Näytä liitetiedostona annetut lausunnot
Lausunnonantaja Tallennettu Lausunto
Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry 28.1.2019
Lausunto Ilmansuojeluohjelma 2030 Tulisija- ja savupiippuyhdistys tsy ry.pdf
Turun kaupunki, kaupunkiympäristötoimiala 23.1.2019
Lausunto Ilmansuojeluohjelma 2030 Turku.pdf
Helsingin kaupunki 4.2.2019
Helsingin kaupunki.pdf
  • Lausunnonantajia: 15
    Pyydämme lausuntoja luonnoksesta uudeksi kansalliseksi ilmansuojeluohjelmaksi. Erityisesti toivomme palautetta ohjelmaluonnoksen lukuun  6  (Lisätoimenpiteet ja niiden vaikutukset päästöihin ja ilman epäpuhtauspitoisuuksiin) sisältyvistä ehdotuksista. Pyydämme, että pohditte ehdotuksia erityisesti seuraavista näkökulmista ja kohdennatte vastaukset mahdollisimman yksilöidysti.
      • Klikkaa ja lisää otsikko avoimelle kysymykselle
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • LAUSUNTO: LUONNOS KANSALLISEKSI ILMANSUOJELUOHJELMAKSI 2030 Päästökattodirektiivi edellyttää EU:n jäsenmaiden vähentävän rikkidioksidin, typen oksidien, ammoniakin, pienhiukkasten ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (pl. metaani) päästöjä. Hengitettävät hiukkaset (PM10) eivät kuulu päästökattodirektiivin vähennysvelvoitteiden piiriin, mutta niiden päästömäärät pitää kuitenkin raportoida vuosittain komissiolle. Direktiivi edellyttää, että jäsenmaat laativat kansallisen ilmansuojeluohjelman päästöjen vähentämisestä. Nyt valmisteltu kansallinen ilmansuojeluohjelma ulottuu vuoteen 2030. Ohjelman asiakirjaan on koottu kattavasti aihepiiriin liittyvää tietoa, joten se toimii myös hyvänä tietolähteenä asiasta kiinnostuneille. Tilanne päästövähennystavoitteiden saavuttamisen suhteen on Suomen osalta hyvä, sillä kaikki direktiivin asettamat päästövähennysvelvoitteet toteutuvat ilmansuojeluohjelmassa esitetyn ns. peruslinjan mukaisilla toimilla. Vaikka raja-arvot saavutetaan, aiheutuu ilmansaasteista kuitenkin edelleen terveys- ja ympäristöhaittoja. MTK korostaa, että tästä eteenpäin on tärkeää varmistaa, että eri toimijoilla on ulkoiset edellytykset toimia niin, että päästöt vähenevät arvioidulla tavalla tai tätä enemmän. Ammoniakkipäästöt Suomen NH3-päästöistä noin 90 % on peräisin maataloudesta (ml. turkistuotanto), joten ammoniakkia koskevat päästövähennystoimet koskevat erityisesti maataloutta. Suomessa on laadittu maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämistä koskeva toimintaohjelma, jossa esitetyillä toimilla saavutetaan päästökattodirektiivin vuoden 2020 velvoitetaso. Ohjelma päivitetään koskemaan vuosia 2021 - 2020 tänä vuonna. Tärkeimmät päästöjä vähentävät toimet ovat jo käytössä, mutta niiden käyttöä on lisättävä. Monet toimenpiteistä edellyttävät investointeja. MTK muistuttaa, että ilmapäästöjen vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin on myös jatkossa saatava investointi- ja muita tukia. Eläinten ruokintaa tarkentamalla voidaan myös vähentää ammoniakkipääs-töjä. Tilat tarvitsevat tähän neuvontaa, joka perustuu ajantasaiseen tutkimustietoon. Ajantasaista tutkimustietoa tarvitaan myös päästömallien tueksi. Maatalouden ammoniakkipäästöarviot on laskettu kansainvälisillä malleilla, joiden kehittyminen on tarkentanut myös päästöarviota. Malleihin tarvitaan kuitenkin myös Suomessa tehtyjä eläintenpidosta aiheutuvien ammoniakkipäästöjen mittaustuloksia. Toistaiseksi niitä on vain yksittäisiä, jolloin mallien antamien tulosten oikeellisuutta on hyvin vaikea arvioida. Jatkossa tutkimusrahoitusta tulee ohjata myös maatalouden NH3-päästömittauksiin. Vain näin voidaan luetettavasti seurata ja raportoida päästöjen kehittymistä. Puun pienpoltto MTK näkee hyvänä, että ilmansuojeluohjelmassa on korostettu puun pienpolton säännönmukaisen alasajon sijaan teknologian ja polttotekniikan kehittämistä ja siitä tiedottamista kansalaisille. Muut energialähteet Ilmasuojeluohjelmassa olisi voinut mainita selkeämmin biokaasun hyvistä puolista polttoaineena. Bio- ja maakaasu ovat vähäpäästöisiä polttoaineita, eivätkä ne sisällä rikkiä, pölyä tai raskasmetalleja. Kaasuautosta syntyy hyvin vähän hiukkaspäästöjä. Hiilidioksidipäästöt ovat kaasuautoissa noin neljänneksen pienemmät kuin bensiinikäyttöisissä, mutta dieselautoon nähden eroa ei ole maakaasulla ajettaessa. Biokaasulla ajettaessa hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 85 % bensiiniin verrattuna. Biokaasu sopii teknisesti hyvin niin liikenteeseen, lämmön tuotantoon kuin sähkönkin tuotantoon. Tuotanto on toki kallista, mutta ympäristön kannalta hyviä puolia on niin paljon, että selvä myönteinen kirjaus olisi tarpeen ilmansuojeluohjelmassa. Nyt ohjelmassa vain täyssähköautoilla nähdään myönteisiä hiukkaspäästövaikutuksia. Helsingissä 24. tammikuuta 2019 MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY
      • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
      • Suomen Omakotiliitto ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
      • Suomen Kuntaliitto ry, Alueet ja yhdyskunnat yksikkö, Hartikainen Tarja
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Kuntaliitto on osallistunut kansallisen ilmansuojeluohjelman laadintaan ja tuonut ohjelmaan näkemystä kuntien roolista ja kunnissa tehtävien päätösten vaikutuksesta ilmanlaatuun. Tavoitteena on nähdä kunnassa ilmanlaatu ja koko elinympäristö myös hyvinvointia edistävänä tekijänä ja ottaa sen parantaminen huomioon eri toimialoilla ja strategioissa sekä seurata kehittymistä esim. kunnan hyvinvointikertomuksen avulla. Ohjelma nostaa hyvin esiin kuntien vaikuttamismahdollisuudet sekä valtakunnallisten tuettujen kehittämishankkeiden tarpeellisuuden jotka auttavat saavuttamaan kansalliset tavoitteet vapaaehtoisin toimin.
      • Skoglund Kai
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pienhiukkaset
      • Hintsanen Veikko, www.sisävesi.fi
        Päivitetty:
        11.1.2019
        • Miksi EU liikennestrategian vuodelta 2011 vaatimusta maantieliikenne volyymien siirroista vesiliikenteeseen päästöjen pienentämismallina ei ole raportissa käsitelty lainkaan.
      • Ovatko luvussa 6 esitetyt toimenpiteet vaikuttavia? Millä perusteella ovat/eivät ole?
      • Vääräniemi Ritva, Yksityishenkilö, lääkäri
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Puunpolton haitat ovat jo vuosia olleet tiedossa tutkimusten valossa. Valistusta on ollut eikä sillä nähdäkseni ole ollut paljonkaan vaikutusta. Ihmiset ovat tapojensa orjia ja kun on aina lämmitetty puulla ja pysytty hengissä, ei puunpoltto ihmisten mielestä voi olla vaarallista. Mielestäni pelkkä puunpoltto lämmitysmuotona asuntoalueille tulisi ehdottamasti kieltää terveydellisistä syistä ja nopealla aikataululla. Ja oikeastaan koko puunpoltto takoissa, saunoissa, leivinuuneissa asuntoalueilla on täysin turhaa. Useimmilla on kuitenkin muu lämmitysmuoto. Jos ei ole, se pitää hankkia. Ei ole oikein vedosta halpaan puuhun toisten terveyden kustannuksella. Ehkä pellettejä voisi käyttää. Puunpoltosta tulee niin paljon pienhiukkasia, metaania, PAH-yhdisteitä, savua ym. eikä nuo aineet pysy lämmittäjän omalla tontilla , vaan tulevat naapurin tontille ja 60-70% pienhiukkasista menee sisäilmaan. Tupakanpolttoon on tiukasti puututtu eikä kukaan polta toisen kotona luvatta, miksi siis joku saa polttaa puuta siten, että haitat tulevat naapurin sisätiloihin lupaa kysymättä. Saamissamme ohjeissa kehotetaan puhumaan naapurin kanssa savuhaitoista. Se ei auta ja naapurisopu on sitten mennyttä. Miten edes voi alkaa puhua lukuisien puulämmittäjien kanssa, sillä heitä on paljon naapurustossa. Pakkasilla koko tienoo haisee savulle ja usein myös tuulikaappi on savun kyllästämä. Ehdotetut toimenpiteet ovat aivan liian hitaita ja siinä ehtii jo moni kuolla taas ennenaikaisesti, ennenkuin kaikki on opetettu oikeaan puunpolttoon ja uunit ja takat on vaihdettu uusiin malleihin. Meillä ympäristöviranomaiset ja terveystarkastajat vain heittävät kysymyksen toisilleen eikä mitään konkreettista tehdä. Mittauslaitteita ei ole kuulemma sellaisia, että niistä saataisiin katsottua puunpolton pienhiukkaset. Muualla niitä tuntuu olevan. En ole saanut selville, onko mittauslaitteita edes täällä asuntoalueilla, niitä on liikennealueilla. Myös perustellaan uunien ym valmiutta sähkökatkoksien aikana. Olen asunut tällä alueella lähes 30 vuotta eikä ole ollut yhtään katkosta, joten niihin vetoaminen ei selitä jokailtaista puunpolttoa mitenkään. Savuhaitta on myös viihtyisyyttä vähentävä terveyshaittojen lisäksi. Siis ehdotan tiiviisti rakennetuilla asuntoalueilla puunpolton kieltämistä joka uunissa ja nopealla aikataululla. Haitat ovat kiistattomat.
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Metsäteollisuus on vähentänyt ilmaan suuntautuvia päästöjään hyvin merkittävästi viimeisen 25 vuoden aikana ja myös uuden päästökattodirektiivin referenssivuoden, 2005, jälkeen. Metsäteollisuuden näkökulmasta on hyvä, että jo sovitun lainsäädännön toimeenpano nähdään riittävänä teollisuuden päästöjen vähentämiseksi päästökattodirektiivin päästövähennysten tavoittelussa. Teollisuudessa toimeenpannaan parasta aikaa merkittävää uutta lainsäädäntöä, kuten teollisuuspäästödirektiiviä ja sen perusteella laadittuja parasta käytettävissä olevaa tekniikka kuvaavia BAT-päätelmiä, sekä keskisuuria polttolaitoksia koskevaa direktiiviä. Kuten luvun 5 johtopäätöksissä todetaan, päästökattodirektiivin asettamat päästövähennysvelvoitteet toteutuvat kyseisessä luvussa esitetyillä, peruslinjan mukaisilla toimilla. Tämän lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi toteutettavaksi suunnitellut toimet (mm. Kaisun toimeenpano) tehostavat myös ilman epäpuhtauspäästöjen vähentämistä. Vaikka kaikkiin päästövähennysvelvoitteiden toteutumista koskeviin arviointeihin liittyy epävarmuuksia, on Suomen lähtötilanne erittäin hyvä. Samalla on muistettava, että WHO:n mukaan Suomessa on maailman paras ilmanlaatu. Luvussa 6 todetaan, että luvussa ehdotettavilla kansallisesti päätettävillä lisätoimenpiteillä voidaan parantaa kansanterveyttä ja ihmisten hyvinvointia sekä vähentää ilman epäpuhtauksista aiheutuvia haittakustannuksia. Taajama-alueilla ja lähellä hengityskorkeutta syntyvät pienhiukkaspäästöt ovat terveyden kannalta haitallisimpia ilmansaastepäästöjä. Ne ovat suurimmaksi osaksi peräisin puun pienpoltosta ja tieliikenteestä. Vähentämällä päästöjä erityisesti näistä lähteistä voidaan parhaiten vaikuttaa ilmanlaatuun tiheään asutuilla alueilla. On näin ollen perusteltua, että toimenpiteissä keskitytään lähinnä puun pienpolttoon ja tieliikenteeseen. Kaikista toimenpide-ehdotuksista ei ole keskusteltu valmistelevassa työryhmässä eikä niitä ole perusteltu kovin kattavasti raporttiluonnoksessa. Tästä syystä toimenpiteisiin on tietyiltä osin vaikea ottaa kantaa. On kuitenkin selvää, että toimenpiteitä pitää vielä käydä läpi tarkemmin ja niiden vaikutuksia arvioida, ennen kuin ilmansuojeluohjelma hyväksytään. Metsäteollisuus ehdotti seuraavaa toimenpidettä työryhmässä: "Parannetaan kuljetusten energiatehokkuutta mahdollistamalla yli 76-tonnisen ajoneuvokaluston yleistyminen". Jostain syytä ehdotusta on muokattu raporttiluonnoksen viimeistelyssä muotoon, joka ei lainkaan vastaa alkuperäisen esityksen tarkoitusta. Yli 76-tonnisen ajoneuvokaluston yleistymisen vaihtoehdoksi on ehdotettu raskasta liikennettä raiteille. Lisäksi on todettu, että lähipäästövaikutukset on selvitettävä. Toimenpide-ehdotusta on muokattava metsäteollisuuden alkuperäisen ehdotuksen mukaiseksi. Raporttiluonnoksessa mainittu uusi vaihtoehto, raskas liikenne raiteille, ei ole todellinen vaihtoehto valtaosalle metsäteollisuuden nyt kumipyörillä tapahtuville kuljetuksille. Metsäteollisuus pitää sinänsä raiteille siirtymistä hyvänä asiana, mutta siirtymiin ei kuitenkaan tule/voi kategorisesti pakottaa, koska 1) junakuljetukset soveltuvat etenkin suurten volyymien kuljetuksiin nk. runkoreiteille. Kuljetusten alkupää ja tyypillisesti loppupääkin, oli toimiala mikä tahansa, edellyttää yleensä joka tapauksessa kuljetusta kumipyörillä. 2) kuljetusmuotona tiekuljetukset ovat raiteita joustavampi eikä raiteita voi viedä joka paikkaan; tieverkon kattavuus Suomessa on yli 450 000 kilometriä (josta yksityisteitä 360 000 km), ja rataverkon vajaa 6000 kilometriä 3) kyseessä on (myös) yritysten ja kuljetusoperaattorin välinen sopimusasia, johon vaikuttaa Suomen oloissa myös junakuljetusoperaattorin toiminta/strategia ja mm. mihin hintaan kuljetuspalvelua tarjotaan myös pienemmille volyymeille. VR:n strategia on painottunut kokojunakuljetuksiin. Näiden seikkojen vuoksi isossa osassa kumipyöräliikennettä ilmansuojelutavoitteiden saavuttamista voidaan edesauttaa mahdollistamalla yli 76-tonnisen ajoneuvokaluston yleistyminen, ei epärealistisella ja kategorisella kuljetusten siirrolla raiteille. Myös uutena tullut "Lähipäästövaikutukset selvitettävä" -kirjaus tulisi epärelevanttina poistaa. Jo nyt tiedetään, että päästöt ja polttoaineen kulutus per kuljetettu tonni vähenee yli 76-tonnista ajoneuvokalustoa käytettäessä. On tutkittu, että riippuen yli 76-tonnisen kaluston koosta, rakenteesta ja massasta (esimerkiksi raakapuupuolella kokeilussa on ollut 84-104 -tonnisia yhdistelmiä), polttoaineenkulutus voi alentua jopa yli 20 % per kuljetettu tonni. Jos termillä "lähipäästövaikutukset" viitataan kaupunkiliikenteeseen, tulee ottaa huomioon, että raskaimmilla ja/tai pidemmillä yhdistelmillä ei ole tarkoitus tulla kaupunkikeskustoihin, vaan ajaa terminaalien väliä keskustojen ulkopuolella. Päästövaikutuksia on selvitetty muun muassa seuraavissa Metsätehon ja Väyläviraston selvityksissä: - https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2018-51_hct_normaaliajoneuvojen_web.pdf - http://www.metsateho.fi -> Projektit -> HCT -> Puutavaran HCT-yhdistelmien tutkimus -> Polttoaineen kulutus ja päästöt Lisäksi on muistettava, että Trafi on nykyisin Traficom, ja Liikennevirasto Väylä.
      • Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristö, Ympäristön suojelu -yksikkö, Harri WIllberg
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Ilmansuojeluohjelmaluonnoksen mukaan ympäristön laatua parannetaan vähentämällä ilman epäpuhtauksien haitallisia vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön. Haitallisia vaikutuksia pienennetään estämällä päästöjen syntyminen, vähentämällä päästöjä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla kuten päästöraja-arvosääntelyllä ja suunnittelemalla ja toteuttamalla elinympäristö niin, että ihmisten altistuminen ilman epäpuhtauksille jää mahdollisimman pieneksi. Haitallisten vaikutusten ehkäisyssä kiinnitetään erityisesti huomiota eniten terveyshaittoja aiheuttavien päästöjen vähentämiseen. Näitä ovat lähinnä liikenteen ja puun pienpolton päästöt. 6.1 Tieliikenne Polttoperäisten ilmansaasteiden lisäksi katupöly aiheuttaa terveys- ja viihtyisyyshaittoja, joita voidaan vähentää estämällä katupölyn syntyä. Kuntien osalta ohjelmaluonnoksessa oikeansuuntaisesti esitetään, että katupölyä torjutaan kunnissa tehostetulla katujen ja teiden puhdistuksella ja pölynsitomisella. Luonnoksen mukaan esimerkiksi Helsingin talvihiekoituksessa käytetään pesuseulottua mursketta (ts. käyttämättömästä murskeesta pestään pölyävin hienoaines pois jo ennen ensimmäistä käyttökertaa) ja se levitetään kohdennetusti ongelma-alueille. Katujen kevätsiivous on suunnitelmallista ja mahdollisimman oikea-aikaista. Myös puhdistuksessa käytettävä kalusto on aiempaa tehokkaampaa (esim. pesevät imulakaisulaitteet) ja pölyä sidotaan laimealla suolaliuoksella pölyisimpinä päivinä. Helsingissä saavutetut tulokset puoltavat voimakkaasti luonnoksessa esitettyä toimenpidettä, jonka mukaan katujen puhtaana ja kunnossapidon parhaiden käytäntöjen leviämistä kuntiin ja urakoitsijoille tulisi tehostaa. Esitetty toimenpide on siten vaikuttava. Valitettavasti nämä käytännöt ovat usein myös perinteisiä keinoja kalliimpia, joten niiden leviämistä tulisi erilaisin lainsäädännöllisin ym. keinoin tukea. Merkittävänä kokonaisuutena toimenpide-ehdotuksissa nostetaan esille henkilöautoliikenteen suoritetta vähentävien toimenpiteiden tukeminen kaupunkiseuduilla. Keinoina esitetään liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen, yhdyskuntarakenteen parantaminen mm. kaavoituksen keinoin ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpano. Nämä kaikki ovat erittäin kannatettavia toimenpiteitä. Samalla on kuitenkin syytä pitää mielessä, että uuden maankäytön ja täydennysrakentamisen kohdentaminen joukkoliikenteen laatukäytäville (ja siten hyvin lähelle vilkkaasti liikennöityjä väyliä ja ratoja) usein lisää asukkaiden altistumista paitsi ilmanlaadun epäpuhtauksille myös meluhaitoille. Yhtenä toimenpide-ehdotuksena esitetään kuljetusten energiatehokkuuden parantamista mahdollistamalla yli 76-tonnisen ajoneuvokaluston yleistyminen. Näin raskas kalusto ei sovellu tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta kaupunkiliikenteeseen niin tiestölle kuin muulle liikenteellekin aiheuttamiensa haittojen vuoksi. Raskas liikenne tulee ohjata enenevästi raiteille. 6.2 Puun pienpoltto Tehostettu informaatio-ohjaus kansalaisille ja muille toimijoille on kannatettavaa puun pienpolton haittojen vähentämiseksi. Toimenpiteellä on tarkoitus vähentää väestön altistumista pienhiukkasille erityisesti alueilla, joilla on paljon puun pienpolttoa. Parempien polttotapojen lisäksi tietoisuus päästöjen aiheuttamista terveyshaitoista voi vähentää tarpeetonta takkojen käyttöä taajamissa. Vaikka toimenpide on arvioitu varsin kustannustehokkaaksi, niin sen vaikuttavuus jäänee varsin alhaiseksi. Kannatettavia toimenpide-ehdotuksia ovat mallin tekeminen ja hyvien käytäntöjen pilotointi puunpolton savuhaittojen ehkäisemiseksi rakennusjärjestyksessä, rakentamistapaohjeessa ja tontinluovutusehdoissa. Myös puuvaraston rakentaminen kiinteistöihin, joissa on puulämmitteinen tulisija tai kattila, on suositeltavaa. Puun pienpolttoa koskevien terveydellisten ohjeiden (STTV. Oppaita 6:2008) päivittäminen on perusteltua. Nykyohjeen mukaisesti tulee kuitenkin säilyttää terveydensuojeluviranomainen ensisijaisena viranomaisena pienpolttoon liittyvissä valitustapauksissa, koska terveydensuojelulaki antaa terveydensuojeluviranomaiselle mahdollisuuden suorittaa tarkastuksia myös pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Pienpolttoon liittyvissä tapauksissa yleensä edellytetään tällaista tarkastusta. Ympäristönsuojeluviranomaisella ei pääsääntöisesti ole tätä mahdollisuutta. 6.3 Ilmansuojelun huomioon ottaminen muiden sektoreiden suunnittelussa ja päätöksenteossa Luonnoksessa todetaan aivan oikein, että ilmanlaadun hyvä kehitys edellyttää teknisten päästövähennystoimien ohella myös sitä, että se otetaan johdonmukaisesti huomioon kaikissa ilmansuojeluun vaikuttavissa eri sektoreiden strategioissa, ohjelmissa ja hankkeissa ja niiden toimeenpanossa. Tämä tarkoittaa, että ilmansuojelu näkyisi näitä strategioita, ohjelmia ja hankkeita koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa linjauksiin vaikuttavana tekijänä, ja myös osana eri sektoreilla toteutettavien toimien terveys- ja ympäristövaikutusten arviointia. Luonnoksessa on kuitenkin aivan oikein myös todettu se, että erityisesti ilmastotoimien vaikutukset voivat myös heikentää ilmanlaatua, esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistäminen siten, että muodostuu katukuiluja. Ilmastonmuutoksen hillinnässä tulisikin nostaa esiin niitä toimenpiteitä, joilla parannetaan samalla ilmanlaatua. On hyvä, että ohjelmaluonnos korostaa tässä yhteydessä kuntien roolia. Kuten luonnoksessa todetaan, kunnat ovat mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä ohjelmissa ja verkostoissa, joissa tehdään toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Kunnat ovat myös mukana verkostoissa, joissa tavoitteena on jakaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä. Taulukossa 15 esitetyt toimet ovat kaikki kannatettavia, ja toivottavaa olisi, että Kansallisen ilmansuojeluohjelman myötä niille löytyisi enenevässä määrin niin poliittista kuin taloudellista tukea. 6.4 Muita toimia Kaikki kohdassa esitetyt toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia, mutta erityisen mieltä lämmittävä on niistä ensimmäinen: Tuetaan kuntien ilmansuojelutyötä.
      • Espoon kaupunki, Espoon kaupungin ympäristölautakunta
        Päivitetty:
        25.1.2019
      • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Lausunnossa on kiitettävästi huomioitu kuntien vastuu mm. katupölyjen torjunnassa tehostetulla katujen ja teiden puhdistuksella ja pölynsitomisella. Julkisen sektorin ajoneuvohankintoja koskeva laki ilahduttaa. Allergia-, iho- ja astmaliiton mielestä nastarenkaiden käyttökielto tietyillä alueilla on parempi toimenpide kuin pelkästään tiedon lisääminen nastarenkaiden käytöstä ja niiden aiheuttamasta haitasta. Pienetkin pienhiukkaspitoisuudet ovat terveydelle haitallisia ja pienhiukkasaltistuksen rajoittaminen on terveydelle edullista pienilläkin pitoisuustasoilla. Riskit sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä esiin tulevista terveyshaitoista kasvavat PM2.5-pitoisuuden kohotessa. Jo lyhytaikaisten altistumisien tiedetään aiheuttavan huomattavia haittoja. Allergia-, iho- ja astmaliitto katsoo välttämättömäksi, että ohjelmassa pyritään toimenpiteisiin, joilla saadaan päästöjen tasoa laskettua alle EU-lainsäädännön vaatiman tason vuoteen 2030 mennessä. Konkreettisena toimenpiteenä Allergia-, iho- ja astmaliitto ehdottaa kiinteiden hiukkaspäästömittauspisteiden lisäämistä jo olemassa olevien lisäksi paikkohin, joissa ihmiset altistuvat hiukkaspäästöille. Myös yhteistyörakenteiden kehittäminen kansalais- ja potilastiedotuksen osalta mm. terveys- ja potilasjärjestöjen suuntaan tulisi varmistaa jatkossa.
      • Hengitysliitto ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Luvun 6 toimenpiteet ovat kannatettavia. Hengitysliitto kannattaa erityisesti terveyshaittojen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteitä ja korostaa niiden merkitystä kansanterveyden näkökulmasta. Hengityssairauksia sairastaa miljoona ihmistä Suomessa. Liikenteen ja pienhiukkaspäästöt vaikuttavat hengityssairaan jokapäiväiseen elämään esimerkiksi rajoittaen sairauksien hoidossa tärkeää liikunnan harrastamista ulkona ja aiheuttavat mm. oireiden ja sairauden pahenemista. 6.1 Tieliikenne Katupölyn vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet: Toimeenpannaan ja levitetään hyvin selvitettyä ja hyväksi havaittuja toimia, kuten Pölyävät maantiet –hankkeen suositukset ja parhaiden käytäntöjen levittäminen katujen puhtaanapidossa. Kaupungeille tulee luoda parhaimpiin käytäntöihin nojaavia yhtenäisiä toimintatapoja ja ohjeita katupölyn haittojen vähentämiseksi. Toimenpide-ehdotus ”Lisätään informaatio-ohjausta rengasvalinnoista autoilijoille”: informaatio-ohjauksessa on hyvä tuoda esiin terveyshaittojen vähentyminen. 6.2 Puun pienpoltto Puun pienpoltosta aiheutuvien pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet: Hengitysliitto kannattaa tehokkaita toimenpiteitä pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Puun pienpolton pienhiukkaspäästöjen vähentämisessä suuri merkitys on tiedottamisella puun pienpolton haitoista ja siitä, että ihmiset pystyvät itse tekemään paljon kyseisten haittojen vähentämiseksi. Informaatio-ohjaus puun puhtaammasta polttamisesta on toimenpiteenä yksinkertainen ja edullinen, mutta vaikuttavuus vaatii toistoa ja monen toimijan tekemää tiedotusta. Hengitysliitto kansalaisjärjestönä tavoittaa laajan joukon kansalaisia ja liiton ääntä kuunnellaan. Siksi Hengitysliitto on erityisen hyvä kumppani kansalaisviestinnässä, joka yhtenä toimenpide-ehdotuksen osana nostetaan esiin. Myös puun pienpolton haittojen vähentämisessä kuntien yhteistyö ja hyvien käytäntöjen levittäminen on tärkeää. Hengitysliitto kannattaa sitä, että vähäpäästöisten tulisijojen vaihtoon luodaan kannustimia. Raportin sivulla 42 todetaan, että ”uusimpien, vielä julkaisemattomien päästömittausten perusteella näyttää alustavasti siltä, että nykyiset markkinoilla olevat laitteet ovat keskimäärin selvästi vähäpäästöisempiä kuin päästölaskennassa on oletettu”. Tämän perusteella voidaan arvioida, että vähäpäästöisiin tulisijoihin vaihtaminen on merkittävä tekijä taajama-alueiden pienhiukkaspäästöjen vähentämisessä. Edellä olevaan viitaten Hengitysliitto kannattaa teknisiä vaatimuksia kiukaiden vähäpäästöisyyskriteereihin. Kriteerien tulee olla vähintään samalla tasolla kuin Ekosuunnitteludirektiivin asettamat ympäristövaatimukset lämmityslaitteille. 6.4 Muita toimia Ilmansuojelua koskevan viestinnän kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa on kannatettavaa. Jo aiemmin todetusti Hengitysliitto on hyvä yhteistyökumppani kansalaisviestinnän kehittämisessä ja toteuttamisessa.
      • Suomen Omakotiliitto ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
      • Suomen Kuntaliitto ry, Alueet ja yhdyskunnat yksikkö, Hartikainen Tarja
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Kuntaliitto pitää esitettyjä toimenpiteitä vaikuttavina ja tarkoituksenmukaisina, vaikka päästökattodirektiivin edellyttämät vähentämisvelvoitteet saavutetaankin peruslinjan mukaisilla toimenpiteillä. Ilmansaasteista aiheutuvia terveyshaittoja on syytä pyrkiä ehkäisemään ja vähentämään kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, koska siten voidaan edistää yksilön ja väestön terveyttä.
