Lausunnonantaja Tallennettu Lausunto
Kehitysvammaliitto 5.11.2019
      • 1a) Ovatko luonnoksen mukaiset avustuksen myöntämisen edellytykset selkeät ja perustellut (asetusluonnoksen 1-3 §)?
      • Saamelaiskäräjät
        Päivitetty:
        8.11.2019
        • Luonnoksessa esitetyistä valtionavustuksen myöntämisen edellytyksistä (3 §) puuttuu sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaaminen erityisryhmien näkökulmasta. Yhdenvertaisuus ymmärretään esityksessä ja sen perusteluissa vain alueellisena yhdenvertaisuutena. Sen ohella tulee erikseen todeta perustuslaissa turvattujen erityisryhmien (saamelaiset, romanit, viittomakieliset) oikeudet kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen sekä niiden velvoittavuus sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen kannalta. Tämä noudattaa Rinteen hallitusohjelmaa, jossa keskeisellä sijalla on syrjimättömyyden lupaus. Sen mukaisesti ihmisoikeudet ja ihmisarvo kuuluvat jokaiselle meille ja hallituskaudella pyritään lisäämään suvaitsevaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioitusta yhteiskuntapoliittisten toimenpiteiden kautta. Rinteen hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen keskeisinä tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille. Lisäksi erikseen on kirjattu tavoite turvata kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä erityisesti ruotsin ja saamen kielellä sekä viittomakielellä. Saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut perustuvat saamelaisten perustuslaillisiin oikeuksiin alkuperäiskansana (Pl §17.3) ja saamen kielilakiin (1086/2003). Nämä on huomioitava omana erityiskysymyksenä osana sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia kehittämistoimia. Euroopan neuvoston vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen neuvoa-antava komitea kehottaa juuri julkaistussa raportissaan Suomen viranomaisia toimimaan kiinteässä yhteistyössä saamelaisten kanssa selventääkseen saamenkieliseen terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin liittyvät lainmukaiset oikeudet saamelaisalueilla sekä määrittelemään saavutettavissa olevat ja mitattavat tavoitteet. Tähän tulisi varata riittävät budjetoidut varat, jotta tavoitteet voidaan realistisesti saavuttaa. Lisäksi komitea kehottaa viranomaisia arvioimaan tarvetta tuottaa tiettyjä saamenkielisiä palveluita saamelaisalueen ulkopuolella ja, jos tarvetta ilmenee, harkitsemaan niiden tuottamisen tukemista. Useat viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, etteivät saamelaisten palvelut toteudu yhdenvertaisesti eivätkä kaikin osin edes lain edellyttämällä tavalla (Saamebarometri 2016, OM 2016:39, Heikkilä ym 2013: Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut saamelaisalueella. Rovaniemi: LUP, Heikkilä ym. 2019: Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut kaupungissa, Lapin yliopiston yhtgeiskuntatiet julkaisuja B 68, Rovaniemi) . Saamelaiskäräjät esittää, että 2 § valtionavustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä, kohtaan 1 tulisi lisätä kriteeriksi, että hanke huomioi yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti myös vähemmistöasemassa olevin kansan- ja väestöryhmien erityistarpeet ja perustuslailliset oikeudet, kuten saamelaisten aseman alkuperäiskansana.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        8.11.2019
        • Kyllä ovat etenkin sosiaali- ja terveyskeskuksen hankekokonaisuuden osalta. Sen sijaan 1 § 1 momentin 2 kohdassa kerrottu valtionavustus muihin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin hankkeisiin on väljästi muotoiltu. Se tarjoaa tarvittavaa ja toivottavaa joustavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesti ohjattuun kehittämiseen. Tarkempaa sääntelyä tarvittaneen kuitenkin asetuksen toimeenpanoa määrittelevissä valtionavustusten hakuohjeissa. Valtionavustuksen 2 §:ssä ja 3 §:ssä todetut myöntämisen edellytykset ovat perusteltuja. Ne tukevat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon poikkihallinnollista uudistamista hallitusohjelman suuntaisesti. Esitetty alueellinen ja väestöpohjaan liittyvä rajaus on tarkoituksenmukainen, kun tavoitteena on kansallisesti hallittu toimeenpano. Yksittäisten kuntien tai kuntayhtymien toisistaan irralliset hankkeet johtaisivat oletettavasti myös osaoptimointiin, joka osaltaan vähentäisi kokonaisvaikuttavuutta; kehittämisen koordinointi olisi vaikeaa. Kuntaa suuremmat kehittämisalueet ovat myös lähes välttämättömiä mm. uudenlaisten sähköisten asiakaspalvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri pitää 2§:ssä mainittua poikkihallinnollisen yhteistyön edellytystä erityisen tärkeänä niissä maakunnissa, jossa ei ole muodostettu vapaaehtoista kuntayhtymää järjestämään kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        7.11.2019
        • Keski-Pohjanmaan liitto tuo esille, että luonnoksen mukaiset avustuksen myöntämisen edellytykset ovat pääsoin selkeät ja perustellut (asetusluonnoksen kohdat 1-3 §). Asetusluonnoksen 2 §:n 1 mom 1 kohta ei määrittele tarkemmin mihin palvelumuotoihin ko. rahoitusta voi käyttää. Siten ko. säännöstä voidaan tulkita myös siten, että rahoitusta voitaisiin käyttää varsin laveasti yleisemmin julkisen hallinnon tuottavuutta parantaviin järjestämisen ja tuottamisen toimintamallien ja ohjauksen kehittämiseen ja yhtenäistämiseen riippumatta siitä, mikä kytkös niillä on sosiaali- ja terveyspalvelujen taikka pelastusalan kehittämiseen.
      • Mäntyharjun kunta, Kunnanhallitus, Leppäkumpu Arja
        Päivitetty:
        7.11.2019
        • Asetuksen lähtökohtana tulee olla hallitusohjelman mukaisesti 18 maakuntaa. Lisäksi sote-maakunnan tulee olla yhtenevä maakuntajakoon perustuvan maakunnan kanssa. Ainoana poikkeuksena tulee kysymykseen Uudenmaan maakunta, jota koskevasta erityisasemasta ja -selvityksestä on maininta hallitusohjelmassa.
      • Kuntoutuksen toimialayhdistys
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Avustuksen myöntämisen edellytykset jäävät varsin yleiselle tasolle. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja toteutuminen sekä tarpeet vaihtelevat paikallisesti ja alueellisesti. Tämä puolustaa erilaisia painotuksia hankkeiden välillä ja mahdollisuutta alueellisten tarpeiden huomioimiseen. Tästä huolimatta kansallisen tason ohjauksen tulee olla vahvempaa ja selkeämpää. Rahoituksen myöntämisen kriteereitä on asetettava myös siten, että ne ohjaavat ja kannustavat kuntia ja maakuntia kehittämään käytäntöjä ja toimintamalleja, joiden toimivuudesta on näyttöä tai joista on laajempi yhteisymmärrys. Moni nykyjärjestelmässä kehittämistä vaativa asia koskee yhtä lailla kaikkia alueita, eikä ole merkityksellisellä tavalla riippuvainen alueellisista rakenteista, toiminnan sisällöistä tai erityispiirteistä. Sujuvien ja yhdenvertaisten palvelujen, kustannustehokkuuden ja palvelujärjestelmän toimivuuden ja ohjattavuuden näkökulmista tiettyjen ratkaisujen on perusteltua olla ainakin perusperiaatteiltaan yhteneviä. Ohjauksen vahvistamista ja edelleen hankkeiden kohdentumista merkityksellisiin asioihin voidaan varmistaa ainakin kahdella tavalla. Hankkeita varten voidaan valmistella yksityiskohtaisempi toimenpanon ja ohjauksen dokumentti, jota hankerahaa saavat tahot ovat velvoitettuja noudattamaan. Toinen vaihtoehto on kirjata asiat yksityiskohtaisemmin asetusluonnoksen pykäliin 1-3. Kuntoutuksen toimialayhdistys haluaa nostaa esiin kaksi asiaa, joita on tarkoituksenmukaista edistää hankkeissa ja joihin on perusteltua saada kansallista yhtenäisyyttä. Käsityksemme mukaan ehdotukset täyttävät pykälien 1-3 vaatimukset. Molempiin ehdotuksiin löytyy perusteet Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotuksista (STM, raportteja ja muistioita 2017:41). Komitean ehdotuksista merkittävä osa kohdistuu suoraan tai välillisesti kuntasektorin järjestämisvastuuseen, myös perustason palveluihin. Kuntoutuksen näkökulmasta sote-keskusten tulee olla ennen muuta yksiköitä, joissa keskeistä on palvelutarpeiden tunnistaminen (työ- ja toimintakyvyn tuen ja kuntoutuksen tarve) sekä tarpeenmukaisten palvelujen piiriin ohjaaminen ja prosessin etenemisen varmistaminen. Tulevat sote-keskukset ovat monille asiakasryhmille ns. ensikontaktin yksiköitä, mutta myös hoidon seurannan ja jatkuvuuden varmistajia. On kaikkien etu, että ihmiset saavat sote-keskuksista tarvitsemansa tuen ja palvelut. Kuntoutuskomitean ehdotuksessa 1 esitellään ns. kuntoutuksen yleinen toimintamalli. Tämän kaltainen riittävässä määrin yhtenäinen toimintamalli tulee juurruttaa sote-keskustasolle. Toinen asia koskee palvelujen palveluketjujen toimivuutta ja tarpeenmukaisten palvelujen saatavuutta. Kun kuntoutustarve on tunnistettu ja mahdollisesti myös todennettu sote-keskuksessa, tulee yksilön saada kohdennettuja, kuntoutujan tarpeet ja lähtökohdat huomioivia kuntoutuspalveluja. Järjestelmän tulee varmistaa kuntoutukseen pääsy hoitoketjun alkupäässä ja kuntoutuksen jatkuminen rajapintoja ylitettäessä. Viivytyksetön ja tarpeenmukainen kuntoutuksen aloittaminen on monta kertaa yhtä tärkeää kuin sujuva lääkärille pääsy. On varmistettava, että varhaisen vaiheen kuntoutuspalvelut ovat osa perustason palveluja ja että niiden osalta järjestämisvastuu toteutetaan yksilöitä, kuntoutujaryhmiä sekä esimerkiksi työelämää parhaalla mahdollisella tavalla tukevaksi. Vaikuttavat ja tehokkaat toimenpiteet tietyissä osissa palveluketjua eivät tuota parasta mahdollista tulosta, jos palveluprosessi ja -kokonaisuus eivät kaikilta osin tue parasta mahdollista lopputulosta. On tärkeä miettiä, missä määrin on kannattavaa sitoa sote-keskusten rajallisia resursseja kuntoutuspalvelujen tuottamiseen ja tuotannon organisointiin. Tarpeenmukaista kuntoutuksen erityisosaamista ja kokemusta on perusteltua hankkia esimerkiksi kuntoutuksen osaamiskeskittymiltä ja Palvelusetelit ovat oivallinen keino ohjata kuntoutustarpeessa olevia henkilöitä eteenpäin tarpeenmukaisten palvelujen piiriin.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman lähtökohtana tulisi olla asiakaslähtöisyys ja hoidon laatu. Toiminnan kehittäminen ja painopisteen siirtäminen sairauden hoidosta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön on kannatettava. Yhtenä tärkeänä osana tulisi olla väestön hyvinvointi ja terveyden edistäminen. Asiakaslähtöinen toiminta edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja yhteisiä pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmia. Toiminnan ja työnjaon kehittäminen tulisi perustua tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuviin hyviin käytäntöihin, joissa huomioidaan ammatillinen osaaminen. Toiminnan kehittämisen ja hankkeen perusteluissa täytyy huomioida moniammatillisuus.
      • HUS-Yhtymä, HUS, johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksessa ei ole otettu huomioon Uudenmaan mahdollista erillisratkaisua. Uudellamaalla mahdollinen erillisratkaisu vaikuttaa kuitenkin oleellisesti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman toimeenpanoon ja siis myös valtionavustuksella tuettavaan maakunnan hankekokonaisuuteen tai useamman maakunnan tai itsehallinnollisen alueen hankekokonaisuuteen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman osatavoitteet ovat saatavuus kärjessä hyvin valittuja ja muodostavat ehjän kokonaisuuden.
      • Nuorten Lääkärien Yhdistys ry, Launio Sara
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen mukaiset avustuksen myöntämisen edellytykset ovat pääpiirteissään selkeät ja perustellut. Nuorten Lääkärien Yhdistys (NLY) katsoo, että erityisesti 2 § 1) -kohdan mukainen hankkeiden tarvearvio sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja hankkeiden tuki palveluiden kehittämistä ja tehostamista sekä hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista varten on kannatettavaa. Toisaalta myös 3 §:n mukaisen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteiden kohta 1 palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen on erityisen tärkeä huomio. Toisaalta esittelymuistiossa 2 §:n 2. kappaleessa mainittujen esimerkinomaisten toimenpiteiden asema jää avoimeksi siltä osin, mitä painotuksia näihin kohdistetaan ja miten listan ulkopuolisia vaihtoehtoja huomioidaan. NLY näkee erityisen tärkeänä painotukset, jotka kohdistuvat yleislääkäreiden työpanoksen suuntaamiseen nimenomaan lääketieteellistä osaamista vaativiin tehtäviin sekä ammattilaisten oman työn suunnitteluun ja toimintatapoihin. Toisaalta asetusluonnoksessa mainittu ammattiryhmien osallistaminen jää siltä osin puutteelliseksi miten erikoistuvien lääkäreiden erityisosaamista huomioitaisiin kehittämishankkeissa. Erikoistuvilla lääkäreillä on tuorein lääketieteellinen osaaminen ja he ovat usein avoimia uusille toimintatavoille. Erikoistuvat lääkärit liikkuvat koulutuksensa vuoksi paljon eri terveydenhuollon yksiköiden välillä, ja tätä tulisi hyödyntää hyvien toimintatapojen levityksessä.
      • Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Äidit irti synnytysmasennuksesta, Äimä ry tukee Ensi- ja turvakotien liiton lausunnossaan esiin nostamia alla todettuja asioita: Antti Rinteen hallitusohjelmassa tulevaisuuden sote-keskukset nähdään moniammatillisina palvelukeskuksina. Tavoitteena on parantaa niissä asiakaslähtöisyyttä, digi- ja mobiilipalveluja, viikonloppu- ja iltavastaanottoja sekä matalan kynnyksen palvelupisteitä. Hallitusohjelma korostaa myös sitä, että sosiaalihuollon roolia painotetaan. Lisäksi hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti ovat korostavat painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein liian myöhään annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkoituksena on kehittää laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, josta ihminen saa palvelun sujuvasti ja avun yksilöllisiin tarpeisiin. Edellä todettujen hallitusohjelmassa linjattujen tavoitteiden näkökulmasta avustusten myöntämisen edellytykset eivät ole riittävän selkeät ja perustellut. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan, että ihmisten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tähän on helppo yhtyä. Se näkyy asetuksen 2§:n kohdassa 4 siten, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollinen yhteistyö. Tämä ei kuitenkaan riitä. Jotta edellä todettuihin tavoitteisiin ja etenkin matalan kynnyksen palvelujen syntyminen uuteen sote-keskukseen varmistuu, tulee asetusluonnoksessa 2§:ssä selkeästi todeta, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi yhteistyö järjestöjen kanssa. Järjestöillä on esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisältöalueiksi ajatelluilla alueilla paljon osaamista, joka voidaan ja on viisasta rakentaa osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia. Jos hankkeiden avustamisen edellytyksenä ei ole selkeästi todettua yhteistyövelvoitetta järjestöjen kanssa, niiden osaaminen voimavarana jää sattumanvaraiseksi. Sipilän hallituksen aikana Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmassa ei selkeästi alusta lähtien määritelty sitä, että valtionavustuksen edellytyksenä on yhteistyö järjestöjen kanssa ja että valtionavustusta kehittämishankkeissa voi ohjautua myös kumppanina oleville järjestöille. Se merkitsi sitä, että järjestöjen mukaan pääsy aidosti kumppaneina LAPE:n kehittämishankkeisiin oli sattumanvaraista ja pitkälti riippuvaista kunkin alueen järjestöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyvästä hankkeita valmistelleiden kuntatoimijoiden tiedosta, sen puutteesta tai halusta ottaa järjestöt mukaan kumppaneiksi. Osassa LAPE:n kehittämistyössä kuntien odotuksena oli, että järjestöt tuovat paitsi osaamisensa myös omat, muuta kautta tulevat taloudelliset resurssinsa kehittämistyöhön. Tätä samaa virhettä ei pidä toistaa uusien sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämishankkeissa ja niihin suunnattavissa valtionavustuksissa. Asetustasolla on varmistettava tämä yhteistyö hankkeiden yhtenä edellytyksenä ja myös valtionavustuksen ohjautuminen mahdolliseksi kumppanina oleville järjestöille. On alusta lähtien luotava todelliset ja aidot kumppanuuden mahdollisuudet julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja järjestöjen välille uusissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Erityisen tärkeää tämä on sosiaalihuoltolain mukaisissa sisällöissä, joiden on ajateltu tulevan osaksi sosiaali- ja terveyskeskuksia. Lasten ja lapsiperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi edellä todettu on ratkaisevan tärkeää. Tätä samaa puoltaa myös se, että neuvolapalvelut on ajateltu yhdeksi uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisällöksi. Tältä osin uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen verkottaminen LAPEn aikana käynnistettyjen perhekeskusten toimintaan on viisasta ja niukkoja voimavaroja yhdistävää. Lisäksi uusiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin voidaan vauvaperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi rakentaa matalan kynnyksen tukena järjestöjen osaamista. Tutkimusten pohjalta tiedämme kiistatta, että 1000 ensimmäistä elinpäivää odotusvaihe mukaan lukien on kriittisen tärkeä tulevan kehityksen ja elämän kannalta. Tämän sisältöalueen uudenlaisella rakentamisella osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia voitaisiin merkittävästi vähentää kustannuksia tulevaisuudessa. Nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyön tiivistämistä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa sekä käytännön toiminnassa laaja-alaisesti palvelu- ja hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on muutettava siten, että ne yksiselitteisesti mahdollistavat asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön”. Asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osin järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta samalla ristiriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiinpalveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino ja matalan kynnyksen apu, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle. Muutosesitykset: Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Pykälän 2. muutosesitykset (2 §): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 5)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö ja yhteistyö järjestöjen kanssa;
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Avustuksen myöntämisen edellytyksiä pykälissä 1-3 voidaan pitää selkeinä.
      • Hollolan kunta, Hollolan kunnanhallitus
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Avustuksen myöntämisessä tulisi ottaa huomioon alueen sosioekonomiset ja taloudelliset haasteet, joilla on kiistämätön vaikutus palvelutasa-arvoon
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Avustuksen myöntämisen edellytykset on säädetty selkeästi, mutta asetuksen toimeenpanoon on kiinnitettävä huomiota niin, että valtionavustuksen myöntämiskäytännöt ovat selkeitä ja yksiselitteisiä.
      • Haapaveden kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Taustamuistio selkeyttää myöntämisen edellytyksiä
      • Kuopion ensikotiyhdistys ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kuopion ensikotiyhdistys ry tukee Ensi- ja turvakotien liiton lausunnossaan esiin nostamia alla todettuja asioita: Antti Rinteen hallitusohjelmassa tulevaisuuden sote-keskukset nähdään moniammatillisina palvelukeskuksina. Tavoitteena on parantaa niissä asiakaslähtöisyyttä, digi- ja mobiilipalveluja, viikonloppu- ja iltavastaanottoja sekä matalan kynnyksen palvelupisteitä. Hallitusohjelma korostaa myös sitä, että sosiaalihuollon roolia painotetaan. Lisäksi hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti ovat korostavat painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein liian myöhään annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkoituksena on kehittää laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, josta ihminen saa palvelun sujuvasti ja avun yksilöllisiin tarpeisiin. Edellä todettujen hallitusohjelmassa linjattujen tavoitteiden näkökulmasta avustusten myöntämisen edellytykset eivät ole riittävän selkeät ja perustellut. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan, että ihmisten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tähän on helppo yhtyä. Se näkyy asetuksen 2§:n kohdassa 4 siten, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollinen yhteistyö. Tämä ei kuitenkaan riitä. Jotta edellä todettuihin tavoitteisiin ja etenkin matalan kynnyksen palvelujen syntyminen uuteen sote-keskukseen varmistuu, tulee asetusluonnoksessa 2§:ssä selkeästi todeta, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi yhteistyö järjestöjen kanssa. Järjestöillä on esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisältöalueiksi ajatelluilla alueilla paljon osaamista, joka voidaan ja on viisasta rakentaa osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia. Jos hankkeiden avustamisen edellytyksenä ei ole selkeästi todettua yhteistyövelvoitetta järjestöjen kanssa, niiden osaaminen voimavarana jää sattumanvaraiseksi. Sipilän hallituksen aikana Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmassa ei selkeästi alusta lähtien määritelty sitä, että valtionavustuksen edellytyksenä on yhteistyö järjestöjen kanssa ja että valtionavustusta kehittämishankkeissa voi ohjautua myös kumppanina oleville järjestöille. Se merkitsi sitä, että järjestöjen mukaan pääsy aidosti kumppaneina LAPE:n kehittämishankkeisiin oli sattumanvaraista ja pitkälti riippuvaista kunkin alueen järjestöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyvästä hankkeita valmistelleiden kuntatoimijoiden tiedosta, sen puutteesta tai halusta ottaa järjestöt mukaan kumppaneiksi. Osassa LAPE:n kehittämistyössä kuntien odotuksena oli, että järjestöt tuovat paitsi osaamisensa myös omat, muuta kautta tulevat taloudelliset resurssinsa kehittämistyöhön. Tätä samaa virhettä ei pidä toistaa uusien sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämishankkeissa ja niihin suunnattavissa valtionavustuksissa. Asetustasolla on varmistettava tämä yhteistyö hankkeiden yhtenä edellytyksenä ja myös valtionavustuksen ohjautuminen mahdolliseksi kumppanina oleville järjestöille. On alusta lähtien luotava todelliset ja aidot kumppanuuden mahdollisuudet julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja järjestöjen välille uusissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Erityisen tärkeää tämä on sosiaalihuoltolain mukaisissa sisällöissä, joiden on ajateltu tulevan osaksi sosiaali- ja terveyskeskuksia. Lasten ja lapsiperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi edellä todettu on ratkaisevan tärkeää. Tätä samaa puoltaa myös se, että neuvolapalvelut on ajateltu yhdeksi uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisällöksi. Tältä osin uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen verkottaminen LAPEn aikana käynnistettyjen perhekeskusten toimintaan on viisasta ja niukkoja voimavaroja yhdistävää. Lisäksi uusiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin voidaan vauvaperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi rakentaa matalan kynnyksen tukena järjestöjen osaamista. Tutkimusten pohjalta tiedämme kiistatta, että 1000 ensimmäistä elinpäivää odotusvaihe mukaan lukien on kriittisen tärkeä tulevan kehityksen ja elämän kannalta. Tämän sisältöalueen uudenlaisella rakentamisella osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia voitaisiin merkittävästi vähentää kustannuksia tulevaisuudessa. Nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyön tiivistämistä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa sekä käytännön toiminnassa laaja-alaisesti palvelu- ja hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on muutettava siten, että ne yksiselitteisesti mahdollistavat asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön”. Asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osin järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta samalla ristiriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiinpalveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino ja matalan kynnyksen apu, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle. Muutosesitykset: Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Pykälän 2. muutosesitykset (2 §): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 5)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö ja yhteistyö järjestöjen kanssa;
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Larivaara Meri
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti korostavat painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein kalliista ja myöhäisessä vaiheessa annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä painotus on väestön hyvinvoinnin ja terveyden sekä kansantalouden näkökulmasta perusteltu. Painopisteen siirtäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on otettu huomioon myös lausunnoilla olevassa asetuksessa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman osatavoitteissa (3 §, 3. mom., 2. kohta). Asetusluonnoksen monet muut muotoilut kuitenkin heikentävät mahdollisuuksia saavuttaa tämä tavoite. On myös todettava, että lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä (3 §, 3. mom., 5. kohta) ei voi onnistua ilman merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa, sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen johtamisessa tiedolla. Asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat järjestöjen työn suhteessa avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta samalla, hyvin ristiriitaisesti, rajaavat keskeisissä asetuksen kohdissa avustettavan toiminnan ja kustannukset vain palveluihin ja usein lähinnä korjaaviin palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, sekä monet merkittävät järjestöjen kehittämät hyvät käytännöt ja toimintamallit jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle, vaikka ne toisaalta halutaan sisällyttää kehittämistyöhön. Esimerkiksi hyvien käytäntöjen levittäminen mainitaan erikseen 2 §:ssa valtionavustuksen myöntämisen edellytyksissä. On huomionarvoista, että järjestöt ovat kehittäneet lukuisia hyviä käytäntöjä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi peruspalveluissa. Asetusluonnoksen 1 § sisältää kaksi erilaista hankekokonaisuutta, joissa molemmissa avustus voidaan suunnata luonnoksen mukaisesti ainoastaan kuntien ja kuntayhtymien hankkeille. 1 §:n esitetyt maakunnan hankekokonaisuudet voivat toteutua varsin onnistuneesti luonnoksessa esitetyllä avustusmallilla. Sen sijaan ainoastaan kunnille tai kuntayhtymille suunnattu valtionavustus voi tuottaa merkittäviä ongelmia 1 §:n kohdan 2 hankekokonaisuuksien kohdalla (alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävät hankkeet). Luonnoksen mukaisesti järjestö ei voi olla avustusta saava hankekumppani. MIELI ry katsoo, että asetuksessa tulee ottaa nykyistä vahvemmin huomioon järjestöjen asiantuntemus ja osaaminen palvelujen sekä erityisesti sairauksia ehkäisevän ja hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn osalta. Päättyneessä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kärkihankkeessa järjestöt olivat useissa osahankkeissa hankkeen hallinnoijia ja hanketyön koordinaattoreita solmien kumppanuuksia julkisen sektorin toimijoiden (kunta, kuntayhtymä, sairaanhoitopiiri) kanssa. Kehittämistyöllä oli kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tämän kokemuksen perusteella järjestöt olivat nopeita, tuloksellisia ja kustannustehokkaita toimijoita, jotka kykenivät toimimaan vaikuttavista eri puolilla maata. Järjestöt perehdyttivät julkisen sektorin toimijoita huolella valittuihin hyviin käytäntöihin sekä tarjosivat osaamista hyvien käytäntöjen juurruttamisessa sekä paikallisessa ja alueellisessa koordinoinnissa. Samanlaisia kokemuksia on saatu myös näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakista, jota Itla ja MIELI ry ovat koordinoineet osana LAPE-muutosohjelmaa. Näiden kokemusten valossa onkin tärkeää, että 1 §:ssä määritellyissä alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävissä hankkeissa mahdollistetaan järjestöille hankekumppanin rooli tai koordinoiva rooli. Näin varmistetaan, että kehittämistyössä voidaan hyödyntää täysimääräisesti myös ne sosiaali- ja terveydenhuollon hyvät käytännöt ja toimintamallit, jotka ovat järjestöjen kehittämiä, sekä järjestöjen osaaminen, joka kohdistuu hyvien käytäntöjen ja toimintamallien levittämiseen ja juurruttamiseen sekä niiden käyttöönoton paikalliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen koordinointiin. Yllä esitettyjen näkökulmien perusteella MIELI ry esittää, että asetusluonnoksen pykäliä 1-3 sekä 6 on muutettava tavalla, joka yksiselitteisesti mahdollistaa asetusluonnoksen 3 §:n 3. momentissa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen 2 toteutumisen. Niin ikään seuraavassa esitettävät muutokset mainittuihin 1-3 ja 5-6 §:iin mahdollistavat sen, että hankkeissa voidaan toteuttaa asetusluonnoksen 5 §:n 1. mom. 7 kohdan vaade suunnitelmasta järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin ja mahdollisesti otsikkoon lisäys, josta käy ilmi, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhake. Lisäksi 1 §:n 1 momentin kohdan 2 teksti tulee muuttaa muotoon: “kunnan tai kuntayhtymän taikka useamman kunnan, kuntayhtymän, sosiaali- ja terveysalan järjestön tai asiantuntijalaitoksen yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä tukevat alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävät hankkeet.” Vastaavasti asetuksen 5 §:n ensimmäiseen kohtaan tarvitaan täydentävä muotoilu: ”hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä, järjestö tai asiantuntijalaitos ja hankkeen toteuttamiseen osallistuvat kunnat, kuntayhtymät, järjestöt ja asiantuntijalaitokset.” Asetuksen 2 §:ään olisi selkeintä kirjoittaa uusi 2 kohta ja numeroida tämän takia nykyiset kohdat 2-5 kohdiksi 3-6. Uusi 2 kohta kuuluisi: ”hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta”. Asetuksen 3 §:n 3 momentin 2 kohtaan on selvyyden vuoksi syytä lisätä sanat ”ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen”. Lisäksi tarvitaan muutos asetuksen 6 §:n 2 momentin 6 kohtaan, jossa tulisi asiantuntijapalveluiden jälkeen mainita järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, kehitysjohtaja, strategiset ukipalvelut
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kyllä pääosin. Erityisen hyvää on, että edellytetään maakunnallista kokonaisuutta ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä palvelujen yhteensovittamista. Tärkeää on myös, että edellytykset perustuvat alueen tarpeisiin. THL:n tuki on tarpeellista. Myös panostus perustason sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistamiseen ja moniammatilliseen osaamiseen on huomioitu. On tärkeä asia. Samoin kytkentä julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä valtakunnalliseen palvelurakenteen tavoitteisiin on huomioitu. Painopisteen siirto ennakoiviin palveluihin korjaavien sijaan on erittäin tärkeää. Hiukan epäselväksi jää 1§ 1 mom. kohta 2. hankkeen tavoitteet ja myöntämisedellytykset. Toisaalta kyseinen kohta antaa myös mahdollisuuden toteuttaa erilaisia kokeiluja. Suhde muihin hankehakuihin ja eri kanavien rahoituksen yhteensovittaminen olisi hyvä kuvata esim. lain perustelumuistiossa.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Sairisalo Heljä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry pitää tärkeänä, että rahoitettavat hankkeet keskittyvät ennaltaehkäisevään hyvinvoinnin edistämiseen korjaavan toiminnan sijaan. Järjestöjen pitää olla mukana kehittämässä hankkeita. Yhden vanhemman perheiden liitolla niin kuin monella muullakin sosiaali- ja terveysalan järjestöllä on vahva asiakasnäkemys, jonka huomioiminen hankkeissa tuottaa myönteisiä tuloksia. Tämä osoittautui tärkeäksi mm. eropalvelujen kehittämisessä LAPE-hankkeessa. Sen yhteydessä pirstaloituneet eropalvelut koottiin matalan kynnyksen eron ensiapupisteiksi, jotka toteutettiin yhteistyössä järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa. Yksityiskohdissa kannatamme SOSTE:n lausunnossaan esiin tuomia muutosesityksiä.
      • Suomen CP-liitto ry, Lisätietoja: toiminnanjohtaja Marju Silander, marju.silander@cp-liitto.fi, 040 701 4881, Silander Marju
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • CP-liitto yhtyy SOSTEn tekemiin, asetuksen 1 -3 § sanamuotoja koskeviin muutosesityksiin ja painottaa erityisesti kolmea asiaa kehittämishankkeiden valmistelussa: • Järjestöyhteistyön takaaminen, jotta tulevaisuuden sote-keskusten palvelurakenteessa otetaan vahvasti huomioon erityisen tuen tarpeessa olevien ihmisten, kuten vammaisten ihmisten, palvelutarpeet ja näkökulmat • ennaltaehkäisevien palvelujen, kuten terveydenhuolto-, hyvinvointi- ja sosiaalipalvelujen saatavuuden turvaamisen ja yksilöllisiin tarpeisiin perustuvan järjestämisen tulee olla keskiössä erityisesti silloin, kun vammasta johtuva palvelutarve on välttämätöntä ja elämänmittaista • vammaisilla ihmisillä itsellään tulee olla todellinen mahdollisuus osallistua sote-palvelujen kehittämisprosessiin ja tämä on turvattava esimerkiksi varaamalla riittävä rahoitus tarvittavien matkakustannusten korvaamiseen
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området, Stoor Torbjörn
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista 2020-2023 edellytykset ovat selkeät ja perustellut. Varsinkin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman avustusperiaatteet avautuvat hyvin sekä asetuksen, että esittelymuistion kirjauksissa. Asetuksen 1 §:n 1 momentin 2 kohdan muiden ja merkittävien hankkeiden soisi saavan jo asetusvaiheessa enemmän sisällöllistä suuntaviivaa. Tämä voisi tuoda tehokkuutta ja motivaatiota hakuprosessiin. Sosiaalialan osaamiskeskukset näkevät tässä yhteydessä merkittävän mahdollisuuden profiloida sosiaalialan- ja työn kehittämistä kansallisesti yhtenäisesti vahvan yleislain, sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan. Osaamiskeskusten yksimielinen ehdotus on, että erityistä painoarvoa kohdennetaan tässä kehittämisohjelmassa sosiaalihuoltolain mukaiseen omatyöntekijänä toimimisen (42 §), rakenteellisen sosiaalityön (7 §) sekä yhteisösosiaalityön (15 ja 16 §) kehittämiseen. Näissä asioissa ajankohtainen sosiaalihuollon kehittämistarve on tunnistettu koko maan laajuisena. Tämän lisäksi soisi asetuksen 1 §:n 1 momentin 2 kohdan hakijakunnan voivan oleva laajempi eikä pelkästään koskisi kuntia ja kuntayhtymiä. Hakijalla on osatoteuttajia suurempi rooli, ja tässä yhteydessä lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan toimijat, kuten perusterveydenhuollon yksiköt (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, § 35) ja alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/2001) tulisi mainita sekä hakijoiksi oikeutettuina hallinnoijatahoina että muutoin asetuksessa ja asetusta koskevassa viestinnässä STMn ja THLn rinnalla hankehakemusten valmistelua tukevina tahoina. On syytä huomata, ettei kaikissa maamme maakunnissa ole perustettuna maakunnan laajuista sote-kuntayhtymää koko maankuntaa kattavan hankevalmistelun tueksi, ja että useissa maamme kunnissa, kuntayhtymissä ja maakunnissa on konkreettista tarvetta sekä hankehakijan työpanokselle että maakunnan laajuiselle koordinoivalle toimijalle esimerkiksi hankkeisiin palkattavan henkilöstön tulevina työnantajatahoina. Tämä laajennus avaisi lakisääteisille, yhtä kuntaa/kuntayhtymää laajemmille perusterveydenhuollon yksiköille ja sosiaalialan osaamiskeskuksille konkreettisen mandaatin osallistua ohjelman täysipainoiseen läpiviemiseen. Samalla vahvistettaisiin myös ylimaakunnallisten sekä valtakunnallisten kehittämiskokonaisuuksien organisoitumista kehittämisohjelmassa tarkoituksenmukaisella tavalla. Nyt asetuksessa ja perusteluteksteissä ei esiinny useampien maakuntien yhteistä toimintaa tukevaa sanoitusta juurikaan, vaikka lienee tarkoitus, että maakuntien yhteisiä, yhteistyöalueiden laajuisia (YTA) ja kansallisia tehtäväkokonaisuuksia ohjelmassa eri tavoin myös toimeenpannaan. Esittelymuistiossa mainitaan maakunnittaiset kehittämis- ja kokeiluhankkeet sekä toiminnan käynnistämishankkeet, mutta olisi tärkeä laajentaa näkökulmaa vielä maakuntien yhteisiin hankkeisiin. Joissakin kehittämiskohteissa olisi tarkoituksenmukaista, että useampi kuin yksi maakunta tekee yhteistyötä, ja joiltakin osin kehittämiskohteet voivat olla kansallisia, koko maan kattavia ja myös kielelliset näkökulmat huomioivia. Kun korostetaan sitä, että ihmisten tulee saada palvelunsa sujuvasti ja apua yksilöllisiin tarpeisiin, on syytä varmistaa asiakas- ja potilaskohtaisten tietojen saatavuus esimerkiksi tukemalla kuntia ja kuntayhtymiä kansallisten Kanta-palvelujen käyttöönotossa. Sosiaalihuollon osalta runsas kolmasosa Suomen kunnista on vielä Kanta-palvelujen käyttöönottojen ulkopuolella. Yhtenäiseen dokumentointiin ohjaava sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen kirjaamisvalmennus Kansa-koulu –hanketyönä (hanke päättyy vuoden 2019 lopussa) on niin ikään tavoittanut vasta noin neljäsosan maan sosiaalihuollon henkilöstöstä (julkiset ja yksityiset työnantajatahot). Kanta-palvelujen tukitoimet sosiaalihuollon osalta ovat osa sosiaalialan osaamiskeskusten nykyistä erityisasiantuntemusta, mutta kehittämistyön vieminen kuntakentälle edellyttää erillisresursointia osaamiskeskuksille.
      • Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote) esittää, että asetuksesta poistetaan 3 §:n kohta ”Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy ”. Essoten näkemyksen mukaan lähtökohtana on hallitusohjelman 18 maakuntaa. Sote-maakunta on yhtenevä maakuntajakoon perustuvan maakunnan kanssa. Ainoa poikkeus voi olla Uudenmaan maakunta, jota koskevasta erityisasemasta ja -selvityksestä on maininta hallitusohjelmassa. Essote toteaa, että 3 § 2 momentin 1-kohdassa tarkoitettuna yhteenlaskettuna asukaslukuna 70 % olisi riittävä kattamaan maakunnallisten kehittämishankkeiden edustavuuden väestömäärän ja -rakenteen suhteen.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Lausunto on annettu Askolan kunnan, Lapinjärven kunnan, Loviisan kaupungin, Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan puolesta ja edustaa itäisen Uudenmaan alueen kuntien näkemystä. Asetusluonnoksen mukaan avustettavia hankkeita ovat maakunnan alueen kuntien ja kuntayhtymien yhteiset perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämisen hankekokonaisuudet. Asetusluonnos ei kuitenkaan lainkaan huomioi Uudenmaan erillisratkaisua, jota hallitusohjelman mukaisesti parhaillaan selvitetään yhteistyössä valtion, kuntien ja HUS:n kesken. Uudellamaalla kehittämishankkeita ei ole mahdollista suunnitella asetusluonnoksen mukaisesti ennen kuin erillisratkaisuselvitys on tehty vuoden 2019 loppuun mennessä. Asetusluonnoksen perustelujen mukaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman toimeenpano on tarkoituksenmukaista toteuttaa maakunnan laajuisina yhteishankkeina. Asetusluonnoksen 3 § mukaan maakuntaperusteisesta aluejaosta on mahdollista poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Uudellamaalla koko maakunnan laajuiset kehittämishankkeet eivät ole tarkoituksenmukaisia alueen suuren koon ja muita maakuntia suuremman sisäisen moninaisuuden vuoksi. Uudellamaalla asetusluonnoksessa esitetty 80 prosentin väestöpeittävyys kehittämishankkeissa tarkoittaisi sitä, että Helsingin on oltava mukana hankkeessa tai muiden kuntien ei ole mahdollista saada rahoitusta. Uudenmaan alueella asuu noin 1,7 miljoonaa asukasta, jolloin huomattavasti matalampikin väestöpeittävyys tarkoittaisi joka tapauksessa suurempaa väestömäärää kuin useimpien muiden alueiden koko väestömäärä on. Koko Uudenmaan laajuisen kehittämishankkeen hallinnointi vaatisi merkittävää resursointia. Lisäksi hankkeessa tulisi huomioida esimerkiksi Uudenmaan alueiden kielelliset erityispiirteet (ruotsinkielisen väestön suuri osuus osassa kuntia) sekä palvelujen käyttöön liittyvät erityispiirteet, kuten maahanmuutto, asunnottomuus, työllisyys ja eriytymiskehitys, etenkin pääkaupunkiseudulla. Uudenmaan suuren väestömäärän vuoksi kattavat kehittämishankkeet eivät edellytä koko Uudenmaan mukana oloa. Hankkeiden hallinnointi ja alueiden erityispiirteet huomioiva kehittäminen olisi merkittävästi helpompaa ja tuloksellisempaa alueellisemmissa hankkeissa Uudenmaan eri alueilla. Asetusluonnoksen mukaan kehittämishankkeen hallinnoinnista vastaa kunta tai kuntayhtymä. Koska valtionavustus kohdistuu perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämiseen, asetusluonnokseen (1 § ja 5 §) tulisi tarkentaa, että kehittämishankkeen hallinnoinnista vastaa kunta tai peruspalvelukuntayhtymä. Peruspalvelujen kehittämisen kannalta ei ole tarkoituksenmukaista, että sairaanhoitopiiri voisi vastata hankekokonaisuudesta. Asetusluonnoksessa esitetyt edellytykset valtionavustuksen myöntämiselle ovat perusteltuja lukuun ottamatta vaatimusta yhdestä 80 prosenttia maakunnan asukasluvusta kattavasta hankkeesta. Kehittämishankkeiden vaikuttavuuden varmistamiseksi hankkeissa syntyvien toimintamallien arviointiin ja levittämiseen on tärkeää kohdistaa riittävästi voimavaroja. Valtionavustuksen kertaluontoisuuden vuoksi esimerkiksi lisähenkilökunnan palkkaaminen on tarkoituksenmukaista vain siinä tapauksessa, että esimerkiksi jonojen purkamisen avulla voidaan varmistaa uusien toimintamallien kehittäminen ja arviointi. Kehittämishankkeiden vaikuttavuuden varmistamiseksi rahoitusta on tarkoituksenmukaista suunnata jo aloitetun kehittämisen vahvistamiseen ja arviointiin uusien hankkeiden sijaan. Itäisellä Uudellamaalla on jo tehty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman tavoitteiden mukaista palvelujen uudistamista. Esimerkiksi perhekeskus-toimintamallissa toteutuvat jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen yhdistäminen, sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan tuominen terveyspalvelujen yhteyteen, paljon palveluja tarvitsevien hoidon kehittäminen sekä erityistason konsultaatioiden lisääminen perustasolle. Lisäksi sähköisiä palveluja ja omahoitoa on kehitetty voimakkaasti.
      • Suomen Punainen Risti
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Hallitusohjelman ja sote-uudistuksen tavoitteena on siirtää painopiste terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä on oikea suunta kansalaisten terveyden ja kansantalouden näkökulmasta. SPR pitää tärkeänä, että voimavaroja ja osaamista siirretään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja yhteisen osaamisen vahvistamiseen tällä alueella. Tämä painopisteen muutos koskee erityisesti nyt lausuttavana olevaa asetusta. Jatkossa sote-keskus on keskeisin toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa, sekä laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tavoite parantaa asiakaslähtöisyyttä, digi- ja mobiilipalveluja, viikonloppu- ja iltavastaanottoja sekä matalan kynnyksen palvelupisteitä, on erittäin tavoiteltava. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi asetuksen pykälät 1-3 sekä 6 edellyttävät muutoksia, jotta asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoite nro 2 toteutuu, ja painopiste siirtyy korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Esitettävät muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan tosiasiallisesti toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Nyt monien järjestöjen ja kuntien yhteistyössä toteutettavat palvelut ovat osa tätä muutosta ja niiden vahvistaminen on tärkeää. SPR pitää erittäin tärkeänä, että hankkeiden avustamisen edellytyksenä on yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa. Tämä merkitsee sopimuksellisuutta eri toimijoiden kanssa ja mahdollistaa järjestöjen roolin aitona kumppanina yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä onnistuu vain varmistamalla eri hallinnonalojen ja toimijoiden siilot ylittävä yhteistyö ja vahvistamalla hyvinvoinnin- ja terveyden edistämistä. Tähän tähtäävä muutosjohtamisen tulisi alkaa jo tämän asetuksen säätämisellä, koska tulevaisuuden sote-keskus on keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rajapinnoissa sekä käytännön toiminnassa. Asetuksen ja sen perustelumuistion tavoitteet ovat oikeita, mutta avustettavat kohteet ja kustannukset eivät allokoidu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen laajasti vaan lähinnä korjaaviin palveluihin. SPR pitää tärkeänä, että järjestölähtöiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinot, kuten Nuorten turvatalot, ystäväpalvelu tai vertaistukeen perustuva elämäntapatuki ovat osana avustettavaa toimintaa. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:n 1 momentissa tulee selkeästi tuoda esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhanke. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Myös asetuksen toiseen pykään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys, sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukeminen. Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 3) hankkeen tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. 4) 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 5) 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 6)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja 7) 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa soteuudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.
      • Hyvinvointiala HALI ry, Vigelius Eveliina
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Eivät. Viisi tavoitetta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmalle (asetuksen 3 § 3 momentti) ovat hyvät ja riittävät. Hankehakemusten on 3 § mukaan osoitettava pyrkimys näihin tavoitteisiin. Merkitystä on kuitenkin vain sillä, että itse hankkeiden etenemistä kohti tavoitteita valvotaan ja mitataan tehokkaasti. Etenemisen ja tavoitteiden täyttämisen on myös oltava edellytyksenä rahoituksen saamiselle. Luonnos lähinnä vain viittaa avustusten käytön valvontaan. Luonnoksen 8 § kirjaa valtionapuviranomaiseksi sosiaali- ja terveysministeriön, jota THL ja osittain Lounais-Suomen aluehallintovirasto myös valvonnassa avustavat. Perustelujen mukaan hankekokonaisuuksia tullaan seuraamaan ja arvioimaan kansallisella tasolla. Epäselväksi jää, miten. Asetusluonnoksen 9 § mainitsee myös hankkeen päättyessä tehtävän selvityksen. Ministeriön järjestämässä kuulemistilaisuudessa 1.11.2019 useat lausujat, muiden muassa THL kiinnitti valvonnan ja ohjauksen puutteisiin huomiota. Hankkeiden käynnistäminen on maakunnille vapaaehtoista. Jos maakunnassa hanke käynnistetäänkin, alueen kunnista viidesosa voi halutessaan jättäytyä sen ulkopuolelle (3 § 2 momentti kohta 1). Miten näillä alueilla varmistetaan toiminnan kehittyminen tavoitellulle tasolle, eli de facto sote-uudistuksen keskeisimmän sisällön toteutuminen? Asiasta ei ole mainintoja asetusluonnoksessa, eikä tiettävästi muuallakaan valmistelussa. Epäselvää on myös se, miten varmistetaan alueellinen yhdenvertaisuus ja se, että hankkeiden parhaat käytännöt leviävät myös muille alueille, vaikka kaikki maakunnat ja alueet lähtisivät toteuttamaan hankkeita. Tavoitteisiin pääsy on varmistettava kansallisesti lainsäädännön keinoin. Asetusluonnoksen 2 § 1 momentin kohdan 2) varsin erikoinen vaatimus, jonka mukaan ”hankkeella on oltava kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon” on poistettava. On selvää, että tämän kaltainen valtionavustushanke koskee julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, sillä julkisesti rahoitettu ja julkisesti järjestetty sosiaali- ja terveydenhuolto on aina julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Asetuksen ei ole tarkoituksenmukaista johtaa hankealueita pohtimaan yksinomaan julkisesti omistetun palvelutuotannon kehittämistä, vaan palvelutuotantoa järjestäjän kannalta kokonaisvaltaisesti.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Myöntämisen edellytykset muutoin selkeät paitsi 1§ 2 mom 2-kohta, mitä taustamuistio jnkv selkeyttää. Maakunnallisen hankkeen koordinaatio ja yhteisen tavoitekuvan luominen haasteellista ainakin toiminnan tasolla, rakenteellisten tavoitteiden edellytykset helpompia.
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut, Olli Sirkka-Liisa
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen 1 § 1. ja 2. kohdassa säädetään kahdesta eri hankekokonaisuudesta, joiden rahoitusperusta on erilainen omarahoituksen osalta. Selkeyden vuoksi olisi perusteltua, että näiden kahden osakokonaisuuden keskinäiset suhteet määriteltäisiin tarkemmin. Oulun kaupunki näkee tärkeänä sen, että valtio tukee kuntia ja kuntayhtymiä sosiaali- ja terveydenhuollon välttämättömässä kehitystyössä ja pitää perusteltuna sitä, että kehittämisrahoituksen 80 % asukaslukuvaatimuksella ohjataan kansallisia kehittämisresursseja siten, että kehitystyön tulokset tulisivat hyödyntämään laajempaa väestöpohjaa kuin yksittäisiä kuntia tai kuntayhtymiä. Myönteisenä huomiona todetaan se, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus- ohjelman kehitykseen ohjautuva rahoitus on 100 %, jolloin se parhaiten mahdollistaa koko maakunnan laajuisten kehitystoimenpiteiden toteutumista.
      • Suomen Migreeniyhdistys
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Hallitusohjelman linjaus painopisteen siirtämisestä ennaltaehkäisevään hoitoon ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on hyvä sekä kansantalouden että yksilöiden hyvinvoinnin kannalta. Voidaan monin tavoin todistaa, että nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on vielä muutettava tavalla, joka yksiselitteisesti mahdollistaa asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön” Esitettävät muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan tosiasiallisesti toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Seuraavien muutosesitysten takana on havainto, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kuitenkin ne samalla ristisriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, usein lähinnä korjaaviin, palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle, jos kohta niitä kuitenkin toisaalla ”edellytetään” käytettävän ja niistä raportoitavan. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin selkeästi esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhake. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Asetuksen toiseen pykään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 3) 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja 6) 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa sote-uudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.
      • Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry, Lausunnon on antanut POHJOIS-SAVON JÄRJESTÖNEUVOSTO, jossa sihteerinä toimii Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry:n edustaja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Pohjois-Savon Järjestöneuvosto pitää tärkeänä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman käynnistymistä sekä sen tavoitteita. Lausunnossaan järjestöneuvosto haluaa kiinnittää huomiota järjestöjen rooliin ohjelman valmistelussa sekä tulevissa hankkeissa. 1§ Avustettavat hankkeet Järjestöneuvosto näkee tärkeäksi, että avustettavat hankkeet (maakunnalliset, kuntayhtymien ja kuntien) muodostavat maakunnassa niiden erityistarpeisiin vastaavan kokonaisuuden. Pirstaleisuutta tulee välttää.
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Esittelymuistion mukaisesti kiireettömän hoidon saatavuuden parantamiseksi rahoitettavia voisivat olla hankkeet, joissa kokeillaan ja kehitetään ammattiryhmien välistä työnjakoa sekä osaamisen ja työpanoksen yhdistämistä uudella tavalla. Tämä on kannatettava esitys. Edellä mainitun toteutumisen varmistamiseksi avustettavissa hankkeissa, työjaon kehittämisen, tulee näkyä myös asetuksessa esitettyä paremmin. Tätä voisi tarkentaa asetusluonnoksen 3 §:ssä kuvattuihin tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman osatavoitteisiin lisäämällä 4. kohtaan työnjaon; 4) palveluiden monialaisuuden, työnjaon ja yhteentoimivuuden varmistaminen.
      • Aivoliitto ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Ennaltaehkäisevän toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että painotus on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tärkeää on, että asioita tarkastellaan toimivina kokonaisuuksina esim. hoitopolkujen osalta: ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus sekä arjen tukitoimet toimintakyvyn ylläpitäjinä.
      • Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Avustuksen myöntämisen edellytykset on säädetty selkeästi.
      • Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry, Partanen Katri
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Esittelymuistiossa todetaan, että kaikkien avustettavien hankkeiden tulisi olla sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta tarpeellisia, niiden tulisi tukea palvelujen kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista. Koska toiminnan kehittäminen on keskiössä, niin hankkeiden suunnittelussa, johtamisessa ja toteuttamisessa pitää olla moniammatillinen edustus. Terveydenhuollon perinteisiä johtamis- ja valtarakenteita tulee muuttaa joustavammiksi, että toimintaa voidaan kehittää. Lääkäreiden ja hoitajien lisäksi myös pienempien ammattiryhmien, kuten fysioterapeuttien, tulee olla mukana kehittämishankkeissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä kuntoutuksen kehittäminen on olennainen osa. Kuntoutuksella ja fysioterapialla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä, vahvaa näyttöä löytyy jo runsaasti mm. terapeuttisen harjoittelun hyödyistä, kuntoutuksesta leikkauksen sijaan jne. Myös mahdollisessa henkilöstön lisäresursoinnissa tulee huomioida kuntoutuksen mahdollisuudet ja sitä kautta kuntoutushenkilöstön riittävä määrä. 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta. Esitämme tämän 80 prosentin vaatimuksen tilalle joustavampaa vaatimusmäärittelyä, koska se voi karsia pois hyviäkin hankkeita. Hankkeita tulisi arvioida etupäässä niiden sisällön ja hyödynnettävyyden perusteella. Hankkeen edustavuuden kannalta riittävä väkilukuvaatimus voisi olla esimerkiksi se, että edustettuna pitäisi olla yli 50 prosenttia alueen väestöstä.
      • Ylöjärven kaupunki, Ylöjärven kaupunki/ Perusturvaosasto, Kallio Anu
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • viittaamme Pirkanmaan liiton lausuntoon
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Crohn ja Colitis ry pitää asetusluonnosta monelta osin hyvänä. Pitkäaikaissairaiden kannalta on erityisen tärkeää, että valtionavustukset tukevat sujuvan ja yhdenvertaisen hoidon kehittämistä. On hyvä, että luonnoksessa huomioidaan palveluiden yhdenvertaisuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Lisäksi on hyvä, että hyvien käytäntöjen levittäminen ja palvelujen kehittäminen näkyy luonnoksessa. Toimiva yhteistyö terveydenhuollon eri tahojen, erityisesti erikois- ja perustason terveydenhuollon, välillä sekä uusien käytäntöjen, kuten hoitoa tukevien digipalveluiden, käyttöönotto on avainasemassa pitkäaikaissairaiden hoidon sujuvuudessa. Järjestöjen rooli sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä on merkittävä. Järjestöt tuovat kehittämistyöhön tärkeää tietoa palvelujen käyttäjien näkökulmasta. Järjestöyhteistyön tulisi näkyä selkeästi asetuksessa. Valtionavustuksen myöntämisen yleisissä edellytyksissä on kirjattu tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö. Tähän tulee sisällyttää myös järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Terveydenhuollon kokonaiskustannusten hillinnän kannalta on tärkeää vahvistaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja sen tulisi näkyä vahvemmin myös valtionavustuksen myöntämisen edellytyksissä. Kokonaiskustannusten hillintä on tärkeää, jotta potilaille voidaan tarjota oikean tasoinen hoito ja myös pitkäaikaisesti sairaiden hoitoon voidaan taata riittävät resurssit. Muutosesitykset: Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2. ja kohta 5.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja se tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 3) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa; ja 6) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen;
      • Music Against Drugs ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Edellytyksiin tulisi kirjata nykyistä vahvemmin myös terveyden edistäminen osana ehkäisevää toimintaotetta, jolla pyritään kalliiden korjaavien kulujen välttämiseen, jota Rinteen hallitusohjelmakin painottaa. Nyt luonnoksessa korostuu edelleen varsin paljon ns. korjaava toimintaote. Edellytyksissä tulisi huomioida nykyistä vahvemmin järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyö ja välttää sitä, että edellytykset rajaisivat sen avustettavan toiminnan ulkopuolelle, joka on ristiriidassa ohjelman ennaltaehkäisevän pyrkimyksen kanssa.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Invalidiliitto kannattaa hankkeen osatavoitteita, joissa tavoitteena on parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja oikea-aikaisuutta sekä siirtää painotusta ennakoivaan ja ehkäisevään työhön. On tärkeää varmistaa, että palveluiden toimivuus ja laatu varmistetaan paljon palveluita ja erityistä tukea tarvitsevien osalta ja varmistetaan palveluketjujen toimivuus. Tämä edellyttää palvelujen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Kannatettavaa on myös, että varmistetaan sote-palveluiden yhteen toimivuus ja niiden liittymäpinnat muihin palveluihin. Invalidiliitto esittää, että valtionavustuksen myöntämisen edellytyksiin tulee lisätä vahvemmin asiakkaita edustavien järjestöjen osallisuus ja rahoitus kehittämishankkeissa sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden vaatimus. Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksiin tulee lisätä vahvemmin asiakkaita edustavien järjestöjen osallisuus kehittämishankkeissa. Invalidiliitto esittää, että asetuksessa tulisi edellyttää asiakkaiden osallistaminen esimerkiksi järjestöjen kautta kehittämishankkeiden suunnittelu- kehitys- ja toteutusvaiheissa. Laintasaisesti voimassa oleva YK:n vammaisyleissopimus edellyttää, että kaikissa vammaisia koskevissa asioissa vammaiset henkilöt otetaan mukaan yhdenvertaisesti heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja heitä koskevaan päätöksentekoon. Näin voidaan osaltaan varmistaa, että kehittämishankkeiden käytännön toteutus on mahdollisimman asiakaslähtöinen ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman osatavoitteita tukeva. Tämä vahvistaisi osaltaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamista käytännön toiminnan tasolla myös erityistä tukea ja monia palveluja tarvitsevien henkilöiden palveluiden osalta. Yhdistykset ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja haittojen ennaltaehkäisyssä merkittävä yhteiskunnallinen voimavara. Tämän potentiaalin hyödyntäminen kehittämishankkeissa tulisi kirjata vahvemmin asetukseen kuin pelkästään asetusluonnoksen 5 §:n 1 mom. 7 kohdan osallistumissuunnitelman muodossa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman tavoitteena on rahoittaa kehittämis- ja kokeiluhankkeita, joissa kehitetään kokonaan uusia toimintamalleja tai otetaan käyttöön muualla kehitettyjä hyviä käytänteitä. Kolmannella sektorilla on vahva perinne uusien palveluiden kehittämisessä ja toimintamallien käyttöönotossa, joten niiden nivominen vahvemmin osaksi kehityshakkeita voisi varmistaa innovatiivisten ja asiakaslähtöisten ratkaisujen syntymistä osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksia. Invalidiliitto esittää, että asetusluonnoksen 2 §:n valtionavustuksen myöntämät yleiset edellytykset 1 mom. kohtaan 4 lisätään yhteistyö järjestöjen kanssa: ”…hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö sekä tarvittava yhteistyö yhteiskunnan muiden sektoreiden kuten asiakkaita edustavien järjestöjen kanssa…”. Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksiin tulee lisätä tilojen sekä tutkimus- ja hoitovälineiden esteettömyyden ja saavutettavuuden vaatimus. Lain tasaisesti voimassa oleva YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa Suomen valtiota ja julkista valtaa huolehtimaan sopimuksen mukaisten esteettömyysvelvoitteiden toimeenpanosta (artikla 9). Valtion avustuksen yleiseksi ehdoksi tulee säätää velvollisuus vastata siitä, että avustettava hanke täyttää esteettömyyden ja saavutettavuuden vaatimukset niin rakennetun ympäristön, kuin myös erityisesti hoito- ja tutkimusvälineiden osalta. Palvelu, joka on esteellinen estää käytännössä toimintakyvyltään rajoittuneen asiakkaan mahdollisuuden käyttää palvelua. Sosiaali- ja terveyspalveluilla on keskeinen merkitys toimintakyvyn ylläpidossa, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa sekä syrjäytymisen estämisessä. Esteellinen palvelu lisää erityisratkaisujen ja -palvelujen tarvetta ja näin kustannusten kasvua. Invalidiliitto vaatii, että toteutuksen on oltava esteetöntä, mikä on kirjattava myös lakitasolle. Esteettömyys ja saavutettavuus tukevat palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista. Invalidiliitto esittää, että asetusluonnoksen 2 §:n valtionavustuksen myöntämät yleiset edellytykset 1 mom. kohtaan lisätään uusi kohta 6 ”hankkeessa on otettu huomioon esteettömyyden ja saavutettavuuden vaatimukset.”
      • Vasa sjukvårdsdistrikt samkommun
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Rahoitettavista hankkeista käytetään käsitteitä ”kehittämis- ja kokeiluhankkeet” sekä ”käynnistämishankkeet”. Lisäksi käytetään käsitettä ”hankekokonaisuus”. Näiden väliset erot jäävät epäselviksi ja antavat mahdollisuuden tulkinnoille. Asetuksen rinnalle tulee laatia selkeä hakuopas, joka vähentää mahdollisia virhetulkintoja. Lisäksi 2 §:ssä tulisi tarkentaa mitä käsitteillä ”tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö” sekä ”tuloksellinen ja laaja-alainen” tarkoitetaan. Herää kysymys, miten tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman osatavoitteiden saavuttamista mitataan. Kansallisen tason arvioinnin näkökulmasta tulokset ovat paremmin/luotettavammin vertailukelpoisia keskenään, jos on määritelty ne keskeiset mittarit, joita hankkeissa tulee kaikkien vähintään käyttää. **** Om de projekt som finansieras används begreppen ”utvecklings- och försöksprojekt” samt ”ibrutagningsprojekt”. Vidare används begreppet ”projekthelhet”. Skillnaden dem emellan lämnar oklar, och lämnar öppet för olika tolkningar. I anslutning till förordningen bör det uppgöras en tydlig separat ansökningshandbok för att undvika eventuella feltolkningar. Vidare bör ” nödvändigt sektorövergripande samarbete” samt ” effektfull och vittomfattande” preciseras närmare i § 2. Frågor väcks huruvida uppnådda delmål i programmet för framtidens social- och hälsocentraler kan mätas. Ur nationell synvinkel är resultaten bättre/ mer tillförlitligt jämförbara sinsemellan om åtminstone centrala mätare som bör användas inom alla projekt definieras.
      • Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, Kinnunen Marja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry pitää ensiarvoisen tärkeänä ja hyvin perusteltuna hallitusohjelman kirjausta painopisteen siirtymisestä korjaavasta ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen. Tutkmusnäyttö tukee tämän linjauksen kannattavuutta paitsi kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille, myös kansantaloudelle. Voidaan monin tavoin todistaa, että nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on vielä muutettava tavalla, joka yksiselitteisesti mahdollistaa asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön”. Esitettävät muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan tosiasiallisesti toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Seuraavien muutosesitysten takana on havainto, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kuitenkin ne samalla ristisriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, usein lähinnä korjaaviin, palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, kuten vertaistuki ja elintatapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle, jos kohta niitä kuitenkin toisaalla ”edellytetään” käytettävän ja niistä raportoitavan. Tule-ongelmat olivat vuonna 2018 yleisin syy yli 10 päivää kestävän sairauspoissaolon alkamiseen. Riski tuki- ja liikuntaelinongelmiin kasvaa iän myötä. Väestön ikääntyessä kansalaisten tule-terveyttä ja toimintakykyä on rakennettava arjessa sekä tuettava kaikissa ikäryhmissä. Toimintakyky määrittää ikääntyneiden mahdollisuutta paitsi osallisuuteen myös itsenäiseen asumiseen, työikäisten työkunto on mahdollistettava sekä lasten ja nuorten tulevaisuuden toimintakyvystä on huolehdittava. Esimerkiksi suomalaisista naisista 20 % joutuu vähintäänkin yhteen polven tekonivelleikkaukseen. Ylipaino ja lihavuus lisäävät tämän ja useiden tule-ongelmien riskiä merkittävästi. Jo pienikin painon pudotus lisää potilaan toimintakykyä. Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry korostaa, etteivät tulevaisuuden sotekeskuskokeilut voi onnistua ilman moniammatillista ja tutkimusnäyttöön perustuvin menetelmin toteuttua elintapaohjausta ja -kannustamista niin promootion, primaari- kuin sekundaariprevention näkökulmasta. Järjestöjen sisällyttäminen näihin palvelukokonaisuuksiin tarjoaa kustannustehokkaita ratkaisuja. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin selkeästi esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhake. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon JA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Asetuksen toiseen pykään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) HANKE ON TARPEELLINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI JA SE TUKEE HYVIEN KÄYTÄNTEIDEN LEVITTÄMISTÄ JA TOIMINTATAPOJEN UUDISTAMISTA JA TULOKSELLISUUTTA; 3) 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5) 4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja 6) 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa sote-uudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön JA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.
      • Kanta-Hämeen perhetyö ry, Hallinto, Stolt Sini
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kanta-Hämeen perhetyö ry tukee Ensi- ja turvakotien liiton lausunnossaan esiin nostamia alla todettuja asioita : Antti Rinteen hallitusohjelmassa tulevaisuuden sote-keskukset nähdään moniammatillisina palvelukeskuksina. Tavoitteena on parantaa niissä asiakaslähtöisyyttä, digi- ja mobiilipalveluja, viikonloppu- ja iltavastaanottoja sekä matalan kynnyksen palvelupisteitä. Hallitusohjelma korostaa myös sitä, että sosiaalihuollon roolia painotetaan. Lisäksi hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti ovat korostavat painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein liian myöhään annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkoituksena on kehittää laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, josta ihminen saa palvelun sujuvasti ja avun yksilöllisiin tarpeisiin. Edellä todettujen hallitusohjelmassa linjattujen tavoitteiden näkökulmasta avustusten myöntämisen edellytykset eivät ole riittävän selkeät ja perustellut. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan, että ihmisten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tähän on helppo yhtyä. Se näkyy asetuksen 2§:n kohdassa 4 siten, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollinen yhteistyö. Tämä ei kuitenkaan riitä. Jotta edellä todettuihin tavoitteisiin ja etenkin matalan kynnyksen palvelujen syntyminen uuteen sote-keskukseen varmistuu, tulee asetusluonnoksessa 2§:ssä selkeästi todeta, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi yhteistyö järjestöjen kanssa. Järjestöillä on esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisältöalueiksi ajatelluilla alueilla paljon osaamista, joka voidaan ja on viisasta rakentaa osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia. Jos hankkeiden avustamisen edellytyksenä ei ole selkeästi todettua yhteistyövelvoitetta järjestöjen kanssa, niiden osaaminen voimavarana jää sattumanvaraiseksi. Sipilän hallituksen aikana Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmassa ei selkeästi alusta lähtien määritelty sitä, että valtionavustuksen edellytyksenä on yhteistyö järjestöjen kanssa ja että valtionavustusta kehittämishankkeissa voi ohjautua myös kumppanina oleville järjestöille. Se merkitsi sitä, että järjestöjen mukaan pääsy aidosti kumppaneina LAPE:n kehittämishankkeisiin oli sattumanvaraista ja pitkälti riippuvaista kunkin alueen järjestöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyvästä hankkeita valmistelleiden kuntatoimijoiden tiedosta, sen puutteesta tai halusta ottaa järjestöt mukaan kumppaneiksi. Osassa LAPE:n kehittämistyössä kuntien odotuksena oli, että järjestöt tuovat paitsi osaamisensa myös omat, muuta kautta tulevat taloudelliset resurssinsa kehittämistyöhön. Tätä samaa virhettä ei pidä toistaa uusien sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämishankkeissa ja niihin suunnattavissa valtionavustuksissa. Asetustasolla on varmistettava tämä yhteistyö hankkeiden yhtenä edellytyksenä ja myös valtionavustuksen ohjautuminen mahdolliseksi kumppanina oleville järjestöille. On alusta lähtien luotava todelliset ja aidot kumppanuuden mahdollisuudet julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja järjestöjen välille uusissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Erityisen tärkeää tämä on sosiaalihuoltolain mukaisissa sisällöissä, joiden on ajateltu tulevan osaksi sosiaali- ja terveyskeskuksia. Lasten ja lapsiperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi edellä todettu on ratkaisevan tärkeää. Tätä samaa puoltaa myös se, että neuvolapalvelut on ajateltu yhdeksi uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisällöksi. Tältä osin uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen verkottaminen LAPEn aikana käynnistettyjen perhekeskusten toimintaan on viisasta ja niukkoja voimavaroja yhdistävää. Lisäksi uusiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin voidaan vauvaperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi rakentaa matalan kynnyksen tukena järjestöjen osaamista. Tutkimusten pohjalta tiedämme kiistatta, että 1000 ensimmäistä elinpäivää odotusvaihe mukaan lukien on kriittisen tärkeä tulevan kehityksen ja elämän kannalta. Tämän sisältöalueen uudenlaisella rakentamisella osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia voitaisiin merkittävästi vähentää kustannuksia tulevaisuudessa. Nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyön tiivistämistä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa sekä käytännön toiminnassa laaja-alaisesti palvelu- ja hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on muutettava siten, että ne yksiselitteisesti mahdollistavat asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön”. Asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osin järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta samalla ristiriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiinpalveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino ja matalan kynnyksen apu, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle. Muutosesitykset: Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Pykälän 2. muutosesitykset (2 §): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 5)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö ja yhteistyö järjestöjen kanssa;
      • Lapin ensi- ja turvakoti ry, Kairakari Pirjo
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Lapin ensi- ja turvakoti ry tukee Ensi- ja turvakotien liiton lausunnossaan esiin nostamia alla todettuja asioita. Antti Rinteen hallitusohjelmassa tulevaisuuden sote-keskukset nähdään moniammatillisina palvelukeskuksina. Tavoitteena on parantaa niissä asiakaslähtöisyyttä, digi- ja mobiilipalveluja, viikonloppu- ja iltavastaanottoja sekä matalan kynnyksen palvelupisteitä. Hallitusohjelma korostaa myös sitä, että sosiaalihuollon roolia painotetaan. Lisäksi hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti ovat korostavat painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein liian myöhään annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkoituksena on kehittää laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, josta ihminen saa palvelun sujuvasti ja avun yksilöllisiin tarpeisiin. Edellä todettujen hallitusohjelmassa linjattujen tavoitteiden näkökulmasta avustusten myöntämisen edellytykset eivät ole riittävän selkeät ja perustellut. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan, että ihmisten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tähän on helppo yhtyä. Se näkyy asetuksen 2§:n kohdassa 4 siten, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollinen yhteistyö. Tämä ei kuitenkaan riitä. Jotta edellä todettuihin tavoitteisiin ja etenkin matalan kynnyksen palvelujen syntyminen uuteen sote-keskukseen varmistuu, tulee asetusluonnoksessa 2§:ssä selkeästi todeta, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi yhteistyö järjestöjen kanssa. Järjestöillä on esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisältöalueiksi ajatelluilla alueilla paljon osaamista, joka voidaan ja on viisasta rakentaa osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia. Jos hankkeiden avustamisen edellytyksenä ei ole selkeästi todettua yhteistyövelvoitetta järjestöjen kanssa, niiden osaaminen voimavarana jää sattumanvaraiseksi. Sipilän hallituksen aikana Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmassa ei selkeästi alusta lähtien määritelty sitä, että valtionavustuksen edellytyksenä on yhteistyö järjestöjen kanssa ja että valtionavustusta kehittämishankkeissa voi ohjautua myös kumppanina oleville järjestöille. Se merkitsi sitä, että järjestöjen mukaan pääsy aidosti kumppaneina LAPE:n kehittämishankkeisiin oli sattumanvaraista ja pitkälti riippuvaista kunkin alueen järjestöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyvästä hankkeita valmistelleiden kuntatoimijoiden tiedosta, sen puutteesta tai halusta ottaa järjestöt mukaan kumppaneiksi. Osassa LAPE:n kehittämistyössä kuntien odotuksena oli, että järjestöt tuovat paitsi osaamisensa myös omat, muuta kautta tulevat taloudelliset resurssinsa kehittämistyöhön. Tätä samaa virhettä ei pidä toistaa uusien sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämishankkeissa ja niihin suunnattavissa valtionavustuksissa. Asetustasolla on varmistettava tämä yhteistyö hankkeiden yhtenä edellytyksenä ja myös valtionavustuksen ohjautuminen mahdolliseksi kumppanina oleville järjestöille. On alusta lähtien luotava todelliset ja aidot kumppanuuden mahdollisuudet julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja järjestöjen välille uusissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Erityisen tärkeää tämä on sosiaalihuoltolain mukaisissa sisällöissä, joiden on ajateltu tulevan osaksi sosiaali- ja terveyskeskuksia. Lasten ja lapsiperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi edellä todettu on ratkaisevan tärkeää. Tätä samaa puoltaa myös se, että neuvolapalvelut on ajateltu yhdeksi uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisällöksi. Tältä osin uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen verkottaminen LAPEn aikana käynnistettyjen perhekeskusten toimintaan on viisasta ja niukkoja voimavaroja yhdistävää. Lisäksi uusiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin voidaan vauvaperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi rakentaa matalan kynnyksen tukena järjestöjen osaamista. Tutkimusten pohjalta tiedämme kiistatta, että 1000 ensimmäistä elinpäivää odotusvaihe mukaan lukien on kriittisen tärkeä tulevan kehityksen ja elämän kannalta. Tämän sisältöalueen uudenlaisella rakentamisella osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia voitaisiin merkittävästi vähentää kustannuksia tulevaisuudessa. Nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyön tiivistämistä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa sekä käytännön toiminnassa laaja-alaisesti palvelu- ja hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on muutettava siten, että ne yksiselitteisesti mahdollistavat asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön”. Asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osin järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta samalla ristiriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiinpalveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino ja matalan kynnyksen apu, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle. Muutosesitykset: Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Pykälän 2. muutosesitykset (2 §): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 5) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö ja yhteistyö järjestöjen kanssa;
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Ehdotuksessa säädettäisiin valtionavustuksesta kahdelle erityyppiselle kehittämis- ja käyttöönottohankkeelle. Näiden osalta hankkeiden keskinäiset suhteet saattavat olla paikoin vaikeasti hahmotettavia (yksityiskohtaiset perustelut s.7, 4 §: ”Säännös ei estäisi sitä, että maakuntien hankekokonaisuuteen kuuluville kunnille ja kuntayhtymille myönnettäisiin erikseen avustusta myös 1 §:n 1 mom. 2 kohdassa tarkoitettuun hankkeeseen, joka voisi olla joltain osin rajoitetumpi kuin maakunnan hankekokonaisuus. Tällainen hanke voisi käytännössä kytkeytyä osaksi maakunnan hankekokonaisuutta”). Miten tässä tilanteessa määriteltäisiin kummankin hankekokonaisuuden hyväksyttävät kustannukset sekä rahoitusosuudet?
