• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Neogames Finland ry, Kaleva Jari-Pekka
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Neogames Finland ry. on Suomen pelialan kattojärjestö joka koordinoi, kiihdyttää ja tukee suomalaisen pelialan kasvua. Sen jäseninä on ovat niin Suomen pelialan yritykset, palveluntarjoajat kuin oppilaitokset. Digitaalisten jakelualustojen kestämättömät toimintamallit ja vakiosopimusehdot eivät ole yksin pelialan ongelma. Vastaavia ongelmia on erityisesti terveys- ja finanssiteknologian yrityksillä, joiden kanssa kyseiset digitaalisten alustat kilpailevat yhä enenevissä määrin suoraan omilla palveluillaan. Neogames kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu kunnioittaen seuraavaa. 1. Yleistä Yksipuolisesti sanelluissa sopimuksissa ei ole kyse elinkeinonharjoittajien sopimusvapaudesta On tärkeää muistaa, että asetus on rajattu koskemaan vain sopimusehtoja, jotka välityspalveluiden tarjoaja sanelee yksipuolisesti. Siltä osin kuin ehdot perustuvat toisen sopimusosapuolen yksipuoliseen saneluun, ei asetuksen voida katsoa rajoittavan sopimuksenvapautta, koska sanelun kohteena olevalla yrityskäyttäjällä ei ole missään vaiheessa ollut mitään sananvaltaa sopimuksen sisältöön. 2. Viranomainen on tuomioistuinta ketterämpi Neogames Finland ry pitää valitettavana, että Suomi on monista muista Euroopan maista poiketen nojaamassa asetuksen toimeenpanossa tuomioistuimeen viranomaisvalvonnan sijaan. Tuomioistuin vetoisessa käsittelyssä korostuvat seuraavat ongelmalliset piirteet: - Yksittäiset yritykset eivät uskalla lähteä haastamaan digitaalisia jakelujättejä kuin äärimmäisessä hädässä: Digitaalisilla markkinoilla toimivat pelistudiot ovat pääsääntöisesti pk-yrityksiä, jotka ovat taloudellisesti täysin riippuvaisia digitaalisten jakelualustojen toiminnasta. Täten hyvät suhteen jakelualustoihin ovat yrityksille ensiarvoisen tärkeitä. Eikä pieni suomalainen pk-yritys ei siis lähde haastamaan globaalisti toimivaa suuryritystä kymmeniä tuhansia euroja maksavaan oikeustaisteluun kuin äärimmäisessä hädässä. Näin ollen, toisin kuin viranomaisvetoisessa järjestelmässä, tuomioistuinten ratkaistavaksi päätyvät vain kaikkein räikeimmät rikkeet, esimerkiksi kun yrityksen keskeisenä tulonlähteenä toimiva peli on poistettu digitaalisesta kauppapaikasta mielivaltaisin perustein. - Suomi tarjoaa pk-yrityksilleen muita maita heikomman suojan alustojen kohtuuttomia käytäntöjä vastaan: Digitaalisilla markkinoilla ollaan hiljalleen siirtymässä verokilpailusta palvelukilpailuun. Yksi osa tätä palvelukilpailua on yrityksen sijoittautumisvaltion kyky tarjota suojaa globaalien alustojen mielivaltaisia toimintamalleja vastaan. Julkisilla viranomaistoimijoilla on käytössään paljon laajempi arsenaali toimintamalleja alustojen mielivaltaiseen toimintaan puuttumiseen kuin tuomioistuimilla. Usein jo pelkkä kansallisen valvontaviranomaisen yhteydenotto riittää painostamaan alustan muuttamaan asetuksen vastaisia toimintamallejaan, jolloin kalliille ja hitaalle oikeustaistelulle ei ole tarvetta. Ehdotetun hallituksen esityksen mukaan Suomeen sijoittuneilla yrityksillä ei tällaista tukea olisi tarjolla. Alustojen kestämättömien toimintamallien ja sopimusehtojen sääntely tulee jatkossa kiristymään Euroopassa. Neogames Finland ry toivookin, että ministeriössä aloitetaan työ Kilpailu- ja kuluttajaviraston roolin laajentamiseksi asetuksessa mainituksi valvontaviranomaiseksi. 