossa. Kuitenkin budjetin tosiasiallinen käyttö ja varojen hyödyntäminen kanavoituu hallituksen ja ministeriöiden sekä virkamiehistön kautta. Varojen kohdentamisella onkin erityinen merkitys perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisella. Perusoikeudet saattavat, paitsi velvoittaa määrärahan osoittamista tiettyjen perusoikeuksien toteuttamista turvaaviin tai edistäviin käyttötarkoituksiin, myös kieltää määrärahan osoittamisen perusoikeuksia loukkaaviin tarkoituksiin. On nimittäin huomattava, ettei resurssipulaan viittaaminen poista valtion vastuuta huolehtia perusoikeuksien asianmukaisesta toteuttamisesta’’. (Perusoikeudet Veli-Pekka Viljanen, OTL, Turun yliopiston valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professori) Edustuksellinen demokratia on edelleen tehokkain tapa päättää yhteisistä asioista ja suurista linjoista jäsenmäärältään suurissa yhteisöissä. Edustuksellisessa demokratiassa äänestäjät valitsevat itselleen edustajat, jotka kansalaisten valtuuttamina tekevät päätökset yhdessä muiden edustajien kanssa. Ongelmana on, että osallistuminen ja osallistumattomuus ovat jakautuneet epätasaisesti eri sosioekonomisten ryhmien kesken. Suomessakin edustuksellisen järjestelmän tarjoamia vaikutuskanavia hyödyntävät eniten politiikasta paljon tietävät, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset (tästä lisää julkaisun ensimmäisessä luvussa). Siten poliittiset ratkaisutkin edustavat enemmän näiden ryhmien tahtoa, mikä vahvistaa heikosti osallistuvien käsitystä siitä, että järjestelmä ei ole heitä tai heidän tarpeitaan varten. Ongelma ei poistu monipuolistamalla osallistumistapoja ja vaikutuskanavia, sillä myös niitä hyödyntävät ahkerimmin politiikasta paljon tietävät, korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset. Kun demokratiaa pyritään vahvistamaan, huomion tulisi olla siihen osallistumattomien aktivoinnissa. Vain siten on mahdollista korjata osallistumisen väärentymää. Osallistuminen epätasaistuu ja vaikutusvalta kaventuu Nykyisellä yleisödemokratian aikakaudella kansalaiset ovat ikään kuin yleisön asemassa. Kansalaisten ja poliittisen eliitin välinen etäisyys on kasvanut, median ja mielipidemittausten rooli korostunut ja poliittisten toimijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet painottuneet sisältökysymysten sijaan.7 Päätöksentekijät eivät enää tavoita kansalaisia puolueiden, vaan median kautta. ! Suomessa järjestelmä kuitenkin on monimutkaisempi kuin muualla. Äänestäjä ei voi etukäteen tietää puolueiden mahdollisia hallituskumppaneita, eikä yksittäisen puolueen linja näyttäydy erityisen selkeänä, kun puolueiden ehdokkaat kilpailevat vaalipiirissä keskenään. Siten äänestyspäätöksellä on Suomessa epäsuorempi vaikutus maassa harjoitettuun politiikkaan kuin esimerkiksi Ruotsissa. Osallistumisen ja tiedon polarisaatio Suomessa on muodostunut ongelmaksi, että yhä useampi kansalainen jättää käyttämättä perustuslain takaaman oikeutensa osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon yhteisistä ja itseä koskevista asioista. Osallistuminen on jakautunut vahvasti eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Korkeasti koulutetuilla on korkein tietotaso ja vahvin poliittinen lukutaito, ja he myös osallistuvat koulutusalasta riippumatta. Korkeasti koulutetut kokevat muita useammin, että he voivat vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon,29 ja he myös hyödyntävät eri vaikuttamistapoja muita yleisemmin. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista yli puolet koki kykenevänsä vaikuttamaan poliittiseen järjestelmään, kun taas alle neljännes niistä, joilla ei ollut minkäänlaista ammattikoulutusta, ajatteli samoin. 29 Elo & Rapeli 2012, 275 Demokraattisen järjestelmän perusajatus on kansalaisten yhtäläinen osallistuminen päätöksentekoon. Kun suuri osa kansalaisista järjestelmällisesti jättää osallistumasta, järjestelmän oikeutus kärsii. Edustuksellisen demokratian ei myöskään voida antaa kaventua politiikasta paljon tietävien ja hyvin menestyvien ja korkeasti koulutettujen lajiksi, vaan se kuuluu kaikille. Sen vuoksi edustuksellista järjestelmää tulisi pyrkiä uudistamaan siten, että se pystyisi vastaamaan kansalaisten odotuksiin paremmin. Myös yhtiöittämällä ja ulkoistamalla julkisia palveluita päätösvaltaa siirretään demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle. Päätösvaltaa siirtyy kansalaisten valitsemilta valtuutetuilta yhtiöiden hallituksille ja lisäksi päätöksenteon avoimuus kärsii, kun päätöksistä ja niiden taustoista tulee liikesalaisuuksia. Myös oikeusturva heikkenee, sillä yksityisiltä toimijoilta ei edellytetä samalla lailla suhteellisuus-, yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteiden noudattamista. Lisäksi vastuut hämärtyvät, kun esimerkiksi palvelun tuottaja ei ole vastuussa palvelun käyttäjälle vaan sen maksajalle, jolla on vain rajattua vaikutusvaltaa palvelun sisältöön.57 57 Kuusela & Ylönen 2015. Vallalla oleva yksilöllisyyden painottaminen voi myös heikentää ihmisten kykyä vaikuttaa asioihin yhdessä muiden kanssa. Vaarana on myös ristiriita kunkin kynnelle kykenevän omien intressien ja yhteisen hyvän välillä.98 Lisäksi ”ihmiset ovat mitä suuremmassa määrin eriarvoisessa asemassa sen suhteen, kuinka he osaavat kommunikoida oikeiden tahojen kanssa.”99 Korkeasti koulutettujen, politiikasta paljon tietävien vaikutusmahdollisuudet verrattuna politiikkaa vähemmän aktiivisesti seuraavien suhteen. 97 Häyhtiö & Rinne 2007, 12. ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matteus 7:12) 955 Raamattu: 5. Moos. 16:1 Tuomarien velvollisuudet 18 "Asettakaa heimojanne varten tuomareita ja kirjureita kaikkiin kaupunkeihin, jotka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa. Heidän tulee tuomita kansaa oikeudenmukaisesti. 19 Älkää vääristäkö oikeutta älkääkä olko puolueellisia. Älkää ottako lahjuksia, sillä lahjus sokaisee viisaankin ja vääristää niiden asian, jotka ovat oikeassa. 20 Olkaa rehellisiä, noudattakaa oikeudenmukaisuutta, niin saatte elää ja pitää omananne sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille. JESAJA 10 1. Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat, Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke Yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa koskeva pääperiaate. 2Yleinen yhdenvertaisuuslauseke kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. "Syrjintä ei ole uhka vain yhteiskunnalle, vaan tietenkin myös sille yksilölle joka sen kohteeksi joutuu. Syrjintä merkitsee uhrin yhtäläisen ihmisarvon kiistämistä, ja syrjivällä käytöksellä on aina kaksinkertainen kielteinen vaikutus; teolla riistetään jokin uhrille kuuluva oikeus, palvelu tai muu oikeushyvä, samalla kun hänen identiteettiään loukataan perustavanlaatuisella tavalla. Syrjinnästä tekee erityisen vakavan ilmiön se, että se tavallisesti perustuu sellaisiin henkilön ominaisuuksiin joihin hän ei voi vaikuttaa, kuten etniseen tai rodulliseen2 alkuperään, sukupuoleen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Syrjintä kohdistuu siten henkilön identiteetin kannalta olennaisen tärkeisiin alueisiin. Syrjinnän seuraukset ovat sen mukaisia: syrjinnän on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi vieraantumiseen, syrjäytymiseen, radikalisoitumiseen ja psyykkiseen pahoinvointiin." Kun valtio loukkaa ihmisoikeuksia, loukkauksessa on kyse paitsi yksittäistä loukkauksen kohdetta, myös koko yhteiskuntajärjestystä vastaan kohdistuvasta teosta, oikeusvaltion perusteiden loukkaamisesta. Koskaihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia moraalisia oikeuksia, niiden loukkaamista on pidettävä erityisen vakavana. (Suvianna Hakalehto-Wainio) II.2 IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS (Universal Declaration of Human Rights; Déclaration universelle des Droits de l’Homme) Eduskunnan perustuslakivaliokunta on eri yhteksissä korostuanut hallituksen velvollisuutta huolehtia ihmisoikeusnormien asianmukasesta huomioon ottamisesta lainvalmistelussa (ks. PeVM 3/1988 vp. ja PeVL 2/1990 vp.) Valtionneuvoston selonteko: Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta on tärkeää korostaa ja vahvistaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS-oikeuksien) velvoittavuutta. Globalisaatio ja maailmanlaajuiset kehityskysymykset sekä ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat luonnonkatastrofit ovat korostaneet TSS-oikeuksien merkitystä. kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta, oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan, kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojenvälille, kun Yhdistyneiden KKansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen, sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa, kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja, kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,.. Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto on yksi keskeisimmistä yhteisöoikeudellisista periaatteista he_265+2002.pdf. Valtio ei voi vedota kansalliseen oikeuteensa, ei edes perustuslakiinsa, perusteena kansainvälisten velvoitteidensa loukkauksille. Tämä tiedonato sekä vaatimukset jää voimaan ikuisesti jokaisen lain sekä asetuksen säätmisessä. Jokaisen lausunnonpyynnön vastaukseksi. Velvoittan siitä vaatimuksesta tiedotamaan myös jokaista lainsäätäjä kaikissa ministeriöissä, hallintoviranomaista sekä kansanedustaa, persidentti. Lisävaatimukset: KAIKKINAISEN ROTUSYRJINNÄN POISTAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS YHDISTYNEIDEN KANSANKUNTIEN PERUSKIRJAN SISÄLTÄMÄN VELVOITUKSIEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi noudattamisen vaatimus sekä siihen liittyvien lisäpytäkirjojen noudattamisen vaatimus (1. Yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjojen sisältö 1 artikla velvoittaa sopimusvaltioita takaamaan jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle henkilölle yleissopimuksen 1 osassa määritellyt oikeudet ja vapaudet.) WIENIN YLEISSOPIMUS JA SEN 18 ARTIKLA - PACTA SUNT SERVANDA -velvoiten noudattamisen vaatimus TSS:n sekä KP:n sopimuksien noudattamisen vaatimus Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus Itergiteettiperiaaten noudattamisen vaatimus Luottamuksensuojan periaaten vaatimus Oikeutettujen odotusten suojan vaatimus Perustuslain noudattamisen vaatimus Korostettu asiantuntemusvaatimus. Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke Syrjintä on ihmisten välisiin eroihin perustuvaa ei-hyväksyttävää kohtelua. Oikeus olla joutumatta syrjityksi on yksi kaikkein keskeisimmistä ihmisoikeuksista, koska syrjintä loukkaa ihmisarvon ydintä, ihmisen omaa identiteettiä. Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännös. Lisäksi PL 2.3 §:stä johdettu lakisidonnaisuus luo yksilölle oikeuden vaatia ja edellyttää, että viranomaiset toteuttavat laissa määritellyt oikeudet ja edut. Järjestäytynyt rikollisuus, kuten rikollisuus yleensä, ei leviä sattumanvaraisesti. STATUS NEGATIVUS
      • Linja-autoliitto ry
        Päivitetty:
        18.2.2019
        • Asetusluonnoksen esityksillä eräiden ajoneuvojen määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta vapauttamisella voi olla negatiivisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Yli 40 vuotta vanhojen henkilöautojen vapauttaminen määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta voi johtaa niiden käytön lisääntymiseen liikenteessä. Linja-autoyritykset hankkivat ja ottavat käyttöön linja-autoja isoina sarjoina samaan aikaan mm. kilpailuttamisten seurauksena. Tämän seurauksena nyt voi-massa olevan asetuksen määräaikaiskatsastuksen ahtaammassa aikaikkunassa joillekin kuukausille kasautuu paljon katsastettavaa ja joillekin vähän. Vaikka nykyinen järjestelmä sallii linja-auton katsastamisen ennemmin kuin kuukauden etuajassa, sitä seuraavan katsastuksen aikaikkuna on kuukausi. Katsastuksen lyhyt vain kuukauden katsastusaikaikkuna vaikeuttaa katsastuksen järjestämistä ja niiden sijoittamista normaalin huollon yhteyteen aiheuttaen lisäkustannuksia. Käytännössä ainakin isoissa yrityksissä joudutaan tekemään uudelleen koko yrityksen linja-autokaluston katsastussuunnitelma aina kaluston uushankintojen käyttöönoton yhteydessä. Raskaiden ajoneuvojen osalta uusimme esityksen siitä, että katsastusaikaikkunan tulisi olla vähintään kolme kuukautta, mikä mahdollistaisi yrityksissä linja-autokaluston joustavan katsastuksen, eikä aiheuttaisi lisäkustannuksia. Tähän nähden asetukseen tehdyt aiemmat muutokset ovat ongelmallisia norminpurun ja sääntelyn sujuvoittamisen kannalta.
      • Tuominen Petri
        Päivitetty:
        18.2.2019
        • Mielestäni "määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta vapautettaessa O2-luokan perävaunut" tulevat teknisesti heikkenemään koska käyttäjissä jo nyt on sellaisia jotka eivät katsastuspakon allakaan perävaunuistaan huolehdi. Jatkossa perävaunut tulisivat olemaan isompi riski tienpäällä kuin ennen. Poliisien resurssit tiedetään eli huonolla ja epäkuntoisella perävaunulla liikkuminen lisääntyisi. On toki käyttäjiä joiden kalusto on aina kunnossa. Kannattaisi ottaa muutaman vuoden koejakso jolloin seurataan kuinka asiassa käy. Ja toimiiko oma-valvonta ja toimiiko poliisi-valvonta. -Lisääntyykö onnettomuudet? jne.. Petri Tuominen
      • Salo Rami, Autoharrastaja
        Päivitetty:
        17.2.2019
        • Henkilöt, jotka ajavat yli 40 vuotta vanhoilla ajoneuvoilla tuntevat autonsa pääsääntöisesti, sekä huoltavat niitä. Tällaisilla autoilla ajetaan varovaisemmin, kun ymmärretään vanhemman tekniikan turvallisuuspuutteista. Vanhojen autojen määrä ja ajokilometrit vuodessa on useimmiten vähän, joten liikenteen turvallisuudelle en usko määräaikaiskatsastuksen poistamisella olevan vaikutusta. Niillä myöskin ajetaan turvallisemmissa olosuhteissa, kuten kesäisin. Uudistus olisi suuri helpotus autoharrastajille.
      • Saarinen Mika, Entinen ammattikuljettaja, nykyinen autoharrastaja.
        Päivitetty:
        16.2.2019
        • Koskien yli 40-vuotiaiden ajoneuvojen katsastuksesta vapauttamista tuen sitä pääosin. Ylivoimaisesti suurin osa tällaisista ajoneuvoista on ajoneuvoharrastajien omistuksessa jotka pitävät ne todennäköisesti paremmassa kunnossa kuin useat tien päällä päivittäisessä olevat ajoneuvot. Sen varauksen jättäisin että poliisilla oltava oikeus määrätä ajoneuvo tarvittaessa välittömästi katsastettavaksi ja jos selvästä piittaamattomuudesta kieliviä puutteita ilmenee niin ko. ajoneuvon katsastusvapautus olisi myös peruutettavissa katsastusviranomaisten toimesta. Tämä pitää kuitenkin olla peruutettavissa jos ajoneuvon omistaja vaihtuu. Koskien O2-luokan perävaunujen katsastuksesta vapauttamista; en pidä ajatusta ollenkaan kannatettavana. Todennäköinen seuraus olisi että suurinta osaa ei enää huollettaisi/korjattaisi ollenkaan vaan ne päätyisivät ajan kuluessa samanlaiseen kuntoon kuin suuri osa O1-luokan perävaunuista mutta suuremman massan takia ne olisivat vaarallisempia liikenteessä. O2-luokan perävaunuissa pitäisin siis katsastusvelvollisuuden mutta väliä voisi harventaa, omavalmisteisissa 3v ja tehdasvalmisteissa 5v kunnes 15v jälkeen molemmissa sama 3v. katsastusväli. Lisäksi esittäisin että myös O1-luokan perävaunuille tulisi katsastuspakko esim. 5 vuoden välein.
      • Tuomi Tarmo, Ajoneuvoharrastaja, keräilijä
        Päivitetty:
        16.2.2019
        • Allekirjoittanut on toiminut aktiivisena autoharrastajana jo yli 20 vuotta. Yli 40v autojen vapauttaminen katsastuksesta on erinomainen uudistus joka helpottaisi useamman ajoneuvon keräilijöitä. Tämä helpottaisi erityisesti niiden ajoneuvojen harrastamista jotka ovat niin harvinaisia ettei niitä saa museorekisteriin esimerkiksi pisteosien puuttumisen takia. Nyt tilanne on melko epäreilu niiden ajoneuvojen osalta. Museoajoneuvo voidaan katsastaa 2 tai 4 vuoden välein, mutta jos museoajoneuvostatuksen saamisen estää esimerkiksi väärän vuosimallin takavalot tai puskuri, on ajoneuvo katsastettava vuosittain. Ilman mitään perusteluja miksi tällainen auto olisi vaarallisempi liikenteessä. Ja jo 20 ajoneuvon omistajalle kustannussäästö on merkittävä.
