• Lausunnonantajia: 13
    Lausunnonantajan lausunto
      • Lausuntonne tai kehittämisehdotuksenne:*
      • Kannala Kari
        Päivitetty:
        16.12.2019
        • 1) Ns. punttikalastus kiellettävä koskipaikoissa Kalastusmuoto aiheuttaa lohille ja taimenille vaurioita. Vauriot ovat haavaumia sekä suomu- ja suomujen alaisia vaurioita, mitkä lisäävät kalojen kuolleisuutta joessa. Vauriot altistavat vesihomeelle. Koskipaikkoina on otettava lukuun ainakin Kukkolankoski, Matkakoski ja Kattilankoski. Erityisesti Kukkolankoskella ja Matkakoskella tapahtuvana kalastusmuotoa harjoitetaan niin voimaperäisesti, että esimerkiksi vuonna 2019 kalastusmuoto on aiheuttanut vähintään tuhansille lohille em. vaurioita. Tutkijoiden mukaan suomuvauriotkin altistavat vesihomeelle veden ollessa viileää. Tätä osoittaa vuoden 2019 korkea kuolleisuus joessa, kun vesi oli korkealla ja punttikalastus oli mahdollista ja erittäin runsasta Matkakoskellea (Ruotsin ja Suomen rannalla enimmillään omien laskujeni mukaan yhteensä yli 100 heittelijää) ja vesi oli viileää. Vastaavasti vuonna 2018, kun vesi oli poikkeuksellisen lämmintä ja punttikalastusta ei voitu harjoittaa, kuolleita lohia joessa ei esiintynyt. Luonnonvarakeskus on todennut kalanviljelylaitoksia koskevissa tutkimuksissa, että lohet altistuvat vesihomeelle veden ollessa viileää. Suomuvaurioiden merkitystä on aliarvioitu. Puntit voivat olla 40-100 grammaa. Jokainen kalastaja tietää, miten siima, jonka päässä lentää vähänkin painava viehe, viiltää ihoa. Se rikkoo monesti lohen suomupintaa. Vesihomealtistukselle riittänee suomujen limapinnan rikkoutuminen. Em. koskipaikoissa kiivaasti virtaavassa vedessä viiltävä punttisiiman päässä oleva perho kalaan ulkopuolelle erittäin usein, mikä johtaa toistuviin karkuutuksiin kalan repiessä itsensä irti. Jokainen koskella seurannut on voinut havaita karkuutusten suhteettoman suuren määrä. Silloinkin kun perhon sanotaan olevan suussa, se johtuu usein siitä, että lukuisista vedessä viuhuivista siimoista moni osuu esim. Matkakosken montussa lepäävien ja happea haukkovien lohien suihin. Karkuutus tarkoittaa tilanteita, joissa kala on kunnolla kiinni, mutta karkaa väsytyksestä huolimatta. Tornionjoen lohenkalastussivuilla nimensä maininnut Ruotsin puolen punttikalastaja sanoi vain joka viidennen pysyvän. Se vastaa vähintään omia havaintojani Suomen puolella. Suomen puolella karkuutusten määrä on vielä suurempi paikan olosuhteiden vuoksi. Em. koskipaikat tulisi rauhoittaa myös sen vuoksi, että lohet lepäävät esim. Matkakosken punttikalastus paikassa eräänlaisessa montussa, jonka leveys on vain noin 20 metriä ja pituus noin 10 metriä. Tässä montussa voi olla samaan aikaan lepäämässä kymmeniä lohia, joiden päälle lentää sarjana ja samaan aikaan useampia punttisiimoja. Olosuhteet ovat omiaan aiheuttamaan vaurioita, ulkopuolelta tarttumisia (ml. siiman kulkeutumisesta suuhun tapahtuneet) ja suhteettoman kalastuspaineen. Esim. yksin Ruotsin puolella oli kirjattu 1100 lohta kesäkuussa 2019. Suomen puolella puntinheittäjät eivät ilmoita saaliitaan. Syyt siihen eivät kestä päivänvaloa. 