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Pärjälä Erkki
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Tieliikenteen päästöjen vähentämisessä toimenpide-ehdotukset kohdistuvat autokannan uudistumiseen, yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, tavaraliikenteen kehittämiseen ja katupölyn torjuntaan. Onnistuessaan toimenpiteet tulevat vähentämään päästöjä ja parantamaan taajamien ilmanlaatua. Toimet, jotka kohdistuvat autokannan uudistamiseen ovat todennäköisesti tehokkaita ja ensisijaisia. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä tukevat vahvasti myös ilmastopoliittiset tavoitteet. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ilmansuojelunäkökulman rinnalle tulee kuitenkin ottaa myös muut liikenteen ympäristövaikutukset, erityisesti vaikutus melutilanteeseen. Eli liikenteen ympäristövaikutuksia ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehittämistä arvioitaessa vaikutuksia tulee tarkastella kokonaisuutena. Yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat toimet tulevat vaikuttamaan varsin hitaasti päästöjen kehitykseen. Kaupunkiseuduilla myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella lähiraideliikenteen kehittämistä tulee selvittää ja edistää. Raskaan tavaraliikenteen siirtäminen nykyistä enemmän raidekuljetuksiin edellyttää rataverkon kehittämistä koko maassa. Ohjelmassa nostetaan keskeiseen asemaan puun pienpolton pienhiukkaspäästöt niiden terveys- ja ilmastovaikutusten vuoksi. On kuitenkin huomattava, että pienhiukkasten vallitsevista keskimääräisistä pitoisuuksista esimerkiksi Keski-Suomen taajamissa suuri osa on kaukokulkeumaa. Monet pienhiukkasten päästöjen rajoittamista koskevat toimet tulevat vaikuttamaan hyvin paikallisesti lähinnä vanhoilla pientaloalueilla. Lisäksi toimenpiteiden vaikutukset konkretisoituvat vasta suhteellisen pitkällä aikavälillä. Pääkaupunkiseudun lisäksi puun pienpolton paikallisista ilmanlaatuvaikutuksista on tällä hetkellä hyvin vähän luotettavaa ja kattavaa tietoa muualta Suomesta – Kuopiosta jonkin verran.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY
        Päivitetty:
        21.1.2019
        • Täydentämisrakentamiseen perustuva yhteiskuntarakenteen kasvu edistää päästövähennystavoitteiden toteutumista monella tapaa liikkumistarpeen vähentyessä ja joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantuessa. On kuitenkin huomioitava, että liikenteen ilmansaasteille ja melulle altistuminen voi lisääntyä ja alueiden suunnittelussa on otettava käyttöön tehokkaita altistumisen vähentämiskeinoja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Liikennesuunnittelun keinot ovat avainasemassa liikenteen päästöjen vähentämisessä ja ilmanlaadun parantamisessa. HSY pitää etenkin asemanseutuihin panostamista erinomaisena painopisteenä: laadukkaat ja viihtyisät liikenteen solmukohdat tekevät joukkoliikenteestä sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhdistämisestä nopeaa ja toimivaa. HSY on tehnyt työtä asemanseutujen kehittämiseksi vähähiilisiksi mm. SMART-MR-hankkeessa, ja hankkeessa tunnistettuja parhaita käytäntöjä suositellaan sovellettaviksi muillakin seuduilla. Pääkaupunkiseudun osalta yhteisiä päästövähennystavoitteita toteutetaan jatkossa myös HSY:n vetämän Kestävän kaupunkielämän ohjelman myötä. Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelma 2017-2024 esittää joukon toimenpiteitä, joilla pyritään pääsemään mahdollisimman pian ilmanlaadun raja-arvojen alle ja parantamaan yleisesti kaupungin ilmanlaatua. Typpidioksidille asetettu vuosiraja-arvo ylittyy edelleen paikoin Helsingin keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Kaupungin ilmansuojelusuunnitelman yhtenä liikennetoimenpiteenä on edistää tiemaksujen käyttöönottoa, koska ne ovat osoittautuneet useissa selvityksissä tehokkaimmaksi keinoksi tehostaa liikenneverkon käyttöä, ohjata kulkutapavalintoja sekä vähentää ruuhkia ja liikenteen päästöjä. Etenkin kantakaupungin ilmanlaatua parantaa tehokkaasti myös HSL:n bussikaluston päästöjen vähentäminen. Myös muilla kaupunkiseuduilla ilmanlaatua voidaan parantaa edistämällä vähäpäästöisen bussikaluston käyttöönottoa.
      • Ovatko luvussa 6 esitetyt toimenpiteet riittävän kustannustehokkaita? Millä perusteella ovat/eivät ole?
      • Vääräniemi Ritva, Yksityishenkilö, lääkäri
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • En ole talousihminen, mutta luulen, että ovat kustannustehokkaita, mutta aikataulu on liian hidas. Vaikka laitteiden uusiminen maksaa, terveyshaitat jäänevät vähäisimmäksi.
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Metsäteollisuus korostaa, että toimenpiteiden tulisi olla riittävän kustannustehokkaita. Muualla lausunnossa esiin tuotuja näkökulmia lukuun ottamatta metsäteollisuus ei osaa ottaa tarkemmin kantaa yksittäisten ehdotusten kustannustehokkuuteen.
      • Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristö, Ympäristön suojelu -yksikkö, Harri WIllberg
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Kuten ohjelmaluonnoksessa todetaan,​ on toisistaan riippumattomissa,​ erilaisia altistumisen arviointimenetelmiä soveltaneissa tutkimuksissa pienhiukkasten aiheuttamaksi ennenaikaisten kuolemien määräksi arvioitu Suomessa vuosina 2005 – 2015 suhteellisen yhtenäisesti 1600 – 2000 tapausta vuodessa. Otsonin aiheuttamiksi akuuteiksi kuolemiksi on arvioitu vajaat 100 tapausta vuodessa. Ennenaikaisista kuolemista ja lisääntyneestä sairastamisesta EU-​27 maissa vuonna 2010 aiheutuneet suorat kulut ja epäsuorat taloudelliset menetykset arvioitiin 330 – 940 miljardin euron suuruisiksi. Mikäli oletetaan yllä olevat tiedot edes oikeasuuntaisiksi,​ ovat ohjelmaluonnoksessa esitetyt toimet varmuudella kansantalouden kannalta kustannustehokkaita. Esimerkiksi pesuseulotun murskeen käyttö katujen talvihiekoituksessa muuallakin kuin pk-​seudulla olisi tärkeätä,​ vaikka pesty murske on selvästi kalliimpaa kuin pesemätön. Luonnoksessa esitettyjen toimenpide-​ehdotusten toteuttamista tulisikin tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin,​ jotta hyväksi ja toimivaksi havaittujen keinojen käyttöönotto ja leviäminen tehostuisi.
      • Espoon kaupunki, Espoon kaupungin ympäristölautakunta
        Päivitetty:
        25.1.2019
      • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Allergian ja astman kokonaiskustannuksiksi vuonna 2011 arvioitiin 1,3–1,6 miljardia euroa, josta suoria kustannuksia oli 283 miljoonaa (n. 20 %) ja tuottavuuskustannuksia 1,0–1,3 miljardia euroa (n. 80 %). Astman osuus suorista kustannuksista oli 65 % (205,7 M€) ja allergisen nuhan (39,4 M€, 14 %). Jos ilmansuojeluun suunnattujen toimenpiteiden kautta onnistutaan ennalta ehkäisemään astman tai allergian puhkeaminen tai oireiden paheneminen ovat toimet osaltaan pienentämässä myös sairauden aiheuttamaa kokonaiskustannusta. Listatut toimenpiteet vaikuttavat kustannustehokkailta ja helposti toteutettavia esimerkiksi osana kuntien perustoimintaa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Alueet ja yhdyskunnat yksikkö, Hartikainen Tarja
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Esitettyjen toimenpiteiden skaalaa on vaikea hahmottaa. Ilmanlaatua parantavien toimenpiteiden kytkeminen muihin olemassaoleviin verkostoihin ja ohjelmiin parantaa vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Ohjelmassa voisi antaa erityisesti painoarvoa ja suurempaa tukea niille toimenpiteille, jotka edistävät useaa eri politiikkatavoitetta (ilmasto, ilmanlaatu, kansanterveys). Esimerkiksi kävely- ja pyöräilyohjelman tukea vuodelle 2018 haettiin 67 hankkeelle ja 15 sai rahoitusta (kunnat). Kuntaliitto ei pidä yli 76-tonnisen ajoneuvokaluston yleistymistä tieliikenteessä ilmanlaadun eikä infran kannalta kustannustehokkaana vaihtoehtona. Muutoin esitetyt toimenpiteet vaikuttavat pääsääntöisesti kustannustehokkailta. Kokeilunpaikka.fi- kautta toteutettu kokeilu voisi olla yksi vaihtoehto etsiä toimivia ratkaisuja (esim. puukiukaiden ja öljykattiloiden uusiminen). Toimivaa menettelyä olisi todennäköisesti tehokkaampaa etsiä kokeilun kautta kuin suoraan laajana kansallisena toimenpiteenä.
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Pärjälä Erkki
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Ilmansuojelun viestinnän sekä ilmanlaatu- ja päästösivustojen kehittämistä on tehtävä valtakunnallisesti ja valtion ja kuntien yhteistyönä niin, että kehittämistoimet palvelevat kaikkia kuntia. Vain tällä tavoin kehittämistyö on kustannustehokasta ja vain näin se hyödyntää myös pienempiä kaupunkiseutuja. Hajapäästöjen, erityisesti maatalouden ammoniakkipäästöjen ja pienhiukkaspäästöjen, vähentämisessä korostuvat useiden eri toimenpiteiden ja tahojen yhteisvaikutukset. Näiden päästöjen vähentämistä ei välttämättä pystytä kovinkaan paljon edistämään ympäristönsuojelulain mukaisilla toimilla, kuten eläinsuojien ilmoitusmenettelyllä tai energiantuotannon ympäristöluvilla.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY
        Päivitetty:
        21.1.2019
        • Puun pienpoltto on merkittävä päästölähde myös pääkaupunkiseudulla, sillä sen vaikutukset vastaavat katukuilujen ilmanlaatua heikentäviä päästöjä. HSY pitää puun pienpolton päästöjen vähentämiseksi esitettyjä toimenpiteitä hyvin kannatettavina ja vaikuttavina. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen (http://www.syke.fi/download/noname/%7B5395FEC7-1D72-4C65-A1F5-AB9914F2D9A7%7D/111841) mukaan viestinnällä voidaan vähentää kustannustehokkaasti huonon polton päästöjä arviolta 5 %. Viestinnän on oltava jatkuvaa, jotta vaikutus olisi jatkuva. HSY on viestinyt pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan asukkaille jo vuosien ajan puhtaammista tulisijankäyttötavoista yhteistyössä alueen kuntien ja muiden sidosryhmien, mm. nuohoojien, kanssa. Työ jatkuu mm. EAKR-rahoituksella Kuivaa asiaa- hankkeessa, jossa kehitetään polttopuupalveluja sekä opastetaan polttopuun säilytykseen ja käyttöön mm. puunpolttokurssien ja asukastyöpajojen avulla. HSY:n julkaisemaa ja käynnissä olevissa hankkeissa tuotettua viestintämateriaalia puun polton päästöjen vähentämiseksi voidaan käyttää myös muualla toteutettavissa kampanjoissa: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmansuojelu/tietoailmasta/Sivut/Puunpoltto.aspx . Puun säilyttäminen kuivana on edellytys sille, että puuta voidaan polttaa puhtaasti. Onkin perusteltua suositella puuvaraston rakentamista kiinteistöihin, jossa on tulisija. Urbaani puuvaja -hankkeessa toteutettiin v. 2015-2017 ideakilpailu kaupunkitonteille soveltuvien puuvajojen suunnittelusta, ja ohjeita sekä materiaalia on saatavilla verkkosivulla www.urbaanipuuvaja.fi. HSY pitää hyvin tärkeinä ja vaikuttavina toimenpiteinä kannustimia vanhojen tulisijojen ja kattiloiden vaihtamiseksi vähäpäästöisiin. Erityisesti vesivaraajattomat kattilat ovat erittäin suuripäästöisiä, joten niiden käytöstä poistamisen edistäminen auttaa parantamaan lähialueen ilmanlaatua. Kannustimilla voidaan edistää myös vähäpäästöisten kiukaiden yleistymistä, joka vaikuttaa suhteellisen nopeasti lähialueen ilmanlaatuun, sillä kiukaiden käyttöikä on huomattavasti lyhyempi kuin muiden tulisijojen. HSY pitää tärkeänä puukiukaiden teknisten vaatimusten ja niihin perustuvan kansallisen ympäristömerkinnän käyttöönottoa. Tämä mahdollistaa sen, että kuluttajat pystyvät hankkimaan vähempipäästöisiä kiukaita ja tarvittaessa viranomaiset voivat käyttää niitä kriteereinä. Kiuas- hankkeessa tuotetaan tietoa puukiukaiden päästöistä, ja hankkeen tulokset edistävät puukiukaiden ympäristökriteerien laatimista. Kunnat tarvitsevat selkeitä ohjeita ja koulutusta puun polton savuhaittoihin puuttumiseen, ja HSY pitää tärkeänä ilmansuojeluohjelmaan sisältyvää STTV:n savuhaittojen valvontaa koskevan terveydellisen ohjeen päivitystä. HSY osallistuu myös mielellään päivitystyöhön. HSY tarjoaa mielellään asiantuntemustaan ohjeiden päivitykseen sekä savuhaittojen valvontaan soveltuvan mittaustekniikan selvittämiseen.
      • Puuttuuko jokin merkittävä toteuttamiskelpoinen toimenpide?
      • Vääräniemi Ritva, Yksityishenkilö, lääkäri
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Siis puuttuu puunpolton kieltäminen asuntoalueilla. Se on ainut toimenpide, joka säästää meidän terveytemme puunpolton haitoilta. Kiukaiden päästöihin pitäisi myös puuttua tiukasti. Kiukaita on paljon mm mökkisaunoissa. Maalla ei kuitenkaan ole niin paljon naapureita lähellä, että lämmitys aina haittaa naapuria, mutta kiukaat voisivat olla vähäpäästöisiä ehdottomasti ja kamiinat myös, jos niitä joku käyttää.
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Ei puutu.
      • Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristö, Ympäristön suojelu -yksikkö, Harri WIllberg
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Ei kommenttia.
      • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Syntyvien pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi tarvitaan asenneviestintää ja -kasvatusta jo päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista alkaen. Toimenpiteiden vaikuttavuudesta tulee kuulla allergiaa, astmaa ja hengityssairauksia sairastavien etujärjestöjä. Järjestöjen roolia viestin viejinä ja asenteiden muokkaajina tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. Yhtenä toteuttavana toimenpiteenä tulee pyrkiä vaikuttamaan lainsäädännöllä hiekkojen poissiivoamiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin niiden pölyäminen alkaa.
