• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Suomenopettajat ry
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Suomenopettajat ry:n lausunto 6.2 Arviointi on yhdenvertaista: Ehdotus lisäyksestä: Yhdenvertaisuutta edistää, mikäli oppiliden kehittymässä oleva kielitaidon taso otetaan huomioon arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista Ehdotus lisäyksestä: Oppilaalle tulee varmistaa mahdollisuus näyttää osaamisensa myös kehittyvän koulukielen kielitaidon vaiheessa, esimerkiksi valmistavalta luokalta siirryttäessä yleisopetukseen. Kehittyvä kielitaito ei saa olla esteenä eikä vääristää sisältöosaamisen arviointia. Arviointi on monipuolista Ruotsinkielisistä kouluista on tullut viestiä siitä, että vieraskielisenä arvioidaan myös suomenkielisiä ruotsinkielisissä kouluissa sellaisissa tapauksissa, joissa koulukielen hallinta on todellisuudessa riittävää osaamisen näyttämiseen. Ratkaisuna tähän on tarjottu, että mainittaisiin sovellettavissa kohdissa aina erikseen "vieraskielisten, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi". Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset: Ehdotus lisäyksestä: Mahdollisuuksien mukaan arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaiden omia äidinkieliä. 6.3.1 Formatiivinen arviointi Ehdotus lisäyksestä: (Oppilaille on selvitettävä oppimisen tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet ikäkaudelle ja) kielitaidon tasolle (tarkoituksenmukaisella tavalla) 6.15 Paikallisesti päätettävät asiat Ehdotus lisäyksestä: Arvioinnista tiedottamisen on oltava saavutettavaa myös vieraskieliselle huoltajalle. Kysymys: Miksi maahanmuuttajan oman äidinkielen opinnoista ei voi saada merkintää todistukseen? Kommentit: 6.13.2 Lukuvuositodistus, sivu 14 ja 6.13.5 Päättötodistus Tähtimerkinnässä on ollut ongelmia sähköisissä oppilas- tai hakijatietojärjestelmissä. Tähtimerkintöjä saatetaan käsitellä hakutilanteissa tavallisina numeroarvosanoina, mikä vääristää lähtötasoa jatko-opinnoissa. Luvussa 6.13.1 Sanotaan, että vuosiluokilla 4-8 käytetään numeroarviointia. Se on ristiriidassa paikallisesti sovittavien arviointikäytänteiden osalta. Lisäksi sanallisen arvioinnin käyttö vuosiluokilla 4-8 voi tukea kehittyvän kielitaidon oppilaan etenemistä opinnoissa, kun uudella koulukielellä saavutettua osaamista on avattu ja näin tehty näkyväksi.
      • Suomen uskonnonopettajain liitto ry, Peruskoulutyöryhmä
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • 6.2: Koulun opetuskielen ja oppiaineen tiedonalan kielen osaamisen huomioonottaminen arvioinnissa edellyttää vähintäänkin opettajien jatkokoulutusta, mutta onko edes mahdollista erottaa osaamista tällä tavalla opetuskielestä, koska arvioinnin pitää perustua (opetuskielellä) opetettuihin asioihin. Vaikka huomioonottaminen tulkitaan positiivisena diskriminaationa herää joka tapauksessa kysymys erikielisten oppilaiden yhdenvertaisuudesta päättöarvioinnin yhteydessä. Onko kyseessä subjektiivinen oikeus vai perustuuko huomioonottaminen oppilaan tuen suunnitelman kirjaukseen? 6.3.1: On hyvä ja kannatettavaa, että formatiiviseen arviointiin ei liity pakollista dokumentaatiota, mutta se voi olla ristiriidassa sen kanssa että huoltajille tulee antaa tietoa tästä arvioinnista. 6.3.2: "Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineittain oppimiselle ja työskentelylle asetetut tavoitteet." --> Missä suhteessa on oppimisen ja työskentelyn tavoitteet? Kuinka korkean arvosanan voi saada, jos työskentely tavoitteet eivät täyty, mutta oppimisen täyttyvät ja ylittyvätkin? Entä toisinpäin? Päättöarvioinnissa käyttöönotettaviin uusiin arvosanakriteereihin liittyy opettajien jatkokoulutustarve oppilaiden yhdenvertaisuuden takaamiseksi koko maassa. 6.6.1: "Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot asianomaisen oppiaineen erillisessä näytössä. Mahdollisuuksia voidaan antaa paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Erillinen näyttö voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa." --> Miten tähän suhteutuu työskentelyn tavoitteet? Jos oppilaalta ei saada näyttöä esim. ryhmätyötaidoista? 6.8: On hyvä ja kannatettavaa että päättöarvioinnissa käytetään kaikkien vuosiluokkien 7-9 aikana osoitettua osaamista, mikä vastaa esim. uskonnon päättöarvioinnin kriteerejä, joista kaikkia ei välttämättä käsitellä enää viimeisellä vuosiluokalla. 6.10: Yleinen (subjektiivinen?) oikeus korottaa päättöarvosanaa ennen päättötodistuksen antamista lienee erittäin vaikeaa toteuttaa oppilaiden yhdenvertaus ja koulujen arviointiaikataulut huomioonottaen. Tällainen mahdollisuus pitäisi varata vain tarkkaan rajatuissa erityistapauksissa. Korotusmahdollisuuksien kirjaaminen paikalliseen opetussuunnitelmaan ei täytä oppilaiden yhdenvertaisuuden vaatimusta kansallisesta näkökulmasta. Entä millä tavalla oppiaineeseen liittyvää työskentelyä (esim. ryhmässä, keskusteluissa) voidaan arvioida lisänöyttöjen yhteydessä?
      • Kuvataideopettajat KUVIS ry
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Kuvataideopettajat KUVIS ry Asia: Kuvataideopettajat KUVIS ry:n lausunto perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppilaan arviointia käsittelevästä luvusta Viite: Opetushallituksen lausuntopyyntö perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämiseksi, OPH 2607/2019, 26.11.2019 Kiitämme mahdollisuudesta lausua luonnokseen. Yleisellä tasolla kiitämme summatiivisen ja formatiivisen arvioinnin eron selkeyttämistä ja niiden tarkoituksen määrittelyä luonnoksessa. Lausumme erityisesti taide- ja taitoaineiden, erityisesti kuvataiteen, arvioinnista seuraavaa: Luonnoksen esitys ei poista sitä tosiasiaa, että monimutkainen arviointikäytäntö taide- ja taitoaineissa voi edelleenkin johtaa epäjohdonmukaisuuksiin arvioinnissa ja näin ollen asettaa oppilaat keskenään eriarvoiseen asemaan. Päättöarviointi taide- ja taitoaineissa tehdään peruskoulun yläluokilla eri oppilaille eri aikoina riippuen oppilaan tekemistä valinnaisainevalinnoista. Osa oppilaista opiskelee kuvataidetta kaikille yhteisenä aineena tavallisimmin vain seitsemännellä luokalla, kun toiset kartuttavat osaamistaan oppiaineessa myös valinnaisaineena kahdeksannella ja/tai yhdeksännellä luokalla. Tämä peruslähtökohta aiheuttaa haasteita taide- ja taitoaineiden arvioinnin valtakunnalliseen - jopa paikalliseen - tasa-arvoisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Kuvataideopettajat KUVIS ry katsoo, että seitsemäsluokkalaista ja yhdeksäsluokkalaista ei tulisi asettaa samalle viivalle päättöarvioinnissa; on oppilaita eriarvoistavaa tehdä päättöarviointi kaikille samoilla kriteereillä ja yhdellä numerolla tilanteessa, jossa nuoren kehityksessä ehtii tapahtua paljon. Perusopetuksen kolmen viimeisen vuoden aikana oppilaan motivaatiossa, kypsyydessä ja taidoissa tulee erityisesti murrosiän takia nousuja ja laskuja. On myös selvää, että useamman vuoden ainetta opiskelevan osaamisen taso on eri kuin lyhyemmän aikaa opiskelevien. Erityisesti päättöarvosanojen pitäisi olla keskenään vertailukelpoisia ja kuvastaa osaamisen tasoa yhtenäisesti vertailukelpoisella tavalla. Kannatamme luonnoksen esitystä siitä, että päättöarvosanan perässä kerrotaan myös oppimäärän laajuus, mutta samalla olemme sitä mieltä, että se ei riitä. Luonnos ei ratkaise valinnaisaineiden sekavaa huomioimista päättöarvioinnissa erityisesti ns. lyhyiden valinnaisten osalta. Osa valinnaisista vaikuttaa ja osa ei vaikuta ko. aineen päättöarvosanaan. Kuvataideopettaja KUVIS ry esittää, että taide-ja taitoaineissa päättöarvosana annetaan oppilaalle vaiheessa, jossa hänen osaltaan yhteinen oppimäärä loppuu. Kaikista muista taide-ja taitoaineen opinnoista, ns. syventävistä tai-tai -valinnaisista ja muista koulukohtaisista valinnaisista, annetaan erilliset arvosanat ja samalla ilmoitetaan niiden laajuus. Tällä katsomme olevan merkitystä erityisesti niille oppilaille, joille näiden oppiaineiden arvosanat ovat merkittäviä toiselle asteelle hakemisessa. Lisäksi kommentoimme luonnoksen kirjausta arvioinnin monipuolisuudesta ja esityksestä perustaa arviointi “...pidemmältä opiskeluajalta huomioon otettuun näyttöön”. Kuvataide on oppiaine, jota aineenopettaja opettaa kaikille yhteisenä pääsääntöisesti vasta 7. luokalla. Ala- ja yläluokkien nivelvaiheessa tulevat erityisesti esiin oppilaiden keskinäiset erot kuvataiteen osaamisen tasossa, osittain myös ko.oppiaineen opetuksen tasosta johtuen. “Pidempi opiskeluaika” on liian epämääräinen tässä kohdassa. Helsingissä 13.12.2019 Kuvataideopettajat KUVIS ry puolesta
      • Aineopettajaliitto AOL ry, Rantamäki Airi
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Asia: Aineopettajaliitto AOL ry:n lausunto koskien Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun muutosta Viite: Lausuntopyyntö 26.11.2019 OPH/2607/2019 Aineopettajaliitto AOL ry lausuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun luonnoksesta seuraa: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun luonnos Yleistä Aineopettajaliitto AOL on saanut paljon huolestuneita ja jopa vihaisia kommentteja viime vuosina perusopetuksen arvioinnin sekavuudesta, epäselvyydestä ja tulkinnanvaraisuudesta. Opettajat ovat olleet huolestuneita siitä, miten arviointi voi koulutuksen tasa-arvon mallimaassa epätasa-arvoistaa oppilaita koulu- ja kuntatasolla. Opettajilta saamamme palautteen perusteella voimassa olevan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun epäselvyys, tulkinnanvaraisuus sekä nykyisten arviointikriteerien vaikeaselkoisuus on hämmentänyt ja työllistänyt opettajia arvioinnin osalta liikaa ja vienyt aikaa opetukselta erilaisten kuntakohtaisten arviointimenetelmien tekemiseen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun uudistaminen tuo Aineopettajaliitto AOL:n jäsenten kannalta suurta parannusta arvioinnin selkeyttämiseen. Arvioinnin laatu ei saa riippua kuntakohtaisista päätöksistä. Voimassa olevan opetussuunnitelman arvioinnin jalkauttaminen ei onnistunut, joten Aineopettajaliitto AOL vaatii ”laadukasta” täydennyskoulutusta opettajille arviointiosaamisen kehittämiseksi. 6.1. Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa Aineopettajaliitto AOL:n mielestä termi koulun arviointikulttuuri, ohjaa ajattelua siihen suuntaan, että joka koululla voisi olla täysin erilainen arviointi. Aineopettajaliitto AOL:n mielestä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteena tulee olla yhtenäiset arvioinnin periaatteet ja käytänteet, ettei arviointikulttuurin kuvaaminen kuntakohtaisesti johda uudelleen ristiriitaisiin ja arviointikäytänteiden vastaisiin tulkintoihin. ”Arvioinnin tehtävät ja periaatteet ilmenevät koulun arviointikulttuurissa. Opetuksen järjestäjä seuraa arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee yhtenäisen arviointikulttuurin kehittymistä.” Voisiko koko lauseen jopa poistaa? 6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet Aineopettajaliitto AOL pitää hyvänä arvioinnin yleisten periaatteiden määrittelyä. On tärkeää, että arvioinnin tulee kaikilla vuosiluokilla perustua oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun, lukuvuosiarvion tulee perustua opetussuunnitelmassa asetettuihin yhteisiin tavoitteisiin ja jokaisen oppilaan tulee saada tietää, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen oppimistaan ja osaamistaan arvioidaan. Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että päättöarvosanat tulee antaa valtakunnallisesti yhdenvertaisin perustein. Aineopettajaliitto AOL tähdentää sitä, että opettaja tulee olla se, joka tekee arviointipäätelmät keräämäänsä näyttöön perustuen ja arvioinnin on kohdistuttava opetettuihin ja opiskeltuihin asioihin. Arviointia tehtäessä opettaja valitsee arviointimenetelmät, koska arviointi perustuu ja kohdistuu opetettuihin ja opiskeltuihin asioihin. Aineopettajaliitto AOL pitää arvosanojen 5, 7 ja 9 kriteerejä huomattavana parannuksena arvioinnin yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Aineopettajaliitto toivoo ja uskoo, että päättöarvioinnin arvosanalle 5 tehdyt kriteerit mahdollistavat yhdenvertaisen ja oppilaiden vähimmäisosaamisen varmistamisen. 6.3. Oppimisen ja osaamisen arviointi Luvun yleiskuvaus formatiivisesta ja summatiivisesta arvioinnista on hyvä. Itse- ja vertaisarvioinnin määrittely osaksi formatiivista arviointia on tärkeä selkeytys paljon epäselvyyttä herättäneeseen aiheeseen. 6.3.1. Formatiivinen arviointi Aineopettajaliitto AOL pitää erittäin tärkeänä luonnoksen linjausta, jonka mukaan formatiivinen arviointi on osa opetusta ja oppimista tukevaa sekä ohjaavaa palautetta opiskelijalle, eikä edellytä dokumentointia. Erittäin tärkeänä pidämme linjausta ettei itse- ja vertaisarviointi vaikuta annettavaan arvosanaan. 6.3.2. Summatiivinen arviointi Aineopettajaliitto AOL pitää summatiivisen arvioinnin määrittelyä selkeänä. 6.7. Arvioitavat oppiaineet kunkin lukuvuoden päätteeksi Aineopettajaliitto AOL pitää hyvänä linjausta, jossa esitetään selkeästi monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioimista osana oppiaineita. Aineopettajaliitto AOL pitää tärkeänä, että yksilöllistäminen tehdään vasta siinä tilanteessa, jossa oppilas ei annetusta tuesta huolimatta saavuta arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa. 6.9.1 Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi Aineopettajaliitto AOL on erittäin tyytyväinen siihen, että luonnoksessa määritellään entistä tarkemmin taito- ja taideaineiden oppimäärien arviointi. Pidämme erittäin hyvänä sitä, että päättötodistukseen merkitään oppilaan opiskeleman oppimäärän laajuus. 6.10. Päättöarvosanojen korottamismahdollisuudet Aineopettajaliitto AOL pitää erittäin tärkeä sitä, että päättöarvosanojen korottamisesta tulee olla selkeä kirjaus. Luonnoksessa kirjaus jää edelleen aika väljäksi ja riippuvaiseksi paikallisen opetussuunnitelman kirjauksista, mikä ei välttämättä edistä tasapuolisuutta. 6.11. Oppilaan poissaolot ja arviointi Aineopettajaliitto toivoo kirjauksen selkeyttävän niiden oppilaiden arviointia, joilla on runsaasti luvattomia poissaoloja. 6.13. Todistukset Aineopettajaliitto AOL pitää tärkeänä, että A2- ja B2-kielistä tulee oppiaineiden laajuuden vuoksi merkitä arvosana päättötodistukseen, eikä sitä tule jättää pois esitettävään tapaan. 6.15. Paikallisesti päätettävät asiat Aineopettajaliitto AOL:n näkemyksen mukaan arviointia ei saa siirtää liikaa paikalliselle tasolle, vaan arvioinnin tulee olla yhdenvertaisuuden turvaamiseksi yksiselitteistä. Pidämmekin hyvänä, että arviointia koskevat linjaukset ovat sellaisia, että ne siirretään paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan. Anneli Rantamäki Puheenjohtaja Aineopettajaliitto ry
      • Suomen Luokanopettajat ry, Jokinen Marko
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Lausunto Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen (OPH/2607/2019) Suomen Luokanopettajat ry kiittää mahdollisuudesta saada antaa lausuntonsa Opetushallituksen laatimasta luonnoksesta koskien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointilukua. Yleistä Lausunnolla oleva luonnos OPS 2014 luvusta 6. on aiempaa selkeämpi ja johdonmukaisempi. Toistoa ja päällekkäisyyksiä on karsittu ja luvusta on saatu käytännössä ymmärrettävämpi normisto opettajien arviointityön ohjaamiseen. SLO ry edellyttää, että Opetushallitus kiinnittää erityistä huomiota perusteiden toimeenpanoon paikallisesti, jotta arvioinnissa aidosti tapahtuisi muutoksia niissä tekijöissä, jotka osaltaan käynnistivät nyt menossa olevan uudistustyön. SLO ry edellyttää myös, että arviointikriteerit arvosanoille 5, 7 ja 9 laaditaan myös vuosiluokille 4. ja 6. sekä vähimmäisosaamisen kriteerit vuosiluokalle 2. Lisäksi SLO ry ehdottaa, että varhennettu vieras kieli (1.-2. lk) arvioitaisiin aina vain hyväksytty -merkinnällä. On tuskin kovin mielekästä arvioida vierasta kieltä muulla tavalla kouluopintojen alkuvaiheessa, missä oppisisällöt vieraan kielen osalta ovat melko pienet. Oletettavasti näin toimitaankin, mutta tästä olisi hyvä olla ohje. 6.1. Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa Arvioinnin tehtävä, formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin kuvaukset ovat luonnoksessa määritelty hyvin. Arvioinnin selkeytymiseen tulee vaikuttamaan myös se, että arviointikulttuurin kuvauksesta on luovuttu. 6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet Arvioinnin yleiset periaatteet ovat määritelty aiempaa selkeämmin. Tämän luvun oikea tulkinta johtanee arvioinnin yhdenvertaisuuden lisääntymiseen etenkin päättöarvioinnin osalta tulevien arvosanakriteerien kautta. Kyseiset arvosanakriteerit tulee saada myös alakouluun, kuten tämän lausunnon yleistä osassa sanotaan. Hyvänä muutoksena SLO ry pitää sitä, että aiempi epämääräinen kuvaus arvioinnin monipuolisuudesta on poistettu. Myös tätä kautta on oletettavissa arvioinnin yhdenvertaisuuden parantuminen. 6.3. Oppimisen ja osaamisen arviointi Johdantolukuna tämä luku on selkeä tiivistelmä formatiivisesta ja summatiivisesta arvioinnista. 6.3.1. Formatiivinen arviointi Formatiivinen arviointi on arviointia, jota tapahtuu opetuksen jokaisena hetkenä. Formatiivisen arvioinnin tuleekin olla sellaista arviointia, jota ei velvoiteta dokumentoitavan. Tämä linjaus on erittäin kannatettava ja tämän linjauksen toteuttamista paikallisesti tulee valvoa. Opettajat luonnollisesti osana omaa työtehtäväänsä tekevät varmasti merkintöjä omiin muistiinpanoihinsa ja pystyvät näitä arviointitietoja välittämään mm. erilaisissa arviointikeskusteluissa ja oppilas- ja huoltajatapaamisissa. 6.3.1. Summatiivinen arviointi Summatiivinen arviointi on määritelty selkeästi. 6.4. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on määritelty selkeästi. 6.5. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi on määritelty selkeästi. 6.6. Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana Ei erillistä lausuttavaa 6.7. Arvioitavat oppiaineet kunkin lukuvuoden päätteeksi Monialaiset oppimiskokonaisuudet eivät ole oppiaineita, joten niitä ei pidä arvioida erikseen. Tämä linjaus on selkeä ja hyvä. Oppiaineen yksilöllistämisen rajapinta on ollut opetussuunnitelmallisesti hämärä. Käsiteltävässä luonnoksessa yksilöllistämisen edellytys selkeytyy huomattavasti: ” Oppimäärän yksilöllistäminen tehdään vasta silloin, kun oppilas ei annetusta tuesta huolimatta näytä saavuttavan arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa.” Tämä linjaus on erittäin kannatettava. Kaikki mahdolliset tukitoimet on käytettävä ennen yksilöllistämistä. Yksilöllistäminen ei ole hyvä pedagoginen vaihtoehto etenkin realistisen osaamistason määrittelyyn jatko-opintojen kannalta. 6.8.-6.12. Päättöarviointiin ja poissaoloihin liittyvät luvut Ei erillistä lausuttavaa 6.13. Todistukset 6.13.1. Sanallinen ja numeroarviointi todistuksissa SLO ry kannattaa numeroarvioinnin aikaistamista nykyiseen opetussuunnitelmaan verrattuna. Koska numeerinen arviointi on tarpeellinen nykyisessä jatko- opintohakujärjestelmässä, on numeroarviointi syytä ottaa aiemmin, kuin vasta 8. luokalla käyttöön. Numeroarviointia tarvitaan myös alakoulussa esimerkiksi painotetun opetuksen luokkiin hakeutumisen vuoksi. Numeroarviointi on edelleen pätevä keino osoittaa osaamisen tasoa. Tämä luonnollisesti edellyttää hyvin laadittuja arvioinnin kriteerejä ja niiden yhteyttä numeeriseen arviointiasteikkoon. 6.13.2.-6.14. Lukuja todistuksista Ei erillistä kommentoitavaa. 6.15. Paikallisesti päätettävät asiat Arvioinnin tulee olla yhdenvertaista koko Suomessa. Tästä syystä SLO ry:n mielestä arvioinnin osalta ei juurikaan saa olla paikallisesti määriteltäviä asioita. Arviointiluku 6. pitää olla suoraan siirrettävissä paikallisiin opetussuunnitelmiin ilman muutoksia. Suomen Luokanopettajat ry Marko Jokinen Puheenjohtaja
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Arene ry
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Lausunto perusopetuksen opetussuunnitelman oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämisestä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry pitää esitettyä täsmennystä kannatettava. Erityisen hyvänä pidämme opetussuunnitelmaan tehtävää muutosta, jossa peruskoulun päättötodistuksen arviointikriteeristöä laajennetaan nykyisestä siten, että jatkossa arvosanaan 8 edellyttävien kriteeristöjen lisäksi tarjotaan arvosanakriteerit myös arvosanoille 5, 6 ja 9. Erityisesti arvosanakriteerin määrittely arvosanalle 5 on tärkeää, sillä näin tulee määritellyksi nykyistä tarkemmin se osaamisen taso, jota edellytetään peruskoulun päättötodistuksen saamiseksi. Arene katsoo, että koulutusjärjestelmä on kokonaisuus, jossa kansalaisten osaaminen kehittyy aina aikaisemmin hankitun osaamisen päälle. Siksi ammattikorkeakouluille on tärkeää, että koulutusjärjestelmän osat tuottavat sen osaamisen, jota niiltä opetussuunnitelmissa edellytetään. Arene katsoo, että nyt tehtävä muutos oppilaiden oppimisen ja osaamisen arviointiin tukee tämän tavoitteen saavuttamista peruskouluissa.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Opetushallitukselle Asia: Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen Viite: Lausuntopyyntö 26.11.2019 (OPH/2607/2019) Suomen Vanhempainliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää seuraavaa: Suomen Vanhempainliitto on mukana perusopetuksen päättöarvioinnin kehittämistä ohjaavassa ohjausryhmässä ja katsoo, että uusi oppimisen ja osaamisen arviointia käsittelevä luku avaa ja selkiyttää arviointia voimassa olevia opetussuunnitelman perusteita paremmin. Vanhempainliitto on kuitenkin esittänyt ohjausryhmässä huolensa oppimisen arviointiin liittyvän kodin ja koulun yhteistyön ohenemisesta uudessa arviointiluvussa ja on edelleen sitä mieltä, että luvun tulisi viestiä nyt esitettyä vahvemmin huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tärkeydestä oppimisen arvioinnissa ja avata arviointiin liittyvän kodin ja koulun yhteistyön keskeisiä periaatteita. Perusopetuslain mukaan Opetushallitus päättää kodin ja koulun yhteistyön keskeisistä periaatteista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 luvussa 5.2. käsitellään kodin ja koulun yhteistyötä. Sen lisäksi huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä avataan perusteiden eri luvuissa kodin ja koulun yhteistyön näkökulmasta keskeisissä kohdissa. Tällainen on myös oppimisen arviointia koskeva luku. Sillä, mitä kodin ja koulun arviointiyhteistyöstä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin kirjataan, on tärkeä merkitys. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen osaamisen ja oppimisen arviointia koskevan selvityksen mukaan paikallisten opetussuunnitelmien arviointiluku pohjautuu monella opetuksen järjestäjällä hyvin pitkälle valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin. Esimerkiksi huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä vain alle puolet opetuksen järjestäjistä on kirjannut opetussuunnitelmaansa täsmennyksiä. (”ETTÄ TIETÄÄ MISSÄ ON MENOSSA” Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Karvi. Julkaisut 7:2019). Huoltaja ei voi tukea lapsensa koulunkäyntiä, ellei hän saa riittävästi tietoa oppimisesta ja sen etenemisestä. Tässä arviointitiedolla on keskeinen merkitys. Huoltajan tulee ymmärtää arvioinnin periaatteet ja käytännöt ja saada ymmärrettävää tietoa lapsensa oppimisen etenemisestä. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä tärkeämpää vanhempien tuki lapsen koulunkäynnissä on myös arvioinnin näkökulmasta. Tätä Karvi oppimisen ja osaamisen arviointia koskevassa raportissaan myös suosittaa: rehtoreiden ja opettajien yhteisellä vastuulla on edistää koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria, joka vahvistaa niin opettajien keskinäistä kuin opettajien ja oppijoiden sekä koulun ja kotien välistä arviointiyhteistyötä. Suomen Vanhempainliitto katsoo, että arviointiluku tulisi käydä vielä läpi kodin ja koulun yhteistyön näkökulmasta ja tehdä siihen tarvittavat lisäykset. 6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet Luvussa todetaan, että oppilaille on selvitettävä oppimisen tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet. Huoltajien kohdalla asia ilmaistaan epämääräisemmin: huoltajille on selkiytettävä arvioinnin periaatteita ja käytänteitä. Vanhempainliitto katsoo, että huoltajille tulee oppilaiden tavoin avata ja selvittää arvioinnin periaatteet ja käytännöt. Luvussa nostetaan useassa kohdassa esiin, että oppilaiden tulee olla selvillä oppimisen tavoitteista. Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kohdalla oppimisen tavoitteita ei mainita. Pitäisikö myös huoltajien tietämystä oppimisen tavoitteisiin ja kriteereihin perustuvasta arvioinnista vahvistaa? Tätä myös Karvi päätyy oppimisen ja osaamisen arviointia koskevassa raportissaan suosittamaan: oppimisen tavoitteisiin ja kriteereihin perustuvaa arvioinnin tietämystä tulee lisätä oppilaiden ja huoltajien keskuudessa. Alaluvussa ’Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta’ todetaan: ’Arvioinnin toteuttamiseen liittyy oppilaiden osallisuuden mahdollistaminen, vahvuuksien tunnistaminen ja rohkaiseminen.’ Mitä oppilaiden osallisuus tässä kohdassa tarkoittaa – pitäisikö sitä avata enemmän? 6.3.2 Summatiivinen arviointi Luvussa todetaan, että huoltajien tulee tietää hyvissä ajoin, mikäli vuosiluokan tai perusopetuksen oppimäärän tavoitteet ovat oppilaan kohdalla vaarassa jäädä saavuttamatta. Tästä myös oppilaiden tulee huoltajien lisäksi olla tietoisia. 6.10 Päättöarvosanojen korottamismahdollisuudet Luvussa todetaan, että päättöarvosanan korottamisen periaatteiden ja käytänteiden tulee olla yhdenmukaisia ja ne tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan. Pelkkä paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjaaminen ei riitä, vaan periaatteista ja käytänteistä on tärkeä viestiä niin huoltajille kuin oppilaille. Helsingissä 13.12.2019 SUOMEN VANHEMPAINLIITTO Ulla Siimes Toiminnanjohtaja Tuija Metso Erityisasiantuntija
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Kyllönen Mari