2) Saaliin ilmoitusvelvollisuus on laajennettava koskemaan kaikkia kalastusmuotoja, myös ns. kulkutusta. Kulkutus kulkuverkoilla ei ole perinnekalastusta. Esim. Kainuunkylässä se on alkanut vasta 1960-luvulla, ensin siikaverkoilla, sitten varta vasten kudotuilla verkoilla. Tiedossani ovat miehet (toinen sukulaiseni), jotka sen aloittivat. Ao. kalastusmuoto on johtanut lisääntyneeseen kalastuspaineeseen. Aikaisempien kylällä oli taloilla yhteiset rantanuotat, joita heitettiin kahdessa paikassa ja saalis jaettiin talojen kesken. Kulketuksen alettua kullakin talolla on omat veneensä ja verkkonsa. Kainuunkylästä kulkutus laajeni ylemmäksi jokea. Tämä on johtanut Tornionjoella pyyntikuntien lisääntymiseen ainakin useisiin kymmeniin. 3) Viime keväänä esillä oli vuosittaisten henkilökohtaisten pyyntikiintiöiden säätäminen Päätyminen pyyntikiintiöihin vain Tornion-Muonionjoella ei noudattaisi perustuslain säätämää yhdenvertaisuutta. Lohenpyynti Tornion-Muonionjoella on ikiaikaista. Asutus on tullut lohen perässä ja kiinteät asukkaat ovat harjoittaneen lohenpyyntiä jo varhaiselta keskiajalta. Sukutilallamme Kainuunkylässä oli arkeologisten kaivausten mukaan asutusta jo 1100-luvulla (Tornionlaakson historia 1-2). Pyyntikiintiöiden säätäminen yhdenvertaisesti niin meri- kuin jokialueelle, eri kalastusmuodoille, eri lohijoille edellyttää huolellisia selvityksiä ja monipuolista valmistelua. Lisäksi olisi otettava huomioon turistien ja pysyvän asutuksen ja mökkiläisten asema. Monet ovat hankkineet lomakiinteistön juuri kalastusmahdollisuuksien vuoksi ja ovat tuoneet ja tuovat siten elinvoimaa jokivarteen. Pyyntikiintiöiden säätämiseen vain Tornion-Muonionjoelle ei ole laillisia eikä asiallisia edellytyksiä nykyvaiheessa.
      • Kärki Tuomo
        Päivitetty:
        16.12.2019
        • Spinfluga/Painoperhon heitto kielto koko Tornion- Muonion joen vesistölle. Perusteluina ympäristömyrkkyjen levittämisen ehkäisy. Vaelluskalan ja osin paikallisenkin kalan hyvin voinnin kohentuminen eräissä erittäin suosituissa pyyntikohteissa. Kalamiesten keskuudessa tapahtuneiden ikävien konfliktien ehkäisy kalastustapaan vedoten. Kehittämisehdotuksena tutkisin mahdollisuutta kehittää tietyillä alueilla, tunnettujen koskialuiden rannaltakalastuksen voimakkaammalla säätelyllä luoda jo olemassa olevasta kalastuskulttuurista tasokas matkailutuote.
