• Lausunnonantajia: 7
    Lausunnonantajan lausunto
      • 1) Onko teillä huomioita koskien opiskelijaryhmiä, jotka ovat oikeutettuja kunnan järjestämään opiskeluterveydenhuoltoon?
        Har ni kommentarer om de studerandegrupper som är berättigade till den studerandehälsovård som kommunen ordnar?
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry, Tujula Matti
        Päivitetty:
        15.6.2021
        • Ei huomioita esitettyjen muutosten osalta. Samassa yhteydessä nostamme kuitenkin esiin sen epäkohdan, että oppisopimusopiskelijat eivät ole oikeutettuja opiskeluterveydenhuoltoon, koska he eivät ole oikeutettuja opintotukeen. Tämä ei ole juuri ollut ongelma aiemmin, kun oppisopimuskoulutus on järjestetty pääosin tutkintomuotoisena, monivuotisena koulutuksena. Nykyisen ammatillisen koulutuksen aikana järjestetään kuitenkin yhä enemmän myös lyhyempiä, kuukausissa laskettavia oppisopimusjaksoja, joilta opiskelija palaa opiskelemaan oppilaitokseen. Samoin siirtymiä koulutussopimukselta oppisopimuksiin pyritään lisäämään sekä tekemään näistä siirtymästä joustavia. Näissä tilanteissa opiskelijalle ei ole useinkaan selvää, että hänen oikeutensa opintotukeen saati opiskeluterveydenhuoltoon samalla katkeaa. Näiden lyhyempien oppisopimusjaksojen osalta ei ole niin opiskelijan, oppilaitoksen kuin opiskeluterveydenhuollon tarjoajankaan kannalta mielekästä rajoittaa pääsyä opiskeluterveydenhuoltoon ja lisätä näin epäselviä tilanteita ja vastuiden selvittelyä. Tilanne pitäisikin purkaa poistamalla oppisopimuskoulutus opintotuen saamisen rajoituksista ja hoitaa sääntely vain tulorajojen kautta, kuten tehdään muun opiskelun aikaisen työnteon kohdalla.
      • Suomen Opiskelija-Allianssi -OSKU ry
        Päivitetty:
        15.6.2021
        • Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:llä kannattaa esitettyjä ehdotuksia.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        14.6.2021
        • -
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Suomen ylioppilaskuntien liitolla ei ole huomioita tähän lausuttavaan kohtaan.
      • Suomen Opiskelijakuntien liitto SAMOK ry
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Pidämme esitystä perusteltuna. Tahdomme kuitenkin huomauttaa, että korkeakoulujen kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto on syytä turvata ja avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijoilla tulisi olla oikeus ainakin osittain kunnan järjestämiin opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Avoimen polkuopiskelijat opiskelevat usein muun, tutkinto-opiskelijoista koostuvan ryhmän kanssa yhdessä ja suorittavat harjoitteluja opinnoissaan. Käytännössä opinnot ovat tällöin päätoimisia, vaikka polkuopiskelijat eivät ole oikeutettuja opintotukeen. Moni polkuopiskelija hakee ja pääsee ensimmäisen vuoden jälkeen tutkinto-opiskelijaksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että he saavat opiskeluterveydenhuollon tuen heti opintojensa alussa: tämä edistää paitsi hyvinvointia, myös sitoutuneisuutta opintoihin. Sosiaali- ja terveysalan harjoitteluissa opiskelijalla on lisäksi harjoitteluun mennessään oltava riittävä rokotussuoja ja opiskelijalla tulee olla mahdollisuus täydentää rokotussuojaansa ennen harjoittelun aloittamista. Ennen YTHS:n AMK-laajentumista käytännöt ovat vaihdelleet eri kunnissa, mutta eräillä paikkakunnilla myös avoimen opiskelijat saivat käydä hakemassa rokotuksen korkeakoulun terveydenhoitajan vastaanotolla. On sekä opiskelijan, harjoittelupaikkojen että kansanterveyden etu mahdollistaa ja yhtenäistää polkuopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto. Katsomme, että avoimen ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden osalta opiskeluterveydenhuoltoa tulisi yhtenäistää koko maassa. Ehdotamme, että asiaa tarkastellaan tämän asetusmuutoksen yhteydessä. Kansainväliset vaihto-opiskelijat jouduttiin YTHS-laajennuksen yhteydessä rajaamaan YTHS:n palveluiden ulkopuolelle ja pidämme erittäin tärkeänä, että kunnat huolehtivat heidän opiskeluterveydenhuoltonsa järjestämisestä.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Hyvinvointivaikuttajat osasto , Tiedolla johtaminen ja vertaiskehittäminen -yksikkö
        Päivitetty:
        8.6.2021
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ei ole huomioita koskien kunnan järjestämän opiskeluterveydenhuollon opiskelijaryhmiä.