3. Markkinaoikeuden toiminnan tehostaminen Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on varmisetetava tämän asetuksen täytäntöönpanon riittävä ja tehokas valvonta. Koska Suomessa valvonta on tapahtumassa markkinatuomioistuimen kautta, on jo yksin oikeussuojan toteutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, että markkinaoikeus käsittelee tapaukset ripeästi ja tapausten käsittelykulut ovat kohtuulliset. Kuten edeltä käy ilmi todennäköisesti markkinaoikeuteen päätyvät vain sellaiset yrityskäyttäjän oikeuksien loukkaukset, jotka vaarantavat koko yrityksen olemassaolon. Tästäkin syystä tuomioistuinprosessin saavutettavuus ja nopeus ovat ensiarvoisen tärkeitä ja niihin tulisi kiinnittää esityksessä erityistä huomiota: - Oikeudenkäyntikulut: Koska pk-yrittäjien vastapuolina olevilla globaaleilla suuryrityksillä on käytännössä rajattomat resurssit, on tärkeää, että yrityskäyttäjää ei velvoiteta maksamaan hävitessään myös välityspalvelun tarjoajan oikeudenkäyntikuluja. Sen sijaan molempien osapuolten on katettava kulunsa itse. Siinä missä suomalainen pk-yritys saa vaivoin haalittua kasaan vaadittavan rahoituksen oikeudenkäyntiä varten (täyden prosessin kulut voivat olla jopa noin 15 000 - 20 000 euroa ) sovelluskaupoille ei ole mikään ongelma käyttää oikeustaisteluun kuusinumeroisia summia. Mitä suurempi taloudellinen riski markkinaoikeustaistelun häviämiseen liittyy, sitä suurempi todennäköisyys on sille, että sitä varten ei tule myöskään saamaan oikeusturvavakuutusta. - Oikeudenkäyntimaksu: Jotta markkinanoikeuden tuhansien eurojen oikeudenkäyntimaksuista ei tule estettä asetuksen turvaaman elinkeinonvapauden toteutumiselle, on asetuksen soveltamisalaan koskeviin riita-asioihin sovellettava alinta maksuluokkaa. Tämä alentaisi muutenkin kohtuuttomia oikeudenkäyntikuluja tuhansilla euroilla. - Käsittelyaika: Markkinaoikeudelle on taattava riittävät resurssit sen käsiteltäväksi tuotujen kieltokanteiden prosessoimiseen yhdessä kuukaudessa. Vuonna 2018 markkinapikeuden keskimääräinen käsittelyaika oli lähes yhdeksän kuukautta. Lähes yhdeksän kuukauden käsittelyaika tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli sovelluskaupasta mielivaltaisesti poistettu peli on yrityskäyttäjän päätulonlähde, yritys ehtii helposti mennä konkurssiin ennen markkinaoikeuden päätöstä. - Vahvistuskanteet: Asetuksen tuomioistuinperusteisella valvonnalla on kuitenkin yksi selkeä etu suhteessa viranomaisvalvontaan. Mikäli yrityskäyttäjillä on mahdollisuus hakea markkinaoikeudesta vahvistuskanteella päätöstä siitä, että jotkin alustan käyttämistä vakioehdoista ovat asetuksen vastaisia ja siten mitättömiä, se toisi yritykselle uuden palvelun julkistamisen yhteydessä merkittävää oikeusvarmuutta. Etenkin tilanteissa, joissa uusi palvelu tai sen osa kilpailee suoraan alustan omien palveluiden kanssa. 4. Sovellettava oikeuspaikka Esitysluonnoksen mukaan “Monet asetuksen soveltamisalaan kuuluvat verkossa toimivien välityspalvelujen ja hakukoneiden tarjoajat ovat kansainvälisiä yrityksiä. Yleisesti sovellettavat kansainväliset oikeuspaikan valintaa koskevat säännökset tarkoittavat käytännössä, että jos suomalainen yrityskäyttäjä on kansainvälisessä oikeudenkäynnissä kantajana, se joutuu yleensä nostamaan kanteensa muussa maassa kuin Suomessa. Oikeuspaikan ohjautumisella Suomeen sen sijaan voi olla laajempaa merkitystä niissä tapauksissa, joissa myös välityspalvelujen tarjoaja tai hakukoneen tarjoaja on suomalainen. Tavanomaista on myös, että yritysten käyttämissä vakiosopimusehdoissa voidaan määrätä mahdollisiin tuomioistuinriitoihin sovellettavasta laista ja oikeuspaikasta. Asetus ja sitä täydentävät kansalliset säännökset eivät tuo muutosta näihin periaatteisiin. Oikeuspaikan määräytymistä koskevat yleiset säännökset vähentävät