      • Huoltaja-säätiö sr
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen esittelymuistioon on mahdollista sisällyttää yksityiskohtaisempia näkökohtia ja tarkempia perusteluja kuin varsinaiseen asetusluonnokseen. Hankkeiden valmistelijat lukevat yleensä myös esittelytekstin. Huoltaja-säätiö esittää esittelymuistioon seuraavia täydennyksiä: Tutkimustoiminta ei esityksen mukaan sisälly kehittämishankkeiden rahoitukseen. Vaikka varsinainen tutkimustoiminta kuuluukin luontevasti maakuntien yhteisvastuualueiden tehtäviin (nykyiset erva-alueet eli ns. miljoonapiirit), kehittämishankkeiden avulla tulisi myös valmistella pysyvämpää kehittämisrakennetta sote-toimintaan. Hankkeiden avulla tulisi arvioida, minkälaisen kehittämisrakenteen tulevaisuuden sote-keskukset tarvitsevat. Tämän vuoksi asetuksessa tulisi maininta sote-keskuksen yhteistyöstä yliopistojen, korkeakoulujen ja sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Sosiaalihuollon eri selvityksissä on arvioitu, että maakuntien yhteisvastuualueella tarvittaisiin 1–3 tällaista yksikköä alueen väestömäärästä riippuen. Sosiaalihuollon kokemuksen mukaan perustasolle tarvitaan myös vahvat käytäntöä, tutkimusta ja koulutusta yhdistävät yksiköt. Niiden tehtävänä olisi tuoda perustasolla esiintyvä sote-problematiikka systemaattisen, tutkimukseen perustuvan kehittämisen piiriin. Tähän sisältyy mm. sote-integraatio, joka tarvitsee paljon kokeilevaa kehittämistä. Kokemus on osoittanut, että pelkkä mahdollistava lainsäädäntö tai hallinnolliset yhdistämiset eivät riitä toiminnalliseen uudistumiseen, kuten eri ammattilaisten osaamisten yhdistämiseen. Toinen perustasolle varsin uusi haaste on toimivien asiakasosallisuuden muotojen kehittäminen. Myös siinä tarvitaan kokeilevaa otetta, jotta hyvää tarkoitusta ei toteuteta pelkästään rituaalinomaisten yhteistoimintamuotojen keinoin. Etenkin sosiaalipalvelujen näkökulmasta hankkeiden avulla tulisi myös selventää sosiaalipalveluissa yleisten palvelujen ja erikoisosaamista edellyttävien palvelujen aluetta. Sosiaalihuollossa tarvitaan vielä runsaasti tutkimuksellista kehittämistyötä sosiaalihuoltolain implementoinnissa. Pitkittyneen sote-uudistuksen varjossa tämä perus- ja ennaltaehkäisevään palvelukulttuuriin ohjaava lainsäädäntö on korvautunut liian usein erityislainsäädännöllä (lastensuojelulaki, vammaispalvelulaki, päihdehuoltolaki, mielenterveyslaki, terveydenhuoltolain toimet ja siellä erikoissairaanhoito). Tämä on erityisen ajankohtaista lasten ja perheiden palvelujen alueella, jossa perustason yleisiä palveluita, mm. perhetyötä ja kotipalvelua, on vahvistettava ja samalla on määriteltävä vaativan erityisosaamisen palvelut. Poikkihallinnolliseen yhteistoimintaan liittyen tulisi erikseen korostaa yhteistyötä työhallinnon ja opetustoimen kanssa. Viimeksi mainitusta on tehty hyvää pohjatyötä Lape-hankkeessa. Sosiaalihuollon kokemukset osoittavat, että kehittämistyössä tarvitaan vahvaa panosta hyvien käytäntöjen levittämiseen. Tämä liittyy sekä lainsäädännössä esitettyjen lain tarkoituksen ja tavoitteiden käytännön toteutukseen että teoreettisen ja tutkimustiedon hyödyntämiseen käytännön toiminnassa. Sosiaalialalla on paljon kokemusta siitä, että lainsäädännön tavoitteet tarvitsevat oman, usein monivuotisen prosessinsa tavoitteiden käytännön toteutusmuotojen rakentamiseen ja näiden siirtämiseen koko sektorin vakiintuneeksi toiminnaksi. Tätä ns. implementaatioprosessia on kuvattu joissakin viimeaikaisissa tutkimushankkeissa. Rahoitettavien kehittämishankkeiden tulisi sisältää mm. tähän kysymykseen paneutuvia hankkeita, jotta kehittämishankkeisiin päättyvä uudistustyö ei toistaisi aiempia hankkeiden puutteita. Erityisesti tulee painottaa kehittämishankkeiden luotettavan seurannan ja arvioinnin merkitystä. Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden tutkimuksessa on vielä paljon kehitettävää. Lääketieteessä omaksutut näyttöön perustuvat tutkimusmenetelmät eivät ole sellaisenaan sovitettavissa sosiaalihuoltoon, joten tarvitaan yhteistyössä käytännön kanssa rakennettuja seurannan ja arvioinnin menetelmiä. Näin voidaan pitkällä aikavälillä varmistaa, että myös sosiaalipalvelut parantavat lainsäädännön tarkoittamalla tavalla palvelujen käyttäjien elämäntilannetta ja toimintakykyä. Huoltaja-säätiön ehdotukset asetusluonnoksen täydentämiseksi: Asetustekstiin tulisi sisällyttää maininta sote-keskusten yhteistyöstä yliopistojen, korkeakoulujen ja sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa pysyvien kehittämisrakenteiden luomiseksi. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi käytäntöä, koulutusta ja tutkimusta yhdistävien opetus- ja tutkimussote-keskusten muodossa. Asetustekstissä tulisi selvästi näkyä nimenomaan systemaattisen kokeilutoiminnan mahdollisuus. Kehittämistoiminnassa on usein kysymys uudenlaisten toimintamuotojen rakentamisesta ja kokeilusta, jotka vaativat luotettavan arvioinnin ennen levittämistä valtakunnalliseen käyttöön. Asetustekstissä tulisi selvästi mainita hyviksi todettujen käytäntöjen levittämisen ja juurruttamisen eli toimivien implementointiprosessien kehittäminen.
      • Seinäjoen kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetuksessa olisi hyvä tarkemmin määrittää perusteet ja edellytykset, millaisille hankkeille avustusta on mahdollisuus saada. Asetuksessa esitetty alueellinen ja väestöpohjaan liittyvä rajaus on perusteltu, mutta asetukseen toivotaan tarkennusta siitä, miten kokonaisulkoistetut sote-palvelut huomioidaan hankkeissa.
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • On hyvä, että tavoitteena on nimenomaan palvelujen uudistaminen ja sen kansallinen tukeminen. Asetusluonnoksen mukaan avustettavia hankkeita ovat maakunnan alueen kuntien ja kuntayhtymien yhteiset perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämisen hankekokonaisuudet. Asetusluonnos ei kuitenkaan lainkaan huomioi todennäköistä Uudenmaan erillisratkaisua, jota hallitusohjelman mukaisesti parhaillaan selvitetään yhteistyössä valtion, kuntien ja HUS:n kesken. Uudellamaalla kehittämishankkeita ei ole mahdollista suunnitella asetusluonnoksen mukaisesti ennen kuin erillisratkaisuselvitys on tehty vuoden 2019 loppuun mennessä. Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien tarkoituksenmukaisesti toteutettavat hankkeet on aidosti mahdollistettava, se on myös kansallinen etu. Asetusluonnoksen perustelujen mukaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman toimeenpano on tarkoituksenmukaista toteuttaa maakunnan laajuisina yhteishankkeina. Asetusluonnoksen 3 § mukaan maakuntaperusteisesta aluejaosta on mahdollista poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Uudellamaalla koko maakunnan laajuiset kehittämishankkeet eivät ole tarkoituksenmukaisia alueen suuren koon ja muita maakuntia suuremman sisäisen moninaisuuden vuoksi. Uudellamaalla asetusluonnoksessa esitetty 80 prosentin väestöpeittävyys kehittämishankkeissa tarkoittaisi sitä, että Helsingin on oltava mukana hankkeessa tai muiden kuntien ei ole mahdollista saada rahoitusta. Uudenmaan alueella asuu noin 1,7 miljoonaa asukasta, jolloin huomattavasti matalampikin väestöpeittävyys tarkoittaisi joka tapauksessa suurempaa väestömäärää kuin useimpien muiden alueiden koko väestömäärä on. Koko Uudenmaan laajuisen kehittämishankkeen hallinnointi vaatisi merkittävää resursointia. Lisäksi hankkeessa tulisi huomioida esimerkiksi Uudenmaan alueiden kielelliset erityispiirteet (ruotsinkielisen väestön suuri osuus osassa kuntia) sekä palvelujen käyttöön liittyvät erityispiirteet, kuten maahanmuutto, asunnottomuus, työllisyys ja eriytymiskehitys, etenkin pääkaupunkiseudulla. Uudenmaan suuren väestömäärän vuoksi kattavat kehittämishankkeet eivät edellytä koko Uudenmaan mukana oloa. Hankkeiden hallinnointi ja alueiden erityispiirteet huomioiva kehittäminen olisi merkittävästi helpompaa ja tuloksellisempaa alueellisemmissa hankkeissa Uudenmaan eri alueilla. Asetusluonnoksen mukaan kehittämishankkeen hallinnoinnista vastaa kunta tai kuntayhtymä. Koska valtionavustus kohdistuu perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämiseen, asetusluonnokseen (1 § ja 5 §) tulisi tarkentaa, että kehittämishankkeen hallinnoinnista vastaa kunta tai peruspalvelukuntayhtymä. Peruspalvelujen kehittämisen kannalta ei ole tarkoituksenmukaista, että sairaanhoitopiiri voisi vastata hankekokonaisuudesta. Asetusluonnoksessa esitetyt edellytykset valtionavustuksen myöntämiselle ovat perusteltuja lukuun ottamatta vaatimusta yhdestä 80 prosenttia maakunnan asukasluvusta kattavasta hankkeesta. Kehittämishankkeiden vaikuttavuuden varmistamiseksi hankkeissa syntyvien toimintamallien arviointiin ja levittämiseen on tärkeää kohdistaa riittävästi voimavaroja. Valtionavustuksen kertaluontoisuuden vuoksi esimerkiksi lisähenkilökunnan palkkaaminen on tarkoituksenmukaista vain siinä tapauksessa, että esimerkiksi jonojen purkamisen avulla voidaan varmistaa uusien toimintamallien kehittäminen ja arviointi. Muutoinkin viestintä siitä, onko avustus tarkoitettu myös palvelujen saatavuuden suoraan parantamiseen esimerkiksi palkkaamalla ammattilaisia tai nostamalla palkkoja nykyisissä toimintamalleissa, on ollut ristiriitaista. Avustuksen käyttö ja sen mahdolliset rajaukset sekä suhde valtionosuuksilla rahoitettaviin palveluihin on kuvattava selkeästi. Kehittämishankkeiden vaikuttavuuden varmistamiseksi rahoitusta on tarkoituksenmukaista suunnata jo aloitetun kehittämisen vahvistamiseen ja arviointiin uusien hankkeiden sijaan. Esimerkiksi Helsingissä on jo tehty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman tavoitteiden mukaista palvelujen uudistamista, joka on monilta osin edennyt jo asetusluonnoksen perusteluissa esitettyjä ehdotuksia pidemmälle. Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskus –toimintamallissa sekä perhekeskus-toimintamalleissa toteutuvat jo nyt esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen yhdistäminen, sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan tuominen terveyspalvelujen yhteyteen, paljon palveluja tarvitsevien hoidon kehittäminen sekä erityistason konsultaatioiden lisääminen perustasolle. Lisäksi sähköisiä palveluja ja omahoitoa on kehitetty voimakkaasti.
      • FDUV
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • FDUV anser att skrivelserna om utvecklingen av social- och hälsovården i Antti Rinnes regeringsprogram är bra och understöder utvecklingen att flytta betoningen för vård från korrigerande och ofta dyra tjänster till förebyggande tjänster som främjar hälsa och välbefinnande (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen). Vi anser att det är i denna riktning som social -och hälsovården bör utvecklas i Finland, dels för att dämpa kostnadsökningen inom social- och hälsovård, men framförallt för att stärka hälsa och välbefinnande bland befolkningen. Vi ser att framtidens social- och hälsovårdscentral har en alldeles central roll i detta arbete. Vi föreslår att paragraferna 1-3 samt 6 i den föreslagna förordning ändras, så att det blir möjligt att uppnå en övergång från korrigerande till förebyggande och främjande tjänster. Vi anser att en ändring är nödvändig för att trygga att invånare, personer med funktionsnedsättning och organisationer (järjestöjen osallistaminen) inkluderas i planerna. Vi ser att skrivelserna i det nuvarande förslaget lyfter upp organisationernas roll i att främja välbefinnande och hälsa, men att organisationernas möjligheter att delta i detta arbete kringskärs genom att finansieringen styrs främst till korrigerande åtgärder. Förändringsförslag I 1§ bör det tydligare föras in att utvecklings-och pilotprojekten gäller både social- och hälsovård samt främjande av välbefinnande och hälsa, enligt följande 1 §, förändringsförslag gällande 1mom.: 1 § Social- och hälsovårdsministeriet beviljar åren 2020–2023 statsunderstöd för utvecklings- och försöksprojekt inom social- och hälsovården samt för främjande av välbefinnande och hälsa och projekt för att starta verksamhet. .... I paragraf 2 bör det tydligare skriva om förutsättningen att främja välbefinnande och hälsa. Paragraf 2, förändringsförslag genom tillägg gällande 2 § punkt 2.: Allmänna förutsättningar för beviljande av statsunderstöd Förutsättningar för beviljande av statsunderstöd är att 1) projektet behövs för att ordna social- och hälsovården och det stödjer utvecklandet och effektiviseringen av tjänster, spridningen av god praxis samt en reform av verksamhetsformerna, 2) projektet behövs för att främja välbefinnande och hälsa och stöder spridande av god praxis och nya arbetssätt samt verkningsfullhet 3 ) projektet är nära förknippat med den offentliga social- och hälsovården, 4) i projektet beaktas de riksomfattande riktlinjerna för strukturreformen inom social- och häl-sovården, 5) i projektet har beaktats behövligt förvaltningsövergripande samarbete, och 6) projektet kan bedömas vara verkningsfullt och kunna utnyttjas på bred basis I målsättningarna för framtidens social- och hälsovårdsreform bör man tydligare inkludera främjande av välbefinnande och hälsa. Paragraf 3., förändringsförslag gällande 3 §:n 3. mom. punkt 2. Förutsättningar för beviljande av understöd för landskapets projekthelhet Statsunderstöd kan beviljas endast en projekthelhet enligt 1 § 1 mom. 1 punkten i varje landskap. Avvikelse från den landskapsbaserade områdesindelningen kan göras, om det finns en särskild grundad anledning till det som hänför sig till ordnandet och utvecklingen av social- och hälsovårds-tjänsterna. Utöver det som föreskrivs i 2 § är förutsättningar för beviljande av understöd till landskapets projekthelhet att 1) det sammanlagda invånarantalet i de kommuner och samkommuner som deltar i projektet utgör minst 80 procent av invånarantalet i landskapet eller i ett annat område som bestämts på grund av någon annan särskild anledning som avses i 1 mom., 2) projektet främjar alla delmål för programmet Framtidens social- och hälsocentral som uppräknas i 3 mom., och 3) projektplanen har behandlats i den riksomfattande ledningsgruppen för social- och hälsovårdsreformen. Delmålen för programmet Framtidens social- och hälsocentral är att 1) jämlikheten, rättigheten och kontinuiteten i fråga om tillgången till tjänster förbättras, 2) tyngdpunkten i verksamheten förskjuts från korrigerande tjänster till förebyggande och föregripande arbete samt främjande av välbefinnande och hälsa; 3) tjänsternas kvalitet och effektivitet förbättras, 4) det säkerställs att tjänsterna är sektorsövergripande och interoperatibla, och 5) kostnadsökningen dämpas.
      • Kårkulla samkommun
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Eftersom strukturen är olika i olika landskap och regioner, är det viktigt att förordningstexten utformas så att det tydligt framgår att det är möjligt att få statsunderstöd för utvecklingsprojekt som drivs av olika konstellationer av en eller flera samkommuner och/eller en eller flera kommuner. Den finskspråkiga formuleringen i 1 § 1 mom. 2 punkten kan tolkas så att detta är möjligt. Av den svenskspråkiga formuleringen kan man dock lätt få uppfattningen att de enda konstellationer som kan beviljas statsunderstöd är 1. En kommun, 2. En samkommun, 3. Flera kommuner, eller 4. Flera samkommuner. Därför bör inledningen av 1 § 1 mom. 2 punkten åtminstone i den svenskspråkiga versionen ändras så att det tydligt framgår att också konstellationer som består av t.ex. en samkommun och en eller flera kommuner kan beviljas statsunderstöd. Den svenskspråkiga delen av Finlands befolkning är utspridd över hela landet, med större koncentrationer på fem landskaps områden. De svenskspråkiga och tvåspråkiga servicestrukturerna är därför ofta riksomfattande och fungerar oberoende av landskapsgränser eller andra förvaltningsindelningar. Kårkullas struktur, som beskrivs ovan, är ett typiskt exempel. Med tanke på invånarnas grundlagsstadgade lika rätt till social- och hälsovårdstjänster viktigt att förordningstexten utformas så att det tydligt framgår att statsunderstöd också kan beviljas utvecklingsprojekt som betjänar den svenskspråkiga delen av befolkningen som helhet, oberoende av landskapsgränser. Därför är det viktigt att 1 § 1 mom. 2 punkten formuleras så att det tydligt framgår att statsunderstöd också kan beviljas projekt som är betydelsefulla • för den svenskspråkiga delen av befolkningen inom ett eller flera landskap eller i hela landet, eller • för en särskild klient- eller patientgrupp inom den svenskspråkiga delen av befolkningen. Med de motiveringar som beskrivs ovan föreslås att 1 § 1 mom. 2 punkten kompletteras så att den lyder: 2) en kommuns eller samkommuns eller flera kommuners och/eller samkommuners gemensamma projekt som är betydelsefulla regionalt eller för hela landet eller för ordnandet av tjänster på det ena nationalspråket, finska eller svenska, regionalt eller i hela landet, och som stödjer ordnandet av social- och hälsovården. De svenskspråkiga utgör drygt 5 % av Finlands befolkning. De svenskspråkiga servicestrukturerna avviker därför från de finskspråkiga på många punkter. Likaså är klient- och patientvolymerna betydligt mindre. Det finns en risk att den föreslagna formuleringen i 2 § 5 punkten kan komma att tolkas så att ett projekt som specifikt gäller ordnandet av social- och hälsovårdstjänster på svenska inte anses uppfylla kriteriet att det ska kunna utnyttjas på bred basis. Många serviceformer inom social- och hälsovården är starkt knutna till klientens eller patientens språk och kultur. De specialomsorgstjänster som ordnas av Kårkulla samkommun är ett utmärkt exempel på detta. Ett framgångsrikt utvecklingsarbete måste beakta klienternas och patienternas språkliga och kulturella bakgrund. Med tanke på invånarnas grundlagsstadgade lika rätt till social- och hälsovårdstjänster är det viktigt att 2 § 5 punkten i förordningstexten formuleras så att det tydligt framgår att statsunderstöd också kan beviljas projekt som specifikt gäller utvecklandet av social- och hälsovårdstjänster på svenska, och som bedöms kunna utnyttjas på bred basis i ordnandet av social- och hälsovårdstjänster för den svenskspråkiga delen av befolkningen. 5) projektet kan bedömas vara verkningsfullt och kunna utnyttjas på bred basis, antingen bland befolkningen som helhet eller vid utvecklandet av social- och hälsovårdstjänster på det ena nationalspråket, finska eller svenska.
      • Yhteisöjen Yhdistys ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Pyydämme huomioimaan pykälässä2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Perustelut Kannatamme yleisesti katsoen pykälän periaatteita, mutta katsomme että kohdassa 4) todettua poikkihallinnollisen yhteistyön tavoitetta tulisi tarkentaa. Yhteistyötä tehdään perusterveydenhuollossa myös julkishallinnon organisaation ulkopuolelle. Erityisesti yhdyspinnoilla tehtävä työ on keskeistä sekä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen tavoitteiden kokonaisuuden onnistumisen että järjestötoiminnan tulevaisuuden toimintaedellytysten saavuttamisen kannalta. Esimerkiksi järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa tehtävä preventiivinen työ sekä muu hyvinvointia- ja terveyttä edeltävä työ luo edellytyksiä terveyden edistämiselle sekä kustannuksien hillitsemiselle pitkällä aikavälillä. Myös ohjaus- ja neuvontatoiminta on yksi yhteistyön muoto, joka ulottuu laajalti myös julkishallinnon ulkopuolelle. Suositukset • Kohtaa 4) laajennetaan siten, että sen perusteella on huomioitava poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi myös sote-keskustason yhdyspintojen hallinta, sekä järjestöjen ja muiden sote-keskusalueen yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Sekä pykälässä 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Perustelut Osatavoitteita käsittelevässä kohdassa todetaan, että ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön”. Tehtäväala on kuitenkin määrittelyssä hyvin laaja-alainen. Katsomme, että siinä pitäisi huomioida erikseen sekä primääri- että sekundaaripreventiotyön tekeminen sote-keskuksen tasolla. Muutoin ennaltaehkäisevä työ voi jäädä hakemuksissa korjattavaan työhön verrattuna tavoitteesta huolimatta pienille huomioille, jolloin esimerkiksi mahdollisia kustannuksia hillitseviä vaikutuksia ei pitkällä tähtäimellä toteudu. Samalla myös primääri- ja sekundaaripreventiotyötä käytännössä julkisen sektorin toimijoiden kanssa tekevien toimijoiden, kuten järjestöjen ja yhteisöjen, kanssa tehtävä yhteis-työ voi jäädä hankkeessa sen tavoitteisiin nähden riittämättömän pienelle huomiolle. Lisäksi kohdassa 4) korostetaan palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistamista. Koska tässä korostetaan palveluita, voi esimerkiksi muut palveluketjuissa olevat toiminnot, kuten järjestölähtöinen auttamistoiminta sekä ylipäänsä julkisen toimijan sekä järjestöjen ja muiden paikallistoimijoiden yhdessä toteuttama hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta jäädä huomioimatta hankesuunnittelussa. Suositus • Osatavoitteiden kohtaa 2) tarkennetaan siten, että siinä määritellään erikseen tavoitteena sekä primääri- että sekundaaripreventiotyön ja sen koordinaation kehittäminen • Osatavoitteiden kohtaa 4) tarkennetaan siten, että kyseessä ei ole pelkästään sote-keskuksen itsessään tuottamat palvelut, vaan monialaisuudessa on huomi-oitava sekä palveluketjut että asiakkaan tarve kokonaisuudessaan
      • SámiSoster ry, Guttorm Juha
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Suomessa toimiva ainoa valtakunnallinen saamelaisten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointikysymyksiin laajasti perehtynyt järjestö SámiSoster ry esittää, että asetusluonnoksen 1 §:ssä tarkoitettuja valtionavustuksia myönnetään myös saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia erityistarpeita toteuttaviin erilaisiin hankkeisiin. Yhdistys katsoo, että tästä pitäisi ottaa erillinen säännös asetuksen 1 §:ään ja tarpeen mukaan tarkentavia säännöksiä myös 2, 3 ja 4 §:iin. Yhdistys painottaa myös sitä, että sille turvataan edellä mainitun ainutlaatuisen asemansa vuoksi oikeus osallistua 1 §:ssä tarkoitettujen (saamelais)hankkeiden suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteuttamiseen. SámiSoster ry:n osallistumisoikeudesta voitaisiin ottaa maininta asetuksen perustelumuistioon. Tähän liittyen olisi varmistettava myös se, että avustusta voidaan käyttää järjestön kanssa tehtävän yhteistyön kustannuksiin. SámiSoster ry viittaa esityksensä tueksi saamelaisten asemaan maan ainoana alkuperäiskansana, jonka oikeudellinen erityisasema turvataan kahdessa Suomen perustuslain säännöksessä, 17.3 §:ssä ja 121.4 §:ssä. Lisäksi yhdistys viittaa pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan, johon sisältyvät useat kirjaukset saamelaisten oikeusaseman kehittämisestä antavat hyvän perustan edellä mainituille toimenpiteille. Hallitusohjelman mukaan hallitus kunnioittaa ja edistää saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset (s. 88). Yhdenvertaisuutta edistävänä toimena hallitus lupaa turvata kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä erityisesti ruotsin ja saamen kielellä sekä viittomakielellä (s. 143). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyen hallitus aikoo vahvistaa kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä (s. 144, ks. myös s. 146). Hallitus pyrkii myös vahvistamaan järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä turvaamaan järjestöjen mahdollisuuksia tuottaa palveluita (s. 152).
      • Suomen Yrittäjät
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Eivät. Tavoitteet tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmalle ovat sinänsä hyvä, oikeat ja riittävät. Hankehakemusten on asetusluonnoksen 3 §:n mukaan osoitettava pyrkimyksensä kohti asetettuja tavoitteita. Puuttumaan jää kuitenkin selvyys ja valvonta, onko tavoitteita kohti tosiasiassa edetty. Pidämme esityksen puutteena myös mahdollista alueellista epätasa-arvoistumista, ja yritysten ulos jättämistä. Hankkeiden syntyminen jää ilmeisesti täysin alueiden ja kuntien vapaaehtoisuuden varaan. Mahdollisia seuraamuksia ovat, että osa maakuntien väestöpohjasta jää ilman kehittämistä. Toinen epäselvyys on, kuinka huolehditaan, että näissä hankkeissa syntyneet hyvät käytännöt leviävät valtakunnallisiksi. Hankkeiden rahoitus on kohdistettu puhtaasti julkiselle sektorille ja ainoastaan tältä osin olisi mahdollista hyödyntää yksityistä sekä kolmatta sektoria (ostopalvelut, konsultaatiot, palvelusetelit). Tämä korostuu etenkin asetustekstiluonnoksessa 2.1 § kohta 2.
      • Naistenkartano ry, Annina Laaksonen
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Antti Rinteen hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti korostavat hyvin painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein kalliista ja myöhään, joskus jopa liian myöhään, annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä linjaus on viisas sekä kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille että kansantaloudelle. Voidaan monin tavoin todistaa, että nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi. Tämä muutostarve koskee erityisesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on vielä muutettava tavalla, joka yksiselitteisesti mahdollistaa asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön” Esitettävät muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan tosiasiallisesti toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Seuraavien muutosesitysten takana on havainto, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kuitenkin ne samalla ristiriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, usein lähinnä korjaaviin, palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle, jos kohta niitä kuitenkin toisaalla ”edellytetään” käytettävän ja niistä raportoitavan. Myös kooltaan pienten, usein tärkeiden erityiskysymysten parissa työskentelevien ja niihin erikoistuneiden järjestöjen osallistuminen tulisi mahdollistaa huolimatta siitä, ettei niillä ole välttämättä koko maan tai maakunnan kattavaa jäsenverkostoa. Järjestöt voivat toimia terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä myös vaikuttavien verkostojensa kautta ja tuottaa palveluita yhteistyöllä (esim. naiserityiset palvelut). Järjestöjen – niin suurten kuin pienten - toiminnan ketteryys mahdollistaa myös mahdolliset tulevaisuuden palveluintegraatiot, jolloin järjestöjen rooli hankkeissa voi olla erittäin merkittävä. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin selkeästi esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhanke. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Asetuksen toiseen pykään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 3) 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja 6) 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa sote-uudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.
      • Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Jari Jokela, Jukka Mattila, Mikko Häikiö, Miia Palo, Rea Karanta
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Ei ole perusteltua · edellyttää yhtä yhteistä maakunnallista hanketta, koska hankkeessa kehitetään nykyistä toimintaa ja nykyinen aluerakenne on sairaanhoitopiiri. Edellytys on syrjivä ja kohtelee epätasa-arvoisesti eri alueiden kuntia ja kuntayhtymiä, koska kaikissa maakunnissa ei ole yhtenäisiä toimivia yhteistyörakenteita · edellyttää 80 %:n yhteenlaskettua asukaslukua vaatimuksena avustuksen myöntämisen edellytykseksi, koska pienellä väestöosuudella yksi tai muutama yksittäinen kunta voi estää hankkeen toteutumisen
      • Järvi-Pohjanmaan perusturva/Alajärven kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Avustuksen myöntämisen edellytykset on säädetty selkeästi, mutta asetuksen toimeenpanoon on kiinnitettävä huomiota niin, että valtionavustuksen myöntämiskäytännöt ovat selkeitä ja yksiselitteisiä.
      • Suomen Syöpäyhdistys ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelma ja erityisesti sen sote-uudistuskirjaukset korostavat hyvin painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein kalliista ja myöhään tarjottavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä linjaus on kannatettava kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin ja myös kansantalouden näkökulmasta. Tavoite sote-kustannusten kasvun hillitsemiseksi ei voi onnistua ilman merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistamisessa. Tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1–3 ja 6 on vielä muutettava tavalla, joka yksiselitteisesti mahdollistaa asetusluonnoksen 3 §:n 3. momentin kohdassa 2 mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen numero 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.” Esitettävät muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Alla olevien muutosesitysten taustalla on havainto, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kuitenkin ne samalla ristisriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, usein lähinnä korjaaviin palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino – kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus – jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle, vaikka niitä toisessa kohdassa ”edellytetään” käytettävän ja niistä raportoitavan. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:n ensimmäisessä momentissa on sanottava selkeästi se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhake. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Asetuksen toiseen pykään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys. Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi ja tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 3) 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi ja poikkihallinnollisten politiikkapäätösten hyvinvointivaikutusten arvioimiseksi; ja 6) 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa sote-uudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja niin sote-palveluiden sisäiseen kuin poikkihallinnolliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämisohjelma vastaa Tampereen toiveita uudelta hallitusohjelmalta. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteita ratkaisemaan on Tampereella suunniteltu mm. kehittämishyvinvointikeskusta. 1§ 1 momentin 1 kohdan mukainen maakunnan laajuinen kehittämiskokonaisuus on kuvattu selkeästi. 1§ 1 momentin 2 kohdan mukainen yksittäisen tai useamman kunnan ja/tai kuntayhtymän toteuttamien hankkeiden sääntely on sen sijaan epäselvä. Sen sisällöistä tai tarkemmista tavoitteista ei pääse selvyyteen asetustekstin perusteella. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on ristiriitaisuus 1§ 1 momentin 2 kohdan mukaisten hankkeen asetustekstin kanssa. 2 § yksityiskohtaisten perustelujen viimeisen kappaleen mukaan valtionavustusta ei voitaisi ollenkaan myöntää vain yksittäisten kuntien hankkeisiin. Asetustekstissä määritetään yksittäisten kuntien hankkeet mahdollisiksi, mutta yksityiskohtaisissa perusteluissa ne kielletään. 2§ yksityiskohtaisissa perusteluissa linjataan, että: ”Hankkeen tulisi kohdentua suoraan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön työhön ja sen kehittämiseen. Tarkoituksena ei ole rahoittaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusta.” Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen laadukkaan kehittämisen osaksi näemme TKI-toiminnan mahdollistaminen peruspalvelujen tasolla. Tämän vuoksi asetuksella olisi syytä mahdollistaa sellainen tutkimus, joka tähtää peruspalvelujen kehittämiseen osana sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämistoimintaa. Jatko-ohjeistuksessa on tarkoin täsmennettävä, mitkä henkilöstömenot kuuluvat valtionavustuksen ja mitkä valtionosuusjärjestelmän piiriin. Muodostaa suuren riskin kunnille, mikäli jälkikäteen toteutettavaan maksatushakemuksen kustannuksia ei korvata. Koskee sekä jononpurkutoimenpiteitä että kehittämistä ja varsinaista muutostyötä. Asetuksen perusteella ei muodostu käsitystä siitä, miten avustuksen saamisen edellytyksiä arvioidaan.
      • Suomen Diabetesliitto ry, Janne Juvakka, toiminnanjohtaja, Tuominen-Lozic Laura
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Avustuksen myöntämisen edellytykset ovat pääosin perustellut ja selkeät. Kuitenkin kiinnitämme huomiota siihen, että tulevaisuuden sote-keskukset ovat oleellisessa asemassa paitsi hoidon saatavuuden (hoitoon pääsy) ja hoidon laadun sekä vaikuttavuuden turvaamisessa, myös ennaltaehkäisevän ja ennakoivan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn keskiössä (moniammatillisuus, sektorit ylittävä yhteistyö, integraatio, laadun seuranta). Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen. Asetusluonnos ei riittävällä tavalla huomioi kehittämishankkeiden sääntelyssä tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman osatavoitetta 2 toiminnan painotuksen siirtämisestä korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Nykyisessä muodossaan asetus jättää keskeisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-alueen eli järjestölähtöisen kehittämistyön liian irralliseksi. Järjestöjen osaaminen valtakunnallisessa koordinaatiossa ja hyvien käytäntöjen juurruttamisessa uhkaa jäädä puuttumaan asetuksen muotoiluissa. Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työllä on vahva yhdyspinta tulevaisuuden sote-keskukseen moniammatillisena toimijana. Järjestöt ovat kokeneita ja vaikuttavia toimijoita paitsi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja järjestöjen palvelut täydentävät julkisen sektorin palveluita. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä julkista palvelujärjestelmää täydentävä työ on tapahtunut järjestöissä vahvasti hankemuotoisen kehittämisen kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kärkihankkeissa, mm. VESOTE-hankkeessa (Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti -hanke) vahvistettiin ja kehitettiin vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta solmimalla aitoja kumppanuuksia järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKOssa Diabetesliitto oli paitsi hankkeen koordinoija, myös keskeinen sisällön tuottaja esimerkiksi perusterveydenhuollon yksiköiden diabeteshoitoon ja hoidon järjestämiseen. Järjestölähtöisellä toiminnalla on keskeinen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä mm. vertaistuen ja ryhmäohjauksen muodossa. Järjestöt ovat luoneet vaikuttavia kumppanuuksia julkisen sektorin kanssa ympäri Suomen ja tehneet yhteistyötä sekä perus- että erikoissairaanhoidon kanssa. Diabetesliitto esittää, että tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman osatavoitteen 2 toteutuminen (toiminnan painotuksen siirtämisestä korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön) eli kehittämishankkeiden kohdentuminen myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankkeisiin sekä järjestölähtöisen työn hyödyntäminen mahdollistetaan selkeämmin huomioimalla seuraavat muutosesitykset: Asetuksen 1 ja 2 §:ää muutetaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman tavoitteita paremmin tukevaksi lisäämällä selkeästi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sisältöihin. Pykälän 1. muutosesitykset: 1 § 1 mom. ”1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille. […]” 1 § 2 mom. 2 kohta […] ”Tällaisia hankkeita ovat: 1) kunkin maakunnan alueen kuntien ja kuntayhtymien yhteinen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämisen hankekokonaisuus, jolla toimeenpannaan pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaista Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa (maakunnan hankekokonaisuus); ja 2) kunnan tai kuntayhtymän taikka useamman kunnan tai kuntayhtymän tai sosiaali- ja terveysalan järjestön yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä tukevat alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävät hankkeet. ” 1 § 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut kehittämishankkeet voisivat asetuksen taustamuistion mukaan liittyä mm. jonkin tietyn asiakasryhmän tai palvelun kehittämiseen. Tuomme esiin diabeteksen hoitoon ja ehkäisyyn liittyvät kehittämistarpeet. Diabeteksen hoidon ja ennaltaehkäisyn järjestäminen mahdollisimman vaikuttavasti on keskeinen kysymys koko palvelujärjestelmän kannalta ensinnäkin siksi, että diabetes on mittaluokaltaan niin suuri - tyypin 1 diabeetikkoja n. 53 000 ja tyypin 2 diabeetikkoja n. 400 000 – ja toisekseen siksi, että diabeetikoiden sairaanhoidon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2011 noin 1,5 miljardia euroa, mikä on noin 9 % terveydenhuoltomenoista. Valtaosa kustannuksista syntyy ehkäistävissä olevista lisäsairauksista. Mikäli puolet diabeteksen lisäsairauksista jäisi ilmaantumatta, saavutettaisiin puolen miljardin euron vuosittaiset säästöt sairaanhoitokustannuksissa. Arviolta vain alle 20 % tyypin 1 diabetesta sairastavista ja noin 70 % tyypin 2 diabetesta sairastavista saavuttaa kansallisen Käypä hoito -suosituksen mukaisen verensokerin tavoitetason. Diabeteshoidon keskittäminen moniammatillisiin diabeteksen hoitoon erikoistuneisiin osaamiskeskuksiin ja verkostoihin on tuottanut hyviä tuloksia. Kehittämishankkeet ovat erinomainen keino diabeteksen hoidon ja ehkäisyn tehostamiseen. Asetusluonnoksen 2 §:ää valtionavustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä tulee muokata siten, että se yksiselitteisesti mahdollistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankkeiden valtionavustuskelpoisuuden ja paitsi poikkihallinnollisen, myös poikkisektorisen eli monialaisen ja eri yhteiskunnan toimijoita (kuten kolmas sektori) mukaan ottavan kehittämistyön. Pykälän 2. muutosesitys (2 § uusi kohta 2. ja lisäys uuden järjestyksen kohtaan 5): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja se tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 3) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen ja monisektorinen yhteistyö; ja 6) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä.