      • Karjalainen Sirpa, lausunnonantaja Hannu Rauhala, lähettäjä Sirpa Karjalainen
        Päivitetty:
        16.12.2019
        • Hannu Rauhala Kilpisjärvi 16.12.2019 Tsahkalluoktantie 14 99490 KILPISJÄRVI Vastaus lausuntopyyntöön 263423 Maa- ja metsätalousministeriö Muutosehdotus Tornionjoen kalastussääntöön 2020 Esitän 11 §:ssä mainitun ja pöytäkirjan kohdassa 13 lievennetyn Kilpisjärveä koskevan 1.10. – 15.11. kalastuskiellon poistamista. Perustelut Vaelluskalat lohi ja meritaimen eivät nouse Kilpisjärveen. Kilpisjärven luontaiset kalalajit rautu ja siika ovat erittäin runsaslukuisia ja hyväkuntoisia. Pyynnin ansiosta kalojen keskikoko on suurentunut huomattavasti. Aiemmin siikaa pyydettiin 27 mm solmuvälisellä verkolla, nykyään käytetään 45 mm solmuvälin verkkoa. Kalat ovat hyväkuntoisia ja terveitä. Tämänhetkiset rauhoitukset ja kiellot vaarantavat kalakannan suotuisan kehityksen. Kielto johtaa siihen, että kalojen määrä kasvaa ja kalojen keskikoko tulee pienentymään. Kilpisjärven kylässä on noin 120 asukasta ja näistä kotitarvekalastusta harrastaa vain muutama. Kieltojen ja rajoitusten sijasta mielestäni tulisi yhteiskunnan pikemminkin edistää verkkokalastusta puhtaan lähiruoan hankkimisen keinona etenkin nuorten keskuudessa. Jo vanhastaan tunturijärvien kalavesiä on hoidettu vain pyytämällä, ja siten kalakanta on pysynyt terveenä ja tuottavana. Toinen Kilpisjärveä kohdannut dramaattinen kalastusmääräys on raudun alamitan määrittely. Rautukanta on viime vuosikymmeninä suurentunut, ja kalat ovat terveitä ja hyvänkokoisia. Uusilla määräyksillä ja rajoituksilla ei tule pilata tätä suotuisaa kehitystä. Kilpisjärvessä on jo entuudestaan kolme rauhoitusaluetta, jotka turvaavat kalojen häiriöttömän lisääntymisen. Hannu Rauhala Kotitarvekalastaja Kilpisjärveltä
      • Kauppinen Heikki
        Päivitetty:
        16.12.2019
        • Tornion-Muonionjoen kalastussääntöön kolme lisäys- tai muutosehdotusta: 1. KAIKKEEN AMMATTIMAISEEN KALASTUKSEEN MYYNTIIN MENEVIEN KALOJEN MERKINTÄPAKKO, ei erotella onko terminaalialueen, jokisuiston tai joen saalisalueelta, vaan ammattimaisen kalastuksen saaliit aina merkittävä tunnistemerkein jotta voidaan seurata onko tuotu muualta ns. "jokikalana tai Suomen terminaalialueilta pyydettynä" myyntiin! 2. Saaliin ilmoittamisvelvollisuus virkistyskalastuksessa! Nyt huomattava osa, varmaan paljon enemmän kuin puolet jokialueen virkistyskalastuksen saaliista jätetään saalisilmoitusmenettelyn ulkopuolelle. Olisi järkevää että kaikki muu kuin vähäisessä määrin omaan kotitalouskäyttöön kalastettu lohikala ilmoitettaisiin saalisilmoituksin samalla tavalla kuin mm. metsästyksen lupien ehdoissa on ollut jo vuosikymmeniä. Kalantutkimus, kalastusmatkailun kehittäminen, lupamenettelyn kehittäminen etc. kaikki hyötyisivät ajallaan ja tunnollisesti tehdyistä saalisilmoituksista. HUOM! Ei tarkoita mitään virkistyskalojen merkintäpakkoa, siitä ei ole mitään hyötyä. Vain saalistietojen luotettavampaa keruumenettelyä. 3. Harrin kevätpilkintäkielto Muonionjoella on tarpeeton huhtikuulla. Harjuskanta on paikoin ylitiheäkin, ja yleensä jääolosuhteet rajoittavat loppukevään pilkintää luonnostaan. Pilkintää harjoitetaan vain muutamien suvantojen alueilla, valtaosa uomasta on kokonaan pilkintäkäytön ulkopuolella aina. Siksi tämä turhauttava säännös tulee poistaa Muonionjoen-Könkämäenon alueelta. Alisella Tornionjoella JOS niiden alueiden asukkaat haluavat, kielto voi jäädä voimaan huhtikuuta koskien. Mikäli asiassa on ristiriitaisia käsityksiä, rajoitusta tai -kalastuskieltoa ei tule asettaa näiltäkään osin voimaan.
      • Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry, Kari Heinikoski puheenjohtaja, Heinikoski Kari
        Päivitetty:
        16.12.2019
        • Maa- ja metsätalousministeriö Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry. Tornion-Muonionjoen kalastussääntö lausunto 2019 Troolauskielto Tornion-Muonionjoen kalastussäännössä on edelleen perusteeton ja alueen kalakannoille haitallinen. Troolauskielto estää perustuslain vastaisesti vesialueen omistajia hyödyntämästä omaisuuttaan. Regale oikeuden omistajana valtio on vastuussa Tornion-Muonionjoen lohesta. Nykyinen kalastussääntö ei mahdollista jokikalastuksen säätelyä esim. kesken kalastuskauden. Jokikalastus tuleekin saattaa samanlaiseen kontrolliin kuin merialueen lohenkalastus. Jokisaaliista ei nykyään tiedetä kuin "valistunut arvaus". Ps. Milloin ministeriö ryhtyy toimiin kalatalousalueen perustamiseksi Tornion-Muonionjoelle? Kari Heinikoski Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry.