      • Brummer Hans
        Päivitetty:
        15.2.2019
        • Lausunto koskien katsastuslainsäädännön II vaiheen määräaikaiskatsastusvelvoitteen poistamisen yli 40 v vanhoille ei luvanvaraisille ajoneuvoille ja O2 luokan perävaunuille. Allekirjoittaneella on useamman vuoden kokemus kuljettamisesta O2 luokan perävaunulla ( kokonaispaino 2250 kg ) sekä kappaletavaraa että vanhoja ajoneuvoja. Pidän ajatusta että kyseisen perävaunuluokan katsastusvelvollisuus suunnitellaan kokonaan poistettavaksi täysin vääränä ja liikenneturvallisuutta merkittävästi vaarantavana toimenpiteenä. Jotta O2 luokan perävaunut pysyvät edes jotenkin liikennöitävässä kunnossa ne on katsastettava samalla aikavälillä kuin nyt eli joka toinen vuosi. Ihmiset eivät ymmärrä miten tärkeätä on pitää O2 luokan perävaunujen renkaat, jarrut, akselit, valot, vetopäät ja kantavat rakenteet ym hyvässä kunnossa liikenneturvallisuuden kannalta. Tämä asia näkyy tänä päivänä erittäin selvästi monessa O1 luokan kevyissä perävaunuissa jotka ovat katsastukseta vapautettu. Liikenteessä on suuri määrä perävaunuja joissa runko ja akseli on vääntynyt ylikuorman takia ja valot toimivat puutteellisesti tai ovat kokonaan pimeät ja rikki, renkaat ovat vanhat, sileät ja perävaunun pohjavaneri on tiensä päässä ja kantavat rakenteet ruosteen heikentämiä jne. Jos O2 luokan perävaunuista katsastusvelvoite poistetaan kokonaan käy aivan samalla tavalla, perävaunujen kunto romahtaa merkittävästi ja poliisilla ei ole millään resursseja tänä päivänä valvoa perävaunujen kuntoa liikenteessä tien päällä. Jotta O2 luokan perävaunujen kunto säilyisi nykyisellä tasolla tämän päivän katsastusvelvoite pitää ehdottomasti säilyttää ja lisätä O1 luokan kevyisiin perävainuihin katsastusvelvollisuus neljän vuoden välein. Näillä toimenpiteillä jokaisen tienliikkujan turvallisuus saataisiin hieman parannettua ja perävaunut pysyisivät hyvässä liikennöitävässä kunnossa. Vanhojen yli 40 vuotta ikäisten ajoneuvojen katsastusvelvoitteen poistaminen on lämpimästi kannatettava ajatus joka edesauttaisi Suomen ajoneuvokulttuurin säilymistä, nämä ajoneuvot ovat harrastajien hyvässä kunnossa pitämät ja niillä ajetaan vuosittain hyvin vähän. Hans Brummer museoajoneuvoharrastaja Vihtijärvi
      • 2667002-9, Lapin Caravanhuolto Oy, Kuisma Kari
        Päivitetty:
        15.2.2019
        • Lausuntomme koskee O2-luokan perävaunuja. Museo autot tuon ikäisinä ovat varmasti kunnossa, koska harrastajakunnalle se on kunnia-asia. Olemme alan toimijoita ja olleet alalla 15 vuotta (omana yrityksena 4 vuotta). Ehdottomasti turvallisuuden kannalta tämä lainsäädännön muutos toisi todella paljon riskejä liikenteeseen. Törmäämme useasti todella huonokuntoisiin perävaunuihin ja matkailuvaunuihin. Jarruja ei ollenkaan, vaijerit ruostuneet, jarrukengät raapii metallia vasten, valot toimii miten toimii, laakerit lonksuu, pahimmillaan koko asuntovaunun koko koppa on irti rungosta jne. Näitä huonokuntoisia perävaunuja liikkuu teillämme vaikka katsastusväli nykyään on 2 vuotta. Jonkun päättäjän tai asetuksen ehdottajan kannattaisi käydä vetämässä jarruvikaista 1500kg painavaa perävaunua, niin uskon että tämä ehdotus haudattaisiin. Olemme vahvasti sitä mieltä, että tämä mahdollinen asetusmuutos tulee vaarantamaan tieliikennettä. Toisaalta korjaamme myös alle 750kg perävaunuja ja todellakin nekin tarvitsivat jonkinlaisen kontrollin vaikka 4 vuoden välein. Yleensä ne tulevat hinurilla korjaukselle vasta kun rengas on tippunut tienvarteen. Pitää myös ajatella alalla toimivia yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja. Nämä ihmiset ja firmat turvaavat tirliikennettä omalta osaltaan.
      • Vaunushop.fi / Tikini Oy, Kivistö Timo
        Päivitetty:
        15.2.2019
        • Lausunto koskien O2-luokan perävaunun katsastusvelvollisuuden poistamiseen. Olemme yli 30 vuotta kevytperäkärryjä huoltanut, vuokrannut ja myynyt yritys. Olemme ehdottomasti vastaan kyseisen O2-luokan peräkärryjen katsastusvelvollisuuden poistoa. Tämä idea on täysin liikenneturvallisuutta vastaan. Meille jo normaaliinkin huoltoon tulevista jarrullisista kevytperäkärryistä on jarrujen osalta 80% täysin jarruttomia. Jarruvaijerit jumissa, jarrukenkistä puuttuvat pinnat kokonaan. Eli kärryissä ei ole jarruja lainkaan. Laakerivikoja on 70% kärryissä. Valojen toiminnassa vikoja 70% kärryissä. Ja kaikkien näiden päälle vielä kärryissä vaarallisia runkovikoja. Meidän mielestämme pitäisi tehdä ennemmin niin että katsastusvelvollisuus lisätään myös koskemaan Jarruttomia maksimissaan 750kg kevytperäkärryjä, edes 5 vuoden välein. Tässä pienemmässä luokassa on vielä enemmän vaarallisia runkovikoja ja valojen puutoksia.
      • Ala-Maakala Ilkka, Museokuorma-autoharrastaja
        Päivitetty:
        15.2.2019
        • Olen museokuorma-autoharrastaja Mouhijärveltä. Minulla on 44 harrasteajoneuvoa. Harrastukseni avulla teen kulttuurihistoriallista tallennustyötä. Olen kauan odottanut tämä uudistuksen kaltaista määräaikaiskatsastusten taloudellista vastaantuloa. Esim. vm 1980 huippu kunnossa olevan museokuorma-auto yhdistelmäni 2 vuoden välein tehty katsastus jarrusovituksineen ja pakokaasumittauksineen on maksanut useita satoja euroja, vaikka tämän kahden vuoden aikana ajoneuvolla on ajettu vain 500 km. Toivon, että katsastusvapaus myönnettäisiin museoajoneuvoille ja kaikille yli 40 vuotta vanhoille ajoneuvoille, jolloin se kannustaisi harrastajia taltioimaan myös 30 - 40 vuotta vanhoja museoajoneuvoiksi hyväksyttyjä kuorma- ja henkilöautoja. Ajallisesti liukuva järjestelmä on mielestäni hyvä. Toivon ja kiitän, että todellisten museokuorma-autoharrastajien mielipiteitä kuunneltaisiin tässä uudistuksessa.
      • Matkailuajoneuvotuojat ry
        Päivitetty:
        14.2.2019
        • Liikenne- ja viestintäministeriölle LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI AJONEUVOJEN LIIKENNEKELPOISUUDEN VALVONNASTA Matkailuajoneuvotuojat ry on matkailuajoneuvotoimialan ajoneuvo-, ja tarvikemaahantuojia sekä alan huoltoliikkeitä edustava yhdistys. Kiitämme mahdollisuudesta lausunnon antamiseen otsikossa mainitusta asiasta. Matkailuajoneuvojen liikenneturvallisuuden edistäminen kaikin keinoin on määritelty yhdistyksemme säännöissä. Tästä syystä lausumme kannanottonamme 02-perävaunujen määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta seuraavaa. Liikenneturvallisuus voi heikentyä Ajoneuvolain 3 §:n 13 kohdassa tarkoitetut määräaikaiskatsastuksen tehtävät ovat erittäin tärkeitä liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. 02-luokan perävaunuista 35 % on matkailuvaunuja (n. 67 000 kpl), joiden alustojen, jarrujen, renkaiden, valojen ja vetoaisan sekä muiden turvavarusteiden säännöllinen tarkastaminen katsastusviranomaisen toimesta on liikenneturvallisuusteko. Liikenne- ja viestintäministeriön muistioluonnoksessa 23.1.2019 todetaan, että 02-luokan perävaunujen määräaikaiskatsastuksissa oli katsastusta kohti keskimäärin 0,5 vikahavaintoa, joista yleisimpiä vikoja olivat jarruviat. Kustannukset kuluttajille ei merkittäviä Edellä mainitussa muistioluonnoksessa esitetyt katsastusvelvollisuudesta aiheutuvat haitat kuluttajille eivät ole mielestämme merkittäviä huomioiden mahdollisen liikenneturvallisuuden heikkenemisen. Edellä olevista syistä johtuen Matkailuajoneuvotuojat ry ei kannata 02-perävaunujen vapauttamista määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta. Annamme mielellämme lisätietoja asiasta tarvittaessa. Kunnioittavasti Bo Karlsson Antti Siljamäki Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Kabe-Adria Oy Retkeilijänkuja 4 A 12 Koivuhaantie 00980 Helsinki 00880 Helsinki puh. 050 3658352 puh. 040 124 4900 antti.siljamaki@liikkuvakoti.fi bo.karlsson@kabeadria.com
      • Karlsson Karl-Manfred
        Päivitetty:
        11.2.2019
        • Kannatan tätä! Ajelen harraste autoillani usein vain kesäsin ei kilometrejä juurikaan tule, ja voi sanoa että huollan autojani enemmän kuin tulee ajettua, niin ei ole kyse siitä että eikö auto olisi tieliikenne kelpoinen. Harrasteautoni ovat paremmassa kunnossa kuin käyttöautoni.