todennäköisyyttä sille, että tapauksia ohjautuisi Suomessa käsiteltäväksi kovin runsaasti.” Useimmiten verkossa toimivat välityspalvelut sanelevat vakiosopimusehdoissaan, että mahdolliset kanteet niitä vastaan on nostettava Euroopan ulkopuolissa tuomioistuimissa, usein esim. Kaliforniassa Yhdysvalloissa tai Hong Kongissa Kiinassa. Yksi koko asetusluonnoksen kantavista ajatuksista on, että eurooppalaisilla yrityskäyttäjillä ja heitä edustavilla järjestöillä on mahdollisuus viedä asetuksen soveltamisalaan liittyvät kysymykset kansallisten tuomioistuinten ratkaistavaksi Euroopassa. Edellä olevaa kappaletta on siis syytä selventää siten, että siitä käy selkeästi ilmi, että siinä viitataan asetuksen soveltamisalan ulkopuolisiin sopimusriitoihin ja Suomessa asetuksen täytäntöönpanon valvonnasta vastaa jatkossa markkinaoikeus, jossa niin yrityskäyttäjät kuin heitä edustavat järjestöt voivat nostaa kanteita lopettaakseen tai estääkseen sen, että alustat eivät noudata asetuksessa asetettuja vaatimuksia riippumatta siitä, mitä sopimuksessa on oikeuspaikasta määrätty. Muutoin hallituksen esitys on tulkittavissa siten, että alusta voisi kirjata vakiosopimusehtoihinsa, että sopimukseen sovelletaan unionin ulkopuolisen alueen lainsäädäntöä ja siten sopimus ei olisi asetuksen piirissä, vaikka se on solmittu eurooppalaisen yrityksen kanssa. Tämä olisi selkeästi vastoin asetuksen kohdetta ja soveltamisalaa, jota selvennetään asetuksen resitaaleissa seuraavasti “Lisäksi tätä asetusta olisi sovellettava riippumatta siitä, mitä lakia sopimukseen muutoin sovellettaisiin.” 5. Järjestöjen kanneoikeus Neogames Finland ry kannattaa elinkeinonharjoittajien etuja valvoville järjestöille suunniteltua oikeutta saattaa vireille asetuksen vastaista menettelyä koskevia kieltokanteita.
      • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • 1. Verkkoalustojen toimintaan liittyvät ongelmakohdat Verkossa toimivat välityspalvelut tarjoavat pääsyn uusille markkinoille sekä monia, uusia kaupallisia mahdollisuuksia, joiden avulla yritykset voivat hyödyntää Euroopan unionin sisämarkkinoiden etuja. Kuluttajatkin samalla hyötyvät, koska he voivat hyödyntää näitä verkossa valitsemiaan palveluita. Verkkoalustoilla välityspalveluja tarjoavien yritysten neuvotteluvoima B2B-suhteissa on kuitenkin niin vahva, että se verraten helposti mahdollistaa sen, että ne voivat tosiasiallisesti toimia yksipuolisesti tavalla, joka voi olla epäoikeudenmukainen ja vahingoittaa yrityskäyttäjien ja välillisesti myös kuluttajien oikeutettuja etuja. Sääntelyn lisääminen läpinäkyvyyden parantamiseksi on siten ollut välttämätöntä. Samalla se edistää kilpailuneutraliteetin toteutumista. Koska monet yritykset ovat nykyisin riippuvaisia verkossa toimivista palveluista, verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajilla on näin mahdollisuus harjoittaa useita mahdollisesti haitallisia kauppatapoja, jotka rajoittavat yrityskäyttäjien myyntiä niiden kautta ja voivat mahdollisesti vähentää niiden luottamusta. Nämä ilmenevät erityisesti avoimuuden ja läpinäkyvyyden puuttumisena sekä palveluita tarjoavien yritysten järjestyksestä ”ranking”. Hakutulosten optimointi on nykyisellään verraten helppoa. MaRa on pitänyt perusteltuna asetuksen mukaista vaatimusta, jonka mukaan verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajien käyttämissä ehdoissa on kuvattava tärkeimmät muuttujat, joiden mukaan määritetään yrityskäyttäjien järjestys hakutuloksissa. Samoin se, vaikuttaako järjestykseen yrityskäyttäjän välitön tai välillinen maksu välittäjälle. Yritykset joutuvat maksamaan saadakseen näkyvyyttä, eikä sekään välttämättä