      • Kansaneläkelaitos, Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö - Osaamiskeskuksen työterveyshuolto- ja opiskeluterveysryhmä
        Päivitetty:
        21.5.2021
        • Kelalla ei ole huomioita koskien kunnan järjestämän opiskeluterveydenhuollon opiskelijaryhmiä.
      • 2) Onko oppivelvollisuuden laajeneminen sekä muuttunut opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan lainsäädäntö mielestänne huomioitu riittävästi?
        Anser ni att den utvidgade läroplikten och den förändrade lagstiftningen inom undervisnings - och kulturministeriets förvaltningsområde har beaktats tillräckligt?
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry, Tujula Matti
        Päivitetty:
        15.6.2021
        • On huomioitu.
      • Suomen Opiskelija-Allianssi -OSKU ry
        Päivitetty:
        15.6.2021
        • Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry katsoo, että oppivelvollisuuden laajentuminen on huomioitu riittävästi. Korostamme kuitenkin, että ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla tulee olla oikeus kuraattori- ja psykologipalveluihin, ja että kaikille opiskelijoille tulee taata riittävät tuki- ja ohjauspalvelut. Kannamme huolta eteenkin kuraattori- ja psykologipalveluiden resurssien riittävyydestä. Varhaisessa vaiheessa saadut tukitoimet ehkäisevät pidempiaikaisia seurauksia ja onkin oleellista, että opiskelijahuollon ja –terveydenhuollon palvelut ovat saavutettavissa mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        14.6.2021
        • Perusopetuslaissa (628/1998) säädetty perusopetuksen lisäopetus, lukiolaissa säädetty (714/2018) maa-hanmuuttajille ja vieraskielisille tarkoitettu lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja ammatillisesta kou-lutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettu ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus yh-distetään 1.8.2022 lukien uudeksi tutkintokoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi (TUVA), josta sääde-tään tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020). Uuden koulutus-kokonaisuuden myötä edellä mainittujen siihen yhdistettävien koulutusten järjestäminen päättyy. Uutta TUVA-koulutusta voisivat järjestämisluvan perusteella järjestää lukiolaissa tarkoitetut lukiokoulutuksen järjestäjät, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetut ammatillisen koulutuksen järjestäjät sekä perusopetuslaissa tarkoitetut yksityiset perusopetuksen järjestäjät sekä valtion oppilaitokset. Lisäksi kunnat voisivat järjestää TUVA-koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että uusi TUVA-koulutus tulee ottaa huomioon opiskeluterveydenhuoltoa koskevassa sääntelyssä. Voimassa olevan terveydenhuoltolain (1326/2010) 16 §:n mukaan kunnan on järjestettävä koulutervey-denhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille. Yksityisten perusopetuksen järjestäjien sekä kuntien (perusopetuksen järjestäjinä) järjestämän TUVA-koulutuksen opiskelijoiden voitaneen katsoa olevan oikeutettuja kouluterveydenhuoltoon voimassa olevan tervey-denhuoltolain 16 §:n nojalla, koska TUVA-koulutusta järjestetään tällöin perusopetusta antavissa oppilai-toksissa. Tämä seikka olisi kuitenkin selkeyden vuoksi hyvä tuoda esiin asetusluonnoksen perusteluissa. Asetusluonnoksen 3 §:n 1 momentin mukaan terveydenhuoltolain 17 §:ssä tarkoitettuun kunnan järjes-tämään opiskeluterveydenhuoltoon on oikeutettu 1 kohdan mukaan opiskelija, joka opiskelee ammatilli-sesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettua koulutusta antavassa oppilaitoksessa ja 2 kohdan mukaan opiskelija, joka opiskelee lukiolain (741/2018) 1 §:ssä tarkoitettua koulutusta antavassa oppilaitoksessa. Näissä mainituissa oppilaitoksissa järjestettäisiin jatkossa myös TUVA-koulutusta, joten myös TUVA-koulutuksen opiskelijoiden voitaneen katsoa olevan ehdotettujen säännösten perusteella oikeutettuja opiskeluterveydenhuoltoon. Selkeyden vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa, että TUVA-koulutuksen opiskelijoiden asema kuitenkin mainittaisiin asetuksen 3 §:ssä tai vähintään asetuksen perustelumuistiossa. Asetuksen 3 §:n 1 momenttiin voitaisiin lisätä esimerkiksi kohta, jossa säädetään, että opiskeluterveydenhuoltoon on oikeutettu opiskelija, joka opiskelee tutkintokoulutukseen valmenta-vasta koulutuksesta (1215/2020) annetussa laissa tarkoitettua koulutusta antavassa 1 tai 2 kohdassa tar-koitetussa oppilaitoksessa (ammatillista koulutusta tai lukiokoulutusta antavassa oppilaitoksessa). Asetusluonnoksen 3 §:n 1 momentin mukaan opiskeluterveydenhuoltoon on 3 kohdan mukaan oikeutet-tu opiskelija, joka opiskelee vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 2 §:n 3 ja 5 momentissa tai 7 a luvussa tarkoitettua koulutusta antavassa oppilaitoksessa. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 2 §:n 3 momentissa säädetään kansanopistoista ja lain 7 a luvussa säädetään kansanopistojen järjestämästä oppivelvollisille suunnatusta koulutuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan 7 a lu-vun mainitseminen pykälän sanamuodossa erikseen on tarpeetonta, sillä kyseinen koulutus on lain 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua kansanopistojen antamaa koulutusta. Selkeyden vuoksi asia olisi kuitenkin hyvä mainita perusteluissa, jos se poistetaan pykälän sanamuodosta. Asetusluonnoksen 3 §:n 1 momentin mukaan opiskeluterveydenhuoltoon on 7 kohdan mukaan oikeutet-tu oppivelvollisuuslain (1214/2020) 5 §:n 2 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa olevat opiskelijat, jotka ovat suorittaneet perusopetuslain (628/1998) 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun perusopetuksen. Oppivelvollisuuslain 5 §:n 2 momentin mukaan oppivelvollinen, joka on suorittanut perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun perusopetuksen ja jolta puuttuu perusopetuksen jälkeisen koulutuksen suorittamiseksi riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, voi suorittaa oppivelvollisuutta kansanopistossa järjestettävässä sellaisessa koulutuksessa, jossa noudatetaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 20 §:n 2 momentissa tarkoitettuja aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen ope-tussuunnitelman perusteita tai Opetushallituksen laatimaa maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen opetussuunnitelmasuositusta. Myös tätä koskeva erillinen säännös (asetusluonnoksen 7 kohta) on ope-tus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan tarpeeton, sillä kyseinen koulutus on lain 2 §:n 3 mo-mentissa tarkoitettua kansanopistojen antamaa koulutusta. Selkeyden vuoksi asia olisi kuitenkin hyvä mainita perusteluissa, jos se poistetaan pykälän sanamuodosta. Asetusmuistiossa todetaan, että ehdotetun 3 §:n 1 momentin 1 kohta, joka koskee ammatillisessa koulu-tuksessa olevia opiskelijoita, kattaisi myös valmentavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Asetusmuisti-on mukaan valmentava koulutus tulee oppivelvollisuuden laajentamisen jälkeen kuitenkin olemaan työ-hön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta ja sitä aletaan järjestää 1.8.2022 lukien. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että nykyisin ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään kahdes-ta valmentavasta koulutuksesta: ammatilliseen koulutukseen valmentavasta koulutuksesta (VALMA) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta (TELMA). Näistä ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus yhdistyy 1.8.2022 lukien uuteen tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA), josta säädetään jatkossa erillisessä laissa. Sen sijaan työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus ei muutu, vaan sitä järjestetään jo nykyisin ja siitä säädettäisiin jatkossakin ammatillisesta koulu-tuksesta annetussa laissa. Ehdotettu 1 kohta kattaisi siis nykytilaa vastaavasti ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (31.7.2022 saakka) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuk-sen, jonka järjestäminen ei muutu.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Suomen ylioppilaskuntien liitolla ei ole huomioita tähän lausuttavaan kohtaan.
      • Suomen Opiskelijakuntien liitto SAMOK ry
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Pidämme ehdotettuja muutoksia tärkeinä ja tarpeellisina. Tahdomme korostaa, että myös ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla tulee olla oikeus kuraattori- ja psykologipalveluihin. Kaikilla opiskelijoilla tulee olla riittävät tuki- ja ohjauspalvelut riippumatta siitä, missä tai millä asteella opiskelevat.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Hyvinvointivaikuttajat osasto , Tiedolla johtaminen ja vertaiskehittäminen -yksikkö
        Päivitetty:
        8.6.2021
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielestä oppivelvollisuuden laajeneminen sekä muuttunut opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan lainsäädäntö on huomioitu riittävästi.