      • Finnish Hot Rod Association FHRA ry, Pekka Vaisto, Vaisto Pekka
        Päivitetty:
        10.2.2019
        • FHRA ry pitää asetusluonnosta erittäin kannatettavana ja toivoo, että asetus astuu voimaan esitetyllä aikataululla. Uudella asetuksella tulisi olemaan hyvin positiivinen vaikutus ajoneuvokulttuurin säilymiseen ja kehittymiseen Suomessa eikä muutos käytännössä lainkaan heikennä liikenneturvallisuutta.
      • Äijö Marko, autoinsinööri ja -harrastaja
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Erittäin terveetullut ja kannatettava muutos. Varsinkin yli 40-vuotta vanhojen autojen osalta, kyseisillä autoilla ajetaan vuosittain erittäin vähän ja pidetään omistajiensa toimesta poikkeuksetta ensiluokkaisessa kunnossa. Aivan kuten moottoripyörätkin, joita ei koskaan ole tarvinnut katsastaa. Ovathan kyseiset autot kuitenkin omistajiensa silmäteriä ja ylpeyden aiheita. Kyseinen katsastusvapauden mallihan on nyt jo käytössä naapurimaassamme Ruotsissa.
      • Mirtti Jorma, autoteknikko, museoautoharrastaja
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Mielestäni erittäin kannatettava muutos asiaan yli 40 vuotiaiden museo- ja harrasteajoneuvojen (autojen) katsastusvelvollisuuteen. Niistä pidetään muutenkin hyvää huolta. Vuotuinen ajomäärä on niin vähän, että katsastusväli pitäisi ainakin harventaa vaikkapa 4:ään vuoteen. Tätä voisi verrata vaikkapa siihen, että ei moottoripyöriäkään tarvitse määräajoin katsastaa ja niillä (uudemmilla) ajetaan monessa tapauksessa paljon enemmän vuosittain.
      • Mononen Sami, Mekaanikko, Autoharrastaja ja Ammattiautoilia
        Päivitetty:
        8.2.2019
        • Kannatan yli 40-vuotta vanhojen autojen katsastuksesta luopumista. Lähes kaikki yli 40 vuotta autot mitkä ovat vielä tänä päivänä liikentessä ovat harrastajien autoja. Jotka pitävät autoista äärimmäisen hyvää huolta. Kyseisillä autoilla ei ajeta vuodessa kun muutaman nättinä kesäpäivänä jolloin kilometrejä kertyy hyvällä tuurilla se 1000km. Tälläisillä ajomäärillä ei auto kulu vuodessa niin paljoa, että vuosittaisella tarkastukselle oli tarvetta. Nykyiset katsastusasemat varmasti tätä tulevat vastustamaan. Ja luultavasti perustelevat asia turvallisuudella, mutta jos mietitään yli 40 vuotta vanhoja autoja. Eivät ne ole olleet turvallisia missään vaiheessa jos verrataan nykyautoihin. Katsastusasemien kritiikin kyllä ymmärtää, koska onhan se pois heidän tienestistään.
      • SF-CARAVAN RY, Piilonen Timo
        Päivitetty:
        4.2.2019
        • LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE Lausunto Valtioneuvoston asetuksesta ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta (muistioluonnos 23.1.2019) Matkailuajoneuvojen käyttäjien muodostamien yhdistysten valtakunnallisena keskusliittona otamme kantaa esityksessä olevaan O2-luokan perävaunujen määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta vapauttamiseen. 1. Kustannukset kuluttajille Voimaan tullessaan asetus alentaa O2-perävaunujen omistajien pakollisia, perävaunun omistamisesta ja liikenteessä pitämisestä aiheutuvia kustannuksia. Kustannushyöty on 20-30 euroa vuodessa, mikä on summana merkittävä, mutta vain pieni osa O2-perävaunun käytöstä aiheutuvista kokonaiskustannuksista. Lisäksi on huomioitava, että ulkomaille matkustaessa perävaunun kuljettajille on viranomaisten toimitettava ajantasainen rekisteröintitodistus ajoneuvon liikennekelpoisuudesta. Kuluttajille ei saa aiheutua muutoksesta mitään kustannuksia. 2. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Esityksen perusteluissa mainitaan, että vapauttamisella ”ei arvioida olevan merkittäviä liikenneturvallisuusvaikutuksia”. Liikenneturvallisuustyötä tekevänä järjestönä pidämme kuitenkin tärkeänä, että asetuksen vaikutuksia arvioitaessa huomioidaan, että katsastuksesta vapauttaminen ei ainakaan paranna liikenneturvallisuutta. Jatkossa on pystyttävä osana liikennevalvontaa sekä valistuksella ja neuvonnalla turvaamaan se, että liikenteessä käytettävät O2-perävaunut ovat liikennekelpoisia ja moitteettomassa kunnossa. Erityinen huomio liikennevalvonnassa on kiinnitettävä siihen, että O2-perävaunujen kantavat osat, renkaat, jarrut, valot ja vetoaisa turvallisuusvarusteineen on pidetty lain ja asetusten mukaisessa kunnossa. Aiemmin nämä asiat tarkistettiin määräaikaiskatsastuksessa, nyt vastuu siirtyy yksinomaan O2-perävaunun omistajan omavalvontaan ja ajoneuvon kuljettajalle. Tietojemme mukaan O2-perävaunut ovat harvoin osallisina liikenneonnettomuuksissa. Vielä harvempia ovat tapaukset, joissa voidaan osoittaa onnettomuuden johtuneen vajaakuntoisesta perävaunusta. Haluamme tämän tilanteen jatkuvan mahdollisen asetuksen muutoksen jälkeenkin. Asiasta antavat allekirjoittaneiden lisäksi lisätietoa: katsastusasiantuntijamme Pauli Heino, puh. 0400 685 909, sähköposti: pauli.heino@karavaanarit.fi liikenneasiantuntijamme Jiri Kattelus, puh. 040 512 7228, sähköposti: jiri.kattelus@karavaanarit.fi. Kunnioittavasti SF-CARAVAN RY Olli Rusi Timo Piilonen puheenjohtaja toiminnanjohtaja puh. 0400 522 895 puh. 050 592 6561 sähköposti: olli.rusi@karavaanarit.fi timo.piilonen@karavaanarit.fi
      • Ruikkala Jyrki, Autoharrastaja ja -insinööri
        Päivitetty:
        3.2.2019
        • Kannatettava ehdotus. Yli 40-vuotiaat autot ovat harrasteajoneuvoja jo senkin takia, että merkkiliikkeiden huolto- ja varaosatukea ei juuri enää ole. Arkiajokäyttö vaatisi enemmän vaivaa ja rahaa kuin uudemmalla autolla. Näillä ajetaan huomattavasti vähemmän kuin uudemmilla autoilla ja harrastajat pitävät hyvää huolta autoistaan. Monelle auton kunnossapito on tärkeämpää kuin itse ajaminen. Katsastusyritykset varmaan vastustavat muutosta vetoamalla turvallisuuteen, mutta sille ei ole perusteita, kun näin vanhat autot tuskin koskaan ovat osallisina kolareissa eikä silloinkaan syynä ole tekninen vika vaan jonkun osapuolen inhimmillinen virhe. Katsastuksen huoli on todellisuudessa yritysten, lähinnä ulkomaalaisten rahoitusyhtiöomistajien, huoli veroparatiiseihin menevistä tuloistaan. Ruotsissa vastaavanlainen käytäntö, vaikkakin 50-vuoden ikärajalla, on ollut voimassa toukokuusta 2018. Miksei vapautus toimisi meilläkin.
      • Karhu Juha, Ajoneuvoharrastaja
        Päivitetty:
        31.1.2019
        • Kannatan uudistusta yli 40 vuotiaiden autojen vapauttamisesta katsastuksista. Varsinkin museorekisteröidyt autot ovat pääsääntöisesti hyvin hoidettuja ja vuotuiset ajomäärät ovat vähäisiä, mikä ei nykypäivänä lisää kohtuuttomasti ekologista taakkaa.
      • Zitting Niko, Ajoneuvoharrastaja
        Päivitetty:
        30.1.2019
        • Harrasteautojen katsastusta on ehdottomasti syytä keventää. Vähintään pitää harventaa katsastusväliä vaikkapa 3 vuoteen ko. autoille ilman "museo"statuksen vaatimista. Harrastajat tuntevat autonsa ja pitävät ne kunnossa. lisäksi näillä ajetaan sen korkeintaan 5kk aikana vuodesta ja tuskin silloinkaan päivittäin.