      • Energiateollisuus ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Luonnoksessa on tunnistettu, että ilmanlaatuun negatiivisesti vaikuttava merkittävä tekijä on kiinteistökohtainen pienpoltto. Ilmanlaatuongelmia pienpoltosta voi syntyä erityisesti pientalovaltaisilla alueilla. Näillä tiheästi rakennetuilla asuinalueilla on useimmiten mahdollista valita lämmitystavaksi myös kaukolämpö. Kaukolämmön tuottaminen keskitetysti noudattamalla yhä kiristyvää päästösääntelyä on ilmanlaadun kannalta ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin kiinteistökohtaiseen pienpoltto (lisä)lämmönlähteenä. Tämän vuoksi Energiateollisuus esittää toimenpiteeksi kaukolämmön sekä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon kilpailukyvystä huolehtimista esim. erilaisissa veroratkaisuissa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Alueet ja yhdyskunnat yksikkö, Hartikainen Tarja
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Kaukolämmön edistäminen Kaukolämpö on mainittu hyvää ilmanlaatua edistävänä tekijänä, mutta sitten siihen liittyvää toimenpidettä ei ole esitetty. Maankäyttö- ja rakennuslaista poistettiin mahdollisuus velvoittaa liittymään kaukolämpöön. Kuntaliitto esittää harkittavaksi toimenpiteisiin lisäystä kaukolämmön edistämisestä tai kaukolämmön ja kiinteistökohtaisten uusiutuvien energialähteiden yhteensovittamisesta. Tätä kehitystä tulisi tukea sen sijaan että lämmitys hoidettaisiin kaupungeissa kiinteistökohtaisesti. Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen ja liityntäpysäköinti Taulukkoon 12 a tulisi lisätä, että turvataan kaupunkiseutujen mahdollisuudet ja rahoituspohja joukkoliikennejärjestelmän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tämä on toimivan ja kestävän kaupunkiliikenteen sekä myös uusien liikkumispalvelujen perusta. Samalla tulee säilyttää mahdollisuus osoittaa liityntäpysäköintipaikat paikallisen joukkoliikenteen asiakkaiden käyttöön. Informaatio-ohjaus (taulukko 13) Informaatio-ohjauksessa kuntien ilmastohankkeiden lisäksi yhteistyötä voisi tehdä energiaviraston alueellisten neuvontahankkeiden kanssa. Uusia toimijoita yhteistyöhön voisivat olla mm. saunaseurat (saunomiskulttuuritoimijoiden seurat), kesämökkiasukkaat tai -kunnat sekä haja-asutusalueella asukasyhdistykset ja omakotiliiton paikallisyhdistykset. Tämä olisi hyväksyttävä keino lisätä tietoisuutta. Myös Motivan tulisi lisätä yhteistyötahoksi, sillä heillä on vankka informaatio-ohjauksen kokemus. Omakotitalojen öljylämmityksestä luopumisen taloudellista ohjaukseen tulisi harkita kiukaiden romutusmaksun kaltaista ”pientukea”, joka nopeuttaisi kotitalouksien päätöksentekoa.
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Pärjälä Erkki
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Kuntien ilmasuojelun tavoitteiden asettamisessa peruslähtökohtana on ilmanlaatutiedon ohella myös päästötieto. Tällä hetkellä kuntakohtaista tietoa kiinteistökohtaisen lämmityksen ja muiden hajapäästöjen määristä ja niiden kehityksestä ei ole luotettavasta saatavilla. Tieliikenteen sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen pienentyessä, tieto näistä hajapäästöistä korostuu entisestään. Tiedon luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden takaamiseksi tämä päästötieto tulisi tuottaa valtakunnallisesti kaikkien kuntien saataville.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Rämö Jaakko
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Voitaisiin lisätä ilmanlaatuun liittyvän tutkimuksen ja seurannan varmistaminen. Tämä koskee sekä huippu- että soveltavaa tutkimusta. Uutta tietoa saadaan koko ajan esim. partikkelien kokoluokkien ja muototekijöiden vaikutuksesta (perinteisen PM10/PM2.5/ultra-ajattelun lisäksi), sekundäärisistä partikkeleista ym. On varmistettava, että kansallisella tasolla paras ajantasainen informaatio on saavutettavissa. Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatu- ja päästösivuston kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi on hyvä ajatus. Tätä voisi täydentää näkyvillä ilmanlaatumonitoreilla esim. kaupunkien keskustoissa (niin ettei liikenne vaarannu). Tällä olisi myönteinen vaikutus yleiseen kiinnostukseen ja tietoisuuteen, mistä olisi hyötyä muillakin kuin liikenteen soveltamisalueilla. Olisi erittäin hyvä, jos paljon stressiä aiheuttavan TRS:n monitorointiin saataisiin yhtenäinen käytäntö ja siten vertailtavuutta ja objektiivisuutta. Pienpolton lisäksi voi olla muitakin lähteitä, kuten esim. avoaumakompostointi mm.homeineen.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY
        Päivitetty:
        21.1.2019
        • Myös Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksen arviointiselostuksessa tuodaan selkeästi esille, ettei liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite toteudu ilman tiemaksuja. Liikennemäärien vähentyminen tuottaa monia hyötyjä: ilmanlaatua heikentävien päästöjen lisäksi vähenevät liikenteen hiilidioksidipäästöt sekä melu, mikä parantaa asukkaiden terveyttä ja lisää alueiden viihtyisyyttä. Tieliikennettä koskeviin kansallisiin ilmansuojeluohjelman toimenpiteisiin olisi perusteltua lisätä liikenteen verotuksen kehittämiseen myös lainsäädännön muuttaminen niin, että kaupunkiseuduille tulisi mahdolliseksi ottaa käyttöön alueellisia tiemaksuja, joista kerättävät tuotot ohjautuvat kyseisen kaupunkiseudun julkisen ja kevyen liikenteen kehittämiseen. Ilmansaasteiden haittakustannuskertoimet on laadittu ilmansuojeluohjelman valmistelussa liikenteen päästöjen taloudellisten ja terveydellisten vaikutusten arviointiin. Niiden käyttöä ohjelmissa ja strategioissa olisi hyvä edistää, koska ne olisivat kelpo työkalu esimerkiksi liikennejärjestelmäsuunnitelmien ilmanlaatuvaikutusten arviointiin. HSY esittää, että ilmansaasteiden haittakustannuskertoimet ja niiden käytön edistäminen sisältyisivät kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan omana toimenpiteenään. Liikenteen pakokaasupäästöjen ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa merkittävästi liikenteen sähköistymisen myötä, mutta autokannan uusiutuminen on kuitenkin erittäin hidasta. Ajoneuvoteknologian kehittyminen ei myöskään ratkaise kaikkia liikenteen päästöongelmia, sillä renkaat tuottavat edelleen epäsuoria hiukkaspäästöjä eli katupölyä, vaikka ajoneuvot kulkisivat sähköllä. Katupöly aiheuttaa todennäköisesti ongelmia vilkasliikenteisissä ympäristöissä tulevaisuudessakin, mikä lisää tarvetta panostaa pölyntorjuntaan. Toimenpiteisiin tulisi HSY:n mielestä lisätä kansallinen viestintäkampanja kitkarenkaiden käytön edistämiseksi uusissa autoissa, joissa on ajonvakausjärjestelmä. Lisäksi olisi selvitettävä lainsäädännön muutosta, joka mahdollistaisi kaupunkiseuduilla alueellisen nastarengasmaksun käyttöön ottamisen nastarenkaiden tuottamien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Kitkarenkaat tuottavat vähemmän katupölyä ja melua, ja vähentävät myös tienpintojen kulumista sekä mahdollistavat hiljaisten päällysteiden laajemman käytön. Kitkarenkaiden osuuden kasvaminen vähentäisi terveydelle haitallisten pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia etenkin vilkasliikenteisillä alueilla. Kitkarenkaiden hyödyistä on julkaistu tutkimustietoa mm. NASTA-tutkimusohjelman loppuraportissa. Kansallisen ilmansuojeluohjelman luonnoksessa mainitaan, että katupölypitoisuuksia on saatu pölyntorjuntatoimenpiteillä hieman alennettua 1990-luvun huipputasosta. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin saatu merkittävästi alennettua erityisesti PM10-vuorokausiraja-arvotason ylitysten määrää. Lainsäädännön sallima maksimimäärä ylityksiä on 35 kpl/v, jonka jälkeen raja-arvo katsotaan ylittyneeksi. Raja-arvo ei ole ylittynyt vuoden 2006 jälkeen, joskin tiukempi WHO:n ohjearvo ylittyy usein edelleen, sillä siinä sallittujen ylitysten määrä on enintään 3 kpl/v. Katupölyn torjumiseksi on pääkaupunkiseudulla tehty merkittävästi työtä, ja tutkimusyhteistyössä on selvitetty eri toimenpiteiden vaikutusta pölyämiseen. Parhaiksi käytännöiksi pölyntorjunnassa on todettu pesuseulotun hiekoitussepelin käyttö, tehokas kadunpesu imulakaisulaitteilla sekä pölynsidonta laimealla suolaliuoksella. Näitä keinoja on syytä ottaa käyttöön myös muilla kaupunkiseuduilla sekä valtion hoitamilla teillä, joiden varrella on altistuvia asukkaita. Parhaita käytäntöjä esitetään tarkemmin mm. EU:n Life+ -rahoituksella toteutetun REDUST-hankkeen esitteessä http://www.ymk-projektit.fi/redust/arkistot/434. Lisäksi on tärkeää, että tehokkaat keinot pääväylien pölyisyyden hillitsemiseksi ja altistumisen vähentämiseksi otetaan käyttöön.
      • Onko jokin toimenpide ilmansuojelun näkökulmasta tarpeeton tai toteuttamiskelvoton?
      • Vääräniemi Ritva, Yksityishenkilö, lääkäri
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • En osaa ottaa tuohon kantaa.
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Kappaleessa 6.3. on ehdotettu, että ilmansuojelu otetaan huomioon muiden sektoreiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Vaikka tämä on perusteltua, on kuitenkin varmistettava, että ehdotetut toimenpiteet eivät estä muiden sektoreiden suunnitelmia. Kaikkien toimenpiteiden vaikutuksia ei ole arvioitu tarkemmin. Metsäteollisuus näkee tästä syystä, että kyseisen kappaleen toimenpiteiden kirjauksissa on muutostarpeita. Ilmansuojeluohjelman ei pidä sisältää tiukkoja ehtoja muiden suunnitelmien osalta. Taulukossa 15 on ehdotettu, että tarkastellaan energiatehokkuussopimuksia toteutettaessa myös ilmanlaatua käytettävän polttoaineen laadun ja määrän kautta ja estetään energiatehokkuuden parantamisen johtaminen päästöjen kasvuun. Lisäksi on ehdotettu, että sopimusten tuloksista raportoitaessa kerrotaan myös vaikutukset ilmanlaatuun ja sopimuksia markkinoidaan ilmanlaatuvaikutuksilla. Metsäteollisuus ehdottaa, että kyseinen toimenpide-ehdotus poistetaan kokonaisuudessaan. Ilmanlaatuasioita ei tule sekoittaa energiatehokkuussopimuksiin. Yritysten mukaan saaminen energiatehokkuussopimuksiin on jo riittävän haastavaa ja sopimuksiin liittyy jo nyt riittävästi raportointivelvoitteita. Suomella on haastavia energiatehokkuus- ja raportointivelvoitteita, eikä niitä pidä vaarantaa ilmansuojeluohjelman kautta. Saman kappaleen taulukossa 14 on ehdotettu, että KAISU:n toimeenpanossa ilmanlaatu- ja terveysvaikutukset otetaan huomioon linjauksiin vaikuttavana tekijänä siten, että toimeenpanossa tarkastellaan ilmastovaikutusten lisäksi vaikutuksia ilmanlaatuun ja jätetään toteuttamatta toimet, jotka lisäävät lähipäästöjä. Metsäteollisuus kyseenalaistaa ilmastosuunnitelman laajentamista koskemaan ilmanlaatua ja mahdollisesti hankaloittamaan muita tavoitteita. Jos esimerkiksi toimenpide A vähentää hiilidioksidipäästöjä 50 %, mutta lisää ilmapäästöjä 5 %, niin jätetäänkö toimenpide toteuttamatta? Muissa toimissa kappaleessa 6.4. on ehdotettu, että vaikutetaan EU:n ilmanlaadun raja-arvojen tiukkenemiseen. Tämä oli yksittäinen ehdotus kuulemisessa, mutta siitä ei käyty mitään keskustelua työryhmässä, eikä sitä ole perusteltu millään tavalla. Metsäteollisuus ehdotti työryhmässä, että kyseinen kirjaus poistetaan. Kukaan ei vastustanut metsäteollisuuden ehdotusta. Suomessa on Euroopan paras ilmanlaatu. Metsäteollisuus näkee, ettei ole Suomen asia esittää tiukempia raja-arvoja. Ilmanlaadun parantaminen Euroopassa on tärkeää, mutta monessa Euroopan maassa on jo suuria haasteita päästä nykyisiin raja-arvoihin. Tällaisen toimenpide-ehdotuksen kirjaaminen vaatisi laajaa vaikutusten arviointia. Tiukemmilla raja-arvoilla voisi olla merkittäviä kustannusvaikutuksia yrityksille tiukempien päästöraja-arvojen kautta. On myös muistettava, että tietyt keskisuuria polttolaitoksia koskevat velvoitteet on kytketty suoraan EU:n ilmanlaadun raja-arvojen alittamiseen. Mikäli raja-arvoja tiukennettaisiin, keskisuuria polttolaitoksia koskevat vaatimukset voisivat tiukentua merkittävästi Suomessa. Metsäteollisuus näkee, että kyseinen toimenpide-ehdotus on poistettava.
      • Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristö, Ympäristön suojelu -yksikkö, Harri WIllberg
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Ei,​ kunhan otetaan huomioon jo edellä esiin tuotu ilmastotoimien ja ilman laadun parantamiseen tähtäävien toimien yhteensovittaminen.
      • Energiateollisuus ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Luonnoksessa on esitetty nykyiset kuntien ilmansuojelutyöhön kytkeytyvät hankkeet sekä toimenpide-ehdotukset ilmansuojelun huomioimiseksi niissä nykyistä paremmin. Yhtenä kohtana tässä yhteydessä on esitetty energiatehokkuussopimukset 2017-2025. Nykyiset energiatehokkuussopimukset on solmittu laajasti eri osapuolien kesken. Kunta-alalla on oma sopimus, joka lähtökohtaisesti kattaa kaiken kunnan hallinnassa olevan energiankäytön. Kuitenkin kunnan kokonaan tai osittain omistamalle energiantuotannolle sovelletaan Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta. Luonnoksessa todetusti energiankäytön ja -tuotannon tehostaminen vähentää yleensä päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttöä. Siten sopimusjärjestelmän kattavuuden lisääminen ja sopimuksen toteuttaminen vähentävät päästöjä ja myötävaikuttavat hyvään ilmanlaatuun. Sopimuksissa on eri osapuolten kanssa yhdessä määritelty sopimusosapuolien tavoitteet ja toimenpiteet sopimuskaudelle. Uusia velvoitteita esim. suoraan ilmanlaatuun liittyen ei ole mahdollista lisätä kesken sopimuskauden vaarantamatta sopimusjärjestelmän toimivuutta. Energiatehokkuussopimuksilla toimeenpannaan Suomessa energiatehokkuusdirektiivin velvoitteita. Tämän vuoksi Energiateollisuus esittää, että toimenpiteenä esitetään ”Kannustetaan liittymään sopimustoimintaan niin, että sopimuksen kattavuus saadaan vielä nykyistäkin paremmaksi.” ja luonnoksesta poistettaisiin ehdotetut (ilmanlaatuun liittyvät) toimenpiteet. Luonnoksessa on esitetty toimenpiteeksi myös vaikuttamista EU:n ilmanlaadun raja-arvojen tiukkenemiseen. Monet Euroopan maat eivät nykyisin pysty noudattamaan EU:n raja-arvoja ja Suomessakin voi yksittäisiä ylityksiä tapahtua liikenteen, katupölyn ja epäsuotuisen sekoittumisen johdosta taajamissa. Energiateollisuus näkee, että nykyiset raja-arvot ovat riittävän haasteelliset, ja niiden alittamista edesauttavat EU-tasolla ilmastoon liittyvät ohjauskeinot sekä päästölähdekohtaisten vaatimusten noudattaminen. Suomessa ilmanlaatuun liittyvät ongelmat ovat kaiken kaikkiaan vähäisiä ja erittäin paikallisia. Näihin voidaan vaikuttaa tehokkaimmin ilmastoon liittyvällä ohjauksella (esim. liikenteen osalta) ja tässä ohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä. Kaukokulkeuma Suomeen vähenee merkittävästi jo saavutettaessa nykyisen EU-lainsäädännön vaatimukset kattavasti.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Alueet ja yhdyskunnat yksikkö, Hartikainen Tarja
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Taulukossa 12 a on esitetty viimeisenä toimenpiteenä yli 76-tonnisen ajoneuvokaluston yleistyminen. Massojen kasvaessa joudutaan parantamaan siltojen ja tie-/katurakenteiden kestävyyttä. Siltojen osalta on huomioitava myös niiden kantavuuden heikkeneminen massojen vaikutuksesta. Arvio parantamiskustannuksista on jopa 100 miljoonaa tai jopa yli sen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kuntaliitto pitää tieliikenteen lisäämistä kannatettavampana vaihtoehtona raskaan liikenteen siirtämistä raiteille.
