• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
        Päivitetty:
        10.12.2019
        • SOOL kiittää pyynnöstä lausua perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun luonnosta. 6.1. Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa Ok, ei lisättävää. 6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet On tärkeää, että arviointia tehdään opetussuunnitelmassa mainittuihin (osaamis)tavoitteisiin ja, että se tulee myös esille. Arviointi on monipuolista -otsikon alla olisi hyvä huomioida myös erityisen tuen tarpeen oppilaat. Kokonaisuutena kohta kaipaa rakenteellista selkeyttä, ja otsikoiden olisi hyvä vastata paremmin kappaleidensa sisältöä. 6.3 Oppimisen ja osaamisen arviointi Aika ehdoton jako formatiivisen ja summatiivisen välillä, eikö formatiivisesti voi arvioida osaamista? Tämä olisi luontevampaa myös jatkuvan oppimisen/elinikäisen oppimisen teeman kannalta. Olisi hyvä jättää opettajille mahdollisuus loppuarvioinnin teon formatiiviseen arviointiin Kriteerit olisivat tärkeät. 6.4 Työskentelyn arviointi Tässä olisi hyvä huomioida esimerkiksi maahanmuuttajat/s2-taustaiset. Esimerkiksi ”Arvioinnissa maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden haasteet tulee ottaa huomioon työskentelyyn vaikuttavana tekijänä.” Erinomainen kohta:” Perusopetuksen aikana kehittyvillä työskentelytaidoilla tarkoitetaan taitoa työskennellä itsenäisesti ja yhdessä, taitoa suunnitella ja arvioida omaa työskentelyään, taitoa toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taitoa toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.” 6.5 Käyttäytymisen arviointi Ensimmäisen kappaleet, viimeinen lause on ristiriidassa sen suhteen, jos työskentelyäkin arvioidaan. Pelkästään käyttäytymistä on vaikea arvioida. Pitää muistaa, että työskentely ja käyttäytyminen ovat eri asioita vaikka usein limittyvätkin yhteen. Käyttäytymisen arvioinnin kohdalla olisi hyvä miettiä löytyisikö toimintatapoja, joilla arviointi olisi tasa-arvoista ja vähentäisi henkilökemioista johtuvaa arviointia. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi tarkastelemalla kaikkien oppilaan opettavien opettajien antamien arviointien keskiarvona. On hyvä huomioida, että erilaiset kulttuurilliset erot voivat vaikuttaa myös käyttäytymiseen. Olisi kuitenkin hyvä, että sivistynyt yhteiskunta pystyy huomioimaan muitakin kulttuureita valtakulttuurin lisäksi ja näkemään asian rikkautena. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lisäksi on tärkeää ymmärtää, että myös yksilön persoonallisuus ja perhetausta vaikuttavat (opittuun) käyttäytymiseen. Siksi pitääkin huomioida oppilas yksilönä, eikä vaadita tiettyä muottia (korkeakoulutetun) opettajan toimesta. On hyvä pohtia, että kuuluuko käyttäytymistä edes arvioida? Yhteiskunnassa toimiminen vaatii kuitenkin tiettyjä toimintatapoja ja toisten kanssa yhdessä toimimista, mutta onko käyttäytymisen arviointi tähän paras tapa kasvattaa? 6.6 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana Kuka päättää ja kuka määrää etenemisestä? Tämä vaatii enemmän konkretiaa ja kriittistä tarkastelua. Jos eteneminen on paikallisesti päätettävä asia, sen olisi hyvä näkyä tässä asiakirjassa. 6.7 Arvioitavat oppiaineet kunkin lukuvuoden päätteeksi Ok, ei lisättävää. 6.8 Perusopetuksen päättöarviointi Ok, ei lisättävää. 6.9 Arvioitavat oppiaineet päättöarvioinnissa Ok, ei lisättävää. 6.10 Päättöarvosanojen korottamismahdollisuudet Ok, ei lisättävää. 6.11 Oppilaan poissaolot ja arviointi Ok, ei lisättävää. 6.12 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Ok, ei lisättävää. 6.13 Todistukset Hyvä, että on määritelty perusopetuksessa käytettävät todistukset. Kunnallisesti todistusten suhteen on eriarvioisuutta, ja tämä kohta mahdollistaa oppilaiden välisen tasavertaisuuden: “Vuosiluokkien 4-8 väli- ja lukuvuositodistuksissa käytetään numeroarviointia. 9. vuosiluokan erillisessä välitodistuksessa sekä päättötodistuksessa käytetään numeroarviointia. Numeroarvosanaa voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla.” Hienoa, että tässä kohtaan olla myös huomioitu valinnaisia aineita koskevat merkinnät päättötodistuksessa, ja päätetty laittaa valinnaisaineet omalla nimellään todistukseen. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on informoida opetuksensa kursseista, ja sen olisi hyvä näkyä tässä kohdassa. 6.14 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset Ok, ei lisättävää. 6.15 Paikallisesti päätettävät asiat Ok, ei lisättävää. Liite 1. ESIMERKIT TODISTUSMERKINNÖISTÄ Ok, ei lisättävää. Yleisesti: Paikallisesti on ristiriitaisia tapoja toteuttaa arviointi, selkeys mahdollistaa paremmin tasapuolisen arvioinnin valtakunnallisesti. Opettajien arviointiosaaminen on kuitenkin vaihtelevaa vaikka opetussuunnitelma antaa ylenmäärin informaatiota miten kutakin ainetta tulisi arvioida. Sev voidaan nähdä kuitenkin opettajan pedagogisena vapautena soveltaa arviointia ja tarjoaa mahdollisuuden oppilaslähtöisyyteen. Oppilaiden kesken tasa-arvoa kuitenkin loisi, jos osaamista kuvaavia kriteeristöä, matriiseja voisi harjoitella enemmän opettajankoulutuksessa. Eli pureutua siihen kysymykseen, että miten arviointia voisi tehdä.
