Lausunnonantaja Tallennettu Lausunto
Liikenne- ja viestintäministeriö 25.4.2019
Porin kaupunki 3.4.2019
Poliisihallitus 12.4.2019
Opetus- ja kulttuuriministeriö 16.4.2019
Sisäministeriö 10.4.2019
Puolustusministeriö 16.4.2019
      • AuroraAI-konseptin ytimessä on ihmiskeskeinen ja ennakointikykyinen yhteiskunta. Miten hyvin ja ymmärrettävästi konsepti on kuvattu lausuntomateriaalissa? Mikä on erityisen hyvää ja mikä jäi epäselväksi?

      • Klikkaa ja lisää otsikko avoimelle kysymykselle
      • Liikenteen turvallisuusvirasto
        Päivitetty:
        15.4.2019
        • Traficom kiittää mahdollisuudesta lausua AuroraAI-ohjelmasta. AuroraAI –ohjelman idea kansalaisille tarjottavien tekoälyä hyödyntävien palvelujen verkostosta on kannatettava ja yleisellä tasolla Traficomin kansalaisille ja yrityksille tarjoamat palvelut tulisikin nähdä osana verkostoa. Traficom tukee AuroraAI-konseptissa tunnistettua tarvetta lisätä kan-salaisten ja toimijoiden osaamista digitalisaatiosta ja tekoälystä. AuroraAI:n periaate tarjota palveluja ihmiskeskeisestä lähtökohdasta, ja siihen liittyvien eettisten periaatteiden esilletuonti on hyvä lähtökohta hankkeelle. Jatkotyössä voitaisiin selkeyttää sitä, miten AuroraAI suhteutuu nykyisiin jo tarjottaviin palveluihin; onko tarkoitus korvata nykyisiä, ns. perinteisiä palveluja vai tarjota ihmisille vaihtoehtoinen tapa käyttää tarvitsemiaan palveluja. Tähän liittyen tulisi kiinnittää huomiota palvelujen mahdolliseen pirstoutumiseen. Ekosysteemissä, jossa yritykset tuottavat yksittäisiä palveluja ja konsepti sisältää vain osan palveluketjussa olevista palveluista on osa palveluketjusta kuitenkin toteutettava ns. perinteisesti. Tällöin verkoston todellinen hyöty asiakkaalle vähenee. Jatkotyössä tulisikin varmistaa kokonaisuuksien toimivuus. Elämän- ja liiketoimintatapahtumiin rakentuvassa toimintamallissa roolit ja vastuut tulee määritellä selkeästi. Julkisen ja yksityisen sektorin roolit tulee selkiyttää toimintamallin rakentamisvaiheessa ja esimerkiksi palveluja kehitettäessä tulee pyrkiä avaamaan mahdollisuuksia erilaisille toimijoille. Ekosysteemiajattelun osalta olisi hyödyllistä tuoda esiin, miten tietoa hyödynnetään ristiin ja miten saada ekosysteemin toimijat toimimaan siten, että heidän palvelunsa ja keräämänsä tieto hyödyttää koko ekosysteemiä, eikä vain toimijaa itseään. Arkkitehtuurikuvauksessa olisi myös hyödyllistä konkretisoida sitä miten eri toimijoilta koottavat tiedot tuotettaisiin, sekä paneutua haasteisiin, jotka liittyvät tietosuojaan ja suostumuksen käyttöön henkilötiedon käsittelyn oikeusperustana. Toisaalta tietosuojan vaikutustenarviointiliitteessä näitä käsitellään ja todetaan, että verkon sisällä liikutellaan vain anonymisoitua käyttäjädataa ja että käyttäjädata talletetaan kolmannen osapuolen palveluihin. Tätä edellä mainittua ristiriitaisuutta tulisi tarkastella uudelleen. Ekosysteemin toimijoiden velvoittamista noudattaa eettisiä periaatteita ja palveluiden läpinäkyvyyttä olisi hyvä tarkentaa ja konkretisoida. Traficom näkee hyvänä, että omadataa on tarkasteltu AuroraAI-hankkeessa. Palvelun tulee informoida käyttäjää ymmärrettävästi, mitä tietoja hän luovuttaa palveluun ja mitä seurauksia siitä voi olla. Ekosysteemimallissa henkilön tiedot leviävät useille eri tahoille, eikä asiakas voi olla täysin varma käsitelläänkö hänen antamiaan tietojaan turvallisella tavalla. Pilottikokeilujen perusteella palveluista saatava hyöty ei välttämättä ole oikeassa suhteessa tietojen luovutukseen liittyviin riskeihin. Pilottikokeiluissa henkilöön liittyviä tietoja koostettiin lukuisista eri lähteistä, mukaan luettuna terveystietoja ja henkilön sosiaalisen median käyttöä. Tämänkaltaisten henkilöä koskevien tietojen käsittelyn tulisi tapahtua käyttäjän luvalla ja siten, että palvelu ei aiheuta riskejä henkilön tietoturvalle ja -suojalle. Jos tulevaisuudessa palveluja kehitetään Aurora-verkossa, tulisi huolehtia henkilötietojen tietosuojasta ja –turvasta. Tietoturvan osalta on epäselvää, miten konseptissa suojaudutaan ja pyritään ennaltaehkäisemään esimerkiksi yksittäisten palvelujen kautta tuleva tieto, jota palvelun käyttäjä syöttää palveluun toistuvasti esimerkiksi väärennetyillä profiileilla (erityisesti mainittu taso 1, missä kansalainen toimii anonyymisti) ja aiheuttaa näin tietoista datan vääristämistä. Tämä voi ohjata koko konseptissa tapahtuvaa suosittelua laajemminkin.
      • Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Klemettinen Mika
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • AuroraAI:n konsepti ja tarve ovat selkeästi kuvatut ja kannatettavat. Siirtyminen henkilö- tai yrityskeskeiseen palveluntarjontaan on tarpeen, jotta digitaaliset palvelut voidaan tulevaisuudessa järjestää käyttäjäystävällisesti, helposti ja kustannustehokkaasti niin kansalaisille kuin yrityksillekin. Toimintamalli häivyttää rajaa kaikille avoimien ja ilmaisten, tietylle asiakasryhmille tuettujen palveluiden ja kokonaan yksityisten palveluiden osalta, luoden pohjaa uudenlaiselle PPPP-yhteistyölle julkisten palvelujen alueella. Pilottihankkeet osoittavat, että työ on vielä hyvin alussa. Kyseessä tulee olemaan suuri julkisen sektorin muutoshanke, johon liittyy mittava määrä ajattelutavan ja toiminnan muutosta sekä koulutustarvetta niin julkisella sektorilla kuin kansalaisten ja yritysten sarallakin. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi lainsäädännön soveltamista ja uudistamista uuteen toimintatapaan sopivaksi. Tällainen vaatii laajaa sitoutumista julkiselta sektorilta toimintamallin edistämiseen ja toimintamallin hyvää johtamista. Edellä mainittuja elementtejä olisi syytä kirkastaa ennen kuin AuroraAI-konseptia lähdetään viemään eteenpäin, jotta hankkeelle saadaan yhteisen tahtotilan laaja tuki ja riittävät resurssit muodostettavan tiekartan mukaiselle toteutukselle kohti lopullista tavoitetilaa.
      • Suomen ympäristökeskus, Jukka Santala, johtaja, SYKE tietokeskus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Näemme erittäin hyvänä, että tällaista kehitystä edistetään myös valtionhallinnossa. Konseptissa on paljon potentiaalia parantaa kansalaisten (ja yritysten) saamaa palvelua. Ajatus siitä, että palvelut tulisivat ihmisten luo eikä ihmisten tarvitsisi hakeutua palveluiden ääreen on kannatettava. Lausuntomateriaalissa konsepti on kuvattu varsin ymmärrettävästi ja selkeästi. Tarve ja tausta Aurora AIn kaltaisille ratkaisuille tuodaan hyvin ja perustellusti esiin. Tietojen käyttöön liittyviä eettisiä asioita on pohdittu varsin kattavast ja materiaalissa tuodaan myös esille ratkaisuja, miten tietojen käyttöön liittyviä ongelmakohtia pyritään käytännössä ratkaisemaan. Ihmiskeskeisyys asioiden ja palveluiden johtamisessa vaatii uutta osaamista ja uudenlaisia kyvykkyyksiä. ”Ihmiskeskeisyys vaatii uutta osaamista ja kyvykkyyksiä” ja ”Organisaatioiden kyvykkyyksien kehittäminen” –osiot kiteyttävät hyvin tulevaisuuden osaamistarpeita ja ovat käyttökelpoisia jo sellaiseen esimerkiksi organisaatioiden toiminnan kehittämisessä. Digiminä tiedon hallinnasta olisi hyvä olla esimerkkikuvauksia asian konkretisoimiseksi. Lisäksi olisi hyvä tarkentaa millaiset palvelut ja mitkä toimijat tietoa voivat käyttää ja miten. Digiminän ”profiloinnissa” on selkeästi piirteitä ja samankaltaisuuksia esimerkiksi joidenkin kansainvälisten yhtiöiden jo pitkään tekemään käyttäjäanalysointiin ja siihen perustuvaan personoituun palvetarjontaan. Näiden kokemuksista olisi hyvä poimia hyvät ja toimivat käytännöt ja vastaavasti välttää toistamasta tässä konseptissa vähemmän toimivia käytäntöjä ja malleja. Konsepti tässä muodossa näkee ihmiset pitkälti toiminnan kohteina. Suunnitelmasta välittyy kapeahko käsitys ihmislähtöisyydestä, kun mukana ei ole ihmisen aktiivista toimijuutta yhteisön jäsenenä muussa kuin palvelun käyttäjän roolissa. Tulisikin pohtia, miten alustalle saataisiin myös kansalaisten aktiivista toimijuutta tukevia palveluita. Konseptilla olisi mahdollisuus tukea kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuutta, vaikuttamismahdollisuuksia ja demokratiaa. ihmisen toimintaa ei tulisi määritellä liian tarkkaan,vaan järjestelmän tulisi jättää tilaa ihmisten omalle kokeilevalle toiminnalle ja uuden keksimiselle. Alusta voisi palvella esimerkiksi järjestöjä ja avoimia kansalaisverkostoja (vrt. kaupunginosa-aktivismi, verkostojen tekemä luontokohteiden suojelu ja kunnostus tms.). Palvelusta voisi saada tietoa esim. toimintaan tarvittavista luvista ja tuista.
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Suunnitelmassa on avattu AuroraAI:n konseptia monipuolisesti ja eri näkökulmista: kansalaisen, verkoston toiminnan ja investointien sekä organisaatioiden kyvykkyyksien osalta. Toisaalta perusteellisuus on hyvä, mutta siihen sisältyy merkittävä toteuttamisriski. Näkökulmien ja toimenpiteiden kirjo on laaja ja vastattavat kysymykset ja haasteet moninaisia. Tulosten saavuttamiseksi asiat on jaettava toteuttamiskelpoisiin kokonaisuuksiin ja priorisoitava.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Tavoitetila on sinänsä kuvattu hyvin. Miten tuo tavoitetila ja palvelun käyttäjien oikeusturva toteutettaisiin jää, osin jo siksi, ettei ratkaisuja ole vielä tehty, epäselväksi. Samoin vielä epäselväksi jää, miten perustuslain 21 §:ään palautuvat hyvän hallinnon vaatimukset toteutetaan käytännössä.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, STM/OHO/Diti, Virtanen Teemupekka
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole kommentteja tähän kohtaan.
      • CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Aurora AI-konsepti on kuvattu lausuntomateriaalissa hyvin. Ihmisen, kansalaisen, nostaminen keskiöön on erinomainen näkökulma, jonka tulisi olla koko hallinnon perusperiaate. CSC:n näkemyksen mukaan AuroraAI voi merkittävästi edistää julkisen hallinnon siilojen purkamista, mikä on välttämätöntä digitaalisessa yhteiskunnassa. Lausuntomateriaalissa esitellään AuroraAI konseptitasolla, mutta varsinainen konkretia VRK:n roolia ja vastuuvirastoja lukuun ottamatta jää vielä tarkennettavaksi. Seuraavassa vaiheessa tarkennettaneen, mitkä ovat keinot, toimet ja vastuut tavoitteiden toteuttamiseksi käytännössä. CSC kiinnittää huomiota, että nyt esitellyssä AuroraAI-konseptissa pääpaino on julkisen hallinnon palvelumallin ja -kulttuurin muutoksessa. Tekoäly on mainittu osana konseptia, mutta CSC:n näkemyksen mukaan tekoäly tarjoaa vielä paljon lausuntomateriaalissa esitettyä laajempia mahdollisuuksia toteuttaa ihmiskeskeisiä palveluita ja ennakointia. Lausuntomateriaalissa kuvatussa AuroraAI:ssa onkin ainakin paikoitellen enemmän kyse julkisen hallinnon digitalisaatiosta ja siihen liittyvästä palvelumuotoilusta, kuin varsinaisesti tekoälystä. Suomessa on huomattavan laajasti esimerkiksi erilaisia rekisteriaineistoja, joita koneoppimisen ja tekoälyn avulla voidaan hyödyntää tarkoituksiin, joita tuskin on kaikkia vielä havaittukaan. Suomen poikkeuksellinen asema kattavien ja hyvin hallinnoitujen julkisten datavarantojen kotipaikkana on yleisesti tunnustettu tosiasia, mutta siihen liittyviä mahdollisuuksia ei juurikaan nosteta esille suunnitelmassa. Tekoälyä käytetään terminä laajasti, mutta usein olisi paikallaan tarkentaa, mitä sillä tarkoitetaan. Älykästä päättelyä tekeviä tekoälyjärjestelmiä voidaan rakentaa ohjelmoimalla asiantuntijatyönä haluttuja päättelysääntöjä, joiden perusteella järjestelmä toimii. Nykyinen tekoälyn nousu perustuu kuitenkin koneoppimiseen, jossa ohjelmoija rakentaa ainoastaan oppivan algoritmin ja varsinaiset tekoälyä ohjaavat säännöt algoritmi päättelee datan pohjalta. Nykyaikaiset tekoälyjärjestelmät yhdistelevät molempia lähestysmistapoja, mutta viime aikojen lukuisat läpimurrot perustuvat nimenomaan koneoppimisen avulla tuotettuihin järjestelmän osiin. AuroraAI-konseptissa tarvetta ja käyttöä on tulevaisuudessa sekä koneoppimiselle että muulle tekoälylle. Selvyyden vuoksi monessa paikassa olisi paikallaan tarkentaa, tarkoitetaanko siinä koneoppimiseen vai ohjelmointiin perustuvaa tekoälyä. Lisäksi CSC:n näkemyksen mukaan tekoälyn menestyksellinen kansallinen hyödyntäminen vaatisi suunnitelman painopisteen siirtämistä enemmän koneoppimistyyppisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen. CSC:n näkemyksen mukaan erilaisten organisaatioiden palveluja yhteensovittaessa ja uusia palvelumalleja luotaessa tulee kiinnittää huomiota yhteiseen terminologiaan ja käsitteiden yhtenäiseen tulkintaan. Tämä on tärkeää myös koneoppimisen ja muun tekoälyn käytössä. Näin ollen CSC ehdottaa, että asia huomioidaan ja resursoidaan AuroraAI:n puitteissa organisaatioiden yhteisellä sanastotyöllä, tai muulla järjestelyllä.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Yhteiskunnan isojen tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa uusien ja edelleen kehittyvien teknologioiden soveltamisella voi olla merkittäviä mahdollisuuksia. Tämä edellyttää mm. kaikkien toimijoiden osaamisen kehittämistä, yhteistyötä ja ennakointikykyä, sekä palveluiden rakentamista tietoturvallisesti ja eettisesti kestävällä tavalla kokonaisuuksiksi asiakkaiden tarpeista lähtien. Näitä ja muita tekoälyn aikakauden edellytyksiä AuroraAI-konseptilla pyritään edistämään. Tavoitteet siilojen ylittämisestä, yhdessä tekemisestä ja asiakkaan yksilöllisen elämäntilanteen ja palvelutarpeen kokonaisuuden huomioimisesta ovat sinänsä hyvät ja kannatettavat, jotta esimerkiksi nuorten syrjäytymisen tai ylivelkaantumisen kaltaisiin ongelmiin voitaisiin puuttua aikaisemmin ja monipuolisemmin. Auroran keskiössä ovatkin elämäntapahtumat. On kuitenkin tärkeää hahmottaa, että kaikki yhteiskunnalliset ongelmat eivät ole luonteeltaan tarkkarajaisia tapahtumia, vaan usein pikkuhiljaa syveneviä ongelmia, joiden paikallistaminen yhteen ajalliseen hetkeen ei ole mahdollista. Elämäntapahtumat voivat toki olla "signaaleja" tällaisista syvenevistä ongelmista. Aurora-konsepti on hyvin kunnianhimoinen pyrkiessään muuttamaan organisaatioiden toimintaperiaatteita ja toiminnan lähtökohtia. Toimintasuunnitelma näyttäytyy kuitenkin kokonaisuudessaan vielä melko ylätasoisena ja abstraktina. Käsitteitä on pyritty selkiyttämään, mutta osa niistä on edelleen vaikeasti hahmottuvia tai monimerkityksellisiä. Lisäksi suunnitelmaan liittyvät juridiset reunaehdot ja riskit vaikuttavat vielä olevan tarkemmin kartoittamatta. Samoin, vaikka eettisen koodiston luomiseen kiinnitetään selvityksessä huomiota, laajaa kokonaisuutta koskevan toimivan eettisen koodiston luomiseen liittyy paljon avoimia kysymyksiä. Lausunnon antajan näkökulmasta suunnitelman toteuttamiskelpoisuuden arviointia vaikeuttaa merkittävästi se, että toimintasuunnitelmaluonnoksessa ei ole tarkasteltu tai otettu juurikaan huomioon toimintamallin liittyviä oikeudellisia reunaehtoja. Suunnitelmassa ei muun muassa tunnisteta kaikkia niitä keskeisiä rekisteröityjen oikeuksiin ja omien tietojen hallintaan sekä rekisterinpitäjän velvollisuuksiin liittyvä kysymyksiä, jotka Euroopan unionin sääntelyviitekehyksessä on jo otettu huomioon ja osin myös ratkaistu Suomea sitovalla tavalla. Konseptin tavoitelluista vaikutuksista on esitetty eräitä väittämiä, mutta melko epäselväksi jää, miten vaikutusten arviointi on suoritettu, minkälaisia tietolähteitä ja menetelmiä vaikutusarvioinnin apuna on käytetty sekä osin myös mihin oletuksiin arviointi perustuu. Lisäksi useat suunnitelmaluonnoksessa käytetyt käsitteet jäävät ilman konkreettista tarkempaa sisältöä. Näiden seikkojen perusteella kokonaisuus jää monelta osin abstraktiksi visioinniksi, joka vaikuttaa vielä olevan melko kaukana konkreettisesta tekemisestä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, ja jonka yksityiskohtainen arvioiminen on myös vaikeaa. Verkostomainen valmistelutapa on kannatettava, mutta ekosysteemiä ja palvelualustaa kehitettäessä tulisi huomioida opit globaalien alustapalveluidenkin (pilvipalveluiden) jatkuvasta kehittymisestä ja kasvun haasteista (yritys vs. kumppanit vs. viranomaiset). AuroraAI-ohjelmaluonnoksessa korostetaan omadata-ajattelua ja sen edistämistä. Ajatuksena ohjelmaluonnoksessa on, että ihmiset saisivat parempia personoituja palveluita pohjautuen sekä henkilökohtaiseen dataan (MyData) että väestön koontidataan, koska ohjelmaluonnoksen mukaan palveluekosysteemit kehittäisivät tekoälyratkaisujen avulla täysin uudenlaisia henkilökohtaisiin elämäntilanteisiin ja yritysten tarpeisiin vastaavia palveluita. Omadata on uuskäsite, jolla voidaan katsoa olevan yhteyksiä tiedolliseen itsemääräämisoikeuteen, mutta käsitteen suhde perustuslain ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan turvaamaan henkilötietojen suojaan ei ole selkeä (ks. PeVL 2/2018 vp). EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tavoitteena on vahvistaa henkilöiden oikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä ja parantaa EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaedellytyksiä yhdenmukaistamalla EU:n jäsenvaltioiden henkilötietojen suojaa koskevat säännökset (ks. HaVM 13/2018 vp). Myös yleisessä tietosuoja-asetuksessa ovat ohjelmaluonnoksessa esitetyt lähtökohdat, joiden mukaan henkilötietojen käsittely on suunniteltava niin, että se palvelee ihmistä (tietosuoja-asetuksen johdantokappale 4) ja että luonnollisten henkilöiden olisi voitava valvoa omia henkilötietojaan (johdantokappale 7). Asetuksen lähtökohtiin kuitenkin kuuluu myös, että luonnollisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelun tason henkilötietojen käsittelyssä on oltava vastaava kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen ja korkeatasoinen luonnollisten henkilöiden suojelu ja poistaa henkilötietojen liikkuvuuden esteet unionissa (johdantokappale 10). Asetuksen johdanto-osassa on myös asetustasoisen sääntelyn perusteiden osalta todettu, että jäsenvaltioiden väliset eroavuudet henkilötietojen käsittelyssä suhteessa luonnollisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojeluun, erityisesti oikeudessa henkilötietojen suojaan, voivat estää henkilötietojen vapaan liikkuvuuden unionin alueella. Nämä eroavuudet voivat muodostua esteeksi unionin taloudelliselle toiminnalle, vääristää kilpailua ja estää viranomaisia suorittamasta unionin oikeuden mukaisia velvollisuuksiaan (johdantokappale 9). Rekisteröityjen oikeuksista säädetään sitovasti EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa. EU:n tietosuoja-asetus paitsi vahvistaa rekisteröidyn oikeutta omiin tietoihin, myös määrittää näiden oikeuksien sisällön. Rekisteröidyn oikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus siirtää tiedot yleisen tietosuoja-asetuksen määrittämin reunaehdoin järjestelmästä toiseen (20 art.). Oikeusministeriön käsityksen mukaan rekisteröityjen oikeuksista ei voida asetuksen soveltamisalalla säätää kansallisen sääntelyliikkumavaran puitteissa. Asetuksen mukaan oikeuksien soveltamisalaa on mahdollista lähinnä rajoittaa tietosuoja-asetuksen 23 artiklassa säädetyin edellytyksin. Aurora AI -toimintamallissa omia tietoja hallittaisiin suostumuksenhallintaan pohjautuen, jolloin ihminen päättäisi luvittamalla, mitkä palvelut voivat hyödyntää hänen henkilökohtaisia tietojaan. Kansalainen voisi ohjelman mukaan muodostaa tiedoistaan tilannekohtaisia ja väliaikaisia kokoelmia tai tiivistelmiä, jotka voivat hyödyntää Aurora-verkon palveluita myös anonyymisti ja käyttäjään yhdistämättömällä tavalla. AuroraAI:n lähtökohtana vaikuttaa siis olevan rekisteröidyn suostumus henkilötietojen käsittelyperusteena. Oikeusministeriö kiinnittää tältä osin huomioita siihen, että tietosuoja-asetuksessa suhtaudutaan pidättyvästi mahdollisuuteen käyttää suostumusta käsittelyperusteena viranomaistoiminnassa (johdantokappale 43). Itse suostumuksesta ja sen edellytyksistä säädetään tietosuoja-asetuksessa (7 art.), eikä mainittuun säännökseen sisälly ollenkaan kansallista sääntelyliikkumavaraa. Lisäksi erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen osalta käsittelykiellon kumoaminen edellyttää suostumukselta nimenomaisuutta kyseisten henkilötietojen käsittelyyn yhtä tai useampaa tiettyä tarkoitusta varten. Lisäksi on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että jos henkilötietojen käsittely perustuu suostumukseen, ei mainittuun 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaiseen suostumus-käsittelyperusteeseen liity 6 artiklan 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta antaa henkilötietojen käsittelystä kansallisella lailla asiasta tarkempia säännöksiä, vaan tällöin käsittely tapahtuu suoraan yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla. Muun muassa edellä kuvatut seikat vaikuttavat olennaisella tavalla siihen, minkälaisia toimintamalleja on mahdollista toteuttaa tai minkä sisältöistä henkilötietojen käsittelyä koskevaa kansallista lainsäädäntöä on mahdollista ylipäätään säätää. EU-oikeuden etusijaperiaatteen vuoksi sen kanssa ristiriitaista kansallista lainsäädäntöä ei voida säätää eikä soveltaa. Konseptina kehittyvä Aurora-verkosto, -ekosysteemi ja sen useat palveluntarjoajat edellyttäisivät jatkuvaa prosessia mm. palveluiden käytön ja tietojen käsittelyn vaikutusten arvioimiseksi, palveluntarjoajien ja palveluiden tietojen käsittelyn seuraamiseksi sekä selkeämpää henkilötietojen käsittelyn politiikkaa. Suunnitelmaluonnoksen mukaan kansalainen tulee nähdä aktiivisena toimijana, jolla on laajat oikeudet ymmärrettävän tiedon saamiseen ja sen jakamiseen hyvinvointinsa edistämiseksi. Ihmiskeskeiset palvelumarkkinat pohjautuvat suunnitelmaluonnoksen mukaan ihmisen omiin työkaluihin ja keinoihin huolehtia ja jakaa itseään koskevia tietoja omadata-periaatteiden mukaisesti. AuroraAI-palvelumalli pyrkii luonnoksen mukaan ihmisten voimaannuttamiseen: huolehtimaan, hyödyntämään ja ymmärtämään itse omia tietovirtojaan. AuroraAI-verkossa ihminen päättää hallitsemansa henkilötiedon hyödyntämisestä palvelutarjonnan personoimiseksi ja henkilökohtaisten neuvojen, suositusten ja ohjeiden saamiseksi älykkäitä menetelmiä hyödyntäen. Lähtökohta siitä, että elämäntapahtumiin liittyvien henkilötietojen käsittely sallittaisiin luvituksin ja edelleenluvituksin kasvavassa ja kehittyvässä verkostossa on riskialtis, sillä todennäköisesti henkilöt eivät ymmärrä kuinka laajasti heidän tietojaan voidaan käsitellä ja hyödyntää Aurora-verkostossa (vrt. useiden kaupallisten palvelujen jatkuvasti muuttuvat käyttöehdot ja tietosuojalausekkeet). Lisäksi muutostilanteissa ja uusien palvelujen mukaan tulossa verkostoon – on ekosysteemin ja palvelualustan omistajalla merkittävä vastuu, jota ei voida siirtää täysimääräisesti yksittäisille palveluntuottajille. Tiedollinen itsemääräämisoikeus nähdään suunnitelmaluonnoksessa lähinnä oikeutena jakaa omia tietoja ja siirtää niitä järjestelmästä toiseen. Lähes kokonaan tarkastelun ulkopuolelle on jäänyt näkökulma oikeudesta olla antamatta itseään koskevia tietoja ja tämän vaikutukset suunniteltuun palvelujen tarjonnan kokonaisuuteen ja logiikkaan, tai ennen kaikkea julkisten palvelujen tarjoamiseen liittyvään yhdenvertaisuuteen. Ohueksi on jäänyt myös se tunnistettu seikka, ettei kaikilla ole kykyä, taitoa, mahdollisuuksia tai vaikeissa elämäntilanteissa myöskään voimavaroja hallita omia tietojaan ohjelmaluonnoksessa tarkoitetulla tavoitteellisella tavalla. Palvelutarpeiden tunnistamiseksi olennaisten tietojen seulominen omien tietojen joukosta voi myös olla rekisteröidylle kohtuuttoman vaikea tehtävä. Ihmisten toiminta heidän antaessaan suostumuksia omien tietojensa käsittelyyn voisi käytännössä olla epätarkoituksenmukaista, epäloogista sekä johtaa tarpeettoman laajaan henkilötietojen käsittelyyn, jos paremman osaamisen ja ymmärryksen puuttuessa tietoja ”luvitetaan” tarpeettoman laajasti. Kuvauksen osalta jää myös paikoin epäselväksi, onko tarkastelun kohteena joiltakin osin lainkaan julkisten palvelujen tarjoaminen niitä tarvitseville, vai onko fokus enemmän kaupallisten palveluiden myynnissä viranomaisen ylläpitämän verkon välityksellä. Tämä nostaa esiin vaikeita viranomaisen tehtäviin ja toimivaltaan liittyviä kysymyksiä ja rajanvetoja. Viranomaisen tehtävien ja toimivallan tulee perustua lakiin. Viranomainen ei voi ottaa omalla päätöksellään itselleen uusia tehtäviä, tai ryhtyä käsittelemään henkilötietoja tavalla, joka ei liity sille laissa säädettyihin tehtäviin ja toimivaltaan. Myös se, miltä osin suunnitelman mukaan käsitellään tai ei käsitellä henkilötietoja, hahmottuu vaikeasti. Suunnitelmassa ja sen liiteaineistossa on sivuttu myös tiedon anonymisoinnin haasteita. Kehittyvä laskentakyky ja tietojen luonne yhdistettynä Suomen suhteellisen pieneen väestömäärään asettavat tiedon anonymisointiin nojautuville ratkaisuille tarkasti arvioitavia reunaehtoja. Yksi keskeisistä AuroraAI:n tavoitteisiin liittyvistä tietosuojakysymyksistä on käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen noudattaminen. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa säädetään, että henkilötiedot on kerättävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä saa käsitellä myöhemmin näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla (poislukien arkistointi, tilasto, tutkimus). Käyttötarkoitussidonnaisuuden toteutumisen kannalta olennaisia vaatimuksia luetellaan tietosuoja-asetuksen johdanto-osan kappaleessa 50. Sen mukaan alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poikkeava käsittely voidaan perustaa lakiin, joka muodostaa demokraattisessa yhteiskunnassa välttämättömän ja oikeasuhteisen toimenpiteen, jolla pyritään turvaamaan erityisesti yleiseen julkiseen etuun liittyviä tärkeitä tavoitteita. Nämä tärkeät tavoitteet on määritelty asetuksen 23 artiklassa. Erityisten henkilötietojen käsittelylle on lisäksi aina oltava tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukainen peruste. Henkilötietojen suojalle keskeisestä käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteesta todetaan liitteessä 4 seuraavaa: ” Aurora-verkko itsessään ei kerää eikä käsittele henkilötietoja, mutta Aurora-verkon sisällä toimivat palveluntarjoajat sen sijaan käsittelevät ja keräävät henkilötietoa tietyissä tilanteissa, joten palveluntarjoajien tulee määritellä käyttötarkoitussidonnaisuusperiaatteen mukaan se, mihin käyttötarkoitukseen henkilötietoja tullaan keräämään.” Epäselväksi jää, miten Aurora voisi teknisenäkään alustana olla käsittelemättä henkilötietoja. Oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että viranomaisen tulisi aina määritellä henkilötietojen suunnitellut käyttötarkoitukset, käyttötapaukset sekä henkilötietojen käsittelytoimet ennakolta. Kansalaisen tulee voida luottaa, että viranomaiset ovat arvioineet käynnistämänsä palvelun perustoiminnallisuuksien lainmukaisuuden kokonaisuudessaan etukäteen. Henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet (tietosuoja-asetuksen 5 artikla) tulevat sovellettaviksi aina, kun henkilötietoja käsitellään. Niistä ei voi poiketa esimerkiksi sillä perusteella, että syväoppiminen ei mahdollista niiden noudattamista. On löydettävä keinot tehdä asiat niin, että tietosuojaperiaatteita voidaan noudattaa. Toimintasuunnitelman mukaan AuroraAI loisi julkiselle sektorille uudenlaisen mahdollisuuden huolehtia lakisääteisestä neuvontavelvoitteestaan. Organisaatio pystyisi vastaanottamaan ihmisten ja yritysten palvelupyyntöjä sekä välittämään niitä takaisin AuroraAI-verkkoon, jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan. Tuolloin asiakastarpeeseen pystyisi vastaamaan joko toinen toimivaltainen viranomainen tai muu organisaatio, joka pystyisi auttamaan asiakastarpeen täyttämisessä. Palveluita voitaisiin tällöin tarjota myös yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Neuvontavelvoitteen täyttämisen yksityiskohdat ja AuroraAI-verkon oikeudellinen asema sekä sen piiriin kuuluvien toimijoiden vastuut jäävät toimintasuunnitelman perusteella monilta osin avoimiksi. Toimintasuunnitelmasta ei esimerkiksi ilmene, antaisiko viranomainen ohjausta ja neuvontaa vain omissa nimissään siten, että AuroraAI-verkko muodostaisi ainoastaan tiedon jakamiseen tarkoitetun teknisen palvelualustan, vai toimisiko AuroraAI-verkko pikemminkin viranomaisasiointia koskevan tiedon välittäjänä. Viimeksi mainitussa tapauksessa muodostuu oikeudellisesti merkitykselliseksi, minkä viranomaisen lukuun verkon on tarkoitettu toimivan, vai onko sen ajateltu olevan muuhun viranomaisorganisaatioon nähden toiminnallisesti itsenäinen. Keskeinen lähtökohta muun ohella neuvontaan liittyvien vastuukysymysten kannalta on, että hallintolain mukaista hallintoasian hoitamiseen ja muuhun asiointiin liittyvää neuvontaa antaa nimenomaan asiassa toimivaltainen viranomainen. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on hallintolain 8 §:n 2 momentin mukaan pyrittävä opastamaan asiakas asiassa toimivaltaisen viranomaisen puoleen. Neuvontavelvoitteen täyttämisen kannalta ei vaikuta siksi ongelmattomalta, että viranomaisille osoitetut palvelupyynnöt voisivat ohjautua myös yksityisten yritysten ja yhteisöjen vastattaviksi. Viranomainen ei voi jättää vastaamatta sille osoitettuihin kysymyksiin ja tiedusteluihin sillä perusteella, että se olettaa kolmannen sektorin toimijan täyttävän asiakastarpeen. Viranomainen ei voi perustuslain 124 §:n huomioon ottaen myöskään siirtää lakisääteistä neuvontavelvoitettaan ulkopuoliselle ilman lainsäädännön tukea. Toimintasuunnitelma vaikuttaa pohjaavan suunnitelmiin profiloida suomalaisia, ja muutenkin hyödyntää heidän henkilötietojaan uudella tavalla. EU:n yleinen tietosuoja-asetus asettaa rajoja henkilötietojen käsittelyyn liittyvälle automaattiselle päätöksenteolle. Tietosuoja-asetuksen pääsääntö on, että rekisteröidyllä on oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pelkkään automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin, ja jolla on häntä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi (22 art.). Tästä pääsäännöstä poikkeamismahdollisuudet ja –edellytykset on myös määritelty tietosuoja-asetuksessa. Poikkeamismahdollisuuksien yhteydessä korostuvat asianmukaiset toimenpiteet rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien ja oikeutettujen etujen suojaamiseksi. Muun muassa mainonnan kohdentaminen voi täyttää asetuksessa tarkoitetun automaattisen päätöksenteon edellytykset (ks. WP251 Guidelines on Automated individual decision making and Profiling for the purposes of Regulation 2016/679). Perustuslakivaliokunta on hiljattain arvioinut säännösehdotuksia automatisoiduista yksittäispäätöksistä (PeVL 78/2018 vp, PeVL 70/2018 vp, PeV 62/2018 vp) ja katsonut, että automaattisen päätöksenteon sääntely on henkilötietojen suojaan liittyvien kysymysten ohella merkityksellistä erityisesti perustuslain 21 §:ssä turvattujen hyvän hallinnon periaatteiden ja 118 §:ssä säädetyn virkavastuun kannalta. Valiokunta on arvioidessaan automaattista päätöksentekoa kiinnittänyt huomiota myös hallinnon lainalaisuuteen. Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan PeVL 70/2018 vp ja PeVL 62/2018 vp kiinnittänyt valtioneuvoston huomiota siihen, että automatisoituun päätöksentekoon vaikuttaa sisältyvän useita hallinnon yleislaeilla nimenomaisesti säätelemättömiä kysymyksiä. Valiokunta on edellyttänyt, että asiasta ja oikeusministeriön valmisteluvastuulle kuuluvan hallinnon yleislainsäädännön alan sääntelytarpeesta tulee tehdä selvitys. Selvityksessä on valiokunnan mukaan tarkasteltava, millä tavoin automatisoidun hallintomenettelyn ja päätöksenteon sääntely täyttää hallinnon lainalaisuuden, julkisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvien hallinnon oikeusperiaatteiden asettamia vaatimuksia sekä turvaa oikeusturvan ja virkamiesten virkavastuun asianmukaisen toteutumisen. Automatisoituun hallintoon liittyy siten useita oikeudellisesti avoimia kysymyksiä, jotka on otettava asianmukaisesti huomioon myös lausuntopyynnön kohteena olevan AuroraAI-hankkeen jatkokehittämisessä. Toimintasuunnitelma ei tarjoa ehdotetussa muodossaan riittävää perustaa näiden kysymysten arvioimiseksi.
      • Palkeet, Nikula Sami
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Konseptin perusteemat, kuten ihmiskeskeisyys ja mydata-ajattelu, verkostomainen palvelumalli ja eettinen/turvallinen toteutus antavat hyvän pohjan jatkokehittämiselle. Visio kaipaa kirkastamista. - hyvä konsepti, mutta kuvattu melko ylätasolla - vaatii selvennystä reunaehtojen, hallinnan/omistajuuksien sekä vastuiden/roolien osalta - vaatii tarkennusta palveluiden osalta - hyvää on myös, että lausuntopyynnössä on mukana Aurora-verkon tietosuojan vaikutustenarviointi, jossa korostetaan, että tietoturvan toteutuminen on Auroran kannalta ensiarvoisen tärkeää. alkaen.
      • Kansaneläkelaitos, Launis Katri-Leena
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Konsepti on avattu ymmärrettävästi ja kattavasti. AuroraAI on palvelualusta, joka tarjoaa ihmiskeskeisen vuorovaikutteisen palveluekosysteemin tiettyjen elämän- tai liiketoimintatapahtumien ympärille. Tavoitteena on muodostaa verkosto julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin älykkäiden palveluiden kesken, jotka on rakennettu vuorovaikutteisesti. Palveluita rakennetaan jatkuvasti käyttäjien ja sisällöntuottajien toimesta ja se uusiutuu dynaamisesti. Verkon kautta käyttäjälle avautuvat kaikki yhteiskunnan palvelut älykkäänä, personoituna virtana, jotka tukevat tai ennakoivat tiettyä elämäntilannetta. Palvelut toimivat saumattomasti ja läpinäkyvästi eettisellä tavalla. Hyvää konseptissa ovat erityisesti uudet, aidosti rinnakkain palvelevat ekosysteemit, todellinen vuorovaikutus ja personoidut palvelut. Samalla poistetaan hukkaa, kuten turha työ ja ajankäyttö koskien sekä palvelun käyttäjiä että niiden tarjoajia. Eli luukulta toiselle juokseminen ja käyttäjän/kansalaisen pallottelu vähenee Epäselväksi jää, kuinka ennakointi konseptissa toimii. Elämäntilanteissa esimerkiksi muutto ja lapsensaanti ovat ennakkoon tiedettäviä tapahtumia, mutta mitä seuraa läheisen kuolemassa. Onko personoitu palveluverkosto henkilökohtainen, tunnistautumispalveluineen? Voiko AuroraAI-älyverkkoon päästäkseen tarvita myös fyysistä apua? Ja mahtaako tekoälylle seurata haasteita tai ongelmia päällekkäisien elämäntapahtumien priorisoinnin kyvyssä?
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Ailisto Heikki
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Huom! VTT lähettää AuroraAI valmistelun yhteyshenkilöille lausunnon sähköpostilla. Numerointi vastaa lausuntodokumentin otsikoiden numerointia. 1. AuroraAI -tavoitteet AuroraAI-hankkeen yleiset tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia ja sinänsä perusteltuja. Perusteluissa on kaksi päätavoitetta: 1) kansalaisen palveluiden sujuvoittaminen ja parantaminen, siis kansalaisen näkökulma ja 2) hallinnon tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen, säästöt hallinnon kuluissa, siis julkisen talouden näkökulma. 3. Yksityisyyden suoja ja omadata suhteessa tiedon jakamiseen toimijoiden kesken AuroraAI:n tavoite on sujuvoittaa palveluita, säästää kuluja ja samalla turvata kansalaisen yksityisyys ja tietoturva entistä paremmin. Tämä ajattelu konkretisoituu omadata-ajatukseen. Samalla viranomaisille ja muille luvataan parempi tilannekuva, datan liikkuvuus ja analytiikkaa. Tässä on mahdollinen ristiriita yksilön yksityisyyden ja palveluiden tuottajien tehokkuustarpeen välillä. Hyvä yksityisyyden suoja ja oikeus opt-out -menettelyyn ovat ristiriidassa ”Johdetaan jaetun tilannekuvan perusteella” -ajatuksen kanssa, joka edellyttää kattavaa datan saantia palvelun kohteena olevista henkilöistä. Esimerkki valottaa probleemaa. Jos 30% ihmisistä (varsinkin jos tietty ryhmä, esim. koulupudokkaat) ei halua jakaa dataa viranomaisille ja muille AuroraAI -toimijoille, tilannekuva muodostuu vinoutuneeksi, kun koulupudokkaat eivät näy datassa. Tämä voi johtaa kohderyhmän kannalta väärään tai puutteelliseen palvelutarjontaan. Suunnitelmassa esimerkiksi visioidaan, että AuroraAI-verkolla on niin hyvä tieto kansalaisen elämän tapahtumista, että palvelut ”tulevat ihmisten luokse elämän tilanteen mukaan ennakoivasti”. Ennakointi voi perustua profilointiin, mikä eettisessä mielessä on kyseenalaista ja minkä vaikutukset asioivaan kansalaiseen voivat olla päinvastaisia kuin mitä järjestelmällä haetaan. Google, Facebook ja vastaavat yritykset toki toimivat samoin, mutta niihin kohdistuu juuri tämän vuoksi kritiikkiä. AuroraAI:ssa on sekä julkisia että yksityisiä palveluntarjoajia. Miten yksityisyyden suoja ja muu lainmukaisuus varmistetaan yksityisten palveluntarjoajien osalta? Ristiriita siis palautuu yhtäältä kansalaisen oikeuteen laajaan yksityisyyteen ja toisaalta hallinnon, ja viime kädessä veronmaksajan, haluun kustannustehokaaseen palveluun. 5. Eettisyys. Todetaan, että ”Elinvoimainen palveluekosysteemi edellyttää luottamusta, yhteistyötä ja eettisiä periaatteita. Tekoälyn eettisen hyödyntämisen edellytys on yhteinen ja eri toimijoiden jakama eettinen koodisto. Eettinen koodisto määrittää Aurora-verkostolle yhteiset eettiset periaatteet ja toimii pohjana verkoston eettisten toimintatapojen määrittämiselle ja käyttöönotolle.” Eettinen koodisto on hyvä lähtökohta, mutta eettisyys ei voi olla päälle liimattua. Eettisyyden toteutuminen on varmistettava eettisillä suunnittelukäytännöillä, kuten etiikkasuosituksissa todetaankin. Eettisyyttä tulee tarkastella kussakin käyttötapauksessa erikseen niin tavoitteen kuin toteutuksenkin osalta ja tarkasteluun tulee ottaa mukaan kaikki asiaan liittyvät näkökulmat.
      • Keski-Suomen ELY-keskus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Missio on hyvä ja sen periaatteet ovat hyvät ja kannatettavat. Tavoite siirtyä kokonaistoiminnan tuloksellisuuden arviointiin tehtäväkohtaisista tavoitteista on hyvä. Mikäli tarkastellaan nyky-yhteiskuntaa, sen julkishallintoa ohjaavia mekanismeja, lainsäädäntöä ja politiikkaohjelmia, tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa utopistiselta. Miten tällainen kvanttihyppy saadaan aikaan? Kyseessä on suuri kulttuurin muutos, jopa alue- ja paikallishallintoa suurempi se näyttäisi olevan keskushallinnon tasolla. Miten valtioneuvostotasolla päästään yksimielisyyteen tavoitteista ja niiden toteuttamisen keinoista. Kyse ei ole pelkästään teknisistä ratkaisuista vaan ennen kaikkea kyse on kulttuurien muuttamisesta, kuten raprotissa onkin mainittu. Se on pitkäkestoista kehittämistyötä, jota ei todellakaan hoideta oletuksella, että suurten ikäluokkien eläköityminen ikään kuin hoitaisi asian automaattisesti. Erilaiset kulttuurit hallinnonaloittain ja työyhteisöittäin ovat erittäin muutoksen kestäviä. Miten saadaan keskustelemaan keskenään sadat täysin toisistaan riippumattomat tietojärjestelmät. Mitä järjestelmien yhteensopivuus maksaa? Nykyiset tietojärjestelmäkustannukset ovat jo melkoinen julkinen kustannuserä. Mikäli uudistuksessa halutaan oppia jo tehdyistä julkisen hallinnon uudistuksista, nykyisessä julkisessa hallinnossa on hyviä (huonoja) esimerkkejä hallinnon rajat ylittävistä kokeiluista vaikkapa sitten tilannekuvien pohjaksi. Moniammatillisuus on törmännyt käsittämättömiin säädös- ja budjettiesteisiin. Toimintakulttuurin pitää joustaa, siten että asiantuntijat voivat tehdä työtä parhaalla mahdollisella tavalla, palvelun vaikuttavuutta voidaan parantaa; enemmän ilmiöpohjaista tarkastelua rajojen sisäpuolisen tarkastelun sijaan. Systeemiset esteet ovat tiedossa, julkisia palveluja tuottavat ihmiset tietävät ratkaisukeinot ja tätä tietoa toivottavasti hyödynnetään. Julkisen sektorin henkilöstövähennykset henkilöstön ikääntymisen yhteydessä ovat pakottaneet etsimään uusia tapoja tehdä työtä ja erilaisia tehtävänkuvia on muokattu jatkuvasti tarpeen mukaan. Voisi sanoa, että aluehallinnon tasolla eletään jatkuvassa muutoksessa ja tämän muutosprosessin kautta sillä olisi myös paljon annettavaa kyseiseen kehittämistyöhön. Byrokratiatalkoiden pitäisi paljon nykyistä enemmän joustaa erilaisten työtapojen kehittelyssä.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Konseptin lähtökohta toteuttaa kansalaisten palvelukokemuksen parantamista eri elämäntilanteissa on Maanmittauslaitoksen mielestä kannatettava. Tämä tavoite ihmiskeskeisestä ja ennakointikykyisestä yhteiskunnasta on kuvattu kattavasti suunnitelmassa mutta kovin yleisellä tasolla. Konseptin ymmärtämistä helpottaisi konkreettisten käyttötapausten esiin nostaminen niin itse palvelujen kuin palveluntarjoajien palveluverkkoon liittymisenkin osalta. Myös kansalaisen vaikutusmahdollisuus omien tietojensa hyödyntämiseen on kannatettavaa. On tärkeää kuvata tekoälyn hyödyntämisen eettinen koodisto, jota kaikki julkishallinnon ja yksityiset toimijat noudattavat. Tällä tavalla luodaan eettisesti kestäviä AI-pohjaisia palveluita. Suunnitelma kuitenkin nostaa esiin kansalaisen elämäntapahtumiin liittyvät palvelut digitalisuuden ainoana merkittävänä vauhdittajana, mikä antaa tilanteesta liian yksipuolisen kuvan. Suomessa on tunnistettavissa kymmeniä eri aihealueiden ekosysteemejä (rakennettu ympäristö, metsätalous, maatalous, biotalous, liikenne ja logistiikka, kiinteistö- ja huoneistovaihdanta sekä vakuudet jne.), joissa voidaan tunnistaa vain joitakin tai ei lainkaan kansalaisen elämäntapahtumaan liittyviä tapahtumia. Näiden ekosysteemien merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle, taloudelle ja yritystoiminnalle on kuitenkin erittäin suuri, jopa korvaamaton. Ekosysteemit tarvitsevat merkittävässä määrin julkisen hallinnon avoimia tai käyttörajoitettuja aineistoja rajapintojen (API) ja erilaisten lataus- ja muutostietopalveluiden kautta. Ekosysteemit tuottavat myös itse merkittävässä määrin dataa yhteisiin määrityksiin perustuvien standardien rajapintojen kautta julkishallinnon päätöksentekoa varten. Ainoastaan rajapintojen laajamittainen tarjonta ja hyödyntäminen mahdollistavat katkeamattomat tietovirrat ja ekosysteemien sekä niihin tukeutuvien palvelujen sujuvan toiminnan. Suunnitelmassa olisi ollut tärkeää nostaa esiin taustalla olevan julkishallinnon digitaalisen infrastruktuurin toimijat, joiden hallinnoimissa tietovarannoissa on kaikki keskeinen kansalaisten elämäntapahtumien hallintaa koskeva tieto. Näitä toimijoita ovat valtionhallinnon organisaatioiden lisäksi esim. kunnat, kuntayhtymät ja maakunnat, joiden kaikkien tuottamat tiedot tulisi olla käytettävissä yhteisten käsitemallien mukaisesti standardoitujen rajapintapalvelujen kautta. Kuten suunnitelmassa mainitaan, digitaalisen toiminnan ja palvelujen tehokkaan tuottamisen ja kuluttamisen tueksi on huolehdittava julkishallinnon tiedon saatavuudesta, laadusta ja yhteentoimivuudesta sekä varmistettava toimivat ja turvalliset tietojärjestelmät. Julkisen hallinnon tuottamien perustietovarantojen häiriöttömän saatavuuden varmistaminen edellyttää uusien ja olemassa olevien rajapintapalveluiden toteuttamista riittävällä kapasiteetilla sekä laajennetuilla häiriötilanteiden reagointiajoilla, jotta tiedot saadaan liikkumaan turvallisesti eri toimijoiden välillä. Tämä edellyttää merkittävää taloudellista panostusta, jotta katkeamaton tiedon virtaus ekosysteemien palveluiden toteuttamissa voidaan varmistaa. Se tukee myös tekoälyllä toteutettavien älykkäiden sovellusten toteuttamista kansalaisten elämän eri tilanteisiin ja tapahtumiin tietoturvallisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Ilman riittävää taloudellista panostusta julkishallinnon tärkeisiin tietovarantoihin, niiden laadun parantamiseen, rajapintapalveluiden toteuttamiseen ja jatkuvuuden sekä kapasiteetin turvaamiseen, tekoälypohjaisten elämätapahtumiin liittyvien palveluiden asiakaskokemukset jäävät puutteellisiksi, koska ei pystytä luomaan katkeamattomia palveluketjuja.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueet ja kasvupalvelut -osasto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Suunnitelman luvuissa ”Ihmiskeskeisyys vie kohti suurta murrosta” ja ”Mistä AuroraAI:ssa on kyse?” käydään seikkaperäisesti läpi niitä reunaehtoja, joita kehittämällä tai uudistamalla siirtymä tuotantolähtöisestä toimintamallista ihmiskeskeisyyteen on mahdollista. Muutoksen ajureina tekstissä mainitaan mm. mahdollistavat ratkaisut, asenteet ja osaaminen, lainsäädännön uudistaminen mahdollistavammaksi, julkiset investoinnit, toimivat ja turvalliset tietojärjestelmät, organisaatioiden kyvykkyydet sekä tietosuojan ja -turvan takaaminen. AuroraAI-esiselvityshanke on lyhyessä ajassa tuottanut paljon ansiokasta materiaalia: toimeenpanosuunnitelma vuosille 2019-2023, neljä työpaketin loppuraporttia, etiikkasuositukset, selvitys AI-verkon kannustinmalleista ja palvelupoleteista, -testiversiokuvauksesta, -OmaData-arkkitehtuurista, -tietosuojavaikutusten arvioinnista ja arkkitehtuurikuvauksesta. Edellä todetulla valmistelulla tulee olemaan myönteistä merkitystä AuroraAI-toiminnalle vuosina 2019-2023. Ihmiskeskeisen ja ennakointikykyisen yhteiskunnan konseptin ymmärrettävyyden kannalta esiselvitysvaiheen aineistot eivät kuitenkaan muodosta kovin selkeää kokonaisuutta, joka helpottaisi kantojen muodostamista em. reunaehtoihin. Tämä johtuu suurelta osin siitä, ettei tarvittavia muutoksia kaikilta osin havainnollisteta suhteessa nykytilaan. Monessa tapauksessa tämä ei toisaalta ole edes mahdollista. Esiselvitystekstissä ei ole myöskään erityisesti analysoitu, missä määrin ihmiskeskeiseen ja ennakointikykyiseen hallintomalliin voidaan siirtyä ilman tekoälyn hyödyntämistäkin ja missä määrin tekoäly vastaavasti on välttämätön edellytys sille. Ministeriön näkemyksen mukaan elämäntapahtuman käsite olisi kaivannut hieman tarkempaa määrittelyä ja avaamista. Kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelman mukaan ihmiskeskeinen ja ennakointikykyinen yhteiskunta perustuu ajatukseen elämäntapahtumista, joissa ihminen osaltaan itse huolehtii kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan eri palveluntuottajien palvelujen keskiössä. AuroraAI-esiselvityshankkeessa erilaisia toteutustapoja on selvitetty syksyllä 2018 käynnistetyissä elämäntapahtumapiloteissa. Elämäntapahtuman käsitettä ajatellaan voitavan soveltaa myös yrityksiin käyttämällä, yrityksen elin-kaaren aikaisista yksittäisistä tapahtumista, joissa yritys on tai sille olisi hyödyllistä olla yhteydessä julkiseen palvelujärjestelmään, käsitettä liiketoimintatapahtuma. Käsitteen soveltamista tai esimerkkejä ei hankkeessa ole kuitenkaan tarkasteltu. Yrityksethän ovat joka tapauksessa palvelujärjestelmän asiakkaita siinä kuin kansalaisetkin. Joitakin kysymyksiä, kuten yritystä koskevan tiedon jakaminen viranomaisten ja muiden palveluntarjoajien kesken, on jo ratkaistu esim. lainsäädännössä. Suunnitelmassa olisikin ollut hyvä tarkastella, miten tekoäly tuo lisäarvoa yrityksille suunnattuihin palveluihin. Konkreettiseksi esimerkiksi tällaisesta liiketoimintatapahtumalähtöisestä tarkastelusta sopii Sipilän hallituksen kärkihanke, TEM-vetoinen Luvat ja valvonta. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tunnistaa asiakkaan tarpeesta muodostuvia palvelukokonaisuuksia sekä asiakaslähtöisiä, sujuvia palvelupolkuja ja palveluketjuja, joissa alue- ja organisaatiorajat eivät näy asiakkaalle. Hankkeessa on laadittu palvelumuotoilua hyödyntävä yhteinen asiakaslähtöisen kehittämisen malli, jonka avulla on yhteistyössä viranomaisten ja asiakkaiden kesken kuvattu kunkin asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden nykytila, tavoitetila sekä ne muutokset ja toimenpiteet, joita tavoitetilan toteutuminen eri viranomaisilta edellyttää. Yhteisellä mallilla on tarkasteltu viittä palvelukokonaisuutta: 1) teollisuuslaitoksen muutoshanke, 2) tapahtumajärjestäminen, 3) sote-alan yrityksen perustaminen ja siihen liittyvä luvitus, 4) elintarvikkeiden ja rehujen alkutuotanto ja investoivamaaseutuyritys sekä 5) kaivoksen toiminnanaikainen valvonta. Hankkeessa on lisäksi toteutettu tavoiteltavaa toimintatapamuutosta tukeva yhteinen digitaalinen palvelukerros, joka mahdollistaa reaaliaikaisen tiedon jakamisen, tarjoaa yhteiskäyttöisiä toiminnallisuuksia ja yhteensovittaa viranomaisten asiointeja asiakkaan tarpeen näkökulmasta. Suunnitelman lopussa (”Mitä olemme oppineet elämäntapahtumapiloteista?”) ja liitteenä olevissa pilottien loppuraporteissa tehdään selkoa em. neljän Aurora-pilotin toteutuksista ja saaduista kokemuksista. Kokonaiskuvan saamiseksi ja elämäntapahtuma-ajattelun toimivuuden ymmärrettävyyden parantamiseksi olisi ollut mielenkiintoista lukea yhteenveto piloteista saaduista kokemuksista ja opetuksista suhteessa alkuperäisiin oletuksiin. Mitä pilottien toteutuksen perusteella on tärkeä ottaa huomioon, kun käynnistetään AuroraAI:n varsinaista toimeenpanoa 2019-2023?
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Oravainen Henrikki
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • KKV kannattaa konseptin tavoitteita saada elämäntapahtumia ja liiketoimintatapahtumia sujuvammiksi ja vaikuttavimmiksi. Konseptia ja sen tavoitteita on kuvattu hyvin. Joltain osin toimenpidesuunnitelmaan tarvittaisiin lisää konkretiaa. Esimerkiksi, miten tuottavuustavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Kustannuksiltaan sadan miljoonan euron hankkeesta olisi hyvä esittää tarkempi arvio hankkeella tavoiteltavista hyödyistä (eurot ja aikajänne). Lisäksi tarvittaisiin tarkempaa arviota ja kuvausta tietoturvaan ja -suojaan liittyvistä kysymyksistä. Myös konseptin suhdetta Suomi.fi -portaaliin olisi hyvä kuvata tarkemmin.
      • Lappeenrannan kaupunki, Konsernipalvelut, tietohallinto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Ajatus ihmeiskeskeisestä (asiakaslähtöisestä) palvelujen järjestämisestä on hyvin kuvattu ja monipuolisesti avattu suunnitelmassa. Voisi jopa tiivistää ja konkretisoida hieman. Personoitu palvelukokemus vaatii kuitenkin hyvin vahvaa luottamusta asiakkaan ja palveluita tarvoavien organisaatioiden välille. Suunnitelmassa on huomioitu sekä henkilötietojen tietosuoja että tietoturvallisuus, haasteeksi voi muodostua näiden asioiden huomioiminen käytännössä sekä lainsäädännön asettamat reunaehdot. Suostumukseen perustuva henkilötietojen käsittely kansalaisen ja viranomaisen välillä vaatinee tarkempaa selvitystä, mutta on perusedellytys omadata -lähtöisten palveluiden aikaansaamiseksi. Verkostoissa toimiminen ja verkostojen johtaminen jää hieman epäselväksi, vaatii uudenlaista johtamista myös kuntaorganisaatioissa, jotka perinteisesti ovat hyvin pitkälti tulos- / talousohjattuja. Teknisen AuroraAI-verkon osalta jää hieman epäselväksi kansallisen palveluarkkitehtuurin kytkeytyminen ratkaisuun. Innovatiivisten hankintojen mahdollistamiseksi myös kuntien yhteishankintayksiköt ja KL-kuntahankinnat on syytä olla mukana Hanselin lisäksi.
      • Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Aaltonen Jussi
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto kokonaisuudessaan osiossa 4.
      • Väestörekisterikeskus, Salovaara Timo
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Väestörekisterikeskus kiittää mahdollisuudesta lausua AuroraAI:n kehitys- ja toimintasuunnitelmaan. VRK pitää useita ehdotetun kokonaisuuden tavoitteista kiitettävinä, tarpeellisina ja tavoittelemisen arvoisina. Palvelujen ja neuvonnan kohdistaminen automaattisesti asiakkaan (yksilö tai yhteisö) tapahtumaan ja tarpeeseen on päämäärä, jonka myönteisyyttä ja tavoiteltavuutta pidämme itsestään selvänä. Hienoa on myös verkostomainen ja ennakkoluuloton työtapa, joka avoimesti ja laajasti osallistaa ihmisiä valmisteluun. Samalla pidämme hyvänä rohkeaa ajattelua, halua soveltaa uusinta teknologiaa palvelutuotantoon ja reagoida muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin. Myös hallinnon toimintatapojen ja näkökulman kääntäminen omista vastuusiiloista aitoihin asiakastarpeisiin ja -tilanteisiin on hyvin kannatettava päämäärä. Käytännössä muutoksen toteuttaminen tilanteessa, jossa merkittävä osa organisaatioista toimii jopa legacy-järjestelmillä, vaatii kuitenkin aikaa, osaavaa henkilöresurssia ja taloudellista tukea julkisista varoista. Suunnitelmassa korostetaan pyrkimystä järjestää julkinen hallinto elämäntapahtumien palveluekosysteemien ympärille, mihin siirtyminen nykyisistä organisaatio- ja tuotantolähtöisestä palvelujen järjestämisen malleista on suuri ja haastava muutos. Näin perustavanlaatuisen ajattelun ja toimintatapojen muutoksen läpivieminen edellyttää pitkäjänteistä ja määrätietoista useiden hallituskausien ajan kestävää työtä. Suunnitelmassa puhutaan ihmiskeskeisestä yhteiskunnasta, mutta tekstissä korostuu yksilön sijasta segmentti niin taustamuuttujana kuin yksilölle tarjottavan palvelun varsinaisena referenssinä, johon yksilöä peilataan konepäättelyn perusteella. Palvelukonseptin jatkojalostuksen puitteissa olisi hyvä konkretisoida tätä avaamalla segmenttitiedon, henkilötiedon ja henkilön koneellisen segmentoinnin keskinäistä dynamiikkaa: mikäli konepäättely voi tuottaa parempaa palvelua yksilölle (muun muassa) yksittäisten piirteiden ja ilmiöiden yleistyksen keinoin, niin tämä on hyvä läpinäkyvyyden ja ymmärrettävyyden takia avoimesti todeta. Digiminä-konseptissa yksilö on kyllä keskipisteessä, mutta lähinnä omien tietojensa jakajana ja vertailukohteena siihen väestöön, joka on AuroraAI:n algoritmien mukaan samassa segmentissä hänen kanssaan. Digiminän kautta liikkuvan tiedon käyttöä olisi hyvä vielä tarkemmin avata ja konkretisoida; lausuttavana olevassa suunnitelmassa on tältä osin vielä osin ristiriitaiselta vaikuttavia luonnehdintoja: yhtäältä todetaan, että ”ihminen hallitsee itse omia tietojaan, joista käyttäjä voi muokata tarpeen mukaan tilannekohtaisia ja väliaikaisia muunnelmia”, mutta toisaalla mainitaan, että ”tekoälyn opettamisessa tarvitaan sekä henkilöitä kuvailevaa dataa että historiatietoa heidän jo aiemmin käyttämistään palveluista.” Väestörekisterikeskus pitää tarpeellisena, että kansallisen tekoälyohjelman toimeenpanon puitteissa täsmennetään henkilötietojen käsittelyn periaatteita ja yksityiskohtia. Lausuttavana olevan aineiston pohjalta olisi vielä tarkennettava, missä määrin yksityishenkilöstä kertyy Aurora-verkon jatkuvaan käyttöön tietoja, joiden pohjalta hänestä voidaan myöhemmin muodostaa digiprofiili, sekä missä varsinainen henkilötietojen käsittely tapahtuu: Aurora-verkossa vai yksittäisten palvelutuottajien sovelluksissa. Henkilön anonymiteetin varmistamiseksi käyttäjää ei pidä pystyä yksilöimään IP-osoitteen tai päätelaitteen IMEI-koodin perusteella, koska nämä kommunikoidaan useissa tilanteissa. Kuten suunnitelma toteaa, riittävät kansalaiskyvykkyydet tai -taidot ovat välttämättömiä, jotta AuroraAI-konsepti toimisi. Dokumentissa kuvatut kansalaisilta vaadittavat kyvyt ovat kokonaisuutena vaativia ja realistisesti arvioituna niitä ei vielä riittävästi ole. Pieni osa väestöstä kykenisi näihin vaatimuksiin jo nyt, mutta enemmistö tarvitsee eritasoisia ja -laajuisia koulutuksia. Osa ei kykene näihin lainkaan erilaisten esteellisyyksien takia. AuroraAI-konseptin mukaisten palvelujen hyödyntämisen keskeinen edellytys on luottamus ja läpinäkyvyys, eli kansalaisen pitäisi erityisesti pystyä arvioimaan ja ennakoimaan, mitä oman henkilötiedon jakamisesta ja käytön luvittamisesta seuraa. Lausuttavana olevan aineistonkin perusteella on ilmeistä, että oman henkilötiedon jakamisen ja luvittamisen ketjujen kontrollointi on vaikeaa. Tämän haasteen ratkaisuun tulisi Aurora-konseptin tulevan suunnittelun puitteissa kiinnittää erityistä huomiota. Palvelumallin yleistä hyväksyttävyyttä ajatellen Väestörekisterikeskus esittää, että tavoitteeksi otetaan sen soveltuvuus kaikille kansalaisille, mikä on kyllä lausuttavana olevan suunnitelman kokonaisuudesta pääteltävissä, mutta ei ehkä riittävän yksiselitteisesti todettu. Tämä olisi oleellista mm. yhdenvertaisuuden vaatimuksen näkökulmasta. Jatkovalmistelussa on aiheellista arvioida palvelukonseptia myös esteettömyyden, saavutettavuuden ja kielellisten vaatimusten näkökulmasta - Omadataa ymmärtävien suomenkielisten digikyvykkäiden lisäksi palvelumallin tulisi olla aidosti kaikkien muidenkin hyödynnettävissä.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hallinto- ja kehittämispalvelut / tietoyksikkö, Harjukelo Asko
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • AuroraAI -konseptin yleinen tavoite ja päämäärä on kuvattu varsin selkeästi esityksessä. Konseptiin liittyvä tavoite on suunniteltuun aikatauluun nähden haasteellinen, joten hankkeen etenemiseen liittyvä vaiheistus tulisi tarkentaa. Viranomaisen toiminnan lakisääteisyys ja asiakassegmenttien elämäntilanteiden yhteensovittaminen tulisi kuvata. Konseptin mukaan tekoäly tuottaa elämäntapahtumaan liittyvän tilannekuvan muodostaen sen eri tietolähteistä saatavista tiedoista. Tilannekuvan pohjalta tehdään viranomaisen näkökulmasta päätöksiä asiointiin liittyen. Miten varmistetaan asiakkaan oikeusturva päätöksentekoon liittyen? Asiakkaalla on oikeus saada tarvittaessa pääsy omiin tietoihinsa. Asiointiin liittyvän historiatiedon hallinta (esimerkiksi logitieto) tarvinnee lisämäärittelyitä ja linjauksia. Tässä yhteydessä tulisi tarkentaa myös asiakkaan oikeus saada asioida oikean virkamiesten (luonnollisen ihmisen) kanssa. Tietosuojan toteutumisen arviointi tarpeen koko palveluprosessin näkökulmasta, ei pelkästään teknisestä näkökulmasta.
      • Verohallinto, Kehitys- ja tietohallintoyksikkö
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Verohallinnon kommentit: • Konsepti on ymmärrettävä ja tavoite on erittäin kannatettava. • Kuvausta voisi lyhentää runsaasti, mikä helpottaisi konseptin viestintää kaikille tahoille. • Jaottelu tavoiteltaviin arvoihin ja periaatteisiin ja selkeästi erikseen toiminnalliseen logiikkaan ja tekniikkaan voisi jäsentää dokumentteja tehokkaammin.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia, talous- ja suunnitteluosasto, tietohallinto, Rautio Pasi
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Aineistossa on hyvää asiakaskeskeisyys ja asiakastarpeen nostaminen palveluohjauksen keskiöön. Myös ekosysteemiajattelu ja läpinäkyvyys ovat hyviä seikkoja. Verkko edistää eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa palveluiden ja palvelukokonaisuuksien verkostomaisen kehittämisen, mikä on jo sinällään positiivista ja sinällään tavoitteellista. Konsepti korostaa erityisesti luottamusta eri toimijoiden ja asiakkaiden kesken. Kuitenkaan esityksessä ei ole missään kohtaa pohdittu sitä, mitä ja miten verkostossa luottamuksen menetykset korjataan / palautetaan. Miten AuroraAI toimii näissä tapauksissa? Verkostomaisessa palveluiden dynaamisessa koostamisessa korostuu myös ns. asiakasvastuu eli kenellä on vastuu asiakkaan suuntaan palveluketjusta tai sen osasta, niin että asiakaskin sen ymmärtää eikä synnytetä digitaalista luukulta luukulle siirtelyä. Asiasta on mainittu tekstissä, mutta ratkaisukuvausta ei asiaan kunnolla ole esitetty. Tai mitä tapahtuu AuroraAI-verkostossa suostumuksille ja asiakkaan omille esim. palvelutiedoille, jos palvelutoimija poistuu verkosta? Onko historiatieto saatavilla muilla keinoin. AuroraAI-aineistossa ei oteta kantaa, kuinka nykyiset palvelut suhtautuvat nykyisiin palvelukokonaisuuksiin, mm. suomi.fi-palveluihin. Aineistossa on käsitelty tekoälyn eettisiä periaatteita. Mikäli toimijoille muodostetaan yhteinen ja eri toimijoiden jakama eettinen koodisto, kuinka osapuolien sitoutuminen koodistoon varmistetaan, mikäli koodisto luo vain viitekehyksen. Eettinen pohdinta on suunnitelmassa kuvattu ohuesti. Kokonaisuudessa on paljon tietosuojan kannalta ratkaistavia asioita. AuroraAi-materiaalista on vaikea ymmärtää, kuinka tietosuoja otetaan konkreettiesti huomioon, kun AuroraAi-verkon kautta tarjotaan personoituja palveluita asiakkaalle.
      • Tampereen kaupunki, Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala, Tietohallintoyksikkö
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Tilannekuva ja tavoitetilan konsepti on kuvattu riittävän selkeästi. Tavoite ihmislähtöisestä hallinnon alat ylittävästä toimintamallista, jossa muodostetaan tilannekuvia ihmisten todellisista tarpeista data-analytiikkaa ja tekoälyä hyödyntämällä on oikean suuntainen ja kannatettava. Toisaalta tavoitetila on merkittävästi erilainen, kun perinteiset julkisen hallinnon tuotanto- ja organisaatiolähtöiset toimintamallit ja muutoksen kokoluokkaa ei tule aliarvioida. Lausuntomateriaaleissa uuden toimintamallin kuvaukset on esitelty hyvin, mutta muutoksen toteuttamisen vaatimuksia ja riskejä tulisi tarkentaa. Materiaalissa painottuu hiukan liikaa teknologinen näkemys, koska vasta nykyisten toimintatapojen muuttamisen kautta on mahdollista saada teknologian hyödyt käyttöön. Toiminnan muuttaminen tässä yhteydessä tarkoittaa mm. muutostarpeita lainsäädäntöön, erilaisiin toimintaperiaatteisiin, organisaatioiden rooleihin, ansaintamalleihin sekä erityisesti vaikuttamista ison työntekijäjoukon tehtäviin ja osaamiseen. Näiden asioiden toteuttamista ja toteuttamiseen liittyviä riskejä tulee vielä tarkentaa.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Yleiset kommentit AuroraAI kehittämis- ja toimintasuunnitelmasta Kuntaliitto pitää hyvänä, että on tehty kansallisia avauksia tekoälyn hyödyntämiseen. On tärkeää, että eettistä keskustelua käydään tekoälyn käytöstä ja tiedon hyödyntämisestä. Yksityisyyden suojan ja tietoturvan huomioiminen sekä luottamuksen rakentaminen osapuolten välille ovat edellytyksiä tekoälyn käytölle. Kuntaliitto esittää joitakin näkökulmia AuroraAI:n kehittämis- ja toimintasuunnitelmaan. Näkökulmat liittyvät kuntien rooliin ja kustannuksiin, saavutettavuuteen, hyötyihin ja riskiarviointiin sekä palveluketjuihin. Kuntien rooli ja saavutettavuus Hyvää tässä on, että suunnitelmassa painotetaan yhteistyötä, yhdessä tekemistä, osaamisen kehittämistä ja julkisen hallinnon, yksilön ja yritysten välistä luottamusta. Kuitenkin kuntien rooli suunnitelmassa on kovin vähäinen. Kunnat huolehtivat lakisääteisistä peruspalveluista; kunnilla on niihin liittyviä tietoja ja kokemusta. Kunnat ovat lähellä ihmisiä, ihmisten arkea ja ihmisten elämäntapahtumia. Tekoälyn kehittäminen ja hyödyntäminen yhdessä kuntien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Samalla on huomioitava kuntien erilainen koko ja valmius ottaa tällaisia uusia toimintatapoja käyttöön. Se edellyttää niin rahallisia resursseja kuin myös uudenlaista osaamista. Suunnitelman mukaan ”AuroraAI:n avulla ihmiset saavat uudenlaisen tavan huolehtia omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan sekä saavat sujuvia, vaikuttavia ja oikea-aikaisia palvelukokonaisuuksia elämän eri tilanteisiin ja tapahtumiin.” Suunnitelmassa tulisi selventää se, miten varmistetaan yhdenvertaisuus ja eri ryhmien mahdollisuus saada palveluita. Esimerkiksi katvealueilla ei ole toimivia tietoliikenneyhteyksiä, jotta edes nykyiset palvelut toimisivat. Suunnitelmassa ei myöskään oteta kantaa digitaalisten palveluiden saavutettavuuteen. Hallintovaliokunta (HaVM 27/2018 vp-HE 60/2018 vp) on mietinnössään Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta tähdentänyt, että osana hyvän hallinnon perusteiden asettamia vaatimuksia ja yhdenvertaisuuden toteuttamista viranomaisten on huolehdittava riittävästä palveluvalikoimasta erilaisille käyttäjäryhmille, esimerkiksi puhelinpalveluita, viranomaisten omia ja yhteisiä asiointipisteitä. Toinen puute suunnitelmassa onkin saavutettavuuteen ja kielellisiin oikeuksiin liittyvät asiat. On huomioitava Suomen viralliset kielet, muut kieliryhmät sekä eri käyttäjäryhmät. Koska tarkoitus on rakentaa tekoälyä asiakaspalveluun ja ihmiskeskeisesti, niin on tärkeää, että eri ryhmien tarpeet ja näkökulmat huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Jollei näitä asioita huomioida, niin ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Hyödyt ja riskiarviointi Suunnitelman mukaan ihmisillä on mahdollisuus hallita omia tietojaan ja päättää niiden käytöstä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että käyttäjä voi vapaaehtoisesti ottaa palvelut käyttöönsä ja ihminen voi hallinnoida ja luvittaa itse tietojensa jakamista. Suunnitelmasta ei kuitenkaan käy ilmi, mitä konkreettista hyötyä ihmiselle on tiedon jakamisesta ja tekoälypohjaisten palveluiden käytöstä, asiaa perustellaan valtion kestävyysvajeella ja väestön ikääntymisellä. Epäselväksi jää se, millä porkkanoilla käyttäjien luomaa dataa saadaan; mitä hyötyä ihmiselle on siitä, että hän antaa omat tietonsa käyttöön. Asiakkaat, ihmiset käyttävät sellaisia palveluita, joiden käyttöön heillä on tarve. Keksittyjä tekoälypalveluita on turha tuottaa, tarvitaan konkreettisia ja ihmistä hyödyttäviä palveluita. Tekoälyn hyödyntäminen ja tekoälyn käytön hyötyjen aikaansaaminen edellyttävät riittävää datamassaa. Jos ihmiselle tulevia hyötyjä ei saada konkretisoitua, ihmiset eivät suostu asiakastietojen yhdistämiseen, tästä muodostuu riski ja vie pohjan koko toiminnalta. Miten varmistetaan datan laatu erityisesti, kun verkostossa on mahdollisuus toimia anonyymisti. Aurora-verkostoon liittyvien palveluiden tekoälyn logiikka jää mustaksi laatikoksi; riittävän läpinäkyvyyden vaade ei riitä. Suunnitelmaan tulisikin lisätä kattava riskiarviointi ja miten näihin riskeihin aiotaan varautua. Suunnitelman mukaan ” AuroraAI vahvistaa edellytyksiä ratkoa yhteiskuntamme vaikeita kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi valtiontalouden kestävyysvajee-seen, väestön ikääntymiseen ja nuorten syrjäytymiseen. Tämä on mahdollista luomalla hallinnon rajat ylittäviä tilannekuvia ihmisten todellisista tarpeista ja hyvinvoinnin tilasta. Tilannekuvan luominen vaatii tiedon uudenlaista hyödyntämistä, data-analytiikkaa ja muita tekoälyn sovelluksia.” Paikallisesti jo nyt on tiedossa hyvinvoinnin tila, suunnitelmassa olisi selvennettävä sitä, onko tarkoitus luoda uusi kansallinen seurantaväline tiedonkeruuseen kansalaisten hyvinvoinnista tekoälyn keräämän datan kautta. Kerätyllä tiedolla ja analysoinnilla tulisi hyödyntää tietoa peruspalveluiden kehittämiseen. Suunnitelmassa kerrotaan lisäksi, että ”Perinteiset hallinnonalakohtaiset hankkeet, jotka usein jäävät tavoitteiltaan ja toteutukseltaan etäälle kansalaisten arjesta, tuottavat herkästi päällekkäisiä ja siten tehottomia toimintoja ja tavoitteita. Yhteistyötä ja yhteiskehittämistä on jatkossa tehtävä yksityisen ja kolmannen sektorin sekä kansalaisten kanssa uudenlaisten elämän- tai liiketoimintatapahtumista ohjautuvien mallien mukaisesti. Sektorirajat ylittävä yhteistoiminta mahdollistaa yhteisen sitoutumisen vaikeisiinkin muutoksiin ja uudistuksiin.” Paikallisissa hankkeissa on juuri se hyöty, että ne kohdistuvat juuri sinne, minne pitääkin, tunnetaan paikalliset olosuhteet ja usein juuri näillä ”toteutukseltaan kauas arjesta” jäävillä pienilläkin hankkeilla on saatu todella vaikuttavuutta aikaan ihmisten elämään. Lisäksi kunnilla ja järjestöillä on keskeinen rooli ottaa huomioon myös muut palvelutarpeet ja luoda palveluita niille, jotka eivät pidä itsestään meteliä ja jotka usein tarvitsevat palveluita eniten elämäänsä. Tekoälyn käytön heikkous ja riski saattavatkin olla siinä, että toimintamalli vääristää nopeasti palveluvalikoiman ja tarjonnan. Kaikki eivät ole mukana AuroraAI toiminnassa, konsertiossa, verkossa ja verkostoissa.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Pidän hyvänä, että konseptissa on tunnistettu, että tietosuojalainsäädäntö ja sen yhteydessä vaikuttavat perus- ja ihmisoikeudet soveltuvat henkilötietojen osalta sellaisenaan tekoälyn käyttöön ja käyttötarkoituksiin. Näin ollen myös kansalaisten oikeudet on jo otettava tietosuojastakin johtuen huomioon. Koska lainsäädäntö on eurooppalaista (GDPR) on konseptin kehittämisessä kiinnitettävä luonnollisesti huomiota myös edellä sanotusta johtuen asiaan liittyvään ylikansalliseen vaikutukseen. Eduskunta on päättyvän vaalikauden aikana käsitellyt ensimmäisiä hallituksen esityksiä, joissa on esitetty tekoälyn käyttöä (oik. automatisoituja päätöksentekojärjestelmiä). Tällöin eduskunta on nosta esille tarpeen huomioida myös mm. hyvän hallinnon periaatteet ja virkavastuu. Kysymys julkisen vallan ulkoistamisesta algoritmin laatijalle on myös ollut esillä.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Juha Antila
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Konsepti on lähtökohdiltaan oikea. Kuvaus on kohtuullisen hyvä, mutta muutamat keskeiset asiat ovat jääneet joko kokonaan tai osittain huomiotta. Koko raportissa ei ole käsitelty työntekijöiden roolin muuttumista. Myös osaamiskysymys, niin kansalaisten kuin työntekijöidenkin osalta olisi ollut tarpeen pohtia syvällisemmin.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Konsepti on kuvattu ylätasolla, mutta konkreettiset tavoitteet, prioriteetit ja toimenpiteet vuosille 2019-2023 jäävät epäselviksi.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Opetushallitus pitää tavoitetta luoda ihmiskeskeinen yhteiskunta kannatettavana. Kansalaisten tulee pystyä toimimaan helposti yhden luukun periaatteen mukaan niissä palvelukohdissa, joissa tämä tarvitsee tukea tai palvelua erityisesti toimijasta taikka organisaatiosta riippumatta. Konsepti jossa elämäntapahtumat tulisi tunnistaa ja listata etukäteen, vaikuttaa haastavalta. Lähtökohtaisesti palvelutapahtuma pitäisi muodostua dynaamisesti jokaisen kansalaisen yksilölliset tarpeet huomioiden. Sen tulisi räätälöityä joustavasti ja mahdollistaa nopea ja kustannustehokas tapa toimia. Edelleen palvelutapahtumaa ja palveluketjua voidaan arvioida ja analysoida automaattisesti ja tuottaa näkyväksi sellaisia kohtia, joiden kehittämisestä tulisi suurin hyöty kansalaiselle. Tämä voi tosin vaatia laajoja reguloinnin ja toimintatapojen muutoksia. Myöhemmin tekstissä tämän kaltaisia viitteitä on esitetty, mutta varsinaisessa konseptissa ei mennä näin pitkälle. Digitaalisesti kerätty tieto asiakastarpeista sekä palveluketjujen läpimenoaikojen mittaaminen ovat hyviä lähtökohtia rakentaa itsemittautuva ja -ohjautuva kokonaisuus. Laajan ja mukautuvan palveluentiteetin rakentaminen vaatii kuitenkin kansalaisen vahvaa tunnistamista ja voi asettaa erityishaasteita palvelun dynaaminen rakentumisen, organisaatioiden tiedonsaantioikeuksien ja tietosuojan näkökulmasta. ”AuroraAI vahvistaa edellytyksiä ratkoa yhteiskuntamme vaikeita kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi valtiontalouden kestävyysvajeeseen, väestön ikääntymiseen ja nuorten syrjäytymiseen.” Lause tulisi perustella ja esittää konkreettisemmin, miten se mahdollistuu. Lisäksi tulisi huomioida ”erityistä tukea tarvitsevat kansalaiset” sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaate, joita joudutaan usein säädöksillä varmistamaan. Välttämättä kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, eivät saa ääntään kuuluviin ja siten jäävät ”kysynnän ja tarpeiden” ulkopuolelle. Jatkovalmistelussa tulisi pohtia, kannattaako puhua palveluntarjoajista, jos koko palvelunkäsite ja muodostuminen muuttuu ketterästi kansalaisen sen hetkisen elämäntapahtuman mukaan. Tämä taas asettaa pohdittavaksi organisaatioiden keskinäiset vastuut ja velvoitteet suhteessa kansalaiseen, tämän oikeuksiin ja tulosodotuksiin. AuroraAI:n osalta puhutaan tiedolla johtamisesta. Dokumentista ei kuitenkaan käy ilmi, mikä on se tieto jolla johdetaan. Erikseen mainitaan myös hyvinvoinnin tilannekuva, mutta tätäkään ei avata esim. miten sen tarjoama sisältö arvotetaan, niihin hyvinvointeihin joita lisätään ja niihin joita ei tueta niin paljoa.
      • Valvira
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Konsepti osoittaa suuntaa kehitykselle ja kuvaa tulevia mahdollisuuksia. Visiona se on lennokas ja jopa innostava, mutta jonkinlainen SWOT -analyysi tms. riskianalyysi tästäkin konseptista ja sen toimeenpanosuunnitelmasta olisi hyvä tehdä. Monin kohdin kuvailu on teoriatasolla ja kovin abstraktia. On hankala muodostaa käsitystä siitä, miten konsepti käytännössä toimisi mukaan liittyvien organisaatioiden näkökulmasta. Juridisia haasteita tämä myös tarjonnee aika paljon. Onko konseptissa esitetty ”juridinen viitekehys” näiden ratkomiseen riittävä, koska materiaalin perusteella siitä saa sen käsityksen, että se olisi melko löyhästi organisoitu verkosto.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Ihmiskeskeisyys ja ennakointikykyisyys: Siltä osin kuin ihmiskeskeisyydellä tarkoitetaan palvelun kohdistamista elämäntilanteisiin, on käsite hmiskeskeisyys hyvin ymmärrettävä. Samoin ennakointikykyisyys siltä osin kuin sillä tarkoitetaan tekoälyn tarjoamaa parannusta ihmisen kykyyn toimia monimutkaistuvassa maailmassa. Ihmiskeskeisyys-ajattelun toteutuminen ja ennakointikyvyn paraneminen AuroraAI:n palveluita tuottavissa palveluverkoissa siltä osin kuin toteutustapaa voi arvioida hankkeen puitteissa toteutettujen pilottien perusteella tai liitteenä olevan arkkitehtuurikuvauksen perusteella jää kuitenkin epäselväksi. Jos pilottien toteutustapa ennakoi varsinaisen hankkeen toteutustapaa, on vaarana viranomaiskeskeisyys.
      • Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus ry, Jyrki koskinen on COSS ry:n JulkisCOSS -työryhmän puheenjohtaja., Koskinen Jyrki
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • AuroraAI -konsepti on visiotasolla ymmärrettävä. Visio ihmiskeskeisestä hyvinvointiyhteiskunnasta on kannatettava. Elämäntapahtumakohtaiset palvelut ovat palveluajattelua parhaimmillaan. Data-analytiikalla ja tekoälyllä sen eri muodoissa on valtavat mahdollisuudet, jotka on syytä hyödyntää kansalaisten parhaaksi parempina palveluina. AuroraAI:n visio on kestävä hyvinvointiyhteiskunta. Sen toteuttaminen tarkoittaa perustavan laatuista muutosta julkisen sektorin kulttuurissa ja johtamisessa keskittymällä kustannustehokkuuden sijasta vaikuttavuuteen. Omadata on luonnollinen kivijalka ihmiskeskeisiä palveluja kehitettäessä. AuroraAI:n panostukset omadataan luovat samalla valmiuksia omadatan reiluun hyödyntämiseen laajemminkin osana datataloutta. Strategia on vielä karkealla tasolla. Strategia konkretisoituu kun sen ytimessä olevat ihmisen elämäntapahtumat ja yritysten tilanteet palvelujen kehittämiseksi kartoitetaan ja niihin liittyvät toimijat tunnistetaan. Raporttiin on poimittu kolme elämäntapahtumaa ja kuvattu niihin liittyviä palveluja. Joukossa ei ole elämätapahtumaa, jossa on mukana myös viranomaistehtäviä. Kun strategia konkretisoidaan erilaisten arjen elämäntapahtumien avulla, löytyy samalla lisää huomioon otettavia näkökulmia, joilla on oleellinen merkitys strategian toimeenpanossa. Esimerkiksi kun AuroraAI -palveluja tuotetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä, niin tilanne on kovin erilainen riippuen siitä, liittyykö elämätapahtumaan virkavastuulla olevaa tekemistä vai ei, perustuuko tiedon keruu- ja tallennusoikeus lakiin vain suostumukseen. Reunaehdoiltaan erilaiset tilanteet ja tyypit tulee hahmottaa, luoda niihin mallisuorituksia ja levittää parhaita käytäntöjä. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta kriittisimmät elämäntapahtumat liittyvät sosiaali- ja terveystoimeen. Sotessa tehdään jo omadataan perustuvaa kehitystyötä, vrt Kantapalvelujen Omakanta ja Omatietovaranto. Mikä on AuroraAI -strategian yhteys organisaatioissa tehtävään strategiatyöhön. Miten toimijoiden odotetaan päivittävän nykyiset strategiansa? Mitkä julkisen sektorin toimijat ovat strategiassa mainittuja ’ankkuriorganisaatioita’? Tekoälyn soveltamisalueet on lueteltu raportissa mutta tekoälyn mahdollisuuksia on kuvattu kovin suppeasti. Raportissa on lähinnä esimerkkejä siitä, miten luonnollista kieltä ymmärtävä robotti (chatbot) auttaa asiakaspalvelussa. Ymmärryksen lisäämiseksi olisi hyvä kuvata käytännön esimerkein erilaisten tekoälyn muotojen hyödyntämistä. Esimerkiksi ennustavan data-analytiikan koneoppimisen avulla voidaan ennustaa tulevaa ja sen perusteella rakentaa ennakoivia palveluja. Hyvä esimerkki ennustavasta analytiikasta on Espoon kaupungin kokeilu, jossa löydettiin tekijöitä, jotka ennakoivat nuoren syrjäytymistä. Ennustava analytiikka on avainroolissa rakennettaessa ennakoivaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jota mitataan vaikuttavuudella.
      • KPMG Finland Oy
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Lähestymistapana ihmiskeskeinen ja ennakointikykyinen yhteiskunta on raikas ja nykypäivän arvoja kuvaava, väistämätön ja positiivinen näkymä tulevaisuuteen. Palveluiden tuottamisen tapana tekoälyn hyödyntäminen on tehokasta ja asiakastarpeeseen räätälöityä tilanteessa, jossa henkilöintensiivisiä julkisia palvelua tarjoamassa on eläköitymisen vuoksi yhä vähemmän resursseja. AuroraAI:n lähtökohtana oleva ihmiskeskeisyyteen keskittyvä arvopohjainen palveluiden tuottamisen tavan muutos ja sen yhteys kansainväliseen ja kansalliseen toimintaympäristössä tapahtuvaan muutokseen jää kuitenkin hieman vajaaksi. Tavoitteena oleva yhteiskunnan laaja systeeminen muutos, jonka tuloksena on ihmiselle räätälöityjen palveluiden tuottaminen monialaisessa toimijaverkostossa ja ekosysteemissä pitäisi olla tulevaisuuden valtavirtaa. Kuitenkaan AuroraAI:n ei ole yksin tekemässä tätä arvomuutosta, ja linkitys samaa muutosta tekeviin muihin vastaaviin ekosysteemeihin olisi kiinnostava nostaa esiin. Esimerkiksi kuntien tekemä kehitystyö asiakas- ja palveluohjauksen kehittämisen parissa on tehtyä pohjatyötä, mikä linkittyy sujuvasti AuroraAI:n tavoittelemaan arvomuutokseen. Jo tehty työ ja siitä saatava hyöty ja vaikuttavuus asiakasnäkökulmasta nousisivat esiin keskeisinä arvomuutosta ohjaavina tekijöinä yhdessä mitattavien tulosten kanssa. Samalla myös saataisiin esiin palveluiden käytön houkuttelevuus.
      • Cybercom
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Muutostarve nykyisestä reaktiivisesta ja hieman siiloutuneesta suoriteperusteisesta palvelumallista kohti asiakaslähtöistä ja kokonaistarpeen huomioivaa mallia on selkeästi tuotu esiin. Perustelut ovat vastaansanomattomia, tosin matka on luonnollisesti pitkä ja paljon pitää muuttua lähtien lainsäädännöstä ja julkisten organisaatioiden lakiinkin perustuvista toimintatavoista aina kansalaisten digitaitojen kehittämiseen asti. Tosin viimeksi mainittu tulee yhteiskunnassa ja työelämässä eteen joka tapauksessa. Selvitys tuo hyvin esiin yhden hankkeen peruslähtökohdista; ainoastaan luottamukseen perustuva, kansalaisen itse omia tietojaan hallitseva ja läpinäkyvä järjestelmä voi tuottaa halutut tavoitteet.
      • Tulli, Tietohallinto / Ulkomaankauppa- ja verotusosasto
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Tullin näkemyksen mukaan konseptit on pääsääntöisesti kuvattu selkeästi ja ymmärrettävästi. Tulli käsittää niin eettisten kysymysten pohdinnan kuin yhteisten eettisten linjausten muodostamisen merkittäviksi esimerkiksi palveluiden tuottamisen ja johtamisen kannalta.
      • Sitra, IHAN-projekti / Uudistumiskyky teema
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Aurora-AI:n kuvaama palvelukonsepti voi tehostaa julkisten palveluiden käyttöä ja edistää niiden löydettävyyttä ja toimivuutta. Sen tavoitteet (palveluiden vaikuttavuuden lisääminen, palveluketjujen sujuvoittaminen ja tiedon hyödyntämisen edistäminen palvelutarjonnassa) ovat tärkeitä ja kannatettavia. Lisäksi positiivista on, että tulevaisuudessa halutaan kehittää kansalaisten palveluita elämäntapahtumien näkökulmasta eikä yksittäisten sektorikohtaisten palveluiden näkökulmasta. Sektorirajojen (myös julkisen ja yksityisen) ylittäminen jo kehittämistyövaiheessa on keskeistä uudenlaisten palvelumuotojen rakentamisessa. Nykylainsäädännön valossa keskeisin haaste liittyy tietojen käyttötarkoitukseen ja yksilön oikeuksiin luvittaa omien tietojensa käyttöä. Laajoja lainsäädännöllisiä uudistuksia siis vaaditaan, jotta konseptin mukaista toimintaa voidaan toteuttaa. Keskeisin kysymys on, miten ja millä aikataululla konseptia on mahdollista lähteä edistää, kun lainsäädäntö ei nykyisellään vastaa konseptin tai sen vision tarpeita. Koska konsepti koskee laajasti eri sektoreita ja sillä olisi toteutuessaan laajoja vaikutuksia sekä organisaatioiden johtamiseen, niiden henkilöstöön että palveluiden järjestämiseen, olisi hyvä jos konseptissa kyettäisiin hahmottelemaan jo alustavasti sen kehittämisvaiheita ja mikä on realistinen aikataulu kokonaistavoitteiden kannalta. Selkeytystä vaatii myös: - Mikä on tietojen hallintamalli (sisältäen tarkat jakamis- ja käsittelysäännöstöt)? - Mikä on tekoälyn ja sen (nimettyjen) eri alalajien hyödyntämisen rooli tiedon louhinnassa? Tämä tulee kuvata tarkemmin konseptissa ja tuoda esiin esimerkkejä, joihin AuroraAI vaikuttaa. Tällaisia esimerkkejä voisivat olla esimerkiksi erilaiset etuuslaskelmat kuten ei-harkinnanvaraiset Kelakorvaukset, joihin liittyviä palveluprosesseja kyettäisiin tehostamaan käyttämällä tekoälyä. Toisaalta tekoäly voi tuottaa lisäarvoa myös preventiiviseen työhön (esim. riskiscoret). Positiivista on, että konseptissa tärkeänä pidetään painopisteen siirtämistä kustannusten seurannasta palveluiden vaikutusten seurantaan sekä kehittämisen rahoituksen ja siitä saatavien hyötyjen tarkasteluun toiminnan vaikuttavuutta edistävinä investointeina. - Kuinka kokonaisvaltaisesti palvelut on mahdollista toteuttaa kansalaisen näkökulmasta ja mikä on palveluiden rakentamisen tietokartan muoto ja priorisoinnin hallintamalli? Tässä kohtaa tulisi pohtia myös, millä osa-alueilla on olemassa riittävät tietovarannot, jonka ympärille palveluita ja uutta liiketoimintaa kyetään rakentamaan. Tässä tulee huomioida lisäksi kustannushyöty aspektit ja vaikuttavuus (esim. palveluketjut ja ennaltaehkäisy). - Kuinka onnistutaan luomaan insentiivimalleja tekoälyn käyttöönotolle ja tunnistetaan tekoälyn käytölle soveltuvat alueet sekä millaisia insentiiveja tarvitaan tekoälyä onnistuneelle ja vaikuttavalle soveltamiselle? - Kuka on loppukäyttäjä eli asiakas? Elämäntapahtuma-ajattelussa tarvitaan sekä yksityisen että julkisen sektorin tietovarantoja. Miten huolehditaan, että eri sektoreiden datoja kyetään hyödyntämään. Jos käyttöön tulee erilaisia ja erillisiä luvitusjärjestelmiä, hankaloittaa se elämäntapahtuma-ajattelun toteuttamista. Esimerkiksi avioerotapaukseen liittyy mm. vakuutus- ja pankkiasiointia julkisen sektorin palveluiden lisäksi. - Konsepti kuvaa kuinka ”Aurora-verkon toiminta edellyttää, että käyttäjä on vapaaehtoisesti ottanut palvelut käyttöönsä ja että ihminen hallinnoi ja luvittaa itse tietojensa jakamista Aurora-verkkoon liittyneiden eri palveluntuottajien sovellusten hyödynnettäväksi.” Jää kuitenkin epäselväksi huomioidaanko riittävästi eriarvoistumisen riskejä. Luvittaminen ja omien tietojen hallinnointi vaatii käyttäjältä aktiivisuutta, osaamista ja ymmärrystä järjestelmistä ja palveluista. Miten huolehditaan, että palvelut kohdistuvat tasa-arvoisesti myös kansalaisille, joilla tällaisia resursseja ei ole? - Identiteetinhallintaan eli tunnistautumisen, roolien hallinnan ja luvittamisen muodostamaan kokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä ei ole käsitelty kovin syvällisesti.
      • KEHA-keskus
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • AuroraAI- konsepti on hyvin ja ymmärrettävästi kuvattu dokumentaatiossa. Esitetty visio on riittävän haastava, joka mahdollistaa myös tulevien muutosten ja kehittyvien teknologioiden huomioon ottamisen. Tekoälyn hyödyntäminen ihmisille ja yrityksille tarjottavien palvelujen tuottamisessa ja palvelutarpeiden ennakoinnissa on vääjäämätön kehityssuunta, jossa julkisen toimijan on syytä ottaa AuroraAI -konseptin mukainen vastuu palvelukokonaisuuden kehittämisestä. AuroraAI- palvelumalli edellyttää uutta osaamista niin kansalaisilta kuin ekosysteemin toimijoiltakin. Luottamuksen luomisen kannalta eettisen koodiston käyttöönotto heti alussa on tärkeää ja tämä onkin kuvattu esityksessä hyvin. Yksilön oikeus ja mahdollisuus omien tietojen hallintaan, käyttämiseen ja luovuttamiseen ulkopuolisten käyttöön edellyttää kansalaisilta uudenlaista osaamista ja ymmärrystä, johon on syytä panostaa jo nyt niin koulutuksen kuin laajemmin viestinnän keinoin. Tietosuoja pitää lähtökohtaisesti huomioida AuroraAI kehitystyössä, mikä nousee olennaiseksi seikaksi varsinkin Digiminä -konseptissa. Miten varmistetaan, että todellinen henkilö ei Digiminän takaa paljastu? Jotkut käsitteet ja toimintaperiaatteet jäävät epäselviksi ja kaipaavat tarkennusta. Mm. ekosysteemien toimintaperiaatteet, dynaaminen kilpailu ja palkitsemismenetelmät kaipaavat tarkennuksia ja konkretiaa esim. vastuiden, kustannusten jakamisen ja arvon luonnin osalta.
      • Valtori
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • AuroraAI-konseptin ytimessä on ihmiskeskeinen ja ennakointikykyinen yhteiskunta. Miten hyvin ja ymmärrettävästi konsepti on kuvattu lausuntomateriaalissa? Mikä on erityisen hyvää ja mikä jäi epäselväksi? Ihmiskeskeinen ja ennakointikykyinen yhteiskunta ja arjen sujuvoittaminen ovat kunnioitettavia tavoitteita, ja Suomi kohdannee lähitulevaisuudessa lukuisia haasteita, joihin tulee pyrkiä vastaamaan kaikin keinoin. Toimeenpanosuunnitelmassa jää kuitenkin varsin epäselväksi, miten AuroraAI-konseptin toimeenpano tuottaisi sellaista vaikuttavuutta, joka edistäisi uskottavasti kuvattua tavoiteltua yhteiskuntaa, koska konseptisuunnitelmassa ei ole kyetty kertomaan selkeästi, mikä AuroraAI-konsepti on, mitä se tekee ja miten se toimii. Lisäksi jää valitettavan avoimeksi, mihin AuroraAI-konseptia tarvitaan (ts. mitä investoinnilla saadaan), koska minkäänlaisia kustannus-hyötyarvioita tai vaikuttavuusolettamia ei ole esitetty. Ottaen huomioon, että haettava rahoitus on 100 miljoonaa, kustannushyötyjen ja vaikuttavuuden syvempi tarkastelu olisi suotavaa. Yksi merkittävä ongelma konseptin kuvaamisessa on epämääräisten käsitteiden käyttö ja sanaston puute. Mitä tarkoittavat esim. ”tilannekohtainen koosteprofiili”, ”kokonaisvaltainen hyvinvointi”, ”proaktiivinen ohjautuminen”, ”token-malli”, ”yhteisjohtamismalli” tai ”vahvistusoppiminen”? Lista täsmennystä kaipaavista termeistä liitteenä [liite 1.]. Toimenpidesuunnitelmassa esitetyt lähtöolettamat ovat myös jossain määrin kyseenalaisia. Mihin esim. perustuu näkemys, että ainoastaan ekosysteemit mahdollistavat uudenlaiset toimintatavat, ”luottamusyhteiskunnan” tai muutoksen yleensä, ja mitä nämä uudenlaiset toimintatavat tai muutokset ovat? AuroraAI:n kuvataan luovan ”uutta” mutta hanke-esityksestä ei selviä mitä tämä ”uusi” olisi. Pohjaoletusten tueksi esitetään olettamia palvelumarkkinoiden ohjausmekanismin muutoksesta joita ei juuri perustella vaan todetaan AuroraAI:n mahdollistavan palvelumarkkinoiden kehittymisen jälleen uudella tapaa”. AuroraAI:n mittakaavan hankkeen tulisi kuvata toimintamallia huomattavasti tarkemmin ja selkeämmin, jotta sillä olisi toteuttamisedellytyksiä. 100 miljoonan investointia ei tulisi tehdä, mikäli vaikuttavuutta ei kyetä kuvaamaan. Toimenpidesuunnitelman mukaan AuroraAI esim. vahvistaa edellytyksiä ratkoa yhteiskuntamme vaikeita kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi valtiontalouden kestävyysvajeeseen, väestön ikääntymiseen ja nuorten syrjäytymiseen. AuroraAI toteuttaa tämän mm. luomalla hallinnon rajat ylittäviä tilannekuvia ihmisten todellisista tarpeista ja hyvinvoinnin tilasta, ja ko. tilannekuvan luominen vaatii tiedon uudenlaista hyödyntämistä, data-analytiikkaa ja muita tekoälyn sovelluksia. Mitä tämä uudenlainen tiedon hyödyntäminen tarkoittaisi ja miten se tapahtuisi, jää epäselväksi. AuroraAI muodostaisi palveluekosysteemin, jossa organisaatiot saavat kertyvän tiedon perusteella ymmärryksen nykyisen palvelutuotannon tosiasiallisesta vaikuttavuudesta. Se, miten palveluekosysteemi muodostetaan ja miten se toimii sekä miten tai mistä vaikuttavuudesta kertova tieto muodostettaisiin, tulisi kuvata huomattavasti selkeämmin. Ei riitä, että todetaan AuroraAI:n ja ekosysteemin hoitavan asian. AuroraAI:n kustannus-hyöty tulisi arvioida ja ilmaista selkeästi ja perustellusti, millaista vaikuttavuutta toimenpiteiden oletetaan tuovan. AuroraAI -konseptin eteenpäin vieminen edellyttäisi myös lainsäädännön syvempää tarkastelua, koska esitetyt MyData:an, tekoälyn toimintaan, henkilötietojen käsittelyyn sekä data-analytiikkaan liittyvät toimenpiteet saattavat edellyttää muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön. Muutoksen haasteet todetaan toimintasuunnitelmassakin, mutta niiden ratkaisua ei kuvata. Lainsäädäntöä on haasteellista muuttaa yhden hankkeen puitteissa erityisesti, jos tarpeet lainsäädännön muutokselle havaitaan vasta myöhemmin. Pahimmillaan tämä hidastaa hanketta tai pysäyttää sen. AuroraAI-konseptia kehitettäneen koskemaan ”kaikkia palveluita”, joten tulisi selventää miten konsepti toimii julkisen hallinnon lakisääteisten palvelujen yhteydessä, koska niiden tuotanto ei perustu kysyntään ja tarjontaan vaan pakollisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. AuroraAI-konsepti vaikuttaa hyvin keskeneräiseltä ottaen huomioon, että tarkoituksen on hakea 100 miljoonan rahoitus. Vaikuttaa, että laaja valmistelujoukko on tuottanut runsaasti ideoita, mutta ideoiden hiominen ja täsmentäminen on kesken, koska AuroraAI:n toimintaperiaatteita ja varsinaista käyttöä sekä siitä saatavaa vaikuttavuutta ei kuvata selkeästi. Lisäksi johtamismallien ja palvelutuotantorakenteen käsittely osana toimenpidesuunnitelmaa laajentaa konseptia ja sen mahdollisia vaikutuksia ennestään. Valtori esittää, että toimenpidesuunnitelmaa täsmennetään erityisesti AuroraAI-konseptin toiminnan, tavoitteiden, kustannus-hyödyn ja vaikuttavuuden osalta. Pelkästään kansalaisen henkilötietojen käsittelyyn ja MyDataan liittyvät kysymykset edellyttäisivät tyhjentävämpää esiselvitystä myös lainsäädännöstä. Epäselväksi jää myös, mitä dynaaminen kilpailu tarkoittaa. Automaattinen kilpailutus edellyttänee myös lainsäädännön tulkintaa, varsinkin jos hankintapäätöksiä (hallintopäätös) olisi tarkoitus tuottaa algoritmeilla. Jos taas kilpailulla tarkoitetaan pelkästään palveluketjujen toiminnan laadun vertailua, ei ole tarkoituksenmukaista vertailla yhden oppilaitoksen bottia sellaiseen toimintaan, johon sitä ei ole suunniteltu. Tekoäly ei toistaiseksi kykene ratkaisemaan ongelmia, joita varten sitä ei ole ohjelmoitu.
      • Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Pitkäranta Ann-Mari
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Konseptin kuvaus on melko lavea käsittäen paljonkin eri käsitteitä, joita ei kuitenkaan määritellä tarkemmin. Kuvauksesta käy ilmi, että pyritään ihmiskeskeiseen palvelun tarjontaan, mutta mitä se konkreettisesti on, jää kuvauksen perusteella varsin hataraksi. Sinänsä on hyvä tavoite luoda selkeä yksi käytettävyydeltään ja tietosisällöltään turvallinen asiointikanava, jota voi käyttää ainakin tavanomaisimmin ihmisten elämänkaaressa tarvituille julkisille palveluille ja jonne voidaan esimerkiksi lisätä tietoa viranomaisten palveluista ja toiminnasta. Erittäin epäselväksi jää, mikä on yksityisten palveluiden rooli nyt po. hankkeessa. Jää myös se kuva, että yksityisille ja julkisille palveluille voisi jotenkin helposti luoda yhteisen alustan, vaikka asiaa ei olekaan avattu enemmälti. Julkiset palvelut toimivat kuitenkin hallinnon lainalaisuuden periaatteen nojalla korostetun lakimääräisesti, kun taas yksityisissä palveluissa korostuvat markkinat ja mainonta. Miten nämä sopivat ns. samaan konseptiin, on suuri kysymys. Ensin mainituissa käytettävä data on oltava lähtökohtaisesti todennettavaa faktatietoa, ei näkemyksiä, mielikuvia tai mielihaluja, jotka taas hyvinkin ohjaavat jälkimmäisen toimintaa. Tältä pohjalta on myös pystyttävä rajaamaan, mitä tietoa konseptin puitteissa voidaan missäkin tilanteessa käyttää, kuka sen järjestelmään tuottaa, kuka sitä voi muokata ja mikä on sen arvo faktatietona. Hallintopäätökset eivät voi perustua yksityisen ihmisen kuvauksille hänen omista tarpeistaan, mutta ne voivat hyvinkin perustua esim. lääkärinlausunnoille tai viranomaisselvityksille. Myös salassapitosäännösten sovellettavuus ja se, mitä tietoja voidaan käyttää minkäkin asian ratkaisupohjana ovat julkisten palveluiden kohdalla hyvinkin tarkasti ratkaistavia kysymyksiä, jotka asettavat näille palveluille omat haasteensa. Erityisen haastavaa on tietojen ristiinkäyttö niin julkisella puolella eri viranomaisissa tai eri asioissa asioitaessa, puhumattakaan, että tietoja siirtyisi julkiselta yksityiselle tai päin vastoin. Oma kysymyksensä on se, mitkä toimijat järjestelmään pääsevät mukaan ja millä perustein. Julkisella puolella rajaus voitaneen tehdä esim. tarvittavuuden perusteella. Yksityisellä puolella ei voida ryhtyä asettamaan tiettyjä palvelun tuottajia erityisasemaan. Olisi siis selkeästi mietittävä, mikä on julkisten palveluiden ja yksityisten rooli järjestelmässä ja harkittava sitäkin, olisiko niille syytä luoda eri portaalit siten, että käytettävä esim. salassapidettävä tietopohja ei voi teoriassakaan valua vääriin käsiin. Yksityinen kansalainen ei välttämättä ymmärrä kovin paljon esim. tietojensa käytettävyydestä ja tietoturva- tai salassapitokysymyksistä.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • MMM pitää konseptia hyvänä, mutta toteaa, että asia on erittäin vaativa ja vaikeasti ymmärrettävä niille, jotka eivät työskentele jatkuvasti digitaalisten prosessien ja teko-älyn kehittämisen parissa. Ihmiskeskeisyyttä ja ennakointia pidetään hyvinä lähtökohtina tarpeita vastaavien ja oikea-aikaisten digitaalisten palveluiden kehittämiselle – riippumatta siitä kuka palvelut tuottaa. Esityksessä todetaan, että ihmiskeskeisyys konkretisoituu elämäntapahtuma-ajattelussa, joka ohjaa palveluiden suunnittelua ja toteutusta luoden ihmiselle parhaat mahdolliset edellytykset tukea omaa ja läheistensä hyvinvointia elämän eri tilanteissa. Elämäntapahtuma-ajattelu on periaatteessa toimiva, mutta suuntaa tarkastelun lyhyisiin vaiheisiin ihmisen elämässä tai yrityksen (lii-ke)toiminnassa. Olisiko parempi tarkastella ja tukea selkeämmin koko elämänkaarta ja siihen liittyviä tapahtumia sekä ihmisyksilön että yrityksen tai muun yhteisön näkökulmasta. Lähtökohdaksi tulisi ottaa, että pyrimme tarjoamaan ihmisille ja/tai yrityksille/yhteisöille hyvät ja riittävät peruspalvelut, jotka mahdollistavat ’hyvän’ elämän ja sujuvan yrittämisen/toiminnan kaikissa ’elämänvaiheissa’. Näihin sisältyy erilaisia tapahtumia ja kehityskulkuja henkilöstä ja yrityksestä/toiminnasta riippuen. Maa- ja metsätalousministeriön näkökulmasta nämä tapahtumat ja kehityskulut liittyvät esimerkiksi maatalouden harjoittamiseen, metsätalouden harjoittamiseen, kiinteistöjen omistamiseen ja muihin maaseudun elinkeinoihin. MMM katsoo, että AuroraAI-prosessin tulisi mahdollistaa myös näillä alueilla sujuvaa toimintaa edistävien digitaalisten palveluiden kehittämisen ja prosessien tukemisen. Liiketoimintatapahtumien rinnalle pitäisi nostaa myös termi hallintotapahtuma, koska monissa tapauksissa elämäntapahtuman hoitaminen edellyttää sekä hallintotapahtumia että liiketoimintatapahtumia. Nämä tulisi huomioida palveluekosysteemejä määriteltäessä. Sujuvaa toimintaa ja ’hyvää’ elämää tukevat digitaaliset palvelut edellyttävät hyvää digitaalista infrastruktuuria, luotettavia sekä hyvin yhteentoimivia taustaprosesseja ja -tietovarantoja. Palveluiden tulisi olla saatavilla tasapuolisesti koko maassa. Infran ja taustapalveluiden kehittäminen tulisi nostaa ohjelmassa näkyvämmin esille, koska on varsin todennäköistä, että nykyisten rakenteiden päälle ei voida vielä rakentaa toivottuja palveluita. Infran ja taustaprosessien rinnakkainen kehitystarve vaikuttaa huomattavasti myös kokonaisuuden kustannusrakenteisiin. Arkkitehtuurikuvauksessa tunnistetaan hyvin verkostomaisen yhteistoiminnan kehittämiskohteet. Todetaan mm., että yhtenäisellä tiedon mallintamisella on useita käyttötarkoituksia: palveluiden yhteensopivuus, laajempien yksittäisten palveluiden tietomallien ylittävien konseptien mallintaminen, tiedon löydettävyys, sekä käytettävyys. Kuvauksen mukaan Aurorassa mallintaminen voi olla yhdistelmä teknologiaa ja hallintoa, tai jopa ainoastaan hallintoa. MMM:n näkökulmasta olisi tarkemmin pohdittava onko Aurora-prosessi jatkossa keskeinen yhteentoimivuuden kehittämisympäristö vai yksi käyttötapaus muiden joukossa. AuroraAI-konsepti vastaa hyvin siihen tarpeeseen, että hallinnon tulee muuttaa nykyistä organisaatiolähtöistä tavoiteasetantaa ja tehdä sen sijaan kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavia palveluja. Suunnitelmassa korostettu hallinnonalojen välinen sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö on tervetullutta. Suunnitelma on kirjoitettu yleisellä tasolla ja se näyttäytyy lukijalle positiivisena tekoälyn ja digitaalistenpalveluiden markkinointipuheena. Suunnitelmassa käytetään ilmaisuja, joiden tarkoituksena on luoda asiasta lukijalle positiivisia mielikuvia (ihmiskeskeisyys, hyvinvointi, ”me välitämme” jne.). Tämä on toki kehityksen edistämisen näkökulmasta perusteltua, mutta asiaa tulisi tarkastella monesta eri näkökulmasta eikä vain keskittyä arvioituihin positiivisiin asioihin. Asiakirjassa käytetään lukuisia tekoälyyn ja tietotekniikkaan liittyviä termejä, joita ei ole kuvattu selkokielellä (esimerkiksi hiekkalaatikko, älyrahake ja iteratiivinen), mikä tekee asiakirjasta vaikealukuisen. Samoin asiakirjoista käy ilmi, että tavoitteena on osallistaa valmisteluun kansalaisia ja yrityksiä. Tästä syystä asiakirjoista olisi hyvä tehdä selkokielisempiä. Tietosuoja-asetuksen suostumukseen viitataan toisinaan luvitus-sanalla. Toinen esimerkki on ankkuriorganisaatio- ja pääorganisaatiokäsitteet, jotka tarkoittanevat samaa asiaa. Ihminen ei aina ole toiminnan lähtökohtana, vaan toiminnan lähtökohtana voivat olla myös yritysten ja yhteiskunnan tarpeet. Yritysten tarpeet voivat olla päinvastaiset kuin kansalaisilla. Suunnitelma painottuu kansalaisten elämäntapahtumiin liittyviin palveluihin ja vaikka liiketoimintapahtumiin liittyvät palvelut on mainittu, näitä olisi pitänyt avata tarkemmin tasapuolisen käsittelyn aikaansaamiseksi. Samoin olisi tullut avata sitä, miksi elämäntapahtumien ohella AuroraAI-hankkeessa ei yhtenä konseptin osana voisi olla kansalaisen ja yrityksen asiointi useamman viranomaisen kanssa (ns. yhden luukun periaate) sekä niihin liittyvät yksityisten toimijoiden palvelut. MMM pitää tärkeänä, ettei AuroraAI-hanketta rajata pelkästään kansalaisille suunnattuihin palveluihin, vaan että selvitettäisiin tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia erilaisissa yrityksille ja elinkeinon-harjoittajille suunnatuissa palvelukonsepteissa. Jatkovalmistelussa tulisi erityistä huomiota kiinnittää asian selkokieliseen kuvaamiseen. Se on tarpeen niin kansalaisille, yrityksille kuin myös poliitikoille. Selkokielisyys ja termien selittäminen ovat tarpeen kansalaisille ja yrityksille, jotka osallistuvat AuroraAI-hankkeen jatkovalmisteluun. Samoin se on tarpeen poliitikoille, jotka päättävät teko-älyhankkeen rahoittamisesta.
      • Väylävirasto, Väylien tietopalvelut-osasto
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Lausuntomateriaali on kattava ja huomioi hyvin tärkeitä tiedonhallintaan liittyviä kokonaisuuksia, jotka kehityksessä on huomioitava (esim. Omadata). Se myös kytkee ansiokkaasti ihmiskeskeisyyden suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja esittäytyy osaratkaisuna niiden ratkaisemiseen. Konsepti on hyvin laaja ja siksi haastava kuvata asiaan perehtymättömälle lukijalle ytimekkäästi. Nyt materiaali sukeltaa nopeasti yksityiskohtiin ja asioita esitellään pitkien ja erittäin tieto-pitoisten kappaleiden avulla. Kokonaisuuden hahmottamiseksi yleistävät tai kokoavat kappaleet tai grafiikat voisivat olla avuksi. Epäselväksi jää, miten yksityiskohtaiselle tasolle elämäntapahtumiin perustuvaa toimintaa ajatellaan voitavaksi kehittää. Nyt elämäntapahtumia on tunnistettu muutamia. Oletettavasti niitä voidaan myöhemmin tutkia ja tunnistaa enemmän, mutta kuinka paljon? Voidaanko tavoitella jopa tilannetta, missä jokaiselle elämäntilanteelle on olemassa oma järjestelmän tunnistama elämäntapahtuma?
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
        Päivitetty:
        10.4.2019
        • Visio ja sen perusteet on kuvattu hyvin ja ymmärrettävästi. Ilmiölähtöisyys on oikea perusta ihmiskeskeisen palvelukulttuurin synnyttämiselle. Julkisen puolen organisoinnin olisi hyvä tukea vision mukaiseen tilanteeseen askeltamista; nykytilanne organisoinnin kohdalla saattaa pikemminkin jarruttaa askeltamista semminkin kuin ollaan edelleen putkihallinnossa, jossa jokaisen ministeriön ja viraston rahoitus annetaan vain budjettivuodeksi kerrallaan sekä myös tulostavoitteet asetetaan yleensä vain yhdelle vuodelle.
      • Oikeusrekisterikeskus, Lehtisalo Mikko
        Päivitetty:
        9.4.2019
        • Selvitäkseen nykyisten hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen tuottamisesta julkinen hallinto joutuu tulevina vuosikymmeninä muuttamaan merkittävästi toimintamallejaan. Luonteeltaan toistuvien ja suhteellisten määrämuotoisten päätösten sekä aikaa vievien asiakaskontaktien siirtäminen tekoälyjen hoidettavaksi on vääjäämätön kehityssuuntaus. Konseptin kuvauksen perusteella AuroraAI-hanke toimii prototyyppinä, jota rakennettaessa julkisen hallinnon ydintoimijat voivat kasvattaa osaamistaan ja rakentaa tarvittavia yhteistyöverkostoja tulevaisuutta varten. Sille on selkeä tilaus ja konseptin rakentamisesta on hyötyä julkiselle hallinnolle. On kuitenkin huomautettava, että hankkeeseen on kuvattu kuuluvan paljon toissijaista toimintaa, kuten esimerkiksi palvelumuotoilua, lohkoketjuteknologian hyödyntämisen pohtimista ja mydata-filosofiaa. Vaikka kuvatut asiat ovat myös itsessään jossain määrin hyödyllisiä ja voivat parantaa tuottavuutta, hankkeen pääasiallisten perustelujen näkökulmasta kyse ei kuitenkaan ole kriittisistä menestystekijöistä. Hankkeen tavoitteita kannattaisi kirkastaa siten, että hanke keskittyy nykyistä määrätietoisemmin tuottavuusvaikutuksiltaan merkittäviin kehittämiskohteisiin.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Tuomi-Nikula Antti
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • Konsepti on melko hyvin ja ymmärrettävästi kuvattu, mutta kovin ylätasolla. Tapausesimerkit toki avasivat konseptia paremmin, mutta itse tekstissä kuvaus jäi melko ylätasolle. Konkreettinen tekeminen jää hieman liian epätarkaksi. Esimerkiksi toimijoita, tuotoksia ja rajauksia/reunaehtoja sekä AuroraAI:n sisältämiä palveluita pitäisi tarkentaa. Tutkimustiedosta oli tässä kokonaisuudessa aika vähän mainintoja, vaikka se on yhteisten palveluiden kehittämisen näkökulmasta erittäin olennaista. Erityisen hyvänä pidämme asiakasnäkökulman huomioimista kautta tekstin.
      • Säteilyturvakeskus, Kettunen Mikko
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • Auroran kuvaus, että se on tekoälyjen/autonomisten sovellusten muodostama hajautettu palveluverkko, jolla luodaan edellytyksiä yhteiskunnan palveluiden tarjoamiselle ja kehittämiselle ihmiskeskeisesti ja ennakointikykyisesti on hyvä ja kuvaava. Kuvauksesta käy selkeästi ilmi, että kyseessä ei ole yksittäinen sovellus tai tietojärjestelmä (jota hallitsee yksi toimittaja) vaan nimenomaisesti palveluverkko, joka koostuu yksittäisistä sovelluksista ja tietojärjestelmistä. Ihmiskeskeiset elämäntapahtumat ovat Auroran lähtökohta ja tämä tulee selkeästi ilmi.
      • Valtioneuvoston kanslia, Strategiaosasto
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • AuroaAI-palvelumallin avulla pyritään muodostamaan ihmiskeskeinen palvelumarkkina tietyn elämän- tai liiketoimintatapahtuman ympärille. Toimijoita voivat olla yritykset, julkisen sektorin toimijat ja mahdollisesti jopa yksityiset ihmiset. Useat toimijat ja palvelut muodostavat avoimen ja hajautetun verkon (ekosysteemin) jäsenille, joille täytyy jakaa arvoa (hyöty) suhteessa heidän työpanokseensa. Yksityisen tahon toiminta perustuu aina voiton tavoitteluun. Tämä tulisi huomioida ohjelman varhaisessa vaiheessa. Valtioneuvoston kanslia on tulevaisuuskatsauksessaan ehdottanut ekosysteemiajattelun tuomista yhteiskuntasuunnittelun näkökulmaksi. AuroraAI:n kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelma ja sen verkostomainen valmistelutapa ovat tässä suhteessa erityisen ansiokkaita. Ekosysteemisessä työtavassa toimenpiteet muotoutuvat avoimessa dialogissa, jossa yhteistä ymmärrystä luodaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perinteisten kuulemismenettelyjen lisäksi ekosysteemitoimijat saavat aktiivisesti osallistua ja vaikuttaa kehittämiseen alusta asti. Tämänkaltainen valmistelu todennäköisesti vahvistaa eri toimijoiden sitoutumista myöhempiin politiikkatoimiin, mikä taas parantaa toimeenpanokykyä. Avoimuuden, läpinäkyvyyden ja ekosysteemisyyden kautta on mahdollista säilyttää kansalaisten ja yritysten luottamus muutosta johdettaessa. Aurora-verkon toiminta edellyttää vapaaehtoista käyttöönottoa ja omaa tiedon jakamista luvittamalla. Miten huolehditaan, että jokainen ymmärtää mitä tekee ja mihin tarkoitukseen? Voiko henkilö kieltäytyä tietonsa antamisesta ja saada palvelua, vai onko palvelun saamisen ehtona tiedon jakaminen? Esimerkiksi henkilöiden ja perheiden ja palvelutarpeet ovat myös hyvin erilaisia ja monimuotoisia. Lisäksi yhdellä taholla voi olla useampi samanaikainen palvelutarvekokonaisuus, joita on pystyttävä hallitsemaan. Kysymyksessä ei siis ole ainoastaan lainsäädännöllinen suurtyömaa, vaan myös valtava koulutuksellinen haaste. Tekoälyn mahdollisuudet ovat suuret, kun työ ohjataan jo nyt alkuvaiheessa ihmiskeskeiseen suuntaan. Tämä edellyttää kyvykkyyksien kasvattamista läpi yhteiskunnan.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Tuuliainen Mika
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • Tilannekuva ja AuroraAI:n konsepti on kuvattu selkeästi. Kuvaus tuotantolähtöisen toimintamallin siirtymästä ihmislähtöisyyteen on tärkeä lähtökohta AuroraAI:n kehittämiselle. Myös tiedon hyödyntämisen eettinen puoli on hyvin esillä. Suunnitelmassa AuroraAI on perustellusti kytketty myös suurten yhteiskunnallisten haasteiden kuten valtiontalouden kestävyysvajeeseen yhdeksi ratkaisuksi. Kyseessä on julkishallinnon näkökulmasta uusi toimintatapa, jonka ydin on datassa ja datan hyödynnettävyydessä sekä siinä, että yhteiskunnan varsin sektorikohtainen ohjausjärjestelmä mahdollistaisi palveluiden rakentamisen kansalaisen, yrityksen tai yhteisön lähtökohdista. Kun teknologian ja datan mahdollisuudet palveluiden kehittämisessä ovat merkittävät, on erittäin tärkeää muodostaa kokonaiskuva reaaliaikatalouden ihmiskeskeisestä tai yrityskeskeisestä palvelukonseptista. Jotta visio proaktiivisesta, kansalaisen tai yritysten elämää helpotta-vasta palvelujen verkostosta voi toteutua, dataa täytyy pystyä liikkumaan sujuvasti ja sen tulee olla helposti saatavilla, samalla kuitenkin yksityisyys huomioon ottaen. Pääsynhallinnan, tallentamisen ja liikuttamisen lisäksi merkittävä haaste on tiedon yhtenäinen mallintaminen siten, että kaikki verkostossa sijaitseva tieto ymmärretään samalla tavalla kaikkien osapuolten toimesta. Tässä suhteessa syvempi käsittely AuroraAI:n toteutettavuuden kannalta kriittisistä kokonaisuuksista (kuten juridinen viitekehys, resurssitarve) olisi ollut tarpeellinen. Samoin myös tarkempi kuvaus vuosien 2019-2023 etenemisestä olisi ollut toivottava. Suunnitelmassa esitetyt reunaehdot, kriittiset menestystekijät, olivat hyvin tunnistettu. Suunnitelmassa ei kuitenkaan ollut riskianalyysia siitä, mitkä asiat ovat kriittisimpiä onnistumisen kannalta eli riskianalyysia olisi voinut syventää. Kaikkiaan lausuntoaineistossa mukana olleet liitteet arkkitehtuurikuvauksesta ja omadatasta syventävät näkemystä mutta myös avaavat laajemmin, kuinka kunnianhimoisen asian äärellä tässä hankkeessa ollaan. Kehityshankkeena AuroraAI on ainutlaatuinen ja kannatettava ja on toivottavaa, että hanketta jatketaan.
      • Ruokavirasto, Ruokaviraston Laboratorio- ja Tutkimusyksikkö, Talja Sauli
        Päivitetty:
        5.4.2019
        • Toimeenpanosuunnitelmassa on termi "eettisesti kestävällä tavalla" mainittu reilusti yli kymmenen kertaa. Ruokavirasto toivoo, että "eettisesti kestävällä tavalla" -termin eri ilmenemismuotoja avattaisiin toimeenpanosuunnitelmassa hieman syvällisemmin vaikka onkin ymmärrettävää, että termin tarkempi tulkinta on ainakin vielä tässä vaiheessä tekoälyn kehittymistä moniulotteinen ja haastava tehtävä. On joka tapauksessa hyvä lähtökohta, että eettisyys on nostettu asian keskiöön esimerkiksi puhtaasti taloudellisten intressien sijasta, vaikka käytännössä näitä tekijöitä ei voi reaalimaailmassa erottaakaan toisistaan.
      • Teknologiateollisuus ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        2.4.2019
        • Suomen Yrittäjät kannattaa julkisen sektorin kehittämistä yksityisistä ja julkisista toimijoista koostuvien asiakaskeskeisten palveluekosysteemien alustaksi. Tämä on tarpeen julkisen sektorin tuottavuuden vahvistamiseksi sekä sen asiakkaiden eli ihmisten, yritysten ja muiden organisaatioiden tarvitsemien palveluiden parantamiseksi. Kehitystyön on vähennettävä aina asiakkaiden hallinnollista taakkaa. Tässä kehitystyössä on huomattava, että yrittäjät ja yritykset eivät ole vain julkisen sektorin asiakkaita, vaan myös sen aktiivisia kumppaneita. Digitalisaation myötä yrittäjien ja yritysten rooli julkisten palveluiden tuottajina ja kehittäjinä sekä niitä täydentävinä palvelutarjoajina korostuu entisestään. Valtiovarainministeriön (VM) johtamassa esiselvityshankkeessa vuosina 2018 ja 2019 luotu AuroraAI-konsepti on mielestämme yksi varteenotettava tapa edistää kuvaamaamme julkisen sektorin kehitystä. Kuten AuroraAI-palvelumalli antaa ymmärtää, julkisen sektorin keskeinen tehtävä tulevaisuudessa on koordinoida julkista arvoa tuottavia palveluverkostoja. Julkishallinto ylläpitää julkisten tehtävien hoitamiselle keskeisiä tietovarantoja ja niiden rajapintoja sekä rakentaa ja valvoo tiedon hallinnan ja tekoälyn soveltamisen oikeudellisia ja eettisiä puitteita. Näin julkisesta sektorista rakentuu alusta yhteiskunnallisille palveluekosysteemeille, jotka sisältävät niin julkisia kuin yksityisiä toimijoita. Ekosysteemit voivat palvella esimerkiksi ihmisten terveyteen ja osaamiseen tai yritysten työvoimaan ja juridisiin haasteisiin liittyviä tarpeita. Julkisen sektorin uuden toimintamallin ytimessä on ajantasainen, laadukas ja asiakkaan suostumuksella jaettava tieto, jota tekoälyn mahdollistamat ja tukemat palvelut hyödyntävät. Tietoon ja tekoälyyn nojaavat järjestelmät oppivat ohjaamaan ihmiset ja yritykset näiden kulloiseenkin elämän- tai liiketoimintatapahtumaan parhaiten sopivien palveluiden äärelle. Samalla ne pystyvät auttamaan ihmisiä ja yrityksiä tekemään entistä parempia valintoja palvelutarjoajien välillä. Ihminen voi eri lähteistä yhdistellyn henkilödatansa ja yritys yritysdatansa perusteella muodostaa entistä tarkemman ja ajantasaisemman kuvan tilanteestaan ja tarpeistaan. Yhteiskunnan kyky kohdentaa, ennakoida ja ennaltaehkäistä paranee, mikä luo säästöjä, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Suomella on mielestämme aito mahdollisuus kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen mallimaaksi, jos julkinen ja yksityinen sektori tekevät AuroraAI:ssä konseptoidun kaltaista likeistä ja uutta asiakaskeskeistä palveluekosysteemiä luovaa yhteistyötä. Kun julkishallinnon digitalisoituminen yhdistyy yrittäjyyden dynamiikkaan, syntyy innovatiivisia ratkaisuja, joilla on kysyntää myös ulkomailla. Tämä tarjoaa suomalaisyrityksille mahdollisuuksia kasvuun ja kansainvälistymiseen ja Suomelle siten resursseja hyvinvoinnin rahoittamiseen.
      • Mikkelin kaupunki, Konserni- ja elinvoimapalvelut, Hänninen Heli
        Päivitetty:
        28.3.2019
        • Konsepti on kuvattu hyvin ja erityisen hyvää siinä on se, että asiakas nostetaan viimeinkin ai-dosti kehittämisen keskiöön. Keskeistä olisi myös tarkastella sitä, missä määrin julkisen hallinnon organisaatiot siirtävät toistensa välillä asiointeihin/asiakkaisiin liittyviä tietoja ja mitä näiden toimintojen automatisoimiseksi olisi tehtävissä. Nämä tarpeet voivat tosin nousta pintaan asiakkaan palvelupolkuja tarkasteltaessa. Konseptin suhde muihin kansallisen palveluarkkitehtuurin osa-alueisiin mm. Suomi.fi –palveluun ja palvelutietovarantoon jää vielä hieman hämäräksi. Kunnan näkökulmasta edellä mainittuihin liittyvä kehittäminen tulisi niveltää luontevasti AuroraAI –kehittämiseen. Tämä tukisi johdon sitoutumista kansallisen palveluarkkitehtuurin jatkokehittämiseen. Toimeenpanosuunnitelmassa olisi voinut olla toimintamallisuunnitelmia siihen, kuinka ylin johto saadaan sitoutumaan asiaan, jonka asiakasrajapinnassa toimivat tunnis-tavat äärimmäisen tärkeäksi. Kuva toimeenpanon keskeisistä askeleista voisi tukea materiaalia.
      • Vaasan kaupunki, ICT-johtaja, tietohallinto, Lehtonen Teemu
        Päivitetty:
        27.3.2019
        • Konsepti on kuvattu tarpeeksi selkeästi ja siitä erottuu hyvin nimenomaan ihmiskeskeisyys ja henkilön mahdollisuus saada paremmin kohdennettuja palveluita. Asia on hyvin kiteytetty tässä kappaleessa. Ihmiskeskeisessä yhteiskunnassa palveluiden jatkuva kehittäminen ja toiminnan johtaminen pohjautuu yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen ja ihmisten tarpeista kertovan tietovarannon hyödyntämiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä ihmisten tarpeiden ja hyvinvoinnin tilan entistä parempaa tuntemusta. Ihmisten todellisista palvelutarpeista kertova tieto mahdollistaa palveluiden ja yksilötason tarpeiden tehokkaan kohdentamisen. Yhteisen ja jaetun, tietopohjaisen tilannekuvan ja sen seurannan avulla on mahdollista kohdentaa vaikuttavia palveluita ihmisten todellisiin tarpeisiin sekä sujuvoittaa ihmisten arkea elämän eri tilanteissa. Epäselväksi jää mielestäni viranomaisen rooli erityisesti tilanteissa, joissa on kyse alaikäisistä tai henkilöistä, jotka eivät kykene itse hoitamaan asioitaan. Miten tällaisissa tapauksissa on tarkoitus hyödyntää AuroraAI:nn tuomia mahdollisuuksia? Miten henkilöä tukeva näkymä tuodaan oikean viranomaisen tietoon (esimerkiksi VRK toimesta) siten, että oikea palvelu saavuttaa henkilön hänestä riippumatta? Itse näen, että AuroraAI:ssa on valtava potentiaali tehdä viranomaisista proaktiivisia reaktiivisten sijaan, kun tiedossa on ”kokonaiskuvaa ihmisestä ja ympäristöstä sekä palveluketjujen historiatieto”. Mikäli toimintaa valvoisi oma viranomainen, voisi hän ”hoksauttaa ennakoivasti” oikeita viranomaisia (opettajat ja rehtorit, oppilashuolto, lastensuojelu jne.), kun tietyt kriteerit täyttyvät. Vastaavanlaisesta datasta voisi tuottaa myös esimerkiksi oman näkymän ihan varhaiskasvatus ja perusopetustasolle opettajille oman työn tueksi. Näin viranomaiset näkisivät myös välittömästi keiden viranomaisten (ja muiden toimijoiden) kanssa asiaan tulisi puuttua ja miten.
      • Rovaniemen hovioikeus
        Päivitetty:
        22.3.2019
        • Ei lausuttavaa
      • Toimeenpanosuunnitelmassa on kuvattu toiminnan muutos, joka käynnistetään tiiviillä yhteistyöllä kansalaisten ja yritysten kanssa keskeisten elämäntapahtumien ja liiketoimintatapahtumien tunnistamiseksi. Mikä on erityisen hyvää ja mikä jäi epäselväksi?

      • Klikkaa ja lisää otsikko avoimelle kysymykselle
      • Liikenteen turvallisuusvirasto
        Päivitetty:
        15.4.2019
        • Traficom näkee, että datan käytön laajat mahdollisuudet on huomioitu hyvin, kuten arkkitehtuurikuvauksessa on nostettu esille. Myös asiakkaan mahdollisuus antaa palautetta ja vaikuttaa esimerkiksi suosittelujen sopivuuteen on otettu huomioon. Aitoa vuorovaikutusta AuroraAI:ssa voidaan nähdä tapahtuvan molempiin suuntiin, niin kansalaiselta yritykselle kuin toimijalta yrityksellekin. Olisi kuitenkin hyvä, että tarkennettaisiin sitä, kenen vastuulla on tuottaa materiaalissa mainitut palvelut, jotka suosittelevat AuroraAI:n sisällä olevien toimijoiden eri palveluita, esimerkiksi eri chatbotteja. Uuden toimijan mukaan pääsy myöhemmässä vaiheessa, suosittelun jo toimiessa jää epäselväksi, vaikka tämä arkkitehtuurikuvauksessa tiedostetaankin. Kun tietynlaisille henkilöille suositellaan tiettyjä palveluja ja he niitä käyttävät on mahdollista, että data vääristyy, koska henkilöt eivät välttämättä edes tienneet toisten palvelujen olemassa olosta. Tarkoituksenmukaista olisi tuoda esille, miten AuroraAI-konseptissa huolehditaan muidenkin vinoumien poistosta. Datassa voi esiintyä vinoumia vain tietynlaisten henkilöiden aktiivisuuden vuoksi. Miten osallistetaan niitä henkilöitä, jotka eivät perinteisesti käytä digitalisaation palveluita? Heidän käyttötapauksensa ja tarpeensa olisi hyvä saada kuuluvil-le, jotta käytetty data ja sitä käyttävä palvelu ei vääristy palvelemaan vain henkilöitä, jotka ovat jo tottuneita digitaalisten palvelujen käyttäjiä. AuroraAI -toimenpideohjelmassa puhutaan tekoälystä sellaisissa yhteyksissä, jossa varsinaista tekoälyä ei ole ollenkaan tai on hyvin vähän. Pilottipalveluissa käytännössä yhdistetään tietoja eri lähteistä ja tehostetaan nykyisiä palveluja. Lisäksi toimenpideohjelmassa käytetyt termit ja määritelmät ovat joiltain osin sekavia, eivätkä ne vastaa täysin tekoälytutkimuksessa käytettävää termistöä. Tekoälyalgoritmien soveltamien pilottikokeilujen kaltaisiin henkilökohtaista neuvontaa vaativiin tehtäviin (työnhaku, ammatinvalinnan ohjaus, perheneuvonta) ei välttämättä ole hyvä esimerkki algoritmien käyttömahdollisuuksista. Aurora-verkoston tarkoitus on pyytää suostumuksia kansalaiselta siten, että hän tietää yksiselitteisesti mitä tietoja hänestä luovutetaan ja kenelle. Omadatan periaatteiden toteutumisen valvonta korostuu erityisesti tiedon toissijaisen käytön tapauksessa. Miten varmistetaan tiedon oikeellisuus ja soveltuvuus, kun tieto on alun perin luovutettu toiseen tarkoitukseen. Miten käytännössä hoidetaan suostumuksen saaminen toissijaiseen käyt-töön ja miten varmistetaan tietojen käytön eettisyys kaikissa tilanteissa myös tulevaisuudessa. Suosituksen muodostumisen läpinäkyvyys sekä mahdollisuus oikaista sopimaton suositus kannattaisi huolellisesti tarkastella hankkeen yhteydessä.
      • Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Klemettinen Mika
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Aurora.AI-toimintamallin toteuttaminen tulee olemaan haasteellista ja vaatii, että myös seuraavat asiat otetaan huomioon toimintasuunnitelmassa: - Toimintamallin ja muutoksen johtaminen sisältäen tulosohjauksen uudistamisen, laajan julkisen sektorin koulutuksen sekä merkittävän lainsäädäntötyön käynnistämisen ja ohjaamisen - Juridisen puitteen vaatima laaja-alainen osaaminen ja kansalaisten osallistaminen juridisen puitteen laatimiseen - Toteuttamisen vaatima osaaminen ja resursointi sekä teknisestä että toiminnallisesta näkökulmasta. Kokeiluista ja piloteista pitää pystyä luomaan kestävämpiä toimintamalleja ja teknisiä toteutuksia uusien julkisten palveluiden pohjaksi. - Kansalaisten valmentamisen oman datansa luvittamiseen ja laajemmin koko OmaData-konseptin ymmärtämiseen - Osaavien hankintaresurssien ja toimivien hankintamallien osoittaminen sekä mahdollisen Innovatiivisten Julkisten Hankintojen käyttö keskeisten komponenttien hankkimiseen (esim. luonnollisen kielen ymmärtäminen)
      • Suomen ympäristökeskus, Jukka Santala, johtaja, SYKE tietokeskus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Kohdassa 2, "Käynnistetään tiivis yhteistyö kansalaisten ja yritysten kanssa selvittämällä tärkeimmät elämäntapahtumat ja liiketoimintapahtumat, joista halutaan sujuvampia ja entistä vaikuttavampia." Pohdittavaksi, jos konseptia voisi laajentaa myös muihin elämäntapahtumat –teemaan verrattaviin julkisen sektorin toimintoihin. Esimerkkinä luonnosta tai ympäristön tilasta huoletimiseen ja näihin liittyviin tarpeisiin (ihmisen hyvinvointi ja siihen liittyvät tapahtumat). Yhteistyön ja tiiviin yhdessä tekemisen korostaminen nähdään erityisen hyvänä lähestymistapana tulevaisuuden merkittävissä hankkeissa. Konsepti ja sen mahdollinen toteuttaminen on monitahoinen ja monisäikeinen kokonaisuus, mikä vaatii ehdottomasti sekä toimeenpanon / toiminnan muutoksen tukitiimin että AuroraAI –tilannekeskuksen. Näiden lisäksi on perusteltua perustaa Aurora AI-verkon tukitiimi. Riittävällä resurssoinnilla tukeen ja tilannekuvan ylläpitämiseen omalta osaltaan varmitetaan hankeen suunniteltu edistyminen ja tavoitteiden saavuttaminen.
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Suunnitelmassa on kuvattu se, mitä toimenpiteitä palveluverkostojen kehittämiseksi tarvitaan ja esitetään 100 MEUR rahoitusta. Kokonaisen palveluekosysteemin kehittäminen on monitahoinen ja haastava hanke. Suunnitelmaa olisi paikallaan täydentää erityisesti sillä, miten muutosta johdetaan. Suurta muutosta ei voi johtaa verkostossa, vaan päätös- ja toimeenpanovalta tulee keskittää AuroraAI:n tuoteomistajalle. Kehittäminen tarvitsee selvät periaatteet ja reunaehdot. Ratkaisuille voi olla tarkoituksenmukaista sopia yhtenäiset kriteerit ratkaisujen käyttöönotolle. Suuren ja monitahoisen muutoksen toteuttaminen edellyttää tarkkaa suunnittelua ja toimenpiteiden jakamista selviksi kokonaisuuksiksi. Koko järjestelyn kannalta välttämättömät edellytykset tulee tunnistaa ja toteuttaa ensimmäisenä. Lisäksi toimenpiteet tulee ryhmitellä nykyistä analyyttisemmin ja pyrkiä ensinnä tunnistamaan verkoston kannalta välttämättömät edellytykset. Yksi keskeinen edellytys on juridinen viitekehys ja juridiset edellytykset siirtää tietoja eri toimijoiden välillä. Tätä varten tulee tunnistaa tietovirrat ja ratkaista tiedon välittämiseen tai jakamiseen liittyvät oikeudelliset kysymykset yleisen tietosuoja-asetuksen ja tiedon hallintaa sääntelevien kansallisten lakien pohjalta. Lisäksi verkostoon liittyvien yksityisten toimijoiden ratkaisut saada tietoja tulee selvittää.
      • Ympäristöministeriö
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Miten ihmiskeskeiseen ajatteluun sopii ilmiölähtöinen/vaikuttavuustavoitetyyppinen tarkastelu, esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö (ja siihen liittyen esimerkiksi kierto- ja biotalous), kaupungistuminen ja kuinka ne on huomioitu tai tulisi huomioida ohjelmassa?
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Pidän hyvänä, että ekosysteemitoiminnan pelisääntöjen kehittäminen on tuotu esiin toimeenpano-ohjelman yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena. Mielestäni palvelun käyttäjien oikeuksien toteutumisen varmistamisen ja verkoston toiminnan vastuiden ja velvollisuuksien määrittämisen tulisi olla vielä selkeämmin AuroraAIn kehittämisen ydintavoitteena. Ekosysteemipohjainen eli eri toimijoiden verkostoon ja yhteistyöhön samassa alustakokonaisuudessa perustuva toiminta voi aidosti luoda yksilöille, yhteisöille sekä yrityksille toimintamahdollisuuksia hoitaa asioitaan ja kehittää toimintaansa sekä siten julkiselle hallinnolle toteuttaa uudenaikaisella tavalla hallinnon palveluperiaatetta. Riskinä on kuitenkin, että vastuut siitä, mitkä tekoälytoimijat ja toiminnot ohjaavat yhtäältä julkisen hallinnon ja palveluiden toimintaa ja toisaalta yksityistä, markkinoilla tapahtuvaa toimintaa jäävät liian epäselviksi. Ekosysteemeihin perustuvassa toiminnassa tarvitaan hyvin selkeät ja ymmärrettävät pelisäännöt ja roolitus yhtäältä markkinoiden toiminalle ja toisaalta julkiselle hallinnolle.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, STM/OHO/Diti, Virtanen Teemupekka
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulmasta suunnitelmassa esitetty palveluiden yhdistely asiakkaan kannalta mielekkäiksi kokonaisuuksiksi on kannatettava tavoite. Pidämme hyödyllisenä selvittää tarkemmin yhdistämisen toteutustavaksi esitetyn tekoälypohjaisen ’välikerroksen’ mahdollisuuksia ja reunaehtoja. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällöllisessä päätöksenteossa on mahdollista hyödyntää ainakin osittain automaattista päätöksentekoa, ja sitä on jo käytössä esim. lääkehoidossa. Lisäksi on jo toteutettu asukkaille suunnattuja järjestelmiä, joissa he voivat arvioida omaa tilaansa. Nykyiset päätöksenteon tukijärjestelmät ovat kuitenkin vielä teknisesti yksinkertaisia eikä niissä ole hyödynnetty uusimpia tekoälyteknologioita. Näiltä osin esitetyt etenemistavat ovat lähtökohtaisesti hyviä. STM tuo kuitenkin esiin, että kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmassa ei ole riittävästi huomioitu lainsäädäntöä, erityisesti tietosuojaan liittyvien vaatimuksien toteutumisen arviointi on puutteellista. STM:n hallinnonalalla käsiteltävät henkilötiedot ovat arkaluonteisia henkilötietoja, joiden käsittelyssä on otettava huomioon EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen asettamat vaatimukset, joihin sisältyy määräykset liittyen automaattiseen päätöksentekoon ja profilointiin. Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä ja tietosuojasta säädetty lainsäädäntö on myös huomioitava. Säädöstenmukaisuuden arviointiin on sisällytettävä myös perustuslakivaliokunnan tulkinnat henkilötietojen sallituista käyttötarkoituksista ja luovuttamisesta. Jos on tarkoitus, että AuroraAI:ssa tehdään asiakkaita koskevia päätöksiä, on otettava huomioon myös vastuukysymykset. Tässä yhteydessä on punnittava, voidaanko toimintaa rakentaa asiakkaiden suostumuksen varaan, koska tilanteessa saattaa vallita tietosuoja-asetuksen tarkoittama vallan epätasapaino asiakkaan ja viranomaisen välillä. STM suosittelee, että juridisiin yksityiskohtiin perehdyttäisiin syvällisesti jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta toiminnan reunaehdot tarkentuvat ja selvenevät ennen toimeenpanoa.
      • CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • CSC:n mielestä AuroraAI:n tuoma muutos on kuvattu hyvin, mutta toimeenpano jää enimmäkseen avoimeksi, vaikka toimeenpanon periaatteita on kuvattu jossain määrin. Huomioiden hankkeen budjetin, 100 MEUR, tavoitteiden asettelulta ja konkretialta niiden toteuttamiseksi on lupa odottaa paljon. Erityisesti on huomioitava rahoituksen vaikuttavuus. Rahoitusta tulee kohdentaa toimintaan.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Toimeenpanosuunnitelmassa kuvattu verkostomainen toimintatapa ja yhteistyö kansalaisten ja yritysten kanssa on kannatettavaa. Hyvää on myös se, että tärkeimmät elämäntapahtumat ja liiketoimintatapahtumat priorisoidaan. Suunnitelman yleisluonteisuudesta johtuen varattavaksi esitetty rahoitus tuntuu aivan liian suurelta. Myönnettävä rahoitus tulisi vaiheistaa pieniin osiin ja sitoa aikaansaannoksiin ja mitattaviin tuottavuushyötyihin. Kaikkia valtion tekoäly- ja robotiikkaresursseja ei tulisi kiinnittää näihin muutamiin ilmeisiin elämäntapahtumiin, koska viranomaisilla voi olla paljon muitakin hyviä uuden teknologian soveltamiskohteita. Osa näistä kohteista on selkeämmin viranomaisen prosesseja (jotka nekin ovat usein poikkihallinnollisia) tehostavia, mutta hyödyttävät lopulta sitten myös asiakkaita. Voi löytyä kohteita, joissa pienemmällä rahoituksella toteutetaan varmemmin valmiita palveluita, kuin näissä elämäntapahtuma-pohjaisissa suunnitelmissa. Näissä lainsäädäntökysymyksetkin olisivat rajatumpia, ja ehkä jopa ratkaistavissa. Elämäntapahtumakohtaisissa hankkeissa on syytä ottaa huomioon, että palvelun kehittäminen edellyttää valtavasti työtä ja aikaa, ennen kuin siitä saadaan tosiasiassa asiakaslähtöinen. Pelkästään toimivan chatbot-ratkaisun luominen tuotantokäyttöiseksi kestää pitkään. Hankkeita olisi parempi viedä eteenpäin kokeilujen ja sitä kautta toimiviksi havaittujen ratkaisujen kautta, kuin rakentaa kerralla valtavaa ”hallintomallia” aivan uudenlaisine toimintatapoineen. Ymmärrettävää on, että tekoälyn hyödyntäminen on alkuvaiheessa ja ensin pitää luoda toimintaperiaatteet. Mahdollisimman pian olisi kuitenkin hyvä saada mukaan konkreettisia esimerkkejä toimintamalleista ja ohjelmistoista, joilla tekoälyä voidaan hyödyntää käytännössä. Oikeusministeriön näkemyksen mukaan olisi tärkeää, riippumatta Auroran mahdollisesta toteuttamistavasta, että ensin vietäisiin jo vireillä olevia hankkeita eteenpäin hallitusti ja yhteistyössä. Esimerkiksi meneillään olevan Suomi.fi-palvelun kehittämistyössä on vielä tehtävää, ennen kuin se todella palvelee palvelutietovarantoineen viranomaisia ja asiakkaita. Toimintasuunnitelma näyttäytyy kokonaisuudessaan melko ylätasoisena, ja juridiset reunaehdot, riskit ja vaikutukset vaikuttavat edellä mainitulla tavalla vielä olevan tarkemmin kartoittamatta. Vaikka kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmassa on mietitty varsin vähän toiminnan riskejä, niin hyötyjä Auroran odotetaan tuottavan lähes väistämättä. Vaikka päämäärät olisivatkin kannatettavia, tulisi näin mittavaksi suunnitellussa hankkeessa arvioida kriittisemmin myös onnistumisen edellytyksiä. AuroraAI:n toteutettavuuden kannalta kriittisenä kokonaisuutena mainitaan yhteisen juridisen viitekehyksen määrittäminen AuroraAI-verkon toiminnan lainmukaisuuden ohjaamiseksi ja tukemiseksi, ja tehokkaiden mekanismien luomiseksi juridisten kysymysten tunnistamiseen, käsittelyyn ja edistämiseen hallinnon rajat ylittävällä tavalla. Tähän liittyen on tunnistettu myös tarve luoda regulatiivinen MyData-hiekkalaatikkoympäristö julkisen hallinnon keräämän henkilötiedon toissijaisen käytön mahdollisuuksien tutkimiseen rajatussa ympäristössä, sekä valmistelemaan tällaisten uudenlaisten tiedon käyttötarpeiden mahdollistamisen vaatimat lainsäädäntömuutokset poikkihallinnollisesti. Hiekkalaatikkoympäristön juridiseen toteuttamiskelpoisuuteen liittyvät seikat jäävät ohjelmaluonnoksessa kuitenkin avoimiksi. Esimerkkinä tähän liittyen käytetään Koski-palvelua ja siitä säädetyn erillislain suostumussääntelyä, jossa on erikseen huomioitu, että ihmiset voivat antaa luvan omien tietojensa luovuttamiseen rekisteristä toissijaisiin käyttötarkoituksiin. Oikeusministeriö kiinnittää huomioita, että mainittu säännös on säädetty ennen yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisen alkamista. Oikeusministeriö on huomauttanut KOSKI-lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 260/2018 vp.) eduskuntakäsittelyn yhteydessä, että mainitun suostumus-säännöksen mahdollistavaa sääntelyliikkumavaraa tai sitä, sitä missä määrin mainittuun suostumukseen perustuvaan sääntelyratkaisuun kohdistuu muutospaineita tietosuoja-asetuksen soveltamisen alkamisen johdosta, ei ole arvioitu. Liite 4, ”Aurora-verkon tietosuojan vaikutustenarviointi”, keskittyy hajautettuun palveluverkkoon teknisenä ratkaisuna ja jättää tärkeimmät tietosuojakysymykset avoimiksi. Näin rajattuna tehdyn vaikutustenarvioinnin käyttöarvo on erittäin rajallinen. Lisäksi on syytä huomata, että mikäli yksittäiset toimijat tekevät vaikutustenarviointinsa yksin, kokonaisuutta koskeva tietosuojan vaikutustenarviointi (ja riskien muutoksen seuranta) jää tosiasiassa kokonaan tekemättä. Tällöin kyse ei ole Aurora-kokonaisuuden kannalta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 35 artiklan mukaisesta arvioinnista. Rekisteröityjen oikeuksille ja vapauksille mahdollisesti aiheutuvien riskien arviointi olisi tosin tässä vaiheessa mahdotonta, sillä mm. mahdollisesti käsiteltävät henkilötiedot eivät ole vielä olleet tiedossa. Vaikutustenarvioinnissa mainitaan, että Aurora-verkossa olevien palveluntarjoajien toimesta voidaan lähtökohtaisesti käsitellä mitä tahansa henkilön elämään liittyviä tapahtumia. Näihin liittyen käsiteltäväksi voisi tulla myös erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia sekä salassa pidettäviin kuuluvia henkilötietoja. Nämä lähtökohtaisesti korottavat riskejä, ja tulisikin harkita varhaisessa vaiheessa yhtenäisiä tarkempia tavoitteita sekä useita hallinnollisia ehtoja ja teknisiä rajoituksia henkilötietojen keräämiseen, henkilötietojen käsittelyn luvituksiin, tietojen yhdistelyyn sekä tarvittaviin prosesseihin. Aurora-verkkoa suunniteltaessa on välttämätöntä tehdä jatkuvaa tietosuojavaikutusten arviointia kokonaisuuden osalta niin, että palveluverkon käytöstä ihmisten oikeuksille ja vapauksille aiheutuvat riskit ja niiden ottamisen oikeasuhtaisuus suhteessa henkilötietojen käsittelyn tarkoituksiin tunnistetaan riittävän hyvissä ajoin, jotta voidaan ryhtyä tarvittaviin muutoksiin. Huomioon on otettava myös kielellisten oikeuksien toteutumiseen liittyvät riskit, jos viranomaispalvelut siirtyisivät pelkästään suomen kielellä toimivaan autonomisten tekoälyjen palveluverkkoon. Jos viranomaispalveluiden tarjoamisen tavat muuttuvat merkittävästi, sekä asiakkaat että myös virkamiehet tarvitsevat paljon sopivassa muodossa annettua tietoa ja uudenlaista osaamista, jotta voisivat riittävästi ymmärtää monimutkaisen palveluverkoston toimintaa, tekoälyn toimintaperiaatteita, ja näiden vaikutuksia yksittäisiin asioihin. Koulutukseen täytyisi panostaa, jotta tekoälyä hyödyntävä organisaatio voisi saavuttaa tavoitellut hyödyt, eivätkä hyödylliset hankkeet kompastuisi tarpeettomiin ennakkoluuloihin tai virheelliseen tietoon. Koulutuksen jääminen puutteelliseksi aiheuttaisi koko palveluverkoston osalta paitsi tavoitteiden saavuttamiseen, että myös henkilötietojen käsittelyyn liittyvän riskin. Ekosysteemiä ja palvelualustaa kehitettäessä tulisi ottaa huomioon myös globaalien alustapalveluiden (pilvipalveluiden) jatkuvasta kehittymisestä ja kasvun haasteista tehdyt havainnot. Kaikista edellä mainituista syistä johtuen tietosuojavaikutustenarviointia ei pidä jättää vain yksittäisten viranomaisten, saati yksityisen sektorin palveluntarjoajien vastuulle. Muutoin kokonaisvaikutus ihmisen kannalta jää arvioimatta. Ohjelmaluonnoksessa on muun muassa todettu: ”Kansalaisen näkökulmasta AuroraAI-palvelumalli näyttäytyy sujuvina ja oikea-aikaisina palveluketjuina, tehokkaasti kohdentuvina palvelukokonaisuuksina ja yksilöityinä palveluina. Omien tietojen hallinnalla kansalaisen on mahdollista saada palvelut aiempaa kokonaisvaltaisemmin, personoidummin ja tehokkaammin.” sekä ”AuroraAI on kehittyvä palvelumalli, jonka avulla organisaatiot oppivat kytkemään toimintansa sekä älykkäät palvelunsa osaksi ihmiskeskeisiä palvelumarkkinoita, jotka muodostuvat valittujen elämäntapahtumien ja liiketoimintatapahtumien ympärille. Aurora-verkko, joka kokoaa yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin älykkäät palvelut sekä tarjoten väylän niiden keskinäiseen saumattomaan vuorovaikutukseen, mahdollistaa uudella tapaa sen, että palvelumarkkinat tarjoavat kansalaiselle tuen ja palvelut silloin, kun niitä aidosti tarvitaan. Ihmiskeskeinen yhteiskunta vaihtaa toiminnan lähtökohdaksi ihmisen, yrityksen tai yhteiskunnan.” Kyse näyttäisi olevan siitä, että viranomaisrahoitteinen palvelu profiloi ihmisen tämän pyynnöstä, ja suosittelee tälle viranomaispalvelujen ohella myös sellaisten yritysten palveluita, jotka ovat liittyneet palveluverkkoon. Viranomaisen vastuiden ja velvoitteiden näkökulmasta palveluntarjoajien suositteleminen ihmiselle on vaikea kysymys. Suunnitelmaluonnoksen mukaan palvelusuositukset pohjautuisivat viranomaisohjauksen sijasta käytettyjen ja toimineiden palveluketjujen historiatietoon. Oikeudelliselta kannalta on tärkeää tehdä ero yhtäältä viranomaistoiminnan ja viranomaisten vastuulle kuuluvien julkisten palvelujen tarjonnan sekä toisaalta puhtaasti yksityisen palvelutuotannon välillä. Suunnitelmasta ei kovin tarkasti selviä, miten myös kilpailulainsäädäntö huomioon ottaen varmistettaisiin, että mukaan pääsevät kaikki halukkaat yritykset, mutta toisaalta kuitenkin vain ne, joilla on luotettavuus käsitellä niille mahdollisesti luvitettavia henkilötietoja riittävän turvallisesti ja lainmukaisesti. Pohtimatta lienevät vielä myös toimintatavat ja -mahdollisuudet tilanteissa, joissa verkkoon liittyvä ei täyttäisi sille asetettuja edellytyksiä ja ohjelmaluonnoksessa vielä hiukan jäsentymättömäksi jäävän eettisen koodiston asettamia vaatimuksia.
