• Lausunnonantajia: 23

    1. Yleistä

      • Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta?

      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        11.9.2017
        • Suomen tuomariliitto - Finlands domareförbund ry (jäljempänä Tuomariliitto) kannattaa sinänsä työryhmän mietinnön lähtökohtana olevaa tavoitetta nopeuttaa oikeusprosesseja ja edistää tuomioistuinten keskittymistä ydintehtäviinsä. Tässä tarkoituksessa myös keinojen etsiminen oikeusprosessien keventämiseksi on perusteltua. Sen sijaan keventämistä ei saisi ohjata vain säästöjen tavoittelu. Tuomariliitto korostaa, että tuomioistuinten perustehtävä on perustuslain 21 §:ssä jokaiselle taatun oikeusturvan antaminen. Sen vuoksi oikeusprosessien keventämisessä ensisijaisena tavoitteena tulisi olla prosessin jär-keistäminen niin, että oikeusturvaa parannetaan. Tuomariliitto toteaa, että mietinnössä mainituista keventämistoimista ainoa merkittäviä säästöjä tuova toimenpide olisi lautamieskokoonpanoista luopuminen kokonaan. Mietinnössä ei kuitenkaan ole käsitelty lainkaan kysymystä lautamieskokoonpanosta luopumisesta, vaan on ainoastaan ehdotettu yhden tuomarin kokoonpanon käyttöalan laajentamista, mikä käytännössä johtaisi lautamieskokoonpanon käytön vähentymiseen. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että työryhmän toimeksianto ei ole käsittänyt lautamiesjärjestelmästä luopumista. Muiden ehdotettujen toimien säästövaikutus on marginaalinen tai vaikeasti arvioitavissa. Tuomariliitto on 17.3.2016 antanut lausunnon 11.1.2016 päivätystä samaa aihepiiriä käsittelevästä arviomuistiosta, jonka olivat laatineet lainsäädäntöneuvokset Jaakko Rautio ja Ville Hinkkanen. Tässä lausunnossa viittauksilla aikaisempaan lausuntoon tarkoitetaan tuota lausuntoa.
      • Vantaan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.9.2017
        • Työryhmän ehdotukset ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Lainsäädännöllisen toteutuksen kohdalla on joidenkin kohtien osalta vielä hiottavaa.
      • Oulun käräjäoikeus, Savela Antti
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Käräjäoikeus pitää työryhmän ehdotuksia kannatettavina ja tervetulleina.
      • Espoon käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Työryhmän ehdotukset ovat perusteltuja ja kannatettavia.
      • Keski-Suomen käräjäoikeus, Tapani Koppinen, laamanni
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotus on perusteltu ja kannatan sen toteuttamista siltä osin kuin koskee käräjäoikeusmenettelyä. Muilta osin en ota ehdotukseen kantaa
      • Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston näkemyksen mukaan esitys pääosin palvelee tarkoitustaan eli keventää ja sujuvoittaa rikosoikeudenkäyntiä ja on kokonaisuutena kannatettava. Vaikka ehdotuksen tarkoitus on säästää viranomaisten toimintamenoja, tämän ehdotuksen säästöt esimerkiksi Itä-Uudenmaan syyttäjävirastossa ovat etupäässä välillisiä. Ehdotuksessa on mainittu, että kirjallisen menettelyn lisääminen toisi laskelmien mukaan syyttäjälaitokselle säästöä. Asiat, jotka voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä eivät suullisessakaan prosessissa vie syyttäjältä merkittävissä määrin enemmän aikaa. Esimerkiksi yhden kosketuksen periaatteen käyttäminen puolestaan edellyttää riittävän resurssin turvaamista kaikkina vuorokaudenaikoina, mikä puolestaan on omiaan lisäämään resurssitarvetta. Teknisen tiedonvälityksen lisääminen oikeusprosessissa ja kuulemisissa ymmärrettävästi vähentää matkakuluja ja siihen käytettävää aikaa, mutta puolestaan lisää laitekuluja ja niiden toimintavarmuuden turvaamiseksi välttämättömiä ylläpito- ja henkilöstökuluja. Syyttäjän työmäärää kokonaisuudessaan esitys ei juurikaan vähennä. Alioikeuskäsittelyn painoarvoa näytön vastaanottamisessa tulisi korostaa ehdotettua enemmän. Suullisten todistajankertomusten toistaminen hovioikeudessa parhaimmillaankin aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua käräjäoikeusprosessista harvoin lisää näytön luotettavuutta tai parantaa sen laatua. Monipolvisen suullisen näytön analysoiminen ensin esitutkinnassa, sitten käräjäoikeuksissa ja lopuksi hovioikeuksissa ei koskaan voi olla aukotonta. Näytön vastaanottamisen keskittämiseksi olisi panostettava laadukkaaseen prosessiin ensisijaisesti jo käräjäoikeuksissa. Hovioikeudessa käsittelyn tulisi painottua kirjalliseen prosessiin ja keskittyä aiempaa enemmän vain oikeuskysymyksiin. Mikäli asian henkilötodistelua päädyttäisiin ottamaan vastaan uudelleen hovioikeudessa, tulisi lähtökohtana olla käräjäoikeuden tallenteiden tai videotallenteiden mahdollisimman laaja hyödyntäminen.
      • Verohallinto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Verohallinto kannattaa työryhmän esittämiä lakimuutoksia. Rikosasioiden käsittelyn keventämiseen liittyvät ehdotukset ovat oikeansuuntaisia. Verohallinnon tekemien rikosilmoitusten määrässä on ollut jonkin verran kasvua. Epäiltyjen verorikosten tehokas käsittely edellyttää tuomioistuinmenettelyjä, jotka estävät juttujen ruuhkautumista ja käsittelyjen viivästymistä. Ehdotetut muutokset voivat vaikuttaa myönteisesti oikeudenkäynneissä asianomistajapuhevaltaa käyttävien asianvalvojien ja todistajina kuultavien verotarkastajien tehtävien hoitoon.
      • Suomen haastemiehet JHL ry, Salokannel Ilpo
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Yhdistyksemme pitää mietinnössä esitettyjä ehdotuksia kannatettavina.
      • Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Lakimiesliitto suhtautuu myönteisesti työryhmän ehdotukseen. Työryhmän ehdotukset ovat pääasiallisesti kannatettavia, mutta niillä saavutettavat tehokkuushyödyt eivät ole suuria. Ehdotuksella syntyvät tehokkuushyödyt ovat käytettävä täysmääräisesti oikeusturvan parantamiseen. Lakimiesliitto katsoo, että oikeuslaitoksen ja oikeusprosessien kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii tuomioistuinviraston perustamista.
      • Rikosseuraamuslaitos
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Lausunto keskittyy rikosprossia koskeviin muutoehdotuksiin. Rikosseuraamuslaitos pitää ehdotuksia hyvinä, mutta katsoo tarpeelliseksi tuoda esille eräitä videoyhteyden järjestämiseen vankiloissa liittyviä näkökohtia, joilla on myös kustannusvaikutuksia.
      • Etelä-Karjalan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Kaikkia mietinnössä esitettyjä ehdotuksia voidaan pitää lähtökohtaisesti kannatettavina.
      • Suomen syyttäjäyhdistys ry, Suomen syyttäjäyhdistyksen hallitus
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Suomen syyttäjäyhdistys ry. pääosin kannattaa työryhmän ehdotuksia. Oikeusturvaa vaarantamatta olisi ollut mahdollista tehdä myös laajempia ja pidemmälle meneviä muutoksia prosessisäännöksiin: Esimerkiksi, Syyttäjäyhdistyksen käsityksen mukaan paljon resursseja vaativien laajojen prosessien kokonaiskestoa nopeuttaisi ja kustannuksia laskisi ennen muuta se, että rikosasiat käsiteltäisiin Suomessakin vain yhden kerran hyvin valmistellussa prosessissa käräjäoikeudessa. Hovioikeuskäsittelyt tulisi rajata vain kirjallisessa menettelyssä käsiteltäviin oikeuskysymyksiin, ja vain aivan poikkeuksellisesti hovioikeuden tulisi tutustua käräjäoikeudessa vastaanotettuun näyttöön ja silloinkin videotallenteiden avulla. Hovioikeudessa näyttöratkaisu otettaisiin uudelleen käsiteltäväksi vain, jos käräjäoikeus on ylittänyt näyttöä arvioidessaan harkintavaltansa, ts. näytön arviointi on aivan selvästi väärä. Tällainen prosessien keskittäminen käräjäoikeuksiin olisi kaikkien rikosasioita käsittelevien tahojen ja asianosaisten intressien mukaista. Sen edellytykseksi kuitenkin on eri yhteyksissä esitetty oikeusturvan ja prosessin kohentuminen käräjäoikeuksissa. Tämä edellyttää, että rikosprosesseja ratkaistaisiin käräjäoikeuksissa vaativissa asioissa monen tuomarin kokoonpanossa silloin, kun jutun asianosaiset katsovat oikeusturvansa tai luottamuksensa sitä edellyttävän, tai kun se on tuomioistuimen näkökulmasta tarpeen. Pääsäännöksi olisi myös otettava rikosasioiden valmistelu käräjäoikeudessa puheenjohtajan johdolla, ellei sitä havaittaisi ilmeisen tarpeettomaksi tai tarkoituksettomaksi. Vastapainona näille valitusten käsittely hovioikeudessa tulisi rajata pelkästään perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämään minimiin ja silloinkin lähtökohtaisesti kirjallisiin prosesseihin. Esityksessä on päädytty ehdotukseen, jolla on saatu laskettua jotain säästöä käräjäoikeuskäsittelyiden hinnalle. Vielä olennaisempaa olisi vahvistaa käräjäoikeuksien toimintaedellytyksiä hoitaa tehtävänsä laadukkaasti, nopeasti, uskottavasti ja oikeusvarmasti, ja pyrkiä hakemaan kokonaissäästöä sillä, että valittamista koskevat säännökset lähtökohtaisesti tekisivät käräjäoikeudesta ensimmäisen ja viimeisen tuomioistuimen, joka asian käsittelee. Tällä olisi saatavissa tavoiteltua prosessin kevenemistä, halpenemista ja nopeutta oikeusturvan kärsimättä.
      • Etelä-Savon käräjäoikeus, Oikeusprosessien keventämistä koskeva työryhmän mietintö on käsitelty tuomarikokouksessa 24.8.2017.
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Etelä-Savon käräjäoikeus pitää mietinnössä ehdotettuja muutoksia pääosin kannatettavina ja tarkoituksenmukaisena.
      • Kymenlaakson käräjäoikeus
        Päivitetty:
        1.9.2017
        • Työryhmän ehdotus on hyvä ja asianmukaisesti perusteltu. Ehdotetut lainsäädäntömuutokset ovat tarkoituksenmukaisia ja ajankohtaisia niistä eri syistä mitkä ehdotuksen perusteluissa on tuotu esille.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Kriminaalipoliittinen osasto pitää mietinnössä esitettyjä ehdotuksia kannatettavina. Kriminaalipoliittinen osasto on 10.3.2016 antanut arviomuistiosta pyydetyn lausunnon ja siinä esittänyt perustellut kannanotot muistiossa tehtyihin esityksiin oikeusprosessien keventämisestä.
      • Satakunnan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Käräjäoikeus pitää ehdotusta yleisesti ottaen kannatettavana. Onnetonta on, että työryhmän toimenkuvaan ei ole kuulunut sen arvioiminen, tulisiko lautamiesjärjestelmästä luopua. Mikäli nyt kyseessä olevat uudistukset viedään läpi, on kyse tosiasiallisesti pitkälti siitä, että lautamiesjärjestelmästä luovutaan.
      • Turun hovioikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Hovioikeus pitää myönteisenä, että keinoja oikeusprosessien keventämiseksi on ryhdytty selvittämään. Keventämistä ei kuitenkaan saisi ohjata vain tavoitellut menosäästöt, vaan ensisijaisena tavoitteena tulisi olla prosessin järkeistäminen niin että oikeusturvaa parannetaan. Koska menosäästöt ainakin osaksi ovat ohjanneet työryhmän työtä hovioikeus pitää valitettavana, että työryhmän toimeksianto ei käsittänyt lautamiesjärjestelmästä luopumista tai sen käyttöalan supistamista. Lautamiesjärjestelmästä luopumisen säästövaikutus olisi ollut helpommin arvioitavissa kuin eräiden nyt esitettyjen toimenpiteitten.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Käräjäoikeus pitää mietinnössä esitettyjä ehdotuksia kannatettavina.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        29.8.2017
        • Kaikki työryhmän mietinnössä esitetyt muutokset ovat kannatettavia, mutta antavat aihetta muutamaan huomioon. Valtakunnansyyttäjänviraston mielestä oikeusprosessien keventämistarpeiden tarkastelun tulee olla jatkuvaa, ja keventämistä pitää jatkaa nyt ehdotettujen muutosten jälkeenkin. Tärkeä keventämisen kohde on ainakin todistelun vastaanottaminen rikosasian hovioikeuskäsittelyssä. Hovioikeuden käsittelyssä tulisi esimerkiksi voida käyttää alioikeudessa tallennettuja kuulustelukertomuksia sellaisenaan mahdollisimman tehokkaasti.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Päivitetty:
        25.8.2017
        • Olen lausunnossani (19.6.2013 Dnro 1892/5/13) oikeusministeriölle oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta vuosille 2013–2025 (OMML 16/2013) pitänyt mahdollisena harkinnanvaraisempiin tuomioistuinten kokoonpanoihin siirtymisen selvittämistä. Nopeutettua käsittelyä, syyttäjähaasteen käyttöä ja yhden kosketuksen toimintamallia koskevien ehdotuksen kohdalla korostin tarvetta varmistaa oikeusturvaelementtien toteutuminen. Työryhmän toimeksiantoon ei ole sisältynyt lautamiesjärjestelmän muutosten selvittämistä. Työryhmän asettamista koskevassa tiedotteessa todetaan, että ”Tältä osin toimeksiantoa saatetaan täydentää, kun lautamiesjärjestelmää koskeva poliittinen arviointi on tehty.” Tällaista arviointia ei ilmeisesti ole nyt tehty. Pidän tätä valitettavana. Lautamiesjärjestelmän kehittäminen tai siitä luopuminen olisi yksi merkittävä elementti oikeusprosessin keventämisestä puhuttaessa. Lautamiesten valintatapa on ongelmallinen ja tästäkin syystä järjestelmä tulisi ottaa uudelleenarvioinnin kohteeksi. Viittaan tässä yhteydessä huomioihin, joita oikeusasiamiehen kanslian puolesta on esitetty perustuslakivaliokunnalle tuomioistuinlakia koskevaa hallituksen esitystä HE 7/2016 vp käsiteltäessä (EOAK/446/2017).
      • Oikeuskanslerinvirasto, Apulaisoikeuskansleri
        Päivitetty:
        17.8.2017
        • Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 4.7.2017 (OM 8/41/2015) Asia: Työryhmän mietintö ”Oikeusprosessien keventäminen” (Oikeusministeriön julkaisuja 39/2017) Oikeusministeriö on pyytänyt valtioneuvoston oikeuskanslerin lausuntoa asiakohdassa mainitusta työryhmän mietinnöstä. Ilmoitan, ettei minulla ole asiasta lausuttavaa. Apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen Oikeuskanslerinsihteeri Juha Sihto
      • Itä-Suomen hovioikeus, Lausunnon ovat laatineet hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen ja hovioikeudenneuvokset Juha Nieminen ja Marja-Leena Honkanen.
        Päivitetty:
        8.8.2017
        • Hovioikeus pitää mietinnössä esitettyjä ehdotuksia kannatettavina, mutta osin riittämättöminä sekä niukasti perusteltuina. Hovioikeus on 3.3.2016 arvioimuistiosta antamassaan lausunnossa tehnyt esityksen useista muutosehdotuksista hovioikeusprosessin keventämiseksi. Näitä esityksiä ei ole huomioitu lausunnon kohteena olevassa mietinnössä. Niitä tarkastellaan jäljempänä.
      • Oulun syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        25.7.2017
        • Työryhmä on 4.7.2017 luovutetussa mietinnössään päätynyt valmistelemaan hallituksen esityksen muotoon luonnokset oikeudenkäymiskaaren, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja esitutkintalain muuttamisesta. Ehdotetuilla muutoksilla mainittuihin lakeihin tavoiteltaisiin oikeusprosessien keventämistä yleisissä tuomioistuimissa. Työryhmä on tehnyt perusteellista työtä toimeksiantonsa puitteissa. Merkille pantavaa on, että arvioidessaan esitystensä taloudellisia vaikutuksia, työryhmä on pyrkinyt rohkeasti laskemaan niiden hintalappua konkreettisin säästösummin. Esitystapa on tietysti varsin haasteellinen, koska pohjalukuina käytetyt tuomioistuinten työajanseurantajärjestelmästä Tarmosta saadut pohjaluvut ovat tunnetusti vain suuntaa antavia, ja niihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Oulun syyttäjänvirasto katsoo, että uudistusesitykset ovat kauttaaltaan hyvin perusteltuja ja helposti laajalti käyttöön otettavissa. Toimeksiantonsa puitteissa työryhmän olisi ollut mahdollista valmistella ja esittää tuomioistuinten kokoonpanomuutosten, rikosasioiden kirjallisen menettelyn käyttöalan laajentamisen, rikoksesta epäillyn esitutkintatiloissa pysymisen, syytetyn läsnäolovelvollisuuden lieventämisen ja videokuulemisen lisäämisen ohella myös muita tarkoituksenmukaisina pitämiään keinoja oikeusprosessien keventämiseksi. Työryhmä on löytänyt mainitun viiden asiakokonaisuuden lisäksi pari muuta keinoa, jotka liittyvät pääkäsittelyiden lykkäämiseen, asioiden vireillepanoon ja valmisteluun sekä ylimääräiseen muutoksenhakuun. Oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan vuosille 2013-2025 (mietintöjä ja lausuntoja 16/2013) kirjatuista asioista esimerkiksi hallinnollisten sanktioiden käyttöalan laajentamisesta olisi viraston käsityksen mukaan voinut löytää oikeusprosesseja keventäviä asioita, jotka toisivat merkittäviä säästöjä rikosprosessiketjun kaikille toimijoilla. Tosin tiedossa on, että toisaalla (liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla) on valmisteltu hallinnollisia sanktioita, jotka ovat ainakin lehtitietojen perusteella saaneet lausuntopalautteessa osakseen laajaa kritiikkiä varsinkin oikeudenhoidon parissa työskenteleviltä tahoilta.
  • Lausunnonantajia: 21