      • Oulun normaalikoulu
        Päivitetty:
        10.12.2019
        • 6.1. Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa ok 6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet Kohdassa "Arviointi on monipuolista", voisi työskentelyn arvioinnin siirtää heti oppimisen arvioinnin jälkeen, koska niitä arvioidaan oppiainekohtaisesti. 6.3. Oppimisen ja osaamisen arviointi Kohtaa "Oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan aina suhteessa eri oppiaineissa määriteltyihin tavoitteisiin" tulisi täsmentää. Löytyvätkö oppilaan oppimisen oppiainekohtaisista tavoitteista vai laaja-alaisesta osaamisesta "oppimaan oppiminen"? Kohdassa 6.3.1. viimeisessä kappaleessa on sama haaste. 6.3.1. Formatiivinen arviointi kts. edellinen kommentti 6.3.2. Summatiivinen arviointi Ensimmäisessä kappaleessa kohta "oppiaineittain oppimiselle ja työskentelylle" tulisi olla "oppiaineittain osaamiselle ja työskentelylle" ja kolmannessa kappaleessa samoin kohta "koko lukuvuoden suoriutumisesta oppimisessa ja työskentelyssä" tulisi olla "koko lukuvuoden osaamisesta ja työskentelystä". 6.4. Työskentelyn arviointi Olisiko syytä olla osana summatiivista arviointia, kappaleessa 6.3.? Erillisenä ohjaa ajattelemaan työskentelyä erillisenä oppiaineiden summatiivisesta arvioinnista. Onko tarpeen kuvata kehittyviä työskentelytaitoja, sillä näin kuvattuna sekoittuvat formatiivisen arvioinnin kanssa? Työskentelytaidot on joka tapauksessa sisällytetty oppiainekohtaisiin tavoitteisiin. Työskentelytaidot eivät kehity itsestään vaan niitä pitää harjoitella - tämä tulee huomioida tekstin muotoilussa. 6.5. Käyttäytymisen arviointi ok 6.6. Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana 6.6.1. Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Onko näin, että vuosiluokkien 2 ja 6 nivelkohdissa ei anneta enää laajempaa arviointipalautetta oppilaalle ja huoltajalle? Tämä vaikuttaa merkittävästi paikallisiin arviointikäytänteisiin (esim. arviointikeskustelut). Toisessa kappaleessa on ilmaisu "riittävän varhain" - tulisiko tätä tarkentaa? 6.6.2. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Voidaanko OMA opinto-ohjelma määrätä paikallisessa opetussuunnitelmassa etukäteen? Jos ei, voisi poistaa toisen virkkeen alkuosan. 6.7. Arvioitavat oppiaineet kunkin lukuvuoden päätteeksi Ensimmäisen kappaleen viimeisessä lauseessa on kohta "oppimisen tavoitteet", kun pitäisi olla summatiivista arviointia koskeva "osaamisen tavoitteet". Tämä sekaannus esiintyy muissakin kohdissa ja tämän vuoksi olisi hyvä käydä tätä koskien kokonaan läpi. 6.8. Perusopetuksen päättöarviointi Ensimmäisestä virkkeestä pitäisi poistaa "oppiaineittain oppimiselle" - sen sijaan pitäisi olla vain "oppiaineittain osaamiselle ja työskentelylle". 6.8.1, Päättöarvosanan muodostuminen ok 6.8.2. Päättöarviointi erityisessä tuessa ok 6.9. Arvioitavat oppiaineet päättöarvioinnissa Toinen kappale on epäselvä. Oppilas ei voi olla yhtäaikaisesti s2 ja suomi äidinkielenä oppilas - vai mistä oppimääristä on kysymys? 6.9.1. Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi ok 6.9.2. Valinnaisten aineiden arviointi Toinen kappale tulisi olla esim. kappaleessa 6.7. monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin jälkeen, sillä ei liity millään tavalla päättöarviointiin. 6.9.3. Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi ok 6.10. Päättöarvosanojen korottamismahdollisuudet Koko oppimäärän korottaminen taito- ja taideaineissa voi käytännössä olla mahdotonta toteuttaa. Missä ja miten annetaan mahdollisuus esittää näyttöjä esim. liikunnan koko oppimäärän osalta? Miten ja milloin oppilas sekä huoltaja saavat tietoa ja perusteet siitä, mikä päättöarvosana hänelle on tulossa? Mikä on realistinen aika osoittaa osaaminen koko oppiaineen oppimäärässä? Miten korottamisen periaatteiden ja käytänteiden yhdenmukaisuus varmistetaan valtakunnallisesti, jos näistä päätetään paikallisesti? Onko korottamismahdollisuus kertaluonteinen vai rajaton? 6.11. Oppilaan poissaolot ja arviointi ok 6.12. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu ok 6.13. Todistukset Onko mahdollista, että välitodistuksen antaminen sekoittaa lukuvuosiarvioinnin antamista käytännössä? 6.13.1. Sanallinen ja numeroarviointi todistuksissa Miksi puhutaan luokilla 1-3 lukuvuosiarvioinnista ja vuosiluokilla 4-6 lukuvuositodistuksista? Eikö luokilla 1-3 ole mahdollisuutta antaa väliarviointia? Kohdassa ei puhuta arviointikeskusteluista ollenkaan - käydäänkö näitä? Vai ovatko paikallisesti päätettäviä (yhteistyö huoltajien kanssa)? Korvaavatko ne välitodistuksen? Tämä kohta on hyvin epäselvä. 6.13.2. Lukuvuositodistus ok 6.13.,3, Välitodistus ok 6.13.4. Erotodistus ok 6.13.5. Perusopetuksen päättötodistus ok 6.14. Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset ok 6.15. Paikallisesti päätettävät asiat Hyvä asia, että paikallisesti ei kirjata formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisen käytänteitä. Päättöarvosanan korottamismahdollisuus vaatii tarkennusta valtakunnallisesti, jotta paikallisia suuria eroja ei synny. Tarkempaa ohjeistusta kaivataan vuosiluokkien 1-3 sanallisiin lukuvuositodistuksiin, jotta ei jää täysin paikallisesti päätettäväksi ja jottei alueellisia eriarvoisuuksia syntyisi.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        10.12.2019