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Opetushallitus lausuntopalvelu.fi Viite: Lausuntopyyntö OPH/2607/2019 Asia: ”Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen”, lausun-to koskien luonnosta opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutoksiksi ja täydennyksiksi Lausunnon kohdentuminen Lausunto kohdentuu Perusopetuksen opetussuunnitelman perustei-den 2014 lukua 6 Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi koske-vaan luonnokseen. Muutoksien ja täydennyksien tavoitteet: Lausunnon kohteena on edellä mainittua lukua koskevat muutokset ja täydennykset, joilla tavoitellaan arvioinnin yhdenvertaisuuden sekä arvosanojen vertailukelpoisuuden lisäämistä. Nykyisen opetussuunnitelman voimassaolon ja toteuttamisen aikana arvioinnin tasa-arvoisuus on herättänyt huolta sekä opetusalan ammattilaisissa että perheissä: arvioinnin kriteereitä on pidetty liian tulkinnan varaisina. Linjauksia täsmentämällä pyritään saamaan koko maahan yhtenäisemmät arvioinnin periaatteet koulujen ja opettajien arviointityön tueksi. Keskeiset muutokset: Arvioinnin uudistamisessa a) täsmennetään kaikkia vuosiluokkia koskevia linjauksia ja b) laaditaan päättöarvioinnin kriteerit. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiluku kirjoitetaan uudelleen siten, että kaikkia vuosiluokkia koskevien arvioinnin linjauksia selkiytetään ja arvioinnin toteutukseen liittyvää ohjeistusta tarkennetaan. Arvioinnin eri tehtävien ja osa-alueiden määrittelyä, sekä niitä koskevia periaatteita täsmennetään. Kriteereitä koskevat määrittelyt laaditaan uudelleen, minkä lisäksi tehdään tarkennuksia arviointiin liittyviin käsitteisiin sekä linjataan numeroarvioinnin aloittamisen ajankohta. Päättöarvioinnin kriteerit laaditaan oppiaineittain arvosanoille 5,7 ja 9. Kriteereiden avulla määritellään, mitä peruskoulunsa päättävän oppi-laan on osattava kyseisen arvosanan saadakseen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto Perusopetuksen arviointi ja sen periaatteet ovat yhdenvertaisen perusopetuksen toteuttamisen keskeistä sisältöä. Jotta arviointi on laadukasta, yhdenvertaista, monipuolista ja oppilaiden oppimista tukevaa ja edistävää, on myös arviointiosaamisen ja käytänteiden oltava oppi-laisiin yhdenvertaisesti kohdistuvaa. Voimassa olevan perusopetuksen opetussuunnitelman laatimisessa arvioinnin lähtökohtina oli kaksi keskeistä oppilasarviointia koskevaa tavoitetta: oppimista tukevan jatkuvan palautteen lisääminen, sekä arvioinnin yhdenvertaisuuden parantaminen. Näiden arvostettavien, oppimisen ja arvioinnin tutkimuksenkin tukemien tavoitteiden saavuttamisessa ei kuitenkaan ole kaikilta osin onnistuttu. Opetussuunnitelman kirjaukset formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin kohdalta ovat osoittautuneet siinä määrin tulkinnanvaraisiksi, että täsmennyksien ja muutoksien tekeminen POPS2014:n lukuun 6 ovat perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia opetuksenjärjestäjien ja opettajien työn tukemiseksi, sekä oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun ja oikeusturvan takaamiseksi. Lausunnon kohteena olevan luonnoksen sisältämät muutokset ovat selkeitä ja tarkoituksenmukaisia. Luvun rakenne ja sisältöjen tiivistäminen tukee tässä muodossa opetuksen järjestäjää ja arviointityötä tekevää opettajaa aiempaa johdonmukaisemmin. Arvioinnin periaatteiden osalta luonnoksessa (luku 6.2.) todetaan, että arvioinnin tulee kaikilla vuosiluokilla perustua oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun ja että jokaisen lukuvuoden päätteeksi annetun luku-vuosiarvion tulee perustua opetussuunnitelmassa asetettuihin yhteisiin tavoitteisiin, sekä edelleen: päättöarvosanat tulee antaa valtakunnallisesti yhdenvertaisin perustein. Ko. kohtia on mahdollista tulkita siten, että väliarviointia on mahdollista toteuttaa väljemmin, mikä ei liene tarkoituksenmukaista. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto ehdottaakin, että periaatteet kohdennetaan selkeästi koskeman myös väliarviointia sen toteutustavasta riippumatta. Ehdottamamme lisäys tukisi myös samassa luvussa kuvattuja suunnitelmallisen ja johdon-mukaisen arvioinnin periaatteita. On hyvä, että huomiota kohdennetaan myös arviointiin opettajan itsearvioinnin ja työn reflektoinnin välineenä. Kappaleessa nostetaan hyvin esiin arvioinnin merkitys opettajan työtä ohjaavana työvälineenä, sekä oppilaan mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Kiitettävää on, että tavoite- ja kriteeriperustaisuus nousee aiempaa selkeämmin esiin. Selkeästi kirjattu edellytys siitä, että kaiken arvioinnin ja palautteen antamisen tulee perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokit-tain tarkennettuihin tavoitteisiin vahvistaa arvioinnin valtakunnallista vertailtavuutta, oppilaiden tasavertaista kohtelua sekä oikeusturvaa. Oppimisen ja osaamisen arvioinnin osalta (luku 6.3) luonnoksessa on tiivistetty ja täsmennetty formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin kuvauksia. Näitä muutoksia ja täsmentämistä voidaan pitää erityisen ter-vetulleena. Muutoksien myötä voidaan ehkäistä mm. oppimisen do-kumentointiin, itse- ja vertaisarvointiin liittyvien tulkinnanvaraisuuksien ja niistä edelleen johtuvien arviointikäytänteiden kirjavuutta. Tämän voidaan katsoa tukevan opetuksen järjestäjien ja opettajien työtä, sekä vahvistavan oppilaiden yhdenvertaista kohtelua ja arvosanojen vertailtavuutta. Formatiivisen arvioinnin kuvataan olevan oppimista tukevaa ja ohjaavaa. Kuvausta voidaan pitää selkeänä. Nykyisestä kirjauksesta poiketen kuvauksesta puuttuu maininta huomion kiinnittämisestä myönteiseen, vaikkakin yhtäältä formatiivisen arvioinnin tavoitteena mainitaan vahvuuksien tunnistaminen. Summatiivista arviointia kuvataan ja määritellään luvussa 6.3 selkeästi. Edellytyksenä on, että summatiivinen arviointi tehdään vähintään jokaisen lukuvuoden päätteeksi sekä perusopetuksen päättyessä. Myöhemmin, luvussa 6.13.4 määritellään välitodistus, jonka antamisesta päätetään paikallisesti, ja yhdeksäsluokkalaisten kohdalla tarvittaessa. Kirjaus, jonka mukaan ”erillinen välitodistus tulee tarvittaessa antaa yhdeksännen luokan oppilaalle jatko-opintoihin hakeutumista varten” on ongelmallinen jättäessään avoimeksi sen, miten ja kenen näkökulmasta ”tarvittaessa” määritellään. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallinto-virastoon tulleiden yhteydenottojen ja alueen opetusalan toimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella haluamme nostaa esiin tarpeen edellyttää summatiivista arviointia väliarvioinnin yhteydessä perusopetuksen yläluokilla, viimeistään yhdeksännellä luokalla oppilaan päättötodistuksen ja edelleen jatko-opintokelpoisuuden saavuttamisen näkökulmasta. Erityisesti perusopetuksen yhdeksännellä luokalla tarve korostuu yhteishaun lähestyessä ja tällä hetkellä näyttää siltä, etteivät arviointikeskustelut kaikilta osin vastaa oppilaan tai oppilaanohjauksen tarpeisiin. Kriteeriperustaisen numeroarvioinnin toteuttaminen viimeistään yhdeksännen luokan väliarvioinnin yhteydessä lisäisi oppilaiden tasavertaisuutta ja arvioinnin yhdenmukaistamista vielä tehokkaammin päättötodistusta ajatellen, minkä lisäksi se tukisi oppilaanohjausta ja -ohjaajia. Luvussa 6.6 (Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana), määritellään selkeästi menettelyt opinnoissa etenemiseksi vuosiluokittain. Lukuun sisältyy seuraava kirjaus: ”Ennen luokalle jättämistä oppilaalle on varattava mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät taidot ja tiedot asianomaisen oppiaineen erillisessä näytössä. Mahdollisuuksia voidaan antaa paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia. ” Em. lainauksen ohessa huomio kiinnittyy siihen, että toisin kuin voi-massa olevassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa ei luonnokasessa enää nosteta esiin sitä, että lukuvuoden vielä ollessa käynnissä oppilaalle tulee antaa tieto hänen suoriutumisensa nykytilasta ja tasosta. Myös kirjaus palautteen riittävästä yksityiskohtaisuudesta ja yksilöllisyydestä on poistettu. (Luku 6.8). Osaamisen osoittamisen mahdollisuuksien määrään liittyvää kirjausta ja luvun 6.8 muutoksia voidaan pitää jossain määrin ongelmallisena oppilaiden valtakunnallisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Mahdollisuuksien ja linjausten tulisi olla kaikille yhteneviä ja perusopetuksen loppuun saattamiseen saakka oppilaan oppimista edistäviä. Arvioitavia oppiaineita koskevaan lukuun tehdyt täsmennykset ovat tervetulleita ja tarpeen. Muutokset erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointia koskien vastaavat opetussuunnitelman voi-massaolon ja toteuttamisen aikana esiin nousseisiin haasteisiin ko. kokonaisuuksien osalta. Lausunnon keskeinen sisältö Opetussuunnitelmaa päivittäminen ja täsmentäminen lausunnon kohteena olevan luonnoksen suuntaisesti on kannatettavaa. Luonnosesityksen muutokset ovat pääasiassa erittäin hyviä, lisäten oppilaan arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta. Opetussuunnitelman toteuttamisen näkökulmasta on tärkeää, että arviointiluvusta tehdään sekä rakenteeltaan että sisällöltään selkeämpi ja täsmällisempi. Luonnos sisältää kuitenkin tasavertaisuutta ja vertailukelpoisuutta vaarantavaa väljyyttä erityisesti perusopetuksen loppuvaiheen arviointiin liittyen. Tässä lausunnossa aiemmin esiin nostettuja huomioita koskien välitodistuksia ja päättöarviointia voidaan pitää ongelmallisina oppilaiden yhdenvertaisen ja oikeudellisen tasavertaisuuden näkökulmasta katsoen. Tämä korostuu etenkin peruskoulun viimeisten luokkien ja erityisesti yhdeksännen luokan osalta. Olisi suotavaa, että oppilaiden väliarviointi perusopetuksen loppuvaiheessa toteutettaisiin samalla menettelyllä opetuksen järjestäjästä riippumatta. Linjauksella on merkitystä paitsi oppilaan oikeusturvan ja tasavertaisen kohtelun, myös oppilastyötä tekevien opettajien ja oppilaanohjaajien työtä ohjaavana seikkana. Johtaja Marja-Liisa Keski-Rauska Opetustoimen ylitarkastaja Mari Kyllönen
      • Sivistystyönantajat ry
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Asia: Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa Viite: OPH/2607/2019 kirjaamo@oph.fi lausuntopalvelu.fi Sivistystyönantajien lausunto Sivistystyönantajat lausuu ystävällisesti Opetushallituksen liittyen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämiseen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Arviointi on tärkeä osa opetusta, jolla voidaan vaikuttaa mm. oppimismotivaatioon. Sivista pitää tärkeänä, että oppilaiden oppimista ja osaamista arvioidaan yhteneväisesti, mutta siten, että opetuksen järjestäjille jää paikallista liikkumavaraa. Myös lahjakkaat oppilaat täytyy arvioinnissa ottaa entistä paremmin huomioon, jotta heidän motivaationsa oppia säilyisi. Peruskoulusta valmistutaan liian usein puutteellisin perustaidoin ilman todellisia jatko-opintovalmiuksia. Tuoreimmat Pisa-tulokset kertovat karua kieltä. Parasta nuorten syrjäytymisen ehkäisyä on, että jokainen peruskoulun päättävä nuori osaa sujuvasti lukea, laskea ja kirjoittaa. Ilman hyviä perustaitoja ei tulevaisuudessa pärjää. Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 vuoteen ei ole vastaus perustaitojen kuten lukemisen vahvistamiseen. Sivistystyönantajat muistuttaa henkilökohtaisten opintopolkujen kehittämisen tärkeydestä kaikilla koulutusasteilla. Sivista katsoo, että suunnitellun oppivelvollisuuden laajentamisen myötä perusopetuksen arviointia tulee tarvittaessa tarkastella uudestaan. Ainakin mahdollisen oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutukset täytyy ottaa jatkotyössä huomioon. Joustava perusopetus ja yksilöllinen eteneminen on saatavat peruskoulussa entistä laajemmin käyttöön. Oppilaan heikompaa arviointia ei tule pelätä, vaan se voi monessa tapauksessa olla, yhdessä henkilökohtaisen tuen kanssa, apukeino saavuttaa perusopetuksessa vaadittavat jatko-opintotaidot. Kaikkien osapuolten tulee olla tietoisia siitä, miten arviointi toteutetaan ja mihin arviointi perustuu. Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa tärkeintä ovat selkeät kuvaukset ja menettelytavat. Tulossa olevat kriteerit päättöarvosanoille 5,7,8 ja 9 ovat hyvä asia arvioinnin yhdenvertaisuuden. On syytä pohtia, voidaanko kuudennen luokan arviointiin lisätä kriteereitä myös arvosanoille 5,7 ja 9. Katsomme, että numeroarvioinnin aloittaminen kaikkialla samaan aikaan neljännellä luokalla lisää oppilaan ja hänen huoltajiensa ymmärrystä oppilaan osaamisesta. Toimitusjohtaja Elinkeinopoliittinen asiantuntija Teemu Hassinen Jussi-Pekka Rode
      • Lappeenrannan kaupunki, Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut, opetustoimi
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Lappeenrannan kaupunki kiittää Opetushallitusta lausuntopyynnön esittämisestä. Yleisvaikutelmana opetussuunnitelmaluonnos selkeyttää arviointia ja antaa paremmat edellytykset sen toteuttamiseen tasapuolisesti ja lainmukaisesti jokaisessa kunnassa. Lausunnossa on nostettu muutamia huomioita luonnoksesta. Opetussuunnitelman perusteet 2014 toi perusopetukseen monia hyviä uudistuksia, joissa yksi tärkeimmistä on oppilaiden osallisuuden korostuminen omassa oppimisessaan. Luonnos korostaa nyt kuitenkin paljon opettajan roolia arvioijana ja on häivyttänyt oppilaan osallisuutta arviointiin. mm. kohdassa 6.2. Arviointi on opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline Arvioinnin tulee olla yhtälailla oppilaan oman työn itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline, jonka kautta on mahdollisuutta oppia suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa oppimistaan. Tätä tulisi korostaa riittävästi, jotta arvioinnista ei tulisi yksisuuntaista. Tämä tulee esiin mm. kohdassa 6.3., kun käytetään käsitettä palaute, myös formatiivisesta arvioinnista muotoutuu helposti ymmärrys että se on valitettavasti hyvin paljon yksisuuntaista, opettajan tekemää. Arviointikäsitteet ovat Suomessa erittäin haastavia ja niiden ymmärtäminen yhtenäisesti ei toteudu. Käsitteiden osalta tarvittaisiin vielä tarkennusta tai selkeitä käsitteiden määrittelyjä erikseen. Toinen merkittävä 2014 perusteiden uudistus on ollut laaja-alaisten taitojen korostaminen. Mikäli ainekohtaisissa arvioinnin perusteissa ei korosteta näiden arviointia osana oppiaineita, voi olla, että niiden merkitys opetussuunnitelmassa ja käytännön opetustyössä vähenee. Toivottavasti näin ei käy. Arviointi ohjaa paljon toimintaa ja sen kehittämistä, joten tässä suhteessa asiassa kannattaa olla huolellinen. Lukukohtaisia huomioita 6.2. On hyvä että korostetaan arvioinnin monipuolisuutta, mutta miten se aidosti toteutuu, jos formatiivisen arvioinnin kirjaamista ei korosteta eikä edes omaa dokumentointia vaadita. Tämä on toisaalta iso helpotus opettajien työkuormaan. Mutta jotta arviointi olisi 6.2. mukaisesti, Arviointi on opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline, tulee opettajan sitä jotenkin dokumentoida. Ongelmaksi tulee dokumentoinnin käsitteen ymmärtäminen liian laajana ja massiivisena. Varhaiskasvatuksessa käytetty termi pedagogisesta dokumentoinnista työn kehittäjänä voisi auttaa tässä asiassa ja toisi jatkumoa arvioinnin toteuttamiseen. Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin tavoitteisiin. Vuosiluokkaistaminen: Valtakunnallisen tasa-arvoisen opetuksen ja arvioinnin kannalta olisi tärkeää, että tavoitteiden vuosiluokkaistaminen tapahtuisi keskitetysti, ei kuntakohtaisesti. Tämä helpottaisi myös oppimateriaalin tekijöitä. Yhteiset 6. luokan ja päättöarviointiin tehtävät useimpien arvosanojen kriteerit ovat erittäin tervetullut uudistus. 6.3. Itsearviointi ja vertaisarviointi eivät vaikuta luonnoksessa oppiaineen arvosanan muodostamiseen. Jos oikeasti näin halutaan, on huolehdittava, että linja säilyy oppiainekohtaisissa tavoitteissa. Nyt oppiainekohtaisissa arviointikriteereissä ja uusissa työskentelyn kriteereissä on elementtejä, jotka vaikuttavat arvosanaan. Tätä kannattaisi vielä pohtia, koska työskentelytaitoina esim. oppimaaan oppimisen taidot vaativat itsearvioinnin kehittämistä ja tulisivat olla osana oppiaineiden arviointia. 6.4. Käsitteiden päällekkäisyys mm. laaja-alaiset taidot vs- työskenteöyn taidot. Työskentelyn taidot ovat osa laaja-alaisia taitoja. On selkeää, että näitä ei erikseen arvioida, mutta niiden tulee olla osa oppiaineiden arviointia. Näissä tulisi tehdä selkeät oppiainekohtaiset arviointiperusteet. Jos työskentelytaitojen/laaja-alaisten taitojen arviointia ei missään korosteta, niiden merkitys häviää ja OPS 2014 perusteiden yhden tärkeimmän uudistuksen merkitys vesittyy. 6.5 Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet perustuvat koulun toimintatapoihin ja järjestyssääntöihin. Käyttäytymisen arviointiin tulee tehdä selkeät kriteerit koulun toimintatapoihin ja järjestysääntöihin perustuen. Näin myös käyttäytymisen arvioinnista tulee läpinäkyvää ja kehittävää. On tärkeää korostaa kunta-/koulukohtaisten kriteerien tekemistä, kuten sen on luvussa 6.15 mainittukin. 6.8 Perusopetuksen päättöarviointi Luku on selkeä ja ohjaa hyvin päättöarvioinnin tekemistä ja merkitystä. 6.13.1 Sanallinen ja numeroarviointi todistuksissa Hyvä, että tulee selkeä ja yhtenäinen käytäntö milloin tulee viimeistään antaa numeroarviointi 6.14 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset Erityisen tutkinnon suorittamiseen ja sen arviointiin tulisi saada tarkempia ohjeita. Erityisen tutkinnon suorittaminen pitäisi tarkemmin määritellä, jotta arvioinnin tasapuolisuus tapahtuisi riittävin perustein. Monipuolisen ja pitkäkestoisen arvioinnin toteuttaminen on erityisessä tutkinnossa selkeä ongelma eikä ole mitenkään mahdollista perusteiden mukaisesti. Oppilaan tasa-arvoisuus arvioinnissa ei toteudu. Tämä tulisi todeta tai ohjeistaa tarkemmin, jotta koulutuksen järjestäjän olisi helpompi määritellä mikä on riittävä arvioinnin toteutus.
      • Saamelaiskäräjät
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Viite: Lausuntopyyntö OPH/2607/2019 Saamelaiskäräjät kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua näkemyksensä perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämiseen liittyen. 6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet Arviointi on monipuolista -kohdassa mainitaan, että ”Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa monipuolisten arviointimenetelmien käyttö on erityisen tärkeää.” Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset -kohdassa mainitaan, että “Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaidon taso koulun opetuskielessä sekä arvioinnin kohteena olevan oppiaineen tiedonalan kielessä.” Kyseisissä kohdissa tulisi huomioida myös saamenkieliset oppilaat. Joissakin oppiaineissa opetuskieli voi muuttua saamesta suomeksi alaluokilta eteenpäin siirryttäessä tai esimerkiksi alaluokilla opetettava ympäristötieto opetetaan saameksi, mutta ylempien luokkien oppiaineet fysiikka ja kemia suomeksi. Tämä tulisi arvioinnissa ottaa huomioon. Arvioinnissa tulisi huomioida myös tilanteet, jolloin oppilas on opiskellut peruskoulun aikana toisessa maassa, esimerkiksi Norjassa tai Ruotsissa. Oppilaan arviointia olisi voitava toteuttaa näissä tilanteissa joustavasti ko. maan opetussuunnitelma huomioiden. 6.7 Arvioitavat oppiaineet kunkin lukuvuoden päätteeksi (myös kohdat 6.13.) Tässä kohdassa olisi hyvä olla maininta siitä, miten valinnaiset aineet arvioidaan vrt. päättötodistus, eli arvioidaanko valinnaiset aineet osana oppiainetta, johon ne liittyvät vai omina kokonaisuuksinaan, kuten liitteenä olevassa todistuksessa. Jos oppilaan äidinkieli on saame, äidinkieli ja kirjallisuus oppiaine jakaantuu saamen kieleen ja kirjallisuuteen sekä suomi (tai ruotsi) saamenkielisille oppimääriin. Molemmat oppimäärät tulisi mainita erikseen arvioitavina oppiaineina. 6.13.2 Lukuvuositodistus “Jos oppilas on opiskellut kaksikielisessä opetuksessa, lukuvuositodistukseen merkitään oppilaan opiskelema kohde- tai kielikylpykieli.” Miten toimitaan saamen kieli äidinkielenä olevien oppilaiden kohdalla, kun kaikki opetus ei ole äidinkielellä eli saameksi? Merkitäänkö todistukseen, millä kielellä oppilas on mitäkin ainetta kyseisenä vuonna opiskellut? Kysehän ei ole kielikylpyopetuksesta vaan siitä, että ei ole resursseja järjestää kaikkea opetusta oppilaan äidinkielellä (saameksi). 6.13.5 Perusopetuksen päättötodistus "Jos oppilas on opiskellut kaksikielisessä opetuksessa, päättötodistukseen merkitään oppilaan opiskelema kohde- tai kielikylpykieli" -kohtaan sama kommentti kuin kohtaan 6.13.2. ja lisäksi: Miten varmistetaan oppilaiden "järkevä" kohtelu silloin, kun oppilaalla on tosi asiassa kaksi äidinkieltä, saame ja suomi? Tämä on huomioitava siksi, ettei hän jatko-opiskelupaikkaa hakiessaan joutuisi todistamaan suomen kielen taitoaan, jos väestörekisteriin on merkitty äidinkieleksi saame. Merkintä tarvitaan myös 9. lk:n välitodistukseen. Merkintä opetussuunnitelmatasolla on tarpeen, koska oppilaitosten hakupapereissa kysytään äidinkieltä ja usein henkilö, jolle saame on merkitty äidinkieleksi, joutuu valitsemaan vaihtoehdon "muu". Ja tämä voi johtaa tulkintaan, että henkilö ei välttämättä osaa suomea riittävän hyvin. Tällöin henkilö voi joutua todistamaan suomen kielen taitonsa. Liite 1. ESIMERKIT TODISTUSMERKINNÖISTÄ PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS Kuvataiteen ja kuvataiteen syventävä valinnainen arviointi ei ole oikein kohdan 6.9.1. Taito- ja taideaineiden oppimäärien arviointi mukaan tai sitten kyseinen kohta (6.9.1.) on kirjoitettu epätarkasti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 on liite 1 Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi. Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointia täsmennettäessä on huomioitava, etteivät täsmennykset ole ristiriidassa liitteen 1 asiasisällön kanssa.
      • Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Alla olevat kommentit on työstetty Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun yläluokkien opettajista koostuvassa ryhmässä. 6.1    Viimeinen kappale on edelleen epäselvä. Voisiko saada konkretiaa? 6.2   ”Arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Oppimisen tuen tarpeet, kuten sairaudesta tai vammasta johtuvat haasteet, lukemisen tai kirjoittamisen erityisvaikeus sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa arvioinnissa huomioon siten, että oppilaalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.”  Opettaja ei välttämättä saa tietoa oppilaan terveydentilasta.  6.3   ”Summatiivisen arvioinnin tekee aina oppilasta opettanut opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä.”   Kuka arvioi kokonaan erityisopetuksessa olleet oppilaat?  ”Huoltajien tulee tietää hyvissä ajoin, mikäli vuosiluokan tai perusopetuksen oppimäärän tavoitteet ovat oppilaan kohdalla vaarassa jäädä saavuttamatta.”  Milloin on hyvissä ajoin? Huoltajien on helppo riitauttaa halutessaan.  ”Opintojen suorittamiseen tulee saada riittävästi tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.”  Kuinka nopeasti on heti? Seuraavana päivänä? Mahdollisimman pian tai viipymättä olisi parempi muotoilu.  6.4 Kuuluuko poissaolojen huomioiminen arvioinnissa tähän kohtaan? Tai kohtaan 6.11. Miten runsaat poissaolot huomioidaan arvioinnissa? Jos tästä sovitaan paikallisesti, se saa valtakunnallisesti ajatellen aikaan epätasa-arvoista arviointia. Antaako opettaja huonomman arvosanan, jos oppilas on ollut ilman pätevää syytä poissa paljon koulusta (esim. “Ei vaan kiinnosta tulla kouluun”), mutta osaaminen on kuitenkin asetettujen tavoitteiden mukaista. Voiko työskentely vaikuttaa alentavasti osaamisen arviointiin? 6.5  "Oppilaan käyttäytymiseen liittyviä erityistarpeita tulee tarvittaessa kirjata oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS), jotta ne voidaan ottaa huomioon käyttäytymisen arvioinnin suunnittelussa." Voiko käyttäytymisessä olla HOJKS?  6.6   ”Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on riittävän varhain annetusta tuesta huolimatta hylätty.”  Tämä kohta on vanhempien turhan helppo riitauttaa. Riittävän varhain annettu tukihan voidaan katsoa olevan jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.  ”Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot asianomaisen oppiaineen erillisessä näytössä.”  Onko tarkoitus oikeasti antaa oppilaalle automaattinen tenttimahdollisuus? Lisäksi ristiriita kohdan kanssa, jossa oppilaan arvioi opettaja, joka on opettanut oppilasta. Esimerkiksi vanhempainvapailta palataan usein kesäksi töihin, jolloin oppilasta opettaneen opettajan työsuhde ei jatku ja oppilaan päätyy arvioimaan opettaja, joka ei ole häntä opettanut.  ”Erillinen näyttö voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa.”  Antaa vanhemmalle mahdollisuuden vaatia opettaja ottamaan vastaan samasta aihealueesta useita näyttöjä loputtomasti.  6.6.2 ”Paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään opintokokonaisuuksista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen asianomaisessa aineessa.”  Laaja paikallinen sopiminen saattaa oppilaat eriarvioiseen asemaan Suomen sisällä.  6.9 ”Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi lisäksi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Korottamismahdollisuus tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan, jotta periaatteet ja menettelyt ovat yhdenmukaisia.”  Tämä kohta asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan kouluittain, jos tästä ei tehdä linjausta koko valtakunnan tasolla, vaan paikallisissa opetussuunnitelmissa. Järkevää olisi, ettei valinnaiset kurssit korottaisi pakollisten arvosanoja, koska eri kouluissa on erilaiset valinnaiset kurssit.  Vastaava ongelma on syntynyt taito- ja taideaineiden arvioinneissa. Esim. kotitaloudessa kaikille yhteisen kotitalouden oppimäärä on 3 vvtt. Paikallisesti on voitu sopia taitai-jaossa, että kotitaloutta opiskellaan lisäksi 1 vvt, joka sisältyy kaikille yhteisen kotitalouden arviointiin. Tämä on aiheuttanut vakavan, valtakunnallisen arviointiongelman: oppilaita arvioidaan päättöarvioinnin kriteerein, mutta toiset oppilaista saavat opiskella oppiainetta enemmän kuin toiset. 6.10  ”Päättöarvosanojen korottamisella tarkoitetaan sitä, että oppilaalle annetaan mahdollisuuksia lisä- tai uusintanäytöin osoittaa parantunut osaamisensa ennen päättötodistuksen saamista. Korottamismahdollisuus kohdistuu koko oppiaineen oppimäärään. Päättöarvosanan korottamisen periaatteiden ja käytänteiden tulee olla yhdenmukaisia ja ne tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan.” Lisänäyttömenettelyt eivät voi olla yhdenmukaisia, jos ne määritellään paikallisesti. Onko koululla mahdollisuus kieltäytyä kokonaan antamasta lisänäyttömahdollisuutta vai onko tämä kohta velvoite? Koko oppiaineen oppimäärä on myös oppiaineittain hyvin erilainen. Lisäksi opetus jatkuu toukokuun loppuun asti. 6.11.  ” Jos oppilas on sairauden vuoksi estynyt osallistumaan opetukseen, arviointi tehdään perustuen niihin näyttöihin, joita hän on antanut ennen poissaoloa, tai joita hän kykenee antamaan poissaolonsa aikana ja sen jälkeen. Näyttöjen antaminen suunnitellaan ja toteutetaan aina oppilaan terveydentila huomioon ottaen.” Ymmärrämme ajatuksen tilannekohtaisesta harkinnasta, mutta samanaikaisesti tämä on ristiriidassa päättöarvionnin kriteerien kanssa, joissa luetellaan asiat, jotka pitäisi olla hallussa seuraavalle asteelle siirryttäessä. Ja jopa itsensä kanssa, jos arviointi tehdään vanhoihin näyttöihin perustuen uusia näyttöjä ei tarvita. Kumpaa siis halutaan? 6.12  ”Mahdollisuus arvioinnin uusimiseen ja oikaisuun koskee päättöarviointia sekä opinnoissa etenemistä ja vuosiluokalle jättämistä koskevaa päätöstä.    Pyyntö arvioinnin uusimisesta osoitetaan koululle ja huoltajan on tehtävä se kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.”  Pitäisikö molemmissa olla pelkkä oikaisu?  6.13  ”Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.”  Saako siitä kuitenkin kurssit esimerkiksi suoritusmerkinnällä vai eikö sitä enää hyväksytä ollenkaan? Jos suoritusta ei merkitä mihinkään, onko oppilaalla siis pienempi kurssimäärä kuin tavallisesti ja onko tämä perusopetuslain mukaista? Mitkä ovat uskonnollisen yhdyskunnan antaman opetuksen päättöarvioinnin kriteerit. 
      • Näkövammaisten Keskusliitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen LUONNOS versio 25.11.2019 Näkövammaisten liitto ry kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta esittää näkemyksensä luonnoksesta perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämiseksi. Näkövammaisten liitto edistää sokeiden ja heikkonäköisten ihmisten oikeuksien toteutumista, tuottaa erityispalveluja ja toimii Suomessa asiantuntijana näkövammaisuuteen ja näkemiseen liittyvissä asioissa. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Suomi on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen, joten se on osa kansallista lainsäädäntöä. Perusopetuksen arvioinnin osalta on välttämätöntä kiinnittää huomiota joihinkin vammaissopimuksen artikloihin ja läpileikkaaviin periaatteisiin. Läpileikkaavista periaatteista keskeisiä ovat osallisuus, yhdenvertaisuus ja kohtuulliset mukautukset. Artikloista erityisesti koulutusta koskeva 24 artikla sekä esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskeva 9 artikla ovat keskeisiä. Luku 6.2 Arvioinnin yleiset periaatteet Periaate: Arviointi on yhdenvertaista Arvioinnin yleisenä periaatteena todetaan muun muassa sen yhdenvertaisuus. Näkövammaisten liitto esittää, että yhdenvertaisuutta käsittelevään kohtaan lisätään viittaus YK:n vammaissopimukseen sekä yhdenvertaisuuslakiin (1325/2014). Näkövammaisten oppilaiden kannalta merkitystä on kohtuullisilla mukautuksilla ja niiden toteuttamisella. Kohtuulliset mukautukset edistävät yhdenvertaisuutta, joten ne on perusteltua mainita tässä kohdassa. Periaate: Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta Arvioinnin toteuttaminen edellyttää yhteistyötä koulujen ja kotien kesken. Oppilaiden osallisuuden varmistamisen ohella on välttämätöntä varmistaa näkövammaisten vanhempien osallisuus lapsensa tai nuorensa arvioinnissa. Näkövammaisten oppilaiden ja oppilaiden näkövammaisten vanhempien on saatava arviointiin liittyvä tieto saavutettavassa muodossa. Näkövammaisten liitto esittää, että vammaisten vanhempien osallisuuden varmistaminen oppilaan arvioinnin toteuttamisessa kirjataan tähän kohtaan. Periaate: Arviointi on monipuolista Näkövammaisten liitto muistuttaa, että näkövammaisten oppilaiden arvioinnissa on käytettävä sellaisia menetelmiä, jotka antavat mahdollisimman oikean ja todellisen kuvan näkövammaisen oppilaan osaamisesta. Erilaisten arviointimenetelmien käyttö on välttämätöntä, jotta näkövammaisen oppilaan arviointi on oikeudenmukaista. Luonnoksessa viitataan maahanmuuttajataustaisiin ja vieraskielisiin oppilaisiin. Näkövammaisten liitto esittää, että tähän virkkeeseen lisätään maininta erityistä tukea tarvitsevista oppilaista. Luku 6.3.1 Formatiivinen arviointi Näkövammaisten liitto esittää, että luonnosta tarkennetaan lisäämällä kirjaus siitä, että näkövammaisten oppilaiden ja oppilaiden näkövammaisten huoltajien tulee saada saavutettavassa muodossa tietoa siitä, mitä on tarkoitus oppia ja mitä arvioidaan. Tämä koskee myös muulla tavoin vammaisia oppilaita ja oppilaiden muulla tavoin vammaisia huoltajia. Luku 6.3.2 Summatiivinen arviointi Näkövammaisten liitto esittää tarkennusta luonnokseen kirjauksella, että oppilaiden näkövammaisten huoltajien tulee saada saavutettavassa muodossa tieto, mikäli vuosiluokalle tai oppimäärälle asetetut tavoitteet uhkaavat jäädä täyttymättä. Tämä koskee myös oppilaiden muulla tavoin vammaisia huoltajia. Luku 6.4 Työskentelyn arviointi Näkövammaisten oppilaiden kohdalla on arvioitava heidän käyttämiensä apuvälineiden vaikutus osaamiseen. Osaaminen voi olla kiinni myös apuvälineen toimimattomuudesta tai näkövammaisen oppilaan taidoista käyttää apuvälineitään. Samoin osaaminen voi olla kiinni siitä, etteivät käytetyt oppimateriaalit tai oppimisympäristöt ole saavutettavia näkövammaiselle oppilaalle. Perusopetuksessa näkövammaisen oppilaan tulee saada kaikki mahdollinen tuki ja ohjaus apuvälineiden käyttämiseen. Tehdyillä kohtuullisilla mukautuksilla ei saa olla vaikutusta oppimisen arviointiin. Kun kohtuulliset mukautukset on kohdennettu muuhun kuin oppimistavoitteisiin tai oppimääriin, ne eivät koskaan saa vaikuttaa näkövammaisen oppilaan arviointiin. Luku 6.9.1 Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi Näkövammaiset oppilaat jäävät edelleen helposti sivuun taide- ja taitoaineiden opetuksessa. Erityisesti liikuntatunnit ovat nykyisinkin ongelmallisia, koska näkövammainen oppilas ei tosiasiassa voi osallistua kaikkeen liikuntatunneilla tehtävään toimintaan (esimerkiksi pallopelit). Taide- ja taitoaineiden opetuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kohtuullisiin mukautuksiin ja siihen, että näkövammainen oppilas saa osallistua opetukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Samoin erityistä huomiota on kiinnitettävä näkövammaisen oppilaan arviointiin, jotta se on yhdenvertaista ja oikeudenmukaista. Luku 6.12 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Näkövammaisten liitto esittää, että jos erityistä tukea saavien näkövammaisten oppilaiden erityisen tuen toteuttamisessa on havaittu selkeitä puutteita, arviointi tulee saada uusia ja tarvittaessa oikaista. Näkövammaisten oppilaiden vanhemmilta tulee viestiä, että erityisen tuen päätöksiä ei tehdä lainkaan, tehdään puutteellisesti ja päätöksiä tarkistetaan puutteellisesti, joten kyse on todellisesta ongelmasta. Kunnissa ei ole riittävästi osaamista näkövammaisen oppilaan asioista. Luku 6.15 Paikallisesti päätettävät asiat paikallisesti päätettävissä asioissa on muun muassa yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin toteuttamisessa ja arvioinnista tiedottaminen. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että nämä on tehtävä saavutettavasti, jotta näkövammaiset oppilaat ja oppilaiden näkövammaiset huoltajat saavat tiedon yhdenvertaisesti muiden kanssa. Näkövammaisten liitto ry Jukka Tahvanainen Sari Kokko toimitusjohtaja järjestöjohtaja
      • Suomen Opiskelija-Allianssi -OSKU ry
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Opetushallitukselle Viite: Lausuntopyyntönne 26.11.2019 (OPH/2607/2019) Asia: Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua otsikossa mainittuun asiaan liittyen sekä lausuu Opetushallitukselle kunnioittaen seuraavaa: Luonnoksessa tuodaan esille, että valtakunnallisesti määritellään arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arvosanalla 8 sekä päättöarviointiin arvosanoille 5, 7, 8 ja 9. OSKU pitää päättöarviointiin laadittavia arvosanojen 5, 7 ja 9 kriteerejä merkittävänä parannuksena arvioinnin yhdenvertaisuuden parantamiseksi ja kiittää tästä muutoksesta. OSKUn näkemyksen mukaan luonnoksessa oleva linjaus ei ole kuitenkaan tarpeeksi riittävä arvioinnin yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Vastaavat kriteerit on saatava myös alempien vuosiluokkien summatiiviseen arviointiin, jotta päättöarvioinnin savuttaminen yhdenvertaiseksi ja oppilaiden vähimmäisosaaminen pystytään varmistamaan. OSKU pitää erittäin hyvänä asiana, että oppilaalle annetaan mahdollisuus näyttää osaamisensa monipuolisilla tavoilla ennen mahdollista luokalle jättämistä hylätyksi tulleen vuoden suorituksen vuoksi. On erittäin hyvä asia, että huoltajaa kuullaan ennen päätöksentekoa oppilaan vuosiluokalle jättämisestä koulumenestykseen liittyvistä syistä johtuen. OSKU kuitenkin edellyttää, että kuulemisvelvoitettava tarkennetaan myös oppilaan itsensä osalta. On välttämätöntä jo lainsäädännön asettamien velvoitteiden vuoksi, että myös oppilasta itseään kuullaan ennen päätöksentekoa oppilaan kehitystason mukaisella tavalla. OSKU katsoo, että on hyvä asia, kun erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä tällöin käytetä valtakunnallisia arviointikriteerejä. OSKU kuitenkin vaatii, että tieto yksilöllisesti määritellystä arvosanasta välittyy opiskelijavalintoja tekeville toisen asteen koulutuksen järjestäville opiskelijavalinnoissa. Ilman koulutuksen järjestäjille välittyvää tietoa arvioinnin mukauttamisesta toiselle asteelle hakeutuvat oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa eri tavalla määriteltyjen arvosanojen kanssa sekä epäselvyydet osaamisen tasosta voivat aiheuttaa ongelmia tulevassa oppilaitoksessa. Helsingissä 13.12.2019 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Jessica Makkonen puheenjohtaja Juuso Luomala pääsihteeri Lisätietoja: - edunvalvonnan koordinaattori Emma Holsti, emma.holsti@osku.info, 040 410 8814
      • Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry Opetushallitukselle Asia: Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen Lausuntopyynnön diaarinumero: OPH/2607/2019 6.3.2 Summatiivinen arviointi "Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivinen" Miten varmistetaan, että oppilas saa palautetta arvioinnin muodossa myös kevätlukukauden suoriutumisestaan? 6.9.2 Valinnaisaineen arviointi “vuosiluokilla 4-9 vähintään 2vvt laajuisesta valinnaisesta oppiaineesta annetaan numeroarvosana” Onko tarkoituksenmukaista, että kaikissa kouluissa toimitaan juuri näin? Olisiko mahdollista esimerkiksi kunta- tai koulukohtaisesti päättää, että arvosana annetaan vuosiluokalle 6. asti sanallisena? "Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi lisäksi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Korottamismahdollisuus tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan, jotta periaatteet ja menettelyt ovat yhdenmukaisia." Miten huomioidaan oppilaiden tasapuolinen kohtelu valtakunnallisesti, mikäli periaatteet ja menettelyt kirjataan vain paikalliseen opetussuunnitelmaan?
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Svenska enheten för bildningsväsendet
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Svenska enheten för bildningsväsendet vid regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland ger följande kommentarer: Preciseringarna gällande bedömningen i läroplansgrunderna är välkomna. Nu har de delar av bedömningen som varit oklara för flera inom undervisningspersonalen förtydligats. Däremot framgår det inte hur prestationerna för elever som går snabbare framåt i något eller några ämnen ska bedömas. Om anvisningarna i kapitel 6.6.2 "Studier enligt eget studieprogram" också ska omfatta dessa elevers bedömning borde det framgå ur texten. Nu verkar det som om kapitlet främst gäller elever som behöver stöd. Det är bra att kapitlen 6.10 "Möjligheterna att höja slutvitsorden" och kapitel 6.11 "Elevens frånvaro och bedömning" nu finns med i läroplansgrunderna.
      • Oulun kaupunki/ sivistys- ja kulttuuripalvelut
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Ihmettelemme suuresti sitä, että arviointilukua 6 lähdettiin muuttamaan näin nopealla aikataululla. Yhtään perusopetuksen päättöarviointia ei ole tehty uuden opsin mukaisesti. Formatiivisen arvioinnin käytänteet on sovittava paikallisesti, jollei valtakunnallisia linjauksia täsmennetä. Jos perustetekstissä lukee, että formatiivinen arviointi ei vaadi dokumentointia, painottuu summatiivinen arviointi. Tämä johtaa siihen, että oppilaiden opiskelu tähtää kokeisiin ja tiedollisten asioiden harjoitteluun. Pidämme myös huolestuttavana sitä, että laaja-alaisen osaamisen taitoja ei mainita luvussa 6 ollenkaan. Uuden opetussuunnitelman myötä monet opettajat ovat kehittäneet arviointiaan ja erityisesti formatiivisen arvioinnin sekä itse- ja vertaisarvioinnin taitojen opettamista. Paikallisesti on tehty paljon työtä arvioinnin kehittämiseksi, ja juuri kun työ on saatu hyvään vauhtiin, vedetään matto kehittäjien jalkojen alta. Olemme menossa kohti valtakunnallisia tasokokeita ja lankeamme samaan kuin useat muut Euroopan maat. Uuden opsin tavoitteena oli painottaa oppilaiden taitojen oppimista, mutta tämä arviointiluvun uudistus vie painotuksen jälleen tiedolliseen testaukseen. Toisen ja kuudennen luokan nivelvaiheiden kuvaukset ja tavoitteet on tärkeää pitää mukana. Päättöarvioinnin korottamisen kriteeristö tulee määrittää valtakunnallisesti.
      • Suomen erityiskasvatuksen liitto ry.
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Suomen erityiskasvatuksen liitto Sel.ry kiittää työryhmää hyvästä luonnoksesta ja entistä selkeämmästä ohjauksesta. Kohtaa ”Arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Oppimisen tuen tarpeet, kuten sairaudesta tai vammasta johtuvat haasteet, lukemisen tai kirjoittamisen erityisvaikeus sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa arvioinnissa huomioon siten, että oppilaalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintäteknologiaa ja suullisia näyttöjä. Myös oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan. Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaidon taso koulun opetuskielessä sekä arvioinnin kohteena olevan oppiaineen tiedonalan kielessä” pidämme hyvänä kirjauksena. Samoin ” Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suoriutumista arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja arvioinnissa käytetään päättöarvioinnin kriteerejä. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suoriutumista näissä oppiaineissa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) hänelle määriteltyihin, yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin perustuen. Silloin arviointia ei tehdä suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin” selkeyttää erityisen tuen oppilaan peruskoulun päättöarviointia. Lisäksi jo määriteltyjen arviointikriteerien, jotka on laadittu 6. vuosiluokan päätteeksi ja päättöarviointiin Sel.ry toivoo yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi, että Opetushallitus laatisi arviointikriteerit (arvosanoille 5, 7, 8, 9) myös vuosiluokille 4. ja 6. sekä vähimmäisosaamisen kriteerit vuosiluokan 2. päätteeksi. Näiden kriteerien tulisi olla yleistä opetussuunnitelmaa noudatettaessa käytössä aina, ilman kuntakohtaisia poikkeamia. Lisäksi painopistelaueittain tapahtuvan opiskelun arviointiin kaivataan yksityiskohtaisia ohjeita. Arviointiluku kokonaisuudessaan antaa nyt paremman kuvan siitä , mitä arviointi on. Luonnoksessa keskeistä antia ovat arvioinnin yhdenvertaisuus, johdonmukaisuus, monipuolisuus, perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin ja oppilaiden edellytysten huomioiminen.
      • Oulun yliopisto
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Yleishuomioita Valtakunnallisesti arviointikeskustelua on viime vuodet ohjannut yhteismitallisuuden puute peruskoulun päättöarvioinnissa. On hyvä, että tällä arviointiosan päivityksellä ja numeroarvioinnin tarkentuvilla kriteereillä vastataan tähän haasteeseen. Tämän dokumentin kehityshaaste on saada ohjeistettu arviointi tukemaan opetussuunnitelman oppimiskäsitystä ja yleistä henkeä. Yksi peruskoulun yhteiskunnallisista tehtävistä on auttaa jokaista oppilasta yltämään hänen omaan parhaaseensa peruskoulun lopussa. Miten jokaista voidaan auttaa arvioinnilla tällä matkalla? Mitä arvioinnin ohjeistukseen tulisi kirjoittaa? • Oppimisen tukeminen olisi tärkeää nostaa vahvemmin esille • Formatiivisen arvioinnin tilalla oppimista tukeva arviointi ja summatiivisen arvioinnin tilalle opitun arviointi • Numeroarvioinnin aikaistaminen uudelleen harkintaan. Oppimisen tutkimus ei tue aikaistamista. Kommentteja luvuittain 6.1. Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa Arvioinnin käsitteenmäärittely on opetussuunnitelman yhdenmukaisen toteutumisen kannalta erittäin tärkeää. Tässä kappaleessa viitataan perusopetuslain määritelmiin. Niitä ei tässä yhteydessä voida muuttaa, mutta niiden painopiste ei ole linjassa opetussuunnitelman oppimiskäsityksen kanssa. Oppimiskäsityksen ydin on oppimisen prosessien kehittymisessä erilaisissa yksilöllisissä ja sosiaalisissa oppimistilanteissa. Arvioinnin kohteena tulisikin olla oppiminen eikä opiskelu. vrt. - Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi). Tähän yhteyteen kirjoitettuna formatiivinen arviointi=opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä itsearvioinnin taitojen kehittäminen. Tarvitaanko sanaparia formatiivinen/summatiivinen arviointi lainkaan vai olisiko parempi käyttää kuvaavampia termejä ”oppimista tukeva arviointi” (assessment for learning) ja ”opitun arviointi” (assessment of learning)? Uusien käsitteiden käyttö tukisi arviointikulttuurin muutosta kuvatessaan itsessään jo arvioinnin tehtävää. Viimeinen kappale on tässä yhteydessä turha. Sen voisi tiivistettynä siirtää otsikon 6.2. alle. 6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet Tähän alkuun ”Opetuksen järjestäjä seuraa arvioinnin tehtävien ja periaatteiden toteutumista kouluissa sekä tukee yhtenäisen arviointikulttuurin kehittymistä.” On hyvä, että tässä kohti määritellään arvioinnin yleiset periaatteet. Perusopetuslaki ja asetus painottavat arvioinnin tehtävinä opiskelun kehittämistä ja sen tuloksia. Opetussuunnitelma painottaa enemmän oppimista ja sen kehittymistä. Nyt kuvatuissa periaatteissa painottuu vahvasti se, että osaamista voidaan monipuolisesti osoittaa ja sen mittaaminen tulee tehdä tasapuolisesti. Periaatteet siis alleviivaavat opitun arvioinnin tasapuolisuutta, joka on tietysti erityisen tärkeää päättöarvioinnin kohdalla. Mukaan olisi tärkeää lisätä periaatteita, joilla korostetaan oppimista tukevan arvioinnin merkitystä! Esimerkiksi: ”Ohjaavan arvioinnin toteuttamisessa on tärkeä huomata, että oppijan saaman palautteen tulee vahvistaa pystyvyyden tunnetta sekä kannustaa ja ohjata kehittymiseen.” 6.3 Oppimisen ja osaamisen arviointi Tässä kappaleessa jatkuvat edelleen aikaisemmat formatiivisen arvioinnin kuvauksen haasteet 6.3.1 Formatiivinen arviointi Formatiivisen arvioinnin kuvaus on aiempaa parempaa esim. ” Formatiivinen arviointi auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään niin, että oppimiselle ja opiskelulle asetetut tavoitteet voivat toteutua” Kuitenkin mm. lause ” Palautteen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään oppimisen tavoitteet, hahmottamaan oma edistymisensä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä se, miten voi parantaa suoriutumistaan suhteessa tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. ” ulkoistaa mm. tavoitteen asettamisen oppijan ulkopuolelle. Opetussuunnitelman hengen mukaista on, että oppilaat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja ovat aktiivisia toimijoita omassa oppimisessaan. Formatiivisen tai oppimista tukevan arvioinnin kuvauksessa tämän tulisi näkyä. Esim. ”palautteen tulee auttaa oppilasta muodostamaan oppimiselleen tavoitteita ja tarkkailemaan omaa edistymistään suhteessa niihin työskentelynsä aikana…”. Opettajan tehtävä on huomata opetussuunnitelman tavoite ja ohjata lasta itse muodostamaan omia oppimis-/työskentelytavoitteita opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeinen kysymys arviointikulttuurin muuttamisessa on se, mihin formatiivinen arviointi kohdistuu: ulkoa määriteltyihin opetussuunnitelman tavoitteisiin vai oppijan itse muodostamiin oppimis- /työskentelytavoitteisiin. Jos palautetta annetaan ensimmäisestä, tuetaan kärjistäen sanottuna suorittamista. Jos palautetta annetaan jälkimmäisestä, tuetaan strategisen oppimisen kehittymistä. Jälkimmäinen on linjassa opetussuunnitelman oppimiskäsityksen kanssa. 6.3.2 Summatiivinen arviointi Summatiivisen arvioinnin kuvaus on selkeä. Tällaisenaan teksti jättää kuitenkin sen vaikutelman, että summatiivinen arviointi=oppimisen päätteeksi tehtävä opitun mittaaminen + arvosana. Tekstissä ei kuvata sitä, millainen merkitys summatiivisella arvioinnilla on opiskelun aikana. Oppimisen kehittymisen näkökulmasta tieto omasta edistymisestä tavoitteiden suunnassa on tärkeää myös silloin, kun voi vielä tehdä ”korjausliikeitä” ennen lopullista mittauspistettä. (Formatiivinen ja summatiivinen) Oppimista tukeva arviointi ja opitun arviointi kulkevat luokkahuoneissa käsikädessä ja tukevat toisiaan. 6.4 Työskentelyn arviointi Selkeä 6.5 Käyttäytymisen arviointi Selkeä 6.6 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana 6.6.1 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Hyvä. Ohjaa myös varhaisen tuen antamiseen. 6.6.2 Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan ok 6.7 Arvioitavat oppiaineet kunkin lukuvuoden päätteeksi Monialaiset oppimiskokonaisuuden ovat pieni osa lukuvuoden toimintaa. Niistä tehdyt erilliset arviointikirjaukset saattavat korostaa niiden merkitystä liikaa lukuvuosiarvioinnissa. Mitä menetettäisiin, jos kirjaus jäisi tästä pois? Muilta osin selkeä luku. 6.8 Perusopetuksen päättöarviointi ok 6.8.1 Päättöarvosanan muodostaminen ok 6.8.2 Päättöarviointi erityisessä tuessa ok 6.9 Arvioitavat oppiaineet päättöarvioinnissa ok 6.9.1 Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi ok 6.9.2 Valinnaisten aineiden arviointi Pois viimeinen kappale ja tilalle viittaus kappaleeseen 6.13.1. 6.9.3 Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi ok 6.10 Päättöarvosanojen korottamismahdollisuudet ok 6.11 Oppilaan poissaolot ja arviointi ok 6.12 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu ok 6.13 Todistukset 6.13.1 Sanallinen ja numeroarviointi todistuksissa Nyt määritellään numeroarvioinnin alkavan jo neljännen luokan väliarvioinnista alkaen. Oppimisen tutkimuksesta ei löytyne tälle perusteita eikä opetussuunnitelman oppimiskäsityksestäkään. Vastaperusteita kyllä löytyy. Millä perustellaan numeroarviointiin pakottamisen aikaistaminen? Suosittelemme kriteeriteerien laadintaa opettajien arviointityön tueksi, mutta pitäisimme sanallisen/numeerisen arvioinnin käytön edelleen koulutuksen järjestäjien päätösvallassa kahdeksanteen vuosiluokkaan saakka. Nyt muutos ei tietääksemme perustu tutkimustietoon, vaan johonkin muuhun. 6.13.2 Lukuvuositodistus 6.13.3 Välitodistus Varsinkin välitodistusten osalta numeroarviointiin pakottaminen neljänneltä luokalta alkaen tuntuu hyvin erikoiselta ratkaisulta. 6.13.4 Erotodistus ok 6.13.5 Perusopetuksen päättötodistus ok 6.14 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset ok 6.15 Paikallisesti päätettävät asiat ok Liite 1. ESIMERKIT TODISTUSMERKINNÖISTÄ 19 Oulussa 13.12.2019 Oulun yliopisto
      • Suomen Rehtorit ry
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Suomen Rehtorit ry Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki Asia: Suomen Rehtorit ry:n lausunto perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppilaan arviointia käsittelevästä luvusta Viite: Opetushallituksen lausuntopyyntö perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämiseksi (sähköposti 26.11.2019 Suomen Rehtorit ry:lle) Aluksi Suomen Rehtorit ry haluaa todeta pitävänsä erittäin hyvänä, että Opetushallitus on päättänyt täsmentää Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 arviointia. Asia on hyvin ajankohtainen ja herättänyt paljon kysymyksiä. Täsmennykset antavat vastauksen moniin koulujen rehtoreilta ja opettajilta esiin tulleisiin kysymyksiin. Luonnos nostaa ansiokkaasti esille koulun arviointikulttuurin ja opettajien välisen yhteistyön merkityksen, mikä on erinomainen asia. Tämän asian tiedostaminen varmistaa oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen arvioinnin. Suomen Rehtorit ry pitää perusteltuna ja välttämättömänä, että luonnos nostaa esille arviointiprosessin tärkeimmän lähtökohdan, tavoitteet. Ilman tavoitteita ja niistä johdettuja kriteereitä ei arvioinnista voida puhua. Summatiivisen arvioinnin tulee aina perustua julkilausuttuihin tavoitteisiin. On myös hyvä, että luonnos kiinnittää huomiota läpinäkyvyyteen. Oppilaan tulee aina olla tietoinen asetetuista tavoitteista ja niistä kriteereistä, joita tavoitteeseen pääseminen edellyttää. Luonnoksen ansioiksi voidaan myös lukea, että se määrittelee täsmällisesti opettajan dokumentointivelvoitteen summatiivisen arvioinnin yhteydessä. Tavoitteisiin johtavaa oppimista seurataan luonnoksen mukaan formatiivisella arvioinnilla. Formatiivisen arvioinnin merkitys on kuvattu selkeästi ja todettu, että formatiivista arviointia ei tarvitse dokumentoida, mikä on erittäin tärkeää. Toisaalta voidaan kysyä, tulisiko luonnoksen ottaa kantaa myös diagnostiseen arviointiin, jolla mitataan oppilaan lähtötasoa kunkin oppimiskokonaisuuden alussa. Diagnostinen arviointi, joka perustuu tavoitteisiin, antaa opettajalle mahdollisuuden opettaa kutakin oppilasta hänen lähtökohtansa huomioon ottaen. Luonnos nostaa ansiokkaasti esille myös oppilaan ja kodin roolin arviointiprosessissa. On tärkeää, että oppilaan ja vanhempien rooleja kirkastetaan. Tähän asiaan esitetty vastaa erittäin hyvin. On myös hienoa, että maahanmuuttajataustaisen ja vieraskielisen oppilaan arviointiin on annettu luonnoksessa selkeät suuntaviivat, kuten myös tukea saavien oppilaiden arviointiin. Kuitenkin se, milloin oppilas siirtyy opiskelemaan erityisten painoalueiden mukaisesti, vaatii vielä täsmennystä. Lisäksi luonnoksen ansioksi voidaan lukea se, että se selkiyttää merkittävästi monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointia. Luvussa 6.8.1 puhutaan päättöarvioinnin kokonaisuudesta. Tämä asia herättää edelleen paljon kysymyksiä, johin luonnos ei anna täsmällistä vastausta, vaikkakin siinä on mainittu muun muassa seuraavaa: ”Ne oppiaineiden tavoitteet, jotka on opiskeltu ja osaaminen osoitettu vuosiluokilla 7 ja 8, otetaan huomioon päättöarviointia tehtäessä.” Lukuun 6.11 on täsmennetty oppilaan poissaolojen vaikutusta arviointiin. Täsmennys sairaana olevan oppilaan arviointiin on erittäin kannatettava. Lisäksi luvussa 6.13.1 on määritelty yhtenäinen numeroarviointiin siirtyminen valtakunnan tasolla, mikä tukee erinomaisesti oppilaiden tasa-arvoisuutta perusopetuksessa. Luvussa on myös selkeästi linjattu, onko kyseessä sanallinen vai numeerinen arviointi. Kokonaisuutena katsoen lausunnolla oleva luonnos on erinomainen tuki rehtorin näkökulmasta arviointiprosessille. Se selventää ja painottaa arvioinnin tärkeimpiä kohtia ja samalla antaa vastauksia erilaisiin poikkeuksellisiin arviointitilanteisiin. Helsingissä 5.12.2019 Antti Ikonen Puheenjohtaja Suomen Rehtorit ry Finlands Rektorer rf
      • Suomen Kuntaliitto ry, Erityisasiantuntija, opetus ja kulttuuri, Sjöström Mari
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Kuntaliitto kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa: Opetushallitus on valmistellut vuodesta 2018 lähtien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämistä. Taustalla on Opetushallituksen tekemä seuranta ja arvio opetussuunnitelman perusteiden täytäntöönpanosta ja toimivuudesta sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointihankkeen tulokset. Tehdyt seurannat antavat viitteitä siitä, että arvioinnin periaatteet ja käytänteet vaihtelevat opetuksen järjestäjien välillä. Opetushallitus on näin ollen katsonut tarpeelliseksi täsmentää linjauksia, jotta oppilaiden arvioinnin yhdenvertaisuus ja vertailukelpoisuus vahvistuisi. Uudistustyö on aikataulutettu siten, että uudet koko perusopetusta koskevat arvioinnin linjaukset (luku 6) ja arvioinnin toteutukseen liittyvä määräykset otetaan käyttöön 1.8.2020 ja uudet oppiaineittaiset arvioinnin kriteerit tulevat voimaan 1.8.2021. Opetushallitus on oman työnsä tueksi pyytänyt avoimesti ja laajasti palautetta nykyisistä opetussuunnitelman perusteiden arviointilinjauksista ja kriteereistä. Kuntaliitto pitää hyvänä, että Opetushallitus seuraa ja arvioi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toimivuutta. On myönteistä, että perusteita arvioitaessa ja niistä tehtävää yhteenvetoa käsiteltäessä opetuksen järjestäjien näkemykset otetaan huomioon, jotta toimeenpanijoiden havainnot ja kerätty tieto saadaan hyödynnettyä koulutusjärjestelmää kehitettäessä. Kunnat opetuksen järjestäjinä ovat erilaisia ja opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanon kannalta opetussuunnitelman perusteet tulee laatia siten, että opetuksen järjestäminen voidaan toteuttaa paikallisiin olosuhteisiin sopivalla tavalla. Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että Opetushallituksen johtopäätös päivitystarpeesta on tullut varsin ripeällä aikataululla ottaen huomioon, että nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on otettu käyttöön porrastetusti 1.8.2016 alkaen. Yhdeksännen vuosiluokan osalta uusia perusteita noudatetaan pääsääntöisesti 1.8.2019 alkaen. Oppilaiden päättöarviointia ei ole kertaakaan tehty nykyisiin perusteisiin pohjautuen. On myös hyvä tiedostaa, että valtionneuvoston päätöksen myötä (20.9.2018) opetuksen järjestäjät ovat syksyn 2019 aikana päivittäneet A1-kielen oppimäärän tavoitteet ja sisällöt Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteisiin tehtyjen muutosten perusteella. Muutetut paikalliset opetussuunnitelmat A1-kielen opetuksen osalta tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.1.2020. On tärkeää tunnistaa, että onnistunut opetussuunnitelman täytäntöön pano edellyttää riittävän valmisteluajan lisäksi taloudellisia ja henkilöstöresursseja kunnissa. Monet lausunnonantajat ovat lausunnoissaan keskittyneet sisällöllisiin kysymyksiin. Kuntaliitto keskittyy omassa lausunnossaan tarkastelemaan esimerkinomaisesti, kuinka muutettu luku 6 on mahdollista toteuttaa käytännössä suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Sen lisäksi Kuntaliiton lausunnon lähtökohtina ovat perusopetuslain 14 §, jossa säädetään Opetushallituksen toimivallasta sekä arviointia koskevat säädökset perusopetuslaissa (22 §) ja perusopetusasetuksessa (10-14 §, 19 §). Kuntaliitto toteaa, että luonnoksessa on nähtävissä pyrkimys täsmentää oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointia nykyisestä. Luonnos sisältää samoja tai vastaavanlaisia kirjauksia, joita tällä hetkellä noudatetaan. Kuntaliitto pitää luonnoksessa olevia täsmennyksiä oikeansuuntaisina. Arviointiperiaatteet ja -käsitteet ovat yleisesti selkiytyneet ja kuvailevan tekstin määrä vähentynyt. Kuntaliitto pitää onnistuneena ratkaisuna, että yhteen lukuun (6.15.) kootaan pai-kallisesti päätettävät asiat. Kuntaliitto korostaa, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tulee selkeästi käydä ilmi, mikä on velvoittavaa normitekstiä ja mitä halutaan noudatettavaksi. Perusteet muodostavat normin, jonka toteuttamisesta opetuksen järjestäjä tai yksittäinen viranhaltija ei voi poiketa. Viitteet arviointia koskeviin säädöksiin tulee luvussa 6 olla johdonmukaisesti esillä. Kuntaliiton mukaan luonnoksessa on muotoiluja, joita tulisi välttää arviointiluvussa. Esimerkkinä mainittakoon luvussa 6.6.1. ”riittävän varhain annetusta tuesta huolimatta…” tai luvussa 6.7 ”oppimäärää yksilöllistettäessä on otettava huomioon päätöksen vaikutus…” Lauseet lisäävät perusteissa jo nyt esiintyvää päällekkäisyyttä ja toistoa. Luvussa 7 koskien oppimisen ja koulunkäynnin tukea todetaan jo, että ”Oppiaineen oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineesta vapauttaminen tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille tulee selvittää näiden toimenpiteiden vaikutukset jatko-opintoihin”. Vastaavaa toistoa löytyy erityisen tuen oppilaan arvioinnista. Kuntaliitto ehdottaa, että Opetushallitus poistaa luonnoksessa olevat päällekkäisyydet ja tarkastelee erityisesti, miten erityisen tuen oppilaan arviointia koskevat osiot saadaan tiiviimmin sisällytettyä arviointilukuun. Esimerkiksi erityisen tuen oppilaan päättöarviointia koskevassa luvussa (6.8.2.) olevat kirjaukset ovat selkeitä ja toimivia. Kuntaliitto pitää hyvänä, että Opetushallitus on pyrkinyt luvussa 6.2 kirjaamaan arvioinnin yleiset periaatteet, joita perusopetuksessa tulee noudattaa. Myös arviointikriteereiden määrittely on konkreettinen keino saavuttaa vahvempi yhdenvertaisuus. Kuntaliiton mukaan luku sisältää jonkin verran kirjauksia, jotka ovat hyvinkin yksityiskohtaisia ja osittain ristiriitaisia. Kuntaliitto ei näe perusteltuna arviointiperiaatteita kuvattaessa tuoda esille, että arviointi on opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline sekä edellyttää opettajien keskinäistä yhteistyötä. Perusopetusasetuksen 13 § 1 mom. todetaan, että oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta oppilaan opettaja tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Luonnoksessa on muualla todettu riittävän yleisellä tasolla, että arviointi edellyttää opetuksen järjestäjältä yhtenäisiä periaatteita ja käytänteitä sekä yhteistyötä koulussa ja kotien kanssa. Arvioinnin monipuolisuudesta todetaan, että ”monipuolinen arviointi perustuu eri arviointimenetelmin saatuun ja pidemmältä opiskeluajalta huomioon otettuun näyttöön”. Kuntaliitto katsoo, että käsite pidemmästä opiskeluajasta on liian tulkinnanvarainen ja voi muodostua opetuksen järjestäjille haastavaksi toteuttaa. Tulkinnanvaraisuus vähenisi jo sillä, että sana ”pidemmältä” poistettaisiin. Arviointiperiaatteissa on nostettu esille seikkoja, joita tulee ottaa huomioon arvioinnin lähtökohdissa. Luonnoksessa mainitaan esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset ja vieraskieliset oppilaat, tukea tarvitsevat oppilaat tai tilanteet, jossa oppilaan ikä ja edellytykset tulee erityisesti ottaa huomioon. Kuntaliitto pitää ymmärrettävänä, että Opetushallitus on pyrkinyt perusteissa kuvailemaan tai halunnut täsmentää arviointiin vaikuttavia ja huomioitavia tekijöitä. Kuntaliitto toivoo, että tämän tyyppisiä kirjauksia vielä tarkasteltaisiin uudelleen koko luku 6 osalta. Periaatteiksi tämän tyyppiset nostot ja kategorisoinnit ovat yksityiskohtaisuuteen meneviä ja voivat saada liiallisen painoarvon. Kuntaliiton näkemyksen mukaan periaatteisiin so-veltuvampia kirjauksia on ”Arviointikäytännöt tulee suunnitella ja toteuttaa oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Tällöin otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehditaan siitä, ettei osaamisen osoittamiselle ole esteitä.” Kuntaliitto pitää hyvänä ratkaisuna, että oppimisen ja osaamisen arviointi on kokonaisuudessaan luvussa 6.3. jaoteltu nykyistä selkeämmin. Kuntaliiton mukaan luonnos sisältää muutoksia, jotka vähentävät opetuksen järjestäjän paikallisesti päätettävien asioiden määrää. Kuntaliiton mukaan asiasta tulee tehdä vaikutustenarviointi, sillä opetuksen järjestäjä vastaa opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanosta paikallisesti sekä arvioinnin yhteneväisyydestä ja arvioinnin toteutumisen seurannasta. Kuntaliitto katsoo, että nämä yksittäiset huomiot osoittavat, että luonnosta tulee vielä tietyiltä osin muokata. Sen lisäksi muutokset opetuksen järjestäjien paikallisesti päätettäviin asioihin eli paikallisen päätäntävallan supistaminen ja lisääntyvät velvoitteet edellyttävät vaikutustenarviointia. Kuntaliiton näkemyksen mukaan on tärkeää tunnistaa, että perusteissa tulee kyetä pysyttäytymään riittävän yleisellä tasolla, jotta sen pohjalta laadittua paikallista opetussuunnitelmaa pystytään toteuttamaan hyvinkin erilaisissa olosuhteissa eri puolilla maata. Ns. mekaaninen ajatus paikallisesti päätettävien asioiden vähentämisestä ei välttämättä ole ratkaisu sille, että arviointi yhtenäistyy. Kuntaliitto muistuttaa myös siitä, että opetuksen järjestäjille ja opettajille voidaan laatia erillistä tukimateriaalia. Lausunnon keskeinen sisältö 1) Luonnos on pääpiirteittäin hyvä ja kannatettava, mutta vaatii edelleen täsmentämistä. 2) Opetussuunnitelman perusteisiin esitetyt muutokset, jotka vaikuttavat opetuksen järjestäjien paikallisesti päätettäviin asioihin edellyttävät vaikutustenarviointia ottaen huomioon sille asetetut tavoitteet vahvistaa yhdenvertaisuutta ja yhtenäistää arviointia.
      • Steinerkasvatuksen liitto ry
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • LAUSUNTO: Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen Asia: Steinerkasvatusliiton lausunto Opetussuunnitelman perusteiden lukuun Arviointi Viite: Opetushallituksen asiatunnus OPH-2607-2019 Steinerkasvatuksen liitto esittää, että Opetussuunnitelman perusteiden Arviointi -luvussa otetaan huomioon steinerkoulujen erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva erityistehtävä ja mahdollistetaan pelkän sanallisen arvioinnin jatkaminen perusopetusvaiheen 6.luokan loppuun asti. Arviointi -luvussa kuvataan oppilasarvioinnin tavoitteita tavalla, jotka ovat täysin linjassa myös steinerkasvatuksen arvojen kanssa. Katsomme, että steinerkasvatuksen keinoilla saavutetaan arvioinnin tavoitteet ilman numeroarviointia luokilla 1-6. Summatiivinen sanallinen arviointi lukuvuositodistuksessa ymmärretään steinerkouluissa tavoitteiden saavuttamista kuvailevana tekstinä, joka kertoo oppijalle hänen ikätasoaan vastaavasti ja kannustavasti hänen osaamisensa. Tämän informaation tiivistäminen yhdeksi numeroarvosanaksi ei ole pedagogisesti mielekäs ratkaisu. Myöskään numeroarvosanan ja steinerpedagogisen käytännön mukaisen sanallisen arvioinnin yhdistäminen ei ole sovitettavissa yhteen. Koulussa ja myös arvioinnissa on tärkeätä turvata oppilaalle oppimisen ilo ja sisäinen motivaatio oppimista kohtaan. Steinerkouluissa on arvioitu oppilaita sanallisesti jo sata vuotta. Euroopassa mm. Tanskassa, virallinen koulujärjestelmä on hyväksynyt steinerkoulujen arviointimenetelmät lukion loppuun asti, ja opiskelijoilla on mahdollisuus siirtyä jatko-opintoihin portfolio-todistuksella. Suomalainen koulujärjestelmä on aina ollut avoin kehittämiselle ja oppilaan kasvamisen parhaaksi tehtävälle työlle. Lainsäätäjän tahto pitää yllä erityistehtävän saaneita kouluja näkyy mm. Hallituksen esityksessä HE 86/1997. Toivomme, että jatkossakin pystytään näkemään erilaisten ratkaisujen ja toimintatapojen arvo. Yhteistyöterveisin Steinerkasvatuksen liitto Helena Sandell Pia Pale Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopiston Koulutuksen arvointikeskus
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen lausunto aiheesta Opetushallitus: Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen Lausuntopyynnön diaarinumero: OPH/2607/2019 Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksessa paneuduttiin huolellisesti luonnoksen ensimmäisen version kommentointiin ja kommentoitu luonnosteksti-pdf lähetettiin Opetushallitukseen 11.10.2019. Kommentoidun luonnoksen lisäksi kirjoitimme saatekirjeen (ks. alla) kohdistaen huomion luonnoksessa esiintyvään vaihtelevaan käsitteiden käyttöön ja kielenhuollolliseen viimeistelyyn. Nyt luettuamme lausuntopyynnön kohteena olevan Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen –luonnoksen havaitsimme, että teksti sisältää edelleen joitakin epätäsmällisyyksiä, joihin olimme jo kohdistaneet huomiomme. Toivomme, että aikaisemmin kommentoimaamme luonnokseen kiinnitetään kertaalleen huomiota ja saatekirjeemme luonnokseen kohdistuvat yleiset huomiot tarkistettaisiin systemaattisemmin. Saatekirje 11.10.2019 lähetetyn kommentoidun luonnoksen ohessa: Luonnos kaipaa nähdäksemme yhdenmukaistamista ja stilisointia käytettyjen sanojen/käsitteiden suhteen: esimerkiksi yksiköllisten vs. monikollisten sanojen käyttäminen [oppilas/oppilaat; opettaja(t); koulu(t)]. Adjektiivien käyttämistä voisi myös tarkentaa: mitä esimerkiksi tarkoittaa ”riittävästi” tietoa? Tekstissä esiintyy myös käsitteitä, joiden on ilmeisesti tarkoitus viitata samaan asiaan. Näitä ovat esimerkiksi käytänne/käytäntö, suoritus/suoriutuminen/osaaminen/näyttö sekä osin jopa arviointi/palaute, mistä keskustelimme runsaasti työpajoissa. Yleisenä huomiona (koskee koko opetussuunnitelman perusteita) tekstistä voidaan myös sanoa, että sisällöt on kirjattu lähinnä ns. yleisopetuksen näkökulmasta jättäen yksilöllisemmin opintoja suorittavat oppilaat sivuviitteiksi. Lisäksi havaitsimme, että aikaisemmista kommenteistamme oli jäänyt uupumaan seuraavan lauseen epätäsmällisyyden kommentointi: Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa, eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Tämän lausunnon lisäksi kommentoitu luonnos on lähetetty sähköpostitse Opetushallitukseen. Lausunnon valmistelija: Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus, Kasvatustieteellinen tiedekunta Dekaani Johanna Mäkelä Esittelijä Jaana Fränti
      • Turun yliopisto, Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunta
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan lausunto perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppilaan arviointia käsittelevästä luvusta 6, 25.11.2019 päivätystä luonnosversiosta Tiivistelmä Arvioinnin periaatteiden käsittely perusopetuksen opetussuunnitelmassa on erittäin oleellista, jotta kouluissa toteutettaisiin arviointia yhtenäisesti. Lausunnossa tarkastellaankin opetussuunnitelmassa esille nostettuja periaatteita, niiden suhteita toisiinsa, ansioita sekä mahdollisuuksia varmistaa periaatteiden toteutumista arviointikäytännöissä. Lausunnossa pohditaan myös arvioinnin ydintehtäviä ohjata ja kannustaa opiskelua sekä määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut oppimiselle asetetut tavoitteet. Suurennuslasin alle asetetaan erityisesti formatiivinen ja summatiivinen arviointi sekä itse- ja vertaisarviointi. Arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arviointi on erittäin merkityksellinen sekä oppimisen että opettamisen näkökulmista, joten arviointia käsittelevän perusopetuksen opetussuunnitelman luvun sisältö ulottaa vaikutuksensa moniin keskeisiin asioihin kouluarjessa. Jotta kouluissa toteutettaisiin arviointia yhtenäisesti, arvioinnin periaatteiden käsittely perusopetuksen opetussuunnitelmassa on erittäin oleellista. Alalukuun 6.2. Yleisiä arvioinnin periaatteita onkin koostettu aikaisempaa selvemmin arvioinnin tärkeitä periaatteita eli arvioinnin yhdenvertaisuutta, tavoite- ja kriteeriperustaisuutta, suunnitelmallisuutta, johdonmukaisuutta, monipuolisuutta sekä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisuutta. Periaatteissa korostetaan myös arvioinnin edellyttämää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta. Seuraavaksi tarkastellaankin opetussuunnitelmassa esille nostettuja periaatteita, niiden suhteita toisiinsa, ansioita sekä mahdollisuuksia varmistaa periaatteiden toteutumista arviointikäytännöissä. Arvioinnin yhdenvertaisuus, tavoite- ja kriteeriperustaisuus, suunnitelmallisuus, johdonmukaisuus, monipuolisuus sekä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisuus Yhdenvertaisuuden voimakas korostaminen on erittäin perusteltua, jotta arviointi ei lisäisi eriarvoisuutta oppilaiden kesken. Koska yhdenvertaisuus liittyy läheisesti tavoite- ja kriteeriperustaisuuteen, tätä periaatetta voisi käsitellä vielä selvemmin yhdenvertaisuuden kanssa yhdessä tai ainakin heti sen jälkeen. Näin tavoite- ja kriteeriperustaisuus nostettaisiin vielä vahvemmin esiin yhdenvertaisuuden tärkeänä lähtökohtana. Arvioinnin tavoite- ja kriteeriperustaisuutta tarkasteltaessa painotetaan, että arviointi tehdään suhteessa opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja niiden pohjalta paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin tavoitteisiin. Pyrittäessä yhdenvertaisuuden lisäämiseen kuntien välillä, tulee myös näitä paikallisia tarkennuksia tarkastella huolellisesti. Oppilaiden arviointikokemusten yhdenvertaisuuden lisäämiseksi olisi oleellista varmistaa myös arviointiperiaatteiden ja käytäntöjen yhtenäisyys koulun sisällä, näkökulma, jota luonnoksessa korostetaan suunnitelmallisuutta ja johdonmukaisuutta tarkasteltaessa. Arvioinnin periaatteista ja niiden käytännön sovelluksista keskustelu koulun ja kunnan tasoilla voisi parhaimmillaan tehokkaasti edistää arvioinnin yhdenvertaisuuden toteutumista, toimivien arviointikäytäntöjen leviämistä sekä opettajien välistä yhteistyötä. Arvioinnin suunnitelmallisuutta ja johdonmukaisuutta kuvattaessa tarkastellaan myös arvioinnin kohdetta seuraavasti ”Arvioinnin tulee kohdistua vain siihen, mitä opetussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, opetettu ja opiskeltu”. Koska opetussuunnitelmassa asetetaan tavoitteet, mutta ei varsinaisesti opeteta eikä opiskella, olisi hyvä tarkentaa, mitä näillä tarkoitetaan. Yhdenvertaisuutta tarkasteltaessa painotetaan, että ”Jokaisen oppilaan tulee saada tietää, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen oppimistaan ja osaamistaan arvioidaan.” Tämä on toki tärkeää, mutta liittyy enemmän muihin arvioinnin periaatteisiin, kuten osallisuuteen, johdonmukaisuuteen ja monipuolisuuteen. Yhdenvertaisuuden yhteydessä korostettuna on vaarana, että yhdenvertaisuuden sijaan korostuukin arvioinnin yksilöllisyys, jota kuvaavat kunkin oppilaan omat tavoitteet ja hänelle soveltuvat arviointimenetelmät. Arvioinnin monipuolisuuden alleviivaaminen edistää toteutuessaan hyvin arvioinnin yhdenvertaisuutta, sillä sen avulla voidaan saada mahdollisimman monipuolinen kuva oppimisesta ja osaamisesta. Ohjeissa korostetaan, että arviointikäytänteet ja menetelmät tulee valita arvioinnin tehtävän ja oppimisen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Jotta arviointi tukee oppilaiden yhdenvertaisuutta, on oivallista, että monipuolisuutta tarkastellaan myös oppilaiden erilaisuuden näkökulmasta siten, että käytetyt arviointimenetelmät antaisivat kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet osoittaa oppimistaan ja osaamistaan siitä huolimatta, että erilaiset arviointimenetelmät selvästi suosivat ja haastavat eri-ikäisiä ja eritaitoisia oppilaita erilaisin tavoin. Erityisen arvokasta on painottaa monista erilaisista syistä heikosti koulussa menestyvien oppilaiden oikeutta osoittaa osaamistaan vaihtoehtoisin tavoin ilman arviointikäytäntöjen aiheuttamia esteitä. Lukuisia opettajien ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia sisältyy arvioinnin pohtimiseen opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin välineenä, jonka avulla opettaja suuntaa opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti sekä määrittää moniammatillisen tuen tarvetta. Luonnoksessa myös korostetaan, että ”opettajien keskinäinen yhteistyö on välttämätöntä arvioinnin johdonmukaisuuden toteutumiseksi”. Jotta ohje kannustaisi opettajia tekemään yhteistyötä arviointikäytäntöjen kehittämiseksi, olisi hyvä avata hieman tarkemmin esimerkinomaisesti erilaisia tapoja, miten opettajat voisivat tehdä johdonmukaista ja suunnitelmallista yhteistyötä arvioinnissa esimerkiksi saman oppiaineen tai vuosiluokan opettajien kesken. Opettajien keskinäistä yhteistyötä voisi tarkastella myös osana kokonaisuutta Arvioinnin edellyttämä avoimuus, yhteistyö ja osallisuus. Arvioinnin edellyttämä avoimuus, yhteistyö ja osallisuus Luonnoksessa nostetaan arvioinnin edellyttämää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta tarkasteltaessa erinomaisesti opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus sekä palautteen antaminen tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi. Opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus on kiistatta ohjaustyön ytimessä, mutta samalla oppimista tukevan vuorovaikutuksen rakentamista erilaisten oppilaiden kanssa voidaan pitää opettajan työn suurimpana haasteena. Palautteella on tärkeä, mutta monimutkainen oppimista ohjaava rooli. Vuorovaikutuksen ja palautteen antamisen haasteita sivutaan luonnoksessa lyhyesti nostamalla keskiöön oppilaiden osallisuuden mahdollistaminen, vahvuuksien tunnistaminen ja rohkaiseminen. Jotta vuorovaikutus ja palaute edistäisivät yhdenvertaisesti kaikkien oppilaiden oppimistavoitteiden saavuttamista, kannattaisi vuorovaikutuksen positiivista tulokulmaa painottavaa ajatusta vahvistaa esimerkiksi seuraavaan tapaan: Opettajan tulee toimiessaan oppilaide kanssa vuorovaikutuksessa pyrkiä löytämään oppilaiden vahvuuksia ja kannustavalla palautteella rohkaista taitojen kehittymistä, jotta oppilaiden oppimistavoitteiden suuntainen osallisuus vuorovaikutuksessa voimistuisi. Oppilaiden osallisuuden lisääntyminen tuo heidän oppimistaan ja osaamistaan opettajalle näkyvämmäksi ja siten auttaa opettajaa entistä paremmin suuntamaan ohjaustaan oppilaiden tarpeisiin. Myös kodin ja koulun välisen yhteistyön tärkeys tuodaan esiin arvioinnin edellyttämää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta tarkasteltaessa. Arvioinnin avoimuuden lisäämiseksi ja siihen liittyvien ikävien yllätysten välttämiseksi on tärkeää, että ”Oppilaan ja huoltajan tulee saada riittävästi tietoa, miten oppilaan oppiminen ja osaaminen sekä työskentely ja käyttäytyminen edistyvät asetettujen tavoitteiden mukaan. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja siitä, miten niitä on sovellettu oppilaan arviointiin.” Jos näitä ohjeita noudatetaan oppimisprosessin aikana, oppilaalle voidaan tarjota koulussa tukea riittävästi ja riittävän varhain. Jotta myös huoltajat voisivat mahdollisuuksiensa mukaan tukea lapsensa oppimista, olisi tärkeää, että oppilaan lisäksi huoltajat saisivat tietoa oppimisen tavoitteista ja käytettävistä arviointitavoista oppimisprosessin alkaessa sekä edistymisestä oppimisprosessin aikana, ei vasta oppimisprosessin päätyttyä arvosanaan. Valitettavasti paikallisessa opetussuunnitelmassa täsmennettäväksi jätetään yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta sekä arvioinnista tiedottamisen muodot, vaikka näitä olisi ollut hyvä myös yleisemmällä tasolla viitoittaa, jotta kodin ja koulun yhteistyö paranisi. Arvioinnin tehtävät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppilaan arviointia käsittelevä luku alkaa alaluvulla 6.1. Arvioinnin tehtävät. Tässä osuudessa nostetaan esiin perusopetuslain ja -asetuksen pohjalta perusopetuksen oppilaan arvioinnin tärkeiksi tehtäviksi 1) ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja ja 2) määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Näitä voidaan pitää kaikenlaisen oppilaan arvioinnin ydintehtävinä, mutta osuudessa 6.1. tehtävä 1 on liitetty formatiiviseen arviointiin ja tehtävä 2 summatiiviseen arviointiin. Tällainen vahvasti formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin eroja korostava aloitus koko arviointiluvulle voi hämmentää lukijaa, sillä jatkossa kuitenkin painotetaan, että kaiken arvioinnin sekä palautteen antamisen tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin tavoitteisiin. Näin ollen myös oppimisen aikaisessa, formatiivisessa arvioinnissa korostuu tehtävä 2, jossa määritetään, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Tämän arvioinnin pohjalta sitten ohjataan ja kannustetaan opiskelua (tehtävä 1). Toisaalta myös summatiivisessa arvioinnissa pätee arvioinnin yleinen periaate, jonka mukaan arvioinnin avulla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti ja oppilaan mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Tällainen ohjaava, kannustava ja itsearviointitaitoja tukeva summatiivisenkin arvioinnin tehtävä korostuu, kun arviointia toteutetaan samassa oppiaineessa useampina ajankohtina, esim. eri vuosiluokilla. Jotta summatiivisen ja formatiivisen arvioinnin erot eivät korostuisi liiaksi heti arviointiluvun aluksi, toivottavaa olisi tämän erottelun esille nosto vasta arvioinnin yleisten periaatteiden kuvaamisen jälkeen alaluvussa 6.3, jossa näitä käsitteitä luonnosversiossa tarkastellaan tarkemmin uudelleen. Arvioinnin toisiaan tukevien ydintehtävien korostamiseksi, olisi tarpeen alleviivata, että molemmissa arviointitavoissa toteutetaan molempia arvioinnin toisiaan täydentäviä ydintehtäviä, vaikka korostus voikin vaihdella. Oppimisen, osaamisen ja työskentelyn arviointi Alaluvussa 6.3.1 Formatiivinen arviointi korostetaan ansiokkaasti arviointia oppimisen ohjaamisen näkökulmasta sekä oppilaan itse- ja vertaisarviointia. Koska itse- ja vertaisarviointi edellyttävät erittäin vaativia taitoja, on oleellista, että ohjeiden mukaisesti opettaja ohjaa näiden taitojen kehittymistä osana kaikkien oppiaineiden opiskelua. Koska formatiivisen arvioinnin tavoitteena on ”auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään niin, että oppimiselle ja opiskelulle asetetut tavoitteet voivat toteutua”, voisi itse- ja vertaisarvioinnin merkitystä korostaa siitä näkökulmasta, että se tekee opettajalle näkyväksi, miten oppilas arviointihetkellä ymmärtää omaa ja vertaistensa oppimista. Alaluvussa 6.3.2 Summatiivinen arviointi toistetaan jotainkin tavoite- ja kriteeriperustaisuuden periaatteita kuvattaessa käsiteltyjä asioita (arviointikriteerit, erityisen tuen päätöksellä opiskelevan oppilaan arvioiminen). Näille asioille olisi hyvä löytää yksi tehokas paikka. Alaluvun 6.4 Työskentelyn arviointi suhde luvussa 6.3. kuvattuihin summatiiviseen ja formatiiviseen arviointiin sekä itse- ja vertaisarviointiin on epäselvä. Alaluvussa 6.4. kerrotaan, että ”Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia ja arvosanan muodostamista. Työskentelyn arviointi perustuu opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa täsmennettyihin oppiaineiden tavoitteiden sisältämiin työskentelytaitojen tavoitteisiin. Työskentelyä ei siis arvioida oppiaineista erillisenä. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin perustuen oppiaineiden tavoitteisiin ja kriteereihin, tulee myös työskentely arvioitua.” Tekstin perusteella hämmentää työskentelyn arvioinnin suhde alaluvussa 6.3.2. kuvattuun summatiiviseen osaamisen arviointiin. Onko työskentelyn arviointi niin erillinen kokonaisuus, että sille tarvitaan erillinen alaluku? Yllä lainatussa tekstissä arvioinnin kohteena on muusta ohjetekstistä poiketen oppiaineen arviointi. Ehkäpä tässäkin arvioidaan kuitenkin oppilaan osaamista, joten se kannattaa korjata tekstiin. Summatiivisen arvioinnin yhteydessä todetaan, että ”Opettajan tulee dokumentoida arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan lukuvuosiarvioon tai arvosanaan.” Jos työskentelytaidot vaikuttavat arvosanaan, tulee selventää, miten niiden osaamista dokumentoidaan. Työskentelyn arvioinnin kerrotaan kohdistuvan oppilaan osaamisen kannalta tulevaisuudessakin laajasti tärkeisiin työskentelytaitoihin, joilla ”tarkoitetaan taitoa työskennellä itsenäisesti ja yhdessä, taitoa suunnitella ja arvioida omaa työskentelyään, taitoa toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taitoa toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.” Oppilaan itsearviointitaidot näkyvät kouluarjessa taitona työskennellä itsenäisesti, suunnitella ja arvioida omaa työskentelyä sekä toimia vastuullisesti. Edellä luvussa 6.3.1. itsearviointi on kuvattu osaksi formatiivista arviointia ja todetaan, että ”Oppilaan tekemä itse- ja vertaisarviointi ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.” Luvussa 6.4. työskentelytaitoihin sisältyvät itsearviointitaidot määritellään arvosanaan vaikuttavaksi. Vertaisarviointitaidot näyttäytyvät kouluarjessa työskentelytaidoksi kuvattuna taitona työskennellä yhdessä ja toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa, joten myös niiden rooli osana formatiivista ja summatiivista arviointia hämärtyy. Tällainen ristiriitaisuus on erittäin tärkeä poistaa ohjetekstistä, jotta arvioijalle on selkää, vaikuttavatko kouluarjessa näkyvät itse- ja vertaisarviointitaidot sekä oppilaan itsestään ja vertaisistaan tekemät arviot arvosanaan vai eivät. Ehkäpä arvioinnin kohteena olevien taitojen ja arvioinnin suorittajien välistä eroa voisi korostaa. Yleisemmällä tasolla itse- ja erityisesti vertaisarvioinnin rooli arvioinnissa on selkiytymätön. Luonnoksessa arviointi kuvataan ensisijaisesti opettajan tehtäväksi, mutta muutamassa kohdin itsearvioinnin rinnalla vilahtaa vertaisarviointi ilman että niihin liittyviä käytäntöjä ja niiden haasteita pohditaan tarkemmin. Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana Alaluvussa 6.6.1 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain korostetaan tuen varhaisen antamisen tarpeellisuutta ansiokkaasti kun ”Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on riittävän varhain annetusta tuesta huolimatta hylätty.” Vuosiluokalle jättämiseen jätetään myös väljyyttä, jossa oppilaan saamaa tukea ei tarkastella: ”Oppilas voidaan myös jättää vuosiluokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos se katsotaan hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaiseksi.” Tässä yhteydessä olisi myös toivottavaa korostaa oppilaan oikeutta tarvitsemaansa tukeen sekä suunnitelmaa siitä, miten luokalle jättäminen tukee oppilaan yleistä koulumenestystä.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Rasinaho
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen Pyydettynä lausuntonaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK lausuu seuraavaa. Oppilaan oppimisen arvioinnin selkeyttämiselle on tarve. Selvitysten mukaan arvioinnin perusteet eivät aina ole oppilaille ja heidän huoltajilleen selkeitä. Lisäksi arvioinnissa on alueellisia, koulu- ja opettajakohtaisia eroja. Oppilaiden yhdenvartaisuuden näkökulmasta tarve arvioinnin yhdenmukaistamiselle on olemassa. Etenkin perusopetuksen päättöarvioinnin osalta selkeys ja yhdenvertaisuus korostuvat, kun oppilaat pyrkivät perusopetuksen jälkeen toiselle asteelle. SAK katsoo, että Opetushallituksen laatima esitys täsmennyksineen on kannatettava. Arvioinnin tarkoitus on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Oppilaan osallisuuden edistäminen, vahvuuksien tunnistaminen ja rohkaiseminen ovat keskeisiä rakennuspalikoita oppilaan minäkuvan ja oppijakäsityksen muodostumisessa. Näillä on ratkaiseva vaikutus oppilaan motivaatiolle sekä myöhemmälle opintopolulle, kiinnittymiselle jatko-opintoihin sekä työelämään. SAK pitää tärkeänä, että oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen ovat osa arviointia. Tästä näkökulmasta oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnissa tulee huomioida oppilaan erilaiset valmiudet, temperamentti sekä tuen tarpeet, kuten esim. erityisen tuen tarve tai oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä näiden edellyttämä tuki ja pedagogiikka. SAK katsoo, että summatiivisen ja formatiivisen arvioinnin periaatteet ja kriteerit tulee olla selkeät ja ennalta tiedossa kaikille osapuolille. Opintojen etenemisen osalta SAK toteaa, että oppilaan oikeuksien toteutumisen kannalta on tärkeää, että oppilas ja hänen huoltajansa saavat hyvissä ajoin tiedon opintojen etenemisestä. Tämä korostuu etenkin silloin, kun vuosiluokan mukainen eteneminen on vaarassa jäädä toteutumatta. Tällöin oppimista tukevista toimenpiteistä tulee sopia riittävän ajoissa. SAK katsoo, että esitys on tältä osin oikeansuuntainen. SAK pitää kuitenkin tärkeänä, että kouluarjessa on riittävät edellytykset selvittää opintojen etenemistä jarruttavat syyt ja taustatekijät sekä puuttua niihin. Etenkin kiusaamistapauksiin on reagoitava viipymättä. SAK pitää tärkeänä, että kodin ja koulun yhteistyö on nostettu esiin ja että siihen aidosti panostetaan koulujen arjessa, tarvittaessa myös moniammatillisesti. Oppilaan kotitaustan ja huoltajien sosioekonomisen aseman vaikutus opintomenestykseen on merkittävä. Uusimman PISA-selvityksen mukaan näiden vaikutus on Suomessa viime aikoina kasvanut. Koulun merkitys lasten ja nuorten yhteiskunnallisen eriarvoisuuden tasaajana on suuri. Oppilaan oppimisen arvioinnin on tuettava tätä tarkoitusta.
      • Suomen ortodoksinen kirkko, Kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Opetushallitus Lausuntopyyntö 13.12.2019 OPH/2607/2019 Suomen ortodoksinen kirkko kiittää mahdollisuudesta saada lausua näkemyksensä perusopetuksen oppilaan arvioinnista. Lausunnossa kiinnitämme huomiota pääasiassa uskonnon arvosanan muodostumiseen. Arvioinnin yleisen periaatteen mukaan sen tulee olla yhdenvertaista. Suomen ortodoksinen kirkko on huolissaan arvioinnin yhdenvertaisuuden toteutumisesta niissä kouluissa, joissa katsomusopetusta toteutetaan niin sanottuna yhteisopetuksena. Yhdelläkään näistä kouluista (esim, Turussa ja Helsingissä) ei ole virallista kokeilulupaa. Uskonnon eri oppimäärillä on yhteiset tavoitteet, mutta ei yhteisiä oppisisältöjä. Jos eri katsomusten oppimäärien oppisisällöt asetetaan rinnakkain, voidaan havaita, ettei yhteisten sisältöjen osuus ole niin suuri kuin oppituntien määrä koulujen epävirallisissa toteutuksissa. Mikäli yhteisessä katsomusryhmässä on mukana myös elämänkatsomustiedon oppilaat, tilanne on vielä vinoutuneempi ja yhteisen opetettavan aineksen osuus pienenee edelleen. Kuinka näissä (epävirallisissa kokeiluissa) otetaan huomioon eri oppimääriä opiskelleiden oppilaiden taustatiedot lukuvuosiarviointia laadittaessa? Onko huoltajille annettu tietoa yhteisopetuksen arviointiperusteista? Oman uskonnon opetuksen muuttaminen epäviralliseksi kaikkien katsomusten opetussuunnitelmaksi muuttaa väistämättä myös Opetushallituksen laatimia virallisia uskonnon arvioinnin kriteereitä. Yhteisopetuksena annettua opetusta ei tulisi arvostella lainkaan edellä mainitusta syystä. Tässä on kysymys lasten ja nuorten oikeusturvasta ja yhdenvertaisuudesta. Suomen ortodoksinen kirkko esittää myös, että mikäli oppilas vaihtaa uskonnon oppimäärän toiseen tai elämänkatsomustietoon luokilla 7-9, tulee arviointi huomioida kaikilta luokilta eikä vain siitä oppimäärästä, minkä opetukseen hän osallistuu 9. vuosiluokalla.
      • Helsingin kaupunki, Marjo Kyllönen, kehittämispalvelupäällikkö, Kyllönen Marjo
        Päivitetty:
        13.12.2019
        • Tiivistelmä Uudet arviointilinjaukset selkeyttävät ja jäntevöittävät monin osin perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin periaatteita ja toteuttamista. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilaita hahmottamaan opintojensa eteneminen, mikä edellyttää vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan välillä sekä palautteen antamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä edellyttää sitä, että myös formaalia arviointia dokumentoidaan yhdessä oppijan kanssa. Esitämme, että maininta ’formatiivinen arviointi ei edellytä dokumentointia’ jätetään kokonaan pois tai muutetaan muotoon: ’Osa formatiivisesta arvioinnista on sen luonteista, ettei se edellytä dokumentointia.’ Lisäksi esitämme, että paikallisesti päätettäviin asioihin lisätään seuraava: ’Paikallisesti kuvataan formatiivisen arvioinnin yleiset käytänteet’. Esitys numeroarvioinnin aloittamisesta jo 4. luokalta painottaa arvioinnin numerokeskeisyyttä. Lukuvuosiarviointi tulisi voida antaa edelleen sanallisesti vähintään vuosiluokilla 1-6. Mahdollisuutta korottaa perusopetuksen päättöarvosanaa perusopetuksen aikana tulisi rajoittaa erityistilanteisiin, joissa oppilaan osaamiseen on jäänyt puutteita sairastumisen tai muun oppimista vaikeuttaneen tilanteen vuoksi. Palaute alaluvuittain Luvut 6.1. Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa ja 6.2 Arvioinnin yleiset periaatteet Luonnoksessa oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin perusteiksi on ansiokkaasti otettu esille arvioinnin tehtävä auttaa oppilasta hahmottamaan omaa oppimistaan. Arvioinnin yhdenvertaisuus, suunnitelmallisuus ja tavoitelähtöisyys ovat tärkeitä periaatteita. Samoin kannatettavaa on painottaa oppilaan ja perheiden osallisuutta oppimisen ja osaamisen arvioinnissa. Luku 6.3. Oppimisen ja osaamisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arvioinnissa keskeistä on oppimisprosessiin näkyväksi tekeminen, oppimisprosessin ohjaus ja oppilaan sekä perheen saama palaute oppilaan oppimisesta ja edistymisestä. Tämä edellyttää oppijan tavoitteiden ja oppimisprosessin dokumentointia, jotta oppijan osaamiseen ja edistymiseen voidaan palata oppilaan ja huoltajien kanssa. Oppilaan roolin tulee olla aktiivinen tässä prosessissa. Opettaja ohjaa oppilaita omien tavoitteiden asettamiseen ja arviointiin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Luonnoksessa oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin perusteissa todetaan, että formatiivista arviointia ei edellytä dokumentointia. Oppilaan oppimisprosessin näkyväksi tekeminen, oppimisprosessin ohjaus tavoitteellisesti, yhteistyö huoltajien kanssa oppilaan oppimisen tukemissa, oppilaan itse- ja vertaisarviointi edellyttävät myös formatiivisen arvioinnin dokumentointia. Tämä ei tarkoita sitä, että koulussa pitäisi dokumentoida kaikkea formatiivista arviointi. Ehdotamme, että maininta ’formatiivinen arviointi ei edellytä dokumentointia’ jätetään kokonaan pois tai muutetaan muotoon: Osa formatiivisesta arvioinnista on sen luonteista, ettei se edellytä dokumentointia. Luku 6.10 Päättöarvosanojen korottamismahdollisuudet Oppilaan oppimisen ja arvioinnin luonnoksessa on uutena asiana kirjattu mahdollisuus korottaa perusopetuksen päättöarvosanaa perusopetuksen aikana. Lähtökohtaisesti on hyvä, että oppilaalla on mahdollisuus perusopetuksen aikana osoittaa erilaisin näytöin tosiasiallista osaamista. Tämä palvelee erityisesti niitä oppilaita, joilla sairauden tai muun vaikeuden vuoksi on osaamispuutteita joillain perusopetuksen oppimäärän alueilla. Mahdollisuutta korottaa perusopetuksen päättöarvosanaa perusopetuksen aikana tulisi rajoittaa em. erityistilanteisiin, jotta välitytään siltä, että oppilas lähtee korottamaan jo hyvää/ kiitettävän arvosanaa päästäkseen haluamaansa korkean keskiarvon lukioon. Luku 6.13.1 Sanallinen ja numeroarviointi todistuksissa Numeroarvioinnin aikaistaminen nykyisestä jo 4.luokalta alkavaksi ei Helsingin näkemyksen mukaan tuo lisäarvoa oppilaan oppimisen ja osaamisen ohjaukseen. Lukuvuosiarviointi tulisi voida antaa sanallisesti vuosiluokilla 1-6. Sanallinen arviointi on lähtökohtaisesti numeroarvostelua monipuolisempaa ja kuvaa paremmin oppilaille heidän edistymistä ja osaamisen tasoa. Numeroarvioinnin aloittaminen 4. vuosiluokalta korostaa summatiivista arviointia ja vahvistaa numerokeskeisyyttä. Tämä on ristiriidassa perusopetuksen oppilaan oppimisen ja arvioinnin tehtävän ja tavoitteiden kanssa. Luku 6.15 Paikallisesti päätettävät asiat Esitämme, että paikallisesti päätettäviin asioihin lisätään seuraava: Paikallisesti kuvataan formatiivisen arvioinnin yleiset käytänteet
      • Äidinkielen opettajain liitto ry
        Päivitetty:
        12.12.2019
        • Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen OPH-2607-2019 Äidinkielen opettajain liitto ry (ÄOL) kiittää Opetushallitusta saamastaan lausuntopyynnöstä, joka koskee opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutoksia ja täydennyksiä. 6.2. ÄOL katsoo, että arviointia koskevan luvun luonnoksessa tulee hienosti esille monipuolisen arvioinnin merkitys ja se, että osaamista on voitava osoittaa eri tavoin. On myös hyvä, että monipuolisten arviointimenetelmien tärkeys maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa mainitaan erikseen. Arvioinnin yleisissä linjauksissa olisi syytä täsmentää, että arviointimenetelmät valitaan yleisiä periaatteita noudattaen kullekin oppiaineelle tarkoituksenmukaisiksi, sillä samat käytänteet eivät välttämättä sovellu kaikkien oppiaineiden arviointiin. Myös eri vuosiluokkien arviointiin tarvitaan erilaisia arviointitapoja. 6.3. Formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin erot esitetään luonnoksessa selkeästi. Hyviä täydennyksiä ovat maininnat, ettei formatiivinen arviointi edellytä dokumentointia eikä oppilaan tekemä itse- ja vertaisarviointi vaikuta summatiiviseen arviointiin. Toivottavasti nämä linjaukset näkyvät selvästi myös paikallisissa opetussuunnitelmissa. 6.10. - 6.15. Numeroarviointia koskevat linjaukset ovat luonnoksessa perusteltuja. Arvioinnin yhdenvertaisuuden kannalta on hyvä, että paikallisesti päätettävien asioiden määrää on karsittu. Yksi paikallisesti päätettävä asia on päättöarvosanan korottamismahdollisuus, johon olisi tarpeen saada tarkempia suuntaviivoja esimerkiksi siitä, kuinka monta kertaa päättöarvosanoja on mahdollista korottaa.
      • Suomen opinto-ohjaajat ry
        Päivitetty:
        12.12.2019
        • Suomen opinto-ohjaajat ry:n lausunto Opetushallitukselle Asia: Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen Lausuntopyynnön diaarinumero: OPH/2607/2019 Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen Suomen opinto-ohjaajat ry kiittää lausuntopyynnöstä ja lausumme seuraavaa. Suomen opinto-ohjaajat ry pitää erittäin tärkeänä, että arvioinnin käytänteitä perusopetuksessa kautta maan selkiytetään ja täsmennetään. Perusopetuksen päättötodistuksien tulee olla vertailukelpoisia toisiinsa nähden. Suomen opinto-ohjaajat ry pitää erittäin huolestuttavana, että perusopetuksen arvioinnin periaatteet ja käytänteet vaihtelevat suuresti kuntien välillä. Pyydämme täsmentämään perusopetuksen arviointia alla mainittujen seikkojen osalta. 1. Päättöarviointi yleisesti Päättöarviointi aiheuttaa vuodesta toiseen keskustelua ja epäselvyyksiä lehtorien keskuudessa. Tämä ohjeistus olisi hyvä näkyä, kun oppimisen ja osaamisen arviointia täsmennetään: “Perusopetuksessa oppilaan päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi, jakso- tai lukuvuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Koska osaamisen kehittyminen on aina kumuloituvaa, päättöarvosanan muodostamisen tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.” (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014). Lisäksi on hyvä olla tieto siitä, koskettaako tämä tasa-arvoisesti kaikkia aineita. Opetussuunnitelman perusteissa 2014 on kuvattu samoilla sanoilla esimerkiksi englannin kielen ja matematiikan päättöarviointia. Kielissä onkin järkevää arvioida sen hetken osaamista. Matematiikassa puolestaan on eri vuosiluokilla erilaisia sisältöjä, joten päättöarvioinnissa tulisi ottaa huomioon osaaminen eri kokonaisuuksien osalta. Sama tilanne saattaa olla myös muissa aineissa. 2. Taito- ja taideaineiden oppimäärän arviointi Taito- ja taideaineiden arviointia tulee selkiyttää. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, jolloin oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta kaikilla niillä vuosiluokilla, joilla hän niitä opiskelee. Taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei anneta todistuksiin erillistä arviota.” Mitä jälkimmäinen lause tarkoittaa? Voisiko tähän erottaa taito- ja taideaineiden “pakolliset” valinnaiset taito- ja taideaineet sekä syventävät valinnaiset taito- ja taideaineet? Taito- ja taideaineiden lehtorit ovat epävarmoja esimerkiksi pakollisten valinnaisten taito- ja taideaineiden arvioinnista suhteessa valinnaisiin syventäviin taito- ja taideaineisiin. Liikunnan pakollisesta taito- ja taideaineen valinnaisaineesta voitaisiin antaa erillinen arvosana, koska liikuntaa opiskellaan yhteisenä oppiaineena kaikilla vuosiluokilla. Tällä hetkellä yhden liikunnan arvosanan antamiseen saattaa osallistua useampi opettaja. 3. Valinnaiset A2- ja B2-kielet ja päättötodistus Tällä hetkellä opetussuunnitelmassa mainitaan luvussa Perusopetuksen päättötodistus (s.58): “Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”.” Tätä ei enää mainita luvussa “6.12.5 Perusopetuksen päättötodistus”. Lause tulisi lisätä myös uuteen oppimisen ja osaamisen arviointiin, sillä kahden A2-kielen opiskelu on vaativaa ja voi olla, että valinnaisen kielen arvosana poikkeaa paljon pakollisten kielten arvosanasta -syystä tai toisesta. Mikäli valinnaiset A2- ja B2-kielet vaikuttavat jatkossa automaattisesti päättötodistuksen lukuaineen keskiarvoon, voi se vaikuttaa myös kielten valinnaisaineiden valintamääriin. 4. Yksilöllistetyn oppimäärän arvosanat ja niiden vaikutus toisen asteen yhteishaussa Yksilöllistetyt “tähtiarvosanat” auttavat opiskelupaikan saantia ammatilliseen koulutukseen kovimpien pistemäärien alueilla sellaisten oppilaiden kohdalla, joilla on vain muutama yksilöllistetty arvosana. Heillä ei ole riittäviä edellytyksiä ammatillisiin erityisoppilaitoksiin eikä heillä olisi välttämättä tarpeeksi pisteitä “tavalliseen” ammatilliseen koulutukseen ilman tähtiarvosanojen näkymistä todistuksessa. 5. Kaikille 9. luokkalaisille välitodistus syyslukukauden päätteeksi Kaikille yhdeksäsluokkalaisille tulee antaa välitodistus jouluna. Oppilaille voi tulla yllätyksenä päättötodistuksen arvosana, jos välitodistusta ei ole annettu. Välitodistuksen avulla oppilaanohjaaja ja oppilas voivat ennakoida oppilaan pääsyä haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan. Välitodistuksen saaminen pyynnöstä ei riitä, sillä huoltajat eivät osaa pyytää välitodistuksia. Edistää myös syrjäytymisen ehkäisyä. 6. Arvosanoille 5, 7 ja 9 tulee laatia yhteiset kriteerit valtakunnan tasolla päättöarviointiin sekä alakoulun 6. luokalle Arvioinnin tulee olla tasa-arvoista koko maassa, jotta kaikki olisivat samalla viivalla jatko-opintoihin pyrittäessä. Päättötodistuksen arvosanoilla on suuri merkitys toisen asteen opiskelijavalinnassa. Myös 6. luokan arviointiin tarvitaan arvosanan 8 kriteerien lisäksi myös vähintään arvosanan 5 kriteerit, mieluiten myös kriteerit arvosanoille 7 ja 9. Tarkempien kriteerien tuomaa tukea arvioinnille tarvitaan alakoulun päättöluokalla. 7. Formatiivinen arviointi Formatiivisen arvioinnin dokumentointia tulee edellyttää, jotta on olemassa kirjallista näyttöä siitä, että formatiivista arviointia on toteutettu. Tämä tarkoittaa myös opettajan oikeusturvan kannalta tilanteessa, jossa esimerkiksi huoltajan kanssa syntyy erimielisyyksiä arvioinnista. 8. Erityinen tuki Kohdassa 6.13.5. on turhaa toistoa, yksilöllistäminen vaatii aina erityisen tuen päätöstä, joten tässä puhutaan samasta asiasta kahteen kertaan. ”Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarviointia. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.” Armi Nurmi Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja armi.nurmi@sopo.fi puh. 044 072 3220 Nina Heikkinen Suomen opinto-ohjaajat ry perusopetustoimikunta puheenjohtaja nina.heikkinen@eduouka.fi
      • Svenska modersmålslärarföreningen i Finland
        Päivitetty:
        12.12.2019
        • Svenska modersmålslärarföreningen i Finland rf Överlag en del fel i radavstånd och språk. Det behövs tydligare definitioner av vad det är för “elev” som åsyftas. 6.1. Utbildningsanordnaren skall “följa upp”. Betyder vad? Finns förfaringssätt för detta? 6.2 Hur många samtal med elev är skäligt att man hinner med? Hur görs handledningssamtal i skolor runtom i Finland? Ett per läsår? “I bedömningen av elever med invandrarbakgrund och elever med ett främmande språk som modersmål…”. Kan man ta bort “elever med invandrarbakgrund”? “De prov på kunnande”. Vilket finskt ord används här? Ordet prov ger sken av ensidig bedömning. Bra med samplanering som nämns för första gången! Kunde nämnas förfaringssätt vid intensifierat stöd redan här. Det kommer i ett senare skede men kunde komma även här. Elever skall ha möjlighet att visa sina kunskaper muntligt - en subjektiv rätt? Vilka konsekvenser kan det få för skolorna? Det borde hänvisas till “på basis av fastställd stödnivå”, eller liknande. “Samarbetet mellan lärarna är nödvändigt för att bedömningen ska kunna genomföras ändamålsenligt.” Vilka lärare? 6.3.1 “Bedömning av lärande och kunnande” - Bättre formulering än i Lp 2014 (Lärandet som föremål för bedömning) Bra med precisering av den formativa / summativa bedömningen: den formativa gäller elevens lärande / den summativa elevens kunnande. Bra att formativ bedömning inte förutsätter dokumentation. Tack för förtydligandet! 6.3.2 Hur skall läraren dokumentera omdömen av elevens prov på kunnande? Behöver preciseras. Skall fastställas kommunvis? Ett läsårsbetyg per årskurs kan leda till att stödinsatserna sätts in för sent. Vad innebär “i god tid” i meningen: “Vårdnadshavarna ska i god tid informeras om eleven riskerar att inte uppnå målen för årskursen…”? 6.4 Bra att det ingår ett stycke om att eleven behöver vara närvarande för att bedömning skall kunna göras. 6.6.2 Ett eget studieprogram = årskursintegrerad undervisning? En elev ...kan studera över årskursgränserna enligt ett eget studieprogram...i den lokala läroplanen ska föreskrivas vilka studiehelheter som ska avläggas med godkänt resultat för att kunna framskrida i studierna i läroämnet i fråga”. Vad avses med “en elev”? Är det en elev som riskerar att stanna kvar på på årskursen? Språk: Genom studier… kan man om det behövs för att undvika… 6.7 “Om eleven trots det stöd hen har fått inte kan uppnå…” Mycket klara formuleringar i detta stycke. 6.8.1 “För bildandet av slutvitsord har i grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen fastställts principer för bildandet av slutvitsord samt nationella kunskapskrav…” =meningsbyggnadsfel 6.9 “I modersmål och litteratur kan eleven ha studerat enligt två lärokurser som fastställts i grunderna för läroplanen. Då ska de båda lärokurserna i läroämnet modersmål och litteratur bedömas.” Här måste förtydligas vad man menar med “eleven”. 6.9.1 “Det innebär att eleven får ett vitsord för varje konst- och färdighetsämne i alla årskurser som eleven avlägger ämnena i fråga.” - meningsbyggnad 6.10 “Att höja ett vitsord innebär att eleven får möjlighet till tilläggsprestationer eller nya prestationer för att visa prov på förbättrat kunnande innan hen får avgångsbetyg. Möjligheten att höja vitsordet gäller läroämnets hela lärokurs.” Detta kommer att vålla stora problem i skolorna. Hur skall vi kunna se till att alla ges möjlighet att höja sina vitsord? Prov sista veckan i maj för hela årskurser? Slutvitsordet är en bedömning av elevens kunnande och slutvitsordet ska inte basera sig på enskilda prov. Hur kan man då lova att eleven har möjlighet att höja slutvitsordet genom “tilläggsprestationer”? Logiken håller inte. Är det en subjektiv rätt? Kommer detta att leda till att det införs preliminära betyg igen? Kan man sänka sitt slutvitsord? Vi förstår att elever som riskerar att få underkänt vitsord i avgångsbetyget ska få en möjlighet att höja, men vi vill inte öka på lärarnas börda genom att lägga till ytterligare en bedömd prestation i slutet av läsåret eller försätta eleverna i en psykiskt tung process, då de anser att de måste höja sitt vitsord. 6.11 Vid elevers frånvaro kan bedömning baseras på prestationer innan frånvaron - men bedöms elever då i förhållande till hela lärokursen? Detta förblir oklart. 6.12 Ett steg tas bort i och med rektors roll redan vid första utvärderingen av ny bedömning. 6.13.5 På avgångsbetyget ska vitsorden i de läroämnen som avlagts i särskild examen… Förblir oklart vad som menas med särskild examen.
      • Kokkolan kaupunki, Opetuspalvelut, Storbjörk Tuula
        Päivitetty:
        12.12.2019
        • Kokkolan kaupungin opetuspalvelut lausuu Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämisestä seuraavaa: Yleisiä huomioita: Olisimme toivoneet, että Opetushallitus olisi tämän lausunnon pyytämisen yhteydessä jollain tavalla merkinnyt teksteihin ne kohdat, joihin on tehty muutoksia palautekierroksen pohjalta. Tämä olisi helpottanut huomion kiinnittämistä uusiin kirjauksiin ja auttanut lausunnon antajia näkemään varsinaiset muutokset. Onko nivelvaiheeseen liittyvät arvioinnin näkökulmat poistettu tarkoituksella? Tämän oppimisen arviointia koskevan uudistuksen aikana olisi voinut tehdä myös Lapsivaikutusten arvioinnin. Päätökset ja toimenpiteet, jotka liittyvät oppimisen arviointiin vaikuttavat keskeisesti lapsiin/oppilaisiin. Lapsivaikutusten arvioinnin kautta olisi voinut saada tietoa siitä, miten lapsen oikeudet toteutuvat tämän opetussuunnitelmatyön yhteydessä ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan. Lapsiin kohdistuvien päätösten vaikutuksia tulee arvioida, kun tehdään varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen toimintaympäristössä lapsiin kohdistuvia päätöksiä.  Arviointi tulisi katsoa kokonaisuutena, ei pala kerrallaan kuten nyt näyttää tapahtuvan. Olennaisinta olisi katsoa, mikä on oppilaan kannalta tuleva muutos. Opetussuunnitelman luku 3.2: “Valtioneuvoston asetuksessa säädetyt tavoitteet ohjaavat tarkastelemaan opetusta kokonaisuutena, joka rakentaa tässä ajassa tarvittavaa yleissivistystä ja luo pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi tulee tavoitella oppiainerajat ylittävää osaamista. Tähän pohjautuen opetussuunnitelman perusteissa määritellään tavoitteet ja sisällöt sekä yhteisille oppiaineille että tavoitteet oppiaineita yhdistäville laaja-alaisille osaamisalueille ja monialaisille oppimiskokonaisuuksille. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia.” Luonnosversiossa ei kuitenkaan mainita kertaakaan laaja-alaista osaamista tai siihen liittyvää arviointia. Laaja-alaisen osaamisen osalta tämä jättää tulkinnanvaraa ja kysymyksiä. Toivomme, että Opetushallitus tarjoaa paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön koulutusta ja luo sähköisen alustan, jossa on tukimateriaalia ja hyviä käytänteitä oppimisen ja osaamisen arviointiin. 6.3. Summatiivisen ja formatiivisen arvioinnin kuvaukset ovat selkeät ja tarpeellinen lisäys edelliseen versioon. 6.13.1 Numeroarvioinnin käyttö pakollisena olisi järkevää 6. luokalta lähtien. Numeroarvioinnin liikkumavara olisi hyvä olla edelleen, kuten aiemmassa opetussuunnitelmassa. Se että otetaan numerot käyttöön 4. luokalta ei sinänsä tue arvioinnin yhtenäistämistä. Tärkeämpää olisi jatkaa oppimisen arviointikulttuurin kehittämistä ja tukea toimintatapoja, jotka vahvistavat yhdenvertaista ja osallistavaa oppimisen arviointia, jossa korostuu tiivis yhteistyö sekä kouluissa että kotien kanssa. Toivoisimme, että Opetushallitus antaisi selkeämmät ohjeet/kriteerit sanalliselle arvioinnille. Miksi tehdään numeroarvioinnille kriteerityötä, ellei sanalliselle arvioinnille tehdä samansuuntaista kriteerityötä? Odottaisimme valtakunnallisesti yhtenäisempiä kriteerejä sille, mikä on hyvää sanallista arviointia.
      • Finalands svenska lärarförbund FSL
        Päivitetty:
        12.12.2019
        • Utlåtande kring bedömning av elevernas lärande och kunnande i den grundläggande utbildningen. Allmänt Bedömningen inom grundläggande utbildningen har varit en fråga som diskuterats livligt inom förbundet allt sedan de nya läroplansgrunderna infördes. Mycket har handlat om olika lokala tolkningar utbildningsanordnare gjort av bedömningsgrunderna. Detta har i sin tur lett till en oklarhet i vad som är rätt eller fel, ett byråkratiskt merarbete och till att jämlikheten ur bedömningsperspektiv blivit ifrågasatt. Av den orsaken vill FSL tacka för att Utbildningsstyrelsen lyft frågan i syfte om att få tydlighet i bedömningsgrunderna. FSL anser att en jämlik bedömning i hela landet kan garanteras om läroplansgrunderna inte ger stora möjligheter till lokala avvikelser från det som finns beskrivet i kapitlet om bedömning i läroplansgrunderna. Förbundet ser också fortbildning om bedömning och tydliga direktiv från Utbildningsstyrelsen som en garant för att implementeringen av de preciserade bedömningsgrunderna ska lyckas. FSL anser också att kapitlet om bedömning av elevens lärande och kunnande behöver ett stödmaterial som konkretiserar och förtydligar det bedömningsarbete som görs av lärare i våra skolor. Förbundet anser att det är av yttersta vikt att noggrant granska översättningen till svenska så att kapitlet om bedömning blir identiskt med det finska. I vårt utlåtande nedan tar vi styckevis ställning till de skrivningar som vi anser vara bra och som vi vill understryka då vi anser dem vara viktiga förtydliganden. Vi för också fram förslag på förtydligande till ändringar. 6.1 Bedömningens syfte inom den grundläggande utbildningen FSL anser det bra att skillnaden mellan formativ och summativ bedömning klart framgår. Genom att tydligt definiera skillnaderna mellan dessa två typer av bedömning anser förbundet att många av de nuvarande oklarheterna reds ut. 6.2 Allmänna principer för bedömningen FSL anser att detta kapitel förtydligar vad som avses med bedömningen. Underrubrikerna ger en tydlighet med tanke på de allmänna bedömningsprinciperna. FSL upplever en otydlighet i texten kring ”Bedömningens mångsidighet”. Att bedömningsgrunden ska vara mångsidig är bra, men ordet mångsidig kan tolkas brett med tanke på vad som bör beaktas i bedömningen. Av den orsaken föreslår förbundet att det skrivas in att det är läraren som bestämmer vilka bedömningsmetoder som används. Den som ansvarar för bedömningen, det vill säga läraren bör också ges rätt att fatta beslut om på vilket sätt hen genomför en mångsidig bedömning. Detta borde framgå ur texten. FSL har haft som ett mål att det uppgörs bedömningskriterier även för åk 6 och åk 4, vilket inte finns beaktat i utkastet. Därför föreslår förbundet att detta skrivs in i den slutgiltiga versionen av kapitalet om bedömning. Motiveringen till detta ligger i att det är viktigt att även för de lägre årskurserna ha bedömningskriterier som är i linje med slutbedömningen. Via det skapas en grund för att även slutbedömningen blir mera jämlik. 6.3 Bedömningen av lärande och kunnande FSL anser att texten gällande självvärdering och kamratrespons är tydligt skriven. Att den dessutom finns under formativ bedömning är logisk då det är bästa möjliga plats för den. 6.3.1 Formativ bedömning FSL anser att skrivningen där den formativa bedömningen är tydligt skrivet och att förtydligandet betydligt underlättar arbetet för lärare då den nuvarande skrivning lett till stora variationer med tanke på formativ bedömning. Förbundet understöder också skrivningen om att den formativa bedömningen inte ska dokumenteras samt att självvärdering och kamratrespons inte ska inverka på vitsordet eller det verbala omdömet som ges i ämnet. 6.3.2 Summativ bedömning FSL understöder skrivningen som är tydlig och klar. 6.4 Bedömning av arbete FSL anser att det är bra att det nämns här. Det som däremot borde granskas är hur detta tas upp i de olika läroämnena. Nu finns det även för en del läroämnen inskrivet om bedömning av arbete under själva ämnet, samtidigt som en del ämnen inte har det inskrivet. Granskningen borde även omfatta möjliga motstridigheter i ämnesdelarna mot det som finns sagt under punkt 6.4. 6.5 Bedömning av uppförande Förbundet vill med tanke på bedömning av uppförandet föra fram vikten av stödmaterial för uppgörandet av de lokala läroplanerna så att målen möter bland annat läroplansgrundernas värdegrund och att inte alltför stora lokala skillnader uppstår. 6.6.1 Studiegång enligt årskurs Här vill FSL föra fram en konkret otydlighet i översättningen. Tredje styckets sista mening: Finska ”Erillinen näyttö voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa.” Svenska ”För att eleven på bästa sätt ska kunna visa sina kunskaper kan olika slags muntliga och skriftliga eller andra uppgifter ingå.” 6.7 Läroämnen som ska bedömas i slutet av varje läsår Förbundet anser skrivningen om bedömningen av de mångvetenskapliga lärområden som bra och nödvändig. Även skrivningen gällande individualiserad lärokurs understöder FSL. 6.8 Slutbedömningen i den grundläggande utbildningen FSL vill redan i detta skede föra fram frågor som bör beaktas då kriterierna för slutbedömningen utarbetas. I de nuvarande kriterierna bedöms modersmålsinriktad finska på olika grunder som finska som A-språk. Båda tolkas som A-språk, vilket gör att vitsordet åtta inte motsvarar samma kunnande då dessa jämförs. Detta leder till en ojämlikhet då elever söker vidare till andra stadiet. Samtidigt vill förbundet lyfta att motsvarande utmaning kring jämlikhet i slutbedömningen med tanke på A1-språk och A2-språk där skillnaden i antalet undervisningstimmar är stort, men bedömningskriterierna de samma. 6.10 Möjlighet att höja slutsvitsord FSL anser skrivningen som tydlig med tanke på förfarande. 6.11 Elevens frånvaro och bedömning FSL anser att det är av stor vikt att planeringen av hur bedömningen av kunnandet genomförs är lett av skolan så att kunnandet bedöms på ett sätt som ger verkliga möjligheter att bedöma kunnande. Bedömningen kan inte enbart vara uppgifter som eleven gör som självstudier. 6.13.1 Verbal och sifferbedömning Förbundet understöder förslaget till att inleda sifferbedömningen från åk 4. Förbundet anser att skrivningen bör förtydligas med tanke på det som finns skrivet om verbal bedömning i åk 1-3. Nu kan texten tolkas så att det inte räcker med att bedöma eleven som godkänd underkänd med tanke på verbal bedömning. 6.13.1 första stycket ” Den verbala bedömningen ska grunda sig på mål på samma sätt som sifferbedömningen och elevens kunskapsnivå ska framgå av bedömningen.” FSL anser att motsvarande förtydligande borde göras genomgående, som till exempel i 6.13.2. 6.13.3 Mellanbetyg Förbundet anser skrivningen nu tydlig i jämförelse med tidigare skrivning. FSL anser att det även ur mellanbetyget bör framgå om det är frågan om A1-språk eller A2-språk 6.15 Frågor som avgörs på lokal nivå Förbundet anser att bedömningen bör se möjligast lika ut hos olika utbildningsanordnare. Därför är det viktigt att den lokala påverkningsmöjligheten inte blir alltför stor. Här anser FSL att den nuvarande skrivning bättre möter det behovet i jämförelse med tidigare skrivningar. Slutligen FSL anser att jämlik bedömning i hela landet kan garanteras om läroplansgrunderna inte ger stora möjligheter till lokala avvikelser från det som finns beskrivet i kapitlet om bedömning i läroplansgrunderna. Förbundet ser också fortbildning om bedömningen och tydliga direktiv från Utbildningsstyrelsen som en garant för att implementeringen av de preciserade bedömningsgrunderna ska lyckas. Förbundet understöder skrivningen om att den formativa bedömningen inte ska dokumenteras samt att självvärdering och kamratrespons inte ska inverka på vitsordet eller på det verbala omdöme som ges i ämnet. FSL anser att det bör göras bedömningskriterier även för åk 6 och åk 4, vilket inte finns beaktat i utkastet. Därför föreslår förbundet att detta skrivs in i den slutgiltiga versionen av kapitalet om bedömning. Förbundet anser att det är av yttersta vikt att noggrant granska översättningen till svenska så att kapitlet om bedömning blir identiskt med det finska.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
        Päivitetty:
        12.12.2019
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää Opetushallitusta lausuntopyynnöstä liittyen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämiseen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. EK pitää tärkeänä, että oppilaiden oppimista ja osaamista arvioidaan mahdollisimman yhtenäisin periaattein ja käytäntein opettajasta, koulusta ja opetuksen järjestäjästä riippumatta. Luvun 6.2. arvioinnin yleiset periaatteet antavat hyvät lähtökohdat oppilaan arvioinnin läpinäkyvälle toteuttamiselle. On tärkeää, että oppilas ja huoltajat tietävät miten arviointi toteutetaan ja mihin arviointi perustuu. Arvioinnin kohdistaminen sekä oppimiseen että osaamiseen ja näiden selkeä erottelu on kuvattu perusteissa onnistuneesti. EK pitää tärkeänä, että itse- ja vertaisarviointi on selkeänä osana formatiivista arviointia. EK kannattaa arviointikriteerien laatimista päättöarviointiin myös numeroarvosanoille 5, 7 ja 9. Oletettavasti yksi merkittävimpiä tosiasiallisia syitä toisen asteen koulutuksen keskeyttämisiin on puutteelliset perustaidot. Arviointikriteerien laatiminen arvosanalle 5 yhdistettynä riittävään henkilökohtaiseen tukeen oppilaille voi olla tehokas keino varmistaa jokaiselle peruskoulun päättävälle jatko-opintojen kannalta riittävät taidot.
      • Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta
        Päivitetty:
        12.12.2019
        • Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnalta on pyydetty lausunto perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppilaan arviointia käsittelevästä luvusta. Luonnos opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja osaamisen arviointia koskevaksi luvuksi on kokonaisuutena huomattava parannus nykyversioon verrattuna. Luvun rakennetta on muutettu selkeämmäksi ja otsikot etenevät pääsääntöisesti johdonmukaisesti. Keskeisimmät muutokset rakenteeseen ovat seuraavat: Arvioinnin kohteet ja Opintojen aikainen arviointi -luvut on korvattu luvuilla Oppimisen ja osaamisen arviointi, Työskentelyn arviointi ja Käyttäytymisen arviointi, Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana sekä Arvioitavat oppiaineet kunkin lukuvuoden päätteeksi. Päättöarviointia koskevaan lukuun on alkuun lisätty alaluku koskien erityistä tukea, minkä jälkeen tulee uudet tarkentavat luvut arvioitavista oppiaineista. Uutta on myös arvosanojen korottamista, poissaoloja ja uusimista koskevat luvut. Todistuksia koskevan luvun alarakenne on tarkentunut. Lu-kuun tehdyt sisällölliset muutokset ovat pääsääntöisesti onnistuneista. Luonnoksen teksti alkaa hyvin eri tavoin kuin nykyversio. Kun nykyisessä painotetaan hyvin monipolvisesti ja lähes yksinomaan oppimista ja ihmisenä kasvamista tukevan arviointikulttuurin merkitystä asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin sijaan, uusi luonnosteksti on lyhyt ja harvinaisen selväsanainen: arvioinnilla on kaksi tehtävää ja arvioinnin periaatteiden on oltava yhtenäisiä. Vaikka oppilaan positiivisen minäkäsityksen tukeminen on erittäin tärkeä asia ja se on nyt häivytetty perustetekstistä, ratkaisu on onnistunut siitä näkökulmasta, mikä aiheutti muutostarpeen: muutos vähentää monitulkintaisuutta huomattavasti. Arvioinnin tavoitteita ja perusteita koskeva luku on laajentunut ja täsmentynyt. On ollut hyvä ratkaisu nostaa keskeiset periaatteet otsikonomaisiksi nostoiksi, jotka avataan seuraavissa tekstikappaleissa. Tavoitteiden ja kriteereiden merkitystä korostetaan huomattavasti aiempaa enemmän, mikä on erittäin tärkeää yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Luonnoksessa korostetaan myös entistä vahvemmin sitä, että sekä oppilaiden että huoltajien on oltava tietoisia tavoitteista ja edistymisestä suhteessa niihin. Tämä on yhdenmukaisen arvioinnin perusta, ja korjaukset ovat näiltä osin olleet erittäin onnistuneita. Tekstissä mainitaan uutena asiana, että yhdeksännen luokan päättöarviointia varten pe-rusteissa määritellään ns. kasikriteerien lisäksi myös osaamisen taso arvosanoille 5, 7 ja 9. Minimivaatimusten määrittely (arvosana 5) on erittäin tarpeellinen uudistus, mutta 7- ja 9-kriteerien lisääminen saattaa tuottaa tarpeellisuudestaan huolimatta myös ennakoimattomia ongelmia, jos ei onnistuta määrittelemään tarpeeksi täsmällisesti sitä, missä määrin eri osa-alueet voivat kompensoida toisiaan. Onko päättöarvosana eri osa-alueiden ja vuosiluokkien keskiarvo, painottuuko jokin osa-alue muita enemmän, onko osaamisen taso yhtä kuin ”heikoin lenkki” tai riittääkö, jos useimmilla osa-alueilla tai suurimman osan ajasta on suoriutunut tietyllä tasolla? Miten vedetään yksiselitteinen raja kahden vierekkäisen arvosanan välillä? Nykyisissä perusteissa arvioinnin kohteeksi määritellään oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen. Osaamisen arviointia ei nykyversiossa mainita otsikkotasolla arvioinnin kohteena ja tämä on nyt lisätty luonnokseen ensisijaiseksi arviointikohteeksi oppimisen arvioinnin rinnalle. Tämän seurauksena on myös kirjoitettu erilliset, keskenään samanarvoiset luvut formatiiviselle ja summatiiviselle arvioinnille. Aiemmin erikseen otsikkotasolle nostetut itse- ja vertaisarviointi on nyt kirjoitettu formatiivisen arvioinnin sisään, mikä sel-kiyttää tekstin tulkintaa huomattavasti. Formatiivista arviointia koskevaan tekstiin voisi olla hyvä palauttaa joitakin ajatuksia nykyisestä perustetekstistä liittyen oppilaan positiivisen minäkäsityksen tukemiseen. Viittaukset on selvästi poistettu tekstin selkiyttämiseksi ja muissa kappaleissa ratkaisu on ollut onnistunut, mutta formatiiviseen arviointiin tätä näkökulmaa toivoisi vahvemmin takaisin, sillä kyse on kuitenkin hyvin tärkeästä asiasta. Otetaan vaikka esimerkiksi Hattien ja Timperelyn (2007) palautemalli, jota tulkiten minä-käsityksen tukemisen voi ajatella yhdeksi formatiivisen arvioinnin neljästä kulmakivestä tehtävä-, prosessi- ja itsesäätelytason ohella. Summatiivista arviointia koskeva luku on nyt selkeämpi kuin aiempi luku 6.4.2 arvioinnis-ta lukuvuoden päättyessä. Luvusta, kuten myöhemmistäkään päättöarviointia koskevista osuuksista ei kuitenkaan käy ilmi, miten edellä esitettyyn kysymysluetteloon tulisi suhtautua. Päättöarviointi kohdistuu koko perusopetuksen oppimäärään, mutta mitä tehdään tilanteessa, jossa aiemmat näytöt ovat heikkoja mutta oppilas onnistuu viimeisen vuoden aikana näyttämään osaamisensa todellisen tason? Entä hiljattain uutisoitu tilanne, jossa oppilaiden aiemmat näytöt olivat korkeammalla tasolla mutta viimeisen lukuvuoden opettaja arvioi osaamisen systemaattisesti aiempien näyttöjen keskiarvoa heikommaksi? Luvussa 6.10 mainitaan päättöarvosanojen korottamismahdollisuudet, mutta sen periaatteita ja käytänteitä ei ole ohjeistettu valtakunnallisella tasolla. Tähän toivoisi vielä täsmennystä myös perustetekstin tasolla. Lukuun 6.9.2. on kirjattu valinnaisaineiden kohdalle yksiselitteisesti, että valinnaiset aineet arvioidaan vuosiluokilla 1-3 joko sanallisesti tai numeroin, mutta vuosiluokilla 4-9 numero-arvosanoin, jos vuosiviikkotunteja on vähintään 2. Vastaavaa ohjeistusta ei löytynyt pakollisista oppiaineista koskevista aiemmista luvuista, joten teksti ei näiltä osin ole täysin johdonmukainen. Asia tulee toki esille myöhemmin luvussa 6.13.1, mutta tekstiä voisi yhtenäistää myös aiempien lukujen osalta. Numeroarvosanojen palauttaminen alakoulun viimeisille luokille on hyvä uudistus, sillä tätä kautta oppilas saa realistisemman kuvan omasta osaamistasostaan vaiheessa, jolloin asialle on vielä mahdollista tehdä jotakin. Nykyversion mukaan koulu voi päättää antaa numeroita vasta kahdeksannella luokalla, jolloin on jo liian myöhäistä parantaa huomatta-van paljon päättöarvosanoja. Tämä on voinut asettaa oppilaat epätasa-arvoiseen asemaan, jos formatiivisessa arvioinnissa ei ole onnistuttu siten, että oppilas todella ymmärtää sekä aukot osaamisessaan, että on saanut ohjausta kuilun kaventamiseksi. Numero-arvosanojen aikaistaminen ei tietenkään poista tämän tärkeyttä, ja erityisesti nuorilla oppilailla numeroarviointi onkin nähtävä formatiivista palautetta täydentävänä tietona, johon kytkeytyy aina myös suunnitelma jatkosta. Tämän voisi kirjoittaa nykyistä selvemmin näkyviin formatiivista arviointia koskevaan osuuteen ja palauttaa sinne viittaus oppilaan positiivisen minäkäsityksen tukemisesta. Yleisesti voidaan todeta, että luonnos ei kuitenkaan näytä helpottavan laaja-alaisen osaamisen arvioinnin problematiikkaa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden arviointia tulisi selventää esimerkiksi maininnalla "Oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan suhteessa eri oppiaineissa määriteltyihin tavoitteisiin sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin". Sekä luonnoksessa että vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa laaja-alaisen osaamisen arviointi sisältyy oppiaineiden arviointiin. Luonnoksen mukaan - "jokaisen lukuvuoden päätteeksi annetun lukuvuosiarvion tulee perustua opetus-suunnitelmassa asetettuihin yhteisiin tavoitteisiin"; - "oppimisen, osaamisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin tavoitteisiin"; - "jokaisen lukuvuoden päätteeksi tehtävä summatiivinen arviointi tehdään suhteessa opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja niiden pohjalta paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin tavoitteisiin." Vuoden 2014 perusteissa mainitaan, että "[Laaja-alaisen osaamisen] tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueiden määrittelyssä. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoitteiden yhteys laaja-alaiseen osaamiseen" (OPS, 18). Koska laaja-alaisen osaamisen tavoitteet asetetaan opetussuunnitelmassa, laaja-alaisen osaamisen tavoitteet tulee ottaa huomioon oppiainekohtaista arviointia tehdessä pitkin lukuvuotta sekä luku-vuosiarviota tehdessä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ei kuitenkaan mainita uuden luonnoksen arviointiluvussa erikseen. Yleinen opetussuunnitelman perusteita koskeva keskustelu on keskittynyt suurelta osin siihen, että laaja-alaisen osaamisen arviointi koetaan epäselväksi. Keskustelua herättää myös kysymys siitä, tuleeko niitä arvioida ollenkaan. Uusi luonnos ei valitettavasti vastaa tähän keskusteluun. Koska laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ovat uusi ilmiö opetussuunnitelmassa, joten niiden yhteys arviointiin tulisi osoittaa selvästi. Arviointiluvussa olisi hyvä kirjoittaa auki laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden yhteys oppiainekohtaiseen arviointiin esimerkiksi kertomalla opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden sisältävän niin oppiainekohtaiset kuin laaja-alaisen osaamisenkin tavoitteet. Luonnoksessa arvioinnista kirjoitetaan mm. näin: "Oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan aina suhteessa eri oppiaineissa määriteltyihin tavoitteisiin". Vaikka muussa opetussuunnitelmatekstissä oppiaineiden tavoitteiden kerrotaan sisältävän myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteita, edellinen luonnoksesta lainattu lause antaa lukijalle sellaisen kuvan, että arviointi kohdistuu oppiaineen tavoitteisiin ja sisältöihin. Riski siitä, että arvioinnin kohteet jäävät edelleen epäselviksi, kasvaa, jos opetussuunnitelman arviointiluvussa ei puhuta laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden arvioinnista samassa linjassa muun opetussuunnitelmatekstin kanssa." Lisäksi kommentoidaan seuraavia luonnoksen asiakokonaisuuksia: Luku 6.2. Oppilaan ja huoltajan tulee saada riittävästi tietoa… Kommentti: Miten määritellään riittävästi? Monipuolinen arviointi perustuu eri arviointimenetelmin saatuun ja pidemmältä opiskelu-ajalta huomioon otettuun näyttöön. Kommentti: Ilmaisua “pidemmältä opiskeluajalta” tulee tarkentaa. Kriteerit eivät ole oppilaalle asetettuja tavoitteita… Kommentti: Kriteerien/tavoitteiden välistä suhdetta on selvennettävä/konkretisoitava. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden opetuskielen taito tulee ottaa huomioon arviointi-tilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kommentti: Tukimateriaaleissa on tarpeen käsitellä laajemmin sitä, miten oppimisvaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa ja millaisia käytännön jär-jestelyjä tässä voidaan käyttää. Lisäksi huomio tulee kiinnittää myös työskentelytaitoihin kohdistettavaan tukeen. Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan opetuskielen taito sekä tiedonalojen kielen oppimisen vaihe. Kommentti: Termiä “tiedonalojen kieli” tulee avata ja tarkentaa. Lisäksi tarvitaan tukimateriaalia siitä, miten puutteellinen opetuskielen taito otetaan huomioon arvioinnissa ja millaisia käytännön järjestelyjä voidaan käyttää. Luku 6.3.2 Opettajan tulee dokumentoida arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan luku-vuosiarvioon tai arvosanaan. Kommentti: Opetussuunnitelmaan tulee tarkentaa dokumentoinnin tapa ja dokumenttien säilyttämisaika. Kommentti luvun viimeiseen kappaleeseen: Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteiden määrittäminen. Tavoitteiden tulee olla riittävän haastavia mutta mahdollisia saavuttaa. Koska tavoitteet ovat jokaiselle oppilaalle yksilölliset ja oppilaan opettaja laatii ne, on oppilaan oikeusturvan kannalta tärkeää, että tavoitteiden asetteluun annettaan yksityiskohtaisempia ohjeita. Luku 6.4 Kommentti: Opetussuunnitelmaan on tarpeen tarkentaa, kuinka suuri osa oppiaineen arvosanasta muodostuu työskentelystä. Työskentelyn osuus päättöarvosanan muodostamisessa on ongelmallinen. Miten kompensaatioperiaatetta käytetään? Luku 6.5 Kommentti: Voiko käyttäytymisen yksilöllistää? Luku 6.8.2 Kommentti: Yksilöllistettyjen oppimäärien vaikutus jatko-opintoihin tulisi pohtia kokonaisuutena. Oppilaat asetetaan eriarvoiseen asemaan, jos se, annetaanko yksilöllisestä oppimäärästä sanallinen vai numeerinen arvio on paikallisesti päätettävissä. Opetussuunnitelmassa on hyvä määritellä, arvi-oidaanko yksilöllistetyt oppimäärät sanallisesti vai numeerisesti. Oppimäärää yksilöllistettäessä on otettava huomioon päätöksen vaikutus oppilaan jatko-opintomahdollisuuksiin. Tämä vaatimus on epäselvä ja esiintyy vain päättöarvioinnin kohdalla. Yksilöllistettyjen oppimäärien vaikutus jatko-opintoihin tulee määritellä tarkemmin ja valtakunnallisesti yhdenmukaisesti. Luku 6.9 Kommentti: Äidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilas on voinut opiskella kahta tähän oppiaineeseen määriteltyä oppimäärää - tämä vaatii selvennystä. Miten toimitaan tilanteessa, jossa oppilas vaihtaa äidinkielen- ja kirjallisuuden/vieraankielen/katsomusaineen oppimäärää vasta hyvin lähellä päättöarviointia. Luku 6.10 Kommentti: Opetussuunnitelmaan on tarpeen tarkentaa, onko oppilaille tarjottava mahdollisuus päättöarvosanojen korottamiseen vai voiko opetuksen järjestäjä päättää tästä itse. Lisäksi on määriteltävä se, milloin päättöarvioinnin on oltavat oppilaiden tiedossa, jotta heillä on mahdollisuus antaa lisä- tai uusintanäyttöjä. Liite 1 Kommentti: Esimerkki, jossa oppilas on saanut yksilöllistetystä oppimäärästä arvosanan 5 on huono ja ristiriidassa luonnoksen kohdassa 6.8.2 ja 6.15 annettujen määräysten kanssa. Yksilöllistetyn oppimäärän arviointi perustuu yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä valtakunnallisia arviointikriteerejä. Jos oppilas saavuttaa asetetut yksilölliset tavoitteet vain välttävästi, on tavoitteiden asettelussa epäonnistuttu. Esimerkki ohjaa ajatukseen, että yksilöllistetystä oppimäärästä annetaan alhainen arvosana. Yksilöllistettyjen oppimäärien tavoitteiden asettelua tulee ohjata tarkemmin tukimateriaalissa.
      • Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry
        Päivitetty:
        12.12.2019
        • Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry kiittää mahdollisuudesta saada antaa lausunto perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppilaan arviointia käsittelevän luvun luonnoksesta. Liiton mielestä arviointiluvun uudelleen tarkastelu on perusteltua ja täydennykset pääosin onnistuneita. SUKOL pitää kuitenkin erittäin valitettavana, että arviointiluvun luonnoksen mukaan jatkossakin valinnaisten A2- ja B2-kielten numeroarvosana voidaan korvata todistuksessa hyväksytty-merkinnällä. Käytäntö väheksyy ja kätkee oppilaan osaamista, sillä jokainen arvosana kertoisi kieli- ja kulttuuritaidosta monipuolisemmin kuin hyväksytty-merkintä. Oppilaille tulee antaa mahdollisuus iloita kaikista arvosanoista ja kaikenlaisesta osaamisesta. Eurooppalaiseen viitekehykseen pohjautuvat päättöarvioinnin kriteerit määrittävät, minkälaisesta kulttuuri-, kieltenopiskelu- ja kieliosaamisesta arvosana 8 kertoo. Toisin sanoen vieraiden kielten päättöarviointi perustuu sille, mitä oppilas osaa tehdä. Luvun 6 luonnoksessa myös todetaan, että sanallisessa arviossa ”tulee käydä ilmi oppilaan osaamisen taso”. Siksi olisi ristiriitaista, jos osaaminen ja siihen kannustaminen ei olisi päättöarvioinnissa näkyvää. Nykyisin oppilaat kokevat, että vain kiitettävän tai erinomaisen arvosanan voi ottaa esille todistukseen, sillä näitä alempi numero voi heikentää nuoren jatko-opintoihin pääsyä yhteishaussa. Onkin selvää, että osaamisen näkyväksi tekeminen numeroarvosanalla ei saa vaarantaa kenenkään jatko-opintomahdollisuuksia. Samoin oppilaalla on oltava edelleen mahdollisuus vaihtaa keskenään pakollinen A1-kieli ja valinnainen A2-kieli. Mikäli näin ei tehdä, voi seuraus olla, että oppilaat jättävät valitsematta valinnaisia kieliä, mikä vähentäisi kielivalintoja ja yksipuolistaisi kielivarantoa entisestään. Nämä tekniset yhteishakuun liittyvät yksityiskohdat eivät kuitenkaan saa ohjata arviointikäytänteitä eivätkä estää suomalaisnuorten kielitaidon esille tuomista. Perusopetuksen kielivalinnat ovat yksipuolistuneet, ja nykyisin noin 80 % oppilaista opiskelee peruskoulun aikana toisen kotimaisten rinnalla vain yhtä vierasta kieltä, joka on englanti lähes poikkeuksetta. Tämän lisäksi B2-kielten valinnat ovat kokonaisuudessaan vähentyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Monipuolinen kieltenopiskelu laajentaa ja syventää oppilaan osaamista. Sen pitää tuoda oppilaalle lisäarvoa, ja sitä pitää tukea kaikin mahdollisin keinoin. Vieraiden kielten arvioinnin tulee olla aidosti kannustavaa. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki kieliosaaminen tehdään näkyväksi ja että siitä voidaan iloita. Sanna Karppanen puheenjohtaja Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        12.12.2019
        • Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää mahdollisuudesta lausua perusopetuksen arvioinnista. SLL lausuu kunnioittaen seuraavaa: Yleiset kommentit linjausluonnoksesta SLL pitää erittäin huolestuttavana, että perusopetuksen arvioinnin periaatteet ja käytänteet vaihtelevat suuresti eri koulujen välillä. Siksi toimenpiteet arviointikäytänteiden yhtenäistämiseksi ovat tervetulleita. Arvioinnin yhdenvertaisuusongelmiin puuttuminen on tarpeellista oppilaiden oikeusturvan näkökulmasta, ja siksi Opetushallituksen käynnistämä täsmennystyö on erityisen tärkeää. Toivottavaa on, että työ arvioinnin periaatteiden ja käytänteiden yhtenäistämiseksi jatkuu myös tämän jälkeen. SLL toivoo, että opettajien arviointiosaamisen kehittämiseen panostetaan sekä siihen resurssoidaan nykyistä vahvemmin. Erityisen oleellista on uusiin arviointikäytänteisiin perehtyminen opettajankoulutuksen aikana. Yhtenä mahdollisuutena kehittää ja yhdenmukaistaa arviointia SLL näkee kansallisen arvioinnin tukipankin perustamisen. SLL esittää, että asiakirjaan lisätään, että oppilaiden palautetta tulee hyödyntää arvioinnin kehittämisessä paikallisesti. Tällä lisättäisiin oppilaiden osallisuutta. Luonnoksessa ei mainita digitaalisia arvointityökaluja. Jatkotyöskentelyssä olisi syytä harkita, voisiko digitaalista oppimisteknologiaa ja data-analytiikkaa hyödyntää osana arvioinnin kehitystyötä. Niiden avulla voitaisiin helpottaa opettajien työtä sekä lisätä arvioinnin avoimuutta oppilaille. Lisäksi SLL kehottaa varmistamaan, että kauttaaltaan asiakirjassa huomioidaan erityisen tuen tarpeen oppilaat. Perusopetuksen ja toisen asteen opetussuunnitelmien tulee muodostaa jatkumo. Siksi täsmennyksen yhteydessä olisi hyvä selvittää yhtymäkohtia toisen asteen arviointiin liittyen. Arvioinnin yleiset periaatteet SLL pitää arvioinnin yleisiä periaatteita hyvänä ja perusteltuna kokonaisuutena. Erityisen tärkeää on, että periaatteiden paikalliseen toimeenpanoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota. SLL korostaa, että oppilaalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja siitä, miten niitä on sovellettu oppilaan arviointiin. Arviointiperusteista informoinnissa on koulukohtaisia eroja, joihin tulisi puuttua. Luonnoksessa esitetään päättöarviointiin arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 arviointikriteerejä. Tätä SLL kannattaa lämpimästi, koska ehdotuksella lisätään yhdenvertaisuutta ja selkeytetään arvointikäytänteitä. Jatkotyöskentelyssä on syytä harkita, voisiko kyseisten arvosanojen arviointikriteerit ottaa käyttöön myös alempien vuosiluokkien arvioinnissa päättöarvioinnin lisäksi. Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana Luonnoksessa todetaan, että “Oppilas voidaan myös jättää vuosiluokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos se katsotaan hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaiseksi. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.” SLL esittää, että oppilaan huoltajan lisäksi myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Mahdollisuus arvioinnin uusimiseen on oleellinen osa oppilaan oikeusturvaa. Siksi SLL esittää, että kohtaan lisätään, että jokaista oppilasta on informoitava mahdollisuudesta arvioinnin oikaisuun. Helsingissä 12.12.2019 Suomen Lukiolaisten Liitto Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Toni Ahva, toni.ahva@lukio.fi, 050 440 9647
      • Halonen Anni, Kuvataideopettaja
        Päivitetty:
        12.12.2019
        • Hyvää luonnoksessa on mm. summatiivisen ja formatiivisen arvioinnin eron selkeyttäminen ja niiden tarkoituksen määrittely. Taide- ja taitoaineiden arvioinnin osalta koen sekavaksi sen, että päättöarviointi tehdään eri aikoina eri oppilaille riippuen valinnaisainevalinnoista. Epäilen, että monimutkainen arviointikäytäntö taide- ja taitoaineiden osalta johtaa siihen, että se ei toteudu opettajakunnassa johdonmukaisesti ja aiheuttaa hankalia tilanteita arvioinnissa. Eriaikainen arviointi asettaa myös oppilaat eriarvoiseen asemaan. On myös todettava, että kolmessa vuodessa yläkoulun aikana oppilaan kehityksessä tapahtuu niin paljon erilaisia nousuja ja laskuja motivaatiossa ja kypsyydessä, että on epäreilua arvioida 7.-luokkalaista ja 9.-luokkalaista samoilla kriteereillä. Arvosanojen pitäisi olla keskenään vertailukelpoisia ja kuvastaa osaamisen tasoa. Väistämättä osaamiseen vaikuttaa myös se, kuinka pitkään asiaa on opiskeltu. On siis selvää, että pidempään ainetta opiskelevan osaamisen taso on eri kuin lyhemmän aikaa opiskelevien. Valinnaisaineiden huomioiminen päättöarvioinnissa on sekavaa erityisesti ns. lyhyiden valinnaisten osalta, kun osa valinnaisista vaikuttaa ja osa ei vaikuta ko. aineen päättöarvosanaan. Vaikka arvosanan perässä on myös oppimäärän laajuus, se ei mielestäni yksin riitä kuvaamaan miten hyvän osaamisen oppilas on saavuttanut. Myös opettajan mahdollinen vaihtuminen kesken oppilaan yläkoulutaipaleen aiheuttaa haasteita tehdä päättöarviointeja eri aikoina. Järkevämpää, tasa-arvoisempaa ja selkeämpää olisi antaa päättöarvosana siinä kohtaa kun yhteinen oppimäärä loppuu ja sen jälkeen erilliset arvosanat muista opinnoista kyseissä aineessa. Tämä selkeyttäisi sekä opettajan työtä että oppilaan asemaa.
      • Åbo Akademi, Vasa övningsskola
        Päivitetty:
        11.12.2019
        • - Bra med byte av begrepp, kamratrespons och självvärdering beskriver mer vad det handlar om. - Användning av "prov på kunskaper" istället för ordet prestationer är inte konsekvent. Båda begreppen figurerar nu i kapitlet. Prestationer är ett välbekant ord, medan prov på kunskaper kan tolkas snävare. - Kapitel 6.8.1 är ännu otydligt. Vore viktigt att det ges tydliga anvisningar för höjning av slutvitsord, vilka principer och förfaringssätt som gäller. Det kan bli ojämlikt ifall detta ska beslutas på lokal nivå. - Förtydligande även av begreppen mål, innehåll och kriterier. Dessa används nu på lite olika sätt. - Förtydligande gällande dokumentation av det formativa arbetet. Kan inte skrivas så att man tolkar att det inte behövs dokumenteras alls. De olika formerna av bedömningen behöver planeras in i verksamheten såsom man också planerar lektioner för elevernas lärande. - Kap. 6.11 Här framkommer inte arbetets betydelse fram i formande av vitsord. Vilka riktlinjer kan ges? Finns det risk att brist på uppvisande av arbete sänker elevernas vitsord? - 6.13.5 Det finns både för- och nackdelar med att välja bort vitsord. Konkurrens om studieplats motiverar valet att välja bort vitsordet, medan ett vitsord synliggör elevernas ansträngning. Svårt att komma bort från taktikering oberoende av hur man väljer. - 6.5 Bedömning av uppförande - utkastets text är kort och berättar egentligen inte om vad uppförande är eller betonar vikten av handledande respons. Läroplanen 2014 hade en mer beskrivande text. Hur ska man tolka de tre sista raderna gällande bedömning av uppförande i utkastets text? Vad innebär det? - 6.15 Det saknas anvisningar för "mål för bedömning av uppförande". Detta kan ge upphov till ojämlik bedömning ifall varje kommun skriver helt egna mål för uppförande utan något som helst nationellt stöd. Hurudant är uppförandet ifall det bedöms med vitsordet 8 dvs ett gott uppförande? - Vem besluter om kvarstanning?
      • Inarin kunta, Korhonen Ilkka
        Päivitetty:
        11.12.2019
        • Yleiskuva on selkeä ja yksinkertainen ja toimii työkaluna. Kohta 6.3: Molemmat termit tulisi otsikkoon myös suomenkielistää, jotta se on helpompi lukea myös sivulliselle 6.7 kohdassa oppimäärän yksilöllistäminen tehdään vasta silloin, kun … - raja on selkeä, julma ja jyrkkä, voidaanko jo arvosanasta 6 harkita, pitääkö toisaalta odottaa siihen asti kun mennään numeroarviointiin? - pitäisikö erotella väliotsikoin erityinen tuki ja tehostettu, miten niissä toimitaan 6.8 haaste se, ettei Koski-palvelu hyväksy *7 vaan ottaa sen seiskana, jolloin tilanne vääristyy. Onko tulevassa parempi olla arvosana 5 kuin *8 jatko-opintojen kannalta pyrittäessä normaaleihin oppilaitoksiin, tulisiko selkeyttää tämä asia 6.13 tulisi olla selkeä taulukko, mitä arvioidaan ja mitä todistuksia milloinkin, milloin välitodistus, milloin summatiiviseen perustuva arviointi, milloin päättöarviointi ja mitä siihen kuuluu (osaamistason arvioiminen) ja mitä päätetään kuntakohtaisesti 6.13.2 Lukuvuositodistus tarpeellinen vuosiluokilla 1-3 koulunvaihtojen opettajanvaihdosten vuoksi
      • Akava ry
        Päivitetty:
        11.12.2019
        • Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen Akava ry lausuu kunnioittavasti seuraavaa: Lausunnon pääkohdat • Akava kiittää Opetushallitusta hyvästä arviointiluvun luonnoksesta. • Akava kehottaa kiinnittämään huomiota arviointiperiaatteiden toimeenpanoon paikallisesti. Tässä opettajien ja esihenkilöiden täydennyskoulutus on tärkeässä asemassa. • Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen perusopetus antaa pohjan jatkokouluttautumiselle oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä. Akava kiittää Opetushallitusta hyvin valmistellusta arviointiluvun luonnoksesta ja pitää kokonaisuutta erinomaisena. Arvioinnin yleisten periaatteiden määrittely on kokonaisuutena onnistunut. Luonnoksessa esitettyjen muutosten avulla voidaan puuttua perusopetuksen arvioinnin yhdenvertaisuudessa aiemmin ilmenneisiin ongelmiin. Akava kehottaa kuitenkin kiinnittämään erityistä huomiota nyt lausunnolla olevien arviointiperiaatteiden toimeenpanoon paikallisesti, jotta niiden edellyttämä muutos voi toteutua myös käytännössä opetuksen järjestämisessä. Koulujärjestelmään kohdistuvat muutokset edellyttävät aina opettajien ja esihenkilöiden jatkuvaa ja järjestelmällistä kouluttamista. Lisäksi Akava painottaa, kuinka tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti järjestetty perusopetus on avainasemassa yhteiskunnan ja yksilöiden tarpeita palvelevan oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä. Perus- ja toisen asteen on limittäydyttävä nykyistä laajemmin toisiinsa ja muodostettava vahva pohja myöhemmälle kouluttautumiselle. Akava ry
      • Lapin yliopisto
        Päivitetty:
        11.12.2019
        • LAPIN YLIOPISTON LAUSUNTO UUDISTETTAVAAN PERUSOPETUKSEN ARVIOINTI -LUKUUN Lapin yliopisto toteaa lausuntonaan uudistettavaan perusopetuksen opetussuunnitelman arviointi -lukuun (luku 6.) seuraavaa: 1. Näyttöön perustuvaa arviointia tulee täsmentää tekstissä. Se on perusopetuksen kontekstissa uusi käsite. 2. Arvioinnin 6. luvun otsikon muutos on hyvä ja perusteltu - Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa vrt. Oppimisen arviointi. 3. Perusteissa 2014 arvioinnin osalta oli paljon hyvää, jota nyt on osin jätetty pois tai asiat on ilmaistu tai painotettu hieman toisin. Arviointikulttuurin merkitys (linjaukset) jää tässä ehkä aiempaa versiota vähemmälle. Tämä versio onkin lähempänä normitekstiä ja siten luonteeltaan ohjaavampi ja määräävämpi, mikä varmaan on ollut tarkoituksenakin. Jotain uudistuksen hengestä ja ytimestä myös menetetään. 4. Arvioinnin suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus: Tämän kappaleen sisältö on erittäin tärkeä, mutta vaatisikohan vielä muokkausta? Monella tavalla tässä ollaan arvioinnin (suunnittelun ja toteuttamisen) ytimessä. Lauseet ”Oppilaiden tulee tietää tavoitteet ja mitä suoriutumiselta odotetaan” sekä ”Arvioinnin tulee kohdistua vain siihen, mitä opetussuunnitelmassa on asetettu, opetettu ja opiskeltu”, jäävät vähän oudoiksi ja irrallisiksi. Miten esimerkiksi tältä pohjalta ohjattaisiin opettajaksi opiskelevia arvioinnin suunnitteluun? 5. Nivelkohdat on nyt jätetty tästä luvusta pois. Sille on varmasti laajemmat perustelunsa? 6. Summatiivinen arviointi ”Opettajan tulee dokumentoida arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan lukuvuosiarvioon tai arvosanaan.” Tämän moni ymmärtää irrallisena lauseena vain kokeiksi ja koenumeroiksi. Onko tämä tarkoitus? Arviointikoulutuksissa on kyselty erityisesti dokumentointiin liittyviä ohjeita. 7. Todistusmallit ja ohjeistukset näyttävät kaikilta osin selkeiltä. 8. Paikallisesti päätettävät asiat (6.15) Tärkeitä muutoskohtia ovat kaikki ne formatiiviseen ja summatiiviseen arviointiin liittyvät asiat, jotka tulee vielä huomioida paikallisesti ja mahdollisesti päivittää omiin opetussuunnitelmiin. Tämän ehkä Opetushallituksen kannattaa mahdollisuuksien mukaan ohjeistaa erikseen, esimerkiksi jokin ”tarkistuslista”. Moni asia tulee aiheuttamaan kentällä vielä ahdistusta ja helposti palataan ”vanhaan”.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Päivitetty:
        11.12.2019
        • Asia: OAJ:n lausunto koskien Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun muutosta Viite: Lausuntopyyntö 26.11.2019 OPH/2607/2019 Pyydettynä lausuntona perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun luonnoksesta Opetusalan ammattijärjestö OAJ lausuu seuraavan: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun luonnos Yleistä OAJ on viime vuosina esittänyt vakavan huolensa perusopetuksen arvioinnin yhdenvertaisuuden puutteista, paikallisten arviointikäytänteiden lisääntyneestä kirjavuudesta ja opettajien arviointityön määrän lisääntymisestä. Yhtenä vaikuttavana tekijänä tähän on ollut voimassa olevan opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus sekä nykyisten arviointikriteerien vaikeaselkoisuus. OAJ kiittää sitä, että esittämäämme huoleen on tartuttu ja arviointia ollaan nyt uudistamassa. OAJ pitää nyt lausunnolla olevaa arviointiluvun luonnosta kokonaisuutena onnistuneena sekä huomattavana parannuksena nykyiseen tilanteeseen. OAJ vaatii Opetushallitusta kiinnittämään erityistä huomiota nyt lausunnolla olevien perusteiden toimeenpanoon paikallisesti, jotta niiden edellyttämä muutos voi toteutua myös käytännössä opetuksen järjestämisessä. Samoin OAJ edellyttää entistä vahvempia panostuksia opettajien arviointiosaamisen kehittämiseen ja sitä koskevaan täydennyskoulutukseen. Edelleen OAJ tuo esiin näkemyksensä siitä, että osana tätä uudistustyötä laadittavien arviointikriteerien konkretisoimiseksi ja yksittäisten koulujen ja opettajien arvioinnin kiinnittämiseksi, kriteereihin tulisi luoda kansallinen arvioinnin tukipankki. 6.1. Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa Arvioinnin tehtävät, formatiivinen ja summatiivinen arviointi, ovat luonnoksessa määritelty selkeästi ja toisensa poissulkevasti. OAJ pitää määrittelyä onnistuneena ja arvioi sen selkeyttävän arvioinnin toteuttamista. Luonnoksesta on poistettu voimassa olevan opetussuunnitelmaperusteiden monitulkintainen ja abstrakti arviointikulttuurin kuvaus, joka on johtanut ristiriitaisiin tulkintoihin ja jopa opetussuunnitelman perusteiden vastaisiin arviointikäytänteisiin. OAJ pitää tätä poistoa hyvänä. 6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet OAJ pitää arvioinnin yleisten periaatteiden määrittelyä kokonaisuutena onnistuneena ja tärkeänä. Periaatteet, kuten arvioinnin yhdenvertaisuus, johdonmukaisuus, monipuolisuus, perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin ja oppilaiden edellytysten huomioiminen ovat erittäin keskeisiä. Luvussa todetaan aivan oikein, että opettaja on se, joka tekee arviointipäätelmät keräämäänsä näyttöön perustuen. Samoin luvussa aivan oikein linjataan, että arvioinnin on kohdistuttava opetettuihin ja opiskeltuihin asioihin. Luvussa kuvataan myös, mitä asioita on huomioitava arviointimenetelmiä valittaessa. Luvusta puuttuu kuitenkin maininta siitä, että opettaja valitsee käytettävät kuvattujen periaatteiden mukaiset arviointimenetelmät. Tämän tulisi olla itsestäänselvyys koska vain opetuksesta vastaavalla opettajalla voi olla valintaan tarvittava tieto annetusta opetuksesta sekä arvioitavien oppilaiden edellytyksistä. OAJ vaatii tätä kirjausta lisättäväksi alalukuun ’Arviointi on monipuolista’. Alaluvussa ’Arviointi on monipuolista’ viitataan maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arviointiin. Viittaus on tärkeä, mutta aihe on kattavasti käsitelty alaluvussa ’Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset’. Koska toistoa on luonnoksessa pyritty muutenkin välttämään, voidaan kirjaus tästä kohtaa poistaa. Alaluvussa ’Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin’ tuodaan esille, että valtakunnallisesti määritellään arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arvosanalla 8 sekä päättöarviointiin arvosanoille 5, 7, 8 ja 9. OAJ pitää päättöarviointiin laadittavia arvosanojen 5, 7 ja 9 kriteerejä huomattavana parannuksena arvioinnin yhden-vertaisuuden parantamiseksi ja kiittää tästä muutoksesta. OAJ:n näkemyksen mukaan linjaus ei ole kuitenkaan riittävä arvioinnin yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Jotta päättöarviointi saadaan yhdenvertaiseksi ja oppilaiden vähimmäisosaaminen pystytään varmistamaan, vastaavat kriteerit on saatava myös alempien vuosiluokkien summatiiviseen arviointiin. OAJ vaatii ehdottomasti, että yhä jatkuvassa arviointikriteerityössä laaditaan arviointikriteerit (arvosanoille 5, 7, 8, 9) myös vuosiluokille 4. ja 6. sekä vähimmäisosaamisen kriteerit vuosiluokan 2. päätteeksi. 6.3. Oppimisen ja osaamisen arviointi Luvun yleiskuvaus formatiivisesta ja summatiivisesta arvioinnista on hyvä. Itse- ja vertaisarvioinnin määrittely osaksi formatiivista arviointia on tärkeä selkeytys paljon epäselvyyttä herättäneeseen aiheeseen. 6.3.1. Formatiivinen arviointi OAJ pitää hyvänä formatiivisen arvioinnin määrittelyä luonnoksessa osaksi opetusta, oppimista tukevaksi sekä ohjaavaksi palautteeksi. Tätä arviointia on tarkoitus tehdä jatkuvana opettajan sekä oppilaan välisenä vuorovaikutuksena ja OAJ pitää erittäin tärkeänä luonnoksen linjausta, jonka mukaan formatiivinen arviointi ei edellytä dokumentointia. Selkeä ja kannatettava linjaus on myös se, etteivät itse- ja vertaisarviointi vaikuta annettavaan arvosanaan. Kirjaus on tarpeellinen ehkäisemään paikoin tehtyjä virheellisiä tulkintoja. Formatiivisen arvioinnin kohdalla on toistettu yleisissä periaatteissa jo esitetty kirjaus huoltajille lukuvuoden aikana annettavasta arviointia koskevasta tiedosta. Koska kirjaus sisältyy jo arvioinnin yleisiin periaatteisiin, on se tämän luvun yhteydestä toistona poistettava. 6.3.2. Summatiivinen arviointi OAJ pitää summatiivisen arvioinnin määrittelyä selkeänä. Luvussa on kirjaus arviointikriteereistä, joita koskeva OAJ:n kanta on kuvattu jo edellä tässä lausunnossa. 6.4. ja 6.5. Työskentelyn ja käyttäytymisen arviointi Työskentelyn arviointi on luonnoksessa määritelty tarkkaan. Työskentelyä on virheellisesti paikoin arvioitu omana erillisenä kokonaisuutenaan, joten pidämme tärkeänä luvun selkeyttä työskentelyn arvioimisesta osana oppiaineita. Myös käyttäytymisen arviointia koskeva luku on selkeä. Koska käyttäytymisen arviointi perustuu paljolti paikallisesti linjattaviin asioihin, pitää OAJ tärkeänä, että opetussuunnitelman toimeenpanon tukemiseksi erityisesti tätä koskien laaditaan yhteistä tukimateriaalia. 6.6. Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana (6.6.1. ja 6.6.2.) Ei erillistä lausuttavaa. 6.7. Arvioitavat oppiaineet kunkin lukuvuoden päätteeksi OAJ pitää tärkeänä, että luvussa selkeästi todetaan, että monialaiset oppimiskokonaisuudet arvioidaan osana oppiaineita, eikä niitä arvioida erillisinä. Luku sisältää myös täsmentävän kirjauksen yksilöllistetyistä oppimääristä. OAJ pitää tärkeänä sen korostamista, että yksilöllistäminen tehdään vasta tilanteessa, jossa oppilas ei annetusta tuesta huolimatta näytä saavuttavan arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa. Kyseessä olevassa kirjauksessa tulisi vielä selvemmin todeta, että ennen yksilöllistämistä oppilaan kohdalla on jo oltava käytössä käytettävissä olevat tukimuodot. 6.8. Perusopetuksen päättöarviointi (6.8.1. ja 6.8.2.) Päättöarvosanan muodostaminen on kuvattu hyvin luonnoksessa. Erityisesti päättöarvioinnin ajoittuminen vuosiluokille 7, 8 ja 9 on kuvattu aiempaa selkeämmin. Myös päättöarvioinnin osalta linjataan yksilöllisten oppimäärien arvioinnista. Aihetta on kommentoitu lausunnossa jo edellä. 6.9. Arvioitavat oppiaineet päättöarvioinnissa (6.9.1., 6.9.2. ja 6.9.3.) Luonnoksessa määritellään entistä tarkemmin epäselvyyttä aiheuttanut taito- ja taideaineiden oppimäärien arviointi. OAJ pitää hyvänä, että päättötodistukseen merkitään oppilaan opiskeleman oppimäärän laajuus. OAJ kannattaa luonnoksen esitystä vähintään 2 vuosiviikkotunnin laajuisten valinnaisten aineiden arvioimisesta numeroarvosanalla vuosiluokilla 4-9. Esitys on linjassa yleisen numeroarviointia koskevan linjauksen kanssa, jota jäljempänä käsitellään. 6.10. Päättöarvosanojen korottamismahdollisuudet Luku on erittäin tärkeä, koska päättöarvosanoja on aiemmin paikoin korotettu säädöstenvastaisesti. Luvun kirjaukset ovat selkeitä. 6.11. Oppilaan poissaolot ja arviointi Luvulle on käytännön luoma tarve. Etenkin epäselvyyttä on ollut oppilaiden runsaiden luvattomien poissaolojen mahdollisesta vaikutuksesta arviointiin. OAJ pitää tätä koskevaa kirjausta onnistuneena. 6.12. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Ei erillistä lausuttavaa. 6.13. Todistukset 6.13.1. Sanallinen ja numeroarviointi todistuksissa OAJ kannattaa vahvasti numeroarvioinnin aloittamista todistusarvioinnissa jo alakoulusta alkaen. OAJ:n näkemyksen mukaan numeroarvosanat ovat opettajien, oppilaiden ja huoltajien hyvin tuntema tapa ilmaista osaamisen tasoa, mikäli niiden takana on toimivat arvioinnin kriteerit. OAJ kannattaa luvussa olevaa linjausta numeroarvioinnin käyttämisestä väli- ja lukuvuositodistuksissa luokilla 4-8. sekä 9. luokalla annettavissa todistuksissa. 6.13.2—5 Lukuvuosi-, väli-, ero- ja päättötodistus Todistuskirjauksia koskevissa linjauksissa luonnos ei sisällä edellä käsiteltyä lukuun ottamatta merkittäviä muutoksia voimassa oleviin perusteisiin. Todistuksia koskevat kirjaukset ovat yksityiskohtaisia, mitä OAJ pitää hyvänä todistusten yhtenäisyyden kannalta. OAJ:n näkemyksen mukaan myös A2- ja B2-kielistä tulee oppiaineiden laajuuden vuoksi merkitä arvosana päättötodistukseen, eikä sitä tulisi voida jättää pois esitettävään tapaan. Tunnettu ongelma, jossa oppilas kärsii yhteishaussa keskiarvoa laskevasta valinnaisen kielen arvosanasta, on sen sijaan ratkaistava yhteishaun perusteita kehittämällä. 6.14. Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset Ei erillistä lausuttavaa. 6.15. Paikallisesti päätettävät asiat OAJ:n näkemyksen mukaan arviointi on niitä osa-alueita opetuksessa, joissa opetussuunnitelman perusteiden ohjaus paikalliselle tasolle tulee olla yhdenvertaisuuden turvaamiseksi yksiselitteistä. Siksi OAJ pitää luonnosta tämän luvun osalta huomattavana parannuksena aiempaan. OAJ pitää hyvänä, että arviointia koskevat linjaukset ovat valtaosin sellaisia, että ne siirretään paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan. Liite 1. Esimerkit todistusmerkinnöistä OAJ pitää todistusmerkintöjen esimerkkejä selkeinä. Olemassa olevien esimerkkien lisäksi on tarpeen tehdä esimerkki myös vuosiluokan 2. lukuvuositodistuksesta, josta ilmenisi, miten myös alkuopetuksessa on kaikki oppiaineet arvioitava. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Olli Luukkainen, puheenjohtaja Jaakko Salo, kehittämispäällikkö Lausunnon keskeinen sisältö: OAJ pitää opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun luonnosta kokonaisuutena onnistuneena. OAJ vaatii nyt laadittavan perusteluonnoksen toimeenpanemiseksi ja oppilasarvioinnin kehittämiseksi myös panostuksia opettajien arviointiosaamisen kehittämiseen sekä tukimateriaalin (ns. arvioinnin tukipankki) luomiseen. OAJ vaatii myös Opetushallitukselta aktiivisuutta paikallisten opetussuunnitelmien laadinnan ja toimeenpanon tukeen, jotta paikallisesti kirjaviin arvioinnin käytänteisiin saadaan tavoiteltua yhtenäisyyttä. OAJ vaatii kiinnittämään erityistä huomiota osana arvioinnin uudistusta laadittavien uusien arviointikriteerien yksinkertaisuuteen ja määrän rajoittamiseen. OAJ korostaa perusteluonnoksesta seuraavia asioita: - Arvioinnin tehtävien määrittely toisensa poissulkevasti formatiiviseen ja summatiiviseen arviointiin on onnistunut. - Arvioinnin yleiset periaatteet on luonnoksessa hyvin kuvattu, mutta niihin tulisi kirjata, että opettaja valitsee periaatteiden mukaiset arviointimenetelmät. - OAJ pitää arviointikriteerien laatimista päättöarviointiin myös arvosanoille 5, 7 ja 9 hyvänä, mutta vaatii yhä vastaavien kriteerien laadintaa myös vuosiluokilla 4. ja 6. sekä vähimmäisosaamisen kriteerejä vuosiluokalle 2. - Formatiivisen arvioinnin määrittely on luonnoksessa selkeä: se on osa opetusta, eikä se edellytä dokumentointia. OAJ kiittää linjausta. Luvussa toistetaan tarpeettomasti toisaalla luonnoksessa jo kuvattua huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. - Summatiivinen arviointi on määritelty luonnoksessa selkeästi. OAJ kannattaa luonnoksen linjausta numeroarvioinnin aloittamisesta todistusarvioinnissa neljänneltä luokalta alkaen. - Luonnoksen ohjeistukset päättöarvioinnin korottamismahdollisuuksista ja poissaolojen vaikutuksesta arviointiin ovat tarpeellisia vähentämään mainittuja asioita koskevaa epätietoisuutta. - OAJ pitää hyvänä sitä, että perusteista on arviointia koskien karsittu paikallisesti päätettäviä asioita ja uskoo tämän parantavan arvioinnin yhtenäisyyttä ja laatua.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Sini Wirén, PAO/PPE
        Päivitetty:
        11.12.2019
        • Liikenne- ja viestintäministeriöllä ei ole asiasta lausuttavaa.
      • Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
        Päivitetty:
        10.12.2019
        • SOOL kiittää pyynnöstä lausua perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun luonnosta. 6.1. Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa Ok, ei lisättävää. 6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet On tärkeää, että arviointia tehdään opetussuunnitelmassa mainittuihin (osaamis)tavoitteisiin ja, että se tulee myös esille. Arviointi on monipuolista -otsikon alla olisi hyvä huomioida myös erityisen tuen tarpeen oppilaat. Kokonaisuutena kohta kaipaa rakenteellista selkeyttä, ja otsikoiden olisi hyvä vastata paremmin kappaleidensa sisältöä. 6.3 Oppimisen ja osaamisen arviointi Aika ehdoton jako formatiivisen ja summatiivisen välillä, eikö formatiivisesti voi arvioida osaamista? Tämä olisi luontevampaa myös jatkuvan oppimisen/elinikäisen oppimisen teeman kannalta. Olisi hyvä jättää opettajille mahdollisuus loppuarvioinnin teon formatiiviseen arviointiin Kriteerit olisivat tärkeät. 6.4 Työskentelyn arviointi Tässä olisi hyvä huomioida esimerkiksi maahanmuuttajat/s2-taustaiset. Esimerkiksi ”Arvioinnissa maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden haasteet tulee ottaa huomioon työskentelyyn vaikuttavana tekijänä.” Erinomainen kohta:” Perusopetuksen aikana kehittyvillä työskentelytaidoilla tarkoitetaan taitoa työskennellä itsenäisesti ja yhdessä, taitoa suunnitella ja arvioida omaa työskentelyään, taitoa toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taitoa toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.” 6.5 Käyttäytymisen arviointi Ensimmäisen kappaleet, viimeinen lause on ristiriidassa sen suhteen, jos työskentelyäkin arvioidaan. Pelkästään käyttäytymistä on vaikea arvioida. Pitää muistaa, että työskentely ja käyttäytyminen ovat eri asioita vaikka usein limittyvätkin yhteen. Käyttäytymisen arvioinnin kohdalla olisi hyvä miettiä löytyisikö toimintatapoja, joilla arviointi olisi tasa-arvoista ja vähentäisi henkilökemioista johtuvaa arviointia. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi tarkastelemalla kaikkien oppilaan opettavien opettajien antamien arviointien keskiarvona. On hyvä huomioida, että erilaiset kulttuurilliset erot voivat vaikuttaa myös käyttäytymiseen. Olisi kuitenkin hyvä, että sivistynyt yhteiskunta pystyy huomioimaan muitakin kulttuureita valtakulttuurin lisäksi ja näkemään asian rikkautena. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lisäksi on tärkeää ymmärtää, että myös yksilön persoonallisuus ja perhetausta vaikuttavat (opittuun) käyttäytymiseen. Siksi pitääkin huomioida oppilas yksilönä, eikä vaadita tiettyä muottia (korkeakoulutetun) opettajan toimesta. On hyvä pohtia, että kuuluuko käyttäytymistä edes arvioida? Yhteiskunnassa toimiminen vaatii kuitenkin tiettyjä toimintatapoja ja toisten kanssa yhdessä toimimista, mutta onko käyttäytymisen arviointi tähän paras tapa kasvattaa? 6.6 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana Kuka päättää ja kuka määrää etenemisestä? Tämä vaatii enemmän konkretiaa ja kriittistä tarkastelua. Jos eteneminen on paikallisesti päätettävä asia, sen olisi hyvä näkyä tässä asiakirjassa. 6.7 Arvioitavat oppiaineet kunkin lukuvuoden päätteeksi Ok, ei lisättävää. 6.8 Perusopetuksen päättöarviointi Ok, ei lisättävää. 6.9 Arvioitavat oppiaineet päättöarvioinnissa Ok, ei lisättävää. 6.10 Päättöarvosanojen korottamismahdollisuudet Ok, ei lisättävää. 6.11 Oppilaan poissaolot ja arviointi Ok, ei lisättävää. 6.12 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Ok, ei lisättävää. 6.13 Todistukset Hyvä, että on määritelty perusopetuksessa käytettävät todistukset. Kunnallisesti todistusten suhteen on eriarvioisuutta, ja tämä kohta mahdollistaa oppilaiden välisen tasavertaisuuden: “Vuosiluokkien 4-8 väli- ja lukuvuositodistuksissa käytetään numeroarviointia. 9. vuosiluokan erillisessä välitodistuksessa sekä päättötodistuksessa käytetään numeroarviointia. Numeroarvosanaa voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla.” Hienoa, että tässä kohtaan olla myös huomioitu valinnaisia aineita koskevat merkinnät päättötodistuksessa, ja päätetty laittaa valinnaisaineet omalla nimellään todistukseen. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on informoida opetuksensa kursseista, ja sen olisi hyvä näkyä tässä kohdassa. 6.14 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset Ok, ei lisättävää. 6.15 Paikallisesti päätettävät asiat Ok, ei lisättävää. Liite 1. ESIMERKIT TODISTUSMERKINNÖISTÄ Ok, ei lisättävää. Yleisesti: Paikallisesti on ristiriitaisia tapoja toteuttaa arviointi, selkeys mahdollistaa paremmin tasapuolisen arvioinnin valtakunnallisesti. Opettajien arviointiosaaminen on kuitenkin vaihtelevaa vaikka opetussuunnitelma antaa ylenmäärin informaatiota miten kutakin ainetta tulisi arvioida. Sev voidaan nähdä kuitenkin opettajan pedagogisena vapautena soveltaa arviointia ja tarjoaa mahdollisuuden oppilaslähtöisyyteen. Oppilaiden kesken tasa-arvoa kuitenkin loisi, jos osaamista kuvaavia kriteeristöä, matriiseja voisi harjoitella enemmän opettajankoulutuksessa. Eli pureutua siihen kysymykseen, että miten arviointia voisi tehdä.
      • Oulun normaalikoulu
        Päivitetty:
        10.12.2019
        • 6.1. Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa ok 6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet Kohdassa "Arviointi on monipuolista", voisi työskentelyn arvioinnin siirtää heti oppimisen arvioinnin jälkeen, koska niitä arvioidaan oppiainekohtaisesti. 6.3. Oppimisen ja osaamisen arviointi Kohtaa "Oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan aina suhteessa eri oppiaineissa määriteltyihin tavoitteisiin" tulisi täsmentää. Löytyvätkö oppilaan oppimisen oppiainekohtaisista tavoitteista vai laaja-alaisesta osaamisesta "oppimaan oppiminen"? Kohdassa 6.3.1. viimeisessä kappaleessa on sama haaste. 6.3.1. Formatiivinen arviointi kts. edellinen kommentti 6.3.2. Summatiivinen arviointi Ensimmäisessä kappaleessa kohta "oppiaineittain oppimiselle ja työskentelylle" tulisi olla "oppiaineittain osaamiselle ja työskentelylle" ja kolmannessa kappaleessa samoin kohta "koko lukuvuoden suoriutumisesta oppimisessa ja työskentelyssä" tulisi olla "koko lukuvuoden osaamisesta ja työskentelystä". 6.4. Työskentelyn arviointi Olisiko syytä olla osana summatiivista arviointia, kappaleessa 6.3.? Erillisenä ohjaa ajattelemaan työskentelyä erillisenä oppiaineiden summatiivisesta arvioinnista. Onko tarpeen kuvata kehittyviä työskentelytaitoja, sillä näin kuvattuna sekoittuvat formatiivisen arvioinnin kanssa? Työskentelytaidot on joka tapauksessa sisällytetty oppiainekohtaisiin tavoitteisiin. Työskentelytaidot eivät kehity itsestään vaan niitä pitää harjoitella - tämä tulee huomioida tekstin muotoilussa. 6.5. Käyttäytymisen arviointi ok 6.6. Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana 6.6.1. Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Onko näin, että vuosiluokkien 2 ja 6 nivelkohdissa ei anneta enää laajempaa arviointipalautetta oppilaalle ja huoltajalle? Tämä vaikuttaa merkittävästi paikallisiin arviointikäytänteisiin (esim. arviointikeskustelut). Toisessa kappaleessa on ilmaisu "riittävän varhain" - tulisiko tätä tarkentaa? 6.6.2. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Voidaanko OMA opinto-ohjelma määrätä paikallisessa opetussuunnitelmassa etukäteen? Jos ei, voisi poistaa toisen virkkeen alkuosan. 6.7. Arvioitavat oppiaineet kunkin lukuvuoden päätteeksi Ensimmäisen kappaleen viimeisessä lauseessa on kohta "oppimisen tavoitteet", kun pitäisi olla summatiivista arviointia koskeva "osaamisen tavoitteet". Tämä sekaannus esiintyy muissakin kohdissa ja tämän vuoksi olisi hyvä käydä tätä koskien kokonaan läpi. 6.8. Perusopetuksen päättöarviointi Ensimmäisestä virkkeestä pitäisi poistaa "oppiaineittain oppimiselle" - sen sijaan pitäisi olla vain "oppiaineittain osaamiselle ja työskentelylle". 6.8.1, Päättöarvosanan muodostuminen ok 6.8.2. Päättöarviointi erityisessä tuessa ok 6.9. Arvioitavat oppiaineet päättöarvioinnissa Toinen kappale on epäselvä. Oppilas ei voi olla yhtäaikaisesti s2 ja suomi äidinkielenä oppilas - vai mistä oppimääristä on kysymys? 6.9.1. Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi ok 6.9.2. Valinnaisten aineiden arviointi Toinen kappale tulisi olla esim. kappaleessa 6.7. monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin jälkeen, sillä ei liity millään tavalla päättöarviointiin. 6.9.3. Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi ok 6.10. Päättöarvosanojen korottamismahdollisuudet Koko oppimäärän korottaminen taito- ja taideaineissa voi käytännössä olla mahdotonta toteuttaa. Missä ja miten annetaan mahdollisuus esittää näyttöjä esim. liikunnan koko oppimäärän osalta? Miten ja milloin oppilas sekä huoltaja saavat tietoa ja perusteet siitä, mikä päättöarvosana hänelle on tulossa? Mikä on realistinen aika osoittaa osaaminen koko oppiaineen oppimäärässä? Miten korottamisen periaatteiden ja käytänteiden yhdenmukaisuus varmistetaan valtakunnallisesti, jos näistä päätetään paikallisesti? Onko korottamismahdollisuus kertaluonteinen vai rajaton? 6.11. Oppilaan poissaolot ja arviointi ok 6.12. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu ok 6.13. Todistukset Onko mahdollista, että välitodistuksen antaminen sekoittaa lukuvuosiarvioinnin antamista käytännössä? 6.13.1. Sanallinen ja numeroarviointi todistuksissa Miksi puhutaan luokilla 1-3 lukuvuosiarvioinnista ja vuosiluokilla 4-6 lukuvuositodistuksista? Eikö luokilla 1-3 ole mahdollisuutta antaa väliarviointia? Kohdassa ei puhuta arviointikeskusteluista ollenkaan - käydäänkö näitä? Vai ovatko paikallisesti päätettäviä (yhteistyö huoltajien kanssa)? Korvaavatko ne välitodistuksen? Tämä kohta on hyvin epäselvä. 6.13.2. Lukuvuositodistus ok 6.13.,3, Välitodistus ok 6.13.4. Erotodistus ok 6.13.5. Perusopetuksen päättötodistus ok 6.14. Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset ok 6.15. Paikallisesti päätettävät asiat Hyvä asia, että paikallisesti ei kirjata formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisen käytänteitä. Päättöarvosanan korottamismahdollisuus vaatii tarkennusta valtakunnallisesti, jotta paikallisia suuria eroja ei synny. Tarkempaa ohjeistusta kaivataan vuosiluokkien 1-3 sanallisiin lukuvuositodistuksiin, jotta ei jää täysin paikallisesti päätettäväksi ja jottei alueellisia eriarvoisuuksia syntyisi.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        10.12.2019
        • Porvoon kaupunki/Borgå stad on antanut jo lausunnon edellisellä avoimella lausuntokierroksella arviointityöryhmän puolesta. Nyt arviointiryhmä halusi vielä nostaa muutaman yksityiskohdan esille. • Kappale 6.2. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset -otsikon alla ”…tulee ottaa arvioinnissa huomioon siten, että oppilaalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.” Ja vielä tuohon 6.2. muutamaa riviä alempana ”maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaidon taso koulun opetuskielessä sekä arvioinnin kohteena olevan oppiaineen tiedonalan kielessä.” Tämä molemmat kohdat asettavat erityisiä vaatimuksia kunnille ja kouluille resursseihin liittyen. Kyseessä kuitenkin määräävää tekstiä. •Kappale 6.3.2 “Päättöarviointi kohdistuu koko perusopetuksen oppimäärään …”, ja Kappaleessa 6.8. ” Päättöarviointi tehdään vuosiluokkien 7-9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen päättöarvioinnin kriteereitä.” Ymmärrämme, mitä tämä tarkoittaa, mutta äkkiseltään on vähän ristiriitaisesti esitetty. •Kap. 6.3.2 “Bedömningen i slutet av läsåret är en summativ helhetsbedömnings av hur eleven klarat sig i lärande och arbete” medan i 6.3 står det att Bedömningen i den grundläggande utbildningen ska fokusera på elevens lärande och kunnande. •Kappaleessa 6.6.2. viitattaneen ”heikkoihin” oppilaisiin, entä lahjakkaat oppilaat, jotka opiskelevat oman opinto-ohjelman mukaan, tuleeko riittävästi ”rivien välistä”?
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Lehtola Kari
        Päivitetty:
        10.12.2019
        • Itä-Suomen aluehallintovirasto kiittää mahdollisuudesta saada antaa lausuntonsa Opetushallituksen laatimasta luonnoksesta koskien perusopetuksen opetussuunnitelman luvun 6 täsmennettyjä arviointilinjauksia. Perusopetuksen arvioinnin periaatteiden ja käytänteiden yhtenäistämiselle on suuri tarve. Samalla osaamisella oppilaan saama arvosana voi vaihdella peräti neljä numeroa riippuen yksittäisen opettajan, koulun tai kunnan noudattamasta arviointilinjasta. Näin ollen Opetushallituksen käynnistämällä arvioinnin yhdenvertaisuus- ja luotettavuusongelmien korjaustyöllä on erittäin tärkeä merkitys myös oppilaiden oikeusturvan toteutumisen kannalta katsottuna. Perusopetuksessa arvioinnista määrätään perusopetuslaissa (22 §) ja -asetuksessa (10–14 §) sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, luku 6). Näin ollen olisi tarpeellista päivittää samalla nämä kaikki kolme samaan yhtenäiseen linjaan keskenään. Jo pelkästään käsiteristiriitaisuuksien vuoksi tällainen normiyhtenäistäminen olisi perusteltua tehdä. Eli arvioinnin täsmentämistyöhön olisi hyvä saada mukaan myös opetus- ja kulttuuriministeriö laki- ja asetusnormien osalta. Itä-Suomen aluehallintoviraston mielestä nyt lausuntokierroksella oleva luonnos on aikaisempaa selkeämpi ja johdonmukaisempi. Nostaisimme arviointityöhön liittyen kuitenkin vielä muutamia tärkeitä asioita esiin, jotka olisi hyvä huomioida: 1) On tarkoituksenmukaista, että Suomessa ei mennä jatkossakaan arvioinnin yhdenmukaisuuden turvaamiseksi kohti yhtenäisiä valtakunnallisia kokeita. Kuitenkin olisi tärkeä myös Suomessa myöntää, että jos jatkossa haluamme osaamisen arvioinnin nykyistä oikeudenmukaisemmaksi ja yhtenäisemmäksi, tulisi eri oppiaineisiin saada kaikkien opettajien käyttöön yhteisiä standardoituja koetehtäväpankkeja. Näiden avulla oppilaiden osaaminen saataisi jo tehokkaasti ankkuroitua suurin piirtein kohdalleen riippumatta opettajasta, koulusta tai muista sattumanvaraisista muuttujista. 2) Summatiivisen arvioinnin ja formatiivisen arvioinnin selkeyttäminen ja erottaminen toisistaan perusopetuksen eri vaiheissa sekä lukuvuositodistuksessa ei tässä uudessa luonnoksessakaan ole vielä riittävää. Juuri nämä kaksi arvioinnin päätyyppiä menevät kentällä sekaisin ja aiheuttavat epäyhteneväisiä arviointikäytäntöjä. Toimiva ja tehokas ratkaisu ei ole se, että jo nykyiseen massiiviseen tekstimäärään lisätään entisestään lisää tekstiä. Jos kirjallisten ohjeiden lisääminen olisi ollut tehokas keino arviointiepäkohtien poistamiseen, niin ongelmat olisivat jo poistuneet. Nykyinen OPS tarvitsisi nimenomaan pelkistämistä ja monitulkintaisuuden poistamista. 3) Tarvetta olisi muokata myös opetussuunnitelman sisältämiä oppimisen tavoitekuvauksia. Nykytavoitteissa pysyen saattaa olla vaikea luoda päteviä ja käytännössä toimivia arviointikriteerejä. Uusia arviointikriteerejä kannattaa alkaa heti pilotoimaan. Joka tapauksessa myös jatkossa on tärkeä seurata arviointikriteerien täsmentämispyrkimysten onnistumista. 4) Formatiivisen arvioinnin dokumentoinnin tarve jää luonnoksessa ilmaan: tarviiko vai eikö tarvi tätä arvioinnin muotoa dokumentoida? Myös lukuvuositodistuksen dokumentoinnista olisi hyvä antaa tarkempaa ohjeistusta. 5) Formatiivinen arviointi ja palautteen anto nähdään luonnoksessa nyt synonyymeina keskenään. Näinhän asia ei kuitenkaan tarkalleen ottaen ole. 6) Itä-Suomen aluehallintovirasto haluaa vielä lopuksi kiittää Opetushallitusta sen aktiivisesta otteesta myös kouluttajan roolissa opetushenkilöstön osaamisen kehittämisessä. On tärkeää, että Opetushallitus jalkautuu aktiivisesti kentälle maan eri osiin yhteistyössä yliopistojen, aluehallintovirastojen ja muiden relevanttien toimijoiden kanssa ja osallistuu opetushenkilöstön arviointiosaamisen – ja toki myös muiden uusien OPS-osaamisvaatimusten - kehittämiseen. Kunnioittavasti Matti Ruuska Kari Lehtola Johtaja Opetustoimen ylitarkastaja
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Päivitetty:
        10.12.2019
        • Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE Lausunto Asia: Lausuntopyyntö perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämisestä (Opetushallitus/Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet) Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. VANE on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen (SopS 27/2016, vammaisyleissopimus) kansallinen koordinaatiomekanismi. VANE ottaa näin ollen lausunnossaan kantaa asiaan nimenomaan vammaisyleissopimuksen näkökulmasta. Sopimus on ratifioinnin jälkeen ollut osa kansallista lainsäädäntöämme. YK:n vammaissopimus rakentuu kolmesta osasta: läpileikkaavista artikloista, substanssiartikloista ja sopimuksen toimeenpanoon liittyvistä artikloista. VANE katsoo, että tarkasteltaessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppilaan arviointia vammaissopimuksen näkökulmasta, on syytä kiinnittää erityistä huomiota läpileikkaavista periaatteista osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen, kohtuullisiin mukautuksiin, esteettömyyteen sekä erityisesti koulutusta käsittelevään 24 artiklaan. Lisäksi on huomioitava myös vammaisia lapsia koskevan 7 artiklan velvoitteet. Sopimuksen 4 artiklassa, yleiset velvoitteet, todetaan mm.:”Sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräisen toteutumisen kaikille vammaisille henkilöille sekä edistämään sitä ilman minkäänlaista syrjintää vammaisuuden perusteella”. Samassa artiklassa säädetään myös vammaisten täysimääräisestä osallisuudesta: ”Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset”. Kohtuulliset mukautukset määritellään puolestaan sopimuksen 2 artiklassa, määritelmät: ” "kohtuullinen mukauttaminen" tarkoittaa tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa”. 7 artikla nostaa esille erityisesti vammaisten lasten oikeudet. Artiklassa todetaan: ”Sopimuspuolet varmistavat, että vammaisilla lapsilla on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa ja että heidän näkemyksilleen annetaan asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti, yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa, ja että heillä on oikeus saada vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua tämän oikeuden toteuttamiseksi.” Koulutusta käsittelevässä 24 artiklassa todetaan mm.: ”Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden koulutukseen. Toteuttaakseen tämän oikeuden syrjimättä ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien pohjalta sopimuspuolet varmistavat osallistavan koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla sekä elinikäisen oppimisen, jonka tarkoituksena on: a) kehittää täysimääräisesti inhimillisiä voimavaroja, omanarvontuntoa ja itsearvostusta sekä vahvistaa ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja ihmiskunnan moninaisuuden kunnioittamista; b) mahdollistaa vammaisille henkilöille persoonallisuutensa, lahjakkuutensa ja luovuutensa sekä henkisten ja ruumiillisten kykyjensä kehittämisen mahdollisimman pitkälle; c) mahdollistaa vammaisten henkilöiden tehokas osallistuminen vapaaseen yhteiskuntaan.” Seuraavassa yksityiskohtaisia huomioita esityksestä edellä esitettyyn perustuen: 6.2 Arvioinnin yleiset periaatteet VANE ehdottaa, että otsikon ”Arviointi on yhdenvertaista ” alla tulisi olla viittaus YK:n vammaissopimuksen ja yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisiin kohtuullisiin mukautuksiin, ja siihen, miten kohtuullisilla mukautuksilla edistetään yhdenvertaisuutta. Otsikon ”Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta” alle VANE ehdottaa lausetta siitä, että myös vammaisten vanhempien osallisuus tulisi varmistaa heidän lastensa arvioinnissa. Otsikon ”Arviointi on monipuolista” alla tulisi olla maininta siitä, että vammaisten lasten kohdalla tulisi aina varmistaa, että käytettävät arviointimenetelmät antavat mahdollisimman oikean kuvan vammaisen oppilaan osaamisesta. VANE ehdottaa myös, että lauseeseen: ”Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa monipuolisten arviointimenetelmien käyttö on erityisen tärkeää.”, lisätään myös maininta erityistä tukea tarvitsevista oppilaista. 6.3.1 Formatiivinen arviointi VANE ehdottaa lisäystä siitä, että vammaisten lasten kohdalla varmistetaan, että he ovat saaneet saavutettavassa muodossa tiedon siitä, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten heitä arvioidaan. Myös vammaisille vanhemmille tulisi välittyä tieto saavutettavassa muodossa heidän lapsensa edistymisestä. 6.3.2 Summatiivinen arviointi Vammaisten vanhempien kohdalla tulisi varmistaa, että myös heille välittyy tieto saavutettavassa muodossa, mikäli heidän lastensa vuosiluokan tai oppimäärän tavoitteet uhkaavat jäädä täyttymättä. 6.4 Työskentelyn arviointi Vammaisten oppilaiden työskentelyä arvioitaessa tulisi huomioida heidän käyttämiensä apuvälineiden vaikutus osaamiseen. Osaaminen voi olla kiinni myös apuvälineen toimimattomuudesta tai oppilaan taidoista käyttää apuvälineitään. Vammaisen oppilaan tulisi aina saada kaikki mahdollinen tuki apuvälineiden täysimääräiseen hyödyntämiseen, vain tällöin saavutetaan optimaalinen oppiminen ja osaaminen, ja myös arviointi on oikeudenmukaista. Kohtuullisilla mukautuksilla ei saisi koskaan olla vaikutusta työskentelyn arviointiin, jos mukautus ei ole kohdistunut oppimisen tavoitteisiin tai oppimäärään. 6.5 Käyttäytymisen arviointi VANE pitää erittäin tärkeänä ja kannatettavana, että käyttäytymisen arvioinnin suunnittelussa otetaan oppilaan erityistarpeet huomioon. Osalla erityistä tukea tarvitsevista oppilaista on poikkeavaa käyttäytymistä, joka johtuu vammaisuudesta, johon oppilaalla itsellään voi olla hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. 6.6.1 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Perusteissa todetaan: ”Oppilas voidaan myös jättää vuosiluokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos se katsotaan hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaiseksi. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.” VANE katsoo, että tällainen menettely tulisi aina edellyttää hyvin painavia perusteita ja myös oppilasta itseään tulisi vammaissopimuksen 7 artiklan mukaisesti kuulla näissä tilanteissa, ei vain huoltajia. 6.9.1 Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi Vammaiset lapset ovat usein taide- ja taitoaineissa, kuten esim. liikuntatunneilla sivussatoimijan roolissa. Heitä ei välttämättä oteta mukaan itse toimintaan lainkaan, vaan he viettävät aikaa avustajan kanssa tehden jotain muuta, joka ei välttämättä korvaa muiden tekemistä. Tällöin on varmistettava, että arviointi on oikeudenmukaista ja yhdenvertaista vammaista oppilasta kohtaan. 6.11 Oppilaan poissaolot ja arviointi VANE ehdottaa, että perusteisiin lisättäisiin tähän kohtaan etäosallistumisen mahdollisuus. Oppilas voi esimerkiksi vammastaan johtuen olla estynyt osallistumaan fyysisesti opetukseen, mutta voi silti osallistua etäyhteyden kautta. 6.12 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu VANE ehdottaa, että jos erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden erityisen tuen toteutuksessa on havaittu selviä puutteita, tulisi arviointi saada uusia ja tarvittaessa oikaista. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta Riitta Burrell Merja Heikkonen puheenjohtaja pääsihteeri
      • Koululiikuntaliitto KLL ry, Jakobsson Sari
        Päivitetty:
        9.12.2019
        • Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa Opetushallituksen lausuntopyyntö Koululiikuntaliitto KLL ry:lle aiheesta: Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen Lausuntopyynnön diaarinumero: OPH/2607/2019 Koululiikuntaliitto KLL ry lausuu pyynnöstä Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämisestä seuraavaa: Yleisesti ottaen arvioinnin täsmennys on tarpeellista oppilaan oikeusturvan, motivaation ja koti-koulu -yhteistyön näkökulmista. Koulujen sisäiset ja koulujen väliset käytännöt ovat Suomessa vaihdelleet liikaa, joka on johtanut siihen, että arvosanojen ennakoitavuus ja yhteismitallisuus ovat heikentäneet oppilaan oikeusturvaa mm. jatko-opintoja ja yleistä osaamistasoa ajatellen. Arvioinnin täsmennys -dokumentti on puolestaan onnistunut tehtävässään hyvin ja kokonaisuudessaan täsmentää arvioinnin perusteita ja lähtökohtia erinomaisesti ja lisää myös opettajan oikeusturvaa asiassa. Seuraavassa Koululiikuntaliitto KLL ry:n kannanotot täsmennykseen: 1. 6.2 Arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan motivaation ja itsemääräämisoikeuden näkökulmista on olennaista, että oppilas ja huoltajat tietävät mitä ja miten hänen osaamistaan arvioidaan. Nämä käytännöt ovat vaihdelleet liikaa koulujen ja opettajien välillä. Tämä Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmennys selkeyttää arviointia tulevaisuudessa hyvin. Yhä edelleen kiinnittäisimme huomiota arvioinnin kriteerien ja yksittäisten osaamisnäyttöjen mm. kokeiden merkitykseen kokonaisarvosanaan. Internet-foorumeilla opettajat käyvät keskustelua mm. läpäisyprosentteihin ja tätä pidetään ns. pedagogisena valintana. Käytännön valinta voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja voi pitää vaikean kokeen 25% läpäisyprosentilla tai helpon kokeen 50% läpäisyperiaatteella. Kun asiaa seuraa ulkopuolisena tai irrallaan koulumaailmasta, ei oppilas /huoltaja /jokin muu taho voi millään arvioida kokeen tasoa ja arviointikriteereitä koulun muiden opettajien tai muiden koulujen käytäntöihin. Juurisyy ei poistu arvioinnin vaikeudesta, ellei perusvaikeustasoa voida selkeästi määrittää niin, että ne ovat yleisesti tiedossa. Tämä täsmennys -dokumentti pyrkii valtakunnallisesti yhtenäiseen kriteeristöön, mutta ei vielä ota kantaa pedagogisiin valintoihin ja niistä johtuviin seurauksiin. Oppilaan oikeuksien toteutumisen osalta on tärkeää saattaa tiedoksi eri osaamisnäyttöjen merkitys loppuarvosanaa ajatellen. Työskentelytavat voidaan helposti sekoittaa käyttäytymiseen, jota ei pidä osaamisperusteena arvioida. Loppukädessä on aina se vaara, että arviointi on subjektiivista – oppilaan oikeusturvaa lisää se, että palautetta saa tasaisesti esim. Wilmaan kirjataan kaikki, ei vain koetulokset, joiden perusteella arviointia ei kuitenkaan tehdä yksinomaan. Opetusta ja arviointia on tutkittu liikunnan opetuksessa – Erilaiset liikkujatyypit (LiT Jaana Karin väitöskirja JYU), jossa opettajan oma liikkujatyyppi ja motivoitumistapa saattavat vaikuttaa arviointiin ja opetustapoihin. Tämän takia on tärkeää, että opettajan täydennyskoulutuksissa kiinnitetään huomiota erilaisiin osaamisnäyttöihin. Esim. Kilpailijatyyppi – elämysliikkuja, terveysliikkuja motivoituvat eri tavoin liikuntaan, jolloin tavoitteilla, sanoittamisella yms. on iso merkitys oppilaan suoriutumisessa, kuin myös opettajan työskentelyyn. Tässä kohtaa on siis hyvä kuulla oppilaan omia lähtökohtia oppimiseen. Tämä liittyykin olennaisesti oppilaiden osallisuuden mahdollistamiseen, vahvuuksien tunnistamiseen ja rohkaisemiseen ja varmasti sovellettavissa kaikissa oppiaineissa. Sosioekonomiset taustat vaikuttavat tutkitusti opinnoissa menestymiseen. Koti-koulu -viestintä ei voi perustua jälkijättöisesti yksinomaan Wilma-viesteihin. On tärkeää, että kodeissa tiedetään, mitä oppilaalta edellytetään opintomenestykseen. Usein tämä jää vain vanhempainiltojen OPS-yleisperiaatteiden kerrontaan. Selkeimmät esimerkit tulevat opettajilta, jotka kurssin alussa tai näyttöä ennen pystyvät kertomaan eri arvosana -osaamisten perusedellytykset. Kielen osaamisen merkitys korostuu liikaakin oppiaineissa, joissa kielen osaamista ei mitata. Se asettaa erilaiset oppijat eriarvoiseen asemaan. 2. 6.2 Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista vs. Arviointi on monipuolista Näissä kahdessa kappaleessa (kohta 6.2) on ristiriita – monipuolisuus -kappaleessa arvioidaan oppilaan oppimista, osaamista, käyttäytymistä ja työskentelyä. Kohdassa 6.5 Käyttäytymisen arviointi kirjoitetaan käyttäytymisen arvioinnista vielä erikseen, että käyttäytyminen arvioidaan omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineen arvosanaan. Ristiriita syntyy siitä, että käyttäytyminen sekoitetaan työskentelyn arviointiin, joka on yleensä subjektiivinen arviointi ja, johon voi taas vaikuttaa oppilaan persoonallisuus ja opettajan persoonallisuus motivaatiotekijöinä. Oppilaille ja huoltajille on tärkeää tietää ja tunnistaa eri arviointimenetelmien käyttö ja vaikutus arviointiin. Summatiivista arviointia pitää vielä avata – tarkoitetaanko sillä kokeita vaiko myös muita, yhtä tasaveroisia opinnäytesuorituksia? Onko oppilaalla oikeasti mahdollisuus valita ja näyttää oppimansa hänelle tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, vai käytetäänkö arvioinnissa erilaisia osaamisen näytön peruskeinovalikoimaa? Kysymys on lähinnä siitä, että voiko osaamisnäytön todellisuudessa osoittaa oppilaan osaamisen kannalta parhaalla tavalla, vai onko kysymys siitä, että oppimista arvioidaan joka tapauksessa eri menetelmin oppiaineen sisällä. On hyvä aukikirjoittaa se, mitä tarkoitetaan arvioinnilla oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Huoltajilla ei ole välttämättä käsitystä siitä, mitä edellytetään kullakin vuosiluokalla. Miten arvioinnin perusteet korreloivat ylioppilaskirjoituksiin osaamisen näytön osalta? Opettajan pedagogisista valinnanmahdollisuuksista arvioinnin näkökulmasta pitää kertoa. Tällä viitataan aiempaan arviointikriteeri-keskusteluun ja läpäisyprosentteihin. On vaarallista, että puhutaan vain jälkimmäisestä, mikäli esim. kokeen vaatimustaso ja vaikeustaso eivät korreloidu. 3. 6.6.1 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Tässä kohtaa on hyvä avata vuosiluokalle jättämisen perusteita esimerkein esim. miten kiusattua oppilasta kohdellaan. Voiko esim. kiusaamistapauksessa kiusattu jättää oman turvallisuutensa takia luokalle, ei opintomenestyksen takia. Ratkaisu ei vaikuta oppilaan oikeusturvan mukaiselta, etenkin, kun oppimismenestys ei ole juurisyy. 4. 6.8.1 ylipäänsä arvosanan kompensointi ja/tai parantamismahdollisuus on erinomainen asia – tämä asia pitää avata oppilaille ja huoltajille paremmin. Asia liittyy myös oppilaan ikäkauteen ja erityisesti yläkoulussa puberteetin kasvu ja kehitys saattavat vaikuttaa oppimismotivaatioon ailahtelevasti. 5. 6.9.1 Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi Liikunnan aineessa tulee ottaa huomioon OPS:n perustavoitteiden lisäksi kannustaminen liikunnallisen elämäntavan piiriin. Tämä toteutuu parhaiten lukiossa, jolloin opiskelijalla on eniten itsemääräämisoikeutta suhteessa liikkumistapoihinsa. Alakouluissa tarvitaan päteviä opettajia opettamaan, arvioimiaan ja kannustamaan lapsia liikunnan ja liikkumisen pariin. Liian usein kehityskaari liikunnan arvosanojen osalta on se, että oppilas saa tyydyttäviä arvosanoja (harrastuneisuudestaan huolimatta) alakoulussa, mutta arvosanat paranevat yläkoulussa ja viimeistään lukiossa. Tästä esimerkkinä mm. tapaus, jossa kehityskaari eräälläkin nuorella on ollut niin suuri, että alakoulussa arvosana oli aina 7 ja lukiossa 10. Pedagogiikan näkökulmasta, lapsia pitäisi erityisesti opettaa ja kannustaa liikunnan pariin mahdollisimman nuorena. Alakouluihin tarvitaan päteviä liikunnanopettajia ainetta opettamaan, vielä silloin, kun opettamisella on suurin merkitys. Etenkin heikoimmat hyötyisivät ammattiosaamisesta eniten. Helsingissä, 9.12.2019 Kristiina Jakobsson, toiminnanjohtaja Koululiikuntaliitto KLL ry
      • Pelkonen Markku, Oppimisesta, tulevaisuustaidoista ja oppimisen digitalisaatiosta kiinnostunut kolmen pojan isä
        Päivitetty:
        6.12.2019
        • Kiitoksia mahdollisuudesta avoimesti kommentoida lausunnon muodossa. Luo mielikuvan osallistamisesta tässä tärkeässä teemassa. Yleisesti - arvioinnin yleiset periaatteet ovat hyviä ja johtavat oikein viestittynä arviointikulttuuria oikeaan suuntaan. Arviointi ja arviointikulttuuri vaikuttaa merkittävästi oppilaiden ja opiskelijoiden motivaatioon ja auttaa tekemään oppimisen etenemisen näkyväksi. Suomen PISA-tuloksissa näkee mm. sen, että osa nuorista (33%) ei usko siihen, että omaan "älykkyyteen", eli osaamisen kasvuun ja kehittymiseen (Growth mindset) voi vaikuttaa. Tämän korjaamisessa näkisin monipuolisen arvioinnin ja nimenomaan taitojen kehittymisen kautta tulevan jatkuvan, kannustavan palautteen merkityksen suurena. Taitojen kehittymisessä tämä korostuu. Ja olemme nimenomaan menossa taitoyhteiskuntaan, jossa tiedollisen osaamisen rooli muuttuu seuraavien kymmenien vuosien aikana merkittävästi. Ns. tulevaisuustaidot edellyttävät uudenlaista arviointiosaamista, mutta myös uudenlaisia malleja jatkuvaan arviointiin. 6.3.1. Oppilaille on selvitettävä oppimisen tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla. Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan. Hyvin sanoitettu. Making learning visible. Engaging students to learn. Kommentti: Jos tavoitteet eivät ole näkyvissä (sanoitettu, viestitty, visuaalisesti tulkittavissa), ei voi olettaa arvioinnin olevan viestinnällisesti kovin ymmärrettävää nuorille. Pitää muistaa, että nuoret elävät viestinnällisessä maailmassa. Ilman rautalankaa tai videota ei välttämättä edes ehdi ymmärtämään, mistä on kyse. Tietotavoitteiden viestinnässä on olemassa pitkä historia, mutta valitettavasti laaja-alaisten taitojen arviointikulttuuri ja tapa viestiä niistä oppimistilanteissa on vasta kehitteillä. Koska laaja-alaiset taidot oletetaan opittavan (oletus) oppiaineiden sisällä, tässä saattaisi olla kehittämisen paikka. Näen lähes mahdottomana, että vahvaa , päivitettyä osaamista ja uudenlaista ajattelua vaativat laaja-alaiset taidot (L1, L2, L4, L5, L6, L7) tulevat arvioitua (arviointi kannustavana ja motivoivana toimintana) objektiivisesti nykytilanteessa. Perustelen mielelläni lisää esimerkkien kautta. Olemme tilanteessa, jossa automatisaatio, työelämän murros ja digitalisaatio haastaa koko yhteiskuntaamme. Oppilaat, jotka ovat koulussa nyt tulevat työskentelemään varsin erilaisessa ympäristössä kuin nyt. Näen riskinä, että arviointikulttuurin ohjaaminen jatkuvasta, systemaattisesta, monipuolisesta arvioinnista kohti perinteisempää, toki helpompaa arviointiajattelua tekee hallaa erityisesti nuorten taitojen kehittymiselle. Ilmastonmuutos, hyvinvointiajattelun kasvava rooli ja globalisaatio edellyttävät laaja-alaisen osaamisen merkityksen kasvattamista koulussa vietetyn ajan puitteissa merkittävästi. Nyt näen, että heikennämme arvioinnin roolin "yksinkertaistamisen" kautta hienon opetussuunnitelman jalkautumista arkeen. Monialaiset viikot tulisi olla jokapäiväistä tekemistä. Laaja-alainen, tulevaisuustaitoja vahvistava osaaminen pitäisi varmistaa jokaiselle nuorelle. Arvioinnin ohjaava rooli tässä tavoitteessa on merkittävä. Arviointikulttuuri ei kehity, jos näitä ei johdeta. Tarvitaan uudenlaista ajattelua. Ystävällisin terveisin, Markku Pelkonen
      • Hellström Martti
        Päivitetty:
        5.12.2019
        • Hei! Pähkinäkuoressa: En ole ihan varma, onko tämä uusi versio selkeämpi kuin edellinen arvioitavaksi lähetetty. Ja hieman yksityiskohtaisemmin: 1. Luvun otsikko - ei kata koko lukua. Myös työskentelyn ja käyttäytymisen arviointia normitetaan. 2.Tekstissä on ylenpalttisesti toistoa. Tarvintaako sitä näin paljon? 3. Ristiriitaisuuksia. Huomasin vain yhden ristiriitaisuuden: alussa todetaan, että työskentelytaidot arvioidaan osaamisen yhteydessä, mutta päättöarvoinnin kohdalla työskentelytaidot voidaankin arvoida erillisessä liitteessä. 4. Passiiviset ilmaisut. Monen asian kohdalla passiivinen ilmaisu jättää epäselväksi, kuka päätöksen tekee. Esim. s 6 vuosiluokalta siirto. Tai vuosiluokan kertaaminen vaikka ei ole nelosta? Tai s. 10 kuka tekee päätösen siitä, että oppilas saa hylätyn arvosanan poissaolojen vuoksi. Kuka päättää, onko päättötodistksen liitteenä erillien arvio työskentelytaidoista= s 16 5. Kiitoksia. Arvioinnin jakaminen oppimisen ja osaamisen arviointiin selkeyttää tekstiä. 6. Laaja-alainen osaaminen. Ympäri maailmaa on toitotettu, että ops-uudistukse helmiä ovat ns. tulevaisuustaidot. Luen tekstiä niin, että niitä ei sanallisteta tavoitteiksi, eikä niitä yksittäisinä, itsenäisiinä taitoina arvioida ei formatiivisesti eikä summatiivisesti. En ylety tähän ratkaisuun. 7. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tehtävänä on opsin tekstin mukaan edistää laaja-alaisten taitojen oppimista. Kuinka se on mahdollista, jos niitä ei saa esittää tavoitteiksi, joissa edistymistä harjoitellaan ja joissa edsitymisestä annetaan ainakin formariivista palautetta? 8. Jos MOK toteutetaan niin, että eri oppilaat saavat valita oma näkökulmansa yhteiseen eheyttävään teemaa (esim. teema Heinola siirtyy keskiaikaan, valittavat näkökulmat ruoka, asuminen, kirkkomusiikki, elinkeinot...) ja näyttö o annettu näkökulmasta, jossa painottuu vaikka musiikki (soittavat orkesterina keskiaikasta musiikkia), minkä aineiden osamisen arviointiin annettu näyttö vaikuttaa? 9. Mahdollisuus täydentää osaamisnäyttöä on upea juttu. .
      • Teknologiateollisuus ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        5.12.2019
        • Suomen Yrittäjät kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua näkemyksemme perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämisestä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Pidämme tärkeänä, että oppilaiden oppimista ja osaamista arvioidaan mahdollisimman yhtenäisin periaattein ja käytäntein opettajasta, koulusta ja ope-tuksen järjestäjästä riippumatta. Saavutetun osaamisen arvioinnin (summatiivinen arviointi) lisäksi on tärkeätä, että oppilasta ohjataan itse- ja vertaisarviontiin (formatiivinen arviointi) eli oman oppimisensa reflektointiin. Tämä on edellytys sillä, että oppilas oppi tunnistamaan osaamistaan ja kehittämään määrätietoisesti oppimistaan ja työskentelyään läpi elämän. Laaditut täsmennykset ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Haluamme kuitenkin tuoda esiin nopeasti leviävän digitaalisen oppimisteknologian tuomat mahdollisuudet oppilaan oppimisen jatkuvaan arviointiin. Käsillä oleva esitys ei valitettavasti huomioi tätä nopeasti kehittyvää pedagogiikan ja arvioinnin osa-aluetta. Syytä kuitenkin olisi. Oppimisteknologian sisältämät data-analytiikkatyökalut tarjoavat niin opettajalle kuin oppijalle aiempaa paremmat mahdollisuudet oppimisprosessin seurantaan ja yksilöllistämiseen. Jotta nämä hyödyt toteutuisivat mahdollisimman laajasti ja yhdenvertaisesti, on tärkeätä, että opettajat, koulut ja opetuksen järjestäjät osaavat käytännössä valjastaa uutta oppimisanalytiikkaa ja että opetussuunnitelman perusteet antavat tälle myös periaatteelliset raamit. Oppimisteknologian kehittäjä- ja soveltajayritykset on otettava mukaan tähän arviointipuitteiden kehitystyöhön. Samalla on syytä vahvistaa ymmärrystä oppimisteknologian vaikutuksista usean eri tieteenalan tutkimusta tekemällä. Kunnioittavasti Suomen Yrittäjät Mika Kuismanen Joonas Mikkilä pääekonomisti digi- ja koulutusasioiden päällikkö
      • Lapin aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        3.12.2019
        • Lähtökohta: arvioinnin periaatteiden ja käytänteiden on havaittu vaihtelevan suuresti kuntien välillä. Suunnitelma on tältä osin selkeä ja selittää arvioinnin mekaniikkaa hyvin. Suunnitelmaa noudattamalla voisi kuvitella yhdenvertaisuuden kuntien välillä tältä osin lisääntyvän. Muutama huomio: KPL 6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet - kappaleen alussa voisi mainita henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan opiskelevien arvioinnista KPL 6.3.1 Formatiivinen arviointi - Viimeinen kappale: formatiivisen arvioinnin asema HOJKS-oppilaalla, heidän tavoitteidensa saavuttaminen? Summatiivisen arvioinnin osalta asia on määritelty. KPL 6.13 Todistukset - Pitäisikö lisätä vielä perusopetuksessa käytettävien todistusten listaan "mahdolliset muut opetuksen järjestäjän tai koulun päättämät todistukset"?