• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
        Päivitetty:
        29.2.2024
        • Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla ei ole lausuttavaa.
      • Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry
        Päivitetty:
        26.2.2024
        • LAUSUNTO Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto (PKL) Tapsitie 6 90620 Oulu Suomen ympäristökeskus Viite: Lausuntopyyntö koskien Ruotsin talousvyöhykkeelle suunniteltavan Eystrasalt-merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostusta ja lupahakemusta (diaarinumero SYKE/2024/188) Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto (PKL) antaa oheisen lausunnon viitteessä mainitusta asiasta. Eystrasalt-merituulivoimapuiston rakentamisella Ruotsin talousvyöhykkeelle voi olla merkittäviä haitallisia valtioiden rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia. Nämä kohdistuvat sekä paikallisiin että vaeltaviin kalakantoihin ja kaupalliseen kalastukseen. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijaitsee vain 13 kilometrin päässä Suomen talousvyöhykkeestä. Tämän vuoksi näemme tarpeelliseksi lausua asiasta. Tällä hetkellä Itämeren pääaltaan pohjoisosiin ja koko Pohjanlahdelle aina Perämerta myöten on suunnitteilla massiivisia merituulipuistohankkeita sekä Ruotsin että Suomen puolella ja etenkin molempien maiden talousvyöhykkeillä. Näiden hankkeiden vaikutuksia vaelluskaloihin tai paikallisiin kalakantoihin sekä kaupalliseen kalastukseen ei ole selvitetty eikä arvioitu riittävästi. Kuinka suuria merialueita tuulivoimapuistot tulevat rakentamis- ja käyttövaiheessa sulkemaan kaupalliselta kalastukselta kokonaan? Erityisesti eri hankkeiden kumulatiiviset yhteisvaikutukset sekä Ruotsin että Suomen puolella ovat jääneet kokonaan arvioimatta. Kumulatiiviset vaikutukset pitää arvioida puolueettomasti ja analysoida kriittisesti, jottei merialueella käy kuten kävi aikanaan vapaiden jokien rakentamisen kohdalla. Selkämeri ja sen lähialueet ovat Suomen kalastuselinkeinolle erittäin tärkeitä silakan pyyntialueita, lisäksi merialueen matalikot ovat tärkeitä silakan kutualueita. Eystrasaltin ympäristöstä kalastetaan vuosittain 5–8 miljoonaa kiloa silakkaa. Suurin osa Suomen silakkasaaliista kalastetaan Selkämereltä ja alueet ovat erittäin tärkeitä suomalaiselle kalastuselinkeinolle. Perämerellä tehdään merkittävin osa vaelluskalojen (merilohi, -taimen ja vaellussiika) vuosittaisista istutuksista rakennettujen jokien suualueille. Sen lisäksi koko Itämeren alueen tärkeimmät merilohen luontaisen lisääntymisen joet (Tornionjoki ja Simojoki) ovat Perämerellä. Edellä mainitut vaelluskalat käyvät syönnöksellä Itämeren pääaltaalla saakka, jolloin ne liikkuvat merituulipuistoalueiden läpi mennessään syönnökselle ja palatessaan kudulle kotijokiinsa Perämerelle. Tällä hetkellä ei ole olemassa luotettavaa tutkimustietoa merituulipuistojen sekä niiden kaapelilinjojen vaikutuksista vaelluskaloihin. Nämä pitää selvittää ennen kuin merialueille rakennetaan tuulivoimaa hallitsemattomasti. Tutkimukset tulee teettää puolueettomalla taholla (esimerkiksi SLU ja Luke) hankkeesta vastaavan tahon kustannuksella. Edellä olevaan viitaten Suomen on ehdottomasti osallistuttava Ruotsin talousvyöhykkeellä suunniteltaviin merituulivoiman rakentamishankkeisiin. Oulussa, 26.2.2024 Timo Matinlassi, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton puheenjohtaja Vesa Rantanen, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton toiminnanjohtaja
      • Kalatalouden Keskusliitto, Lönnroth Malin
        Päivitetty:
        20.2.2024
        • Centralförbundet för Fiskerihushållning tackar för möjligheten att lämna utlåtande gällande den planerade vindkraftsparken Eystrasalt. Den planerade parken ligger i Bottenhavet, bara 13 kilometer från Finlands ekonomiska zon och påverkar det finländska kommersiella fisket. Finlands Yrkesfiskarförbund har redan i januari lämnat in ett utlåtande till länsstyrelsen i Gävleborg som vi vill ge vårt stöd för. Finlands Yrkesfiskarförbunds yttrandet tar mycket grundligt ställning till hur fisken och fisket påverkas av den planerade havsvindparken vid Eystrasalt. Området kring Eystrasalt är ett mycket viktigt område för det finländska strömmingsfisket. Här fiskas på årsbasis cirka 5–8 miljoner kilo strömming. Områdets betydelse för strömmingslek får inte heller underskattas. Vi anser att miljökonsekvensbedömningen som gjorts förringar det planerade projektets effekter på både fiskbestånden och fisket i området. Även på den finska sidan av Bottenhavet och Bottniska viken planeras en kraftig utbyggnad av havsvindkraft. Förutom de lokala effekterna på fiskbestånden och möjligheterna att bedriva fiske, oroar vi oss över de sammanlagda och kumulativa effekterna av de svenska och finska vindkraftsprojekten. I tillståndsprocesserna beaktas inte de sammanlagda och kumulativa inverkningarna av alla projekt under planering. Vi anser att det behövs mer koordinering och analys av den sammanlagda inverkan av havsvindkraftsprojekten i Sverige och Finland, innan man går in för att bevilja tillstånd till enskilda projekt. Förutom mer regionala effekter på fisken och fiskleken påverkas även vandringsfiskar. Oron är stor för exempelvis lax som vandrar mellan födosökningsområdena i södra Östersjön upp till älvarna i norr och som i hög grad kommer att beröras av all den utbyggnad av havsvindkraft som sker i Östersjön. Flera på varandra följande vindkraftsparker med tillhörande kabeldragningar kan störa laxens vandring i havet och fördröja vandringen till lekälvarna. Problemet här är betoningen på ordet kan. För tillfället finns det för bristfälligt med data havsvindkraftens inverkan på fiskbestånden. Vi behöver en grön omställning, men för att omställningen ska vara grön måste forskningen om havsvindkraftens påverkningar göras tillräckligt noggrant för att man ska kunna fatta välavvägda beslut. Detta gäller Esytrasalt -projektet liksom alla andra havsvindparker. Helsingfors den 20.2.2024 Malin Lönnroth Fiskeribiolog Vesa Karttunen Verksamhetsledare