      • Kansaneläkelaitos, Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö - Osaamiskeskuksen työterveyshuolto- ja opiskeluterveysryhmä
        Päivitetty:
        21.5.2021
        • Kelalla ei ole huomioita oppivelvollisuuden laajentumisen osalta.
      • 3) Onko teillä muita huomioita koskien asetusesitystä?
        Har ni några andra kommentarer om förslaget till förordning?
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry, Tujula Matti
        Päivitetty:
        15.6.2021
        • Näemme että samassa yhteydessä olisi ollut hyvä päivittää myös oppilas- ja opiskelijahuoltolakia niin, että kaikille opiskelijoille olisi tarjottu mahdollisuus yhtäläisesti kaikkiin opiskelijahuoltopalveluihin. Tämä olisi yhdenvertaista ja uuden ammatillisen koulutuksen lain hengen ja tavoitteiden mukaista.
      • Suomen Opiskelija-Allianssi -OSKU ry
        Päivitetty:
        15.6.2021
        • Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry katsoo esityksiä perusteltuina ja kannatettavina.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        14.6.2021
        • Ehdotetun 3 §:n 2 momentin mukaan opiskeluterveydenhuolto-oikeuden edellytyksenä on, että 1 mo-mentissa tarkoitetun opiskelijan koulutus oikeuttaa opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen. Ehdotettu säännös vastaisi nykytilaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulkinnan mukaan ehdotettu 3 §:n 2 momentti ei tarkoita sitä, että opiskelijan opintojen aikainen toimeentulon tukimuoto tulisi olla opintotu-ki, kunhan koulutus on lähtökohtaisesti opintotukeen oikeuttavaa päätoimista koulutusta, mikä on mai-nittu myös asetusmuistion perusteluissa. Näin ollen esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelija on oikeutettu opiskeluterveydenhuoltoon, vaikka koulutus järjestettäisiin työvoimakoulutuksena tai opiskeli-jalle maksettaisiin työttömyysetuutta, aikuiskoulutustukea tai kuntoutusrahaa. Opetus- ja kulttuuriminis-teriö ehdottaa, että tämä periaate mainittaisiin asetuksen perustelumuistiossa. Terveydenhuoltolain 17 §:n 3 momentin mukaan opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan muun kuin oppisopimukseen perustuvan työpaikalla järjestettävän koulutuksen ja työharjoittelun aikai-nen terveydenhuolto. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että oppisopimuskoulutuksen rajaaminen opiskeluterveydenhuolto-oikeuden ulkopuolelle on perusteltu, koska oppisopimuskoulutuksen opiskeli-joilla on oikeus työterveyshuollon palveluihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö huomauttaa, että oppisopi-muskoulutuksena järjestettävää koulutusta ei ole kuitenkaan rajattu oppilas- ja opiskeluhuoltolain (1287/2013) soveltamisalan ulkopuolelle, vaan ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä oppilas- ja opiskeluhuoltolain soveltamisalaa muutettiin siten, että sen piiriin otettiin myös oppisopimuskoulutuk-sen opiskelijat. Asetusmuistion vaikutusarvioinneissa todetaan, että oppivelvollisuuden laajeneminen saattaa tuoda opiskeluterveydenhuollon piiriin uusia opiskelijaryhmiä, minkä taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioi-da. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että oppivelvollisuuden laajentamisen myötä uusi opiskelijater-veydenhuollon piiriin tuleva opiskelijaryhmä on aikuisille tarkoitettua lukiokoulutuksen oppimäärää suo-rittavat oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitettuun maksuttomaan koulutukseen oikeutetut opiskelijat, jotka oppivelvollisuuden laajentamisen myötä tulevat opintotukeen oikeutetuiksi. Muut oppivelvollisuu-den suorittamiseksi hyväksyttävät koulutukset ovat jo tällä hetkellä opiskeluterveydenhuoltoon oikeutta-vien koulutusten piirissä. Oppivelvollisuuslain mukaiseen maksuttomaan koulutukseen ovat lähtökohtai-sesti oikeutettuja alle 21-vuotiaat opiskelijat, jotka eivät ole suorittaneet aiemmin toisen asteen tutkintoa. Vuoden 2018 tietojen mukaan