• 1.Poliisin henkilötietolakiin ehdotetut muutokset
      • Ylä-Rotiala Aarne, Kansalainen
        Päivitetty:
        10.2.2025
        • Haluan kommentoida selvitettäväksi esitettävää mahdollista muutosta biometristen tunnisteiden käyttöön, tai kansalaisten ymmärtämässä muodossa "sormenjälkirekisterin pääsy". Huomautan ensimmäiseksi että SM on kirjannut asian tavalla ja kielellä jota on vaikea ymmärtää ja etsiä. Tämä ei ole hyvän hallintotavan mukaista. Selkeä teksti kielellä jota kansalainen ymmärtää - tai ei esityksiä. Biometrisia tietoja sisältävää rekisteriä luotaessa todettiin selvästi että rekisteriä ei koskaan avata. Tämä on hyvä muistaa ja lupausta kunniottaa. Sormenjäljet ja muut biometriset tunnisteet ovat erittäin yksilöiviä. Ihminen voi muuttaa nimensä, osoitteensa, viranomaiskeinoin tarvittaessa jopa henkilötunnuksensa, mutta ei sormenjälkiään. Digitaalisesti tallennettu sormenjälki on mahdollista tulostaa sopiville pinnoille ja näin käyttää jonkun muun sormenjälkeä. Sormenjälkirekisteriä ei pidä avata, sillä avauksen yhteydessä tähän toivottavasti erittäin hyvin suojattuun kokoelmaan avataan pääsy jota kolmanet osapuolet voivat yrittää hyödyntää. Julkishallinnon IT taidot ja kyvyt eivät ole sillä tasolla että kansalaisen pitäisi niihin luottaa. Pääsyä ei tule avata kolmansien osapuolien riskin vuoksi. Esityksessä yritetään rajata poliisin ja muiden viranomaisten pääsyä nyt. Huomautan että aiemmin pääsy rajattiin "ei pääsyä, rekisteiä ei avata". Kansalaisen ei tule luottaa näihin lupauksiin joita poliitikot näköjään ovat valmiita rikkomaan. Pääsyä ei tule avata ilman keskustelua sormenjälkien keräämisestä. Sormenjälkien tallennus tulee muuttaa valinnaiseksi siten, että jälki tallentuu vain passin ja henkilökortin sirulle, ei rekisteriin. Jo rekisterissä olevia tietoja ei saa käyttää. Uusi vapaaehtoiseen tallennukseen perustuva rekisteri pitää perustaa erillisenä IT-järjestelmänä. Pääsyä sormenjälkirekisteriin ei tule avata tämänkään seikan vuoksi. Kansalaisen pitää luottaa hallinnon hyvään tahtoon ja taitoon nyt ja tulevaisuudessa. Yhdysvaltain tapahtumat osoittavat tällaisten järjestelmien haavoittuvuuden - mitä jos ääritaho voittaa vaalit, ja hankkii vaalivoiton kautta pääsyn rekistereihin. Pääsyä ei tule avata nyt eikä tulevaisuudessa, sillä kansalaisella eikä maassa asuvalla ulkomaailaisella ole takeita tulevaisuuden poliitikkojen ja viranhaltijoiden kyvyistä ja luotettavuudesta. Kansalaisen on mahdoton suojautua etukäteen ja jälkikäteen sormenjälkirekisterin mahdollista ja todennäköistä väärinkäyttöä vastaan nyt ja tulevaisuudessa. Huomattakoon että kansalainen voi suojautua kaupallisten ja/tai ei-nbiometrinen tunnisterekisterien tietovuotoja vastaan. Tämänkään perusteen vuoksi pääsyä sormenjälkirekisteriin ei tule avata. Esitän päinvastoin että nykyinebn rekisteri tuhotaan kaikkien varmuuskopioineen ja sen tilalle perustetaan vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä jossa sormenjäljet tallennetaan vain myönnettävän henkilökortin, passin tai vastaavan fyysiselle sirulle.