    2. Kokoonpanosäännökset

      • a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista

      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        11.9.2017
        • Lautamiesjärjestelmästä luovuttava kokonaan Tuomariliitto kannattaa ensisijaisesti lautamiesjärjestelmästä luopumista kokonaan ja siitä saatujen säästöjen kohdentamista vahvennettuihin kokoonpanoihin. Ne seikat, joiden on aikoinaan katsottu keskeisesti puoltavan lautamiesjärjestelmää, ovat menettäneet merkityksensä. Lautamiesten käyttö ei ole perusteltua oikeudellisesti tai näytöllisesti vaikeissa asioissa taikka laajoissa ja monimutkaisissa asioissa, koska lautamiehillä ei ole niiden ratkaisemisen edellyttämää erityisosaamista. Oikeusturva toteutuu parhaiten, kun oikeudellisesti tai näytöllisesti vaikeat asiat taikka laajat ja monimutkaiset asiat ratkaistaan käräjäoikeuksissa usean ammattituomarin kokoonpanossa. Mikäli lautamiesjärjestelmä halutaan säilyttää, lautamiesten valintatapa pitäisi arvioida uudelleen, koska se on riippumattomuuden kannalta ongelmallinen, mihin myös eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota toistuvasti. Yhden tuomarin kokoonpanon toimivallan laajentaminen Mikäli lautamiesjärjestelmästä ei luovuta kokonaan, lautamiesten käytön vähentäminen esitetyllä tavalla laajentamalla yhden tuomarin toimivaltaa uusiin asioihin on perusteltua ja kehitystä oikeaan suuntaan. Sen sijaan Tuomariliitto ei pidä perusteltuna, että yhden tuomarin toimivalta tehtäisiin ehdotetussa oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §n 2 momentissa riippuvaiseksi siitä, että kukaan asianomistajista tai vastaajista ei pidä asian käsittelemistä lautamieskokoonpanossa tarpeellisena. Lisäksi ehdotetun oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:n 2 momentin valossa lautamieskokoonpanon suhde niin kahden tuomarin kokoonpanoon kuin kolmen tuomarin kokoonpanoonkin jää epäselväksi. Ehdotetun 2 luvun 11 §:n muutoksen jälkeen viimeksi mainittu säännös mahdollistaisi käräjäoikeuden yhden tuomarin kokoonpanon vahventamisen kahden tuomarin kokoonpanoksi, mutta ehdotetun 2 luvun 6 §:n 2 momentin sanamuodon mukaan asianomistajilla ja vastaajilla näyttäisi olevan momentissa tarkoitetuissa tilanteissa oikeus vaatia asian käsittelemistä lautamieskokoonpanossa. Viimeksi mainitun säännöksen suhdetta kolmen tuomarin kokoonpanon käyttämisen lautamieskokoonpanon asemesta mahdollistavaan saman luvun 1 §:n 2 momenttiin ei ole perusteluissa pohdittu, mutta säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttua (s. 62) voidaan kyllä tulkita niin, että tuomioistuin voisi näissäkin tilanteissa päättää kolmen tuomarin kokoonpanon käyttämisestä lautamieskokoonpanon sijasta. Varsin nurinkuriselta tuntuukin, että asianomistajilla ja vastaajilla olisi oikeus 2 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa vaatia juuri lautamieskokoonpanon käyttämistä, kolmen tuomarin kokoonpano sivuuttaen, vaikka viimeksi mainittu on kokoonpanohierarkiassa lautamieskokoonpanoa vahvempi. Mikäli tarkoitus siis on, että asianomistajilla ja vastaajilla olisi oikeus vaatia täysilukuista kokoonpanoa (eli joko lautamieskokoonpanoa tai kolmen tuomarin kokoonpanoa), säännös tulisi myös kirjoittaa niin. Toinen mahdollisuus olisi kirjoittaa säännös niin, että yhden tuomarin kokoonpanoa voidaan käyttää, jos kukaan asianosaisista ei sitä vastusta. Kummassakin tapauksessa seurauksena olisi se, että tuomioistuin ratkaisisi, mitä täysilukuista kokoonpanoa jutussa käytetään, jos siinä on käytettävä täysilukuista kokoonpanoa. Ongelmalliselta ehdotettu sääntely vaikuttaa myös sikäli, että tosiasiassa kahden tuomarin kokoonpano on selkeästi vahvempi kuin lautamieskokoonpano, mutta kun siinä olisi kysymys yhden tuomarin kokoonpanon vahventamisesta, rajat sen käyttämiselle olisivat tiukemmat kuin lautamieskokoonpanon käyttämiselle ja oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sitä voitaisiin käyttää vain kaikkien asianomistajien ja vastaajien suostuessa yhden tuomarin kokoonpanon käyttämiseen. Mainitun suostumuselementin osalta on ristiriitaista, ettei syyttäjällä, joka valvoo rikosasioissa julkista etua ja johon nähden asianomistajilla on toissijainen syyteoikeus, olisi puhevaltaa kokoonpanokysymyksissä, kun sellainen olisi muilla asianosaisilla riippumatta siitä, kuinka vähäinen heidän osuutensa jutussa olisi. Mietinnön perusteluissa tätä kysymystä ei ole lainkaan käsitelty, joten epäselväksi jää, millä perusteilla ehdotettuun järjestelyyn on päädytty. Mikäli ehdotuksen mukainen suostumuselementti tuodaan kokoonpanosäännöksiin vastoin Tuomariliiton näkemystä, niin suostumusta olisi perusteltua edellyttää myös syyttäjältä. Tuomariliitto katsoo, ettei kokoonpanon valinta rikosasioissa voi olla riippuvainen asianosaisten toiveista, vaan tuomioistuimen on voitava harkita, minkälaista kokoonpanoa asiassa on syytä käyttää. Yhden tuomarin kokoonpano voisi tällöin olla lähtökohtaisesti aina käytettävissä, milloin mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei olisi säädetty ankarampaa rangaistusta kuin kuusi vuotta vankeutta. Mikäli oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:n 2 momentti päädyttäisiin säätämään ehdotetussa muodossa, seurauksena voisi ääritilanteessa olla esimerkiksi se, että ryöstöä koskevaan juttuun liittyvän sakolla rangaistavan rikoksen osalta vastaajana oleva henkilö voisi estää jutun ohjautumisen yhden tuomarin kokoonpanoon, johon päärikoksen vastaaja ja asianomistaja suostuisivat. Kokoonpanon vahventaminen yhdellä lainoppineella jäsenellä Työryhmän ehdotukset Ehdotus kokoonpanon vahventamisesta yhdellä tuomarilla on kannatettava ja sen voidaan olettaa lisäävän usean tuomarin kokoonpanojen käyttöä. Tuomariliitto toteaa vielä, että myös ehdotetun kahden tuomarin kokoonpanon suhde kolmen tuomarin kokoonpanoon jää mietinnön valossa epäselväksi. Suhdetta on käsitelty lähinnä esityksen vaikutuksia koskevassa osassa (s. 51 – 52). Kahden tuomarin kokoonpanon käyttäminen olisi sinänsä varsin laajasti mahdollista, mikäli yhden tuomarin kokoonpanon toimivaltaa laajennetaan ehdotetulla tavalla. Tällöin se muodostuisi tosiasiassa käytettävissä olevaksi vaihtoehdoksi kolmen tuomarin kokoonpanolle esimerkiksi sellaisissa laajoissa talousrikosasioissa, joita nykyisin on käsitelty tuossa kokoonpanossa. Toden-näköistä onkin, että kahden tuomarin kokoonpanolla tulisi olemaan merkittävästi käyttöä käräjäoikeuksissa tarkoituksenmukaisuussyistä johtuen. Tuomariliitto toteaa selvyyden vuoksi, että käräjänotaari ei voi tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 16 §:n mukaan toimia toisena jäsenenä kahden tuomarin kokoonpanossa. Tuomariliiton ehdotukset Tuomariliitto ehdottaa aikaisemmassa lausunnossaan esitetyistä syistä, että käräjäoikeuden kokoonpanon tulisi laajassa riita-asiassa, jossa pääkäsittelyn toimittaminen on tarpeen, koostua vähintään kahdesta lainoppineesta jäsenestä. Tuomariliitto katsoo, että nyt kysymyksessä olevan oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §:n muutosehdotuksen yhteydessä olisi lisäksi arvioitava sotilasoikeudenkäyntilain 17 §:n äänestyssäännöksen soveltumista tilanteessa, jossa käräjäoikeuden kokoonpanoa on oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §:n nojalla vahvennettu yhdellä lainoppineella jäsenellä. Ehdotetun säännöksen sanamuodon mukaan käräjäoikeudessa olisi mahdollista vahventaa myös sotilasoikeudenkäyntiasian kokoonpanoa yhdellä lainoppineella jäsenellä. Tällöin kokoonpano muodostuisi kahdesta lainoppineesta jäsenestä ja kahdesta sotilasjäsenestä. Sotilasoikeudenkäyntilain 17 §:n mukaan vastaajaa ei saa tuomita rangaistukseen vastoin puheenjohtajan mielipidettä eikä ankarampaan rangaistukseen kuin puheenjohtaja kannattaa. Äänestystilanteessa tästä seurannee, että toinen lainoppinut jäsen ja kaksi sotilasjäsentä eivät yhdessäkään voisi tuomita vastaajaa rangaistukseen vastoin puheenjohtajan kantaa eivätkä tuomita ankarampaa rangaistukseen kuin mitä puheenjohtaja kannattaa. Kolmen tuomarin kokoonpano Tuomariliitto katsoo aikaisemmassa lausunnossaan esitetyistä syistä, että vakavimmissa rikosasioissa kolmen tuomarin kokoonpano tulisi säätää pakolliseksi. Johdonmukaisuuden vuoksi enimmäisrangaistuksen jostakin syytteessä tarkoitetusta rikoksesta tulisi tällöin edellyttää olevan ankarampi kuin kuusi vuotta vankeutta. Kokoonpanosta päättäminen Jäljempänä käsitellyt kokoonpanosta päättämistä koskevat ongelmat liittyvät lähinnä käräjäoikeuksiin. Tämän vuoksi kokoonpanosta päättämistä koskeva osuus on sisällytetty tähän lausunnon kohtaan, vaikka mietinnössä ehdotetaan kokoonpanon vahventamista koskevan oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §:n muuttamista myös hovioikeuksia koskevalta osalta. Nyt ehdotettujen muutosten myötä yleisissä tuomioistuimissa olisi käytettävissä aiempaa merkittävästi joustavammin erilaisia laillisia kokoonpanovaihtoehtoja. Sitä, kuka viime kädessä päättää yksittäisessä asiassa käytettävästä kokoonpanotyypistä rikosasioissa, ei kuitenkaan ole ainakaan riittävän selkeästi säädetty laissa. Myöskään riita-asioiden ja riitaisten hakemusasioiden osalta kokoonpanosta päättävästä tahosta ei ole nimenomaista säännöstä. Näissä asioissa ei Tuomariliiton käsityksen mukaan kuitenkaan ole käytännössä vallinnut epäselvyyttä siitä, etteikö valmistelusta vastaava tuomari käyttäisi päätösvaltaa sen suhteen, käsitelläänkö asia oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 3 §:n mukaisessa kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa vai saman luvun 5 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla yhden tuomarin kokoonpanossa. Päätösvallan kuuluminen valmistelusta vastaavalle tuomarille on myös selkeästi pääteltävissä siitä, että tuomioistuimen on ennen kokoonpanoratkaisun tekemistä 5 §:n 2 momentin mukaan varattava asianosaisille tilaisuus lausua käsityksensä täysilukuisen kokoonpanon tarpeellisuudesta. Tällaisen asianosaiskeskustelun toteuttaminen ja sen jälkeen tapahtuva päätöksenteko, joka lain esitöistä (LaVM 12/2002 vp s. 7) ilmenevällä tavalla voi edellyttää perusteltavan prosessipäätöksen tekemistä, voi kuulua vain asian valmistelusta vastaavalle tuomarille, ei sen sijaan tuomarin hallinnollisille esimiehille. Lakiin ei sisälly määräyksiä kokoonpanon oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetusta vahventamisesta päättävästä tahosta, mutta tuomioistuinlakipaketin esitöissä olevan tuota säännöstä koskevan perustelulausuman (HE 7/2016 vp s. 145) mukaan kokoonpanon vahventamisesta päättäisi päällikkötuomari. Tarkoituksena on ilmeisesti ollut, että asiasta määrättäisiin työjärjestystasolla. Myös nyt lausuttavana olevan työryhmän mietinnön perusteluissa (s. 67) on toistettu näkemys siitä, että kokoonpanon vahventamisesta päättäisi päällikkötuomari. Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 7 §:n 1 momentissa on säädetty asian siirtämisestä käräjäoikeuden yhden tuomarin kokoonpanosta täysilukuiseen kokoonpanoon seuraavaa: "Jos käräjäoikeus käsitellessään asiaa 6 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa katsoo, että asia on käsiteltävä käräjäoikeuden 1 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa, asia on siirrettävä sanotussa kokoonpanossa käsiteltäväksi." Edellä mainitun säännöksen esitöistä (HE 85/2008 vp s. 20) ilmenee, että säännöstä on tarkoitettu sovellettavan myös asian siirtämiseen kolmen tuomarin kokoonpanoon niissä tilanteissa, joissa siirtämistarve perustuu asian laatuun. Asian siirtämisestä lautamieskokoonpanosta kolmen tuomarin kokoonpanoon ei sen sijaan lakiin sisälly säännöksiä. Tuomariliiton käsityksen mukaan tämä onkin ymmärrettävää jo siitä syystä, että kokoonpanoratkaisut pääsääntöisesti tehdään valmisteluvaiheessa. Kysymys lautamieskokoonpanon käsiteltäväksi jo määrätyn jutun siirtämisestä kolmen tuomarin kokoonpanoon saattaisi istuntovaiheessa ehkä tulla pohdittavaksi tilanteessa, jossa pääkäsittely joudutaan peruuttamaan ja samalla ilmenee oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja syitä kolmen tuomarin kokoonpanon käyttämiseen. Kun päätösvalta siitä, käsitelläänkö yhden tuomarin toimivaltaan kuuluva asia yhden tuomarin kokoonpanossa vai lautamieskokoonpanossa tai kolmen tuomarin kokoonpanossa, kuuluu edellä mainittu oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 7 §:n 1 momentin säännös huomioon ottaen joka tapauksessa asian valmistelusta vastaavalle tuomarille, luonnolliselta tuntuisi, että päätösvalta asian siirtämisestä lautamieskokoonpanosta kolmen tuomarin kokoonpanoon tai kolmen tuomarin kokoonpanon käyttämisestä jo alun perin lautamieskokoonpanon asemesta kuuluisi myös aina valmistelusta vastaavalle tuomarille. Tämä olisi johdonmukaista jo sen vuoksi, että valmistelusta vastaavalla tuomarilla on säännönmukaisesti parhaat edellytykset arvioida, millaisen kokoonpanon käyttäminen asianomaisessa jutussa on perusteltua. Epäjohdonmukaista sen sijaan olisi, että valmistelusta vastaava tuomari voisi päättää asian siirtämisestä kolmen tuomarin kokoonpanoon yhden tuomarin toimivaltaan kuuluvia lievemmin rangaistavia rikoksia koskevissa, lähtökohtaisesti vähemmän vaativissa asioissa (oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 7 §:n 1 momentin nojalla), mutta ei sitä vastoin vakavimpia rikoksia koskevissa, lähtökohtaisesti vaativimmissa asioissa, jotka on käsiteltävä täysilukuisessa kokoonpanossa. Tuomariliitto toteaa, että nykyinen lainsäädännön tila kokoonpanon vahventamisesta päättävää tahoa koskevalta osalta on epätyydyttävä. Tuomariliitto huomauttaa lisäksi siitä, että sekä Itä-Suomen että Turun hovioikeuden työryhmän mietinnöstä antamissa lausunnoissa päätöstä kokoonpanon vahventamisesta on pidetty asiaa käsittelevälle kokoonpanolle kuuluvana lainkäyttöratkaisuna. Nykytilanteessa käytännön ongelmana on ollut se, että joissakin käräjäoikeuksissa päätösvallan sekä oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §:n mukaisen vahvennetun kokoonpanon että kolmen tuomarin kokoonpanon käyttämisestä on tulkittu kuuluvan päällikkötuomarille ja että laamannit tai osastonjohtajat, joille tosiasiallista ratkaisuvaltaa on saatettu delegoida, eivät resurssisyistä aina ole suostuneet laajennettuun kokoonpanoon (vahvennettu lautamieskokoonpano tai kolmen tuomarin kokoonpano), vaikka valmisteleva tuomari on sitä pitänyt tarpeellisena ja pyytänyt määrättäväksi. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että näitä kokoonpanoja ei edes pyydetä, vaikka asian laatu tai laajuus taikka muut erityiset seikat sitä edellyttäisivät. Tilanne on sitäkin epätyydyttävämpi, kun käsitys päällikkötuomarin päätösvallasta kolmen tuomarin kokoonpanon käyttämisen suhteen näyttää ainakin osittain olevan ristiriidassa sekä oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 7 §:n sanamuodon että sen esitöiden kanssa, eikä lakitekstistä näytä löytyvän tukea myöskään päätösvallalle oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetun vahvennetun kokoonpanon käyttämisen eikä täysilukuisessa kokoonpanossa käsiteltäväksi säädetyissä asioissa kolmen tuomarin kokoonpanon käyttämisen suhteen. Tuomariliitto korostaa, että kokoonpanon vahventaminen ei saa jäädä riippumaan tuomioistuimen työ- tai resurssitilanteesta. Lakivaliokunta on toistuvasti korostanut, että lainkäytön painopisteen tulee olla käräjäoikeuksissa, ja edellyttänyt käräjäoikeuksien käyttävän nykyistä useammin vahvennettuja tai kolmen tuomarin kokoonpanoja (esim. LaVM 24/2014 vp). Tuomariliitto toteaa, että lisäjäsenen tarpeellisuuden tai tarpeen kolmen tuomarin kokoonpanon käyttämiseen voi sinänsä tunnistaa yhtä lailla päällikkötuomari tai osastonjohtaja kuin asiaa käsittelevä tuomari. Siten voidaan pitää puolustettavana näkemystä, että myös ensiksi mainituilla tulisi olla mahdollisuus päättää kokoonpanon laajentamisesta. Tuomariliitto katsoo kuitenkin, että päätösvallan laajennettujen kokoonpanojen käyttämisestä tulisi siitä riippumatta, luovutaanko lautamiesjärjestelmästä vai ei, kuulua viime kädessä sille tuomarille, jolle asia on jaettu käsiteltäväksi ja joka siis asian valmistelusta vastaa. Vain tällä tavoin voidaan niissäkin tapauksissa, joissa päällikkötuomari tai osastonjohtaja suhtautuu kielteisesti sellaisen kokoonpanon käyttämiseen, turvata se, että kukin asia tulee käsitellyksi sen laadun ja laajuuden kannalta riittävän vahvassa kokoonpanossa. Tämän vuoksi Tuomariliitto katsoo, että oikeudenkäymiskaaren 2 lukuun tulisi ottaa nimenomainen ja yksiselitteinen säännös asiasta. Tuomariliitto pitää myös tärkeänä sitä, että kokoonpanoon osallistuvien muiden jäsenten määräytymisperusteista on olemassa menetelmä, jolla varmistetaan kokoonpanon riippumattomuus ja jäsenten valikoitumisen sattumanvaraisuus. Tuo menetelmä voi Tuomariliiton käsityksen mukaan olla määrätty tuomioistuimen työjärjestyksessä.
      • Vantaan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.9.2017
        • Muutosehdotukset ovat kannatettavia. Lainsäädännöllisen toteutuksen kohdalla tulisi huomioida seuraavaa: Lukuun ottamatta ehdotusta kahden tuomarin kokoonpanosta (OK 2:11) työryhmä ei ehdota muutoksia riita-asioiden kokoonpanoihin. Syyt rajaukseen eivät ilmene mietinnöstä. Siten riita-asian asianosaisella olisi edelleen vahva oikeus saada pyynnöstään täysilukuinen eli OK 2:3:ssa tarkoitettu kolmen tuomarin kokoonpano, koska pyyntö voidaan torjua vain erityisestä syystä (OK 2:5.2). Tilanne olisi ristiriidassa edellä esitettyjen tavoitteiden kanssa ja ongelmallinen rikos- ja riita-asioiden asianosaisten yhdenvertaisuuden kannalta, kun rikosasioissa asianosaisen pyynnöllä olisi merkitystä vain ehdotetun OK 2:6.2:n mukaisissa tilanteissa. Vantaan käräjäoikeus on työryhmän toimeksiantoa edeltävästä 11.1.2016 päivätystä arviomuistiosta (OM 8/41/2015) 10.3.2016 antamassaan lausunnossa esittänyt ratkaisukokoonpanoa koskevan sääntelyn yhdenmukaistamista rikos- ja riita-asioissa ja kokoonpanoa koskevan määräämisvallan siirtämistä kokonaan asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle. Käräjäoikeus pitää tätä edelleen parhaimpana vaihtoehtona. Ehdotetun OK 2:11:n mukaan käräjäoikeuden yhden jäsenen kokoonpanoa voidaan vahventaa yhdellä lainoppineella jäsenellä. Ehdotuksen perustelujen mukaan asiat, jotka kokoonpanosääntelyn johdosta olisivat käsiteltävissä yhden tuomarin kokoonpanossa, olisivat siirrettävissä kahden lainoppineen jäsenen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. OK 2:3 ja 5.2 huomioon ottaen, joihin työryhmä ei ehdota muutoksia, riita- asian asianosaisen vaatimuksesta yhden tuomarin kokoonpanon sijasta ainoa vaihtoehto olisi täysilukuinen eli kolmen tuomarin kokoonpano. Ehdotettu kahden tuomarin kokoonpano olisi siten mahdollinen vain, jos riita-asian asianosaiset eivät esitä OK 2:5.2:n mukaista pyyntöä.
      • Oulun käräjäoikeus, Savela Antti
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Kaikki käräjäoikeuden kokoonpanoihin esitettävät laajennus- ja muutosehdotukset ovat kannatettavia. Ne eivät sisällä oikeusturvaa heikentäviä elementtejä ja mahdollistavat asian laadun edellyttämän kokoonpanon käytön joustavasti.
      • Espoon käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotukset ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Esitetty asianomistajien ja vastaajien kuuleminen tietyissä tapauksissa kokoonpanosta päätettäessä ei käräjäoikeuden käsityksen mukaan ole tarpeen. Jos se kuitenkin säilytetään, olisi johdonmukaista kuulla myös syyttäjää. Kokoonpanovaihtoehtoina ei tässä tilanteessa myöskään tule pitää ainoastaan yhden tuomarin kokoonpanoa ja lautamieskokoonpanoa, vaan myös kolmen tai kahden tuomarin kokoonpanoa. Kaiken kaikkiaan kokoonpanosäännöksiä koskevat muutosehdotukset johtanevat lautamieskokoonpanon käytön vähenemiseen entisestään. Jatkovalmistelussa olisikin tarpeen ottaa pohdittavaksi lautamiesjärjestelmän tulevaisuus, mikä ei nyt ole kuulunut työryhmän toimeksiantoon.
      • Keski-Suomen käräjäoikeus, Tapani Koppinen, laamanni
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • kohdan a osalta ehdotus on hyvin perusteltu ja kannatan sen toteuttamista.
      • Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Kun käräjäoikeus harkitsee kokoonpanoa, myös syyttäjille olisi aiheellista varata tilaisuus lausua lautamiesten tarpeellisuudesta. Tämä mahdollisuus voisi näkyä ainakin lain perusteluissa, vaikka lakitekstiin ei kirjattaisikaan syyttäjälle varsinaista oikeutta edellyttää lautamieskokoonpanoa. Rangaistusmaksimien nostaminen osaltaan myös selkiyttää tilannetta verrattuna nykyiseen, jossa kyseisessä lainkohdassa erikseen mainitaan rikokset, jotka eivät edellytä lautamieskokoonpanoa.
      • Verohallinto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Työryhmän ehdottama käräjäoikeuden kokoonpanoa koskeva muutos mahdollistaisi lähes kaikkien verorikosten ja velallisen rikosten käsittelyn yhden tuomarin istunnossa. Näiden rikosnimikkeiden yhteydessä syyte nostetaan yleensä myös kirjanpitorikoksesta, jonka törkeän tekomuodon enimmäisrangaistus on myös neljä vuotta vankeutta. Verohallinnon näkemyksen mukaan olisi suotavaa, jos muutoksella tavoiteltaisiin kustannussäästöjen sijaan sitä, että pääkäsittelyjen määrä lisääntyisi ja juttujen läpimenoajat lyhenisivät. Ehdotuksen mukaan myös yhden tuomarin kokoonpanoa voitaisiin vahventaa yhdellä lainoppineella jäsenellä, jolloin syntyy kahden tuomarin kokoonpano. Voimassa olevan lain mukaan voidaan vahventaa vain monijäsenistä kokoonpanoa. Vahvennetussa, kahden tuomarin kokoonpanossa erimielisyystilanteissa voittaisi lievempi vaihtoehto (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997) 10 luku 2 §). Työryhmän mietinnössä ei ole arvioitu, miten tämä seikka vaikuttaisi asianosaisten ehdotuksiin ja vaatimuksiin käräjäoikeuden kokoonpanosta. Lähes kaikki Verohallinnon rikosilmoituksiin perustuvat rikosjutut siirtyisivät – kuten edellä on todettu – yhden tuomarin istuntoon, jota voitaisiin vahventaa kahden tuomarin kokoonpanoksi. Tuomioistuinten päätösvaltaisuutta koskevien säännösten edellisessä uudistuksessa sivuttiin myös kahden ammattituomarin kokoonpanoa, mutta tätä pidettiin ongelmallisena juuri erimielisyystilanteiden vuoksi (HE 85/2008 vp.).
      • Suomen haastemiehet JHL ry, Salokannel Ilpo
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei erikseen lausuttavaa.
      • Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Lakimiesliitto pitää mahdollisuutta kahden tuomarin kokoonpanoon hyvänä asiana ja katsoo, että kahden tuomarin kokoonpanoon pitäisi olla joustavat mahdollisuudet. Intressiltään pieni asia voi sisältää vaikeita oikeudellisia ongelmia ja siksi onkin tärkeää, että valmistelusta vastaavalla tuomarilla on mahdollisuus tarpeen vaatiessa saada toinen tuomari avukseen/kokoonpanoon. Valmistelusta vastaava tuomari pystyy parhaiten arvioimaan, milloin asiassa on tarvetta vahvistaa kokoonpanoa toisella tuomarilla. Käräjäoikeudella tulee olla myös riittävät resurssit kolmen tuomarin kokoonpanoihin.
      • Etelä-Karjalan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotus on pääosin kannatettava. Tarpeetonta on se, että kokoonpanoa koskevaa päätösvaltaa annettaisiin jutun asianosaisille. Lautamiesten käyttö marginalisoituu uudistuksen myötä siinä määrin, että lautamiesjärjestelmän ylläpitämisen mielekkyys tulee ottaa jatkovalmistelussa käsiteltäväksi.
      • Suomen syyttäjäyhdistys ry, Suomen syyttäjäyhdistyksen hallitus
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Esityksessä käräjäoikeuden yhden tuomarin kokoonpanon päätösvaltaa rikosasioissa ehdotetaan laajennettavaksi. Esitys on kannatettava tuomioistuimen resurssien kohdistamiseksi laajempiin ja vaikeampiin asioihin. Todettakoon kuitenkin, että asianosaisten näkökulmasta tuomioistuimen jäsenten määrällä ei liene varsinaisesti prosessia keventävää vaikutusta. Edelleen on todettava, ettei jutun rangaistusarvo (kuten ei myöskään rikosnimike) välttämättä mitenkään korreloi jutun vaativuutta, ja aivan törkeimmissäkin rikoksissa saattaa oikeuskäytäntö ja prosessin lopputulos olla kaikille täysin selvä. Vaikeita oikeus- ja näyttökysymyksiä sekä asianosaisille usein hyvin olennaisia kysymyksiä (esimerkiksi ehdotonta vai ehdollista vankeutta) esiintyy yhtäläisesti rangaistusasteikoltaan lievemmissäkin jutuissa. Esimerkiksi perusmuotoinen petos (sakkoa tai vankeutta enintään 2 vuotta) voi hyvinkin olla oikeudellisesti paljon haastavampi kuin lajissaan tavanomainen törkeä pahoinpitely (vankeutta 1-10 vuotta). Esityksen mukaan törkeää pahoinpitelyä ei kuitenkaan voisi käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa koskaan. Myös törkeiden huumausainerikosten joukossa on hyvin yksinkertaisia juttuja. Ja todettakoon vielä, että usean rikoksen tapauksessa saattaa odotettavissa oleva rangaistus nousta korkeaksikin, vaikka yksinään mikään teko ei olisi ns. ylitörkeä. Syyttäjäyhdistys esittää, että erilaisista keinotekoisista rangaistusmaksimeista luovuttaisiin tässä yhteydessä kokonaan. Käräjäoikeuden toimivaltaiseksi peruskokoonpanoksi voidaan säätää kaikissa rikosasioissa yhden tuomarin kokoonpano. Käsiteltävään asiaan liittyvistä erityisistä syistä käräjäoikeus voisi päättää kokoonpanoksi 3 tai 5 ammattituomarin kokoonpanon. Asia tulisi käsitellä kolmen tuomarin kokoonpanossa myös, jos joku jutun asianosaisista sitä vaatisi, eikä vahvennetun kokoonpanon käyttö olisi jutun laatu huomioiden ilmeisen tarpeetonta. Näin rikosasiat käsiteltäisiin aina niiden laadun edellyttämällä kokoonpanolla asianosaisten oikeusturva ja vaatimukset huomioiden. Vastaavasti valitusten käsittelyä hovioikeudessa tulisi edellä mainitusti rajoittaa, koska asia on jo kertaalleen voitu vaatimuksesta käsitellä kolmen ammattituomarin toimin.
      • Etelä-Savon käräjäoikeus, Oikeusprosessien keventämistä koskeva työryhmän mietintö on käsitelty tuomarikokouksessa 24.8.2017.
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Mietinnössä tavoitellaan kokoonpanojen keventämisellä taloudellisia säästöjä. Asianosaisten, yleisön ja median silmissä kokoonpanojen edelleen keventäminen laajentamalla yhden tuomarin kokoonpanossa käsiteltävien rikosasioiden käyttöalaa on omiaan herättämään kysymyksen oikeudenkäynnin ja tuomion varmuudesta ja siten tuomitsemistoiminnan laadusta. Tältä osin kaavaillut ehdotukset näyttäytyvät vain taloudellisina säästötoimina ja ne ovat omiaan heikentämään tuomioistuintoiminnan laatua. Säästötoimien sijaan käräjäoikeuksien mahdollisuuksia käyttää laajempia ammattituomarikokoonpanoja tulisi merkittävästi lisätä kuten eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on lausunnossaan todennut. Sen sijaan, että yhden tuomarin kokoonpanossa käsiteltävien rikosasioiden käyttöalaa laajennetaan mietinnössä esitetyllä tavalla, tulisi ottaa keskusteluun lautamiesjärjestelmän tarkoituksenmukaisuus ylipäänsä. Ehdotus uudesta kahden tuomarin kokoonpanosta on kannatettava.
      • Kymenlaakson käräjäoikeus
        Päivitetty:
        1.9.2017
        • On hyvä, että yhden tuomarin kokoonpanon päätösvaltaa laajennetaan esitetyllä tavalla. Estettä ei ole sille, että yksi tuomari käsittelisi asian myös silloin, kun syytteessä tarkoitetusta teosta voitaisiin tuomita enintään kuusi vuotta sitomatta tätä asianomistajan tai vastaajan näkemykseen. Turun hovioikeuden lausunnossa on hyvin tuotu esille tämän kohdan ongelmia.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Käräjäoikeuden kokoonpanojen keventäminen on kannatettava ajatus. Yhden tuomarin kokoonpanon laajentaminen rikosasioihin, joissa rangaistusmaksimi on neljä vuotta, sekä asianosaisten suostumuksella kuusi vuotta, on perusteltu. Esityksen perusteluissa todetaan, että säännöksen soveltaminen olisi käräjäoikeuden harkinnassa. Olisi perusteltua, että syyttäjä esittäisi syytettä nostaessaan käsityksensä käräjäoikeuden kokoonpanosta jutun laatu ja laajuus huomioiden. Syyttäjä voisi esittää kannanottonsa käräjäoikeudelle luontevasti KO-infolehdellä. Kahden tuomarin kokoonpanon käyttäminen asian laadun tai laajuuden niin vaatiessa on hyvä vaihtoehto lautamieskokoonpanolle. Syyttäjä voisi myös tältä osin esittää näkemyksensä käräjäoikeuden kokoonpanosta.
      • Satakunnan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Ehdotus on kannatettava. Ongelmallista on antaa kokoonpanoa koskevaa päätösvaltaa asianomistajalle ja vastaajalle. Tältä osin viitataan mm. Turun hovioikeuden lausuntoon. Mikäli haastamisen yhteydessä asianosaisiltä kysytään kokoonpanosta eikä siitä lausuta, niin juttu tulisi voida istua yhden tuomarin kokoonpanossa; pääkäsittelyssä asiaa ei tulisi voida enää ottaa esille.
      • Turun hovioikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Hovioikeus pitää valitettavana, että mietintö ei sisällä ehdotusta lautamiesjärjestelmästä luopumisesta. Hovioikeudella ei ole huomautettavaa siltä osin kuin työryhmä on esittänyt yhden tuomarin kokoonpanon toimivaltuuksien laajentamista. Hovioikeus kiinnittää kuitenkin huomiota ehdotetun oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:n 2 momenttiin, jossa toimivalta on tehty riippuvaiseksi siitä, ettei kukaan asianomistajista tai vastaajista pidä asian käsittelemistä lautamieskokoonpanossa tarpeellisena. Toimikunnan perusteluista ei käy ilmi, miksi syyttäjälle ei tältä osin ole annettu vastaavaa asemaa kuin asianomistajille ja vastaajille. Hovioikeus pitää myös mainintaa lautamieskokoonpanosta ongelmallisena koska se luo kuvan siitä, että vain maallikoilla täydennetty käräjäoikeuden kokoonpano tulisi vaihtoehtona kysymykseen. Momentin ehdotetusta sanamuodosta huolimatta käräjäoikeuden kokoonpanon vaihtoehtona tulee kysymykseen myös kolmen tuomarin kokoonpano. Lainsäädäntöteknisesti ehdotettu sanamuoto poikkeaa myös lain seuraavan pykälän, eli oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 7 §:n 1 momentin sanamuodosta. Syytä tähän ei ilmene työryhmän mietinnöstä. Tämä on kuitenkin omiaan vahvistamaan vaikutelman siitä, että vain maallikoilla täydennetty kokoonpano olisi yhden tuomarin kokoonpanon vaihtoehto. Hovioikeus esittää, että momentin sanamuotoa korjattaisiin vastaamaan 7 §:n 1 momentissa käytettyä kirjoitustapaa, eli: …. eikä kukaan ….. pidä asian käsittelemistä 1 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa tarpeellisena. Laskiessaan ehdotuksen säästövaikutuksia toimikunta on aivan oikein lähtenyt siitä, etteivät kaikki säännöksen käyttöalan piiriin tulevat asiat siirtyisi yhden tuomarin ratkaistavaksi. Laskelmallinen säästö ei myöskään jakautuisi käräjäoikeuksille tasaisesti, eikä mietinnössä esitettyä laskennallista säästöä tämän vuoksi voida täysimääräisesti kohdentaa.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Käräjäoikeus pitää mietinnössä esitettyjä ehdotuksia kannatettavina. Yhden tuomarin kokoonpanon päätösvaltaa ei kuitenkaan tulisi laajentaa ehdotetusta oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:n 2 momentista ilmenevällä tavalla. Lainkohdassa tarkoitetut asiat tulisi, jos lautamiesjärjestelmästä ei päätetä luopua, ratkaista lautamieskokoonpanossa tai useamman lainoppineen jäsenen kokoonpanossa. Vakavissa rikosasioissa, jollaisista nyt on kysymys, asianosaisten ei tulisi päästä vaikuttamaan ratkaisukokoonpanoon esitetyllä tavalla. Käräjäoikeuden lainkäytön laadulle asetetut vaatimukset ovat kasvaneet esimerkiksi jatkokäsittelylupamenettelyn laajentumisen vuoksi. Käräjäoikeuden ratkaisukokoonpanon tulee määräytyä esitetyin tavoin asian laadun perusteella ja olla tarvittaessa riittävän vahva (kaksi tai kolme tuomaria). Esitetty kahden lainoppineen jäsenen kokoonpano olisi erittäin tervetullut uudistus. Se mahdollistaisi kokoonpanojen vahventamisen nykyistä useammin asian laadun, laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi ja parantaisi näin oikeusturvaa.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        29.8.2017
        • Yhden tuomarin kokoonpanossa tulee voida käsitellä mahdollisimman paljon sellaisia rikosasioita, jotka siihen soveltuvat. Siksi toimivallan laajentaminen kaikkiin rikoksiin, joista säädetty enimmäisrangaistus on enintään neljä vuotta vankeutta, on perusteltua. Näistä asioista valtaosan voidaan olettaa olevan sellaisia, joiden käsittely ei vaadi laajempaa kokoonpanoa. Kokoonpanoa voitaisiin kuitenkin tarvittaessa vahventaa toisella lainoppineella jäsenellä - vaihtoehtona lautamiehille, joilla kokoonpanoa jo nyt voidaan vahventaa. Toimivaltaa on tarkoitus laajentaa myös rikoksiin, joista säädetty enimmäisrangaistus on yli neljä, mutta enintään kuusi vuotta vankeutta, mikäli vastaajat ja asianomistajat eivät pitäisi lautamieskokoonpanoa tarpeellisena. Valtakunnansyyttäjänvirasto pitää myös tätä ehdotusta perusteltuna. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi raiskaus, ryöstö ja törkeä kuolemantuottamus. Nämä rikosasiat voivat – vakavuudestaan huolimatta – olla sekä näytöllisesti että oikeudellisesti selviä. Siksi myös tällaisia rikosasioita tulisi voida käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa – yksittäisen jutun laadusta riippuen. Kokoonpanoa voitaisiin tarvittaessa vahventaa näissäkin tapauksissa. Toimivallan ulkopuolelle jäisivät kuitenkin vielä esimerkiksi lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä ihmiskauppa, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö, törkeä huumausainerikos sekä henkirikokset.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Päivitetty:
        25.8.2017
        • Hovioikeuksien tarkastuspöytäkirjoissa tuodaan aika ajoin esille, että resurssisyyt ovat rajoittaneet kolmen ammattituomarin käyttöä tarvittavasta. Lautamiesjärjestelmästä luopuminen antaisi mahdollisuuksia panostaa vahvempien ammattituomarikokoonpanojen käyttöön. Nyt tämä mahdollisuus jätetään käyttämättä ja sen sijaan yhden tuomarin kokoonpanon käyttöalaan ehdotetaan huomattavaa laajennusta korottamalla raja kahden vuoden vankeusuhkaisista teoista neljän vuoden, ja asianosaisten suostumuksin jopa kuuden vuoden, vankeusuhkaisiin tekoihin. Yhden tuomarin kokoonpano soveltuisi myös silloin, kun syyte koskee useampaa tekoa ja yhteisen rangaistuksen enimmäisaika ylittäisi neljä (tai kuusi) vuotta vankeutta. Työryhmän mietintöön sisältyvän kansainvälisen vertailun valossa yhdelle käräjätuomarille ehdotetaan selvästi suurempaa toimivaltaa kuin missään verrokkimaassa: Ruotsissa rikosasia voidaan ratkaista ilman lautamiehiä, jos syytteenalaisesta teosta voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus eikä asiassa ole syytä tuomita sakkoa ankarampaa seuraamusta. Norjassa yhden tuomarin kokoonpanon raja on korkeintaan yhden vuoden vankeusrangaistusuhkaisissa teoissa. Saksassa lautamiehiä käytetään, jos odotettavissa on yli kaksi vuotta vankeutta. Toistan tässä sen, minkä lausuin jo 10.3.2016 lausunnossani (EOAK/2774/2016) arviomuistiosta Oikeusprosessien keventäminen: ”En kannata yhden tuomarin kokoonpanon käyttöalan laajennusta. Päinvastoin käräjäoikeuksien mahdollisuuksia käyttää laajempia ammattituomarikokoonpanoja tulisi merkittävästi lisätä. Oikeusturvajärjestelmiämme on viime vuosina heikennetty paitsi suoranaisten resurssileikkausten muodossa, myös epätoivottavilla järjestelmämuutoksilla (muun muassa jatkokäsittelylupajärjestelmän laajennuksella ilman vastaavia käräjäoikeusresurssien lisäämistä, tuomioistuinmaksujen korotuksella ja luomalla syyteneuvottelujärjestelmä). Yhden tuomarin kokoonpanon käyttöalan laajentaminen merkitsisi edelleen yhtä askelta oikeusturvan tason heikentämisessä.” Mielestäni järjestelmää pitäisi kehittää siihen suuntaan, että prosessin painopiste olisi nykyistä selvemmin käräjäoikeudessa. Tämä puolestaan edellyttäisi niin laadukasta tuomitsemistoimintaa käräjäoikeustasolla, että muutoksenhakuun ei ole tarvetta. Pidän selvänä, että kahden tai useamman ammattituomarin kollegio kykenee laadukkaampaan tuomitsemistoimintaan kuin yksi tuomari - eihän ylemmissä tuomioistumissa muuten olisi kolmen tai viiden tuomarin peruskokoonpanoja. Positiivisena pidän ehdotusta uudesta kahden ammattituomarin kokoonpanon luomisesta.
      • Itä-Suomen hovioikeus, Lausunnon ovat laatineet hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen ja hovioikeudenneuvokset Juha Nieminen ja Marja-Leena Honkanen.
        Päivitetty:
        8.8.2017
        • Käräjäoikeuksien kokoonpanosäännöksiä koskevat ehdotukset ovat kannatettavia seuraavin muutoksin. Hovioikeus pitää sanotussa 3.3.2016 antamassaan lausunnossa esittämänsä mukaisesti edelleen perusteltuna lautamiesjärjestelmästä luopumista. Asia olisi syytä ottaa tarkasteltavaksi seuraavista syistä. Lautamiesjärjestelmän lakkauttamisella voidaan saavuttaa huomattava säästö käräjäoikeuksien toimintamenoissa. Järjestelmän säilyttäminen ei ole perusteltua, koska lautamiehet osallistuvat jo nykyisinkin vain vähäisessä määrin oikeudenkäynteihin eikä heille kerry tuomarin tehtävän hoitamisessa tarvittavaa riittävää ja monipuolista kokemusta. Kokoonpanosäännösten muuttaminen mietinnössä esitetyllä tavalla kärjistäisi tilannetta entisestään. Lautamiesjärjestelmä ei enää tuottaisi oikeusturvalle sitä lisäarvoa, jota järjestelmällä on alunperin tavoiteltu. Oikeudenkäyntimenettelyn painopisteen siirtäminen käräjäoikeuteen ja asianosaisia tyydyttävän oikeusturvan toteutuminen jo käräjäoikeudessa, yhden tuomarin toimivallan laajentaminen käräjäoikeudessa sekä jatkokäsittelylupajärjestelmä ja mahdollisuus evätä pääkäsittelypyyntö hovioikeudessa edellyttävät toisaalta, että käräjäoikeuksissa nykyistä enemmän käytetään yhden tuomarin kokoonpanon sijasta vahvempaa lakimieskokoonpanoa. Säännös vahvennetun kokoonpanon käyttämisestä olisi kirjoitettava oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §:ssä ehdotettua velvoittavampaan muotoon riippumatta siitä, luovutaanko lautamiesjärjestelmästä vai ei.
      • Oulun syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        25.7.2017
        • Työryhmän toimeksianto ei koskenut lautamiesjärjestelmästä luopumista tai sen muuttamista. Näin ollen varsin luonnollista on, että työryhmä on arvioinut mietinnössään yhden tuomarin kokoonpanon laajentamista. Jo 11.1.2016 päivätyssä arviomuistiossa nämä kaksi asiaa nähtiin vaihtoehtoisina ratkaisumalleina oikeusprosessien keventämiselle käräjäoikeuksissa. Työryhmän ehdotukset yhden tuomarin kokoonpanon päätösvallan laajentamisesta ovat perusteltuja. Rangaistusmaksimin korottaminen pääsääntöisesti neljään vuoteen vankeutta eli käytännössä valtaosaan törkeitä tekomuotoja tulee jo sinänsä lisäämään ratkaisukokoonpanon käytettävyyttä aika merkittävästi. Esimerkiksi kaikki talousrikokset voitaisiin jatkossa käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa. Samalla päästäisiin eroon hieman keinotekoisesta kymmenen kohdan listarikosjärjestelmästä. Ratkaisukokoonpanon ulottaminen kaikkien asianomistajien ja vastaajien suostumuksella rikoksiin, joista ei ole säädetty kuutta vuotta ankarampaa rangaistusta tullee käsityksemme mukaan lisäämään kokoonpanon käytettävyyttä entisestään. On vaikea kuvitella, että rikosasian asianosaiset tulisivat jatkossa toistuvasti vaatimaan lautamiehiä ratkaisukokoonpanoon esimerkiksi raiskaus-asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä. Nähtäväksi jää miten ehdotettua uutta kahden tuomarin kokoonpanoa (OK 2:11) tultaisiin jatkossa soveltamaan. Voisi kuvitella, että siitä voisi tulla melko yleinenkin kokoonpanovaihtoehto tavallista laajempiin juttuihin, joissa esitutkintamateriaalia on paljon ja jossa näytön arvioiminen on tästä tai jostakin muusta syystä ongelmallista - ei kuitenkaan vielä niin ongelmallista, että juttu pitäisi viedä kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanoon. Jutun syyttäjällä voisi olla mahdollisuus esityksen tekemiseen kokoonpanosta haastehakemuksen info-lehdellä.