      • Palkeet, Nikula Sami
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Hyvää on laaja-alaisen yhteistyön korostaminen. Tarkentamista kaipaa mm. mydata-konseptiin datan hallinnointiin liittyvät kysymykset, esim. hallinnointi työrooleissa/siviilirooleissa/puolesta toimimisessa yksilön tai organisaation puolesta jne. - hienoa, että tätä hanketta on koostettu laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, vaatii kumminkin jatkotyöstämistä
      • Kansaneläkelaitos, Launis Katri-Leena
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Hyväksi erottautuvat selkeästi yhdessä muotoillut esiselvitykset, joiden pohjalta on tehty mm. kokeilu lasten ja vanhempien hyvinvoinnista muuttuvissa perhesuhteissa. Kaikkien perheenjäsenten kokonaishyvinvoinnin edistäminen ja omien toimintojen kautta yksilöityjen palveluiden löytäminen jokaiselle toteutuu AuroraAI:n kautta. Kysymykseksi nousee, osataanko tulevaisuuden tarpeet ottaa huomioon ekosysteemitoiminnan pelisääntöjä määriteltäessä? 30-40 vuoden päästä yhteiskunta toimii todennäköisesti eri pelisääntöjen mukaan kuin vuoden 2019 tuntemamme. Siksi skenaariotyöskentely, megatrendien ja hiljaisten signaalien tunnistaminen voisivat ratkaista palveluverkon mahdollista toimintatarvetta elämän- ja liiketoimintatapahtumien, sekä pelisääntöjen suhteen.
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Ailisto Heikki
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • 6. AuroraAI suunnitelma on hyvin ylätasolla, tarvitaan projektisuunnitelma ja tekninen suunnitelma Tämänhetkinen AuroraAI-suunnitelma on hyvin ylätasolla ja karkea. Sen pohjalta tulisi tehdä tarkempi projektisuunnitelma ja tekninen suunnitelma. Tekoälyteknologioista puhutaan epämääräisesti, ei eritellä puhutaanko nyt olevasta AI:sta, siis koneoppimiseen perustuvista menetelmistä vai muista (tulevaisuudessa kehitettävistä) menetelmistä. Todetaan, että ” Yksittäisen tekoälyn sijaan, joka vanhenisi tekniikaltaan joka tapauksessa muutamassa vuodessa, AuroraAI:n tavoitteena on muodostaa kokonainen verkosto älykkäitä palveluita, joita julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat voivat rakentaa yhdessä rinta rinnan.” Tekoälystä puhutaan suunnitelmassa implisiittisesti koneoppimisena, mikä sitoo tekoälyn dataan, erityisesti ns. big dataan. Tämä vastaa nykytilaa, mutta tekoäly ei välttämättä tulevaisuudessa ole pelkästään datapohjaista koneoppimista. Tiekarttaa on hyvä päivittää säännöllisesti ja päivitystyöhön on tärkeää saada laaja näkemys koottua Suomesta. AuroraAI on teknologia-agnostinen. Koska tulevaisuuden teknologiakehityksen ennustaminen on mahdotonta, verkon toimintaa ei ole järkevää rajoittaa tiettyihin algoritmeihin, käyttötapauksiin tai käyttöliittymiin. Joitain teknologioita kuitenkin mainitaan: luonnollisen kielen tunnistaminen (NLP), koneoppiminen ennakoinnin apuna ja palvelukokonaisuuksien koostaminen. Teknologia-agnostisuus on yhtäältä hyvä lähestymistapa, toisaalta siitä seuraa tiettyä epämääräisyyttä. Toivomme erityisesti systeemisempään tarkastelua, jossa huomioidaan teknologiakehityksen mahdollisuudet palvella kansalaisia ja julkista hallintoa kansalaisten kannalta tärkeissä asioissa, joissa nykyiset palvelut ovat heikkoja tai kustannustehottomia. AuroraAI-tarjonta tulee kohdistaa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa tärkeiksi havaittuihin todellisiin arkielämän tarpeisiin. Myös palvelumuotoilu osaamisalueena tulee nostaa suunnitelmassa suurempaan rooliin. 7. AuroraAI-verkon ja palveluiden rahoitusmallia ei kuvata Suunnitelmassa ei esitetä selkeästi, mistä AuroraAI-verkon ja palveluiden kehittäminen ja operointi rahoitetaan. Auroran toimijoille, siis yrityksille, suunnitellaan luotavaksi palkitsemismekanismeja, joista mainitaan ”tokenit”. Auki jää, kuka palkitsemisen rahoittaa. Maksetaanko kehitys ja palvelut valtion verorahoilla, kansalaiset palvelumaksuina vai jollain muulla tavalla, esimerkiksi mainosrahoitteisesti? Suunnitelmassa palveluiden uskotaan kehittyvän paremmiksi evoluution kaltaisen kilpailun kautta: Palvelukokonaisuus ja –kokemus kilpailutetaan automaattisesti niin, että huonoa lopputulosta tarjoavien palveluiden yhdistelmät vähitellen häviävät. Tehokkaat, optimaaliset ja kokonaisvaltaiset palveluketjut voittavat. Insentiivit yrityksille kehittää ja operoida palvelua AuroraAI:ssa jäävät auki, ts. mistä yritys saa tuloa? VAKE Oy mainitaan sijoittajana, mutta ei sekään voine rahoittaa toiminnan operointia Sivulla 30 ehdotetaan kehitys- ja ylösajovaiheeseen valtion budjetista 20-30M€/v kaudelle 2019-23. Summa on suuri, mutta ei ole välttämättä riittävä laajan palvelun ja palveluarkkitehtuurin kehittämiseen, kun sitä verrataan vaikka terveydenhoidon järjestelmien kehityskuluihin, esimerkiksi Apottiiin. Toteutusta 2019-23 vetäisi VRK. Kannattaa selvittää onko VRK:llä lakisääteisten tehtäviensä lisäksi valmius, resursseja ja osaamista laajan ja uudenlaisen palvelukonseptin toteuttamiseen tai toteutuksen johtamiseen ja koordinointiin. 8. Kansainvälinen ulottuvuus Vertailu muissa maissa kehitteillä oleviin vastaaviin palveluihin ja niistä saatujen kokemusten ja toteutuneiden ratkaisujen hyödyntäminen tulisi huomioida suunnitelmassa paremmin. Vastaavasti vientimahdollisuudet ja palvelun skaalaaminen esimerkiksi Euroopan Union muihin maihin tai EU-tasolla kannattaa huomioida suunnitelmassa.  
      • Keski-Suomen ELY-keskus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Miten varmistetaan määrärahan kohdentamisen eettisen kestävä toimeenpano. 10-20 hanketta neljän vuoden aikana kuulostaa sinänsä hyvältä kokeilukulttuurilta. Ekosysteemi kehkeytyy kokeilujen kautta, olemassa oleva on usein este, ratkaisut pitää löytää olemassa olevaan ja tunnistettuihin ongelmiin. Miten ratkaistaan lainsäädännön tuomat esteet. Miten ratkaistaan tietojärjestelmien tuomat esteet? Tietovarantojen rajapintarealismi on vaikea ylittää niin teknisistä kuin lainsäädännöllisistäkin syistä. Miten varmistetaan viranomaispäätöksen oikeellisuus, mikäli sen taustalla oleva data on pitkälti koneellisesti koottua eikä perustu asiantuntevan henkilön tilanneanalyysiin. Käynnistettävä tiivis kansalais- ja yritysyhteistyö elämäntapahtumien ja liiketoimintatapahtumien kartoittamiseksi kuulostaa osallisuuden kannalta hyvältä. Millä keinoin ja millä henkilöresursseilla ko. kokeilut on tarkoitus toteuttaa. Nyt on huomioitava se, että virassaolevan henkilöstön arjentyöhön on jo tehty melkoinen lovi maakuntavalmistelun aikana. Aluehallinto on vasta palaamassa arkeen. Tärkeimpien tapahtumien selvittämisessä pitää tunnistaa realiteetit eikä rakentaa entistä järeämpiä seurantajärjestelmiä entisten päälle. Yleensä näyttää olevan taipumuksena säilyttää kaikki vanha samalla, kun luodaan uutta. Palvelumuotoilu voisi hyödyttää tätäkin uudistusta tuomaan asiakkaan näkökulman esille viranomaisnäkökulman sijaan. Esityksessä nostetaan esiin erityisesti ylimmän johdon sitoutuminen, tämän toivotaan tarkoittavan myös ministeriöiden johtoa.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Suunnitelmassa esitetään seuraavalle hallituskaudelle 100 milj. euron momentin varaamista ihmiskeskeisen, tietoturvallisen ja eettisesti kestävän yhteiskunnan toimeenpanoon kohti tekoälyn aikakautta. Määrärahalla käynnistettäisiin n, 10-20 palveluekosysteemiä valituissa elämäntapahtumissa ja liiketoimintatapahtumissa. Rahoituksen kohdentamisessa on Maanmittauslaitoksen näkemyksen mukaan erityisesti huomioitava riittävä rahoitus palveluekosysteemien taustalla olevan laajan digitaalisen tietoinfrastruktuurin kehittämiselle sisältäen perustietovarantojen kattavuuden, palveluketjujen tarvitseman tarkoituksenmukaisen sisällön ja tietojen laadun turvaamisen sekä tarvittavien rajapintapalvelujen toteuttamisen. Ilman tätä rahoituksen kohdentamista AuroraAI- ohjelmaa ei voida toteuttaa suunnitelmassa kuvatussa muodossa. Suunnitelman mukaisesti ihmiskeskeisessä yhteiskunnassa palveluja tuotettaisiin eri toimijoiden yhteistyössä palveluekosysteemeissä. Näissä yhteensopivissa ja avoimissa ekosysteemeissä palveluntuottajat, kansalaiset ja julkiset organisaatiot kohtaisivat. Tässä kohdin on kuitenkin hyvä tarkentaa, mikä on viranomaisten rooli yhtenä ekosysteemin toimijana, johon muut voivat luottaa. Viranomaisen rooli puolueettomana, riippumattomana ja objektiivisena toimijana suhteessa muihin esim. avoimilla markkinoilla toimiviin yrityksiin tulee säilyttää. Dynaamisen kilpailun osalta tämä rooli on erityisen tärkeää selventää. Mikäli tekoälypohjainen palvelujen automaattinen kilpailuttaminen toteutetaan siten, että huonoa lopputulosta tarjoavien palvelujen yhdistelmät vähitellen häviävät, on varmistettava, ettei tässä synny epäilystä viranomaisen puolueettomuudesta tai ohjaamisesta tiettyjen yksityisten yritysten palvelujen käyttäjiksi. Markkinoiden toimivuutta ei saa vaarantaa kilpailua vääristämällä. Lisäksi on selvitettävä ennen toteuttamista, ovatko valitut toimintamallit EU:n valtiontukisäännösten mukaisia.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueet ja kasvupalvelut -osasto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Asianomaisessa luvussa käydään läpi suunnitelmaa siitä, miten AuroraAI-toimintaa toimeenpannaan vuosina 2019-2023. Toimeenpanosuunnitelma on varsin suoraviivainen. Vuositasolla eritellään ainoastaan sitä, miten 100 miljoonan määräraha jyvitetään eri vuosille. Toiminnan ”draiverit” ovat määrärahalla käynnistettävät n. 10-20 palveluekosysteemiä valituissa elämäntapahtumissa ja liiketoimintatapahtumissa, joiden varassa käynnistetään toiminnan muutos, ts. ihmiskeskeisten palveluekosysteemien muodostaminen valittujen elämän- ja liiketoimintatapahtumien ympärille. AuroraAI-palvelumallien käyttöönoton rahoitusesitykset hakemuksista päätettäväksi käsittelee ja puoltaa poikkihallinnollinen valmisteluryhmä. On varmistettava, että valmistelutyöryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä muiden digitalisaation ja tekoälyn työryhmien kanssa. Emme halua luoda tekoälyn siiloja, vaan käyttää resurssit strategisesti samansuuntaiseen tekemiseen. Kehittämispyrkimysten koordinaatiota tullee osaltaan helpottamaan VM:n uusi investointien ohjaus- ja seurantamalli, jonka tavoitteena on yhteensovittaa hankkeita ja niiden tavoitteita, varmistaa kustannustehokas ja yhteentoimiva asiakaslähtöinen palvelutarjonta. Toimeenpanosuunnitelman epäselvin kohta on osio 2, jossa tehdään selkoa menettelyistä, joilla laajasti kansalaisia, yrityksiä, asiantuntijoita ja tekoälykehittäjiä osallistamalla valitaan priorisoidut elämäntapahtumat ja liiketoimintatapahtumat. Kyseisen, varsin seikkaperäisen osion toteutumisen voi ymmärtää edellytykseksi sille, että osion 1 suhteen on mahdollista tehdä rahoituspäätöksiä tärkeimmistä käynnistettävistä palveluekosysteemeistä. On tärkeää, että myös elinkeinoelämä on mukana AuroraAI-hankkeessa jo alusta asti. On varmistettava, että suunnitelluissa liiketoimintatapahtumissa on mekanismit, joiden kautta yrityksillä on aidosti liiketoiminnallista insentiiviä osallistua ilman valtion tukea. Toimeenpanosuunnitelman selkein kohta on osio 4, jossa esitellään varsinaisen toimeenpanon tukirakennetta (mm. Toiminnan muutoksen tuki -tiimi, yhteinen AuroraAI-tilannekeskus) sekä Väestörekisterikeskuksen tehtäviä AuroraAI:ssa. Toimeenpanolukua olisi selkeyttänyt se, että AuroraAI:n vuosien 2019-2023 toiminta olisi eri osioidensa suhteen kuvattu tiekartalla. Mihin toimeenpanossa keskitytään vuonna 2020, minkä tehtävien vuoro on vuonna 2021?
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Oravainen Henrikki
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • KKV pitää hyvänä, että konseptin toimeenpano käynnistetään tunnistamalla keskeiset elämäntapahtumat ja liiketoimintatapahtumat tiiviissä yhteistyössä kansalaisten ja yritysten kanssa sekä muodostetaan näiden ympärille palveluekosysteemit avoimena yhteistyönä. Toimeenpanosuunnitelmassa on kuvattu eri toimijoiden rooleja, vastuita, resursseja ja odotettuja tuotoksia, mutta toisaalta jää myös epäselväksi mitä nämä olisivat konkreettisesti kaikkien toimijoiden osalta. Tässä vaiheessa voi olla liian varhainen vaihe arvioida näitä esitettyä yksityiskohtaisemmin, mutta hankkeen jatkuessa 2019–2023 näitä tulisi täsmentää.
      • Lappeenrannan kaupunki, Konsernipalvelut, tietohallinto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Toimeenpanoon esitetään 100 meur momenttia (VM) ihmiskeskeisen, tietoturvallisen ja eettisesti kestävän yhteiskunnan toimeenpanoon kohti tekoälyn aikakautta. Rahoitus on tämäntyyppiselle muutosohjelmalle hyvin keskeinen, jotta muutoksen toimeenpano on mahdollista. Tärkeää kuntien näkökulmasta on kuitenkin huomioida, ettei kehittämiselle varattava rahoitus leikkaa kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia ja sitä kautta vaaranna peruspalveluiden järjestämistä ja aiheuta kehityksen pysähtymistä kuntien omaehtoisessa palveluiden kehittämisessä. Toimeenpanon kannalta keskeistä on saada kansalaisten ja yritysten lisäksi myös julkisen hallinnon organisaatiot mukaan tärkeimpien elämäntapahtumien ja liiketoimintatapahtumien selvitykseen. Suunnitelmassa viitataan ankkuriorganisaatioihin sekä avainorganisaatioihin. Tarkoittavatko nämä kaksi termiä samaa asiaa vai onko näillä jokin toiminnallinen ero verkostossa?
      • Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Aaltonen Jussi
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto kokonaisuudessaan osiossa 4.
      • Väestörekisterikeskus, Salovaara Timo
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Toimeenpanosuunnitelman mukaan merkittävät muutos- ja kehitystoimet ajoittuvat seuraavalle hallituskaudelle 2019-2023. Väestörekisterikeskus kuitenkin näkee, että kysymys on sellaisesta laajasta ja moniulotteisesta, myös toimintatapojen ja palvelujen käyttötottumusten muuttumista edellyttävästä uudistuksesta, jonka läpivienti edellyttää yhden hallituskauden keston ylittävää suunniteltua ja resursoitua toteutusta. Toimeenpanosuunnitelma esittää hyviä ja relevantteja toimenpiteitä edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. Näitä ovat mm. edistyneen bottiverkon rakentaminen, tarvittavien tietoaineistojen kehittäminen, vahvan eettisen koodiston ja sen toimeenpanon ja valvonnan toteuttaminen, asiakkaan palvelutarjonnan älykäs automaattinen räätälöityminen, yksilön hyvinvoinnin edistäminen, kansalaisen voimaannuttaminen, väestön segmentointi, laajat mydata-menettelyt, väestön digi- ja mydata-kouluttaminen sekä palvelutuotannon liiketoimintamallien ja hallinnon toimintatavan muuttaminen. VRK pitää yhden vaalikauden aikaraamia liian lyhyenä aikana toteuttaa kaikkia esitetyn suunnitelman sisältämiä tavoitteita, ja työ olisi vaiheistettava, suunniteltava ja priorisoitava nyt esitettyä yksityiskohtaisemmin. Ei ole mahdollista arvioida kuinka kauan muutoksen tekeminen lopulta vie. Tämän vuoksi työskentelyn tulee tapahtua ketteriä menetelmiä käyttäen, jolloin osakokonaisuuksista saadaan toimitettua yhteiskunnan tarpeet täyttäviä versioita hyödynnettäväksi mahdollisimman nopeasti. Väestörekisterikeskus suosittelee, että automaattisesti räätälöityvä palvelutarjonta ja toisaalta ennakointi- ja segmentointitietoon perustuva uudenlainen hallinnon tiedolla johtamisen mallin rakentaminen erotetaan omiksi hankkeikseen, jolloin saadaan paremmin hallittavia kehityskokonaisuuksia. Eri osakokonaisuuksien toteuttamisen realistiset edellytykset sekä asiakaskunnalle koituva hyöty on syytä asettaa kriteereiksi, kun kehityskokonaisuuksien toteutusjärjestystä priorisoidaan. Bottiverkon osalta monet teknologiakysymykset ovat vielä esiselvitysvaiheessa ratkaisematta. Teknologiaratkaisujen tulisi nojata ja tukeutua soveltuvilta osin jo toteutettuihin ratkaisuihin. Aurora-verkon tarvitsemia rajapintoja ei ole esiselvityksessä täysin määritelty, joten tuen toteuttaminen ja olemassa olevien teknologiaratkaisujen mukauttaminen Auroran hyödynnettäväksi tulee toteutettavaksi myöhemmin ja tätä työtä tulee varautua tukemaan. Avoimeksi jää myös Aurora-verkon olemus oppivana neuroverkkona. Suunnitelmassa ei ole indikoitu sellaista ”keskusälyä”, joka mahdollistaisi kertyvän datan analysoinnin ja rikastumisen; bottien keskinäinen viestiminen ei tätä yksinään vielä tuota. Olennainen kysymys liittyy myös suljettuihin sovelluksiin: ”palvelupohjaisuus mahdollistaa myös suljetut toteutukset itsessään avoimen arkkitehtuurin päälle”, eli verkostoon liitetty älykäs agentti voi olla luonteeltaan ns. ”musta laatikko” ja pohjautua muuhunkin kuin avoimeen lähdekoodiin tai julkisiin algoritmeihin. Tämän voi tulkita myös niin, että suljetut toteutukset mahdollistavat toimijoiden itsekkään toiminnan, jossa tuodaan verkkoon organisaation omat palvelut mutta ei jaeta mitään toisille, jolloin ne ovat itse asiassa ristiriidassa avoimen verkoston periaatteen kanssa, ja jos niitä on paljon, tieto ei rikastu vaan jää erillisiin saarekkeisiin. Vastavuoroisuus on kuitenkin suunnitellun verkoston elinvoiman kannalta tärkeä periaate ja siihen tulisi varsinaisen toimeenpanon puitteissa kiinnittää huomiota. Palveluverkoston ja sen eri komponenttien jatkosuunnittelussa on yksityiskohtaisemmin ratkaistava myös se, miten estetään algoritmien manipulointi, palveluketjujen tykkäysklikkausten ostaminen ja henkilötietoaineiston myyminen kolmansille osapuolille. Tällaiset suojamekanismit tekevät toisaalta voittavien palveluketjujen luotettavasta generoitumisesta haastavampaa, minkä kysymysten ratkaiseminen kaipaa myös konkretisointia.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hallinto- ja kehittämispalvelut / tietoyksikkö, Harjukelo Asko
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Kehittämistoimenpiteet, joita suunnitelmassa on listattu ovat konkreettisia. Yhteistyön varmistamiseksi ja edistämiseksi AuroraAI-ohjelma tulisi sisällyttää tulevan hallituksen strategisiin tavoitteisiin. Käynnissä on nykyisen hallituksen kärkihankkeita, joilla on AuroraAI tavoitteita tukevia päämäärä. Esimerkkinä mainittakoon luvat- ja valvonta kärkihanke. Näiden hankkeiden yhteensovittaminen AuroraAI -hankkeeseen tulisi kuvata selkeämmin. Yksittäisten hankkeiden ohella on tärkeä liittää AuroraAI:n toimeenpano viranomaisen KA-suunnitelmiin sekä strategiseen kehittämiseen. Toimeenpanoon tulisi lisätä suunnitelma, miten viranomaiset siirtyvät nykytilanteesta konseptin mukaiseen palvelumalliin tavalla, jossa turvataan viranomaispalveluiden luotettavuus ja lainmukaisuus huomioiden lausuntopalautteissa esille nostetut muutostarpeet. Kokeiluja on hyvä kehittää ja todeta eri konseptit toimiviksi, mutta palvelun käyttöönotto vaatii omat erityistoimenpiteet. Viranomaispalveluihin liittyy usein haasteellisia asiakaspalvelutilanteita. Palvelutyypin ja -tason eroavaisuudet tulee huomioida toimeenpanossa siten että palvelu siirtyy tarvittaessa tai pyydettäessä luonnollisen henkilön käsiteltäväksi.
      • Verohallinto, Kehitys- ja tietohallintoyksikkö
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Verohallinnon kommentit: • Koska toimeenpanosuunnitelma on vielä varsin ylätasolla, on sen realistisuutta vaikea arvioida. Ylätasolla näyttää kuitenkin hyvältä. • Iteratiivisuuden ja kokeilujen merkityksen korostaminen on hyvä asia. • Toimeenpanossa on syytä kiinnittää erityistä huomiota, että mahdollisimman monien tarjoajien ratkaisut ja uudet innovaatiot voidaan hyödyntää. AuroraAI ei saa merkittävästi vähentää julkisten organisaatioiden valinnanvapautta toimittajien ja ratkaisujen suhteen.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia, talous- ja suunnitteluosasto, tietohallinto, Rautio Pasi
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Toimeenpanosuunnitelman suunta on oikea, mutta on melko optimistinen, kun erityisesti julkishallinnon puolella kyse on vastuiden ja ajattelumallien muutoksista, siis organisaatiorakenteiden joustavoittamisesta. Mydata-hiekkalaatikkoympäristön luominen on tärkeää, jotta löydetään käyttötarkoitussidonnaisuudet ja tiedon toissijaisen käytön reunaehtoja. Löydetään lailliset tiedonsiirron mahdollisuudet, joista kerrotaan käyttäjälle.
      • Tampereen kaupunki, Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala, Tietohallintoyksikkö
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Tarpeiden tunnistamisen ja elämäntapahtumien kautta eteneminen on erittäin kannatettavaa. Samoin laaja ja tiivis yhteistyö eri osapuolien välillä on kannatettava tapa toimia. Toimeenpanosuunnitelmaa tulee kuitenkin vielä konkretisoida ja tarkentaa esimerkiksi toimijoiden rooleja, tehtäviä ja vastuita, toimintaperiaatteita sekä konkretisoida tavoitteita ja onnistumisen mittareita. Oleellista on myös varmistaa, että muutosjohtamisen resurssit tavoitellun muutoksen tekemiseksi ovat olemassa.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Kunnat lähellä ihmistä ja elämäntapahtumia Suunnitelmasta puuttuu kuntien rooli. Kunnat hoitavat ihmisten peruspalveluita lakisääteisesti ja ovat lähellä ihmistä. Suunnitelman mukaan ”kunnat voivat tehdä yhteistyötä erityisesti palvelubottien ja tilannekuvien rakentamisen suhteen”. Suunnitelmassa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, mitä tämä käytännössä tarkoittaa kuntien toiminnan ja palveluiden järjestämisen kannalta; mitä hyötyä tästä on kunnille, tuoko AuroraAI helpotusta kuntien peruspalveluiden tuottamiseen. Jollei helpotusta tule, niin AuroraAI tulee lisäämään kustannuksia. Riskinä on, että tekoälyllä haetut ratkaisut jäävät irrallisiksi muusta palvelutuotannosta ja niillä saatetaan ratkaista vain yksittäisiä ongelmia kokonaisuuden sijasta. Suunnitelmasta puuttuu täsmällisempi kokonaisarviointi siitä, mitkä todellisuudessa olisivat ne kansallisesti merkittävimmät ja hyötyjä eniten tuovat elämäntapahtumat, esimerkiksi oikea-aikainen ja oikeanlainen panostaminen tekoälyratkaisuin vaiheeseen ennen eläköitymistä voisi estää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua. Koska tekoälyn hyödyntämistä perustellaan muun muassa ikääntyvän väestön määrän kasvulla, niin olisiko luontevaa panostaa aikaan ennen työelämästä poissiirtymistä. Pitäisi myös enemmän arvioida sitä, mitä apua ihmiset oikeasti vaativissa elämäntapahtumissa tarvitsevat (avioero, lastensuojeluun joutumiin, työttömäksi jääminen). Palveluketjuja vai täsmäpalveluita Suunnitelmassa puhutaan palveluketjujen saumattomuudesta, mutta toisaalta keskitytään yksittäisiin täsmäpalveluihin, elämäntapahtumiin tietyissä tilanteissa. Pitäisi tarkentaa koko palveluketjuprosessi ja missä prosessin vaiheessa tekoälyä on tarkoitus hyödyntää. Jos halutaan parantaa palveluketjuja, niin olisi varmistettava palveluketjujen sujuvuus kehittämisessä ja kehittämisen aikana. Tämä edellyttää tietämystä palveluketjun toiminnasta. Lisäksi on huomioitava, että tekoälyn käyttöönottaminen niin julkisella sektorilla kuin yrityksissä tarkoittaa organisaation palveluprosessien uudistamista ja palveluiden uudelleen tarkastelua. Tämä on mittava työ ja vaatii julkishallinnolta niin taloudellisia kuin henkilöresursseja. Uudet palvelut synnyttävät uusia (palvelu)tarpeita ja sitä kautta tulee lisää kustannuspaineita. Uuden kehittämisessä pitäisi miettiä mistä voidaan luopua ja ylipäänsä voidaanko luopua.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Juha Antila
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Hyvää on suunnitelman monipuolisuus. Tässä näkyy laaja ja monipuolinen suunnitteluun osallistuneiden määrä. Puhuttaessa yrityksistä, puhutaan myös yritysten henkilöstön toiminnasta. Olisi ollut tarpeen pohtia tätä ulottuvuutta muiden asioiden ohessa. Asian sivuuttaminen ei ole perusteltua. Mikäli valmisteluun olisi kutsuttu työmarkkinajärjestöjen edustajia, ilmiö olisi tullut huomioiduksi.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Tämä on hyvä lähestymistapa, jos tunnistetuista elämäntapahtumista pystytään johtamaan vaatimukset taustalla toimiville palveluille, tarvittaville tietoaineistoille, aineistojen yhdistelyille, yhteentoimivuudelle ja palveluntuottajien yhteistyölle.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Kuten valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa todetaan, toiminnan muutos edellyttää painopisteen siirtämistä kustannusten seurannasta palveluiden vaikutusten seurantaan sekä kehittämisen rahoituksen ja siitä saatavien hyötyjen tarkasteluun toiminnan vaikuttavuutta edistävinä investointeina. Lause on hyvä ja kuvaava, mutta tätä tulisi kuitenkin avata vielä laajemmin. Millainen kustannusrakenne on ajateltu, paljonko siitä tulisi valtion kassasta, mitä säästöpotentiaaleja on ajateltu, miten laadun nosto mitataan ja miten se arvioidaan. Aiemmin dokumentissa puhutaan palveluiden omatoimisesta kehittymisestä ja evoluutioista, jossa vähäisen kysynnän palvelut kuihtuvat ja elinvoimaset palvelut jatkavat. Tässä kuitenkin esitetään erillisiä rahoitusinstrumentteja, joilla markkinoita ohjataan ja yritetään ostaa palveluita. Lähtökohdaksi tuntuu muodostuvat valtion rahoittama kokonaisuus, jossa kilpailulle ja omaehtoiselle yrittäjyydelle riskinottoineen ei jää juurikaan tilaa. Varsinaista käynnistämistä ennen tulisi tehdä pohjatyöt loppuun. Aurora-hankehan on ollut käynnissä jo viime vuonna ja nyt olisi syytä päästä jo sitä pidemmälle. Lähtökohdat tulisi tunnistaa, eettinen koodisto sekä muut periaatteet vahvistaa ja miettiä kokonaismekanismi, ennen kuin laajamittaista hanketta kannattaa käynnistää. Myös mahdollinen lainsäädännön/lainsäädäntöjen muuttaminen tulee huomioida aikatauluun. Dokumentissa ajateltua kokonaistilannekuvaa ei voida tuottaa, ellei mallia ole mietitty ja tilannekuvan elementtejä laadittu. Nyt esityksessä ei juurikaan pureuduta näihin seikkoihin, eikä siten itsessään hyödyllistä työvälineen toimivuutta taikka käytettävyyttä voida arvioida. Jatkotyöstämisessä olisi syytä avata ja tarkentaa, mitä kokonaistilannekuvalla halutaan kertoa ja mistä se muodostuu. Yhteistyömalli on pääpiirteissään soveltuva ja sen pohjata voitaisiin selvittelyn ja perusteiden vahvistamisen jälkeen edetä. Dokumentissa esitetty ankkuriorganisaatiomalli kuulostaa kovin perinteiseltä mallilta, jossa budjetista annetaan julkisen hallinnon organisaatiolle hankerahoitus. Voiko ankkuriorganisaatiomalli toimia, jos halutaan päästä organisaatiorajat ylittävään työhön ja kokeiluhengessä lähteä tekemään ketterästi uutta. Mallissa sopiminen korostuu entisestään ja rahoituksen määräytyminen vain yhdelle toimijalle, ja sitä kautta myös vastuutus, ei ehkä takaa laajaa yhteistyötä, ellei resursseja voida jakaa joustavasti. Jos ne taas voidaan jakaa, niin mihin ylipäätään tarvitaan ankkuriorganisaatiota. Rahoituskuvio jää myös kokonaisuudessaan auki. Millainen valmennusohjelma olisi kyseessä, kuka sen tuottaisi ja maksaisi, ketkä siihen voisivat osallistua, mitä se edellyttäisi? Samoin kyvykkyyksien rakentaminen kokeilujen kautta ja ideana hyvä, mutta vaatii toteutuakseen rahoitusta. Rahoitus kokeiluihin voisi hyvä olla sidottua budjettirahoitusta, joka tulisi käyttää tähän tarkoitukseen.
      • Valvira
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • On haasteellista edetä pienin askelin ja kokeillen, jotta kokonaisuus pysyy hallittavana, ja samalla saavuttaa ohjelman piiriin kriittistä massaa (=konkreettisia palveluja) riittävästi, niin että palveluista on mahdollisuus tehdä houkuttelevia ja oikeasti lisäarvoa tuottavia nykytilanteeseen verrattuna. Nykyäänkin on jo to-teutettu hyviä ja toimivia sähköisiä palveluja kansalaisille/yrityksille. Kaiken kaikkiaan tämä toimeenpanosuunnitelma -osio vaikuttaa tämän ohjelman hei-koimmin kuvatulta osiolta. Siihen liittyy paljon käytännön kysymyksiä, joita pitää ratkoa ennen ohjelman mahdollista käynnistämistä, muun muassa, mikä on rahoitusmalli, palvelujen kehitysmalli ja eri toimijoiden roolit ja vastuut.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Toimeenpano käynnistetään tunnistamalla keskeiset elämäntapahtumat ja liiketoimintatapahtumat tiiviissä yhteistyössä kansalaisten ja yritysten kanssa. Yhteistyöllä selvitetään kansalaisilta ja yrityksiltä keskeiset elämäntapahtumat ja liiketoimintatapahtumat, joiden ympärille muodostetan palveluekosysteemit avoimena yhteistyönä. Näissä virkkeissä tiivistyy keskitetyn ministeriövetoisen viranomaiskeskeisen hankkeen keskeinen haaste. Sen sijaan että hankkeen toimeenpano tarjoaisi laajan ja koko yhteiskuntaan ulottuvan avoimen, täysin dynaamisen ja vapaan ympäristön luoda, ylläpitää ja poistaa elämäntapahtumia ja haastaa palveluntuottajia tuottamaan niille palveluilta toimenpanosuunnitelma lähtee viranomaislähtöisestä ajatuksesta ja toimintamallista.
      • Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus ry, Jyrki koskinen on COSS ry:n JulkisCOSS -työryhmän puheenjohtaja., Koskinen Jyrki
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Toimenpidealueet on tunnistettu mutta niitä ei ole vielä vastuutettu lukuunottamatta Väestörekisterikeskusta, joka vastaa teknisestä alustasta ja AuroraAI -verkon tuesta. Minkälainen on AuroraAI -strategian toteuttamiseksi tarvittavan teknisen ratkaisun kokonaisarkkitehtuuri? Onko tarvittava teknologia olemassa ja koeteltu? Millä aikataululla tekninen alusta on tarkoitus toteuttaa? Elämäntapahtumien ja liiketoimintatapahtumien tunnistaminen on rajattu strategian ulkopuolelle. Se on lykätty osaksi strategian toimeenpanoa. Koska raportista puuttuu konkreettiset toimenpiteet, aikataulu ja vastuutahot, niin se ei myöskään anna suoria työkaluja strategian ohjaukseen, toimeenpanon seurantaan. Strategiaraportista ei paljastu miten strategian toteuttajat valtionhallinnon toimijat ja kunnat ovat osallistuneet strategian laatimiseen ja sitoutuneet siihen. Ovatko toimijat jo varanneet resursseja sen toteuttamiseen? Ovatko ne ylipäätään päättäneet lähteä mukaan? Missä ja miten ja koska toteutuspäätökset tehdään? Strategian toimeenpano ja sen valmistelu jäävät käytännössä uuden hallituksen ja toivottavasti seuraavaan hallitukseen tulevan Digiministerin tehtäväksi.
      • KPMG Finland Oy
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Tiivis yhteistyö kansalaisten ja yritysten kanssa tuottaen aiempaa vaikuttavampia palveluita muutoksen keskellä olevalle ihmiselle on erinomaisen puhutteleva tavoite. Näiden muutostilanteiden osalta keskeistä olisikin nostaa esiin vaikuttavat palvelut ja ihmisten, kansalaisten, hyvinvoinnin edistäminen sitä kautta. Elämäntilanne-pilottipalvelut olisi hyvä saada käyntiin suhteellisen nopeasti hyvin toimivalla teknologialla, ja palvelutarjontaa ja ekosysteemitoimijoita voisi laajentaa vähitellen pilotin jo käynnistyttyä. Ekosysteemin käynnistämiseksi on kuitenkin alkuun keskeistä määritellä juridisesti toimijoita sitovat sopimukset ja yhteisen palvelun pelisäännöt: julkista sektoria sitovat lait ja asetukset ovat toiset kuin yksityistä tai kolmatta sektoria sitovat vastaavat tekijät. Lisäksi tulisi määritellä millaisilla sopimuksilla on mahdollisuus liittyä tuottamaan palveluita tai poistua palvelutuottajan roolista? Dynaamisen ekosysteemin aikaansaamiseksi myös uusien toimijoiden (esim. skaalautuvia palveluita tarjoavien start-up-yritysten) tulisi voida liittyä ketterästi mukaan, tietyt yhteiset palvelutuotannon kriteerit täyttäen. Lisäksi käyttäjien, asiakkaiden ja ihmisten näkökulmasta yksilöllinen ohjaus ja palvelu kehittyvät oikeaan suuntaan, mutta näkymä digitaalisen osaamiseen kehittämiseen ja digilukutaitoihin on kaikille käyttäjille välttämätöntä. Asiakkaiden tarpeetkin ovat myös yksilöllisiä eikä standardiratkaisuja kaikkiin tilanteisiin ole olemassa, tämä tulisi käyttäjien myös ymmärtää. Käyttäjien taitoja ja vastuita konkretisoisivat skenaariot eri asiakassegmenttien tarpeista ja käyttäytymisestä palveluiden käytön osalta ja nostaisivat esiin koulutuksen keskeisimmät kohderyhmät ja tarvittavat sisällöt. Tällä hetkellä sekä valtion, että kuntien digitaalisten palvelujen tarjonta lähtee siilomaisesta hallinnollisesta ajattelusta, jossa asiakkaiden tarpeet nähdään ja palvellaan siilolle määritellyn tehtävän mukaisesti eikä palveluista muodostu kokonaisuuksia, joissa asiakkaat voisivat joustavasti liikkua palvelusta toiseen elämäntilanteen tarpeiden mukaan. Muutos asiakaskeskeisyyteen vaatii perustavaa laatua olevia muutoksia julkishallinnon organisoinnissa digitaalisoinnin ja tekoälyn soveltamisen lisäksi. Aurora AI-konseptin toteuttamiseksi tarvitaan konkreettinen tiekartta, jossa tulisi kuvata vaiheittainen kehitys nykytilasta kohti tavoitetilaa. Käytännössä eteneminen kohti tavoitetilaa voisi tapahtua hallittavan kokoisten pilottien kautta, joilla voidaan demonstroida Aurora-AI-konseptin toimivuus ja nähdä miten eri elämäntapahtumiin ja liiketoimintatapahtumiin liittyvät toimijat saadaan toimimaan yhdessä.
      • Cybercom
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Hyvää oli, että otettiin hyvin laajasti mukaan eri toimijoita jotta saadaan parempi kokonaiskuva, mitä halutaan ja mitä on tarjolla. Elämäntapa -esimerkit olivat jossakin määrin haasteellisia, koska ne eivät kuvanneet tarpeeksi isoja muutoksia ja niiden kompleksisuutta. Opiskelemaan meno on iso asia, mutta ei mitenkään verrattavissa työttömäksi jäämiseen, vakavasti sairastumiseen tai läheisen kuolemaan. Esimerkit eivät tuo Auroran potentiaalia parhaalla mahdollisella tavalla esiin ja suuri osa niistä keskittyi yksinkertaisilla chatboteilla toteutettavissa oleviin kysymys-vastaus -käyttöliittymiin. Esimerkit eivät myöskään tuoneet parhaalla mahdollisella tavalla esiin palveluiden verkostorakenteen, dynaamisen kilpailuttamisen ja uudelleenkäytettävyyden etuja. Tämä kaikki on ymmärrettävää, koska puhuttiin vasta esiselvitysvaiheesta. Organisaatioiden rajat ylittävä lähestymistapa ja sen vaikutusten laaja huomioiminen mm. investointiajatteluun oli hyvin tuotu esiin. Suositaan vaikutusarviointia perinteisen suoriteperiaatteen sijasta. Hyvää on myös avoimien teknologisten ratkaisujen kehityksen seuraaminen ja niiden hyödyntäminen. Vähemmälle pohdinnalle jäi, miten tukea tarvitsevat ihmiset saadaan käyttämään uusia palveluja ja miten yksityiset toimijat saadaan mukaan toteuttamaan kehittyneitä palveluita eli insentiivit. Nythän eniten tukea tarvitsevat varmasti käyttävät vähiten kehittyneitä palvelukanavia, kuten puhelin. Koska aikaväli on suhteellisen pitkä eli 2023 asti, olisi hyvä ottaa myös mukaan teknologiamuutoksia, jotka eivät vielä tällä hetkellä ole välttämättä toteuttamiskelpoisia suuressa mittakaavassa. Tällaisia ovat esimerkiksi suomen / ruotsin kielen puheominaisuudet. Tällä ominaisuudella voi olla merkittävä vaikutus siihen, kuinka voidaan kommunikoida sellaisten henkilöiden kanssa, joiden IT-taidot eivät riitä kommunikointiin tekstin välityksellä.
      • Tulli, Tietohallinto / Ulkomaankauppa- ja verotusosasto
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmassa olisi voitu vielä vahvemmin tuoda esille, miten elämäntapahtumat oltiin tunnistettu DigiNYT -seurantaryhmässä. Voitaisiinko edelleen lisätä läpinäkyvyyttä elämäntapahtumien valintaan julkistamalla viitekehys seuraavien elämän- tai liiketoimintatapahtumien valinnan taustalle? Kuten todettu, AuroraAI:ssa liiketoimintatapahtumat ovat osa kokonaisuutta. Tässä kontekstissa Tullia erityisesti kiinnostavat tapahtumat, joissa on kyse rajat ylittävästä liikenteestä. Toisin sanoen Tulli pitää tärkeänä, että verkon arkkitehtuurissa otetaan huomioon myös tämänkaltainen viranomaisen rooli soveltuvissa liiketoimintatapahtumissa.
      • Sitra, IHAN-projekti / Uudistumiskyky teema
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Positiivista on, että suunnitelmassa kuvattu toiminnan muutos pyrkii osallistamaan laajasti eri tahoja mukaan kehittämiseen palveluekosysteemien muodossa. Myös ehdotettu budjetti toiminnan laajuuteen nähden on sopivalla tasolla. Poikkihallinnollisessa ohjausryhmässä on hyvä olla mukana myös yritys ja kolmannen sektorin edustajat. Suunnitelmassa tulee tuoda selkeämmin esiin toimeenpanon kehittämisen vaiheistus myös aikataulullisesti. Tarkempi kuvaus auttaa hahmottamaan ohjelman realistisuutta. Lisäksi suunnitelmassa on hyvä kuvata, kuinka henkilökohtaista ja kokonaisvaltaista palvelua ollaan AuroraAI:n avulla rakentamassa. On siis syytä kuvata tarkemmin, kuinka personoitua palvelua kehitetään sekä minkä reunaehtojen täyttyessä kukin kehitysvaihe on mahdollinen. Näin laajaa palvelumallia tulee todennäköisesti kehittää vaiheittain ja tämän kuvaaminen toimeenpanosuunnitelmassa on aiheellista. Vähemmällä huomiolle toimeenpanosuunnitelmassa jäi myös mikä sen yhteys muihin tällä hetkellä tehtäviin vastaaviin ohjelmiin / hankkeisiin on. On syytä myös selkeyttää, mitkä ovat sen tarjoamat todelliset mahdollisuudet yrityksille. Syntyykö yrityksille aitoa yritystoimintamahdollisuutta palveluekosysteemien kautta sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia? Tähän liittyen on syytä pohtia, tuleeko julkisen sektorin tuottaa AuroraAI:n pohjautuvat palvelut verorahoilla vai tulisiko sen ennemmin avata tietovarantonsa yksityisen puolen innovaatioille ja kehitystyölle, josta voi syntyä uutta verotettavaa tuloa. Yleisesti voidaan todeta, että julkisen ja yksityisen sektorin välistä työnjakoa tulisi selkeyttää konseptissa. Ratkaisu käyttäjän kannalta voi olla yksi yleinen luvitusjärjestelmä, jonka sisällä on mahdollista luvittaa sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoiden hallussa olevaa henkilödataansa. Toimeenpanosuunnitelmassa ei käsitelty kovin tarkalla tasolla tunnistautumistapaan ja identiteetinhallintaan liittyviä isoja lainsäädännöllisiä kysymyksiä. Roolit ja tietojen luvitus sekä tietojen yhdistely ovat keskeisiä lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Näiden haasteiden syvällisempi avaaminen konseptissa on tarpeen. Lisäksi toimeenpanossa on syytä huolehtia julkisen sektorin läpinäkyvyyden huolehtimisesta tiedon käytön suhteen ja millä tavoin tästä huolehditaan (esim. tietotilinpäätökset).
      • KEHA-keskus
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Toimeenpanosuunnitelmassa on hyvää selkeän rahoituksen kohdentaminen useammalle vuodelle. Epäselväksi jää kuitenkin se, miten ja millä periaatteilla rahaa jaettaisiin ja millä tavalla poikkihallinnollinen valmisteluryhmä muodostetaan. Lisäksi on epäselvää se, koskeeko näitä hankkeita myös VM:n hankearviointimenettely, jolloin joudutaan hakemaan ikään kuin kahdet hyväksymiset jos rahoituksen hakijana on valtion toimija. Erityisen hyvää on se, että kutsutaan substanssien asiantuntijoita sekä tekoälyasiantuntijoita koolle ratkaisemaan asioita ja kehittämään palvelukokonaisuuksia. Kiinnostaisi kuitenkin tietää, miten tämä käytännössä tehdään? Mitä panostuksia se esim. virastoilta vaatii ja onko tarve lisäresursoinneille. Suunnitelmasta ei käy selville kuka päättää tai millä lailla päätetään, mitkä organisaatiot ovat ns. ankkuriorganisaatioita. Toivoisimme, että Aurora AI:n johtamismallin kuvausta vielä selkeytettäisiin. VRK:n tehtävät ja resursointi tulisi vielä paremmin kuvata, samoin työnjako VRK:n ja muiden toimijoiden kesken. Tavoitteena tulee olla matalan kynnyksen päätöksentekomalli ja siihen ehdotamme läpinäkyvyyden ja poikkihallinnollisuuden varmistamiseksi "Board of Executive Stakeholders (BoES)" -tyyppistä ratkaisua eli keskeisten sidosryhmien johtajista koostuvaa päätösvaltaista johtokuntaa. Toimeenpanosuunnitelmassa ehdotetaan perustettavaksi tukitiimi VRK:n alaisuuteen. Jos halutaan asioita tehdä laajasti virastojen välisenä yhteistyönä pitäisi tukitiimi (task-force) perustaa verkostomaisesti siten, että virastoissa (sen toiminnan keskellä) olevat henkilöt voivat siinä toimia osa- tai koko aikaisesti. Työpanoksesta voidaan virastolle maksaa kompensaatiota. Kyseinen malli on toiminut monissa hankkeissa KEHA-keskuksen kokemuksen mukaan hyvin. Erikoistunut, VRKeen sijoittunut tiimi kadottaa nopeasti tuntuman siihen mitä muissa organisaatioissa tehdään. KEHA-keskus kannattaa tiimien perustamista virtuaalisina, ei fyysisesti saman katon alle kokoontuvina tiimeinä.
      • Valtori
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Toimeenpanosuunnitelmassa on kuvattu toiminnan muutos, joka käynnistetään tiiviillä yhteistyöllä kansalaisten ja yritysten kanssa keskeisten elämäntapahtumien ja liiketoimintatapahtumien tunnistamiseksi. Mikä on erityisen hyvää ja mikä jäi epäselväksi? Oletetusta toiminnan muutoksesta on äärimmäisen haasteellista lausua, koska toiminnan muutosta ei kuvata selkeästi ja se perustuu olettamuksiin. Lisäksi jää epäselväksi, mitä muutos tuottaa ja miten se vaikuttaa. Suunnitelmassa todetaan, että palveluiden kehittämistä ei ohjaa ihmisten todelliset elämäntapahtumat tai yritysten liiketoimintatapahtumat, vaan lainsäädännöllä asetetut tehtävät ja niiden toimeenpano. Pyrkiikö AuroraAI jotenkin muuttamaan julkisen hallinnon tietohallinnon ja palvelujen ohjausrakennetta? Mikäli näin on, muutos edellyttää lainsäädännön tarkastelua ja arviointia, jotta sen vaikutukset voidaan arvioida. Toiminnan muutosta kuvatessa mainitaan mm. kestävyysvaje, johon AuroraAI:n toivotaan jotenkin vaikuttavan, mutta vaikutuksia tai niiden syntymekanismeja ei kuvata, vaan vaikutukset perustuvat olettamiin, joita ei perustella. Myös väite, jonka mukaan AuroraAI mahdollistaa asiakkaiden todellisten tarpeiden palvelemisen kokonaisvaltaisesti, on epäselvä, eikä mekanismia kuvata riittävän selkeästi. Miten kokonaisvaltaisuus tapahtuu? Suunnitelmassa mainitaan myös digitalisaatioinvestointien ohjausmallin hyödyntäminen ja uusien rahoitusinstrumenttien luominen, mutta jää epäselväksi, miten nämä liittyvät AuroraAI-hankkeeseen ja miten investoinnit, PPP-malli ym. vaikuttavat? Sama pätee suunnitelmassa esitettyihin AuroraAI:n sopimuksenhallintaan ja hankintamalliin, jotka laajentavat hankkeen fokusta entisestään. AuroraAI:n fokusta voisi olla tarkoituksenmukaista karsia ja täsmentää, jotta hanke-esitys selkenisi.
      • Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Pitkäranta Ann-Mari
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Lähtökohta, jossa yhdessä kansalaisten ja yritysten kanssa arvioidaan, mitkä ovat tärkeimmät elämän- ja liiketoimintatapahtumat, jotka konseptiin otetaan mukaan on kannatettava. Näiden tapahtumien sujuvoittaminen itse prosessina sen sijaan vaatii paljon työtä, eikä kaiketi voi ratketa tätä konseptia suunnitellessa. Aurora on työkalu, joka voi ohjata prosesseja parempaan suuntaan tai antaa signaalin tarvittavaan muutokseen, mutta muutokset on tehtävä kullakin hallinnonalalla toimijakohtaisesti erikseen ja ne ovat työtä ja voimavaroja vaativia. Koska hanke on haastava, onkin viisasta pilotoida konseptia ensin vain tietyllä valitulla suhteellisen helposti haltuun otettavalla alueella. Melko vähän on kiinnitetty huomiota itse järjestelmän käytettävyyden testaamiseen ja pilotointiin. Kun palveluita tarvitseva väestö entisestään vanhenee ja tietotekniset mahdollisuudet kehittyvät ennennäkemättömän nopeasti, on tärkeintä, että järjestelmä on erittäin helposti ymmärrettävä ja toimiva. Näin ollen teknisen toteutuksen testaaminen on ensi arvoisen tärkeää. Tämä olisi hyvä suorittaa henkilöillä, joilla ei juurikaan ole ennestään tietoteknisiä valmiuksia. Järjestelmällä, jota osaa ilman asiamiestä käyttää vain murto-osa väestöstä, ehkä se, joka sitä vähiten vielä tarvitsee, ei ole suurta funktiota.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Julkiset ja yksityiset organisaatiot AuroraAI-hankkeessa Suunnitelman puutteena on se, ettei siinä ole lainkaan analysoitu julkisten ja yksityisten toimijoiden toiminnan eroja. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja ylipäätään viranomaisten toiminta perustuu lainsäädäntöön. Viranomaisen vastuu ei voi perustua pelkkään sopimukseen. Myöskään yksityisten toimijoiden vastuu ei voi perustua pelkkään sopimukseen, jos vastuusta on lainsäädäntöä. Ylipäätään pitäisi tarkemmin käydä läpi, mahdollistaako voimassa oleva lainsäädäntö suunnitellun tekoälyhankkeen ja mitä lainsäädäntömuutoksia tarvitaan. Yleisellä tasolla olevassa kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmassa ei juurikaan tehdä eroa julkisten ja yksityisten organisaatioiden välillä. Parissa kohdassa mainitaan, että verkostossa voivat toimia rinnakkain sekä julkiset että yksityiset organisaatiot. Julkiset organisaatiot toimisivat ankkuriorganisaatioina. Kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmassa pääpaino näyttää olevan yksityisissä palveluntarjoajissa. Suunnitelmassa käytetään esimerkiksi termiä ihmiskeskeiset palvelumarkkinat. Viranomaiset eivät kuitenkaan toimi markkinoilla ja niiden toimintaa ohjaa oma lainsäädäntönsä. Etiikka-työkokonaisuuden suosituksissa mainitaan, että juridisesta viitekehyksestä vastaisi esimerkiksi oikeusministeriön ohjauksessa toimiva, hallinnonalat ylittävä juristiverkosto. Tältä osin on todettava, että nyt lausunnolla oleva AuroraAI-suunnitelma on vahvasti valtiovarainministeriön hanke. Valtiovarainministeriöllä on vahvaa ICT-osaamista ja hallinnollista osaamista, mikä puoltaisi sitä, että juridisen viitekehyksen selvittäminen tapahtuisi valtiovarainministeriön johdolla ja mukana olisivat myös muut ministeriöt. Juridiset kysymykset ja yritysten tasavertainen kohtelu Suunnitelman yksi liite sisältää Etiikka-työkokonaisuuden suositukset. Kyseisessä liitteessä on hahmoteltu AuroraAI-hankkeen lainsäädännöllistä perustaa. Lainsäädännöl-listä perustaa koskevassa kuvassa ei kuitenkaan ei ole erikseen todettu, että yksityisiä palveluntarjoajia eivät esimerkiksi hallinnon yleislait koske. Kuva olisi havainnollisempi, jos siitä kävisi ilmi, mikä lainsäädäntö koskee kaikkia organisaatioita (tietosuojalainsäädäntö) ja mikä taas joko yksityisiä tai julkisia organisaatioita. Lainsäädännöllisessä perustassa on mainittu objektiviteettiperiaate. Viranomaistoiminnan tulee olla puolueetonta. Lainsäädännöllisessä perustassa olisi hyvä huomioida myös valtiontuki- ja kilpailu-lainsäädäntöön (ml. julkiset hankinnat) liittyvät näkökohdat. Lisäksi saavutettavuuteen liittyvät säädökset tulee huomioida. Kun tarkoituksena on, että valtio osallistuu AuroraAI:n rahoitukseen joko kokonaan tai ainakin isolta osin ja kun kyseisessä verkossa on mukana yksityisiä organisaatioita, tulee rahoitus ja toteutus tehdä siten, ettei joko myönnetä valtiontukea tai sitten tuki on myönnettävä EU:n valtiontukisääntöjen puitteissa. Asiakirjan yleisten tietojen perusteella ei ole mahdollista arvioida, voisiko valtion rahoituksessa olla kyseessä valtiontuki (s.o. valikoiva etuus julkista varoista). AuroraAI:n toteutuksessa tulee myös kohdella yrityksiä tasapuolisesti. Ankkuriorganisaatiot olisivat julkisen hallinnon organisaatioita. Julkisen hallinnon organisaation palveluekosysteemissä voisi olla yksityisiä palveluntarjoajia. Asian jatkovalmistelussa tulisi tarkemmin kuvata, millä tavalla tämä julkisten ja yksityisten organisaatioiden yhteistoiminta tapahtuu siten, ettei esimerkiksi perusteetta rajoiteta mahdollisten palveluntarjoajien toimintaa. Kansalaisten näkökulmasta taas herää kysymys, voiko kansalainen luottaa viranomaisen tarjoamaan palveluekosysteemiin liittyneisiin palveluntarjoajiin. Olisiko julkisen puolen tehtävä yhteistyössä yhteen-sovittaa palveluekosysteemissä standardit ja julkiset palvelut? Ei vaikuta uskottavalta, että palveluekosysteemissä toimivat yritykset tarjoaisivat vain ensiluokkaisia palveluja. Tämä edellyttää ainakin toimivia markkinoita. Tilanne voi vaihdella palveluittain. Realistisempi tavoite lienee, että kansalaisille on tarjolla parhaimmat markkinoilta saatavissa olevat palvelut. Toisaalta viranomaisen tarjoamasta palveluekosysteemistä pitäisi käydä ilmi se itsestäänselvyys, ettei viranomainen kuitenkaan vastaa sen palveluekosysteemiin liittyneiden yritysten palveluista. Jatkovalmistelussa tulisi selkeästi avata, mikä on julkisen vallan tehtävä. Tietosuojasta On hyvä, että tietosuojakysymykset on tunnistettu varhaisessa vaiheessa. Asiakirjojen perusteella AuroraAI:n suhde tietosuoja-asetukseen sekä kansalliseen tietosuojalakiin ja eduskunnan nyt hyväksymään tiedonhallintalakiin jää epäselväksi. Lausuntopyynnön kohteena olevista asiakirjoista ei yksiselitteisesti käy ilmi, kuinka AuroraAI:n on tarkoitus toimia, mikä olisi merkityksellistä monien merkityksellisien seikkojen arvioimiseksi, kuten muun muassa kuka AuroraAI:ssa on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä ja kuka on henkilötietojen käsittelijä, kuinka rekisterinpitäjä laatii henkilötietojen käsittelijän kanssa sopimuksen, kuinka vastuut jakaantuvat AuroraAI:ssa tosiasiallista toimi-valtaa käyttävän ja siihen liittyneiden muiden tahojen kanssa, kuinka ja mitä henkilötietoja voidaan luovuttaa AuroraAI:n kautta ja missä laajuudessa, mistä viranomaisrekistereistä olevia tietoja on tarkoitus luovuttaa ja kenelle, kenellä on ylipäätään oikeus käyt-tää sinne tallennettuja henkilötietoja, kuinka henkilötietojen käyttötarkoitussidonnaisuudesta huolehditaan asianmukaisella tavalla ja kuinka rekisteröityä informoidaan asiasta tai kuinka tavallinen kansalainen voi hallita omia tietojaan siten, että yhdestä paikasta voi sallia/kieltää henkilötietojen käytön kaikilta AuroraAI:ta käyttäviltä tahoilta. Näiden seikkojen puuttumisen vuoksi on likipitäen mahdotonta hahmottaa, onko ja miltä osin AurotaAI:sta tarpeen säätää. Lausuntopyynnön kohteena olevista asiakirjoista muodostuu vaikutelma siitä, että tieto-suoja-asetuksen tarkoittama tietosuojan vaikutustenarviointia koskeva asiakirja ei välttämättä sisällöllisesti vastaa AuroraAI:n kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmaa. AuroraAI:n kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelman ja tietosuojan vaikutustenarviointia koskevan asiakirjan välillä on havaittavissa ristiriitaisuuksia. Tietosuojan vaikutuksienarvioinnissa on todettu, ettei AuroraAI ei itsessään keräisi eikä käsittelisi henkilötietoja, mutta AuroraAI:n sisällä toimivat palveluntarjoajat sen sijaan käsittelevät ja keräävät henkilötietoja eräissä tilanteissa. Kuitenkin AuroraAI:n kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelman mukaan AuroraAI:ta tultaisiin käyttämään yhteiskunnan vaikeiden kysymyksien ratkaisemiseen, kuten valtiontalouden kestävyysvajeeseen, väestön ikääntymiseen ja nuorten syrjäytymiseen sekä personoitujen ja tarvelähtöisten palvelujen tuottamiseen ihmisille. Asiakirjoista muodostuneen käsityksen mukaan AuroraAI joko käsittelee yhteiskunnan vaikeiden kysymysten ratkaisemisessa joko useista eri henkilörekistereistä saatuja tietoja taikka AuroraAI:sta on tarkoitus muodostaa yksi henkilörekisteri. Lisäksi epäselväksi jää, onko AuroraAI:ssa kyse siitä, että siinä käsitellään ja analysoidaan au-tomaattisesti henkilötietoja tai että AuroraAI profiloi yksittäistä henkilöä hänen henkilö-tietojensa perusteella, hänen yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseksi. Ilmeisesti AuroraAI käsittelisi automaattisesti tai profiloisi myös yleisen tietosuoja-asetuksen tarkoittamia erityisiä henkilötietoryhmiä tuottaakseen personoituja ja tarvelähtöisiä palveluja. Edellä todettujen yksityiskohtien puolestaan voidaan katsoa viittaavan siihen, että AuroraAI:ssa kyse ei suinkaan ole pelkästään kansalaisten, viranomaisten, yritysten ja kolmannen sektorin palvelujen hakemiseen/etsimiseen/ tarjoamiseen tarkoitetusta alustasta vaan pikemminkin nykyistä pidemmälle viedystä useamman henkilörekisterin sisältämien henkilötietoa kokoavasta henkilörekisteristä taikka palvelusta, joka eri rekistereistä saatuja henkilötietoja yhdistelemällä, pyrkii etsimään ja ehdottamaan ihmisille personoituja ja tarvelähtöisiä palveluja tai joka tuottaa tietoa ilmiölähtöistä ja proaktiivista johtamista varten valtionhallinnossa, millä tavoitellaan palvelujen kohdentumista valtion-talouden näkökulmasta tehokkaasti sekä resurssien hukka- ja vajaakäytön kitkemistä. Asiakirjojen välillä olevat ristiriidat antavat puolestaan aiheen olettaa, että yleisen tieto-suoja-asetuksen tarkoittama tarkoitussidonnaisuudenperiaate ei välttämättä toteudu ainakaan vanhempien henkilötietojen osalta, sillä niitä kerätessä ei ole voitu informoida rekisteröityä asianmukaisesti henkilötietojen eri käyttötarkoituksista, joihin niitä on AuroraAI:n kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelman mukaan tarkoitus käyttää. MMM katsoo, että AuroraAI:n käyttöönotto edellyttää oikeudellisen asioiden hahmottamista ja niiden ratkaisemista ennen käyttöönottoa. Tämä puolestaan edellyttäisi sitä, että AuroraAI:n toimintaperiaatteet ja käyttötarkoitukset sekä tietojenluovuttamista ja käsittelyä koskevat tiedot esitetään sellaisella valtiohallinnossa vakiintuneella virkakielellä, että siitä selviää, mistä asiassa on kyse. Jos sivuutettaisiin AuroraAI:n tietosuojaan, tietoturvaan, yksityisyyden suojaan, tietojen luovuttamiseen ja vastaanottamiseen sekä muihin mahdollisiin asioihin liittyvät oikeudelliset ongelmat, niin sinänsä AuroraAI voisi olla hyödyllinen esimerkiksi silloin, jos henkilö olisi hakemassa työpaikkoja. Tallentamalla AuroraAI:n omaa kokemusta ja osaamista koskevat tiedot, AuroraAI voisi hakea ja ehdottaa henkilölle sopivia työpaikkoja nykyisiä hakukoneita tehokkaammin ja personoidummin. Rekrytoinnissa AuroraAI:n käyttäminen voi olla oikeudellisesti haastavaa tietosuojaa koskevien säännöksien vuoksi. Asiakirjojen perusteella on pääteltävissä, että AuroraAI:ssa voitaisiin käsitellä henkilötietoja. Vaikutusarvioinnista käy ilmi, että Aurora-verkossa asiointi voisi tapahtua myös anonyymisti taikka heikosti tai vahvasti tunnistautumalla. Vaikutusarvioinnista on rivien välistä pääteltävissä, että Aurora-verkon palveluntarjoajat olisivat rekisterinpitäjiä. Vaikutusarvioinnissa todetaan monessa kohtaa, mitkä ovat palveluntarjoajan velvoitteita tietosuoja-asetuksen perusteella. On selvää, että AuroraAI-hankkeeseen sisältyy monia EU:n tietosuoja-asetuksen tulkintaan liittyviä kysymyksiä. Huomiota kiinnittää, että AuroraAI-verkostossa ei näytä olleen lainkaan edustajaa tietosuojavaltuutetun toimistosta. Kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmasta välittyy kuva, että kansalaisen asiointi Aurora-verkossa olisi suostumuspohjaista. Tietosuojan vaikutusarviointia koskevassa asia-kirjassa viitataan taas yleisemmin, että henkilötietojen käsittelyllä tulee olla jokin tieto-suoja-asetuksen sallima käsittelyn peruste. Jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin muistaa, että viranomainen ei asemansa perusteella käytännössä voi perustaa toimintaansa suostumukseen toisin kuin yksityiset toimijat (ks. tietosuoja-asetuksen 43 resitaali). Tämä tarkoittanee, että viranomaisilla olisi AuroraAI-verkossa henkilötietojen käsittelyyn eri peruste kuin yrityksillä. Edellä on jo todettu, että AuroraAI:ssa tultaneen hyödyntämään automaattista päätöksentekoa ja profilointia. Tältä osin MMM toteaa, että EU:n tietosuoja-asetus ei sinänsä estä automaattista päätöksentekoa ja profilointia, mutta asettaa sille vaatimuksia. Vaikuttaa erittäin todennäköiseltä, että AuroraAI-hankkeen toteuttaminen edellyttää tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 2 kohdan b kohdassa tarkoitettua kansallista lainsäädäntöä, jossa asianmukaisesti otettaisiin rekisteröidyn oikeuden huomioon. AuroraAI:ssa olisi kyse laajasta henkilötietojen käsittelystä, jotta AuroraAI:ssa voitaisiin paremmin kohdentaa kansalaiselle palvelut kansalaisille. Jatkovalmistelussa tulisi tarkemmin selvittää, miten AuroraAI-hanke on yhteensovitettavissa tietosuoja-asetuksen vaatimusten kanssa. Tietosuoja-asetus edellyttää tietojen minimointia, mistä ei voi poiketa asianomaisen henkilön suostumuksellakaan. Vaatimus koskee niin yksityisiä kuin julkisiakin toimijoita. Lisäksi asialla on liityntä julkisuuslainsäädäntöön siltä osin kuin on kyse viranomaisten tekemistä tietojenluovutuksista. MMM pitää todennäköisenä, että AuroraAI:n toteuttaminen edellyttää lainsäädäntömuutoksia. AuroraAI-hankkeen laajuus ja tarvittavat resurssit vuosina 2020–2023 AuroraAI-toimintaa varten esitetään varattavaksi 100 miljoonaa euroa seuraavalle halli-tuskaudelle. Asiakirjoista ei käy ilmi euromääräisiä arvioita siitä, millaisia hyötyjä hankkeesta on yhteiskunnalle ja sen eri sektoreille odotettavissa. Tämän suuruusluokan hankkeesta olisi odottanut myös tarkempaa arviota hankkeen taloudellisista riskeistä. AuroraAI:n tapaisten palveluekosysteemi- ja tekoälyhankkeiden jatkorahoitusta pidetään kuitenkin tärkeänä. Eräs mahdollisuus olisi, että ensin tulisi järjestää pienimuotoisempi kokeilu, jossa olisi vain muutama ankkuriorganisaatio (viranomainen). Kyseinen hanke voitaisiin toteuttaa 1–2 miljoonan euron määrärahalla. Varattavista resursseista osa tulisi käyttää siihen, että aloitetaan tarkempi juridinen selvitys ja säädöstarpeiden kartoitus. Kuluvalla hallituskaudella on ollut lain-säädäntöhankkeita yhden luukun -malleiksi. Jatkovalmistelussa tulisi selvittää, miltä osin viranomaisten tarjoamia palveluja voidaan tekoälyn avulla sujuvoittaa elinkeinotoiminnan tarpeisiin. Sen lisäksi tulisi panostaa tekoälyohjelmankin perustaksi tarvittavien yhteisten digitalisoinnin periaatteiden toimeenpanoon: esimerkkinä periaatteet palvelusta myös häiriötilanteessa ja uuden tiedon pyytämisestä vain kerran eivät tällä hetkellä toteudu ja yhteiset toimivat työkalut näiden asioiden edistämiseksi puuttuvat. Rahoituksen osalta tulisi harkita sitäkin vaihtoehtoa, että valtion talousarvion rinnalla AuroraAI-tekoälyhankkeiden rahoitusta hoidettaisiin ainakin osin myös Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran kautta. Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annetun lain 2 §:n mukaan rahaston tavoitteena on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.
      • Väylävirasto, Väylien tietopalvelut-osasto
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Toimeenpanosuunnitelma kuvaa hyvin sen, miten AuroraAI:n toteuttaminen aloitetaan. Toimeenpanosuunnitelma ei vaikuta sisältävän kytköksiä Väyläviraston toimintakentälle.
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
        Päivitetty:
        10.4.2019
        • Luottamuksen ja yhteistyön merkitys ovat hyvin tunnistettu. Kehittämisen priorisointi tapahtunee vaikuttavuuden pohjalta, mikä saattaa aiheuttaa hämminkiä eri toimijoiden kesken semminkin kuin yleensä rahoitus on jaettu sekä tarkoitettu vain viraston tai sitä ohjaavan tahon hallinnoimien palvelujen kehittämiseen.
      • Oikeusrekisterikeskus, Lehtisalo Mikko
        Päivitetty:
        9.4.2019
        • Sidosryhmien ottaminen mukaan elämän- ja liiketoimintapahtumien tunnistamiseen on hyvä ja kannatettava ajatus. Kansalaiset osaavat kertoa luotettavasti mikä tuntuu hankalalta ja turhauttavalta. Vastaavasti yrityksillä on usein intressejä tarjota julkisen hallinnon käyttöön toimivia ratkaisuja. Vaikka tilanne on näiltä osin viranomaisille uusi, perinteistä laajemman keskustelun käyminen on nähtävä lähinnä mahdollisuutena. On hieman epäselvää, että kenen vastuulla on julkisen hallinnon tasolla kehitystyön koordinointi siten, että yksittäiset palvelut eivät jää omiksi perinteiseksi saarekkeiksiin. Myöhäisemmässä vaiheessa kannattaa harkita, että pitäisikö viranomaisia velvoittaa palvelujen muotoiluun ja tunnistamiseen liittyen esimerkiksi säädösmuutoksella. Tällä hetkellähän AuroraAI:n tyyppisten hankkeiden toimintaan osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Kaventuvien resurssien viitekehyksessä virasto- ja hallinonalakohtaiset kehityshankkeet saatetaan kokea tärkeämmiksi, jolloin osallistuminen yhteiseen AuroraAI-hankkeeseen saattaa jäädä laimeaksi.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Tuomi-Nikula Antti
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • Erityisen hyvää on se, että kansalaisnäkökulma on ko. toiminnassa huomioitu ja tekstissä sitä korostetaan koko ajan. Epäselväksi jää, mitkä ovat tavoitellut konkreettiset toiminnalliset muutokset ja kuka niistä vastaa, jos AuroraAI on ainoastaan konsepti/verkko/palveluverkosto. Lisäksi pitäisi tarkentaa mitä palveluita AuroraAI koskee. Koskeeko tämä myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia toimijoita ja jos koskee, niin miten?
      • Säteilyturvakeskus, Kettunen Mikko
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • Ihmiskeskeinen yhteiskunta edellyttää kaikkien toimijoiden (ihmiset, yritykset, yhteiskunta) kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tämä tulee selkeästi esille kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmasta. Elämäntapahtuma ajattelu on myös kuvattu selkeästi ja riittävän yksityiskohtaisesti. Hyvää on se, että lähtökohtana olevat elämäntapahtumat ja liiketoimintapahtumat tunnistetaan nimenomaisesti yhteistyössä eri toimijoiden välillä. AuroraAI on kehittyvä palvelumalli, jonka mukanaan tuoma muutos organisaatioille on perustavanlaatuinen. Organisaatioiden toiminnan ja palveluiden kytkeminen osaksi ihmiskeskeisiä palvelumarkkinoita tulee edellyttämään organisaatiokohtaisia projekteja, joihin tulee olla riittävästi tukea ja resursseja saatavilla. AuroraAI-palvelumallissa on tarkoituksena ottaa käyttöön organisaatiot kokoava yhteisjohtamismalli, jonka yksityiskohtaisiin sääntöihin (vastuut, velvollisuudet, oikeudet, gdpr..) tulee kiinnittää erityistä huomioita.
      • Valtioneuvoston kanslia, Strategiaosasto
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • Ennen ohjelman aloitusta, jo suunnitteluvaiheessa olisi muistettava huomioida mm. seuraavat kokonaisuudet: ihmiskeskeisyys, keskeisten toimijoiden tunnistaminen ja kyseisten tahojen tehtävät, roolit ja vastuut, verkostomaiset yhteistyömallit, omistajuus, datan suojelu ja käytön valvonta, käyttötasot ja –oikeudet, tietosuojalainsäädäntö ja yksilönsuoja ja lainmukaisuus. Tunnistautumisratkaisua ei tämän hetken versiossa ole toteutettu, mutta mikäli se tullaan toteuttamaan, tulee vaikutustenarvioinnin kannalta käydä uudelleen läpi se, vaikuttaako tunnistautuminen jotenkin Aurora-verkon toimintaan henkilötiedon käsittelyn suhteen. Omadataan liittyvät tekniset toteutukset ja omadatan toteuttaminen Aurora-verkossa ovat vielä avoinna. Tietoturva, suunnittelu, integraatiot, alustat yms. vaativat vielä oikeassa tuotantokäytössä paljon tekemistä. Ideana ja koestuksena erittäin myönteinen, mutta tietoturvalliseen ja toimivaan tuotannolliseen hyödyntämiseen on vielä matkaa. Toimiva tuotannollinen ratkaisu vaatii arkkitehtuurin, alustojen, integraatioiden ym. suunnittelua ja yhteen sovittamista. Kyseessä on laaja ohjelmakokonaisuus, jota tulisi lähestyä erittäin hyvällä suunnittelulla ja pienempiä osakokonaisuuksia rakentamalla (esim. kokeiluina paikallistasolla). Työ vaatii myös tiivistä ja hyvää yhteistyötä. Jokainen palvelukokonaisuus vaatii monen tahon asiantuntijoiden osallistumista. Pieniä kokonaisuuksia toteuttamalla ja testaamalla/koestamalla on mahdollista saada kokemusta ja löytää mahdollisia uusia ratkaisuja tulevaisuuden ekosysteemille. Kokonaisuus on hyvin suuri ja teknologiakehitys nopeaa, jolloin on odotettavissa mullistaviakin uusia ratkaisuja ohjelman aikana.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Tuuliainen Mika
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • Esiselvityshankkeen työ on keskittynyt ymmärrettävästi valittujen elämäntapahtumien ympärille. Jatkossa on tärkeää, että kehitystyötä jatketaan avoimesti yhdessä yksityisen, julkisen ja kansalaissektorin kanssa. Yritysten kannalta liiketoimintatapahtumat ovat keskeisessä roolissa. Aineistoon tutustuessa jäi päällimmäiseksi kuva siitä, että iso osa kehittämis- ja toimintasuunnitelmaa on kuvausta nykytilasta ja toisaalta kuvausta uudesta konseptista, visiotilasta. Itse kehittämis- ja toimintasuunnitelma vuosille 19-23 jäi hieman ohueksi. Väestörekisterikeskukselle on määritelty keskeinen rooli hankkeen implementoinnissa lähtien AuroraAI:n palveluarkkitehtuurin rakentamisesta "yhteentoimivuusalustan" käytön tukeen. Suunnitelmasta ei kuitenkaan käy ilmi, mitkä ovat väestörekisterikeskuksen resurssitarpeet suhteessa käynnistettäviin palveluekosysteemeihin ja hankkeen toteuttamiseen.
      • Teknologiateollisuus ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        2.4.2019
        • Suomen Yrittäjät toivoo, että AuroraAI:n kehitystyö saisi jatkoa vaalikaudella 2019-2023. Kehitystyölle on varattava riittävät investointiresurssit ja varmistettava samalla niiden oikea kohdentuminen ja tehokas käyttö. AuroraAI:n ja vastaavien julkishallinnon toimintaa uudistavien strategisten kehityshankkeiden onnistumiselle on tärkeätä, että valtionhallinto järjestää digitalisaation johtamisen hallitummaksi ja vaikuttavammaksi kokonaisuudeksi. Tällä digi- ja tietopolitiikan kokonaisuudella on myös oltava nykyistä painavampi poliittinen valtuutus ja ohjaus. Pidämme tärkeänä, että AuroraAI:ta kehitetään jatkossakin avoimena yksityisen, julkisen ja kansalaissektorin verkostoyhteistyönä. Toivomme tämän näkyvän myös AuroraAI:n hallintorakenteessa ja -elimissä. Pidämme hyvänä, että AuroraAI:n jatkokehityksessä on tarkoitus tunnistaa myös yritysten keskeisiä liiketoimintatapahtumia ja rakentaa niiden ympärille sujuvampaa ja oikea-aikaisempaa palvelua tarjoavia ekosysteemeitä. Liiketoimintatapahtumat on paikannettava yhdessä yrittäjien ja yritysten kanssa. Tapahtumien on oltava sellaisia, että ne koskettavat laaja yritysjoukkoa ja tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia keventää yritysten hallinnollista taakkaa ja edesauttaa niiden kehittymistä. Muistutamme myös, että VM:n työryhmän esityksen mukaan yrittäjät ja yritykset on tarkoitus velvoittaa digitaaliseen viranomaisasiointiin vuodesta 2023 alkaen. Tämä edellyttää viranomaisilta merkittäviä panostuksia asiointipalveluiden, asiakasohjauksen ja tietojärjestelmien kehitykseen. Kehitystyön on oltava asiakas- ja liiketoimintapahtumalähtöistä. Suosittelemmekin, että VM ohjaisi viranomaisia huomioimaan AuroraAI-palvelumallin ja -ekosysteemihankkeiden tarjoamat mahdollisuudet, kun ne laativat ja toimeenpanevat VM:n edellyttämiä digitalisointisuunnitelmiaan. Asiakaslähtöisten ja tekoälyä hyödyntävien kansalais- ja yrityspalvelujen kehittyminen vaatii tiedonhallinnan juridisten puitteiden nykyaikaistamista. AuroraAI:n toimeenpanon kohdalla tämä tarkoittaa tiedon toisiokäyttöä haittaavien lainsäädäntöesteiden purkamista. Jotta sääntely-ympäristö kehittyisi ajassaan ja asiakkaita hyödyttäviä omadata-periaatteelle nojaavien palvelumallien käyttöönottoa hidastamatta, on normipäivityksen ja käytännön palvelukokeilujen edettävä käsi kädessä. Hiekkalaatikkomaisen kokeilutoiminnan mahdollistavan lainsäädännön käyttöä onkin lisättävä. Väestörekisterikeskukselle (VRK) eli tulevalle Digi- ja väestötietovirastolle asetetaan AuroraAI-kokonaisuuden toimeenpanossa merkittäviä tukitehtäviä. Toimeenpanosuunnitelmasta ei kuitenkaan käy ilmi, edellyttävätkö nämä tehtävät lisäyksiä VRK:n resursointiin, ja mikäli kyllä, onko ne laskettu mukaan suunnitelmassa esitettyyn budjettiarvioon. Julkisen sektorin hankinnoilla sekä uusilla julkisten palveluiden yhteiskehittämisen malleilla voidaan tuottaa uusia asiakaskeskeisiä palveluja ja tukea innovatiivisia ratkaisuja tarjoavien yritysten kasvua. Innovatiivisten hankintojen ja innovaatiokumppanuuksien muotoja onkin käytettävä ja kehitettävä läpi AuroraAI-verkoston. Siksi pidämme toivottavana, että myös VRK hyödyntää yritysten asiantuntijuutta, kun se tuottaa AuroraAI-verkostojen tarvitsemia tukipalveluja ja -järjestelmiä. AuroraAI-verkostojen pelisäätöjen on oltava ovat julkisille ja yksityisille toimijoille tasapuoliset, kilpailu- ja teknologianeutraliteettia kunnioittavat sekä pienten yritysten mukaantulon mahdollistavat.
      • Mikkelin kaupunki, Konserni- ja elinvoimapalvelut, Hänninen Heli
        Päivitetty:
        28.3.2019
        • Erityisen hyvää on se, että asiaan ollaan viimeinkin paneutumassa. Keskeisten elämäntapahtumien ja liiketoimintatapahtumien tunnistamiseksi tarvitaan myös palveluntuottajien ymmärrystä yhteisestä asiakkaasta. Palvelujen digitalisointi on pahimmillaan lisännyt asiakkaan kokemaa hallinnollista taakkaa, kun kaikki toimijat ovat kehittäneet omia sähköisiä palvelujaan eri kanaviin. Asiointipisteiden kehittämisen aikana kävi selvästi ilmi, kuinka asiakkaita palvellaan edelleen eri organisaatiokulttuureista käsin. Vaikka asiakkaita voidaan palvella ikään kuin yhden luukun periaatteella, kenellekään ei muodostu kokonaiskuvaa asiakaskäyttäytymisestä tai kehittämisen tarpeista. Kukaan ei ole myöskään linjannut asiointitapoja, jolloin jokainen organisaatio pitää kiinni omistaan. Kun kukaan ei johda julkisen hallinnon asiakaspalvelun muutosta kokonaisuutena, palvelut kehittyvät edelleen rakeiseen suuntaan. Vaarana on myös se, että tekoälyratkaisuja lähdetään tekemään samaan tyyliin kuin sähköisiä palveluja aikanaan (esim. mitä enemmän botteja, sen parempi). Siksi näemmekin tärkeänä, että kokonaisuutta kehitettäisiin esimerkiksi AuroraAI –konseptin alla. Toimeenpanosuunnitelmassa on esitetty paljon erilaisia toimenpiteitä. Keskeisimpänä niistä pitäisimme toimintatapojen muutoksen mahdollistavaa ihmiskeskeisten palveluekosysteemien muodostamista valittujen elämän- ja liiketoimintatapahtumien ympärille.
      • Vaasan kaupunki, ICT-johtaja, tietohallinto, Lehtonen Teemu
        Päivitetty:
        27.3.2019
        • Erityisen hyvänä katson sitä, että lähtökohtana on tapahtumien tunnistaminen varsinaisten palveluiden sijaan. Tämä auttaa erityisesti kuntaorganisaatiota miettimään toimintaansa uudelleen sen sijaan, että vanhoista palveluista pidetään kiinni ja ihmisiä ohjataan vääriin paikkoihin sen takia, että varsinaista palvelun tarvetta ei tunnisteta. Kun organisaatiolähtöisyys puretaan muodostamalla tilanteen vaatimia monialaisia ryhmiä (mainitut verkostomaiset yhteistyömallit), niin itse kuntaorganisaatiota ei myöskään tarvitse uudistaa välittömästi. Tämä on mahdollista ainoastaan sitouttamalla kaikki toimijat uuteen tapaan toimia, joten siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Tärkeää on kuitenkin, että tunnistetaan kaikki keskeisimmät toimijat eri elämänvaiheissa, eli lähdetään tarkastelemaan palveluiden muodostumista jo hyvin varhaisesta iästä.
      • Rovaniemen hovioikeus
        Päivitetty:
        22.3.2019
        • Ei lausuttavaa
      • AuroraAI-toimeenpanon onnistuminen edellyttää laajaa yhteistyötä eri organisaatioiden kesken. Näettekö, että organisaationne olisi kiinnostunut kytkemään toimintansa osaksi muodostettavia palveluekosysteemejä? Minkälaista tukea organisaationne silloin tarvitsisi?

      • Klikkaa ja lisää otsikko avoimelle kysymykselle
      • Liikenteen turvallisuusvirasto
        Päivitetty:
        15.4.2019
        • Aurora AI-konseptissa korostetaan ihmislähtöisesti elämäntapahtumia ja niihin liittyviä palveluita; liikenne ja viestintä ovat usein näissä taustalla. Mikäli palvelut kattavat tietopalveluja, joita Traficom tarjoaa avoimena datana, Traficom voi mahdollisuuksien mukaan tarjota asiantuntija-apua. Aurora AI-ohjelman ihmiskeskeisyys- ja elämäntapahtuma -ajattelutapa vastaa monelta osin Traficomissa käytössä olevaa ajoneuvon elinkaarimallia, jossa asiakkaille tarjottavat palvelut kattavat koko ajoneuvon elinkaaren sen valmistamisesta ja ensirekisteröinnistä romutukseen asti. Aurora AI -ohjelman esimerkkipalveluissa tyypillinen toteutus on automatisoitu chat-palvelu (”chatbot”), joka osaa vastata sille esitettyihin kysymyksiin tai ohjaa asiakkaan verkoston sisällä oikealle taholle. Liikenne-ja viestintävirastossa on suunniteltu vastaa-vanlaisten chatbot-palvelujen käyttöönottoa, joilla voidaan tehokkaammin palvella asiakkaita perustason ongelmissa ja kysymyksissä, jotka liittyvät esimerkiksi ajoneuvojen rekisteröintiin, katsastukseen tai verotukseen. Hyvän asiakaspalvelun takaamiseksi palvelun tulee osata siirtää asiakas esimerkiksi toisen verkostossa toimivan viranomaisen palveluun, jos kysymykset liittyvät eri aihepiiriin. Tähän AuroraAI:n kaltainen eri palvelun-tarjoajia yhdistävä verkosto sopii hyvin. Tällainen yhteistyö nähdään hyvänä, sillä samankaltaisia ongelmia tulisi pyrkiä ratkomaan yhteisissä ekosysteemeissä sekä toisaalta laatia yhteisiä tavoitteita vaikuttavien ja toivottujen tulosten saavuttamiseksi.
      • Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Klemettinen Mika
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Business Finland on mukana yritysten palveluissa ja haluamme tuoda ne osaksi AuroraAI-toimintamallin mukaista yritysten palveluekosysteemiä. Esimerkiksi Business Finlandin AI Business –ohjelma voi olla rahoittamassa Innovatiivisten Julkisten Hankintojen kautta keskeisten, kansainvälisesti kilpailukykyä luovien komponenttien kehittämisessä (esim. luonnollisen kielen ymmärtäminen). AuroraAI-toimintamallin käyttöönotto tukee asiakaslähtöisen ja kilpailukykyisen alustatalousyritysten kehittymistä ja luo Suomeen niin uusia kv-liiketoimintamahdollisuuksia kuin yleisemminkin uusia liiketoimintamahdollisuuksia tekoälyä hyödyntäville yrityksille.
      • Suomen ympäristökeskus, Jukka Santala, johtaja, SYKE tietokeskus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) on kattavat ympäristön tilaan ja sen käyttöön liittyviä aineistoja, joiden hyödyntämistä eri kansalaisten tarpeisiin voitaisiin huomattavasti kehittää liittämällä toimintoja myös Aurora AI verkostoon/yhteistyöhön. Keinoäly ja koneoppisovelluksia ollaan ottamassa käyttöön parasta aikaa eri ympäristösovelluksissa. Konseptin kehittämisessä mukana oleminen, teemaan liittyvät yhteiset hankkeet ja/tai muu kokemusten jakaminen olisi tärkeää. Suomen ympäristökeskus SYKE on kiinnostunut kytkemään toimintoja mahdollisuuksien mukaan osaksi muodotettavia palveluekosysteemejä.
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Suunnitelmassa esitetty hiekkalaatikkomalli on erittäin kannatettava tapa käynnistää kokeilut ja testata tiedon siirtämistä eri toimijoiden välillä. Väestörekisterikeskuksen tehtävät on hyvin tunnistettu. Palveluverkostojen ja tiedonsiirtomallien kehittäminen edellyttää paljon teknistä, organisatorista ja oikeudellista valmistelua eri tasoilla ja eri organisaatioissa. Todennäköisesti suurin haaste on luonteeltaan organisatoris-psykologinen, joka edellyttää toimivaa johtamisjärjestelmää.
      • Ympäristöministeriö
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Ympäristöministeriö näkee mahdollisuuksia tekoälyratkaisujen kehittämiselle ympäristötiedon analysointiin ja muokkaamiseen. Ratkaisujen rakentamisessa tarvitaan asiantuntija-apua, koska emme ole toteuttaneet vastaavia ratkaisuja. Kiinnostaa myös onko valmiita ratkaisuja, joita voitaisiin hyödyntää.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Tässä vaiheessa on vaikea arvioida miltä osin yleinen laillisuusvalvonta soveltuu kuvatun kaltaisen palveluverkoston kokonaisuuteen. Sinänsä tekoälyratkaisut soveltuvat käsitykseni mukaan hyvin myös tehokkaiden valvontaratkaisujen toteuttamiseen. Tekoälypohjaiset ratkaisut voivat laajemminkin tarjota toimivia ja erittäin hyödyllisiä työvälineitä hyvän hallinnon ja oikeusturvan toteuttamiseen sekä oikeussuojan antamiseen joutuisasti ja kohtuullisin kustannuksin. Hyvää hallintoa ja oikeussuojaa eri tilanteissa toteuttavat oikeussuoja-alustat voidaan nähdä merkittävänä kehityssuuntana ja tällaisilla alustoilla voidaan tarjota monia oikeusturvaa toteuttavia palveluita ja mahdollisuus yhteydenottoihin laillisuusvalvojille sekä laillisuusvalvonta-asioiden käsittelyyn. Tällöin tekoälyratkaisujen ja niille rakentuvien palveluiden tulee täyttää muun muassa Euroopan neuvoston oikeudenhoidon tekoälyn eettisessä peruskirjassa (2018) kirjatut oikeudellisen laadun ja etiikan vaatimukset. Valtioneuvoston oikeuskanslerin perustuslaissa säädettynä tehtävänä ylimpänä laillisuusvalvojana on osaltaan valvoa myös rakenteilla olevien, julkisten hallintotehtävien ja julkisten tehtävien hoidossa käytettävien ratkaisujen lainmukaisuutta myös ennakoivasti. Oikeuskanslerinvirasto sille säädetyn tehtävän mukaisesti on kiinnostunut seuraamaan tekoälypalveluiden kehittämistä. Samoin se on kiinnostunut arvioimaan, voidaanko edellä kuvattuja oikeusturvan ja hyvän hallinnon ulottuvuuksia ja palveluita liittää osaksi kehitettäviä ratkaisuja.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, STM/OHO/Diti, Virtanen Teemupekka
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottajien kannalta suunnitelma on radikaali ja sen toteuttaminen edellyttää merkittäviä toimintaprosessien muutoksia. Toisaalta tekoälypohjaisten ratkaisujen tuominen asiakkaan ja palveluntuottajan välisiin prosesseihin voi merkitä myös sitä, että tarve ammattilaisten toiminnan muutoksille vähenee. Tekoäly- ja muiden tietoteknisten ratkaisujen tarkoituksenmukainen ja tuloksekas käyttöönotto edellyttää kuitenkin aina, että muutettavan toiminnan edustajat ohjaavat kehitystyötä. Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehtäviä muutoksia ei voida toteuttaa toimialan ulkopuolisessa ja siitä erillisessä ohjelmassa. Tästä syystä AuroraAI-ohjelman tulisi olla puiteohjelma, joka koostuu substanssiministeriöiden johdolla yhteistyössä palveluista vastaavien toimijoiden kanssa tehtävistä toiminnan kehityshankkeista. AuroraAI-ohjelma voi tarjota tavan toteuttaa verkostomaista yhteistyötä tuotettaessa kokonaisvaltaisia palveluita asukkaalle ja tekoälyteknologiaa siinä käytettäväksi. Verkostomaiseen yhteistyöhön kuuluu myös vastuutahon määrittely kullekin palvelukokonaisuudelle. Esimerkiksi chat bot –palvelun ylläpitäjäksi ja kehittämisyhteistyön koordinoijaksi voitaisiin nimetä joku sosiaali- ja terveydenhuollon toimija (esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisyhtiö SoteDigi Oy). Yhteistyöverkosto voisi koostua erilaisista hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä yhteisöistä, jotka voisivat tuottaa sisältöä palveluun ja opettaa sitä toimimaan erilaisissa tilanteissa. Tällaisen palvelun kehittäminen voitaisiin toteuttaa AuroraAI-ohjelman rahoittamana hankkeena.
      • CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Julkisessa hallinnossa on paljon erityyppisiä organisaatioita, joilla on erilaisia rooleja ja vastuita. Monet organisaatiot tuottavat dataa, jota voidaan hyödyntää AuroraAI-konseptin mukaisissa palveluissa. CSC kiinnittää huomiota, että organisaatioiden valmiudet ja olemassaoleva tekoälyn hyödyntäminen vaihtelevat suuresti. Esimerkkinä yhtenä edelläkävijänä ja julkisen hallinnon innovatiivisena organisaationa voidaan pitää Maahanmuuttoviraston Inland Design –innovaatio- ja muotoilulaboratoriota. CSC on kiinnostunut osallistumaan AuroraAI-konseptin jatkotyöstöön ja toteuttamiseen, tarjoten osaamista erityisesti datan keräämiseen ja strukturointiin, sekä tekoälyn vaatimien big data ja koneoppimisratkaisujen kehittämiseen ja tuotantokäyttöön viemiseen. CSC on valtio-omisteinen laskentakeskus, joka pystyy tarjoamaan teknisen ympäristön ja suuren luokan laskentakapasiteetin myös sensitiiviseen dataan perustuvaan tekoälytyöhön. Tätä mallia pilotoitiin Aurora-esiselvityshankkeen aikana. CSC:llä on myös tiiviit yhteistyösuhteet etenkin moniin OKM:n hallinnonalan organisaatioihin, jotka ovat osana useita merkittäviä elämäntapahtumia. Näiden organisaation kytkeytyessä AuroraAI:n palveluihin myös niihin liittyvä yhteistyö on todennäköisesti osa luontevaa yhteistyöjatkumoa CSC:n kanssa.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Verkostomaisessa työskentelytavassa on monia etuja. Tästä huolimatta on pidettävä mielessä, että viime kädessä vastuut palveluiden toiminnasta täytyy olla selvästi määritelty, ja organisaatioiden tulee sitoutua tähän. Kokeilujen tulee olla selkeästi johdettuja, ja niihin tulee kyetä resursoimaan riittävästi työaikaa. Osallistujat tulee valmentaa niin, että kullakin taholla on selkeät vastuut ja tieto siitä mihin sitoudutaan. Myös kunkin rakennettavan palvelukokonaisuuden tulevan ylläpito- ja jatkokehittämisvaiheen toimijat, toimintatavat, vastuut, resurssit jne. tulee määrittää ja vahvistaa riittävän aikaisin, jotta palvelun jatkuvuus turvataan. Jos Auroraa lähdetään toteuttamaan, niin myös oikeusministeriön on syytä selvittää, miltä osin sen hallinnonalan tulisi lähteä mukaan palveluverkostoon. Aluksi resursseja tarvittaisiin selvitystyöhön, jossa tutkittaisiin kattavasti lainsäädännön rajoitukset ja mahdollisuudet tekoälyn käyttämiselle sekä palveluverkostoon liittymiselle. Oikeushallinnonkin osalta haasteena on, että tekoälyn käyttämisen täytyy useimmiten rajoittua tietyn asian sisälle, eikä ihmisiä koskevia tietoja voida jakaa muille viranomaisille ilman lakisääteistä perustetta. Keskustelua tekoälyn mahdollisesta hyödyntämisestä lainkäyttötoiminnassa käydään tällä hetkellä eri forumeilla. Asiaan liittyy merkittäviä juridisia ja eettisiä kysymyksiä. Oikeusministeriön vetovastuulle on luonnosteltu hankkeen ”juridista viitekehystä”. Tältä osin oikeusministeriö huomauttaa, että valmistelun ollessa vielä näin alkuvaiheessa on vaikea hahmottaa hankkeen oikeudellisia lähtökohtia ja reunaehtoja. Näistä seikoista tulisi laatia ensivaiheessa perusteellinen oikeudellinen selvitys. On mahdollista, että Aurora-hanke edellyttää laajemminkin eri hallinnon alojen henkilötietolainsäädännön tarkistamista.
      • Palkeet, Nikula Sami
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Olemme kiinnostuneet kytkeytymään ja kehittämään toimintaamme palvelukeskustoiminnassa, esim. asiakaspalvelussa po. periaatteiden mukaisesti. Tukitarpeitamme on esim. arkkitehtuurin ja mydatan hallinnan kysymyksissä
      • Kansaneläkelaitos, Launis Katri-Leena
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Olemme kiinnostuneita olemaan mukana palveluekosysteemien muodostamisessa. On hyvä lähteä liikkeelle ”mini-ekosysteemeistä” tiettyjen elämäntapahtumien ympärille, saada mukaan palveluiden näkökulmasta oleellisimmat toimijat, jotta tuloksia saadaan nopeammin aikaiseksi. Toisaalta tilanne voi olla, että useampi toimija (esimerkiksi julkisella sektorille) jo kehittää palvelukokonaisuuksiaan omissa siiloissaan toisistaan tietämättä, jolloin on hedelmällistä saada kytkettyä nämä tekemiset yhteen ja näin saada nopeastikin tuloksia. Minkälaista tukea organisaationne silloin tarvitsisi? Toimeenpanon tukitiimi toiminta on tärkeää käynnistää ja täten varmistaa eri organisaatioiden ja ekosysteemien liittyminen teknisissä, hallinnollisissa kuin myös eettisissä ja lainsäädännöllisissä kysymyksissä. Lisäksi kyseessä on iso kulttuurillinen ja ajattelutavan muutos, joten muutoksen johtamiseen varmasti tarvitaan tukea. Tässä viestinnällä on iso merkitys. Taloudelliset edellytykset/rahoitus tulee varmistaa sekä toiminnan että teknisen kehittämisen näkökulmasta.
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Ailisto Heikki
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • 6. AuroraAI suunnitelma on hyvin ylätasolla, tarvitaan projektisuunnitelma ja tekninen suunnitelma Tämänhetkinen AuroraAI-suunnitelma on hyvin ylätasolla ja karkea. Sen pohjalta tulisi tehdä tarkempi projektisuunnitelma ja tekninen suunnitelma. Tekoälyteknologioista puhutaan epämääräisesti, ei eritellä puhutaanko nyt olevasta AI:sta, siis koneoppimiseen perustuvista menetelmistä vai muista (tulevaisuudessa kehitettävistä) menetelmistä. Todetaan, että ” Yksittäisen tekoälyn sijaan, joka vanhenisi tekniikaltaan joka tapauksessa muutamassa vuodessa, AuroraAI:n tavoitteena on muodostaa kokonainen verkosto älykkäitä palveluita, joita julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat voivat rakentaa yhdessä rinta rinnan.” Tekoälystä puhutaan suunnitelmassa implisiittisesti koneoppimisena, mikä sitoo tekoälyn dataan, erityisesti ns. big dataan. Tämä vastaa nykytilaa, mutta tekoäly ei välttämättä tulevaisuudessa ole pelkästään datapohjaista koneoppimista. Tiekarttaa on hyvä päivittää säännöllisesti ja päivitystyöhön on tärkeää saada laaja näkemys koottua Suomesta. AuroraAI on teknologia-agnostinen. Koska tulevaisuuden teknologiakehityksen ennustaminen on mahdotonta, verkon toimintaa ei ole järkevää rajoittaa tiettyihin algoritmeihin, käyttötapauksiin tai käyttöliittymiin. Joitain teknologioita kuitenkin mainitaan: luonnollisen kielen tunnistaminen (NLP), koneoppiminen ennakoinnin apuna ja palvelukokonaisuuksien koostaminen. Teknologia-agnostisuus on yhtäältä hyvä lähestymistapa, toisaalta siitä seuraa tiettyä epämääräisyyttä. Toivomme erityisesti systeemisempään tarkastelua, jossa huomioidaan teknologiakehityksen mahdollisuudet palvella kansalaisia ja julkista hallintoa kansalaisten kannalta tärkeissä asioissa, joissa nykyiset palvelut ovat heikkoja tai kustannustehottomia. AuroraAI-tarjonta tulee kohdistaa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa tärkeiksi havaittuihin todellisiin arkielämän tarpeisiin. Myös palvelumuotoilu osaamisalueena tulee nostaa suunnitelmassa suurempaan rooliin. Kansalaisen näkökulmasta olisi helpompaa, jos ensimmäiset kokeilut ovat yksinkertaisia ja läpinäkyviä ja siten kansalaisen näkökulmasta opettavaisia. 7. AuroraAI-verkon ja palveluiden rahoitusmallia ei kuvata Suunnitelmassa ei esitetä selkeästi, mistä AuroraAI-verkon ja palveluiden kehittäminen ja operointi rahoitetaan. Auroran toimijoille, siis yrityksille, suunnitellaan luotavaksi palkitsemismekanismeja, joista mainitaan ”tokenit”. Auki jää, kuka palkitsemisen rahoittaa. Maksetaanko kehitys ja palvelut valtion verorahoilla, kansalaiset palvelumaksuina vai jollain muulla tavalla, esimerkiksi mainosrahoitteisesti? Suunnitelmassa palveluiden uskotaan kehittyvän paremmiksi evoluution kaltaisen kilpailun kautta: Palvelukokonaisuus ja –kokemus kilpailutetaan automaattisesti niin, että huonoa lopputulosta tarjoavien palveluiden yhdistelmät vähitellen häviävät. Tehokkaat, optimaaliset ja kokonaisvaltaiset palveluketjut voittavat. Insentiivit yrityksille kehittää ja operoida palvelua AuroraAI:ssa jäävät auki, ts. mistä yritys saa tuloa? VAKE Oy mainitaan sijoittajana, mutta ei sekään voine rahoittaa toiminnan operointia Sivulla 30 ehdotetaan kehitys- ja ylösajovaiheeseen valtion budjetista 20-30M€/v kaudelle 2019-23. Summa on suuri, mutta ei ole välttämättä riittävä laajan palvelun ja palveluarkkitehtuurin kehittämiseen, kun sitä verrataan vaikka terveydenhoidon järjestelmien kehityskuluihin, esimerkiksi Apottiiin. Toteutusta 2019-23 vetäisi VRK. Kannattaa selvittää onko VRK:llä lakisääteisten tehtäviensä lisäksi valmius, resursseja ja osaamista laajan ja uudenlaisen palvelukonseptin toteuttamiseen tai toteutuksen johtamiseen ja koordinointiin.
      • Keski-Suomen ELY-keskus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • ELY-keskus toimii kuuden ministeriön ja muutaman viraston sektoroituneessa ohjauksessa. Onnistuminen muutoksessa edellyttää näiden tahojen keskinäistä yhteistyötä ja yhteneviä näkemyksiä. Virastossa toimitaan yhteistyössä ja tahtoa uudistamiseen on silloin, kun se on mahdollista. ELY-keskus on valmis innovoimaan ja kehittämään, kokeilemaan uudenlaisia toimintatapoja alueen muiden kehittäjävirastojen kanssa. Asettaako nykyinen lainsäädäntö esteitä rahoituksen hyödyntämiseen? Pitäisi hyödyntää ne kokemukset, joita eri hallinnonalojen kokeiluissa on todettu (esim. TYP) ja kaavailtu kasvupalvelupilotti, jossa oli tavoitteena saada asiakaslähtöiset ja monihallinnolliset vaikuttavat palvelut, Ohjaamotoiminta näyttää lupaavalta palvelun onnistumisen kannalta. Onko arvioitu, millä resursseilla Väestörekisterikeskus pystyy tukemaan uudistusta? Kun huomioidaan, että kyseessä on rekisteriviranomainen, ei kehittäjävirasto?
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Maanmittauslaitos on systemaattisesti toteuttanut viimeisen 10 vuoden aikana kaksisuuntaisia rajapintapalveluita hallinnoimistaan perusrekistereistä, maastotietokannasta ja sen tuotantoprosesseissa käytettävistä oheistuotteista (mm. ilmakuvat, laserkeilausaineistot). Käytössä on 12 rajapintapalvelua, joissa tarjolla 110 tuotetta. Näiden rajapintapalveluiden avulla Maanmittauslaitos on jo nyt kytkeytynyt osaksi usean, niin julkishallinnon kuin yksityissektorin, palvelutuottajan ekosysteemejä. Nämä kaikki rajapinnat ovat hyödynnettävissä AuroraAI-palveluiden kehittämisessä. Maanmittauslaitos on valmis jatkamaan kytkeytymistä osaksi uusia palveluekosysteemejä yhteisesti määriteltyjen linjausten mukaisesti.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueet ja kasvupalvelut -osasto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • AuroraAI kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelman luvun ”Ihmiskeskeisyys vie kohti suurta murrosta” alussa todetaan seuraavasti: "Teknologinen kehitys kiihtyy jatkuvasti, ja teknologinen murros luo samaa tahtia uusia mahdollisuuksia ja riskejä. Yhteiskunnan rakenteiden on sopeuduttava muutokseen siten, että mahdollisuudet voidaan käyttää hyväksi ja riskit hallitaan. Lisäksi Suomella on edessään seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana merkittäviä haasteita, kuten väestön ikääntyminen ja korkea rakenteellinen työttömyys. Viheliäisten, toisiinsa kietoutuneiden ongelmien ratkaiseminen edellyttää tulevaisuudessa yhä määrätietoisempaa teknologisen kehityksen ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien valjastamista kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi kansakunnan huoltosuhteen heikkeneminen ja julkisen talouden kestävyysvajeen kasvu, kysynnän määrän kasvu ja tarpeiden muutokset edellyttävät nykyistä ketterämpää palvelutarjoaman kehittämistä, parempaa palvelujen kohtaantoa sekä vaikuttavampien ja ennakoivampien asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien johtamista. Teknologinen murros tarjoaa uusia työkaluja ihmiskeskeisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Nopeasti kehittyneet teknologiat tarjoavat organisaatioille uusia, entistä suurempia mahdollisuuksia uudistaa toimintaa, tuottaa kustannussäästöjä sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja asiakaskokemusta. Tällaiset modernit digitaaliset palvelurakenteen muodonmuutokset tarjoavat parhaimmillaan kansalaisille asioinnin vaivattomuutta säästäen aikaa ja kustannuksia. Todellinen yhteiskunnan digitalisaatio on kuitenkin jotain vielä tätäkin enemmän. Se on organisaatiorajoja ja toimintatapoja rikkovaa, ihmislähtöistä uusien palvelumuotojen synnyttämistä laajassa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteiskuntatason yhteistyössä. Se muuttaa koko toimintakentän ja muodostaa näin kaikille toimijoille uutta arvoa." Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala on tulevina vuosina monien edellä kuvattujen, osin viheliäistenkin ongelmien edessä, omalta osaltaan merkittävässä vastuussa vaikuttavien ratkaisujen löytämiseksi. Näköpiirissä oleva haasteet, kuten työvoiman saatavuuden pullonkaulat, nuorten syrjäytyminen, maahanmuuttajien kotoutumisessa onnistuminen, työperäinen maahanmuutto tai jatkuvan oppimisen mahdollistaminen edellyttävät laaja-alaisempaa, perinteisen reviiriajattelun kyseenalaistavaa katsantokantaa. TEM on tavoitteellisesti tiivistänyt yhteistyötä ja tiedonhankintaa ekosysteemiajattelun vahvistamiseksi. Tästä ajankohtaisin esimerkki on vuoden 2019 alussa käynnistynyt ”Jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden suunnittelua ja toteutusta koordinoiva yhteistyöryhmä” (2019-2022), jossa OKM:n, TEM:n, OPH:n ja KEHA-keskuksen asiantuntijoiden kesken rakennetaan visiota ja askelmerkkejä tulevien vuosien ekosysteemiyhteistyölle jatkuvan oppisen mahdollistamiseksi. AuroraAI on yksi tärkeimpiä tämän vuoropuhelun yhteisiä nimittäjiä. Yhteistyön tuloksia tullaan jatkossa hyödyntämään erityisesti Työmarkkinatorin kehitystyössä. Toinen ekosysteemeihin ja Työmarkkinatoriin liittyvä tuore avaus on TEM:n tutkimusrahoilla keväällä 2019 käynnistettävä ”Digitaalinen työnvälitys ja ekosysteemiajattelu työvoiman saatavuuden turvaamiseksi” -tutkimus. Syksyllä valmistuvassa tutkimuksessa selvitetään erityisesti sitä, mikä on tämänhetkinen ymmärrys työllistymisen ja rekrytoinnin ekosysteemistä, sen visiosta, tavoitteista ja kehitysvaiheesta sekä suhteesta muihin osaavan työvoiman saatavuuteen turvaamiseen liittyviin ekosysteemeihin. Tutkimuksessa laaditaan myös ekosysteemimäisen työskentelyn indikatiivinen hallintamalli. Työ- ja elinkeinoministeriö on erittäin kiinnostunut kytkemään toimintansa (ml. TEM-vetoinen Luvat ja valvonta -hanke) sekä osaksi jo olemassa olevia että AuroraAI:n myötä muodostettavia ekosysteemejä. Tuen osalta TEM odottaa laajapohjaista ja osallistavaa yhteistä valmistelua, huolellista analyysiä tekoälyn mahdollisuuksista eri elämäntilanteissa ja -tapahtumissa, hallinnon- ja ekosysteemien rajat ylittäviä kehittämishankkeita (ml. lainsäädännön kehittäminen, etiikka, tietosuoja), avointa tiedonkulkua, eurooppalaisen vertailuoppimisen mahdollistamista sekä riittävää rahoitusta toimenpiteiden läpivientiin.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Oravainen Henrikki
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • KKV on lähtökohtaisesti kiinnostunut kytkemään toimintansa osaksi muodostettavia palveluekosysteemejä. Osallistumisen arviointi vaatisi kuitenkin edellä esitettyjä konkreettisempia kuvauksia toimeenpanosuunnitelmasta. Tarkempien kuvausten avulla olisi myös mahdollisuus arvioida tarkemmin tarvittavaa tukea. Alkuvaiheessa KKV:stä voisi olla ainakin nimetty AuroraAI-yhteyshenkilö, jonka avulla tilannetta arvioitaisiin eteenpäin. KKV:n näkökulmasta AuroraAI-konseptista olisi potentiaalisia hyötyjä esimerkiksi kuluttajien elämäntapahtumiin, kuten ostettujen tavaroiden tai palveluiden virhetilanteisiin. Nykyistä toimintaa voisi kehittää enemmän palvelujatkumoksi ja ennakoivaksi. Nykytilanteessa yhden luukun periaate ei aina toteudu, jos kuluttajan KKV:lle tekemään ilmoitukseen kytkeytyy myös muita toimijoita, kuten kuluttajariitalautakunta, Tukes, Trafi tai muita toimialaviranomaisia. KKV:llä on käytössään niin kutsuttu Kuti-tietojärjestelmä, jolla kerätään kuluttajakaupan ongelmia koskevat yhteydenotot yhteen paikkaan, jolloin ongelmien havaitseminen ja niihin puuttuminen on mahdollisimman tehokasta. Kutiin kirjataan vuosittain noin 70 000 tapausta. Kuluttajan asiointikokemusta voisi olla mahdollista tehostaa sillä, että KKV:n järjestelmään yhdistettäisiin myös esimerkiksi toimialaviranomaisten tietovarantoja ja/tai järjestelmä ohjaisi kuluttajaa yhden luukun periaatteella. Samalla tavoitteena olisi kehittää data-analytiikkaa ongelmien havaitsemiseksi ennakoivasti ja valvonnan tehostamiseksi. Edellä esitetty on tässä tuotu esille alustavana mahdollisuutena. Tämän jatkokehitys vaatisi tarkempaa arviota muun muassa tuottavuudesta, tehokkaasta organisoitumisesta, tietoturva- ja suojakysymyksistä.