      • Kuurojen Palvelusäätiö
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Antti Rinteen hallitusohjelmassa korostetaan painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein kalliista sosiaali- ja terveyspalveluista ehkäisevään työhön sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä linjaus on viisas sekä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin että kansantalouden kannalta. Tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman että hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen rakenteita vahvistetaan. Asetusluonnoksessa korostuvat varsinaiset, usein lähinnä korjaavat palvelut. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle. Edellä kuvatun johdosta esitämme muutettavaksi seuraavat kohdat: 1 § 1. mom: Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon (lisätään: sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen) kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille. 2 § kohta 1: Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi (lisätään: tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi) ja se tukee (sana ”palveluiden” pois ja tilalle ”toimintojen”) kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. 3 § 3. mom. kohta 2: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön (lisätään: sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen); 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen. Nyt vaatimuksena kaikki edellä mainitut, onko realismia? Jos kehittämis- ja kokeiluhankkeessa voisi keskittyä joidenkin osatavoitteiden saavuttamiseen aidosti, kokonaistavoitteiden saavuttaminen ja toimivien käytäntöjen edistäminen olisi todennäköisempää.
      • Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Avustuksen myöntämisen edellytykset on säädetty selkeästi, mutta asetuksen toimeenpanoon on kiinnitettävä huomiota niin, että valtionavustuksen myöntämiskäytännöt ovat selkeitä ja yksiselitteisiä.
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • 1§ 1 momentin 1 kohdan mukainen maakunnan laajuinen kehittämiskokonaisuus on kuvattu selkeästi. 1§ 1 momentin 2 kohdan mukainen yksittäisen tai useamman kunnan ja/tai kuntayhtymän toteuttamien hankkeiden sääntely on sen sijaan epäselvä. Sen sisällöistä tai tarkemmista tavoitteista ei pääse selvyyteen asetustekstin perusteella. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on ristiriitaisuus 1§ 1 momentin 2 kohdan mukaisten hankkeen asetustekstin kanssa. 2 § yksityiskohtaisten perustelujen viimeisen kappaleen mukaan valtionavustusta ei voitaisi ollenkaan myöntää vain yksittäisten kuntien hankkeisiin. Asetustekstissä määritetään yksittäisten kuntien hankkeet mahdollisiksi, mutta yksityiskohtaisissa perusteluissa ne kielletään. 2§ yksityiskohtaisissa perusteluissa linjataan, että: ”Hankkeen tulisi kohdentua suoraan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön työhön ja sen kehittämiseen. Tarkoituksena ei ole rahoittaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusta.” Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen laadukkaan kehittämisen osaksi näemme TKI-toiminnan mahdollistaminen peruspalvelujen tasolla. Tämän vuoksi asetuksella olisi syytä mahdollistaa sellainen tutkimus, joka tähtää peruspalvelujen kehittämiseen osana sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämistoimintaa. Jatko-ohjeistuksessa on tarkoin täsmennettävä, mitkä henkilöstömenot kuuluvat valtionavustuksen ja mitkä valtionosuusjärjestelmän piiriin. Muodostaa suuren riskin kunnille, mikäli jälkikäteen toteutettavaan maksatushakemuksen kustannuksia ei korvata. Koskee sekä jononpurkutoimenpiteitä että kehittämistä ja varsinaista muutostyötä. Asetuksen perusteella ei muodostu käsitystä siitä, miten avustuksen saamisen edellytyksiä arvioidaan.
      • Vaasan kaupunki, Toimialajohtaja Jukka Kentala, sosiaali- ja terveystoimi
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Vaasan kaupungin käsityksen mukaan myöntämisen yleiset perusteet ja periaatteet ovat selkeät. Ne perustuvat hallitusohjelmaan sekä siihen liittyvään Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskusohjelmaan.
      • Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Astikainen Anne
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Maakunnallisen hankekokonaisuuden osatavoitteet (parannetaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja oikea-aikaisuutta sekä siirretään painotusta ennakoivaan ja ehkäisevään työhön, parannetaan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta, varmistetaan palveluiden monialaisuus ja yhteentoimivuus sekä hillitään kustannusten nousua) ovat kannatettavia. Jotta Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tavoitteet toteutuisivat, toivomme kiinnitettävän erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: - Painotuksen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön edellyttää järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan tiivistä mukaan ottamista kehittämistyöhön (järjestöt, kansalaiset, asiakkaat ja kokemusasiantuntijat otetaan mukaan hoito- ja palvelukokonaisuuksien luomiseen sekä kehittämiseen, järjestöille tila ja paikka sote-keskuksessa, järjestöjen hyte-työ osaksi osaksi ihmisen palvelukokonaisuutta). - Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, ml. digitalisaatiohaasteet, näkökulmasta eri erityisryhmät vammaisjärjestöt ja niiden verkostot alusta pitäen suunnitteluun mukaan. Pienten erityisryhmien kohdalla massaratkaisut ja päätökset eivät useinkaan ole sellaisenaan sopivia, vaan tarvitaan heidän tarpeisiinsa mukautettua palvelua – ja järjestöissä olevaa erityisryhmien asiantuntijuutta. - Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi pidämme ehdottoman tärkeänä, että arviointi ja seuranta ovat tiiviisti mukana kehittämistyössä. On tärkeää varmistaa, että palveluiden laatua parannetaan etenkin paljon palveluita ja erityistä tukea tarvitsevien osalta ja varmistetaan palveluketjujen toimivuus. Kannatettavaa on myös, että varmistetaan sote-palveluiden yhteentoimivuus ja liittymäpinnat muihin palveluihin. Seurataan mm. miten laaja-alaisesti tulevaisuuden sote-keskuksessa on edustettuina eri järjestöt, mitä hyötyä järjestöyhteistyöstä on, laajeneeko järjestötoimijoiden valikko? - Palveluiden monitoimijuuden toteutuminen edellyttää tietoista resursoimista, mikä tulee huomioida myös hankehakemuksia käsiteltäessä. Yhdistykset ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja haittojen ennaltaehkäisyssä merkittävä yhteiskunnallinen voimavara. Tämän potentiaalin hyödyntäminen kehittämishankkeissa tulisi kirjata vahvemmin asetukseen kuin pelkästään asetusluonnoksen 5§ kohdan 7 osallistumissuunnitelman muodossa. Asetuksessa tulisi edellyttää avustuksen kohteena olevien kehittämishankkeiden suunnittelu-, kehitys- ja toteutusvaiheissa asiakkaiden mukaan ottaminen esimerkiksi asiakkaita edustavien järjestöjen kautta. Tämän yhteistyön olisi luontevaa rakentua alueille palkattavien koordinaattoreiden sekä maakunnissa olevien yhteistyöjärjestöjen kesken.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Painopisteen korjaaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen korjaavien ja usein kallimpien palveluiden sijasta on kannatettavaa. Suomessa on tällä hetkellä noin 200 000 muistisairasta, joista valtaosa on ikääntyneitä ja noin 7000 työikäisiä. Joka vuosi noin 14500 ihmistä sairastuu johonkin muistisairauteen. Muistisairaudet ovat ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan tarpeen merkittävin syy., n.85%:lla tehostetun palveluasumisen asiakkaista on muistisairaus. Myös omaishoidossa muistisairaat ovat suurin ryhmä. On selvää, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen muistisairauksia ennaltaehkäisemällä tai jo sairastuneiden terveyteen vaikuttamalla lisätään sekä inhimillistä hyvinvointia että hillitään kustannusten nousua. Muistisairauksiin ei ole vielä olemassa parantavaa hoitoa mutta sen monia oireita voidaan lievittää lääkityksellä ja kuntoutuksella ja näin tukea toimintakyvyn säilymistä. Lisäksi FINGER-tutkimus on osoittanut, että elintapaohjauksella voidaan vaikuttaa suotuisasti muistisairauksien riskitekijöihin ja näin pienentää sairastumisen riskiä tai siirtää sairauden puhkeamista eteenpäin. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi toukokuussa 2019 ensimmäiset, laajaan tutkimusaineistoon perustuvat suositukset muistisairauksien ennaltaehkäisystä. Nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä voi onnistua vain, jos onnistutaan tekemään merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi. Tämä muutostarve koskee erityisesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on vielä muutettava tavalla, joka yksiselitteisesti mahdollistaa asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön” Esitettävät muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan tosiasiallisesti toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Seuraavien muutosesitysten takana on havainto, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kuitenkin ne samalla ristisriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, usein lähinnä korjaaviin, palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle, jos kohta niitä kuitenkin toisaalla ”edellytetään” käytettävän ja niistä raportoitavan. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin selkeästi esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhanke. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Asetuksen toiseen pykään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 3) 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja 6) 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa sote-uudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Ei kommentoitavaa muutoin kuin, että rahoitus pitäisi turvata etukäteen hankehallinnoijalle.
      • Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry tukee Ensi- ja turvakotien liiton lausunnossaan esiin nostamia alla todettuja asioita: Antti Rinteen hallitusohjelmassa tulevaisuuden sote-keskukset nähdään moniammatillisina palvelukeskuksina. Tavoitteena on parantaa niissä asiakaslähtöisyyttä, digi- ja mobiilipalveluja, viikonloppu- ja iltavastaanottoja sekä matalan kynnyksen palvelupisteitä. Hallitusohjelma korostaa myös sitä, että sosiaalihuollon roolia painotetaan. Lisäksi hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti korostavat painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein liian myöhään annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkoituksena on kehittää laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, josta ihminen saa palvelun sujuvasti ja avun yksilöllisiin tarpeisiin. Edellä todettujen hallitusohjelmassa linjattujen tavoitteiden näkökulmasta avustusten myöntämisen edellytykset eivät ole riittävän selkeät ja perustellut. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan, että ihmisten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tähän on helppo yhtyä. Se näkyy asetuksen 2§:n kohdassa 4 siten, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollinen yhteistyö. Tämä ei kuitenkaan riitä. Jotta edellä todettuihin tavoitteisiin ja etenkin matalan kynnyksen palvelujen syntyminen uuteen sote-keskukseen varmistuu, tulee asetusluonnoksessa 2§:ssä selkeästi todeta, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi yhteistyö järjestöjen kanssa. Järjestöillä on esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisältöalueiksi ajatelluilla alueilla paljon osaamista, joka voidaan ja on viisasta rakentaa osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia. Jos hankkeiden avustamisen edellytyksenä ei ole selkeästi todettua yhteistyövelvoitetta järjestöjen kanssa, niiden osaaminen voimavarana jää sattumanvaraiseksi. Sipilän hallituksen aikana Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmassa ei selkeästi alusta lähtien määritelty sitä, että valtionavustuksen edellytyksenä on yhteistyö järjestöjen kanssa ja että valtionavustusta kehittämishankkeissa voi ohjautua myös kumppanina oleville järjestöille. Se merkitsi sitä, että järjestöjen mukaan pääsy aidosti kumppaneina LAPE:n kehittämishankkeisiin oli sattumanvaraista ja pitkälti riippuvaista kunkin alueen järjestöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyvästä hankkeita valmistelleiden kuntatoimijoiden tiedosta, sen puutteesta tai halusta ottaa järjestöt mukaan kumppaneiksi. Osassa LAPE:n kehittämistyössä kuntien odotuksena oli, että järjestöt tuovat paitsi osaamisensa myös omat, muuta kautta tulevat taloudelliset resurssinsa kehittämistyöhön. Tätä samaa virhettä ei pidä toistaa uusien sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämishankkeissa ja niihin suunnattavissa valtionavustuksissa. Asetustasolla on varmistettava tämä yhteistyö hankkeiden yhtenä edellytyksenä ja myös valtionavustuksen ohjautuminen mahdolliseksi kumppanina oleville järjestöille. On alusta lähtien luotava todelliset ja aidot kumppanuuden mahdollisuudet julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja järjestöjen välille uusissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Erityisen tärkeää tämä on sosiaalihuoltolain mukaisissa sisällöissä, joiden on ajateltu tulevan osaksi sosiaali- ja terveyskeskuksia. Lasten ja lapsiperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi edellä todettu on ratkaisevan tärkeää. Tätä samaa puoltaa myös se, että neuvolapalvelut on ajateltu yhdeksi uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisällöksi. Tältä osin uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen verkottaminen LAPE:n aikana käynnistettyjen perhekeskusten toimintaan on viisasta ja niukkoja voimavaroja yhdistävää. Lisäksi uusiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin voidaan vauvaperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi rakentaa matalan kynnyksen tukena järjestöjen osaamista. Tutkimusten pohjalta tiedämme kiistatta, että 1000 ensimmäistä elinpäivää odotusvaihe mukaan lukien on kriittisen tärkeä tulevan kehityksen ja elämän kannalta. Tämän sisältöalueen uudenlaisella rakentamisella osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia voitaisiin merkittävästi vähentää kustannuksia tulevaisuudessa. Nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyön tiivistämistä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa sekä käytännön toiminnassa laaja-alaisesti palvelu- ja hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on muutettava siten, että ne yksiselitteisesti mahdollistavat asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön”. Asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osin järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta samalla ristiriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino ja matalan kynnyksen apu, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle. Muutosesitykset: Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon JA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Pykälän 2. muutosesitykset (2 §): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) HANKE ON TARPEELLINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI JA TUKEE HYVIEN KÄYTÄNTEIDEN LEVITTÄMISTÄ JA TOIMINTATAPOJEN UUDISTAMISTA SEKÄ TULOKSELLISUUTTA; 3) 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5) 4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö JA YHTEISTYÖ JÄRJESTÖJEN KANSSA; 6) 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä.
      • Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) pitävät ensiarvoisen tärkeänä, että ehkäisevää päihdetyötä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä vahvistetaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita. Toiminnan painotuksen siirtäminen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman puitteissa raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön on kannatettavaa. Järjestöille tulee ottaa kuitenkin aktiivisesti mukaan nyt suunniteltuihin kehittämishankkeisiin. Lausunnolla oleva asetusluonnos ei kuitenkaan mahdollista järjestöjen osallisuutta riittävissä määrin. Asetusluonnos tunnistaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn merkityksen. Mutta asetustasolla nämä tavoitteet rajautuvat pääosin korjaaviin toimiin ja palveluihin. Asetusluonnoksessa järjestölähtöinen työ, kuten päihteettömät kohtaamispaikat, vertaistuki ja neuvonta jäisivät avustettavien hankkeiden ulkopuolelle. Kuntien ja kuntayhtymien tulisi pystyä toteuttamaan hankkeita yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset tulee sisällyttää osaksi hyväksyttäviä hankekustannuksia (pykälä 6. asetusluonnoksessa). Asetusluonnoksessa tulisi kauttaaltaan huomioida järjestöissä oleva asiantuntemus sekä palveluiden että ehkäisevän työn osalta. Järjestöjä ei tule rinnastaa asukkaisiin ja asiakkaisiin, koska järjestöt edustavat laajempaa asiantuntemusta ja kansalaistoiminnan näkökulmaa. Lähtökohtaisesti kansalaisjärjestöjen osallisuuden tulisi olla edellytys hankerahoituksen myöntämiselle aina kun se on tarkoituksenmukaista. Mikäli kansalaisjärjestöjä ei osallisteta, tämä tulisi erikseen perustella. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen sote-uudistuksen valmisteluun on tärkeää uudistuksen legitimiteetin kannalta. Mikäli kehittämishankkeissa huomioidaan kansalaisnäkökulma, voidaan myös turvata kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus arvioida ja vaikuttaa valmisteilla olevaan sote-uudistukseen.
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Kehitttämispalvelut, kehittämisjohtaja
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Lähtökohtaisesti asetusluonnoksen 1-3 § voidaan pitää selkeinä ja perusteltuina. 2 §:n kohdassa yksi on ilmaisu "sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi". Onko ilmaisu "järjestämiseksi" yksinään riittävä ? Esittelymuistion perusteluista ei käy ilmi miten tätä kohtaa arvioidaan.
      • Mielenterveyspooli, Alametsä Alviina
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Hallitusohjelma ja sen sote-uudistuskirjaukset korostavat painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisyyn, mikä on järkevää ja perusteltua. Sote-keskus on keskeinen toimija hyvinvoinnin edistämisessä ja kustannusten hillitsemisessä. Valmisteltava asetus tukee tätä tavoitetta. Mielenterveyspalvelujen kehittäminen peruspalveluissa on syytä nostaa merkittäväksi kokonaisuudeksi valtionavustusten jaossa. Mielenterveyden ongelmat ovat valtava haaste kansanterveydelle ja hallituksen työllisyystavoitteelle. On perusteltua, että avustusjaossa tulisi mahdollistaa jokaiselle maakunnalle kokeilu matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden kehittämiselle. Ennaltaehkäisy: järjestöjen rooli asetuksessa Edellytyksissä on mahdollistettava myös yhteistyö järjestöjen kanssa. Asetusluonnos tunnistaa terveyttä edistävän ja järjestöjen tekemän työn merkityksen, mutta rajaa avustettavat kohteet ja kustannukset järjestölähtöisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ulkopuolelle. Järjestölähtöiset hankkeet ja järjestölähtöinen auttamistyö täydentää oleellisesti julkisen sektorin toimintaa. Asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on syytä muokata niin, että asetus mahdollistaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osa-tavoitteen 2: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön”. Hankkeissa tulee myös toteuttaa asetusluonnoksen 5 §:n 1. mom. 7 kohdan vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Samalla asetuksen 6 §:n 2 momentin 6 kohtaan tulisi asiantuntijapalveluiden jälkeen mainita järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset. Pykälän 1 maakunnan hankekokonaisuuksissa järjestöjen osallistuminen voi toteutua luonnoksen mukaisella avustusmallilla. Pykälän 1 kohdassa 2 kuvatuissa alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävissä hankkeissa tulisi mahdollistaa järjestöille laajempi kumppanuus tai koordinoiva rooli. Päättyneessä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kärkihankkeessa järjestöt osoittautuivat nopeiksi, tuloksellisiksi ja kustannustehokkaiksi toimijoiksi, jotka kykenivät solmimaan kumppanuuksia julkisen sektorin kanssa eri puolilla maata. Järjestöt tarjosivat julkiselle sektorille hyvien käytäntöjen ja toimintamallien koulutuksia sekä osaamista käytäntöjen ja toimintamallien juurruttamisessa sekä paikallisessa ja alueellisessa koordinoinnissa. Asetusluonnoksen mukaisella avustusmallilla tämä järjestöjen potentiaali ja osaaminen jäisivät kehittämistyön ulkopuolelle. Mielenterveyspooli esittää, että pyklän 1 kohdan 2 teksti muutetaan muotoon: “kunnan tai kuntayhtymän taikka useamman kunnan, kuntayhtymän tai sosiaali- ja terveysalan järjestön yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä tukevat alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävät hankkeet.” Poikkihallinnollisuus Asetuksessa on ohjattu hankkeiden suuntautumista julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon (2 mom). Poikkihallinnollisuus ja palveluiden rajapinnat on huomioitu, mutta on syytä ulottaa huomiointi erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, ja sosiaalipalveluiden rajapintojen ohella kuntiin jääviin palveluihin (kuten kasvatus ja sivistys, kasvuympäristöt) ja kolmannen sektorin toimijoihin. Mielenterveyden osaamisen kehittäminen Valtionavustuksissa on painotettava erityisesti peruspalveluiden rakenteen toimivuutta ja ammattilaisten osaamisen kehittämistä. Mielenterveys on sote-palveluissa erityinen kehittämiskohde, johon on syytä kohdistaa painopiste avustusjaossa. Ammattilaisten osaamiseen kuuluu kiinteänä osana mielenterveyden oireiden varhainen tunnistaminen, häiriöiden diagnosointi, niiden hoito ja hoidon seuranta. Peruspalveluiden ammattilaisten tulee osata hoitaa potilasta kokonaisvaltaisesti hyödyntäen moniammatillista ja -alaista yhteistyötä ja tunnistaen potilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen vaikutukset hänen terveyteensä. Perusterveydenhuollon ammattilaisten osaaminen vaihtelee tältä osin, eivätkä peruspalvelujen toimintakäytännöt tue kokonaisvaltaista työotetta ja monialaista yhteistyötä. Tarvitaan systemaattista täydennyskoulutusta ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi ja toimintakäytäntöjen kehittämiseksi. Kehittämistyössä on syytä huomioida mielenterveyden kattava hoito ja esimerkiksi traumojen hoitamisen ymmärrys. Sote-keskusten tulee kehittyä tarjoamaan ennaltaehkäisevää, tutkitusti toimivaa ja edelläkäyvää mielenterveyden hoitoa. Hankkeissa on huomioitava psyykkisen ja somaattisen terveyden yhteys ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Mielenterveyden ongelmia kokevan elinikä on Suomessa huomattavasti lyhyempi, ja mahdollisuudet saada somaattista hoitoa ovat heikommat. Yhdenvertaisuutta hoidon saamisessa on edistettävä sote-keskuksissa. Hankkeiden keskiöön on nostettava potilas- ja asiakaskeskeisyys, kokemusasiantuntijuus, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus. Ihmisille on annettava mahdollisuus saada psykososiaalista tukea kuormittavissa elämäntilanteissa ennen kuin tilanteet pitkittyvät ja oireet vaikeutuvat.
      • Munuais- ja maksaliitto ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetusluonnoksen 2 §:n 3 momentissa edellytetään, että hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset. Tämä on erittäin tärkeää, koska yksi linjauksista koskee järjestöjen roolin vahvistamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kolmannen sektorin toiminta tukee osaltaan kuntien ja kuntayhtymien työtä. Kansalaisjärjestöt toimivat kuntasektorin rinnalla keskeisessä roolissa ennaltaehkäisevässä työssä. Yhdistykset tarjoavat hyvinvointia edistävää toimintaa ja vertaistukea sairastuneille ja heidän läheisilleen. On myös tärkeää, että hankkeissa kehitetään rakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisesti palvelujen yhteensovittamista, hoitoketjujen sujuvuutta sekä palvelujen tarpeenmukaisuutta ja oikea-aikaisuutta. Merkittävä on myös tavoite painopisteen siirtämisestä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan, mitä on korostettu myös 3 §:n 3 momentin toisessa osatavoitteessa. Asuinpaikasta ja sairauden syystä riippumatta sairastuneilla tulee olla tasavertainen mahdollisuus saada vaikuttavaksi osoitettua hoitoa ja valita itselleen sopiva hoitomuoto. Perusterveydenhuollossa on varmistettava asiantunteva hoitohenkilökunta ja riittävät resurssit potilasohjaukseen. Elintavoista johtuvat maksasairaudet yleistyvät jatkuvasti sekä aikuisten että nuorten keskuudessa. Rasvamaksan arvioidaan olevan neljäsosalla aikuisista. Sen taustalla voi olla ylipaino, tyypin 2 diabetes tai runsas alkoholinkäyttö. Ylipainoisista joka kolmannella on rasvamaksa. Alkoholimaksasairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma ja maassamme kuolleisuus niihin on EU:n korkeimpia. Arviolta 90 prosenttia maksakirrooseista on alkoholin aiheuttamia. Alkoholimaksakirroosia todetaan entistä nuoremmilla. Alkoholimaksasairaudet ovat merkittävä sairauspoissaolojen syy. Diabetesta sairastavia on Suomessa puoli miljoonaa. Tyypin 2 diabeetikoita on tiedossa noin 300 000. Lisäksi noin 150 000 sairastaa diabetesta tietämättään. Joka kolmannen dialyysihoidon aloittavan munuaisten vajaatoiminnan syynä on diabetes. Vuonna 2017 Suomessa aloitti dialyysihoidon 548 henkilöä. Vuoden lopussa dialyysissä olevien määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin, 1973 hoitoa tarvitsevaa. (Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti 2017.) Rasvamaksaa, alkoholimaksasairauksia ja tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Tiedottaminen, varhainen puuttuminen ja kaikille avoimet matalankynnyksen palvelut ovat avainasemassa, kun halutaan vaikuttaa elintapojen aiheuttamiin sairauksiin. 2 §:n 4 momentin edellyttämän poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi tulisi edellyttää yhteistyötä järjestöjen kanssa: Hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö. 2 §:n 5 momentissa edellytetään, että hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Hankkeen tulosten juurruttamiseen on kiinnitettävä hankesuunnitelmassa erityistä huomiota. On edellytettävä, että hankkeen osapuolet sitoutuvat toimimaan hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen mukaisesti kehittämistyön päätyttyä. Tärkeää on myös ottaa palvelujen käyttäjät mukaan kehittämistyöhön, jotta palvelut vastaavat heidän tarpeitaan.
      • Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Toiminnan kehittämisen keskiössä on huomioitava hankkeiden moniammatillisuus. Hankehakemuksiin tulee sisällyttää laajasti kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueet, myös ennaltaehkäisevä ja kuntouttava toiminta.
      • Raittiuden Ystävät ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Antti Rinteen hallitusohjelma painottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta koskevissa tavoitteissaan terveyttä ja hyvinvointia edistävää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Muutos korjaavien sosiaali- ja terveyspalvelujen korostamisesta kohti ennalta ehkäisevää ja haittoja torjuvaa päätöksentekoa ja hallintoa on perusteltu kansanterveyden ja -talouden sekä maan hyvinvoinnin vuoksi. Sote-kustannusten nousun hillitseminen on mahdollista vain edistämällä ennalta ehkäisevästi terveyttä ja hyvinvointia. Sen vuoksi tulevaisuuden sote-keskukset ovat ensisijaisessa ja ratkaisevan tärkeässä asemassa torjuttaessa sosiaali- ja terveysongelmia, edistettäessä kansalaisten terveydellistä, sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia sekä varmistaessa riittävät ja tulokselliset mahdollisuudet hoitoketjujen tiedolla johtamiseen. Sen vuoksi muutos on huomioitava nyt asiaa valmisteltaessa. Raittiuden Ystävät ry esittää, että asetuksen pykäliä 1–3 ja 6 tulee muuttaa siten, että mahdollistuu asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutuminen. Kyseinen tavoite todetaan luonnoksessa seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön”. Nämä muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan tosiasiallisesti toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden sekä yhdistysten ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Alla esitellyt muutosesitykset perustuvat siihen, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio huomioivat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn yhteyden avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Asetusluonnos ja esittelymuistio rajaavat tällä hetkellä avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, ensisijaisesti korjaaviin palveluihin. Tällä rajauksella useat tulokselliset ja vaikuttavat järjestö- ja yhdistyslähtöiset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen keinot, vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle. On huomioitava, että niiden käyttöä kuitenkin toisaalla jopa edellytetään. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:ssä on tuota selvästi esille se, että kyseessä on sosiaali- ja terveydenhuollon ohella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhanke. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Asetuksen toisessa pykälässä on kirjattava selvemmin edellytys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 3) (ent. 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) (ent. 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5) (ent. 4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja 6) (ent. 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa sote-uudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.
      • Suomen Psykologiliitto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetuksessa on kiitettävästi otettu huomioon, että maakunnissa on tehty runsaasti valmistelutyötä jo aiemmalla hallituskaudella, ja tätä työtä soisi hyödynnettävän. Koska aiemmat hankkeet pohjautuivat pitkälti edellisen hallituksen kaavailemaan yksityissektorin voimakkaaseen panokseen palveluiden toteuttajana sekä valinnanvapauteen, jäi tuolloin julkisen sektorin kehittäminen vähälle. Asetuksessa on ohjattu hankkeiden suuntautumista nyt julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, mikä on hyvä asia (2 mom). Psykologiliiton mielestä myös poikkihallinnollisuus sekä palveluiden rajapinnat on kiitettävällä tavalla huomioitu. Poikkihallinnollisuuden osalta toivotaan, että se ei rajoittuisi pelkästään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon, tai terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden väliseksi, vaan huomioon otettaisiin myös kuntiin jäävät palvelut, kuten kasvatus ja sivistys, sekä kolmannen sektorin toimijat. Psykologiliiton mielestä olisi järkevää yhdistää tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma sekä hallituksen samaan aikaan valmistelema mielenterveys- ja päihdestrategia, ja nostaa yhdeksi hankkeiden painopisteeksi ei pelkästään mielenterveyspotilaat, vaan koko terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmän läpileikkaava pohja-ajatus, että mieltä ja kehoa, somatiikkaa ja psyykkistä, ei voi eikä ole järkevää keinotekoisesti erottaa toisistaan. Mielenterveys sekä siihen liittyvät palvelut ja osaaminen on saatava tasaveroiseen asemaan somaattisen terveyden kanssa. Psykologinen aspekti on keskeinen usein myös somaattisessa sairastamisessa ja keskeisissä kansansairauksissamme ja näiden hoidon onnistumisessa. Terveydenhuollon palvelujärjestelmässä on tärkeä huomioida, että fyysinen sairastuminen on usein myös psyykkinen kriisi ja riski psyykkiselle sairastumiselle. Lisäksi psyykkinen jaksaminen on keskeisin haaste myös suomalaisten työurille ja hyvinvoinnille. Jotta toiminnan painopistettä voidaan siirtää varhaisempaan vaiheeseen ja palvelut ovat paremmin saatavilla ihmisten omassa arkiympäristössä, perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita tulee kehittää huomattavasti. Nyt ne ovat puutteelliset, ja tämä on nykyisen järjestelmän keskeinen epäkohta. On inhimillisesti kestämätön tilanne, että tukea on usein tarjolla vasta siinä vaiheessa, kun oireilu on voimistunut diagnosoitavissa olevaksi mielenterveyden häiriöksi, ja myös tässä kohtaa hoidon alkamista joutuu usein odottamaan kohtuuttoman pitkään. Tämä on myös taloudellisesti kallista. Tärkeänä ennaltaehkäisevänä toimena on merkityksellistä, että ihmisillä on mahdollisuus saada psykososiaalista tukea kuormittavissa elämäntilanteissa ja esimerkiksi elämänkriisien yhteydessä ennen kuin tilanteet pitkittyvät, oireet komplisoituvat ja kehittyvät mielenterveyden häiriöiksi. Täten tulevaisuuden sote-keskusten kehittämisessä tulee hoitotakuun koskea tarpeenmukaista hoitoa, jolloin asiakas pääsee ei vain lääkäriin, vaan tarpeenmukaisen ammattilaisen arvioon ja hoitoon. Arvioinnissa tulee hyödyntää moniammatillisuutta ja saman terveyskeskuksen sisäisistä lähetekäytännöistä tulee luopua. Arvioinnin ja hoidon täytyy hoitotakuun edellyttämänä tapahtua suoravastaanotoilla, ja turhat väliportaat on karsittava pois. Mielenterveyden osalta psykologiammattilainen kykenee parhaiten tekemään sekä potilaan vaatiman hoidontarpeen arvioinnin, että myös toteuttamaan hoidon.
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Kun kokonaistavoitetta ei ole vielä lainsäädännöllisesti määritelty, niin asetusluonnoksen kautta asetetut tavoitteet avustuksen myöntämiselle jäävät väkisinkin hyvin tulkinnanvaraisiksi ja hakijoiden/arvioitsijoiden omien arvostusten varaan. Asetusluonnoksen voimassaoloaika näkyy hyvin, mutta asetusluonnoksen pohjalta myönnettävän vuosittaisen rahoituksen suuruus jää avoimeksi.
      • Psoriasisliitto ry, Bäckman Sonja
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Nykyinen hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti korostavat hyvin painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein kalliista ja myöhään, joskus jopa liian myöhään, annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä linjaus on viisas sekä kansalaisten terveydelle että hyvinvoinnille että kansantaloudelle. Voidaan monin tavoin todistaa, että nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi. Tämä muutostarve koskee erityisesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Esitettävät muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan tosiasiallisesti toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Seuraavien muutosesitysten takana on havainto, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kuitenkin ne samalla ristiriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksen kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, usein lähinnä korjaaviin, palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan avustettavan toiminnan ulkopuolelle, jos kohta niitä kuitenkin toisaalla "edellytetään" käytettävän ja niistä raportoitavan. Haluamme Psoriasisliitossa tuoda esille järjestöjen roolin kumppanina kehitettäessä peruspalveluja. Psoriasis on monen muun sairauden tavoin pitkäaikaissairaus, johon liittyy iho- ja niveloireiden lisäksi usein myös muita sairauksia, kuten diabetesta ja sydän- ja verisuonisairauksia. Sitä sairastaa n. 100 000 suomalaista. Järjestössämme on pitkäaikaisen kokemuksen pohjalta kertynyt tietoa, miten psoriasiksen hoitoketjun tulisi edetä ja millaisin palveluin sairastavia voidaan auttaa. Olemme järjestössämme mallintaneet sekä hoitoketjun että palvelukartan, joita molempia tulisi hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeissa. Palvelukartassa on huomioitu myös omahoito, jonka vahvistaminen erityisesti pitkäaikaissairauksien kohdalla on kustannustehokasta toimintaa. Ohjaus- ja neuvontapalveluosaamisemme psoriasiksesta on hyödynnettävissä, mikäli halutaan kehittää Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen eri ammattiryhmien osaamista. Tulevasta sote-keskuksesta kaavaillaan monialaista palvelulaitosta. Monialaisuus on lähtökohtaisesti erittäin myönteinen asia pitkäaikaissairaiden kohdalla, jotka tarvitsevat usein useita eri palveluja. Kannatamme lämpimästi sitä, että pitkäaikaissairaille asiakkaille tehdään hoitosuunnitelmat ja niiden toteutusta ja yhteentoimivuutta varmistetaan riittävällä ja asiakaslähtöisellä palveluohjauksella. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin selkeästi esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhanke. Pykälän 1 §. muutosesitys (1 § 1 mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020-2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille. Asetuksen toiseen pykälään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys. Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.) 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja se tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta 3) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö ja 6) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa sote-uudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden moninaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.
