Lausunnonantaja Tallennettu Lausunto
Valtiovarainministeriö 28.8.2019
      • Liitä tähän kenttään tai liitetiedostoksi lausuntoteksti. Lausuntotekstin alkuun pyydetään laatimaan enintään 1 A4-sivun pituinen tiivistelmä lausunnon sisällöstä.
      • Tampereen kaupunkiseutu
        Päivitetty:
        22.8.2019
      • Tampereen kaupunkiseutu
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Tiivistelmä: Tampereen kaupunkiseudun kunnista subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta voimassa olevan lain perusteella ovat rajanneet kuusi kuntaa ja kaksi kuntaa ei ole ottanut rajausta käyttöön. Päätösten vaikutuksia on aktiivisesti seurattu ja niistä on keskusteltu kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen ryhmässä. Yhteinen näkemys on ollut se, että käytännössä ratkaisut lapsen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta on aina tehty harkintaa käyttäen, lapsen ja hänen perheensä edun mukaisesti. Tässä suhteessa varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen ei tuo muutosta tilanteeseen. Muutoksella on sen sijaan ollut vaikutus varhaiskasvatuksen resurssien hyödyntämiseen niissä kunnissa, joissa rajaus on tehty. Toisin sanoen, resursseja on voitu hyödyntää joustavammin. Resurssien käyttö on kuitenkin kokonaisuus, johon on vaikuttanut mahdollisuus kasvattaa päiväkotien ryhmäkokoa yhtä aikuista kohden. Rajauksen ja ryhmäkokoasetuksen käyttöön ottaneille kaupunkiseudun kunnille ratkaisu on ollut myös taloudellisesti kestävä, vaikka kuntien välillä on vaihtelua myös seudun sisällä. Niiden kuntien, jotka eivät rajanneet varhaiskasvatusoikeutta, on täytynyt toimittaa lausuntoja täysimääräisestä varhaiskasvatusoikeudesta Kelaan. Tältä osin hallinnollinen työ vähenisi kahdessa Tampereen kaupunkiseudun kunnassa. Tampereen kaupunkiseudun seutuvertailusta, jota julkaistaan vuosittain, käy ilmi, että yhä useampi lapsi osallistuu kunnan järjestämiin varhaiskasvatuspalveluihin, vaikka varhaiskasvatusikäisten määrä on ollut seudulla laskusuunnassa viime vuodet. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen saattaa lisätä palveluiden kysyntää erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla, joilla palveluiden kysyntä on jo ennestään suurta. Tampereen kaupunkiseudulla 1-5 vuotiaiden osallistumisaste oli 81 % (luku sisältää myös avoimen varhaiskasvatuksen ja yksityisen hoidon tuen) vuonna 2018. Seutuvertailussa on tarkasteltu myös lasten ja kasvattajien välistä suhdetta ennen lain voimaantuloa ja sen jälkeen. Lainsäädännön mukaan yhtä kasvattajaa kohden saa päiväkodissa olla enintään kahdeksan lasta. Vuosina 2014-2018 seudun ryhmäkoot ovat pysyneet keskimäärin samalla tasolla (vaihtelu lasten määrä hoito- ja kasvatushenkilöä on ollut 6,5-6,9). Varhaiskasvatuksen tavoitteena on turvata lapsen hyvän kasvun edellytykset ja edistää lapsen hyvinvointia. Päiväkodit ovat auki noin aamukuuden ja iltapuolikuuden välillä. Keskimäärin varhaiskasvatuksen päiväkotihoitoon osallistuva lapsi on hoidossa Tampereen kaupunkiseudulla 168 päivää vuodessa. Kuntien välillä on kuitenkin vaihtelua. Se kuinka paljon lapset ovat keskimäärin hoidossa tuntimääräisesti yhtä päivää tai viikkoa kohden, ei ole tiedossa. Lapsen edun mukaista ei kuitenkaan ole se, hoitopäivä venyy liian pitkäksi. Vanhemmat ovat edelleen lapsen tärkeimmät aikuiset ja ensisijaiset kasvattajat. Ne kaupunkiseudun kunnat, jotka ovat rajanneet oikeutta varhaiskasvatukseen, ovat kokeneet, että vanhempien kanssa käytävät keskustelut lapsen hoidon tarpeesta ovat olleet hyvä vuorovaikutustilanne ammattikasvattajan ja vanhempien välillä. Toisaalta vanhempien palveluiden käyttöä ei säätele niinkään lapsen oikeus varhaiskasvatukseen, vaan muut syyt sekä varhaiskasvatusmaksut, jotka taas ovat sidoksissa perheen tuloihin, kokoon ja lapsen osallistumiseen. Tutkimuskirjallisuudessa on tuotu esille se, että erityisesti heikommista sosio-ekonomisista taustoista tulevat lapset hyötyvät laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Tässä suhteessa kunnan palveluohjaus nousee merkittävään asemaan. Toisaalta valtakunnallisessa varhaiskasvatuksen maksuttomasta kokeilusta saadut kokemukset ovat tehneet näkyväksi sen, että edes tehostettu palveluohjaus tai maksuttomuus ei tuo palveluiden piiriin kaikkia kehitykseensä tukea tarvitsevia lapsia, vaan edelleen osa jää ulkopuolelle.
      • Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Esitetty lainmuutos palauttaisi lapsen subjektiivisen oikeuden kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Voimassaoleva varhaiskasvatuslaki asettaa lapset eriarvoiseen asemaan sen perusteella, mikä on heidän vanhempiensa tai muun laillisen huoltajan asema työmarkkinoilla. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toi kriittiset huomionsa esiin lausunnossaan 29.9.2015 (VTTDno-2015-379) varhaiskasvatusoikeuden rajoitusta käsitelleeseen hallituksen esitykseen. Selvitykset rajauksen toimeenpanosta (esim. VakaVai-tutkimus) osoittavat yhdenvertaisuusvaltuutetun ja muiden toimijoiden esittämän kritiikin olleen perusteltua. Ennakoitujen negatiivisten yhdenvertaisuusvaikutusten lisäksi kuntien erilainen toiminta vaikutti perheiden asemaan. Rajaus subjektiiviseen oikeuteen kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen toteutettiin vain noin 60 % kunnista. Lapset ja perheet ovat näin olleet eri asemassa myös asuinpaikkansa perusteella. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista asettaa lapsen edun ensisijaiseksi kaikessa lainvalmistelussa (3 artikla) ja takaa lapselle oikeuden syrjimättömyyteen ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltaja ominaisuuteen tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua (2 artikla). Suomen perustuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Saman pykälän mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Jokaiselle lapselle kuuluva oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen riippumatta vanhempien tai muun laillisen huoltajan työmarkkina-asemasta tai perheen asuinkunnasta tukee näiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu kannattaa subjektiivisen oikeuden kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen palauttamista hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla.
      • Ammattiliitto Pro ry
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • 22082019 Ammattiliitto Pron lausunto varhaiskasvatuslaista.docx
      • Akava ry
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Lausuntopyynnön diaarinumero 16/010/2019. 21.8.2019 Akavan ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (540/2018) muuttamisesta. Akava kannattaa ehdotettua muutosta subjektiivisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi. Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa on tavoitteena nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi ja ehdotettu varhaiskasvatuslain muutos edistää tätä tavoitetta osaltaan. Muutos parantaa osaltaan yhdenvertaisuutta, työelämän tasa-arvoa, tukee vanhempien työllistymistä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Varhaiskasvatuksen laatu ja järjestäminen Varhaiskasvatus luo perustan lapsen koko koulu- ja oppimispolulle. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella lisätään koulutuksen tasa-arvoa, tasataan lasten kotitaustasta johtuvia eroja ja parannetaan myöhempiä oppimistuloksia. Pelkkä oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen ei kuitenkaan riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan aktiivisia toimia lisäämään varhaiskasvatukseen osallistumista. Varhaiskasvatuksen maksuttomuuden laajentamisen ja saavutettavuuden lisäksi siis varhaiskasvatuksen laatu on avainasemassa varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisessa. Laadun varmistaminen on siis entistä tärkeämpää, kun subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan. Vain korkealaatuinen varhaiskasvatus tuottaa hallituksen esitykseenkin kirjattuja positiivisia vaikutuksia. Varhaiskasvatuksen laatua on kehitettävä edelleen laatukriteereiden avulla kokonaisuutena, jossa tasapainossa ovat lapsen perusturvallisuus ja -tarpeet sekä psyykkinen ja sosiaalinen kasvu. Lapsen herkkyyskaudet on huomioitava laajasti eri taitojen oppimisessa ja hyödynnettävä oppimisessa lapsen luontaista luovuutta. Lisäksi esiopetus on kytkettävä tiiviimmäksi osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja lapsen koulupolkua. Hallitusohjelman kirjaus kolmiportaisen tuen mallin ulottamisesta varhaiskasvatukseen on myös Akavan tavoite. Mallin avulla varmistetaan lapsen oikeus tarvittavaan tukeen ja ennaltaehkäistään ongelmien pahenemista. Hallituskaudella on myös kehitettävä konkreettisia toimia, joilla edistetään henkilöstörakenteen toteutumista mahdollisimman pian kohti tavoitetta, jossa kaksi kolmesta vastuullisesta työntekijästä on korkeakoulutettuja. Samalla yksityisesti järjestetyn varhaiskasvatuksen sopivuutta suhteessa uudistetun varhaiskasvatuksen tavoitteisiin on arvioitava. Voittoa tuottava toiminta ei kuulu suomalaiseen koulutukseen ja lapsella tulee aina olla mahdollisuus valita myös kunnallinen varhaiskasvatuksen palvelu. Työn ja perheen yhteensovittaminen Subjektiivisella oikeudella kokoaikaiseen ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen on merkitys tasa-arvoisemmalle työelämälle, erityisesti naisten työllisyydelle sekä työn ja perheen nykyistä paremmalle yhdistämiselle. Työelämän jatkuvassa muutoksessa ja monimuotoisen työn lisääntyessä on perheillä oltava varmuus varhaiskasvatuksen saatavuudesta ja ennustettavuudesta, nopeastikin muuttuvissa työn tekemisen muodoissa ja tilanteissa. Lisäksi muutos mahdollistaa vanhempien mahdollisuutta opiskeluun ja lyhytkestoisten töiden vastaanottamiseen ja siten vaikuttaa positiivisesti työllistymiseen sekä työllisyyteen. Korkeakoulutetuilla vanhemmilla, erityisesti äideillä, töihinpaluuta tukee parhaiten juuri hyvälaatuinen ja ennustettava varhaiskasvatus. Mikäli varhaiskasvatuspaikan saatavuus, sijainti ja laatu arveluttavat, valitsevat vanhemmat usein lapsen ja perheen hyvinvoinnin kannalta kotiin jäämisen ainakin joksikin aikaa. Kotiinjäävä vanhempi on myös useimmiten äiti. Subjektiivinen, kokoaikainen varhaiskasvatus mahdollistaa paremmin erityisesti naisille valinnanmahdollisuutta myös osa-aikaisen ja kokoaikaisen työn välillä. Muutos kannustaa siis työn hakuun ja töihinpaluuseen. Kannustavaa ja ennustettavaa lapsi- ja perhepolitiikkaa Kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen on viestinä selkeä: varhaiskasvatus ja siihen osallistuminen nähdään lapsen oikeutena. Muutos lisää myös lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta lapsille ja perheille riippumatta asuinpaikasta, sosioekonomisesta asemasta tai työmarkkinatilanteesta. Kokoaikainen, subjektiiviseen oikeuteen perustuva varhaiskasvatus lisää myös maahanmuuttajaperheiden integroitumista ja helpottaa pitkäjänteisen sekä suunnitelmallisen varhaiskasvatuksen suunnittelua ja toteuttamista. Eri kulttuuri- ja arvotaustan omaavia perheitä tuleekin tukea ja rohkaista lasten varhaiskasvatukseen osallistumiseen. Suomessa syntyvyys on hälyttävän matalalla ja yleinen ilmapiiri lasten saamiselle ja perheen perustamiselle ei ole kovinkaan rohkaisevaa. Kaikki toimenpiteet, lainsäädännön uudistaminen ja erilaiset perheitä tukevien palvelut ja niiden kehittäminen ovat tärkeä signaali nuorille, että Suomessa perheen perustaminen, työn ja perheen yhdistäminen on mahdollista ja yhteiskunnan tuki lapsille ja perheille on kestävää ja hyvinvointia lisäävää. .
      • Akava ry
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Lausuntopyyntö varhaiskasvatuslain muutos diaarinumero 16_010_2019. .docx
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Kehitysvammaisten Tukiliitto kannattaa esitysluonnoksen ehdotusta palauttaa lapsen subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Subjektiivisen oikeuden rajaamisella ei ole saavutettu tavoiteltuja hyötyjä eli lähinnä taloudellisia säästöjä, vaan se on päinvastoin osoittautunut monin tavoin haitalliseksi laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisen näkökulmasta (esimerkiksi johtanut sellaisten lasten jäämiseen kokoaikaisen varhaiskasvatuksen ulkopuolelle, jotka siitä erityisesti hyötyisivät, lisännyt vaihtuvuutta ja levottomuutta lapsiryhmissä sekä kuormittanut varhaiskasvatuksen ammattilaisia). On myös erityistä tukea esimerkiksi vammansa vuoksi tarvitsevien lasten sekä esimerkiksi kehitysvammaisten tai muusta syystä tukea tarvitsevien vanhempien lasten edun mukaista, etteivät huoltajat enää joudu perustelemaan kokoaikaisen varhaiskasvatuksen tarvetta tilanteissa, joissa laki on nyt mahdollistanut subjektiivisen oikeuden rajaamisen. Vammaisperheet elävät usein niin kuormittuneissa tilanteissa, ettei voimavaroja vaatia kokoaikaista varhaiskasvatusta välttämättä ole, tai edes tietoa siitä, että esimerkiksi lapsen tuen tarve tai kehityksen edistäminen voivat olla perusteita kokoaikaiselle varhaiskasvatukselle, vaikka toinen vanhemmista ei olisi täysipäiväisesti työelämässä tai opiskelemassa. Kehitysvammaisten Tukiliitto pitää lisäksi erittäin tärkeänä, että hallitusohjelman mukaisesti valmistellaan ja toteutetaan viipymättä varhaiskasvatukseen jo vuosia lupailtu ja kuntien hyvin vaihtelevien käytäntöjen johdosta erittäin tarpeellinen tukijärjestelmä, osallistaen vammaisia henkilöitä ja lapsia edustavat järjestöt ja muut tarvittavat tahot YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla sen huolelliseen valmisteluun. Myös varhaiskasvatuksen lapsiryhmien kokojen alentaminen edellisen hallituksen henkilöstömitoitukseen tekemiä heikennyksiä edeltäneelle tasolle on niin vammaisten kuin muiden lasten edun näkökulmasta toteutettava kiireellisesti. Tampereella 22.8.2019 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Jutta Keski-Korhonen vaikuttamistoiminnan päällikkö Tanja Salisma lakimies
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Tehy ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajattiin vuonna 2016. Kaikki kunnat eivät ole toteuttaneet tehtyä lakimuutosta. Muutos on asettanut lapset eriarvoiseen asemaan riippuen toisaalta asuinkunnasta ja toisaalta vanhempien työmarkkina-asemasta. Muutos ei myöskään tuonut toivottuja säästöjä. Esitetty muutos asettaa siltä osin lapset tasa-arvoiseen asemaan ja on siten lapsen edun mukaista. Lisäksi se helpottaa vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista. Esityksen 12 §:ssä on kirjattu: että lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitetun oppivelvollisuuden alkamista saa lapsen ja vanhemman tai muun huoltajan määrittämän tarpeen mukaisesti varhaiskasvatusta…. Palveluohjauksen keinoin tulee huolehtia siitä, että määriteltäessä aikaa, jonka lapsia osallistuu varhaiskasvatukseen, huomioidaan ensisijaisesti lapsen tarve ja pyritään välttämään erityiset pitkät päivät. Myös lapselle tulee taata lomaa varhaiskasvatuksesta. Lapsella on myös oikeus perhe-elämään. Ehdotuksessa viitataan monessa yhteydessä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja sen vaikuttavuuteen. Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttaminen vaatii riittävää läsnäolevaa koulutettua varhaiskasvatushenkilöstöä koko toiminnan ajan. Toiminnan korkea laatu voidaan turvata vain, jos huolehditaan siitä, että laissa säädetyt ryhmäkoot ja henkilöstömitoitukset toteutuvat kaikkien lasten osalta, joka päivä, koko päivän ajan. Ryhmäkokoja tulee pienentää hallituksen suunnitelman mukaisesti siten että yli 3-vuotiaiden suhdeluku on 7 lasta/kasvattaja. Sama suhdeluku tulee ulottaa myös osapäiväisiin lapsiin, joiden suhdeluku on tällä hetkellä 13 lasta/kasvattaja. Tämän lisäksi tulee varhaiskasvatuslain henkilöstömitoitusta koskeva poikkeamispykälä 36 § poistaa. Sen väljä ja vaihteleva tulkinta johtaa jatkuvaan henkilöstövajeeseen päiväkotiryhmissä. Henkilöstömitoituksen toteutumista tulee tarkastella ryhmäkohtaisesti. Varhaiskasvatuksen toteutuksessa tulee lähtökohtana aina olla lapsen etu ja sen tulee perustua lapsen ja perheen tarpeisiin. Lausunto on tehty yhteistyössä Suomen Lastenhoitoalan Liiton kanssa. Helsingissä 22.8.2019 Millariikka Rytkönen Kirsi Sillanpää Puheenjohtaja Johtaja Tehy ry Tehy ry Lisätietoja: Eva Siitonen, sosiaalipoliittinen asiantuntija, Tehy ry, eva.siitonen@tehy.fi
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Lausunto subjektiivinen oikeus 8_2019_lopullinen.pdf
      • Lapin aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Lapin aluehallintovirasto toteaa pyydettynä lausuntonaan seuraavaa: Aluehallintovirasto pitää ehdotettua sääntelyä sinänsä kannatettavana. Varhaiskasvatuslain mukaisena valvontaviranomaisena aluehallintovirasto pitää kuitenkin esitystä ongelmallisena ehdotetun 12 §:n sanamuodon ja kyseisen pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa todetun suhteen. Pykälän kummassakin momentissa käytetään ilmaisua "lapsen ja vanhemman tai muun huoltajan määrittämän tarpeen mukaisesti", mikä on ymmärrettävissä niin, että huoltaja voi määritellä sen, miten kunnan tulee järjestää varhaiskasvatusta juuri hänen lapselleen. Pykälää koskevissa säännöskohtaisissa perusteluissa (s. 19) tuodaan kuitenkin esille rajoitteita sille, mitä tämä tarpeen määrittely tarkoittaisi – ja jopa ehkä hieman idealistisesti esitetään huoltajille suunnattu suositus tarpeen määrittelyssä huomioon otettavista asioista. Tällainen on omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä, erilaisia tulkintoja ja toisistaan poikkeavia käytäntöjä eri toimijoiden välillä, ja on erittäin todennäköistä, että huoltajien yhteydenotot myös aluehallintovirastoon lisääntyisivät merkittävästi. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan selkeämpää olisi korvata kyseinen ilmaisu esimerkiksi muutoinkin varhaiskasvatuslaissa käytetyllä ilmaisulla "lapsen tarpeen mukaisesti". Vaikka lapsen tarpeen mukaisuuden arvioinnissakin on omat haasteensa, lähtökohtana tällöin olisi kuitenkin, että huoltaja ja varhaiskasvatuksen ammattihenkilöstö arvioisivat asiaa yhteistyössä ja näin myös varhaiskasvatuslaissa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa esiin tuodut varhaiskasvatuksen tavoitteet tulisivat varmemmin huomioon otetuiksi. Elisa Suutala johtaja Kaisa Post lakimies