      • ProAgria Lappi ry, Lapin Kalatalouskeskus
        Päivitetty:
        16.12.2019
        • Lausunto Tornionjoen kalastussäännön muutosehdotukset vuodelle 2020 Lapin kalatalouskeskus on maakunnallinen kalatalouden neuvontajärjestö, joka tavoitteena on yhdessä muiden Lapin maakunnan kalatalousalan toimijoiden kanssa kehittää kalastajaryhmien kalastusmahdollisuuksia ja luonto- ja kalastuselämyksiä. Yhdistyksen jäseninä on mm. 200 Lapin osakaskuntaa. Lapin kalatalouskeskus esittää lausuntona seuraavaa. Lippokalastus jokialueella Lapin kalatalouskeskus näkee että lippoamiskauden pidentämien kauden alusta on tarpeellista ja perusteltua. Lippoaminen on periteinen kalastustapa Tornionlaaksossa ja sen säilyminen perinteisenä kalastusmuotona on tärkeä alueen asukkaille sekä matkailulle ja kauden pidentämisellä ei ole merkittävää haittaa nousulohelle tai muulle kalastukselle. Harjuksen kalastuskielto Katsomme että harjuksen kalastuskielto 1.4.–31.5. on tarpeellinen harjuksen poikastuotannon turvaamiseksi Tornionjoessa leveyspiirin 67 ° eteläpuolella. Lapin kalatalouskeskuksen Kosti Hietala Eero Liekonen puheenjohtaja toiminnanjohtaja
      • Kätkäsuvannon osakaskunta
        Päivitetty:
        15.12.2019
        • Esitän, että Tornion-Muonionjoki yhteislupa-alueelle tulisi paikallisille asukkaille oma kalastuslupa. Perustelut - näin paikallisille asukkaille voidaan aina turvata kalastuslupien saanti - tarvittaessa paikallisille asukkaille oma kalastuskiintiö - tarvittaessa turistilupien myyntiä voidaan rajoittaa - paikallisille asukkaille edullisimmat hinnat -
      • Liisanantti Kalervo
        Päivitetty:
        15.12.2019
        • Kalervo Liisanantti Tornionjoen kalastusalue 2010-2016, hall.pj. Kukkolan osakaskunta 95520 Tornio, Färinranta 4 kalervo.liisanantti@pp.inet.fi LAUSUNTO 14.12.2019 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntönne 08.11.2019/1507/04.04.03.01/2019 TORNIONJOEN KALASTUSSÄÄNNÖN MUUTOSEHDOTUKSET VUODELLE 2020 Kiitän lausuntopyynnöstä. Suomen ja Ruotsin kalastuslainsäädännön sovittamista yhteiseksi harjuksen kevätpyyntisäätelyksi Tornionjoen kalastusalueella pidetään oikeana. Alisen Tornionjoen koskikalastuskulttuuuri on saanut myönteisen vastaanoton Suomen ja myös Ruotsin kulttuuriviranomaisissa, koska ikivanhaa säilynyttä pyyntikulttuuria pidetään säilyttämisen arvoisena ja lisäksi hyvänä matkailutuotteena. Unescon hyväksymää aineetonta kulttuuriperintöä, jonka hakuprosessi on käynnistymässä Tornion kaupungin, Haaparannan kaupungin ja todennäköisesti Rajajokikomission rahoittamana paikallisen hakijan kanssa, pidetään yhtenä maailman parhaimmista matkailubrändeistä. Unescon matkailubrändi on alueen yhteinen eli hyötyjiä on useita, mm. Lapin matkailu. Koskikalastuskulttuuri on useita kalastusmuotoja, mutta lippokalastus on kaikkein näkyvin ja matkailijoita eniten kiinnostava. Kalastuskausi alkaa 01. päivä kesäkuuta ja jatkuu syyskuun puoliväliin asti. Matkailun kesäsesonki on pitempi ja esitän myös koskikalastuskauden jatkamista koko kalastuskaudeksi, kuten urheilukalastuksessa. Lohen ja siian lippokalastus voisi alkaa ilman mitään haitallisia vaikutuksia jo 01. päivä kesäkuuta. Lohen tilastoitu lippokalastussaalis on ollut vuosittain 100-200 lohta ja siikasaalis n. 5000 kg. Kalastukseen ja patoamistöihin osallistunee 100-200 henkilöä. Kunnioittavasti Kalervo Liisanantti
      • Tornion-Muonionjoen-Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alue
        Päivitetty:
        14.12.2019
        • Kalastussäännön kohta 17, harjuksen kalastuskielto (pilkkiminen) on korjattava. 1,4 - 31.5 Muoniojoessa ja Könkämäenossa. Harjuskanta on täällä yläperällä vahva.