        • Porvoon kaupunki/Borgå stad on antanut jo lausunnon edellisellä avoimella lausuntokierroksella arviointityöryhmän puolesta. Nyt arviointiryhmä halusi vielä nostaa muutaman yksityiskohdan esille. • Kappale 6.2. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset -otsikon alla ”…tulee ottaa arvioinnissa huomioon siten, että oppilaalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.” Ja vielä tuohon 6.2. muutamaa riviä alempana ”maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaidon taso koulun opetuskielessä sekä arvioinnin kohteena olevan oppiaineen tiedonalan kielessä.” Tämä molemmat kohdat asettavat erityisiä vaatimuksia kunnille ja kouluille resursseihin liittyen. Kyseessä kuitenkin määräävää tekstiä. •Kappale 6.3.2 “Päättöarviointi kohdistuu koko perusopetuksen oppimäärään …”, ja Kappaleessa 6.8. ” Päättöarviointi tehdään vuosiluokkien 7-9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen päättöarvioinnin kriteereitä.” Ymmärrämme, mitä tämä tarkoittaa, mutta äkkiseltään on vähän ristiriitaisesti esitetty. •Kap. 6.3.2 “Bedömningen i slutet av läsåret är en summativ helhetsbedömnings av hur eleven klarat sig i lärande och arbete” medan i 6.3 står det att Bedömningen i den grundläggande utbildningen ska fokusera på elevens lärande och kunnande. •Kappaleessa 6.6.2. viitattaneen ”heikkoihin” oppilaisiin, entä lahjakkaat oppilaat, jotka opiskelevat oman opinto-ohjelman mukaan, tuleeko riittävästi ”rivien välistä”?
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Lehtola Kari
        Päivitetty:
        10.12.2019
        • Itä-Suomen aluehallintovirasto kiittää mahdollisuudesta saada antaa lausuntonsa Opetushallituksen laatimasta luonnoksesta koskien perusopetuksen opetussuunnitelman luvun 6 täsmennettyjä arviointilinjauksia. Perusopetuksen arvioinnin periaatteiden ja käytänteiden yhtenäistämiselle on suuri tarve. Samalla osaamisella oppilaan saama arvosana voi vaihdella peräti neljä numeroa riippuen yksittäisen opettajan, koulun tai kunnan noudattamasta arviointilinjasta. Näin ollen Opetushallituksen käynnistämällä arvioinnin yhdenvertaisuus- ja luotettavuusongelmien korjaustyöllä on erittäin tärkeä merkitys myös oppilaiden oikeusturvan toteutumisen kannalta katsottuna. Perusopetuksessa arvioinnista määrätään perusopetuslaissa (22 §) ja -asetuksessa (10–14 §) sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, luku 6). Näin ollen olisi tarpeellista päivittää samalla nämä kaikki kolme samaan yhtenäiseen linjaan keskenään. Jo pelkästään käsiteristiriitaisuuksien vuoksi tällainen normiyhtenäistäminen olisi perusteltua tehdä. Eli arvioinnin täsmentämistyöhön olisi hyvä saada mukaan myös opetus- ja kulttuuriministeriö laki- ja asetusnormien osalta. Itä-Suomen aluehallintoviraston mielestä nyt lausuntokierroksella oleva luonnos on aikaisempaa selkeämpi ja johdonmukaisempi. Nostaisimme arviointityöhön liittyen kuitenkin vielä muutamia tärkeitä asioita esiin, jotka olisi hyvä huomioida: 1) On tarkoituksenmukaista, että Suomessa ei mennä jatkossakaan arvioinnin yhdenmukaisuuden turvaamiseksi kohti yhtenäisiä valtakunnallisia kokeita. Kuitenkin olisi tärkeä myös Suomessa myöntää, että jos jatkossa haluamme osaamisen arvioinnin nykyistä oikeudenmukaisemmaksi ja yhtenäisemmäksi, tulisi eri oppiaineisiin saada kaikkien opettajien käyttöön yhteisiä standardoituja koetehtäväpankkeja. Näiden avulla oppilaiden osaaminen saataisi jo tehokkaasti ankkuroitua suurin piirtein kohdalleen riippumatta opettajasta, koulusta tai muista sattumanvaraisista muuttujista. 2) Summatiivisen arvioinnin ja formatiivisen arvioinnin selkeyttäminen ja erottaminen toisistaan perusopetuksen eri vaiheissa sekä lukuvuositodistuksessa ei tässä uudessa luonnoksessakaan ole vielä riittävää. Juuri nämä kaksi arvioinnin päätyyppiä menevät kentällä sekaisin ja aiheuttavat epäyhteneväisiä arviointikäytäntöjä. Toimiva ja tehokas ratkaisu ei ole se, että jo nykyiseen massiiviseen tekstimäärään lisätään entisestään lisää tekstiä. Jos kirjallisten ohjeiden lisääminen olisi ollut tehokas keino arviointiepäkohtien poistamiseen, niin ongelmat olisivat jo poistuneet. Nykyinen OPS tarvitsisi nimenomaan pelkistämistä ja monitulkintaisuuden poistamista. 3) Tarvetta olisi muokata myös opetussuunnitelman sisältämiä oppimisen tavoitekuvauksia. Nykytavoitteissa pysyen saattaa olla vaikea luoda päteviä ja käytännössä toimivia arviointikriteerejä. Uusia arviointikriteerejä kannattaa alkaa heti pilotoimaan. Joka tapauksessa myös jatkossa on tärkeä seurata arviointikriteerien täsmentämispyrkimysten onnistumista. 