      • b) Lausuntonne hovioikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista

      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        11.9.2017
        • Tuomariliitto ehdottaa, että oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohtaa muutettaisiin niin, että hovioikeudessa yksi jäsen voisi muutoksenhakemuksen lisäksi ratkaista myös ensimmäisenä asteena hovioikeudessa käsiteltävän haastehakemuksen tai hakemuksen, joka on peruutettu kokonaan. Hovioikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemiä asioita on tosin vähän, ja haastehakemuksen tai hakemuksen peruuttaminen sellaisessa asiassa on harvinaista. Ehdotettua muutosta puoltavat kuitenkin johdonmukaisuussyyt. Myöskään asianosaisen oikeusturva ei edellytä, että hovioikeus päättää hakemuksen tai haastehakemuksen jättämisestä sillensä kolmijäsenisessä kokoonpanossa. Tuomariliitto pitää perusteltuna työryhmän ehdotusta siitä, että oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §:ssä säädettäisiin mahdolliseksi vahventaa myös hovioikeuden yhden lainoppineen jäsenen kokoonpanoa. Vaikka yhden jäsenen kokoonpanon vahventamiseen hovioikeudessa ei pääsääntöisesti ole tarvetta, ehdotettu säännös toisi joustavuutta siihen, miten kokoonpanoa voidaan vahvistaa esimerkiksi vaativissa turvaamistointa tai täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevissa asioissa, jotka ovat päivystysluonteisia ja joissa toisaalta kolmen jäsenen kokoonpano ei useinkaan ole tarpeen.
      • Vantaan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.9.2017
        • -
      • Espoon käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • -
      • Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • -
      • Suomen haastemiehet JHL ry, Salokannel Ilpo
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei erikseen lausuttavaa.
      • Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei lausuttavaa.
      • Etelä-Karjalan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • -
      • Suomen syyttäjäyhdistys ry, Suomen syyttäjäyhdistyksen hallitus
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Syyttäjäyhdistyksellä ei ole tähän erityistä lausuttavaa. Säännösmuutoksilla tulisi pikemminkin pyrkiä siihen, ettei hovioikeus juuri koskaan enää käsittelisi rikosasioita nykymuotoisesti kokonaan uudestaan, vaan toimisi puhtaasti oikeuskysymysten ratkaisijana ja todistelun osalta kontrolloisi vain sen, ettei käräjäoikeuden tuomiossa ole aivan ilmiselviä virheitä.
      • Etelä-Savon käräjäoikeus, Oikeusprosessien keventämistä koskeva työryhmän mietintö on käsitelty tuomarikokouksessa 24.8.2017.
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Tältä osin käräjäoikeus ei lausu asiasta.
      • Kymenlaakson käräjäoikeus
        Päivitetty:
        1.9.2017
        • Ei erikseen lausuttavaa.
      • Satakunnan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Tältä osin käräjäoikeudella ei ole lausuttavaa.
      • Turun hovioikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Hovioikeus suhtautuu varauksellisesti siihen, että kahden tuomarin kokoonpanolla olisi merkittävämpää käyttöä hovioikeudessa. Päätös kokoonpanon vahventamisesta on kuitenkin lainkäyttöratkaisu ja asiasta päättäminen kuuluu siten lähtökohtaisesti asiaa käsittelevälle tuomarille/kokoonpanolle eikä päällikkötuomarille. Mikäli asiasta päättäminen halutaan perusteluissa esitetyin tavoin siirtää päällikkötuomarille, tulisi tästä säätää lailla. Menettely aiheuttaisi kuitenkin ylimääräistä byrokratiaa ja hidastaisi asian käsittelyä. Muilta osin hovioikeudella ei lähtökohtaisesti ole huomautettavaa työryhmän ehdotuksen osalta. Hovioikeus kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ehdotuksessa on kysymys esittelystä tehtävistä ratkaisuista. Hovioikeuksissa tulee siten säilyttää riittävä määrä hovioikeuden esittelijän virkoja. Hovioikeus yhtyy työryhmän analyysiin siitä, ettei yhden tuomarin toimivallan lisäämisellä ole taloudellisia vaikutuksia hovioikeudessa.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Käräjäoikeus ei lausu asiasta tältä osin.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        29.8.2017
        • Yhden jäsenen kokoonpanossa tulisi myös hovioikeudessa voida ratkaista kaikki asiat, joiden käsittely ei vaadi laajempaa kokoonpanoa. Valtakunnansyyttäjänvirasto pitää toimivallan ulottamista ehdotuksessa mainittuihin asioihin kannatettavana. Ehdotuksen mukaan kokoonpanoa voitaisiin myös hovioikeudessa tarvittaessa vahventaa yhdellä lainoppineella jäsenellä.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Päivitetty:
        25.8.2017
        • Minulla ei ole huomauttamista näiltä osin.
      • Itä-Suomen hovioikeus, Lausunnon ovat laatineet hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen ja hovioikeudenneuvokset Juha Nieminen ja Marja-Leena Honkanen.
        Päivitetty:
        8.8.2017
        • Mietinnössä tehdyt ehdotukset kokoonpanojen keventämisestä ovat riittämättömiä. Ehdotetulla kahden tuomarin vahvennetulla kokoonpanolla ei ole tarkoituksenmukaista käyttöalaa hovioikeudessa. Jos yhden tuomarin käsiteltävä asia halutaan saattaa vahvemman kokoonpanon käsiteltäväksi, asia on syytä saattaa kolmen tuomarin peruskokoonpanoon. Tätä puoltavat äänestystilanteet, jatkokäsittelylupasäännökset sekä ne seikat, että merkittävä osa asioista ratkaistaan ilman esittelijää ja että kolme tuomaria voi tehdä ratkaisuja, jotka eivät kuulu kahden tai yhden tuomarin toimivaltaan. Mietinnön perusteluissa (s. 67) todetaan, että kokoonpanon vahventamisesta päättäisi päällikkötuomari. Ehdotus koskee myös käräjäoikeutta. Ehdotetussa oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §:ssä kokoonpanon vahventamisesta ei mainita, että asiasta päättäisi päällikkötuomari. Nykyisten kokoonpanon vahventamista koskevien säännösten mukaan päätöksen kokoonpanon vahventamisesta tekee asiaa käsittelevä kokoonpano lainkäyttöratkaisuna. Tällainen järjestely olisi perusteltua myös ehdotetussa yhden tuomarin kokoonpanon vahventamisessa. Hovioikeus esittää kuten 3.3.2016 arviomuistiosta antamassaan lausunnossa, että jatkokäsittelyluvan epäämistä koskevat asiat voitaisiin säännönmukaisesti käsitellä kahden tuomarin kokoonpanossa silloin, kun kokoonpanon jäsenet ovat samaa mieltä. Mikäli jäsenet olisivat eri mieltä, asia tulisi siirtää ratkaistavaksi kolmen tuomarin kokoonpanossa. Samalla tulisi harkita oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 18 §:n jatkokäsittelylupa-asioita koskevan äänestämissäännön muuttamista siten, että äänestyksessä voittaa se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Hovioikeus pitää kannatettavana arviomuistiossa esitettyä yhden tuomarin kokoonpanon laajentamista hovioikeudessa asioihin, joihin haetaan muutosta käräjäoikeuden esitutkintalain tai pakkokeinolain nojalla tekemään päätökseen valituksena tai kanteluna. Samanlaisessa kokoonpanossa voitaisiin käsitellä myös poliisilain 5 luvussa tarkoitettuja salaisia tiedonhankintakeinoja koskevia asioita. Niiden osalta muutoksenhaku on järjestetty samalla tavoin kuin vastaavien asioiden osalta pakkokeinolaissa. Hovioikeus pitää kannatettavana arviomuistiossa esitettyä yhden tuomarin kokoonpanon käyttämisen laajentamista hovioikeudessa koskemaan myös yhdyskuntaseuraamusten muuntamista ja ylimääräistä muutoksenhakua koskeviin tilanteisiin silloin, kun käräjäoikeus on käsitellyt omaa tuomiotaan koskevan muutoksenhaun oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 14 a §:n nojalla. Menettelyä sovellettaisiin myös jäljempänä käsiteltyihin päiväsakon rahamäärän muuttamista koskeviin asioihin, jos niitä ei hovioikeuden kohdassa 7.c) esittämin tavoin siirretä käräjäoikeuden oikaisumenettelyssä käsiteltäviksi. Päiväsakon rahamäärän muuttamista koskevat asiat olisi hovioikeudessa käsiteltävä yhden tuomarin kokoonpanossa riippumatta siitä, järjestetäänkö muutoksenhaku mietinnössä esitetyllä tavalla vai hovioikeuden kohdassa 7.c) esittämän mukaisesti. Tähän liittyen hovioikeus esittää harkittavaksi, että kaikki oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:ssä ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 9 §:ssä tarkoitetuista virheen korjaamista koskevista ratkaisuista tehtävät kantelut voitaisiin käsitellä hovioikeudessa yhden tuomarin kokoonpanossa ja että asiasta otettaisiin säännös oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 §:ään. Hovioikeus esittää, että yhden tuomarin kokoonpano ulotettaisiin koskemaan myös muutoksenhakua turvaamistoimiasioissa (vrt. KKO 2006:109). Turvaamistoimia koskevat muutoksenhaut on käsiteltävä kiireellisesti ja ne ovat verrattavissa oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 §:n 1 momentin 7-kohdassa mainittuihin asioihin. Hovioikeus esittää lisäksi, että ajokieltoa koskevat muutoksenhakuasiat voitaisiin käsitellä hovioikeudessa yhden tuomarin kokoonpanossa. Kysymys on rikosoikeudellisesta turvaamistoimenpiteestä, joka muutoksenhakijan oikeusturvan takaamiseksi on käsiteltävä kiireellisesti. Asioita koskevat säännökset ovat selkeät ja oikeuskäytäntö on vakiintunut.
      • Oulun syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        25.7.2017
        • Työryhmän esitykset hovioikeuden kokonpanosäännösten uudistamisesta ovat Oulun syyttäjänviraston käsityksen mukaan perusteltuja ja toteuttamiskelpoisia.

      • c) Lausuntonne korkeimman oikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista

      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        11.9.2017
        • Tuomariliitto kannattaa mietinnössä ehdotettuja muutoksia korkeimman oikeuden kokoonpanoa koskeviin oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 9 §:n ja 10 §:n säännöksiin sekä ehdotettua uutta saman luvun 10 a §:n säännöstä.
      • Vantaan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.9.2017
        • -
      • Espoon käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • -
      • Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • -
      • Suomen haastemiehet JHL ry, Salokannel Ilpo
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei erikseen lausuttavaa.
      • Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei lausuttavaa.
      • Etelä-Karjalan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • -
      • Suomen syyttäjäyhdistys ry, Suomen syyttäjäyhdistyksen hallitus
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Ei lausuttavaa.
      • Etelä-Savon käräjäoikeus, Oikeusprosessien keventämistä koskeva työryhmän mietintö on käsitelty tuomarikokouksessa 24.8.2017.
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Tältä osin käräjäoikeus ei lausu asiasta.
      • Kymenlaakson käräjäoikeus
        Päivitetty:
        1.9.2017
        • Ei erikseen lausuttavaa.
      • Satakunnan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Tältä osin käräjäoikeudella ei ole lausuttavaa.
      • Turun hovioikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Tältä osin hovioikeudella ei ole lausuttavaa.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Käräjäoikeus ei lausu asiasta tältä osin.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        29.8.2017
        • Yhden ja kolmen jäsenen kokoonpanossa käsiteltävien asioiden määrän lisääminen korkeimmassa oikeudessa on kannatettavaa. Ehdotuksen mukaan kyseeseen tulisivat lähinnä varsin selvät asiat, jotka eivät olisi tulkinnanvaraisia, ja joiden ratkaisusta ei olisi erimielisyyttä. Valtakunnansyyttäjänviraston mielestä ehdotettu muutos mahdollistaisi resurssien kohdistamisen nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Päivitetty:
        25.8.2017
        • Periaatteellisesti ongelmallisena voidaan pitää sitä, että korkeimman oikeuden päätösvaltaista kokoonpanoa ehdotetaan supistettavan viidestä kolmeen jäseneen asioissa, joissa on kyse valituksesta hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena käsittelemästä ja ratkaisemasta asiasta eli asiaryhmästä, jossa on käytettävissä vain kaksi oikeusastetta normaalin kolmen sijasta. Yksityiskohtaisten perusteluiden (s. 64) mukaan puheena olevat asiat ovat käytännössä asianomistajan yksin ajamia virkasyytteitä (ymmärtääkseni lähinnä käräjätuomareita vastaan). Tällaiset syyteasiat eivät käsitykseni mukaan menesty, mikä sinänsä puhuu ehdotuksen puolesta. Jatkokäsittelylupaa koskevien valitusten määrä ja osuus kaikista valituslupa-asioista on varsin suuri, ja ehdotettu ratkaisukokoonpanon supistaminen kolmeen näissä asioissa merkitsisi suurehkoa resurssien säästymistä. Mietinnön perusteluissa esitetyin täsmentävin ehdoin (s. 53) pidän ehdotusta hyväksyttävänä. Olen suhtautunut torjuvasti ajatukseen siitä, että valitusluparatkaisu tehtäisiin yhden tuomarin kokoonpanossa (EOAK/2774/2016). Nyt esillä oleva ehdotus on näissä suhteissa kvalifioitu tietyn laatuisiin asioihin. Ehdotetun OK 2 luvun 9 §:n 3 momentin mukainen yhden jäsenen valitusluparatkaisu asioissa, joissa on selvää, että valitusluvan myöntämiselle ei ole perusteita, soveltuisi mietinnön mukaan noin kolmasosaan valituslupahakemuksista. Myös jatkokäsittelyluvan myöntämiskriteereitä koskevien valituslupahakemusten osuus on suuri. Tällaisten valitusluparatkaisuiden tekeminen yhden jäsenen kokoonpanossa vapauttaisi merkittävästi korkeimman oikeuden resursseja oikeudellisesti vaativampien asioiden käsittelyyn. Pidän ehdotuksia hyväksyttävänä. Yksimielinen kolmen jäsenen kokoonpano voi nähdäkseni perustellusti ratkaista ylimääräistä muutoksenhakua koskevat asiat. Pidän perusteltuna myös sitä ehdotusta, että korkein oikeus voisi yksijäsenisenä päättää samassa asiassa uudistetun ylimääräisen muutoksenhakemuksen, ilman kelpoisuusvaatimukset täyttävää asiamiestä tehdyn hakemuksen tai kokonaan peruutetun hakemuksen tutkimatta jättämisestä.
      • Itä-Suomen hovioikeus, Lausunnon ovat laatineet hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen ja hovioikeudenneuvokset Juha Nieminen ja Marja-Leena Honkanen.
        Päivitetty:
        8.8.2017
        • Hovioikeus ei ota kantaa korkeimman oikeuden kokoonpanoa koskevien säännösten muutosehdotuksiin.
      • Oulun syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        25.7.2017
        • Korkeimman oikeuden osalta viittaamme sellaisenaan edellä hovioikeuden kokoonpanosäännösten uudistamisesta lausumaamme.
  • Lausunnonantajia: 21
    3. Kirjallinen menettely