      • Turun kaupunki, muutosjohtaja
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Avustuksen myöntämisen edellytyksiä voidaan pitää selkeinä sosiaali- ja terveyskeskuksen hankekokonaisuuden osalta. Sen sijaan valtionavustus muihin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis-hankkeisiin hankkeisiin on väljästi muotoiltu ja asetus ei rajaa tarkasti, mille alueelle tai millaisiin kehittämishankkeisiin avustusta voidaan myöntää (1 § 1 momentin 2 kohta). Selkeyden puute tai rajaamattomuus ei kuitenkaan ole tässä kohdin puute, sillä se luo tarvittavaa ja toivottavaa joustavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesti ohjattuun kehittämiseen. Tarkempaa sääntelyä tarvittaneen kuitenkin asetuksen toimeenpanoa määrittelevissä valtionavustusten hakuohjeissa. Valtionavustuksen § 2 ja § 3 todetut myöntämisen edellytykset ovat perusteltuja. Ne tukevat julki-sen sosiaali- ja terveydenhuollon poikkihallinnollista uudistamista hallitusohjelman suuntaisesti. Sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämistä rahoitetaan vain yhden maakunnan alueen kattavan hankkeen kautta, mikäli hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu väestö on vähintään 80 prosenttia maakunnan alueen väestöstä. Esitetty sosiaali- ja terveyskeskus –kehittämishankkeiden alueellinen ja väestöpohjaan liittyvä rajaus on hyväksyttävää, sikäli kun tavoitteena on kansallisesti hallittu toimeenpano. Yksittäisten kuntien tai kuntayhtymien irralliset hankkeet johtaisivat odotettavasti merkittäviin sosiaali- ja terveyskeskus -kehittämistyön variaatioihin, joiden koordinointi muodostuisi vaikeaksi. Kuntaa suuremmat kehittämisen alueet ovat myös lähes välttämättömiä mm. uudenlaisten sähköisten asiakaspalvelujen kehittämisessä ja käyttöön-otossa.
      • Suomen Monikkoperheet ry, Ulla Kumpula
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin selkeästi esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhanke. Näin ollen pykälän 3, 3. mom. 2 kohtaan tulee lisätä se, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteena on myös 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
      • Selkäliitto ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Nykyinen hallitusohjelma ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti korostavat hyvin painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein kalliista ja myöhään, joskus jopa liian myöhään, annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä linjaus on viisas sekä kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille että kansantaloudelle. Voidaan monin tavoin todistaa, että nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on vielä muutettava tavalla, joka yksiselitteisesti mahdollistaa asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön” Esitettävät muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan tosiasiallisesti toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Seuraavien muutosesitysten takana on havainto, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kuitenkin ne samalla ristisriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, usein lähinnä korjaaviin, palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle, jos kohta niitä kuitenkin toisaalla ”edellytetään” käytettävän ja niistä raportoitavan. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin selkeästi esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhake. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon JA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Asetuksen toiseen pykään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) HANKE ON TARPEELLINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI, TUKEE HYVIEN KÄYTÄNTEIDEN LEVITTÄMISTÄ JA TOIMINTATAPOJEN UUDISTAMISTA SEKÄ TULOKSELLISUUTTA; 3) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja 6) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa sote-uudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön JA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.
      • Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Kymenlaakson Ensi-ja turvakotiyhdistys ry tukee Ensi- ja turvakotien liiton lausunnossaan esiin nostamia alla todettuja asioita: Antti Rinteen hallitusohjelmassa tulevaisuuden sote-keskukset nähdään moniammatillisina palvelukeskuksina. Tavoitteena on parantaa niissä asiakaslähtöisyyttä, digi- ja mobiilipalveluja, viikonloppu- ja iltavastaanottoja sekä matalan kynnyksen palvelupisteitä. Hallitusohjelma korostaa myös sitä, että sosiaalihuollon roolia painotetaan. Lisäksi hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti ovat korostavat painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein liian myöhään annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkoituksena on kehittää laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, josta ihminen saa palvelun sujuvasti ja avun yksilöllisiin tarpeisiin. Edellä todettujen hallitusohjelmassa linjattujen tavoitteiden näkökulmasta avustusten myöntämisen edellytykset eivät ole riittävän selkeät ja perustellut. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan, että ihmisten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tähän on helppo yhtyä. Se näkyy asetuksen 2§:n kohdassa 4 siten, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollinen yhteistyö. Tämä ei kuitenkaan riitä. Jotta edellä todettuihin tavoitteisiin ja etenkin matalan kynnyksen palvelujen syntyminen uuteen sote-keskukseen varmistuu, tulee asetusluonnoksessa 2§:ssä selkeästi todeta, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi yhteistyö järjestöjen kanssa. Järjestöillä on esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisältöalueiksi ajatelluilla alueilla paljon osaamista, joka voidaan ja on viisasta rakentaa osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia. Jos hankkeiden avustamisen edellytyksenä ei ole selkeästi todettua yhteistyövelvoitetta järjestöjen kanssa, niiden osaaminen voimavarana jää sattumanvaraiseksi. Sipilän hallituksen aikana Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmassa ei selkeästi alusta lähtien määritelty sitä, että valtionavustuksen edellytyksenä on yhteistyö järjestöjen kanssa ja että valtionavustusta kehittämishankkeissa voi ohjautua myös kumppanina oleville järjestöille. Se merkitsi sitä, että järjestöjen mukaan pääsy aidosti kumppaneina LAPE:n kehittämishankkeisiin oli sattumanvaraista ja pitkälti riippuvaista kunkin alueen järjestöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyvästä hankkeita valmistelleiden kuntatoimijoiden tiedosta, sen puutteesta tai halusta ottaa järjestöt mukaan kumppaneiksi. Osassa LAPE:n kehittämistyössä kuntien odotuksena oli, että järjestöt tuovat paitsi osaamisensa myös omat, muuta kautta tulevat taloudelliset resurssinsa kehittämistyöhön. Tätä samaa virhettä ei pidä toistaa uusien sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämishankkeissa ja niihin suunnattavissa valtionavustuksissa. Asetustasolla on varmistettava tämä yhteistyö hankkeiden yhtenä edellytyksenä ja myös valtionavustuksen ohjautuminen mahdolliseksi kumppanina oleville järjestöille. On alusta lähtien luotava todelliset ja aidot kumppanuuden mahdollisuudet julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja järjestöjen välille uusissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Erityisen tärkeää tämä on sosiaalihuoltolain mukaisissa sisällöissä, joiden on ajateltu tulevan osaksi sosiaali- ja terveyskeskuksia. Lasten ja lapsiperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi edellä todettu on ratkaisevan tärkeää. Tätä samaa puoltaa myös se, että neuvolapalvelut on ajateltu yhdeksi uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisällöksi. Tältä osin uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen verkottaminen LAPEn aikana käynnistettyjen perhekeskusten toimintaan on viisasta ja niukkoja voimavaroja yhdistävää. Lisäksi uusiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin voidaan vauvaperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi rakentaa matalan kynnyksen tukena järjestöjen osaamista. Tutkimusten pohjalta tiedämme kiistatta, että 1000 ensimmäistä elinpäivää odotusvaihe mukaan lukien on kriittisen tärkeä tulevan kehityksen ja elämän kannalta. Tämän sisältöalueen uudenlaisella rakentamisella osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia voitaisiin merkittävästi vähentää kustannuksia tulevaisuudessa. Nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyön tiivistämistä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa sekä käytännön toiminnassa laaja-alaisesti palvelu- ja hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on muutettava siten, että ne yksiselitteisesti mahdollistavat asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön”. Asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osin järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta samalla ristiriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiinpalveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino ja matalan kynnyksen apu, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry, Järvi Hanna-Kaisa
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • -
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ • SOSTE pitää tärkeänä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahventamista. Se on myös tosiasiallinen edellytys kustannusten kasvun hillitsemiselle. • SOSTE korostaa järjestöjen osallisuuden vahvistamisen merkitystä kehittämishankkeissa. Avustuksen käyttämismahdollisuus järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannuksiin tulee varmistaa. Antti Rinteen hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti korostavat hyvin painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein kalliista ja myöhään, joskus jopa liian myöhään, annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä linjaus on viisas sekä kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille että kansantaloudelle. Voidaan monin tavoin todistaa, että nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi. Tämä muutostarve koskee erityisesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on vielä muutettava tavalla, joka yksiselitteisesti mahdollistaa asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2 kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön” Esitettävät muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan tosiasiallisesti toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Seuraavien muutosesitysten takana on havainto, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kuitenkin ne samalla ristisriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksen kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, usein lähinnä korjaaviin, palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle, jos kohta niitä kuitenkin toisaalla ”edellytetään” käytettävän ja niistä raportoitavan. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin selkeästi esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhake. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon JA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Asetuksen toiseen pykään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) HANKE ON TARPEELLINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI JA SE TUKEE HYVIEN KÄYTÄNTEIDEN LEVITTÄMISTÄ JA TOIMINTATAPOJEN UUDISTAMISTA JA TULOKSELLISUUTTA; 3) 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5) 4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja 6) 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa sote-uudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön JA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Valtionavustuksen myöntämisen edellytykset on esittelymuistiossa kuvattu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten kansallisen kehittämisohjelman näkökulmasta yksipuolisesti. Ohjelmalla on viisi osatavoitetta (3 § 2 mom. 2 kohta) ja hankkeiden tulee edistää kaikkia 3§ momentissa lueteltuja ohjelman osatavoitteita. Esittelymuistio nostaa esille pääsääntöisesti perusterveydenhuollon kehittämistoimiin liittyviä kehittämis- ja kokeilutoimia (esim. hoitotakuu ja jonojen purkaminen). Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamiseksi tarvitaan kehittämis – ja kokeiluhankkeita myös sosiaalihuollon palveluissa. Pelkkä sosiaalihuollon neuvonnan ja ohjauksen osuus tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa ei tue Antti Rinteen hallituksen tavoitteita. Tulevaisuuden sote-keskusten kansallinen kehittämisohjelman toimenpiteissä monialaisuuteen tähtäävät toimet tunnistetaan, joten myös avustusten myöntämisen edellytysten tulisi sisältää yksityiskohtaisemmin palveluiden laaja-alaisuuden ja yhteentoimivuuden tavoitetta esim. • edistetään laaja-alaisten sosiaali- terveyskeskusten kehittämistä mm. helpottamalla asiakkaan pääsyä sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointiin, • kohdentamalla vaikuttavia perustason yksilö- ja yhteisötyönpalveluita riskiryhmille aikuissosiaalityötä kehittämällä, • vahvistamalla sosiaalihuoltolain mukaisia ehkäiseviä palveluita (ml. digitaaliset palvelut), • vahvistamalla riskiryhmille kohdennettuja ennaltaehkäiseviä palveluita, • vahvistamalla vanhemmuuden tukea mm. kasvatus- ja perheneuvolapalveluiden kautta • kehittämällä moniammatillisista tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksista houkuttelevampia työpaikkoja erityisesti sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden työolosuhteiden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävillä toimenpiteillä
      • Hengitysliitto ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Antti Rinteen hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti korostavat hyvin painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein kalliista ja myöhään, joskus jopa liian myöhään, annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä linjaus on viisas sekä kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille että kansantaloudelle. Voidaan monin tavoin todistaa, että nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on vielä muutettava tavalla, joka yksiselitteisesti mahdollistaa asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön” Esitettävät muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan tosiasiallisesti toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Seuraavien muutosesitysten takana on havainto, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kuitenkin ne samalla ristisriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, usein lähinnä korjaaviin, palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, KUTEN VERTAISTUKI, YHDISTYSTEN SOVELTAVAN LIIKUNNAN RYHMÄT SEKÄ MATALAN KYNNYKSEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLEISÖTILAISUUDET, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin selkeästi esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhake. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon JA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Asetuksen toiseen pykään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) HANKE ON TARPEELLINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEKSI JA SE TUKEE HYVIEN KÄYTÄNTEIDEN LEVITTÄMISTÄ JA TOIMINTATAPOJEN UUDISTAMISTA SEKÄ TULOKSELLISUUTTA; 3) 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja 6) 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa sote-uudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön JA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.
      • Ihalainen Jukka, Lahden ensi- ja turvakoti ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Lahden ensi- ja turvakoti ry tukee Ensi- ja turvakotien liiton lausunnossaan esiin nostamia alla todettuja asioita : Antti Rinteen hallitusohjelmassa tulevaisuuden sote-keskukset nähdään moniammatillisina palvelukeskuksina. Tavoitteena on parantaa niissä asiakaslähtöisyyttä, digi- ja mobiilipalveluja, viikonloppu- ja iltavastaanottoja sekä matalan kynnyksen palvelupisteitä. Hallitusohjelma korostaa myös sitä, että sosiaalihuollon roolia painotetaan. Lisäksi hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti ovat korostavat painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein liian myöhään annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkoituksena on kehittää laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, josta ihminen saa palvelun sujuvasti ja avun yksilöllisiin tarpeisiin. Edellä todettujen hallitusohjelmassa linjattujen tavoitteiden näkökulmasta avustusten myöntämisen edellytykset eivät ole riittävän selkeät ja perustellut. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan, että ihmisten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tähän on helppo yhtyä. Se näkyy asetuksen 2§:n kohdassa 4 siten, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollinen yhteistyö. Tämä ei kuitenkaan riitä. Jotta edellä todettuihin tavoitteisiin ja etenkin matalan kynnyksen palvelujen syntyminen uuteen sote-keskukseen varmistuu, tulee asetusluonnoksessa 2§:ssä selkeästi todeta, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi yhteistyö järjestöjen kanssa. Järjestöillä on esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisältöalueiksi ajatelluilla alueilla paljon osaamista, joka voidaan ja on viisasta rakentaa osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia. Jos hankkeiden avustamisen edellytyksenä ei ole selkeästi todettua yhteistyövelvoitetta järjestöjen kanssa, niiden osaaminen voimavarana jää sattumanvaraiseksi. Sipilän hallituksen aikana Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmassa ei selkeästi alusta lähtien määritelty sitä, että valtionavustuksen edellytyksenä on yhteistyö järjestöjen kanssa ja että valtionavustusta kehittämishankkeissa voi ohjautua myös kumppanina oleville järjestöille. Se merkitsi sitä, että järjestöjen mukaan pääsy aidosti kumppaneina LAPE:n kehittämishankkeisiin oli sattumanvaraista ja pitkälti riippuvaista kunkin alueen järjestöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyvästä hankkeita valmistelleiden kuntatoimijoiden tiedosta, sen puutteesta tai halusta ottaa järjestöt mukaan kumppaneiksi. Osassa LAPE:n kehittämistyössä kuntien odotuksena oli, että järjestöt tuovat paitsi osaamisensa myös omat, muuta kautta tulevat taloudelliset resurssinsa kehittämistyöhön. Tätä samaa virhettä ei pidä toistaa uusien sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämishankkeissa ja niihin suunnattavissa valtionavustuksissa. Asetustasolla on varmistettava tämä yhteistyö hankkeiden yhtenä edellytyksenä ja myös valtionavustuksen ohjautuminen mahdolliseksi kumppanina oleville järjestöille. On alusta lähtien luotava todelliset ja aidot kumppanuuden mahdollisuudet julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja järjestöjen välille uusissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Erityisen tärkeää tämä on sosiaalihuoltolain mukaisissa sisällöissä, joiden on ajateltu tulevan osaksi sosiaali- ja terveyskeskuksia. Lasten ja lapsiperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi edellä todettu on ratkaisevan tärkeää. Tätä samaa puoltaa myös se, että neuvolapalvelut on ajateltu yhdeksi uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisällöksi. Tältä osin uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen verkottaminen LAPEn aikana käynnistettyjen perhekeskusten toimintaan on viisasta ja niukkoja voimavaroja yhdistävää. Lisäksi uusiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin voidaan vauvaperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi rakentaa matalan kynnyksen tukena järjestöjen osaamista. Tutkimusten pohjalta tiedämme kiistatta, että 1000 ensimmäistä elinpäivää odotusvaihe mukaan lukien on kriittisen tärkeä tulevan kehityksen ja elämän kannalta. Tämän sisältöalueen uudenlaisella rakentamisella osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia voitaisiin merkittävästi vähentää kustannuksia tulevaisuudessa. Nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyön tiivistämistä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa sekä käytännön toiminnassa laaja-alaisesti palvelu- ja hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on muutettava siten, että ne yksiselitteisesti mahdollistavat asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön”. Asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osin järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta samalla ristiriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiinpalveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino ja matalan kynnyksen apu, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle. Muutosesitykset: Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Pykälän 2. muutosesitykset (2 §): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 5)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö ja yhteistyö järjestöjen kanssa; lausuntojärjestelmän kysymys 3b) Mitä muita mahdollisia seikkoja asetuksen jatkovalmistelussa tulisi ottaa huomioon? Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että aito kumppanuus ja yhteistyö järjestöjen kanssa mahdollistuu sekä painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu. Järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja myös lasten ja lapsiperheiden tarpeisiin vastaamiseksi riittävän varhain ja matalalla kynnyksellä myös sosiaalipalveluissa. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: kohta k6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä Sisällöllisenä lisäyksenä uusien sosiaali- ja terveyskeskusten jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on Suomessa eurooppalaisittain erittäin vakava ja laaja ongelma. Joka 3. nainen 15-74 ikävuoden välillä joutuu lähisuhteissaan väkivallan tai sen uhan alaiseksi. Se tarkoittaa noin 700 000 naista. Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen ja Rinteen hallitusohjelmassa sitoudutaan sen toimeenpanoon edistämiseen monissa eri kohdissa. Väkivaltakokemus on trauma sen kohteeksi joutuneille ja sitä vanhempaansa kohdistuvana todistamaan joutuvalle lapselle. Turvakodit vastaavat akuutteihin kriiseihin. Se ei riitä. Väkivallasta toipumiseen tarvitaan tukea. Nykyisin kunnissa tähän tarpeeseen vastataan hyvin riittämättömästi. Kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä haasteesta. Hyvin paljon väkivallasta toipumiseen liittyvä tuki on järjestöjen varassa. Sosiaalihuoltolaissa määritellään perheväkivalta avun tarpeeksi, johon tulee vastata. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on keskeinen paikka, jossa tämä ongelma monimuotoisuudessaan tulee tunnistaa, ottaa puheeksi ja johon tulee tarttua matalalla kynnyksellä. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei pidä jättää sisältönä näkymättömäksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa eikä myöskään siihen liittyvissä kehittämishankkeissa. Väkivallalla on suora kytkentä mielenterveysongelmiin ja se tuottaa erittäin mittavia kustannuksia.
      • Työterveyslaitos, Koivula Antti
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Työterveyslaitos pitää luonnoksen mukaisia avustuksen myöntämisen edellytyksiä selkeinä ja perusteltuina. Samoin enimmäismääriä koskeva sääntely on looginen ja toimiva.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetuksen 1 § 1 mom 2 kohdasta ei ilmene perusteet, joilla avustus myönnetään. Sääntelyssä tulisi pyrkiä siihen, että hakijoilla olisi ennakkokäsitys siitä, millä edellytyksillä ja millaisille hankkeille avustusta on mahdollista saada. Perustelumuistion toteamus siitä, että "asetus mahdollistaisi avustusten myöntämisen monenlaisille hankkeille" on liian yleispiirteinen. Avustuksen myöntämisen edellytykset ovat lähtökohtaisesti perustellut, mutta asetuksen mukaisessa ohjelmassa tai muussa asiakirjassa olisi tärkeä kuvata tarkemmin 2 §:n mainituista rakenneuudistuksen linjauksista, jotta hakemus voi täyttää vaaditut kriteerit. Asetusluonnoksen 1-3§ ei määritellä tarkemmin maakunnan hankekokonaisuuden ja 1§ 1 momentissa kuvattujen kunnan tai kuntayhtymän taikka useamman kunnan tai kuntayhtymän yhteisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä tukevien alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävien hankkeiden eroja tai yhtäläisyyksiä tai niiden välistä suhdetta. Tätä olisi syytä tarkentaa.
      • Suomen Luustoliitto ry, Holm Ansa
        Päivitetty:
        3.11.2019
        • Nykyisessä hallitusohjelmassa yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti korostavat hienosti painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein kalliista ja myöhään, joskus jopa liian myöhään, annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä linjaus on viisas sekä kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille että kansantaloudelle. Voidaan monin tavoin todistaa, että nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on vielä muutettava tavalla, joka yksiselitteisesti mahdollistaa asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön” Esitettävät muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan tosiasiallisesti toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Seuraavien muutosesitysten taustalla on havainto, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kuitenkin ne samalla ristisriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, usein lähinnä korjaaviin, palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen, vertaisuuteen ja matalan kynnyksen toimintaan perustuva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle, jos kohta niitä kuitenkin toisaalla ”edellytetään” käytettävän ja niistä raportoitavan. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin selkeästi esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhake. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Asetuksen toiseen pykään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 3) 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja 6) 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa sote-uudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.
      • Folkhälsans förbund rf
        Päivitetty:
        3.11.2019
        • Nuvarande regeringsprogram betonar på ett bra sätt att tyngdpunkten inom social- och hälsovård bör flyttas till promotiva och preventiva åtgärder. Detta är klokt både med tanke på livskvalitet och hälsa hos de enskilda personen, och även ur ett samhällsekonomiskt perspektiv. För att minska trycket på ökande kostnader för social- och hälsovård är detta nödvändigt. Social- och hälsvårdsorganisationernas roll betonas på de nationellt och internationellt, deras roll i utvecklingsarbete är allmänt erkänd. I förordningen bör därför tydligt framgå att understöden kan användas för att täcka kostnader för utvecklingsprojekt som görs tillsammans med organisationerna. Folkhälsan verkar för att främja hälsa, livskvalitet och gemenskap. Vi har goda erfanheter av nya evidensbaserade verksamhetsmodeller som skapats i nära samarbete med den offentliga sektorn för att stöda både fysisk, social och psykisk hälsa; t.ex. inom stöd för nyblivna familjer, riktat familjestöd, arbete för trygga relationer, livsstilsprogram inom fysisk aktivitet, kost och återhämtning. Kamratstöd och mötesplatser med låg tröskel är beprövade metoder inom både folkhälsoarbete och socialt arbete. Inom dessa har allmännyttiga organisationer ett specialkunnande och nätverk vilka bör optimalt användas.
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) pitävät ensiarvoisen tärkeänä, että ehkäisevää päihdetyötä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä vahvistetaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita. Toiminnan painotuksen siirtäminen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman puitteissa raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön on kannatettavaa. Järjestöille tulee ottaa kuitenkin aktiivisesti mukaan nyt suunniteltuihin kehittämishankkeisiin. Lausunnolla oleva asetusluonnos ei kuitenkaan mahdollista järjestöjen osallisuutta riittävissä määrin. Asetusluonnos tunnistaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn merkityksen. Mutta asetustasolla nämä tavoitteet rajautuvat pääosin korjaaviin toimiin ja palveluihin. Asetusluonnoksessa järjestölähtöinen työ, kuten päihteettömät kohtaamispaikat, vertaistuki ja neuvonta jäisivät avustettavien hankkeiden ulkopuolelle. Kuntien ja kuntayhtymien tulisi pystyä toteuttamaan hankkeita yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset tulee sisällyttää osaksi hyväksyttäviä hankekustannuksia (pykälä 6. asetusluonnoksessa). Asetusluonnoksessa tulisi kauttaaltaan huomioida järjestöissä oleva asiantuntemus sekä palveluiden että ehkäisevän työn osalta. Järjestöjä ei tule rinnastaa asukkaisiin ja asiakkaisiin, koska järjestöt edustavat laajempaa asiantuntemusta ja kansalaistoiminnan näkökulmaa. Lähtökohtaisesti kansalaisjärjestöjen osallisuuden tulisi olla edellytys hankerahoituksen myöntämiselle aina kun se on tarkoituksenmukaista. Mikäli kansalaisjärjestöjä ei osallisteta niin tämä tulisi erikseen perustella. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen sote-uudistuksen valmisteluun on tärkeää uudistuksen legitimiteetin kannalta. Mikäli kehittämishankkeissa huomioidaan kansalaisnäkökulma, voidaan myös turvata kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus arvioida ja vaikuttaa valmisteilla olevaan sote-uudistukseen.
      • Suomen Icehearts ry
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Antti Rinteen hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti korostavat hyvin painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein kalliista ja myöhään, joskus jopa liian myöhään, annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä linjaus on viisas sekä kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille että kansantaloudelle. Voidaan monin tavoin todistaa, että nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi. Tämä muutostarve koskee erityisesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on vielä muutettava tavalla, joka yksiselitteisesti mahdollistaa asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön”. Tässä kohdin tulee tarkemmin huomioida sosiaalisten ongelmien monianaisuus, kompleksisuus ja kasautuminen. Hyvinvoinnin edistäminen ja ehkäisevä ja ennakoiva työ vaativat usein pitkäjänteisyyttä, poikkihallinnollisuutta ja ihmisen rinnalla kulkemista. Tässä työssä järjestöjen rooli on keskeinen ja merkittävä lisäarvo peruspalveluille. Esitettävät muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan tosiasiallisesti toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Seuraavien muutosesitysten takana on havainto, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kuitenkin ne samalla ristisriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, usein lähinnä korjaaviin, palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle, jos kohta niitä kuitenkin toisaalla ”edellytetään” käytettävän ja niistä raportoitavan. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin selkeästi esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhanke. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Asetuksen toiseen pykään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 3) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja 6) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa sote-uudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.
      • Suomen Sydänliitto ry, Brax Tuija
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Antti Rinteen hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti korostavat hyvin painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein kalliista ja myöhään, joskus jopa liian myöhään, annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä linjaus on viisas sekä kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille että kansantaloudelle. Voidaan monin tavoin todistaa, että nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on vielä muutettava tavalla, joka yksiselitteisesti mahdollistaa asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön” Esitettävät muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan tosiasiallisesti toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Seuraavien muutosesitysten takana on havainto, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kuitenkin ne samalla ristisriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, usein lähinnä korjaaviin, palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle, jos kohta niitä kuitenkin toisaalla ”edellytetään” käytettävän ja niistä raportoitavan. Sydänliitto korostaa, etteivät tulevaisuuden sotekeskuskokeilut voi onnistua ilman tehokasta elintapaohjausta ja -kannustamista niin promootion, primaari- kuin sekundaariprevention näkökulmasta. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa on käytettävä Neuvokas perhe -menetelmää, jonka käyttöön jo kaikilla kunnilla pitäisi olla valmiudet (viime vaalikauden kärkihanke), mutta jonka kattavaa käyttöä tulee edelleen vahvistaa (neuvokasperhe.fi). Lapsien lihavuuskehitys on kerta kaikkiaan pysäytettävä, jotta sote-uudistuksen tavoitteisiin päästään. Neuvokas perhe on työkalu laajasti kaikille lasten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleville sote- ja kasvatusalan ammattilaisille. Sydänsairauksiin sairastuneiden sekä korkean sairastumisriskin henkilöille tulee tarjota mahdollisuus Tulppa-valmennukseen, jossa ammattilais- ja vertaisohjaajien avulla on tarjolla moniammatillista ja -alaista tukea sekä vertaistukea. Vaikka sydänvalmennuksen/-kuntoutuksen vaikuttavuudesta on A1 -luokan näyttö, silti vain murto-osa sitä tarvitsevista pääsee nykyisin sen piiriin. Asetusluonnoksen muistiossa korostetaan sekä vaikuttavuutta että keinoja taittaa sote-kulujen kasvu. Tämä ei voi mitenkään onnistua ilman että Suomen suurimpaan potilasryhmään, sydänsairaisiin, käytetään kustannustehokkaita ja vaikuttavia ryhmävalmennusmalleja. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin selkeästi esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhake. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Asetuksen toiseen pykään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 3) 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja 6) 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa sote-uudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.
      • Sininauhaliitto ry
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Antti Rinteen hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti korostavat hyvin painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein kalliista ja myöhään, joskus jopa liian myöhään, annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä linjaus on viisas sekä kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille että kansantaloudelle. Voidaan monin tavoin todistaa, että nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on vielä muutettava tavalla, joka yksiselitteisesti mahdollistaa asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön” Esitettävät muutokset mahdollistavat sen, että tulevissa hankkeissa voidaan tosiasiallisesti toteuttaa vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Seuraavien muutosesitysten takana on havainto, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kuitenkin ne samalla ristisriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, usein lähinnä korjaaviin, palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle, jos kohta niitä kuitenkin toisaalla ”edellytetään” käytettävän ja niistä raportoitavan. Näemme, että erityisesti järjestöjen matalakynnyksiset palvelut, kuten päihdetyön päiväkeskukset, tulee sisällyttää avustuksen alaan. Tällaisilla avoimilla ja matalakynnyksisillä toiminnoilla on merkittävä terveyttä ja hyvinvointia edistävä tehtävä, joka vähentää peruspalveluiden kuormitusta. Tiiviimpi yhteistyö järjestöjen matalakynnyksisen toiminnan ja peruspalveluiden välillä mahdollistaisi palveluiden saavutettavuuden myös monille nyt palveluiden ulkopuolelle esimerkiksi stigman takia jääville asiakasryhmille. Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin selkeästi esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhake. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille. Asetuksen toiseen pykään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys Pykälän 2. muutosesitys (2 § kohta 2.): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 3) 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja 6) 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Pykälän 3. muutosesitys (3 §:n 3. mom. kohta 2.) 3 § Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Valtionavustusta voidaan myöntää vain yhdelle 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle kussakin maakunnassa. Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on 2 §:ssä säädetyn lisäksi, että: 1) hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukasluku on vähintään 80 prosenttia maakunnan tai 1 momentissa tarkoitetun erityisen syyn perusteella määritellyn muun alueen asukasluvusta; 2) hanke edistää kaikkia 3 momentissa lueteltuja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteita; ja 3) hankesuunnitelma on käsitelty valtakunnallisessa sote-uudistuksen johtoryhmässä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen. Asetuksen toiseen pykään tulisi kirjata selkeämmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytys
      • Inarin kunta, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Seppänen Jaakko
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Luonnoksessa mainitut avustuksen myöntämisen edellytykset ovat riittävän selkeät ja perustellut.
      • Etelä-Savon maakuntaliitto
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • -
      • Vaasan ensi- ja turvakoti ry
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Vaasan ensi- ja turvakoti ry tukee Ensi- ja turvakotien liiton lausunnossaan esiin nostamia alla todettuja asioita. Antti Rinteen hallitusohjelmassa tulevaisuuden sote-keskukset nähdään moniammatillisina palvelukeskuksina. Tavoitteena on parantaa niissä asiakaslähtöisyyttä, digi- ja mobiilipalveluja, viikonloppu- ja iltavastaanottoja sekä matalan kynnyksen palvelupisteitä. Hallitusohjelma korostaa myös sitä, että sosiaalihuollon roolia painotetaan. Lisäksi hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti ovat korostavat painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein liian myöhään annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkoituksena on kehittää laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, josta ihminen saa palvelun sujuvasti ja avun yksilöllisiin tarpeisiin. Edellä todettujen hallitusohjelmassa linjattujen tavoitteiden näkökulmasta avustusten myöntämisen edellytykset eivät ole riittävän selkeät ja perustellut. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan, että ihmisten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tähän on helppo yhtyä. Se näkyy asetuksen 2§:n kohdassa 4 siten, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollinen yhteistyö. Tämä ei kuitenkaan riitä. Jotta edellä todettuihin tavoitteisiin ja etenkin matalan kynnyksen palvelujen syntyminen uuteen sote-keskukseen varmistuu, tulee asetusluonnoksessa 2§:ssä selkeästi todeta, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi yhteistyö järjestöjen kanssa. Järjestöillä on esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisältöalueiksi ajatelluilla alueilla paljon osaamista, joka voidaan ja on viisasta rakentaa osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia. Jos hankkeiden avustamisen edellytyksenä ei ole selkeästi todettua yhteistyövelvoitetta järjestöjen kanssa, niiden osaaminen voimavarana jää sattumanvaraiseksi. Sipilän hallituksen aikana Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmassa ei selkeästi alusta lähtien määritelty sitä, että valtionavustuksen edellytyksenä on yhteistyö järjestöjen kanssa ja että valtionavustusta kehittämishankkeissa voi ohjautua myös kumppanina oleville järjestöille. Se merkitsi sitä, että järjestöjen mukaan pääsy aidosti kumppaneina LAPE:n kehittämishankkeisiin oli sattumanvaraista ja pitkälti riippuvaista kunkin alueen järjestöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyvästä hankkeita valmistelleiden kuntatoimijoiden tiedosta, sen puutteesta tai halusta ottaa järjestöt mukaan kumppaneiksi. Osassa LAPE:n kehittämistyössä kuntien odotuksena oli, että järjestöt tuovat paitsi osaamisensa myös omat, muuta kautta tulevat taloudelliset resurssinsa kehittämistyöhön. Tätä samaa virhettä ei pidä toistaa uusien sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämishankkeissa ja niihin suunnattavissa valtionavustuksissa. Asetustasolla on varmistettava tämä yhteistyö hankkeiden yhtenä edellytyksenä ja myös valtionavustuksen ohjautuminen mahdolliseksi kumppanina oleville järjestöille. On alusta lähtien luotava todelliset ja aidot kumppanuuden mahdollisuudet julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja järjestöjen välille uusissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Erityisen tärkeää tämä on sosiaalihuoltolain mukaisissa sisällöissä, joiden on ajateltu tulevan osaksi sosiaali- ja terveyskeskuksia. Lasten ja lapsiperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi edellä todettu on ratkaisevan tärkeää. Tätä samaa puoltaa myös se, että neuvolapalvelut on ajateltu yhdeksi uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisällöksi. Tältä osin uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen verkottaminen LAPEn aikana käynnistettyjen perhekeskusten toimintaan on viisasta ja niukkoja voimavaroja yhdistävää. Lisäksi uusiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin voidaan vauvaperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi rakentaa matalan kynnyksen tukena järjestöjen osaamista. Tutkimusten pohjalta tiedämme kiistatta, että 1000 ensimmäistä elinpäivää odotusvaihe mukaan lukien on kriittisen tärkeä tulevan kehityksen ja elämän kannalta. Tämän sisältöalueen uudenlaisella rakentamisella osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia voitaisiin merkittävästi vähentää kustannuksia tulevaisuudessa. Nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyön tiivistämistä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa sekä käytännön toiminnassa laaja-alaisesti palvelu- ja hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on muutettava siten, että ne yksiselitteisesti mahdollistavat asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön”. Asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osin järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta samalla ristiriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiinpalveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino ja matalan kynnyksen apu, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle. Muutosesitykset: Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Pykälän 2. muutosesitykset (2 §): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 5)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö ja yhteistyö järjestöjen kanssa
      • Ensi- ja turvakotien liitto ry, Särkelä Riitta
        Päivitetty:
        31.10.2019
        • Antti Rinteen hallitusohjelmassa tulevaisuuden sote-keskukset nähdään moniammatillisina palvelukeskuksina. Tavoitteena on parantaa niissä asiakaslähtöisyyttä, digi- ja mobiilipalveluja, viikonloppu- ja iltavastaanottoja sekä matalan kynnyksen palvelupisteitä. Hallitusohjelma korostaa myös sitä, että sosiaalihuollon roolia painotetaan. Lisäksi hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti ovat korostavat painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein liian myöhään annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tarkoituksena on kehittää laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, josta ihminen saa palvelun sujuvasti ja avun yksilöllisiin tarpeisiin. Edellä todettujen hallitusohjelmassa linjattujen tavoitteiden näkökulmasta avustusten myöntämisen edellytykset eivät ole riittävän selkeät ja perustellut. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan, että ihmisten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tähän on helppo yhtyä. Se näkyy asetuksen 2§:n kohdassa 4 siten, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollinen yhteistyö. Tämä ei kuitenkaan riitä. Jotta edellä todettuihin tavoitteisiin ja etenkin matalan kynnyksen palvelujen syntyminen uuteen sote-keskukseen varmistuu, tulee asetusluonnoksessa 2§:ssä selkeästi todeta, että hankkeessa on otettava huomioon poikkihallinnollisen yhteistyön lisäksi yhteistyö järjestöjen kanssa. Järjestöillä on esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisältöalueiksi ajatelluilla alueilla paljon osaamista, joka voidaan ja on viisasta rakentaa osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia. Jos hankkeiden avustamisen edellytyksenä ei ole selkeästi todettua yhteistyövelvoitetta järjestöjen kanssa, niiden osaaminen voimavarana jää sattumanvaraiseksi. Sipilän hallituksen aikana Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmassa ei selkeästi alusta lähtien määritelty sitä, että valtionavustuksen edellytyksenä on yhteistyö järjestöjen kanssa ja että valtionavustusta kehittämishankkeissa voi ohjautua myös kumppanina oleville järjestöille. Se merkitsi sitä, että järjestöjen mukaan pääsy aidosti kumppaneina LAPE:n kehittämishankkeisiin oli sattumanvaraista ja pitkälti riippuvaisia kunkin alueen järjestöjen tarjoamiin mahdollisuuksiin liittyvästä hankkeita valmistelleiden kuntatoimijoiden tiedosta, sen puutteesta tai halusta ottaa järjestöt mukaan kumppaneiksi. Osassa LAPE:n kehittämistyössä kuntien odotuksena oli, että järjestöt tuovat paitsi osaamisensa myös omat, muuta kautta tulevat taloudelliset resurssinsa kehittämistyöhön. Tätä samaa virhettä ei pidä toistaa uusien sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämishankkeissa ja niihin suunnattavissa valtionavustuksissa. Asetustasolla on varmistettava tämä yhteistyö hankkeiden yhtenä edellytyksenä ja myös valtionavustuksen ohjautuminen mahdolliseksi kumppanina oleville järjestöille. On alusta lähtien luotava todelliset ja aidot kumppanuuden mahdollisuuden julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja järjestöjen välille uusissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Erityisen tärkeää tämä on sosiaalihuoltolain mukaisissa sisällöissä, joiden on ajateltu tulevan osaksi sosiaali- ja terveyskeskuksia. Lasten ja lapsiperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi edellä todettu on ratkaisevan tärkeää. Tätä samaa puoltaa myös se, että neuvolapalvelut on ajateltu yhdeksi uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen sisällöksi. Tältä osin uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen verkottaminen LAPEn aikana käynnistettyjen perhekeskusten toimintaan on viisasta ja niukkoja voimavaroja yhdistävää. Lisäksi uusiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin voidaan vauvaperheiden varhaisen tuen varmistamiseksi rakentaa matalan kynnyksen tukena järjestöjen osaamista. Tutkimusten pohjalta tiedämme kiistatta, että 1000 ensimmäistä elinpäivää odotusvaihe mukaan lukien on kriittisen tärkeä tulevan kehityksen ja elämän kannalta. Tämän sisältöalueen uudenlaisella rakentamisella osaksi uusia sosiaali- ja terveyskeskuksia voitaisiin merkittävästi vähentää kustannuksia tulevaisuudessa. Nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyö tiivistämistä ja hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen vahvistamista. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa sekä käytännön toiminnassa laaja-alaisesti palvelu- ja hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on muutettava siten, että ne yksiselitteisesti mahdollistavat asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaamista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön”. Asetusluonnos ja sen esittelymuistio tunnistavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osin järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta samalla ristiriitaisesti rajaavat keskeisissä asetuksin kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiinpalveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino ja matalan kynnyksen apu, kuten vertaistuki ja elämäntapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle. Muutosesitykset: Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin selkeästi esiin se, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhake. Pykälän 1. muutosesitys (1 § 1mom.): 1 § Avustettavat hankkeet Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuosina 2020–2023 valtionavustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN kehittämis- ja kokeiluhankkeille sekä toiminnan käynnistämishankkeille… Pykälän 2. muutosesitykset (2 §): 2 § Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hanke on tarpeellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja se tukee palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista; 2) hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta; 3) 2) hankkeella on kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) 3) hankkeessa otetaan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset; 5)4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö ja YHTEISTYÖ JÄRJESTÖJEN KANSSA; ja 6) 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä.