takaa sitä, että näkyvyys todellisuudessa sen jälkeen olisi parempi. Hyvänä esimerkkinä erityisen haitallisista sopimusehdoista ovat ns. suosituimmuuslausekkeet, jotka rajoittavat yritysten mahdollisuutta tarjota parempia ehtoja muiden kanavien kuin verkossa toimivien välityspalvelujen kautta. Nämäkin osaltaan heikentävät myös kuluttajien luottamusta verkkopohjaiseen alustatalouteen ja lisäävät samalla lainsäädännön hajanaisuutta digitaalisilla sisämarkkinoilla. Rajoitusten perusteet tulee näissä tapauksissa esittää avoimesti. Samalla tulee kuvata niihin liittyvät merkittävimmät taloudelliset, kaupalliset ja oikeudelliset näkökohdat. MaRa on pitänyt tärkeänä, että kuluttajille tulee kertoa selkeästi siitä, jos tiettyjä hakutuloksia voidaan asettaa etusijalle maksua vastaan. Lisäksi vaatimus siitä, että kuluttajille tulee tiedottaa tärkeimmistä muuttujista, jotka määrittävät järjestyksen verkossa toimivilla markkinapaikoilla, on erittäin perusteltu. Verkkoalustat voivat kilpailla suoraan verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjien kanssa, jotka eivät ole palvelujen tarjoajan määräysvallassa. Näissä tilanteissa verkkoalustojen tulee toimia avoimesti ja esittää kuvaus eriytetystä kohtelusta, jota sovelletaan sen itsensä tarjoamiin palveluihin verrattuna niihin, joita yrityskäyttäjät tarjoavat riippumatta siitä, toteutetaanko tällainen eriytetty kohtelu oikeudellisin, kaupallisin vai teknisin keinoin. Verkkoalustojen soveltamat sopimusehdot voivat myös rajoittaa hintakilpailua. Tästä on majoitustoimialalta esimerkkejä, joissa verkkoalustojen välityspalvelujen tarjoajat ovat edellyttäneet, etteivät hotellit voi kaikissa myyntikanavissaan tarjota asiakkailleen edullisempia ehtoja kuin mitä välityspalvelun kautta on mahdollista tarjota. Tämä vääristää kilpailua. MaRa korostaa sitä, että EU:n ja kansallisen kilpailulainsäädännön tulisi myös taata keinot puuttua verkkoalustojen mahdollisesti kilpailua rajoittaviin sopimusehtoihin, joihin myös kansallisen kilpailuviranomaisen tulisi tehokkaammin puuttua. 2. Toimivallan antaminen tuomioistuimelle Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että markkinaoikeudelle annettaisiin toimivalta käsitellä EU-asetuksesta johtuvia elinkeinonharjoittajan ja verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajan tai hakukoneen tarjoajan välisiä riitoja. MaRa kannattaa ehdotusta toimivallan antamisesta markkinaoikeudelle siltä osin kuin kyse on asetuksen vastaisen menettelyn kieltämisestä markkinaoikeudessa. Sen sijaan muut asiaan liittyvät vaatimukset tulisi käsitellä yleisessä tuomioistuimessa, miltä osin esityksessä ei ole ehdotettu näitä koskevaa uutta sääntelyä. Toimivalta jakaantuisi näin perustellusti markkinaoikeuden ja yleisen tuomioistuimen välillä vastaavalla tavalla kuin elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain mukaisen yleisen kohtuuttomien sopimusehtojen käytön kiellon ja varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain kohtuuttoman sopimusehdon sovittelua koskevan säännöksen osalta on säädetty. Esityksessä ehdotetaan säännöksiä myös siitä, mitkä tahot voisivat saattaa asian vireille markkinaoikeudessa. MaRa pitää perusteltuna, että kieltoa käyttää asetuksen vastaista sopimusehtoa tai asetuksen vastaista käytäntöä voi hakea markkinaoikeudelta elinkeinonharjoittaja, johon verkkoalustan käyttämä sopimusehto tai menettely taikka hakukoneen asetuksenvastainen menettely kohdistuu. MaRa kannattaa myös sitä, että tietyt elinkeinonharjoittajien etuja valvovat järjestöt voisivat saattaa vireille asetuksen vastaista menettelyä koskevan asian markkinaoikeudessa.