      • Laurila Lasse
        Päivitetty:
        29.1.2019
        • Olen toiminut katsastajana kohta 20 vuotta. Tuona aikana olen katsastanut 100 000 ajoneuvoa ja tehnyt tuhansia rekisteröinti- ja muutoskatsastuksia. Väitän että käsitykseni Suomen teillä liikkuvasta kalustosta on kattava ja totuudenmukainen. Suuri osa autoilijoista pitää autonsa kunnossa vain katsastusta varten. Ajoneuvot tuodaan katsastukseen viime tingassa tai myöhässä. Samat korjauskehotukset roikkuvat rekisteriotteella vuodesta toiseen ja vain pakolliset hylkäykseen johtavat viat korjataan. Ei voi siis olettaa että tiellä liikkujat pitävät kalustonsa tunnollisesti kunnossa ilman mitään valvontaa. O2 luokan perävaunuissa on todella paljon jarruvikoja. Jarrujen tarkistaminen ja kunnossapitäminen ilman jarrudynamometriä, jota ei löydy edes useimmilta korjaamoilta, on hyvin vaikeaa. Jos O2 perävaunut vapautetaan katsastamisesta, väitän että suurin osa teillä kulkevista kärryistä on jarruvikaisia. Lisäksi O2 kärryjen rakenteen muuttamisesta kysellään paljon. Jos kärryjen kunnon valvonta poistuu, vaarana on että ihmiset tekevät muutokset kyselemättä, jolloin teillä alkaa liikkua paljon kärryjä joihin on tehty määräysten vastaisia rakennemuutoksia. On tietysti totta että moni harrastaja pitää vanhasta kesäautostaan huolta ja monesti ne ovatkin hyvässä kunnossa. Mutta tässäkin kannattaa muistaa kolikon kääntöpuoli, koska on myös heitä joita auton kunto ei kiinnosta. Hyväkuntoisten museoautojen lisäksi liikenteessä on myös varsin heikossa kunnossa olevia cruisailupelejä, joilla lähdetään viikonloppuna kaveriporukalla ajamaan korttelirallia. Aika vaarallista peliä liikenneturvallisuudella olisi jos tällaisten autojen kuntoa ei tarkastettaisi millään lailla. Tärkeä asia mikä kannattaa myös muistaa on se että vanhojen autojen rakentelu ja virittäminen on myös yleistä. Jos määräaikaiskatsastus poistuu, kuka valvoo että autoihin ei tehdä tieliikennelain vastaisia muutoksia. Teillä alkaa liikkua enenemissä määrin ehkä vaarallisestikin rakenneltuja autoja. Poliisilla ei ole resursseja eikä ammattitaitoa näiden valvontaan. Liikenneturvallisuuteen liittyen olisi syytä myös muistaa että ehdotetun lakimuutoksen jälkeen ajoneuvon kuljettaja vastaa vahingon sattuessa täysin ajoneuvosta löytyvistä vioista. Katsastuksen puuttuessa ei voida todentaa että ajoneuvo on ollut liikennekelpoisessa kunnossa. Tämä johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa vakuutusyhtiö on yhä harvemmin korvausvelvollinen. Voidaan myös olettaa että katsastusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävien ajoneuvojen vakuutusmaksut tulevat nousemaan tai liikennevakuutuksen saaminen hankaloituu koska ajoneuvon kunnosta tai siihen tehdyistä rakenteellisista muutoksista ei ole totuudenmukaista tietoa. Eli hienosti laskelmoidut säästöt saattavat valua vakuutusyhtiöiden kassoihin. Jos katsastusten määrää halutaan välttämättä edellisten lakimuutostenkin jälkeen vähentää, museoautoille se ehkä voisi olla paikallaan, koska ne ovat yleensä kunnoltaan hyviä, sekä museoautotarkastajan hyväksymiä. Mutta jos kaikki yli 40 vuotiaat otetaan mukaan, liikenneturvallisuus kärsii liikaa. O2 luokan vapauttamisen unohtaisin kokonaan, sillä kärryissä on niin paljon vikoja että se ei ole missään tapauksessa perusteltua. Sen sijaan harkitsisin mieluummin katsastusvelvollisuuden laajentamista myös O1 luokkaan. Lasse Laurila Katsastaja
      • Laakso Simo, ajoneuvoharrastaja, insinööri
        Päivitetty:
        29.1.2019
        • Erittäin kannatettava muutos yli 40-vuotiaiden ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksen osalta. Kuten jo moni muu lausunnonantaja on todennut, nämä ajoneuvot ovat suurimmaksi osin harrastekäytössä ja omistajat huolehtivat niiden kunnosta tarkasti. Vapautus ajoneuvoverosta olisi myös tervetullut muutos. Ehdotan myös vapautusta määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta kaikille museoajoneuvoksi rekisteröidyille ajoneuvoille, siis myös 30-39-vuoden ikäisille. O2-luokan perävaunujen vapautusta määräaikaiskatsastusvelvollisuudesta sensijaan en kannata. Näissä jarrullisissa kokonaismassaltaan enintään 3500kg painavissa perävaunuissa ja asuntovaunuissa on huomattavasti jarruvikoja. Niissä on lähes poikkeuksetta mekaaninen jarrujärjestelmä joka on paljon vikaherkempi kuin autojen hydrauliset jarrut. Lisäksi perävaunu on harvemmin kenenkään harraste jota huollettaisi vapaa-aikana ja jonka toimintakunnosta pidettäisi mahdollisimman hyvää huolta.
      • Kinnunen Antti
        Päivitetty:
        28.1.2019
      • Hakamäki Topias, milleniaali, autoharrastaja (1965)
        Päivitetty:
        27.1.2019
        • Katsastuksen poistaminen pysyvästi yli 40-vuotiailta ajoneuvoilta lisää merkittävästi sekä omaa, että muiden tienkäyttäjien riskiä joutua osalliseksi liikenneonnettomuuteen, johtuen näiden "vanhojen" ajoneuvojen todennäköisestä osittaisesta rappeutumisesta ilman pakollista katsastusta. Katsastus toimii hyvänä kontrollina usein suuren osan ajastaan seisoville ajoneuvoille, mutta kuitenkin katsastus tiheyttä voitaisiin mielestäni laskea. Esimerkiksi aikaisemmassa lausonnossa esitetty kilometreihin ja aikaan sidottu malli kuulosti omaan korvaani järkevältä, mutta itse tihentäisin tästä mallista katsastusväliksi 10 tkm tai 2 v. (Aikasemmassa lausonnossa oli siis esitetty 15tkm tai 4 v). Tämän lisäksi mielestäni olisi kohtuullista poistaa ajoneuvoveron periminen näiden ajoneuvojen käytöstä, sillä näiden ajoneuvojen säilyttäminen on osa kulttuuriperintöä, eikä mielestäni verotuksen keinoin ole syytä tuhota tätä perintöä.
      • Laakso Harri
        Päivitetty:
        26.1.2019
        • Erittäin tervetullut uudistus jolla saadaan purettua ylimääräistä sääntelyä. Suomen ajoneuvokannasta on vain pieni osa näitä "harrasteajoneuvoja", joten niiden pakollisella katsastuksella on mitätön kaupallinen merkitys. Todellinen kädenojennus harrastajille, jotka kyllä pitävät huolta harvinaisesta kalustostaan. Poliisin ja katsastusviranomaisen yhteistyössä tekemät "ratsiat" liikenteessä ovat riittävä liikennekelpoisuuden kontrollointitapa näin vähäiselle ajoneuvomäärälle. O2-luokan perävaunujen katsastusvelvollisuuden poistaminen on myös erittäin tervetullut uudistus. Nykymuotoisena se on virkamieskoneistossa syntynyt kummajainen. Uudistus lisäisi myös O2-luokan perävaunujen määrää liikenteessä, ovathan suomalaiset "peräkärrykansaa". Uudet ajokorttiluokkien uudistukset tukevat myös O2-luokan perävaunujen käytön lisääntymistä liikenteessä. Suuremman kokonaispainon/kuormattavuuden omaavat O2-luokan ovat jarrullisina turvallisempia käyttää liikenteessä kuin kevyemmät (usein ylipainoiset) O1-luokan perävaunut. Myös näiden ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonta voitaisiin toteuttaa yhdessä poliisin ja katsastusviranomaisen toimesta normaalin liikennevalvonnan yhteydessä. Harri Laakso Harrasteajoneuvojen harrastaja
      • Hatunen Matti, Kupla -72 Dyane -70
        Päivitetty:
        26.1.2019
        • Todella tervetullut uudistus, onhan aika selvää jos joku viitsii tuhlaa aikaansa ja rahaa sen vuoksi että tuleville polville jää autoja jotka vielä käyvät polttoaineilla?! Polttomoottorikiellot tullevat voimaan varmaan jo 20-30 v kuluessa eikä näitä vanhoja autoja näkisi kuin kuvissa ilman näitä entisöijiä,joihin minutkin luokitellaan.Säästetään katsastuskonttoreiden henkilöstön töitä 1 % autokannasta n.2600 henkilöautoa vähemmän katsastettavaa, joissa ei ole vikoja. Autoharrastajat ovat siitä outoja ihmisiä että he pitävät autoistaan hyvää huolta,ei ajeta talvella eikä vesisateessa,vian ilmetesssä he korjaavat itse autonsa.Näitä nykyautoja on mahdotonta korjata itse. O2-luokan perävaunussa on jarrut ja ne on määräaikaiskatsastettava joka toinen vuosi.Tämä sääntö on hyvä olla olemassa.
      • Lakaniemi Jarno, Autonkuljettaja, Harrastaja.