4) Formatiivisen arvioinnin dokumentoinnin tarve jää luonnoksessa ilmaan: tarviiko vai eikö tarvi tätä arvioinnin muotoa dokumentoida? Myös lukuvuositodistuksen dokumentoinnista olisi hyvä antaa tarkempaa ohjeistusta. 5) Formatiivinen arviointi ja palautteen anto nähdään luonnoksessa nyt synonyymeina keskenään. Näinhän asia ei kuitenkaan tarkalleen ottaen ole. 6) Itä-Suomen aluehallintovirasto haluaa vielä lopuksi kiittää Opetushallitusta sen aktiivisesta otteesta myös kouluttajan roolissa opetushenkilöstön osaamisen kehittämisessä. On tärkeää, että Opetushallitus jalkautuu aktiivisesti kentälle maan eri osiin yhteistyössä yliopistojen, aluehallintovirastojen ja muiden relevanttien toimijoiden kanssa ja osallistuu opetushenkilöstön arviointiosaamisen – ja toki myös muiden uusien OPS-osaamisvaatimusten - kehittämiseen. Kunnioittavasti Matti Ruuska Kari Lehtola Johtaja Opetustoimen ylitarkastaja
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Päivitetty:
        10.12.2019
        • Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE Lausunto Asia: Lausuntopyyntö perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämisestä (Opetushallitus/Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet) Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. VANE on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen (SopS 27/2016, vammaisyleissopimus) kansallinen koordinaatiomekanismi. VANE ottaa näin ollen lausunnossaan kantaa asiaan nimenomaan vammaisyleissopimuksen näkökulmasta. Sopimus on ratifioinnin jälkeen ollut osa kansallista lainsäädäntöämme. YK:n vammaissopimus rakentuu kolmesta osasta: läpileikkaavista artikloista, substanssiartikloista ja sopimuksen toimeenpanoon liittyvistä artikloista. VANE katsoo, että tarkasteltaessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppilaan arviointia vammaissopimuksen näkökulmasta, on syytä kiinnittää erityistä huomiota läpileikkaavista periaatteista osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen, kohtuullisiin mukautuksiin, esteettömyyteen sekä erityisesti koulutusta käsittelevään 24 artiklaan. Lisäksi on huomioitava myös vammaisia lapsia koskevan 7 artiklan velvoitteet. Sopimuksen 4 artiklassa, yleiset velvoitteet, todetaan mm.:”Sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräisen toteutumisen kaikille vammaisille henkilöille sekä edistämään sitä ilman minkäänlaista syrjintää vammaisuuden perusteella”. Samassa artiklassa säädetään myös vammaisten täysimääräisestä osallisuudesta: ”Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset”. Kohtuulliset mukautukset määritellään puolestaan sopimuksen 2 artiklassa, määritelmät: ” "kohtuullinen mukauttaminen" tarkoittaa tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa”. 7 artikla nostaa esille erityisesti vammaisten lasten oikeudet. Artiklassa todetaan: ”Sopimuspuolet varmistavat, että vammaisilla lapsilla on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa ja että heidän näkemyksilleen annetaan asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti, yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa, ja että heillä on oikeus saada vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua tämän oikeuden toteuttamiseksi.” Koulutusta käsittelevässä 24 artiklassa todetaan mm.: ”Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden koulutukseen. Toteuttaakseen tämän oikeuden syrjimättä ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien pohjalta sopimuspuolet varmistavat osallistavan koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla sekä elinikäisen oppimisen, jonka tarkoituksena on: a) kehittää täysimääräisesti inhimillisiä voimavaroja, omanarvontuntoa ja itsearvostusta sekä vahvistaa ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja ihmiskunnan moninaisuuden kunnioittamista; b) mahdollistaa vammaisille henkilöille persoonallisuutensa, lahjakkuutensa ja luovuutensa sekä henkisten ja ruumiillisten kykyjensä kehittämisen mahdollisimman pitkälle; c) mahdollistaa vammaisten henkilöiden tehokas osallistuminen vapaaseen yhteiskuntaan.” Seuraavassa yksityiskohtaisia huomioita esityksestä edellä esitettyyn perustuen: 6.2 Arvioinnin yleiset periaatteet VANE ehdottaa, että otsikon ”Arviointi on yhdenvertaista ” alla tulisi olla viittaus YK:n vammaissopimuksen ja yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisiin kohtuullisiin mukautuksiin, ja siihen, miten kohtuullisilla mukautuksilla edistetään yhdenvertaisuutta. Otsikon ”Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta” alle VANE ehdottaa lausetta siitä, että myös vammaisten vanhempien osallisuus tulisi varmistaa heidän lastensa arvioinnissa. Otsikon ”Arviointi on monipuolista” alla tulisi olla maininta siitä, että vammaisten lasten kohdalla tulisi aina varmistaa, että käytettävät arviointimenetelmät antavat mahdollisimman oikean kuvan vammaisen oppilaan osaamisesta. VANE ehdottaa myös, että lauseeseen: ”Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa monipuolisten arviointimenetelmien käyttö on erityisen tärkeää.”, lisätään myös maininta erityistä tukea tarvitsevista oppilaista. 