      • Kangosjärven osakaskunta, Niemelä Juha
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Kalastussäännön kohta 17., jossa on asetettu harjuksen kalastuskielto koko jokialueellle 1.4. 31.5.2020 on korjattava!! Lausuntoluonnoksessa pyydettiin lausuntoa keväällä Ääverjokisuulta alaspäin olevaan kieltoon ja sitten rauhoitetttiinkin koko joki. Muonion- ja Könkämäenon harjuskanta on vahva, eikä pilkkiminen vaaraanna kalakantaa edes vähäisessä määrin, joten pilkintäkielko on täysin peruusteeton. Alueella on kevätpilkinnälle vanhat perinteet ja keväällä tehty päätös on aiheuttanut paljon ihmetystä. Asia on siis korjattava. Kalastussäännön kohtaa 3. tulisi myöskin korjata siten, että kalastus alkaisi vasta 15.8., koska elokuun alussa jokeen nousee vielä runsaasti lohta ja taimenta, jotka kuolevat kulkuverkkoihin ja kulteisiin. Lisäksi siikakanta on heikentynyt ja pienentynyt kovasti, eikä sitä saada enää saaliksi merkittävästi Vuentokosken niska-aluetta ylempänä. Ko kalastuksen kieltäminen kokonaankin tulii ottaa harkintaan juurikin heikentyneen siikakannan takia! Lippokalastus tulisi alkaa myös siian osalta vasta 8.6., eikä 1.6. Tuo varhennus on tehty turismin takia, mutta kesäkuun alussa alueella on hyvin vähän matkailijoita. Kyseessä on vain viikon mittainen pätkä, mutta vuosittain molemmin puolin rajaa lipotaan lohta ja taimenta laittomasti tuona aikana -kun ei ole paljon silmiä näkemässä mitä touhutaan.
      • Kätkäsuvannon osakaskunta, Alatalo Seppo
        Päivitetty:
        12.12.2019
        • Harjuksen kalastuskielto 1.4.-31.5.2020 Muoniojoessa ja Könkämäenolla on tarpeeton koska kyseisissä joissa harjuskanta on erittäin hyvä, monissa paikoissa jokea harjuskanta on kääpiöitynyt liian tiheän talvikannan vuoksi. Harjuksen alamitta voitaisiin poistaa, että saataisiin ylitiheää kalakantaa harvennettua.
      • Hekkala Pauli
        Päivitetty:
        11.12.2019
        • Spinfluga kalastuksen kielto. Perusteena tälle on kalakannan lisääntyneet ulkoiset vauriot ja vesistön saastuttaminen. Spinfluga kalastuksessa on huomattavasti suuremmat riskit vahingoittaa kalaa ulkoapäin. Kalastus keskittyy pienille koskialueille ja kalojen levähdyspaikoille jossa vaurioiden riskit ovat suuret. Lohet ovat monesti hyvin pienellä alueella ja vieheitä voi yhtäaikaa olla useita keskellä parvea. Kalat levähtävät monessa kerroksessa joten kaloille ja erittäin pieni mahdollisuus väistää viehettä. Lisäksi spinfluga kalastuksessa käytetään lyijypainoja joita jää valtavia määriä veteen kesän aikana. Näin ollen vesistö rasittuu turhaan lyijystä ja siimoista joita kalastusmuodossa jää paljon tahattomasti pohjaan. Vaikka lyijyä kerätäänkin pois sukeltamalla niin sitä jää suuria määriä jokeen joka vuosi ja saatuttaa vesistöä.