      • Satakunnan Sydänpiiri ry
        Päivitetty:
        31.10.2019
        • Antti Rinteen hallitusohjelma yleisesti ja sen sote-uudistuskirjaukset erityisesti ovat korostaneet hyvin painopisteen siirtämistä korjaavista ja usein kalliista ja myöhään, joskus jopa liian myöhään, annettavista palveluista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä linjaus on viisas sekä kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille että kansantaloudelle. Voidaan monin tavoin todistaa, että nyt lausuttavana olevan asetuksen tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi onnistua ilman merkittäviä muutoksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi. Tämä muutostarve koskee eritysesti nyt lausuttavana olevaa asetusta, koska tulevaisuuden sote-keskus on aivan keskeinen toimija lähes kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoissa ja itse toiminnassa ja laaja-alaisesti hoitoketjujen tiedolla johtamisessa. Tästä näkökulmasta asetuksen pykäliä 1-3 sekä 6 on vielä muutettava tavalla, joka yksiselitteisesti mahdollistaa asetusluonnoksen 3 §:n 3. mom. 2-kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteen nro 2 toteutumisen. Tuo tavoite kuuluu luonnoksessa nyt seuraavasti: ”toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön” Niin ikään seuraavassa esitettävät muutokset mainittuihin 1-3 ja 6 §:iin mahdollistavat sen, että hankkeissa de jure ja de facto voidaan toteuttaa asetusluonnoksen 5 §:n 1. mom. 7 kohdan vaade suunnitelmasta asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Seuraavien muutosesitysten takana on havainto, että asetusluonnos ja sen esittelymuistio hienosti tunnistavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä järjestöjen tekemän työn liittyvän avustettaviin hankkeisiin ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta samalla, hyvin ristiriitaisesti, rajaavat keskeisissä asetuksen kohdissa avustettavat kohteet ja kustannukset vain varsinaisiin, usein lähinnä korjaaviin, palveluihin kohdistuviksi. Näin moni vaikuttavaksi todettu järjestölähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keino, kuten vertaistuki ja elintapaohjaus, jäisivät kokeiltavan ja avustettavan toiminnan ulkopuolelle, jos kohta niitä kuitenkin toisaalla ”edellytetään” käytettämän ja niistä raportoitavan. Näin ollen: Asetuksen 1 §:ään tarvitaan sen ensimmäiseen momenttiin ja mahdollisesti otsikkoon lisäys, josta käy ilmi, että kyseessä on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämis- ja kokeiluhanke. Asetuksen 2 §:ään olisi selkeintä kirjoittaa uusi 2 kohta ja numeroida tämän takia nykyiset kohdat 2-5 kohdiksi 3-6. Tuo uusi 2 kohta kuuluisi: ” hanke on tarpeellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja tukee hyvien käytänteiden levittämistä ja toimintatapojen uudistamista sekä tuloksellisuutta”. Asetuksen 3 §:n 3 momentin 2 kohtaan on selvyyden vuoksi syytä lisätä sanat ”ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen”.
      • Vantaan kaupunki, Vantaan kaupunki / sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Päivitetty:
        30.10.2019
        • - Asetusluonnos ei ota huomioon Uudenmaan mahdollista erillisratkaisua. Uudenmaan osalta tulee odottaa erillisratkaisun valmistumista ja pyytää lausunto erillisratkaisun mukaisesti. - Uudenmaan alueen koko ja mahdollinen erillisratkaisu huomioiden Uudellemaalle tulee hyväksyä useampia hankkeita, ja muuttaa osallistujakunnilta/kuntayhtymiltä edellytettävää väestöosuutta tarkoituksenmukaisesti. - Avustettavat kehittämis- ja kokeiluhankkeet ovat tavoitteiltaan laajoja ja hakuprosessi edellyttää merkittävää työpanosta. Tilanteessa, jossa alueelle haetaan avustusta kohdan 1§ 1 mom 2 perusteella, asetusluonnoksesta ei ilmene avustuksen myöntämisedellytykset.
      • 1b) Onko luonnoksessa esitetty avustuksen myöntämisen edellytyksiä ja hakemista koskeva sääntely muutoin toimivaa?
      • Saamelaiskäräjät
        Päivitetty:
        8.11.2019
        • Asetusluonnoksen kriteeri, jonka mukaan tuettavien hankkeiden edellytyksenä on ”alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävä hanke” rajaa ulos erityisperusteiset kehittämistarpeet, kuten esim. vähemmistöasemassa olevien kansan- ja väestöryhmien palvelut. Saamelaiskäräjät esittää, että 1§ kohtaan 2 tulee lisätä velvoite huomioida saamenkielisten palvelujen kehittäminen palvelujen rahoituksen edellytyksissä. Lisäksi perustuslain mukainen saamelaisten kulttuurinen itsemääräämisoikeus tulee huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistoiminnassa. Saamelaiskäräjien itsemäärää-misoikeuteen perustuvat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet toteuttaviin kehittämishankkei-siin jäävät nykyisessä esityksessä vahvistamatta, kun avustuksen saajiksi määritellään kunkin maakunnan alueen kuntien ja kuntayhtymien yhteinen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämisen hankekokonaisuus. Saamelaiskäräjät esittää, että asetuksen 1 §:ssä kohtaan 1 tulisi lisätä Saamelaiskäräjät yhtenä hanketoimijana.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        8.11.2019
        • Kyllä on.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        7.11.2019
        • Avustuksen myöntämisen edellytykset ja hakemista koskeva säätely on esitetty asetusluonnoksessa riittävällä tarkkuudella.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Hankehakemuksissa tulee huomioida kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon eri osa-alueet sekä ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen.
      • HUS-Yhtymä, HUS, johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Uudenmaan maakunnassa vaatimus yhdestä maakunnan hankekokonaisuudesta ja vähintään 80 %:n väestöpeittävyydestä johtaa suuriin ja vaikeasti hallinnoitaviin hankkeisiin. Jos Uudenmaan erillisratkaisu toteutuu, on tarkoituksenmukaista mahdollistaa Uudellemaalle alueellisia hankkeita, joissa voidaan ottaa paremmin huomioon myös alueen erityispiirteet, esimerkiksi kielelliset erityispiirteet ja maahanmuutto. Taustamuistion mukaan asetusluonnoksen 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut hankkeet voisivat liittyä muun muassa jonkin tietyn asiakasryhmän tai palvelun kehittämiseen. On toivottavaa, että näiden hankkeiden osalta taustamuistiossa määrittelyä voidaan täsmentää.
      • Nuorten Lääkärien Yhdistys ry, Launio Sara
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Esittelymuistion mukaan haun on tarkoitus käynnistyä vuoden 2019 loppuun mennessä. NLY näkee, että aikataulu voi olla tältä osin haastava, ellei hankesuunnittelu ole jo tällä hetkellä käynnissä. Em. puolestaan asettaa hankkeet eriarvoiseen asemaan.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Sääntelyä voidaan pitää toimivana.
      • Hollolan kunta, Hollolan kunnanhallitus
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kyllä
      • Haapaveden kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kyllä on.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, kehitysjohtaja, strategiset ukipalvelut
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • On hyvä, että hankkeelta edellytetään tuloksellisuutta ja laaja-alaista hyödynnettävyyttä. Tämä asettaa hankkeen arvioinnille erityistä haastetta. Miten arvioidaan hankkeen tuloksellisuus ja laaja-alainen hyödynnettävyys, jos tai kun se on kriteerinä avustuksen myöntämiselle? Hankkeissa olisi hyvä huomioida esimerkiksi aiemmin tehdyn kehittämistyön jatkokehittäminen.
      • Suomen CP-liitto ry, Lisätietoja: toiminnanjohtaja Marju Silander, marju.silander@cp-liitto.fi, 040 701 4881, Silander Marju
        Päivitetty:
        5.11.2019
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området, Stoor Torbjörn
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä avaava esittelymuistion teksti kuvaa konkreettisesti pitkälti terveydenhuollon kehittämistarpeita. Sosiaalihuollon osalta erityistä painoarvoa tulisi kohdentaa tässä kehittämisohjelmassa sosiaalihuoltolain mukaiseen omatyöntekijänä toimimisen (42 §), rakenteellisen sosiaalityön (7 §) sekä yhteisösosiaalityön (15 ja 16 §) kehittämiseen. Näissä asioissa ajankohtainen sosiaalihuollon kehittämistarve on tunnistettu koko maan laajuisena. Esittelymuistion maininta siitä, että ”Tarkoituksena ei olisi rahoittaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusta” saattaa tulla tulkituksi turhan jyrkästi ja jättää yhteisten hankehakemusten ulkopuolelle perustoiminnan kehittämiseksi käytännössä tarpeelliset ja perustellut kehittäjä- tai tutkijasosiaalityöntekijän vakanssiehdotukset. Pykälää 3 koskevassa esittelymuistion tekstissä kuvataan maakuntaneuvotteluiden mallia ja mainitaan keskusteluiden perusteeksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamat aluekohtaiset asiantuntija-arviot. On syytä varmistaa lakisääteisille alueen sote-kehittäjätahoille, perusterveydenhuollon yksiköille ja sosiaalialan osaamiskeskuksille, kyseisten THLn asiantuntija-arvioiden kommentointimahdollisuus (aineistojen systemaattinen ennakkojakelu) sekä tarjota em. tahoille alueen sote-asiantuntijatahoina osallistumisoikeus maakuntaneuvotteluihin.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen taustamuistiossa (s. 4) todetaan, että hyväksyttäväksi ei voisi tulla hanke, jonka tavoitteena on yhden kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tehostaminen tai yksittäisen yksikön toiminnan uudistaminen. Tämän osalta tulee huomioida, että toimintamallit on aina osittain kehitetty vastaamaan paikallisiin palvelutarpeisiin. Esimerkiksi suurissa ja pienissä kunnissa voi olla tarpeellista kokeilla erilaisia toimintamalleja, joissa huomioidaan jo tunnistetut hyvät käytännöt.
      • Hyvinvointiala HALI ry, Vigelius Eveliina
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Sama vastaus kuin edellä.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Myöntämisen edellytyksiä lueteltu erityisesti muistiossa hyvin eri tasoisiksi, yksityiskohtaisiksi toimenpiteiksi, jotka ovat melko lähellä normaalia sote-palvelutoimintaa. Hankerahoituksen käyttö näihin esim. jonojen purkuun, lisäresurssointiin henkilöstön osalta tai konsultaatioiden lisäämiseen voi asettaa haasteita rahoituksen yhdenvertaiselle kohdentumiselle. Maakuntien sisäisten palvelutarpeiden erilaisuudet ja erilaiset toimintamallit tulisi huomioida maakunnallisten hankekokonaisuuksien sisällä, esim. hyväksyttävä vaikkapa alueelliset simuloinnit tmv.
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut, Olli Sirkka-Liisa
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • 2 § 1 mom. 5. kohdan osalta, mikä liittyy hankkeen tuloksellisuuden ja laaja-alaisen hyödynnettävyyden arviointiin, tulisi hakuohjeissa olla hyvän hallinnon periaatteita noudattaen etukäteen ja selkeästi avattuna, mitkä ovat ko kohdan arviointikriteerit. THL:n rooli arvioivana viranomaisena on selkeä. 6 § ja 7 § sääntelyt esitetyssä muodossaan osin kumoavat toisensa ja epäselväksi jää, mihin ja millä ehdoin hankerahoitusta tosiasiassa saa käyttää esimerkiksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus-ohjelman osatavoitteisiin sisältyvään palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja laadun parantamiseen. Em. pykälien sääntelyä olisi perusteltua tältä osin täsmentää ja viimeistään hakuohjeessa kiinnittää erityisesti tämän kohdan avaamiseen huomiota. Positiivisena nähdään, että hankkeiden edellytetään ottavan huomioon valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevat linjaukset. Esitetään, että täsmennetään ohjausta sen suhteen, että hankkeilla tulee olla yhteys myös muuhun kansallisesti rahoitettuun jo meneillään olevaan tai suunniteltuun strategiseen kehitystyöhön ja -ohjelmiin, jolloin saavutetaan paras vaikuttavuus ja vältetään päällekkäisyyksiä.
      • Suomen Migreeniyhdistys
        Päivitetty:
        5.11.2019
      • Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry, Lausunnon on antanut POHJOIS-SAVON JÄRJESTÖNEUVOSTO, jossa sihteerinä toimii Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry:n edustaja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • 2§ Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Järjestöneuvosto esittää, että kohta 4 kirjataan seuraavasti: hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Järjestöneuvosto pitää hyvänä sitä, että poikkihallinnollinen yhteistyö on osa valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä. Näemme tärkeänä, että tähän poikkihallinnolliseen yhteistyöhön liitetään mukaan myös järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Sote-palvelujen käyttöä vähentävää työtä tehdään arjen toimintaympäristöissä, joissa kasvatuksen, sivistyksen, liikkumisen sekä työelämän julkiset palvelut ovat osa ihmisten jokapäiväistä arkea. Toimivat yhdyspinnat ovat avain varhaiseen tukeen. Näillä yhdyspinnoilla kolmas sektori on oleellinen toimija erilaisissa rooleissa. 3§ Maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset Pykälän 3. momentissa tuodaan esille Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet. Pohjois-Savon Järjestöneuvosto näkee kolmannen sektorin roolin oleellisena jokaisen osatavoitteen saavuttamisen kannalta. Järjestöneuvosto on huolestunut siitä, kehitetäänkö sosiaali- ja terveyskeskusta irrallisena osana muusta toimintaympäristöstä, jossa aktiivinen kansalaistoiminta saavuttaa valtaosan väestöstä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin toiminnalla. Järjestöneuvosto on huolissaan myös siitä, että toteutuuko perhekeskustoimintamalli suunniteltuna verkostomaisena matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen (mm. järjestöjen ylläpitämien perheentalojen) sekä sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutena. Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistä ei ole syytä sulkea sosiaali- ja terveyskeskusten sisälle, mikäli ehkäisevään ja varhaiseen tukeen halutaan panostaa. Kolmannen sektorin rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudessa tarkoittaa sitä, että toimivat palveluketjut rakentuvat myös ihmisten arjesta käsin sisältäen kolmannen sektorin hyvinvointia edistävän toiminnan. Ihmisten kykyä selviytyä haastavissakin sosiaali- tai terveysongelmissa auttaa, mikäli hän tulee ohjatuksi myös järjestöjen ohjauksen, neuvonnan sekä vertaistuen piiriin. Järjestöt kehittävät ja tuottavat palveluja palveluketjun kohtiin, joihin julkiset palvelut eivät yllä ja joita ne luontevasti täydentävät.
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Tehy pitää tärkeänä, että avustuksilla tuetaan ensisijaisesti hankkeita, jotka tähtäävät julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon oman toiminnan kehittämiseen ja joilla tavoitellaan pitkäkestoisia toiminnan muutoksia. Avustusten myöntämisessä on arvioitava, miten suunnitellut hankkeet kohdentuvat moniammatillisen yhteistyön lisäämiseen ja edistävät ammattihenkilöiden työjaon kehittämistä ja osaamisen hyödyntämistä. Lisäksi haettavien hankkeiden kohdentumista eri palvelukokonaisuuksiin esim. eri-ikäisten palveluihin, potilasryhmäkohtaisesti tai eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaan tulee arvioida.Avustettavien hankkeiden myöntämisen edellytyksiä tulee vielä tarkentaa. Tulevassa toimeenpano-ohjeistuksessa on vielä tarkennettava asetusluonnoksessa tarkoitetun hankkeen suhdetta muihin tuleviin hankkeisiin. Toisaalta peruspalveluiden ja hoitotakuun kehittäminen edellyttää pysyvää rahoitusta. Asetukseen liittyvässä esittelymuistiossa esitetään, että avustusta voitaisiin käyttää esim. perusterveydenhuollon hoitojonojen purkamiseen hankkeistetusti. Tehy toteaa, että jonojen purkutoimet ovat tietyissä kunnissa välttämättömiä, mutta eivät ole lähtökohtaisesti kehittämistoimintaa, eivätkä johda pidempiaikaisiin muutoksiin tai palvelutoiminnan kehittämiseen. Esittelymuistion mukaan avustusta voitaisiin käyttää myös lisäämällä lisä- ja ylityötä, palkkaamalla väliaikaista lisähenkilöstöä, hankkimalla palveluita ostopalvelulla tai palvelusetelillä sekä pidentämällä terveyskeskusten aukioloaikoja. Tehy korostaa, että palvelutarpeen kasvaessa peruspalveluissa on kärsitty jo pitkään resurssipulasta, niin osaava työvoiman, kuin myös riittävän rahoituksen suhteen. Tästä syystä työ koetaan kuormittavaksi mm. sinne kasautuneiden erilaisten työtehtävien sekä asiakaskunnan segmentoiduttua entistä moniongelmaisimpiin. Tuettavissa hankkeissa on huomioitava, että panostukset esim. lisähenkilöstön palkkaamiseen, ylityökorvausten jakautumiseen sekä resurssointiin aukioloaikojen laajentamiseksi, kohdentuvat yhdenvertaisesti monialaisen henkilöstön kaikkien ammattihenkilöiden kesken. Myös toimien vaikuttavuutta pidemmälle tulevaisuuteen on arvioitava. Lisäresurssoinnin lisäksi, on arvioitava toimien vaikutusta työn organisointiin ja työprosesseihin, monialaiseen johtamiseen, henkilöstön työhyvinvointiin ja peruspalveluiden vetovoimaisuuteen. Kunnissa ja kuntayhtymissä suunnitelmat tulee tehdä yhteistoiminnassa ja kiinnittää huomioita luottamusmiesten asemaan ja ajankäyttöön muutoksia valmisteltaessa. KT-kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt suosittelevat, että henkilöstöjärjestöjen alueellisesta edustuksesta päätettäessä noudatetaan samoja periaatteita kuin pääluottamusmiesten määrästä muutoinkin (kunta-alan pääsopijajärjestöjen ns. tasa-edustus 2+2+2). Tämä koskee mm. alueilla ylikunnallisesti toimivia valmisteluryhmiä, jotka toimivat yhteistoiminnallisesti. Tehy pitää tärkeänä, että avustuksilla tuetaan ensisijaisesti hankkeita, jotka tähtäävät julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon oman toiminnan kehittämiseen ja joilla tavoitellaan pitkäkestoisia toiminnan muutoksia. Avustusten myöntämisessä on arvioitava, miten suunnitellut hankkeet kohdentuvat moniammatillisen yhteistyön lisäämiseen ja edistävät ammattihenkilöiden työjaon kehittämistä ja osaamisen hyödyntämistä. Lisäksi haettavien hankkeiden kohdentumista eri palvelukokonaisuuksiin esim. eri-ikäisten palveluihin, potilasryhmäkohtaisesti tai eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaan tulee arvioida. Palveluseteleillä ja ostopalveluilla hankittavien palveluissa on huolehdittava, että palvelutoimintaa ei vain hankkeisteta tilapäisratkaisuin yhteistyössä yksityissektorin kanssa. Kuitenkin alueilla, joissa kunnat ovat ulkoistaneet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yksityisille palveluntuottajille, on huolehdittava, että maakunnan laajuinen peruspalveluiden kehittäminen toteutuu myös noissa kunnissa. Ulkoistetuissa, julkisin varoin, yksityisen palveluntuottajan toimesta tuotetuissa sote-palveluissa työskentelevien ammattihenkilöiden ja henkilöstön edustajien osallistuminen esim. maakunnalliseen kehittämistoimintaan, kuten työjaon kehittämiseen, on varmistettava.
      • Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetuksen toimeenpanoon on kiinnitettävä huomiota niin, että valtionavustuksen myöntämiskäytännöt ovat selkeitä ja yksiselitteisiä.
      • Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry, Partanen Katri
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Ylöjärven kaupunki, Ylöjärven kaupunki/ Perusturvaosasto, Kallio Anu
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • viittaamme Pirkanmaan liiton lausuntoon
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Vasa sjukvårdsdistrikt samkommun
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Konkreettinen ja yksityiskohtainen hakuopas tarvitaan. Erityisesti terveyskeskuksen jonojen purkamiseen liittyy tulkinnan mahdollisuuksia. Rajanveto kehittämisen ja lakisääteisen toiminnan välillä tulee kuvata selvemmin. **** Det finns behov av en konkret och detaljerad ansökningsguide. Tolkningen gällande upplösande av köer inom primärhälsovården är oklar. Gränsdragningen mellan utvecklingsverksamhet och lagstadgad verksamhet bör klargöras.
      • Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, Kinnunen Marja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kuntaliitto pitää nykyisessä tilanteessa lähtökohtaisesti hyvänä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja käyttöönottohankkeille suunnattua erillistä rahoitusta. Asetuksen perustelumuistion mukaan hankerahan käyttö vaikuttaisi olevan joustavaa, mikä on positiivinen asia. Toisaalta hieman epäselväksi jää hankerahoituksen suhde valtionosuustehtäviin. Asetuksen mukaan avustusta ei saa käyttää toimiin, joilla toteutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 1 §:n mukaisia valtionosuustehtäviä, mikäli näillä toimilla ei ole välitöntä liityntää hankkeen kokeilu- ja kehittämistyöhön tai uusien toimintamallien käyttöönottoon. Lisäksi tässä asetusluonnoksessa tarkoitetun hankerahoituksen suhde parhaillaan myös lausuntokierroksella olevaan valtioneuvoston asetukseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista (VM/1897/03.01.01/2019) tulee tarkentaa ja varmistaa ettei eri valtionapuviranomaisten myöntämien avustusten kriteerien kautta aseteta kuntaorganisaatioille ristiriitaisia tavoitteita ja että kuntaorganisaatioille viestitään rinnakkaisten avustusten myöntämisen perusteista ja käyttökohteista yhdenmukaisesti. Hankerahoituksen hajanaisuus ja pirstaloituminen näyttää jatkuvan edelleen. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa 24.10.2019 kerrottaan, että lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) toimeenpanoon on varattu yhteensä 23,6 miljoonaa euroa vuosille 2020 - 2022. Ministeriön mukaan rahoitus tullaan suuntaamaan alueellisen kehittämistyön tukemiseen. Alueellisen kehittämistyön valtionavustusten hakuohjeet ja yksityiskohdat sanotaan julkaistavan vuoden 2019 aikana. Erilaiset avustuksen myöntämisen edellytykset, erilainen hakemista koskeva sääntely ja eriaikaiset hakuajat tekevät kuntien ja kuntayhtymien hankevalmistelusta vaikeaa ja saattavat johtaa epätarkoituksenmukaisiin ja vaikeasti yhteen sovitettaviin hankekokonaisuuksiin. Myös tämän rahoituksen viestintään ja hankerahoituksen suhteeseen muihin rahoituksiin nähden tulee kiinnittää erityistä huomiota.
      • Seinäjoen kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Sääntelyä voidaan pitää toimivana.
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen taustamuistiossa (s. 4) todetaan, että hyväksyttäväksi ei voisi tulla hanke, jonka tavoitteena on yhden kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tehostaminen tai yksittäisen yksikön toiminnan uudistaminen. Tämän osalta tulee huomioida, että toimintamallit on aina osittain kehitetty vastaamaan paikallisiin palvelutarpeisiin. Esimerkiksi suurissa ja pienissä kunnissa voi olla tarpeellista kokeilla erilaisia toimintamalleja, joissa huomioidaan jo tunnistetut hyvät käytännöt.
      • FDUV
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Suomen Yrittäjät
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Todennäköisesti ei. Hyväksyttävien kustannusten (6 §) osalta tulisi tarkoin seurata, että nämä ovat todellisia hankkeeseen liittyviä kustannuksia, sillä nämä ovat alttiita menemään sekaisin nykyisen normaalin toiminnan rahoituksen kanssa. On hyvä, että 7 § mainitsee sekoittumisriskiin liittyviä reunaehtoja. Asetusluonnoksen 2 § 1 momentin kohdan 2 mukaan avustettavalla hankkeella on oltava kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Esitämme 2. kohdan poistoa. On selvää, että tässä kokonaisuudessa ja kehittämisessä on kyse julkisesti rahoitetusta, ja siten aina julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Ehdotettu kiinteän yhteyden käsite viittaa esimerkiksi vero-oikeuteen, ja on siten otollinen luomaan uusia rajanveto-ongelmia, mieluummin kuin selventämään asiaa.
      • Naistenkartano ry, Annina Laaksonen
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Järvi-Pohjanmaan perusturva/Alajärven kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Avustuksen myöntämisen edellytykset on säädetty selkeästi, mutta asetuksen toimeenpanoon on kiinnitettävä huomiota niin, että valtionavustuksen myöntämiskäytännöt ovat selkeitä ja yksiselitteisiä.
      • Suomen Syöpäyhdistys ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kyllä
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetuksen perusteella jää lopulta epäselväksi, miten avustusta voisi käyttää työpanoksen hankkimiseen. 2§ yksityiskohtaisten perustelujen mukaan saa sen käsityksen, että työpanoksen hankkiminen on mahdollista, jos kytkeytyy kehittämistoimintaan. 7§ vahvistetaan tätä linjausta kieltämällä avustuksen käyttö, jos sillä ei ole välitöntä yhteyttä hankkeen kokeilu- ja kehittämistyöhön tai uusien toimintamallien käyttöön. Asetuksessa olisi syytä avata selkeästi, milloin rahoittajan näkökulmasta tällaista yhteyttä ei ole. Suositellaan täsmennettäväksi, onko 70M€:n rahoituksella tarkoitus toimeenpanna pääasiallisesti kehittämistoimenpiteitä, jotka vievät rakenteita kohti uudenlaista sosiaali- ja terveyskeskus mallia vai purkaa jonoja henkilöstöä palkkaamalla. Raha ei tule riittämään, mikäli toteutetaan etupäässä jälkimmäistä. 5§ säädetään, että hakemuksen yhteydessä tulee toimittaa selvitys siitä ”miten kunnat osallistuvat hankkeeseen niiden järjestämisvastuulleen kuuluvien palveluiden osalta, jotka ne hankkivat yksityisiltä palveluntuottajilta.” Tätä kohtaa tulisi avata paremmin, vähintään yksityiskohtaisissa perusteluissa. Selvityksen toivottu sisältö tai sen vaikutukset eivät aukea asetuksen perusteella.
      • Kuurojen Palvelusäätiö
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksissä tulee lisätä tilojen sekä tutkimus- ja hoitovälineiden esteettömyyden ja saavutettavuuden vaatimus. Lain tasaisesti voimassa oleva YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa Suomen valtiota ja julkista valtaa huolehtimaan sopimuksen mukaisten esteettömyysvelvoitteiden toimeenpanosta (artikla 9). Valtion avustuksen yleiseksi ehdoksi tulee säätää velvollisuus vastata siitä, että avustettava hanke täyttää esteettömyyden ja saavutettavuuden vaatimukset niin rakennetun ympäristön, kuin myös erityisesti hoito- ja tutkimusvälineiden osalta. Palvelu, joka on esteellinen estää käytännössä toimintakyvyltään rajoittuneen asiakkaan mahdollisuuden käyttää palvelua. Lisäksi esteettömyys palvelee kaikkia asiakkaita. Sosiaali- ja terveyspalveluilla on keskeinen merkitys toimintakyvyn ylläpidossa, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa sekä syrjäytymisen estämisessä. Esteellinen palvelu lisää erityisratkaisujen ja -palvelujen tarvetta ja näin kustannusten kasvua. Esteettömyys ja saavutettavuus tukevat palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista.
      • Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnos näyttää selkeältä ja ratkaisevaa on sen täytäntöönpano ja käytännön ohjeet ja neuvot.
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetuksen perusteella jää lopulta epäselväksi, miten avustusta voisi käyttää työpanoksen hankkimiseen. 2§ yksityiskohtaisten perustelujen mukaan saa sen käsityksen, että työpanoksen hankkiminen on mahdollista, jos kytkeytyy kehittämistoimintaan. 7§ vahvistetaan tätä linjausta kieltämällä avustuksen käyttö, jos sillä ei ole välitöntä yhteyttä hankkeen kokeilu- ja kehittämistyöhön tai uusien toimintamallien käyttöön. Asetuksessa olisi syytä avata selkeästi, milloin rahoittajan näkökulmasta tällaista yhteyttä ei ole. Suositellaan täsmennettäväksi, onko 70M€:n rahoituksella tarkoitus toimeenpanna pääasiallisesti kehittämistoimenpiteitä, jotka vievät rakenteita kohti uudenlaista sosiaali- ja terveyskeskus mallia vai purkaa jonoja henkilöstöä palkkaamalla. Raha ei tule riittämään, mikäli toteutetaan etupäässä jälkimmäistä. 5§ säädetään, että hakemuksen yhteydessä tulee toimittaa selvitys siitä ”miten kunnat osallistuvat hankkeeseen niiden järjestämisvastuulleen kuuluvien palveluiden osalta, jotka ne hankkivat yksityisiltä palveluntuottajilta.” Tätä kohtaa tulisi avata paremmin, vähintään yksityiskohtaisissa perusteluissa. Selvityksen toivottu sisältö tai sen vaikutukset eivät aukea asetuksen perusteella.
      • Vaasan kaupunki, Toimialajohtaja Jukka Kentala, sosiaali- ja terveystoimi
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Varsinainen hakuprosessi vaatii tuekseen selventävän hakuoppaan, jossa voidaan tarken-taa ja selkeyttää hyväksyttäviä kustannuksia ja käytön ehtoja (§ 6 ja 7). Erityisesti tar-kennusta vaatii hankkeen henkilöstökustannukset (henkilöstön palkkaaminen). Peruste-lumuistiossa todetaan hoitotakuun vaativan mahdollisesti hankkeistettuja jonojen purku-toimenpiteitä. Tämä vaatii hetkellisesti enemmän kapasiteettia. Silloin kun jonopurku-toimenpiteet liittyvät kehittämis- ja kokeilutoimiin voitaisiin niitä rahoittaa valtionavus-tuksella. Tämä muistion kirjaus on erityisen kannatettava.
      • Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Astikainen Anne
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnosta olisi toivottavaa selkiyttää siltä osin, että ovatko 1§ kohtien 1 ja 2 hankeavustukset haettavissa samasta valtion avustuksesta vai onko niihin tulossa erilliset määrärahat? Ja edelliseen liittyen, jos nämä ovat erillisiä rahoitushakuja, koskeeko molempia 5§ oleva kohta 7 (jossa edellytetään, että hankehakemuksesta on käytävä ilmi suunnitelma asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen?)