6.3.1 Formatiivinen arviointi VANE ehdottaa lisäystä siitä, että vammaisten lasten kohdalla varmistetaan, että he ovat saaneet saavutettavassa muodossa tiedon siitä, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten heitä arvioidaan. Myös vammaisille vanhemmille tulisi välittyä tieto saavutettavassa muodossa heidän lapsensa edistymisestä. 6.3.2 Summatiivinen arviointi Vammaisten vanhempien kohdalla tulisi varmistaa, että myös heille välittyy tieto saavutettavassa muodossa, mikäli heidän lastensa vuosiluokan tai oppimäärän tavoitteet uhkaavat jäädä täyttymättä. 6.4 Työskentelyn arviointi Vammaisten oppilaiden työskentelyä arvioitaessa tulisi huomioida heidän käyttämiensä apuvälineiden vaikutus osaamiseen. Osaaminen voi olla kiinni myös apuvälineen toimimattomuudesta tai oppilaan taidoista käyttää apuvälineitään. Vammaisen oppilaan tulisi aina saada kaikki mahdollinen tuki apuvälineiden täysimääräiseen hyödyntämiseen, vain tällöin saavutetaan optimaalinen oppiminen ja osaaminen, ja myös arviointi on oikeudenmukaista. Kohtuullisilla mukautuksilla ei saisi koskaan olla vaikutusta työskentelyn arviointiin, jos mukautus ei ole kohdistunut oppimisen tavoitteisiin tai oppimäärään. 6.5 Käyttäytymisen arviointi VANE pitää erittäin tärkeänä ja kannatettavana, että käyttäytymisen arvioinnin suunnittelussa otetaan oppilaan erityistarpeet huomioon. Osalla erityistä tukea tarvitsevista oppilaista on poikkeavaa käyttäytymistä, joka johtuu vammaisuudesta, johon oppilaalla itsellään voi olla hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. 6.6.1 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Perusteissa todetaan: ”Oppilas voidaan myös jättää vuosiluokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos se katsotaan hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaiseksi. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.” VANE katsoo, että tällainen menettely tulisi aina edellyttää hyvin painavia perusteita ja myös oppilasta itseään tulisi vammaissopimuksen 7 artiklan mukaisesti kuulla näissä tilanteissa, ei vain huoltajia. 6.9.1 Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi Vammaiset lapset ovat usein taide- ja taitoaineissa, kuten esim. liikuntatunneilla sivussatoimijan roolissa. Heitä ei välttämättä oteta mukaan itse toimintaan lainkaan, vaan he viettävät aikaa avustajan kanssa tehden jotain muuta, joka ei välttämättä korvaa muiden tekemistä. Tällöin on varmistettava, että arviointi on oikeudenmukaista ja yhdenvertaista vammaista oppilasta kohtaan. 6.11 Oppilaan poissaolot ja arviointi VANE ehdottaa, että perusteisiin lisättäisiin tähän kohtaan etäosallistumisen mahdollisuus. Oppilas voi esimerkiksi vammastaan johtuen olla estynyt osallistumaan fyysisesti opetukseen, mutta voi silti osallistua etäyhteyden kautta. 6.12 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu VANE ehdottaa, että jos erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden erityisen tuen toteutuksessa on havaittu selviä puutteita, tulisi arviointi saada uusia ja tarvittaessa oikaista. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta Riitta Burrell Merja Heikkonen puheenjohtaja pääsihteeri
      • Koululiikuntaliitto KLL ry, Jakobsson Sari
        Päivitetty:
        9.12.2019
        • Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa Opetushallituksen lausuntopyyntö Koululiikuntaliitto KLL ry:lle aiheesta: Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen Lausuntopyynnön diaarinumero: OPH/2607/2019 Koululiikuntaliitto KLL ry lausuu pyynnöstä Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämisestä seuraavaa: Yleisesti ottaen arvioinnin täsmennys on tarpeellista oppilaan oikeusturvan, motivaation ja koti-koulu -yhteistyön näkökulmista. Koulujen sisäiset ja koulujen väliset käytännöt ovat Suomessa vaihdelleet liikaa, joka on johtanut siihen, että arvosanojen ennakoitavuus ja yhteismitallisuus ovat heikentäneet oppilaan oikeusturvaa mm. jatko-opintoja ja yleistä osaamistasoa ajatellen. Arvioinnin täsmennys -dokumentti on puolestaan onnistunut tehtävässään hyvin ja kokonaisuudessaan täsmentää arvioinnin perusteita ja lähtökohtia erinomaisesti ja lisää myös opettajan oikeusturvaa asiassa. Seuraavassa Koululiikuntaliitto KLL ry:n kannanotot täsmennykseen: 1. 