aikuisten lukiokoulutuksen oppimäärää suoritti noin 2 500 alle 21-vuotiasta opiskelijaa. Tästä määrästä osa on sellaisia opiskelijoita, joiden opintoja ei katsottaisi maksuttomaan kou-lutukseen oikeuttaviksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö huomauttaa, että oppilas- ja opiskeluhuoltolain soveltamisalaa on oppivel-vollisuuden laajentamisen yhteydessä muutettu siten, että sen soveltamisalan piiriin kuuluvat jatkossa lukio-opintoja aikuisten opetussuunnitelman mukaisesti suorittavat oppivelvolliset, eli oikeus on sidottu nimenomaan omaan oppivelvollisuuteen, joka päättyy 18 ikävuoden täyttämiseen. Sen sijaan näiden opintojen opintotukioikeutta laajennettiin koskemaan oppivelvollisuuslaissa tarkoitettuun maksuttomaan koulutukseen oikeutettuja opiskelijoita, joka siis on laajempi ryhmä, koska oppivelvollisuuslaissa tarkoitet-tu maksuttomuus jatkuu lähtökohtaisesti oppivelvollisena aloitettujen opintojen loppuun saakka. Näin ollen asetusehdotuksen perusteella tämän opiskelijaryhmän oikeus opiskeluterveydenhuoltoon olisi laa-jempi kuin heidän oikeutensa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin palveluihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö yhtyy asetusmuistion ”Muuta” kohdassa esitettyyn näkemykseen, että opiskelijoiden oikeuden opiskeluterveydenhuoltoon tulisi ilmetä nykyistä täsmällisemmin lain tasolla.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) pitää tarkoituksenmukaisena ja tärkeänä opiskelijoiden oikeusturvan kannalta, että valtioneuvoston asetus (338/2011) päivitetään vastaamaan terveydenhuoltolakia (1326/2010), korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annettua lakia (695/2019) sekä opetustoimen lainsäädäntöä. Asetuksen päivittäminen vahvistaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon mukaisten palveluiden asemaa, eli edistää esimerkiksi ennaltaehkäiseviä ja muita tarpeenmukaisia terveyspalveluja Kansaneläkelaitoksen (Kela) järjestämänä ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tuottamana.
      • Suomen Opiskelijakuntien liitto SAMOK ry
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Pidämme esityksen ehdotuksia perusteltuina ja kannatettavina. Kuntia ja korkeakouluja tulisi vähintään ohjeistaa siitä, kuinka avoimen AMK:n polkuopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto ja tarvittavat rokotukset turvataan. Tämä on tärkeää opiskelijoiden yhdenvertaisuuden kannalta. Eri tahoilta on ilmaistu, että avoimen väylän kautta tapahtuvaa opiskelijavalintaa lisättäisiin tulevaisuudessa, ja mikäli näin tahdotaan toimia, tulee ottaa huomioon myös opiskelijoiden hyvinvointikysymykset.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Hyvinvointivaikuttajat osasto , Tiedolla johtaminen ja vertaiskehittäminen -yksikkö
        Päivitetty:
        8.6.2021
        • Valtioneuvoston asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta sovelletaan terveydenhuoltolain mukaisiin neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Nyt ehdotetut asetusesityksen muutokset ovat perusteltuja, jotta asetus vastaa olemassa olevaa lainsäädäntöä. Ehdotetun muutoksen mukaan asetuksen 3 §:ssä määritellään jatkossa vain kunnan järjestämään opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat. Korkeakouluopiskelijoiden oikeus opiskeluterveydenhuoltoon määritellään puolestaan tarkasti Opiskeluterveydenhuoltolain 2 §:ssä. Ehdotetut muutokset eivät vaikuta opiskelijoihin, jotka voimassa olevien lakien mukaisesti ovat oikeutettuja opiskeluterveydenhuoltoon. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutuksia opiskeluterveydenhuollon sisältöön, koska määräaikaisten terveystarkastusten (9 §) ja määräaikaisten suun terveystarkastusten (10 §)osalta ehdotetut muutokset ovat luonteeltaan teknisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos katsoo, että asetusesitys selkeyttää opiskeluterveydenhuollon järjestämistä muuttuneen lainsäädännön mukaisesti.