      • Asikainen Lauri
        Päivitetty:
        8.2.2025
        • Kommentoin esitystä vain henkilötietojen ja poliisilain muuttamisen osalta. En voi hyväksyä ehdotusta. Luonnoksessa todetaan: ”Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus vahvistaa rikostorjuntaa kansalaisten turvallisuuden ja viranomaisia kohtaan koetun luottamuksen lisäämiseksi.” Onko hallitus oikeasti sitä mieltä, että laajentamalla rekisterin käyttötarkoitusta jälkikäteen vastoin alkuperäistä lupausta lisää luottamusta viranomaisia kohtaa? Rekisterin perustamisen yhteydessä luvattiin, ettei sitä käytetä muuhun tarkoitukseen. EU ei vaatinut rekisterin perustamista. Kyseisessä passiasetuksessa 2252/2004 annettiin vain kaksi syytä käyttää biometrisiä tunnisteita: a: asiakirjan aitouden toteaminen ja b: henkilöllisyyden varmistaminen. Miten hallituksen mielestä on perusteltua toimia vastoin alkuperäistä asetusta? On hyvin kyseenalaista laajentaa jälkikäteen rekisteriä eri tarkoituksiin kuin se on perustettu. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella valtakunnallisesti muutoksesta olisi todennäköisesti hyötyä noin 11 rikoksen selvittämisessä. Tämä on naurettavan pieni määrä lakimuutosta ajatellen. Lisäksi luonnoksessa mainitaan poliisin arvion mukaan n. 8000 vakavasta rikoksesta vain 70 rikoksen kohdalla saattaisi uudistuksesta olla hyötyä. Lähtökohtaisesti suhtaudun skeptisesti poliisin toimivaltuuksien kasvattamiseen. Sille pitäisi olla painavat perusteet. En näe näin mitättömän pienen määrän hyötyä olevan millään tavalla suhteessa muutoksen mahdollisiin haittoihin. Mikä takaa ettei rekisteriä myöhemmin laajenneta käytettäväksi myös lievien rikosten kohdalla? Ehdotuksessa käsitellään ylimalkaisesti sen riskejä. Vaikka rekisterin käyttöoikeus rajattaisiin vain pieneen määrään virkamiehiä on kyseenalaista olettaa ettei yksikään heistä väärinkäyttäisi oikeuksiaan esim. kiristyksen, lahjonnan, uhkailun yms. seurauksena. Lisäksi tietoturvaan kiinnitetään minimaalisesti huomiota, miten varmistetaan etteivät tiedot leviä vääriin käsiin? Poliisi valvoisi omiaan tai joku ulkopuolinen luotettava taho hoitaisi valvonnan? Nykyisin on mahdollista esim. harhautustarkoituksessa lisätä ulkopuolisen henkilön sormenjäljet rikospaikalle. Miten ehdotus muka auttaisi ehkäisemään väärinkäytöksiä? Ehdotuksessa väitetään ettei kansalaisen ole pakko hankkia henkilötodistusta. Tämä on teoriassa totta. Käytännössä jos viranomaisen luona pitäisi asioida henkilökohtaisesti se olisi mahdotonta ilman henkilötodistusta. Lisäksi mm. pankit ja monet yritykset vaativat henkilötodistuksen ennen kuin suostuvat ottamaan kansalaisen asiakkaakseen. Käytännössä henkilötodistuksen omistaminen on nykyisin melkein pakollista. Jos ehdotus toteutetaan, kansalaisen sormenjälkiä käytetään muihin tarkoituksiin kuin on välttämätöntä henkilötodistuksen myöntämistä varten ilman että kansalaisella on oikeutta kieltää sitä. Jos hallitus on tosissaan ehdotuksen kanssa suosittelen vahvasti ettei henkilötodistuksen myöntämisen ehdoksi laiteta suostumusta biometristen tietojen käyttämistä muihin tarkoitukseen kuin henkilötodistuksen myöntämiseen. Lomakkeeseen voisi lisätä erillisen kohdan esim. ”Suostun biometristen tietojen luovuttamiseen rikostutkintaa varten”. Kansalainen voisi näin vapaaehtoisesti suostua luovuttamaan tietonsa ilman että se olisi ehtona henkilötodistuksen saamiselle.
      • 2.Maahanmuuttohallinnon henkilötietolakiin ehdotetut muutokset
      • 3.Ulkomaalaislakiin ehdotetut muutokset
      • 4. Esityksen pääasialliset vaikutukset
      • Asikainen Lauri
        Päivitetty:
        8.2.2025
        • Kun otetaan huomioon huonosti valmisteltu ja perusteltu EU komission ajama lapsipornosuodatusehdotus onko millään tavalla järkevää laajentaa rekisterin käyttötarkoitusta alkuperäistä käyttötarkoitusta laajemmaksi? Mitä tapahtuu jos tulevaisuudessa vallassa on kansalaisoikeuksiin piittaamattomasti suhtautuva hallitus, kannattaako antaa enemmän mahdollisuuksia tarkkailla kansalaisia kuin aikaisemmin? Ehdotus on mielestäni huonosti yhteensopiva perinteisen syytön kunnes todistetaan syylliseksi oletuksen kanssa ja se on kyseenalainen yksityisyydensuojan näkökulmasta. Mielestäni tämä vie yhteiskuntaa väärään suuntaan ja asiaa kannattaisi harkita tarkemmin.
      • 5. Muut huomiot esitysluonnoksesta
      • Asikainen Lauri
        Päivitetty:
        8.2.2025
        • Luonnoksen perusteella hallitus ei halua asiasta kommentteja kansalaisilta. Luonnos on kirjoitettu juristin näkökulmasta ja käytännössä pitäisi opiskella oikeustiedettä, että ymmärtäisi luonnoksen täydellisesti. Ehdotan että jatkossa luonnosten kirjoituksessa otetaan huomioon myös kansalaiset ja luonnokset kirjoitetaan helpommin ymmärrettäviksi. Samaa periaatetta kannattaisi soveltaa myös lakien kirjoittamisessa! Pidän hyvin kyseenalaisena, ettei hallitus ole julkisesti pyytänyt kansalaisia kommentoimaan ehdotusta! On pakko kysyä, onko hallituksen asenne ”päättäjä päättää” ja kansalaisten mielipidettä ei tarvitse ottaa huomioon?