      • Lappeenrannan kaupunki, Konsernipalvelut, tietohallinto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Julkiseen hallintoon kohdistuu samanaikaisesti useita lainsäädännön muutoksia (laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, tietosuojalaki, tiedonhallintalaki), joilla kaikilla tavoitellaan (ainakin välillisesti) asiakaslähtöisempia julkisia palveluita. AuroraAi:n toimeenpanossa on syytä huomioida näiden lainsäädännöllisten muutosten vaatimukset. Kaikilla yllämainituilla lainsäädännön muutoksilla on suuria taloudellisia vaikutuksia kuntien ICT-ympäristöjen kehitykseen. Yhteistyö eri organisaatioiden kesken on ensiarvoisen tärkeää niin yllämainittujen lakimuutosten kuin AuroraAI-toimeenpanon kannalta. Keskeistä on löytää toimiva johtamis- ja rahoitusmalli verkostomaiseen toimintaan.
      • Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Aaltonen Jussi
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto kokonaisuudessaan osiossa 4.
      • Väestörekisterikeskus, Salovaara Timo
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • AuroraAI-toimeenpanosuunnitelmassa on VRK:lle kaavailtu laajaa kokonaisuutta Aurora-verkon toteutuksen ja ylläpidon osalta. VRK toteaakin, että kyseisten tehtävien asettuminen sekä VRK:n että tulevan Digi – ja väestötietoviraston vastuulle on hyvin loogista. VRK:n ollessa jatkossa yhä vahvemmin koko yhteiskunnan digitalisaatiota edistävä ja tukeva virasto, on johdonmukaista, että sillä on myös AuroraAI:n toimeenpanossa suhteellisen suuri rooli. Jotta VRK voisi sille asetetut tavoitteet saavuttaa eli tuottaa kokonaisuudessa hyödynnettävät perus- ja tukipalvelut, on Auroran tavoitteita sekä tarkoitusta käytännössä vielä tarkennettava. Esiselvityksenä luodun AuroraAI:n kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelman puitteissa vastuukysymykset jäävät Väestörekisterikeskuksen käsityksen mukaan vielä jossain määrin epäselviksi, ja niitä olisi vielä tarpeen täsmentää osana jatkosuunnittelua. Suunnitelmassa on esimerkiksi tarkemmin analysoimatta se oleellisena pidettävä kysymys, kenellä on vastuu tilanteissa, joissa asiakas on kokenut haittaa tekoälyn tekemistä päätöksistä tai tekoälyn tuottama päätös ei ole lainmukainen. Sama viimekätinen vastuu liittyy myös mahdollisiin ristiriita- ja kiistatilanteisiin, joita voi nousta Aurora-verkkoon liittyneiden toimijoiden välillä, koska julkisen toimijan ja yrityksen edut eivät aina kohtaa, eikä yksilön, yhteiskunnan ja yrityksen etu ole aina yhtenevä. Eettisen koodiston rikkomisen sanktiot kuuluvat myös tähän haasteeseen. AuroraAI:n jatkosuunnittelun puitteissa onkin tarpeellista selkeyttää Väestörekisterikeskuksen vastuuta Aurora-verkossa toimivien organisaatioiden toiminnasta ja miltä osin taas organisaatiot itse vastaavat palveluekosysteemeistä ja niiden toiminnasta. Kokonaisuuden osista VRK toteaa, että esimerkiksi Aurora-arkkitehtuurin toteuttaminen ei ole mahdollista nyt esitettyjen ja lausuttavana olevien suunnitelmadokumenttien pohjalta, vaan tavoitetilaa on vielä konkretisoitava ja selkeytettävä. Väestörekisterikeskus kiinnittää huomiota myös siihen, että viraston vastuulla olevia Suomi.fi-palveluita, erityisesti verkkopalvelua ja palvelutietovarantoa (PTV), pyritään kehittämään kohti täsmällisempää, asiakaskohtaista ja elämän muutostapahtumiin fokusoivaa palvelutarjontaa. Käytännössä tämä tarkoittaa Verkkopalvelussa uusia käyttöliittymiä ja kokonaisvaltaista palvelumuotoilua, PTV:ssä taas palvelutietojen tuottamisen menetelmien kehittämistä tietoaineiston kokonaislaadun huomattavaksi nostamiseksi. Myös palvelutietovarannossa kohdataan asiakkaan intention tunnistaminen ja palvelujen tietoihin kytkentä, joka on yksi koneellisen semanttisen analyysin haasteista Aurorassa. AuroraAI:n keskitettyjen toimintojen tullessa Väestörekisterikeskuksen vastuulle, virasto katsoo, että synergiaetujen saavuttamiseksi ja hyödyntämiseksi olisi tarkoituksenmukaista tuoda Aurora ja Suomi.fi-sekä Yhteentoimivuusalustan palvelut saman kehityskaaren sisään. Näin erityisesti Suomi.fi palvelutietovarannon osalta, koska sen hyödyntäminen Aurora-verkon palveluhakemistona, vaatii huomattavasti PTV-sisällön laadun kehittämistä. Tämän mahdollistavista toimenpiteistä valitettavan pieni osa on teknologiaratkaisujen implementaatiota ja suurin osa palvelutietoja tuottaviin viranomaisiin sekä niiden toimintatapoihin ja -kulttuuriin sekä resurssien käytön sisäiseen priorisointiin liittyvää. Palveluekosysteemien muodostamisen osalta VRK katsoo aiheelliseksi selkeyttää niiden muodostamista käytännössä. Suunnitelmaa tulisi täsmentää ottamalla kantaa tai analysoimalla vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sen osalta, onko julkisten organisaatioiden ajateltu olevan jatkossa velvoitettuja liittymään AuroraAI-verkkoon ja -palvelumalliin; mikäli näin olisi, tulisi esittää ratkaisut siitä, miten käyttövelvoitteista säädettäisiin. Toisaalta on pohdittava sitä, onko juridinen velvoite jo lähtökohtaisesti ristiriidassa AuroraAI:n avoimen verkoston periaatteen kanssa. Jos avoimuuden periaate on ensisijainen, niin organisaatioiden tulisi liittyä palveluekosysteemeihin vapaaehtoisesti, jolloin ei voida taata julkisten organisaatioiden riittävän kattavaa osallistumista. Yksityisten yritysten motivointia AuroraAI-verkkoon liittymiselle on kuvattu suunnitelmassa jonkin verran, mutta varsinaiset konkreettiset ajurit ja periaatteet kaipaavat vielä konkretisointia. Esimerkiksi käytännössä oleellinen kysymys siitä, onko Aurora-verkkoon liittyviä yrityksiä tarkoitus tukea julkisin varoin, jää tulkinnanvaraiseksi. Tämä tulkinta on mahdollinen tekstistä, esim. "AuroraAI-toimintamallissa etsitään investointimallit, joiden avulla ekosysteemin elinvoimaisuutta voidaan lähteä rakentamaan yhdessä ekosysteemitoimijoiden kanssa. Tässä voidaan hyödyntää innovatiivisia hankintoja, allianssimallia ja innovaatiokumppanuuksia.” Mikäli näin on, ajatellut toimintamallit olisi arvioitava kilpailu- ja muun yritysten yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä turvaamaan tarkoitetun lainsäädännön kannalta. Olisi myös tarkoituksenmukaista selvittää, onko suunnitelmassa kuvatussa dynaamisessa kilpailussa riskejä yritysten yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Jos Aurora suosii algoritmissään tehokkaammin bottiverkossa ketjuuntuvaa palvelua kuin palvelua, joka on heikommin ketjuuntuva mutta muuten yhtä laadukas ja palvelee samoja kohderyhmiä, heikommin ketjuuntuva palvelu saattaa pidemmällä aikavälillä menettää markkina-asemaansa. Toisaalta pienillä, erikoistuneilla yrityksillä voi olla Aurora-verkossa tavallista paremmat mahdollisuudet saada palvelunsa esille. Tähän liittyen jää myös avoimeksi, onko EU-jäsenmaissa toimivilla yrityksillä mahdollisuus liittyä Aurora-verkkoon palveluntuottajina. Jos on, olisi selvitettävä, kulkeeko myös kansalaisten henkilötietoja tässä yhteydessä Suomen ulkopuolelle. Palveluekosysteemien toimintaa kuvataan tekstissä passiiviverbeillä, eli aktiivisia toimijoita ja vastuurooleja ei eritellä. Tästä syntyy vaikutelma hyvin monikerroksisten prosessien, mukaan lukien palveluekosysteemien ”kehkeytyminen”, tapahtumisesta itsestään. Jääkin epäselväksi, onko tämä myös tarkoitus. Toisaalla tosin mainintaan, että ”…voidaan ohjata ekosysteemin toimijoita kehittämään ihmisten hyvinvointia ja yritysten menestystä tukevia palveluita”. Passiivimuoto ”voidaan ohjata” jättää silti epäselväksi, kuka tai mikä on ohjaava taho. Voittoa tavoittelematon järjestökenttä on suunnitelmassa mainittu yhdenvertaisena toimijana ja palvelujen tuottajana hallinnon ja yritysten rinnalla. Tämän voidaan katsoa olevan johdonmukaista, koska ilman näiden ns. kolmannen sektorin toimijoiden läsnäoloa monet palveluketjut ja -kokonaisuudet jäävät asiakkaiden kannalta monessa tilanteessa vajaiksi. Siinä missä hallinnon organisaatioita voidaan aktivoida ja resursoida hallinnon tulos- ja budjettiohjauksen keinoin ja yrityksiä erilaisten markkinamotivaattoreiden ja -voimien kautta, kolmas sektori on kuitenkin näiden molempien keinojen ulkopuolella. Järjestöjen perustehtävä on omien jäsenistöjensä etujen ja yhteiskunnallisten tavoitteiden edistäminen voittoa tavoittelemattoman toiminnan kautta. Näin ollen järjestöjen liittyminen Aurora-verkkoon voi perustua lopulta vain vapaaehtoisuuteen, ja tässä vaiheessa jää avoimeksi se kysymys, missä määrin, millä ehdoilla ja millä edellytyksillä järjestöt liittyisivät. VRK katsoo, että AuroraAI:n jatkosuunnittelun puitteissa olisi oleellisen tärkeää tehdä osa-alueiden priorisointi ja aikataulutus, jotta massiivinen ja monin tavoin haastava kokonaisuus ei juuttuisi sote-uudistuksen puitteissa todetun kaltaisiin ongelmiin, kuten keskenään mahdollisesti ristiriitaisten tavoitteiden lukkoon tai tarvittavan lainsäädännön voimaan saattamiseen liittyviin haasteisiin. VRK:lle suunnitelmassa esitetty tehtävien ja vastuiden kokonaisuus on hyvin laaja, ja tämä tulee huomioida myös virastolle suunnittelua ja toimeenpanoa varten osoitettavien resurssien osalta. Priorisointia tulisi ulottaa myös tavoitteenasetteluun, koska lausuttavana olevan dokumentaation pohjalta ei ole vielä mahdollista toimeenpanon käynnistämisen edellyttämän riittävän konkretian tasolla ymmärtää, mitkä ovat hankkeella viime kädessä tavoiteltavat tuotokset, niiden keskinäinen tärkeysjärjestys sekä riippuvuudet. VRK:n näkemyksen mukaan erittäin kompleksiset ja monen yhteiskunnallisen ulottuvuuden yhteisvaikutuksena syntyvät ongelmat kuten syrjäytymisilmiöt eri ikäryhmissä tai työelämän kysymykset, joihin molempiin suunnitelma esittää AuroraAI:ta ratkaisuksi tai osaratkaisuksi, eivät ole ensisijaisesti tekoälyn ratkaistavissa. Ne vaativat erilaista, syvempää yhteiskunnallista ja poliittista lähestymistapaa: "Technology does not solve social or political problems because it does not understand them... These things are about trust and humanity - technology does not know what to do with this... Even the most advanced technology is binary, yes/no, input/output. That's not how humans work." (Gerd Leonhard Väestörekisterikeskuksen Keväthumaus-tapahtumassa 3.4.2019)
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hallinto- ja kehittämispalvelut / tietoyksikkö, Harjukelo Asko
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Aluehallintovirastojen toiminta liittyy kahdeksan ministeriön hallinnonalaan, jolloin palveluekosysteemien tavoittelu on hyvinkin perusteltua. Aluehallintovirastot ovat tällä hetkellä mukana hallituksen luvat- ja valvonta kärkihankkeessa. Kyseisen hankkeen tavoitteena on muodostaa lupa- ja valvontaviranomaisten yhteinen ekosysteemi, jossa asiakas on keskiössä. Kyseinen hanke voisi toimia 1. vaiheen kokeiluhankkeena AuroraAI -konseptin pilotoinnissa. AuroraAI -hanke on luonteeltaan vahvasti strateginen kehittämisohjelma, jolloin se tulee liittää viranomaisen strategiseen kehittämisohjelmaan ja KA-suunnitelmiin. Toimeenpanoon tulisi lisätä keinoja, joilla virastoja ohjaavat ministeriöt tulosohjauksen kautta sitouttavat ja tukevat kehittämisohjelman toteuttamista virastotasolla. Toimintaa ohjaavilla ministeriöillä on myös keskeinen rooli hankkeen toimeenpanossa tarvittavan yhteistyön edistämisessä ja toiminnan resurssoimisessa eri hallinnonaloilla sekä hallintoalojen välillä. Ohjelman tehokas ja onnistunut läpivienti vaatii taloudellisten resurssien lisäksi merkittävää virkamiesten työpanosta. Toimeenpanosuunnitelmaa täydennettäessä resurssitarve tulisi arvioida erityisen huolellisesti.
      • Verohallinto, Kehitys- ja tietohallintoyksikkö
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • • Verohallinto on erittäin kiinnostunut kytkemään toimintansa osaksi AuroraAI:n ekosysteemejä. • AuroraAI:n toteutuminen vaatii julkishallinnossa selkeää keskitettyä hankejohtoa sekä kaikki ketjun osapuolet huomioivaa organisaatioiden rajat ylittävää rahoitusta. Erityisesti alkuvaiheessa ensimmäisten toteutusten ja perusrungon osalta tämä on tärkeää. Myöhemmin mukaan liittyminen toimii helpommin verkostomaisesti. • Toteutettavat elämäntapahtumat tai liiketoimintatapahtumat pitää priorisoida ja tarttua niihin, joilla on merkittävin hyöty. Kohteiden osalta pitää muodostaa selkeät viranomaisten ryhmittymät, joille vastuutetaan koko tapahtuman toteutus. • Tiedon hyödyntämiseen yli viranomaisrajojen pitää olla selkeät säännöt. Käynnissä olevaa positiivista, joskin edelleen hyvin varovaisen oloista kehitystä tiedon yhteiskäyttöisyyden edistämiseksi tulee edistää. Jos jokaisessa elämäntapahtumassa yli organisaatiorajojen käytettävästä tiedosta pitää säätää erikseen laissa, on hyvin epätodennäköistä, että mitään merkittävää saadaan aikaan.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia, talous- ja suunnitteluosasto, tietohallinto, Rautio Pasi
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Helsinki on kiinnostunut AuroraAi:n mahdollistamista ekosysteemeistä. Tarvittava tuki liittyy vahvasti palveluiden modularisointiin, palvelukatalogiin sekä niiden liittämiseen. Teknisiin standardointeihin liittyy myös vahvasti käsitteiden ja terminologian harmonisointi, minkä koordinointi pitäisi tapahtua kansallisella tasolla ja eri toimijoita kuunnellen ja tukien. Helsingin kaupungilla on hyväksytty uusi digitalisaatiosunnitelma, jossa korostuvat muun muassa asiakaslähtöisyys, asiakaslähtöiset palvelut, proaktiivinen ja kohdennettu asiakkaan palveleminen, analytiikka ja tekoäly. Nämä teemat ovat yhteneviä AuroraAi-hankeen kanssa. Näin ollen Helsingin ja AuroraAI-hankkeen lähtökohdat eivät ole ristiriidassa keskenään. Helsingin kaupunki tekee yhteistyötä tekoälyn puitteissa myös muissa verkostoissa. Helsingin kaupungin ja Lontoon kaupungin digitalisaatiojohtajat ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen liittyen muun muassa tekoälyn, avoimen datan ja digialan innovaatioiden tuomia mahdollisuuksia hyödyntämiseen. Kaupunki on liittynyt myös osaksi Cities for digital rights yhteistyöverkostoon. Helsingin kaupunki pyrkii toimimaan yhteistyössä monissa verkostoissa myös jatkossa.
      • Tampereen kaupunki, Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala, Tietohallintoyksikkö
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Tampereen kaupunki on jo osallistunut AuroraAI työhön ja pilottiratkaisuihin ja olemme myös jatkossa kiinnostuneet toimimaan osana AuroraAI-verkostoa. Keskeistä on saada aktiivinen ja toimiva yhteistyö aikaan valtion ja kuntien välillä. Muutoksen toteuttaminen kuntatasolla vaatii muutosohjelmaa/projekteja ja mahdollisuutta varmistaa riittävä resursointi tarvittavien muutoksien toteuttamiseksi.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Juha Antila
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Kuvattu muutos tarkoittaa myös muutoksia johtamisjärjestelmiin ja siten sillä on vaikutusta työntekijöiden arkeen. SAK on aina kiinnostunut ilmiöistä, joilla on työelämävaikutuksia.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Tilastokeskus näkee roolinsa tiedon laadun, luokitusten, yhteentoimivuuden, aineistojen yhdistelypalvelun ja aineistojen toisiokäytön osaamiskeskittymänä. Tilastokeskus on kiinnostunut palvelussa syntyvän tietoaineiston mahdolliseen hyödyntämiseen tilastoinnissa. Prosesseissa syntyvät tietoaineistot palvelisivat parhaimmillaan tilastoinnin lisäksi esimerkiksi tutkimusta ja muuta tietopohjaista valmistelua ja päätöksentekoa, mikäli syntyvät tietoaineistot ovat riittävän laadukkaita ja yhteentoimivia. Tämän mahdollistamiseksi olisi tärkeää, että palveluekosysteemien ja niissä olevien prosessien suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon alusta lähtien myös tämäntyyppiset käyttötarkoitukset ja -tarpeet.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Kuten edellä jo todettu, Aurora-hanke on ollut käynnissä jo viime vuonna. Tätä vasten olisi syytä miettiä hiekkalaatikkomallin sijaan lähtökohtaisesti kestäviä ratkaisuja, jotka voitaisiin viedä tuotantokäyttöön. Jokaisen kokeilun osalta muutenkin olisi syytä aina tuottaa suunnitelma palvelun ottamisesta pysyvään käyttöön. Muuten riskinä on, ettei hyvän kokeilun tuloksia voida hyödyntää sellaisenaan ja on käynnistettävä jokin perinteisemmän oloinen jatkohanke tätä ajatellen. Opetushallitus pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että AuroraAI-verkoston hallinta ja valvontatehtävä vastuutetaan viranomaiselle, jolla on riittävästi velvoitteita sen hoitamiseen sekä joka tekee verkostoon liittyville toimijoille tarkastukset ja sitoumuksen. Keskitetty hallinoiva viranomainen kuvatuilla tehtävillä on omiaan lisäämään kansalaisten luottamusta kokonaisuuden hallintaan ja turvallisuuteen. Keskistetty viranomaistoimija voi myös luontevasti hoitaa tiedottamisen ja markkinoinnin. AurorAI:n keskitetyt palvelut ovat tarkoituksenmukaisia ja lisäävät kansalaisten kykyä olla selvillä omien tietojensa käytöstä sekä palvelujen mahdollisuuksista. On myös tarkoituksenmukaista, että nämä palvelut ovat viranomaisen vastuulla jatkuvuuden ja luotettavuuden takaamiseksi.
      • Valvira
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Kiinnostusta Valvirassa varmasti olisi, mutta miten asiassa käytännössä edettäisiin, jää kysymysmerkiksi. Saman tyyppistä, joskaan ei vielä tekoälyyn poh-jautuvaa, ekosysteemiä Valvira on ollut rakentamassa Luvat ja valvonta -kärkihankkeessa, joten sen puolesta valmiuksia on. Mutta lisää osaamista tarvitaan ja myös omaa rahoitusta tähän tarkoitukseen. Kuvauksista ei tässä vaiheessa voikaan käydä ilmi, millaisia investointeja tämä virastolta vaatisi.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Hajautettu eri tahojen tuottamia älykkäitä palveluita yhdistelemään kykenevä digitaalinen palvelurakenne on tavoiteltava ja kannatettava päämärä. Tekoälyn hyödyntäminen, riittävän moniulotteisen datan kerääminen, siihen liittyvien yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyvien tavoitteiden toteuttaminen ja laskentakapasiteetin varmistaminen on syytä tehdä yhteistyössä. Erilaiset tunnistamisratkaisut niin palveluja tarjoavien kuin palveluita kuluttavien osalta ovat myös asioita joissa yhteiset ratkaisut ovat tarpeen.
      • Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus ry, Jyrki koskinen on COSS ry:n JulkisCOSS -työryhmän puheenjohtaja., Koskinen Jyrki
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus – COSS ry yhdessä jäsentensä kanssa on halukas osallistumaan AuroraAI:n toteutukseen ja kytkemään toimintansa osaksi muodostettavia palveluekosysteemejä. COSS on voittoa tavoittelematon yhdistys ja se edistää avoimuutta ja avointa teknologiaa palvelujen ja toiminnan kehittämiseksi. Toiminnan ytimessä on avoin lähdekoodi, avoimet standardit ja avoimet rajapinnat, API, avoin data, omadata sekä avoin innovaatio. COSS jäsenineen on tottunut toimimaan ekosysteeminä, hyvänä esimerkkinä on koulutoimen Avoin koulu ja kansallinen Educloud-verkosto. Data-analytiikkaa ja palvelumuotoilua hyödyntänyt ja valmentanut Datasta oivalluksia ja bisnestä -hanke sekä sen työtä jatkamaan perustettu DOBit-verkosto ovat myös hyviä esimerkkejä AuroraAI-alueen käytännön tekemisestä ja kokemuksesta. DOBit -verkoston painoalueet ovat rakennettu kaupunki ja hyvinvointipalvelut. Esimerkkinä verkoston toimiminnasta COSS järjesti talvella 2019 Kelan kanssa Omatietovarantotyöpajan yhdessä yritysten kanssa. COSS Avoin kunta ja Kuntakumppanuus -verkosto kehittävät palveluja yhdessä kuntien ja kuntalaisten kanssa ja avoinkoodi.fi kokoaa avoimen lähdekoodin ratkaisuja kaikkien käyttöön. COSSn ja AuroraAI:n tavoitteet ja suunta ovat yhteneväiset ja siksi yhteistyö on luonnollista. Tukea COSS odottaa yhteisen tekemisen rahoittamiseen.
      • KPMG Finland Oy
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Palveluekosysteemin jatkuva kehittäminen edellyttää sekä yksityisille ja kolmannen sektorin toimijoille selkeitä pelisääntöjä verkostoon/ekosysteemiin liittymisen tai siitä poistumisen osalta. Lisäksi käynnistyvien pilottien kokonaisuutta tulisi arvioida yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta, etenkin hyötyjen kohdentumisen osalta siten että jatkuva kehittäminen toteutuu helposti jo pilotin aikana. Myös parhaat käytännöt tulisi identifioida jo käynnissä olleista elämäntapapiloteista, jotta niitä voidaan hyödyntää jatkossakin. Näitä parhaita käytäntöjä voi olla esimerkiksi hallinnolliset toimintatavat, yhteiskehittämisen menetelmät, koulutuksen vaiheistus, tilannekuvien muodostamisen analyysit jne. AuroraAI:n kannalta olisi tärkeää muodostaa konkreettiset pilotit muutamien elämäntilanteiden ympärille ja pilotoida, mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta konseptin mukaisia palvelukokonaisuuksia saadaan rakennettua ja miten näihin elämäntapahtumiin liittyvä dynaaminen ekosysteemi saadaan toimimaan.
      • Cybercom
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Cybercom on erittäin kiinnostunut olemaan mukana palveluekosysteemissä. Cybercom näkee oman roolinsa ehkä parhaiten soveltuvan teknillisenä asiantuntijana ja konsulttina palveluiden rakentamisen ja ylläpidon aikana. Lisäksi Cybercom voi olla vahva katalysaattori, joka pystyy opastamaan erilaisia julkishallinnon sekä myöskin yksityisen puolen toimijoita liittymään palveluekosysteemin.
      • Tulli, Tietohallinto / Ulkomaankauppa- ja verotusosasto
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Tulli haluaa olla osa digitaalisten palveluiden ekosysteemiä strategiansa mukaisissa rooleissa liittyen turvallisuusympäristöön ja asiakaspalvelun edistämiseen. Palveluntoimittajana Tulli kehittää palveluitaan asiakastarpeet, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimukset sekä toiminnan tuloksellisuuden ja käytettävissä olevien resurssien näkökulmat huomioiden. Menestyksellinen kehittäminen edellyttää riittäviä resursseja, osaamisen kehittämistä ja mahdollistavaa sääntelyä.
      • Sitra, IHAN-projekti / Uudistumiskyky teema
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Sitra osallistuu mielellään kehittämistyöhön ja palveluekosysteemeihin ja tuo esiin IHAN-toimintamallin mahdollisuuksia. Yhteistyötä toivotaan mm. seuraavien asioiden suhteen: - Kokonaisarkkitehtuuri, jossa otetaan huomioon yksilön eri tasoiset (vahva (TUPAS/mobiilivarmenne) – heikko (käyttäjätunnus+salasana) identiteetit ja niiden takana olevien tietojoukkojen hallinta. Näiden tietojen käytön mahdollistaminen erilaisille palveluille (ml. AuroraAI) tapahtuu tietoja luvittamalla niin, että palveluntarjoaja saa käyttäjän antamalla luvalla hakea tiedot eri tietolähteistä. Eri toimialakohtaisia tietomalleja pitäisi pystyä yhdistelemään toimialarajat ylittäen. Kaikista tapahtumista tulisi kirjoittaa tieto muuttumattomaan lokiin. Jotta yksityisen puolen organisaatio lähtisi mukaan datapohjaisten palveluiden – kuten AuroraAI – tuottamiseen täytyy jokin –tai useampi - seuraavasta ehdoista täyttyä 1. Yritys tuottaa lisää liikevaihtoa 2. Yritys vähentää kustannuksiaan 3. Yritys on pakotettu tekemään näin lain tai muun säännöksen mukaan Tästä syystä palveluekosysteemissä pitää olla sisäänrakennettuna säännöstö, joka mahdollistaa kaikille osallistuville toimijoille mahdollisuuden tuottaa itselleen tai ekosysteemin muille jäsenille lisäarvoa. Lisäksi toivotaan yhteistyötä eettisten lähtökohtien ja periaatteiden työstämisessä, jotka liittyvät mm. palveluiden käyttöön tarvittavan datan keräämiseen, liikuttamiseen ja tallentamiseen. Nämä liittyvät keskeisesti luottamukseen ja läpinäkyvyyteen liittyviin kysymyksiin eli tietoturvaan, tietosuojaan, valvontaan, prosessin toimivuuteen, datan hyödyntämiseen ja tekoälyprosessien läpinäkyvyyteen.
      • KEHA-keskus
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • KEHA/ELY/TE- virastokokonaisuus on valmiina ja erittäin kiinnostunut olemaan mukana koko AuroraAI-hankkeessa ja kytkemään toimintansa osaksi palveluekosysteemejä. Erityisesti haluaisimme olla ankkuriorganisaatio työvoima- ja yrityspalveluihin liittyvien kokonaisuuksien osalta. Tässä kokonaisuudessa iso kehityskokonaisuus on mm. parhaillaan rakentuva Työmarkkinatori ekosysteemi. Teknistä tukea tarvitaan varmasti jonkin verran, mutta tärkein tukimuoto olisi sellainen, jolla pystyttäisiin johdosta rivityöntekijään tuomaan uudenlaista ajattelua kehittämisen tueksi AuroraAI - näkökulmasta. KEHA-keskus ehdottaa että em. asioihin voitaisiin käyttää merkittävästi panoksia toiminnan käynnistymisvaiheesta alkaen, jotta koko muutoksen pohja saataisiin kuntoon.
      • Valtori
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • AuroraAI-toimeenpanon onnistuminen edellyttää laajaa yhteistyötä eri organisaatioiden kesken. Näettekö, että organisaationne olisi kiinnostunut kytkemään toimintansa osaksi muodostettavia palveluekosysteemejä? Minkälaista tukea organisaationne silloin tarvitsisi? Valtori on kiinnostunut kansallisista yhteishankkeista, mutta katsoo, että ehdoton edellytys tietoa merkittävästi hyödyntävien ja louhivien palvelujen kehittämiselle on kansallisen datainfrastruktuurin kuntoon saattaminen ennen ko. hankkeiden käynnistämistä.
      • Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Pitkäranta Ann-Mari
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Tuomioistuinlaitoksessa on vireillä suuret asianhallintauudistukset (Aipa ja Haipa). Niiden työstämisen yhteydessä on pohdittu sekä tuomioistuinasioiden sähköistä käsittelyä tuomioistuimessa että asioiden vireilletuloportaalia. Tuomioistuimet ovat oma instituutionsa, eikä niitä rinnasteta viranomaisiin. Tuomioistuimet eivät - ainakaan toivottavasti - ole kenellekään päivittäispalveluja, joten ei sinänsä haittaa, vaikka niissä asiointi tapahtuisi eri tavalla kuin viranomaisissa, jos Aurorasta tulevaisuudessa tulisi valtavirtatyökalu asioida viranomaisissa. Asiasubstanssiltaan tuomioistuimissa käsiteltävät asiat eivät yleensä ole niin yksinkertaisia että ne ratkeaisivat algoritmien avulla vaan ne vaativat lainsäädännön tuntemista ja tapauskohtaista harkintaa. Mikäli Aurora edetessään muodostaisi vahvoine tunnistautumisineen alustan, jota kautta voisi kirjautua asioimaan myös tuomioistuimissa, niin tämä otettaisiin aikanaan erikseen harkintaan.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Maa- ja metsätalousministeriö ja sen hallinnonalan virastot ovat kiinnostuneita ja halukkaita kytkemään toimintaansa osaksi muodostettavia palveluekosysteemejä ja tarvittaessa toimimaan ankkuriorganisaatioinakin. Suunnitelman esimerkit liittyvät tässä vaiheessa elämäntapahtumiin, jotka eivät liity varsinaisesti MMM:n hallinnonalan lainsäädäntöön. MMM katsookin, että AuroraAI-prosessin tulisi mahdollistaa myös esimerkiksi maatalouden harjoittamiseen, metsätalouden harjoittamiseen, kiinteistöjen omistamiseen ja muihin maaseudun elinkeinoihin liittyvien digitaalisten palveluiden kehittämisen ja prosessien tukemisen. Liiketoimintatapahtumien rinnalle pitäisi nostaa myös termi hallintotapahtuma, koska monissa tapauksissa elämäntapahtuman hoitaminen edellyttää sekä hallintotapahtumia että liiketoimintatapahtumia. Nämä tulisi huomioida palveluekosysteemejä määriteltäessä. MMM esittää mm. seuraavia elämäntapahtumia ja liiketoimintapahtumia mahdollisiksi palveluekosysteemeiksi: • Maaseutuyrittäjän palvelut: tilan tai muun yrityksen osto, myynti, laajennus ja sukupolven vaihdos. Esimerkkinä sukupolven vaihdos on verrattain monimutkainen tapahtuma, johon liittyen kansalaisella on tarvetta viranomaisen ja yritysten palveluihin. • Virkistäytyminen: jo pelkästään MMM:n luonnonvaroihin liittyvän tiedon pohjalta olisi mahdollista suunnitella kansalaisen virkistyskäyttöön liittyvä teko-älykokeilu, jossa kansalaiselle voitaisiin räätälöidä hänen kiinnostuksiaan vastaavat virkistyspalvelut. • Kestävä metsän hoito ja käyttö: Liiketoimintatapahtuman keskiössä on maanomistaja, joka päättää esim. metsänhakkuusta. Päätöksenteon apuna hän voisi käyttää Aurora-verkon tarjoamia tietoja ja niitä hyödyntäviä päätös-tukisovelluksia. Liiketoimintatapahtumaan voitaisiin liittää myös eri viranomaisille tehtävien ilmoitusten ja hakemusten koostaminen automaattiseksi ketjuksi. • Myös kestävä ruokajärjestelmä/ruokaketju ja matkailu ovat kokonaisuuksia, joissa tekoälykokeiluja voitaisiin toteuttaa. Toimintasuunnitelmaluonnoksessa esitetyt elämäntapahtumat eivät sijoitu vain kaupunkeihin. Elämäntapahtumat tapahtuvat myös maaseudulla. Maaseudulla asuvan kansalaisen arki ja yhdenvertaisuus digitaalisten palvelujen saatavuudessa on huomioitava jatkosuunnittelussa ja toimeenpanossa. MMM:n hallinnonalan tarjoamat tietopalvelut ovat varmasti osa monia elämäntapahtumia ja liiketoimintapahtumia. Tarvitaan ohjeita datan jakamiselle ja rajapinnoille, niin että tietojen yhdisteleminen olisi myöhemmin mahdollista. Hyvin toimivat digitaaliset palvelut ja ekosysteemit edellyttävät hyvää digitaalista infrastruktuuria, luotettavia sekä hyvin yhteentoimivia taustaprosesseja ja -tietovarantoja. Infran ja taustapalveluiden kehittäminen edellyttää laaja-alaista kehittämistä ja yhteen-sovittamista. Tähän työhön tullaan tarvitsemaan tukea (vrt. Kapa-palveluiden käyttöönotto). Lisäksi tukea varmasti tarvitaan palveluekosysteemien synnyttämiseen, koska ne eivät välttämättä synny kattavasti vapaaehtoisena yhteistyönä.
      • Väylävirasto, Väylien tietopalvelut-osasto
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Väylävirasto on aktiivinen toimija liikenteen tietopalveluiden kehittämisessä. Olemme kiinnostunut keskustelemaan liittymäkohdista ja mahdollisista kehityslinjoista AuroraAI:n kanssa. Lausuntomateriaali ei nykyisellään tunnista minkäänlaisia kytköksiä liikenteeseen tai sen palveluihin. Myöskään sen valmistelussa ei kappaleen AuroraAI-verkosto perusteella ole ollut mukana liikenteen hallinnonalan toimijoita. Liikkuminen on kuitenkin eräs ihmisten elämän perustoiminnoista. Jokainen joutuu välttämättä elämässään käyttämään palveluita liikkumisen toteuttamiseksi ja mahdollistamiseksi. Näitä ovat esim. ajoneuvon hankinta, rekisteröintiin ja vakuuttamiseen liittyvät tehtävät, pysäköinti ja muu ajoneuvon säilytys, tukien ja verotuksen hallinta, sakkojen ja rangaistusten käsittely, reititys ja palveluiden saavutettavuus, väylien kunnon ja kelin selvittäminen ja palautteen antaminen väylän pitäjälle. Lisäksi liikenteen palvelujen kehittyessä erilaiset MAAS-palvelut sekä liikkumistarpeiden räätälöinti edullisuuden, sujuvuuden tai esim. esteettömyyden mukaan tulevat kasvamaan. Suuri osa näistä mainituista liikenteen palveluista on Traficomin vastuulla. Väylävirasto vastaa osaltaan väyläverkkoon, sen kuntoon ja liikennöitävyyteen liittyvistä palveluista. Pidämme tärkeänä, että AuroraAI huomioisi myös liikenteen ja liikkumisen osana ihmiskeskeisyyttä.
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
        Päivitetty:
        10.4.2019
        • Yhteistyön sisäistämisen olisi hyvä perustua julkisen hallinnon yhteiseen kokonaisarkkitehtuuriin, jolloin myös kehittämisen ohjaus ja suunta olisi paremmin hahmoteltavissa. Asiakaslähtöisyys edellyttää organisaatiorajat ylittävän toiminnan kehittämistä. Asiakkaan ei välttämättä tarvitse tietää, mikä julkinen organisaatio hänen palvelunsa tuottaa->pääasia on, että asiakkaan palvelutarve tulee tyydytettyä mahdollisimman jouhevasta ja asiakkaan aikaa haaskaamatta.
      • Oikeusrekisterikeskus, Lehtisalo Mikko
        Päivitetty:
        9.4.2019
        • Oikeusrekisterikeskus on kiinnostunut osallistumaan AuroraAI:n toimintaan sekä itse tuottamiensa palvelujen osalta, että oikeushallinnon tietojärjestelmien kehityksestä vastaavan viraston roolissa. Tarvitsisimme osallistumisen tueksi vähintään rahoitusta, jolla voimme hankkia tarvittavat asiantuntijat. Esimerkiksi hankkeen jatkokauden ajaksi saattaisi kannattaa hankkia oikeushallintoa varten kokenut arkkitehti koordinoimaan kehitystyötä ja hakemaan kehittämiskohteita.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Tuomi-Nikula Antti
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • THL on tärkeä terveystietojen hallitsija ja terveysalan tietovarantojen ja palveluiden kehittäjä. Siksi THL on erittäin kiinnostunut olemaan mukana palveluekosysteemien kehittämisessä. Eräs merkittävä kehityskohde on Kanta-tietojärjestelmän hyödyntäminen toisiokäyttöön ja erilaisten terveysneuvontapalvelujen tuottaminen ihmisille perustuen joko anonyymiin tutkimusaineistoon, tai jopa henkilökohtainen terveysneuvonta perustuen suostumukseen ja omadataan. Tällaisen palvelun kehittäminen vaatisi yhteistyötä THL:n, kliinikoiden, epidemiologien, sovelluskehittäjien, palvelumuotoilijoiden ja potilasjärjestöjen kesken.
      • Säteilyturvakeskus, Kettunen Mikko
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • Yleisesti ottaen organisaatioille voisi nimetä Aurora-yhdyshenkilöt (ainakin alkuvaiheessa), joiden kanssa dialogia käytäisiin. Aurora-yhdyshenkilöillä olisi sitten taustallaan tarvittavat tiimit (esim. muutoksentuki).
      • Valtioneuvoston kanslia, Strategiaosasto
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • Pitkäaikaiset investoinnit ja riittävien osaavien resurssien turvaaminen julkisella sektorilla on ohjelman eteenpäin viemisen ja onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Kokemuksen ja oppien kerryttäminen vie aikaa ja ekosysteemin luominen visiointia, päättäväisyyttä mutta myös rahoitusta, joka tulee turvata. Tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvien järjestelmien kehittämisen ja käytön tulee olla läpinäkyvää ja siinä on varmistettava yksittäisten ihmisten tietosuojan ja yksityisyyden suojan säilyminen. Avoimuusvaatimuksen tarkoitus on suojella ihmisiä syrjiviltä ja puolueellisilta päätöksiltä. Mitä tärkeämpi ja vaikuttavampi tehtävä, sitä suurempi on tarve läpinäkyvyydelle. Ihmisille on tärkeää ymmärtää, miksi tietty päätös tehtiin ja onko sen tehnyt ihminen tai kone. Kun nämä asiat ovat kunnossa, saadaan myös yleinen tuki ohjelman toteuttamiselle. Mahdollisuudet olla kilpailukykyinen maa uusien teknologioiden eturintamassa ovat suuret, jos tämä tiedostetaan riittävästi eri organisaatioissa. Panostamalla riittävään osaamiseen ja rahoitukseen voidaan visioista päästä käytäntöön.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Tuuliainen Mika
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • Elinkeinoelämän keskusliitto on mielellään mukana AuroraAI:n mahdollisessa jatkokehitystyössä erityisesti liiketoimintatapahtumien tunnistamisessa ja kehittämisessä. Edustamme laajasti elinkeinoelämää eri toimialoilta ja kaiken kokoisista yrityksistä, joten olemme luonnollinen sparrauskumppani.
      • Ruokavirasto, Ruokaviraston Laboratorio- ja Tutkimusyksikkö, Talja Sauli
        Päivitetty:
        5.4.2019
        • Tieteen tietotekniikkakeskus CSC:llä on Ruokaviraston käsityksen mukaan meneillään yhteishanke Kansalliskirjaston ja Kansallisarkiston kanssa, missä koneoppimista hyödynnetään metatiedon, linkkien ja digitaalisten hakemistojen hyödyntämisessä. Hanketta kutsutaan älykkään annotaatioputken luomiseksi. Myös Ruokavirastossa pilotoidaan tekoälypohjaista iris.ai -tiedonhakumenetelmää, jota käytetään kirjallisuuskatsausten tekemisen nopeuttamiseksi. Käytännössä pilotoinnissa tieteellisiin kirjastoihin luodaan rajapinta, jonka jälkeen iris.ai toimii 'big-data' tyylisenä tiedonlouhinnan välineenä, karsien niiden tieteellisten julkaisujen määrää, joiden pohjalta tutkimuksen käytännön tietopohja luodaan.
      • Teknologiateollisuus ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        2.4.2019
        • Suomen Yrittäjät on mielellään mukana AuroraAI:n mahdollisessa jatkokehitystyössä. Edustamme ja palvelemme 115 000 pientä ja keskisuurta jäsenyritystä ympäri maan ja kaikilta toimialoilta. Jäsenistämme yli puolet on yksinyrittäjiä. Pystymme näin auttamaan AuroraAI:n suunnittelijoita tunnistamaan yrittäjien ja yritysten keskeisimpiä liiketoimintatapahtumia ja niihin liittyviä palvelutarpeita. Lisäksi voimme osallistua liiketoimintatapahtumien ympärille rakentuvien ekosysteemien kehittämisen seurantaan ja ohjaukseen. Tuotamme myös itse yrittäjiä hyödyttäviä palveluita, kuten lakineuvontaa, verkostoitumistapahtumia ja koulutuksia. Olisi mielenkiintoista selvittää, miten ne voisivat kytkeytyä AuroraAI:ssä tunnistettujen liiketoimintapahtumien palveluekosysteemeihin.
      • Mikkelin kaupunki, Konserni- ja elinvoimapalvelut, Hänninen Heli
        Päivitetty:
        28.3.2019
        • Etelä-Savossa on käyty alustavaa keskustelua siitä, kuinka tekoälyn avulla voitaisiin lisätä järjestötoimijoiden ja yksityisen sektorin palvelujen löydettävyyttä tueksi julkisen hallinnon palvelutarjoomalle. Perinteinen verkkosivustoihin perustuva tiedonjakotapa on kasvanut siinä määrin, että asiakas/asiantuntija ei enää löydä oleellisia palveluja asiansa edistämiseen. AuroraAI –konseptin mukaiset palveluekosysteemit ovat välttämättömyys ihmiskeskeiselle ja ennakointikykyiselle yhteiskunnalle. Maakunnan laajuinen kehittämishanke vaatii käynnistyäkseen ankkuriorganisaation. Tähän rooliin sitoutuminen puolestaan edellyttää projektiresurssia (kokeilemisen edellytykset) sekä kehittämisen selkärankaa. Aihepiiri on vielä varsin vieras ja tästä syystä tarvitsisimme tekoälyyn liittyvää koulutusta esimiehille ja kehittäjille (puhutaan samaa kieltä, sitouttaminen). Sama joukko tarvitsisi tukea yhteisjohtamismallin kehittämiseen ja asiakasvaikuttavuuden seurannan aloittamiseen. Johtaminen jaetun tilannekuvan avulla on tulevaisuudessa väistämätöntä. Toimijoilla on hallinnassa varsinainen palvelutuotanto, mutta ei osaamista sen viemiseksi tekoälyn mahdollistaville palvelumarkkinoille. Tarvitsisimme tukea myös tekniseen toteutukseen. Uudentyyppisen palvelumarkkinan rakentaminen vaatii tietosuojaan paneutumista sekä digitaaliseen asiointiin liittyvien lainalaisuuksien huomioimista. Myös tähän toivoisimme kansallista ohjausta.
      • Wunder Finland Oy, Digitaalisen liiketoiminnan konsultti, Ojala Patric
        Päivitetty:
        27.3.2019
        • Wunder Finland Oy olisi kiinnostunut osallistumaan AuroraAI:n kehitykseen, sekä auttamaan organisaatioita ja yrityksiä hyödyntämään AuroraAI:n etuja.
      • Vaasan kaupunki, ICT-johtaja, tietohallinto, Lehtonen Teemu
        Päivitetty:
        27.3.2019
        • Näen, että nimenomaan valtion sekä kuntien tulee muodostaa ydin koko AuroraAI:n toiminnassa, joten kuntaorganisaationa meidän tulee olla keskeisesti mukana heti alusta asti. Valtion tulee heti alkuvaiheessa panostaa paljon keskeisten tietokantojen laajentamiseen mahdollisimman kattavaksi ja tämän jälkeen mahdollistaa tiedon liikkuminen niistä AuroraAI:n käyttöön. Näin kunnat voivat toimittaa tietojaan suoraan jo olemassa olevienkin kanavien kautta. Palveluekosysteemiä luodessa kaikkia toimijoita tulisi tukea nimenomaan siinä, että he eivät vain tarjoa niin sanottuja vanhoja palveluja, vaan palveluja alettaisiin synnyttämään tarvelähtöisesti. Tämä vaatii edelläkävijöitä, joiden kautta kuntia voidaan tukea suoraan kohti uusia tapoja tuottaa/tarjota palveluja.
      • Klikkaa ja lisää otsikko avoimelle kysymykselle
      • Liikenteen turvallisuusvirasto
        Päivitetty:
        15.4.2019
        • Yhteistyö kansainvälisesti ja aktiivinen vuoropuhelu yli politiikkasektorirajojen toisi lisäarvoa ja edesauttaisi uusien ratkaisujen ja vaihtoehtojen löytämistä. Esimerkiksi liikenne- ja viestintä-alalla kehitetään Eurooppa-tasolla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tienkäyttäjille keskustelevien ajoneuvojen palveluja, jotka hyödyntävät dynaamisia verkottuneita tiedonvaihtoalustoja. Niiden avulla voidaan tarjota palveluja, jotka mahdollistavat loppukäyttäjille turvallisempaa liikennettä ja maiden rajat ylittäviä, yhteen toimivia palveluja sekä yrityksille mahdollisuuden päästä koneoppimisen (tekoälyn) kasvualustoille ja tehdä yhä laadukkaampia palveluita. Omadatan hyödyntämistä tutkitaan myös näissä kokeiluissa ja Traficom toivookin yleisellä tasolla avoimen vuoropuhelun lisäämistä eri sektoreiden ja toimijoiden kesken. Dataekosysteemien potentiaali kasvun ja yhteiskunnan toimivuuden mahdollistajana on suuri.
      • Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Klemettinen Mika
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Jos AuroraAI:ta halutaan lähtetä yhteisesti viemään eteenpäin, pitää varmistaa hankkeen pohjaksi vahva yhteinen tahtotila ja riittävät resurssit, koska kyseessä on mittava ajatus- ja toimintatapojen muutos, joka vaatii sekä pitkäjänteistä että perinteiset sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
      • Suomen ympäristökeskus, Jukka Santala, johtaja, SYKE tietokeskus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • On hienoa, että myös julkinen sektori kokeilee ja ottaa rohkeasti käyttöön uusia teknologioita riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta teknologisesta kehityksestä voidaan hyötyä mahdollisimman paljon sen elinkaaren aikana. Kokeilemalla jotain uutta yhdellä osa-alueella, voidaan samaa konseptia ja teknologiaratkaisuja soveltaen hyödyntää toisilla osa-alueilla. Yhdessä on enemmän – sektorirajat ylittävä yhteistyö on kannatettavaa. Aurora AI on innostava konsepti ja seuraa nykyhetken tarpeita ja teknologisia mahdollisuuksia. Koseptin soveltaminen esimerkiksi ympäristötoimialalle olisi kiinnostavaan. Ihmisten tietojen käyttöön ja ihmisten luokitteluun liittyvät eettiset kysymykset on esityksessä tuotu esiin, näitä tuklisi kuitenkin avata vielä esimerkein. Pohdittavaksi, voisiko mainitun monialaisen AI-eettisen asiantuntijaryhmän rinnalle harkita myös kansalaisia osallistavaa mekanismia tuomaan esiin tietojen käyttöön ja hallintaan liittyviä eettisiä kysymyksistä. Konsepti tuo mieleen 90-luvun lopulla paljon esillä olleen massaräätälöinti –konseptin, mitä kehitettiin teollisuuteen tuotteiden myöhäisen asiakasräätälöinnin kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Nimensä mukaisesti konseptissa tuotettiin massatuotannossa asiakaskohtaisia tuotevariantteja, missä asiakaskotainen varioitavuus toteutettiin tuotesuunnittelun avulla tuotantoprosessissa mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa. Tässäkin konseptissa massaräätälöidään palveluja, jotka varioidaan asiakkaan tarpeiden mukaisiksi mahdollisimman kustannustehokkaasti ja laadukaasti. Palvelukokonaisuudet tulee suunnitella/määritellä niin, että massaräätälöinti on mahdollista. Tekoälyllä sujuvoitettavia tilanteita, joita voisi selvittää case-tutkimuksina, voisivat olla esimerkiksi seuraavat: - Kansalainen, yhteisö tai organisaatio haluaa kehittää jonkin alueen palvelutarjontaa. Tekoäly tuo aihetta koskevaa dataa ja tietoa mm. alueen toimijoista, joiden kanssa tehdä yhteistyötä (mm. epämuodollisten toimijoiden rekisteri, jollaisen mahdollistamista OM on pohtimassa työssään yhteisömuotoisen kansalaistoiminnan säätelyn kehittämiseksi), ja välineitä käydä edistämään asiaa (kuten paikalliset someryhmät, yhteiskirjoittamisalusta, kokoontumistilojen varauspalvelu, joukkorahoitusalusta). - Kansalainen, yhteisö tai organisaatio haluaa tehdä vaihtoehtoisen budjetin kunnan palvelutarjonnalle. Tekoäly auttaa datan kokoamisessa, vaikutusten arvioinnissa ja sopivien tapojen löytämisessä keskustelun käymiseen. - Kansalainen muuttaa uudelle alueelle. Tekoäly tuo tietoa alueen palveluista, toimijoista, verkostoista ja toiminnasta, johon mennä mukaan toimimaan alueen hyväksi. Tekoäly voi auttaa kansalaista esim. perustamaan alueelle lähiruokaverkoston tai löytämään kanavan, jonka kautta tarjota vertaistukea. Lausuntoa ovat SYKEssä kommentoineet ja valmistelleet: Jukka Santala Laura Uusitalo Jari Silander Saku Anttila Maija Faehnle Taru Peltonen
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Teknologiateollisuus pitää tärkeänä kehittää rakenteita ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat tiedon tehokkaan hyödyntämisen ja julkisten palvelujen kehittämisen ihmiskeskeisesti. AuroraAI-ohjelman pitkäjänteinen kehittäminen on kannatettavaa; tiedon hyödyntämiseen perustuville ratkaisuille on suuri tarve, jolloin kaikkien eduskuntaryhmien tulisi sitoutua niiden jatkuvaan kehittämiseen.