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Monimuotoiset perheet -verkoston lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (16/010/2019) Tiivistelmä Monimuotoiset perheet -verkosto puoltaa ilahtuneena esitystä palauttaa lapsen subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Lapsen turvallisen kasvuympäristön takaamiseksi on lisäksi huolehdittava mahdollisimman pysyvästä lapsiryhmästä ja pysyvistä kasvattajista. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on tuonut vaihtuvuutta sekä lapsiryhmiin että henkilöstöön. Hallitus on linjannut, että varhaiskasvatuksen henkilöstön ja kolme vuotta täyttäneiden lasten välinen suhdeluku palautetaan 1:7. Tämä on erittäin tervetullut muutos monimuotoisten perheiden näkökulmasta. Ryhmäkokojen pienentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista edistää lasten hyvinvointia sekä taata lapsen turvallisuus hoitopäivän aikana. Varhaiskasvatusalan krooniseen henkilöstöpulaan on etsittävä tehokkaita ratkaisuja muun muassa palkkauksen ja koulutuspaikkojen lisäämisen muodoissa. Yhä useampi vanhempi työskentelee vuorotyössä. Lapsen oikeuksien, työn ja perheen yhteensovittamisen sekä vanhempien voimavarojen näkökulmista on syytä kiinnittää huomiota myös laadukkaan vuorohoidon saatavuuteen. Perheiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyödyntää varhaiskasvatusoikeutta estävät myös korkeat päivähoitomaksut. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisen lisäksi on tarpeen varmistaa pienituloisille ja monilapsisille perheille entistä paremmat edellytykset toteuttaa lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen.   Lausunto kokonaisuudessaan Monimuotoiset perheet -verkosto lausuu hallituksen esitysluonnoksesta varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamiseksi seuraavaa: Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus Monimuotoiset perheet -verkosto puoltaa ilahtuneena esitystä palauttaa lapsen subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Esityksen perustelut ovat kattavat ja kannatettavat. Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on paitsi lapsen oikeus, myös ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka helpottaa kaikkein hankalimmassa asemassa olevien perheiden asemaa. Tällä hetkellä voimassa olevan, alueellisesti eriarvoistavan käytännön purkaminen lisää lasten välistä yhdenvertaisuutta. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen tulee olla yhdenvertainen myös riippumatta vanhempien työllisyydestä, työttömyydestä tai kotonaolosta. Lapsen turvallisen kasvuympäristön takaamiseksi on lisäksi huolehdittava mahdollisimman pysyvästä lapsiryhmästä ja pysyvistä kasvattajista. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on tuonut vaihtuvuutta sekä lapsiryhmiin että henkilöstöön. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen helpottaa monimuotoisten perheiden arkea, hyvinvointia sekä edesauttaa työn ja perheen yhteensovittamista monin merkittävin tavoin: Kaksos- ja kolmosperheissä monisikiöraskaus on aina riskiraskaus ja odottava äiti voi joutua vuodelepoon tai toimintakyky on muutoin rajallinen. Päivähoitoa tarvitaan tällöin vanhemmille sisaruksille. Monikkolasten synnyttyä perhe voi tarvita päivähoitoa vanhemmille sisaruksille perheen kokonaistilanteen tukemiseksi. Usean perus- ja/tai erityishoitoa vaativan lapsen yhtäaikainen hoitaminen kotona kuluttaa usein perheen voimavaroja pitkäaikaisesti, jolloin kokoaikaisella varhaiskasvatusoikeudella on vahva ennaltaehkäisevä vaikutus. Maahan muuttaneiden perheiden lapsilla osallistuminen varhaiskasvatukseen edistää kotoutumista ja tasaa oppimiseroja. Kahden kulttuurin perheissä kokoaikainen varhaiskasvatus tukee myös tarvittaessa lapsen kielellistä kehitystä tehokkaasti, mikä puoltaa subjektiivisen oikeuden palauttamista. Yhden vanhemman perheen aikuisilla työn ja perheen yhteensovittaminen on jo valmiiksi haasteellista. Subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen mahdollistaa vanhemman työn hakemisen, koko- tai osa-aikaisen työllistymisen sekä ehkäisee vanhemman uupumista. Kasvatus- ja hoivavastuun jakaminen työtilanteesta riippumatta vahvistaa perheen ainoan vanhemman voimavaroja ja tukee näin myös lapsen hyvinvointia. Henkilöstömitoitus Hallitus on linjannut, että varhaiskasvatuksen henkilöstön ja kolme vuotta täyttäneiden lasten välinen suhdeluku palautetaan 1:7. Tämä on erittäin tervetullut muutos monimuotoisten perheiden näkökulmasta. Ryhmäkokojen pienentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista edistää lasten hyvinvointia sekä taata lapsen turvallisuus hoitopäivän aikana. Mitä enemmän lapsia on yhtä aikuista kohden, sitä huonommin lapsen (ja perheiden) yksilöllisyyttä ja varsinkin tuen tarpeita kyetään huomioimaan. Mitoitus vaikuttaa myös toiminnan sisältöön eli siihen, mitä lasten kanssa pystytään tekemään. Henkilöstön pysyvyys Tutkimusten mukaan vain laadukas varhaiskasvatus tuottaa toivottuja hyvinvointi- ja oppimisvaikutuksia. Kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisen ja ryhmäkoon pienentämisen lisäksi huomiota on syytä kiinnittää pätevän henkilöstön riittävyyteen ja pysyvyyteen. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen tulee syventämään alan kroonistunutta henkilöstöpulaa entisestään. Suuret ryhmäkoot ja puute pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista kuormittavat etenkin lastenhoitajia. Henkilöstön uupumus näkyy henkilöstön vaihtuvuutena. Pätevän henkilöstön puutteesta ja henkilöstön vaihtuvuudesta kärsivät erityisen paljon ne lapset, joilla on erityistarpeita tai joiden perusturvallisuudentunteessa on jo säröjä (esimerkiksi adoptoidut, sijaisperheessä kasvavat ja perheenjäsenen kuoleman kokeneet lapset). Eriasteiset kiintymyssuhdehäiriöt lisäävät lapsen haavoittuvuutta ja edellyttävät pysyviä olo- ja ihmissuhteita. Varhaiskasvatusalan krooniseen henkilöstöpulaan on etsittävä tehokkaita ratkaisuja muun muassa palkkauksen ja koulutuspaikkojen lisäämisen muodoissa. Vuorohoito ja päivähoitomaksut Lapsen oikeuksien, työn ja perheen yhteensovittamisen sekä vanhempien voimavarojen näkökulmista on syytä kiinnittää huomiota myös laadukkaan vuorohoidon saatavuuteen. Yhä useampi vanhempi työskentelee vuorotyössä, jolloin työn vastaanottaminen ja lapsen tarpeiden yhtäaikainen huomioiminen edellyttää kattavia ja laadukkaita palveluita. Perheiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyödyntää varhaiskasvatusoikeutta estävät myös korkeat päivähoitomaksut. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisen lisäksi on tarpeen varmistaa pienituloisille ja monilapsisille perheille entistä paremmat edellytykset toteuttaa lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. Lisätietoja Anna Moring Johtava asiantuntija Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke 050 3750832 anna.moring@monimuotoisetperheet.fi Monimuotoiset perheet -verkosto on kymmenen suomalaisen perhejärjestön yhteistyöverkosto, johon kuuluvat Adoptioperheet ry, Familia ry, KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Perhehoitoliitto ry, Sateenkaariperheet ry, Suomen Monikkoperheet ry, Suomen nuoret lesket ry, Suomen Uusperheiden Liitto ry ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry. Verkosto koordinoi Kaikkien perheiden Suomi -hanketta, jonka tehtävänä on kerätä ja levittää tietoa monimuotoisten perheiden erityistilanteista. www.monimuotoisetperheet.fi
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Lausunto subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus_monimuotoiset perheet.pdf
      • Mothers in Business MiB ry
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Mothers in Business MiB ry kannattaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista sekä vastaavan muutoksen tekemistä myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaan sääntelyyn. Nyt esitetty muutos parantaisi perheiden mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen sekä hoivavastuun tasaisemman jakaantumisen edellytyksiä. Aiempi rajaus varhaiskasvusoikeuteen asettaa paitsi lapset ja perheet eriarvoiseen asemaan palvelujen saatavuudessa ja kattavuudessa, myös eriarvoistaa lasten oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, koska oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen muuttui riippuvaiseksi lapsen vanhempien tai muiden huoltajien perhevapaista, opinnoista, työmarkkina-asemasta tai asuinpaikasta. Rajaus on heikentänyt vanhempien mahdollisuutta työnhakuun, opiskeluun ja työssä käymiseen. MiB ry toteaa, että laadukkaat, joustavat ja helposti saavutettavat varhaiskasvatuspalvelut ovat edellytys lapsen vanhempien työssäkäynnille. Laadun varmistaminen on entistä tärkeämpää, kun subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan, sillä vain korkealaatuinen varhaiskasvatus tuottaa hallituksen esitykseenkin kirjattuja positiivisia vaikutuksia. Nykyistä pienemmät ryhmäkoot, pysyvämmät ryhmät ja vuorovaikutussuhteet, suurempi henkilöstömitoitus sekä osaavan ja sitoutuneen henkilökunnan varmistaminen ovat välttämättömiä panostuksia, jotta voidaan taata laadukas varhaiskasvatus. Esitysluonnos turvaa varhaiskasvatuspaikan ja ryhmän pysyvyyden voimassa olevaa lakia paremmin. Sen lisäksi MiB ry kannattaa suhdeluvun palauttamista yli 3-vuotiaiden osalta 1:7:ään. Suhdeluvun laskemiseen tarvitaan myös yhtenevä laskemistapa sekä tarkempi määrittely, jotta tasavertaisuus toteutuu varhaiskasvatuspaikasta riippumatta. MiB ry kannustaa huomionkiinnittämistä myös lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiseen osana varhaiskasvatuksen kokonaisuutta, sekä vuoropäivähoidon kehittämistä. Nämä parantaisivat osaltaan työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia. MiB ry muistuttaa, että varhaiskasvatuspaikan tulee olla perheen saatavilla viiveettä, kun sitä tarvitaan. Paikan tulee sijaita kohtuullisen yhteyden päästä kotoa, ja sijaintivaatimus tulee määritellä varhaiskasvatuslaissa perusopetuslakia vastaavasti. Pääkaupunkiseudulla teettämämme kyselyn (n=654) mukaan lähes neljäsosa (23 %) kyselyyn vastanneista Mothers in Business ry:n jäsenistä on viivästyttänyt töihin paluuta varhaiskasvatuspaikkaan liittyvistä syistä. Yli puolet (57 %) töihinpaluuta viivästyttäneistä raportoi syyksi ongelmat varhaiskasvatuspaikan saatavuudessa. Myös ryhmien liian suuri koko sekä päiväkodin sijainti tai liian pitkä matka nousivat esiin viivästyttämisen syinä. Esitysluonnos myös tukee naisten tasa-arvoa. Mothers in Business MiB ry pitää tärkeänä, että esityksessä on huomioitu sen vaikutukset naisten työllisyyden edistämiseen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Mothers in Business MiB ry Jonna Lampinen, toiminnanjohtaja, jonna.lampinen@mib.fi Annica Moore, puheenjohtaja, puheenjohtaja@mib.fi
      • Kirkkohallitus
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Yleistä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus pitää tärkeänä mahdollisuutta antaa lausunto hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Kirkkohallitus pitää lapsen edun ensisijaisuutta välttämättömänä varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Esityksessä mainitut muutokset lakeihin ovat perusteltuja. Ne tukevat lasten ja perheiden tasavertaisuuden toteutumista huoltajien tilanteesta riippumatta. Esitys varhaiskasvatuslain muuttamisesta Kirkkohallitus pitää tärkeänä, että subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta säädettäessä huoltajalla on oikeus päättää lapsen osallistumisesta varhaiskasvatukseen. On myös merkittävää, että huoltajan aito valintaoikeus lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisestä säilyy ja sitä tuetaan. Kirkkohallitus korostaa, että perheiden valinnanvapaus myös varhaiskasvatuksen toimintamuodon valinnassa on taattava eikä kokoaikaisesta varhaiskasvatuksesta saa tulla kirjoittamatonta tai sosiaalista pakkoa niille perheille, jotka eivät koe sitä tarvitsevansa. Varhaiskasvatuslaissa todetaan, että varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkoti, perhepäivähoito sekä avoin varhaiskasvatus (Varhaiskasvatuslaki 1§). Laissa korostetaan myös neuvonnan ja ohjauksen merkitystä. Lain mukaan ohjauksessa on selvitettävä varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot ja tarjolla olevat vaihtoehdot sekä muut seikat, joilla on vaikutusta lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseen (Varhaiskasvatuslaki 16§). Tähän sekä palveluohjauksen kehittämiseen viitataan myös esityksen perustelussa (Perustelut 4.2.3. s.15). Hyvällä palveluohjauksella ja kaikkien varhaiskasvatuksen toimintamuotojen esillä pitämisellä varmistetaan lapsen vanhempien ja huoltajien todellinen mahdollisuus valita juuri heille sopiva varhaiskasvatuksen muoto. On huomioitava, että kaikki vanhemmat eivät halua tai tarvitse kokoaikaista varhaiskasvatuspaikkaa (esimerkiksi, jos perheessä on vastasyntynyt vauva). Sekä Suomen perustuslaki että YK:n lapsen oikeuksien sopimus korostaa vanhempien kasvatusvastuuta, jota yhteiskunta ja muut toimijat tukevat. Esityksessä ja sen perusteluissa ei tuoda esille osa-aikaisen varhaiskasvatuksen mahdollisuutta muille kuin esiopetuksessa oleville lapsille. Kuitenkin korostetaan, että lapsi ja lapsen huoltajat määrittelevät varhaiskasvatuksen tarpeen. Kirkkohallitus pitää siis tärkeänä, että vanhemmilla ja lapsen huoltajilla on aito mahdollisuus sekä varhaiskasvatuksen toimintamuodon että myös osa-aikaisen varhaiskasvatuksen valintaan tai muuhun ratkaisuun. Esityksessä tuodaan esille laadukkaan varhaiskasvatuksen hyödyt lapselle. Lakimuutos tähtää siihen, että nämä hyödyt ovat tarjolla kaikille lapsille. Kirkkohallitus muistuttaa, että Suomessa on esim. muista Pohjoismaista poiketen ollut kerhomuotoista varhaiskasvatusta jo yli 70 vuoden ajan. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ovat suuri muun varhaiskasvatuksen tarjoaja. Toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista, ja ohjaajina toimivat koulutetut ammattilaiset. Esimerkiksi v. 2016 päiväkerhoihin osallistui yli 20 % 3-5 -vuotiaiden ikäluokasta. Lasten määrä vaihtelee alueellisesti, joillakin alueilla seurakuntien kerhotoimintaan osallistuvien lasten määrä on huomattavasti suurempi. Vaikka nämä lapset eivät ole kokoaikaisessa yhteiskunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa, ei voida sanoa, että nämä lapset jäisivät täysin ilman varhaiskasvatusta puhumattakaan siitä, että he ovat kasvatuksen piirissä myös kotonaan. Kirkkohallitus toteaa, että jos varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat suuria, henkilöstöä on vähän ja sen vaihtuvuus on suurta, niin (kokoaikaiseen) varhaiskasvatukseen osallistuminen ei välttämättä ole lapsen edun mukaista. Tällöin varhaiskasvatuslain hengen mukainen lapsen etu ja varhaiskasvatuksen tarkoitus eivät välttämättä toteudu. Esitys lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Esityksen alussa mainitaan, että lakimuutosten jälkeen yksityisen hoidon tukena maksettaisiin korkeampaa tukea, kun lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen kokoaikaisesti. Perustelutekstin mukaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne perheet, jotka valitsevat lapselleen yksityisen varhaiskasvatuksen kunnallisen varhaiskasvatuksen sijaan, saisivat yksityisen kotihoidon tuen hoitorahan täysimääräisenä ilman tarveharkintaa. Lakiteksti itsessään ei kuitenkaan aseta yksityisen hoidon tuelle tällaista ehtoa. Laissa todetaan, että kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat eivät valitse lapselle kunnan järjestämää varhaiskasvatuslain 12 §:ssä tarkoitettua varhaiskasvatuspaikkaa ja että lapsi tosiasiallisesti asuu Suomessa. (3§) Tämänkin esityksen perusteluissa tulee korostetusti esille vain kokoaikainen varhaiskasvatus, vaikka samalla korostetaan, että lapsi ja vanhemmat määrittelevät tarpeen. Tässä on ristiriita varhaiskasvatuslain tarkoituksen kanssa, mikä heijastuu myös tähän esitykseen lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muutosesityksiin. Lausunnon keskeinen sisältö Kirkkohallitus pitää lapsen edun ensisijaisuutta välttämättömänä varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Siksi kirkkohallitus pitää ensiarvoisen tärkeänä, että vanhemmilla ja lapsen huoltajilla on aito ja yhdenvertainen mahdollisuus sekä varhaiskasvatuksen toimintamuodon että myös osa-aikaisen varhaiskasvatuksen valintaan tai muuhun ratkaisuun. Kirkkohallitus korostaa hyvän palveluohjauksen merkitystä sekä kaikkien varhaiskasvatuksen toimintamuotojen, myös avoimen varhaiskasvatuksen esillä pitämistä, kun vanhemmat valitsevat heille sopivaa varhaiskasvatusta.