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Suomen Valkonauhaliitto-Förbundet Vita Bandet i Finland ry, Pääsihteeri Irja Eskelinen
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • SUOMEN VALKONAUHALIITTO-FÖRBUNDET VITA BANDET I FINLAND RY:N LAUSUNTO 1.VALTIONAVUSTUKSEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET JA AVUSTUKSEN HAKEMINEN Valtionavustusten myöntämisen edellytyksistä ja avustusten hakemisesta Suomen Valkonauhaliitto yhtyy SOSTEn esittämään lausuntoon. Tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeissa pääpainon siirtäminen ennaltaehkäiseviin ja hyvinvointia edistäviin toimiin on tärkeää. Järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat tekevät jo nyt matalankynnyksen auttamistyötä ennaltaehkäisevästi ja hyvin moninaisesti. Tämä järjestöjen tekemä työ vaatii tukea ja vahvistamista, eikä saa jäädä rahoitettavan toiminnan ulkopuolelle. Esimerkiksi Suomen Valkonauhaliiton toiminnan tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallista tasa-arvoa, tukea ihmisiä erilaisissa ongelmatilanteissa sekä toimia päihteettömyyden puolesta. Keskeiset toimintatavat ovat perhetyö, yksilökeskustelut, monipuolinen ryhmätoiminta sekä matalankynnyksen seminaarit. Esimerkiksi vuonna 2018 asiakkaina oli 451 perhettä, yksilökäynneille hakeutui 646 asiakasta. Lisäksi erilaisiin mielenterveyttä vahvistaviin ryhmiin osallistui 334 henkilöä. Suomen Valkonauhaliitto on matalan kynnyksen järjestö, johon asiakkaat hakeutuvat itse. Perhetyön asiakkaiden tulosyyt liittyvät ensisijaisesti erouhkaan, puolison päihteiden käyttöön, raskaaseen elämäntilanteeseen tai traumaattisiin kokemuksiin. Valkonauhan perhetyössä ensimmäinen aika pyritään tarjoamaan viikon sisällä yhteydenotosta. Palkkiotoimiset työntekijät ovat mielenterveysalan ammattihenkilöitä. Ryhmätoimintaa on järjestetty mm. depressiosta, paniikista, jännittämisestä, tunne-elämän vaikeuksista, alkoholinkäytöstä tai ahdistuksesta kärsiville. Yksilöasiakkaista merkittävä osa tulee eri oppilaitoksista terveydenhoitajan tai muun työntekijän neuvosta tai terveyskeskuksesta esim. psykiatrisen sairaanhoitajan vinkistä. Suomen Valkonauhaliitto tarjoaa maksuttomana kymmenen kerran keskusteluapua ja mahdollistaa näin merkittävää tukea erilaisten mielenterveysongelmien tai yllättävien elämänmuutosten kohdatessa. Asiakkaiden antaman kirjallisen palautteen perusteella heidän vointinsa on tapaamisten alkaessa ollut asteikolla 0-10 melko heikko 3,7 ja päättyessä huomattavasti parempi 7,2. Muun muassa masennuksesta, ahdistuksesta, paniikkihäiriöistä, erilaisista menetyksistä, sairauksista ja elämänhallinnan vaikeuksista kärsivien asiakkaiden antaman palautteen mukaan muun muassa heidän mielialansa koheni, itseymmärrys lisääntyi, pelot ja ahdistus lieventyivät sekä elämänhalu lisääntyi hoitojakson aikana. Järjestämme myös maksuttomia ammattihenkilöiden johtamia seminaareja. Esimerkiksi vuonna 2019 on järjestetty Oulussa ja Hämeenlinnassa Herkkyys ja tunteet elämänvoimavarana -seminaarit. Kouluttajana oli psykoterapeutti ja mielenterveysalan ammattihenkilö. Osanottajia oli noin 60. Syyskaudella on järjestetty resilienssiä käsittelevä seminaari (Elämänvaikeudet voimavaraksi – Näkökulman vaihtamisen taito) Hämeenlinnassa, Tampereella ja Lappeenrannassa. Osanottajia on ollut keskimäärin 30/tilaisuus. Kouluttajina ovat olleet trauma- ja kriisiterapiaan kouluttautuneet psykoterapeutit. Tulossa on myös Voimaannuttava kirjallisuus -seminaari Helsingissä. Siihen on parhaillaan ilmoittautuminen käynnissä (9.11.) Tarve tällaiseen kolmannen sektorin ennalta ehkäisevään sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävään palveluun on kasvanut, mutta rahoitus on vähentynyt ja rahoituspohja on hajanainen.
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Vaatimus kaikkien tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman osatavoitteiden saavuttamisesta ja kestävien ratkaisujen löytämisessä on kohtalaisen haasteellinen.
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Kehitttämispalvelut, kehittämisjohtaja
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Pohjois-Karjalan näkökulmasta sääntely on toimivaa.
      • Mielenterveyspooli, Alametsä Alviina
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteet ovat: 1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen korjaavista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja 5) kustannusten nousun hillitseminen. Näiden osatavoitteiden toteutumiseksi on oleellista panostaa mielenterveyteen. Sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa on huomioitava hallituksen samaan aikaan valmistelema mielenterveys- ja päihdestrategia. Mielenterveys sekä siihen liittyvät palvelut ja osaaminen on saatava tasaveroiseen asemaan somaattisen terveyden kanssa.
      • Munuais- ja maksaliitto ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • -
      • Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Avustusten myöntämisen edellytysten tulisi sisältää yksityiskohtaisemmin palveluiden laaja-alaisuuden ja yhteentoimivuuden tavoitteita, esim. sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin osalta, vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia palveluita sekä varmistaa myös pienempien ammattiryhmien osallistumisen kehittämishankkeisiin. On mahdollista, että 80 prosentin väestökattavuusvaatimus vaarantaa mahdollisten hyvien, mutta pienimuotoisten hankkeiden toteutumista. Mikäli vaatimustasoa väljennettäisiin esim. yli 50 prosentiin, tämä takaisi kuitenkin väestön enimmäismäärän edustavuuden.
      • Raittiuden Ystävät ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksiin on perusteltua lisätä tilojen sekä tutkimus- ja hoitovälineiden esteettömyyden ja saavutettavuuden vaatimus. Voimassa oleva YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa Suomen valtiota ja julkista valtaa huolehtimaan sopimuksen mukaisten esteettömyysvelvoitteiden toimeenpanosta (artikla 9). Valtion avustuksen yleiseksi ehdoksi on perusteltua säätää velvollisuus vastata siitä, että avustettava hanke täyttää esteettömyyden ja saavutettavuuden vaatimukset rakennetun ympäristön ja myös hoito- ja tutkimusvälineiden osalta. Esteellinen palvelu rajaa toimintakyvyltään rajoittuneen asiakkaan palvelun ulkopuolelle. Esteettömyys palvelee osaltaan kaikkia asiakkaita. Sosiaali- ja terveyspalveluilla on ratkaisevan tärkeä merkitys toimintakyvyn ylläpidossa, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa sekä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Esteellinen palvelu aiheuttaa erityisratkaisujen ja -palvelujen lisäämisen ja usein merkittävän kustannusten kasvun. Esteettömyys ja saavutettavuus tukevat palveluiden tuloksellisuutta ja toimivuutta, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista.
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Esitetyllä edellytyksillä saadaan aikaan toimiva menettely, kun soveltamisessa käytetään toiminnan aikana hioutuvia yhtenäisiä käytäntöjä. Valtionavun maksatusta vain jälkikäteisenä ja sen kirjaamista asetukseen tulee harkita vielä uudestaan.
      • Turun kaupunki, muutosjohtaja
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Sääntelyä voidaan pitää pykälien 1-3 osalta toimivana.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry, Järvi Hanna-Kaisa
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • -
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksissä tulee lisätä tilojen sekä tutkimus- ja hoitovälineiden esteettömyyden ja saavutettavuuden vaatimus. Lain tasaisesti voimassa oleva YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa Suomen valtiota ja julkista valtaa huolehtimaan sopimuksen mukaisten esteettömyysvelvoitteiden toimeenpanosta (artikla 9). Valtion avustuksen yleiseksi ehdoksi tulee säätää velvollisuus vastata siitä, että avustettava hanke täyttää esteettömyyden ja saavutettavuuden vaatimukset niin rakennetun ympäristön, kuin myös erityisesti hoito- ja tutkimusvälineiden osalta. Palvelu, joka on esteellinen estää käytännössä toimintakyvyltään rajoittuneen asiakkaan mahdollisuuden käyttää palvelua. Lisäksi esteettömyys palvelee kaikkia asiakkaita. Sosiaali- ja terveyspalveluilla on keskeinen merkitys toimintakyvyn ylläpidossa, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa sekä syrjäytymisen estämisessä. Esteellinen palvelu lisää erityisratkaisujen ja -palvelujen tarvetta ja näin kustannusten kasvua. Esteettömyys ja saavutettavuus tukevat palveluiden kehittämistä ja tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimintatapojen uudistamista.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • 1a vastaus
      • Työterveyslaitos, Koivula Antti
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Myöntämisen edellytykset ja hakemista koskeva sääntely vaikuttaa toimivalta. Kehittämishankkeiden hakijakuntaa tulisi mielestämme laajentaa. Siinä tulisi huomioida kansalliset (esim. Työterveyslaitos) ja alueelliset toimijat laajemmin.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Sääntely tältä osin on selkeä. Perustelumuistiossa todetaan, että ministeriön kanssa käytävissä keskusteluissa hyödynnetään THL:n tuottamaa aluekohtaista asiantuntija-arviota. On tärkeää, että THL:n raportin valmistelussa maakunnilla on mahdollisuus kommentoida ja vaikuttaa THL:n esiin nostamiin kehittämiskohteisiin, jos ja kun ne toimivat ministeriössä käytävien keskustelujen pohjana.
      • Suomen Luustoliitto ry, Holm Ansa
        Päivitetty:
        3.11.2019
        • -
      • Folkhälsans förbund rf
        Päivitetty:
        3.11.2019
        • § 1 bör förtydligas så att även projekt för att främja hälsa och välfärd ingår. Förslagsvis: §1 Projekt som understöds. Social- och hälsovårdsministeriet beviljar åren 2020–2023 statsunderstöd för utvecklings- och försöksprojekt inom social- och hälsovården, och inom främjandet av hälsa och välfärd, samt för projekt för att starta verksamhet. Tillägg i §2. Ny punkt 2: 2 § Allmänna förutsättningar för beviljande av statsunderstöd Förutsättningar för beviljande av statsunderstöd är att 1) projektet behövs för att ordna social- och hälsovården och det stödjer utvecklandet och effektiviseringen av tjänster, spridningen av god praxis samt en reform av verksamhetsformerna, 2) projektet behövs för att främja hälsa och välfärd, och det stöder spridning av god praxis samt en reform av verksamhetsformerna 3) projektet är nära förknippat med den offentliga social- och hälsovården, o.s.v. i § 3 gällande delmålen för programmet Framtidens social- och hälsocentral ett tillägg i punkt 2 enligt följande: 1) jämlikheten, rättidigheten och kontinuiteten i fråga om tillgången till tjänster förbättras, 2) tyngdpunkten i verksamheten förskjuts från korrigerande tjänster till förebyggande och föregripande arbete, och till att främja hälsa och välfärd 3) tjänsternas kvalitet och effektivitet förbättras,
      • Suomen Icehearts ry
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • -
      • Inarin kunta, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Seppänen Jaakko
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Myöntämisen edellytyksiä koskevassa sääntelyssä on kattavasti lueteltu terveydenhuollon yleisiä ongelmakohtia, joiden korjaamiseen tulisi pyrkiä laajoilla maakunnallisilla hankkeilla . Luonnoksessa ei ole kuitenkaan huomioitu saamelaisalueen kuntien kielellisiä ja kulttuurillisia erityispiirteitä riittävästi. Inarin kunnalla on käytännössä ainoana Suomen kuntana lakisääteinen velvoite tuottaa palvelut suomen, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielisinä kulttuurilähtöisesti. Velvoite siirtynee maakunnalliseksi tulevaisuudessa, mutta se tulisi kuitenkin asetuksessa huomioida.
      • Etelä-Savon maakuntaliitto
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • -
      • Vantaan kaupunki, Vantaan kaupunki / sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Päivitetty:
        30.10.2019
        • - Valtionavustuksen myöntäminen edellyttää maakunnan hankekokonaisuudelta mm. kaikkien Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteiden edistämistä (saatavuus, ennaltaehkäisy, laatu, yhteentoimivuus sekä kustannusten hillintä). Tavoitteet ovat oikeat palvelujärjestelmän kokonaisuuden uudistamiseksi. STM-infossa 15.10.2019 todettiin vuonna 2019 jaettavan rahoituksen kokonaissumman olevan noin 70 miljoonaa euroa, mikä on noin 12,5 euroa suomalaista kohden. Mahdollisuus kohdentaa kehittämis- ja kokeiluhanke jonkun tai joidenkin osatavoitteiden saavuttamiseen lisäisi todennäköisyyttä onnistua tavoitteiden saavuttamisessa ja kestävien ratkaisujen löytämisessä. - Asetusluonnoksessa ei ole säädetä tarkemmin 1§ 1 mom 2 perusteella avustettavien hankkeiden myöntämisedellytyksistä, joten säätelyyn on siltä osin vaikea ottaa kantaa.
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        29.10.2019
        • SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖN JAKSAMINEN ON TURVATTAVA Valtionavustuksin toteutettavat uudet kehittämishankkeet ajoittuvat aikaan, jolloin sosiaali- ja terveydenhuolto-alan henkilöstö on vielä palautumassa edellisen hallituksen sote-uudistustoimenpiteistä ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta. Samaan aikaan julkisella sektorilla on käynnissä mittavat säästötoimet, jotka koskevat erityi-sesti sote-alaa. Toimintaterapeuttiliitto on huolestunut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön jaksamisesta sekä riittävyydestä valtionavustuksin rahoitettavissa hankkeissa. Kehittämishankkeet tulee resursoida siten, että kehittämistyötä ei tarvitse tehdä perustyön lisäksi tai sen kustannuksella. Toimintaterapeuttiliitto esittää, että kehittämishankkeiden myöntämisen edellytykseksi asetetaan hankkeiden henkilöstöresursointi siten, ettei hanketyö lisää henkilöstön kokonaistyömäärää ja ettei perustyön toteutuminen kärsi. KEHITTÄMISHANKKEIDEN TULEE OLLA MONIAMMATILLISIA Esityksen mukaan asetus mahdollistaisi avustusten myöntämisen monenlaisille hankkeille, mutta esitys jättää avoimeksi sen, mitä tämä käytännön tasolla tarkoittaa ja miten sen toteutuminen varmistetaan. Asetuksessa on varmistettava, että hankkeissa tunnistetaan laaja-alaisesti kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon alat ja että rahoitusta on tosiasiallisesti mahdollista saada kaikkien laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden toteuttamille hankkeille. Ammattiryhmien koot vaihtelevat. Kun esimerkiksi hoitotyön edustajia on huomattavan paljon ja lääkäreiden ammatti on terveydenhuollolle kriittisen tärkeä voi käydä niin, että osa terveydenhuollon laillistetuista ammattihenkilöistä ja tieteenaloista jää kokonaan hankkeiden ulkopuolelle. Tällöin laaja-alainen uuden kehittäminen ei toteudu tai uuden kehittämisen painopiste on vain osassa terveydenhuollon toimintoja. Toimintaterapeuttiliitto esittää, että rahoituksen myöntämisen kriteerit on asetettava niin, että ne ohjaavat ja kannustavat kuntia ja maakuntia sisällyttämään hankehakemuksiin laajasti kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon aloihin, myös kuntoutusalaan kuten esimerkiksi toimintaterapiapalveluihin, liittyviä kehittämiskohteita. Tärkeää on myös, että ministeriö rahoitusta myöntäessään valikoi rahoituksen saajaksi kansallisesti monipuolisen ja erilaisia hankkeita sisältävän valikoiman. TOIMINTATERAPIAPALVELUT ON OTETTAVA MUKAAN HOITOON PÄÄSYÄ PARANTAVIIN KEHITTÄMISHANKKEISIIN Osa esityksen mukaisista kehittämishankkeista kytketään perusterveydenhuollon hoitotakuu-uudistukseen. Hoitotakuun tiukentamisen vuoksi osa kehittämishankkeista voisi esityksen mukaan kohdistua kiireetöntä hoitoon pääsyä parantaviin toimiin. Hoitotakuulainsäädäntöä ollaan uudistamassa siten, että ne palvelut, joihin nykyisin pääsee ilman lääkärin lähetettä, tulee toteuttaa 7 vrk:n kuluessa hoidon tarpeen arvioimisesta. Hoitotakuulainsäädännön valmistelussa ei ole tunnistettu sitä, että myös toimintaterapiapalveluita saa jo nyt ilman lääkärin lähetettä. Näin on esimerkiksi kotikuntoutuksessa sekä tietyissä kunnissa lasten toimintaterapiassa ja omaishoitajien neuvonnassa. Tämän vuoksi Toimintaterapeuttiliitto esittää, että hoitoon pääsyä parantavien hankkeiden myöntämisedellytyksissä tulee varmistaa, että hankerahoitusta voivat saada kaikki ne ammattialat, joiden palveluita on jo nyt mahdollista saada ilman lääkärin lähetettä. Myös toimintaterapiapalvelut on siten otettava mukaan niihin kehittämishankkeisiin, joilla tähdätään hoitoon pääsyn parantamiseen.
      • 2a) Onko asetusluonnoksen 4 §:n mukainen avustuksen enimmäismääriä koskeva sääntely selkeää ja perusteltua?
      • Saamelaiskäräjät
        Päivitetty:
        8.11.2019
        • Esitetty laskentatapa, jossa maakuntakohtaisesta enimmäismäärästä 25 % on kiinteää ja 75 % on asukaslukuperustaista ei huomio riittävästi kehittämistyön erityistarpeita eikä turvaa yhdenvertaisesti saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja kuntayhtymien erityisvelvoitteiden toteutumista saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttamiseen. Saamelaiskäräjät esittää, että 4§ tulee lisätä saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen kehittäminen erityisperusteisena rahoituseränä maakuntakohtaisen enimmäismäärän lisäksi.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        8.11.2019
        • Kyllä on. Sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämiseen ehdotettu avustus on poikkeuksellisen suuri. Valittu rahoitustapa, jolla edistetään peruspalvelujen kehittämistä on kannatettava myös sairaanhoitopiirin näkökulmasta.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        7.11.2019
        • Valtionavustuksen enimmäismäärän määrittely on kuvattu riittävän tarkasti. On kuitenkin huomattava, että asetusteksti ohjaa valtionavustuksesta päättävää tahoa harkitsemaan myönnettävän tuen määrää. Mitään harkintakriteereitä ei ole asetuksessa kuitenkaan esitetty. Keski-Pohjanmaan liitto esittää lisättäväksi kyseiseen säännökseen kuvaus kriteereistä, joilla valtionavustuksen määrää maksimista 80 prosentin tasosta mahdollisesti tultaisiin karsimaan.
      • Mäntyharjun kunta, Kunnanhallitus, Leppäkumpu Arja
        Päivitetty:
        7.11.2019
        • Kuntien tiukassa taloustilanteessa on perusteltua, että valtionavustus maakuntien hankekokonaisuuksille myönnetään täysimääräisesti, kuten asetuksen 4 § 1 mom todetaan.
      • HUS-Yhtymä, HUS, johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Teksti on selkeää ja perusteltua. Erityisen tärkeää on pitää kiinni siitä, että maakunnan hankekokonaisuuden valtionavustus myönnetään täysimääräisenä. Omavastuuosuus vähentäisi kuntien mielenkiintoa kehittää kuntayhteydestä maakunnalle / itsehallinnolliselle alueelle siirtyvää toimialaa. Pienikin omavastuuosuus on vaikea rahoittaa kuntien nykyisessä taloustilanteessa ja omavastuu työpanoksena heikentää kuntien omaa palvelutuotantoa, jota on tarkoitus vahvistaa. Hanketyöhön siirtyville on vaikea saada sijaisia.
      • Nuorten Lääkärien Yhdistys ry, Launio Sara
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Sääntely on selkeää. Valtionavustus täysimääräisenä asetuksen 1 § 1 momentin 1 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle turvaa hankkeen toteuttamisen mahdollisuuden myös pienissä maakunnissa.
      • Hollolan kunta, Hollolan kunnanhallitus
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kyllä
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Enimmäismäärien säätely on ok.
      • Haapaveden kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kyllä on.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, kehitysjohtaja, strategiset ukipalvelut
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Erittäin hyvä on, että maakuntien hankekokonaisuus on 100 %:sti rahoitettu. Se mahdollistaa kaikkien kuntien ja alueiden osallistumisen kehittämiseen. Vahva kytkentä hallitusohjelmaan ja julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä käytännön työhön on tärkeää. Myös oman henkilöstön työpanoksen osoittamista hankkeelle tarvitaan. Täsmennystä kaivattaisiin muihin avustettaviin hankkeisiin (1§ 1 mom. 2 kohta): avustuksen määrä on rajattu 80 %:iin, mutta rahoituksen kokonaismäärä ei ilmene asetusluonnoksesta. Myös hankkeiden muut edellytykset ja tavoitteet on vähäisesti kuvattu 1§ tai 4§ (esim. teemat, kohderyhmät, palvelukokonaisuudet, ketjut).
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området, Stoor Torbjörn
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020-2023 esittelymuistioissa perustellaan hyvin täysmääräisen valtionavustuksen logiikkaa. Pyrkimyksen on saada mahdollisimman moni toimija hankkeen toteutukseen sidottua. Voidaan tosin olettaa esim kiristyneestä yleisestä taloustilanteesta ja monesta erilaisesta avautuvasta hankehausta johtuen, että sama logiikka pätee myös kohdassa muut avustettavat hankkeet. Omavastuuosuuksien kokoaminen on yleensä työläs ja aikaa vievä prosessi. Eteenkin tässä ajassa ja tilanteessa on mahdollista, että tämä hankekokonaisuus saa eriarvoiset toteutuksen lähtökohdat. Jos 20 omavastuuosuus kuitenkin toteutuu pitäisi varmistaa sen suorittaminen työpanoksen siirtona. Monissa kunnissa ja kuntayhtymissä on meneillään YT-neuvottelut, joista johtuen kyseisillä kunnilla on riski jäädä syrjään sellaisista hankkeista, joissa edellytetään omarahoitusosuutta. Koko maan mukaan saamista puoltaa ennemmin täysimääräisen avustuksen käyttäminen priorisoidussa avustuskohteissa kuin osin omarahoitteiset hanketyön avustukset. Sosiaalialan osaamiskeskukset perustettiin siinä vaiheessa, kun ankara taloudellinen lama näkyi kunnissa ja kuntayhtymissä kehittämistoiminnasta luopumisena. Nyt on samanlaisia ’uhanmerkkejä’ ilmassa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittämisen rahoittamisinnokkuudessa, kun sote-järjestämisvastuun uudistaminen antaa ainakin jonkin aikaa vielä odottaa säädöksiä. Muutosehdotus: 4 § Valtionavustuksen määrä Valtionavustus 1 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaiselle maakunnan hankekokonaisuudelle ja muille avustettaville hankkeille avustusta myönnetään täysimääräisenä hankkeen valtionavustukseen oikeuttaviin kustannuksiin.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Valtionavustuksen määrää koskeva sääntely ei huomioi Uudenmaan erillisratkaisua eikä mahdollisuutta alueellisiin hankkeisiin Uudenmaan eri alueilla. Valtionavustuksen määrän pitäisi lisäksi perustua kokonaisuudessaan alueen asukasmäärään eikä esitetyllä tavalla osittain kiinteään tasaosuuteen ja vain osittain väestöosuuteen.
      • Hyvinvointiala HALI ry, Vigelius Eveliina
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Ei kommentteja.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Enimmäismäärä on selkeä ja sen jakoperusteet.
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut, Olli Sirkka-Liisa
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • 1 § 1 mom 1. kohdan mukainen sääntely on sinällään selkeää, koska enimmäiseuromäärä on tiedossa. Sen sijaan 2. kohdan mukainen sääntely jää epäselväksi. Perusteltua olisi harkita sitä, että omarahoitusosuus olisi molemmissa kokonaisuuksissa sama eli 100 %.
      • Suomen Migreeniyhdistys
        Päivitetty:
        5.11.2019
      • Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry, Lausunnon on antanut POHJOIS-SAVON JÄRJESTÖNEUVOSTO, jossa sihteerinä toimii Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry:n edustaja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • 4§ Valtioavustuksen määrä Kehittämistoimenpiteiden jalkauttamiseen on tärkeää antaa resursseja. Vuosien mittaa on kehitetty useita raportin muotoon koottuja toimintamalleja, joiden käyttöönottoon myönnetty avustus tai hankeaika ei ole riittänyt.
      • Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetuksen enimmäismääriä koskeva sääntely on selkeää.
      • Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry, Partanen Katri
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Ylöjärven kaupunki, Ylöjärven kaupunki/ Perusturvaosasto, Kallio Anu
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • viittaamme Pirkanmaan liiton lausuntoon
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Sääntely ei ole erityisen selkeää, erityisesti maakunnan hankekokonaisuuden ja muiden hankkeiden välistä suhdetta tulisi selkeyttää. Lisäksi tulisi tarkemmin määritellä avustuksen käyttöaika. Mikäli avustusten enimmäismäärä sidotaan vuosittaisiin valtion talousarvioihin, tekee tämä hankekokonaisuuden suunnittelusta erityisen haasteellista huomioiden hallitusohjelman mukaisen valtiontalouden menolisäysten sitomisen hallituksen työllisyystavoitteeseen.
      • Vasa sjukvårdsdistrikt samkommun
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Vaasan sairaanhoitopiirin alueen väestö käyttää äidinkielenään ruotsin- tai suomenkieltä. Hankkeen kaikki materiaali tulee kääntää kummallekin kotimaiselle kielelle. Tämä lisää kustannuksia ja vaatii työpanoksia. Avustuksen myöntämisen edellytyksissä ja rahoituksen määrässä kieliasia tulee huomioida. Befolkningen inom Vasa sjukvårdsdistrikt har finska och svenska som modersmål. Allt projektmaterial bör översättas till de båda inhemska språken, vilket ökar kostnader och kräver arbetsinsats. Detta bör uppmärksammas i de skrivelser i förordningen som gäller förutsättningar för beviljande av understöd och belopp för finansiering.
      • Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, Kinnunen Marja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Seinäjoen kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetuksen enimmäismääriä koskeva sääntely on selkeää. Asetusluonnoksessa ei selviä kuinka monelle vuodelle avustusta myönnetään tai haetaan. Jos hankeaika on vain vuosi, on hankeen sisältö erilainen kuin pidemmässä hankkeessa. Mikäli rahoituksen enimmäismäärä sidotaan valtion talousarvioihin ja se muuttuu, on hankkeen suunnittelu vaikeaa. Valittu rahoitustapa, jossa avustus kattaa täysimääräisesti hankeen kustannukset, on kannatettava.
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Valtionavustuksen määrää koskeva sääntely ei huomioi Uudenmaan erillisratkaisua eikä mahdollisuutta alueellisiin hankkeisiin Uudenmaan eri alueilla. Valtionavustuksen määrän pitäisi lisäksi perustua kokonaisuudessaan alueen asukasmäärään eikä esitetyllä tavalla osittain kiinteään tasaosuuteen ja vain osittain väestöosuuteen.
      • FDUV
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Yhteisöjen Yhdistys ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Pyydämme huomioimaan enimmäismääriä koskien alueiden tilanteen ja erityispiirteet mm. olemassa olevien rakenteiden ja väestön demografiatekijöiden osalta. Esimerkiksi sairastavuusindeksiä tai ikärakennetta painottaen. Nykyinen jaottelu asettaa alueet muutoin eriarvoiseen asemaan palvelutarpeitteinsa ja palvelujen tuottamisen mahdollisuuksien osalta.
      • Suomen Yrittäjät
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Pääosin kyllä, mutta yksityisen sektorin ulos jättäminen on vakava puute. Esitämme, että asetuksen 5.1 §:n listan kohtaan 7 lisätään yritykset. Kohta 7 kuuluisi tällöin seuraavasti: ”suunnitelma asukkaiden, asiakkaiden, yritysten ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen”. Ehdottamamme muutos mahdollistaisi kaikentaustaisten sote-ammattilaisten osaamisen huomioimisen, ja poistaa asetusluonnoksesta syrjivyyden. Esitämme myös asetusluonnosta selkeytettäväksi vähintään perusteluihin siten, että asetusluonnoksen 6.2 §:n kohdassa 2 tarkoitetut henkilöstökustannukset eivät tarkoita hallitusohjelmassa tarkoitettua 1 000 uuden lääkärin palkkaamista. Operatiivisen normaalin toiminnan kulut eivät lähtökohtaisesti ole kehittämismenoja. Avustettavien hankkeiden painopisteenä on palvelujen kehittäminen ja tehostaminen, hyvien käytäntöjen levittäminen sekä toimintatapojen uudistaminen. Tähän kuitenkin luonnoksessa luetaan kuuluvaksi myös mm. jonojen purku, kiireettömän hoidon saatavuuden parantamista ja henkilökunnan resurssien lisäämistä. Tämä ei suoranaisesti ole kehittämistä, vaan nykytilanteen ongelmien ratkaisua uusin määrärahoin. Olisi selkeyttävää, että hankkeissa tulisi olla näiden tehtävien lisäksi selkeästi eritelty kehittämisosiot ja toisaalta nykyisten ongelmien ratkaisuihin käytettävät osiot, jottei hankkeista tule vain uutta valtionosuuskanavaa henkilöstö- ja toimintarahoitukselle.
      • Naistenkartano ry, Annina Laaksonen
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Jari Jokela, Jukka Mattila, Mikko Häikiö, Miia Palo, Rea Karanta
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Tavoitteena tulee olla soten kehittäminen, ei valmistautuminen epävarmaan maakunnalliseen palvelujen järjestämiseen. Siksi tulee molemmissa valtionavustettavissa hankkeissa olla 100 % rahoitus. Kuntien resurssit ja motivaatio mahdollisesti maakunnalle siirtyvien palvelujen kehittämiseen omalla rahoituksella ovat heikot. Tästä johtuen ilman kansallisella rahoituksella toteutettavaa kehittämispanosta syntyy maakuntien mahdollisesti käynnistyvään toimintaan paljon korjausvelkaa. Saamenkielisten palveluiden kehittäminen tulee huomioida avustuksissa kohdentamalla siihen riittävässä määrin erillistä rahoitusta.
      • Järvi-Pohjanmaan perusturva/Alajärven kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Enimmäismäärien säätely on asianmukaista.
      • Suomen Syöpäyhdistys ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kyllä
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • 1§ 1 momentin 2 kohdan mukainen yksittäisen tai useamman kunnan ja/tai kuntayhtymän toteuttamien hankkeiden avustusten määrästä ei muodostu käsitystä asetuksen perusteella.
      • Kuurojen Palvelusäätiö
        Päivitetty:
        5.11.2019
      • Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Enimmäismäärien säätely on ok.
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • 1§ 1 momentin 2 kohdan mukainen yksittäisen tai useamman kunnan ja/tai kuntayhtymän toteuttamien hankkeiden avustusten määrästä ei muodostu käsitystä asetuksen perusteella.
      • Vaasan kaupunki, Toimialajohtaja Jukka Kentala, sosiaali- ja terveystoimi
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Ei huomautettavaa. Hakuohjeessa tietyt tarkennukset kuitenkin tarpeen täysimääräisen myöntämisen kriteereistä.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Suomen Valkonauhaliitto-Förbundet Vita Bandet i Finland ry, Pääsihteeri Irja Eskelinen
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • 2. VALTIONAVUSTUSTEN ENIMMÄISMÄÄRÄÄ KOSKEVA SÄÄNTELY Onko tarkoitus tukea 5§ mukaisesti vain kunnan tai kuntayhtymän hankkeita, jolloin järjestöt eivät voi hakea kehittämishankkeiden valtionavustusta? Onko tarkoitus, että valtionavustusta voi hakea 7§ mukaan vain kokeilu- ja kehittämistoimintaan tai uusien toimintamallien käyttöönottoon, mutta ei rahoittamaan käynnissä olevaa, ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia edistävää, jo tehtävää ja tulokselliseksi todettua järjestötyötä?
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • On selkeä ja perusteltu.
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Kehitttämispalvelut, kehittämisjohtaja
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Sääntely on selkeää ja perusteltua, mutta taulukko on Pohjois-Karjalan osalta siinä mielessä puutteellinen, ettei se huomioi Heinäveden kunnan siirtymistä 2021 Pohjois-Karjalan maakuntaan (valtioneuvoston hyväksyntä 29.8.2019). Pyydämme taulukon korjaamista siltä osin.
      • Mielenterveyspooli, Alametsä Alviina
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetusluonnoksessa säädetään, että täysimääräisesti korvattava valtionavustus voidaan myöntää vain yhdelle hankekokonaisuudelle maakunnassa (3 § 1 mom), ja että maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa vain, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Perusteltu syy on syytä avata. Mielenterveyden ongelmat ovat valtava haaste kansanterveydelle ja hallituksen työllisyystavoitteelle. On perusteltua, että avustusjaossa tulisi mahdollistaa jokaiselle maakunnalle kokeilu matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden kehittämiselle.
      • Munuais- ja maksaliitto ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • -
      • Raittiuden Ystävät ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • -
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • On selkeää, mutta ei perusteltua, koska 80%:n enimmäisavustusrajan asettaminen 1 § 1. mom. 2. kohdan hankkeille voi nousta esteeksi laajojen ja kalliiden, mutta käytännössä välttämättömien hankkeiden (esim. ICT) toteuttamiselle.
      • Turun kaupunki, muutosjohtaja
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetuksessa avustuksen enimmäismäärä määräytyy erisuuruisesti sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämishankkeeseen ja muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Sosiaali- ja terveys-keskusten kehittämishankkeessa avustus kattaa täysimääräisesti hankkeen valtionavustukseen oi-keuttavat kustannukset. Muussa sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoituksessa valtionavustuk-seen suuruus on 80 prosenttia valtionavukseen oikeutettavista kustannuksista. Valtionavustus sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämiseen on poikkeuksellisen suuri ja se takaa suurella todennäköisyydellä sen, että peruspalvelujen kehittäminen etenee ja konkretisoituu valtakunnallisesti. Valittu rahoitustapa, jolla edistetään peruspalvelujen kehittämistä on toivottu ja kannatettava. Muihin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionosuuden määrä on rajatumpi, 80 prosenttia valtionavustuksen oikeutetuista kuluista, ja se edellyttää, että kunnat osallistuvat hankekulujen kattamiseen. Rajatumpi valtionosuuden rahoitusosuus noudattaa yleisellä tasolla aikaisempia valtionavustusten tason määräytymisperusteita. Rahoituksen määrää on tältä osin hyväksyttävällä tasolla. Kuntien osallistuminen hankekulujen kattamiseen varmistaa kehittämishankkei-siin sitoutumisen. Sitouttaminen rahoituksen kautta on tarpeellista, koska rahoitettavien hankkeiden sisältöjä ei ole asetuksesta tiukasti rajattu. Kuntien ja kuntayhtymien näkökulmasta on kuiten-kin toivottavaa, että kunnat voivat osallistua hankekustannusten kattamiseen mm. osoittamalla omaa työvoimaa hankkeeseen.
      • Selkäliitto ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Avustuksen enimmäismäärää koskeva sääntely on selkeästi esitetty ja perusteltu.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry, Järvi Hanna-Kaisa
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • -
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • -
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Kyllä
      • Työterveyslaitos, Koivula Antti
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Sääntely on selkeä ja perusteltu hakijoiden ollessa kuntia ja/tai kuntayhtymiä.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Hankkeiden suunnittelun näkökulmasta olisi ensiarvoisen tärkeää tietää, kuinka pitkäksi ajaksi hankkeita voidaan suunnitella ja hakea. Jos hankeaika on vain talousarviovuosi, hankkeen sisältö ja kehittämiskohde on kovin erilainen siihen verrattuna, että hanketta voidaan suunnitella esim. kolmelle vuodelle. Olisi hyvä, että hakijoilla olisi hakemusvaiheessa riittävä varmuus siitä, että rahoitus todennäköisesti riittää myös jatkovuosille. Mikäli avustusten enimmäismäärä sidotaan vuosittaisiin valtion talousarvioihin, tekee tämä hankekokonaisuuden suunnittelusta erityisen haasteellista huomioiden hallitusohjelman mukaisen valtiontalouden menolisäysten sitomisen hallituksen työllisyystavoitteeseen.
      • Suomen Luustoliitto ry, Holm Ansa
        Päivitetty:
        3.11.2019
        • -
      • Suomen Icehearts ry
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • -
      • Sininauhaliitto ry
        Päivitetty:
        1.11.2019
      • Inarin kunta, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Seppänen Jaakko
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Lähtökohtaisesti asukaslukuun perustuva avustuksen enimmäismäärä ei kohtele alueita tasa-arvoisesti. Edellisessä kohdassa mainittu, nykyisessä toimintamallissa esim. kuntaa koskeva lakisääteinen velvoite palvelujen tuottamisesta neljällä eri kielellä, tulisi ottaa huomioon maakunnallisten hankkeiden rahoituksessa erillisellä kertoimella tai rahoittaa erillisinä hankkeina tai pysyvästi.
      • Etelä-Savon maakuntaliitto
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • -
      • Vantaan kaupunki, Vantaan kaupunki / sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Päivitetty:
        30.10.2019
        • - Avustuksen enimmäismääriä koskeva sääntely on selkeää. - Asetusluonnoksessa ei oteta huomioon Uudenmaan mahdollista erillisratkaisua vaan asetusluonnoksessa säädetään, että täysimääräisesti korvattava valtionavustus voidaan myöntää vain yhdelle hankekokonaisuudelle maakunnassa (3 § 1 mom), ja että maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa vain, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perustultu syy. Tämä perusteltu syy ei asetusluonnoksesta ilmene. Muille kuin maakunnan hankekokonaisuuksille (1§ 2 mom) valtionavustusta myönnetään enintään 80 prosenttia oikeutetuista kustannuksista, mikä heikentää maakuntaa pienempien alueiden (kuntien ja kuntayhtymien) mahdollisuuksia ja kannusteita osallistua kehittämishankkeisiin. - Asetusluonnoksesta ei käy ilmi, kuinka monelle vuodelle avustusta haetaan tai myönnetään.