      • Kansaneläkelaitos, Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö - Osaamiskeskuksen työterveyshuolto- ja opiskeluterveysryhmä
        Päivitetty:
        21.5.2021
        • Tällä hetkellä voimassa olevan neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun valtioneuvoston asetuksen (338/2011) 3 pykälässä mainitaan toisen asteen opiskelijoiden lisäksi myös korkeakouluopiskelijat. Pykälää ollaan muuttamassa 1.1.2021 voimaan tulleen korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019, opiskeluterveydenhuoltolaki) perusteella, koska korkea-kouluopiskelijoiden osalta opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi Kansaneläkelaitokselle (Kela). Lain säätämisen myötä, korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon oikeutettujen opiskelijoiden määritelmä sisällytettiin opiskeluterveydenhuoltolakiin. Ehdotetulla muutoksella on tarkoitus muuttaa asetuksen 3 pykälää siten, että jatkossa siinä mainitaan vain kunnan järjestämään opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat. Tämän johdosta asetuksen määräaikaisia terveystarkastuksia koskeviin 9 ja 10 pykäliin on ehdotettu lisättäväksi oma momentti, jossa todetaan Kelalle säädetty korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvelvollisuus ja korkeakouluopiskelijoiden terveystarkastuksille asetetut määrälliset vähimmäisvaatimukset. Muilta osin asetus-luonnoksessa ei ole Kelaa koskevia mainintoja. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyynnön mukaan asetusta tulee muuttaa sen vuoksi, että Kelan järjestämisvastuu huomioitaisiin asetuksessa terveystarkastusten osalta. Edelleen lausuntopyynnön mukaan tavoitteena on, että asetus vastaisi nykyistä paremmin opiskeluterveydenhuoltolakia ja olisi yhdenmukainen lainsäädännön kanssa. Asetuksen 1 §:ssä säädetään asetuksen tarkoituksesta. Ky-seisen pykälän sanamuodosta saa käsityksen, että asetus koskee pääasiassa kunnallisen terveydenhuollon toimintaa. Asetuksen 2 §:ssä säädetään asetuksen soveltamisalasta mistä voidaan katsoa, että asetusta sovelletaan myös Kelaan sen tuottaessa terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 §:ssä tarkoitettuja opiskeluterveydenhuollon palveluita. Nyt korkeakouluopiskelijoiden ja Kelan rooli on huomioitu määräaikaisia terveystarkastuksia koskevissa pykäläehdotuksissa, mutta kaikkien asetuksessa mainittujen asiakokonaisuuksien osalta asetuksen sana-muodosta ei voida yksiselitteisesti päätellä mitkä asiat koskevat korkeakoulu-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa. Esimerkiksi terveysneuvontaa koskevat asetuksen 2 ja 3 luvut on kirjoitettu kuntaa velvoittavaan muotoon ja puhuttaessa opiskelijasta ei aina ole selvää tarkoitetaanko opiskelijalla myös muuta kuin kunnan opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvaa opiskelijaa. Lain säätäjän tarkoituksena lienee olleen, että opiskeluterveydenhuoltoon kuuluisi terveystarkastusten lisäksi ainakin soveltuviin osin se mitä asetuksen 3 luvussa säädetään terveysneuvonnasta ja mitä 12-13 §:ssä säädetään opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä erityisen tuen tarpeesta. Myös STM:n vuoden 2021 opiskeluterveydenhuollon oppaassa viitataan terveydenhuoltolain lisäksi kyseessä olevaan asetukseen ja todetaan, että opiskeluterveydenhuollon palveluiden sisältö on sama palvelujen järjestäjästä (kunta tai Kela) riippumatta. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön on korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltopalveluiden lakisääteinen palvelun tuottaja. Asetus vaikuttaa myös palvelun tuottajan toimintaan. Tämän lisäksi Kela pitää tärkeänä, että korkeakouluopiskelijoilla on mahdollisuus valvoa oikeuksiaan ja sen vuoksi asetuksesta olisi hyvä ilmetä selkeästi miltä osin sitä sovelletaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon. Asetuksen alussa voisi esimerkiksi selvyyden vuoksi todeta, että korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) 2 §:ssä tarkoitettu korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu kuuluu Kelalle. Lisäksi olisi tärkeää ilmaista nykyistä selkeämmin asetuksen pykälien sanamuodon tasolla miltä osin asetuksen on tarkoitus koskea korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa. Vaihtoehtoisesti asetuksen soveltamisalaa koskevassa kohdassa voitaisiin todeta, että opiskeluterveydenhuoltoa koskevia asetuksen pykäliä sovelletaan myös Kelan järjestämään korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon.