• Klikkaa ja lisää otsikko avoimelle kysymykselle
      • Skoglund Kai
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pienhiukkaset
      • Hintsanen Veikko, www.sisävesi.fi
        Päivitetty:
        11.1.2019
        • Miksi EU liikennestrategian vuodelta 2011 vaatimusta maantieliikenne volyymien siirroista vesiliikenteeseen päästöjen pienentämismallina ei ole raportissa käsitelty lainkaan.
      • Ovatko luvussa 6 esitetyt toimenpiteet vaikuttavia? Millä perusteella ovat/eivät ole?
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Pärjälä Erkki
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Tieliikenteen päästöjen vähentämisessä toimenpide-ehdotukset kohdistuvat autokannan uudistumiseen, yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, tavaraliikenteen kehittämiseen ja katupölyn torjuntaan. Onnistuessaan toimenpiteet tulevat vähentämään päästöjä ja parantamaan taajamien ilmanlaatua. Toimet, jotka kohdistuvat autokannan uudistamiseen ovat todennäköisesti tehokkaita ja ensisijaisia. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä tukevat vahvasti myös ilmastopoliittiset tavoitteet. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä ilmansuojelunäkökulman rinnalle tulee kuitenkin ottaa myös muut liikenteen ympäristövaikutukset, erityisesti vaikutus melutilanteeseen. Eli liikenteen ympäristövaikutuksia ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehittämistä arvioitaessa vaikutuksia tulee tarkastella kokonaisuutena. Yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat toimet tulevat vaikuttamaan varsin hitaasti päästöjen kehitykseen. Kaupunkiseuduilla myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella lähiraideliikenteen kehittämistä tulee selvittää ja edistää. Raskaan tavaraliikenteen siirtäminen nykyistä enemmän raidekuljetuksiin edellyttää rataverkon kehittämistä koko maassa. Ohjelmassa nostetaan keskeiseen asemaan puun pienpolton pienhiukkaspäästöt niiden terveys- ja ilmastovaikutusten vuoksi. On kuitenkin huomattava, että pienhiukkasten vallitsevista keskimääräisistä pitoisuuksista esimerkiksi Keski-Suomen taajamissa suuri osa on kaukokulkeumaa. Monet pienhiukkasten päästöjen rajoittamista koskevat toimet tulevat vaikuttamaan hyvin paikallisesti lähinnä vanhoilla pientaloalueilla. Lisäksi toimenpiteiden vaikutukset konkretisoituvat vasta suhteellisen pitkällä aikavälillä. Pääkaupunkiseudun lisäksi puun pienpolton paikallisista ilmanlaatuvaikutuksista on tällä hetkellä hyvin vähän luotettavaa ja kattavaa tietoa muualta Suomesta – Kuopiosta jonkin verran.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY
        Päivitetty:
        21.1.2019
        • Täydentämisrakentamiseen perustuva yhteiskuntarakenteen kasvu edistää päästövähennystavoitteiden toteutumista monella tapaa liikkumistarpeen vähentyessä ja joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantuessa. On kuitenkin huomioitava, että liikenteen ilmansaasteille ja melulle altistuminen voi lisääntyä ja alueiden suunnittelussa on otettava käyttöön tehokkaita altistumisen vähentämiskeinoja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Liikennesuunnittelun keinot ovat avainasemassa liikenteen päästöjen vähentämisessä ja ilmanlaadun parantamisessa. HSY pitää etenkin asemanseutuihin panostamista erinomaisena painopisteenä: laadukkaat ja viihtyisät liikenteen solmukohdat tekevät joukkoliikenteestä sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhdistämisestä nopeaa ja toimivaa. HSY on tehnyt työtä asemanseutujen kehittämiseksi vähähiilisiksi mm. SMART-MR-hankkeessa, ja hankkeessa tunnistettuja parhaita käytäntöjä suositellaan sovellettaviksi muillakin seuduilla. Pääkaupunkiseudun osalta yhteisiä päästövähennystavoitteita toteutetaan jatkossa myös HSY:n vetämän Kestävän kaupunkielämän ohjelman myötä. Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelma 2017-2024 esittää joukon toimenpiteitä, joilla pyritään pääsemään mahdollisimman pian ilmanlaadun raja-arvojen alle ja parantamaan yleisesti kaupungin ilmanlaatua. Typpidioksidille asetettu vuosiraja-arvo ylittyy edelleen paikoin Helsingin keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Kaupungin ilmansuojelusuunnitelman yhtenä liikennetoimenpiteenä on edistää tiemaksujen käyttöönottoa, koska ne ovat osoittautuneet useissa selvityksissä tehokkaimmaksi keinoksi tehostaa liikenneverkon käyttöä, ohjata kulkutapavalintoja sekä vähentää ruuhkia ja liikenteen päästöjä. Etenkin kantakaupungin ilmanlaatua parantaa tehokkaasti myös HSL:n bussikaluston päästöjen vähentäminen. Myös muilla kaupunkiseuduilla ilmanlaatua voidaan parantaa edistämällä vähäpäästöisen bussikaluston käyttöönottoa.
      • Ovatko luvussa 6 esitetyt toimenpiteet riittävän kustannustehokkaita? Millä perusteella ovat/eivät ole?
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Pärjälä Erkki
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Ilmansuojelun viestinnän sekä ilmanlaatu- ja päästösivustojen kehittämistä on tehtävä valtakunnallisesti ja valtion ja kuntien yhteistyönä niin, että kehittämistoimet palvelevat kaikkia kuntia. Vain tällä tavoin kehittämistyö on kustannustehokasta ja vain näin se hyödyntää myös pienempiä kaupunkiseutuja. Hajapäästöjen, erityisesti maatalouden ammoniakkipäästöjen ja pienhiukkaspäästöjen, vähentämisessä korostuvat useiden eri toimenpiteiden ja tahojen yhteisvaikutukset. Näiden päästöjen vähentämistä ei välttämättä pystytä kovinkaan paljon edistämään ympäristönsuojelulain mukaisilla toimilla, kuten eläinsuojien ilmoitusmenettelyllä tai energiantuotannon ympäristöluvilla.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY
        Päivitetty:
        21.1.2019
        • Puun pienpoltto on merkittävä päästölähde myös pääkaupunkiseudulla, sillä sen vaikutukset vastaavat katukuilujen ilmanlaatua heikentäviä päästöjä. HSY pitää puun pienpolton päästöjen vähentämiseksi esitettyjä toimenpiteitä hyvin kannatettavina ja vaikuttavina. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen (http://www.syke.fi/download/noname/%7B5395FEC7-1D72-4C65-A1F5-AB9914F2D9A7%7D/111841) mukaan viestinnällä voidaan vähentää kustannustehokkaasti huonon polton päästöjä arviolta 5 %. Viestinnän on oltava jatkuvaa, jotta vaikutus olisi jatkuva. HSY on viestinyt pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan asukkaille jo vuosien ajan puhtaammista tulisijankäyttötavoista yhteistyössä alueen kuntien ja muiden sidosryhmien, mm. nuohoojien, kanssa. Työ jatkuu mm. EAKR-rahoituksella Kuivaa asiaa- hankkeessa, jossa kehitetään polttopuupalveluja sekä opastetaan polttopuun säilytykseen ja käyttöön mm. puunpolttokurssien ja asukastyöpajojen avulla. HSY:n julkaisemaa ja käynnissä olevissa hankkeissa tuotettua viestintämateriaalia puun polton päästöjen vähentämiseksi voidaan käyttää myös muualla toteutettavissa kampanjoissa: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmansuojelu/tietoailmasta/Sivut/Puunpoltto.aspx . Puun säilyttäminen kuivana on edellytys sille, että puuta voidaan polttaa puhtaasti. Onkin perusteltua suositella puuvaraston rakentamista kiinteistöihin, jossa on tulisija. Urbaani puuvaja -hankkeessa toteutettiin v. 2015-2017 ideakilpailu kaupunkitonteille soveltuvien puuvajojen suunnittelusta, ja ohjeita sekä materiaalia on saatavilla verkkosivulla www.urbaanipuuvaja.fi. HSY pitää hyvin tärkeinä ja vaikuttavina toimenpiteinä kannustimia vanhojen tulisijojen ja kattiloiden vaihtamiseksi vähäpäästöisiin. Erityisesti vesivaraajattomat kattilat ovat erittäin suuripäästöisiä, joten niiden käytöstä poistamisen edistäminen auttaa parantamaan lähialueen ilmanlaatua. Kannustimilla voidaan edistää myös vähäpäästöisten kiukaiden yleistymistä, joka vaikuttaa suhteellisen nopeasti lähialueen ilmanlaatuun, sillä kiukaiden käyttöikä on huomattavasti lyhyempi kuin muiden tulisijojen. HSY pitää tärkeänä puukiukaiden teknisten vaatimusten ja niihin perustuvan kansallisen ympäristömerkinnän käyttöönottoa. Tämä mahdollistaa sen, että kuluttajat pystyvät hankkimaan vähempipäästöisiä kiukaita ja tarvittaessa viranomaiset voivat käyttää niitä kriteereinä. Kiuas- hankkeessa tuotetaan tietoa puukiukaiden päästöistä, ja hankkeen tulokset edistävät puukiukaiden ympäristökriteerien laatimista. Kunnat tarvitsevat selkeitä ohjeita ja koulutusta puun polton savuhaittoihin puuttumiseen, ja HSY pitää tärkeänä ilmansuojeluohjelmaan sisältyvää STTV:n savuhaittojen valvontaa koskevan terveydellisen ohjeen päivitystä. HSY osallistuu myös mielellään päivitystyöhön. HSY tarjoaa mielellään asiantuntemustaan ohjeiden päivitykseen sekä savuhaittojen valvontaan soveltuvan mittaustekniikan selvittämiseen.
      • Puuttuuko jokin merkittävä toteuttamiskelpoinen toimenpide?
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Pärjälä Erkki
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Kuntien ilmasuojelun tavoitteiden asettamisessa peruslähtökohtana on ilmanlaatutiedon ohella myös päästötieto. Tällä hetkellä kuntakohtaista tietoa kiinteistökohtaisen lämmityksen ja muiden hajapäästöjen määristä ja niiden kehityksestä ei ole luotettavasta saatavilla. Tieliikenteen sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen pienentyessä, tieto näistä hajapäästöistä korostuu entisestään. Tiedon luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden takaamiseksi tämä päästötieto tulisi tuottaa valtakunnallisesti kaikkien kuntien saataville.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Rämö Jaakko
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Voitaisiin lisätä ilmanlaatuun liittyvän tutkimuksen ja seurannan varmistaminen. Tämä koskee sekä huippu- että soveltavaa tutkimusta. Uutta tietoa saadaan koko ajan esim. partikkelien kokoluokkien ja muototekijöiden vaikutuksesta (perinteisen PM10/PM2.5/ultra-ajattelun lisäksi), sekundäärisistä partikkeleista ym. On varmistettava, että kansallisella tasolla paras ajantasainen informaatio on saavutettavissa. Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatu- ja päästösivuston kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi on hyvä ajatus. Tätä voisi täydentää näkyvillä ilmanlaatumonitoreilla esim. kaupunkien keskustoissa (niin ettei liikenne vaarannu). Tällä olisi myönteinen vaikutus yleiseen kiinnostukseen ja tietoisuuteen, mistä olisi hyötyä muillakin kuin liikenteen soveltamisalueilla. Olisi erittäin hyvä, jos paljon stressiä aiheuttavan TRS:n monitorointiin saataisiin yhtenäinen käytäntö ja siten vertailtavuutta ja objektiivisuutta. Pienpolton lisäksi voi olla muitakin lähteitä, kuten esim. avoaumakompostointi mm.homeineen.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY
        Päivitetty:
        21.1.2019
        • Myös Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksen arviointiselostuksessa tuodaan selkeästi esille, ettei liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite toteudu ilman tiemaksuja. Liikennemäärien vähentyminen tuottaa monia hyötyjä: ilmanlaatua heikentävien päästöjen lisäksi vähenevät liikenteen hiilidioksidipäästöt sekä melu, mikä parantaa asukkaiden terveyttä ja lisää alueiden viihtyisyyttä. Tieliikennettä koskeviin kansallisiin ilmansuojeluohjelman toimenpiteisiin olisi perusteltua lisätä liikenteen verotuksen kehittämiseen myös lainsäädännön muuttaminen niin, että kaupunkiseuduille tulisi mahdolliseksi ottaa käyttöön alueellisia tiemaksuja, joista kerättävät tuotot ohjautuvat kyseisen kaupunkiseudun julkisen ja kevyen liikenteen kehittämiseen. Ilmansaasteiden haittakustannuskertoimet on laadittu ilmansuojeluohjelman valmistelussa liikenteen päästöjen taloudellisten ja terveydellisten vaikutusten arviointiin. Niiden käyttöä ohjelmissa ja strategioissa olisi hyvä edistää, koska ne olisivat kelpo työkalu esimerkiksi liikennejärjestelmäsuunnitelmien ilmanlaatuvaikutusten arviointiin. HSY esittää, että ilmansaasteiden haittakustannuskertoimet ja niiden käytön edistäminen sisältyisivät kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan omana toimenpiteenään. Liikenteen pakokaasupäästöjen ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa merkittävästi liikenteen sähköistymisen myötä, mutta autokannan uusiutuminen on kuitenkin erittäin hidasta. Ajoneuvoteknologian kehittyminen ei myöskään ratkaise kaikkia liikenteen päästöongelmia, sillä renkaat tuottavat edelleen epäsuoria hiukkaspäästöjä eli katupölyä, vaikka ajoneuvot kulkisivat sähköllä. Katupöly aiheuttaa todennäköisesti ongelmia vilkasliikenteisissä ympäristöissä tulevaisuudessakin, mikä lisää tarvetta panostaa pölyntorjuntaan. Toimenpiteisiin tulisi HSY:n mielestä lisätä kansallinen viestintäkampanja kitkarenkaiden käytön edistämiseksi uusissa autoissa, joissa on ajonvakausjärjestelmä. Lisäksi olisi selvitettävä lainsäädännön muutosta, joka mahdollistaisi kaupunkiseuduilla alueellisen nastarengasmaksun käyttöön ottamisen nastarenkaiden tuottamien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Kitkarenkaat tuottavat vähemmän katupölyä ja melua, ja vähentävät myös tienpintojen kulumista sekä mahdollistavat hiljaisten päällysteiden laajemman käytön. Kitkarenkaiden osuuden kasvaminen vähentäisi terveydelle haitallisten pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia etenkin vilkasliikenteisillä alueilla. Kitkarenkaiden hyödyistä on julkaistu tutkimustietoa mm. NASTA-tutkimusohjelman loppuraportissa. Kansallisen ilmansuojeluohjelman luonnoksessa mainitaan, että katupölypitoisuuksia on saatu pölyntorjuntatoimenpiteillä hieman alennettua 1990-luvun huipputasosta. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin saatu merkittävästi alennettua erityisesti PM10-vuorokausiraja-arvotason ylitysten määrää. Lainsäädännön sallima maksimimäärä ylityksiä on 35 kpl/v, jonka jälkeen raja-arvo katsotaan ylittyneeksi. Raja-arvo ei ole ylittynyt vuoden 2006 jälkeen, joskin tiukempi WHO:n ohjearvo ylittyy usein edelleen, sillä siinä sallittujen ylitysten määrä on enintään 3 kpl/v. Katupölyn torjumiseksi on pääkaupunkiseudulla tehty merkittävästi työtä, ja tutkimusyhteistyössä on selvitetty eri toimenpiteiden vaikutusta pölyämiseen. Parhaiksi käytännöiksi pölyntorjunnassa on todettu pesuseulotun hiekoitussepelin käyttö, tehokas kadunpesu imulakaisulaitteilla sekä pölynsidonta laimealla suolaliuoksella. Näitä keinoja on syytä ottaa käyttöön myös muilla kaupunkiseuduilla sekä valtion hoitamilla teillä, joiden varrella on altistuvia asukkaita. Parhaita käytäntöjä esitetään tarkemmin mm. EU:n Life+ -rahoituksella toteutetun REDUST-hankkeen esitteessä http://www.ymk-projektit.fi/redust/arkistot/434. Lisäksi on tärkeää, että tehokkaat keinot pääväylien pölyisyyden hillitsemiseksi ja altistumisen vähentämiseksi otetaan käyttöön.
      • Onko jokin toimenpide ilmansuojelun näkökulmasta tarpeeton tai toteuttamiskelvoton?
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Pärjälä Erkki
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Ilman epäpuhtauksille altistumisesta aiheutuvien kustannusvaikutusten arviointi on sinänsä kannatettavaa, mutta erityisesti paikallistasolla kustannusten konkretisoituminen on osin vaikeasti hahmotettavaa niin, että kustannuslaskelmia voitaisiin hyödyntää päätöksenteossa kovinkaan painokkaasti. Tämä johtuu siitä, että haittakustannukset kohdistuvat koko yhteiskuntaan ja terveydenhuoltojärjestelmään. Terveydenhuollon järjestämisen siirtyminen maakuntien vastuulle tulee edelleen hämärtämään kuntatasolla tehtävien toimien suoraa kytkentää terveysmenoihin ja ylipäätään myös ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Koska monin paikoin paikallisesti merkittävin ilmansaasteiden päästölähde on tieliikenne (ml. katupöly), kustannusvaikutuksien laskentaa tulee kehittää niin, että samalla tarkastellaan myös melualtistumisen terveyskustannuksia.
      • Tähän voitte kirjoittaa mahdolliset muut kommentit ohjelmaluonnoksesta
      • Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelu, Pärjälä Erkki
        Päivitetty:
        24.1.2019
        • Päästöjen seurannan ohella ilmansuojelutoimien ja erityisesti ilmansaasteille altistumisen seurannassa keskeisessä asemassa on paikallinen ilmanlaadun seuranta. Kuten ohjelmaluonnoksen kappaleessa 7.3. todetaan, nykyisellään tämä seuranta on varsin kattavaa, mutta toiminnan laajuus ja resurssointi vaihtelevat hyvin paljon riippuen mm. kuntien tahtotilasta. Paikallistason ilmanlaadun seurantaa tulee kehittää ja koordinoida niin, että se paremmin ja tasapuolisemmin ja osin maantieteellisesti kattavamminkin palvelee kansalaisia ja yleisiä tarpeita. Tämän edistämiseksi paikallistason ilmanlaadun seurantaa tulee edelleen nykyistä enemmän kehittää niin, että seuranta on alueellista ja kuntien yhteisesti järjestämää vähintäänkin maakuntatasolla, ellei laajemminkin. Ohjelmaan tulisi liittää vaikutusarvio, jossa tarkastellaan etenkin toimenpiteiden ilmansuojeluvaikutuksia, toteuttamiskelpoisuutta ja kustannuksia.
      • Pirkanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        22.1.2019
        • PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO LUONNOKSESTA KANSALLISEKSI ILMANSUOJELUOHJELMAKSI Johdanto Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta kansalliseksi ilmansuojeluohjelmaksi. Kansallinen ilmansuojeluohjelma ulottuu vuoteen 2030 ja sisältää ne toimenpiteet, joiden avulla direktiivin päästövähennysvelvoitteet toteutetaan sekä kansallisesti tarvittavat lisätoimet ilmanlaadun parantamiseksi ja huonolle ilmanladulle altistuvien ihmisten määrän vähentämiseksi. Lisäksi ohjelmassa tarkastellaan mustahiilen ja metaanin päästöjen kehitystä osana ilmastomuutoksen hillintää erityisesti arktisella alueella. Ilmansuojeluohjelmassa on esitetty ilmanlaadun ja altistumisen nykytilanne ja sen kehittyminen. Kansallisten ilmansuojeluohjelman tavoitteena on hyvä ilmanlaatu. Ohjelmaluonnoksen luvussa esitetään toimenpiteet ja niiden vaikuttavuudet sekä vastuutahot. Ympäristöministeriö pyytää lausuntopalvelun kautta erityisesti palautetta luonnoksen toimenpiteistä. Toimenpide-taulukoissa (14–16) on ilmanlaatua parantavien toimenpiteiden lisäksi ilmastonmuutoksen hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Suomen ja kaikkien muidenkin EU:n jäsenmaiden tavoitteena tulee pitkällä aikavälillä olla WHO:n ilmanlaatua koskevien suositusten saavuttaminen (1.1.1.3). EU:n ilmanlaatua koskevat raja-arvot ovat WHO:n ohjearvoihin verrattuna selvästi korkeammat PM2.5-hiukkasten (vuosikeskiarvo), rikkidioksidin (vuorokausikeskiarvo) ja PM10-hiukkasten (vuosikeskiarvo) osalta kohdalla. PM10-hiukkasten (vuorokausikeskiarvo) ja typpidioksidin (vuosikeskiarvo) EU-normit ovat yhdenmukaisia WHO:n ohjearvojen kanssa. WHO:n ilmanlaatua koskevat ohjearvot perustuvat tieteelliseen näyttöön ilman pilaantumisen terveysvaikutuksista (1.1.1.4). Vaikka ilmanlaatutilanne Suomessa on parantunut selvästi viime vuosina, terveyshaittoja esiintyy edelleen myös Suomen pitoisuustasoilla (3.3). Väestön kasvu ja ikääntyminen sekä jatkuva kaupungistuminen lisäävät pienhiukkasista aiheutuvien haittojen määrää (3.3.3). Ilmansaasteista aiheutuu terveys- ja ympäristöhaittoja edelleen vuonna 2030 (.3.4), vaikka päästökattodirektiivin mukaiset velvoitteet täyttyvät. Tästä syystä ilmansuojeluohjelman tarkastellaan vaihtoehtoja, joilla ilman epäpuhtauksien päästöjä ja pitoisuuksia saadaan laskettua vielä EU-lainsäädännön vaatimaa tasoa alemmas (6.). Taajama-alueilla ja lähellä hengityskorkeutta syntyvät pienhiukkaspäästöt ovat terveyden kannalta haitallisimpia ilmansaastepäästöjä (Savolahti ym. 2018). Ne ovat suurimmaksi osaksi peräisin puun pienpoltosta ja tieliikenteestä. Vähentämällä päästöjä erityisesti näistä lähteistä voidaan parhaiten vaikuttaa ilmanlaatuun tiheään asutuilla alueilla. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto Pirkanmaan ELY-keskus lausuu kansallisesta ilmansuojeluohjelmaluonnoksen tavoitteista (mm. 1.1.1.1) ja luvun 6 toimenpiteistä painottaen hyvää ilman laatua osana ympäristöön vaikuttavaa suunnittelua ja päätöksentekoa (elinympäristösuunnittelu, kaupunkisuunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu, asuinaluesuunnittelu liikennesuunnittelu, energiasuunnittelu). Pirkanmaan ELY-keskus painottaa myös ilmaston ja ilmanlaadun yhtenäistä tarkastelua ohjelman toimenpiteissä ja aluehallinnon roolia toimeenpanon vastuissa. Pirkanmaan ELY-keskus viittaa lausunnossaan ohjelmaluonnoksen taulukoihin ja esittää viittauksen kohdistumisen tueksi ohjelmasta kursiivilla kohtia. Ilmanlaatu ja ilmasto sekä melu, elinympäristön hyvä laatu tiivistyvillä kaupunkiseuduilla/kaupunki rakenteessa. Kaupungistuminen lisää väestötasoisia vaikutuksia. Ilmansuojeluohjelmaluonnoksessa on hyvin esillä kuntien merkittävä rooli ilmanlaatuun ja altistumiseen liittyvässä päätöksenteossa (1.1.3). Päätökset liittyvät enenevässä määrin samalla kaupunkien ilmastopäätöksiin. Päätösten tietopohja ja erityisesti niiden käyttökelpoisuus päätöksenteossa ovat ohjelman vaikuttavuuden kannalta tärkeitä, koska ohjelmaluonnoksen arvion mukaan väestön kasvu ja ikääntyminen sekä jatkuva kaupungistuminen lisäävät pienhiukkasista aiheutuvien haittojen määrää (3.3.3) Kaupungistumisilmiöön sisältyy selvitysten mukaan muutos, jossa asukkaat haluavat asua tiiviissä kaupunkirakenteessa. Tämä luo paineita kuntien ilmansuojelua ja altistumista koskevien päätöksien riittävälle tietopohjalle terveysriskeistä ja niiden hallinnasta. Taulukon 14 tavoite tuottaa käyttökelpoista tietopohjaa parantaa tilannetta. Toimenpiteitä käyttökelpoisen tiedon hyödyntämisestä entistä paremmin kuntien hankkeissa on hyvin kirjattu taulukoon 15. Hyvä elinympäristö edellyttää, että tiiviissä yhdyskuntarakenteessa ja sitä toteuttavassa tiiviissäkin kaupunkirakenteessa on hyvä ilmanlaatu. Sen lisäksi erityisesti suurilla, voimakkaasti kasvavilla kaupunkiseuduilla ympäristöterveyden ja viihtyvyyden turvaamiseksi tiivistämisessä on oltava lähtökohtana kokonaiskuva, jossa kaupunkiympäristössä ilmastomuutoksen hillintä ja sopeutuminen, ilmanlaatu sekä melu ja hiljaisuus, ja laajemmin hyvä elinympäristö ovat toteuttavissa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kaupunkiväestön kannalta. Tiivistämisessä ei voi luoda altistumista merkittävästi lisääviä rakennusmassoja ja väyliä, joista ilmansuojeluohjelmassa mainitaan esimerkkinä korkeiden rakennusten väliset katukuilut. Tiiviissä rakenteessa arkiliikunta on mahdollista pyörällä ja jalan. Itsestään selvä lähtökohta on, että kulkutapajakauman siirtymä jalankulkuun ja pyöräilyyn ei saa lisätä tämän muutoin ympäristömyönteisen valinnan kautta altistumista ilmanlaadun haitoille. Kaupunkisuunnittelussa myös jalankulun asema tulee vastata oikeudenmukaista tilannetta, jossa eri väestöryhmillä on mahdollisuus liikkua ilmanlaadulta hyvässä, yhtenäisessä verkostossa ilman korkeiden pitoisuuksien altistumisloukkuja asumisen, palvelujen ja virkistysalueiden välillä. (1.1.4.2). Taulukossa 12a on osatoimenpide: arvioidaan lähipäästövaikutukset ja kehitetään toimeenpanoa päästöt ja altistuminen huomioon ottaen, ja sitä vastaava vaikutus: Yhdyskuntarakenteen parantamisella haetaan pohjaa toisaalta joukkoliikenteen järjestämiselle, toisaalta kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle siten, että lähipäästöt vähenevät. Taulukon vaikutuksissa tulee olla vastaavasti myös lähipäästöille altistumisen väheneminen nykyisillä reiteillä ja välttäminen uusissa suunnitelmissa. Suomen kaupungeissa ilmanlaatu on yleisesti hyvä verrattuna Euroopan suuriin kaupunkeihin. Poikkeuksena Suomessa ovat suurten liikenneväylien läheiset alueet. Pienhiukkasten pitoisuudelle ei ole olemassa terveydelle haitatonta pitoisuutta muuallakaan kaupunkiympäristössä. Suurten kaupunkiseutujen maankäytön suunnittelussa on nähtävissä paine sijoittaa asutusta ja elinympäristöjä jopa suurten liikenneväylien välittömälle vaikutusalueelle. Nykykäytännön mukaan maankäytönsuunnittelussa ympäristövaikutuksista on useimmiten otettu lähtökohtiin melun ohjearvot minimitavoitteena ja ilmastovaikutus yleistavoitteena muun muassa VAT-tavoitteiden huomioon ottamisen perusteella. Ilmanlaatu ja altistuminen sekä altistumisen muutos eivät ole välttämättä oikealla painoarvolla mukana suunnittelun lähtökohdissa. Pääkaupunkiseutu muodostaa oman kasvupaineisen kokonaisuutensa verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseutuihin. Terveysriskien asiantuntijan näkemyksen (liittyen liikennehankkeeseen kaupunkirakenteessa) mukaan pääkaupunkiseudun arvioinnit ja niiden mukaiset linjaukset kuten tietyt suojaetäisyydet eivät ole lähtökohtaisesti tarkoitettu sovellettavaksi suoraan muualla Suomessa edes suurilla kaupunkiseuduilla. Muilla, suurilla voimakkaasti kasvavilla kaupunkiseuduilla kansallinen ilmansuojeluohjelman tavoite tuottaa käyttökelpoista tietopohjaa ja tehostaa tiedon vaikuttavuutta on olennaista kohdistaa kaupungistumisilmiöön laadukkaaseen hallintaan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ohjelmaluonnoksen toimenpiteiden vastuutahoja voisi tarkistaa kaupunkien roolin kannalta tai vähintään toimeenpanossa niiden roolia tulee nostaa. Kaupunkiseuduilla yleensä on yksi muita suurempi kaupunki, jolla on käytettävissään ilmanlaadun asiantuntijoita muun muassa pitkäaikaisen ilmanlaadun seurannan kautta. Kaupunkiseuduilla ohjelmassakin mainittu altistumisen lisääntyminen liittyy myös kaupunkiseutujen pienempien ympäristökuntien tiivistymiseen osana maankäytöllisesti yhteen kasvavia kaupunkiseutuja. Kaupunkiseutujen ilmanlaatua olisi suositeltavaa tarkastella kokonaisuutena, mikä olisi ohjelmaluonnoksen toimeenpanon väestötasoisessa vaikuttavuudessa tarkasteltava seikka. Kansallisen ilmansuojeluohjelmaluonnoksen mukaan kaupungistumisilmiö lisää ilman epäpuhtauksille altistuvaa väestönmäärää ja/tai altistumisen voimakkuutta väestötasolla. Kaupungistumisilmiön nykytilanteen ja sen kehittymisen vaihtoehdot voisivat olla: huonon tilanteen vaikutukset, raja- ja ohjearvoja vastaava minimitavoite sekä hyvää elinympäristöä parhaiten vastaava hyvän ilmanlaadun tilanne. Viimeksi mainittu vaihtoehto vastaa kansallisen ilmasuojeluohjelman toteuttamisella tavoiteltavia vaikutuksia. Arviointiohjelman tulisi tuottaa tarkempaan, käyttökelpoista tietopohjaa parhaan vaihtoehdon mukaiselle kehitykselle. llmanlaatu ja ilmastonmuutos 1.1.2 Ihmisten terveys ja viihtyvyys paranevat, kun ilmastotoimia koskevat linjaukset tukevat samalla hyvää ilmanlaadun kehitystä (taulukko 14). Ohjelmassa on ansiokkaasti koottu kokonaiskuvaa, miten ilmastopolitiikka vaikuttaa ilmansuojeluun. Ilmansuojelu ja ilmastomuutoksen hillintä on pystytty toimenpiteissä yhdistämään ja nähty nämä toisiaan tukevana kokonaisuutena. Pirkanmaan ELY-keskus tarkentaa ohjelmaluonnoksen toimenpiteitä ja vastuutahoja. Aluehallinnon rooli ei ohjelmaluonnoksessa nouse tarpeellisessa määrin esiin, vaikka etenkin ELY-keskusten toimilla on monin paikoin merkittäviäkin suoria tai välillisiä vaikutuksia esimerkiksi KAISUn mukaisten liikennepäästöjen vähentämisessä, yrityskentän ilmastoaktivoinnissa tai maatalouden tukitoimissa. ELY-keskusten laaja-alainen toiminta valtion ympäristöhallinnon alueellisessa ilmansuojelussa ja siihen liittyvässä ilmastotyössä toivotaan tunnistettavan jo nyt kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa, vaikka selkeää konkretiaa asiaan tullaan saamaan vasta juuri alkaneen aluehallinnon Ilmastotiekartta -hanketyön kautta. Ilmastotiekartta-hankkeen avulla tarkastellaan paitsi ELY-keskusten, myös maakunnan liittojen ja aluehallintovirastojen (AVI) tehtäviä ilmastonäkökulmasta, jolloin saadaan tarvittavaa tietoa tehtäväkentästä myös mahdollisten tulevien aluehallintouudistusten tarpeisiin. YVA-direktiivin vastaus uusiin ympäristökysymyksiin oli muun muassa ilmastovaikutusten painotus, mikä on toteutettava uuden YVA-lain toimeenpanossa. Ympäristöministeriössä on valmisteilla oleva kehittämishanke, joka liittyy ilmastovaikutuksien arviointiin YVA-lain tehtävissä. Se olisi osa myös ilmansuojeluohjelman toimeenpanoa. Uusi YVA-laki täsmensi myös väestöön kohdistuvia haittoja ympäristövaikutuksissa. ELY-keskuksilla on vastuuta hankkeiden ilmastovaikutusten tietopohjan tuottamisessa ja laadunvarmistamisessa. YVA-lain ympäristövaikutus- määritelmän (YVAlaki 2 §) mukaan arvioinnit kattavat eri vaikutusten vuorovaikutussuhteen, mikä tarkoittaa ohjelmaluonnoksessa erityisesti ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutusten vuorovaikutussuhteita ja väestöön kohdistuvia vaikutuksia. Uuden YVA-lain mukaan YVA-menettely jatkuu lupamenettelyyn ja tulee aikaisempaan vahvemmin osaksi päätösratkaisua. Ohjelmaluonnosta tulisi tarkistaa näiltä osin. Pyöräilylle itsenäinen asema kaupunkisuunnittelussa Pyörä- ja kävelyreiteistä tulee ilmanlaadultaan nykyistä parempia (taulukko 14/vaikutukset). Suurilla kaupunkiseuduilla pyöräilylle on annettava itsenäinen asema liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Nykytilanteen mukainen väylien sijoittaminen liikennejärjestelmässä alisteisesti, suurien liikenneväylien ja pääkatujen välittömään läheisyyteen, huonon ilmanlaadun ja altistumisen todennäköisimmille alueille, tulee korjautumaan, kun toteutetaan ilmansuojeluohjelmaluonnoksen tavoitetta. Pyöräilyn itsenäisen asema tulee heijastua maankäytössä myös MAL-sopimuksien lähtökohtiin entistä voimakkaammin. Tämä sisältää pyöräilyjärjestelmän budjetoinnissa muun muassa pyöräilypysäköinnin, kaksisuuntaisten, jalankulusta erotettujen väylien rakentamisen ja kunnossapidon sekä kulkutapajakaumamuutosta tukevan pyöräilyn terveyttä edistävät laatutekijät kuten hyvä ilmanlaatu. Pyöräilyjärjestelmä on osa ilmastonmuutoksen hillintää, joten se tulee toteuttavaksi nyt ja järjestelmän kokonaisuus mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Laadukkaasti toteutettuna se vähentäisi altistumista ilman epäpuhtauksille, millä olisi nykyistäkin myönteisemmät yhteisvaikutukset ympäristöterveyteen. Väylien turvallisuus on edellytys, että onnettomuudet eivät lisäänny. Lisäksi kiinteistökohtaisesti ja rakennusluvissa pyöräilyn käyttömukavuus tulee mitoittaa kaikilla tavoin arkiliikunnan kulkutapajakaumaan tukevasti. Vaikutusten arvioinnit tietoisten valintojen ja päätösten sekä toimeenpanon lähtökohtana Lisäksi ilmanlaadun hyvä kehitys edellyttää, ettei millään ilmanlaatuun vaikuttavalla sektorilla tehdä sellaisia päätöksiä, jotka lyhyellä tai pitkällä aikavälillä huonontavat ilmanlaatua. Tällaisen kehityksen ehkäisemiseksi on välttämätöntä, että ilmanlaatu otetaan huomioon kaikissa ilmansuojeluun vaikuttavissa strategioissa, ohjelmissa ja hankkeissa, joita suunnitellaan ja toteutetaan yhteiskunnan eri sektoreilla. Kehityksen oikean suunnan varmistamiseksi ehdotetaan toimia, jotka edistävät tätä tavoitetta. Suurten kaupunkien maankäytössä ei ole enää kyse vain yksittäisten detaljikaavojen ilmanlaatu- ja altistusvaikutuksista vaan terveysriskejä tulee osata tunnistaa ja arvioida väestötasoisina vaikutuksina. Kaupungit ovat nykyisin teettäneet laajoja ilmanlaadun leviämismallilaskentoja ja tietoa altistumisen ongelmakohdista osana kuntien ilmanlaadun seurantavelvoitetta. Jatkossa väestötason vaikutuksista on saatava tietoja jo strategiseen suunnitteluun. IHKU-laskentamallin soveltaminen tässä ohjelmassa on erittäin hyvä avaus laskentamallin käyttämiselle ohjelmassa mainituissa suunnitelmissa. Jatkossa IHKU-laskentamenetelmän soveltaminen on tärkeää viranomaisten laatimissa strategioissa. Lisäksi ELY-keskus pitää tärkeänä, että terveysriskien hallinnan kokonaiskuva ei pirstaloidu toimeenpanon käytännöissä ja ketjuissa kuten tilaaja-tuottaja -mallissa, kunnan toimintojen yhtiöittämisen ja ulkoistamisen käytännöissä. Taulukossa 15 mainittu seuranta, esimerkiksi hyvinvointikertomus, antaisi määräajoin koosteen ilmanlaadun terveysriskien hallinnasta. Koulutus ja riittävä väestötason ympäristöriskien asiantuntemus suunnittelussa ja arvioinneissa Taulukossa 16 on muun muassa koulutukseen liittyviä toimenpiteitä. Ilmanlaadun ja erityisesti väestötason terveyshyöty- ja haittojen asiantuntemus vaatinee laajentamista ja syventämistä tai ainakin olemassa olevan asiantuntemuksen painoarvon lisäämistä muun muassa kuntien suunnitelmissa sekä ympäristövaikutuksiltaan laaja-alaisten hankkeiden suunnittelussa, ja edelleen suunnitelmia koskevassa päätöksenteossa. Asiantuntemuksen potentiaali lienee paras tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella muiden suurten kaupunkiseutujen asiantuntemuksen painoarvo ja tarve ovat jo nousussa voimakkaan kaupungistumisilmiön vuoksi. Kaupungistumisilmiössä on erityisesti yhteen sovitettavana ilmasto-, ilmanlaatuja meluvaikutukset ja sekä laajemmin elinympäristön hyvä laatu, mikä koskee merkittävää osaa Suomen väestöstä. Tällä hetkellä on havaittavissa, että arvioinnissa käytettävien konsulttien osaaminen erityisesti terveysriskien sekä haitta- ja hyötyvaikutusten analysoinnin osalta ei ole aina riittävää, vaikka ilmanlaatumallilaskennat ja väestön altistuminen on laadukkaasti arvioitu. Ympäristöhallinto voi pyytää, omaa asiantuntemustaan täydentämään, tietyissä tapauksissa STM/Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemusta arviointien suunnitteluun ja lausuntoa merkittävistä terveysriskeistä ja niiden hallinnasta. Terveysriskien arviointiin ei riitä vain vertaaminen kansallisiin raja- ja ohjearvoihin vaan arviointi vaatii ympäristöterveyden asiantuntemusta. IHKU- laskentamallilla voidaan tuottaa jatkossa uudenlaista tietoa, mutta tulosten tulkinta voinee vaatia tueksi edelleen ympäristöterveyden asiantuntemusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemuksen saatavuus on jatkossakin tärkeää. Kuntien ympäristöterveys-tehtävät ovat usein kunnissa keskitetty ja sijoitettu erilleen kunnan ympäristösuojelusta. Kunnan sisäisen yhteistyön hyödyt ja toimivuus tulisi tarkastella ilmasuojeluohjelman ja laajemmin edellä mainitun ympäristövaikutusten kokonaiskuvan näkökulmasta. Kaupunkiseuduilla suurin kunta voisi ottaa roolin kaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistyössä. Mikäli lähitulevaisuudessa kuntien ja myös ELY-keskuksen tehtävien organisointi ja toimivalta, organisaatioiden oman ilmansuojelu- ja ilmastoasiantuntemuksen kirjo ja yhteistyömahdollisuudet muuttuvat valtakunnallisesti toisenlaiseksi, asia tulisi tarkastella ennen mahdollista muutosta. Suomen ilmansuojelun alalla toimivien keskeisten viranomaistahojen ja muiden toimijoiden vastuualueet kuvataan luvun 2 taulukossa 7. Ohjelmaluonnoksessa on mainittu (valtion aluehallinnon rooli nyt ja mahdollisen hallinnon muutoksen jälkeen. Aluehallintovirastot (AVI) /Valtion lupa- ja valvontavirasto (LUOVA) myöntävät toimivaltaansa kuuluvien laitosten (suuret ja osa keskisuurista) ympäristöluvat ja vastaisivat siltä osin ohjelman toimeenpanosta. Nykyiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) / Valtion lupa- ja valvontavirasto (LUOVA) ohjaavat ja edistävät ilmansuojelua alueellaan. Valtion lupaviranomaisten (AVI) myöntämien ympäristölupien valvonta ja erityisesti ilmansuojeluun liittyvää työtä tehdään energiantuotantolaitosten sekä teollisuuslaitosten valvonnan yhteydessä (valvotaan mm. päästöraja-arvojen noudattamista ja tarvittaessa neuvotellaan toiminnan harjoittajien kanssa päästöjen vähentämiseen liittyvistä tarpeellisista toimista). ELY/LUOVA ja AVI:lla olisi ohjelman mukaan mainitut roolit ohjelman toimeenpanossa ja valvonnassa. Pirkanmaan ELY-keskus huomauttaa, että ELY-keskuksella on merkittävä rooli ympäristöhallinnon ilmanlaadun asiantuntijana useissa muissa lakisääteisissä ja edistämistehtävissä. ELY-keskuksen ilmanlaadun ja väestötason altistumisen asiantuntemus YVA- ja SOVA-viranomaistehtävissä sekä MRL:n maankäytöntehtävissä on merkittävää nykyisin. Uuden YVA-lain mukaan ELY-keskus (LUOVA) tarkistaa ympäristövaikutusarviointien laadun ja esittää oman perustellun päätelmänsä merkittävistä ympäristövaikutuksista kuten hankkeen vaikutuksista ilmanlaatuun ja väestön altistumiseen ja haittojen estämisen tehokkuudesta. Uusi YVA-menettely jatkuu nykyisin lupamenettelyihin, joissa perusteltu päätelmä tulee osaksi lupia ja otettavaksi huomioon ratkaisuissa. Lisäksi muun muassa tieliikenteen toimenpide-ehdotusten, kuten tuetaan henkilöautoliikenteen suoritetta vähentäviä toimenpiteitä kaupunkiseuduilla, yhtenä vastuutahona on ELY-keskus. ELYkeskuksella on vastuuta myös toimenpiteissä, joissa tuetaan kevyttä liikenteen ja MAL-sopimusten tarkoitusta ja tavoitteita. ELY-keskus esittää, että ohjelmaluonnoksen toimenpiteiden vastuutahot tarkistetaan vielä kattavasti aluehallinnon tehtävien osalta. (taulukot, 12a, 14, 15). ELY-keskus on kuvatulla tavalla osaltaan vastuussa ilmansuojeluohjelman toimeenpanosta ja vastaa päätöksenteossa käytettävän tietopohjan laadusta. ELY-keskuksilla on lisäksi nykyisin rooli ilmastotyössä. Pirkanmaan ELY-keskus painottaa, että nykyinen ilmanlaadun asiantuntemus ja ilmastoasioiden osaaminen tulee olla edelleen nykyisessä laajuudessaan käytettävissä osana kansallisen ilmansuojeluohjelman ja ilmastonmuutoksen hillinnän toimeenpanoa jatkossakin. Yhteenveto Pirkanmaan ELY-keskus pitää luonnosta kansalliseksi ilmansuojeluohjelmaksi hyvänä ja monipuolisena kokonaisuutena. Ajankohtaisten, kiireellisten ilmastopolitiikan mukaisten ilmastonmuutoksen toimenpiteiden vaikutukset ilmanlaatuun ja toisaalta musta hiili ja metaani osana arktisen alueen ilmastonmuutoksen hillintää on otettu ohjelmaluonnoksessa molemmat mukaan, mitä ELY-keskus pitää tärkeänä ohjelman toimeenpanossa. Kansallinen ilmansuojeluohjelma on jo itsessään hyvä ja laaja tietopohja päätöksentekijöille ilmanlaadusta ja väestön altistumisesta sekä niiden liittymisestä ilmastokysymyksen ratkaisuihin. Päätöksenteon käyttökelpoista tietopohjaan on tarpeen kanavoida nykyistä paremmin suunnittelun lähtökohtiin ja jo strategiseen päätöksentekoon. Ilmansuojeluohjelmaluonnosta on tarpeen tarkistaa siten, että ELY-keskuksen/aluehallinnon ilmanlaadun ja altistumisen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän tehtävät ja asiantuntemus sekä sen vastuulla oleva päätöksenteko ovat jatkossakin kattavasti kansallisen ilmansuojeluohjelman toimeenpanon käytettävissä.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY
        Päivitetty:
        21.1.2019
        • Kansallista ilmansuojeluohjelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä, ja HSY kiittää saamastaan mahdollisuudesta olla mukana sidosryhmäyhteistyössä. Koska ilmanlaadun raja-arvojen ylittymisen johdosta ilmansuojeluohjelmia on laadittu vain pääkaupunkiseudulla, on tärkeää, että kansallisen ohjelman valmistelussa on huomioitu nämä ohjelmat. Pääkaupunkiseudulla on jo vuodesta 2008 laadittu ja toteutettu ilmansuojeluohjelmia EU:n ilmanlaatudirektiivin vaatimuksesta, ja toimenpiteillä on ollut positiivisia vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Esimerkiksi kotitalouksien puunpolton ja katupölyn päästöjen vähentämiseksi pääkaupunkiseudulla tehdyt toimenpiteet soveltuvat hyvin käytettäviksi myös muualla Suomessa. Vuodesta 2017 lähtien vain Helsingin kaupungilla on ilmansuojelusuunnitelma vuosille 2017-2024. Suunnitelma sisältää toimenpiteitä liikenteen, katupölyn ja puun pienpolton päästöjen vähentämiseksi. HSY osallistuu aktiivisesti suunnitelman toimeenpanoon ja seurantaan. On myös kiitettävää, että kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa ei rajoituta pelkästään ilmanlaatua heikentäviin päästöihin ja niitä vähentäviin toimenpiteisiin vaan toteutetaan erityisesti toimenpiteitä, joilla saadaan samanaikaisesti sekä ilmanlaatu- että ilmastohyötyjä. Etenkin puun pienpolton päästöjen vähentäminen ja kestävän liikenteen edistäminen vähentävät samalla sekä ilmanlaatua ja terveyttä heikentäviä päästöjä että ilmastonmuutosta voimistavia mustan hiilen päästöjä.
      • Skoglund Kai
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ympärivuotisena työmatkapyöräilijänä näkisin, että erityistä huomiota olisi syytä kiinnittää pienhiukkaspäästöjen (pm 2.5) vähentämiseksi suurten kaupunkien keskustoissa (erityisesti Helsingissä, jossa ilmanlaatu ajoittain ylittää raja-arvot). Minulle työmatkapyöräily on vapaaehtoinen valinta (autokin olisi käytettävissä) ja uskon, että sen saattaisivat valita useammatkin ihmiset mikäli olosuhteet olisivat paremmat. Avaintekijöinä olosuhteiden parantamiseksi näkisin, joko yksityisautoilun rajoittamisen kaupungin keskustoissa (keinoja voisivat olla esim. tiemaksut jne.) tai pyöräilyväylien ja autoteiden erottamisen etäämmälle toisistaan, jolloin pienhiukkaspäästöt ehtisivät laimentua ennen päätymistä pyöräilijän hengitysteihin (tähän voitaisiin vaikuttaa liikenneväylien suunnittelulla).
      • Ilmatieteen laitos
        Päivitetty:
        15.1.2019
        • Lausuntoa pyydetään aiheesta: ”Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030” Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja kansallisesta ilmasuojeluohjelmasta, joka on tehty saavuttamaan päästökattodirektiivin (2016/2284) tavoitteet, sekä näin parantamaan ilman laatua ja vähentämään ilmansaasteiden aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia. Ilmatieteen laitos on perehtynyt ohjelmaluonnokseen ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: Ilmanlaatu Suomessa on yleisesti melko hyvä. Ongelmia koituu lähinnä liikenteen ja pienpolton aiheuttamista hiukkaspäästöistä. Näiden molempien vähentämiseen ohjelmassa on useita toimenpide-ehdotuksia, joilla ilmanlaatua saadaan paranemaan myös vilkasliikenteisillä alueilla ja alueilla, joissa on paljon puun pienpolttoa. Ohjelmassa puututaan myös metaanin ja mustan hiilen päästöihin, vaikka niihin ei kohdistu varsinaisia päästövähennysvelvoitteita. Koska sekä metaani, että musta hiili ovat erittäin merkittäviä ilmastollisesti etenkin Arktisilla alueilla, Ilmatieteen laitos pitää hyvänä, että myös niiden päästöjä huomioidaan. Ohjelmaehdotuksessa Ilmatieteen laitokselle ja kunnille esitetään tehtäväksi kehittää iImanlaatu- ja päästösivustoja nykyistä asiakaslähtöisemmiksi tarkoituksena, että Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustoilla on saatavilla kattavasti tietoa ilmanlaadusta, mukaan lukien mittausasemakohtainen reaaliaikainen laskenta EU:n hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvon numeroarvon ylityksistä ja WHO:n pienhiukkasten (PM2.5) vuorokausiohjearvon ylityksistä. Nämä muutokset tullaan lisäämään ilmatieteenlaitos/ilmanlaatu.fi sivustolle.
      • Hintsanen Veikko, www.sisävesi.fi
        Päivitetty:
        11.1.2019
        • Yhteenveto Esittämänne ehdotus perustuu puutteellisiin lähtötietoihin, joissa ei ole otettu huomioon liikenneministeriön vuonna 2015 esittämää vaatimusta https://www.lvm.fi/-/risikko-liikenneinvestointien-vaikutusarviointi-uudistetaan-795977 liikenne investointien vaikutusarvioista – sen kansainvälisten sopimusten osalta , joten tältä tieliikenne osiltaan raportti on mielestäni mitätön ja valtiovallan tulisi edellyttää lisätutkimuksia ja asiantuntija lausuntoja ja/tai mietintöjä, ottaen huomioon edellä mainitut vuonna 2015 silloisen liikenneministerin vaatimukset kansainvälisten sopimustemme vaikutukset tulevaisuuden liikenneväylien infran ja kaluston kehittämisiin: Yksityiskohdat Kirjoitatte raporttiinne sivulla 48 seuraavaa : ” Liikenteen aiheuttama huono ilmanlaatu johtuu pakokaasupäästöistä ja katupölystä. Haittoja voidaan vähentää vaikuttamalla liikennejärjestelmien energiatehokkuuteen, ajoneuvojen energiatehokkuuteen, fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaamisella sähköllä ja kaasulla sekä lähipäästöjen sääntelyyn. Polttoperäisten ilmansaasteiden lisäksi katupöly aiheuttaa terveys- ja viihtyisyyshaittoja, joita voidaan vähentää estämällä katupölyn syntyä. ” Ihmettelen syvästi, miksi olette jättäneet haittojen arvioinneista osan tekemättä ja siten päätyneet vähentämismenettelyissä em lausuntoon, jossa EU liikennestrategian mukaisen ( https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en ) maantieliikennevolyymien siirto vesiliikenteeseen loistaa poissaolollaan. Raportin sivu not 49 ja 50 Edellä mainituilla sivuilla edellä mainitusta syystä puuttuvat samoin kaikki toimenpide ehdotukset siitä, miten maantieliikennettä voidaan siirtää vesiliikenteeseen. Edellä mainitusta mahdollisuudesta tarkempia esimerkkejä ,laskentaa ja perusteita löytyy nettisivustolla www.sisävesi.fi ja edelleen voidaan todeta että Valtion ensimmäinen virallinen osa tutkimus, jossa em maantieliikenteen siirtomahdollisuutta vesille tutkitaan (yhdessä Venäjän kanssa ) , ja josta ensimmäinen tutkimus valmistuu vuonna 2021 , EU liikennestrategian 10 vuotisjuhlavuonna. löytyy sivustolta http://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-potential-of-inland-waterways/