6.2 Arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan motivaation ja itsemääräämisoikeuden näkökulmista on olennaista, että oppilas ja huoltajat tietävät mitä ja miten hänen osaamistaan arvioidaan. Nämä käytännöt ovat vaihdelleet liikaa koulujen ja opettajien välillä. Tämä Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmennys selkeyttää arviointia tulevaisuudessa hyvin. Yhä edelleen kiinnittäisimme huomiota arvioinnin kriteerien ja yksittäisten osaamisnäyttöjen mm. kokeiden merkitykseen kokonaisarvosanaan. Internet-foorumeilla opettajat käyvät keskustelua mm. läpäisyprosentteihin ja tätä pidetään ns. pedagogisena valintana. Käytännön valinta voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja voi pitää vaikean kokeen 25% läpäisyprosentilla tai helpon kokeen 50% läpäisyperiaatteella. Kun asiaa seuraa ulkopuolisena tai irrallaan koulumaailmasta, ei oppilas /huoltaja /jokin muu taho voi millään arvioida kokeen tasoa ja arviointikriteereitä koulun muiden opettajien tai muiden koulujen käytäntöihin. Juurisyy ei poistu arvioinnin vaikeudesta, ellei perusvaikeustasoa voida selkeästi määrittää niin, että ne ovat yleisesti tiedossa. Tämä täsmennys -dokumentti pyrkii valtakunnallisesti yhtenäiseen kriteeristöön, mutta ei vielä ota kantaa pedagogisiin valintoihin ja niistä johtuviin seurauksiin. Oppilaan oikeuksien toteutumisen osalta on tärkeää saattaa tiedoksi eri osaamisnäyttöjen merkitys loppuarvosanaa ajatellen. Työskentelytavat voidaan helposti sekoittaa käyttäytymiseen, jota ei pidä osaamisperusteena arvioida. Loppukädessä on aina se vaara, että arviointi on subjektiivista – oppilaan oikeusturvaa lisää se, että palautetta saa tasaisesti esim. Wilmaan kirjataan kaikki, ei vain koetulokset, joiden perusteella arviointia ei kuitenkaan tehdä yksinomaan. Opetusta ja arviointia on tutkittu liikunnan opetuksessa – Erilaiset liikkujatyypit (LiT Jaana Karin väitöskirja JYU), jossa opettajan oma liikkujatyyppi ja motivoitumistapa saattavat vaikuttaa arviointiin ja opetustapoihin. Tämän takia on tärkeää, että opettajan täydennyskoulutuksissa kiinnitetään huomiota erilaisiin osaamisnäyttöihin. Esim. Kilpailijatyyppi – elämysliikkuja, terveysliikkuja motivoituvat eri tavoin liikuntaan, jolloin tavoitteilla, sanoittamisella yms. on iso merkitys oppilaan suoriutumisessa, kuin myös opettajan työskentelyyn. Tässä kohtaa on siis hyvä kuulla oppilaan omia lähtökohtia oppimiseen. Tämä liittyykin olennaisesti oppilaiden osallisuuden mahdollistamiseen, vahvuuksien tunnistamiseen ja rohkaisemiseen ja varmasti sovellettavissa kaikissa oppiaineissa. Sosioekonomiset taustat vaikuttavat tutkitusti opinnoissa menestymiseen. Koti-koulu -viestintä ei voi perustua jälkijättöisesti yksinomaan Wilma-viesteihin. On tärkeää, että kodeissa tiedetään, mitä oppilaalta edellytetään opintomenestykseen. Usein tämä jää vain vanhempainiltojen OPS-yleisperiaatteiden kerrontaan. Selkeimmät esimerkit tulevat opettajilta, jotka kurssin alussa tai näyttöä ennen pystyvät kertomaan eri arvosana -osaamisten perusedellytykset. Kielen osaamisen merkitys korostuu liikaakin oppiaineissa, joissa kielen osaamista ei mitata. Se asettaa erilaiset oppijat eriarvoiseen asemaan. 2. 6.2 Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista vs. Arviointi on monipuolista Näissä kahdessa kappaleessa (kohta 6.2) on ristiriita – monipuolisuus -kappaleessa arvioidaan oppilaan oppimista, osaamista, käyttäytymistä ja työskentelyä. Kohdassa 6.5 Käyttäytymisen arviointi kirjoitetaan käyttäytymisen arvioinnista vielä erikseen, että käyttäytyminen arvioidaan omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineen arvosanaan. Ristiriita syntyy siitä, että käyttäytyminen sekoitetaan työskentelyn arviointiin, joka on yleensä subjektiivinen arviointi ja, johon voi taas vaikuttaa oppilaan persoonallisuus ja opettajan persoonallisuus motivaatiotekijöinä. Oppilaille ja huoltajille on tärkeää tietää ja tunnistaa eri arviointimenetelmien käyttö ja vaikutus arviointiin. Summatiivista arviointia pitää vielä avata – tarkoitetaanko sillä kokeita vaiko myös muita, yhtä tasaveroisia opinnäytesuorituksia? Onko oppilaalla oikeasti mahdollisuus valita ja näyttää oppimansa hänelle tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, vai käytetäänkö arvioinnissa erilaisia osaamisen näytön peruskeinovalikoimaa? Kysymys on lähinnä siitä, että voiko osaamisnäytön todellisuudessa osoittaa oppilaan osaamisen kannalta parhaalla tavalla, vai onko kysymys siitä, että oppimista arvioidaan joka tapauksessa eri menetelmin oppiaineen sisällä. On hyvä aukikirjoittaa se, mitä tarkoitetaan arvioinnilla oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Huoltajilla ei ole välttämättä käsitystä siitä, mitä edellytetään kullakin vuosiluokalla. Miten arvioinnin perusteet korreloivat ylioppilaskirjoituksiin osaamisen näytön osalta? Opettajan pedagogisista valinnanmahdollisuuksista arvioinnin näkökulmasta pitää kertoa. Tällä viitataan aiempaan arviointikriteeri-keskusteluun ja läpäisyprosentteihin. On vaarallista, että puhutaan vain jälkimmäisestä, mikäli esim. kokeen vaatimustaso ja vaikeustaso eivät korreloidu. 3. 6.6.1 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Tässä kohtaa on hyvä avata vuosiluokalle jättämisen perusteita esimerkein esim. miten kiusattua oppilasta kohdellaan. Voiko esim. kiusaamistapauksessa kiusattu jättää oman turvallisuutensa takia luokalle, ei opintomenestyksen takia. Ratkaisu ei vaikuta oppilaan oikeusturvan mukaiselta, etenkin, kun oppimismenestys ei ole juurisyy. 4. 