      • Lausuntonne kirjallista menettelyä koskevista muutosehdotuksista

      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        11.9.2017
        • Tuomariliitto pitää hyvänä ehdotusta siitä, ettei esitutkinnan jälkeen annettavalta asianomistajan suostumukselta edellytettäisi enää kirjallista muotoa. Kerrottu muutos nopeuttaa kirjallisen menettelyn rikosasioiden käsittelyaikoja ja yksinkertaistaa menettelytapoja. Mietinnössä ehdotetaan kirjallisen menettelyn osalta, että vastaajalle olisi annettava haastehakemuksen yhteydessä tiedoksi syyttäjän seuraamuskannanotto, joka sisältäisi rangaistuslajin ja rangaistuksen enimmäismäärän. Tuomariliitto toteaa, että edellä kerrottu on sinällään jo paljolti nykyisin käytössä, mutta pitää hyvänä sitä, että käytännön yhdenmukaistamiseksi asiasta säädettäisiin lain tasolla. Tuomariliitto korostaa kuitenkin sitä, että kysymyksessä on vain syyttäjän kannanotto seuraamuksesta ja ettei tuomioistuin ole sidottu siihen rangaistusseuraamusharkinnassaan. Kirjallisen menettelyn haasteasiakirjoja tulisi täydentää tätä koskevalla maininnalla, jotta vastaajille ei jäisi seuraamuskannanoton luonteesta virheellistä käsitystä. Tuomariliitto ei pidä hyvänä muutoksena sitä, että oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvun 2 §:ssä säädettäisiin 14 päivän määräajasta, jonka kuluessa vastaajan tulisi haasteen tiedoksiannosta kirjallisesti ilmoittaa, tunnustaako hän syytteessä kuvatun teon sekä luopuuko hän oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostuuko asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä. Tällaiselle erilliselle lainkohdasta ilmenevän määräajan asettamiselle ei ole tarvetta. Ehdotetun lainkohdan perusteluista nimenomaisesti ilmenee myös, että kerrottu määräaika ei olisi tuomioistuinta sitova, vaan vain sitä ohjaava (s. 75). Tuomariliitto kiinnittää huomiota siihen, että lakia on tulkittava sanamuotonsa mukaisesti, eikä sen sisällöstä voida säätää perusteluilla. Nyt kysymyksessä olevan määräajan kohdalla ehdotetun lainkohdan sanamuoto ja sen perustelut poikkeavat toisistaan. Lisäksi tuomioistuin asettaa aina käytännössä itse määräajan kerrotun ilmoituksen tekemiselle, eikä säännöksen siten voida katsoa millään tavoin myöskään yhdenmukaistavan tai nopeuttavan kirjallista menettelyä. Syyttäjähaastetilanteiden osalta on helposti valtakunnallisesti tai alueellisesti erikseen sovittavissa, mitä määräaikaa syyttäjät käyttävät haasteissaan, eikä tätä varten ole tarpeen asettaa laissa erillistä määräaikaa. Tuomariliitto korostaa erityisesti myös sitä, että tarpeettomista määräajoista lainsäädännössä tulisi ylipäänsä luopua ja sellaisten säätämistä tulisi välttää. Tuomariliitto ehdottaakin, että lainkohdan sisältö vastaisi edelleen nykyisin voimassa olevaa lainkohtaa, jonka mukaan kerrottu ilmoitus tulee tehdä ”tuomioistuimen määräämässä ajassa”.
      • Vantaan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.9.2017
        • Muutosehdotukset ovat kannatettavia. Vastaavat pitkälti jo käytössä olevia menettelytapoja. Vantaalla annetaan nykyään aikaa 1 viikko vastaajalle eli ehdotettu ohjeellinen 2 viikkoa on perusteltu.
      • Oulun käräjäoikeus, Savela Antti
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Syyttäjän seuraamuskannanoton kirjaaminen lakiin selkiyttää tilannetta, vaikka vastaakin pitkälti jo käytössä olevaa menettelytapaa. Muutos on kannatettava. Asianomistajan suostumuksen osalta tarkennettavaksi ehdotetut seikat selkiyttävät tilannetta ja osin keventävät menettelyä. Muutos on kannatettava. Vastaajan tunnustamiselle ja suostumukselle ehdotettavalla 14 vuorokauden ohjeellisella määräajalla ei vaikutusta käräjäoikeuden menettelyn kannalta. Se ei sitä kevennä, joskaan ei myöskään vaikeuta. Kuten ehdotukseen on kirjattu, sen tarkoitus onkin ennen kaikkea keventää menettelyä käytettäessä niin sanottua syyttäjähaastetta. Käräjäoikeuden kanalta muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta.
      • Espoon käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Muutosehdotukset ovat kannatettavia.
      • Keski-Suomen käräjäoikeus, Tapani Koppinen, laamanni
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotus on hyvin perusteltu ja kannatan sen toteuttamista.
      • Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • 14 päivän kategorinen määräaika suostumukselle on hyvä lisäys verrattuna nykytilanteeseen. Syyttäjän ei esimerkiksi päivystäessään tai muutoin kiireellisessä tilanteessa tarvitse erikseen selvittää kulloinkin käräjäoikeudelle sopivaa vastausaikaa. Laki ehdotetussa muodossaan toivottavasti lisää kirjallisen menettelyn käyttöä ja mahdollistaa siltäkin osin syyttäjien keskittymisen vaativiin rikosasioihin.
      • Suomen haastemiehet JHL ry, Salokannel Ilpo
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei erikseen lausuttavaa.
      • Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Lakimiesliitto kannattaa esitettyjä muutosehdotuksia.
      • Rikosseuraamuslaitos
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Rikosseuraamuslaitos kannattaa ehdotettuja muutoksia.
      • Etelä-Karjalan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Muutosesitykset, jotka eivät sinänsä ole merkittäviä, ovat kannatettavia. Jatkovalmistelussa voitaisiin ottaa harkittavaksi kirjallisen menettelyn käytön laajentaminen. Soveltamisalan kohtuulliselle laajentamiselle ei ole oikeusturvaan liittyviä esteitä.
      • Suomen syyttäjäyhdistys ry, Suomen syyttäjäyhdistyksen hallitus
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Mitään merkittävää muutosta ei esitetä. Kirjallisen menettelyn edellytykset (prosessiin suostumus, teon tunnustus, asian selvyys) huomioiden sen soveltamisalan laajentamiselle ei kuitenkaan ole tosiasiallisia tai oikeusturvaan liittyviä esteitä. Voidaan kysyä, minkä lisäarvon tuottaa se, että jutun ratkaiseva käräjätuomari näkee vastaajan henkilökohtaisesti. Tällä tapahtumalla sinänsä ei pitäisi olla merkitystä asiassa tehtävän ratkaisun kannalta. Rangaistuksen mittaaminen perustuu näissä prosesseissa ennen muuta tunnustettuun tekoon eikä ole estettä sille, että vastaaja myös kirjallisessa menettelyssä halutessaan itse tai avustajansa avustuksella tuo ilmi muita seikkoja. Edelleen jutun ratkaiseva tuomari tai vastaaja tai kuka tahansa muu prosessin asianosainen voi aina ohjata jutun suulliseen prosessiin. Kun muutoinkin ehdotetaan vastaajan lisääntyvää mahdollisuutta olla poissa prosesseita, on ristiriitaista, ettei kirjallisen menettelyn soveltamisalaa samalla esitetä laajennettavaksi rangaistusarvoltaan vakavampiin rikoksiin. Soveltamisedellytysten jättämistä ennalleen on perusteltu lähinnä perustuslain vaatimuksilla, jonka mukaan suullisen prosessin pitäisi olla pääsääntö. Pääsäännön ja poikkeuksen määrittely juttujen prosentuaalisesti toteutuneen käsittelytavan mukaan on kuitenkin väärä lähtökohta. Lisäksi, kun otetaan huomioon sakkomenettelyssä käsiteltävät asiat, lienee niin, että valtaosa rikosasioista jo nyt tosiasiassa käsitellään Suomessa muualla kuin käräjäoikeuden suullisessa käsittelyssä. Esityksessä todetusti perustuslain säännös ei estä säätämästä lailla vähäisiä poikkeuksia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin, kunhan tällaiset poikkeukset eivät muuta oikeusturvatakeiden asemaa pääsääntönä eivätkä vaaranna yksilön oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. On vähäinen poikkeus suullisen prosessin pääsäännöstä, jos selvissä asioissa teon tunnustaneen epäillyn asiat käsitellään kirjallisessa menettelyssä silloin, kun kaikki jutun osapuolet (mukaan lukien vastaaja) siihen suostuvat ja myös asian ratkaiseva käräjäoikeus pitää menettelyä soveliaana. Kirjallisen menettelyn soveltamisalan laajentaminen ei rajoittaisi prosessin kulmakiveksi mainittua syytetyn oikeutta olla itse paikalla oikeudenkäynnissä eikä sillä olisi vaikutusta paikallaolovelvollisuuteen, joka seuraa siitä, että syytettyä on tarpeen kuulla. Kirjallisen menettelyn soveltamisalaa voidaan hyvin laajentaa poistamalla siitä erityiset rangaistusmaksimit. On turha pelko, että syyttäjät ohjaisivat tai käräjätuomarit hyväksyisivät kyseiseen prosessiin juttuja, jotka eivät sinne laatunsa vuoksi selvästi kuulu. Myöskin vaatimuksesta vastaajan täysi-ikäisyydestä voitaisiin luopua. Näitä juttuja voidaan kuitenkin lain mukaan käsitellä myös vastaajan läsnä olematta, miksi ei lain mukaan myös kirjallisesti. Henkilöön liittyvän lähikontaktin alaikäiseen rikoksentekijään ottaa aina poliisi ja sosiaalitoimi.
      • Etelä-Savon käräjäoikeus, Oikeusprosessien keventämistä koskeva työryhmän mietintö on käsitelty tuomarikokouksessa 24.8.2017.
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Kirjallisen menettelyn osalta mietinnössä ehdotetaan, että haasteen tiedoksiannon yhteydessä vastaajalle tulee antaa tietoa syyttäjän vaatimasta rangaistuslajista ja rangaistuksen enimmäismäärästä. Ehdotusta ei voi kannattaa. Rangaistuksen määrääminen rikosasiassa on tuomioistuimen tehtävä. Syyttäjän rooliin ei sovi "maksimirangaistuksen ilmoittaminen" - minimirangaistusta koskevan näkemyksen esiin tuominen sen sijaan kuvaa syyttäjän arviointia mittaamisperusteiden soveltaminen lopputuloksesta lievimmillään ja antaa vastaajalle mahdollisuuden arvioida, miten hän haluaa osallistua oikeudenkäyntiin. Jos syyttäjä esittää käsityksensä maksimirangaistuksesta, vastaaja saa perustellun aiheen olettaa, että rangaistus ei voi olla tätä ankarampi. Jos tuomari arvioi haastetta antaessaan, että todennäköinen voi olla syyttäjän esittämää maksimirangaistusta ankarampi, on tuomioistuimen varattava vastaajalle tilaisuus tulla seuraamuksen osalta kuulluksi. Tämä merkitsisi joko erillistä haasteen tiedoksi antamisen kuulemismenettelyä tai asiassa annettavan haasteen määräyksiin erillisen ja selkeän huomautuksen siitä, että tuomioistuin voi tuomita ankaramman seuraamuksen kuin mitä syyttäjä on seuraamuskannanotossaan lausunut. Ensin mainittu lisää tuomioistuimen työtä ja viivästyttää oikeudenkäyntiä, jälkimmäinen on omiaan antamaan vastaajalle kuvan siitä, että tuomari on jo arvioinut rangaistusta vastaajaa kuulematta ja että seuraamus tulisi poikkeamaan syyttäjän seuraamuskannantotosta. Tämä voi edelleen myös johtaa "turhaan puolustautumiseen". Syyttäjien tuleekin sisällyttää haastehakemuksiinsa näkemyksensä tuomittavan rangaistuksen vähimmäismäärästä. Mikäli kysymyksessä on tilanne, jossa eri seuraamuslajit ovat mahdollisia, syyttäjän tulee ilmaista tämä kannanotossaan. Vastaajan oikeusturvaa voidaan parantaa kirjallisen menettelyn asioissa selkeyttämällä vastaajalle annettavia ohjeita ja kiinnittäen huomiota siihen, että vastaaja voi tunnustuksensa ja syytteen oikeaksi myöntämisen lisäksi antaa käräjäoikeudelle lausuman rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavista seikoista. Tuomareiden käsityksen mukaan vastaajat eivät juuri lainkaan lausu kirjallisen menettelyn asioissa muutoin kuin palauttamalla suostumuslomakkeen. Mietinnössä viitataan perustuslakiin ja katsotaan, että kirjallisen menettelyn soveltamisalaa ei ole tarpeellista laajentaa. Perustuslaki, Euroopan ihmisoikeussopimus, EU:n lainsäädäntö tai muutkaan kansainväliset sopimusvelvoitteet eivät kuitenkaan aseta estettä kirjallisen menettelyn soveltamisalan laajentamiselle siten, että nykyinen ROL 5A luvun 5 § kumotaan ja velvollisuus varata vastaajalle tilaisuus suullisen lausuman antamiseen lainkohdan tilanteessa poistetaan. Tämän myötä kirjallisen menettelyn hyödyt toteutuvat koko menettelyn soveltamisalalla (tuomittava rangaistus korkeintaan 9 kuukautta vankeutta). Vastaajan oikeusturva ei vaarantuisi, koska hän voisi antaa kirjallisen lausuman ja jos tuomioistuin lausuman johdosta tai muutoin harkitsisi vastaajan oikeusturvan edellyttävän suullisen käsittelyn toimittamista, siihen olisi mahdollisuus. Muutosesitys liittyen asianomistajan suostumukseen kirjallisessa menettelyssä on kannatettava.
      • Kymenlaakson käräjäoikeus
        Päivitetty:
        1.9.2017
        • Ehdotus on kannatettava. Lainmuutoksella selkeytettäisiin nykytilaa.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Esityksessä ei ole päädytty laajentamaan kirjallisen menettelyn soveltamisalaa tai korottamaan menettelyssä tuomittavaa enimmäisrangaistusta. Kirjallista menettelyä sovelletaan sinänsä suhteellisen laajasti, mutta oikeuskäytäntö ei ole yhtenevä, mikä on ongelmallista yhdenvertaisuuden kannalta. Erityisesti Helsingissä kirjallisessa menettelyssä käsiteltävien rikosasioiden määrä on melko vähäinen verrattuna muuhun maahan. Mietinnössä onkin esitetty muutoksia kirjallisen menettelyn käytäntöihin, mikä on kannatettava ajatus. Mietinnössä on ehdotettu, että syyttäjä esittäisi haastehakemuksessa nimenomaisen seuraamuskannanottonsa, joka sisältäisi sekä rangaistuslajin että rangaistuksen enimmäismäärän. Käytännössä syyttäjät jo nykyään ilmoittavat haastehakemuksessa yksilöidyn seuraamuskannanottonsa, mutta eivät kuitenkaan aina rangaistuksen enimmäismäärää. Tällä voisi olla vaikutusta vastaajan ja myös asianomistajan suostumuksen antamiseen kirjalliseen menettelyyn ja menettelyn käyttö voisi siten lisääntyä. Perusteluissa kuitenkin todetaan, että tuomioistuin ei olisi sidottu syyttäjän rangaistusvaatimukseen, vaan voisi myös tuomita vaadittua ankaramman rangaistuksen. Tässä tapauksessa vastaajalla tulee kuitenkin varata tilaisuus tulla kuulluksi. Olisi tärkeää turvata muutoksen toivottu vaikutus juttujen ohjautumisessa kirjalliseen menettelyyn enenevässä määrin. Siten tulisi jo käsittelyn alkuvaiheessa poliisikuulustelussa mahdollisimman tarkasti selvittää epäillylle suostumuksen antamisen merkitys ja kertoa syyttäjän haastehakemuksessa esittämästä enimmäisrangaistuksesta asiassa ja käräjäoikeudella olevasta mahdollisuudesta tuomita ankarampi rangaistus, jolloin vastaajaa kuitenkin tultaisiin erikseen kuulemaan asiasta. Tästä voisi olla hyvä lausua jo esityksen perusteluissa. Muutokset koskien asianomistajan suostumusta tarkentamista ovat kannatettavia ja edesauttavat kirjallisen menettelyn käytön lisääntymistä.
      • Satakunnan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Käräjäoikeus pitää ehdotusta kannatettavana.
      • Turun hovioikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Hovioikeudella ei tältä osin ole huomautettavaa työryhmän ehdotuksen osalta.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Käräjäoikeus pitää mietinnössä esitettyjä ehdotuksia kannatettavina.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        29.8.2017
        • Asianomistajan suostumuksen hankkiminen myös puhelimitse keventäisi prosessia. Asianomistajan suostumuksen hankkiminen silloin, kun hänellä ei ole vaatimuksia, on turhaa. Ehdotettu 14 päivän määräajan säätäminen tunnustamista ja suostumusta koskevan ilmoituksen toimittamiselle helpottaisi syyttäjähaasteen laatimista kirjallista menettelyä varten. Valtakunnansyyttäjänviraston mielestä ehdotetut muutokset ovat aiheellisia. Vaadittavan rangaistuksen enimmäismäärän ilmoittaminen haastehakemuksessa lisäisi vastaajan oikeusturvaa, ja todennäköisesti myös käräjäoikeudelle annettavien tunnustamista ja suostumusta koskevien ilmoitusten määrää. Vaadittavan enimmäisrangaistuksen ilmoittaminen ei silti sitoisi tuomioistuinta, joka voisi vastaajaa kuultuaan poiketa siitä.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Päivitetty:
        25.8.2017
        • Kannatan ehdotettua syyttäjän seuraamuskannanottoa koskevaa ehdotusta.
      • Itä-Suomen hovioikeus, Lausunnon ovat laatineet hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen ja hovioikeudenneuvokset Juha Nieminen ja Marja-Leena Honkanen.
        Päivitetty:
        8.8.2017
        • Hovioikeus pitää kirjallista menettelyä koskevia täsmennysehdotuksia kannatettavina. Hovioikeus kiinnittää huomiota siihen, että kirjallista menettelyä koskevien säännösten tulisi olla käräjäoikeuksissa tehokkaassa käytössä henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaiseksi käyttämiseksi ja kustannusten säästämiseksi.
      • Oulun syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        25.7.2017
        • Työryhmä on pohtinut kirjallista menettelyä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön ja perustuslain perusoikeusmyönteisen tulkinnan valossa. Ilmeisesti menettelyn laaja käyttö (Helsinkiä lukuun ottamatta) on jossain määrin pelästyttänyt työryhmän jäsenet. Mietinnön sivulla 39 siteeratut perustuslakivaliokunnan kannanotot suullisen käsittelyn puolesta ja maininnat kirjallisesta menettelystä poikkeuksena pääsääntöön kuvaavat hyvin näitä pelkoja. Vielä edellä mainitussa arviomuistiossa päädyttiin esittämään vaihtoehtoja kirjallisen menettelyn käyttöalan laajentamisesta. Nyt työryhmä lausuu yksiselitteisenä kantanaan, ettei ole aiheellista laajentaa kirjallisen menettelyn soveltamisalaa tai korottaa menettelyssä tuomittavaa enimmäisrangaistusta. Kantaa perustellaan perustuslain vaatimuksilla. Oulun syyttäjänvirasto toteaa, että vaikka lisäksemme joidenkin muidenkin syyttäjänvirastojen syyttäjät esittävät määrällisesti noin 50 % haastehakemuksista ratkaistavaksi kirjallisessa menettelyssä, käräjäoikeudet kaikkialla Suomessa ratkaisevat tosiasiallisesti enimmillään noin 40 % kaikista rikosasioista kirjallisessa menettelyssä. Näin ollen vähäiset muutokset menettelyn soveltamisalassa tai tuomittavassa enimmäisrangaistuksessa pysyttäisivät menettelyn todennäköisesti edelleen poikkeuksena pääsäännöstä. Joka tapauksessa käräjäoikeuksien istuntokäsittelyyn etenee edelleen juttuja, jotka voitaisiin käsitellä kirjallisessa menettelyssä (mietintö s. 39). Ratkaisuksi työryhmä esittää syyttäjän seuraamuskannanoton terävöittämistä. Syyttäjän tulisi jatkossa esittää kantansa enimmäisrangaistuksesta. Oulun syyttäjänvirasto toteaa, että jo nyt valtaosaan niistä haastehakemuksista, joita esitetään kirjalliseen menettelyyn, sisältyy syyttäjän konkreettinen seuraamuskannanotto. Tosin se esitetään nykyisin useasti syyttäjän vähimmäisrangaistusvaatimuksena (tuomittava vähintään - - - pituiseen vankeusrangaistukseen). Tuomarit kuitenkin tulkitsevat kokemuksemme mukaan nämä kannanotot usein rajana, jota ei tule ylittää. Muutos vaatii syyttäjiltä jatkossa vähäisiä tarkistuksia työtapoihinsa. Nähtäväksi jää, tuleeko uudistus lisäämään vastaajien halukkuutta suostua kirjalliseen menettelyyn. ROL 5 a luvun 1 §:n 1 momentin 4-kohtaan ehdotettu muutos on järkevä. Sellaisenaan se tuskin kuitenkaan lisää kovinkaan paljoa menettelyn käytettävyyttä. Puutteet tässä suhteessa esitutkinnassa on nykyisin pyritty paikkaamaan hankkimalla asianomistajalta jälkikäteen kirjallinen suostumus.
  • Lausunnonantajia: 20

    4. Yhden kosketuksen periaate

      • Lausuntonne paikallapysymisvelvollisuutta haasteen tiedoksiantamista varten koskevasta ehdotuksesta (ETL 10:2a)