      • Markkinaoikeus, Markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen ja markkinaoikeustuomari Markus Mattila
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Työ- ja elinkeinoministeriölle Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi Viite: Lausuntopyyntö 10.1.2020 VN/6620/2019 Luonnoksessa hallituksen esitykseksi oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi (jäljempänä myös esitysluonnos) todetaan, että hallituksen esityksen tarkoituksena on antaa oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (jäljempänä myös asetus) täydentävää lainsäädäntöä. Esitysluonnoksessa ehdotetaan markkinaoikeudelle annettavaksi toimivalta käsitellä asetuksen velvoitteiden rikkomisesta johtuvia elinkeinonharjoittajan ja verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajan tai hakukoneen tarjoajan välisiä kieltoasioita oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain mukaisina markkinaoikeudellisina asioina. Markkinaoikeus esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavan. Yleisesti Esitysluonnoksessa ehdotetaan markkinaoikeudelle annettavaksi toimivalta käsitellä asetuksen velvoitteiden rikkomisesta johtuvia elinkeinonharjoittajan ja verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajan tai hakukoneen tarjoajan välisiä kieltoasioita oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain mukaisina markkinaoikeudellisina asioina. Kyseinen markkinaoikeuden toimivalta koskisi vain kiellon määräämistä. Muiden seuraamusten (esimerkiksi vahingonkorvaus) tuomitseminen kuuluisi yleisille tuomioistuimille oikeudenkäymiskaaren mukaisina riita-asioina. Esitysluonnoksessa lähemmin todetulla tavalla (esitysluonnoksen s. 14–15) tarkoituksena kuitenkin olisi, että edellä mainittujen kieltoasioiden osaltakin toimivalta jakautuisi markkinaoikeuden ja yleisten tuomioistuinten kesken. Tältä osin toimivalta esitysluonnoksen perusteluissa todetulla tavalla jakautuisi vastaavalla tavalla kuin elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain mukaisen yleisen kohtuuttomien sopimusehtojen käytön kiellon ja oikeustoimilain kohtuuttoman sopimusehdon sovittelua koskevan säännöksen osalta on säädetty. Tästä esitysluonnoksen mukaan seuraisi, että yleistä kieltoa esimerkiksi asetuksen vastaisen sopimusehdon käyttämiselle haettaisiin markkinaoikeudessa. Toisaalta yksittäiset riidat yrityskäyttäjän ja verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajan tai hakukoneen tarjoajan välillä käytäisiin yleisessä tuomioistuimessa eikä markkinaoikeus voisi käsitellä näitä koskevia asioita. Käräjäoikeuden yksittäisessä tapauksessa antama mahdollinen kielto ei estäisi välityspalvelujen tarjoajaa edelleen käyttämästä ehtoa muissa sopimuksissa. Esitysluonnokseen sisältyvän ehdotetun verkossa toimivia välityspalveluja koskevasta kieltomenettelystä annetun lain mukainen (markkinaoikeuden toimivaltaan määrättäväksi kuuluva) kielto koskisi siis menettelyn kieltämistä yleisesti (vrt. tyyppikohtuuttomuus), mutta toisaalta esitysluonnoksen mukaan olisi mahdollista, että yksittäistapauksessa kiellon voisi määrätä myös yleinen tuomioistuin. Yleisen tuomioistuimen määräämä kielto perustuisi ilmeisesti suoraan EU-asetukseen ja yleisten tuomioistuimien yleistoimivaltaan käsitellä kieltokanteita. Se, missä määrin edellä mainitun kaltaista ratkaisua jakaa lainkäyttövalta markkinaoikeuden ja yleisten tuomioistuinten kesken on pidettävä perusteltuna, on luonteeltaan senkaltainen kysymys, mihin markkinaoikeus riippumattomana ja puolueettomana lainkäyttövaltaa harjoittavana tuomioistuimena ei halua ottaa kantaa. Markkinaoikeus haluaa tässä suhteessa kiinnittää ainoastaan huomiota siihen, että esitysluonnoksessa ei vaikutettaisi kovinkaan syvällisesti analysoidun sitä, missä määrin edellä mainitun esitysluonnoksessa omaksutun sääntelyesikuvan (eli elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain) seuraamista toimivallan jaon osalta tänä päivänä nykyisin vallitsevassa tilanteessa on pidettävä enää perusteltuna. Elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain osaltahan on huomattava, että kyseinen laki on säädetty 1990-luvun alkupuolella, jolloin tuomioistuinkenttä niin olemassa olevien tuomioistuinten kuin muutoksenhaun järjestämisen osalta oli po. osin varsin erilainen, mikä on ollut mahdollisesti ainakin osaltaan vaikuttamassa tuolloin omaksuttuihin lainsäädännöllisiin ratkaisuihin. Siinä tapauksessa, että jatkovalmistelun yhteydessä katsotaan perustelluksi pohtia edellä mainittua kysymystä vielä syvällisemmin, markkinaoikeus ilmoittaa olevansa tarvittaessa valmis täydentämään edellä esitettyä tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla. Sen osalta, että markkinaoikeudelle on katsottu perustelluksi esittää toimivallan antamista asetukseen liittyvien asioiden osalta sinänsä, ei markkinaoikeudella ole huomauttamista. Säännöskohtaisia kommentteja Siinä tapauksessa, että esitysluonnokseen sisältyvää edellä selostetun lähtökohdan (eli elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain mukaista sääntelymallia) omaksumista pidetään perusteluna, markkinaoikeus haluaa erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että esitysluonnokseen sisältyvän ehdotetun verkossa toimivia välityspalveluja koskevasta kieltomenettelystä annetun lain (ja erityisesti sen 2 §:n) sanamuodosta ei vaikuttaisi olevan lainkaan luettavissa esitysluonnoksen perusteluissa mainittua, edellä selostetun kaltaista toimivallan jakoa (ja sitä, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluisi ainoastaan kiellon määrääminen yleisesti). Nyt ehdotettavalle sääntelylle esikuvana toimineen elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain osalta on huomattava, että kyseisestä laista voi jo säännöstasolla katsoa ilmenevän yksittäistapausten rajaaminen lain (ja sitä kautta markkinaoikeuden toimivallan) ulkopuolelle. Tältä on viitattavissa siihen, miten mainitun lain 1 §:n 1 momentti (johon kiellon määräämistä koskeva lain 1 §:n 2 momentin säännös nojautuu) on muotoiltu. Esitysluonnokseen sisältyvän ehdotetun verkossa toimivia välityspalveluja koskevasta kieltomenettelystä annetun lain 2 §:n sanamuodosta ei edellä kuvatun kaltaista jakoa sen sijaan ilmene. Päinvastoin on esitettävissä, että pykälää sanamuodon mukaisesti luettaessa ja tulkittaessa mikä tahansa asetuksen vastainen menettely voi tulla kiellettäväksi sen perusteella markkinaoikeuden toimesta. Tältä osin on viitattavissa, että pykälä sanamuodoltaan muistuttaa enemmän sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin muotoilua (jonka perusteella kaikki (myös yksittäistapauksia koskevat) mainitun lain mukaiset elinkeinonharjoittajien väliset kieltoasiat kuuluvat nimenomaan markkinaoikeuden toimivaltaan). Edellä mainitun valossa onkin todettava, että esitysluonnokseen sisältyvän ehdotetun verkossa toimivia välityspalveluja koskevasta kieltomenettelystä annetun lain 2 §:n sanamuoto voikin katsoa merkitsevän, vastoin esitysluonnoksen perusteluissa muutoin todettua, että yleiset tuomioistuimet eivät olisi kiellon määräämisen osalta lainkaan toimivaltaisia (edes yksittäistapauksessa), koska kiellon määrääminen on säädetty markkinaoikeuden tehtäväksi. Ehdotetusta verkossa toimivia välityspalveluja koskevasta kieltomenettelystä annetusta laista tulisikin jo säännöstasolla yksiselitteisesti ilmetä, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluva sanotussa laissa tarkoitettu kielto voisi tulla määrättäväksi vain niissä tapauksissa, joissa kieltovaatimus koskee menettelyn kieltämistä yleisesti (eikä siis yksittäistapauksellisesti). Se, miten edellä mainitun kaltainen säännös tulisi muotoilla, ei välttämättä ole aivan yksinkertaista, ja asian onkin katsottava edellyttävän tarkempaa jatkovalmistelua. Tässä yhteydessä olisi varmaan paikallaan pyrkiä myös esitysluonnosta tarkemmin analysoimaan sitä, missä määrin ja miltä osin asetukseen sisältyvissä säännöksissä oikein on katsottava olevan kyse ns. tyyppikohtuuttomuustilanteista ja miltä osin asetuksessa säännellyissä tilanteissa ei lainkaan (tai ainakaan kovin helposti) ole katsottava olevan kyse tyyppikohtuuttomuudesta. Lisäksi jatkovalmistelun yhteydessä voisi harkita ehdotettuun verkossa toimivia välityspalveluja koskevasta kieltomenettelystä annettuun lakiin sisällytettäväksi informatiivista säännöstä siitä, että muilta osin EU-asetukseen perustuvat tuomioistuinasiat kuuluvat yleisten tuomioistuinten toimivaltaan. Jussi Karttunen markkinaoikeuden ylituomari Lausunnon ovat laatineet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen ja markkinaoikeustuomari Markus Mattila.