      • Enontekiön kalatalousalue, Toiminnanjohtaja
        Päivitetty:
        11.12.2019
        • Enontekiön kalatalousalue LAUSUNTO c/o Kalevi Keskitalo Ounastie 3034 99420 Peltovuoma 10.12.2019 LAUSUNTO TORNIOJOEN KALASTUSSÄÄNNÖN MUUTOKSTARPEESTA 2020 Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyynnön johdosta Enontekiön kalatalousalue lausuu seuraavaa: Verkkokalastus jokialueella: Poiketen kalastussäännöksen 11§:n 2 momentissa muiden lajien ,kuin lohen, taimenen ja nieriän kalastusta ankkuroiduilla verkoilla sallittaisiin (jokialue Muonionjoki välillä Hevosoja-Hietajoensuu) hitaasti virtaavissa vesissä, suvannoissa aikavälillä 15.9.-30.9. Perustelu: On perinteinen siian pyyntiaika ollut kautta aikojen, vesialue on lähes kokonaan yksityistä vesialuetta Kalastus Kilpisjärvessä: Enontekiön kalatalousalue esittää, että kalastussäännön poikkeus (kohta 13) poistettaisiin tarpeettomana. Perustelu: Raudun (Isonieriä) kuturauhoitus saavutetaan kohdan 6. poikkeuksella, jossa määrätään, että ankkuroidun verkon silmäkoon on oltava vähintään 70 mm ja enintään 100 mm kalastuksessa Kilpisjärvessä. Siian verkkokalastus syksyisin suuntautuu harvoin keskijärven kutukareille, joissa raudun kutu tapahtuu. Kilpisjärven siikakanta on hyvä ja kestää pyynnin. Verkkokalastuskielto vaikeuttaa siikakannan hyödyntämistä parhaana pyyntiaikana ja siten heikentää kotitarvekalastuksen mielekkyyttä ja kaupallisenkalastajien mahdollisuuksia elinkeinon harjoittamiseen Kilpisjärvessä.. Siian pyynnin yhteydessä saadaan vähennettyä myös Kilpisjärvessä lisääntynyttä haukikantaa. Kalatalousalueelle on laadinnassa käyttö- ja hoitosuunnitelma, jossa osaltaan voidaan säädellä kalastusta ja siten parantaa kalakantojen elinvoimaisuutta. Jyrki Kehus Kalevi Keskitalo puheenjohtaja toiminnanjohtaja
      • Hyvönen Tuomo, Kilpisjäveläinen kotitarvekalastaja
        Päivitetty:
        8.12.2019
        • Muutosehdotukseni Tornionjoen kalastussääntöön 2019. Kilpisjärven puolentoista kuukauden 1.10 - 15.11 täysi kalastusrauhoitus on poistettava. Siika on järven tärkein pyyntikala. Rautukanta on elinvoimainen ja hyvässä kunnossa.Raudun pyyntiä eivät juurikaan harrasta paikalliset pyytäjät, vaan sitä hyödynnetään vähäisessä määrin kalastusmatkailussa. Näin ollen raudun hyvinvoinnille ei ole mitään uhkakuvia. Kilpisjärvessä on kolme yhteensä noin 5:n km2 ympärivuoden kalastukselta rauhoitettua aluetta,jotka turvaavat raudun kuin muidenkin kalojen kuturauhan. Syksyinen kalastuksen täysrauhoitus vaarantaa Kilpisjärven kalakannan myönteisen kehityksen ja estää mm. siian, harrin ja hauen pyynnin. Siian ja hauen pyynti parantaisi myös raudun elinmahdollisuuksia. Kalahavainnot.luke.fi sivuston mukaan rautukannalle uhkakuvana Lapissa on usimmiten ollut järvessä oleva runsas siika- ja haukikanta. Siika, harria ja haukea on saatava kalastaa ympäri vuoden.