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Pärjälä Erkki
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Ilman epäpuhtauksille altistumisesta aiheutuvien kustannusvaikutusten arviointi on sinänsä kannatettavaa, mutta erityisesti paikallistasolla kustannusten konkretisoituminen on osin vaikeasti hahmotettavaa niin, että kustannuslaskelmia voitaisiin hyödyntää päätöksenteossa kovinkaan painokkaasti. Tämä johtuu siitä, että haittakustannukset kohdistuvat koko yhteiskuntaan ja terveydenhuoltojärjestelmään. Terveydenhuollon järjestämisen siirtyminen maakuntien vastuulle tulee edelleen hämärtämään kuntatasolla tehtävien toimien suoraa kytkentää terveysmenoihin ja ylipäätään myös ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Koska monin paikoin paikallisesti merkittävin ilmansaasteiden päästölähde on tieliikenne (ml. katupöly), kustannusvaikutuksien laskentaa tulee kehittää niin, että samalla tarkastellaan myös melualtistumisen terveyskustannuksia.
  • Lausunnonantajia: 16
    Mahdolliset muut kommentit ohjelmaluonnoksesta
      • Tähän voitte kirjoittaa mahdolliset muut kommentit ohjelmaluonnoksesta
      • Vääräniemi Ritva, Yksityishenkilö, lääkäri
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Ohjelmaluonnos vaikuttaa muuten monipuoliselta ja mietityltä ja asiantuntevalta. Monet asiat ovat sellaisia, että maallikon on vaikea niihin ottaa kantaa suuntaan tai toiseen.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto, Korsberg Minttu
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Valtion liikuntaneuvoston lausunto: Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/7112/2018; YM 036:00/2017 Valtion liikuntaneuvosto kiittää mahdollisuudesta lausua Kansallisesta ilmansuojeluohjelmasta 2030. Liikuntaneuvosto esittää, että Kansallisen ilmansuojeluohjelman keskeisiksi toimenpiteiksi nostetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisen sekä liikkumisolosuhteiden huomioiminen osana kaikkea alue- ja maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta. Kävely ja pyöräily ovat merkittävä osa liikennejärjestelmää ja ihmisten arkea niin liikkumisen kuin liikunnan näkökulmasta. Vuonna 2017 kävelyn ja pyöräilyn osuus kaikista tehdyistä matkoista oli vajaat kolmannes. Ihmisten omatoimisesta liikunnasta merkittävä osa tapahtuu kävellen tai pyöräillen. Liikenteellä on keskeinen merkitys Suomen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä voitaisiin vähentää liikenteen päästöjä Suomessa vuoteen 2030 mennessä arviolta noin 0,2 miljoonaa tonnia, mikä olisi noin 7 % liikenteen koko päästövähennystarpeesta (KAISU – Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelu). Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vähentää myös muita liikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia (kuten ilmanlaadun kannalta haitallisia päästöjä ja melua) ja lisää elinympäristöjen viihtyisyyttä. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä on saatu jo monia konkreettisia tuloksia. Esimerkiksi Helsingissä kaupunkipyörä on korvannut mm. raitiovaunu-, ja bussisekä automatkoja. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen lisää myös väestön aktiivista elämäntapaa, jolla on yksilön hyvinvoinnin lisäksi merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannussäästötavoitteissa. Kävelyn lisääminen 20 prosentilla tuottaisi Suomessa arviolta 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn lisääminen 1,1 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä (Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma 2018, LVM). Hyödyt ovat samaa luokkaa, kuin sote-uudistukselle asetettu kolmen miljardin säästötavoite. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle luo kuitenkin haasteen paikoin hajautunut yhdyskuntarakenne. Työ- ja asiointimatkat ovat pidentyneet ja useat palvelut (esimerkiksi liikuntapalvelut) ovat monilla alueilla vaikeasti saavutettavissa ilman henkilöautoa. Kävelyn ja pyöräilyn osuus kaikista tehdyistä matkoista onkin vähentynyt pitkällä aikavälillä. Etenkin nuorten kävely ja pyöräily ovat vähentyneet ja vastaavasti mopon ja mopoautojen käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Tällä hetkellä reilu viidennes peruskoululaisista (noin 120 000) on kuljetuspalveluiden piirissä. Valtionneuvoston 22.3.2018 vahvistama kävelyn ja pyöräilyn edistämisen periaatepäätös sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma voivat aikaansaada merkittäviä niin ilmasto- kuin kansanterveysvaikutuksia. Liikuntaneuvosto näkee olennaisena asiana liikenne- ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman ja siinä määriteltyjen toimenpiteiden päämäärätietoisen toimeenpanon ja resursoinnin. Kävely-, pyöräily- ja ylipäänsä erilaiset liikkumisolosuhteet tulee ottaa huomioon kaikessa alue- ja maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken. Tapio Korjus puheenjohtaja valtion liikuntaneuvosto Minttu Korsberg pääsihteeri valtion liikuntaneuvosto
      • Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristö, Ympäristön suojelu -yksikkö, Harri WIllberg
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Ei muuta kommentoitavaa.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Ympäristöministeriö on pyytänyt Liikenne- ja viestintäviraston (jäljempänä Traficom). Lausuntopalvelu.fi:ssä lausuntoa luonnoksesta kansalliseksi ilmansuojeluohjelmaksi 2030. Traficom kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittää luonnoksesta seuraavat huomiot: Liikenteessä syntyy monia kaasumaisia tai hiukkasmaisia aineita, jotka heikentävät ilmanlaatua. Näitä ovat mm. hengitettävät hiukkaset (PM10), pienhiukkaset (PM2,5), typpidioksidi (NO2), otsoni (O3), hiilimonoksidi (CO), rikkidioksidi (SO2) ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Keskeisimpinä huomioina Traficom toteaa, että luonnoksessa kansalliseksi ilmansuojeluohjelmaksi on käsitelty vain tieliikennettä, vaikka vesiliikenne muodostaa merkittävän osan esimerkiksi hiilivety-, typenoksidi- sekä rikkidioksidipäästöistä kotimaassamme (http://lipasto.vtt.fi/kaikki/kaikki2017.htm). Yleisesti luonnoksessa kansalliseksi ilmansuojeluohjelmaksi todetaan (esim. s. 49), että toimenpiteet, jotka vähentävät liikenteen CO2-päästöjä vähentävät myös lähipäästöjä. Asia ei ole kuitenkaan täysin yksioikoinen, vaikka valtaosalla ilmastotoimista onkin synergiahyötyä ilmanlaadun parantamisessa. Ilmanlaatuvaikutusten kannalta oleellista on se, mitä kulloinkin korvataan milläkin. Tämä korostuu etenkin vaihtoehtoisten käyttövoimien ja uusiutuvien polttoaineiden kohdalla. Jos esimerkiksi fossiilista bensiiniä korvataan CO2-päästöiltään paremmalla etanolilla, varsinkin kylmäkäynnistyksessä lähipäästöt tulevat kasvamaan (esim. http://www.transeco.fi/files/614/Korkeaseosetanolipolttoaineen_optimointi_kylmiin_olosuhteisiin_sopivaksi.pdf). Sen sijaan fossiilisen maakaasun ilmanlaatuun vaikuttavat päästöt ovat samankaltaiset kuin biokaasun eli niiden käyttö vähentää lähipäästöjä verrattuna nestemäisiin fossiilisiin polttoaineisiin. Ilmastovaikutuksiltaan biokaasu on kuitenkin selkeästi maakaasua parempi vaihtoehto. Yleistäen voidaan kuitenkin todeta, että toimet, jotka uudistavat ajoneuvokantaa, edistävät sekä ilmasto- että ilmanlaatutavoitteita. Ilmanlaadun kannalta mahdollisimman suuri osa ajoneuvokannasta tulisi olla Euro6- luokituksen (vuodesta 2015 käyttöönotetut ajoneuvot) mukaista. Myös kansalaisten mahdollisuuksia ilmanlaadun parantamiseksi voisi tarkastella laajemmin. Yksityiskohtaisina lisähuomioina Traficom toteaa seuraavaa: Sivulla 15 todetaan, että ilmastotavoitteiden saavuttamisen ohella liikenne- ja viestintäministeriön ympäristöstrategiassa on esitetty tavoitteita typenoksidien ja hiukkas-päästöjen vähentämiseksi. Tieliikenteen typenoksidipäästöjen tulisi vähentyä 25 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2011 päästöihin, hiukkaspäästöjen vastaavasti 20 prosenttia. Liitteessä 1. raportoitujen ja mallinnettujen päästöjen sekä LIPASTO-tietokannan tietojen mukaan voitaisiin todeta, että nämä tavoitteet tullaan todennäköisesti saavuttamaan. Tieliikenteen typenoksidipäästöjen (NOx) tulisi olla vuonna 2020 alle 36.5kt ja hiukkaspäästöjen alle 1.2 kt. Tavoitteet näyttäisivät tulevan saavutetuksi etuajassa, sillä VTT:n LIPASTO:n mukaan vuonna 2017 NOx-päästöt olivat 32.9kt ja hiukkaspäästöt 0.9kt. Samalla sivulla todetaan, että tavoitteena on, että päästöjen vähetessä kaupunkien ilmanlaatu paranee merkittävästi ja että huonosta ilmanlaadusta johtuvien ennenaikaisten kuolemien ja sairastapauksien määrä vähenee. On hyvä huomata, että väestön kasvu ja ikääntyminen sekä jatkuva kaupungistuminen lisäävät osaltaan ilmanlaatua heikentävistä päästöistä aiheutuvien haittojen määrää. Sivulla 15 todetaan, että määräraha on varattu tämän vuoden budjetissa romutuspalkkiolle. Epäselväksi voi jäädä, mistä vuodesta on kysymys. Romutuspalkkio oli voimassa määräaikaisesti välillä 1.1.-31.8.2018. Samalla sivulla viitataan liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän (ns. ILMO45) väliraporttiin, joka piti sisällään kolme vaihtoehtoista skenaariota hiilettömään liikenteeseen. Joulukuussa 2018 työryhmä julkaisi loppuraporttinsa, joka yhdistää kolmesta skenaariosta vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat toimenpiteet. Taulukossa 12a (s. 49) on seuraavat toimenpide-ehdotukset: - ”leasing autot” -> nolla- ja vähäpäästöiset työsuhdeautot, - ”romutusmaksut” -> romutuspalkkiokampanjat, jotka eivät välttämättä edellytä uuden auton hankintaa, -”yhdyskuntarakenteen parantaminen” -> yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, joukkoliikenteen saavutettavuuden parantaminen, - ”Parannetaan kuljetusten energiatehokkuutta mahdollistamalla yli 76-tonnisen ajoneuvokaluston yleistyminen vai raskas liikenne raiteille” -> Raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta ilmanlaadun kannalta hyvin keskeinen kaupunkilogistiikka on jäänyt kokonaan pois toimenpiteistä. Päästöttömään kaupunkiseutujen jakeluliikenteeseen vaikuttavat toimenpiteet olisi tärkeä ottaa osaksi ilmansuojeluohjelmaa. Mainitut vastuutahot Trafi ja Liikennevirasto ovat 1.1.2019 alkaen Traficom ja Väylävirasto. Taulukossa 12b (s. 50) on seuraavat toimenpide-ehdotukset: - ”lisätään informaatio-ohjausta vähäpäästöisistä ja turvallisista rengasvalinnoista” -> ilmanlaadun ja turvallisuuden kannalta parhaista rengasvalinnoista, - ”selvitetään nastarenkaiden käyttökieltoa tietyillä alueilla” -> selvitetään (henkilöautojen) nastarenkaiden käytön rajoittamista tietyillä alueilla. Ennen mahdollista toimenpiteen täytäntöönpanoa olisi tarkasti selvitettävä toimen vaikutukset ja täytäntöönpanomallit. Ohjausvaikutuksen voisi toteuttaa rajoittamisen sijaan myös esimerkiksi taloudellisilla ohjauskeinoilla. Kitkarenkaiden osuuden lisääminen kaupunkiseuduilla vähentäisi katupölyä ja parantaisi kaupunki-ilmanlaatua merkittävästi. Nastarenkaiden käyttöä rajoitettaessa tulisi tarkasti seurata kitkarenkaiden osuuden kasvun vaikutuksia tienpinnan kiillottumiseen. NASTA-tutkimusohjelmassa tutkittiin vuonna 2011-2013 kitkarenkaiden osuuden dramaattisen kasvun vaikutuksia kaupunkien ilmanlaatuun, katujen talvihoitotarpeeseen sekä liikenneturvallisuuteen. Tutkimusohjelmassa todettiin, että nastarengasosuuden pudottaminen liikennevirrassa alle 25 %:n voi heikentää turvallisuutta ja sujuvuutta. Norjassa on arvioitu 20 %:n nastarengasosuuden riittävän kitkatason säilyttämiseen. On hyvä huomata, että uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Laki tuo käyttöön uuden liikennemerkin, jolla kielletään ajo nastarenkailla varustetulla moottoriajoneuvolla. Lain tultua voimaan kaupunki voi halutessaan kieltää nastarenkaiden käytön jollain kadulla tai alueella, esimerkiksi keskustassa.