      • OM, Yksityisoikeus- ja oikeudenhoito-osasto, Hossa Johanna
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi. Oikeusministeriö esittää lausuntonaan seuraavaa. Asetuksen 15 artiklasta Asetuksen 15 artiklassa säädetään asetuksen täytäntöönpanon valvonnasta. Sanamuodosta huolimatta artiklan on kuitenkin ymmärrettävä tarkoittavan ensisijaisesti sitä, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että asetuksen säännöksiä noudatetaan, ja että niiden on säädettävä tätä varten tarpeellisista toimenpiteistä. Täytäntöönpanokäsitteen käyttäminen esityksen perusteluissa on jossain määrin harhaanjohtavaa, vaikka sanottu käsite tuleekin asetuksen tekstistä. Esityksen ymmärrettävyyden lisäämiseksi oikeusministeriö esittää harkittavaksi, että hallituksen esityksen perusteluissa puhuttaisiin täytäntöönpanon sijaan asetuksen noudattamisesta niissä tilanteissa, joissa kysymys on noudattamisesta. Esimerkiksi esitysluonnoksen 8 sivun toiseksi viimeisen kappaleen voisi muuttaa kuulumaan seuraavasti: ”Koska jäsenvaltioissa on jo nykyisin erilaisia järjestelmiä, joilla lainsäädännön noudattamista turvataan, asetuksessa ei velvoiteta jäsenvaltioita perustamaan uusia järjestelmiä, menettelyitä tai viranomaisia asetuksen sisältämien säännösten noudattamisen valvomiseksi. Asetuksen noudattamista voivat valvoa nykyiset viranomaiset tai tuomioistuimet voimassa olevan kansallisen lainsäädännön puitteissa. Asetus ei siten edellytä sen noudattamista koskevaa erityissääntelyä eikä asetuksen säännösten rikkomisen säätämistä rangaistavaksi.” Lakiesityksistä Esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki verkossa toimivia välityspalveluja koskevasta kieltomenettelystä (1. lakiehdotus). Oikeusministeriöllä ei ole ehdotukseen huomautettavaa. Oikeusministeriö kuitenkin esittää harkittavaksi 1 §:n täsmentämistä siten, että siinä rajattaisiin täydentämisen kohde asetuksen mukaiseen kieltomenettelyyn seuraavasti: ”Tässä laissa annetaan täydentävät säännökset oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämistä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1150 mukaisesta kieltomenettelystä.” Oikeusministeriöllä ei ole huomautettavaa ehdotukseen muuttaa oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia (100/2013) (2. lakiehdotus). Oikeusministeriö kuitenkin toteaa, että hallituksen esitys laiksi kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista sekä laeiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 54/2019 vp) on annettu eduskunnalle 17.10.2019. Esityksessä ehdotetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n 1 momentin ja 5 luvun 2 §:n 1 momentin muuttamista. Hallituksen esitys on eduskunnan käsiteltävänä. HE 54/2019 vp tulisikin mainita esityksen jaksossa ”Esityksen riippuvuus muista esityksistä”. Kyseisen esityksen lisäksi jaksossa tulisi mainita kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksien uudistamista koskevaa hallituksen esitystä (HE 54/2019 vp) täydentävä hallituksen esitys, jossa huomioidaan perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset seuraamusmaksuasioiden käsittelyjärjestykseen (ks. PeVL 12/2019 vp). Täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan edellä mainittujen oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain säännösten muuttamista verrattuna siihen, mitä alkuperäisessä ehdotuksessa esitettiin. Täydentävä hallituksen esitys on tarkoitus antaa viikolla 8. Lopuksi Oikeusministeriö kiinnittää lopuksi huomiota siihen, että esitysluonnoksessa on osin tarpeettoman laajasti selostettu voimassa olevan lain sisältöä ja lakien esitöitä. Oikeusministeriö esittää nykytilan kuvauksesta poistettavaksi jakson ”Sopimus- ja vahingonkorvausoikeutta koskevat yleissäännökset ja periaatteet”, koska asetuksella ei ole vaikutusta näihin säännöksiin taikka periaatteisiin. Myös jaksoa ”Elinkeinonharjoittajien välisiä suhteita koskeva erityissääntely” on perusteltua tiivistää. Lisäksi oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että esitysluonnos on kirjoitusasultaan viimeistelemätön. Esitys tulee toimittaa tarkastettavaksi oikeusministeriön laintarkastusyksikköön ennen sen antamista.