      • Ympäristöministeriö
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Miten vältetään päällekkäinen kehittäminen?
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Tekoälyyn perustuva palvelujen kohdentaminen ja tekoälyn muu hyödyntäminen julkisen hallinnon, liike-elämän ja kolmannen sektorin palvelujen toteuttamisessa on käsitykseni mukaan väistämätön kehityssuunta. Pidän tärkeänä, että kehitykseen varaudutaan, ja kansallinen malli jolla mahdollistetaan tehokas ja käyttäjiä auttava palveluiden kohdentaminen on kannatettava tavoite. Kun AuroraAI toimeenpano-ohjelmassa on tässä vaiheessa kyse monitoimijaverkoston perusrakenteen kehittämisestä, en tässä lausunnossa ota kantaa ongelmiin jotka liittyvät tekoälyn käyttöön julkista valtaa käytettäessä. Tekoälyyn perustuva palvelujen kohdentaminen ja tarjoaminen liittyy kuitenkin kiinteästi palvelun toteuttamiseen ja julkisen vallan käytön asettamat vaatimukset on otettava huomioon myös ratkaisussa jolla palveluita valikoituu tarjottavaksi. AuroraAI verkostoa kehitettäessä on huolehdittava siitä, että palvelun käyttäjä kykenee vaikeuksitta erottamaan, milloin palvelua tarjoaa ja käyttäjän henkilötietoja käsittelee viranomainen ja milloin kyseessä on jokin muu toimija. On huolehdittava siitä, että palvelun käyttäjälle ei synny käsitystä, että viranomainen on suositellut käyttäjälle sellaista muun osapuolen palvelua jonka tuottamisesta viranomainen ei vastaa ja jonka sisältö ei ole viranomaisen valvonnassa. Aineistossa kerrottu esimerkki kokeilukäyttäjien hämmennyksestä, kun ”Kiinni työelämässä osaamisen kehittämisen avulla” kokeilussa palvelu pyysi lupaa käyttäjän datan käyttöön käyttäjälle tuntemattomalle yritykselle osoittaa, että jatkokehityksessä tulee kiinnittää erityistä huomiota tiedon anonymisointiin ja henkilötietojen käytön minimointiin. Silloin kun viranomainen tarjoaa palveluita AuroraAi ympäristössä, palvelu tulee toteuttaa niin, ettei tunnistettavia henkilötietoja tarvitse luovuttaa kolmansille osapuolille. Jos henkilötietojen käyttöön on annettava lupa, on toimeenpanosuunnitelmassa todetulla tavalla huolehdittava siitä, että palvelun käyttäjä selvästi ymmärtää mitä tietoja lupa koskee ja mihin tietoja käytetään. AuroraAIn tekoälyratkaisuilla on mitä ilmeisimmin tulevaisuudessa tarkoitus toteuttaa palvelu-portaalit, joilla julkisen hallinnon palveluihin digitaalisesti hakeudutaan. Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että julkinen hallinto toteuttaa itse sellaisen tekoälyratkaisun, jonka toimintalogiikasta vastaa ja jonka rekisterinpitäjänä toimii viranomainen. Hallinnon palveluihin tulee päästä ilman, että henkilötietojen käsittelyyn on annettava lupa julkisen hallinnon ulkopuolisille toimijoille. Tekoälyn toiminnan tulee olla niin läpinäkyvää ja ymmärrettävää, että toteuttaja ja käyttäjä voivat arvioida tekoälyn toiminnan asianmukaisuutta. Virheiden tapahtuessa vastuu niistä tulee voida kohdentaa ja toteuttaa. On selvää, että lainsäädännön asettamat vaatimukset on toteutettava, kun tekoäly tai tekoälyt arvioivat palvelun käyttäjän tarpeita ja tarjoavat eri toimittajien palveluita. On huolehdittava siitä, että AuroraAin toiminta itsessään täyttää yleisen tietosuoja-asetuksen, sitä täydentävän tietosuojalain ja muun kansallisen lainsäädännön vaatimukset. Kansallista tekoälyohjelmaa tulee kehittää niin, että palvelu rakenteellisesti täyttää tietosuoja- ja muun lainsäädännön vaatimukset sen sijaan, että pyritään muuttamaan lainsäädäntöä henkilötietojen käsittelyoikeuksien laajentamiseksi. Erityinen ongelma muodostunee henkilötiedon käyttötarkoitussidonnaisuuden vaatimuksesta. Katson, että tekoälyohjelman kehittämisessä ja toimeenpanossa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että arkkitehtuuriratkaisu ja eettiset säännöt lähtökohtaisesti toteuttavat tietosuojalle lainsäädännön tasolla asetetut vaatimukset. Kun AuroraAI verkoston on tarkoitus toimia alustana erilaisille viranomaisille ja yksityisen sektorin toimijoille toteutuksessa on huolehdittava siitä, että viranomaisen tarjoamat palvelut voi selkeästi erottaa esimerkiksi kaupallisista palveluista. Samoin katson, että perustuslain 21 §:ssä säädetyn ja tarkemmin hallintolaissa säädetyn hyvän hallinnon eri vaatimusten kattavaan toteuttamiseen sekä yleensä perus- ja ihmisoikeuksien oletusarvoisen ja sisäänrakennetun toteuttamisen viemiseen sisälle tekoälyohjelmassa tehtäviä ratkaisuja on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kiinnitän huomiota, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on useissa lausunnoissaan todennut tekoälyn laajaan hyödyntämiseen julkisessa hallinnossa liittyvän oikeusministeriön valmisteluvastuulla olevassa yleislainsäädännössä säädettäviä kysymyksiä ja edellyttänyt valtioneuvoston selvittävän sääntelytarpeet (PeVL 62/2018 vp). Tätä selvitystyötä on AuroraAI:n tekoälyratkaisujen ja niille perustuvien palveluiden kehittämisessä erityisesti seurattava ja otettava se oikeudellisina reunaehtoina myös huomioon. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 62/2018 vp ja tähän viitaten lausunnoissaan PeVL 78/2018 vp, PeVL 70/2018 kiinnittänyt huomiota siihen, että automaattisen päätöksenteon sääntely on henkilötietojen suojan lisäksi merkityksellistä yleisesti hallinnon lain-alaisuuden sekä virkavastuun ja näihin liittyvän niin sanotun virkamieshallintoperiaatteen samoin kuin hyvän hallinnon periaatteiden ja oikeusturvan ja julkisuusperiaatteen toteutumisen kannalta. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 49/2017 vp hallituksen esityksestä tulotietojärjestelmästä käsitellyt pitkälti automatisoidun hallinnon ja hallinnon tietojenvaihdon kysymyksiä henkilötietojen suojan lisäksi useista oikeusturvaa ja hyvän hallinnon takeiden toteutumista ja turvaamista koskevista näkökulmista. Käytännössä kyse on siitä, että perus- ja ihmisoikeudet sekä hyvän hallinnon vaatimukset kokonaisuutena on jo ennakollisesti otettava huomioon automaattisia järjestelmiä suunniteltaessa ja ohjelmoitaessa sekä teknisesti päivitettäessä samoin kuin koulutettaessa algoritmejä opetusdatan avulla. Kehittämistyössä on yhtenä riskien ryhmänä arvioitava hyvän hallinnon riskit ja haettava näiden riskien riittävät hallintatoimet. Hyvän hallinnon vaatimusten sekä perus- ja ihmisoikeuksien riittämätön huomiointi järjestelmien kehittämisessä voi synnyttää vaikeita oikeudellisia ongelmia esimerkiksi virheellisten ratkaisujen havaitsemisen ja niistä aiheutuvan vastuun kannalta. Julki-sen hallinnon asiakkaille saattaa olla hyvin vaikeaa kontrolloida asiansa käsittelyn oikeellisuutta, jollei jo käsittelyn automatisoinnin suunnittelu- ja toteuttamisvaiheessa tähän mahdollisuuteen kiinnitetä riittävästi huomiota. Omat erityiset ongelmat voivat liittyä myös siihen, onko järjestelmien tieto- ja muusta turvallisuudesta riittävästi huolehdittu. Tärkeää on myös huolehtia siitä, ettei automaattinen hallinto tosiasiallisesti kavenna kaikille kuuluvaa oikeutta voida olla osallinen hallinnon palveluista. Erityisenä huomiona totean, että palvelun saavutettavuuteen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota niin eettisiä sääntöjä kehitettäessä kuin myös koko hankkeen toteutuksessa. Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta on annettu esiselvityshankkeen etiikka-työkokonaisuuden suositusten valmistumisen jälkeen ja lain samoin kuin jo perustuslain turvaaman yhdenvertaisuuden asettamat vaatimukset saavutettavuudelle tulee ottaa huomioon AuroraAI hankkeen jatkokehityksessä.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, STM/OHO/Diti, Virtanen Teemupekka
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Sosiaal- ja terveysministeriöllä ei ole kommentteja tähän kohtaan.
      • CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy (CSC) kiittää mahdollisuudesta lausua kansallisen tekoälyohjelma AuroraAI:n kehittämis- ja toimintasuunnitelmasta vuosille 2019-2023. CSC on suomalainen ICT-osaamiskeskus, joka ylläpitää opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta korkeakoulujen valtakunnallista keskitettyä tietotekniikkainfrastruktuuria ja tarjoaa sen avulla kansallisia tietotekniikkapalveluita tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon tarpeisiin. CSC kiittää raportin laatijoita ja työryhmää laajapohjaisesta valmistelusta, jota on tehty PPPP-mallilla ja sektorirajat ylittäneellä yhteistyöllä. Hallinnon siilojen purkaminen on ansiokasta, samoin etenkin se, että asioita tarkastellaan kansalaisen, eli palvelujen käyttäjän ja rahoittajan, näkökulmasta kokonaisuutena. Lausuntomateriaalista henkii vahvasti pyrkimys digitalisaation ja hyvän hallinnon toteuttamiseen, sekä yhden luukun periaatteeseen pyrkiminen. CSC toivoo hyvän hallinnon ja avoimuuden periaatteita noudatettavan myös AuroraAI:n jatkovalmistelussa ja toteuttamisessa. Tekoälyn yhteydessä tulee muistaa, että toimiva tekoäly vaatii toimiakseen laadukasta dataa. Laajojenkin data-aineistojen ongelmana on usein, että ne ovat syystä tai toisesta johonkin suuntaan biasoituneita tai ne sisältävät sisällöllisiä taustarajoitteita, jotka on huomioitava. Esimerkiksi suomalainen terveysdata kuvaa erittäin hyvin suomalaiseen geeniperimään liittyviä asioita, mutta huonosti tai ei lainkaan muualta muuttaneille tyypillisiä asioita. Tähän kuuluvat esimerkiksi niin sanotut suomalaiset kansantaudit ja etenkin suomalaiseen tautiperintöön laskettavat muutamat kymmenet sairaudet. Suomen tekoälyohjelman kokonaisuudessaan tulisi tarttua datan biasongelmaan ja tarjota ratkaisuja sen tunnistamiseen ja torjumiseen. CSC haluaa pitää esillä myös datan ja tekoälyn käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja haasteita. Tekoälyllä ei ole moraalia tai etiikkaa, vaan se toimii ihmisen koodaamana ja ihmisen asettamien rajojen puitteissa. Näin ollen tekoälyn käytössä vastuu on aina ihmisellä. Vastuukysymykset ja ihmisen rooli on aina määriteltävä tekoälyä käytettäessä. Tämä on erityisen tärkeää, kun tekoälyä käytetään julkisen hallinnon palvelutuotannossa ja varsinkin erilaisten kansalaista koskevien päätösten teossa. Kansalaisen oikeutta häntä koskeviin tietoihin ja opt out -mahdollisuuteen tulee vahvistaa omadataperiaatteen mukaisesti myös AuroraAI-konseptissa. Julkisten palvelujen digitalisoituminen asettaa uudenlaisia haasteita hyvän hallinnon periaatteiden toteutumiselle. CSC:n näkemyksen mukaan koodin ja datan mahdollisimman suuri avoimuus päätöksenteossa, julkisessa hallinnossa ja sen palvelutuotannossa, ovat edellytyksenä laadukkaille ja luotettaville palveluille, jotka myös koetaan legitiimeinä. Kansalaisilla tulee olla oikeus tietää esimerkiksi, mihin häntä koskevaan dataan erilaiset päätökset perustuvat, ja millaisia algoritmeja päätöksiä tehdessä tai valmistellessa käytetään. Edelleen voidaan edellyttää, että suomalaisia koskevat julkiset datavarannot säilytetään ja niitä käsitellään Suomessa. Tämä on huomioitava erityisesti yhteistyössä kaupallisten palvelutarjoajien kanssa.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Jos hanketta viedään eteenpäin, sitä koskevan viestinnän ymmärrettävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Koska asia on uusi ja vaikeasti hahmotettava, ja kun kyse on viranomaisen palveluista, palveluiden luotettavuus ja niiden käyttämisen seurausten ennakoitavuus on ensiarvoisen tärkeää. Kansalaisen pitäisi ymmärtää, miten hänen tietonsa liikkuvat palveluverkostossa, ja miten hän voi hallita niitä. Raportissa todetaan, että kansalaisilla tulee olla riittävä digi- ja laiteosaaminen. Sama koskee tietysti jokaista virkamiestä. Osaamisen tuottamisen keinot jäävät avoimiksi. Auroran ytimessä on "tilannekuvan" käsite. Se kuulostaa vieraalta, kun puhutaan ihmisistä. Silloin kun tilannekuvalla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että julkisen sektorin operatiivisten tietojärjestelmien tuottamaa ajantasaista tietoa hyödynnetään nykyistä tehokkaammin esimerkiksi viranomaisten johtamisessa, on tätä helppo tukea. Yksittäisen tietojoukon keskinäisriippuvuuksien analyysista seuraava askel on se, että tällaisia tietoja yhdistetään henkilö- tai muulla tasolla useammasta tietolähteestä. Näin tehdään jo akateemisessa tutkimuksessa, ja kokeiluja on tehty myös kunnissa (esim. Espoo). Siitä, että erilaisia tietoja tarkastellaan ristiin yhdistämällä aineistoja (lainsäädännön niin salliessa), on todennäköisesti saavutettavissa merkittäviä hyötyjä. Tällöin voidaan havaita esimerkiksi erilaisten palveluiden käytön päällekkäisyyttä, ja erilaisten elämäntapahtumien ilmaantuvuuden yhteyksiä. Segmentoinnissa tehdäänkin juuri näin, ja pyritään tunnistamaan asiakkaiden "klustereita", jotka ovat havaittujen muuttujien osalta samankaltaisia. Tällaisten keskinäisriippuvuuksien tunnistaminen voi edesauttaa siilojen murtamista ja asiakaslähtöisempien toimintamallien kehittämistä. Data-analytiikka ja tekoälyn kehittyminen mahdollistavat näin ollen joka tapauksessa kasvavan ymmärryksen ihmisten tarpeista jo pelkästään tieteellisen tutkimuksen ja tilastojen tuottamisen keinoilla. Yhteiskunnan ennakointikykyä voitaneen kehittää paljonkin myös ilman yksilöiden profilointia. Tästä on kuitenkin pitkä matka siihen, että yksittäisiä ihmisiä koskevaa tietoa alettaisiin suoraan hyödyntää esimerkiksi palvelujen kohdentamisessa ja heitä koskevassa (automaattisessa) päätöksenteossa. Yhtenä ratkaisuna tietojen käyttötarkoitussidonnaisuuden ongelmaan tarjotaan Omadata-periaatteiden tai -toimintamallien käyttöönottoa ja regulatiivisia hiekkalaatikoita. Se, missä määrin tällaiset ratkaisut ovat juridisesti mahdollisia tai eettisesti kannatettavia, vaatisi laajamittaista jatkoselvitystä. Toinen iso kysymys on se, missä määrin "aikaisemman vaiheen" digitalisaatio ja tietovarantojen laatu ovat sillä tasolla, että koneoppimismallien käyttöön ylipäätään saataisiin helposti riittävän laadukasta aineistoa. Suunnitelmaluonnoksen mukaan palveluverkko sinänsä ei vaatisi toimiakseen kokonaisuutena yhtään palvelua, joka käsittelee henkilötietoja. Lisäksi palveluverkko on suunniteltu toteutettavan teknisesti siten, että siinä toimiva palveluntarjoaja ei toimiakseen lähtökohtaisesti tarvitse asiakkaan henkilötietoja eikä asiakkaan tarvitse tunnistautua chat-palveluun. Toisaalta anonymisoidulla tiedolla, kuten tilastotiedolla neuvonta, ei välttämättä olisi tehokasta ja asiakaslähtöistä tukea ja neuvontaa juuri kyseiseen elämäntilanteeseen, vaan olisi laadullisesti aivan erilaista kuin vaikkapa viranomaisten nykyisin puhelimitse antama neuvonta. Jotta ihminen saisi todellista lisäarvoa Aurora-verkostosta ja lukuisista palveluista, tarvittaisiin nimenomaan häneen yhdistettäviä tietoja neuvonnan paremmaksi kohdentamiseksi. Asiakaslähtöinen ja tehokas tuki sekä neuvonta edellyttäisivät useinkin yksilötason henkilötietoja. Oikeusministeriö katsoo, että toimintasuunnitelmaan liittyy useita oikeudellisesti avoimia kysymyksiä, eikä suunnitelma tarjoa riittävää informaatiota niiden arvoimiseksi. Arvioitavissa ei myöskään ole, millaisia mahdollisia lainsäädäntötoimia ohjelman toimeenpano tulisi edellyttämään.
      • Palkeet, Nikula Sami
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Suomenkielen kyvykkyys vuorovaikutteisuudessa ja ei-rakenteisen tiedon käsittelyssä pitäisi olla kehittämissuunnitelmassa mukana. Tietoturvallisuus ja tietosuoja tulee olla sisäänrakennettua ja ottaa huomioon jo kehittämisvaiheessa. Henkilötietojen käsittelystä on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa tämän hetkisen kuvauksen perusteella. Aurora-verkon kehittyminen tulevaisuudessa ja siihen liittyvän henkilötietojen käsittelyn monipuolistumista on niin ikään hankala hahmottaa konkreettisella tasolla. Tästä johtuen tulee kehittämistyössä huolehtia siitä, että henkilötietojen käsittelyn turvallisuus taataan siten, että verkostosta ei muodostu toimintaympäristöä jossa yksittäisen henkilön on mahdotonta hahmottaa missä ja kuka käsittelee häneen liittyviä henkilötietoja. Tässä tunnistamme haasteen, mitä moniulotteisemmaksi käsittely-ympäristö muodostuu, sitä pirstaleisemmaksi kokonaiskuvakin tyypillisesti menee. Vaikka Aurora-verkko itsessään ei käsittelisi tai keräisi henkilötietoja, verkon sisällä toimivat toimijat käsittelevät, tästä syystä käyttötarkoitussidonnisuudesta huolehtiminen jää yksitäisen toimijan määriteltäväksi, haasteena tälle määrittelylle luo muuttuva ja jalostuva tieto jolloin kerätty tieto mahdollistaa uudenlaisia mahdollisuuksia. Miten yksittäinen henkilö pystyy hahmottamaan miten hänen luovuttamansa tieto tai luovuttamisen rajoittaminen vaikuttaa hänelle mahdollisesti tulevaisuudessa tarjottaviin palveluihin tai miten varmistetaan se, että tämän hetken anonyymi tieto ei tulevaisuudessa ole yksilöitävissä. Näistä johtuen Aurora-verkon toimintaa ei voi lähtökohtaisesti kehittää siltä pohjalta, että henkilötietoja ei käsiteltäisi. Näemme, että Aurorassa tietosuojan ja tietoturvan toteutumiseen tulee panostaa erityisesti alkuvaiheesta lähtien.
      • Kansaneläkelaitos, Launis Katri-Leena
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Onko käyttäjällä/kansalaisella mahdollisuus vaikuttaa älyverkon toimijoihin? Valita niitä, keräten täten itselleen personoidun, subjektiivisen palveluekosysteemin, joka on yksilöllinen aina eri elämäntilanteen suhteen?
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Ailisto Heikki
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • 6. AuroraAI suunnitelma on hyvin ylätasolla, tarvitaan projektisuunnitelma ja tekninen suunnitelma Tämänhetkinen AuroraAI-suunnitelma on hyvin ylätasolla ja karkea. Sen pohjalta tulisi tehdä tarkempi projektisuunnitelma ja tekninen suunnitelma. 8. Kansainvälinen ulottuvuus Vertailu muissa maissa kehitteillä oleviin vastaaviin palveluihin ja niistä saatujen kokemusten ja toteutuneiden ratkaisujen hyödyntäminen tulisi huomioida suunnitelmassa paremmin. Vastaavasti vientimahdollisuudet ja palvelun skaalaaminen esimerkiksi Euroopan Union muihin maihin tai EU-tasolla kannattaa huomioida suunnitelmassa.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Maanmittauslaitoksella ei ole tähän kohtaan lausuttavaa.
      • Turun yliopisto, Tietojärjestelmätiede/Future Ethics tutkimusryhmä, Kimppa Kai
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Tekoälyyn liittyvien eettisten suuntaviivojen kehityksen tulee olla jatkuvaa, sillä myös eettinen ymmärryksemme kehittyy. Tekoälysovellusten kehityssuuntaa ei voida ennustaa, jolloin on tärkeää kyetä vastaamaan myös tulevien sovellusten tarpeisiin. Tästä johtuen tekoälysovelluksiin liittyvissä hankkeissa kuten AuroraAI:ssa tulee huomioida ja tuoda esiin uusin tietämys eettisistä haasteista ja kysymyksistä. Kuten toimeenpanosuunnitelmassakin korostetaan, tulee tekoälysovelluksia kehittää yhteistyössä hallinnon, yritysten, tutkijoiden ja kansalaisten kesken. Tästä syystä kansallisissa ryhmissä, kuten AuroraAI:n Muutoksen tuki tiimissä, jotka tutkivat ja kehittävät tekoälyä tulisikin olla jäsenenä IT-etiikan asiantuntija, asiantuntijoita joilla on koulutus erityisesti tältä alalta. Suomesta löytyy tällä hetkellä tähän rooliin sopivia tutkijoita esimerkiksi Vaasan, Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistoista; toki tutkijoiden painotukset eri yliopistoissa ovat erilaisia. Sopivan henkilön tai ryhmän valitseminen tulee tehdä projektin tavoitteita silmällä pitäen, kuitenkin aina huomioiden myös yleinen etu. Pelkkä eettinen koodi, niin tärkeä kuin onkin, ei riitä takaamaan eettistä kehittämistä, ellei sitä osata soveltaa oikein. Tähän soveltamiseen IT-etiikan tutkijat ja asiantuntijat voivat tuoda merkittävän osaamispanoksen. AuroraAI kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmassa on kattavasti käsitelty tietoturvaa ja datan yleistä käsittelyä – sekä kansalaisen itsensä että muiden timijoiden taholta – koskevat eettiset periaatteet, joten emme tässä lausunnossa keskity niihin, vaan tekoälysovellusten erityisesti esiin nostamiin eettisiin kysymyksiin. Erityisen ansiokasta on kiinnittää huomiota läpinäkyvyyden, vastuullisuuden ja luotettavuuden tarpeeseen – näitä korostamme myös tässä lausunnossa. Tekoälysovellusten kohdalla täytyy erityisesti pitää mielessä toiminnan läpinäkyvyys, kansalaisten oikeusturva, tekoälyn tuottaman datan pohjalta tehtyjen päätösten perusteltavuus ja oikeellisuus ja järjestelmien toiminnan seuraaminen mahdollisten vinoumien tai vääristymien estäminen järjestelmän toiminnassa. On tärkeää että tekoäly tekee oikeat päätökset oikeista syistä. Toimeenpanosuunnitelmassa korostetaan läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyyden toteuttaminen tuottaa kuitenkin kehittyneissä tekoälysovelluksissa välttämättä ongelmia. Jos kehittyneitä tekoälysovelluksia (neuroverkkopohjaiset, itseoppivat tai itseään muokkaavat) käytetään, tulee niiden raportoida uskottavalla tavalla toiminnastaan ja tehtyjen ratkaisujen perusteista. Jo normaalin mobiililaitteen tai toimistosovelluksen ohjelmisto on ohjelmistokoodin tasolla mahdoton kenenkään yhden ihmisen kunnolla ymmärtää, puhumattakaan kehittyneistä tekoälysovelluksista ja niiden toiminnasta. Tällöin ohjelmistoon tulee sisällyttää tarvittavat itseraportointiominaisuudet jotta sen toimintaa pystytään seuraamaan. On huomioitava – ja ilmoitettava – tekoälyn tyyppi, sen vahvuudet, heikkoudet ja rajoitukset, ja ennen kaikkea mihin tekoälyn käytöllä pyritään. Tekoälyksi kutsutun järjestelmän toimintaperiaatteet on avoimuuden lisäämiseksi – tai mahdollistamiseksi – ilmaistava selkeästi ja yksiselitteisesti. Näin toimimalla kansalaiset, tutkijat ja asiantuntijat pystyvät arvioimaan tekoälyn käytön mahdollisia seurauksia tapauskohtaisesti. Tekoälysovelluksiin, kuten muihinkaan ohjelmistoihin, ei myöskään tule luottaa sokeasti. Kaikki päätökset niiden tuottaman datan pohjalta on pystyttävä tarvittaessa perustelemaan toiminnan kohteille. Tietojärjestelmätieteessä korostetaan, että kaikki toiminnanohjausjärjestelmät (jollaisia AuroraAI:nkin voidaan katsoa olevan) ovat vain apuvälineitä, eikä niiden tulisi tehdä päätöksiä itsenäisesti ellei tähän ole erityisen perusteltua syytä, ja että niiden tuottajien ja käyttäjien tulee pitää tämä mielessä. Jos päätöksiä automatisoidaan, vain kansalaisen kannalta kaikki tehdyt pyynnöt myöntävät järjestelmät voivat toimia siinä määrin itsenäisesti, että niitä vain pistokokeen omaisesti ja tilastollisesti seurataan. Kaikki päätökset jotka ovat kansalaisten kannalta edes osittain negatiivisia tulee käyttää ihmisen tekemän perustellun arvioinnin kautta (ks. esim. vakuutusyhtiöiden käyttämät tekoälysovellukset). Etenkin oppivat tekoälysovellukset jotka perustuvat ohjattuun tai ohjaamattomaan koneoppimiseen voivat oppia myös väärin; ja usein tekevätkin niin. Tästä on yleisesti tunnettuja esimerkkejä kuten Amazonin työhakemusten käsittelyjärjestelmän virheet sen painottaessa naiseutta huonona ominaisuutena tai Microsoftin Tayn muuttuminen alle 24 tunnissa rasistiseksi ja misogyyniseksi Hitlerin Saksan ihannoijaksi. Lienee monia muita järjestelmiä, joiden toiminnasta emme tiedä, jotka ovat tehneet vastaavanlaisia virheitä, jotka on joko myöhemmin korjattu tai joiden käyttö on kaikessa hiljaisuudessa lopetettu. Tästä syystä on erityisen tärkeää seurata tekoälyjärjestelmien toiminnan kehittymistä ja siitä seuraavia muutoksia sen toiminnassa. Tekoälyjärjestelmien tuottamien tulosten käytössä ei saa tuudittautua uskoon niiden oikeellisuudesta, vaan sen suhteen tulee olla valppaana silloinkin, kun järjestelmä päällisin puolin näyttäisi toimivan moitteettomasti. Itseoppivat ja itsemuokkaavat tekoälyjärjestelmät eivät ole koskaan ”valmiita” samassa mielessä kuin perinteiset tietojärjestelmät. Yleisenä kommenttina tekoälystä tulee ottaa huomioon, kuten tiedonannossakin korostetaan, että tekoäly ei ole yksi sovellus, vaan vastaavalla tavalla monta erialaista sovellusryhmää kuin mikä tahansa tietotekniikan alan sovellusryhmä. Hakuagentti ja itseohjautuva auto, hoivarobotti ja itsenäisesti toimiva ase ja niitä ohjaavat algoritmit – vain muutaman esimerkin mainitakseni – ovat keskenään kovin erilaisia laitteita ja tekoälysovelluksia, ja kuitenkin kuuluvat sovelluksina käsitteen ”tekoäly” alle. Siksi on tärkeää, että projekteissa pyritään tarkkuuteen erilaisten käsitteiden käytössä. Vaikka tekoälysovellukset tarjoavat eittämättä monia positiivisia muutoksia yhteiskunnassa, on niiden vaikutusten suhteen syytä myös varovaisuuteen.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueet ja kasvupalvelut -osasto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • AuroraAI-esiselvityshanke on puolen vuoden aikana tuottanut todella merkittävän määrän tietoa siitä, millaisia muutoksia ihmiskeskeisyyteen ja elämäntapahtuma-ajatteluun pohjautuva toiminta tarkoittaa muun muassa palveluiden tuottamiselle ja johtamiselle. Julkishallinnon mittakaavassa panos-tuotos -suhdetta voidaan pitää aivan poikkeuksellisena. Moneen asiaan saatiin kaivattua lisävalaistusta, isoon joukkoon asioita vastauksia ei ole vielä olemassa. Erityistä huomiota jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tekoälyn eettisiin kysymyksiin. Maallamme on globaalisti poikkeuksellinen tilanne sen suhteen, että kansalaisilla on korkea luottamus viranomaisiin, joilla on heistä todella korkealaatuista dataa. Auroran tulevien vuosien toimeenpanon on oltava tämän luottamuksen arvoista. Digitalisaatio ja tekoäly ovat potentiaalisia apuvälineitä erityisesti sellaisten kansalaisten tapauksessa, jotka ovat itseselviytyviä ja omista asioistaan onnistuneesti huolehtivia ja joilla on vain tiedon ja asianhoidon tarve. Kokonaisvaltaisessa kehittämisessä pitää kuitenkin riittävästi huomioida myös ne, jotka eivät mahdu edelliseen määritelmään, ts. tarvitsevat tuekseen muita rakenteita. AuroraAI-esiselvityshanke sai toteutusaikanaan huomattavasti kiinnostusta Suomen rajojen ulkopuolelta. Kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmassa kansainvälinen ulottuvuus on kuitenkin hyvin vähän tarkastelussa. Tähän olisi syytä jatkovalmistelussa kiinnittää huomiota TEM kiittää omalta osaltaan AuroraAI-esiselvityshanketta hyvästä työstä ja osallistavasta työskentelymallista.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Oravainen Henrikki
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Kilpailunäkökulmasta KKV pitää tärkeänä, että toimeenpanosuunnitelmassa on edellytetty ankkuriorganisaation huolehtivan kokeiluajan alustaomistajuudesta ja teknologian avoimuusvaatimuksista, kilpailuneutraliteetin ylläpitämisestä ja lock-in -tilanteiden välttämisestä. Jälkimmäisistä on tärkeää huolehtia kokeiluajan jälkeenkin.
      • Lappeenrannan kaupunki, Konsernipalvelut, tietohallinto
        Päivitetty:
        12.4.2019
      • Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Aaltonen Jussi
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain (1325/2014) noudattamista siten kuin sanotussa laissa säädetään sekä yleisesti edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Esiselvityshankkeen kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmassa todetaan, että Aurorassa välttämättä noudatettavan laillisuus- ja sopimusperustan muodostavat mm. yhdenvertaisuuslaki ja laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. On hyvä, että syrjinnän kieltävät lait on nostettu suunnitelmassa esille. Valtuutettu kuitenkin toteaa, että itse hankkeen valmistelussa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa on vielä melko kevyesti pohdittuna ja konkretisoitunut syrjinnän kiellon vaikutus ja merkitys. On yleisesti tiedossa oleva seikka, että tekoälyn käytöllä on huomattavat riskit aiheuttaa syrjintää ja siksi syrjinnän kieltoon tulee hankkeen jatkossa kiinnittää riittävästi merkitystä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää ensiarvoisen tärkeänä, että Aurora-verkon kehitystyössä selvitetään kattavasti ja varhaisessa vaiheessa hankkeen yhdenvertaisuusvaikutukset. Osana verkon kehittämistyötä on varmistuttava, että järjestelmää ei voida hyödyntää yksilöä välittömästi tai välillisesti syrjiviin toimintatapoihin. Tämän vuoksi on olennaista, että verkossa hyödynnettävälle tiedolle määritellään laatukriteerit ja toiminnalle luodaan yleiset linjaukset, joissa otetaan huomioon tietosuojasääntelyn lisäksi yhdenvertaisuuslaista ja tasa-arvolaista johtuvat vaatimukset. Yhdenvertaisuuslain 5 § mukaisesti viranomaisten on yhdenvertaisuuden kannalta merkityksellisten hankkeiden valmistelussa arvioitava niiden yhdenvertaisuusvaikutukset. Kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmassa todetaan, että Auroran eettinen koodisto muodostaa kokonaisuuden periaatteita, jotka ohjaavat verkostoa Aurora AI:n palveluita kehittäessä. Valtuutettu pitää hyvänä, että eettiseen koodistoon on nostettu yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, mutta tällä hetkellä maininta on hyvin yleisellä ja määrittelemättömällä tasolla. Käsitteitä tulee hanketta kehitettäessä avata tarkemmin ja täsmentää niiden sisältöä, jotta toimijoille on yksiselitteistä, mitä näillä käytännössä tarkoitetaan. Valtuutettu huomioi myös, että etiikkasuosituksien listaus etiikkatyöryhmän työpajoissa ja työpaketeissa tunnistetuista kipukohdista ei sisällä olennaista kysymystä tietojen yhdistämisen aiheuttamasta välillisen syrjinnän riskistä sekä siitä, missä määrin käyttäjähenkilöille suunnatuissa palveluissa voi aiheutua syrjintää vaikka palvelussa ei suoranaisesti tehtäisikään käyttäjähenkilöä koskevia päätöksiä. Aurora-verkon tietosuojavaikutuksia koskevassa raportissa todetaan, että verkko mahdollistaa henkilötiedon keräämisen, mutta ei itse sitä tee. Aurora-verkko ei myöskään määrittele tiedon laatua. Samalla todetaan, että Aurora-verkon yksi mahdollinen toiminnallisuus on henkilön profilointi. Profiloinnissa anonyymit henkilötiedot profiloidaan eri kategorioihin siten, että luonnollinen henkilö voi kuulua kyseiseen kategoriaan. Viranomaistoiminnassa käytetyn tekoälyn keskeisenä vaatimuksena tulee perustuslain 22 §:n mukaisesti olla, että sen käyttö edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Lisäksi on varmistuttava, että myöskään yksityisen sektori ei voi hyödyntää alustaa tavoilla, joka johtaisi henkilöiden välittömään tai välilliseen syrjintään. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, ettei henkilöiden profilointikategorioita muodostettaessa hyödynnettäisi kiellettyjä syrjintäperusteita, ellei siihen ole syrjintälainsäädännössä tarkoitettuja hyväksyttäviä perusteita. Arvioinnissa on syytä kiinnittää huomiota myös perustuslain ja yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteluetteloiden avoimuuteen. Tällainen laissa tarkoitettu muu henkilöön liittyvä syy voi olla esimerkiksi asuinpaikka. Toimintamallien suunnittelussa on tärkeä ottaa huomioon, että syrjivään lopputulokseen voidaan päätyä myös yhdistämällä sinänsä neutraalien tietojen toisiinsa, ja näin muodostaa välillisesti kiellettyyn syrjintäperusteeseen viittaavan kategorian. Algoritmien yhdenvertaisuusvaikutuksia on testattava käytännössä ja seurantaa tulee jatkaa myös järjestelmän käyttöönoton jälkeen, jotta välilliset vaikutukset ihmisten tosiasialliseen yhdenvertaisuuden voitaisiin todeta. Yhdenvertaisuuslaissa kiellettyyn syrjintään syyllistyminen ei edellytetä toimijan tahallisuutta, vaan lainvastaiseen menettelyyn voi syyllistyä myös ilman syrjivää tarkoitusta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että kehitettävälle verkolle on osoitettava selkeä vastuuviranomainen, jolla on kokonaisvastuu järjestelmän lainmukaisuudesta myös silloin, kun se yhdistää eri toimijoiden tietoja toisiinsa. Yhdenvertaisuuslain soveltamisen kannalta ei ole olennaista, aiheutuuko yksilön eriarvoinen kohtelu toimijan algoritmin vai työntekijän toiminnan seurauksena. Järjestelmästä vastaava taho vastaa toimintansa lainmukaisuudesta riippumatta siitä, tuottaako sen ihminen vai algoritmi.
      • Valtiokonttori, Poikola Tomi
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • AuroraAI -ohjelman on otettu lähtökohdaksi merkittävä panostus elämäntapahtuma näkökulmaan Valtiokonttori huomauttaa, että elämäntapahtuman näkökulma vaatii vahvisti sitä, että niihin liittyvät ydintiedot pitää saada käytettäväksi ja niiden yhdistäminen mahdolliseksi. Tekoäly ei tee mitään, jos sillä ei ole laadukasta dataa pureskeltavaksi ja yhdisteltäväksi. Tämä vaatii vähintäänkin sektorikohtaisia ontologioita ja niiden yhdistämistä elämäntapahtumiin. Kehittämis- ja toimintasuunnitelmassa tulisi ottaa kantaa, miten AuroraAI:n tekoälyn hyödyntäminen tehdään mahdollisimman helpoksi eri osapuolille. Tähän liittyy esimerkiksi Valmiit sopimuspohjat Alustan käyttöönottomalli Liittymämalli Nämä ovat lähtökohta ja muodostavat alustan, joka mahdollistaisi julkisen hallinnon siirtymistä tekoälyaikaan AuroraAI:n ohjelman puitteissa ja vauhdittaisi tulevina vuosina sen hyödyntämistä.
      • Väestörekisterikeskus, Salovaara Timo
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • AuroraAI-kokonaisuus on monimuotoisuudessaan erittäin kunnianhimoinen ja vaativa. Se koostuu useista osatavoitteista ja -alueista, joista jokaiseen erikseen liittyy huomattavia haasteita. Osa-alueesta riippuen ne voivat olla teknologisia, juridisia, hallinnollisia, eettisiä ja/tai kulttuurisia. Suunnitelmadokumentin näkökulma ja esitystapa on vielä suhteellisen yleinen ja konseptinomainen, ja tarvittavan jatkosuunnittelun puitteissa on kiinnitettävä huomiota mm. konkreettisiin käyttötapaus- ja menettelyesimerkkeihin realistisen kokonaiskuvan saamiseksi. Esitettyyn suunnitelmadokumentaation on täten tässä vaiheessa vaikea tarkemmin lausua mm. teknologisen toteutuksen, yksilön yksityisyyden suojan todellisen toteutumisen, kaupallisten toimijoiden roolin ja kansalaisten yhdenvertaisuuden kysymyksistä. Suunnitelmassa on tuotu esille useita tavoitteita, jotka eivät ole keskenään yhteismitallisia. Osa tavoitteista on toteutettavissa riittävällä resursoinnilla teknologian implementointiin, mutta osa niistä on saavutettavissa vain syvälle käyvillä kulttuurin ja hallintorakenteen sekä lainsäädännön muutoksilla. Suunnitelmassa todetaankin, että kansallinen voimassa oleva lainsäädäntö asettaa merkittäviä esteitä palvelumallin toteutumiselle; esim. henkilörekisterien käyttötarkoitusperiaate on edelleen kategorinen reunaehto. Tämän lisäksi EU:n tietosuoja-asetus tuo omat kategoriset reunaehtonsa henkilötietojen käsittelyyn, mitä suunnitelmassa ei ole erikseen kommentoitu. Aurora-verkon juridisten reunaehtojen selvittäminen onkin yksi jatkotyön välttämättömistä tehtävistä. AuroraAI-konseptin puitteissa käytettyä käsitteistöä olisi hyvä vielä täsmentää, jotta kokonaisuuden piirteet ja osatoiminnallisuudet olisivat täsmällisemmin ja konkreettisemmin ymmärrettävissä. Esimerkiksi “älykkäiden palveluiden” verkosto oletettavasti viittaa tekoälysovelluksiin. Tekoäly itsessään on kuitenkin hyvin laaja ja epämääräisenäkin pidettävä kattokäsite, joka pitää sisällään monenlaisia, toisistaan merkittävällä tavalla poikkeavia tekniikoita ja sovelluksia. Tekoälyä käytetään jo nyt digitaalisten palveluiden tuotannossa, mutta tekoäly itsessään on harvoin pääroolissa näissä palveluissa. Ei ole välttämättä mielekästä yhdistää joukkoa palveluita verkostoksi, vain sillä perusteella, että niiden tuottamiseen käytetään tekoälyn johonkin alahaaraan määriteltävää teknologiaa. Toisaalta selvityksen mukaan digitaalisten palveluiden lisäksi myös “perinteisessä muodossa tarjottuja palveluita” voisi liittää Aurora verkostoon. Tätä sinänsä tarkoituksenmukaiselta ja kannatettavalta vaikuttavaa periaatetta tulisi tarkemmin avata, eli millaisia palveluita verkostoon ajatellaan liitettävän. Toinen esimerkki vielä epämääräiseksi jäävästä ja täsmennettävästä avainkäsitteestä ja -konseptista on Auroran autonominen päätöksenteko: tarkoitetaanko tällä sitä, että tekoäly tekee asiakkaan tapauksessa itsenäisesti viranomaispäätöksiä ja virkavastuun puitteissa tapahtuvaa palveluneuvontaa, vai viittaako käsite järjestelmän tasolla tapahtuviin päätösmenettelyihin kulloinkin käsiteltävästä substanssista riippumattomana asiana. Koneellinen autonominen päätöksenteko on kyllä lain nojalla mahdollista ihmisen suostumuksella, mutta oikeusturvan näkökulmasta päätöksen perusteiden pitää olla asiakkaalle ymmärrettäviä. VRK ehdottaakin, että mm. näitä käsitemäärittelyjä täsmennetään ja konkretisoidaan tulkinnanvaran vähentämiseksi. VRK esittää, että AuroraAI:n selvitys- ja suunnittelutyötä jatketaan sekä syvennetään ainakin käytettävissä olevien ja tarvittavien tietovarantojen sekä esitettyjen teknologioiden toimivuuden suhteen mm. selventämällä bottiverkon rajapintamäärityksiä. Samalla tulisi selvittää, olisiko pragmaattista keskittyä ainakin toistaiseksi julkisen sektorin palvelutarjonnan kehittämiseen bottiverkon avulla, koska yksityisen sektorin tullessa mukaan joudutaan paljon kompleksisempaan tilanteeseen, jossa lainsäädäntö, perustuslaista lähtien, tulee ottaa täysipainoisesti huomioon; viranomaistehtäviä ei saa vahingossa ”valua” yksityisille toimijoille, joilla ei ole siihen laillista oikeutta. Lisäksi olisi hyvä selvittää, millainen vaikutus AuroraAI:lla on nykyisiin palvelu- ja tietokanaviin: verkkosivut, puhelin, palvelupisteet. Koska sen ilmaistu tarkoitus on muuttaa koko palvelutuotannon paradigma, tulee tällä olemaan laajakantaisia vaikutuksia viranomaistoimintaan. Väestörekisterikeskus pitää erinomaisena sitä, että viraston ylläpitämän Yhteentoimivuusalustan hyödyntäminen on huomioitu suunnitelmassa. Alustan kehittäminen AuroraAI:n vaatimuksia ja tarpeita mahdollisimman hyvin palvelevaksi tulisi sisällyttää osaksi tulevaa tarkentavaa suunnittelua. Väestörekisterikeskus näkee AuroraAI:n toteuttamisen yhtenä keskeisenä konkreettisena edellytyksenä yhteentoimivuuden periaatteita noudattavien rajapintojen toteuttamisen julkishallinnon tietovarantoihin, millä varmistettaisiin tekoälyratkaisujen tarvitseman datan saatavuus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tietovarantojen rajapintapalvelujen toteuttaminen palvelisi Auroran lisäksi luonnollisestikin myös muita oleellisia, tietojen mahdollisimman laajaan hyödyntämiseen ja uudelleen käyttöön liittyviä digitalisaatiotavoitteita. Yhteenvetona Väestörekisterikeskus toteaa, että AuroraAI:n kehittämis- ja toimintasuunnitelmassa ja sen liitteissä kuvattu kokonaisuus ei ole vielä niin valmis, että se mahdollistaa AuroraAI:n toteutusvaiheen aloittamisen. Ennen toteutuksen käynnistämistä palvelukonseptia ja sen elementtejä olisi vielä täsmennettävä ja konkretisoitava niin tavoitteiden ja niiden priorisoinnin kuin menetelmien ja teknologioiden osalta. Väestörekisterikeskus esittää, että suunnitelmien täsmentäminen tehdään AuroraAI:n vaihe 2 ensimmäisenä tehtävänä. Katsomme myös, että AuroraAI:n toimeenpanoa on tarpeen ajoittaa myös seuraavan hallituskauden jälkeiselle ajalle, jotta tavoiteltu kokonaisuus saadaan valmiiksi ja realisoidaan sen mahdollistamat hyödyt, vaikuttavuus ja toimintatapojen muutos. Väestörekisterikeskus toteaa myös kokemuksiinsa perustuen, että laajojen, kokonaisuuksia muodostavien tietojärjestelmäpohjaisten palveluiden toteutus on selkeitä vastuita ja johtamisen mallia edellyttävää työtä. Lausuttavana oleva suunnitelma on valmisteltu erinomaisen ansiokkaasti avoimen verkoston puitteissa yhteiskehittämisen tuloksena, mutta virasto suhtautuu varauksella sellaiseen oletukseen, että konseptoitu palvelukokonaisuus voitaisiin suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää pelkästään avoimen verkostotyön tuloksena.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hallinto- ja kehittämispalvelut / tietoyksikkö, Harjukelo Asko
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Kansallisen tekoälyohjelman tavoitteet ja peruskonsepti on esitetty selkeästi. Suunnitelmat ja toimenpiteet, joilla haluttu tavoite saavutetaan on vielä jossain määrin ylätasolla, mutta hyvin suuntaan antavia ja kehittämisohjelmaan perehdyttäviä. Kysymyksessä on viranomaisen näkökulmasta merkittävä muutos monelta eri tavalla. Muutos on vahvasti toimintaa uudistava, jolloin osaamiseen liittyvät muutostarpeet ja erityisesti palveluasenteeseen liittyvät muutostarpeet kasvavat. Muutosjohtaminen on keskeisimpiä menestystekijöitä tekoälyohjelman toimeenpanossa. Tästä onkin jo konkreettisia esityksiä toimeenpanon tehtävälistauksessa. Viranomaisten palveluiden yhteensovittaminen edellyttänee erityisiä toimenpiteitä, jotta vältytään asiakkaan joutumasta tilanteeseen, jossa tekoälyn kautta ei saada asiakkaan asiointitarpeelle ratkaisua. Tämän voisi ratkaista vastuuttamalla nimetty viranomainen koordinoimaan asiakaspalvelua häiriötilanteiden varalta. Tekoäly -konseptin kehittäminen ja toimeenpano toteutetaan kumppanuusmallia (PPPP) hyödyntäen. Kumppanuuden aikaansaaminen edellyttää vahvaa luottamusta eri toimijoiden välillä ja kykyä jakaa mm osaamista avoimesti. Osaamisen jako edellyttää myös riittävää tietämystä, yhteistä kieltä. Kumppanuustoiminnan mahdollistamiseksi ja tueksi ehdotetaan erillisen arkkitehtuurityöryhmän perustamista, mikä kattaa konseptin KA:n eri osa-alueet (toiminta, tieto, järjestelmät ja teknologiat). Arkkitehtuuriryhmän tehtävänä olisi luoda riittävät puitteet/raamit kehittämisen tueksi ja erityisesti ratkaisujen yhteentoimivuuden varmistamiseksi. AuroraAI -konseptissa painottuu järjestelmäkeskeisyys. Tämä korostuu erityisesti KA-suunnitelmassa. Arkkitehtuurikuvausta tulisi tarkentaa erityisesti ihmiskeskeisen toiminnan ja siihen liittyvän tiedonhallinnan tarpeista. Tarve korostuu jatkossa pilottikohteisiin liittyvien palvelupolkujen suunnittelussa. Esimerkiksi kansainväliset tiedonsiirtotarpeet ja tiedon käyttö on huomioita jo tässä vaiheessa. Konseptin selkeinä hyötynä jo tässä vaiheessa voidaan tunnistaa rutiinipäätösten käsittelyn tehostuminen ja samalla muun muassa viranomaisen työpanosta voidaan kohdentaa ihmisläheisempään vaikuttavampaan työhön. Hankkeen tavoitteiden ollessa hyvin kunniahimoiset ja tavoiteltu muutos nykytilanteeseen on hyvin merkittävä, siihen sisältyy samalla riskejä, joita nyt ei ole tunnistettu eikä hallintatoimenpiteitä määritetty sekä vastuutettu. - julkisten hankintojen näkökulma - kilpailuoikeudellinen vaikutus, jos palvelu karsii tehottomat palvelut ja suosii tehokkaita, optimaalisia ja kokonaisvaltaisia - mikä merkitys sillä, että kaikki palveluntarjoajat eivät ole mukana – edellyttääkö kilpailuoikeudellinen näkökulma, että kaikkien palveluntarjoajien tulisi olla mukana - henkilötiedon jakaminen verkoston toimijoiden kesken vaatii laajaa sopimista toimijoiden kesken, rekisteröidyn informoinnin merkitys korostuu ja rekisteröidyn oikeuksien toteutumisen varmistaminen tulee olla keskiössä - verkoston palveluita käyttävän kansalaisen profilointi ja luokittelu henkilötietojen perusteella on riski, jossa on mahdollisuus tehdä virheitä. - digiminä ei poista henkilötietojen käsittelyn riskiä, sillä nyt vain luodaan hahmo oikean henkilön tiedoilla ja näiden kahden välinen yhteys on melko varmasti aina selvitettävissä. Lisäksi yhteys voi muodostua esim. pienellä paikkakunnalla jo annettujen tietojen perusteella. Tunnistettavuus ei riipu pelkästään siitä, että luonnollisen henkilön henkilötietoihin ei ole yhdistettävissä henkilöä suoraan yksilöiviä tietoja, kuten nimi, henkilötunnus jne.