      • Espoon kaupunki, Espoon kaupungin ympäristölautakunta
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Espoon kaupungin ympäristölautakunta päätti 24.1.2019 § 7 antaa seuraavan lausunnon ympäristöministeriölle (dnro VN/7112/2018; YM 036:00/2017): Espoon kaupunki pitää luonnosta hyvänä. Tiheästi asutulle Espoolle luvun 6 tavoitteet ovat tärkeitä. Liikenteen päästöjen vähentäminen on erityisen hyödyllistä, sillä päästölähteet ovat lähellä altistujia. Luonnoksessa esitetyn 30 % kasvutavoitteen sijaan Espoon tavoitteena on 100% kasvu pyörämatkojen määrissä. Pientaloalueilla muutama merkittäviä paikallisia savuhaittoja aiheuttava puun pienpolttaja heikentää ajoittain kymmenien asukkaiden kodin sisäilman laatua. Tämän ongelman ratkaisemiseen pitäisi kehittää keinoja, joita voisivat olla mm. asiantuntijoilta (=nuohoojilta) ostettava tulisijan toiminnan selvittäminen ja käytön opastus. Voitaisiin selvittää, olisiko kunnan tai valtion mahdollista osallistua ko. asiantuntijapalvelun kustannuksiin.
      • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Ohjelmaluonnoksen toimenpiteet ovat allergiaa ja astmaa ajatelleen oikeansuuntaisia ja kattavia. Vastuutahot ovat moninaiset.
      • Hengitysliitto ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Kohdassa 1.1.1 Tavoitteet tuodaan esiin kansainvälisten toimien tärkeys ilman epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi ja muiden maiden päästövähennykset kaukokulkeumien vuoksi. Ensi kesänä Suomi on EU-puheenjohtajamaa. Hengitysliitto kannustaa Suomea nostamaan esiin ja edistämään ilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveyshaittoja ja vähentämiseen johtavia toimia puheenjohtajuutensa aikana. Kahdenvälinen toiminta Venäjän sekä Puolan ja Baltian maiden kanssa on erityisen tärkeää kaukokulkeuman vähentämiseksi. Kohdassa 3.3.1 Pienhiukkasten terveyshaitat tuodaan esiin, että pienhiukkaspäästöjen lieviä terveyshaittoja aliarvioidaan ja päärooli terveyshaitta-arvioinnissa on ennenaikaisilla kuolemilla ja menetetyillä elinvuosilla. Kansalaisviestinnän näkökulmasta lievien terveyshaittojen esiintuominen voi olla vaikuttavaa. Lievät terveyshaitat kuten infektiot, lääkekäyttö ja työstä, koulusta sekä päiväkodista poissaolo koskevat laajempaa joukkoa ihmisiä. Nämä terveyshaitat voivat suoremmin koskettaa ihmisten arkea ja siten konkretisoida paremmin sen, miksi puuta kannattaa polttaa puhtaammin ja tulisija vaihtaa vähäpäästöiseen versioon.
      • Suomen Omakotiliitto ry
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: VN/7112/2018; YM 036:00/2017 Asia: Lausuntopyyntö Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 Suomen Omakotiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 74.000 jäsentä. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan pienkiinteistön omistajien ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto ajaa maamme lähes 500.000 vapaa-ajan asunnon omistajien etua. ESITYKSEN SISÄLTÖ Päästökattodirektiivin ja päästövähennysvelvoitteiden toteuttamiseksi on laadittu luonnos uudeksi kansalliseksi ilmansuojeluohjelmaksi vuoteen 2030 saakka. Ohjelman tavoitteena on vähentää ilmansaasteiden aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia (noin 2.000 kuolemaa vuosittain) ja parantaa ilmanlaatua. Päästöjen vähentämisvelvoitteet on asetettu rikkidioksidille, typen oksideille, haihtuville orgaanisille yhdisteille, pienhiukkasille ja ammoniakille. Puun pienpoltosta ja siitä seuraavista pienhiukkaspäästöistä arvioidaan aiheutuvan 200 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. HUOMIOT Omakotiliitto pitää ilmastonsuojelua ja ihmisten terveyshaittojen estämistä keskeisenä. Jokaisella on oikeus terveelliseen ympäristöön perustuslainkin mukaan. Omakotiliitto kannattaa lausunnolla olevaa ilmansuojeluohjelmaluonnosta. Kannustavalla neuvonnolla ja informaatio-ohjauksella saadaan parempia tuloksia kuin sääntelyllä tai muilla negatiivisilla kannusteilla. Omakotiliitto tekee jo nyt ja haluaa jatkaa vahvaa neuvontatyötä puhtaasta puunpoltosta Ympäristöministeriön Kutteri-neuvontamenettelyn mukaan (https://www.motiva.fi/tehokkaastipuulla) yhdessä sidosryhmien kanssa. Liitto haluaa huomauttaa, että ohjelmaluonnoksen luvusta 6, sivulta 51 puuttuu puun pienpolton osalta vastuutahoista Omakotiliitto. Taloudellisilla kannusteilla (investointituet, kotitalousvähennys), informaatio-ohjauksella ja neuvonnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa puun puhtaaseen polttoon. Olennaista on myös panostaa laitteiden innovaatiokehitykseen ja kannustaa kotitalouksia uudis- ja korjausrakentamisessa valitsemaan teknologisesti kehittyneitä takkoja, uuneja ja kiukaita. Olemassa olevan rakennuskannan osalta keskeistä on vaikuttaa laitteiden elinkaareen käyttö- ja huoltotoimenpiteillä ja kun laitteiden/järjestelmien elinkaari päättyy, vaihtaa ne sitten resurssitehokkaasti uusiin, innovatiivisempiin vaihtoehtoihin. Kuluttajalla tulisi olla oikeus olettaa, että hänen hankkimansa tulisija on ympäristöystävällinen/mahdollisimman vähäpäästöinen oikein käytettynä, koska ostohetkellä tähän ei välttämättä muista kiinnittää huomiota. Puunpoltolla on huomattava merkitys Suomessa kotitalouksille erityisesti huoltovarmuuden ongelmatilanteissa, kuten sähköverkon katkoksissa. Puunpoltto lisälämmitysmuotona osaltaan hillitsee asumiskustannusten nousua erityisesti haja-asutusalueilla. Lisäksi Suomessa on lähes 3 miljoonaa saunaa, joista suuri osa on puulla lämpiäviä. Saunat ovat puhdistautumispaikka, ja varsinkin vapaa-ajan asunnoissa usein ainoa sellainen, ja siksi tarpeellinen. Suomalaista saunakulttuuria edistetään parhaiten neuvonnalla puhtaasta puunpoltosta ja sen mukaisesti toimien. kunnioittavasti Suomen Omakotiliitto ry Ari Rehnfors Kaija Savolainen puheenjohtaja toiminnanjohtaja
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • - Metaanin osalta olisi hyvä todeta, että EU:n Energiaunionin hallintomallin ((EU) 2018/1999) mukaisesti komissio laatii metaania koskevan strategisen suunnitelman (art. 16) osana pitkän aikavälin strategiaa - Ilmastolain mukainen päästövähennystavoite on vähintään 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. (s.11) - Pienhiukkaisista (PM2.5) valtaosa, noin 80 prosenttia, tulee Suomeen kaukokulkeumana (mm. s. 24). Sivulla 28 todetaan, että pienetkin pienhiukkaspitoisuudet ovat terveydelle haitallisia, ja pienhiukkaset aiheuttavat enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin muut ympäristö ja työympäristötekijät yhteensä (s. 29-30). Tätä vasten olisi hyvä lyhyesti kuvata, mistä pienhiukkasten kaukokulkeumat tulevat Suomeen ja millaisilla toimilla Suomi pyrkii niitä vähentämään (esim. Arktinen mustahiiltä koskeva yhteistyö). - Johtopäätöksissä (s.47) mainitaan, että laskentamenetelmien kehittäminen voi vaikuttaa päästölukuihin. Tämän vuoksi olisi hyvä kertoa päättölukuihin liittyvien epävarmuuksista ja niiden merkittävyydestä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. - Kaavoitussektori (s. 52) on epäselvä käsite, oikeampi termi voisi olla alueiden tai maankäytön suunnittelu. Maankäyttösektori voi sekoittua ns. LULUCF-sektoriin, joka on osa EU:n ilmastokehyksen toimeenpanoa. - s 53 taulukossa KAISU (2017) vastuutahoiksi tulisi lisätä myös maa- ja metsätalousministeriö, jolle kuuluu maatalouden ilmastotoimet ja niiden toimeenpano. - s 42 ehdotamme, että puun pienpolton määrät/tilastot päivitetään energia- ja ilmastostrategian sekä Luonnonvarakeskuksen tekemän viimeisimmän arvion mukaisiksi esim. alla olevalla tavalla: Puun pienpoltto kotitalouksissa ja maatiloilla on pysynyt Suomessa lähes samana viime vuodet. Energia- ja ilmastostrategian (2016) perusskenaariossa puun pienpolton ja pellettien määrän oletetaan kasvavan maltillisesti vuoteen 2030. Tilastojen mukaan polttopuun ja pellettien käyttö vuonna 2010 oli 19 TWh ja vuonna 2015 16 TWh. Vuonna 2010 puuta poltettiin kotitalouksissa Tilastokeskuksen arvion mukaan eniten sitten 1970-luvun johtuen poikkeuksellisen kylmästä vuodesta. Vuonna 2030 energia- ja ilmastostrategian skenaarioissa polttopuun ja pellettien käytön arvioidaan olevan noin 20-21 TWh. Vuosittaiset lämpötilaerot vaikuttavat polttopuun käyttömääriin merkittävästi Polttopuun käyttöä selvitetään kyselytutkimuksilla. Luonnonvarakeskus on selvittänyt puun pienpolttoa vuodesta 1992 lähtien neljä kertaa eli kysely on toteutettu keskimäärin 8 vuoden välein. Viimeisin selvitys puunpoltosta pientaloissa, maatiloilla ja vapaa-ajan asunnoissa koskee lämmityskautta 2016/2017. Selvityksen mukaan pientaloissa käytettiin lämmityskaudella 2016/2017 polttopuuta yhteensä 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä. Määrä oli kolme prosenttia suurempi kuin edellisellä tilastointikaudella 2007/2008. Energiasisällöltä pientaloissa käytetyn polttopuun energiasisältö oli 15,3 terawattituntia.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Alueet ja yhdyskunnat yksikkö, Hartikainen Tarja
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Kuntaliitto on mainittu yhtenä vastuutahona useissa toimenpide-ehdotuksissa. Kuntaliitto näkee vastuunsa siten, että se on omalta osaltaan edistämässä ilmansuojeluohjelman tavoitteita levittämällä hyviä käytäntöjä ja tietoa koulutustilaisuuksissa ja verkostoissa. Kohderyhmänä ovat kunnan eri toimialojen ja viranomaisten lisäksi myös kuntapäättäjät. Kuntaliitolla ei ole mahdollisuutta osoittaa erillistä resurssia tai rahoitusta näille hankkeille.
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Pärjälä Erkki
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Päästöjen seurannan ohella ilmansuojelutoimien ja erityisesti ilmansaasteille altistumisen seurannassa keskeisessä asemassa on paikallinen ilmanlaadun seuranta. Kuten ohjelmaluonnoksen kappaleessa 7.3. todetaan, nykyisellään tämä seuranta on varsin kattavaa, mutta toiminnan laajuus ja resurssointi vaihtelevat hyvin paljon riippuen mm. kuntien tahtotilasta. Paikallistason ilmanlaadun seurantaa tulee kehittää ja koordinoida niin, että se paremmin ja tasapuolisemmin ja osin maantieteellisesti kattavamminkin palvelee kansalaisia ja yleisiä tarpeita. Tämän edistämiseksi paikallistason ilmanlaadun seurantaa tulee edelleen nykyistä enemmän kehittää niin, että seuranta on alueellista ja kuntien yhteisesti järjestämää vähintäänkin maakuntatasolla, ellei laajemminkin. Ohjelmaan tulisi liittää vaikutusarvio, jossa tarkastellaan etenkin toimenpiteiden ilmansuojeluvaikutuksia, toteuttamiskelpoisuutta ja kustannuksia.
      • Pirkanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        22.1.2019
        • PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO LUONNOKSESTA KANSALLISEKSI ILMANSUOJELUOHJELMAKSI Johdanto Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta kansalliseksi ilmansuojeluohjelmaksi. Kansallinen ilmansuojeluohjelma ulottuu vuoteen 2030 ja sisältää ne toimenpiteet, joiden avulla direktiivin päästövähennysvelvoitteet toteutetaan sekä kansallisesti tarvittavat lisätoimet ilmanlaadun parantamiseksi ja huonolle ilmanladulle altistuvien ihmisten määrän vähentämiseksi. Lisäksi ohjelmassa tarkastellaan mustahiilen ja metaanin päästöjen kehitystä osana ilmastomuutoksen hillintää erityisesti arktisella alueella. Ilmansuojeluohjelmassa on esitetty ilmanlaadun ja altistumisen nykytilanne ja sen kehittyminen. Kansallisten ilmansuojeluohjelman tavoitteena on hyvä ilmanlaatu. Ohjelmaluonnoksen luvussa esitetään toimenpiteet ja niiden vaikuttavuudet sekä vastuutahot. Ympäristöministeriö pyytää lausuntopalvelun kautta erityisesti palautetta luonnoksen toimenpiteistä. Toimenpide-taulukoissa (14–16) on ilmanlaatua parantavien toimenpiteiden lisäksi ilmastonmuutoksen hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Suomen ja kaikkien muidenkin EU:n jäsenmaiden tavoitteena tulee pitkällä aikavälillä olla WHO:n ilmanlaatua koskevien suositusten saavuttaminen (1.1.1.3). EU:n ilmanlaatua koskevat raja-arvot ovat WHO:n ohjearvoihin verrattuna selvästi korkeammat PM2.5-hiukkasten (vuosikeskiarvo), rikkidioksidin (vuorokausikeskiarvo) ja PM10-hiukkasten (vuosikeskiarvo) osalta kohdalla. PM10-hiukkasten (vuorokausikeskiarvo) ja typpidioksidin (vuosikeskiarvo) EU-normit ovat yhdenmukaisia WHO:n ohjearvojen kanssa. WHO:n ilmanlaatua koskevat ohjearvot perustuvat tieteelliseen näyttöön ilman pilaantumisen terveysvaikutuksista (1.1.1.4). Vaikka ilmanlaatutilanne Suomessa on parantunut selvästi viime vuosina, terveyshaittoja esiintyy edelleen myös Suomen pitoisuustasoilla (3.3). Väestön kasvu ja ikääntyminen sekä jatkuva kaupungistuminen lisäävät pienhiukkasista aiheutuvien haittojen määrää (3.3.3). Ilmansaasteista aiheutuu terveys- ja ympäristöhaittoja edelleen vuonna 2030 (.3.4), vaikka päästökattodirektiivin mukaiset velvoitteet täyttyvät. Tästä syystä ilmansuojeluohjelman tarkastellaan vaihtoehtoja, joilla ilman epäpuhtauksien päästöjä ja pitoisuuksia saadaan laskettua vielä EU-lainsäädännön vaatimaa tasoa alemmas (6.). Taajama-alueilla ja lähellä hengityskorkeutta syntyvät pienhiukkaspäästöt ovat terveyden kannalta haitallisimpia ilmansaastepäästöjä (Savolahti ym. 2018). Ne ovat suurimmaksi osaksi peräisin puun pienpoltosta ja tieliikenteestä. Vähentämällä päästöjä erityisesti näistä lähteistä voidaan parhaiten vaikuttaa ilmanlaatuun tiheään asutuilla alueilla. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto Pirkanmaan ELY-keskus lausuu kansallisesta ilmansuojeluohjelmaluonnoksen tavoitteista (mm. 1.1.1.1) ja luvun 6 toimenpiteistä painottaen hyvää ilman laatua osana ympäristöön vaikuttavaa suunnittelua ja päätöksentekoa (elinympäristösuunnittelu, kaupunkisuunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu, asuinaluesuunnittelu liikennesuunnittelu, energiasuunnittelu). Pirkanmaan ELY-keskus painottaa myös ilmaston ja ilmanlaadun yhtenäistä tarkastelua ohjelman toimenpiteissä ja aluehallinnon roolia toimeenpanon vastuissa. Pirkanmaan ELY-keskus viittaa lausunnossaan ohjelmaluonnoksen taulukoihin ja esittää viittauksen kohdistumisen tueksi ohjelmasta kursiivilla kohtia. Ilmanlaatu ja ilmasto sekä melu, elinympäristön hyvä laatu tiivistyvillä kaupunkiseuduilla/kaupunki rakenteessa. Kaupungistuminen lisää väestötasoisia vaikutuksia. Ilmansuojeluohjelmaluonnoksessa on hyvin esillä kuntien merkittävä rooli ilmanlaatuun ja altistumiseen liittyvässä päätöksenteossa (1.1.3). Päätökset liittyvät enenevässä määrin samalla kaupunkien ilmastopäätöksiin. Päätösten tietopohja ja erityisesti niiden käyttökelpoisuus päätöksenteossa ovat ohjelman vaikuttavuuden kannalta tärkeitä, koska ohjelmaluonnoksen arvion mukaan väestön kasvu ja ikääntyminen sekä jatkuva kaupungistuminen lisäävät pienhiukkasista aiheutuvien haittojen määrää (3.3.3) Kaupungistumisilmiöön sisältyy selvitysten mukaan muutos, jossa asukkaat haluavat asua tiiviissä kaupunkirakenteessa. Tämä luo paineita kuntien ilmansuojelua ja altistumista koskevien päätöksien riittävälle tietopohjalle terveysriskeistä ja niiden hallinnasta. Taulukon 14 tavoite tuottaa käyttökelpoista tietopohjaa parantaa tilannetta. Toimenpiteitä käyttökelpoisen tiedon hyödyntämisestä entistä paremmin kuntien hankkeissa on hyvin kirjattu taulukoon 15. Hyvä elinympäristö edellyttää, että tiiviissä yhdyskuntarakenteessa ja sitä toteuttavassa tiiviissäkin kaupunkirakenteessa on hyvä ilmanlaatu. Sen lisäksi erityisesti suurilla, voimakkaasti kasvavilla kaupunkiseuduilla ympäristöterveyden ja viihtyvyyden turvaamiseksi tiivistämisessä on oltava lähtökohtana kokonaiskuva, jossa kaupunkiympäristössä ilmastomuutoksen hillintä ja sopeutuminen, ilmanlaatu sekä melu ja hiljaisuus, ja laajemmin hyvä elinympäristö ovat toteuttavissa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kaupunkiväestön kannalta. Tiivistämisessä ei voi luoda altistumista merkittävästi lisääviä rakennusmassoja ja väyliä, joista ilmansuojeluohjelmassa mainitaan esimerkkinä korkeiden rakennusten väliset katukuilut. Tiiviissä rakenteessa arkiliikunta on mahdollista pyörällä ja jalan. Itsestään selvä lähtökohta on, että kulkutapajakauman siirtymä jalankulkuun ja pyöräilyyn ei saa lisätä tämän muutoin ympäristömyönteisen valinnan kautta altistumista ilmanlaadun haitoille. Kaupunkisuunnittelussa myös jalankulun asema tulee vastata oikeudenmukaista tilannetta, jossa eri väestöryhmillä on mahdollisuus liikkua ilmanlaadulta hyvässä, yhtenäisessä verkostossa ilman korkeiden pitoisuuksien altistumisloukkuja asumisen, palvelujen ja virkistysalueiden välillä. (1.1.4.2). Taulukossa 12a on osatoimenpide: arvioidaan lähipäästövaikutukset ja kehitetään toimeenpanoa päästöt ja altistuminen huomioon ottaen, ja sitä vastaava vaikutus: Yhdyskuntarakenteen parantamisella haetaan pohjaa toisaalta joukkoliikenteen järjestämiselle, toisaalta kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle siten, että lähipäästöt vähenevät. Taulukon vaikutuksissa tulee olla vastaavasti myös lähipäästöille altistumisen väheneminen nykyisillä reiteillä ja välttäminen uusissa suunnitelmissa. Suomen kaupungeissa ilmanlaatu on yleisesti hyvä verrattuna Euroopan suuriin kaupunkeihin. Poikkeuksena Suomessa ovat suurten liikenneväylien läheiset alueet. Pienhiukkasten pitoisuudelle ei ole olemassa terveydelle haitatonta pitoisuutta muuallakaan kaupunkiympäristössä. Suurten kaupunkiseutujen maankäytön suunnittelussa on nähtävissä paine sijoittaa asutusta ja elinympäristöjä jopa suurten liikenneväylien välittömälle vaikutusalueelle. Nykykäytännön mukaan maankäytönsuunnittelussa ympäristövaikutuksista on useimmiten otettu lähtökohtiin melun ohjearvot minimitavoitteena ja ilmastovaikutus yleistavoitteena muun muassa VAT-tavoitteiden huomioon ottamisen perusteella. Ilmanlaatu ja altistuminen sekä altistumisen muutos eivät ole välttämättä oikealla painoarvolla mukana suunnittelun lähtökohdissa. Pääkaupunkiseutu muodostaa oman kasvupaineisen kokonaisuutensa verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseutuihin. Terveysriskien asiantuntijan näkemyksen (liittyen liikennehankkeeseen kaupunkirakenteessa) mukaan pääkaupunkiseudun arvioinnit ja niiden mukaiset linjaukset kuten tietyt suojaetäisyydet eivät ole lähtökohtaisesti tarkoitettu sovellettavaksi suoraan muualla Suomessa edes suurilla kaupunkiseuduilla. Muilla, suurilla voimakkaasti kasvavilla kaupunkiseuduilla kansallinen ilmansuojeluohjelman tavoite tuottaa käyttökelpoista tietopohjaa ja tehostaa tiedon vaikuttavuutta on olennaista kohdistaa kaupungistumisilmiöön laadukkaaseen hallintaan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ohjelmaluonnoksen toimenpiteiden vastuutahoja voisi tarkistaa kaupunkien roolin kannalta tai vähintään toimeenpanossa niiden roolia tulee nostaa. Kaupunkiseuduilla yleensä on yksi muita suurempi kaupunki, jolla on käytettävissään ilmanlaadun asiantuntijoita muun muassa pitkäaikaisen ilmanlaadun seurannan kautta. Kaupunkiseuduilla ohjelmassakin mainittu altistumisen lisääntyminen liittyy myös kaupunkiseutujen pienempien ympäristökuntien tiivistymiseen osana maankäytöllisesti yhteen kasvavia kaupunkiseutuja. Kaupunkiseutujen ilmanlaatua olisi suositeltavaa tarkastella kokonaisuutena, mikä olisi ohjelmaluonnoksen toimeenpanon väestötasoisessa vaikuttavuudessa tarkasteltava seikka. Kansallisen ilmansuojeluohjelmaluonnoksen mukaan kaupungistumisilmiö lisää ilman epäpuhtauksille altistuvaa väestönmäärää ja/tai altistumisen voimakkuutta väestötasolla. Kaupungistumisilmiön nykytilanteen ja sen kehittymisen vaihtoehdot voisivat olla: huonon tilanteen vaikutukset, raja- ja ohjearvoja vastaava minimitavoite sekä hyvää elinympäristöä parhaiten vastaava hyvän ilmanlaadun tilanne. Viimeksi mainittu vaihtoehto vastaa kansallisen ilmasuojeluohjelman toteuttamisella tavoiteltavia vaikutuksia. Arviointiohjelman tulisi tuottaa tarkempaan, käyttökelpoista tietopohjaa parhaan vaihtoehdon mukaiselle kehitykselle. llmanlaatu ja ilmastonmuutos 1.1.2 Ihmisten terveys ja viihtyvyys paranevat, kun ilmastotoimia koskevat linjaukset tukevat samalla hyvää ilmanlaadun kehitystä (taulukko 14). Ohjelmassa on ansiokkaasti koottu kokonaiskuvaa, miten ilmastopolitiikka vaikuttaa ilmansuojeluun. Ilmansuojelu ja ilmastomuutoksen hillintä on pystytty toimenpiteissä yhdistämään ja nähty nämä toisiaan tukevana kokonaisuutena. Pirkanmaan ELY-keskus tarkentaa ohjelmaluonnoksen toimenpiteitä ja vastuutahoja. Aluehallinnon rooli ei ohjelmaluonnoksessa nouse tarpeellisessa määrin esiin, vaikka etenkin ELY-keskusten toimilla on monin paikoin merkittäviäkin suoria tai välillisiä vaikutuksia esimerkiksi KAISUn mukaisten liikennepäästöjen vähentämisessä, yrityskentän ilmastoaktivoinnissa tai maatalouden tukitoimissa. ELY-keskusten laaja-alainen toiminta valtion ympäristöhallinnon alueellisessa ilmansuojelussa ja siihen liittyvässä ilmastotyössä toivotaan tunnistettavan jo nyt kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa, vaikka selkeää konkretiaa asiaan tullaan saamaan vasta juuri alkaneen aluehallinnon Ilmastotiekartta -hanketyön kautta. Ilmastotiekartta-hankkeen avulla tarkastellaan paitsi ELY-keskusten, myös maakunnan liittojen ja aluehallintovirastojen (AVI) tehtäviä ilmastonäkökulmasta, jolloin saadaan tarvittavaa tietoa tehtäväkentästä myös mahdollisten tulevien aluehallintouudistusten tarpeisiin. YVA-direktiivin vastaus uusiin ympäristökysymyksiin oli muun muassa ilmastovaikutusten painotus, mikä on toteutettava uuden YVA-lain toimeenpanossa. Ympäristöministeriössä on valmisteilla oleva kehittämishanke, joka liittyy ilmastovaikutuksien arviointiin YVA-lain tehtävissä. Se olisi osa myös ilmansuojeluohjelman toimeenpanoa. Uusi YVA-laki täsmensi myös väestöön kohdistuvia haittoja ympäristövaikutuksissa. ELY-keskuksilla on vastuuta hankkeiden ilmastovaikutusten tietopohjan tuottamisessa ja laadunvarmistamisessa. YVA-lain ympäristövaikutus- määritelmän (YVAlaki 2 §) mukaan arvioinnit kattavat eri vaikutusten vuorovaikutussuhteen, mikä tarkoittaa ohjelmaluonnoksessa erityisesti ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutusten vuorovaikutussuhteita ja väestöön kohdistuvia vaikutuksia. Uuden YVA-lain mukaan YVA-menettely jatkuu lupamenettelyyn ja tulee aikaisempaan vahvemmin osaksi päätösratkaisua. Ohjelmaluonnosta tulisi tarkistaa näiltä osin. Pyöräilylle itsenäinen asema kaupunkisuunnittelussa Pyörä- ja kävelyreiteistä tulee ilmanlaadultaan nykyistä parempia (taulukko 14/vaikutukset). Suurilla kaupunkiseuduilla pyöräilylle on annettava itsenäinen asema liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Nykytilanteen mukainen väylien sijoittaminen liikennejärjestelmässä alisteisesti, suurien liikenneväylien ja pääkatujen välittömään läheisyyteen, huonon ilmanlaadun ja altistumisen todennäköisimmille alueille, tulee korjautumaan, kun toteutetaan ilmansuojeluohjelmaluonnoksen tavoitetta. Pyöräilyn itsenäisen asema tulee heijastua maankäytössä myös MAL-sopimuksien lähtökohtiin entistä voimakkaammin. Tämä sisältää pyöräilyjärjestelmän budjetoinnissa muun muassa pyöräilypysäköinnin, kaksisuuntaisten, jalankulusta erotettujen väylien rakentamisen ja kunnossapidon sekä kulkutapajakaumamuutosta tukevan pyöräilyn terveyttä edistävät laatutekijät kuten hyvä ilmanlaatu. Pyöräilyjärjestelmä on osa ilmastonmuutoksen hillintää, joten se tulee toteuttavaksi nyt ja järjestelmän kokonaisuus mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Laadukkaasti toteutettuna se vähentäisi altistumista ilman epäpuhtauksille, millä olisi nykyistäkin myönteisemmät yhteisvaikutukset ympäristöterveyteen. Väylien turvallisuus on edellytys, että onnettomuudet eivät lisäänny. Lisäksi kiinteistökohtaisesti ja rakennusluvissa pyöräilyn käyttömukavuus tulee mitoittaa kaikilla tavoin arkiliikunnan kulkutapajakaumaan tukevasti. Vaikutusten arvioinnit tietoisten valintojen ja päätösten sekä toimeenpanon lähtökohtana Lisäksi ilmanlaadun hyvä kehitys edellyttää, ettei millään ilmanlaatuun vaikuttavalla sektorilla tehdä sellaisia päätöksiä, jotka lyhyellä tai pitkällä aikavälillä huonontavat ilmanlaatua. Tällaisen kehityksen ehkäisemiseksi on välttämätöntä, että ilmanlaatu otetaan huomioon kaikissa ilmansuojeluun vaikuttavissa strategioissa, ohjelmissa ja hankkeissa, joita suunnitellaan ja toteutetaan yhteiskunnan eri sektoreilla. Kehityksen oikean suunnan varmistamiseksi ehdotetaan toimia, jotka edistävät tätä tavoitetta. Suurten kaupunkien maankäytössä ei ole enää kyse vain yksittäisten detaljikaavojen ilmanlaatu- ja