      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        11.9.2017
        • Tiedoksiantoon kohdistuva uudistus on kannatettava. Mietintöön sisältyvä ehdotus mahdollisuudesta epäillyn pitämiseen poliisin hallussa tiedoksiantoon saakka on sinänsä asianmukainen.
      • Vantaan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.9.2017
        • Muutosehdotukset ovat kannatettavia.
      • Oulun käräjäoikeus, Savela Antti
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Esitutkintalakiin ehdotettu täydennys on kannatettava. Muutos helpottaa vaikeasti tavoitettavien henkilöiden haastamista.
      • Espoon käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotus on kannatettava ja toivottavasti omiaan lisäämään syyttäjähaasteen käyttöä myös käytännössä.
      • Keski-Suomen käräjäoikeus, Tapani Koppinen, laamanni
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotus on hyvin perusteltu ja kannatan sen toteuttamista
      • Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Säännös osaltaan tukee sitä, että rikoksesta epäilylle saadaan aikaisempaa varmemmin annettua tiedoksi haaste oikeudenkäyntiin, jotta mm. poissaolokäsittelyssä voidaan entistä enemmän käsitellä esimerkiksi ulkomaalaisia vastaajia koskevia juttuja pienissä asioissa.
      • Suomen haastemiehet JHL ry, Salokannel Ilpo
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Esitetty ehdotus on erittäin kannatettava sekä tarkoituksenmukainen. Ulkomaalaiset "vastaajat" katoavat usein jäljettömiin ja vievät monen eri viranomaisen aikaa kun heidän olinpaikkaansa selvitetään. Myös suomessa kirjoilla olevien henkilöitten tavoittamisessa on joskus suuria vaikeuksia. Heillä voi olla,eri rekistereissä, useampi asuinosoite joista mikään ei pidä paikkaansa. Mikäli henkilön "paikallaanpysymisestä" menisi tieto myös haastemiehelle niin kaikki muutkin ko henkilölle tarkoitetut tiedoksiannot voitaisiin hoitaa samalla kertaa. Ongelman muodostaa tiedonkulku. Mikäli henkilö on kiinni esim. Rovaniemellä ja hänen kotipaikkansa on Turku ja henkilöön kohdistuvat muut tiedoksiannot ovat Turussa. Erityisesti viikonloppu ja ei virka-aika huomioiden.
      • Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Lakimiesliitto kannattaa yhden kosketuksen periaatetta.
      • Etelä-Karjalan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotus on kannatettava.
      • Suomen syyttäjäyhdistys ry, Suomen syyttäjäyhdistyksen hallitus
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Syyttäjäyhdistys kannattaa paikallapysymisvelvollisuutta koskevaa säännöstä. Todettakoon kuitenkin, että esitutkinnan päättäminen on säädettävän kuuden tunnin määräajan alkamisajaksi hieman ongelmallinen, koska ei liene säännöstä, joka kellonajan tarkkuudella velvoittaisi päättämään esitutkinnan jollakin tietyllä hetkellä. Normaalisti näissä asioissa kysymys lienee yhdellä epäillyn kuulustelulla hoidetusta tutkinnasta. Esitutkinnan päättäminen voi kuitenkin vielä edellyttää esimerkiksi laboratoriokokeiden valmistumista. Ilmeisesti säännöksellä on tosiasiassa tarkoitettu, että epäilty on päästettävä poistumaan viimeistään kuuden tunnin kuluttua siitä, kun hän muutoin olisi vapaa poistumaan esitutkintaviranomaisen luota (kiinniotto tai pidättäminen päättyy tai viimeinen kuulustelu päättyy eikä edellytyksiä pakkokeinon käyttöön ole). Tämä hetki ei välttämättä ole sama kuin esitutkinnan päättämisen hetki.
      • Etelä-Savon käräjäoikeus, Oikeusprosessien keventämistä koskeva työryhmän mietintö on käsitelty tuomarikokouksessa 24.8.2017.
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Ehdotus on kannatettava.
      • Kymenlaakson käräjäoikeus
        Päivitetty:
        1.9.2017
        • Ehdotus on hyvä.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Syyttäjälaitoksessa ns. yhden kosketuksen periaate on jo varsin laajassa käytössä. Syyttäjälaitoksessa on jo pitkään ollut käytössä valtakunnallinen haastepäivystysjärjestelmä, jonka puitteissa on hoidettu vaikeasti mm. tavoitettavien vastaajien haastaminen pääkäsittelyyn tai kirjalliseen menettelyyn. Päivystysjärjestelmää laajennettiin 28.4.2017 lukien koskemaan viikonloppujen ja arkipyhien lisäksi virastoaikojen jälkeinen aika arkipäivinä (lukuunottamatta klo 00.00-08.00 välinen aika tiistaina-perjantaina). Paikallapysymisvelvollisuutta haasteen tiedoksiantamista varten koskeva ehdotus on kannatettava ja muutoksella voidaan arvioida osaltaan säästettävän sekä syyttäjien että tuomioistuinten resursseja erityisesti vaikeasti tavoitettavien vastaajien osalta vältettäessä istuntojen peruuntuminen. Syyttäjälaitoksessa jo toteutettu valtakunnallisen päivystysjärjestelmän laajennus tukee muutoksen käytännön vaikutuksia.
      • Satakunnan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Käräjäoikeus pitää ehdotusta kannatettavana.
      • Turun hovioikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Hovioikeus pitää työryhmän ehdotusta kannatettavana.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Käräjäoikeus pitää ehdotusta kannatettavana.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        29.8.2017
        • Valtakunnansyyttäjänviraston mielestä muutosehdotukset esitutkintalakiin ovat kannatettavia. Syyttäjähaasteen käyttötilanne on tällä hetkellä käytännössä aina kiireellinen, koska rikoksesta epäiltyä ei voida velvoittaa olemaan saapuvilla esitutkinnan päättymisen jälkeen. Ehdotetun muutoksen myötä syyttäjähaasteita voitaisiin käyttää enemmän ja varmistaa samalla se, että nämä asiat saataisiin käsiteltyä tuomioistuimessa. Varsinkin kirjallista menettelyä koskevan syyttäjähaasteen käyttäminen helpottuisi. Ehdotettu muutos parantaisi myös asianosaisten oikeusturvaa, koska syyteharkinnan suorittamiselle jäisi enemmän aikaa.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Päivitetty:
        25.8.2017
        • Olen katsonut (EOAK/2774/2016), että paikallapysymisvelvollisuudesta tulee säätää lakitasolla, kuten nyt ehdotetaankin. Pidän ehdotusta kannatettavana. Näen kuitenkin haasteita asian mahdollisesti edellyttämien hallinnollisten järjestelyiden kuten tulkkauksen ja oikeudellisen avun turvaamisessa käytettävissä olevassa lyhyessä ajassa. Ehdotettu enintään kuuden tunnin paikallapysymisvelvollisuus esitutkintaviranomaisen toimipaikalla on sidottu esitutkinnan päättämishetkeen. Perusteluiden mukaan esitutkintaviranomaisen tulisi tehdä esitutkinnan päättämisestä Patja-merkintä. Lain voimaan tulon edellyttämillä tietojärjestelmämuutoksilla ilmeisesti viitataan juuri tähän päättämisajankohdan merkitsemistarpeeseen (s. 81 ja 82). Koska kyse olisi vapaudenriiston mahdollistavasta toimivaltuudesta pidän selvänä, että esitutkinnan päättämishetki tulee merkitä minuuttitarkkuudella. Nähdäkseni esitutkinnan päättämisen ajankohdan merkitsemisestä Patja-tietojärjestelmään ja tulostettavaan esitutkintapöytäkirjaan tulisi säätää oikeusnormin tasolla, jollei esitutkintalaissa niin ainakin valtioneuvoston asetuksessa esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta (122/2014).
      • Itä-Suomen hovioikeus, Lausunnon ovat laatineet hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen ja hovioikeudenneuvokset Juha Nieminen ja Marja-Leena Honkanen.
        Päivitetty:
        8.8.2017
        • Hovioikeus pitää ehdotusta kannatettavana.
      • Oulun syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        25.7.2017
        • Yhden kosketuksen periaatteen käyttöä tulisi Oulun syyttäjänviraston käsityksen mukaan tuntuvasti lisätä. Rikollisuus kansainvälistyy ja myös kotimaan rajojen sisäpuolella näyttää liikkuvan paikasta toiseen siirtyviä henkilöitä, joilla on entistä useammin selvitettävää myös oikeuslaitoksen kanssa. Usein nämä henkilöt ovat asunnottomia tai ainakin heidän tietonsa viranomaisten rekistereissä ovat vanhentuneet. Jotta heidät voitaisiin heti esitutkinnan päätyttyä haastaa ja kutsua asiansa tuomioistuinkäsittelyyn, syyttäjällä täytyy olla muutama tunti aikaa valmistella haastehakemusta ja siihen liittyviä asiakirjoja. Esitetty kuuden tunnin aika, jonka rikoksesta epäilty enintään joutuisi pysymään esitutkintaviranomaisen toimipaikassa, on varsin kohtuullinen. Ilmeisesti valtaosassa asioita aika tulisi asettumaan huomattavasti alle kuuden tunnin. Syyttäjän määräys voinee olla myös suullinen mutta dokumentoinnin kannalta vapaamuotoinen kirjallinen määräys lienee suositeltavaa.
  • Lausunnonantajia: 22

    5. Syytetyn velvollisuus osallistua henkilökohtaisesti oikeudenkäyntiin

      • Lausuntonne syytetyn läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevista muutosehdotuksista (ROL 8 luku ja OK 26:20)

      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        11.9.2017
        • Tuomariliitto kannattaa sitä, että vastaajan henkilökohtaista läsnäolovelvollisuutta koskevia säännöksiä tarkistetaan. Tuomariliitto kuitenkin toteaa, että nyt ehdotettu sääntely ei ole kaikilta osin yksiselitteinen ja säädösteknisesti onnistunut. Esimerkiksi ehdotettu sääntelytapa, jossa muutoksia toteutettaisiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 3 §:ssä muuttamatta 1 ja 2 pykäliä, ei ole johdonmukainen ja johtaa päällekkäiseen sääntelyyn. Lisäksi ehdotettu 8 luvun 3 §:n 1 momentti on liian ehdoton. Siinä ei ole otettu huomioon mahdollisuutta käsitellä asiaa kirjallisessa menettelyssä. Tuomariliitto ehdottaa, että vastaajan läsnäoloa ja poissaolokäsittelyä koskevat säännökset arvioidaan tässä yhteydessä kokonaisuudessaan uudelleen. Arviointi on tehtävä erikseen käräjäoikeuden ja hovioikeuden osalta. Hovioikeuden osalta on eriteltävä vastaajan läsnäolovelvollisuus hänen oman valituksensa, kanssavastaajan valituksen ja vastapuolen (syyttäjä tai asianomistaja) valituksen osalta. Tapahtuneen kehityksen mukaisesti läsnäolovelvollisuuden sijaan läsnäoloa voidaan arvioida vastaajan läsnäolo-oikeudesta lähtien. Tämä on seurausta muun ohella siitä, että vastaajalla on oikeus olla myötävaikuttamatta syyllisyytensä selvittämiseen. Tämän eron tulisi kuitenkin ilmetä selkeästi myös säännöksistä. Lisäksi ne tilanteet, joissa vastaajalla on läsnäolovelvollisuus, on todettava yksiselitteisesti. Vastaajan läsnäolovelvollisuus käräjäoikeudessa Käytännössä vastaajan läsnäolovelvollisuus käräjäoikeudessa voidaan eritellä seuraaviin viiteen tyyppitilanteeseen, joiden tulisi ilmetä laista nyt ehdotettua yksiselitteisemmin ja johdonmukaisemmin: (1) Kirjallinen menettely. Asia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä, jos vastaaja luopuu muun ohella oikeudestaan asian suulliseen käsittelyyn. Tätä koskevat säännökset ovat oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa. (2) Asian ratkaiseminen vastaajan suostumuksesta riippumatta ja vastaajan (ja hänen asiamiehensäkin) poissaolosta huolimatta. Edellytyksenä on muun ohella, että vastaajan läsnäolo asian selvittämiseksi ei ole tarpeen ja että seuraamus ei ylitä tiettyä ankaruustasoa (nyt vankeutta 3 kuukautta). Tätä koskevat säännökset ovat oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 11 §:ssä. Tämän säännöksen soveltamisalaa ei ole esitetty laajennettavaksi. (3) Asian ratkaiseminen vastaajan suostumuksella hänen (ja hänen asiamiehensäkin) poissaolosta huolimatta. Edellytyksenä on muun ohella, että vastaajan läsnäolo asian selvittämiseksi ei ole tarpeen, että vastaaja on suostunut asian ratkaisemiseen ja että seuraamus ei ylitä tiettyä ankaruustasoa (nyt vankeutta 6 kuukautta, ehdotuksen mukaan 9 kuukautta). Tätä koskevat säännökset ovat oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 12 §:ssä. Tuomariliitto kiinnittää huomiota siihen, että ehdotuksesta ei käy ilmi, missä laajuudessa mainittua säännöstä on toistaiseksi sovellettu. Tuomariliiton käsitys on, että nimenomaisen suostumuksen saamisen epävarmuuteen liittyvien kokemusten vuoksi ainakin osassa käräjäoikeuksia nykyistä 12 §:ää ei juurikaan sovelleta vaan vastaaja haastetaan vastaamaan pääkäsittelyssä henkilökohtaisesti, jos odotettavissa on kolmea kuukautta ankarampi rangaistus. Sen vuoksi ehdotettu muutos ei välttämättä merkittävästi keventäisi prosesseja. (4) Asia voidaan ratkaista, jos vastaaja on asianmukaisesti edustettuna, vaikka hän ei olisikaan henkilökohtaisesti läsnä. Tämä asiaryhmä olisi uusi. Muutos olisi merkittävä siihen nähden, että tällä hetkellä vankeusrangaistuksen tuomitseminen edellyttää vastaajan henkilökohtaista kuulemista lukuun ottamatta 8 luvun 11 ja 12 §:ssä säädettyjä poikkeuksia. Ehdotuksen mukaan vastaajan henkilökohtainen läsnäolo ei enää olisi riippuvainen asiassa tuomittavasta rangaistuksesta. Asiamies voisi edustaa vastaajaa kaikissa sellaisissa tilanteissa, joissa vastaaja ei ole käsiteltävän asian vuoksi vangittuna ja joissa tuomioistuin ei katso vastaajan läsnäoloa asian selvittämiseksi tai muusta syystä tarpeelliseksi. Tuomariliitto viittaa tältä osin siihen, mitä jäljempänä on todettu vastaajan henkilökohtaisen läsnäolon tarpeellisuudesta. Tuomariliitto myös toteaa, että käytännössä asiamiehen tiedossa ei useinkaan ole, mistä syystä vastaaja on avustajan kanssa käydyn neuvottelun jälkeen jäänyt pois pääkäsittelystä tai onko poissaololle mahdollisesti laillinen este. Tämä voi johtaa siihen, että huolimatta asiamiehen asianmukaisesta läsnäolosta pääkäsittely joudutaan peruuttamaan vastaajan poissaolon syyn selvittämiseksi. (5) Asia voidaan ratkaista vain, jos vastaaja on henkilökohtaisesti läsnä ainakin tietyn vähimmäisosan oikeudenkäynnistä. Ehdotuksen mukaan tämä koskisi ensinnäkin asioita, joissa vastaajan läsnäolon katsotaan olevan asian selvittämiseksi tai muusta syystä tarpeen, ja toiseksi tilanteita, joissa vastaaja on käsiteltävän asian vuoksi vangittuna. Viimeksi mainitussakaan tilanteessa vastaajalla ei olisi velvollisuutta olla läsnä koko pääkäsittelyn ajan. Tuomariliitto toteaa, että käytännössä vastaajan velvollisuus olla henkilökohtaisesti läsnä pääkäsittelyssä rajoittuisi todennäköisesti syytteeseen vastaamiseen ja hänen henkilökohtaiseen kuulemiseensa todistelutarkoituksessa tai, ellei hän halua tulla kuulluksi, siltä osin kuin vastaajan esitutkinnassa antamaan kertomukseen halutaan viitata oikeudenkäyntiaineistona. Tuomariliitto kiinnittää huomiota siihen, että se, milloin vastaajan henkilökohtainen läsnäolo on 8 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusti asian selvittämiseksi tarpeen, ei ole oikeuskäytännössä täysin vakiintunut. Suppeimman näkemyksen mukaan vastaajan henkilökohtaisen kuulemisen tarpeettomuus koskee vain tilanteita, joissa epäilty on yksiselitteisesti tunnustanut rikoksen esitutkinnassa. Tämän kannan mukaan vastaajaa olisi kuultava henkilökohtaisesti aina, jos asiassa otetaan vastaan muuta henkilötodistelua. Toisaalta on korostettu, että vastaajalla ei ole velvollisuutta myötävaikuttaa asian selvittämiseen, ja että syyttäjä tai asianomistaja arvioi, mitä näyttöä hän haluaa asiassa esittää. Tämän kannan mukaan on katsottu riittäväksi, että vastaajalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi. Tällöin merkitystä on annettu myös sille, että kysymys on usein lievistä rikosasioista, joissa henkilökohtaisen kuulemisen toteuttaminen viime kädessä pakkokeinoja käyttäen olisi epäsuhteessa käsiteltävästä asiasta odotettavissa olevaan rangaistukseen. Läsnäolo on nähty pikemminkin oikeutena kuin velvollisuutena. Tuomariliitto esittää vielä jatkovalmistelussa selvitettäväksi, voitaisiinko säätää mahdollisuudesta käsitellä ja ratkaista rikosasia vastaajan poissaolosta huolimatta myös sellaisessa tilanteessa, jossa vastaaja on aiemmin haastettu vastaamaan syytteeseen henkilökohtaisesti, mutta hän on jäänyt saapumatta käräjäoikeuteen, ja hän pysyttelee tavoittamattomissa niin, ettei häntä voida kutsua tai tuoda uuteen pääkäsittelyyn. Sääntely vastaisi sitä, mitä mietinnössä on kerrottu Ruotsin RB 46 luvun 15 a §:n sisällöstä (s. 24). Sääntelyä harkittaessa on otettava huomioon, että käräjäoikeuksissa on ns. keskeytystilassa vireillä lukuisia asioita, joissa vastaaja on jäänyt pois ja joissa häntä ei ole enää tavoitettu haastettavaksi istuntoon ratkaisun uhalla tai tuotavaksi istuntoon. Kysymys on yleensä muista kuin vakavista asioista, joten vastaajan vangitseminen ja tuominen istuntoon eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla ei tule kysymykseen. Käytännössä vastaajat on etsintäkuulutettu ja asia otetaan esille kerran tai pari kertaa vuodessa, kunnes vastaaja (harvoin) tavoitetaan tai kunnes rikoslain 8 luvun 6 §:ssä säädetty rangaistuksen tuomitsemisen estävän vanhentumisen määräaika – eli asioiden laadun vuoksi yleensä 10 vuotta – on kulunut. Vastaajan läsnäolovelvollisuus hovioikeudessa Tuomariliitto pitää tarpeellisena, että valittajana olevan vastaajan läsnäolovelvollisuutta hovioikeudessa koskevat säännökset saatetaan vastaamaan viimeaikaista oikeuskäytäntöä. Tuomariliitto viittaa lausuntonaan niihin näkökohtiin, jotka Suomen Lakimiesliiton lausuntoon liitetyssä hovioikeudenneuvos, dosentti Aki Rasilaisen muistiossa 14.8.2017 on todettu. Tuomariliitto kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että käytännössä asiamiehellä ei useinkaan ole tietoa siitä, minkä vuoksi valittajana oleva vastaaja on jäänyt pois pääkäsittelystä eli onko hän tarkoittanut lähettää sijaansa asiamiehen ja onko asiamiehellä siten valtuus toimia valittajan poissa ollessa, onko kysymys laillisesta esteestä vai onko valittaja tarkoittanut jäädä istunnosta kokonaan pois, jolloin asiamiehelläkään ei liene valtuutusta enää ajaa valitusta. Kuten muistiossa on todettu, on myös tulkinnanvaraista, mihin oikeudenkäyntiaineistoon pääkäsittelyssä voidaan vedota, kun valittajana oleva vastaaja on jäänyt pois ja asia käsitellään vain asiamiehen läsnä ollessa.
      • Vantaan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.9.2017
        • Muutosehdotukset ovat kannatettavia. Kustannussäästöt eivät varmaankaan kuitenkaan ole lasketun suuruisia. Ehdotuksessa tarkoitetuissa tilanteissa on myös hyvin mahdollista, että vastaajan asiamies ei tiedä päämiehensä poissaolon syytä ja että asiamies ei ole muutoinkaan saanut yhteyttä päämieheensä. Asiamies ei siten voisi esittää päämiehensä vastausta asiassa, minkä vuoksi haastettuna poisjääneen vastaajan asiaa ei voitaisi asiamiehen paikalla olosta huolimatta ratkaista.
      • Oulun käräjäoikeus, Savela Antti
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Syytetyn läsnäolovelvollisuuteen liittyvät esitykset ovat kannatettavia. Ne eivät vaaranna vastaajan oikeusturvaa (oma harkinta, vapaa tahto harkita luopuuko läsnäolo-oikeudesta) ja vähentänevät poissaoloista johtuvien peruuntuneiden asioiden määriä.
      • Espoon käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotukset ovat kannatettavia.
      • Keski-Suomen käräjäoikeus, Tapani Koppinen, laamanni
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotus on perusteltu ja kannatan sen toteuttamista
      • Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Muutos lisää oikeudenkäyntien toteutumistodennäköisyyttä. Eri asia on ovatko asiamiehet kovin motivoituneita tai halukkaita edustamaan päämiehiään vastaajina asioissa, jotka muuten jäisivät kokonaan toteutumatta ja päämies rangaistuksetta ja korvausvelvollisuudetta. Tälläkin hetkellä merkittävä osa rikosasioista täyttää ROL 8:11 mukaiset edellytykset. Lakiehdotuksessa on myös varmistettava, että ROL 8:11 (ja ROL 8:12) mukaisessa oikeudenkäynnissä otetaan vastaajan poissaolosta huolimatta henkilötodistelua eikä käräjäoikeus tai yksittäinen tuomari sitä kategorisesti kiellä. Kiistetyssä varkaustapauksessa on siis vastaajan poissaolosta huolimatta voitava kuulla teon nähnyttä myymälävartijaa tai törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen osalta rikoksesta epäillyn vaarallisesta ajotavasta havaintoja tehnyttä poliisimiestä ilman, että vastaajan tai edes tämän asiamiehen täytyy saapua oikeudenkäyntiin paikalle esittämään vastakuulustelua. Näissä tilanteissa vastakuulustelun voi suorittaa tuomioistuin. Virka-ajan ulkopuolella päivystävillä syyttäjillä on nykyisin käytössä eri käräjäoikeuksien yhteystietoja ja päivämääriä, joita hyväksikäyttäen rikoksista epäiltyjä voidaan haastaa vastaamaan ns. poissaolokäsittelyihin, joilla tarkoitetaan juuri ROL 8:11 tarkoitettuja menettelyjä. Samassa yhteydessä useat käräjäoikeudet ovat ilmoittaneet kiellosta haastaa ROL 8:11 ja ROL 8:12 mukaisiin poissaolo-oikeudenkäynteihin henkilötodistajia. Jotta uusi säännös palvelee tarkoitustaan, tulisi näiden poissaolokäsittelyiden osalta laissa olla selkeä maininta siitä, ettei vastaajan poissaolo ROL 8:11 (ja 8:12) tilanteissa estä kategorisesti henkilötodistelun vastaanottamista. Mikäli vastaaja jää oikeudenkäynnistä pois ja näin konkludentisti luopuu kyselyoikeudestaan asian vähäisyyden perusteella, ei se kuitenkaan saisi olla este henkilötodistelun vastaanottamiselle eikä siten vesittää ROL 8:11 ja (ROL 8:12) tarkoitusta näiltä osin.