      • Verohallinto, Kehitys- ja tietohallintoyksikkö
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Verohallinnon kommentit: • Elämäntapahtumien tunnistamiseen ei alkuvaiheessa kannatta uhrata liikaa aikaa. Tärkeämpää on saada itsestään selvien elämäntapahtumien osalta rohkaisevia toimeenpantuja esimerkkejä. • AuroraAI nojaa joiltain osin vielä sellaisen teknologian hyödyntämiseen, jota ei ole tai ainakaan vielä ei ole soveltavia ratkaisuja. Esimerkiksi päätöslogiikan läpinäkyvyys tekoälyratkaisuissa on erittäin vaikea toteuttaa käytännössä. Olisi syytä ottaa ensimmäisenä huomio näille eettisesti keskeisille AuroraAI:n perustaville ominaisuuksille ja huolehtia, että niihin löydetään siedettävä ratkaisu. • Minkä tahansa hankintalain mukaisen hankinnan, vaikka dynaamisen hankinnan, kutsuminen ketteräksi on vähintään arveluttavaa. Yleisesti voisi todeta, että julkisessa hankinnassa ei ole mitään ketteryyteen viittaavaakaan ja se on syytä huomioida käytännön suunnitelmista merkittävänä hidastavana tekijänä ja ennen kaikkea yhteensopivien ratkaisuja hankaloittavana ja hintaa nostavana tekijänä.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia, talous- ja suunnitteluosasto, tietohallinto, Rautio Pasi
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Esitettyyn kokonaisuuteen liittyy, kuten on esitetty, vahvasti OmaData, josta on oma liitteensäkin. Erityisesti suostumusten osalta mainitaan, että verkostossa voi olla useita suostumusrekistereitä. Lähtökohtaisesti ratkaisu pitää suunnitella siten että verkostossa olisi useita suostumusrekistereitä. MyData on suostumusten lisäksi myös itse asiakaan tiedon hallintaa ja näkyvyyttä.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Lopuksi Kuntaliitto haluaa painottaa, että AuroraAI kehittämis- ja toimintasuunnitelman toteuttamisen rahoitus ei saa vähentää kuntien perusrahoitusta; kuntien lakisääteistä valtionosuutta. AuroraAI kehittämis- ja toimintasuunnitelman toteuttamisen rahoituksen tulee tulla valtionosuusjärjestelmän ulkopuolelta. Lisäksi kuntien roolin tulee näkyvä vahvemmin AuroraAI ja yleensäkin tekoälyn hyödyntämisessä. Kuntien rooli ei voi olla vain tiedontuottajan roolissa. Lisäksi on huomioitava, että kunnat tekevät jo tälläkin hetkellä paljon kehittämistyötä tekoälyn ja robotiikan alueella. Nämä menossa olevat kehittämishankkeiden opit on hyödynnettävä.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Yleisesti ottaen Tilastokeskuksen kaltaisen toimijan konkreettinen rooli AuroraAI:n maailmassa hahmottuu selvityksessä epäselvästi. Koska Tilastokeskus ei viranomaisena ole vastuussa elämäntapahtumiin liittyvistä viranomaispäätöksistä, jää rooli verkostossa helposti epäselväksi. Erittäin hyvänä ja tärkeänä Tilastokeskus näkee mahdollisuudet AuroraAI:n OmaData –ajattelun soveltamisessa. Jos kansalaiset ja yritykset pystyvät hallitsemaan datojensa käytön luvitusta keskitetysti, mahdollistaa se aivan uudenlaisten palvelujen tuottamisen näille toimijoille esimerkiksi yhdistelemällä nykyisin yksityisen ja julkisen sektorin hallussa olevia aineistoja. Nykytila-analyysin perusteet, tietoturva- ja tietosuojavaatimusten vaikutukset tämän kaltaisiin palveluketjuihin on vaillinaisesti kuvattu. Selvityksessä tulisi täsmentää tarkemmin, mihin toimenpiteisiin seuraavan neljän vuoden aikana konkreettisesti ollaan panostamassa. Fokuksen puute ja tavoitteiden epäselvä määrittely ja priorisointi aiheuttavat helposti sen, että konkreettiset tuotokset ja niillä tavoitellut hyödyt jäävät vaatimattomiksi suhteessa isoon investointiin. Toimeenpano-ohjelmassa kuvataan ylätasolla hyötyjä, mutta hyötyjen realistisuus ja varsinaiset keinot tavoitetilaan pääsemiseksi ovat epäselvät. Lisäksi erityisesti kustannus-hyöty-vaikuttavuusarviot 100 milj. euron panostukselle jäävät avoimiksi. Esimerkiksi datan laadun ja yhteentoimivuuden varmistamiseen liittyen ehdotus sisältää kovin vähän mitään konkreettista, vaikka koko verkoston ja ajatusmallin toimivuus nojaa yhdisteltävään dataan, tiedolla johtamiseen ja tekoälyratkaisuihin. Tilastokeskuksen huolena onkin rahoituksen kohdentuminen liikaa yksittäisiin elämäntapahtumalähtöisiin kokeiluihin, jolloin kaiken pohjana olevaan dataan, sen ylläpitoon, rekistereiden ja muiden tietovarantojen kehittämiseen ja yhteentoimivuuden edistämiseen ei panosteta riittävästi. Olisi tehokkaampaa ja tuloksekkaampaa, jos jo kokeilut voitaisiin tehdä kestävien tietovarantojen pohjalta; lisäksi kokeilujen laajentaminen tuotantokäyttöön ei ole mahdollista, jos tietopohja ei ole varmistettu. Tarkennusta kaipaavat seikat selvityksessä ovat: • Minkälaiseen kustannus-hyöty analyysiin ja nykytila-arvioon perustuvat AuroraAI suunnittelemat ja arviot 100 miljoonan euron hankerahan tarpeellisuudesta. • Tietoturvan ja tietosuojan rooli selvityksessä vaikutti jäävän vähäiseksi, vaikka nämä elementit ovat keskeisessä roolissa luottamuksen ja laajan käytön saavuttamisessa. • Tulisi tunnistaa keskeiset tietovarantojen ja rekisterien omistajat ja pyrkiä varmistamaan niiden välinen yhteentoimivuus rajapinnoilla. Tämä on yksi edellytys kattavalle AuroraAI-verkostolle. Mikäli relevantteja tahoja ei saada mukaan, on riskinä, että palvelu rajautuu pieneen palvelukokonaisuuteen ja vain muutamien viranomaisten käyttöön. Tällöin toisaalta yhteiskunnalle syntyvä kokonaishyöty ja toisaalta asiakkaan saama hyöty ja insentiivi käyttää palvelua voi jäädä vähäiseksi.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Eettisyys Opetushallitus pitää tärkeänä periaatetta luottamuksen säilyttämisestä. Näihin lukeutuvat myös tekemistä ohjaavat vahvat eettiset periaatteet. Dokumentissa ei kuitenkaan selvennetä, mitä ne ovat ja miten ne tuotetaan osaksi käytäntöä. Eettisyys ja etiikka ylipäätään on vaikeasti määriteltävä. Ennen kuin kokonaisuutta aletaan työstää laajemmalla volyymillä, tulisi eettinen koodisto luoda ja rakentaa sille muutosmekanismi. Lisäksi se tulisi todentaa ennen käyttöönottamista, että se todellakin vastaa Suomen kansan eettistä normistoa ja on hyväksyttävissä. Aluksi dokumentissa kerrotaan, että eettinen koodisto on yksi ohjaavista tekijöistä, joilla lisätään kansalaisten luottamusta. Kuitenkin vähän myöhemmin ilmoitetaan sen olevan ennemminkin periaate ja siten ehkä joissain tapaukissa joustava tai alisteinen. Miten näissä tapauksissa voidaan ratkaista tilanteet, joissa organisaatiolla on toisenlainen tulkinta ja oma toiminta voi olla jopa vastakkaista? Voiko markkinaetua ajava kriteeri ajaa eettisen periaatteen ohi? Miten näitä arvotetaan keskenään, miten hierarkkisuus ilmaistaan ja miten ne löytyvät? Kansalaisen luottamusta sekavuus ei lisää. Kansalaisen tulisi voida luottaa yksiselitteisesti siihen, että jokainen AuroraAI-toimija noudattaa ehdoitta eettistä koodistoa. Ehkä pitäisi myös harkita eräänlaista eettistä neuvostoa, joka valvoo eettisyyden noudattamista ja tarvittaessa ratkoo mahdollisia ristiriitaisuuksia. Tästä muodostuu itsessään tiettyjä haasteita, miten se valittaisiin, miten sen arvo- ja toimivalta taattaisiin. Dokumentissa täsmennetään useissa kohdissa, että tiedon ja teknologian hyödyntämisen on oltava eettisesti kestävällä pohjalla. Tämä tulisi kuitenkin määrittää mahdollisimman laajalla konsensuksella, johon kutsutaan valtakunnallisia toimijoita. Liian suppealla ryhmällä näkökulma voi supistua teknokraattiseksi ja juridiseksi nimenomaan eettisyyden kustannuksella. OmaData OmaData-periaate on itsessään kannatettavaa ja josta on nähtävissä myös selvät hyödyt, kuten esim. Opetushallituksen tuottaman KOSKI-palvelun OmaData-pilotissa tarjotaan opiskelijastatustieto kansalaisen oman suostumuksen perusteella Helsingin seudun liikenteelle opiskelija-alennusta myönnettäessä. Palvelu toimii täysin mobiilisti ja kansalaiselle saumattomasti. OmaDataan liittyy kuitenkin vielä kysymyksiä AuroraAI:hin liittyen, joihin ei ole tässä esitetty vastausta. Jos kansalainen luovuttaa omaehtoisesti tiedot, niin voiko hän saada ne takaisin vai jäävätkö ne pysyvästi kertaluovutuksen jälkeen niitä pyytäneelle taholle. Voiko tiedot saanut taho jatkoluovuttaa tiedot, ilman kansalaisen suostumusta joko kokonaan tai osin jalostettuna. Kansalaisen tulee ymmärtää selkeästi, mitä tietoja hän on luovuttanut, millainen tietokokonaisuus palvelussa tai palveluketjussa on erilähteistä ja mitä riskejä on estetty näiden osalta. Näiden osalta pitää olla selkeästi ilmaistu, miten vastuu jakautuu palvelujen ketjuttamisen myötä. Kansalaisella tulisi olla keskitetty näkymä omien tietojensa virtaamiseen ja siellä myös mahdollisuudet katkaista ei toivottuja tietovirtoja. OmaData-lähestymisen toteutuminen viranomaispalveluissa vaatii merkittävää poikkihallinnollista yhteisten tulkintojen määrittämistä sekä tiedon toissijaista käyttöä koskevaa lainsäädännöllistä valmistelutyötä. Ennen näitä valmisteluja ja muutoksia ei voida mahdollistaa laajaa OmaDatan käyttöä. Tekoälyn menetelmäkuvaus Tekoälyn läpinäkyvyys on haastavaa, jos kyseessä on ns. suljettu sovellus. Tässä tapauksessa tulisi varmistaa, ettei kaupallisen toimijan tarjoama tekoälysovellus vääristää markkinaa taikka ohjaa palvelutuotantoa omalle yritykselle. Tosin vaikka tekoälyn algoritmit olisivat avoimen lähdekoodin alaisia ja kaikki dokumentaatio olisi saataville, ei se silti olisi riittävää kansalaisten ymmärryksen varmistamiseksi. Dokumentissa on mainittu myös automatisoitu päätöksenteko. Tätäkin ajatellen läpinäkyvyys on varmistettava ja kyettävä tarjoamaan se kansalaisille ymmärrettävässä muodossa. Tekoälyn tulisi olla eettistä koodistoa noudattava, kunnioittaa perusoikeuksia ja soveltaa lakia. Itseoppivana tekoälynä tätä prosessia tulisi tarkastella jatkuvasti. Tekoälyn helposti ymmärrettävä menetelmäkuvaus on hyvä ajatus ja sen toimivuus tulisi pystyä todentamaan kolmannen osapuolen ymmärrettävällä testillä, jonka jokainen kansalainen voisi ajaa.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Olisi syytä selvittää olisiko AuroraAI:n toimeenpano syytä hajauttaa toimialoille, niin että toimialoja tulosohjaavat ministeriöt johtavat ja rahoittavat toimeenpanoa VM:n JULKICT:n ja VRK:n sijaan.
      • Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus ry, Jyrki koskinen on COSS ry:n JulkisCOSS -työryhmän puheenjohtaja., Koskinen Jyrki
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • AuroraAI -konsepti on kunnianhimoinen ja sen toteuttaminen sisältää monia murroksia ja mullistuksia: - Tekoälyn mahdollisuuksien ja rajoitusten ymmärtäminen laajasti - Siirtyminen tuotantokeskeisestä palvelujen kehittämisestä asiakaskeskeiseen - Palvelujen kehittäminen ja tuottaminen ekosysteeminä, ’jossa älykkäät sovellukset hakeutuvat ihmisten luokse elämän eri tilanteisiin ja tapahtumiin perustuen tietoturvallisesti ja eettisesti kestävällä tavalla’ - Julkisen sektorin johtamisen ja mittaamisen muutos suoritejohtamisesta vaikuttavuutteen. - Tietojärjestelmien kehittämisessä siirrytään toimintopohjaisesta kehittämisestä omadataa hyödyntämällä elämäntapahtumakeskeiseen kehittämiseen AuroraAI vahvistaa public private partnership -yhteistyötä julkisen sektorin palvelujen kehittämisessä. On viisasta hyödyntää kaikkien osaajien kokemusta ja osaamista palvelujen kehittämiseksi kunta palvelualustana -hengessä. Mutta miten raportissa kuvattu julkisen ja yksityisen sektorin kilpailuttaminen toimii käytännössä eri tilanteissa. Miten julkisen sektorin palveluja halutaan avata kilpailulle viranomaistehtävien yhteydessä, esimerkiksi sosiaalitoimessa? Kun julkisen sektorin palveluja avataan kilpailulle, kyse on poliittisista arvovalinnoista, joista tulee päättää poliittisesti. Strategia kuvaa tekoälyn onnelaa mutta tekoälyn tulevaisuudessa voi olla myös dystopioita, jotka tulee tunnistaa ja välttää. Eettisesti kestävä tekoäly on tärkeä, ja se on tunnistettu strategiassa. Toiminnan läpinäkyvyys ja esimerkiksi tekoälyalgoritmien avaaminen on yksi tae kestävälle toiminnalle, joka tulisi olla eksplisiittinen osa eettistä koodia. Kun omadata avataan palvelujen kehittäjille ja toimittajille, se avataan samalla myös kansainvälisille data- ja alustatalouden jättiläisille. Datatalous on keskittynyt nopeasti muutamalle amerikkalaiselle ja kiinalaiselle toimijalle, ’the-winner-takes-it-all’. Miten estetään ei-toivottu oligopolikehitys palveluissa? Miten tukea pienten toimijoiden toimintaedellytyksiä? Iso osa tietotalouden infrastruktuuria on rakennettu kansainvälisten kaupallisten palvelujen varaan. Miten turvataan yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri osana AuroraAI-aikaa? AuroraAI visio sisältää paljon uusia elementtejä, joista ei ole vielä laajaa osaamista ja käytännön kokemuksia. Materiaalissa ei ollut viittauksia vastaaviin tekoälystrategioihin ja toteutuksiin muissa maissa. Onko vastaavanlaisia strategioita jo toteutettu jossain maassa, millaisin kokemuksin? Onko jo olemassa parhaita käytäntöjä vai onko Suomi pioneeri? Muutos on monitahoinen, eikä sitä voi tehdä meritokraattisesti vaan osallistamalla. Ihminen tekee muutoksen tai estää sen.
      • KPMG Finland Oy
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • AuroraAI on uusi, idealistinen ja arvoperusteinen tapa jäsentää, tuottaa ja kehittää julkisia palveluita asiakaslähtöisesti. Tekoäly on menetelmä, mikä mahdollistaa uudenlaisen, radikaalin asiakaslähtöisyyden, ja onkin toivottavaa että kokonaisuus saisi vauhdikkaan ja onnistuneen alun hyvinvointiyhteiskunnan muuttuessa digiyhteiskunnasta ihmiskeskeiseksi, ennakoivasti palveluja tuottavaksi elämisen ympäristöksi.
      • Cybercom
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Hankkeessa oli paljon toimijoita ja aika ajoin tuli selvästi esille, että eri toimijoilla oli erilaisia vaikuttimia, miksi he olivat hankkeessa mukana. Jatkossa olisi hyvä määritellä kokonaisratkaisun lähtökohdat: miten rakennetaan avoin järjestelmä, jonne voidaan liittää erilaisia alijärjestelmiä hoitamaan omat rajoitetut tehtävänsä. Rajapinnat ja yhteiset terminologiat ovat tässä hyvin suuressa roolissa. Näinkin ison ja kompleksisen kokonaisuuden toimeenpanon vaiheistukseen ja seurantaan pitää kiinnittää erityistä huomiota. Laaja ekosysteemi toki tuottaa keskustelua ja erilaisia näkemyksiä, mutta tällöin kokonaisuuden pitäminen aikataulussa ja tavoitteissa muodostuu ongelmalliseksi. Yksi tärkeä asia olisi yhtenäiset mittaustavat, joilla mitataan palveluiden onnistuminen. Tällaisia mittareita voisi olla esimerkiksi käyttäjien määrä tai suhdeluku muiden kontaktien määrä / AI-kontaktien määrä palvelukohtaisesti. Tarvitaan myös laadullisen mittariston määrittäminen. Hankkeen toteuttamisessa pitäisi hyödyntää ketteriä menetelmiä sekä huomioida ne asiat, jotka edellyttävät syvempää analyysia ja tutkimusta. Arkkitehtuuri perustuu avoimiin rajapintoihin ja open source -ratkaisuihin. Yksittäiset palvelut voidaan toteuttaa myös suljetusti, kunhan ne noudattavat avoimia rajapintoja mahdollistaen kilpailun ja Aurora-ekosysteemin yhteistyön. Sopimusteknisesti pitää huolehtia siitä, että esim. ulkopuoliset kyselyt noudattavat sovittua ja järkevää kustannustasoa kaikkien osapuolien kannalta. Yksityiset toimijat tulevat näkemään tämän yhtenä markkinointikanavana, jolloin pitää päättää missä määrin tämä kuuluu julkishallinnon piiriin. Palveluntarjoajien pitää sopeutua verkon käyttämiin automaattisiin kilpailutusmenetelmiin, tällöin kaikki yritykset eivät voi saada samaa näkyvyyttä. Pääkäsitteet on Sanasto-osuudessa avattu, mutta sen lisäksi tarvitaan tarkempi määrittely käytetyistä termeistä, jotta eri osapuolet ymmärtävät asiat samalla tavalla (kuten käsite “palvelu”).
      • Suojelupoliisi
        Päivitetty:
        12.4.2019
        • Suojelupoliisi katsoo, että AuroraAI-tyyppisellä verkostolla on mahdollisuus sekä helpottaa turvallisuusviranomaisen toimintaa, että luoda vaillinaisen henkilötietojen suojan kautta toimijan omasuojaan liittyviä uhkia. AuroraAI-tekoälyohjelman suunnitelma on vielä varsin yleisellä tasolla kuvattu, joten teknisten yksityiskohtien tarkempi kommentointi ei ole mahdollista. Suunnitelmassa on yleisellä tasolla huomioitu yksityisyydensuojaan liittyvät ongelmat. Näkökulma on kuitenkin "tavallisen kansalaisen". Suojelupoliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten henkilöstön tietojen suojaamiseen liittyy tarkempia ja kattavampia vaatimuksia. On tärkeää, että järjestelmän suunnittelussa mahdollistetaan järjestelmän keräämien tietojen rajaaminen, kuitenkin niin, että käyttäjän saama hyöty järjestelmästä pysyy mahdollisimman isona. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta tehdä rajauksia mahdollisimman tarkasti, ei ainoastaan valinnalla kuulua järjestelmään tai jättäytyä kokonaan sen ulkopuolelle. On myös huomattava, että rajaukset tulee kohdistaa nimenomaan tietojen keräämisvaiheeseen - ei ainoastaan sen rajaamiseen, kuka kerättyjä tietoja pääsee katselemaan. Tällä minimoidaan arkaluontoisten tietojen kopioituminen useampaan järjestelmään. AuroraAI-verkostolla on mahdollisuus helpottaa suojelupoliisinkin tiedonkeruuta keräämällä erilaisia rekistereitä yhden lähteen alle. AuroraAI:n suunnittelussa olisikin syytä huomioida, miten suojelupoliisin (ja muiden viranomaisten) pääsy verkoston tietoihin toteutetaan niin, että pääsy voidaan helposti rajata tapauskohtaisesti niihin aineistoihin ja henkilötietoihin, joihin suojelupoliisilla kussakin tapauksessa on lainmukainen oikeus. Toteutuessaan suunnitelman mukaisesti AuroraAI tuo rekisteritietoon tietojen yhdistämisestä syntyvää lisäarvoa.
      • Tulli, Tietohallinto / Ulkomaankauppa- ja verotusosasto
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Tulli pitää arvossaan sitä, miten hankintojen yksinkertaistaminen tai kokoaminen oli tunnistettu. Ohjelman edetessä tulisi kuitenkin tarkentaa sertifioinnit toimittajille esimerkiksi tietoturvan ja -suojan sekä etiikan suhteen. Samalla tulee huomioida eri tasoiset vaatimukset. Tullin käsityksen mukaan digitaalisessa maailmassa ei pelkkä kansallinen näkökulma ole riittävä. Sen sijaan on löydyttävä valmius globaaliuteen ja kokonaisprosesseihin tuotannosta kuluttajalle tai jopa materiaalien uudelleenkäyttöön. AuroraAI:ta on esiltety EU-tasolla. Jos tämä herättää laajempaa kiinnostusta ja vastaavanlainen verkosto lähtee nousemaan muualla, tiedon siirtyminen ja kansainvälisten palveluketjujen muodostuminen saattaa olla mahdollista. AuroraAI:ssa saattaa olla hedelmällistä pitää esillä maiden välisen datan liikkuminen, tarpeen mukaan. Toisaalta voidaan nostaa esiin ajatus siitä, miten EU:n kansalaisten tietoja voidaan suojata datan rajat ylittävässä liikenteessä. Tulli haluaa tuoda esiin, että "asiakaskeskeisyys vs. ihmiskeskeisyys” -teema toistuu AuroraAI-puheissa iskulauseenomaisesti. Vielä ei kuitenkaan ole vastattu riittävällä tasolla kysymykseen siitä, miten tämä on validoitu ja voidaanko osoittaa, että validoinnissa on aidosti pystytty luopumaan omasta virkamieskehikosta sekä siihen liittyvästä ajattelusta: onko esimerkiksi konkreettinen Kelan luukulla asiointi, johon AuroraAI-elämäntapahtumia koskevissa puheissa usein viitataan, toimintatapa, joka säilyy muuttuvassa yhteiskunnassa? Tulli korostaa, ettei kehitystyössä ole suotavaa unohtaa Z-sukupolvea, joka tulee ottaa nykyistä vahvemmin mukaan, X- ja Y-sukupolvien rinnalle. 2000-luvulla syntyneiden ääni ei kuulu työssä riittävästi, vaikka kyseisestä sukupolvesta tulee niin ikään tämän alustan käyttäjiä. Tulli huomauttaa, että näkökulma ja tekemisen tapa on edelleen varsin organisaatiolähtöinen. Sen sijaan kannattaisi ottaa lähtökohdaksi ihmisen motivaatio käyttää tätä. Suomi.fi-viestien käyttöönottoa on mahdollista pitää esimerkkinä.
      • Valtori
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Toimeenpanosuunnitelmassa todetaan, että tämän päivän digitaalisen ajan ihmiskeskeiselle palvelurakenteelle on keskeistä tiedon saatavuus, yhteentoimivuus ja laatu. Valtori jakaa tämän näkemyksen. Tieto on tällä hetkellä, ja entistä vahvemmin myös tulevaisuudessa, koko yhteiskunnan keskeinen resurssi, jonka hallintaan ja yhteentoimivuuteen tulee panostaa. Myös tekoälyn kehittämistä ja soveltamista julkisessa hallinnossa on suositeltavaa kehittää, mikäli kehittämistoimenpiteet ovat uskottavia ja perustuvat tutkittuun vaikuttavuuteen. Toimiakseen järkevästi tekoäly tai vastaavat kehittyneet algoritmit tarvitsevat kuitenkin dataa, joten tiedonhallinta ja yhteentoimivuus, jotka tukevat tiedon saatavuutta ja saavutettavuutta, muodostuvat keskeisiksi kehitysalueiksi. Tämän näyttäisivät vahvistavan myös toimenpidesuosituksessa esitellyt tekoälykokeilut. Toimenpidesuunnitelmassa esitetään, että datan ja tekoälyn hyödyntämiseen voidaan luottaa silloin, kun se tapahtuu eettisesti kestävällä tavalla. Kuvatut osa-alueet kattavat Valtorin näkemyksen mukaan suhteellisen hyvin kehittyneiden algoritmien toimintaan liittyvät ongelma-alueet, tosin tekoälyn eli kehittyneiden algoritmien tulee toiminnassaan noudattaa, ei vain kunnioittaa, lakia. Myös helppokäyttöisyys, avoimuus ja selkeys lisäävät luottamusta, joten nämä olisi suositeltavaa huomioida tekoälyn eettisissä koodistossa. AuroraAI-konseptissa muutoksen keskiöön kerrotaan asetetun teknologian sijaan ihminen, mutta ongelmat ratkaistaan poikkeuksetta teknologialla, jota ei edes kyetä kuvaamaan selkeästi. Tekoäly esitetään turhan optimistisesti kaiken ratkaisevana hopealuotina, joka mahdollistaa mm. sen, että kansalaiset saavat palvelut entistä monipuolisemmin, yhteentoimivammin ja sujuvammin, mutta väitettä ei perustella millään tavalla. Lähinnä todetaan, että AuroraAI mahdollistaisi ”uudella tapaa” tuen ja palvelut kansalaiselle silloin, kun niitä tarvitaan. Esimerkiksi luonnollisen kielen purkaminen tiedonhakua varten ei edellytä tekoälyä, eikä sitä edellytä tiedolla johtaminenkaan (tiedolla johtaminen edellyttää dataa), joten herää kysymys mihin AuroraAI:ta on ylipäänsä tarkoitus käyttää. Palveluohjaus ja palvelujen kehittäminen ja organisointi ei toteudu tekoälyllä vaan hallintoa kehittämällä. Toimenpidesuunnitelmassa palveluja esitetään tarjottavaksi ja kohdennettavaksi kysynnän perusteella. Tulisi kuitenkin huomioida, että julkisen hallinnon palvelutuotantoa eivät ohjaa kysyntä ja tarjonta vaan vapaaehtoisuus ja pakollisuus. Varsinaista kilpailua ei siis ole, vaan palvelujen käyttöä voidaan velvoittaa esim. käyttövelvoitteella (lainsäädännöllä). Miten tämä soveltuu AuroraAI:n konseptiin? Lisäksi julkisten palvelujen palveluketjuissa on useita osapuolia, joilla on merkittävä rooli toiminnassa (järjestäjä, tuottaja, asiakas, kansalainen, muu hallinto, elinkeinoelämä), mutta varsinainen (lakisääteinen) vastuu palvelujen tuottamisesta on tavanomaisesti viranomaisella, koska merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle ja muu hallintotehtävä vain lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia (PerL 124 §). Tulisi arvioida huolellisesti, miten AuroraAI:n konseptin toimeenpano tarkoittaisi hallintotehtävien osalta. Valtori katsoo, että AuroraAI-konsepti on huomattavan keskeneräinen ja vaatisi laajempaa esiselvitystä, jotta voidaan varmistaa kansallisen datainfrastruktuurin ja erityisesti lainsäädännön vaatimukset ja soveltuvuus suhteessa tavoitteisiin, sekä tarvittaessa suorittaa kriittiset kansalliset tiedonhallinnan kehittämistoimenpiteet. Selvitykset ja kehittämistoimenpiteet tulisi toteuttaa ennen kuin käynnistetään AuroraAI:n tapaisia, uuteen heikosti tunnettuun teknologiaan perustuvia kokeiluhankkeita, jotka edellyttävät kansalliselta datainfrastruktuurilta nykyistä tehokkaampaa toimintaa ja saumattomampaa yhteentoimivuutta. Nykymuodossaan toimenpidesuunnitelma on varsin abstraktilla tasolla, lupaa paljon kaikille ja kaiken lisäksi suunnitelman scope on massiivinen. AuroraAI:n tavoitteita ja tuotoksia tulisi täsmentää, jotta hankkeella olisi realistiset toimeenpanomahdollisuudet. LIITE 1 Valtori esittää, että seuraavat toimintasuunnitelmankäsitteet tulisi määritellä ja selventää: 360 -tilannekuva allianssimalli alustatalous Aurora AI palvelumalli automaattinen kilpailutus bottiarkkitehtuuri data-pohjainen malli datatalous design-työkalut digiminä digitalisaatio digitaalinen luottamusyhteiskunta digitalisaatioinvestointien ohjausmalli ekosysteemijohtaminen elämäntapahtuma hajautettu ja avoin verkko ihmiskeskeisyys ihmiskeskeinen ja eettisesti kestävä yhteiskunta ihmiskeskeinen johtaminen ihmiskeskeiset palvelumarkkinat impact-investment -tyyppinen instrumentti innovatiivinen hankinta ketterä hankinta kokonaisvaltainen hyvinvointi kohtaanto koneoppiminen koosteprofiili lean-ajattelu lock-in-tilanne lohkoketjujärjestelmä MyData ohjattu oppiminen organisaatiokeskeinen johtaminen palveluekosysteemi personoitu palvelu proaktiivinen ohjautuminen public-private partnership sensitiivinen data SIB-sijoittajat Sitglizin malli tekoäly tiedolla johtaminen tiedon eettinen hyödyntäminen tilannekohtainen koosteprofiili tilannekohtainen hyvinvointi token-malli uudenlainen tilannekuva uusi toimintamalli vahvistusoppiminen viheliäinen ongelma voimaannuttaminen yhteisjohtamismalli.
      • Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Pitkäranta Ann-Mari
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Yhteenvetona edellä jo pitkälti todetusta haluaisimme vielä todeta, että pitäisi määritellä tarkasti tai ottaa huomioon kehittämisessä: 1) Ketkä Auroraa voivat käyttää ja missä roolissa (julkiset/yksityiset toimijat)? 2) Miten tuotetaan, käsitellään ja hallitaan järjestelmässä olevaa tietoa siten, että yksilön tietoturva voidaan taata ja tarvittavat salassapitosäännökset tulevat huomioon otetuksi ja miten "digiminä" istuu tähän konseptiin? 3) Miten määritellään, mitkä tahot voivat tuoda tietoa järjestelmään ja mikä on sen luotettavuus (mikä on todennettavaa faktatietoa ja mikä esim. ihmisen itse tuottamaa näkemystä itsestään ja kuka/mikä taho vastaa tietojen oikeellisuudesta)? 4) Miten yritystoiminta omine lainalaisuuksineen istuu järjestelmään? Järjestelmä ei voine olla lähtökohtaisesti mainonnan ja markkinoinnin kanava, vaan ohjata kansalaista löytämään hänen kulloinkin tarvitsemiaan palveluita siten, ettei myöskään palveluiden tarjoajia aseteta epäyhdenvertaiseen asemaan. 5) Järjestelmän tulee olla teknisesti äärimmäisen yksinkertainen, koska se luodaan koko kansan käyttöön. 6) Liian suurta palaa ei ehkä kannata haukata. Pilotointi yksinkertaisilla palvelumuodoilla olisi ehkä paras tapa löytää konseptin heikkoudet ja kehittää sen vahvuuksia. 7) Pohjan luominen on haastavaa. Jokainen ihminen on erilainen, jopa kielen merkitykset ovat erilaisia. Siksi testaus laajalla ryhmällä ennen käyttöön ottoa lienee varsin tarpeellinen. 8) Ylipäänsä voidaan todeta että elävä elämä on niin monimutkainen ja -vivahteinen, täynnä sattumia, että kyllin kattavan algoritmin voi olla jopa mahdotonta.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Yleisenä huomiona useat materiaaliin perehtyneet asiantuntijat katsovat, että lausuntopyynnön kohteena oleva AuroraAI:n kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelma ja sen liitteenä olevat asiakirjat ovat osittain kirjoitettu poikkeuksellisen vaikealla tavalla. Ne eivät avaa digitalisaatioon laajasti perehtymättömille, mistä asiasta on oikein kyse ja kuinka AuroraAI on tarkoitus toteuttaa ja toimia. Asiakirjat sisältävät lukuisia käsitteitä, joita ei ole avattu millään tavalla, mikä puolestaan tekee asiaan perehtymisen lähes mahdottomaksi. Asiakirjojen pohjalta on vaikea arvioida sitä, miltä osin AuroraAI:hin sisältyy oikeudellisia ongelmia sekä sitä, miltä osin sen käyttöönotto edellyttää uutta kansallista lainsäädäntöä. AuroraAI:ssä esitetty ihmiskeskeinen elämäntapa–ajattelu on hieno tavoite ja edistää ihmisten mahdollisuutta saada heille parhaiten sopivia palveluita niin viranomaiselta kuin yritysmaailmalta. Mutta tämän kokonaisuuden hallinta ja erilaisten järjestelmien välisen tiedonsiirron integrointi vaikuttaa erittäin haastavalta kokonaisuudelta. Tiedolla johtaminen on yksi AuroraAI:n tavoitteista ja sekin on varmasti kannatettava asia, mutta nykyisellään on haasteena mm. se, että tiedon luotettavuus ei ole aina paras mahdollinen. Miten tässä toteutuksessa tiedon luotettavuus voidaan taata. Esitetty toteutus vaatii paljon yhteistyötä erilaisten toimijatahojen kesken, jotta toimivat palveluketjut saadaan aidosti toimimaan. Tiivistelmässä (s. 8) sanotaan, että ”koko AuroraAI-työtä on tehty laajana ja avoimena sidosryhmätyönä Public-Private-People-Partnership (PPPP) -hengessä. Jatkovalmistelussa kansalaiset tulisi kytkeä vahvemmin mukaan valmisteluun. Kehityksen nykyvaiheessa elämäntapahtuman käsite ei ole johdonmukainen, koska sitä ei pystytä kattavasti digitaalisesti määrittämään. Ehkä sitten kun on olemassa sukupolvi, jonka elämästä alusta loppuun on olemassa digitaalista dataa, ja tietojen yhdistämisen mahdollisuudet ja tekoäly ovat pidemmälle kehittyneitä, voidaan yksittäisen ihmisen elämäntapahtumat personoida ja ennakoida sekä tarjota hänelle palveluita ”koko elämän kattavan” data-analyysin pohjalta. Toimeenpanon reunaehtojen (s. 34) pitäisi olla ensin kunnossa, eli ”Lainmukaisuuden varmistamisen ohella tarvitaan selkeät yhteiset pelisäännöt ja mekanismit AuroraAI:n eettisen koodiston käyttöönottoon ja hallintaan AuroraAI-verkossa. Keskeisinä näkö-kohtina pelisäännöissä on varmistettava mm. kysymykset vastuisiin, valvontaan, läpinäkyvyyteen, eettisiin suunnittelukäytäntöihin sekä kansalaisten jatkuvaan osallistamiseen liittyen.” Olisi hyvä kuvata tarkemmin miten VRK ylläpitää ”AuroraAI:n tarvitsemia peruspalveluita, joita ovat muun muassa palveluhakemistot, luonnollisen kielen analyysi (intention tunnistus) ja luvitukset”, kun varsinaisia palveluita ei ole vielä olemassa ja ottaen huomioon, että ohjelman toteutusaika on varsin lyhyt 2019-23. Tekstissä käytettyjä termejä, esim. ”kansalaisten voimaannuttaminen” ja ”regulatiivinen MyData-hiekkalaatikkoympäristö” voisi miettiä ja muotoilla uudelleen. Yhteenvetona: vision ja käytännön toimenpidemahdollisuuksien välillä on vielä merkittäviä haasteita. Toimeenpanosuunnitelma tarvitsee lisämietintää ja konkretisointia, ja visiotakin lienee syytä tarkistaa, koska ohjelman toteutusaika on lyhyt.
      • Väylävirasto, Väylien tietopalvelut-osasto
        Päivitetty:
        11.4.2019
        • Väylävirasto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto AuroraAI:n kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmasta. Pidämme toimintaideaa sekä toteutustapaa erittäin suositeltavana ja oikeansuuntaisena kehityslinjana.
      • Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
        Päivitetty:
        10.4.2019
        • Suunta on oikea. Kehittämistä pitää johtaa määrätietoisesti ja jämäkästi Nykytilanne vaikuttaa hieman sirpaleiselta ja askeltaminen kohti yhteistä maalia ei ole käytännössä aivan yksinkertaista semminkin kuin vahvat ministeriöt turvannevat ennen kaikkea oman vastuualueensa kehittämisen ja aikaa sekä rahaa ei välttämättä löydy yhteiseen kehittämiseen
      • Geologian tutkimuskeskus, Kivikunnas Sauli
        Päivitetty:
        10.4.2019
        • Geologian tutkimuskeskus pitää kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmaa kunnianhimoisena ja kannatettavana. Seuraamme edistymistä mielenkiinnolla erityisesti liiketoimintatapahtumien ja ekosysteemikehityksen osalta. Toistaiseksi meillä ei ole ei ole erityistä lausuttavaa suunnitelmasta.
      • Oikeusrekisterikeskus, Lehtisalo Mikko
        Päivitetty:
        9.4.2019
        • AuroraAI:n olemassaoloa on perusteltu pääasiallisesti tekoälyn tuottamalla tuottavuuden parantumisella. Lienee kiistaton tosiasia, että tekoälyn avulla voidaan parantaa työn tuottavuutta. Esiselvityksestä ei käy kuitenkaan ilmi, että työpakettien tuottavuutta olisi arvioitu. Oikeusrekisterikeskus katsoo, että jatkorahoituksen ja kokonaisuudessaan toteutettavien palvelupolkujen ehtona tulisi olla todennettavissa olevat euromääräiset tuottavuusvaikutukset. Tuottavuuden mittaaminen koko kehityshankkeen ajan varmistaisi omalta osaltaan tavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi vaikuttaa ilmeiseltä, että esitetyllä jatkorahoituksella voidaan muuntaa vain murto-osa julkisen hallinnon palveluista uuden konseptin mukaiseksi vuoteen 2024 mennessä. Olisi aiheellista arvioida kuinka suuri osuus tämä on julkisen hallinnon palveluista, jotka tulisi uudistaa tuottavuustavoitteisiin pääsemiseksi ja kuinka suuri osa palveluista jää vielä uudistettavaksi hankkeen päätyttyä. Vastaavasti jo nykyisten työpakettien toteumien perusteella tulisi olla mahdollista arvioida tarvittavien investointien kokoluokkaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Tuomi-Nikula Antti
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • Lainsäädäntö pitäisi ottaa paljon vahvemmin tähän mukaan esim. siten, että mikä on mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa ja mitä säädösmuutoksia tarvitaan, jotta AuroraAI-konsepti on kypsä toteutettavaksi (vrt. case - lasten ja vanhempien hyvinvointi muuttuvissa perhesuhteissa). Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen luovuttamista säädellään hyvin tarkasti. Tietosuojalainsäädännön asettamat reunaehdot tulee ottaa huomioon: Kuinka varmistetaan tekoälyä käytettäessä läpinäkyvyyden periaatteen ja tekoälyä koskevan eettisen julistuksen (https://edps.europa.eu/sites/edp/files/publication/icdppc-40th_ai-declaration_adopted_en_0.pdf) toteutuminen? AuroraAI-konseptin riippuuvuudet muuhun valtakunnalliseen kehittämiseen, kuten esimerkiksi suomi.fi-palveluihin, Omaoloon ja vaikka Kanta-palveluihin, tulisi kuvata. Nyt riippuvuudet muuhun kansalliseen kehittämiseen jäävät melko ohueksi. AuroraAI vaikuttaa uudenlaiselta palveluohjauksen mallilta, jossa tekoälyn hyödyntämiselle on suunniteltu roolia. Jos näin on, niin tämän voisi kirjoittaa selkeämmin auki. Keskeiset käsitteet kuten elämäntapahtuman voisi kirjoittaa auki/määritellä. Kuinka varmistetaan rekisteröityjen oikeudet ja kuka on vastuussa oikeuksien toteutumisesta? Kun kehitetään digitaalisia palveluja, tulisi samalla kiinnittää erityistä huomiota niiden tilanteeseen, joilla on jostain syystä vaikeuksia käyttää digipalveluja. Tämä ohjelmassakin aivan oikein todetaan. Tilannetta voisi olennaisesti helpottaa se, että osa uudistuksen tuomista säästöistä kanavoitaisiin näiden ihmisten konkreettiseen tukemiseen. Esimerkiksi kunnat voisivat palkata lähitueksi (nuoria) työntekijöitä, jotka osaisivat nettipalvelut ja voisivat henkilökohtaisesti auttaa internetittömiä ihmisiä käyttämään heidän tarvitsemiaan palveluja. He voisivat jopa tehdä kotikäyntejä ja näin varmistaa digipalvelujen kattavuuden ja saatavuuden. Luultavasti tämä edistäisi myönteisyyttä uudistuksia kohtaan myös niissä ihmisissä, jotka itse pystyvät palveluja käyttämään. Ohjelmassa käytetään sekaisin termejä omadata ja MyData, ikään kuin ne olisivat eri asioita. Omadata on suomea ja sitä pitäisi selkeyden vuoksi käyttää aina. Ohjelmassa mainitaan avoin lähdekoodi vain ohimennen. Kuitenkin on vankkaa näyttöä siitä, että avoimen lähdekoodin ratkaisut ovat halvempia, joustavampia, skaalautuvampia, kehityskelpoisempia ja käyttäjäystävällisempiä kuin suljetun koodin ratkaisut. Siksi pitäisi selkeästi ottaa kantaa ja lisätä reunaehtoihin se, että AuroraAI rakennetaan avoimen lähdekoodin varaan. Ihmisystävällisten ohjelmistojen ja järjestelmien tuottaminen vapaaseen käyttöön olisi lisäksi globaalisti merkittävä Suomen lahja ihmiskunnalle.
      • Säteilyturvakeskus, Kettunen Mikko
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • AuroraAI on kuvattu selkeästi ja riittävän yksityiskohtaisesti. Tietosuoja- ja tietoturva-asiat tulevat varmasti nousemaan vielä useissa kohdin käsittelyyn. Kaikesta käy ilmi, että AuroraAI on täysin uusi tapa ajatella julkisia palveluita ja toteutuessaan se tulee helpottamaan monien kansalaisten toimia.
      • Valtioneuvoston kanslia, Strategiaosasto
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • Aurora-verkko itsessään ei kerää eikä käsittele henkilötietoja, mutta Aurora-verkon sisällä toimivat palveluntarjoajat sen sijaan käsittelevät ja keräävät henkilötietoa tietyissä tilanteissa, joten palveluntarjoajien tulee määritellä käyttötarkoitussidonnaisuusperiaatteen mukaan se, mihin käyttötarkoitukseen henkilötietoja tullaan keräämään. Miten suhtaudutaan henkilötiedon keräämiselle palveluntarjoajien toimesta? Oppiiko verkko tarjoamaan asiakaslähtöisesti palveluita ilman, että siihen tarvittavaa henkilötietoa voidaan etukäteen määritellä. Toimiakseen kokonaisuutena verkko ei tarvitse henkilötietoja käsitteleviä palvelua, eikä asiakkaan tarvitse esimerkiksi tunnistautua chat-palveluun, mutta tunnistettavuus on mahdollista yhdistämällä käsiteltävään tietoon muita kerättyjä tietoja. Henkilötiedon käytön valvonta ja henkilötiedot on oltava saatavilla turvallisen yhteyden kautta, tallennetut henkilötiedot oltava salattu, henkilötietojen suojaamiseksi on oltava olemassa tietoturvapolitiikka, kerätyt henkilötiedot oltava anonymisoitu, sekä tallennetuista henkilötiedoista on saatavilla varmuuskopio. Vaikka nyt anonyymina pidettävä tieto olisikin mahdotonta yhdistää luonnolliseen henkilöön, kehittyvä teknologia saattaa tehdä anonymisoidusta tiedosta taas henkilötietoa. Algoritmien toimintalogiikkaa koskeva läpinäkyvyys on haaste: varsinkaan yksityisten palvelutuottajien algoritmeja ei yleensä päästetä toisten nähtäviksi. Muutenkin algoritmeihin perustuvan koneellisen päätöksenteon perusteet voivat olla erittäin vaikeasti selvitettävissä. Tämä osa-alue vaatii erityistä analysointia. Lähtökohtaisesti jokainen palveluntarjoaja vastaa itse siitä, välitetäänkö henkilötietoja EU/ETA-alueella tai EU/ETA-alueen ulkopuolelle. Tämä vaatii selvennystä ja selkeää tietoa siitä missä data liikkuu.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Tuuliainen Mika
        Päivitetty:
        8.4.2019
        • Erittäin tervetullut hanke, joka uudenlaisella ajattelutavalla toivottavasti vivuttaa julkishallintoa pohtimaan laajasti 2020-luvun ekosysteemipohjaisia, reaaliajassa toimivia palveluita. Nyt toteutettu esiselvityshanke oli yksi monesta hallituskauden kärkihankkeesta. Jatkon menestymisen kannalta on keskeistä, että hankkeen omistajuus on jaettu laajasti eri ministeriöissä. Muuten hankkeen vaikuttavuus voi jäädä harmillisen pieneksi. Suunnitelmassa tämä oli huomioitu poikkihallinnollisen valmisteluryhmän perustamisella. Digitaaliseen asiointiin siirtymisen tavoitteena on aina oltava yritysten ja elinkeinonharjoittajien hallinnollisen taakan keventäminen. Yritysten näkökulmasta on tavoiteltavaa, että yritysten asiointitarve vähenisi tähän perustuen. Kyse on myös palvelumuotoilusta. Viranomaisasioinnin digiloikka vaatii markkinoiden parhaan osaamisen. Onnistuminen edellyttää välttämättömästi yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
      • Ruokavirasto, Ruokaviraston Laboratorio- ja Tutkimusyksikkö, Talja Sauli
        Päivitetty:
        5.4.2019
        • Toimeenpanosuunnitelmassa on nostettu esiin Koski-palvelu, jonka tehtävänä on toimia valtakunnallisena keskitettynä opintorekisterinä. Tämä rekisteri voi Ruokaviraston käsityksen mukaan sisältää myös rekisteröidyn itsensä laatiman vapaavalintaisen käsityksen osaamisestaan esimerkiksi oman harrastuneisuutensa kautta. Kuitenkin jos tekoälyn suorittama vääristynyt profilointi velvoittaa esimerkiksi työtöntä työnhakijaa hakemaan työtä alalta, jonka asiantuntija työtön työnhakija ei todellisuudessa ole, vaikeuttaa se samalla henkilöä työllistymään alalle, jonka asiantuntija hän todellisuudessa on. Tällöin on olemassa merkittävä riski, että henkilön työelämässä vuosien saatossa kerryttämä käytännön kokemus, tietotaito ja teknologiaosaaminen menetetään pysyvästi. Yhteiskuntamme on myös todennäköisesti aiemmin investoinut henkilön koulutukseen merkittäviä taloudellisia panoksia, jotka nyt menetetään.
      • Tuomisto Jouni
        Päivitetty:
        3.4.2019
        • Kun kehitetään digitaalisia palveluja, tulisi samalla kiinnittää erityistä huomiota niiden tilanteeseen, joilla on jostain syystä vaikeuksia käyttää digipalveluja. Tämä ohjelmassakin aivan oikein todetaan. Tilannetta voisi olennaisesti helpottaa se, että osa uudistuksen tuomista säästöistä kanavoitaisiin näiden ihmisten konkreettiseen tukemiseen. Esimerkiksi kunnat voisivat palkata lähitueksi (nuoria) työntekijöitä, jotka osaisivat nettipalvelut ja voisivat henkilökohtaisesti auttaa internetittömiä ihmisiä käyttämään heidän tarvitsemiaan palveluja. He voisivat jopa tehdä kotikäyntejä ja näin varmistaa digipalvelujen kattavuuden ja saatavuuden. Luultavasti tämä edistäisi myönteisyyttä uudistuksia kohtaan myös niissä ihmisissä, jotka itse pystyvät palveluja käyttämään. Ohjelmassa käytetään sekaisin termejä omadata ja MyData, ja lukija voi päätyä luulemaan, että ne olisivat eri asioita. Omadata on suomea ja sitä pitäisi selkeyden vuoksi käyttää aina. Ohjelmassa mainitaan avoin lähdekoodi vain ohimennen. Kuitenkin on vankkaa näyttöä siitä, että avoimen lähdekoodin ratkaisut ovat halvempia, joustavampia, skaalautuvampia, kehityskelpoisempia ja käyttäjäystävällisempiä kuin suljetun koodin ratkaisut. Siksi pitäisi selkeästi ottaa kantaa ja lisätä reunaehtoihin se, että AuroraAI rakennetaan avoimen lähdekoodin varaan. Ihmisystävällisten ohjelmistojen ja järjestelmien tuottaminen vapaaseen käyttöön olisi lisäksi globaalisti merkittävä Suomen lahja ihmiskunnalle.
      • Mikkelin kaupunki, Konserni- ja elinvoimapalvelut, Hänninen Heli
        Päivitetty:
        28.3.2019
        • On todella tervetullutta, että luodaan hallinnon rajat ylittäviä tilannekuvia ihmisten todellisista tarpeista ja hyvinvoinnin tilasta. Pelkkä asiakkaan omien tietojen avaaminen ei vielä poista asiakkaan kokemaa hallinnollista taakkaa digitaalisissa palveluissa. On tärkeää käynnistää kansallinen ohjaus organisaatiorajoja ja toimintatapoja rikkovaan, ihmislähtöiseen uusien palvelumuotojen synnyttämiseen. Vain yhteisen asiakkaan näkemisen kautta pääsemme palvelutarjooman ennakointiin ja tiedolla johtamiseen. Lähtökohtaan palvelut löytävät ihmisen, ihmisen ei tarvitse löytää palveluja – on vielä pitkä matka. Keskeistä on kiinnittää huomiota lainsäädännöllä asetettuihin tehtäviin ja niiden toimeenpanoon. Kuinka käännämme sitkeään juurtuneen tavan suorittaa lakisääteisiä tehtäviä asiakkaan monitoimijuutta hyödyntävien elämäntapahtumien tukemiseksi? Kuinka mahdollistamme yhteisjohtajuuden ja asiakastietojen yhdistelyn kokonaiskuvan rakentamiseksi?
      • Wunder Finland Oy, Digitaalisen liiketoiminnan konsultti, Ojala Patric
        Päivitetty:
        27.3.2019
        • AuroraAI voisi hyvin merkittävällä tavalla parantaa yhteiskuntaamme ja siinä elävien kansalaisten hyvinvointia. Kuitenkin tässä nyt luetellaan etuja järjestelmän ollessa jo valmis, sen sijaan että konkreettisemmin otettaisiin kantaa siihen miten tähän päästäisiin. Mitään tähän liittyvää ei tapahdu ennen kuin on riittävä määrä dataa käytettävissä, ja tämän käsittely olisi niin määrältään kuin laadultaan varsin haastavaa tietosuojalainsäädännön kannalta. Eikä dataa voisi alkaa keräämään vasta tämän projektin myötä. Herää ajatus että hanke vaatisi todennäköisesti koko tämänhetkisen väestörekisterin yhdistämistä veroviraston tietoihin kansalaisista, ja ideaalitapauksessa tähän pitäisi vielä liittää kansalaisten terveydenhoitotiedot keskitetysti. Tämän tuloksena saatava datamäärä kun olisi käytössä, niin erinäisten AI-järjestelmien hyödyt voisivat olla liitteen 1 mukaiset. Tätä dataa pitäisi luonnollisesti suojella, sen käyttöä pitäisi valvoa, ja lisäksi pitäisi olla eri käyttötasot luottamuksellisuuden ja detaljitason kasvaessa. Ensimmäisellä tasolla voisi olla vain esikäsiteltyjä keskiarvoja ja summauksia, eikä mitään detaljitietoa kansalaisista yksilötasolla. Väestörekisterikeskus olisi luonnollinen valinta vastuulliseksi rekisterin pitäjäksi. Tietosuojalainsäädännön sekä yksilösuojan takia data pitäisi tarjota sen käsittelijöille vain ja ainoastaan anonymisoituna. Vain yksilö itse pääsisi näkemään datan itsestään. Kaikille muille käsittelijöille yksilö esitettäisiin tunnisteena (ID), ja eri käsitteleville tahoille pitäisi olla eri tunnistekartoitukset (ID:t) yksilön suojaamiseksi. Dataa käsiteltäessä voisi kuitenkin väärinkäytön yhteydessä selvittää joidenkin yksilöiden henkilöllisyyksiä. Näitä haasteita pitäisi ratkoa, ne eivät ole helppoja, ja niiden ratkaiseminen vie aikaa. Vasta tämän jälkeen voitaisiin alkaa hyödyntämään dataa, kuten esimerkiksi palveluissa, joissa käytetään AI-teknologioita. Ja kun jokin palvelu on savuttanut lopputuloksen, ja on aika suositella jotain palvelua yksilölle, tämä tapahtuisi tietosuojan kannalta parhaiten, jos jokaisella kansalaisella olisi korkean tietoturvan sähköinen yhteydenottokanava. Tähän kanavaan palvelun tarjouksen viesti generoitaisiin järjestelmän toimesta ilman että henkilötietoa paljastuisi järjestelmän ulkopuolelle. Näin data pysyisi tunnistamattomana siihen asti kun yksilö itse ottaa palvelun tarjoajaan yhteyttä, ja voi itse antaa suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn. Asian ytimessä ei siis ole AI, vaan data ja miten se voitaisiin valjastaa käyttöön maksimoiden yksilön suojaa. Yllä on joitain ajatuksia mahdollisista ratkaisuista, mutta vaihtoehtoja on toki muitakin.
      • Turun hovioikeus
        Päivitetty:
        26.3.2019
        • Turun hovioikeudella ei ole lausuttavaa suunnitelmasta.
      • Rovaniemen hovioikeus
        Päivitetty:
        22.3.2019
        • Ei lausuttavaa
      • Korkein hallinto-oikeus
        Päivitetty:
        21.3.2019
        • Korkein hallinto-oikeus ilmoittaa kohteliaimmin ettei sillä ole lausuttavaa asiassa.