        Päivitetty:
        26.1.2019
        • Peräkärryt. Autonkuljettajan ammatissa olen monenlaisia omavalmistekärryjä tuola nähnyt liikenteessä ja monissa niistä ei sitten ole mitään turvallista. Laidat ruostuu ja täten kiinnityspisteiden lujuus heikkenee ja kuorman sidonta lähes mahdottomuus. Valot toimii miten sattuu, jos siis edes toimii ollenkaan. Omavalmisteiset kärryt saisi katsastaa esim. 3 vuoden välein. Uudet tehdasvalmisteiset 5 vuoden välein/viranomaisen käskystä jos esim ei nämä valot toimi. Kun valaistus kärryissä on korjattu ja katsastettu niin edellisestä katsastusajankohdasta riippumatta seuraava katsastus siirtyy 5 vuoden päähän. Suuremman painoluokan kärryt jotka ovat työkäytöllä tulisi katsastaa joka vuosi. Eläinkuljetuksiin tarkoitetut kärryt myös joka vuosi katsastukseen. 40+ vuotiaat autot. Moni kirjoittaa ja puhuu miten autolla ajetaan vain 100km vuodessa ja kuinka hyvässä kunnossa ne ovat kun on harrastekäytössä. Aina kuitenkin löytyy niitä ihmisiä jotka ajaa ympäri vuoden. Harrastajana tiedän että harrasteauto on todella monen silmäterä ja "lapsi" (kuvainnollisesti) jota suojellaan kaikelta pahalta. Moni pitää kyllä huolen omastansa mutta valitettavasti sitten löytyy näitä joita ei vain kiinnosta huolenpito ja autolla vaan ajetaan "kun tää nyt vielä kulkee". 40+ vuotiaiden autojen kohdalla katsastuksen voisi hoitaa samaan tyyliin kuin öljynvaihdon. Esim 15tkm/4 vuotta. Kumpi täyttyy ensin. Viranomainen voi kuitenkin tienpäällä käskeä katsastukseen jos havaitsee vian ja antaa korjauskäskyn. Jos kilometrimäärä täyttyy niin on harrastajan vastuulla pitää huoli että auto tulee katsastettua. Mitä yleensä tulee harrasteajoneuvoihin niin rakentelun ohjenuoria voisi höllentää. Jos joku haluaa laittaa vanhaan kuplavolkkariin V8 moottorin niin hän sen voisi tehdä. Katsastuksessa kuitenkin tulee pystyä näyttämään runkoon tehdyt lisävahvistukset ja tehojen vaatimat suuremmat jarrut. Autossa tottakai myös täytyy olla lain vaatimat valot yms pakolliset.
      • Willi's Motors, Karjalainen Kai
        Päivitetty:
        26.1.2019
        • ajoneuvokorjaamoyrittäjänä ja vuokraisäntänä autokatsastustoiminnalle olen asian ytimessä mihin lausuntoa haetaan. korjaamollamme käy vuosittain useita moottoripyöriä sekä kevyitä peräkärryjä joita nykyiselläänkään ei tarvitse katsastaa ja ajoneuvojen liikennekelpoisuus ja turvallisuus on omistajille tärkeä asia ja peräkärryihin tullaan vaihdattamaan jopa yhtä toimimatonta parkkivaloa, laakerien kunnosta asiakkaat ovat huolissaan ja niitä peräkärryihin vaihdetaankin usein, samoin renkaat ovat kunnossa puhumattakaan moottoripyöristä jotka ovat varmasti tip top koko maailman mittakaavaa ajatellen ja näiden ajoneuvojen omistajat hoitavat itse asiat kuntoon tai korjaamon kanssa yhteistyössä. korjaamoyrittäjänä ja asentajana vastaan tulee myös paljon ajallaan katsastettuja ajoneuvoja jotka eivät täytä katsastuskriteerejä ja ne korjataan kuntoon huolimatta onko katsastuksen aika tai ei joko omistajan pyynnöstä tai korjaamon tehtyä havainnon korjausta vaativasta toimenpiteestä. asuin aikanaan Floridassa -90 luvulla ja toimin siellä korjaamoyrittäjänä ja katsastuspakkoa ei ollut ja kukaan ei halunnut ajaa epäkuntoisella ajoneuvolla sielläkään koska olethan itse vastuussa ajoneuvosi kunnosta kuljettajana. jos joku muuta väittää on mutu tuntumaa. terveisin kai karjalainen
      • Särkkä Antti
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Erittäin hyvä ehdotus, vanhoilla ajoneuvoilla ajetaan pääasiassa kesäaikaan ja aika vähän silloinkin. Harrastajat myös haluavat pitää auton kunnossa eivätkä aja rikkinäisellä autolla. Peräkärryn katsastuspakko olisi hyvä poistaa koska jarrulliset kärrit voisivat yleistyä paremmin ja ovat turvallisempia ja vankkarakenteisempia kuin kevyet kärrit joita on monesti lastattu yli kuormaan.
      • Liukka Pasi, Autoharrastaja
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Olen itse museoautoharrastaja ja olen seurannut alan harrastajia ja ajoneuvoja jo usean vuosikymmenen ajan. Uskon että suurin osa vanhoista harrastekäytössä olevista autoista on jopa paremmassa kunnossa kuin useimmat uudemmat autot. Katsastusvelvollisuuden poistaminen näiltä autoilta ei vaikuta negatiivisesti liikenneturvallisuuteen. Iäkäs auto on harrastajalle ylpeyden aihe ja sen vuoksi niitä pidetään todella hyvin yllä, mm. jarruosia ja alustan niveliä vaihdetaan aina ennen kuin ne ovat lähelläkään loppuunkulumista.
      • Viljanen Timo
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Esitys määräaikaiskatsastusvelvollisuuden poistamisesta muussa kuin luvanvaraisessa käytössä olevilta yli 40 vuotiailta ajoneuvoilta on kannatettava. Olen omistanut useampia yli 40 vuotiaita ajoneuvoja, joiden käyttö on rajoittunut muutamaan aurinkoiseen päivään touko- ja syyskuun välisenä aikana. Vuosittaiset ajokilometrit ovat olleet parhaimmillaankin alle 1000 km. Tuntuu lähinnä ajan haaskaukselta käyttää ajoneuvoa määräaikaiskatsastuksessa 1000 - 2000km välein. Vuosikausiin ainoa huomautuksen kohde on ollut tyhjä pesunestesäiliö. Yli 40 vuotiaat ajoneuvot ovat lähes poikkeuksetta harrastajien vaalimia ja huolella entisöityjä ylpeydenaiheita. Usein harrasteajoneuvojen turvallisuutta on jopa parannettu alkuperäisestä esim. rumpujarrujen vaihtamisella levyjarruihin, ristikudosrenkaiden vaihtamisella vyörenkaisiin jne. Harrasteajoneuvoja on turha rinnastaa päivittäisessä ympärivuotisessa liikkumisessa käytettäviin ajoneuvoihin, joiden kunto saattaa olla hyvinkin heikko. Oma harrasteautoni on aina lämpimässä autotallissa ympäri vuoden. Joka kevät ennen käyttöönottoa, nostan auton nosturilla ylös ja tarkastan kaikki nivelet, jarrut, ohjauksen ja teen tarvittavat huoltotoimet. Kesällä autoa käyttäessäni tarkastan öljyt, jäähdytysnesteen, jarrunesteen ennen jokaista käyttökertaa. Ruostetta ei pääse muodostumaan ajoneuvon ollessa käytössä ainoastaan kesäaikana ja silloinkin lähinnä aurinkoisella säällä. En riskeeraa omaa turvallisuuttani lähtemällä liikenteeseen epäkuntoisella ajoneuvolla. Vuosittainen määräaikaiskatsastus ei ole iso kysymys, mutta senkin rahan ja hukatun ajan voisi käyttää järkevämmin.
      • Häkkinen Ari
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Järkevä parennus ehdottomasti! Minusta O2 -luokan perävaunujen katsastusvelvollisuu muuttaminen/vapauttaminen on enemmän kuin kohdallaan. Sillä nykyisellä järjestelmällä mm, itselläni veneen vetämisen tiimoilta tuo katsastaminen on pelkkää rahastusta parhaimmillaan! Jos vetää perässä veneen toukokuussa rantaan ja lokakuussa ylös, tai 5-8 kertaa kesässään uistelu reissun, niin ei hirveemmin siitä huonone kunto trailerista. Mutta, tuolla aikaisemmin lausuneen kertomaan voin yhtyä, ja esittää jotta Poliisi jne, tarkastavat edelleen pistokkaana myös 02-perässä vedettävät. Tällä turvataan ihmisten nyky taso ja kuulijaisuus jatkossakin vedettävän turvallisuudesta!
      • Peräahon Kone Ky, Peräahon Kone, auto-ja koneliike, Peräaho Petri
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Laki esitetyssä muodossa on kannatettava uudistus. Esim. Ruotsissa on jo pitkään iäkkään ajoneuvon katsastus vapaus toteutettu ilman mainittavia ongelmia. Myös liikennekulttuurin säilyttämisen kannalta uudistus edesauttaa vanhojen ajoneuvojen säilymistä jälkipolville ja museoihin. Ikäraja on riittävän korkea sulkeakseen väärinkäytösten mahdollisuuden erittäin suurelta enemmistöltä. Pitkä-aikaisen korjaamo- ja rengasliikekokemuksen pohjalta, suureen asiakas-ja ajoneuvokontaktimäärään pohjaten, voin näiden alojen ammattilaisena todeta, että 40 vuotiaat ja vanhemmat ajoneuvot on lähes poikkeuksetta erittäin hyväkuntoisia keräily-ja harrasteajoneuvoja joiden kunto on huomattavan korkealla tasolla, erityisesti huomioiden ajoneuvojen käyttöaste.
      • Ruokonen Jonne, Pitkän linjan autoharrastaja
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Minulla on 3 kpl yli 40-vuotiasta harrasteautoa. Työtunteja olen käyttänyt niihin tuhansia kuten myös varaosiin ja palveluiden ostamiseen ( maalaukset, verhoilut, koneistukset). Yksikään katsastuskonttori ei käy niitä läpi niin tarkasti kuin minä itse. Ajatus että lähtisi ei-tieliikennekelpoisella autolla tien päälle on täysin käsittämätön. Ennen ajokautta käyn jollakin korjaamolla jarrudynamometrillä varmistaakseni jarrujen toimivuuden ja tasapainon. Erinomainen uudistus, joka ei heikennä liikenneturvallisuutta millään muotoa.
      • Vartiainen Eero
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • On hyvä kun ei tarvitse katsastaa vanhaa autoa, koska niillä on muutenkin vähäinen käyttö.
      • Palokallio Jarmo
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Yli 40 vuotiaiden autojen vapauttaminen katsastuksista on oikeansuuntainen veto harrastusautotoiminnan kannalta. Sen merkitys liikenneturvallisuuden heikkenemisellekin on vähäinen, sillä kyseiset ajoneuvot ovat lähinnä harrastekäytössä ja sitä kautta kohtuukuntoisia. Ja niillä ajetaan lähinnä kauniina kesäpäivinä. Autoharrastuksen edistämisen kannalta tärkeämpää olisi poistaa harrasteautoilta ajoneuvovero Ruotsin tapaan. Siellä yli 30 vuotta vanhat, ei ammattikäytössä olevat autot ovat vapautettu verosta. Suomessa se koskee vain museoajoneuvoja. Se jättää suuren määrän vanhoja harrasteajoneuvoja ajoneuvoveron piiriin, mikä on epäreilua, koska noiden ajoneuvojen liikennesuoritteet ovat minimaalisia. Ehdotukseni on, että yli 30 vuotiaiden harrasteautojen katsastukset harvennetaan tai poistetaan ja samalla niille luodaan uusi alennettu ajoneuvoveroluokka tai mieluummin poistetaan koko ajoneuvovero. Harrasteautotoiminnan edistämisen yhteiskunnalliset hyödyt ovat kiistattomat. Se pitää nuoret miehet poissa pahanteosta ja sitä kautta myös varttuneet miehet löytävät vertaistukea ja saavat tarvitsemiaan sosiaalisia kontakteja. Naisilla sama juttu, mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Tässä siis jatkotyön paikka.
      • Henriksson Juha, Esimies katsastaja A-Katsastus Oy
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Minusta O2 -luokan perävaunujen katsastusvelvollisuutta ei pidä lopettaa. Perustelunani on se, että liikenneturvallisuus kärsii. O2 luokan perävaunujen kunto romahtaa samalle tasolle kuin O1 luokka on tällä hetkellä. Nyt sentään O2.set kunnostetaan edes joka toinen vuosi; jarrut, valot ym. Ja rungon kuntoa seurataan parin vuoden välein. O1 luokan pv.sta olen huomannut että kansalaiset tekevät hyvin kyseenalaisia korjauksia mm. rungolle ja vetoaisalle. Olen nähnyt monta puupalikalla ja rautalangalla virityskorjattua runkoa ja jopa vetoaisaa. Täysin edesvastuutonta mutta totta. Hyvin todennäköisesti O2 luokan käy samoin, kun ei tarvitse katsastaa, kukaan ei valvo kuntoa eikä asianmukaisuutta. Jarruista ei huolehdita, valot samoin ja runko rapistuu vaarallisesti. Liikenneturvallisuus heikkenee liikaa. 3500 kiloa on paljon. Hevos-, ajoneuvo-, vene-, tavarankuljetusperävaunut.
      • Harvima Rauno
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Museoajoneuvojen vapauttaminen katsastuksesta on erittäin kannatettava. Nythän siinä ollut aikarajat 2 v ja 4 vuotta epäloogisesti tiettyyn kalenterivuoteen sidottuna, eikä auton iän lisääntyessä katsastusväli ole siten muuttunut. Itselläni on 4 arvokasta museoautoa, joita säilytän huolellisesti ja hoidan asiallisesti ilman ulkopuolisen tarkastustakin, myös liikenneturvallisuuden suhteen. Museoajoneuvoja toki voidaan käyttää käyttötarkoituksen kannalta väärin, mutta mahdollisen muutaman rikkojan takia ei pidä hankaloittaa >99% asiallisesti pelisääntöjä noudattavan ihmisen harrastusta ja autoista huolehtimista, mikä ei ole missään järkevässä suhteessa. Rikkojille voitaneen tuomita sanktioita. Samoin yli 40 vuotta vanhat autot ovat käytännössä omistajiensa silmäteriä, eikä käyttöautoja, joista kyllä huolehditaan; minun arviona nuo voidaan rinnastaa museoajoneuvoihin. Ellei noita vapauteta kokonaan katsastuksesta, pitäisi katsastusvälin olla ainakin 4 vuotta (ellei ole museoajoneuvo-statusta). Museoajoneuvojen (n. 1% autokannasta ?) ja yli 40-vuotiaiden autojen määrä käyttöliikenteessä on talvella varmastikin mitätön ja kesälläkin jokseenkin vähäinen ja ajetaan rauhallisesti vain hyvissä olosuhteissa, joten liikenneturvallisuuden kannalta tuskin on mitään merkitystä, jos verrataan vaikkapa rattijuoppojen aiheuttamiin onnettomuuksiin.
      • Tupala Karl
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Kommentit esitykseen. 3 Pääasialliset ehdotukset Täydellinen katsastusvapautus ei ole tarkoituksenmukaista esitetyssä muodossa. O2-luokan perävaunujen vapautus katsastuksesta ei ole omiansa lisäämään liikenne- turvallisuutta. Koska suurin osa perävaunuista käytetään harvoin liikenteessä niiden tarpeellisetkin huollotkin laiminlyödään. Jarruttomia, valottomia ja huonoilla renkailla olevia perävaunuja käytetään jatkuvasti liikenteessä. Olettamus että yli 40-vuotta vanhoja autoja ei käytetä liikenteessä, ei perustu faktaan. Suurimmaksi osaksi kyseessä on harrasteajoneuvo jota nimenomaan ajetaan yleisillä teillä. Olettamus että ajoneuvoja ei käytettäisi yleisillä teillä on erittäin harhaanjohtava väite. Ajatus että museoajoneuvot tulisi katsastaa joka toinen vuosi, samalla kun tavallisessa päivittäisessä liikenteessä olevaa 40-vuotiasta ei tarvitsisi katsastaa ollenkaan on absurdi ajatus. Koska museoajoneuvon sallittu käyttö on 30 päivää vuodessa verrattuna esityksessä olevaan 40 vuotta vanhaan ajoneuvoon, jonka käyttöä ei ole rajoitettu millään tavalla, ei museoajoneuvon katsastusväli ei perustu järkeen. 4.1 Liikenneturvallisuusvaikutukset Liikenneturvallisuus tulisi aina olla ensisijainen tavoite. Ajoneuvo jota ei tarvitse katsastaa on aina vaara tieliikenteelle koska minkäänlaista valvontaa ei tulisi olemaan Tässä tilanteessa laki sallisi ” villin lännen ( tai idän ) meiningin ” Suomen teillä. On täysin naivia ja sinisilmäistä kuvitella että ihmiset ajaisivat kunnossa olevilla ajoneuvoilla, kun tilanne nykypäivänäkään ei ole näin. 4.2 Taloudelliset vaikutukset Yhteiskunnallisissa vaikutuksissa todetaan että: Katsastusvelvollisuus aiheuttaa autoilijoille kustannuksia katsastusmaksujen, katsastuspaikalle matkustamisen sekä menetetyn vapaa- ajan myötä. Toteamus on irrelevantti lausunto. Tämä lausunto asettaa kansalaiset erittäin eriarvoiseen asemaan. Eikö vaikutukset ole suurempia kansalaisille jotka ajavat 10-39-vuotiailla ajoneuvoilla? Hehän joutuvat suorittamaan edellä mainitut velvollisuudet ja maksut vuosittain. 4.3 Ympäristövaikutukset Toteamus: Myöskään yli 40-vuotiailla ajoneuvoilla katsastuksessa havaitut päästöviat eivät ole yleisiä. Tässä kohtaa selviää lausunnonantajan ajoneuvotekninen tietämättömyys. Päästövikojen vähäinen määrä perustuu faktaan : Bensiini ajoneuvojen päästömittaus suoritetaan 1.1.1978 lähtien ja Dieselmittaus 1.1.80 lähtien. Eli! Koska päästömittauksia yli 40-vuotta vanhoille ei ole suoritettu, ei myöskään päästövikoja ole todettu! Loppulausunto. Esitys tällaisenaan on tuomittava tarkoituksena antaa yhteiskunnallinen kädenojennus tietylle kansalaisryhmälle, lähinnä hyvätuloisille. Mikäli luonnos on saatava väkisin läpi, niin seuraavassa korjausehdotuksia: Museoajoneuvoille määräaikaiskatsastusvapaus sillä edellytyksellä että ajoneuvolle löytyy tarkastettu kuvallinen museotodistus (kuvattomia todistuksia löytyy!) Yli 40-vuotiaille ajoneuvoille katsastus kahden (2) tai neljän (4) vuoden välein sillä edellytyksellä että ajoneuvo ei ole yleisessä jokapäiväisessä liikenteessä. O2-luokan perävaunujen katsastusvelvollisuus kuten ennen. Karl Mikael Tupala Ajoneuvoasiantuntija Ajoneuvoharrastaja Veronmaksaja
      • Vuokko Keijo, SAHK:in ja usean merkkikerhon pitkäaikainen jäsen, museoajoneuvokeräilijä vahvalla autotaustalla
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Tämä asetusluonnos on erittäin kannatettava esitetyssä muodossaan - se on järkevä, kansalaisille oikeudenmukaiseksi ja tasapuoliseksi koettava ja samalla myös erityisesti kulttuurihistoriallisesti merkittävä kädenojennus tämän alan toimijoille, jotka katsovat asioita yli sukupolvien aikajänteellä. Tämä on kansallisella tasolla merkittävää, mutta noudattaa myös selkeästi kansainvälisen lisääntyneen ymmärryksen ja arvostuksen suuntausta. Useimmat meistä vanhemman ajoneuvokaluston monimuotoisuuden säilyttämiseen ja taltioimiseen perehtyneet asiantuntevat tahot - harrastajat ja museoväki, toteammekin, että Suomi ei ole tässä asiassa ollut edelläkävijöiden joukossa. Olen ylpeä, jos asia kuitenkin lopultakin tunnustettaisiin ja asianomaisten toimijoiden säilytys- ja kunnossapitotaakkaa tällä tavoin helpotettaisiin. Itselläni on taltioituneina parin tusinan museoajoneuvon kokoelma, jonka ylläpito on monella tapaa haasteellista ja vaatii myös taloudellista uhrausta. Mieluummin minäkin käytän järjettömäksi ja "turhaksi" kokemani määräaikaiskatsastuksien kustannukset näiden ajoneuvojen kunnossapitoon. Kuten lähes kaikki muutkin tämänikäiset ajoneuvot yleensäkin, niillä ajetaan kilometrimääräisesti todella vähän - katsastuksien välillä on useimmiten kertynyt vain pari-kolmesataa kilometriä, eikä autojen turvallisuudessa tai kunnossa ole ollut huomautettavaa. Eivät autot säily 40-vuotiaiksi, jos niistä ei huolehdita ja säilytetä asianmukaisesti. Kyllähän tuon pitäisi kenen hyvänsä ymmärtää, olipa autoihminen tai ei. Myös karu totuus on se, että tämänikäisten ajoneuvojen ylläpito vaatii niin paljon vaivaa ja viitseliäisyyttä (ja tietysti rahaakin), ettei kukaan täysjärkinen sellaisia käyttöautoksi edes ajattelisi hankkivansa. Kyseessä on elävän kulttuurihistorian taltiointia ja ylläpitoa, tulevillekin sukupolville.
      • Pyyhtiä Matti
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Ihan järkevä uudistus . Yli 40 vuotta vanhoilla autoilla ei edes ajeta paljon kilometrejä. Tuon ikäiset kamppeet ovat omistajansa silmäteriä ja pidetään huippu kunnossa katsastuksesta huolimatta . Minullakin on vm. 1962 Amazoni ja on huippu kunnossa . Ajan alle 1000 km vuodessa,ei tarvitse katsastusta . Ruotsissa on samanlainen laki voimassa , seurataan vain ruotsia tässä asiassa !
      • Skyttä Heikki, Big Wheels Events, harrasteautoalan yrittäjä
        Päivitetty:
        23.1.2019
        • Ehdotus yli 40 vuotta vanhojen muussa kuin luvanvaraisessa käytössä olevien ajoneuvojen katsastusvapautuksesta on erittäin kannatettava. Museoajoneuvon ikäraja on 30 vuotta ja mielestäni olisi järkevää tässä samassa yhteydessä poistaa määräaikaiskatsastus kaikilta ei-luvanvaraisessa käytössä olevilta museoajoneuvoilta, koska museoajoneuvojen vuotuinen ajomäärä on vähäinen ja näiden 30-39 vuotta vanhojen museoajoneuvojen katsastaminen joka toinen vuosi tuntuu kohtuuttoman tiiviiltä vaatimukselta verrattuna siihen, että yli 40 vuotta vanhoilta ei-luvanvaraisessa käytössä olevilta ajoneuvoilta katsastusta ei vaadittaisi lainkaan. Museoajoneuvot ovat kuitenkin museoajoneuvotarkastuksen läpäistyään todettu olevan erinomaisessa kunnossa ja myös näiden nuorempien alle 40-vuotiaiden museoajoneuvojen käyttöaste on mielestäni rinnastettavissa keskimääräiseen yli 40 vuotta vanhaan ajoneuvoon.
      • Sorvisto Harri
        Päivitetty:
        23.1.2019
        • 70-lukuiset ja sitä vanhemmat ajoneuvot ovat pelkästään kesäisessä harrastekäytössä, niillä ajetaan kesäaikaan, pääosin päivä- ja ilta-aikaan ja vain hyvän liikennesään vallitessa. Harrastajat myös pitävät ajoneuvoistaan hyvää huolta ja tekninen onnettomuusriski suhteutettuna ajettuihin kilometreihin jää nykyiselläänkin olemattomaksi. Säännöllisesti suoritettavalla määräaikaiskatsastuksella ei siten ole merkittävää liikenneturvallisuutta edistävää vaikutusta. Tuo vuosittainen katsastustapahtuma on koettu vanhojen ajoneuvojen harrastajien parissa lähinnä byrokratiaksi ja rahastukseksi, mistä saadut pääomat eivät myöskään jää kotimaahan, vaan valuvat ulkomisten pääomasijoittajien taskuihin. Katsastus ei myöskään ole ollut hinnaltaan ja laadultaan samantasoinen eri kayötsastustoimipaikkojen välillä, mikä on tuottanut mukanaan eriarvoisuuden tunnetta. Esitys 40 vuotta ja sitä vanhempien ajoneuvojen katsastusvapautuksesta on hyvä ja se vähentää byrokratiaa, eikä vaikuta liikenneturvallisuuteen. Esitystä koskevan ajoneuvon teknistä liikenneturvallisuutta valvotaan jo tälläkin hetkellä poliisien, tullin ja rajavartiolaitoksen pistotarkastuksilla, mikä riittää kattamaan valvontatarpeen ja toimii riittävänä ja tasapuolisena viranomaisohjauksena teknisen kunnon valvonnassa.
      • Raisvuo Esko, Harrasteautoilija, joka pitää myös museoautoista. Hienot ajokit ovat hienoja riippumatta statuksesta.
        Päivitetty:
        23.1.2019
        • Luettuani luonoksen johdannon, taustat, sekä liitteet, kannatan ehdottomasti tätä muutosta. 40v ikä harrasteajoneuvojen osalta vaikuttaa kohtuulliselta. Aiemminhan on järkeä ollutkin vain "museoajoneuvo" nimikkeellä olleissa ajokeissa. Museoiminen ei oikeastaan nykyaikana voi olla erityinen itseisarvo ja koko asian määritteleminenkin on hieman erikoista. Olen tehnyt havaintoja vuosien varrella kulkineista jotka ovat olleet harrasteautoja lähes koko olemassaolonsa ajan ja ne muutoksetkin mitä niihin on tehty, saattavat olla nekin jo sen 40v ajokissa olleita. Vanhat ajoneuvot ovat nostalgiaa ja hyvää harrastusta riippumatta museo-statuksesta, eikä niillä laajempimittakaavainen liikennöinti olisi monilta osin mahdollistakaan. Ei ainakaan järkevää. Itseni kaltaisen normaalikansalaisen mielestä ajattelutavan siirtymä museoautoista harrasteautoiksi kuulostaa viisaalta. -Erinomaista valmistelua työryhmältä. Kiitokset. --- Sama ajatus on myös perävaunujen kanssa. Omien kokemusten mukaan niiden liikennöiminen on todella vähäistä. Asuntovaunut usein hinataan jonnekin missä aikaa vietetään ja toisaalta myös joitain autotrailereita osuu tuohon segmenttiin. Kaikella järjellä ajatellen keskimääräinen käyttötarve voidaan tuon luokan perävaunuille kuvata sanalla "satunnainen". Niitä käytetään kun on tarvis ja harvalla sitä käyttöä lienee taajaan. Ammattimaiset ja enemmän liikenteessä olevat käyttäjät kuljettavat sitten uudehkoilla välineillä ja voisi maalaisjärjelläkin arvioida tämän kalustolajin olevan kaikkien käyttäjiensä tarpeisiin ja matkamääriin suhteutettuna kelvollisessa kunnossa.