      • Verohallinto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Työryhmä ehdottaa, että rikosasia voidaan käsitellä haastetun vastaajan poissaolosta huolimatta, jos vastaajan avustaja on läsnä ja tuomioistuin ei pidä syytetyn henkilökohtaista kuulemista tarpeellisena. Ehdotuksen mukaan syytetty voitaisiin em. tapauksessa tuomita myös vankeusrangaistukseen vaikka häntä ei olisi henkilökohtaisesti kuultu. Nykyisin tämä ei ole mahdollista, vaan pääkäsittely on peruutettava poissaolon vuoksi. Pääkäsittelyn peruuttaminen vasta istuntopäivänä vastaajan poissaolon vuoksi aiheuttaa asianosaisille ja todistajille turhia kustannuksia ja turhaa matkustamista. Jos uusi pääkäsittelypäivä siirtyy pitkälle tulevaisuuteen, oikeudenkäyntiin valmistautumiseen voi joutua käyttämään uudelleen saman ajan kuin peruutettuun istuntoon valmistautumiseen. Työryhmä on arvioinut, että mietinnössä ehdotettu muutos voisi estää noin 500 edellä mainitun kaltaista istunnon peruutusta vuosittain. Ehdotetun muutoksen vaikutusta verorikosasioiden käsittelyjen peruuntumiseen on vaikea arvioida. Vaikka poissaolevan syytetyn avustaja olisi paikalla, tuomioistuin voi pitää syytetyn kuulemista tarpeellisena. Muutosehdotus on kuitenkin kannatettava, koska vastaajan poissaolosta huolimatta istunnon toteuttamista voidaan ainakin harkita.
      • Suomen haastemiehet JHL ry, Salokannel Ilpo
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei erikseen lausuttavaa.
      • Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Lakimiesliitto kannattaa mietinnön tavoitetta lisätä syytetyn poissaolokäsittelyjä käräjäoikeudessa (ROL 8 luku). Näin tulisi kuitenkin menetellä myös hovioikeudessa, kun syytetty on valittajana. Sen vuoksi mietinnössä ehdotettu OK 26:20 § ei yksinään ole oikea eikä riittävä muutos, koska se asettaa syytetylle sakon uhkaisen läsnäolovelvollisuuden nykytilan mukaisen läsnäolo-oikeuden asemesta. Liitteenä olevasta muistiosta ilmenee liiton yksityiskohtaisesti perusteltu ehdotus, miten tämä sääntelytavoite tulisi toteuttaa mietinnössä ehdotettua johdonmukaisemmin niin käräjä- kuin hovioikeudessa.
      • Rikosseuraamuslaitos
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Syytetyn velvollisuutta olla henkilökohtaisesti läsnä pääkäsittelyssä on tarkoitus lieventää kahdella eri tavalla. Ensinnäkin vankeusrangaistukseen tuomitseminen ei enää edellyttäisi vastaajan henkilökohtaista kuulemista pääkäsittelyssä. Riittävänä voitaisiin pitää, että asiamies edustaa syytettyä, jollei syytettyä ole tarpeen kuulla todistelutarkoituksessa tai tuomioistuin pidä syytetyn läsnäoloa muusta syystä tarpeellisena. Toiseksi tuomioistuin voisi päättää, ettei vangitun vastaajan tarvitsisi olla henkilökohtaisesti läsnä koko pääkäsittelyn ajan. Rikosseuraamuslaitos pitää ehdotettuja muutoksia hyvinä, koska läsnäolovelvollisuuden lieventäminen tehostaisi ja nopeuttaisi rikosprosessia. Syytetyllä olisi kuitenkin edelleen aina oikeus olla henkilökohtaisesti läsnä pääkäsittelyssä. Peruuntuneiden oikeudenistuntojen ja niistä aiheutuvien kustannusten määrä vähentyisi. Toisaalta etenkin nuorten syytettyjen olisi edelleen hyvä saapua henkilökohtaisesti paikalle oikeudenkäyntiin, jotta he ymmärtäisivät paremmin asian merkityksen ja rikokseen tekemiseen puuttuminen tuntuisi konkreettiselta. Tavoitteena on myös vähentää vankikuljetuksista aiheutuvia kustannuksia. Säästövaikutuksia on tarkemmin arvioitu jäljempänä videoyhteyden käytön laajentamista koskevan muutosehdotuksen kohdalla. Vielä ei ole täysin arvioitavissa, kuinka suuri osa vangeista ja tutkintavangeista valitsisi osallistumisen videolla vankilasta käsin silloin, kun se tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi mahdollista. Rikosseuraamuslaitoksen näkökulmasta video-oikeudenkäyntejä tulisi käyttää myös vangittuina olevien pääkäsittelyissä, silloin kun se suinkin on mahdollista.
      • Etelä-Karjalan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotus on kannatettava.
      • Suomen syyttäjäyhdistys ry, Suomen syyttäjäyhdistyksen hallitus
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Syyttäjäyhdistys kannattaa sitä, että läsnäolovelvoitteita lievennetään tilanteessa, jossa läsnäolo ei ole kenenkään mielestä tarpeen. Hovioikeuskäsittelyssä on tavallista, ettei valittaja saavu paikalle. Juttu on kuitenkin käsiteltävä. Valittamista koskevia säännöksiä edellä selostetusti kehittämällä on ylipäätään estettävä valitusten päätyminen hovioikeuden käsiteltäväksi nykymallisessa suullisessa pääkäsittelyssä. Tällöin nämä poissaolot eivät ole enää ongelma.
      • Etelä-Savon käräjäoikeus, Oikeusprosessien keventämistä koskeva työryhmän mietintö on käsitelty tuomarikokouksessa 24.8.2017.
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Mietinnössä ehdotettu ROL 8 luvun 12 §:n muutos on kannatettava. Poissaolokäsittelyssä tuomittavan rangaistuksen ylärajan nostaminen 9 kuukauteen ei heikennä vastaajan oikeusturvaa, sillä vastaaja on haastettu pääkäsittelyyn ja hänellä on aina oikeus saapua henkilökohtaisesti pääkäsittelyyn. Etelä-Savon käräjäoikeuden käräjätuomareiden käsityksen mukaan ROL 8 luvun 12 §:n säännös tulee vain harvoin sovellettavaksi eikä rangaistuksen ylärajan nostamisella kuudesta kuukaudesta yhdeksään kuukauteen ole käräjäoikeuksien työn kannalta juurikaan merkitystä. Muutosten jatkovalmistelussa tulisikin ottaa esille myös ROL 8 luvun 11 §:ssä mainitun rangaistuksen ylärajan nostaminen kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen.
      • Kymenlaakson käräjäoikeus
        Päivitetty:
        1.9.2017
        • Ehdotukset ovat tarkoituksenmukaisia. Muutokset lakiin eivät vaarantaisi kenenkään oikeusturvaa.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Mietinnössä on esitetty että, vastaajan tuomitseminen vankeusrangaistukseen ei enää edellyttäisi vastaajan kuulemista pääkäsittelyssä henkilökohtaisesti. Riittävää olisi, että häntä edustaisi pääkäsittelyssä asiamies. Muutos on kannatettava. Vastaajan oikeusturva toteutuu asiamiehen valvoessa hänen etuaan. Toisaalta asian käsittely ei vaarannu vastaajan mahdollisen poissaolon vuoksi, mikä säästää oikeuslaitoksen resursseja peruuntuneiden istuntojen osalta. Toinen muutos koskee vangittuna olevaa vastaajaa, minkä osalta läsnäolovelvollisuutta on esitetty lievennettäväksi siten, että tuomioistuin voi päättää, ettei vastaajan tarvitse olla läsnä koko pääkäsittelyn ajan. Säännöksellä joustavoitetaan pääkäsittelyn kulkua ja vähennetään tältä osin vankikuljetusten kustannuksia.
      • Satakunnan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Käräjäoikeus pitää ehdotusta kannatettavana.
      • Turun hovioikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Hovioikeus toteaa, että rikosasian vastaajan oikeutta osallistua henkilökohtaisesti asian pääkäsittelyyn ei ehdotetuilla muutoksilla rajoiteta. Hovioikeudessa tapahtuvan oikeudenkäynnin osalta muutoksenhakijana olevalla rikosasian vastaajalla tulee olla oikeus disponoida siitä, millä tavoin hän haluaa muutoksenhakuoikeuttaan käyttää eli osallistumalla joko itse tai asiamiehen edustamana muutoksenhakuasian pääkäsittelyyn. Tällaista muutoksenhakijaa ei siten tulisi velvoittaa saapumaan pääkäsittelyyn sakon uhalla. Mietinnössä ei kuitenkaan ole pohdittu läsnäolon osalta esitettyjen muutosten vaikutusta pääkäsittelykutsuissa käytettäviin uhkiin. Mikäli todistelutarkoituksessa käräjäoikeudessa kuultu vastaaja ei henkilökohtaisesti osallistu hovioikeuden pääkäsittelyyn herää myös kysymys siitä, mikä tai mitkä vastaajan henkilökohtaisesti antamista aikaisemmista kertomuksista voi muodostua lailliseksi oikeudenkäyntiaineistoksi hovioikeudessa. Tätä kysymystä ei kuitenkaan mietinnössä ole lainkaan pohdittu ja vaatii jatkoselvitystä. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ehdotetusta 8 luvun 3 §:stä ei ilmene sitä perusteluissa mainittua seikkaa, että ehdotetusta pääsäännöstä on säädetty poikkeuksia lain 8 luvun 11 ja 12 §:ssä. Pykälän ehdotetussa 2 ja 3 momenteissa taas käytetään sekä sanamuotoa ”henkilökohtaisesti läsnä” että ”läsnä”. Kun perustelujen valossa läsnäololle ei momenteissa tarkoitettane säätää eri sisältöä, tulisi kirjoitustapaa yhtenäistää.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Käräjäoikeus pitää ehdotuksia kannatettavina.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        29.8.2017
        • Ehdotettu muutos oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin lisäisi mahdollisuuksia käsitellä asia vastaajan poissaolosta huolimatta, kunhan häntä edustaisi oikeudenkäyntiasiamies. Asian käsittely ROL 8 luvun 11 § ja 12 §:n nojalla ei perusteluiden mukaan kuitenkaan edellyttäisi asiamiehenkään läsnäoloa. Vastaaja voitaisiin tuolloin suostumuksellaan tuomita poissaolostaan huolimatta enintään yhdeksän kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen, nykyisen kuuden kuukauden sijasta. Valtakunnansyyttäjänvirasto pitää muutosehdotusta kannatettavana. Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 20 §:ä koskeva muutosehdotus noudattelee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä, ja korkein oikeus on ratkaisussaan KKO:2015:14 katsonut, että lainkohdan soveltaminen kyseisessä tapauksessa oli ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Muutosehdotuksessa jää kuitenkin epäselväksi se, millä edellytyksillä asia voitaisiin ratkaista valittajana olevan vastaajan poissaolosta huolimatta, kun hänen asiamiehensä on paikalla, ja milloin asian käsittelyä tulisi siirtää. Valtakunnansyyttäjänviraston mielestä valittajana olevan vastaajan ei pitäisi saada pitkittää oman valituksensa käsittelyä ja samalla estää alioikeuden tuomitseman rangaistuksen täytäntöönpano, jättämällä tarkoituksellisesti saapumatta valituksensa käsittelyyn. Työryhmän mietinnön sivulla 73 esitetyn perusteella käsittely olisi mahdollista, vaikka pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti kutsuttu vastaaja jäisi pois, jos hänen asiamiehensä olisi paikalla. Valtakunnansyyttäjänviraston mielestä tätä mahdollisuutta tulisi käyttää tehokkaasti, esimerkiksi järjestämällä suppea pääkäsittely tai kuuntelemalla valittajana olevan vastaajan alioikeudessa antama kuulustelukertomus tallenteelta, muun todistelun vastaanottamisen lisäksi. Vastaajan voitaisiin kuitenkin katsoa luopuneen oikeudestaan tulla henkilökohtaisesti kuulluksi omassa asiassaan, jos hän on tarkoituksellisesti jäänyt pois pääkäsittelystä. Mahdollista tietenkin on, että laillisen esteen olemassaolo ilmenisi myöhemmin, jolloin asia voitaisiin joutua käsittelemään uudelleen. Tarvittaessa vastaaja voitaisiin myös yrittää noutaa samaan käsittelyyn Valtakunnansyyttäjänviraston mielestä hovioikeuden käsittelyä tulisi jatkossa muutenkin keventää ainakin siten, että alioikeudessa tallennettuja kuulustelukertomuksia voitaisiin käyttää sellaisenaan.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Päivitetty:
        25.8.2017
        • Läsnäolovelvollisuuden lieventämisellä pyritään prosessin tehostamiseen ja nopeuttamiseen. Haastetun vastaajan poissaoloista johtuvista pääkäsittelyn lukuisista peruuntumisista koituvia haittoja on pidettävä epäkohtana nykyjärjestelmässä. Ehdotus ottaa nähdäkseni tasapainoisesti huomioon syytetyn oikeuden halutessaan puolustautua henkilökohtaisesti tai avustajansa välityksin ja toisaalta sen, että kaikissa tilanteissa syytetyn henkilökohtainen läsnäolo ei ole välttämätöntä. Ehdotettu OK 26 luvun 20 §:n uudistusehdotus on perusteltu korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO 2015:14 todetuin perustein.
      • Itä-Suomen hovioikeus, Lausunnon ovat laatineet hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen ja hovioikeudenneuvokset Juha Nieminen ja Marja-Leena Honkanen.
        Päivitetty:
        8.8.2017
        • Ehdotuksessa ei ole riittävällä tavalla tarkasteltu hovioikeusmenettelyssä esiintyviä erilaisia tilanteita asianosaisen, erityisesti rikosasioissa valittajana olevan vastaajan kutsumisessa pääkäsittelyyn, pääkäsittelyn peruuttamista tai toimittamista poissaolotilanteissa sekä oikeudenkäyntiaineiston vastaanottamista ja näytön arvioimista. Asianosaisen kutsuminen pääkäsittelyyn, poissaolouhka ja menettely poissaolotilanteessa Mietinnössä olisi tullut tarkastella asianosaisen kutsumista pääkäsittelyyn erikseen rikos- ja riita-asioissa sekä erilaisen asianosaisaseman kannalta ainakin seuraavissa tilanteissa. Rikosasioissa on käytössä syyttämismenettely, jossa asianosaiset määrittävät sen, mihin oikeudenkäyntiaineistoon he vetoavat ja keitä he nimeävät kuultavaksi hovioikeudessa asian selvittämiseksi todistelutarkoituksessa tai todistajina. Rikosasiassa valittajana oleva vastaaja kutsutaan saapumaan pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti tai asiamiehen edustamana, mikäli hänen henkilökohtainen läsnäolonsa käsittelyssä ei ole tarpeen asian selvittämiseksi tai muusta syystä. Tällaisissa tapauksissa kutsuun merkitään poissaolouhkaksi, että asia jätetään sillensä, jos valittaja jää saapumatta käsittelyyn itse tai asiamiehen edustamana. Jos hän tai hänen asiamiehensä jää saapumatta, asia jätetään sillensä. Jos vastaavassa muutoksenhakutilanteessa valittaja haluaa tulla henkilökohtaisesti kuulluksi, hänet kutsutaan saapumaan pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti uhalla, että asia jätetään sillensä, jos hän jää saapumatta pääkäsittelyyn. Jos näin käy, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 8.11.2012 antaman Neziraj-ratkaisun ja korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2015:14 sekä nykyisen hovioikeuskäytännön mukaan käsittelyssä on selvitettävä, onko poissaolon syynä laillinen este. Jos tällainen on tiedossa, pääkäsittely on peruutettava. Jos näin ei ole ja valittajaa edustaa asiamies käsittelyssä, hovioikeudessa tulee viran puolesta ottaa keskusteltavaksi, vaatiiko asiamies päämiehensä puolesta pääkäsittelyn toimittamista poissaolosta huolimatta. Myönteisessä tapauksessa käsittely toimitetaan. Jos asiamies ilmoittaa, ettei hän tiedä päämiehensä kantaa pääkäsittelyn toimittamisesta eikä onko päämies saanut hänelle lähetetyn kutsun tiedokseen (OK 26:28:n ensimmäinen virke), säännökset poissaolosta aiheutuvasta seurauksesta ovat tulkinnanvaraisia. Niistä on epätietoisuutta niin asiamiesten kuin tuomareidenkin keskuudessa ja niiden soveltamisessa esiintyy epäyhtenäisyyttä. Toisinaan pääkäsittely peruutetaan ja toisinaan asia jätetään sillensä. Tällaisten tilanteiden varalta säännökset ja niiden perustelut asianosaisten kutsumisesta ja saapumatta jäämisen uhasta tulisi laatia sellaisiksi, että ne antavat selkeät menettelyohjeet. Kun valittaja kutsutaan pääkäsittelyyn edellä mainituissa tilanteissa oman valituksensa johdosta ja lisäksi jonkun muun asianosaisen vaatimuksesta henkilökohtaisesti kuultavaksi asian selvittämiseksi tai muusta syystä, valittaja velvoitetaan saapumaan pääkäsittelyyn oman valituksensa osalta edellä selostetun mukaisesti joko henkilökohtaisesti tai asiamiehen edustamana asian sillensä jäämisen uhalla ja muun asianosaisen vaatimuksesta sakon uhalla. Valittajan poissa ollessa hänen valituksensa jätetään sillensä, jos häntä ei edusta asiamies, joka vaatii asian käsittelyä päämiehen poissaolosta huolimatta. Muilta osin asian käsittely peruutetaan ja määrätään toimitettavaksi uusi pääkäsittely, johon valittaja kutsutaan uudelleen sakon uhalla tai määrätään tuotavaksi. Toinen vaihtoehto on, että näiltä osin käsittely aloitetaan ja lykätään valittajan kuulemiseksi jatkokäsittelyssä. Myös näissä tilanteissa oikeuskäytännössä on epäyhtenäisyyttä. Kun syyte on käräjäoikeudessa hylätty ja syyttäjä tai asianomistaja on vaatinut hovioikeudessa syytteen hyväksymistä, vastaaja lähtökohtaisesti kutsutaan saapumaan pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti, jollei ole kysymys oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 11 §:ssä tai 12 §:ssä tarkoitetuista poissaolosta huolimatta tapahtuvista käsittelyistä. Jos vastaaja jää saapumatta käsittelyyn, johon hänet on velvoitettu saapumaan henkilökohtaisesti, pääkäsittely peruutetaan. Riita-asioissa noudatetaan käsittelymenettelyä ja asianosaisten määräämisperiaatetta. Niin dispositiivisissa kuin indispositiivisissakin riita-asioissa asianosaiset ilmoittavat, keitä he haluavat oikeudenkäynnissä kuultaviksi todistelutarkoituksessa tai todistajina. Näissä tilanteissa kutsumisessa ja menettelyssä poissaolotilanteissa säännösten soveltamisessa ei ole epäselvyyttä. Kutsun tiedoksiantaminen Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 28 §:n säätämisen jälkeen kutsujen tiedoksiantomenettely on selkeä. Kun pääkäsittelyyn kutsuttavalle valittajalle on lähetetty kutsu hänen viimeksi ilmoittamaansa osoitteeseen ja hän on tästä huolimatta jäänyt saapumatta pääkäsittelyyn, oikeuskäytännössä on jonkin verran epätietoisuutta ja epäyhtenäistä käytäntöä siinä, onko hänen valituksensa jätettävä sillensä vai onko pääkäsittely peruutettava. Oikeudenkäyntiaineiston vastaanottaminen Ongelmallisia ovat ne tilanteet, joissa asian selvittämiseksi pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti saapumaan velvoitettu valittaja on poissa käsittelystä ja pääkäsittely tästä huolimatta toimitetaan. Epätietoisuutta on syntynyt sen suhteen, mikä on pois jääneen valittajan osalta vastaanotettava oikeudenkäyntiaineisto, miten se esitellään ja mikä näyttöarvo sille annetaan. Säännöksistä ei ilmene esimerkiksi, voidaanko poissaolevan valittajan käräjäoikeudessa ja esitutkinnassa kirjattuihin kertomuksiin vedota ja jos näin voi tehdä, miten näytön esittämisessä toimitaan. Johtopäätökset Ongelmatilanteet käytännössä ovat huomattavasti monimuotoisempia kuin mitä mietinnöstä ilmenee. Nykyiset prosessisäännökset ja niihin nyt ehdotetut muutokset eivät anna riittäviä menettely- ja soveltamisohjeita erilaisiin tilanteisiin. Lainsäädännön muuttaminen vastaamaan käytännön tarpeita edellyttää mietinnössä tehtyä huomattavasti perusteellisempaa tarkastelua. Kutsua, poissaolouhkaa ja poissaolokäsittelyä koskevat säännökset tulisi kirjoittaa mietinnössä esitettyä kattavammin ja selkeämmin. Lainsäädäntötoimiin ei tulisi ryhtyä mietinnön perusteella, vaan selvitystä lainsäädännön valmistelua varten tulisi jatkaa. Tällaisessa työssä tulisi olla mukana hovioikeudessa työskenteleviä tuomareita ja lainkäyttösihteereitä, jotka parhaiten tuntevat hovioikeuskäytännössä esiintyvät ongelmat.
      • Oulun syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        25.7.2017
        • Työryhmä on pohtinut ansiokkaasti 11.1.2016 julkaistun arviomuistion pohjalta syytetyn velvollisuutta osallistua henkilökohtaisesti oikeudenkäyntiin. Läsnäolovaatimukset ja ennen kaikkia siitä tehdyt tulkinnat esimerkiksi videoneuvottelun käytöstä ovat olleet jonkinlainen sokea piste suomalaisessa rikosprosessissa. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen (KKO:2015:15) valossa nämä vaatimukset ovat sitä paitsi olleet joiltakin osin myös ihmisoikeussopimusten vastaisia. Näyttäisi siltä, että myös Suomessa oltaisiin vihdoin valmiita antamaan rikosjutun asianosaiselle mahdollisuus itse päättää, vaatiiko hänen oikeusturvansa henkilökohtaista läsnäoloa tuomioistuimen pääkäsittelyssä. Oulun syyttäjänvirasto kannattaa työryhmän ehdotuksia kaikilta osin ja katsoo, että esitetyt muutokset keventävät merkittävästi oikeusprosesseja niin käräjä- kuin hovioikeudessakin.
  • Lausunnonantajia: 22