6.8.1 ylipäänsä arvosanan kompensointi ja/tai parantamismahdollisuus on erinomainen asia – tämä asia pitää avata oppilaille ja huoltajille paremmin. Asia liittyy myös oppilaan ikäkauteen ja erityisesti yläkoulussa puberteetin kasvu ja kehitys saattavat vaikuttaa oppimismotivaatioon ailahtelevasti. 5. 6.9.1 Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi Liikunnan aineessa tulee ottaa huomioon OPS:n perustavoitteiden lisäksi kannustaminen liikunnallisen elämäntavan piiriin. Tämä toteutuu parhaiten lukiossa, jolloin opiskelijalla on eniten itsemääräämisoikeutta suhteessa liikkumistapoihinsa. Alakouluissa tarvitaan päteviä opettajia opettamaan, arvioimiaan ja kannustamaan lapsia liikunnan ja liikkumisen pariin. Liian usein kehityskaari liikunnan arvosanojen osalta on se, että oppilas saa tyydyttäviä arvosanoja (harrastuneisuudestaan huolimatta) alakoulussa, mutta arvosanat paranevat yläkoulussa ja viimeistään lukiossa. Tästä esimerkkinä mm. tapaus, jossa kehityskaari eräälläkin nuorella on ollut niin suuri, että alakoulussa arvosana oli aina 7 ja lukiossa 10. Pedagogiikan näkökulmasta, lapsia pitäisi erityisesti opettaa ja kannustaa liikunnan pariin mahdollisimman nuorena. Alakouluihin tarvitaan päteviä liikunnanopettajia ainetta opettamaan, vielä silloin, kun opettamisella on suurin merkitys. Etenkin heikoimmat hyötyisivät ammattiosaamisesta eniten. Helsingissä, 9.12.2019 Kristiina Jakobsson, toiminnanjohtaja Koululiikuntaliitto KLL ry
      • Pelkonen Markku, Oppimisesta, tulevaisuustaidoista ja oppimisen digitalisaatiosta kiinnostunut kolmen pojan isä
        Päivitetty:
        6.12.2019
        • Kiitoksia mahdollisuudesta avoimesti kommentoida lausunnon muodossa. Luo mielikuvan osallistamisesta tässä tärkeässä teemassa. Yleisesti - arvioinnin yleiset periaatteet ovat hyviä ja johtavat oikein viestittynä arviointikulttuuria oikeaan suuntaan. Arviointi ja arviointikulttuuri vaikuttaa merkittävästi oppilaiden ja opiskelijoiden motivaatioon ja auttaa tekemään oppimisen etenemisen näkyväksi. Suomen PISA-tuloksissa näkee mm. sen, että osa nuorista (33%) ei usko siihen, että omaan "älykkyyteen", eli osaamisen kasvuun ja kehittymiseen (Growth mindset) voi vaikuttaa. Tämän korjaamisessa näkisin monipuolisen arvioinnin ja nimenomaan taitojen kehittymisen kautta tulevan jatkuvan, kannustavan palautteen merkityksen suurena. Taitojen kehittymisessä tämä korostuu. Ja olemme nimenomaan menossa taitoyhteiskuntaan, jossa tiedollisen osaamisen rooli muuttuu seuraavien kymmenien vuosien aikana merkittävästi. Ns. tulevaisuustaidot edellyttävät uudenlaista arviointiosaamista, mutta myös uudenlaisia malleja jatkuvaan arviointiin. 6.3.1. Oppilaille on selvitettävä oppimisen tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla. Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan. Hyvin sanoitettu. Making learning visible. Engaging students to learn. Kommentti: Jos tavoitteet eivät ole näkyvissä (sanoitettu, viestitty, visuaalisesti tulkittavissa), ei voi olettaa arvioinnin olevan viestinnällisesti kovin ymmärrettävää nuorille. Pitää muistaa, että nuoret elävät viestinnällisessä maailmassa. Ilman rautalankaa tai videota ei välttämättä edes ehdi ymmärtämään, mistä on kyse. Tietotavoitteiden viestinnässä on olemassa pitkä historia, mutta valitettavasti laaja-alaisten taitojen arviointikulttuuri ja tapa viestiä niistä oppimistilanteissa on vasta kehitteillä. Koska laaja-alaiset taidot oletetaan opittavan (oletus) oppiaineiden sisällä, tässä saattaisi olla kehittämisen paikka. Näen lähes mahdottomana, että vahvaa , päivitettyä osaamista ja uudenlaista ajattelua vaativat laaja-alaiset taidot (L1, L2, L4, L5, L6, L7) tulevat arvioitua (arviointi kannustavana ja motivoivana toimintana) objektiivisesti nykytilanteessa. Perustelen mielelläni lisää esimerkkien kautta. Olemme tilanteessa, jossa automatisaatio, työelämän murros ja digitalisaatio haastaa koko yhteiskuntaamme. Oppilaat, jotka ovat koulussa nyt tulevat työskentelemään varsin erilaisessa ympäristössä kuin nyt. Näen riskinä, että arviointikulttuurin ohjaaminen jatkuvasta, systemaattisesta, monipuolisesta arvioinnista kohti perinteisempää, toki helpompaa arviointiajattelua tekee hallaa erityisesti nuorten taitojen kehittymiselle. Ilmastonmuutos, hyvinvointiajattelun kasvava rooli ja globalisaatio edellyttävät laaja-alaisen osaamisen merkityksen kasvattamista koulussa vietetyn ajan puitteissa merkittävästi. Nyt näen, että heikennämme arvioinnin roolin "yksinkertaistamisen" kautta hienon opetussuunnitelman jalkautumista arkeen. Monialaiset viikot tulisi olla jokapäiväistä tekemistä. Laaja-alainen, tulevaisuustaitoja vahvistava osaaminen pitäisi varmistaa jokaiselle nuorelle. Arvioinnin ohjaava rooli tässä tavoitteessa on merkittävä. Arviointikulttuuri ei kehity, jos näitä ei johdeta. Tarvitaan uudenlaista ajattelua. Ystävällisin terveisin, Markku Pelkonen
      • Hellström Martti
        Päivitetty:
        5.12.2019
        • Hei! Pähkinäkuoressa: En ole ihan varma, onko tämä uusi versio selkeämpi kuin edellinen arvioitavaksi lähetetty. Ja hieman yksityiskohtaisemmin: 1. Luvun otsikko - ei kata koko lukua. Myös työskentelyn ja käyttäytymisen arviointia normitetaan. 2.Tekstissä on ylenpalttisesti toistoa. Tarvintaako sitä näin paljon? 3. Ristiriitaisuuksia. Huomasin vain yhden ristiriitaisuuden: alussa todetaan, että työskentelytaidot arvioidaan osaamisen yhteydessä, mutta päättöarvoinnin kohdalla työskentelytaidot voidaankin arvoida erillisessä liitteessä. 4. Passiiviset ilmaisut. Monen asian kohdalla passiivinen ilmaisu jättää epäselväksi, kuka päätöksen tekee. Esim. s 6 vuosiluokalta siirto. Tai vuosiluokan kertaaminen vaikka ei ole nelosta? Tai s. 10 kuka tekee päätösen siitä, että oppilas saa hylätyn arvosanan poissaolojen vuoksi. Kuka päättää, onko päättötodistksen liitteenä erillien arvio työskentelytaidoista= s 16 5. Kiitoksia. Arvioinnin jakaminen oppimisen ja osaamisen arviointiin selkeyttää tekstiä. 6. Laaja-alainen osaaminen. Ympäri maailmaa on toitotettu, että ops-uudistukse helmiä ovat ns. tulevaisuustaidot. Luen tekstiä niin, että niitä ei sanallisteta tavoitteiksi, eikä niitä yksittäisinä, itsenäisiinä taitoina arvioida ei formatiivisesti eikä summatiivisesti. En ylety tähän ratkaisuun. 7. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tehtävänä on opsin tekstin mukaan edistää laaja-alaisten taitojen oppimista. Kuinka se on mahdollista, jos niitä ei saa esittää tavoitteiksi, joissa edistymistä harjoitellaan ja joissa edsitymisestä annetaan ainakin formariivista palautetta? 8. Jos MOK toteutetaan niin, että eri oppilaat saavat valita oma näkökulmansa yhteiseen eheyttävään teemaa (esim. teema Heinola siirtyy keskiaikaan, valittavat näkökulmat ruoka, asuminen, kirkkomusiikki, elinkeinot...) ja näyttö o annettu näkökulmasta, jossa painottuu vaikka musiikki (soittavat orkesterina keskiaikasta musiikkia), minkä aineiden osamisen arviointiin annettu näyttö vaikuttaa? 9. Mahdollisuus täydentää osaamisnäyttöä on upea juttu. .
      • Suomen Yrittäjät ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        5.12.2019
        • Suomen Yrittäjät kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua näkemyksemme perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämisestä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Pidämme tärkeänä, että oppilaiden oppimista ja osaamista arvioidaan mahdollisimman yhtenäisin periaattein ja käytäntein opettajasta, koulusta ja ope-tuksen järjestäjästä riippumatta. Saavutetun osaamisen arvioinnin (summatiivinen arviointi) lisäksi on tärkeätä, että oppilasta ohjataan itse- ja vertaisarviontiin (formatiivinen arviointi) eli oman oppimisensa reflektointiin. Tämä on edellytys sillä, että oppilas oppi tunnistamaan osaamistaan ja kehittämään määrätietoisesti oppimistaan ja työskentelyään läpi elämän. Laaditut täsmennykset ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Haluamme kuitenkin tuoda esiin nopeasti leviävän digitaalisen oppimisteknologian tuomat mahdollisuudet oppilaan oppimisen jatkuvaan arviointiin. Käsillä oleva esitys ei valitettavasti huomioi tätä nopeasti kehittyvää pedagogiikan ja arvioinnin osa-aluetta. Syytä kuitenkin olisi. Oppimisteknologian sisältämät data-analytiikkatyökalut tarjoavat niin opettajalle kuin oppijalle aiempaa paremmat mahdollisuudet oppimisprosessin seurantaan ja yksilöllistämiseen. Jotta nämä hyödyt toteutuisivat mahdollisimman laajasti ja yhdenvertaisesti, on tärkeätä, että opettajat, koulut ja opetuksen järjestäjät osaavat käytännössä valjastaa uutta oppimisanalytiikkaa ja että opetussuunnitelman perusteet antavat tälle myös periaatteelliset raamit. Oppimisteknologian kehittäjä- ja soveltajayritykset on otettava mukaan tähän arviointipuitteiden kehitystyöhön. Samalla on syytä vahvistaa ymmärrystä oppimisteknologian vaikutuksista usean eri tieteenalan tutkimusta tekemällä. Kunnioittavasti Suomen Yrittäjät Mika Kuismanen Joonas Mikkilä pääekonomisti digi- ja koulutusasioiden päällikkö
      • Lapin aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        3.12.2019
        • Lähtökohta: arvioinnin periaatteiden ja käytänteiden on havaittu vaihtelevan suuresti kuntien välillä. Suunnitelma on tältä osin selkeä ja selittää arvioinnin mekaniikkaa hyvin. Suunnitelmaa noudattamalla voisi kuvitella yhdenvertaisuuden kuntien välillä tältä osin lisääntyvän. Muutama huomio: KPL 6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet - kappaleen alussa voisi mainita henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan opiskelevien arvioinnista KPL 6.3.1 Formatiivinen arviointi - Viimeinen kappale: formatiivisen arvioinnin asema HOJKS-oppilaalla, heidän tavoitteidensa saavuttaminen? Summatiivisen arvioinnin osalta asia on määritelty. KPL 6.13 Todistukset - Pitäisikö lisätä vielä perusopetuksessa käytettävien todistusten listaan "mahdolliset muut opetuksen järjestäjän tai koulun päättämät todistukset"?