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Suomen lähi- ja perushoitajaliiton, SuPerin lausunto koskien hallituksen esitysluonnosta varhaiskasvatuslain (540/2018) muuttamisesta SuPer kannattaa hallituksen tavoitetta kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi. Nyt uudistettavana olevaan varhaiskasvatuslakiin on kuitenkin alkuperäisessä valmistelussa jäänyt muitakin selkeitä puutteita ja pikaista korjausta vaativia kohtia. Kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen on kannatettava ja ennen kaikkea tasa-arvoteko. Samassa yhteydessä olisi palautettava kolme vuotta täyttäneiden lasten hoitoryhmän osalta suhdeluku 1 kasvattaja/ 7 lasta koko maahan. Nyt tilanne on hyvin epätasa-arvoinen eri puolilla maata asuville lapsille. Varhaiskasvatuksen laadun todellista parantamista olisi tässä yhteydessä poistaa varhaiskasvatuslain pykälä 36, joka mahdollistaa tilapäisen mitoituksesta poikkeamisen lapsiryhmässä. Tilapäisestä poikkeamisesta on tullut maassamme yleinen tapa ja käytäntö, koska tilapäisyyden määrittely on käytännössä vaikeaa. Varhaiskasvatusryhmien paisuminen ja erilaiset järjestelyt käytännössä ovat kuitenkin jo turvallisuusriski, puhumattakaan varhaiskasvatuksen laadusta. Huomioitava on myös erityisesti kasvukeskuksissa esiintyvä lastenhoitajapula. Lastenhoitajan tehtäviä on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla avoimena useita kymmeniä. Varhaiskasvatuksen opettajan sijaisuuksia hoitaa nyt suuri joukko lastenhoitajia. Viimeisten varhaiskasvatuksessa tapahtuneiden muutosten johdosta alalta pois siirtyneitä lastenhoitajia on myös paljon (varhaiskasvatuslaki ja valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta). Varhaiskasvatuslain tavoitehan on lisätä varhaiskasvatuksen opettajia vuoteen 2030 mennessä siten, että heidän osuutensa lapsiryhmän kasvatushenkilöstöstä olisi 2/3, kun se nykyisin on noin 1/3. Tämä lainsäädännössä tapahtunut muutos on ollut signaali, joka on lisännyt lastenhoitajien alalta pois hakeutumista. Lastenhoitajista on pulaa myös kahdesta muusta tärkeästä syystä, työstä saatavalla palkalla on vaikea tulla toimeen, varsinkin kun ajattelee sen mukana tulevaa vastuuta pienistä lapsista. Toinen merkittävä syy on työn sisällön muutokset. Lastenhoitajan työn monipuolisuus on vähentynyt viimeaikaisten lakiuudistusten johdosta. Lastenhoitajan työhön on tullut paljon tukitehtäviä, mm siivousta, pyykkihuoltoa, keittiötöitä, koska tukipalveluita on karsittu. Lastenhoitajat eivät enää osallistu entiseen tapaan huoltajien kanssa tehtävään yhteystyöhön. Esimerkiksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat ovat usein kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänä. Nämä muutokset ovat vaikuttaneet työn mielekkyyteen ja alalle hakeutumiseen yhdessä lastenhoitajien tiukentuneen kelpoisuusehdon kanssa (Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta 753/2018). Lasten turvallisuuden takaaminen ja laadukas palvelu edellyttävät riittävää kasvatushenkilöstöä kaikkina toimintapäivinä, koko päivän ajan ja kaikissa lapsiryhmissä. Varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää seuraavat muutokset varhaiskasvatuslakiin: • henkilöstömitoitusta koskevan poikkeamispykälän (36 §) poistaminen • alle kolmivuotiaiden lasten ryhmissä heidän tarpeidensa mukainen lastenhoitajaresurssi • kaikille yli 3-vuotiaille lapsille suhdeluvuksi 7 lasta/kasvattaja • henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus epäkohdista Henkilöstömitoitusta koskevan poikkeamispykälän poistaminen Päiväkotien suuri ongelma on vaikeasti tulkittava varhaiskasvatuslain 36 § eli päiväkodin mitoituksesta poikkeaminen. Pykälä on poistettava, sillä vaihteleva ja liian väljä tulkinta johtaa jatkuvaan henkilöstövajeeseen päiväkotiryhmissä. Lain tulee ryhmäkohtaisesti taata mitoituksen toteutuminen koko päiväkotipäivän ajan. Poikkeamapykälän poistaminen tarkoittaisi, että säädetystä mitoituksesta saisi poiketa esimerkiksi työntekijän sairastuttua ennalta-arvaamattomasti kesken päivän. Esim. kun maanantaina alkaa useamman kuin yhden päivän mittainen poikkeama (sairausloma), niin tiistaina mitoituksen on oltava lainmukainen. Lisäksi pykälässä tulee huomioida varhaiskasvatuksen opettajien ns. sak-aika (lapsiryhmän ulkopuolinen aika suunnittelua, arviointia ja kehittämistä varten) ja sen vaikutukset suhdeluvun toteutumiseen. Suhdeluvun lapsiryhmissä tulee toteutua myös ns. sak-ajan aikana. Ryhmien toiminta ja turvallisuus eivät saa vaarantua eikä lastenhoitajien kuormitus kasvaa liian suureksi. Alle kolmivuotiaiden lasten ryhmissä on oltava lasten tarpeiden mukainen lastenhoitajaresurssi Alle 3-vuotiaille laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut edellyttävät ikäryhmän tarpeen mukaisen lastenhoitajaresurssin käyttämistä. Esitämme, että näissä ryhmissä kaksi kasvattajaa kolmesta ovat varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden omaavia kasvattajia. Tämä henkilöstörakenne on kustannustehokas ja tarkoituksenmukainen, sekä helpottaa työnantajia rekrytoimaan pysyvä ja sitoutunut henkilökunta. Samalla helpottuu opettajaresurssin toteuttaminen yli 3-vuotiaille. Esittämämme henkilöstörakenne takaa myös tarvittavan hoidon ja huolenpidon alle 3-vuotiaille lapsille. Työ pienten lasten kanssa sisältää paljon perushoitoa ja hoivaa johon lähihoitajan tutkinto on hyvä vastaamaan. Esitys uudeksi 37 §:ksi Päiväkodissa alle 3-vuotiaiden ryhmässä tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta 35 §:ssä tarkoitetusta henkilöstöstä kolmanneksella olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, kahdella kolmanneksella tulee olla varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus. Esitämme myös muutosta valtioneuvoston asetukseen varhaiskasvatuksesta (753/2018) lastenhoitajan kelpoisuusehdon osalta. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävissä tarvitaan myös esimerkiksi sairaanhoidollista perustason osaamista. Lähihoitajiin nyt kohdistuva liian kireä osaamisalaan menevä kelpoisuusrajaus on liian tiukka ja omiaan lyhentämään lastenhoitajan työuraa sekä kelpoisten hakijoiden löytymistä. Esitämme aiemman kelpoisuusehdon palauttamista: Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta 3 § Varhaiskasvatuslain 28 §:ssä tarkoitetun kelpoisuuden tuottaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Kaikille yli 3-vuotiaille lapsille suhdeluvuksi 7 lasta/kasvattaja Erilaiset suhdeluvut vaikeuttavat ryhmien muodostamista ja eriarvoistavat lapsia. Osapäiväisesti varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset tarvitsevat kasvun ja kehityksen tueksi saman määrän läsnäolevaa kasvatushenkilökuntaa ja vuorovaikutusta kasvattajien kanssa kuin kokopäiväisestikin varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset. Valtioneuvoston asetuksen varhaiskasvatuksesta 1 §:stä tulee poistaa seuraava lause: Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on 1 momentissa mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13 enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Kun osapäiväisten suhdeluku poistetaan, on kaikkien yli 3-vuotiaiden lapsien ryhmissä sama suhdeluku. Tämä takaa myös osapäiväisille lapsille mahdollisuuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Yli 3-vuotiaiden ryhmissä tulee myös palauttaa suhdeluku entiseen 7 lasta/ kasvattaja. Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus epäkohdista Lapsen etu, varhaiskasvatuspalvelujen laadun varmistaminen sekä lain tavoitteiden toteutuminen edellyttävät sitä, että mahdolliset epäkohdat ilmoitetaan avoimesti ja korjataan viipymättä. Epäkohtiin puuttumista ei saa haitata henkilökunnan pelko kielteisistä vastatoimista. Lakiin tarvitaan tästä uusi säädös: x § Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus Varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvan on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat varhaiskasvatuspalvelut toteutetaan laadukkaasti. Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan varhaiskasvatuksesta vastaavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Kunnan ja yksityisen varhaiskasvatuspalvelujen tuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 48 §:ssä tarkoitettuun omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. x § Toimenpiteet ilmoituksen johdosta Edellä x §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä valvontaviranomaiselle /aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä. Valvontaviranomainen /Aluehallintovirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi.
      • STTK ry., Työläjärvi Riitta
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntopalvelu.fi Lausuntopyyntö 16/010/2019 Hallituksen esitysluonnos varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Tiivistelmä: • STTK kannattaa HE-luonnoksen tavoitteita ja pääkohtia • STTK esittää, että samassa HE:ssä korjataan muutkin hallitusohjelman mukaiset ja sisältönsä puolesta nopealla aikataululla hoidettavat puutteet varhaiskasvatuslaissa • Henkilöstömitoitusta koskeva poikkeamispykälä (36 §) poistettava • Yli 3-vuotiaille lapsille suhdeluvuksi 1/7, myös osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa • Henkilökunnalle ilmoitusvelvollisuus epäkohdista • Valmistelu aloitettava myös riittävän lastenhoitajaresurssin turvaamiseksi alle 3-vuotiaiden ryhmissä STTK kiittää lausuntopyynnöstä ja tukee kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista, sekä hallituksen esitysluonnoksessa kirjattuja tavoitteita ja perusteluja. Varhaiskasvatuksen kehittämisessä on lähdettävä aina lapsen tarpeista ja lapsen edusta, mutta rinnalla tärkeitä tavoitteita ovat myös perheiden hyvinvoinnin ja työelämän tasa-arvon tukeminen. Lapsen kokoaikainen oikeus varhaiskasvatukseen on merkittävä askel työelämän tasa-arvolle sekä myös hallituksen työllisyystavoitteiden saavuttamiselle. Palveluohjauksen saatavuuden ja sisällön edelleen kehittämisellä varmistetaan, että jokainen lapsi ja perhe saa heille parhaiten soveltuvan varhaiskasvatuksen palvelun. STTK esittää, että käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen lisätään seuraavat varhaiskasvatuslaissa korjaamista vaativat kohdat. Nämä on mahdollista ottaa mukaan nopealla aikataululla. Henkilöstömitoitusta koskevan poikkeamispykälän poistaminen Lasten turvallisuus ja laadukas palvelu edellyttävät riittävää kasvattajahenkilöstöä - kaikkina toimintapäivinä, koko päivän ajan ja kaikissa lapsiryhmissä. Päiväkotien suuri ongelma on vaikeasti tulkittava varhaiskasvatuslain 36 § eli Päiväkodin mitoituksesta poikkeaminen. Pykälä on poistettava, sillä vaihteleva ja liian väljä tulkinta johtavat jatkuvaan henkilöstövajeeseen päiväkotiryhmissä. Lain tulee ryhmäkohtaisesti taata mitoituksen toteutuminen koko päiväkotipäivän ajan. Poikkeamapykälän poistaminen tarkoittaisi, että säädetystä mitoituksesta saisi poiketa esimerkiksi työntekijän sairastuttua ennalta-arvaamattomasti kesken päivän. Esim. kun maanantaina alkaa useamman kuin yhden päivän mittainen poikkeama (sairausloma), tiistaina mitoituksen on oltava lainmukainen. Lisäksi pykälässä tulee huomioida varhaiskasvatuksen opettajien ns. sak-aika (lapsiryhmän ulkopuolinen aika suunnittelua, arviointia ja kehittämistä varten) ja sen vaikutukset suhdeluvun toteutumiseen. Suhdeluvun lapsiryhmissä tulee toteutua myös ns. sak-ajan aikana. Ryhmien toiminta ja turvallisuus eivät saa vaarantua eikä lastenhoitajien kuormitus kasvaa liian suureksi. Kaikille yli 3-vuotiaille lapsille suhdeluvuksi 7 lasta/kasvattaja Erilaiset suhdeluvut vaikeuttavat ryhmien muodostamista ja eriarvoistavat lapsia. Osapäiväisesti varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset tarvitsevat kasvun ja kehityksen tueksi saman määrän läsnäolevaa kasvatushenkilökuntaa ja vuorovaikutusta kasvattajien kanssa kuin kokopäiväisestikin varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset. Valtioneuvoston asetuksen varhaiskasvatuksesta 1 §:stä tulee poistaa seuraava lause: Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on 1 momentissa mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13 enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Kun osapäiväisten suhdeluku poistetaan, on kaikkien yli 3-vuotiaiden lapsien ryhmissä sama suhdeluku. Tämä takaa myös osapäiväisille lapsille mahdollisuuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Yli 3-vuotiaiden ryhmissä tulee myös palauttaa suhdeluku entiseen 7 lasta/ kasvattaja. Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus epäkohdista Lapsen etu, varhaiskasvatuspalvelujen laadun varmistaminen sekä lain tavoitteiden toteutuminen edellyttävät sitä, että mahdolliset epäkohdat ilmoitetaan avoimesti ja korjataan viipymättä. Epäkohtiin puuttumista ei saa haitata henkilökunnan pelko kielteisistä vastatoimista. Lakiin tarvitaan tästä uusi pykäläkohta: x § Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus Varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvan on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat varhaiskasvatuspalvelut toteutetaan laadukkaasti. Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan varhaiskasvatuksesta vastaavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 48 §:ssä tarkoitettuun omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. y § Toimenpiteet ilmoituksen johdosta Edellä x §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä valvontaviranomaiselle /aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä. Valvontaviranomainen /Aluehallintovirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi. Alle kolmivuotiaiden lasten ryhmissä heidän tarpeidensa mukainen lastenhoitajaresurssi Lisäksi STTK esittää, että OKM käynnistää valmistelutyön varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen palauttamiseksi lapsen tarpeiden mukaiseksi. Nyt jo on nähtävissä, että vuodesta 2030 toteutettavaksi tarkoitettu henkilöstörakenteen muutos ei vastaa erityisesti alle 3-vuotiaiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tarpeisiin. Samalla on aiheutunut merkittävää haittaa varhaiskasvatuksen henkilöstön pysyvyydelle, työilmapiirille ja työssä jaksamiselle. Alle 3-vuotiaille laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut edellyttävät ikäryhmän tarpeen mukaisen lastenhoitajaresurssin käyttämistä. Esitämme, että näissä ryhmissä kaksi kasvattajaa kolmesta ovat varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden omaavia kasvattajia. Tämä henkilöstörakenne on kustannustehokas ja tarkoituksenmukainen, sekä helpottaa työnantajia rekrytoimaan pysyvä ja sitoutunut henkilökunta. Samalla helpottuu opettajaresurssin toteuttaminen yli 3-vuotiaille. Esittämämme henkilöstörakenne takaa myös tarvittavan hoidon ja huolenpidon alle 3-vuotiaille lapsille. Esitys pykäläksi: 37 § Päiväkodissa alle 3-vuotiaiden ryhmässä tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta 35 §:ssä tarkoitetusta henkilöstöstä kolmanneksella olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, kahdella kolmanneksella tulee olla varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus. STTK ry _______________________ _______________________ Antti Palola Katarina Murto puheenjohtaja johtaja Lisätietoja Riitta Työläjärvi sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija riitta.tyolajarvi@sttk.fi 040 8272 988
      • KT Kuntatyönantajat, Wessman Canelia
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • Tiivistelmä KT Kuntatyönantajat pitää esityksen mukaista varhaiskasvatuslain 12 §:n muotoilua ongelmallisena. Muiden esityksen varhaiskasvatuslain muutettavien pykälien sekä lain kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen muutettavien pykälien osalta KT Kuntatyönantajat pitää esitystä hyvänä. Esityksen mukainen varhaiskasvatusoikeuden laajennus lisää kuntien järjestämisvelvollisuutta uudella tehtävällä. KT Kuntatyönantajat korostaa, että lakimuutoksesta aiheutuva kustannus tulee kompensoida kunnille täysimääräisenä. Esityksen mukaan vuoden 2020 osalta valtionosuutta lisätään 7,1 miljoonaa euroa ja vuodesta 2021 alkaen 17 miljoonalla eurolla. Esityksen mukaiset valtionosuuden lisäykset vastaavat KT Kuntatyönantajan laskelmia. Tausta Ennen 1.8.2016 kaikilla lapsilla on ollut subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman seurauksena subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys-, tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin niin, että jokaisella lapsella oli oikeus osallistua varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa, entisen kokopäiväisen oikeuden sijasta. Kokopäiväistä varhaiskasvatusta on tullut järjestää, ”jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti”. Lapsella on myös ollut oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen ”siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen vanhemman tai muun huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edeltävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi”. Oikeus vuorohoitoon on myös perustunut tarveharkintaan. Vuorohoitoa järjestetään varhaiskasvatuslain mukaan iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arki- ja juhlapyhinä päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Vuorohoitoa on ollut järjestettävä tarpeen mukaisessa laajuudessa lapselle, joka tarvitsee sitä vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. Varhaiskasvatuksen rajaaminen liittyi valtionhallinnon säästötoimiin. Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaan ”toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus”. Nyt esitettävällä muutoksella ehdotetaan muutetavaksi varhaiskasvatuslakia ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia. Varhaiskasvatuslain muutoksella on tarkoitus palauttaa lapsen oikeus subjektiiviseen kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen ja vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaan sääntelyyn. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2020. Säännösmuutokset KT Kuntatyönantajat pitää esityksen mukaista varhaiskasvatuslain 12 §:n muotoilua ongelmallisena. Muiden esityksen varhaiskasvatuslain muutettavien pykälien sekä lain kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen muutettavien pykälien osalta KT Kuntatyönantajat pitää esitystä hyvänä. Esitytetyn 12 §:n muotoilun mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitetun oppivelvollisuuden alkamista ”saa lapsen ja vanhemman tai muun huoltajan määrittämän tarpeen mukaisesti varhaiskasvatusta”…, sekä ”[k]un lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan taikka perus-opetukseen, varhaiskasvatusta järjestetään täydentävästi lapsen ja vanhemman tai muun huoltajan määrittämän tarpeen mukaisesti”. KT Kunta-työnantajat pitää muotoilua ”lapsen, vanhemman tai muun huoltajan” oikeu-desta määrittää varhaiskasvatuksen tarve, ongelmallisena. Kirjauksen sanamuodon mukaisen tulkinnan mukaisesti lapsen, vanhemman tai muun huoltajan oikeutta määrittää varhaiskasvatuksen tarpeet ei ole rajattu kunnan järjestämiin varhaiskasvatuksen ”normaaliaikoihin”, vaikka tämä on hallituksen esityksen perusteluiden mukaan ollut tarkoitus. KT Kuntatyönantajat huomauttaa, että 12 §:n muotoilua tulisi muuttaa niin, että subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus selkeästi rajataan kunnan järjestämään ”normaaliaikaan”. Pykälästä tulisi käydä ilmi, ettei subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ulotu vuorohoitoon, vaan että oikeus vuorohoitoon perustuu tarveharkintaan. KT Kuntatyönantajat pitää myös tärkeänä, ettei vanhemman tai muun huoltajan määrittämä varhaiskasvatustarve tarkoita varhaiskasvatuspaikan valintaa. Taloudelliset vaikutukset Lasten subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen yhteydessä (1.8.2016 lukien) valtionosuutta leikattiin vuositasolla 15,9 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen rajoittamisella tavoiteltiin säästöjä. Lakimuutoksen jälkeen kaikki kunnat eivät kuitenkaan toteuttaneet rajausta ja eri kyselyiden perusteella arvioiden säästöjä ei juurikaan syntynyt. Esityksen mukainen varhaiskasvatusoikeuden laajennus lisää kuntien järjestämisvelvollisuutta uudella tehtävällä. KT Kuntatyönantajat korostaa, että lakimuutoksesta aiheutuva kustannus tulee kompensoida kunnille täysimääräisenä. Esityksen mukaan vuoden 2020 osalta valtionosuutta lisätään 7,1 miljoonaa euroa ja vuodesta 2021 alkaen 17 miljoonalla eurolla. Esityksen mukaiset valtionosuuden lisäykset vastaavat KT Kuntatyönantajan laskelmia.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Rasinaho
        Päivitetty:
        22.8.2019
        • 16/010/2019 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kodinhoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla varhaiskasvatusoikeuden laajuutta koskeva lainmuutos. Sen tavoitteena on palauttaa jokaiselle lapselle oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei enää olisi riippuvainen lapsen huoltajien työmarkkina-asemasta, opinnoista tai perhevapaista. Muutos ehdotetaan tehtäväksi myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaan sääntelyyn. Ehdotetut lait astuisivat voimaan elokuussa 2020. Varhaiskasvatuslain muuttaminen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö kannattaa subjektiivisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista kaikkia lapsia koskevaksi. Varhaiskasvatuksella on oleellinen vaikutus lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle. Laadukas varhaiskasvatus edesauttaa lapsen myöhempää kiinnittymistä kouluun ja opintoihin sekä työelämään. Panostus varhaisiin vuosiin kitkee osaltaan myös lasten ja nuorten eriarvoistumiskehitystä ja syrjäytymistä. Keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Esitys on perusteltu lasten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta, kun lapsen huoltajien sosioekonominen tausta ei määrittäisi hänen oikeuttaan varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen laatuun ja saatavuuteen liittyvät esityksen ovat kannatettavia ja tukevat osaltaan tavoitetta lisätä varhaiskasvatuksen houkuttelevuutta. SAK kiinnittää huomion myös ryhmäkokojen rajaamiseen alle kolmivuotiaiden osalta. SAK katsoo, että kokonaisuutena esitys lisää luottamusta varhaiskasvatuspalveluihin. Työllisyysnäkökulmasta esitys on oikeansuuntainen. Se edesauttaa osaltaan työn ja perheen yhteensovittamista. SAK kiinnittää huomion vuoropäivähoitoon sekä lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiseen osana varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. SAK:n mukaan vuoropäivähoitoa tulisi kehittää ja sen saatavuutta parantaa valtakunnallisesti. Tällöin perheen ja työn yhteensovittaminen olisi joustavampaa myös vuorotyössä työskenteleville. Jotta esityksen tavoitteet voidaan aidosti saavuttaa, SAK haluaa kiinnittää huomion vahaiskasvatuksen henkilöstön riittävään määrään, resursseihin sekä lisäkoulutustarpeisiin. Esityksellä sekä hallitusohjelmassa mainitulla ryhmäkokojen pienentämisellä on vaikutus henkilöstön tarpeeseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusehtoihin ja koulutukseen on tehty muutoksia. Niiden huomioiminen etenkin alalla jo työskentelevän henkilöstön osaamistason ja ammattipätevyyden kannalta on jatkovalmistelussa otettava huomioon. Tämän tueksi tarvitaan huolellinen valmistelu, laskelmat hoitaja- ja hoivamitoituksesta ja rahoituksesta. SAK pitää erittäin tärkeänä, että henkilöstön saatavuus turvataan ja että alan henkilöstön osaamisen päivittäminen pystytään takaamaan osana laadukasta varhaiskasvatusta. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • THL:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta THL suhtautuu myönteisesti luonnoksessa hallituksen esitykseksi esitettyihin lakimuutoksiin. Subjektiivisella varhaiskasvatusoikeudella on koulutuspoliittisen merkityksen lisäksi keskeinen perhepoliittinen, työvoimapoliittinen ja tasa-arvopoliittinen merkitys. Varhaiskasvatuksen tulee toteutua yhdenvertaisesti kaikille lapsille vanhempien tilanteesta, päivähoidon tarpeesta tai asuinpaikasta riippumatta. Kuten luonnoksessa todetaan, varhaiskasvatusoikeuden rajaamista vuoden 2016 lakiuudistuksessa vastustettiin monissa asiantuntijalausunnoissa, mutta vastustuksesta huolimatta varhaiskasvatuslain muutos (108/2016) tuli voimaan 1.8.2016 alkaen. Myös THL vastusti rajaamista omassa lausunnossaan. Varhaiskasvatus lasten yhdenvertaisena oikeutena Tutkimusten mukaan varhaiskasvatus on merkityksellisempää kuin mikään myöhempi koulutus. Se edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehitystä ja oppimista luoden pohjaa myöhemmälle oppimiselle. Lisäksi varhaiskasvatus on yksi tärkeimmistä lapsiperheiden palveluista toimien myös ehkäisevänä palveluna tarjoten lapselle ja perheelle varhaista tukea sekä luontevan foorumin monialaiselle yhteistyölle. Varhaiskasvatus tasoittaa sekä kodin että yksilöiden lähtökohdista johtuvia eroja ja siten lisää yhdenvertaisuutta. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoitusten poistaminen vähentää riskejä lasten eriarvoistumiseen vanhempien työtilanteen perusteella, sisaruksen syntyessä perheeseen tai sen mukaan, missä kunnassa lapsi asuu ja miten asuinkunta on toteuttanut varhais-kasvatusoikeuden rajoittamista, osa-aikaisen hoidon järjestämistä ja tarveharkintaa koko-päiväisen hoidon saamisesta. Työn ja perheen yhteensovittaminen Subjektiivisella varhaiskasvatusoikeudella on keskeinen perhepoliittinen, työvoimapoliittinen ja tasa-arvopoliittinen merkitys, jotta molemmat vanhemmat voivat tehdä ansiotyötä tai opiskella täysipainoisesti. Subjektiivisen oikeuden rajoittaminen osa-aikaiseksi ja vaatimus sitä pidemmän hoidon tarpeen osoittamisesta hankaloitti vanhempien osallistumista ansiotyöhön. Ongelma kohdistui erityisesti äiteihin, koska valinta ansiotyön ja lastenhoidon välillä on edelleen ennen kaikkea äitien valinta, ja äidit ovat isiä selvästi useammin määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa. Ongelma kohdistui myös perheisiin, joissa vanhemmat ovat itse itsensä työllistäviä ammatinharjoittajia tai freelancereita; tämän ryhmän osuus työllisistä on kasvava, ja heistä selvä enemmistö on 25–44-vuotiaita, joten heillä todennäköisesti on varhaiskasvatusikäisiä lapsia. Lisäksi työttömien vanhempien työnhaku saattoi vaikeutua lapsen ollessa oikeutettu vain osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusoikeuden rajoituksen poistaminen tukee pyrkimystä työllisyyden vahvistamiseen. On myös tärkeää huomata, että syntyvien lasten lukumäärän jyrkän laskusuunnan kääntämiseksi tarvitaan kaikki mahdolliset keinot työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamiseksi. Subjektiivinen varhaiskasvatus on perhevapaiden ohella ollut suomalaisen perhe- ja tasa-arvopolitiikan kulmakivi. Sen rajoittamisen poistaminen vahvistaa tasa-arvon etenemistä ja antaa lapsiperheille myönteisen signaalin lapsi- ja perhepolitiikan kehittämisestä perheitä tukevaan suuntaan. Lopuksi THL:n näkee hyvänä, että rajaamaton subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan. Hallituksen esitys on valmisteltu tiukasta aikataulusta huolimatta huolella ja tutkimustuloksiin perustuen. THL kuitenkin kiinnitti huomiota Childcare-hankkeen tuloksia kuvaavassa kohdassa virheelliseen tulosten tulkintaan. Sivulla yhdeksän todetaan, että vanhempien mielipiteet varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta vaihtelivat mainiten, että ”Oikeuden rajaamista piti oikeana päätöksenä noin kaksi viidesosaa vanhemmista. Vääränä ratkaisua piti hieman useampi vanhempi, eli noin kolmannes.” Tutkimustulokset ovat oikein, mutta johtopäätös väärä. Useampi vanhempi, eli kaksi viidesosaa (40%) piti rajausta oikeana ratkaisuna kun taas kolmasosa (33%) piti rajausta vääränä ratkaisuna. Parhaimmillaan varhaiskasvatus muodostaa lapselle tärkeän yhteisön, johon kuulua ja jossa voi yhdessä kokea ja oppia uusia asioita. Subjektiivinen oikeus, jota ei rajoiteta vanhempien tilanteeseen perustuen, luo lapsille tasavertaiset mahdollisuudet liittyä osaksi varhais-kasvatuksen yhteisöä.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Opetushallituksen lausunto varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Opetushallitus kannattaa esitettyä varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muutosta. Laadukkaasti ja suunnitelmallisesti järjestetty varhaiskasvatus tukee varhaiskasvatuslaissa ja varhaiskasvatussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista. Varhaiskasvatus on keskeinen osa Suomen kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, jolla luodaan osaamiseen perustuvan yhteiskuntamme tulevaisuutta. Varhaiskasvatuksen merkityksellisyys ja positiivinen kustannusvaikutus korostuu erityisesti lapsilla, joiden lähtökohdat oppimiselle ovat syystä tai toisesta haasteellisia. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautus parantaa lasten alueellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, kun asuinkunnasta riippumatta jokaisella lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Esitetyllä muutoksella palautettaisiin jokaisen lapsen subjektiivinen, vanhempien tai muiden huoltajien työ- ja elämäntilanteesta riippumaton oikeus suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksella on useiden sekä kansallisten että kansainvälisten tutkimusten perusteella merkittävä positiivinen vaikutus lapsen kehitykselle ja oppimiselle. 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden on katsottu lisänneen kuntien hallinnollisen työn määrää, työntekijöiden kuormittavuuden kokemuksia sekä vanhempien kritiikkiä lasten varhaiskasvatuksen toimivuutta kohtaan. Opetushallitus kiinnittää lisäksi huomiota varhaiskasvatuksen henkilöstörakennemuutoksiin, jotka vaativat varhaiskasvatuksen esimiehiltä ja johdolta aikaa pedagogiseen ja muuhun johtamiseen. Tällä hetkellä esimerkiksi päiväkodinjohtajat käyttävät paljon aikaa erilaisiin hallinnollisiin päätöksiin ja niiden valmisteluun. Moniammatillisen henkilöstön johtaminen ja lasten ja vanhempien erilaisia tarpeita huomioiminen vaativat aikaa ja läsnäoloa päivittäisessä toiminnassa.
      • Naisasialiitto Unioni ry
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Naisasialiitto Unioni pitää subjektiivisen kokopäivähoito-oikeuden palauttamista erittäin tervetulleena asiana. Oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon kohtelee kaikkia lapsia tasa-arvoisesti ja antaa kaikille perheille tasa-arvoiset mahdollisuut päivähoitoon. Muutos on tärkeä myös naisten työllisyyden kannalta. Pienten lasten äitien työmarkkina-asema on heikompi kuin pienten lasten isien (https://www.stat.fi/til/tyti/2016/14/tyti_2016_14_2017-10-10_kat_003_fi.html). Oikeus kokopäivähoitoon helpottaa työmarkkinoille paluuta, sillä se mahdollistaa täysipäiväisen työnhaun sekä työn vastaanottamisen nopealla aikataululla.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Hyvinvointiala HALI ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen varhaiskasvatukseen liittyvästä lakimuutosesityksestä. Lakimuutoksella esitetään palautettavaksi subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen 1.8.2020 lähtien. Hyvinvointiala HALI ry kannattaa sitä, että perheillä on tarvittaessa valittavissa myös kokoaikaisen varhaiskasvatuksen palvelut. Liiton näkemyksen mukaan perheet ovat parhaita asiantuntijoita lastensa kasvatusta ja hoitoa koskevissa asioissa. Syntyvyys on Suomessa tällä hetkellä ennätyksellisen alhaisella tasolla ja kaikki keinot perhe-elämän ja työn yhteensovittamiseksi on oltava käytössä. Kuntien on ollut mahdollista rajata varhaiskasvatusoikeutta 1.8.2016 lähtien. Rajauksen on toteuttanut 135 kuntaa ja se on koskenut noin 5 500 lasta. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen piirissä oli vuonna 2017 THL:n tilaston mukaan 29 % kaikista varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Liitto korostaa varhaiskasvatuksen joustavaa järjestämistä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä ja palveluntuottajien tasapuolista kohtelua ja valvontaa omistajatahosta riippumatta. Kunnissamme tarvitaan sekä julkisia että yksityisiä toimijoita kuten käytäntö tällä hetkellä osoittaa. Lisäksi Hyvinvointiala HALI ry painottaa, että perheille tulee olla tarjolla riittävästi erityistä kasvatusperiaatetta tai –pedagogiikkaa soveltavien päiväkotien palveluita. Yleistä lakiesityksen vaikutuksista varhaiskasvatuksen järjestämiseen Varhaiskasvatuksen järjestämisvastuu on kunnilla ja kunnat myös tuottavat valtaosan varhaiskasvatuspalveluista. Vuonna 2017 kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä oli 203 250 lasta (ei sisällä ostopalvelupaikkoja). Vaikka syntyvien lasten määrä on pienentynyt jo useiden vuosien ajan, on varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä kasvanut hieman. Kaiken kaikkiaan varhaiskasvatuksen merkitys osana lapsen elinikäisen oppimisen polkua on viime vuosina korostunut. Yksityinen palvelutarjonta on lisääntynyt kuntien lisääntyneen kysynnän myötä. Yksityisellä varhaiskasvatuksella onkin tänä päivänä järjestelmän toimivuuden kannalta välttämätön rooli. Palveluntuotanto ja sen jakautuminen eri tuottajille. Lisää tilastotietoa varhaiskasvatuksen markkinoista ja yksityisten toimijoiden kannattavuudesta liitteessä 1. Kokopäiväinen varhaiskasvatus talouden näkökulmasta Hyvinvointiala HALI ry:n arvion mukaan yksityinen varhaiskasvatus tulee lisääntymään merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Liitto korostaa, että lakiesityksen yritysvaikutukset ja talousvaikutukset on arvioitava huolellisesti. Varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisen poistaminen tulee aiheuttamaan kunnille merkittäviä lisäkustannuksia. Tämän hetkiset kuntakohtaiset kustannuserot kertovat, että varhaiskasvatuksessa on olemassa kustannusten säästöpotentiaalia. Yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta lisäämällä saavutettaisiin kunnissa merkittäviä kustannussäästöjä, koska yksityinen varhaiskasvatus on kunnille kustannuksiltaan julkista edullisempi vaihtoehto. Selvitysten (esimerkiksi EPSI Rating selvitys ja pääkaupunkiseudun kuntien kysely) mukaan yksityisen varhaiskasvatuksen laatu on julkisen päivähoidon laatua jonkun verran korkeampi. https://www.hyvinvointiala.fi/varhaiskasvatustutkimus-varhaiskasvatuksen-asiakastyytyvaisyys-huippuluokkaa/ https://www.kuusikkokunnat.fi/varhaiskasvatus_raportit Lakimuutosesityksen mukaan vuoden 2020 valtionosuuksiin lisättäisiin 7,1 miljoonaa euroa ja vuodesta 2021 alkaen 17 miljoonaa euroa. Koska kyseessä on uusi tehtävä, tulee valtionosuuden kattaa 100 prosenttia kustannuksista. Lakiesitysluonnoksessa on tarkasteltu kustannuslisäystä vain subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden lisäämisen osalta. Tämä vaikuttaa myös kustannuksia nostavasti hallitusohjelmassa toteutettavaksi sovittuun yli 3 -vuotiaiden ryhmäkokojen pienentämiseen (s.166). Muutoksista tullee aiheutumaan käytännössä myös jonkun verran päivähoitopaikkojen tyhjäkäyttöä. Tyhjä paikka aiheuttaa käytännössä suunnilleen samat kustannukset kuin täysi paikka. Varhaiskasvatuksen taloushaasteita lisää myös kiky -sopimuksen poistuminen, tehostetun suomen kielen opetuksen tuleminen velvoittavaksi, varhaiskasvatuksen maksuttomuuden mahdollinen laajentuminen jne. tekijät, Palveluseteli lisää varhaiskasvatuksen järjestämisen joustavuutta Palvelusetelitoiminnan avulla kunnat voivat välttyä päiväkotitoimintaan liittyvien kiinteistöjen investoinneilta. Yksityisen ja julkisen yhteistyö lisää myös kunnan kykyä reagoida muuttoliikkeen vaikutuksiin sekä paikallisesti että alueellisesti. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä tulee ottaa korkealla painoarvolla huomioon perheiden preferenssit. Päiväkotien tulee sijaita vanhempien työmatkojen kannalta joustavasti ja kuntien välillä tulee olla tarpeen mukaan yhteistyötä. Valtakunnallisesti toimivat yksityiset toimijat rakentavat vuosittain kymmeniä päiväkoteja ja näin niille on kertynyt merkittävää osaamista lapsen kehitystä ja oppimista tukevien kiinteistöjen rakentamisessa. Kuntien ja lakia säätävien viranomaisten tulee kohdella julkisia ja yksityisiä tuottajia kilpailuneutraalisti Hallitusohjelman mukaan julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuspalvelun on toimittava samoilla laadullisilla kriteereillä (s. 167). Julkisia ja yksityisiä tuottajia tulee koskea samat valvonta- ja hallintomenettelyt ja niiden tulee olla tuottajatahosta riippumattomia kohdistuen tuotetun palvelun laatuun. Toimitilojen tarkastukset tulee suorittaa samoin valtakunnallisin lähtökohdin. Tällä hetkellä käsityksemme mukaan yksityisiä päiväkoteja valvotaan tiukemmin kuin julkisia. Valvonnan intensiteetti vaihtelee kunnittain. Näin ollen valvonnan pitäisi tapahtua ulkopuolisen, riippumattoman toimijan toimesta. Varhaiskasvatuksen lakimuutosta valmisteltaessa tulee hallituksen esitykseen sisällyttää laskelmat siitä, miten julkinen ja yksityinen varhaiskasvatus saatetaan perheiden näkökulmasta taloudellisesti tasavertaiseen asemaan. Perheiden maksettavaksi jäävät asiakasmaksut määräytyvät jo nyt samoin lakisääteisin perustein, mutta huomioon tulee ottaa myös se, että yksityisen hoidon tuen taso on jäänyt vuosien myötä jälkeen kustannustason noustua. Lisäksi kunnat voivat määrittää palvelusetelin arvon ristiriitaisesti palvelusetelilain kanssa (lain mukaan palvelusetelin arvon tulee vastata kunnan oman toiminnan kustannuksia). Julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuspalvelun kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi tulee Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen tasoa korottaa varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alennusta vastaavasti, jotta perheillä on mahdollisuus valita yksityinen varhaiskasvatus. Yksityisen hoidon tuki on jäänyt vuosien myötä jälkeen ja eroa kasvattivat merkittävästi vuoden 2018 voimaan astuneet varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alennukset. Yksityisen hoidon tuen piirissä on tilastojen mukaan reilut 6 prosenttia varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Jotkut kunnat kompensoivat jälkeenjäänyttä yksityisen hoidon tukea kuntalisän kautta. Kuntalisiä maksavien kuntien määrä on kuitenkin pienentynyt viime vuosina. Eräs keino järjestämistavasta riippumattoman kustannusneutraalin järjestelmän luomiseksi on määrittää kunnassa lapsikohtainen varhaiskasvatuskustannus, joka seuraa lasta riippumatta siitä, minkä varhaiskasvatuspaikan perhe valitsee. Järjestelmä edellyttää sitä, että myös kunnalla on valmius sopeuttaa varhaiskasvatustoimintansa laajuutta ja kustannuksia kuntaan kohdistuvaa kysyntää seuraten. Tämä järjestelmä parantaisi perheiden mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen ja työn yhteensovittamiseen sekä mahdollistaisi joustavasti erityistä pedagogiikkaa tarjoavien päiväkotien joustavan valinnan. Järjestelmä lisäisi tasa-arvoisuutta, yksinkertaistaisi varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvää hallintoa ja pienentäisi sekä kunnan että perheiden kustannuksia kuntalaisten edun mukaisesti. Varhaiskasvatukseen liittyvä järjestämisvastuu ja järjestämiseen liittyvä päätöksenteko olisi edelleen kunnilla kuten nytkin. Nykyinen toimintatapa, jossa kunta ikään kuin ylhäältä päin päättää perheiden arkeen liittyvistä merkittävistä asioita, ei vastaa kansalaisten ajattelutapaa. Kunnat eivät voi ottaa huolehtiakseen kaikkia perheiden asioita ja lainsäädännöllä ei ole tarkoitus säädellä kansalaisten arkipäivän valintoja. Lakiesityksessä tulee arvioida lisähenkilöstön tarve vuoteen 2030 Hyvinvointiala HALI ry haluaa pitää kiinni varhaiskasvatuksen moniammatillisesta työkulttuurista. Päiväkodeissa tarvitaan myös tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajia sekä muuta henkilökuntaa. Kelpoisuusehtojen muuttaminen ei saa johtaa moniammatillisen työkulttuurin häviämiseen tai kaventumiseen. Henkilöstön kelpoisuusvaatimusten ja koulutustason nostaminen lakiehdotuksen esittämällä tavalla ei saa Hyvinvointialan liiton varauksetonta tukea. HALI tukee ns. educare-mallia. Lakiuudistuksen henkilöstörakennetta ja kelpoisuusehtojen rajausta koskevat esitykset on laadittu yhden ammattiryhmän ehdoilla eli varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta. Samalla varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien mahdollisuutta vaikuttaa henkilöstörakenteeseen rajoitetaan jäykästi. Hallinnollisten johtotehtävien osalta on epätarkoituksenmukaista rajata henkilöiden koulutustaustaa. Kannatamme kuitenkin sitä, että johtajalta vaaditaan riittävää johtamistaitoa ja -kokemusta. Lainsäädäntöön ei tule sisällyttää normeja, joita ei ole mahdollista toteuttaa arkityössä. Mitoituksesta poikkeaminen tulee olla mahdollista esimerkiksi äkillisissä työntekijöiden sairastumistilanteissa tietenkään lasten turvallisuudesta tinkimättä. Lisäksi esimerkiksi ikään perustuvien ryhmien merkitys päiväkodeissa ei ole enää samanlainen kuin aiemmin, koska nykyaikainen varhaiskasvatus edellyttää eri ikäisten yhdessä toimista. Tämän tyyppisissä asioissa tarvitaan mieluummin suuntaa antavaa ohjeistusta kuin lakiin kirjattavia ehdottomia velvoitteita. Päiväkodissa esiintyy jatkuvasti lukuisia muutostilanteita, joissa on erittäin vaikea tai mahdotonta noudattaa lain yksityiskohtaista kirjausta. Muutostilanteita syntyy vaikkapa perheiden muuttaessa paikkakunnalta toiselle, lasten iän muuttuessa, sisarussuhteisiin liittyvistä syistä jne. Ulkomailla tutkinnon suorittaneiden osalta tulee olla toimiva osaamisen tunnistamisen järjestelmä, joka antaa myös heille mahdollisuuden työskennellä ammatissaan täysipainoisesti. Asia on tärkeä esimerkiksi siksi, että maassamme on useita kielipäiväkoteja, joissa tulee olla kyseistä kieltä äidinkielenään puhuvia työntekijöitä. Tällä hetkellä suurin henkilöstöryhmä on koulutetut lastenhoitajat, joiden osuus on yli puolet. Noin puolet toimialan työllisistä on varhaiskasvatuksen opettajia ja päiväkodin johtajia. Vuonna 2018 tehtyjen lakimuutosten seurauksena uudet vaatimukset ovat alkaneet näkyä rekrytoinneissa jo nyt. Esimerkiksi lastenhoitajia voi jäädä työttömiksi uusien vaatimusten vuoksi. Nykyisellä henkilörakenteella on Suomessa pystytty tuottamaan kansainvälisestikin arvioiden varsin laadukasta varhaiskasvatusta. Hyvinvointiala HALI ry ei kannata henkilöstön mitoituksia tai pätevyysvaatimuksia jäykistäviä toimintamalleja. On resurssien hukkaamista kategorisesti pohtia henkilöstörakennetta pelkästään tutkinnon perusteella. Hallitusohjelman mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaisten saatavuus tullaan turvaamaan koko maassa (s. 166) ja lisäkoulutustarpeet arvioidaan (s.167). TEM:n ammattibarometrin https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=19i&ammattikoodi=2342&kieli=fi esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajista on jo nyt merkittävää puutetta lähes koko maassa. Esimerkiksi Helsingin alueelta puuttuu tällä hetkellä noin 200 opettajaa ja varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poisto vaikuttaa henkilöstötarvetta lisäävästi eniten juuri suurissa kaupungeissa. Hyvinvointiala HALI ry esittää, että varhaiskasvatuksen sosionomeille palautetaan varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Tämä lisää mahdollisuuksiamme tukea perheitä ongelmatilanteissa ja ylipäätään perhemyönteistä ajattelua yhteiskunnassamme. Varaamme mahdollisuuden täydentää lausuntoamme tarvittaessa 22.8.2019 pidettävän kuulemistilaisuuden jälkeen. Lisätiedot: johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki, puhelin 0400 436 438 Helsinki 21.8.2019 Hyvinvointiala HALI ry Ulla-Maija Rajakangas Toimitusjohtaja Liite 1. Eräitä tilastotietoja varhaiskasvatuksen markkinoista Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa oli vuonna 2018 yhteensä 3 167 toimipaikkaa ja ne työllistivät yhteensä 51 100 htv. Kunnallisen varhaiskasvatuksen tuotos oli n. 2,56 mrd euroa vuonna 2017. Yksityisiä yritysten ja järjestöjen toimipaikkoja oli vuonna 2017 yhteensä 1 050. Näistä yritysten toimipaikkoja oli 816 ja järjestöjen 233. Yksityinen varhaiskasvatus työllisti 7 300 henkilöä ja yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 410 miljoonaa euroa. Yksityisen osuus on kokonaisuutenaan noin viidenneksen luokkaa. Yritysten kannattavuus on ollut viime vuosina varsin vaatimatonta ja vakavaraisuus on ollut melko alhaisella tasolla. Yritysten käyttökateprosentti oli vuonna 2017 TEM:n toimialaOneline -palvelun mukaan 6,3 vuonna 2017 ja liiketulos 3,0 prosenttia. Varhaiskasvatusalan yritykset ovat keskimäärin melko pieniä. Alle 10 henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus työllisyydestä ja liikevaihdosta oli runsas viidennes. Lukumääräisesti 2-9 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli 48 prosenttia. THL:n tilaston mukaan Kelan yksityisen hoidon tuen hoitorahaa maksettiin vuonna 2016 yhteensä 16 338 lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä varten. Yksityisen hoidon tuen osuus varhaiskasvatuksessa oli 6,7 prosenttia vuonna 2016. Vuonna 2017 järjestettiin 23 449 lapsen varhaiskasvatus palvelusetelillä ja kustannukset olivat yhteensä n. 119 miljoonaa euroa.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Vaka_tuottajat.jpg
      • Suomen Monikkoperheet ry
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Monikkoperheet ry:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (16/010/2019) Tiivistelmä Suomen Monikkoperheet ry kiittää ja puoltaa esitystä siitä, että subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen suunnitellaan palautettavaksi. Monikkoperheessä kokoaikaista varhaiskasvatusta tarvitaan usein osalle lapsista, vaikka vanhempi on kotona hoitamassa lapsia. Jo monisikiöraskauden aikana äidin toimintakyky voi olla rajallinen, jolloin varhaiskasvatusta tarvitaan vanhemmille sisaruksille. Monikkolasten synnyttyä perhe voi tarvita varhaiskasvatusta vanhemmille lapsille perheen kokonaistilanteen tukemiseksi. Useamman kuin yhden lapsen saaminen kerralla kuluttaa perheen voimavaroja pitkäaikaisesti. Kokoaikainen varhaiskasvatusoikeus tukee monikkoperheiden hyvinvointia erittäin merkittävällä tavalla. Kokoaikaisuuden lisäksi on varmistettava, että varhaiskasvatuksen laatu ja asiakasmaksun kohtuullisuus mahdollistavat kaikkien perheiden lasten osallistumisen varhaiskasvatukseen. Lausunto kokonaisuudessaan Suomen Monikkoperheet ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta. Kiitämme esitystä siitä, että subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen suunnitellaan palautettavaksi. Oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen saattaa lapset tasavertaiseen asemaan perheen tilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta. Monikkoperheissä kokoaikaista varhaiskasvatusta tarvitaan osalle lapsista usein myös silloin, kun vanhempi on kotona hoitamassa lapsia. Vanhemman ollessa kotona monikkoperhe voi tarvita kokoaikaisia varhaiskasvatuspalveluja esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: • Monisikiöraskaus on riskiraskaus, ja odottava äiti voi joutua vuodelepoon tai toimintakyky on muutoin rajallinen. Varhaiskasvatusta tarvitaan tällöin vanhemmille sisaruksille. • Monikkolasten synnyttyä perhe voi tarvita varhaiskasvatusta vanhemmille sisaruksille perheen olosuhteiden vuoksi. • Vanhemman ollessa kotona varhaiskasvatusta voidaan tarvita myös monikkolapsille erityistilanteissa, esimerkiksi jos vanhempi ei terveydentilansa, uuden raskauden tai muun syyn vuoksi suoriudu useamman lapsen ympärivuorokautisesta perushoidosta. Monikkoperheessä kokoaikaisen hoidon tarpeet liittyvät siihen, että perheessä on monta saman ikäistä, perushoitoa vaativaa lasta. Monikkolapset syntyvät usein ennenaikaisesti tai keskosina ja heillä on enemmän terveysongelmia kuin muilla lapsilla. Useamman kuin yhden lapsen saaminen kerralla kuluttaa perheen voimavaroja pitkäaikaisesti. Monikkovanhemmat kokevat itsensä erittäin stressaantuneiksi useammin kuin muut perheet (Hyväluoma, J. 2010, Moninkertaisia onnenhetkiä ja arjen haasteita. Monikkoperheiden vanhempien kokemuksia perheen hyvinvoinnista. Perhetutkimuskeskus. Jyväskylän yliopisto). Kokoaikaista hoitoa puoltaa myös se, että kotona oleva vanhempi ei vauvojen tai kuljetusongelmien vuoksi välttämättä pääse noutamaan lapsia kesken päivän hoitopaikasta. Monikkoperheyksinhuoltajan tilanne on erityisen kuormittava. Kokoaikainen varhaiskasvatusoikeus tukee monikkoperheiden hyvinvointia erittäin merkittävällä tavalla. Kokoaikaisuuden lisäksi on varmistettava, että varhaiskasvatuksen laatu ja asiakasmaksun kohtuullisuus mahdollistavat kaikkien perheiden lasten osallistumisen varhaiskasvatukseen. Ulla Kumpula toiminnanjohtaja Suomen Monikkoperheet ry
      • Pirkkalan kunta, Hyvinvointi/varhaiskasvatus hallinto
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Pirkkalan kunnan lausunto.docx
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • OAJ_lausunto_OKM hallituksen esitysluonnos varhaiskasvatuslain 540_2018 muuttamisesta.docx
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Lastensuojelun Keskusliiton lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Tiivistelmä lausunnon sisällöstä Lastensuojelun Keskusliitto kannattaa esitysluonnoksen ehdotusta palauttaa lapsen subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Oikeus varhaiskasvatukseen on lapsen yksilöllinen oikeus ja päätös lisää lasten yhdenvertaisuutta. Lastensuojelun Keskusliitto pitää hyvänä, että esitysluonnos sisältää lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin. Lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnissa keskitytään selvittämään esitysluonnoksen myönteisiä, lasten keskinäistä yhdenvertaisuutta lisääviä vaikutuksia. Tätä valintaa voidaan pitää perusteltuna, sillä varhaiskasvatusoikeuden rajaamiseen kohdistetun kritiikin kärki on ollut nimenomaan lasten eriarvoisuuden lisääntyminen. Lakimuutoksen myötä eriarvoisuutta lisäävistä toimista päästään yhdenvertaisuutta edistäviin toimintatapoihin. Lastensuojelun Keskusliitto haluaa muistuttaa, että vain laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja kaventaa hyvinvointieroja. Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan syyskuussa 2018, mutta siihen jäi oleellisia puutteita: varhaiskasvatukseen tehtyjä leikkauksia ei korjattu, suurennetut ryhmäkoot jäivät voimaan, eikä lakiin sisällytetty erityisen tuen järjestämistä koskevia säännöksiä. Myös nämä varhaiskasvatuslain puutteet on korjattava mahdollisimman nopeasti, kuitenkin huolellisen valmistelun kautta. Varhaiskasvatusoikeuden rinnalla varhaiskasvatuksen laatu on aivan keskeinen lapsen oikeuksien näkökulmasta. On tärkeää, että varhaiskasvatusta kehitetään pitkäjänteisesti niin valtakunnallisesti kuin kuntien tasolla. Hallitusta linjaus luoda maahamme toimenpideohjelma varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi sekä osallistumisasteen nostamiseksi on kannatettava. Hallitusohjelmalinjauksen mukaan ohjelman ympärille luodaan myös tutkimushanke, jossa seura¬taan toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tuloksia. Lastensuojelun Keskusliitto esittää, että ohjelma nivotaan lapsistrategiaprosessiin. Näin voidaan luoda vahva pohja pitkäjänteiselle ja kokonaisvaltaiselle lapsi- ja perhepolitiikalle. Samalla muistutamme, että lapsistrategian ja toimenpideohjelman toimeenpanoon on varattava riittävät resurssit. Lastensuojelun Keskusliiton lausunto Lastensuojelun Keskusliitto kannattaa esitysluonnoksen ehdotusta palauttaa lapsen subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Tämä on ollut lapsi- ja perhejärjestöjen yhteinen selkeä tavoite ja palvelee lapsen etua yhdenvertaisesi kaikille lapsille. Yleistä Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja kehitystä, edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja kaventaa hyvinvointieroja. Kaikissa varhaiskasvatusta koskevissa uudistuksissa on varmistettava lapsen oikeuksien toteutuminen. Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan syyskuussa 2018, mutta siihen jäi oleellisia puutteita: varhaiskasvatukseen tehtyjä leikkauksia ja rajoituksia ei korjattu, suurennetut ryhmäkoot jäivät voimaan, eikä lakiin sisällytetty erityisen tuen järjestämistä koskevia säännöksiä. Myös nämä varhaiskasvatuslain puutteet on korjattava mahdollisimman nopeasti, kuitenkin huolellisen valmistelun kautta. Samalla muistutamme, että monille perheille varhaiskasvatuksen merkitys myös vanhemmuuden tukena on keskeinen. Erilaisissa elämäntilanteissa varhaiskasvatuksen antama tuki voi olla juuri sitä, mitä perhe sillä hetkellä tarvitsee. Muiden tärkeiden tehtävien ohella varhaiskasvatus on keskeinen ehkäisevän lastensuojelun muoto. Sen avulla voidaan ehkäistä jatkossa lastensuojelun sekä korjaavien erityispalvelujen tarvetta. Esitysluonnoksen lapsivaikutusten arvioinnin toteutus Esitysluonnos sisältää lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin. Lisäksi ennakkovaikutusten arvioinnissa käsitellään taloudelliset vaikutukset, viranomaisvaikutukset, yhteiskunnalliset vaikutukset sekä yritysvaikutukset. Vaikutusten arviointi painottuu esitysluonnoksen talousvaikutuksiin. Lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnissa keskitytään selvittämään esitysluonnoksen myönteisiä, lasten keskinäistä yhdenvertaisuutta lisääviä vaikutuksia. Tätä valintaa voidaan pitää perusteltuna, sillä varhaiskasvatusoikeuden rajaamiseen kohdistetun kritiikin kärki on ollut nimenomaan lasten eriarvoisuuden lisääntyminen edellisen lakimuutosten myötä. Nyt nämä aiemmat päätökset perutaan ja eriarvoisuutta lisäävistä toimista päästään yhdenvertaisuutta edistäviin toimintatapoihin. Lapsenoikeuksien neljä pääperiaatetta ovat syrjimättömyys (artikla 2), lapsen edun ensisijaisuus (artikla 3), oikeus elämään ja kehittymiseen (artikla 6) sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen (artikla 12). Neljä periaatetta sekä haavoittavimmassa asemassa olevien lasten näkökulma on otettu huomioon lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnissa, joka on esitysluonnoksen sisältöön suhteutettuna riittävä ja kattava. Lapsi- ja perhevaikutusten arviointi jatkuu osittain myös yhteiskunnallisten vaikutuksia käsittelevässä kappaleessa, jossa kuvataan laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen kehityksessä, sen syrjäytymistä ehkäisevää, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta lisäävää ominaisuutta sekä myönteistä vaikutusta haavoittavimmassa asemassa oleviin lapsiin, kuten maahanmuuttajalasten kotoutumiseen sekä heikommassa sosio-ekonomisessa asemassa olevien lasten tulevaisuuteen. Lastensuojelun Keskusliitto yhtyy ministeriön arvioon esitysluonnoksen lapsi- ja perhevaikutuksista. Lakiesityksen yksityiskohtainen kommentointi Kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen Esitysluonnoksen keskeisin muutos on, että subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan yhdenvertaisesi kaikille lapsille. Tämä edellyttää muutoksia varhaiskasvatuslakiin sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaan sääntelyyn. Kannatamme lämpimästi esitysluonnoksen keskeisintä tavoitetta, että varhaiskasvatusoikeuteen viime hallituskaudella säädetyt rajaukset poistetaan. Olemme toistuvasti vaatineet tämän päätöksen perumista yhdessä muiden lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa ja kannelleet päätöksestä myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle 14.11.2016 (Nro 139/2016). Kantelu perustuu Uudistettuun Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan (SopS 78-80/2002) ja se koskee peruskirjan 16, 17 ja 27 (1c) artiklan mukaisia oikeuksia sekä E artiklan mukaista syrjinnän kieltoa. Odotamme ratkaisua yhä vireillä olevaan kanteluun. Kiitämme hallitusta siitä, että se on jo hallitusohjelmassa tehnyt varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta yksiselitteisen linjauksen. Varhaiskasvatusoikeuden muuttaminen puoliaikaiseksi on heikentänyt mahdollisuutta ottaa huomioon joustavasti lapsen yksilölliset tuen tarpeet ja perheen tilanteen. Kunnat ovat tehneet varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen suhteen hyvin erilaisia ratkaisuja, joiden seurauksena lapset ovat nyt eriarvoisessa asemassa paitsi vanhemman tilanteen myös asuinkunnan perusteella. Rajattu varhaiskasvatusoikeus on tuonut päiväkotiryhmiin lasten vaihtuvuutta sekä kasvattanut lapsiryhmien kokoja. Rajatun varhaiskasvatuksen piirissä oleville lapsille on perustettu omia ryhmiä vain harvoissa kunnissa. Käytännössä samoissa ryhmissä on siis erilaajuisen varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevia lapsia, jotka voivat olla paikalla hyvinkin vaihtelevasti: toiset kokopäiväisesti ja toiset osaviikkoisesti tai osapäiväisesti. Näin lapsiryhmät ovat jatkuvassa muutostilassa, mikä lisää levottomuutta. Muutokset eivät ole vaikuttaneet ainoastaan niihin lapsiin, joiden oikeutta varhaiskasvatukseen on rajattu, vaan kaikkiin ryhmän lapsiin. Tutkimustulokset antavat huolestuttavia viitteitä siitä, että lainsäädännön muutokset ja kuntien erilaiset ratkaisut ovat lisänneet eriarvoistumista sekä varhaiskasvatuksen laadun vaihtelua kuntien ja varhaiskasvatusyksiköiden välillä. Vanhempien ja perheiden elämäntilanteet ovat moninaisia, ja esimerkiksi työssäolo ja työttömyysjaksot saattavat vaihdella nopeastikin. Epätyypillisistä työsuhteista on tullut yhä tyypillisempiä. Päivittäinen tai viikoittainen työaika voi vaihdella suurestikin, ja sen ennakointi voi olla vaikeaa. Perheen ja työelämän yhteensovittamisen helpottamiseksi varhaiskasvatukselta vaaditaan aiempaa enemmän joustavuutta. Viime hallituskaudella lisätyt rajoitukset istuvat tämän päivän työelämän haasteisiin heikosti, sillä ne ovat lisänneet byrokratiaa. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on ongelmallista myös viime hallituskaudella toteutetun työttömien aktiivimallin näkökulmasta. Aktiivimallista päätettäessä pienten lasten vanhempien mahdollisuutta ottaa työtä vastaan ja lasten varhaiskasvatuspalveluiden järjestämistä ei otettu riittävästi huomioon. Varhaiskasvatuspaikan säilyminen Esitysluonnoksessa (15§) taattaisiin edelleen varhaiskasvatuspaikan säilyvyys isyysvapaaseen liittyvän poissaolon aikana. Saman varhaiskasvatuspaikan säilymisen turvaaminen olisi lapsen etu myös niissä tapauksissa, kun lapsi on jaksoja osa-aikaisessa hoidossa tai kotihoidossa esimerkiksi nuoremman sisaruksen syntymään liittyvän vanhempainvapaan aikana. Yksityisen hoidon tuki Lastensuojelun Keskusliitto pitää perusteltuna, että lakiin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta tehdään yksityisen hoidon tuen osalta vastaavasti tarvittavat muutokset kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden takaamiseksi yhdenvertaisesti kaikille lapsille. Varhaiskasvatussäädösten muita kiireellisiä kehittämistarpeita Lapsiryhmien koko ja varhaiskasvatuksen laatu Varhaiskasvatuksen laatua on parannettava pienentämällä lapsiryhmien kokoa. Kiitämme hallitusta siitä, että hallitusohjelmassa on linjattu varhaiskasvatuksenhenkilöstömitoituksen palautus heikennystä edeltäneelle tasolle. Kiirehdimme tämän linjauksen täytäntöönpanoa. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on vertailumaita alhaisempi. Keskeinen tekijä, jolla varhaiskasvatukseen osallistumista voidaan edistää, on varhaiskasvatuksen laatu ja sen kehittäminen. Varhaiskasvatuksen tärkeimmät laatutekijät ovat koulutettu henkilökunta, turvalliset ja pysyvät lapsi-aikuis-suhteet, riittävän pienet ja pysyvät lapsiryhmät sekä hyvä yhteistyö vanhempien kanssa. Myös vanhemmat korostavat samoja tekijöitä. Tutkimuksen mukaan 4-vuotiaiden lasten vanhemmat olivat pääosin tyytyväisiä lapsensa nykyiseen hoitojärjestelyyn, mutta eniten tyytymättömyyttä herättivät varhaiskasvatuksen hinta ja lapsiryhmän koko sekä henkilökunnan määrä ja pysyvyys. Pienten, 1–2-vuotiaiden, lasten vanhempien perusteluissa lapsen kotihoitovalinnalle korostuivat työhön ja arvoihin liittyvien perustelujen ohella se, että päivähoidon laatu ei vastaa toiveita. Henkilökunnan mitoituksessa on palattava suhdelukuun, jossa on vähintään yksi kasvattaja seitsemää kolme vuotta täyttänyttä lasta kohti. Osapäiväiseen varhaiskasvatukseen tulee säätää sama henkilöstömitoitus kuin kokopäiväisessä. Perusteita erilaisille suhdeluvuille ei ole. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota alle 3-vuotiaiden ryhmien maksimikokoon. Suhdeluvuista on pidettävä kiinni myös käytännössä ja niiden toteutumista on valvottava. Tällä hetkellä kunnissa tulkitaan lain tarkoittamaa tilapäistä ja lyhytaikaista ryhmäkoon ylitystä hyvin kirjavasti. Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttaminen edellyttää myös toimivaa sijaisjärjestelmää sekä riittävää määrää varahenkilöitä. Lisäksi on puututtava nykyiseen käytäntöön, jossa lapset jaetaan näennäisesti erillisiin ryhmiin, vaikka ryhmät toimivat käytännössä samoissa tiloissa samaan aikaan. Suuret ryhmät heikentävät lasten hyvinvointia ja lisäävät eriarvoisuutta. Ne vähentävät myös varhaiskasvatuksen ammattilaisten mahdollisuuksia huomioida jokainen lapsi ja antaa tarvittavaa kasvatuksellista tukea. Päiväkotiryhmien sääntelyn uudistamisessa on otettava huomioon Valtioneuvoston kanslian julkaisema selvitys varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutosten vaikutuksista. Lisäksi, yksityisten palvelutuottajien osalta suhdeluvun toteutumista ei saa vääristää esimerkiksi henkilökunnan varhaiskasvatukseen liittymättömät työtehtävät, kuten ruuanlaitto tai siivoustyö. Lainsäädännöllä tulee luoda selkeät reunaehdot esiopetuksen ja sen lisäksi järjestettävän varhaiskasvatuksen toteuttamiselle. Tällä hetkellä esiopetusvuoden järjestelyt esimerkiksi ryhmäkokojen ja palvelun yhtenäisyyden osalta vaihtelevat. Joissakin kunnissa esiopetuksen lisäksi järjestettävän varhaiskasvatuksen laatu on heikkoa, erityisesti kun esiopetusta järjestetään koulujen yhteydessä. Varhaiskasvatusta on toteutettu kerhotoimintana, mitä ei voi pitää lain hengen mukaisena ja lapsen etua toteuttavana ratkaisuna. Käytännössä se tarkoittaa suuria lapsiryhmiä ja usein myös henkilöstön vaihtumista kesken päivän. Esiopetuksen ryhmäkoosta ja henkilöstömitoituksesta on säädettävä yhdenmukaisesti riippumatta siitä, järjestetäänkö palvelu päiväkodissa vai koulussa. Lastensuojelun Keskusliitto pitää keskeisenä, että varhaiskasvatuslain muutoksessa varmistetaan, että varhaiskasvatuksen laatu ei heikkene, vaan paranee, ja että lapsiryhmien koko ei kasva lakimuutoksen seurauksena. On suositeltavaa, että varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta korjattaisiin samassa yhteydessä kuin oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan. Varhaiskasvatusoikeuden rinnalla varhaiskasvatuksen laatu on aivan keskeinen lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuslakiin on kirjattava säännökset lapsen tarvitseman tuen järjestämisestä varhaiskasvatuksessa sekä konsultoivista psykologipalveluista. Tuen säännökset tulee uudistaa, jotta jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen tarpeidensa mukaisesti. Tällä hetkellä tuki toteutuu vaihtelevasti ja sen toteutumisessa on alueellisia eroja. Kiitämme hallitusohjelman linjausta, että varhaiskasvatukseen luodaan kolmiportaisen tuen malli osana toimenpideohjelmaa varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi sekä osallistumisasteen nostamiseksi. Niin sanottu kolmiportaisen tuen malli toimii hyvänä lähtökohtana uudistukselle, mutta sitä ei pidä siirtää suoraan perusopetuksesta varhaiskasvatukseen, vaan sen toimivuutta on arvioitava. Uudistuksen lähtökohtana on oltava lapsen oikeus oikea-aikaiseen, riittävään ja tarkoituksenmukaiseen tukeen. Samalla on huolehdittava tuen johdonmukaisesta jatkumosta varhaiskasvatuksesta kouluun. Yksityisten palveluntuottajien osuus varhaiskasvatuksessa on kasvanut. Mikäli lapsi tarvitsee tukea, tulee sen toteutua yhdenvertaisesti siitä riippumatta, onko palveluntuottajana yksityinen taho vai kunta. Myös yksityisillä toimijoilla on oltava valmiudet tarjota tukea, eikä esim. erityisen tuen tarve saa johtaa lapsen hoitopaikan vaihtumiseen kunnalliseen päiväkotiin. Muutokset voivat olla tukea tarvitsevalle lapselle vaikeampia kuin muille lapsille. Lastensuojelun Keskusliitto pitää uudistusta kiireellisenä ja odottaa, että työryhmä lapsen tuen kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa perustetaan pikaisesti. Mukana valmistelussa tulee olla lapsi- ja perhejärjestöjen sekä vammaisjärjestöjen edustus. Kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta asumisen ja oleskelun perusteella Uudessa varhaiskasvatuslaissa täsmennettiin kunnan velvollisuutta järjestää varhaiskasvatusta myös muulle kunnassa oleskelevalle lapselle (6.3 §). Kyseisen lainkohdan viittaus erityisiin syihin on kuitenkin väljä jättäen huomattavasti tulkinnanvaraa esimerkiksi alle kouluikäisten turvapaikanhakijalasten oikeuteen saada varhaiskasvatusta. Jokaista lasta on lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kohdeltava ensisijaisesti lapsena. Varhaiskasvatuslain 4 § mukaan ”varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu”. Lapsen oikeuksien sekä varhaiskasvatuslain sisäisen johdonmukaisuuden toteuttamiseksi turvapaikanhakijalasten oikeus varhaiskasvatukseen on kirjattava selkeästi lakiin. Lastensuojelun Keskusliitto ehdottaa, että hallitus täsmentäisi lakia tältä osin tässä nyt lausuttavassa hallituksen esityksessä, jonka päätavoitteena on turvata varhaiskasvatusoikeus yhdenvertaisesti kaikille lapsille. Varhaiskasvatus osana lapsistrategiaa Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä ja varhaiskasvatuksen kehittäminen kaipaavat pitkäjänteisyyttä niin valtakunnallisesti kuin kuntien tasolla. Kiitämme hallitusta linjauksesta, että maassamme toteutetaan toimenpideohjelma varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi sekä osallistumisasteen nostamiseksi. Hallitusohjelmalinjauksen mukaan ohjelman ympärille luodaan myös tutkimushanke, jossa seura¬taan toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tuloksia. Suosittelemme ohjelman nivomista hallituksen lupaamaan lapsistrategiaprosessiin. Samalla muistutamme, että lapsistrategian ja toimenpideohjelman toimeenpanoon on varattava riittävät resurssit. Kannustamme hallitusta luomaan parlamentaarisen lapsistrategiatyön kautta vahvan pohjan pitkäjänteiselle ja kokonaisvaltaiselle lapsi- ja perhepolitiikalle, joka rakentuu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen varaan. Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta, mutta sen toteutuminen edellyttää edelleen aktiivista täytäntöönpanoa. Huolehtimalla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistavista peruspalveluista investoidaan koko yhteiskuntamme tulevaisuuteen. Päätöksenteossa on syytä kiinnittää tarkasti huomiota varhaiskasvatuksen merkitykseen varhaisena, ennaltaehkäisevänä panostuksena sekä sen kustannusvaikuttavuuteen erityisesti huono-osaisten perheiden, ja heikommassa asemassa olevien lasten kohdalla. LÄHTEET Hietamäki, J., Repo, K. & Lammi-Taskula, J. (2018) Työsuhteen omaavat äidit lasten kotihoidon tuella – kotihoidon perustelut. Yhteiskuntapolitiikka 4/2018, 412-421. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136870/YP1804_Hietamakiym.pdf?sequence=2&isAllowed=y Lith, Pekka, Tilastokeskuksen artikkeli 26.4.2018. Yksityinen varhaiskasvatus yleistyy vauhdilla. https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/yksityinen-varhaiskasvatus-yleistyy-vauhdilla/ Närvi, J., Lammi-Taskula, J., Hietamäki, J., Malander, J. & Repo, K. (2018) Nelivuotiaiden lasten hyvinvointi ja palvelut: CHILDCARE-hankkeen NEVA-kyselytutkimuksen tuloksia viidestä kunnasta. THL: Työpapereita 24/2018. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136614/URN_ISBN_978-952-343-143-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y OECD (2018), Education at a Glance 2018: OECD Indicators, OECD Publishing, Paris. http://dx.doi.org/10.1787/eag-2018-en Puroila, A.-M. & Kinnunen, S. 2017. Selvitys varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutosten vaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 78/2017. Suomen OMEP toimikunnan kannanotto 17.5.2019. https://www.lskl.fi/materiaali/lastensuojelun-keskusliitto/OMEP_14.5_.pdf Vainikainen M.-P., Lintuvuori M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T., Hienonen, N., Jahnukainen, M., Thuneberg, H., Asikainen, M., Suhonen, E., Alijoki, A., Sajaniemi, N., Reunamo, J., Keskinen H. & Hotulainen, R. (2018). Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161062/55-2018-Oppimisen_tuki_loppuraportti_27.9..pdf?sequence=4&isAllowed=y
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • LSKL lausunto varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta_tiivistelmä mukana 2019.docx
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Rinteen hallitusohjelmassa on todettu varhaiskasvatusoikeuden laajuutta koskeva lainmuutos kokoaikaisesta subjektiivisesta varhaiskasvatuksesta. Tampereen kaupunki kokee myönteisenä varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisen hallituksen esityksen (luonnos) mukaiseksi. Tärkeää muutoksen toteuttamisessa on se, että se merkitsisi lisäystä peruspalveluiden valtionosuuksiin. Tampereen kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti Tampere ei ole rajoittanut lasten oikeutta kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen, vaikka varhaiskasvatuslaki olisi sen mahdollistanut 1.8.2016 alkaen. Myös pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelmassa vuosille 2017–2021 on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen. Pormestariohjelman mukaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen on osa hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämistä sekä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisyä. Varhaiskasvatus on erityisesti lapsen oikeus, jonka tulee olla tasa-arvoinen perheen tilanteesta riippumatta. Päätös olla rajoittamatta lasten oikeutta kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen on koskenut sekä kunnan järjestämää että yksityisen hoidon tuella järjestettyä varhaiskasvatusta. Tampere on kompensoinut Kelan myöntämää matalamman tasoista yksityisen hoidon tukea maksamalla suurempaa kuntalisää. Huoltajat, joiden lapset ovat hoidossa yksityisen hoidon tuella, ovat tehneet kunnalle hakemuksen oikeudesta laajempaan (yli 20 tuntia/viikko) varhaiskasvatukseen ja kunnan viranhaltija on tehnyt asiasta yksilöpäätöksen Kelaa varten. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttaminen vähentäisi käytännössä huoltajien, varhaiskasvatuksen palveluohjauksen sekä hallinnon ylimääräistä työtä. Lakimuutokset helpottavat kuntin välistä yhteistyötä ja mahdollistavat perheille samankaltaisen palvelun kunnasta riippumatta. Vuorohoidon säännöksen säilyminen ennallaan on myönteinen asia. Tampereella kehitetään jatkossakin varhaiskasvatuksen palveluohjausta ja palvelujen monimuotoisuutta vastaamaan perheiden erilaisiin tarpeisiin.
      • Vantaan kaupunki / Kasvatus ja oppiminen, Vantaan kaupunki /sivistystoimi/opetuslautakunta
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • vantaan kaupungin lausunto luonnokseksi hallituksen esitykseksi.pdf
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Kolimaa Maire
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa hallituksen esitystä varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidosta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamiseksi. Esityksen tavoitteet ovat kannatettavia ja lapsen edun mukaisia. Esitys lisää lasten ja perheiden tasa-arvoisuutta varhaiskasvatuksen palveluiden saatavuudessa riippumatta vanhempien asemasta ja asuinpaikasta. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole lisättävää tai muutosesityksiä hallituksen esitykseen.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Opetus- ja kulttuuriministeriölle Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 21.8.2019 Hallituksen esitysluonnos laiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Tiivistelmä lausunnon sisällöstä Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) pitää subjektiivisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista hyvänä ja tarpeellisena uudistuksena. MLL kannattaa myös subjektiivisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseen liittyvää yksityisen hoidon tuen muutosta. Kokoaikaisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen vahvistaa mahdollisuuksia ottaa joustavasti huomioon lapsen yksilöllisen tuen tarpeet ja perheen tilanne. Kokoaikaisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen tukee lasten yhdenvertaisuuden toteutumista. Varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen parantaa mahdollisuuksia perustuslaissa säädettyä perheiden tukea turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Oikeuden palauttaminen vahvistaa myös perustuslaissa turvattua oikeutta saada erityisten tarpeidensa mukaista opetusta. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen vahvistaa lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia varhaiskasvatukseen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Lapset ovat joutuneet eriarvioiseen asemaan asuinpaikan mukaan, kun huomattava osa kunnista on rajannut oikeutta kokoaikaiseen varhais-kasvatukseen. Oikeuden palauttaminen vahvistaa lasten yhdenvertaisuutta, kun kaikissa kunnissa lapsilla on oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen vanhempien tilanteesta riippumatta. Varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen myötä osa-aikaista laajemmasta varhaiskasvatuksesta (enemmän kuin 20 tuntia viikossa) hyötyviä lapsia on jäänyt sen ulkopuolelle. Rajaaminen on heikentänyt mahdollisuuksia vastata lapsen yksilöllisen tuen tarpeisiin. Rajaus on tuonut perheille kynnyksen hakea lapselle kokopäiväistä paikkaa, vaikka lapsi hyötyisi osa-aikaista laajemmasta varhaiskasvatuksesta. Rajaaminen on lisännyt lasten keskinäistä eriarvoisuutta ja kärsijöinä ovat olleet erityisesti heikommassa asemassa olevat lapset, kuten työttömien vanhempien ja maahanmuuttajataustaisten vanhempien lapset. Laadukkailla varhaiskasvatuspalveluilla on keskeinen merkitys lasten yhdenvertaisuuden edistäjänä ja kasvuympäristöstä johtuvien erojen tasoittajana. Erityisesti on huolehdittava niiden lasten kehityksellisistä tarpeista, joilla suojaavia tekijöitä on vähemmän. Tehokkainta on turvata kaikille lapsille joustavalla tavalla varhaiskasvatus, jossa on riittävä määrä pedagogisesti koulutettua henkilökuntaa. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on suurentanut päiväkotien ryhmäkokoja, kun lapsia on siirretty osapäiväryhmiin. Osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa henkilöstömitoitus on huomattavasti pienempi kuin kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa. Subjektiivisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen vähentää byrokratiaa ja kuntien hallinnollisia kustannuksia. Varhaiskasvatusoikeuden laajuuden arviointi on sitonut henkilökuntaa hallinnolliseen työhön, mikä olisi pois lasten kanssa työskentelystä. MLL pitää erittäin tärkeänä, että subjektiivisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisen lisäksi henkilökunnan mitoituksessa palataan yksi kasvattaja seitsemää kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden -suhdelukuun. Lakiin on myös kirjattava säännökset lapsen tarvitseman tuen järjestämisestä varhaiskasvatuksessa sekä konsultoivat psykologipalvelut. *** Subjektiivisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen vahvistaa varhaisen tuen mahdollisuuksia MLL pitää subjektiivisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista erittäin hyvänä ja perusteluna uudistuksena, jonka myötä lapsen ja hänen perheensä tarpeet voidaan ottaa nykyistä paremmin ja joustavammin huomioon varhaiskasvatusta järjestettäessä. Vuonna 2016 voimaan tulleiden subjektiivisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen ja siihen liittyvän yksityisen hoidon tuen rajaamisen sekä päiväkotien henkilöstömitoituksen heikentämisen (1/7 suhdeluvusta 1/8 henkilöstömitoitussuhdelukuun) perusteena olivat julkisen talouden sopeutustoimet. Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen näkökulma oli jäänyt näissä leikkauspäätöksissä sivurooliin. Lapsivaikutusten ohella myös pitkäaikaiset taloudelliset vaikutukset sivuutettiin, sillä varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen suurentaminen heikentävät varhaista tukea ja siten lisäävät korjaavien palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Varhaiskasvatusoikeuden rajaamisessa sivuutet-tiin myös tasa-arvovaikutukset, koska rajaaminen heikentää erityisesti naisten työllistymistä. Oulun yliopiston toteuttama selvitys varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutosten vaikutuksista (VakaVai) tuo esille varhaiskasvatukseen kohdistettujen leikkausten kielteiset vaikutukset varhaiskasvatuksen laatuun. VakaVai-tutkimuksen mukaan kuntien erilaiset ratkaisut ovat lisänneet eriarvoistumista sekä varhaiskasvatuksen laadun vaihtelua kuntien ja varhaiskasvatusyksiköiden välillä. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että vuoden 2016 lainsäädännön muutoksilla on ollut negatiivisia lapsivaikutuksia. Erityisesti päiväko-tien lapsiryhmien tilanne on haasteellinen. Lasten määrä ryhmissä on kasvanut osassa kuntia. Lasten nä-kökulmasta sosiaalisten suhteiden määrä on noussut suurissa ja vaihtuvissa ryhmissä kohtuuttomaksi. Myös työntekijät arvioivat mahdollisuuksiensa lasten yksilölliseen kohtaamiseen kavenneen. Työntekijöi-den keskuudessa on huolta erityisesti pienimmistä lapsista, erityistä tukea tarvitsevista lapsista sekä suomen kielen oppimiseen tukea tarvitsevista lapsista. MLL korostaa laadukkaan varhaiskasvatuksen tukevan lapsen kasvua ja kehitystä ja kaventavan hyvinvointieroja. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on vertailumaita alhaisempi. Varhaiskasvatuksen tärkeimmät laatutekijät ovat koulutettu henkilökunta, turvalliset ja pysyvät lapsi-aikuissuhteet, riittävän pienet ja pysyvät lapsiryhmät sekä hyvä yhteistyö vanhempien kanssa. Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan syyskuussa 2018, mutta siihen jäi oleellisia puutteita: varhaiskasvatukseen tehtyjä leikkauksia ei korjattu eikä lakiin sisällytetty erityisen tuen järjestämistä koskevia säännöksiä. MLL pitää erittäin tärkeänä, että subjektiivisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisen lisäksi henkilökunnan mitoituksessa palataan yksi kasvattaja seitsemää kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden -suhdelukuun. Lakiin on myös kirjattava säännökset lapsen tarvitseman tuen järjestämisestä varhaiskasvatuksessa sekä konsultoivat psykologipalvelut. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen vahvistaa lapsen ihmis- ja perusoikeuksien toteutumista YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaisesti lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien toteutuminen ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys. Lapsivaikutusten arviointi on väline lapsen edun selvit-tämiseen. Arvioinnissa lähtökohtana ovat lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen vahvistaa mahdollisuuksia ottaa joustavasti huomioon lapsen yksilölliset tuen tarpeet ja perheen tilanne. Siirtymistä nykyistä joustavampaan toi-mintatapaan varhaiskasvatuksen järjestämisessä voidaan pitää lapsen edun mukaisena ratkaisuna. Varhaiskasvatuspalvelut on perusteltua järjestää siten, että lapsen yksilölliset tarpeet ja perheen tilanne on mahdollista huomioida parhaalla mahdollisella tavalla. Joustavuus ei tarkoita sitä, että kaikki lapset olisivat kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa, vaan sitä, että varhaiskasvatuspalvelut vastaavat kunkin lapsen hyvinvoinnin ja kasvun tukemisen tarpeisiin. Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet tulee ottaa huomioon kaikissa lapsia koskevassa päätöksenteossa. Lapsen edun ensisijaisuuden lisäksi yleisperiaatteita ovat lapsen oikeus syrjimättömyyteen (2 artikla), lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen (12 artikla). Varhaiskasvatuksella on myös tärkeä tehtävä tukea lapsen koulutuksellisten oikeuksien (28-29 artiklat) toteutumista, elinikäistä oppimista ja kouluvalmiuksien kehittymistä. Varhaiskasvatuksella toteutetaan lapsen oikeutta virkistystoimintaan, leikkiin ja kulttuuriin (31 artikla). Kokoaikaisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen tukee lasten yhdenvertaisuuden toteutumista (perustuslain 6 §). Perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Varhaiskasvatuksella on tärkeä tehtävä perheiden ja vanhemmuuden tuessa. Var-haiskasvatusoikeuden palauttaminen parantaa mahdollisuuksia perustuslain 19 §:n 3 momentissa säädettyä perheiden tukea turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Oikeuden palauttaminen vahvistaa myös perustuslain 16 §:n 2 momentissa turvattua oikeutta saada erityisten tarpeidensa mukaista ope-tusta. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen vertaissuhteiden muodostumiselle ja ylläpitämiselle sekä sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Varhaiskasvatus tukee maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumista. Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on raportissaan kiinnittänyt huomiota maahanmuuttajataustaisten lasten riittävän tuen varmistamiseen opetuksessa. Lähtökohtana on, että vanhemmilla tai muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä (lapsen oikeuksien sopimuksen 18 artiklan 1 kappale). 18 artiklan 2 kappaleen mukaisesti julkisen vallan tulee antaa vanhemmille ja muille lapsen huoltajille apua heidän hoitaessaan kasvatustehtäväänsä. Varhaiskasvatus on pienten lasten osalta tuen antamisessa keskeisessä roolissa. 18 artiklan 3 momentissa todetaan, että sopimusvaltion tulee ryhtyä kaikkiin asianmukaisiin toimiin taatakseen, että työssäkäyvien vanhempien lapsilla on oikeus hyödyntää lastenhoitopalveluita. Tämä ei kui-tenkaan tarkoita sitä, että varhaiskasvatus rajattaisiin vain työssäkäyvien vanhempien lapsille, sillä sopi-musta on tulkittava kokonaisuutena. Lisäksi sopimus turvaa lapsen oikeuksien minimitason, josta on nimenomainen säännös 41 artiklassa. Varhaiskasvatuksella toteutetaan useita keskeisiä lapsen oikeuksia, kuten lapsen oikeutta kehitykseen, lapsen koulutuksellisia oikeuksia, lapsen oikeutta lepoon, virkistystoimintaan, leikkiin ja kulttuuriin sekä tuetaan vanhempia kasvatustehtävässä. Varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli lasten yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämisessä. YK:n lapsen oikeuksien komitea on viimeisimmissä Suomea koskevissa päätelmissään (2011, kohdat 55-56) kehottanut Suomea valmistelemaan uuden varhaiskasvatusta koskevan yleislain, jossa vahvistetaan lapsen oikeuksien näkökulmaa ottaen huomioon komitean yleiskommentti (nro 7 vuodelta 2005), joka koskee lapsen oikeuksien toteuttamista varhaislapsuudessa sekä Euroopan komission tiedonanto varhaiskasvatuksesta. Komitea suosittelee, että varhaiskasvatuksen kattavuutta ja laatua parannetaan muun muassa lisäämällä henkilökunnan määrää, rajoittamalla päiväkotien ryhmäkokoja ja turvaamalla hoitosuhteiden jatkuvuus nykyistä paremmin. Varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen toteuttaa lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamia suosituksia. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen edistää yhdenvertaisuutta MLL korostaa lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen heidän tai heidän huoltajiensa ominaisuuksista ja elämäntilanteesta riippumatta. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen vahvistaa lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia varhaiskasvatukseen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. Varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen myötä osa-aikaista laajempaa varhaiskasvatuksesta (enemmän kuin 20 tuntia viikossa) hyötyviä lapsia on jäänyt sen ulkopuolelle. Rajaaminen on heikentänyt mahdollisuuksia vastata lapsen yksilöllisten tuen tarpeisiin. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on ollut ristiriidassa laissa määriteltyjen varhaiskasvatuksen keskeisten tavoitteiden kanssa. Rajaaminen heikentää varhaiskasvatuksen mahdollisuuksia edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimisen edellytyksiä. Rajaus on tuonut perheille kynnyksen hakea lapselle kokopäiväistä paikkaa, vaikka lapsi hyötyisi osa-aikaista laajemmasta varhaiskasvatuksesta. Rajaaminen on lisännyt lasten keskinäistä eriarvoisuutta ja kärsijöinä ovat olleet erityisesti heikommassa asemassa olevat lapset, kuten työttömien vanhempien ja maahanmuuttajataustaisten vanhempien lapset. Heikossa asemassa olevilla vanhemmilla ei monessa tilanteessa ole tietoa ja/tai voimavaroja hakea lapselleen laajempaa varhaiskasvatusoikeutta. Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että sopimuksen 2 artiklan mukainen syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää valtiolta myös ennakoivia toi-menpiteitä sen takaamiseksi, että kaikilla lapsilla on todellisuudessa yhtäläiset mahdollisuudet oikeuksien toteutumiseen. Tämä edellyttää aktiivisia toimia sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta (lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14, kohta 41). Laadukkailla varhaiskasvatuspalveluilla on keskeinen merkitys lasten yhdenvertaisuuden edistäjänä ja kasvuympäristöstä johtuvien erojen tasoittajana. Erityisesti on huolehdittava niiden lasten kehityksellisistä tarpeista, joilla suojaavia tekijöitä on vähemmän. Tehokkainta olisi turvata kaikille lapsille joustavalla tavalla varhaiskasvatus, jossa on riittävä määrä pedagogisesti koulutettua henkilökuntaa. Jorma Sipilä ja Eva Österbacka laativat vuonna 2013 valtiovarainministeriölle selvityksen lasten ja perheiden palveluista. Selvityksessään (Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua?) he korostavat varhaiskasvatuksen merkitystä lasten kouluvalmiuksien tukemisessa. Sipilä ja Österbacka vaativat, että Suomessakin on aika huomioida kansainvälinen tutkimus, joka yksiselitteisesti korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä lapsille ja erityisesti heikommassa asemassa oleville lapsille. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on suurentanut päiväkotien ryhmäkokoja, kun lapsia on siirretty osapäiväryhmiin. Osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa henkilöstömitoitus on huomattavasti pienempi kuin kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatusasetuksen mukaan hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Näin ollen päiväkotiryhmässä, jossa on vain osa-aikaisia lapsia, voi olla peräti 39 lasta. MLL ei pidä perusteltuna osa-aikaisen varhaiskasvatuksen vähäisempää henkilöstömitoitusta, koska riittävä henkilöstön määrä ja riittävän pieni ryhmäkoko ovat keskeisiä varhaiskasvatuksen laatutekijöitä. Suuremmassa ryhmässä kullekin lapselle on vähemmän aikaa. Lasten määrän kasvu lisää merkittävästi lasten vuorovaikutussuhteiden määrää ryhmässä. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on johtanut jatkuviin muutoksiin lapsiryhmissä, mikä on lapsen kehityksen kannalta huonoa. Jatkuvat muutokset lasten vertaisryhmässä altistavat lapsia stressille ja vaikuttavat lasten välisiin suhteisiin. Byrokratia vähenee subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisen myötä Subjektiivisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen vähentää byrokratiaa ja kuntien hallinnollisia kustannuksia. Varhaiskasvatusoikeuden laajuuden arviointi on sitonut henkilökuntaa hallin-nolliseen työhön, mikä olisi pois lasten kanssa työskentelystä. Lapset ovat joutuneet eriarvioiseen asemaan asuinpaikan mukaan, kun huomattava osa kunnista on rajannut oikeutta kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Oikeuden palauttaminen vahvistaa lasten yhden-vertaisuutta, kun kaikissa kunnissa lapsilla on oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen vanhempien tilanteesta riippumatta. Lapsen vanhemmat ovat parhaita asiantuntijoita arvioimaan lapsen varhaiskasvatuksen tarvetta. Vanhempia voidaan tukea tässä palveluohjauksella. Myös toiminnasta perittävät maksut ohjaavat tarkoituk-senmukaista varhaiskasvatuspalvelujen käyttöä. Varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen vahvistaa myös vanhempien työllistymisen edellytyksiä Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on heikentänyt vanhempien työllistymismahdollisuuksia. Joustamattomat varhaiskasvatuspalvelut nostavat työllistymiskynnystä. Työmarkkinoiden muutos on lisännyt työsuhteiden epävakautta. On entistä tärkeämpää, että varhaiskasvatuspalvelut vastaavat jous-tavasti perheiden tarpeisiin. Helsingissä 21.8.2019 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Milla Kalliomaa pääsihteeri Esa Iivonen johtava asiantuntija
      • Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Jytyn lausunto 21.8.2019.pdf
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuritoimi
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Lausunto 17.7.2019. allekirjoituksella.pdf
      • Kokkolan kaupunki, Sivistystoimi/varhaiskasvatuspalvelut, Kytölaakso Kai
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Kokkolan kaupunki lausunto Tiivistelmä.pdf
      • Kokkolan kaupunki, Sivistystoimi/varhaiskasvatuspalvelut, Kytölaakso Kai
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Kokkolan kaupunki lausunto.pdf
      • Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry, Seppälä-Vessari Eila-Maria
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • Suomen Lastenhoitoalan Liitto kannattaa hallituksen esitystä varhaiskasvatusoikeuden laajentamisesta ja kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi. Kaikilla lapsilla tulee olla tasapuolinen mahdollisuus osallistua kokopäiväisesti varhaiskasvatukseen, riippumatta asuinkunnasta tai perheen tilanteesta. Jo lasten oikeuksien sopimuksessa mainitaan lapsen oikeus tasapuoliseen kohteluun. Esityksellä voidaan merkittävästi parantaa niin lasten kuin perheiden yhdenvertaisuutta ja turvata jokaiselle lapselle oikeus lapsen ja perheen määrittämän tarpeen mukainen varhaiskasvatus, kun lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei ole enää riippuvainen vanhempien tilanteesta. Lakimuutoksella saadaan korjattua nykyisen lain kielteisiä vaikutuksia, mm. runsasta hallinnollista työtä, pedagogisen työn suunnittelun ja toteutuksen haasteita sekä vähäisempää mahdollisuutta huomioida lapsia yksilöinä. Lapsiryhmissä on lasten vaihtuvuus lisääntynyt, myös lasten kokonaismäärä on lisääntynyt. Tämä ei edesauta lasten hyvinvointia ja kuormittaa henkilöstöä, jaksamista ja työhyvinvointia. Jotta lasten turvallisuus ja laadukas varhaiskasvatus pystytään takaamaan, se edellyttää riittävää, koulutettua kasvattajahenkilöstöä - kaikkina toimintapäivinä, koko päivän ajan ja kaikissa lapsiryhmissä. Varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös seuraavat muutokset varhaiskasvatuslakiin: - henkilöstömitoitusta koskevan poikkeamispykälän (§ 36) poistaminen Päiväkotien suuri ongelma on vaikeasti tulkittava varhaiskasvatuslain § 36 eli Päiväkodin mitoituksesta poikkeaminen. Pykälä on poistettava, sillä vaihteleva ja liian väljä tulkinta johtaa jatkuvaan henkilöstövajeeseen ja mielivaltaisiin käytäntöihin päiväkotiryhmissä. Lain tulee ryhmäkohtaisesti taata mitoituksen toteutuminen koko päiväkotipäivän ajan. Lisäksi pykälässä tulee huomioida varhaiskasvatuksen opettajien ns. sak-aika (lapsiryhmän ulkopuolinen aika suunnittelua, arviointia ja kehittämistä varten) ja sen vaikutukset suhdeluvun toteutumiseen. Suhdeluvun lapsiryhmissä tulee toteutua myös ns. sak-ajan aikana. Ryhmien toiminta ja turvallisuus eivät saa vaarantua eikä lastenhoitajien kuormitus kasvaa liian suureksi. - alle kolmivuotiaiden lasten ryhmissä heidän tarpeidensa mukainen lastenhoitajaresurssi Alle 3-vuotiaille laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut edellyttävät ikäryhmän tarpeen mukaisen lastenhoitajaresurssin käyttämistä. Esitämme, että näissä ryhmissä kaksi kasvattajaa kolmesta ovat varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden omaavia kasvattajia. Tämä henkilöstörakenne on kustannustehokas ja tarkoituksenmukainen, sekä helpottaa työnantajia rekrytoimaan pysyvä ja sitoutunut henkilökunta. Samalla helpottuu opettajaresurssin toteuttaminen yli 3-vuotiaille. Esittämämme henkilöstörakenne takaa myös tarvittavan hoidon ja huolenpidon alle 3-vuotiaille lapsille. - kaikille yli 3-vuotiaille lapsille suhdeluvuksi 7 lasta/kasvattaja Erilaiset suhdeluvut vaikeuttavat ryhmien muodostamista ja eriarvoistavat lapsia. Osapäiväisesti varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset tarvitsevat kasvun ja kehityksen tueksi saman määrän läsnäolevaa koulutettua kasvatushenkilökuntaa ja vuorovaikutusta kasvattajien kanssa kuin kokopäiväisestikin varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset. - henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus epäkohdista Lapsen etu, varhaiskasvatuspalvelujen laadun varmistaminen sekä lain tavoitteiden toteutuminen edellyttävät sitä, että mahdolliset epäkohdat ilmoitetaan avoimesti ja korjataan viipymättä. Epäkohtiin puuttumista ei saa haitata henkilökunnan pelko kielteisistä vastatoimista. Helsingissä 21.8.2019 Minna Leppäkorpi Eila Seppälä - Vessari Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja
      • Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry, Seppälä-Vessari Eila-Maria
        Päivitetty:
        21.8.2019
        • OKM 16_010_2019 _SLaL.pdf
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen
        Päivitetty:
        20.8.2019
        • EOAK-3895-2019-2 Lausuntopyyntö- Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi varhaiskasv 646657_11_0.pdf
      • Valvira
        Päivitetty:
        20.8.2019
        • TIIVISTELMÄ Valvira kannattaa hallituksen esitystä laajentaa varhaiskasvatusoikeutta täysipäiväiseksi ja kokoaikaiseksi. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja sillä on keskeinen merkitys lasten syrjäytymistä ehkäisevänä ja oppimiseroja tasoittavana palveluna. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen vanhemman työmarkkina-asemasta johtuen on ollut omiaan heikentämään jo muutenkin mahdollisesti heikommassa asemassa olevien lasten asemaa. Varhaiskasvatusoikeuden rajaamisella tavoitellut säästöt ovat kohdistuneet merkittäviltä osin henkilöstöön ja johtaneet osassa kuntia lapsiryhmien koon tosiasialliseen kasvamiseen ja myös pysyvien lapsiryhmien ja vuorovaikutussuhteiden murenemiseen. Henkilöstöresurssin tehokas käyttö on puolestaan toteutunut henkilöstön jatkuvana siirtelynä ryhmästä ja päiväkodista toiseen, mikä niin ikään on vaarantanut pysyvät vuorovaikutussuhteet. Sekä ryhmäkoon ylittäminen, suhdeluvusta poikkeaminen että pysyvien vuorovaikutussuhteiden mureneminen ovat laskeneet varhaiskasvatuksen laatua ja asettaneet lapset eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen. Vain korkealaatuinen varhaiskasvatus on vaikuttavaa. Näyttää myös siltä, että nykyisessä lainsäädännössä oleva, lainsäätäjän tarkoittama joustava varhaiskasvatusoikeuden laajentaminen ei ole kaikkialla onnistunut tarkoitetulla tavalla. Perheet eivät ole voineet itse valita osapäiväistä tai osa-aikaista hoitoa. Jos varhaiskasvatusoikeuden laajeneminen on johtunut lapsen kehityksen ja oppimisen tuesta, varhaiskasvatuksen järjestäjä on voinut vaatia erilaisia asiantuntijaselvityksiä lapsen tai perheen tilanteesta. Tämä on sekä leimannut perheitä että vaarantanut perheiden ja lasten yhdenvertaisuutta.
      • Valvira
        Päivitetty:
        20.8.2019
        • Dnro_V307172019.pdf
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        20.8.2019
        • vanhempainliitto_tiivistelmä_subj_vakaoikeus.docx
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        20.8.2019
        • Vanhempainliitto_lausunto_subjektiivinen_vakaoikeus.docx
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Päivitetty:
        20.8.2019
        • subj.oikeus-lausunto.docx
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Päivitetty:
        20.8.2019
        • Tiivistelmä.docx
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Päivitetty:
        20.8.2019
        • Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus lausunto_NJKL.pdf
      • Kansaneläkelaitos, Eläke- opinto- ja perhe-etuuksien osaamiskeskus
        Päivitetty:
        19.8.2019
        • Kelan lausunto varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta Kela näkee täyden subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden toteuttamisen lapsen ja hänen perheensä kannalta myönteisenä asiana, joka helpottaa myös yksityisen hoidon tuen toimeenpanoa sekä vähentää yksityisen hoidon tuen toimeenpanosta aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia hallituksen esitysluonnoksessa kuvatulla tavoin. Muutos yksinkertaistaa ja nopeuttaa Kelan toimeenpaneman yksityisen hoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisän toimeenpanoa, kun yksityisen hoidon tukea ei enää tarvitse myöntää ja tarkistaa lapsen perheenjäsenten työ- tai opiskelutilanteen mukaisesti. Muutos selkeyttäisi ja yksinkertaistaisi yksityisen hoidon tuen sekä mahdollisen yksityisen hoidon tuen kuntalisän myöntämistä myös etuutta hakevan perheen sekä kuntien näkökulmasta ja vähentäisi siten perheiden ja kuntien tarvitsemaa neuvontaa. Muutos vähentäisi myös perheiltä ja kunnista pyydettävien selvitysten määrää. Yksityisessä hoidossa olevan lapsen huoltajien olisi helpompaa vastaanottaa lyhytaikaisiakin työsuhteita, kun lapsella säilyisi työtilanteen vaihtelusta riippumatta jatkuva oikeus laajaan varhaiskasvatukseen ja korkeampaan yksityisen hoidon tukeen. Tämä voi lisätä perheiden halukkuutta valita lapselleen yksityinen varhaiskasvatuspaikka ja muutos voi tätä kautta lisätä yksityisissä varhaiskasvatuspaikoissa hoidettavien lasten määrää. Esitetyn muutoksen voidaan arvioida lisäävän perheiden yhdenvertaisuutta, kun yksityisen hoidon tuki voitaisiin jatkossa maksaa korkeampana perheen kotikunnasta riippumatta. Kela näkee tämän myönteisenä asiana. Tähän saakka yksityisessä varhaiskasvatuksessa hoidetuista lapsista maksetun yksityisen hoidon tuen määrä on riippunut siitä, onko perheen kotikunta päättänyt rajata lapsen varhaiskasvatusoikeutta vaiko ei. Jos kunta ei ole rajannut varhaiskasvatusoikeuden laajuutta, on perhe voinut pyytää kunnasta lausunnon, jonka mukaan yksityisen hoidon tuki on voitu maksaa korkeampana, vaikka lapsen perheenjäsen olisi työ- ja opintoelämän ulkopuolella. Kunnan työtä puolestaan helpottaisi se, ettei kunnan tarvitsisi enää kirjoittaa laajempaan varhaiskasvatusoikeuteen liittyviä lausuntoja korkeamman yksityisen hoidon tuen myöntämistä varten niissä tapauksissa, joissa Kela on selvittänyt perheen tilanteen ja päätynyt siihen, että yksityisen hoidon tuki maksetaan alemman tasoisena. Kela pitää tärkeänä sitä, että muutoksen toimeenpanolle on varattu riittävästi aikaa.
      • Kansaneläkelaitos, Eläke- opinto- ja perhe-etuuksien osaamiskeskus
        Päivitetty:
        19.8.2019
        • Lausunto varhaiskasvatuslain muuttamista koskevasta HE luonnoksesta 19.8.2019.pdf
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        19.8.2019
        • lausunto TAS 222.19.pdf
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        19.8.2019
        • Tiivistelmä TAS 222.19.pdf
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        19.8.2019
        • Tasa-arvovaltuutetun lausunto ja tiivistelmä siitä ovat liitteenä.
      • Suomen Kuntaliitto, Opetus- ja kulttuuriyksikkö, Lahtinen Jarkko
        Päivitetty:
        15.8.2019
        • Lausunto ja tiivistelmä erillisenä liitteenä
      • Suomen Kuntaliitto, Opetus- ja kulttuuriyksikkö, Lahtinen Jarkko
        Päivitetty:
        15.8.2019
        • Kuntaliitto_Lausunto_HEluonnos.pdf
      • Suomen Kuntaliitto, Opetus- ja kulttuuriyksikkö, Lahtinen Jarkko
        Päivitetty:
        15.8.2019
        • lausuntolyhennelmä_Kuntaliitto_HEluonnos.pdf
      • Teknologiateollisuus ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        13.8.2019
        • Suomen Yrittäjät kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua näkemyksemme subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta koskevasta hallituksen esityksestä. Kannatamme subjektiivisen täysipäiväisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista kaikkia lapsia koskevaksi. Lapsen subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta rajattiin edellisellä hallituskaudella 20 tuntiin viikossa. Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen muuttui näin riippuvaiseksi lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työssäkäynnistä, yrittäjyydestä tai opiskelusta. Vastaava rajaus tehtiin myös yksityisen hoidon tukeen. Oikeuden rajoittamisen päätavoitteena oli tasapainottaa valtiontaloutta. Merkittävä osa kunnista ei kuitenkaan ole päätynyt rajaamaan varhaiskasvatusoikeutta. Uudistuksen tavoitteena olleet säästöt eivät näin ole toteutuneet odotetulla tavalla. 1. Esityksen keskeinen sisältö Käsillä oleva esitys palauttaisi lapsen subjektiivisen oikeuden täysipäiväiseen kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Kaikilla lapsilla olisi oikeus osallistua varhaiskasvatukseen lapsen ja lapsen vanhempien määrittämän tarpeen mukaan. Lapsen vanhemman tai muun huoltajan työ- tai opiskelutilanne ei enää vaikuttaisi lapsen oikeuteen osallistua varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen ei myöskään vaikuttaisi se, onko lapsen vanhempi perhe- tai hoitovapaalla perheen muun lapsen hoidon vuoksi tai jos vanhempi jostain muusta syystä olisi kotona, esimerkiksi vanhemman ollessa eläkkeellä tai kuntoutuksessa. Esitys lisäisi valtiontalouden menoja noin 17 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen. 2. Suomen Yrittäjien kanta Suomen Yrittäjät kannattaa subjektiivisen täysipäiväisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista kaikkia lapsia koskevaksi. Nykyistä useamman lapsen on voitava osallistua varhaiskasvatukseen. Tällä hetkellä suomalaislasten osallistuminen järjestelmälliseen varhaiskasvatukseen on vain kansainvälistä keskitasoa. Viimeaikainen tutkimus osoittaa, että varhaiskasvatus vaikuttaa myönteisesti lasten myöhempään kehitykseen. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella voidaan vahvistaa etenkin heikommasta sosioekonomisesta taustasta tulevien lasten koulutuspolkua ja estää syrjäytymistä. Panostukset varhaisiin oppimisvaiheisiin ovat yhteiskunnalle kannattavimpia. Varhaiskasvatusoikeuden rajauksen purkamisella on oletettavasti myönteisiä työllisyysvaikutuksia, kun työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen paranee. Uuden työn ja myös lyhytaikaisten työsuhteiden vastaanottaminen helpottuu, kun vanhemmilla on varmuus lapsen varhaiskasvatuspaikasta. Muutos saattaa vaikuttaa jossain määrin myönteisesti yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita tuottaviin yrityksiin, sillä varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poistaminen ja täysimääräisen yksityisen hoidon tuen maksaminen kaikille perheille voi lisätä kokoaikaisen yksityisen varhaiskasvatuksen käyttöä. Lisäksi muutos vähentää oletettavasti varhaiskasvatuksen järjestäjien hallinnollista työtä, koska järjestäjien ei tarvitsisi enää selvittää jokaisen lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuutta. Uudistus myös yksinkertaistaisi yksityisen hoidon tuen hakemusten käsittelyprosessia Kelassa. Kunnioittavasti Suomen Yrittäjät Mika Kuismanen Joonas Mikkilä pääekonomisti digi- ja koulutusasioiden päällikkö
      • Espoon kaupunki
        Päivitetty:
        12.8.2019
        • Espoon kaupungin lausunto Varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttaminen hallituksen esityksen mukaiseksi on Espoon kaupungin kannalta myönteistä eikä sillä arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia. Espoon valtuusto on päättänyt (15.2.2016 § 19 sekä valtuustokauden 2017-2021 tavoitteet), että Espoossa ei käytetä varhaiskasvatuslain mahdollistamia rajoituksia lasten subjektiiviseen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeuteen. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Päätös koskee sekä kunnan järjestämää että yksityisen hoidon tuella järjestettyä varhaiskasvatusta. Valtuuston päätöksen mukaisesti lapselle järjestetään hakuajan puitteissa kestoltaan perheen hakemusta vastaava varhaiskasvatuspaikka kunnan omasta tai ostopalveluna hankkimasta varhaiskasvatuspaikasta. Lapsen varhaiskasvatusajasta tehdään kirjallinen sopimus, joka perustuu huoltajien arvioimaan lapsen varhaiskasvatustarpeeseen. Yksityisen hoidon tuella oleville lapsille, joilla on nykyisen varhaiskasvatuslain mukaan oikeus ainoastaan 20 tunnin varhaiskasvatukseen, myönnetään perheen hakemuksesta oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen. Päätös laajemmasta varhaiskasvatusoikeudesta tehdään enintään toimintavuodeksi. Kun perhe on toimittanut päätöksen Kansaneläkelaitokselle (Kela), Kela maksaa lapsesta täysimääräistä tukea. Vastaavaa menettelyä noudatetaan myös esiopetusikäisillä lapsilla, joille varhaiskasvatuslain 12 § 5 momentin mukaan ei ole järjestettävä varhaiskasvatusta. Espoossa ei ole rajoitettu lasten varhaiskasvatusoikeutta, jolloin hallituksen esitys varhaiskasvatuslain ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ei vaikuta Espoon kunnalliseen ja ostopalveluna järjestettävään varhaiskasvatukseen. Yksityisen hoidon tukea koskevien säädösten muuttaminen helpottaa yksityisen hoidon tuen myöntämisen prosesseja Espoossa. Perheet tarvitsevat tällä hetkellä kunnan päätöksen laajemmasta varhaiskasvatusoikeudesta. Varhaiskasvatuksen palveluohjauksella on keskeinen rooli laajemman varhaiskasvatusoikeuden myöntämisessä ja perheiden sekä palveluntuottajien neuvonnassa. Laajemman varhaiskasvatusoikeuden hakemusten käsittely ja myöntäminen kuormittaa varhaiskasvatuksen palveluohjausta varsinkin alkusyksyllä, jolloin tulee sekä uusia että jatkohakemuksia laajemmasta varhaiskasvatusoikeudesta. Mikäli yksityisen hoidon tuesta annettua lakia muutetaan, varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa voidaan keskittyä paremmin asiakasohjaukseen ja lasten sijoittamiseen kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen, mikä on heidän alkuperäinen tehtävänsä. Palautteen mukaan myös yksityiset palveluntuottajat kokevat hakuprosessin hankalana ja perheiden kannalta monen tahon kanssa asioinnin monimutkaisena. Joillekin yksityisille palvelun tuottajille on tästä menettelystä ollut taloudellista haittaa, kun yksityisen hoidon tuen hakuprosessi on kaikkine vaiheineen aiempaa pitempi.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Varsa Marjo
        Päivitetty:
        2.8.2019
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Varsa Marjo
        Päivitetty:
        2.8.2019
        • OKM Talentian lausunto Varhaiskasvatuslain muuttamisesta tiivistelmällä_ (004).pdf
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Varsa Marjo
        Päivitetty:
        2.8.2019
        • 2015-2019hakijat ja aloituspaikat yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajan opintoihin.pdf
      • Mikkola Maija
        Päivitetty:
        16.7.2019
        • Olen toiminut varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettajana neljän vuoden ajan ja minulla on näin näkemystä ja kokemusta lasten varhaiskasvatuksesta. Lapsi tarvitsee kasvaakseen turvallisen kasvuympäristön, johon kuuluu aikuisia, jotka tulevat lapsen kasvua ja kehitystä. On hyvä, että yhteiskunta järjestää laadukasta ammattilaisten toteuttamaa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen ei kuitenkaan aina tule olla kokopäiväistä. Pienen lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen voi tarkoittaa todella varhaisia herätyksiä ja pitkiä aikoja välillä huonosti resurssoidussa suuressa lapsiryhmässä. 20 tuntia varhaiskasvatusta viikossa on riittävä määrä tarjoamaan lapselle virikkeitä ja toimintaa. Kymmentuntisiksi venyvät hoitopäivät eivät tue lapsen kehitystä ja jaksamista.