    6. Videoyhteyden käyttö

      • Lausuntonne videoyhteyden käyttöä koskevista muutosehdotuksista

      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        11.9.2017
        • Tuomariliitto on aiemmassa lausunnossaan alun perin vastustanut videoyhteyden käytön laajentamista nykyisestä. Lienee kuitenkin selvää, että käräjäoikeusverkoston rakenneuudistuksen (HE 270/2016 vp) aiheuttama käräjäoikeusverkoston merkittävä supistuminen luo tarpeen videoyhteyksien käytön laajentamiselle käräjäoikeusverkoston harventamisesta johtuvien välimatkojen pitenemisestä aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi. Vaikka kerrottu syy ei ole oikea lähtökohta videoyhteyksien käyttöalan laajentamiselle, tämä laajentaminen on kuitenkin samasta syystä tarpeen kansalaisten oikeusturvan saatavuuden takaamiseksi. Tämän vuoksi muutosehdotukset ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Videoyhteyden käytön laajentamista ei kuitenkaan edelleenkään voida toteuttaa ennen kuin on varmistettu, että tarpeelliset laitteet ja tekniset valmiudet sekä turvajärjestelyt ja asianmukaiset tilat ovat olemassa. Lisäksi videoyhteyden käytön laajentaminen tulee toteuttaa asianmukaisesti ja oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen. Tuomariliitto toteaa, että tällä hetkellä videoyhteyksien toimintavarmuus ei ole asianmukaisella tasolla, mikä on johtanut muun muassa siihen, että videoyhteyden kautta kuultaviksi aiottuja henkilöitä on jouduttu oikeudenkäynneissä kuulemaan puhelimitse, vaikka kaikki laissa säädetyt puhelinkuulemisen edellytykset eivät ole täyttyneet. Erityisesti Tuomariliitto kiinnittää huomiota siihen, että mikäli asianosaisten kuuleminen toteutuu muualla kuin tuomioistuimen tiloissa (etäosallistuminen oikeudenkäyntiin), videoyhteyden käytön laajentaminen sisältää useita riskejä, jotka on otettava huomioon jo käyttöönoton laajentamista harkittaessa. Videoyhteyden käytön laajentamisen ehdottomana edellytyksenä sitä, että sitä varten on käytössä tarvittava määrä asianmukaisesti toimivia laitteita. Lainsäädännön muutosten lisäksi videoyhteyden kuvan ja äänen laadun, toimintavarmuuden ja tietoturvan on oltava oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellyttämällä tasolla. Myös itse kuulemistilan on oltava kuulemistilanteisiin soveltuva ja asianmukainen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kuulemistilojen ja etäosallistumisen turvallisuusjärjestelyihin. Sekä kuultavan henkilön että muiden henkilöiden turvallisuus on taattava myös tuomioistuimen ulkopuolisissa tiloissa. Turvallisuuden takaamiseksi tiloihin tuleville on tehtävä turvatarkastus ja kuulemistilaan on järjestettävä valvonta. Kuulemistilaisuuden asianmukaisuus on kyettävä varmistamaan ja poissulkemaan mahdolliset painostustilanteet. Edellä kerrottu tarkoittaa sitä, että videokuuleminen sitoo myös henkilöstöresursseja ja siten aiheuttaa merkittäviä kuluja. Tuomioistuimella tulee säilyttää viimekätinen harkintavalta siitä, onko videokuuleminen soveltuva kuhunkin asiaan. Videokuulemisen tulee siis olla vain mahdollinen vaihtoehto. Myös oikeudenkäynnin julkisuutta koskevat kysymykset tulee huomioida jo ennen laajentamisen käyttöönottoa. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä siihen, onko etäosallistumiseen tarkoitettu tila ”istuntopaikkaan” rinnastettava tila, jonne yleisöllä on vapaa pääsy. Tuomariliitto kannattaa ehdotusta siitä, että tuomioistuin voisi sallia rikosasian asianosaisen ja siten myös vastaajan nykyistä laajemmin osallistua istuntoon videoneuvottelua käyttäen. Tuomariliitto sen sijaan ei näe syytä siihen, että tunnustamisoikeudenkäynnin järjestämistä videoneuvotteluyhteyden välityksin olisi erikseen rajoitettava ehdotetun oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 13 §:n 5 momentin mukaisesti. Tuomariliiton näkemyksen mukaan asia voidaan jättää ehdotetun videoneuvottelua koskevan pääsäännön varaan eli että vastaaja suostuu videoneuvotteluun ja että tuomioistuin katsoo videoneuvottelun soveliaaksi. Tuomariliitto toteaa lopuksi, ettei videoyhteyden käytön laajentaminen edelleenkään vähennä tuomioistuinten henkilöstöresurssitarpeita, eikä siitä aiheudu tarvittavien laite- ja tilainvestointien vuoksi muitakaan säästöjä. Päinvastoin on todennäköistä, että videoyhteyden käytön laajentaminen lisää ainakin aluksi merkittävästi oikeudenhoidon kustannuksia. Videoyhteyksien käytön laajentaminen saattaa sinänsä säästää vankilaviranomaisten, rikosseuraamuslaitoksen ja poliisien vastaajan oikeuteen tuomisesta aiheutuneita ja muita vastaavia kuluja, mikäli vastaajan kuuleminen voidaan toteuttaa vankilasta tai poliisilaitokselta käsin. Tämä ei kuitenkaan vaikuta tuomioistuinlaitoksen resurssitarpeita vähentävästi.
      • Vantaan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.9.2017
        • Muutosehdotukset ovat kannatettavia. Tässä yhteydessä tulisi myös arvioida rikosasioiden siirtomenettelyä tuomioistuinten välillä uusiksi. Vantaan käräjäoikeudessa käsitellään hyvin paljon lääke-, doping- ja huumerikoksia, jotka perustuvat postilähetysten paljastumiseen Helsinki-Vantaan lentoasemalla tullissa. Näissä asioissa vastaajat ovat ympäri Suomea ja rikosasiat voitaisiin käsitellä vastaajan kotipaikkaa lähinnä olevassa käräjäoikeudessa, jolloin videoyhteyttä ei lainkaan tarvittaisi. Mahdollistamalla syyteasian siirtämisen ilman syyttäjän esitystä Vantaan käräjäoikeuden työryhmän toimeksiantoa edeltävästä 11.1.2016 päivätystä arviomuistiosta antamassa lausunnossa esittämällä tavalla useammat pääkäsittelyt voitaisiin toimittaa pääsäännön mukaisella tavalla eli kaikkien osapuolten henkilökohtaisesti läsnä ollessa.
      • Oulun käräjäoikeus, Savela Antti
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Videoneuvottelun käytön laajentamiseen liittyvät muutosehdotukset ovat kaikilta osin kannatettavia. Ne eivät vaaranna asiaan osallisten oikeusturvaa ja joustavoittavat käsittelyä järkevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Ne tehostavat tuomioistuimen työtä ja vähentänevät poissaoloista johtuvien peruuntuneiden asioiden määriä.
      • Espoon käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotukset ovat kannatettavia.
      • Keski-Suomen käräjäoikeus, Tapani Koppinen, laamanni
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • 6. Ehdotus on perusteltu ja kannatan sen toteuttamista
      • Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Kun säädetään prosessilakia, jossa lisätään merkittävästi teknisten käyttöyhteyksien käyttöä, on myös varmistettava yhteyksien toimintavarmuus sekä riittävän tarkka ja kuuluva kuvan ja äänen laatu. Tällä hetkellä esimerkiksi koulutustilaisuuksissa ja oikeudenkäyntien kuulemisissa käytettävät video- ja äänentoistolaitteet sekä mikrofonit ovat toiminnaltaan vaihtelevan laatuisia ja epävarmoja, mistä johtuen myös äänen ja kuvan laatu muodostuu usein valitettavan huonoksi. Esityksen taloudellisiin vaikutuksiin on kirjattava näkyviin ne kustannukset, jotka syntyvät laitteiden ja yhteyksiin käytettävien ohjelmistojen hankinnasta, parantamisesta ja ylläpidosta sekä asiantuntevan ja osaavan henkilöstön palkkamenoista. On huolehdittava, että laitteet palvelevat äänen ja kuvantoistoa jopa ulkomailta käsin. Lisäksi on budjetoitava varoja sille, että käräjäoikeuksiin ja niihin paikkoihin, joista käsin yhteyksiä on tarkoitus käyttää saadaan kapasiteetiltaan riittävät tietoliikenneväylät, jotta esimerkiksi samanaikaisia kuulemisia voidaan järjestää rajoituksetta. Lakiesitys tarkoittanee lisäksi sitä, että esimerkiksi asianosaisten tulee voida nähdä ja kuulla teknisen käyttöyhteyden kautta toisensa koko oikeusprosessin ajan eikä pelkästään kuulla ja nähdä kysymysten esittäjä kuulemistensa ajan. Tämä luo entistä suurempia vaatimuksia edelle kerrotuille laitteistoille ja tietoliikenneväylille. Oikeudenkäynnin seuraamiselle asianosaisena ja kuulemiselle todistajana tai asianosaisena täytyy asettaa selkeästi korkeammat laatu- ja luotettavuusvaatimukset kuin esimerkiksi etäkoulutustilaisuudelle tai rutiinipalavereille. Kyse on lainkäytöstä, jossa oikeusvarmuus ja – turva on varmistettava myös teknisesti. Luotettavuus ja käytettävyys tulee olla selkeästi varmempaa ja toimivampaa kuin esimerkiksi tällä hetkellä monissa koulutuksissa ja kokouksissa käytettävä Skype-viestiohjelma nyt on. Asianosaisten ja tuomioistuimen on voitava keskittyä itse oikeudenkäyntiin eikä laitteiden korjailemiseen. Lailla tai ainakin sitä alemman tasoisella säädöksellä tulisi varmistaa se, että laitteet toimivat oikeudenkäynnissä siten, kun lainsäätäjä on ajatellut. Tällä hetkellä laitteissa on jatkuvia ongelmia, jotka pitkittävät oikeudenkäyntejä ja vähentävät niiden luotettavuutta. Laitteiden, tietoliikenneväylien sekä ohjelmistojen hankinta ja ylläpito tulee mainita esityksen taloudellisissa vaikutuksissa kustannuksia lisäävänä tekijänä. Jokaisessa paikassa, joissa teknisiä laitteita käytetään oikeudenkäynnin tai kuulemisten järjestämiseen, tulisi mieluiten olla fyysisesti paikalla tuomioistuimen tai muun kuulemispaikan omaa, tätä tarkoitusta varten koulutettua ylläpitohenkilökuntaa, joka hallitsee laitteiden tekniset ominaisuudet ja tuntee suullisen oikeudenkäynnin välittömyyden laitteille asettamat erityisvaatimukset. Mikäli omaa henkilökuntaa ei hankita, ollaan todennäköisesti jatkuvassa hankinta- ja siihen liittyvässä kilpailutuskierteessä. Tulee ottaa huomioon myös se, että usein oikeudenkäynti saattaa olla myös ei-julkinen.
      • Verohallinto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Työryhmän lainmuutosehdotus poistaa lainsäädäntöön sisältyviä rajoituksia videoyhteyden käyttämiseltä tuomioistuimissa. Rajoituksia on poistettu laajasti jo aikaisempien lainsäädäntömuutosten yhteydessä. Verohallinnon kannalta nyt esitetyn muutosehdotuksen merkittävin vaikutus on se, että asianosaisen edustaja (Verohallinnon edustajana toimiva asianvalvoja) voisi osallistua istuntoon videoyhteyden välityksellä. Todistajan kuuleminen videoyhteyden välityksellä on jo nykyisen lainsäädännön mukaan mahdollista, mutta esimerkiksi verorikosten käsittelyssä ja verotarkastajien kuulemisessa tätä mahdollisuutta on käytetty toistaiseksi harvoin. Käytännössä ongelmana on, ettei laajaa kirjallista materiaalia edellyttävä todistaminen ole riittävän sujuvaa videoyhteyksillä. Todellista hyötyä videoyhteyksien käytöstä voidaan saada, kun teknisiä valmiuksia esimerkiksi samanaikaisiin videoyhteyksiin ja materiaalin esittämiseen on riittävästi. Lisäksi olisi Verohallinnon näkemyksen mukaan tavoiteltavaa, että etäyhteys olisi mahdollista ja vaivatonta myös muualta kuin poliisiviranomaisen tai tuomioistuinten toimipaikoista.
      • Suomen haastemiehet JHL ry, Salokannel Ilpo
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei erikseen lausuttavaa.
      • Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Lakimiesliitto pitää muutosehdotuksia kannatettavina. Videoyhteyksien käyttöä laajennettaessa tulee kuitenkin muistaa, että yhteyksien käyttö edellyttää investointeja videolaitteistoon sekä henkilökuntaa, joka pystyy huolehtimaan tekniikan toimivuudesta ja istuntorauhasta.
      • Rikosseuraamuslaitos
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Rikosseuraamuslaitos pitää ehdotusta videoyhteyden käytön laajentamisesta hyvänä, mutta haluaa tuoda yleisten seikkojen ohella esille eräitä erityisesti videoyhteyden järjestämiseen liittyviä laite- ja toimitilatarpeita vankiloissa. Yleistä Ehdotuksen myötä asianosaisen välitön läsnäolo suullisessa käsittelyssä voitaisiin korvata läsnäololla videoyhteyden välityksellä, jos hän siihen suostuu ja tuomioistuin katsoo sen soveliaaksi. Olisi hyvä, jos ainakin yksinkertaisimmissa rikosasioissa syytetty voisi osallistua oikeudenkäyntiin videoitse. Samoin video-osallistuminen oikeudenkäyntiin tulisi olla mahdollista myös muille syytetyille, kuin niille, joiden kuljettamiseen liittyy turvallisuusriskejä tai joiden kohdalla on syytä pyrkiä estämään yhteydenpito samaa rikollisjärjestöön kuuluviin henkilöihin. Ei myöskään ole poissuljettua, että vanki osallistuisi oikeudenkäyntiin videolla asianomistaja-asemassa. Rikosseuraamuslaitos kannattaa vastaajan mahdollisuutta osallistua suulliseen käsittelyyn videoteitse myös muutoin kuin todistelutarkoituksessa kuultuna. Vastaaja saattaa haluta olla läsnä oman asiansa käsittelyssä, vaikka hän ei haluaisikaan tulla kuulluksi todistelutarkoituksessa tai tähän ei olisi tarvetta. On myös mahdollista, että videoyhteyden olemassaolo lisäisi vastaajien kiinnostusta osallistua oikeudenkäyntiin tilanteissa, joissa he muutoin jäisivät oikeuteen saapumatta (ns. poissaolokäsittelyt ROL 8 luvun 11 § ja 12 §). Oikeudenkäytön legitiimiyden näkökulmasta voitaneen pitää parempana sitä, että vastaaja on käsittelyssä läsnä videoyhteydellä, kuin että hän ei olisi paikalla lainkaan. Kustannusvaikutuksista Mietinnössä (s.58-59) on arvioitu poliisille syntyviä kustannuksia oikeuteen viemisistä ja oikeudessa vartioimisesta. Rikosseuraamuslaitoksen osalta näiden kustannusten arviointi on jätetty jatkovalmistelun varaan. Lähtökohtaisesti ehdotusta voidaan kannattaa kustannus- ja resurssisyistä. Jos vankien ja tutkintavankien kuljetukset oikeudenistuntoihin vähenisivät, voitaisiin Rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten työaikaa kohdentaa paremmin muihin ydintehtäviin. Samalla vähenisi tarve asuttaa vankeja ja tutkintavankeja matkaselleihin oikeudenkäyntimatkojen aikana. Erityisesti vangittuna olevien vastaajien osalta ehdotetut muutokset toteutuessaan vähentäisivät sekä vankikuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia että erityisesti kuljetuksista ja istuntojen valvonnasta aiheutuvia valvonnan tehtävissä toimivien virkamiesten työaikaan liittyviä kustannuksia. Myös vankikuljetuksissa säilytysvarmuuteen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä voitaisiin välttää, mikäli oikeuskäsittelyyn olisi mahdollista osallistua videoyhteydellä vankilasta käsiin. Ehdotetuista muutoksista voidaan kuitenkin myös arvioida syntyvän kustannuksia. Vaikka kaikissa vankiloissa on videoneuvottelulaitteet, edellyttäisi video-oikeudenkäyntien yleistyminen uusia laitehankintoja sekä toimitilamuutoksia ainakin tutkintavankiloina toimivissa vankiloissa ja suurimmissa vankiloissa. Ehdotettujen muutosten toteutuessa tulee varmistaa, että vankiloissa on riittävä määrä sopivia tiloja sekä videoyhteyden käyttöön että vankilassa olevien asiamiesten ja muiden istuntoon mahdollisesti osallistuvien henkilöiden, kuten tulkkien, vastaanottamiseksi. Muutokset mahdollistavat esimerkiksi, että asiamies on istuntosalissa ja päämies videolla vankilasta käsin. Tällöin avustajalla ja vastaajalla tulee olla riittävä mahdollisuus luottamukselliseen neuvonpitoon. Jatkovalmistelussa voisi olla syytä pohtia onko tarpeen esimerkiksi erillinen videoneuvottelulinja vangin ja asiamiehen käyttöön ennen tai jälkeen istunnon tai istuntotauon aikana. Etelä-Suomen rikosseuraamusalue on arvioinut, että useimmissa vankiloissa nykyiset tilat eivät riitä tulevaa lisääntyvää käyttöä ajatellen. Huomiota on myös kiinnitettävä siihen, millaisia laadullisia vaatimuksia tiloille ja laitteille asetetaan. Nykyiset videoyhteydet eivät aina ole olleet täysin ongelmattomia. Jos videoyhteyden käyttöä laajennetaan, tulisi huolehtia siitä, että tekniset yhteydet ovat riittävän laadukkaita oikeudenkäyntiä varten. Näihin aiheutuviin kustannuksiin ei mietinnössä ole otettu lainkaan kantaa. Jatkovalmistelussa tulisikin pyrkiä selvittämään ehdotettujen muutosten todelliset kustannusvaikutukset mahdollisimman tarkasti.
      • Etelä-Karjalan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotus on kannatettava.
      • Suomen syyttäjäyhdistys ry, Suomen syyttäjäyhdistyksen hallitus
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Syyttäjäyhdistys kannattaa videoyhteyksien käytön soveltamisalan laajentamista.
      • Etelä-Savon käräjäoikeus, Oikeusprosessien keventämistä koskeva työryhmän mietintö on käsitelty tuomarikokouksessa 24.8.2017.
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Käräjäoikeus pitää videoyhteyden käyttöalan laajentamisesta koskevia ehdotuksia kannatettavina. Videoyhteyden käyttöalan laajentaminen edellyttää kuitenkin riittävää ja toimivaa laitekantaa (viime aikoina huomattavia vaikeuksia videoyhteyksissä). Videoyhteyden käyttöalan laajennus edellyttää myös, että eri virastoissa on videokuulemisen mahdollistavat tarkoituksenmukaiset tilat ja videokuulemisesta aiheutuva työ huomioidaan henkilöstöresursseissa.
      • Kymenlaakson käräjäoikeus
        Päivitetty:
        1.9.2017
        • Myös nämä ehdotukset ovat tarkoituksenmukaisia eikä kenenkään oikeusturva vaarantuisi.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Videoyhteyden käytön laajentaminen oikeudenkäynneissä on erittäin kannatettava ehdotus, joka säästää resursseja. Lopullisen harkinnan videokuulemisen soveltuvuudesta asiassa tekee perustellusti tuomioistuin. Syyttäjän mahdollisuus osallistua oikeudenkäyntiin videoyhteyden välityksellä tulisi erityisesti Pohjois-Suomessa ja muilla harvaan asutuilla alueilla vähentämään huomattavasti sekä matkakustannuksia että matkustamiseen käytettävää aikaa. Erityisesti tämä korostuu yksittäisissä lyhytkestoisissa hovioikeuden pääkäsittelyissä. Tältä osin uudistus on erityisen kannatettava ja perusteltu.
      • Satakunnan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Videoyhteyden käytön laajentaminen on kannatettavaa. Toisaalta sovinnon aikaansaaminen riita-asiassa voi vaikeutua, kun läsnäolo oikeudenkäyntiin tapahtuu välillisesti.
      • Turun hovioikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Hovioikeus suhtautuu myönteisesti videoyhteyden käytön lisäämiselle. Jo eduskunnan käsittelyssä oleva käräjäoikeuksien ja niiden istuntopaikkojen vähentämiseen tähtäävä hallituksen esitys edellyttää, että oikeudenkäyntiin voidaan yhä enenevässä määrin osallistua videoyhteydellä. Työryhmä esittää kuitenkin, että osallistuminen oikeudenkäyntiin videoyhteydellä ainakin osaksi edellyttäisi suostumusta. Hovioikeus pitää työryhmän esitystä tältä osin liian varovaisena. Voimassa olevan pakkokeinolain 3 luvun 6 §:n 4 momentti sisältää jo nyt laajemman mahdollisuuden kuulla vangittavaksi vaadittu henkilö videon välityksellä. Työryhmän viittaamat ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut koskevat pääosin oikeudenkäyntiä muutoksenhakuasteessa ja vain ratkaisu Sakhnovskiy v. Venäjä sekä vastaajan suostumuksen hyväksyvä ratkaisu Hermi v. Italia ovat suuren jaoston ratkaisuja. Ensiksi mainitun ratkaisun kohdasta 96 ei liene vedettävissä pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, millä edellytyksillä vastaajan kuuleminen videon välityksellä voisi olla ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräysten kanssa. Ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä hyväksyttävinä syinä pitämät seikat videon välityksellä oikeudenkäyntiin osallistumiselle, kuten vangin kuljettamiseen liittyvät turvallisuusriskit, yhteydenpidon estäminen, painostamisen estäminen, järjestyksen ylläpitäminen, rikosten estäminen sekä asianosaisten ja todistajien suojeleminen lienevät hyväksyttäviä syitä myös suomalaisen oikeudenkäynnin osalta. Videoyhteyden käyttäminen edellyttää tietenkin ihmisoikeustuomioistuimen toteamin tavoin, että puolustuksen oikeuksista, kuten vastaajan ja hänen avustajansa neuvottelumahdollisuuksista ja neuvottelusalaisuudesta, huolehditaan.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Käräjäoikeus pitää ehdotuksia kannatettavina.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        29.8.2017
        • Muutosehdotukset vähentäisivät asianosaisten ja edustajien paikalle saapumisesta aiheutuvia kustannuksia. Myös pääkäsittelyiden peruuntumiset vähenisivät. Syyttäjä on toimivaltainen koko maassa, ja videoyhteyden käyttö mahdollistaisi syyttäjäntehtävien hoitamisen tarvittaessa eri puolilla Suomea järjestettävissä pääkäsittelyissä. Videoyhteys soveltuisi erityisen hyvin yksinkertaisempien rikosasioiden käsittelyyn. Näiden asioiden käsittelyä on tarkoitus jatkossa muutenkin tarpeen mukaan siirtää syyttäjätoimipaikasta toiseen, jotta työmäärä eri toimipaikkojen välillä jakaantuisi tasaisemmin. Ehdotetun muutoksen ansiosta syyttäjät voisivat näissä asioissa hoitaa syyttäjäntehtävät, syyteharkinnan suorittamisen lisäksi, myös pääkäsittelyssä. Valtakunnansyyttäjänvirasto pitää videoyhteyden käyttöä koskevia muutosehdotuksia erityisen hyvinä.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Päivitetty:
        25.8.2017
        • Pidän ehdotuksia lähtökohtaisesti kannatettavana. Mielestäni olisi kuitenkin harkittava, tulisiko videoyhteydeltä edellytettävistä vaatimuksista tai käyttöolosuhteista säätää jotain lain tasolla (esimerkiksi kysymyksestä, miten voidaan varmistua siitä, että videoyhteyden kautta kuultava henkilö voi toimia vapaasti ja painostuksesta tai uhkauksesta vapaana, ja miten varmistutaan kuultavan henkilöllisyydestä yms.).
      • Itä-Suomen hovioikeus, Lausunnon ovat laatineet hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen ja hovioikeudenneuvokset Juha Nieminen ja Marja-Leena Honkanen.
        Päivitetty:
        8.8.2017
        • Hovioikeus pitää ehdotuksia kannatettavina ja perusteltuina. Säännösten ensimmäistä virkettä olisi kuitenkin syytä täsmentää siten, että niistä ilmenisi selvästi, että ainoastaan asianosainen, jota ei kuulla todistelutarkoituksessa, saa osallistua suulliseen käsittelyyn teknistä tiedonvälitystapaa käyttäen. Täsmennyksellä korostettaisiin sitä, että suullisen käsittelyn välittömyys edellyttää lähtökohtaisesti välitöntä läsnäoloa. Oikeudenkäynteihin teknisin tiedonvälitystavoin osallistumisen lisääntyminen edellyttää, että oikeusministeriön hallinnonalan virastoissa selvitetään tilat ja tietoliikenneyhteydet sekä henkilöstötarve.
      • Oulun syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        25.7.2017
        • Videoyhteyden käyttöä ollaan tuntuvasti lisäämässä. Jatkossa vastaajan olisi mahdollista osallistua oikeudenkäyntiin videoyhteydellä, milloin sen katsotaan olevan soveliasta. Myös muiden asianosaisten - jopa syyttäjän - ja asiamiesten/avustajien mahdollisuuksia videoyhteyden käyttöön tultaisiin lainsäädännössä lisäämään. Laissa myös määriteltäisiin selkeästi, että videokuuleminen vastaa henkilökohtaista läsnäoloa oikeussalissa. Viimeksi mainittu on asia, joka on nykyisen lain voimassa ollessa aiheuttanut tulkintaerimielisyyksiä. Uudistuksen taloudelliset ja muut hyödyt ovat mielestämme erittäin merkittäviä erityisesti harvaan asutuilla Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla. Videotekniikkakin on edistynyt ajan saatossa niin paljon, että tekniikan pettämistä ei tarvinne pelätä, joskin siihen on syytä varautua. Oulun syyttäjänvirasto kannattaa myös videotekniikan lisäämisen osalta työryhmän esityksiä.
  • Lausunnonantajia: 22

    7. Muut ehdotukset

      • a) Lausuntonne pääkäsittelyn lykkäämistä koskevista muutosehdotuksista (OK 6:11 ja ROL 6:11)

      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        11.9.2017
        • Tuomariliitto kannattaa mietintöön sisältyviä muutosehdotuksia pääkäsittelyn lykkäämistä koskeviin oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 11 §:ään ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 luvun 11 §:ään.
      • Vantaan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.9.2017
        • Muutosehdotukset ovat kannatettavia. Isommissa jutuissa ei ole Vantaan käräjäoikeudessakaan voitu noudattaa nykyisiä lykkäysmääräaikoja.
      • Oulun käräjäoikeus, Savela Antti
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Esitys siitä, että ehdottomista määräajoista rikosasioissa pääkäsittelyä lykätessä luovutaan, on kannatettava ja muutosehdotuksen taustalla olevat syyt hyväksyttäviä. Muutokset eivät vaaranna asiaan osallisten oikeusturvaa ja mahdollistavat asian käsittelyn tarkoituksenmukaisella tavalla. Toki asiat, joissa on tarvetta yhteensä yli 60 päivän lykkäyksille ovat Oulun käräjäoikeudessa harvinaisia.
      • Espoon käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotukset ovat kannatettavia ja tärkeitä useiden kuukausien pituisten pääkäsittelyiden ollessa kyseessä.
      • Keski-Suomen käräjäoikeus, Tapani Koppinen, laamanni
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • kohtien a ja b osalta kannatan ehdotusten toteuttamista
      • Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotus on kannatettava. Hyvin pitkissä ja laajoissa asioissa keskitetty oikeudenkäynti on mahdollista turvata, vaikka absoluuttinen lykkäysaika ylittyisikin. Usein se on myös ainoa mahdollisuus, jotta oikeudenkäyntiä ei vuorokausitasolla tarvitse jatkaa reippaasti yli virka-ajan. Muutos myös osaltaan varmistaa, että asianosaiset ja tuomioistuin saavat myös riittävästi lepoa ja aikaa keskittyä vaativaan prosessiin.
      • Verohallinto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Verohallinto kannattaa ehdotetun säännöksen mukaista joustavuutta pitkien oikeusprosessien aikatauluttamiseen. Oikeudenkäynti on joka tapauksessa toteutettava keskitysperiaatteen mukaisesti mahdollisimman yhtäjaksoisesti, mutta periaate on toteutettavissa myös ilman ehdotonta sääntelyä.
      • Suomen haastemiehet JHL ry, Salokannel Ilpo
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei erikseen lausuttavaa.
      • Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei lausuttavaa.
      • Etelä-Karjalan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotus on kannatettava.
      • Suomen syyttäjäyhdistys ry, Suomen syyttäjäyhdistyksen hallitus
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Syyttäjäyhdistys kannattaa esitettyä.
      • Etelä-Savon käräjäoikeus, Oikeusprosessien keventämistä koskeva työryhmän mietintö on käsitelty tuomarikokouksessa 24.8.2017.
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Käräjäoikeudella ei ole huomautettavaa pääkäsittelyn lykkäämistä koskevien muutosehdotusten johdosta. Ehdotetut muutokset ovat kannatettavia.
      • Kymenlaakson käräjäoikeus
        Päivitetty:
        1.9.2017
        • Ehdotetut muutokset on tärkeä toteuttaa.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Esitys pääkäsittelyn lykkäämiselle asetettujen aikarajojen muuttamisesta nykyistä joustavammiksi on kannatettava. Laajat ja pitkäkestoiset oikeudenkäynnit ovat lisääntyneet, joissa on usein tarkoituksenmukaista harkita nykyisessä laissa säädettyjä pidempiä käsittelytaukoja.
      • Satakunnan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Käräjäoikeus pitää ehdotusta perusteltuna.
      • Turun hovioikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Hovioikeus kannattaa pääkäsittelyn lykkäysten yhteenlasketulle ajalle asetetun ehdottoman aikarajan poistamista. Käsiteltävien asioiden tullessa yhä laajemmiksi ehdottoman 60 päivän aikarajan noudattaminen johtaa ristiriitaan muun ohessa vuosilomalainsäädännön kanssa.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Käräjäoikeus pitää mietinnössä esitettyjä ehdotuksia kannatettavina ja välttämättöminä. Helsingin käräjäoikeudessa on vireillä lukuisia huomattavan laajoja rikos- ja riita-asioita. Pisimmät rikosasioiden pääkäsittelyt ovat kestäneet käräjäoikeudessa yli vuoden, johon tulee lisätä vielä tuomion antamiseen vaadittava aika. Käräjäoikeus toteaa, että vuosilomaa koskevien säännösten nojalla työnantajan on annettava virkamiehelle vuosilomaa lain edellyttämällä tavalla lomakautena tai sen ulkopuolella pääsääntöisesti yhdenjaksoisena. Säännös on pakottava. Voimassa olevat pisimmät yhteenlasketut lykkäysajat (riita-asioissa 45 ja rikosasioissa 60 päivää) eivät mahdollista lakisääteisten, pakottaviin säännöksiin perustuvien vuosilomien pitämistä eivätkä muutoinkaan turvaa jutun tuomareille, syyttäjille, asianajajille tai asianosaisille riittäviä lepo- tai virkistäytymisaikoja pääkäsittelyn alkamisen jälkeen. Nykyiset lykkäysajat ovat liian tiukat myös etenkin rikosasioiden pääkäsittelyissä tapahtuvien erilaisten ennakoimattomien muutosten vuoksi.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        29.8.2017
        • Ehdotetut muutokset ovat kannatettavia työryhmän perusteluiden mukaisesti.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Päivitetty:
        25.8.2017
        • Minulla ei ole asiasta lausuttavaa.
      • Itä-Suomen hovioikeus, Lausunnon ovat laatineet hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen ja hovioikeudenneuvokset Juha Nieminen ja Marja-Leena Honkanen.
        Päivitetty:
        8.8.2017
        • Hovioikeus pitää muutosehdotuksia kannatettavina. Muutosehdotuksia on perusteltu muun muassa sillä, että säännösten joustavoittamisella laajat ja pitkät oikeudenkäynnit olisi aiempaa paremmin jaksotettavissa asiakokonaisuuksiin ja oikeudenkäynnit olisi näin järjestettävissä tarkoituksenmukaisiksi. Tämä perustelu ei ole kuitenkaan asianmukainen, koska lykkäyksellä tarkoitetaan asian käsittelyn siirtämistä sellaisen syyn vuoksi, joka ei ole tiedossa käsittelyä aloitettaessa.
      • Oulun syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        25.7.2017
        • Työryhmä esittää, että oikeudenkäymiskaareen ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin sisältyvistä ehdottomista aikarajoista pääkäsittelyjen lykkäämiselle tulisi luopua. Käytännössä varsinkin laajoissa asioissa myös muualla kuin Helsingissä on jouduttu hankaliin tilanteisiin mainittujen ehdottomien määräaikojen kanssa. Nyt tuomioistuimelle annettaisiin harkintavaltaa päättää, miten pääkäsittelyjä on tarkoituksenmukaista toimittaa tietyissä tilanteissa. ROL:n voimaantulosta lähtien käytössä olleeseen keskittämisperiaatteeseen ei kuitenkin ole tarkoitus kajota. Katsomme, että uudistukset tältä osin ovat hyödyllisiä ja omiaan keventämään prosesseja.

      • b) Lausuntonne riita- ja rikosasian vireillepanoa ja valmistelua koskevista muutosehdotuksista (OK 5:5–6 ja ROL 7:4–5)

