• Lausunnonantajia: 0
    Klikkaa ja lisää väliotsikko
  • Lausunnonantajia: 6
    Lausunnonantajan lausunto
      • Yleiset kommentit muistioon ja sen vaikutuksiin
      • Pirkanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        9.9.2024
        • Pirkanmaan ELY-keskuksen osalta tilastotieto aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärän muutoksista on ollut arvokasta tietoa. Tilaston lopettamisen sijaan esimerkiksi kerran vuodessa oleva luku antaisi riittävän informaation tilanteen osalta. Konkurssien lukumäärätilaston säilyttäminen oli hyvä asia. Tilanneanalyysin kannalta tilaston merkittävyys suurehko.
      • Nordicom, Göteborgin yliopisto, Jaakkola Eliasson Maarit
        Päivitetty:
        9.9.2024
        • Nordicom on Göteborgin yliopistossa sijaitseva pohjoismaisen mediatutkimuksen keskus, jonka tehtävänä on välittää tutkimuspohjaista tietoa media- ja viestintäalan rakenteista kaikissa Pohjoismaissa päätöksenteon, tutkimuksen ja yhteiskuntien kehittämisen perustaksi. Tärkeänä perustana työssä on kansallinen tilastopohjainen tiedontuotanto, jota on tällä hetkellä kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa tiedontuotanto median, viestinnän, kulttuurin ja vapaa-ajan rakenteiden kehityksestä on Tilastokeskuksen vastuulla. Tilastokeskuksen tuottamien media- ja kulttuuritilastojen käytöllä Pohjoismaissa on pitkät perinteet. Nordicom – Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittama pohjoismaisen yhteistyön strateginen yhteistyökumppani, joka on perustettu 1970-luvun lopussa – on hyödyntänyt työssään joukkoviestinnän tilastoinnin ja myöhemmän Joukkoviestintätilaston julkaisuja 1980-luvulta eli alusta alkaen. Myös kulttuuri- ja vapaa-ajan osallistumisen tilastot ovat toimineet tärkeänä täydentävänä lähteenä. Vuosikymmenten aikana Nordicom on julkaissut säännöllisesti erilaisia kansallisiin tilastointeihin perustuvia raportteja ja muita julkaisuja sekä pitänyt yllä avointa tutkimustietokantaa, johon kootaan tietoja esimerkiksi mediankäyttötottumuksista, mediayhtiöiden omistuksesta ja hallitusrakenteista. Tietoja on hyödynnetty laajasti ja säännöllisesti Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kansallisissa viranomaisraporteissa ja -selvityksissä sekä kansainvälisissä vertailuissa. Kansallinen tilastotuotanto on varmistanut, että tiedot ovat oikeita ja varmistettuja sekä että ne on asetettu oikeaan kontekstiin. Tilastointityö on myös tuottanut ainutlaatuista kompetenssia, josta on ollut hyötyä pohjoismaisia ja kansainvälisiä analyyseja tehtäessä. Työtä on tukenut Pohjoismaissa 1990-luvulla perustettu pohjoismaisen tilastotyön verkosto, joka oli pitkään Nordicomin johdettavana ja jossa Suomi on ollut mukana Tilastokeskuksen edustamana. Viime vuosina pohjoismaisen tilastoinnin käytänteitä on purettu kaikissa maissa, ja mahdollisuudet vertailukelpoisten tilastojen rakentamiseen ovat heikentyneet. Mediayritysten avoimuus on kaventunut, mikä tarkoittaa, ettei riippumatonta ja yhdenmukaistettua tietoa media-alan toimijoista ja rakenteista ole enää entiseen tapaan saatavilla. Viranomaisten luopuminen tilastoinnista heikentää edelleen tällaisen tiedon saatavuutta. Tiedonsaannin heikentyminen vaikuttaa poliittisen päätöksentekoon, tutkimukseen, koulutukseen ja oppimiseen laajamittaisesti ja kauaskantoisesti. Viranomaisten, liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan lisäksi keskeinen kansallisen tilastoinnin tulosten hyödyntäjä on akateeminen yhteisö. Tutkijat kaikkialla maailmassa tarvitsevat faktatietoja Pohjoismaiden kehityksestä. Media- ja kulttuuritilastot ovat merkittävä demokratian mittari, ja niiden avulla on mahdollista osoittaa Pohjoismaiden erityislaatuisuutta, johtavaa asemaa demokratian kehityksessä ja Pohjoismaita yhtenäisenä alueena. Jos koottua, helposti saatavilla olevaa kokoomatietoa ei ole, myös tutkimuksen on entistä vaikeampi perustella pohjoismaisia vertailuja ja nimenomaan Pohjoismaihin tai Suomeen kohdistuvaa tutkimusta. Seurauksena saattaa olla, että tutkimusasetelmat keskittyvät esimerkiksi vain Skandinaviaan, josta tilastollisia aikasarjoja on saatavilla. Pidämme median, kulttuurin ja ajankäytön tilastojen lakkauttamista erittäin epätoivottuna päätöksenä, joka vaikuttaa Suomen asemoitumiseen pohjoismaisissa ja kansainvälisissä konteksteissa. Jos faktapohjaista tietoa Suomen media-alan markkinoiden rakenteista ja kulttuurinkulutuksesta ei ole käytettävissä, Suomea on entistä vaikeampi tehdä näkyväksi pohjoismaisessa kehyksessä, millä on sekä symbolisia vaikutuksia (esim. maakuva, tunnettuus, tietoisuus ulkomailla) että käytännöllisiä ja poliittisia vaikutuksia (esim. Suomen pois jääminen kansainvälisistä vertailuista, yhteispohjoismaisen päätöksenteon ja yhteistyön vaikeutuminen).
      • Pyöriä Pasi, Sosiologian yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
        Päivitetty:
        7.9.2024
        • Tilastotuotannosta säästäminen on huonoa politiikkaa. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi tarvitaan laadukkaita ja kattavia tilastoaineistoja.
      • Nals oy
        Päivitetty:
        4.9.2024
        • Kantorahatulot, yksityismetsätalouden liiketulos ja metsä sijoituskohteena ovat hyvin tärkeitä tilastoja. Suoranaisesti Nals oy:llä on niistä riittävät tiedot, mutta median, metsänomistajien ja poliittisen päätöksentekoon luotettava julkinen tieto on todella tärkeää. Sillä estetään väärä tai tarkoituksella vääristelty informaatio. Luke on ainoa puolueeton toimija tuottamaan tiedot. Nals oy on metsäalan konsultointiyhtiö ja sen osakkuusyhtiöt ovat merkittäviä metsäalan toimijoita.
      • Suomen Sijoitusmetsät Oy, Anola-Pukkila Aapo
        Päivitetty:
        4.9.2024
        • Olen opiskellut metsätieteitä ja työskentelen metsäalalla joten eniten minulla on sanottavaa metsään liittyvien tilastojen tuotantoon liittyen. Tästä syystä lausuntoni kohdistuu erityisesti aihealueeseen neljä mutta moni näistä ajatuksista pätee kahteen muuhunkin aihealueeseen. Toivottavasti näiden alueiden asiantuntijat ovat lausuneet viisaasti ja aktiivisesti niidenkin puolesta. Niin kuin kaikessa toiminnassa, erityisesti veronmaksajien rahoittamassa toiminnassa, kannattaa asioita tehdä tehokkaasti. Kannattaa kohdistaa rajoitetut resurssit sinne missä niistä saadaan eniten hyötyä. Jos jollain tilastolla ei ole hyödyntäjiä eikä niitä nähdä yhteiskunnan toimintaa edistävinä, on lakkauttamista syytä harkita. Kuitenkin, tässä tilanteessa merkityksellisen tietotuotannon rajoittaminen aiheista kuten talous ja metsäsektori on mielestäni vahingollista Suomelle yhteiskuntana. Tarvitsemme tarkkaa, objektiivista ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille. Kysymyksessä on esimerkiksi Suomen talouden kasvu, ilmastonmuutos, biodiversiteettikysymykset sekä näihin liittyvien toimenpiteiden taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys.
      • Kommentit aihealueen 1. Talous ja globalisaatio tilastojen muutoksiin
      • Kommentit aihealueen 3. Yhteiskunta ja yhdenvertaisuus tilastojen muutoksiin
      • Pirkanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        9.9.2024
        • Alueellisten tilastojen merkitys kasvaa joten näiden osalta syytä harkita tarkkaan muutoksia.
      • Kansanelakelaitos, Perhoniemi Riku
        Päivitetty:
        9.9.2024
        • Työolotutkimus (3.2. Työ, palkat ja toimeentulo) on oman tutkijaurani aikana tarjonnut vertaansa vailla olevaa tietoa nimensä mukaisesti suomalaisten työoloista. Olen käyttänyt sitä sekä tutkiessani suomalaisten työhyvinvointia, työkykyä, että työn tulokseliisuutta. Tilaston tarjoama tieto on ollut tärkeää työelämän kehittämiseksi tuottavampaan ja yhdenvertaisempaan suuntaan. Ehdotan tilaston lakkauttamisen sijaan sen keventämistä esimerkiksi rajaamalla kyselyn vastaustavaksi sähköistä vastaamista, rajaamalla aihealueita, tai harventamalla kyselyväliä esim 7 vuoteen.