altistusvaikutuksista vaan terveysriskejä tulee osata tunnistaa ja arvioida väestötasoisina vaikutuksina. Kaupungit ovat nykyisin teettäneet laajoja ilmanlaadun leviämismallilaskentoja ja tietoa altistumisen ongelmakohdista osana kuntien ilmanlaadun seurantavelvoitetta. Jatkossa väestötason vaikutuksista on saatava tietoja jo strategiseen suunnitteluun. IHKU-laskentamallin soveltaminen tässä ohjelmassa on erittäin hyvä avaus laskentamallin käyttämiselle ohjelmassa mainituissa suunnitelmissa. Jatkossa IHKU-laskentamenetelmän soveltaminen on tärkeää viranomaisten laatimissa strategioissa. Lisäksi ELY-keskus pitää tärkeänä, että terveysriskien hallinnan kokonaiskuva ei pirstaloidu toimeenpanon käytännöissä ja ketjuissa kuten tilaaja-tuottaja -mallissa, kunnan toimintojen yhtiöittämisen ja ulkoistamisen käytännöissä. Taulukossa 15 mainittu seuranta, esimerkiksi hyvinvointikertomus, antaisi määräajoin koosteen ilmanlaadun terveysriskien hallinnasta. Koulutus ja riittävä väestötason ympäristöriskien asiantuntemus suunnittelussa ja arvioinneissa Taulukossa 16 on muun muassa koulutukseen liittyviä toimenpiteitä. Ilmanlaadun ja erityisesti väestötason terveyshyöty- ja haittojen asiantuntemus vaatinee laajentamista ja syventämistä tai ainakin olemassa olevan asiantuntemuksen painoarvon lisäämistä muun muassa kuntien suunnitelmissa sekä ympäristövaikutuksiltaan laaja-alaisten hankkeiden suunnittelussa, ja edelleen suunnitelmia koskevassa päätöksenteossa. Asiantuntemuksen potentiaali lienee paras tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella muiden suurten kaupunkiseutujen asiantuntemuksen painoarvo ja tarve ovat jo nousussa voimakkaan kaupungistumisilmiön vuoksi. Kaupungistumisilmiössä on erityisesti yhteen sovitettavana ilmasto-, ilmanlaatuja meluvaikutukset ja sekä laajemmin elinympäristön hyvä laatu, mikä koskee merkittävää osaa Suomen väestöstä. Tällä hetkellä on havaittavissa, että arvioinnissa käytettävien konsulttien osaaminen erityisesti terveysriskien sekä haitta- ja hyötyvaikutusten analysoinnin osalta ei ole aina riittävää, vaikka ilmanlaatumallilaskennat ja väestön altistuminen on laadukkaasti arvioitu. Ympäristöhallinto voi pyytää, omaa asiantuntemustaan täydentämään, tietyissä tapauksissa STM/Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemusta arviointien suunnitteluun ja lausuntoa merkittävistä terveysriskeistä ja niiden hallinnasta. Terveysriskien arviointiin ei riitä vain vertaaminen kansallisiin raja- ja ohjearvoihin vaan arviointi vaatii ympäristöterveyden asiantuntemusta. IHKU- laskentamallilla voidaan tuottaa jatkossa uudenlaista tietoa, mutta tulosten tulkinta voinee vaatia tueksi edelleen ympäristöterveyden asiantuntemusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemuksen saatavuus on jatkossakin tärkeää. Kuntien ympäristöterveys-tehtävät ovat usein kunnissa keskitetty ja sijoitettu erilleen kunnan ympäristösuojelusta. Kunnan sisäisen yhteistyön hyödyt ja toimivuus tulisi tarkastella ilmasuojeluohjelman ja laajemmin edellä mainitun ympäristövaikutusten kokonaiskuvan näkökulmasta. Kaupunkiseuduilla suurin kunta voisi ottaa roolin kaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistyössä. Mikäli lähitulevaisuudessa kuntien ja myös ELY-keskuksen tehtävien organisointi ja toimivalta, organisaatioiden oman ilmansuojelu- ja ilmastoasiantuntemuksen kirjo ja yhteistyömahdollisuudet muuttuvat valtakunnallisesti toisenlaiseksi, asia tulisi tarkastella ennen mahdollista muutosta. Suomen ilmansuojelun alalla toimivien keskeisten viranomaistahojen ja muiden toimijoiden vastuualueet kuvataan luvun 2 taulukossa 7. Ohjelmaluonnoksessa on mainittu (valtion aluehallinnon rooli nyt ja mahdollisen hallinnon muutoksen jälkeen. Aluehallintovirastot (AVI) /Valtion lupa- ja valvontavirasto (LUOVA) myöntävät toimivaltaansa kuuluvien laitosten (suuret ja osa keskisuurista) ympäristöluvat ja vastaisivat siltä osin ohjelman toimeenpanosta. Nykyiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) / Valtion lupa- ja valvontavirasto (LUOVA) ohjaavat ja edistävät ilmansuojelua alueellaan. Valtion lupaviranomaisten (AVI) myöntämien ympäristölupien valvonta ja erityisesti ilmansuojeluun liittyvää työtä tehdään energiantuotantolaitosten sekä teollisuuslaitosten valvonnan yhteydessä (valvotaan mm. päästöraja-arvojen noudattamista ja tarvittaessa neuvotellaan toiminnan harjoittajien kanssa päästöjen vähentämiseen liittyvistä tarpeellisista toimista). ELY/LUOVA ja AVI:lla olisi ohjelman mukaan mainitut roolit ohjelman toimeenpanossa ja valvonnassa. Pirkanmaan ELY-keskus huomauttaa, että ELY-keskuksella on merkittävä rooli ympäristöhallinnon ilmanlaadun asiantuntijana useissa muissa lakisääteisissä ja edistämistehtävissä. ELY-keskuksen ilmanlaadun ja väestötason altistumisen asiantuntemus YVA- ja SOVA-viranomaistehtävissä sekä MRL:n maankäytöntehtävissä on merkittävää nykyisin. Uuden YVA-lain mukaan ELY-keskus (LUOVA) tarkistaa ympäristövaikutusarviointien laadun ja esittää oman perustellun päätelmänsä merkittävistä ympäristövaikutuksista kuten hankkeen vaikutuksista ilmanlaatuun ja väestön altistumiseen ja haittojen estämisen tehokkuudesta. Uusi YVA-menettely jatkuu nykyisin lupamenettelyihin, joissa perusteltu päätelmä tulee osaksi lupia ja otettavaksi huomioon ratkaisuissa. Lisäksi muun muassa tieliikenteen toimenpide-ehdotusten, kuten tuetaan henkilöautoliikenteen suoritetta vähentäviä toimenpiteitä kaupunkiseuduilla, yhtenä vastuutahona on ELY-keskus. ELYkeskuksella on vastuuta myös toimenpiteissä, joissa tuetaan kevyttä liikenteen ja MAL-sopimusten tarkoitusta ja tavoitteita. ELY-keskus esittää, että ohjelmaluonnoksen toimenpiteiden vastuutahot tarkistetaan vielä kattavasti aluehallinnon tehtävien osalta. (taulukot, 12a, 14, 15). ELY-keskus on kuvatulla tavalla osaltaan vastuussa ilmansuojeluohjelman toimeenpanosta ja vastaa päätöksenteossa käytettävän tietopohjan laadusta. ELY-keskuksilla on lisäksi nykyisin rooli ilmastotyössä. Pirkanmaan ELY-keskus painottaa, että nykyinen ilmanlaadun asiantuntemus ja ilmastoasioiden osaaminen tulee olla edelleen nykyisessä laajuudessaan käytettävissä osana kansallisen ilmansuojeluohjelman ja ilmastonmuutoksen hillinnän toimeenpanoa jatkossakin. Yhteenveto Pirkanmaan ELY-keskus pitää luonnosta kansalliseksi ilmansuojeluohjelmaksi hyvänä ja monipuolisena kokonaisuutena. Ajankohtaisten, kiireellisten ilmastopolitiikan mukaisten ilmastonmuutoksen toimenpiteiden vaikutukset ilmanlaatuun ja toisaalta musta hiili ja metaani osana arktisen alueen ilmastonmuutoksen hillintää on otettu ohjelmaluonnoksessa molemmat mukaan, mitä ELY-keskus pitää tärkeänä ohjelman toimeenpanossa. Kansallinen ilmansuojeluohjelma on jo itsessään hyvä ja laaja tietopohja päätöksentekijöille ilmanlaadusta ja väestön altistumisesta sekä niiden liittymisestä ilmastokysymyksen ratkaisuihin. Päätöksenteon käyttökelpoista tietopohjaan on tarpeen kanavoida nykyistä paremmin suunnittelun lähtökohtiin ja jo strategiseen päätöksentekoon. Ilmansuojeluohjelmaluonnosta on tarpeen tarkistaa siten, että ELY-keskuksen/aluehallinnon ilmanlaadun ja altistumisen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän tehtävät ja asiantuntemus sekä sen vastuulla oleva päätöksenteko ovat jatkossakin kattavasti kansallisen ilmansuojeluohjelman toimeenpanon käytettävissä.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY
        Päivitetty:
        21.1.2019
        • Kansallista ilmansuojeluohjelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä, ja HSY kiittää saamastaan mahdollisuudesta olla mukana sidosryhmäyhteistyössä. Koska ilmanlaadun raja-arvojen ylittymisen johdosta ilmansuojeluohjelmia on laadittu vain pääkaupunkiseudulla, on tärkeää, että kansallisen ohjelman valmistelussa on huomioitu nämä ohjelmat. Pääkaupunkiseudulla on jo vuodesta 2008 laadittu ja toteutettu ilmansuojeluohjelmia EU:n ilmanlaatudirektiivin vaatimuksesta, ja toimenpiteillä on ollut positiivisia vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Esimerkiksi kotitalouksien puunpolton ja katupölyn päästöjen vähentämiseksi pääkaupunkiseudulla tehdyt toimenpiteet soveltuvat hyvin käytettäviksi myös muualla Suomessa. Vuodesta 2017 lähtien vain Helsingin kaupungilla on ilmansuojelusuunnitelma vuosille 2017-2024. Suunnitelma sisältää toimenpiteitä liikenteen, katupölyn ja puun pienpolton päästöjen vähentämiseksi. HSY osallistuu aktiivisesti suunnitelman toimeenpanoon ja seurantaan. On myös kiitettävää, että kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa ei rajoituta pelkästään ilmanlaatua heikentäviin päästöihin ja niitä vähentäviin toimenpiteisiin vaan toteutetaan erityisesti toimenpiteitä, joilla saadaan samanaikaisesti sekä ilmanlaatu- että ilmastohyötyjä. Etenkin puun pienpolton päästöjen vähentäminen ja kestävän liikenteen edistäminen vähentävät samalla sekä ilmanlaatua ja terveyttä heikentäviä päästöjä että ilmastonmuutosta voimistavia mustan hiilen päästöjä.
      • Skoglund Kai
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ympärivuotisena työmatkapyöräilijänä näkisin, että erityistä huomiota olisi syytä kiinnittää pienhiukkaspäästöjen (pm 2.5) vähentämiseksi suurten kaupunkien keskustoissa (erityisesti Helsingissä, jossa ilmanlaatu ajoittain ylittää raja-arvot). Minulle työmatkapyöräily on vapaaehtoinen valinta (autokin olisi käytettävissä) ja uskon, että sen saattaisivat valita useammatkin ihmiset mikäli olosuhteet olisivat paremmat. Avaintekijöinä olosuhteiden parantamiseksi näkisin, joko yksityisautoilun rajoittamisen kaupungin keskustoissa (keinoja voisivat olla esim. tiemaksut jne.) tai pyöräilyväylien ja autoteiden erottamisen etäämmälle toisistaan, jolloin pienhiukkaspäästöt ehtisivät laimentua ennen päätymistä pyöräilijän hengitysteihin (tähän voitaisiin vaikuttaa liikenneväylien suunnittelulla).
      • Ilmatieteen laitos
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Lausuntoa pyydetään aiheesta: ”Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030” Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja kansallisesta ilmasuojeluohjelmasta, joka on tehty saavuttamaan päästökattodirektiivin (2016/2284) tavoitteet, sekä näin parantamaan ilman laatua ja vähentämään ilmansaasteiden aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia. Ilmatieteen laitos on perehtynyt ohjelmaluonnokseen ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: Ilmanlaatu Suomessa on yleisesti melko hyvä. Ongelmia koituu lähinnä liikenteen ja pienpolton aiheuttamista hiukkaspäästöistä. Näiden molempien vähentämiseen ohjelmassa on useita toimenpide-ehdotuksia, joilla ilmanlaatua saadaan paranemaan myös vilkasliikenteisillä alueilla ja alueilla, joissa on paljon puun pienpolttoa. Ohjelmassa puututaan myös metaanin ja mustan hiilen päästöihin, vaikka niihin ei kohdistu varsinaisia päästövähennysvelvoitteita. Koska sekä metaani, että musta hiili ovat erittäin merkittäviä ilmastollisesti etenkin Arktisilla alueilla, Ilmatieteen laitos pitää hyvänä, että myös niiden päästöjä huomioidaan. Ohjelmaehdotuksessa Ilmatieteen laitokselle ja kunnille esitetään tehtäväksi kehittää iImanlaatu- ja päästösivustoja nykyistä asiakaslähtöisemmiksi tarkoituksena, että Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustoilla on saatavilla kattavasti tietoa ilmanlaadusta, mukaan lukien mittausasemakohtainen reaaliaikainen laskenta EU:n hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvon numeroarvon ylityksistä ja WHO:n pienhiukkasten (PM2.5) vuorokausiohjearvon ylityksistä. Nämä muutokset tullaan lisäämään ilmatieteenlaitos/ilmanlaatu.fi sivustolle.
      • Hintsanen Veikko, www.sisävesi.fi
        Päivitetty:
        11.1.2019
        • Yhteenveto Esittämänne ehdotus perustuu puutteellisiin lähtötietoihin, joissa ei ole otettu huomioon liikenneministeriön vuonna 2015 esittämää vaatimusta https://www.lvm.fi/-/risikko-liikenneinvestointien-vaikutusarviointi-uudistetaan-795977 liikenne investointien vaikutusarvioista – sen kansainvälisten sopimusten osalta , joten tältä tieliikenne osiltaan raportti on mielestäni mitätön ja valtiovallan tulisi edellyttää lisätutkimuksia ja asiantuntija lausuntoja ja/tai mietintöjä, ottaen huomioon edellä mainitut vuonna 2015 silloisen liikenneministerin vaatimukset kansainvälisten sopimustemme vaikutukset tulevaisuuden liikenneväylien infran ja kaluston kehittämisiin: Yksityiskohdat Kirjoitatte raporttiinne sivulla 48 seuraavaa : ” Liikenteen aiheuttama huono ilmanlaatu johtuu pakokaasupäästöistä ja katupölystä. Haittoja voidaan vähentää vaikuttamalla liikennejärjestelmien energiatehokkuuteen, ajoneuvojen energiatehokkuuteen, fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaamisella sähköllä ja kaasulla sekä lähipäästöjen sääntelyyn. Polttoperäisten ilmansaasteiden lisäksi katupöly aiheuttaa terveys- ja viihtyisyyshaittoja, joita voidaan vähentää estämällä katupölyn syntyä. ” Ihmettelen syvästi, miksi olette jättäneet haittojen arvioinneista osan tekemättä ja siten päätyneet vähentämismenettelyissä em lausuntoon, jossa EU liikennestrategian mukaisen ( https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en ) maantieliikennevolyymien siirto vesiliikenteeseen loistaa poissaolollaan. Raportin sivu not 49 ja 50 Edellä mainituilla sivuilla edellä mainitusta syystä puuttuvat samoin kaikki toimenpide ehdotukset siitä, miten maantieliikennettä voidaan siirtää vesiliikenteeseen. Edellä mainitusta mahdollisuudesta tarkempia esimerkkejä ,laskentaa ja perusteita löytyy nettisivustolla www.sisävesi.fi ja edelleen voidaan todeta että Valtion ensimmäinen virallinen osa tutkimus, jossa em maantieliikenteen siirtomahdollisuutta vesille tutkitaan (yhdessä Venäjän kanssa ) , ja josta ensimmäinen tutkimus valmistuu vuonna 2021 , EU liikennestrategian 10 vuotisjuhlavuonna. löytyy sivustolta http://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-potential-of-inland-waterways/