      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        11.9.2017
        • Tuomariliitolla ei ole huomautettavaa riita-asian vireillepanoa koskevan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n 1 momentin ehdotetusta uudesta sanamuodosta. Mainitun lainkohdan täydentäminen siltä osin, että siinä mainitaan puutteellisen haastehakemuksen lisäksi myös epäselvä ja sekava haastehakemus tuo lain esitöiden (HE 32/2001 vp s. 34) perustelut säännöstasolle. Vastaava koskee myös täydennyskehotuksen sisältöä koskevaa sääntelyä. Sen sijaan kanteen tutkimatta jättämistä ja ratkaisemista vastausta pyytämättä koskevan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n ehdotettu sanamuoto on sekava ja epäjohdonmukainen, eikä sen sanamuoto vastaa kaikilta osin sille mietinnössä (s. 68 – 69) esitettyjä perusteluja. Tuomariliitto kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin. Pykälän ehdotettu sanamuoto on 1 momentin osalta sinänsä selvä ja asettaa seurauksen sille, ettei kantaja ole täydentänyt kannettaan täydennyskehotuksessa pyydetyllä tavalla. Pykälän 2 momentin ensimmäinen virke kanteen tutkimatta jättämisestä silloin, kun kanne on nostettu vastapuolen tai muun henkilön oikeuksien loukkaamiseksi, puuttuu sinänsä oikeuselämässä esiintyvään konkreettiseen ongelmaan. On kuitenkin syytä epäillä, että lainkohdan soveltamisala jäisi hyvin suppeaksi siitä huolimatta, että oikeuskäytännössä oikeuden väärinkäyttöä on käsitelty myös korkeimman oikeuden ratkaisuissa. Käytännössä sellaiset tilanteet, joissa kerrotun tyyppinen kanne voitaisiin jättää heti tutkimatta vastausta pyytämättä, jäänevät harvinaisiksi. Pikemminkin on syytä arvioida, että tutkimatta jättämistä koskeva päätös edellä kerrotussa tilanteessa tulisi käytännössä edellyttämään vähintäänkin vastauksen pyytämistä vastaajalta sekä todennäköisesti myös lausuman pyytämistä kantajalta vastauksen johdosta tai jopa suullisen valmisteluistunnon toimittamista. Tuomariliitto epäilee, onko ehdotettu 6 §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen säännös lainkaan tarpeellinen. Niissä tilanteissa, joissa haastehakemus/hakemus on puutteellinen, epäselvä tai sekava, tutkimatta jättämiseen voitaisiin päätyä jo 6 §:n 1 momentin nojalla. Jos taas kanne on selvästi perusteeton, se on hylättävä 6 §:n 3 momentin (nykyisin 6 §:n 2 momentti) nojalla. Niissä ehdotetun 6 §:n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuissa tilanteissa, joissa kannetta ei ole edellä todetuista syistä jätettävä tutkimatta tai hylättävä, asian ratkaiseminen edellyttää tosiasiassa vähintäänkin jonkinasteista asian tutkimista. Näitä tilanteita varten nykyiset menettelysäännökset tarjonnevat riittävät vaihtoehdot eri juttujen käsittelylle. Ehdotetun 6 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä (”Samoin on meneteltävä, jos haastehakemuksen ja siihen liitettyjen kirjallisten todisteiden perusteella on selvää, ettei kantajan vaatimuksen hyväksymiselle ole edellytyksiä.”) tarkoitetuissa tilanteissa kysymys on tosiasiassa kanteen hylkäämistä koskevasta aineellisoikeudellisesta ratkaisusta. Tällainen ratkaisu edellyttää aina asian tutkimista sekä todistusharkintaa, joka tehdään vasta ratkaistaessa asia joko asianosaisten suostumuksin kirjallisessa menettelyssä tai pääkäsittelyssä. Kysymys ei siten ole enää kanteen tutkimatta jättämisestä. Tuomariliitto ei pidä asianmukaisena tutkimatta jättämistä koskevien säännösten laajentamista kerrotun laiselle ”harmaalle alueelle”. Ehdotus ei siten tältä osin ole kannatettava. Joka tapauksessa edellä kerrotun 2 momentin jälkimmäisen virkkeen, mikäli sitä ei siis jätetä kokonaan säätämättä, sekä 3 momentin sisällön, joka vastaa voimassa olevaa lainsäännöstä (6 §:n 2 momentti), tulisi vähintäänkin olla erotettuna omaksi pykäläksi, esimerkiksi 6 a §:ksi: ”Tuomioistuimen on hylättävä kanne tuomiolla siltä osin kuin se on selvästi perusteeton. Samoin on meneteltävä, jos haastehakemuksen ja siihen liitettyjen kirjallisten todisteiden perusteella on selvää, ettei kantajan vaatimuksen hyväksymiselle ole edellytyksiä.” Ehdotetuista oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n 1 momentin ja 6 §:n 1 momentin muutoksista edellä lausuttu koskee myös ehdotuksia oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 7 luvun 4 §:n ja 5 §:n 1 momentin muutoksiksi. Niin ikään Tuomariliitto viittaa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 7 luvun 5 §:n ehdotetun uuden 2 momentin osalta ehdotetusta oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentin jälkimmäisestä virkkeestä edellä lausuttuun. Tuomariliitto pitää toissijaisesti perusteltuna myös ensiksi mainitun ehdotetun säännöksen ja saman pykälän 3 momentin (nykyinen 2 momentti) yhdistämistä omaksi pykäläksi edellä esitetyn mallin mukaisesti.
      • Vantaan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.9.2017
        • Muutosehdotukset ovat kannatettavia. Lainsäädännöllisen toteutuksen kohdalla tulisi huomioida seuraavaa: Ehdotetun OK 5:6.2:n mukaan tuomioistuimen on jätettävä kanne tutkimatta siltä osin kuin se on selvästi nostettu vastapuolen tai muun henkilön oikeuksien loukkaamiseksi tai, jos haastehakemuksen ja siihen liitettyjen kirjallisten todisteiden perusteella on selvää, ettei kantajan vaatimuksen hyväksymiselle ole edellytyksiä. Ehdotuksen perustelujen mukaan ensiksi mainittu tilanne on kyseessä, kun kanne on selvästi nostettu vastapuolen tai muun henkilön oikeuksien loukkaamiseksi. Säännöstä voitaisiin soveltaa, jos olisi ilmeistä, että kanne on nostettu toisen oikeuksien loukkaamiseksi ilman aitoa oikeussuojan tarvetta, jolloin kanteen nostamista voidaan pitää oikeuden väärinkäyttönä. Ehdotettu sanamuoto liittää tutkimatta jättämisen kuitenkin vain kantajan motivaatioon, vaikka kanne voisi hyvinkin olla hylättävästä motivaatiosta huolimatta oikeudellisesti perusteltu. Esimerkiksi yleiseltä kannalta tai asian ajamisen vaatimien kustannusten näkökulmasta vähäisen saatavan perimistä tai vahingonkorvauksen vaatimista ei liene aiheellista torjua ehdotetun kaltaisella säännöksellä. Ehdotus koskee sanamuotonsa mukaan vain kanteita, mutta OK 8:13:n viittaussäännöksen perusteella se soveltuisi ilmeisesti myös hakemusasioina käsiteltäviin lapsiasioihin, joissa sama vaatimus esitetään toistuvasti ja jopa lyhyin väliajoin. Houkutus käyttää säännöstä näissä tapauksissa voisi olla suuri, vaikka vaatimuksen perusteena tavallisesti esitettävä väite olosuhteiden muuttumisesta voi olla hyvinkin vaikeasti arvioitavissa tuossa vaiheessa. Ehdotetusta sanamuodosta ei ilmene ehdotuksen perusteluissa mainittu oikeussuojan tarpeen puuttuminen, minkä on vakiintuneesti katsottu voivan johtaa kanteen tutkimatta jättämiseen. Ehdotuksessa ei riittävästi selvennetä sen soveltamisedellytyksiä. Ehdotuksen perusteluissa viitatuista neljästä korkeimman oikeuden ratkaisusta vain ratkaisusta 1992:145 ilmenee joitakin suuntaviivoja oikeuden väärinkäyttönä pidettävästä menettelystä. Ratkaisussa kannetta ei kuitenkaan jätetty tutkimatta, vaan se hylättiin, koska ehdottomien takuusitoumusten nojalla esitetty maksuvaatimus oli asiassa esitetyn selvityksen perusteella niihin perustuvan oikeuden väärinkäyttöä. Ratkaisu ei siten selvennä ehdotettua säännöstä, jonka tarpeellisuus OK 5:6.3:n jo nyt mahdollistaman selvästi perusteettomana hylkäämisen lisäksi on kyseenalainen. Ehdotuksen perustelujen mukaan toiseksi mainittu tilanne on kyseessä, kun aivan ilmeistä olisi, ettei asiassa ole edellytyksiä päätyä kantajan vaatimaan lopputulokseen. Ehdotuksen mukaan ratkaisu tehtäisiin haastehakemuksen ja siihen liitettyjen kirjallisten todisteiden perusteella. Käytännössä haastehakemuksissa ei nimetä edes kirjallista näyttöä kattavasti, vaan näyttö täydentyy ja muuttuu oleellisestikin valmistelun aikana. Myös se, mitä kullakin kirjallisella todisteella on tarkoitus osoittaa, on usein epäselvää. Vielä epäselvempää on se, mikä todisteen nimenneen asianosaisen mielestä kussakin kirjallisessa todisteessa osoittaa sen, mitä hän haluaa todistella. Ehdotettu säännös on vieläkin arveluttavampi, jos sen nojalla on tarkoitettu voitavan tehdä kyseinen ratkaisu myös siinä tapauksessa, että haastehakemuksessa on nimetty suullista todistelua tai siitä ilmenee tarkoitus tai aikomus nimetä sellaista. Sanamuodon perusteella säännöstä ei myöskään voitaisi soveltaa, jos kirjallisia todisteita ei nimetä haastehakemuksessa lainkaan. Ehdotetun säännöksen tarpeellisuus OK 5:6.3:n jo nyt mahdollistaman selvästi perusteettomana hylkäämisen lisäksi on kyseenalainen. Ehdotuksesta ei myöskään ilmene, tulisiko kantajaa kuulemisperiaatteen mukaisesti kuulla ennen siinä tarkoitettujen ratkaisujen tekemistä. Selventäminen olisi perusteltua, kun lainkohdan 1 momentin tilanteissa asianosaisen kuuleminen on pakollista.
      • Oulun käräjäoikeus, Savela Antti
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Asianomistajan yksin ajaman rikosasian käsittelyyn esitetyt muutosehdotukset ovat kaikilta osin kannatettavia. Ne eivät vaaranna asianomistajan oikeusturvaa, mutta samalla selkiyttävät tuomioistuimen harkintavaltaa.
      • Espoon käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotukset ovat kannatettavia.
      • Keski-Suomen käräjäoikeus, Tapani Koppinen, laamanni
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • kohtien a ja b osalta kannatan ehdotusten toteuttamista
      • Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei erityistä kommentoitavaa.
      • Suomen haastemiehet JHL ry, Salokannel Ilpo
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei erikseen lausuttavaa.
      • Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei lausuttavaa.
      • Etelä-Karjalan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotus on kannatettava.
      • Suomen syyttäjäyhdistys ry, Suomen syyttäjäyhdistyksen hallitus
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Ei lausuttavaa.
      • Etelä-Savon käräjäoikeus, Oikeusprosessien keventämistä koskeva työryhmän mietintö on käsitelty tuomarikokouksessa 24.8.2017.
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Ehdotukset ovat kannatettavia.
      • Kymenlaakson käräjäoikeus
        Päivitetty:
        1.9.2017
        • Ehdotetut muutokset ovat erittäin tärkeitä. Pykäliä muutettaessa olisi syytä harkita tulisiko säännöksiä terävöittää vielä enemmän. Asioita, joissa on selvää tai ilmeistä, että kanne on nostettu toisen loukkaamiseksi tai muuten ilman (objektiivisesti tarkasteltuna) oikeussuojan tarvetta vievät tällä hetkellä kohtuuttomasti työaikaa.
      • Satakunnan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Muutos on tarpeellinen ja käräjäoikeus kannattaa esitystä.
      • Turun hovioikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Hovioikeus pitää esitettyjä muutoksia kannatettavina.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Käräjäoikeus pitää mietinnössä esitettyjä ehdotuksia kannatettavina.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        29.8.2017
        • Ehdotetut muutokset ovat kannatettavia työryhmän perusteluiden mukaisesti.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Päivitetty:
        25.8.2017
        • Työryhmä ehdottaa haastehakemuksen täydennyttämisen ja tutkimatta jättämisen perusteiden laajentamista uudella epäselvyyttä ja sekavuutta koskevalla kriteerillä. Uusiksi tutkimattajättämiskriteereiksi ehdotetaan lisäksi oikeuden väärinkäyttö -perustetta ja vaatimusten hyväksymättä jäämisen selvyyttä. Viimeksi mainittu ehdotus muistuttaa Norjan siviiliprosessilain sääntelyä (s. 36). Ehdotukset lisäisivät käräjäoikeuden harkintavaltaa haastehakemusten tutkittavaksi ottamisessa. Mietinnön perusteluissa korostetaan asianmukaisesti tarvetta lähettää yksilöity haastehakemuksen täydennyspyyntö ennen tutkimatta jättämiseen päätymistä. En vastusta ehdotuksia.
      • Itä-Suomen hovioikeus, Lausunnon ovat laatineet hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen ja hovioikeudenneuvokset Juha Nieminen ja Marja-Leena Honkanen.
        Päivitetty:
        8.8.2017
        • Hovioikeus pitää muutosehdotuksia kannatettavina ja perusteltuina.
      • Oulun syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        25.7.2017
        • Internetin ja sähköpostin käytön räjähdysmäisen lisääntymisen myötä myös erilaiset sekavat ja sisältöään vastaamattomiksi asiakirjoiksi otsikoidut kirjoitukset eri viranomaisille ovat näkemyksemme mukaan lisääntyneet. Tuomioistuimet ovat tuskin säästyneet tältä ilmiöltä. On tärkeää, että niiden resursseja ei uhrata tällaisten kirjoitusten selvittelyyn enempää kuin on tarpeen sen toteamiseksi, että edellytyksiä näiden "kanteiden" tai "haastehakemusten" tutkimiseen ei ole. Työryhmän ehdotukset oikeudenkäymiskaaren ja ROL:n muuttamisesta ovat näiltä perusteltuja.
      • c) Lausuntonne ylimääräistä muutoksenhakua koskevista muutosehdotuksista (OK 31:14a ja OK 31:19)
      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        11.9.2017
        • Tuomariliitto kannattaa mietintöön sisältyvää ehdotusta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 14 a §:n muuttamisesta niin, että tuomion purkamista haettaisiin asianomaisen tuomion antaneelta tuomioistuimelta, jos hakemus koskee pelkästään päiväsakon rahamäärän alentamista. Tuomariliitto pitää niin ikään perusteltuna ehdotettua uutta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 19 §:ää, jonka mukaan asianosainen saisi pääsääntöisesti käyttää ylimääräistä muutoksenhakukeinoa korkeimmassa oikeudessa samassa asiassa vain kerran.
      • Vantaan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.9.2017
        • -
      • Espoon käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • -
      • Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Säännös vahvistaa lähtökohtaa, että lainvoimainen tuomio jää pysyväksi. Usein vuosien päästä tehtävän muutoksenhaut ovat paitsi prosessina hankalia myös materiaaliselta merkitykseltään vähäisiä.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Esityksessä ehdotetaan, että päiväsakon rahamäärän alentamista voitaisiin hakea suoraan asian ratkaisseelta käräjäoikeudelta (ehdotettu OK 31:14 a). Sakkorangaistusten täytäntöönpanoviranomaisena Oikeusrekisterikeskus kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu ylimääräistä muutoksenhakua koskeva säädös vaikuttaisi sakkorangaistusten täytäntöönpanoon. Ylimääräisen muutoksenhaun tullessa vireille sen kohteena oleva sakkorangaistus voi olla lainvoimainen ja siihen on voitu kohdistaa erilaisia täytäntöönpanotoimia. Erityisesti siinä tilanteessa, jossa sakon sijaan on määrätty muuntorangaistus, sakon täytäntöönpanotilanne on huomioitava ja myös sakon muuntorangaistusta koskeva päätös otettava tarkastelun alle. Oikeusrekisterikeskus ehdottaa, että ehdotettuun lainkohtaan lisätään säädös, jonka mukaan tuomioistuimen tulee selvittää sakon täytäntöönpanotilanne ennen kuin se tekee päiväsakon rahamäärän alentamista koskevan päätöksen. Tuomioistuin voi selvittää sakon täytäntöönpanotilanteen pyytämällä tätä koskevan tiedon sakkorekisteristä. Tässä yhteydessä on syytä arvioida, onko tuomioistuimilla nykyisin voimassa olevien säädösten nojalla oikeus saada tieto sakon täytäntöönpanotilanteesta sakkorekisteristä vai tulisiko sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) 50 §: ää täydentää.
      • Suomen haastemiehet JHL ry, Salokannel Ilpo
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei erikseen lausuttavaa.
      • Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei lausuttavaa.
      • Etelä-Karjalan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • -
      • Suomen syyttäjäyhdistys ry, Suomen syyttäjäyhdistyksen hallitus
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Ei lausuttavaa.
      • Etelä-Savon käräjäoikeus, Oikeusprosessien keventämistä koskeva työryhmän mietintö on käsitelty tuomarikokouksessa 24.8.2017.
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Itä-Suomen hovioikeus on lausunnossaan liittyen päiväsakon rahamäärää koskevaan ylimääräiseen muutoksenhakuun esittänyt, että ylimääräisen muutoksenhaun sijaan päiväsakon rahamäärän alentamista koskeva asia voitaisiin käsitellä oikaisumenettelyssä käräjäoikeudessa. Etelä-Savon käräjäoikeus pitää Itä-Suomen hovioikeuden ehdotusta kannatettavana ja tarkoituksenmukaisena. Muilta osin käräjäoikeudella ei ole lausuttavaa ylimääräistä muutoksenhakua koskevista muutosehdotuksista.
      • Kymenlaakson käräjäoikeus
        Päivitetty:
        1.9.2017
        • Ei erikseen lausuttavaa.
      • Satakunnan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        31.8.2017
        • Käräjäoikeudella ei ole lausuttavaa asiasta.
      • Turun hovioikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Hovioikeudella ei tältä osin ole huomautettavaa työryhmän ehdotuksen osalta siltä osin kuin se koskee hovioikeudessa käsiteltäviä asioita.
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Käräjäoikeudella ei ole lausuttavaa esityksestä tältä osin.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        29.8.2017
        • Ehdotetut muutokset ovat kannatettavia työryhmän perusteluiden mukaisesti.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Päivitetty:
        25.8.2017
        • Nähdäkseni ehdotus hakea tuomion purkua päiväsakon rahamäärän alentamisvaatimukseen rajoittuvissa tilanteissa suoraan asian ratkaisseelta tuomioistuimelta on tarkoituksenmukainen ja oikeudellisesti hyväksyttävä. Pidän kannatettavana ehdotusta, jonka mukaan korkeimmassa oikeudessa siirryttäisiin korkeinta hallinto-oikeutta vastaavaan menettelyyn siinä, että ylimääräiseen muutoksenhakuun voi lähtökohtaisesti turvautua vain yhden kerran.
      • Itä-Suomen hovioikeus, Lausunnon ovat laatineet hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen ja hovioikeudenneuvokset Juha Nieminen ja Marja-Leena Honkanen.
        Päivitetty:
        8.8.2017
        • Päiväsakon rahamäärää määrättäessä tapahtuu melko usein, että rahamäärä tulee määrätyksi puutteellisten tietojen perusteella ja ratkaisua joudutaan korjaamaan jälkikäteen muutoksenhakumenettelyssä hovioikeudessa ja toisinaan myös korkeimmassa oikeudessa. Menettely on tarpeettoman raskas ja kallis asian laatuun nähden. Yksinkertaisin ja oikeusturvan takaava edullinen menettely olisi ylimääräisen muutoksenhaun sijaan käsitellä asia oikaisumenettelyssä käräjäoikeudessa. Menettelytapaa voitaisiin käyttää sekä lainvoimaisissa että lainvoimaa vailla olevissa asioissa ja se voisi olla samantyyppinen kuin kirjoitusvirheen tai muun siihen verrattavan virheen oikaisemisessa. Mietinnön perustelujenkin mukaan kysymys on teknisluonteisella perusteella tehtävästä oikaisusta (s. 73). Muutoksenhaku oikaisupäätökseen voitaisiin hovioikeudessa edellä kohdassa 2.b) esitetyllä tavalla käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 14 a §:n 2 momentin mukaan, jos purkuhakemus hyväksytään, tuomioistuin voi samalla oikaista tuomiota. Tuomion oikaiseminen on mahdollista myös saman luvun 9 a §:ssä tarkoitetussa rikoslain 7 luvun 6 §:ssä säädetyssä yhteisen rangaistuksen kohtuullistamisen tilanteessa. Hovioikeudessa yhden tuomarin toimivaltaa on ehdotettu laajennettavaksi niin, että hän voi ratkaista 14 a §:ssä tarkoitetusta asiasta tehdyn valituksen. Epätietoisuutta voi syntyä siitä, kuuluuko tähän toimivaltaan myös valitus puretun tuomion oikaisemisesta. Oikaisun kohteena ollut asia on voitu ratkaista käräjäoikeudessa lautamies- tai vahvennetussa tuomarikokoonpanossa. Hovioikeus ei ota kantaa ylimääräisen muutoksenhaun rajoittamiseen korkeimmassa oikeudessa.
      • Oulun syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        25.7.2017
        • Työryhmän ehdotukset ylimääräisen muutoksenhaun rajoittamisesta ovat kannatettavia. Mielestämme lainsäädännössä on syytä heti alkuunsa estää pyrkimykset ketjuttamalla moninkertaistaa ylimääräisiä muutoksenhakemuksia, jos käytännössä sama asia on jo kertaalleen hylätty korkeimmassa oikeudessa.
  • Lausunnonantajia: 16

    8. Muuta

      • Onko teillä muuta lausuttavaa työryhmän ehdotukseen liittyen?

      • Korkein oikeus
        Päivitetty:
        21.9.2017
      • Korkein oikeus
        Päivitetty:
        21.9.2017
        • OM.OH2017_141. Oikeusprosessien keventäminen. Vähemmistön lausuma.pdf
      • Kimmo Vanne
        Päivitetty:
        11.9.2017
        • Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä Tuomariliitto kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että mietinnössä ei ole käsitelty tiedoksiantosäännöksiä lukuun ottamatta ns. yhden kosketuksen periaatetta rikosasioissa. Tuomariliitto esittää erikseen selvitettäväksi, että oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 14 §:n 1 momentin säännös tiedoksiannosta yhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai muulle yhteisölle tarkistettaisiin vastaamaan nykyaikaisia viestivälineitä ja liiketoimintatapoja. Harkittavaksi olisi otettava esimerkiksi se, voitaisiinko lainkohdassa mainitun yhteisön edellyttää ilmoittavan rekisteritietoihinsa myös sähköinen osoite, joihin viranomaisten tiedoksiannot voitaisiin lähettää. Tällä hetkellä oikeudenkäyntejä viivästyttää eräissä tapauksessa se, että yhtiön edustajat eivät oleskele Suomessa eikä yhtiöllä välttämättä ole kiinteää toimipaikkaa. Useassa tällaisessa tilanteessa sähköisesti suoritettu tiedoksianto tavoittaisi vastaanottajan varmemmin kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:n 1 momentissa säädetty viimesijainen mahdollisuus suorittaa tiedoksianto luovuttamalla asiakirjat paikalliselle poliisiviranomaiselle ja lähettämällä siitä ilmoitus postitse tai saman luvun 10 §:ssä säädetty tiedoksianto kuuluttamalla. Esityksen vaikutuksista Tuomariliitto kiinnittää huomiota siihen, että esityksen taloudellisia vaikutuksia koskevassa jaksossa on arvioitu syntyvän säästöjä. Lähtökohta on virheellinen. Ensinnäkin prosessien keventämistä ei tule nähdä kustannussäästönä vaan olemassa olevien resurssien tehokkaana kohdentamisena. Toisekseen, kuten on jo edellä lausuttu, videoyhteyksien käytön laajentaminen oikeusturvan takaavalla tavalla ja asianmukaiset turvajärjestelyt edellyttävät huomattavaa lisäpanostusta tuomioistuinten voimavaroihin. Vastaavalla tavalla kuin on korkeimman oikeuden osalta esitetty (s. 54) myös alempien oikeuksien oikeusprosessin keventämisestä vapautuvat voimavarat tulee siirtää vaativimpien asioiden käsittelyyn ja parantaa alempien oikeuksien mahdollisuuksia keskittyä päätehtäväänsä. Oikeudenkäyntimenettelyn painopisteen siirtäminen käräjäoikeuksiin ja hovioikeuksien jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentaminen edellyttävät, että käräjäoikeuksissa käytetään nykyistä useammin laajennettuja ja kolmen tuomarin kokoonpanoja sekä panostetaan perustelujen laadukkuuteen. Lausunnon valmistelu Lausunnon valmistelusta ovat vastanneet käräjätuomarit Pekka Louhelainen, Sari Nevalainen, Minna Hällström ja Paula Virrankoski sekä hovioikeudenneuvokset Wilhelm Norrman ja Kimmo Vanne. Lausuntoasiaa on käsitelty Käräjäoikeustuomarit ry:n hallituksessa 11.8.2017, Suomen hovioikeustuomarit ry:n hallituksessa 31.8.2017 sekä Tuomariliiton oikeuspoliittisessa valiokunnassa ja hallituksessa 14.8.2017.
      • Vantaan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        6.9.2017
        • Voimassa olevien OK 5:15 d:n ja ROL 5:10 a:n mukaan valmisteluistuntoon osallistuvilla ei tarvitse olla näköyhteyttä keskenään. Ehdotuksessa pykälien sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että käytettäessä puhelimen sijasta teknistä tiedonvälitystapaa käsittelyyn osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään, vaikka pykäliin ei ehdoteta tehtäväksi asiallista muutosta. Myös ehdotettu OK 12:8.5, jonka mukaan teknisen tiedonvälitystavan käyttämisestä valmistelun istunnossa säädetään 5 luvun 15 d §:ssä, viittaa siihen, että näköyhteyden vaatimus tässä yhteydessä on erehdys. Sanamuodoista on siten syytä poistaa näköyhteyden vaatimus.
      • Espoon käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Riitaisiksi tulleiden summaaristen riita-asioiden ryhmä on hyvin moninainen ja tyypillisesti sellainen, jossa maallikkovastaajat itse ajavat asiaansa. Näiden
      • Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • -
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotus edellyttää muutosten tekemistä rikostuomiojärjestelmään (RITU). Tästä aiheutuu kertaluonteisia tietojärjestelmäkustannuksia, joiden määrä tulee arvioida tarkemmin jatkovalmistelussa. Sakon täytäntöönpanotietojen luovuttaminen tuomioistuimille aiheuttaisi vähäisiä kustannuksia Oikeusrekisterikeskuksen täytäntöönpanojärjestelmään.
      • Suomen haastemiehet JHL ry, Salokannel Ilpo
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ei erikseen lausuttavaa.
      • Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Liitteenä muistio.
      • Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • LML-oikeusprosessien keventäminen_muistio.pdf
      • Rikosseuraamuslaitos
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Tämän lausunnon valmisteluvaiheessa Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö varasi kaikille rikosseuraamusalueille mahdollisuuden lausua mietinnöstä. Keskushallintoyksikölle lausuntonsa toimittivat Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskus sekä Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskus, joka oli saanut omat lausunnot Jokelan vankilasta ja Vantaan vankilasta. Videoyhteyden käytön laajentamiseen liittyen mietinnössä on viitattu käräjäoikeusverkoston harventumiseen ja käräjämatkojen pidentymiseen (käräjäoikeuksien rakenneuudistus HE 270/2016 vp). Tämän lisäksi tutkintavankeuden vaihtoehtoja ja järjestämistä koskevassa uudistuksessa (HE 252/2016 vp) on tarkoitus lisätä videoneuvottelulla tapahtuvan kuulemisen mahdollisuuksia vankiloissa liittyen tutkintavankien nopeampaan siirtämiseen poliisin säilytystiloista vankiloihin. Rikosseuraamuslaitos pyytääkin ottamaan jatkovalmistelussa huomioon vankiloiden videoneuvottelulaitteiden ja sopivien tilojen tarpeen ja riittävyyden kaikki vireillä olevat uudistukset kokonaisuutena huomioiden.
      • Etelä-Karjalan käräjäoikeus
        Päivitetty:
        4.9.2017
        • Ehdotetut uudistukset olisi hyvä saada toteutettua mahdollisimman nopealla aikataululla.
      • Suomen syyttäjäyhdistys ry, Suomen syyttäjäyhdistyksen hallitus
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Ei muuta lausuttavaa tässä yhteydessä.
      • Etelä-Savon käräjäoikeus, Oikeusprosessien keventämistä koskeva työryhmän mietintö on käsitelty tuomarikokouksessa 24.8.2017.
        Päivitetty:
        3.9.2017
        • Etelä-Savon käräjäoikeudella ei ole muuta lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta.
      • Turun hovioikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Oikeusprosessien keventäminen.pdf
      • Helsingin käräjäoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2017
        • Ei ole.
      • Itä-Suomen hovioikeus, Lausunnon ovat laatineet hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen ja hovioikeudenneuvokset Juha Nieminen ja Marja-Leena Honkanen.
        Päivitetty:
        8.8.2017
        • Hovioikeus toteaa, että myös aineellista lainsäädäntöä tarkastelemalla olisi löydettävissä keinoja oikeusprosessien keventämiseksi.
      • Oulun syyttäjänvirasto
        Päivitetty:
        25.7.2017
        • Työryhmän mietintö on tarkkaan harkittu kokonaisuus. Mietintöön sisältyvillä uudisuksilla, jos ne toteutetaan, oikeusprosessit kevenevät kaikissa oikeusasteissa. Näyttäisi siltä, että mitään yhteiskunnallisessa keskustelussa kovin kiistanalaista asiaryhmää ei nyt oltaisi tuomassa suomalaiseen lainsäädäntöön. Siksi toivomme, että jatkovalmistelu etenisi ripeästi, ja että uudistusten etenemistä tällä hetkellä haittaavat puutteet tietojärjestelmissä saataisiin nopeasti kuntoon.