      • Nordicom, Göteborgin yliopisto, Jaakkola Eliasson Maarit
        Päivitetty:
        9.9.2024
        • Luokkaan Kulttuuri, media ja ajankäyttö (3.4) kuuluvilla tilastoilla "Kulttuuri", "Joukkoviestintätilasto" ja "Vapaa-ajan osallistuminen" on ollut tärkeä merkitys Nordicomin tekemälle pohjoismaiselle media- ja kulttuuritilastointityölle. Olemme sitä mieltä, että näitä tilastoja ei tulisi lakkauttaa, vaan niistä syntyviä kustannuksia tulisi pyrkiä madaltamaan automatisointi- ja systematisointipyrkimyksin. Median rakenteet ja ehdot sekä kulttuurin kuluttaminen ja vapaa-ajan osallistuminen ovat tärkeitä demokratiasta kertovia indikaattoreita. Tilastot muodostavat tärkeän pohjan pohjoismaisten valtioiden kehityksen seurannalle. Viime vuosina Nordicom on käyttänyt näitä Tilastokeskuksen aineistoja muun muassa seuraavissa julkaisuissa: - Vertailevat tietoiskut (faktablad) muun muassa pohjoismaisista radiomarkkinoista, mediankäyttötottumuksista ja televisionkatselusta, https://www.nordicom.gu.se/sv/fakta-analys/norden/faktablad - Lindberg, Tobias (2023): Nordic News Media in Global Competition – The Conditions for News Journalism in the Digital Platform Economy (Nordiska nyhetsmedier i global konkurrens – Nyhetsjournalistikens villkor i den digitala plattformsekonomin), https://www.norden.org/en/publication/nordic-news-media-global-competition Lisäksi aihealueen 3 tilastoja hyödynnetään laajamittaisesti Suomessa ja maailmalla tehtävässä akateemisessa tutkimuksessa. Nordicomin ylläpitämässä avoimessa pohjoismaisen mediatutkimuksen asiantuntijatietokannassa on tällä hetkellä 1090 rekisteröitynyttä media- ja viestinnäntutkijaa. Pohjoismaisen NordMedia-konferenssin osallistujamäärä on nousussa, mikä kertoo media- ja viestintäalan tutkimuksen suosion ja merkityksen kasvusta. Myös kulttuurintutkijoille ja muiden medioituneiden ilmiöiden tutkijoille tilastot ovat merkittävä perustietolähde.
      • Pyöriä Pasi, Sosiologian yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
        Päivitetty:
        7.9.2024
        • Vastustan Työolot-tilaston lakkauttamista. Tilastoa on tuotettu vuodesta 1977, ja se muodostaa kansainvälisestikin ainutlaatuisen aikasarjan suomalaisten palkansaajien työoloista. Työolot-tilasto on välttämätön palkansaajien työolojen ja työn laadun seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Ilman tätä aineistoa ei ole kattavaa tietoa työhyvinvoinnista ja monista muista palkansaajien työolotekijöistä. Työolot-aineisto on ehdottoman välttämätön työn laadun, työn tuottavuuden, työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen kannalta. Työolot-aineisto on ollut laajasti työelämän tutkijoiden ja kehittäjien käytössä, ja sitä tarvitaan jatkossakin työelämän kehittämiseksi.
      • Kommentit aihealueen 4. Kestävä kehitys ja ympäristö tilastojen muutoksiin
      • Pirkanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        9.9.2024
        • Ympäristöön ja sen hyvinvointiin liittyvien tietolähteiden merkitys kasvaa jatkossa.
      • Suomen Sijoitusmetsät Oy, Anola-Pukkila Aapo
        Päivitetty:
        4.9.2024
        • Erityisen tärkeänä pidän Metsä sijoituskohteena sekä Metsävarat (VMI) tilastoja, näitä tilastoja käytämme aktiivisesti yritystoiminnassa ja tiedän että niin käyttävät muutkin tahot. Metsien arvo, tuotto ja puusto ovat äärimmäisen tärkeitä asioita kun halutaan tehdä perusteluja päätöksiä metsäsektorilla. Metsätalouden lisäksi nämä ovat aivan oleellisia tietoja kun puhutaan metsien biodiversiteetistä, hiilinieluista ja -varastoista, ekosysteemipalveluista ja näiden kaikkien vaikutuksista metsänomistajiin, yrityskenttään sekä julkiseen sektoriin. Mielestäni kuitenkin kaikki lähes kaikki tässä aihealueessa metsään liittyvät tilastot ovat hyödyllisiä, esimerkiksi puun hintatason kehitykseen liittyvät tilastot.