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Hallituksen esityksen tarkoituksena on antaa oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta täydentävää sääntelyä. Lakiehdotuksissa ehdotetaan annettavaksi markkinaoikeudelle toimivalta käsitellä asetuksen velvoitteiden rikkomisesta johtuvia elinkeinonharjoittajan ja verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajan tai hakukoneen tarjoajan välisiä riitoja. Markkinaoikeus voisi määrätä kiellon käyttää asetuksen vastaista menettelyä, jota voitaisiin tehostaa uhkasakolla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) pitää perusteltuna markkinaoikeuden nimeämistä toimivaltaiseksi tuomioistuimeksi, joka voisi kieltää asetuksen vastaisen menettelyn. KKV pitää perusteltuina myös markkinaoikeudelle kiellon tehosteeksi esitettyjä toimivaltuuksia, kuten uhkasakkoa ja väliaikaisen kiellon määräämistä. Asetus ei edellytä kansallisen viranomaisen perustamista valvomaan asetuksen noudattamista, eikä Suomi ole tällaista vaihtoehtoa kannattanut asetuksen valmistelun yhteydessä. Mikäli asetusta valvomaan asetetaan kuitenkin jokin viranomaistaho lain jatkovalmistelussa, sen resursoinnista tähän tehtävään tulee huolehtia. Lakiehdotusten tarkoitus on, että asianomaisen elinkeinonharjoittajan lisäksi tietyt elinkeinonharjoittajien etuja valvovat järjestöt voisivat saattaa vireille asetuksen vastaista menettelyä koskevan asian. KKV pitää tätä mahdollisuutta tarkoituksenmukaisena.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Yrityslainsäädäntö ja hallinto, Bertell Sanna-Maria
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää tilaisuudesta lausua asiassa. Esityksessä on kyse asetusta täydentävästä lainsäädännöstä siltä osin, että selvennetään kielto- ja muun oikeudenkäyntimenettelyn prosessipolut. Esitetty jako kieltoasioiden käsittelystä markkinaoikeudessa ja muiden vaatimusten käsittelystä yleisessä tuomioistuimissa vastaa jo olemassa olevaa prosessijakoa elinkeinonharjoittajien välisissä sopimusasioissa. EK kannattaa esitystä.
      • Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry, Niemi Timo
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Kuluttajaliitolla ei ole asiaan huomauttamista.
      • Keskuskauppakamari
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi. Keskuskauppakamari pitää hallituksen esitystä koskevassa luonnoksessa esitettyjä ehdotuksia kannatettavina. Markkinaoikeuden toimivalta asetuksen tarkoittamissa tilanteissa on perusteltu. On tärkeää varmistaa, että markkinaoikeudella on riittävät resurssit tehtäviensä hoitamista varten, mikäli työmäärässä tapahtuu toimivallan laajentumisen myötä kasvua. Tältä osin on luonnollisesti tärkeää seurata työmäärän kasvua. Keskuskauppakamarilla ei ole muilta osin lausuttavaa hallituksen esitystä koskevaan luonnokseen.
      • Tori.fi, Schibsted (SCM Suomi Oy)
        Päivitetty:
        7.2.2020
        • Tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus ja avoimuus ovat ehdottoman tärkeitä arvoja Torin toiminnassa ja tuemme tarvittavia muutoksia lainsäädännössä näiden turvaamiseksi verkon välityspalveluiden toiminnassa yritysasiakkaiden suhteen. Kiitos mahdollisuudesta antaa lausunto.
      • Uber Finland Oy, Torvelainen Robert
        Päivitetty:
        4.2.2020
        • Uber kiittää pyynnöstä antaa lausunto. Uberilla ei ole esitykseen kommentoitavaa.