      • 2b) Onko 4§:n 2 momentin mukaiset maakuntien hankekokonaisuuksien enimmäismäärät määritelty onnistuneesti? Onko sääntely muutoin toimivaa?
      • Saamelaiskäräjät
        Päivitetty:
        8.11.2019
        • Laskentatapa ei huomioi riittävän hyvin alueellisia erityispiirteitä eikä kuntien ja kuntayhtymien ym. palvelujen järjestäjätahojen erityisvelvoitteita. Lapin alueellisten erityispiirteiden ohella, joita ovat mm. pieni väestöpohja, harva asutus, ikääntyvä väestörakenne, pitkään korkeana pysynyt poismuutto sekä saamenkielilain mukaiset velvoitteet huolehtia palvelujen järjestämisestä kol-mella saamen kielellä asettavat maakunnat eriarvoiseen asemaan. Niiden ohella on huomioitava se, että julkisilla palveluilla on keskimääräistä suurempi merkitys asukkaiden väestölle koska vain pieni osa työllisestä väestöstä on työterveydenhuollon piirissä eikä yksityisiä palveluja ole tarjolla tai pienituloisella väestöllä ei ole mahdollisuuksia niitä käyttää. Sen vuoksi palvelutarpeet kanavoituvat julkisiin palveluihin selvästi enemmän kuin maan eteläisissä osissa. Saamelaiskäräjät esittää, että 4§ tulee lisätä saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen kehittäminen erityisperusteisena rahoituseränä maakuntakohtaisen enimmäismäärän lisäksi sekä muutenkin huomioida tasolle Lapin maakunnan erityisolosuhteet.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        8.11.2019
        • Kyllä.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        7.11.2019
        • Asetustekstin 4 §:ssä on esitetty vain 1 momentti. Muulta osin viitataan lausunnon edelliseen 2a -kohtaan.
      • HUS-Yhtymä, HUS, johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Sääntelyn näkökulmasta on toivottavaa, että 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisten hankkeiden suhdetta 2 kohdan hankkeisiin voidaan vielä täsmentää. Maakunnan hankekokonaisuuteen myönnettävän avustuksen määrän tulee perustua maakunnan asukaslukuun eikä tasasuuruisen osuuden ja asukaslukupohjaisen osuuden yhdistelmään.
      • Nuorten Lääkärien Yhdistys ry, Launio Sara
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Liitteessä mainittu 25 prosentin tasasuuri maakunnittainen osuus ja 75 % maakunnan asukasluvun mukaan määräytyvä osuus 18:lle maakunnalle antavat jokaiselle maakunnalle tasapuolisen mahdollisuuden hankkeen valmisteluun ja toteuttamiseen.
      • Hollolan kunta, Hollolan kunnanhallitus
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kun otetaan huomioon julkisen talouden tila, tulisi kustannustenkasvun hillintä ja vaikuttavuuden lisääminen nostaa keskeisimmäksi arviointiperusteeksi. Tähän liittyy keskeisesti - toimintatapojen ja palvelujen uudistamisen tehostaminen ml. digitaaliset palvelut ja palvelukanavat, vastaanottoaikojen toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto sekä geneerinen asiakasohjaus - sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sis. monialainen yhteistyö yli hallinnon rajojen sekä paljon palveluita tarvitsevien palveluketjut
      • Haapaveden kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kyllä on.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, kehitysjohtaja, strategiset ukipalvelut
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Periaatteessa kyllä, mutta olisi tarpeen tarkentaa, viitataanko myönnetyn avustuksen kohdalla ”yhteensä enintään liitteen 1 taulukon mukainen prosenttiosuus” koko hankeaikaan vai yhteen hankevuoteen. Määrittelyn kytkeminen alueen tarpeisiin on onnistunut. 1§ 1 mom. 2 kohdan hankkeiden rahoitettava määrä on epäselvä.
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området, Stoor Torbjörn
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Maakuntien rahoituksesta 75 % määräytyy maakunnan asukasluvun perusteella. Voi kysyä, onko tämä sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämiseen tarkoitetussa avustuksessa riittävä jakoperuste. Esimerkiksi Itä-Suomen maakunnat ovat kärjessä monissa hyvinvoinnin puutteita ja elämässä selviytymisen vakavia vaikeuksia kuvaavissa tilastoissa (Ks. esim. https://www.isonet.fi/-/uusi-iso-raportti-tyoikaisten-hyvinvoinnissa-alueella-vakavia-puutteita?), ja Kuopion aluetilaisuudessa (Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma, 24.10.2019, STM&THL&OSKEt) nostettiin esille erityisen rahoitusperusteen vaade. Tilastollisesti arvioituna haasteelliset alueet voisivat saada perusteltua rahoituslisää avustuksen jakoperusteita kehittämällä.
      • Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Etelä-Savon maakunnan näkökulmasta rahoituksen enimmäismäärästä säädettäessä tulisi huomioida paremmin alueelliset erityispiirteet, kuten väestön sairastavuus ja yhdyskuntarakenne. Erityisesti, kun rahoitetaan peruspalvelujen kehittämistä, sairastavuudella ja hajaantuneella yhdyskuntarakenteella sekä harvalla asutuksella on merkittävä vaikutus palvelutuotantoon ja sitä kautta kustannuksiin. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän näkemyksen mukaan Etelä-Savon maakunta voisi toimia pilottina rahoituksen sairastavuusperusteisessa kohdentamisessa.
      • Hyvinvointiala HALI ry, Vigelius Eveliina
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Ei kommentteja
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • 2-kohdan kokonaisuuksien jakoperusteet jäävät epäselviksi.
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut, Olli Sirkka-Liisa
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen 1 § 1. ja 2. kohdassa säädetään kahdesta eri hankekokonaisuudesta, joiden rahoitusperusta on erilainen omarahoituksen osalta. Selkeyden vuoksi olisi perusteltua, että näiden kahden osakokonaisuuden keskinäiset suhteet määriteltäisiin 4 § 2 mom. tarkemmin rahoituksen määräytymisen suhteen ja harkittaisiin omarahoitusosuuden yhtenäistämistä.
      • Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry, Lausunnon on antanut POHJOIS-SAVON JÄRJESTÖNEUVOSTO, jossa sihteerinä toimii Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry:n edustaja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
      • Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksessa ei selviä, kuinka monelle vuodelle avustusta myönnetään tai haetaan. Jos hankeaika on vain vuosi, on hankeen sisältö erilainen kuin pidemmässä hankkeessa. Mikäli rahoituksen enimmäismäärä sidotaan valtion talousarvioihin ja se muuttuu, on hankkeen suunnittelu vaikeaa.
      • Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry, Partanen Katri
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Ylöjärven kaupunki, Ylöjärven kaupunki/ Perusturvaosasto, Kallio Anu
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • viittaamme Pirkanmaan liiton lausuntoon
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Vasa sjukvårdsdistrikt samkommun
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Katso kohta 2 a) Se punkt 2 a)
      • Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, Kinnunen Marja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Hankemuotoisen kehittämisen kytkeytyminen vuosittain valtion talousarvioon varattuun määrärahaan luo tilanteen, jossa hanketta voidaan joutua muuttamaan mikäli avustuksina jaettavissa oleva euromäärä valtion budjetista johtuen muuttuu. Tämä luo epävarmuutta mm. työsuhteisiin ja heijastuu hankehenkilöstön rekrytointeihin ja sitoutumiseen koko hankekaudelle.
      • Seinäjoen kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Huomioitavaa on, että Isonkyrön kunta tulee osaksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaa vuoden 2021 alusta. Seinäjoen kaupunki järjestää jo nyt terveydenhuollon palvelut Isollekyrölle, minkä vuoksi Isonkyrön laskennallinen rahoitusosuus tulisi ohjata Etelä-Pohjanmaalle. Taulukkoa tulee tältä osin korjata jo vuoden 2020 osalta.
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Avustettavien hankkeiden kautta ei voida siirtää kunnille uusia tehtäviä tai velvoitteita ilman että niistä säädetään erikseen ja että niistä kunnille aiheutuvat lisäkustannukset korvataan täysimääräisesti.
      • FDUV
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Suomen Yrittäjät
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi toteutua ilman, että asetus kannustaa julkisia toimijoita kulloinkin yhteiskunnan kannalta taloudellisimman palveluiden tuotantotavan käyttöönottoon. Siksi esitämme, että asetusluonnoksen 1-3 § ja 6 § jatkovalmistellaan tavalla, mikä kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä asetusluonnoksen 3.3 §:n 2 kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman osatavoitteen nro 5 ”kustannustason nousun hillitseminen” toteuttamiseen. Tämä voitaisiin tehdä ohjaamalla rahoitusta alueella olemassa olevan yksityisen palvelutuotannon kytkemiseksi toimimaan julkisen palvelutuotannon osana. Mikäli näin ei tehdä, syntyy riski, että erityisesti kapeilla erikoisaloilla kuten silmäterveydenhuollossa resurssikilpailu kiihtyy julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä. Se voi nostaa tuotannontekijöiden kustannuksia. Asetusluonnoksen 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on maininta, että asetusta sovellettaisiin vielä 2023 jälkeenkin. Ymmärrämme tämän tarkoittaa vain hankkeiden hallinnointiin/tarkastuksiin liittyviä kustannuksia, eikä maksatuksia esim. jatkohankkeille yms. enää tulisi.
      • Naistenkartano ry, Annina Laaksonen
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Järvi-Pohjanmaan perusturva/Alajärven kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Enimmäismäärien säätely on asianmukaista.
      • Suomen Syöpäyhdistys ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kuvaus on selkeä. Onnistumista on vaikea arvioida etukäteen. Se on lopulta riippuvainen kokonaisuudelle kohdistetun rahoituksen määrästä.
      • Suomen Diabetesliitto ry, Janne Juvakka, toiminnanjohtaja, Tuominen-Lozic Laura
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Maakunnallisten hankkeiden avustusten myönnettävät enimmäismäärät määrittyisivät asetuksen liitteenä olevan taulukon mukaisesti. Avustusta myönnettäisiin kunkin maakunnan alueelle enintään liitteessä määritelty osuus avustuksina jaettavissa olevasta enimmäismäärästä. Maakunnittaiset osuudet perustuisivat 25 prosentin tasasuuruiseen osuuteen sekä 75 prosentin osuuteen, joka määräytyy maakunnittain suhteessa maakunnan asukaslukuun. Pelkkä asukasluku on joustamaton mittari hankerahoituksen tarpeen arvioinnille. Suurin tarve kehittämistoimille ja rahoitukselle ei aina ole siellä, missä on eniten asukkaita. Esim. sairastavuus vaihtelee maakunnittain, samoin hoitoon pääsy ja hoidon laatu. Rahoitusta tulisi voida kohdentaa joustavammin maakunnallisten kehittämistarpeiden mukaan. Maakunnan tarvearvioinnin tueksi on saatavissa tietoa esim. hoitoon pääsystä, sairastavuudesta, hoidon laadusta ja sosioekonomisista ja maantieteellisistä terveyseroista. Ehdotamme enimmäismäärästä poikkeamisen mahdollistamista harkinnanvaraisesti kaikkien maakuntien kokonaisrahoituksen silti muuttumatta.
      • Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Enimmäismäärien säätely on ok.
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kuvaus on selkeä. Onnistumista on vaikea arvioida etukäteen. Se on lopulta riippuvainen kokonaisuudelle kohdistetun rahoituksen määrästä.
      • Vaasan kaupunki, Toimialajohtaja Jukka Kentala, sosiaali- ja terveystoimi
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kuten edellä.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Yli vuoden kestävissä hankkeissa pitäisi turvata keskeytymätön rahoitus ja rahoitus pitäisi turvata jo etukäteen, ei pelkästään jälkikäteen todennetuin kustannuksin.
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Kehitttämispalvelut, kehittämisjohtaja
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Sääntely on selkeää ja perusteltua, mutta taulukko on Pohjois-Karjalan osalta siinä mielessä puutteellinen, ettei se huomioi Heinäveden kunnan siirtymistä 2021 Pohjois-Karjalan maakuntaan (valtioneuvoston hyväksyntä on). 2. momentin kaksi viimeistä virkettä voisi olla selkeämmin muotoiltu, etenkin niiden keskinäinen suhde. Toivomme vielä harkintaa sen osalta, miten asetukseen kuvataan hankesuunnitelman arviointi, erityisesti rahoituksen enimmäismäärän harkinnan osalta.
      • Mielenterveyspooli, Alametsä Alviina
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetusluonnoksessa olisi syytä huomioida kattavammin eri alueiden väestömäärät ja painopisteet. Asetusluonnoksessa säädetään, että täysimääräisesti korvattava valtionavustus voidaan myöntää vain yhdelle hankekokonaisuudelle maakunnassa (3 § 1 mom), ja että maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa vain, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy. Perusteltu syy on syytä avata.
      • Munuais- ja maksaliitto ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
      • Raittiuden Ystävät ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • -
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Hankekokonaisuudet on määritelty ymmärrettävästi. Sääntely ei tuollaisenaan vaikuta toimivalta (kts. vastaus kohdassa 2 a).
      • Turun kaupunki, muutosjohtaja
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Enimmäismäärät ovat määritelty onnistuneesti ja sääntely on toimivaa.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry, Järvi Hanna-Kaisa
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • -
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • -
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • kyllä
      • Työterveyslaitos, Koivula Antti
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Enimmäismäärät on määritelty hyvin ja sääntely vaikuttaa toimivalta.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Hakijoiden kannalta olisi hyvä tietää, missä suhteessa määrärahaa jaetaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus-ohjelman ja muiden kehittämishankkeiden välillä. Jako kiinteään ja väestöperustaiseen osuuteen on lähtökohtaisesti selkeä. Väestöperustaisuudessa tulisi ottaa huomioon myös tarveperustaisia tekijöitä, mm. väestön ikärakenne. Lisäksi enimmäismääriä määritettäessä tulisi ottaa huomioon maakuntien hyvin erilaiset lähtökohdat muun muassa palvelujen yhteentoimivuuden ja asukkaiden yhdenvertaisuuden suhteen.
      • Suomen Luustoliitto ry, Holm Ansa
        Päivitetty:
        3.11.2019
        • -
      • Suomen Icehearts ry
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • -
      • Inarin kunta, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Seppänen Jaakko
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Asetuksessa on lähtökohtaisesti mahdollistettu sekä maakunnan tasoisten että alueellisten kehittämishankkeiden toteuttaminen. Palvelujen kehittämisen näkökulmasta tämä on erityisen tärkeää, koska Lapin maakunnan alueella toimintaympäristö vaihtelee kaupunkimaisista ympäristöitä laajoihin erämaihin.
      • Etelä-Savon maakuntaliitto
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • -
      • Vantaan kaupunki, Vantaan kaupunki / sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Päivitetty:
        30.10.2019
        • - Uudenmaan osuus myönnettävän avustuksen enimmäismäärästä on 24,22 %, mikä ei vastaa alueen väestöosuutta (30 %). - Asetusluonnoksesta ei ilmene, mistä määrärahasta rahoitetaan 1 § 1 mom kohta 2 mukaiset hankkeet, mikä on niiden suhde maakunnan hankekokonaisuuksien enimmäismääriin.
      • 3a) Onko asetusluonnoksen sääntelyssä muutoin kommentoitavaa?
      • Saamelaiskäräjät
        Päivitetty:
        8.11.2019
        • Tärkeä osa saamenkielisten psykososiaalisten palvelujen, erikoislääkäripalvelujen ja perheneuvo-lapalvelujen tarjonnasta on saatavilla vain Norjan Karasjoella sijaitsevista palveluinstituutioista. Lapin sairaanhoitopiirillä on sopimus Helse Finnmarkin kanssa näiden palvelujen hankkimiseksi. Saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen kehittämisessä on tehty yhteistyötä Norjan ja Ruotsin puolella sijaitsevien saamenkielisten palvelujen tutkimukseen ja kehittämiseen erikoistu-neiden yksiköiden kanssa. Tämän jatkuvuus tulee turvata myös tulevassa sosiaali- ja terveyspalve-lujen kehittämistyössä. Saamelaiskäräjät esittää, että hyväksyttäviin kustannuksiin (§6) tulee lisätä rajat ylittävä yhteistyö Norjan ja Ruotsin kanssa saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen kehittämiseksi. Lisäksi saamen kielilain velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat kulut saamenkielisten käännösten ym. materiaalin tuottamiseksi kehittämishankkeissa tulee turvata.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        8.11.2019
        • Asetuksessa ei määritellä valtioavustukseen käytettävän määrärahan suuruutta, vaan avustuksen kokonaismäärä määritellään erikseen vuosittain. Kehittämishankkeiden jatkuvuuden takaamiseksi on toivottavaa, että kehittämiseen osoitettava valtionavustus koko ohjelman ajanjaksolta saatettaisiin kuntien ja kuntayhtymien tietoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pitkäjänteinen kehittäminen ja esimerkiksi hankeaikaisten sopimusten laadinta on vaikeaa, jos rahoitus määritellään aina vain vuodeksi kerrallaan. Hankeiden suunnittelun edellytyksenä on, että koko hankekauden rahoituksen suuruudesta on tieto koko kolmivuotiskauden osalta.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        7.11.2019
        • Keski-Pohjanmaan liitto tuo esille, että perustelumuistion johdannon toisessa kappaleessa on esitetty käsitteet itsehallinnollinen alue ja maakunta. Samassa yhteydessä tuodaan esille esimerkiksi se, että pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi. Kuitenkin oikeuslähteenä esitetyt maakuntajakolaki (1159/1997) ja VN asetus (978/2019) sisältävät vain maakuntien alueellisen määrittelyn; ei esimerkiksi sitä, kuka maakuntaa hallinnoi tai on toimiva hallintoviranomainen. Siten ko. perustelumuistion kohta jättää avoimeksi, kenelle pelastustoimen järjestämisvastuu todellisuudessa siirretään – sote-kuntayhtymälle, maakunnan liitolle vai jollekin muulle toimijalle. Asia tulee tarkentaa perustelumuistioon ja mielellään asetustekstiin.
      • Mäntyharjun kunta, Kunnanhallitus, Leppäkumpu Arja
        Päivitetty:
        7.11.2019
        • telä-Savon maakunnan kahden sairaanhoitopiirin pohjalle perustetut sote-kuntayhtymät toiminnallaan tarjoavat vahvan perusteen sille, että Etelä-Savon maakunta on yksi hallitusohjelmassa tarkoitetusta 18 maakunnasta, jotka järjestävät itsehallinnollisesti sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelunsa. Sote-uudistuksen valmistelu Etelä-Savon maakunnassa vahvistaa osaltaan KYS-erityisvastuualueen eheyttä erityispalveluissa. Maan itäisen osan kehityksen kannalta on erittäin tärkeää, että KYS-erityisvastuualue on yksi viidestä erityisvastuualueesta hallitusohjelman mukaisesti. Vastaavasti ratkaisut, jotka heikentävät Etelä-Savon maakunnan eheyttä ja edellytyksiä toimia itsehallinnollisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä, voivat johtaa alueen hajoamiseen niin, että myös tapahtuu erityisvastuualuemuutoksia. Nämä puolestaan heikentävät KYS-erityisvastuualueen eheyttä ja toimintaedellytyksiä. Mäntyharjun kunnan näkemys on, että Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman maakunnallisen kehittämishankkeen toimijana ja valtionavun kohteena tulee olla Etelä-Savon maakuntaliitto, koska maakuntaliitto on neutraali toimija Etelä-Savon alueella olevan kahden sote-kuntayhtymän valmistelukokonaisuudessa.
      • HUS-Yhtymä, HUS, johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Jotta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämisessä päästään nopeasti tuloksiin, painopisteen valtionavustuksella tuettavissa hankkeissa tulee olla hyvien toimintamallien ja käytäntöjen levittämisessä eikä niinkään aivan uusien toimintamallien kehittämisessä. Kaikki oleelliset sote-uudistuksen elementit ovat jo olemassa.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Haapaveden kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Haapaveden kaupunki katsoo, että asetus pitää sisällään oikeita asioita. Haapaveden kaupunki pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen etenee edelleen maakunta- ja liittokohtaisesti ja koko maakunnan päättäjät ja asiantuntijat on otettava tasapuolisesti ja aktiivisesti mukaan valmisteluun. Tämä takaa erillishankkeiden kehittymisen yhtenäiseen ja oikeaan suuntaan kohti tulevaa muutosta. Kuntien ohjaus ja näkemysten saaminen mukaan takaa tärkeän integraatio-, hyte-, lape- sekä erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osaamisen. Aiempien valmistelujen työ ja asiantuntemus on hyödynnettävä täysimittaisesti. Haapaveden kaupunki pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ja toimintojen kehittäminen etenee niin, että se palvelee myös tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen toimeenpanoa. Valtion avustuksella rahoitettavien hankkeiden on toimittava tulevan uudistuksen pohjana, jotta samankaltaiset ja tasa-arvoiset palvelut voidaan turvata koko maakunnan asukkaille. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen kustannusten kasvun hillitseminen yhteisillä toimenpiteillä on kuntatalouden kannalta merkittävä. Hankkeiden toimenpiteiden tulee aidosti kohdistua kaikkiin kuntiin ja tästä näkökulmasta voi hyvinkin olla perustelua, että pienemmät osahankkeetkin olisi hyvä mahdollistaa.
      • Hollolan kunta, Hollolan kunnanhallitus
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Aluejaon poikkeamismahdollisuus on tärkeää, koska sote-yhteistyöalue voi poiketa maakunnan alueesta
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Hakuoppaassa tulee tarkentaa kuntien valtionosuuksien ja valtionavustusten käyttötarkoituksen suhdetta sekä tarkentaa arviointikriteereitä sen osalta miten tulevaisuuden sote -keskus kehittäminen tukee muiden kuntapalvelujen kehittymistä maakunnan alueella. Asetusluonnoksen 5 § 2 momenttia tulee tarkentaa niiden toimijoiden osalta, jotka jo ovat ulkoistaneet sote -toimintaansa yrityksille siten, että hanke ei aiheuta kilpailun vääristymää.
      • Haapaveden kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kohtaan 3 a) ja b) Haapaveden kaupunki katsoo, että asetus pitää sisällään oikeita asioita. Haapaveden kaupunki pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen etenee edelleen maakunta- ja liittokohtaisesti ja koko maakunnan päättäjät ja asiantuntijat on otettava tasapuolisesti ja aktiivisesti mukaan valmisteluun. Tämä takaa erillishankkeiden kehittymisen yhtenäiseen ja oikeaan suuntaan kohti tulevaa muutosta. Kuntien ohjaus ja näkemysten saaminen mukaan takaa tärkeän integraatio-, hyte-, lape- sekä erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osaamisen. Aiempien valmistelujen työ ja asiantuntemus on hyödynnettävä täysimittaisesti. Haapaveden kaupunki pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ja toimintojen kehittäminen etenee niin, että se palvelee myös tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen toimeenpanoa. Valtion avustuksella rahoitettavien hankkeiden on toimittava tulevan uudistuksen pohjana, jotta samankaltaiset ja tasa-arvoiset palvelut voidaan turvata koko maakunnan asukkaille. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen kustannusten kasvun hillitseminen yhteisillä toimenpiteillä on kuntatalouden kannalta merkittävä. Hankkeiden toimenpiteiden tulee aidosti kohdistua kaikkiin kuntiin ja tästä näkökulmasta voi hyvinkin olla perustelua, että pienemmät osahankkeetkin olisi hyvä mahdollistaa.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, kehitysjohtaja, strategiset ukipalvelut
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • 6§ on sisällöllisesti tuttu STM-hankkeista ja etenkin kohta 6 on sopivan väljä ja mahdollistaa tavoitteiden toteuttamisen kannalta moninaisesti ajatellun osaamisen tai tietämyksen hankkimisen. Tulkinnanvaraisuutta herättää 7§: ensin kielletään ja sitten tuodaan esille lievennys (”mikäli näillä toimilla ei ole välitöntä…”). Jättää epäselväksi sen, voiko rahoitusta käyttää esim. lääkärien tai muun henkilöstön palkkaamiseen väliaikaisesti, jonojen purkamiseen ja edellytetäänkö mahdollisilta palkattavilta kehittämistyötä missä määrin.
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området, Stoor Torbjörn
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Pykälässä 5 otetaan kantaa valtionavustuksen hakemiseen. Hakijalla on osatoteuttajia suurempi rooli, ja lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan toimijat, kuten perusterveydenhuollon yksiköt (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, § 35) ja alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/2001) tulisi mainita sekä hakijoiksi oikeutettuina hallinnoijatahoina että muutoin asetuksessa ja asetusta koskevassa viestinnässä STMn ja THLn rinnalla hankehakemusten valmistelua tukevina tahoina. On syytä huomata, ettei kaikissa maamme maakunnissa ole perustettuna maakunnan laajuista sote-kuntayhtymää koko maankuntaa kattavan hankevalmistelun tueksi, ja että useissa maamme kunnissa, kuntayhtymissä ja maakunnissa on konkreettista tarvetta sekä hankehakijan työpanokselle että maakunnan laajuiselle toimijalle esimerkiksi hankkeisiin palkattavan henkilöstön tulevina työnantajatahoina. Tämä laajennus avaisi lakisääteisille, yhtä kuntaa/kuntayhtymää laajemmille perusterveydenhuollon yksiköille ja sosiaalialan osaamiskeskuksille konkreettisen mandaatin osallistua ohjelman täysipainoiseen läpiviemiseen. Samalla vahvistettaisiin myös ylimaakunnallisten sekä valtakunnallisten kehittämiskokonaisuuksien organisoitumista kehittämisohjelmassa tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös kielelliset oikeudet ja kehittämistarpeet sekä kehittämisresurssien allokointi olisi mahdollista huomioida ja varmistaa tehokkaammin, jos organisoituminen olisi ylimaakunnallinen. Nyt asetuksessa ja perusteluteksteissä ei esiinny useampien maakuntien yhteistä toimintaa tukevaa sanoitusta juurikaan, vaikka lienee tarkoitus, että maakuntien yhteisiä, yhteistyöalueiden laajuisia (YTA) ja kansallisia tehtäväkokonaisuuksia ohjelmassa eri tavoin myös toimeenpannaan.
      • Suomen Punainen Risti
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Suomen Punainen Risti pitää tärkeänä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista. Tähän liittyen järjestöjen roolin ja toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä, koska sillä osaltaan rakennettaan yhteisöjen resilienssiä. Tämä on myös taloudellisesti tehokasta. SPR pitää tärkeänä, että hallitusohjelman mukaisesti lisätään järjestöjen osaamisen, verkostojen ja toimijoiden osallisuutta kehittämishankkeissa. Avustuksen käyttämismahdollisuus järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannuksiin tulee varmistaa. Asetuksen tulisi kannustaa maakuntia, kuntia ja kuntayhtymiä tekemään yhteistyötä myös kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa. Näin parannetaan parhaalla ja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden kansalaisten tukitoimintojen yhdenvertaista saatavuutta, mikä voi osaltaan kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Suomen Punainen Risti näkee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eri ikäisten kansalaisten yhdenvertaisen osallisuuden vahvistamisen erittäin tärkeäksi osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluita. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella on korostettu hyvinvointitaloutta ja sitä, että hyvinvointiin panostaminen on taloudellista investointia tulevaisuuteen. Hallituksella on tämän asetuksen kohdalla mahdollisuus toteuttaa myös osallisuutta vahvistavia sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämishankkeita.
      • Hyvinvointiala HALI ry, Vigelius Eveliina
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Sote-uudistuksen onnistumisen kannalta keskeistä on, että julkisten palvelujen toimivuutta ja tuottavuutta tehostetaan merkittävästi. Julkisia palveluja ovat julkisesti rahoitetut ja julkisesti järjestetyt palvelut tuottajatahosta riippumatta. Hankkeet, jotka pyrkivät tehostamaan julkisen palvelujärjestelmän toimivuutta, ovat siis sinänsä kannatettavia. Sote-uudistuksen käytännön ratkaisut peruspalveluissa pyritään nähtävästi kuitenkin ratkaisemaan vain nyt käynnistettävien valtionavustushankkeiden kautta. Hankkeiden tarkoitus on tukea pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman mukaisten tulevaisuuden sote-keskusten toimeenpanoa tai tulevien järjestämisalueiden järjestämisen kehittämistä. Hallitusohjelman mukaisesti myös hoitotakuuta tiukennetaan siten, että jatkossa kiireettömään hoitoon pääsisi viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Hankkeiden tarkoituksena on, että kunnat ja kuntayhtymät ryhtyvät jo ennalta perusterveydenhoitoon (pois lukien suun terveydenhuolto) ja perustason sosiaalipalveluihin pääsyä parantaviin kehittämistoimiin ja ottavat käyttöön sitä edistäviä uusia toimintamalleja. Kun tiukennettu hoitotakuu hallituskauden päätteeksi astuisi voimaan, alueet pystyisivät toteuttamaan sen. Alueelliset, vapaaehtoiset ja löyhästi ohjatut hankkeet eivät kuitenkaan kykene ratkaisemaan merkittävää uudistusta. Lähtökohdassa on kaksi merkittävää, mutta ratkaistavissa olevaa ongelmaa: 1. Asetusluonnos ei varmista tavoitteisiin pääsyä. Luonnoksen kirjauksia hankkeiden valvonnasta, ohjauksesta ja järjestämisosaamiseen keskittymisestä on vahvistettava. Uudistuksen toteutuminen koko maassa on varmistettava kansallisesti 2. Viikossa hoitoon pääsyä ei pyritä turvaamaan kansalaisille jo hallituskauden aikana ja kehittämishankkeiden kestäessä. Välineet siihen ovat kuitenkin jo olemassa. Palveluseteleillä ja Kela-korvauksilla palvelujen saatavuutta pystyttäisiin parantamaan ”vaikka heti” Seuraavassa nämä kaksi kohtaa tarkemmin avattuina. Ongelma 1: Asetusluonnos ei varmista tavoitteisiin pääsyä Ratkaisut: Kannusteiden ja valvonnan oltava vahvempia Viime hallituskaudella julkisten peruspalveluntuottajien toimintatapojen uudistumista tavoiteltiin kilpailun lisäämisen keinoin. Kilpailullinen elementti tuo aina mukanaan pakon toiminnan tehostamiselle. Nyt samaan pyritään valtionavustuksella toteutettavien kehittämishankkeiden kautta. Asetusluonnoksessa ei ole keinoja riittävään valvontaan ja ohjaukseen, joilla tavoitteisiin pääsy pystyttäisiin varmistamaan. Viisi tavoitetta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmalle (asetuksen 3 § 3 momentti) ovat hyvät ja riittävät. Hankehakemusten on 3 § mukaan osoitettava pyrkimys näihin tavoitteisiin. Merkitystä on kuitenkin vain sillä, että itse hankkeiden etenemistä kohti tavoitteita valvotaan ja mitataan tehokkaasti. Etenemisen ja tavoitteiden täyttämisen on myös oltava edellytyksenä rahoituksen saamiselle. Luonnos lähinnä vain viittaa avustusten käytön valvontaan. Luonnoksen 8 § kirjaa valtionapuviranomaiseksi sosiaali- ja terveysministeriön, jota THL ja osittain Lounais-Suomen aluehallintovirasto myös valvonnassa avustavat. Perustelujen mukaan hankekokonaisuuksia tullaan seuraamaan ja arvioimaan kansallisella tasolla. Epäselväksi jää, miten. Asetusluonnoksen 9 § mainitsee myös hankkeen päättyessä tehtävän selvityksen. Ministeriön järjestämässä kuulemistilaisuudessa 1.11.2019 useat lausujat, muiden muassa THL kiinnitti valvonnan ja ohjauksen puutteisiin huomiota. Tuottajakentän monipuolisuus huomioitava ja järjestämisosaamista vahvistettava Uusia toimintatapoja kehitettäessä millä tahansa alalla on aina tarpeen - ellei jopa välttämätöntä – etsiä hyviä toimintamalleja oman toiminnan ulkopuolelta. Hankkeisiin ryhtyviä alueita pitää ohjata kehittämään nimenomaan järjestämisosaamistaan. Järjestäjän tehtävänä on turvata palvelut alueensa asukkaille. Järjestäjän tulee tarkastella koko alueensa palveluntuotantoresursseja yhdenmukaisesti ja ottaa tehokkaimmat ratkaisut käyttöön. Julkisesti omistetun palvelutuotannon toiminnan tehostaminen on tärkeää, mutta yhden tuottajan monopoli ei johda tavoitteiden täyttämiseen. Yksityiset palveluntuotantoresurssit kannattaa ottaa laajasti käyttöön. Ne ovat jo olemassa, niissä on valmista kapasiteettia ja toiminta on tehokasta. Juuri päättyneet valinnanvapauskokeilut toivat erinomaista tietoa siitä, miten yksityisen toimiminen julkisen rinnalla voi kannustaa julkisia toimijoita kehittämään toimintaansa. Tavoitteisiin pääsy varmistettava koko maassa Hankkeiden käynnistäminen on maakunnille vapaaehtoista. Jos maakunnassa hanke käynnistetäänkin, alueen kunnista viidesosa voi halutessaan jättäytyä sen ulkopuolelle (3 § 2 momentti kohta 1). Miten näillä alueilla varmistetaan toiminnan kehittyminen tavoitellulle tasolle, eli de facto sote-uudistuksen keskeisimmän sisällön toteutuminen? Asiasta ei ole mainintoja asetusluonnoksessa, eikä tiettävästi muuallakaan valmistelussa. Epäselvää on myös se, miten varmistetaan alueellinen yhdenvertaisuus ja se, että hankkeiden parhaat käytännöt leviävät myös muille alueille, vaikka kaikki maakunnat ja alueet lähtisivät toteuttamaan hankkeita. Tavoitteisiin pääsy on varmistettava kansallisesti lainsäädännön keinoin. Hankkeiden tuettava digitaalisten palveluiden käyttöönottoa Hankerahoituksen myöntämisen ehdoissa ja allokoinnissa tulee huomioida sellaiset yhteiset kansallisen tason valmistelut ja kehityssuunnat, joilla on selvä yhteys asetusluonnoksen pykälissä 2 ja 3 mainittuihin rahoituksen myöntämisen edellytyksiin. Yksi tällainen palvelujärjestelmän kehittymisen kannalta erityisen merkityksellinen kokonaisuus liittyy kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttöönottoon ja hyödyntämiseen sekä laajemminkin digitalisten palveluiden käyttöönottoon perustason palveluissa. Tällä tulee olemaan selvät vaikutukset asetusluonnoksen pykälän 3 momentissa 3 mainittuihin tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osatavoitteisiin. Yksittäisenä huomiona nostamme esiin tukitoimet sosiaalihuollon kirjaamisosaamisen varmistamiseksi ja edelleen tuen Kanta-palveluihin liittymisessä. Tulevaisuuden sote-keskusohjelmaan myönnetty rahoitus antaa mahdollisuudet turvata kirjaamisvalmennusten toteutuminen lähivuosiksi sekä varmistaa tarpeenmukainen tuki Kanta-palveluihin liittymisessä. Tuen käytännön toteuttaminen voidaan organisoida esimerkiksi sosiaalialan osaamiskeskusten kautta. Asia on tärkeä muun muassa siitä syystä, että yksityiset palveluntuottajat tuottavat merkittävän osan kuntien järjestämisvastuulla olevista sosiaalihuollon palveluista. Konkreettisia ehdotuksia asetukseen tavoitteisiin pääsyn varmistamiseksi 1. Asetuksessa on muistutettava hallitusohjelman tulevaisuuden sote-keskuksia koskevasta tuottajakentän monipuolisuuden huomioimisesta 2. 5 § 1 momentin 7) kohtaan lisättävä yritykset Erinomaista on, että 7 § mukaan hankehakemuksessa olisi käytävä ilmi, miten asukkaiden ja asiakkaiden lisäksi myös järjestöjen osallistuminen hankkeeseen hoidetaan. Yritykset toimivat kuitenkin vielä huomattavasti laajemmin palvelutuotannossa, johon uusia toimintatapoja nimenomaan ollaan etsimässä. Hankehakemuksesta olisi siis käytävä ilmi ”suunnitelma asukkaiden, asiakkaiden ja, järjestöjen ja yritysten osallistumisesta hankkeeseen.” 3. 2 § 1 momentin 2) kohta poistettava Asetusluonnoksen 2 § 1 momentin kohdan 2) varsin erikoinen vaatimus, jonka mukaan ”hankkeella on oltava kiinteä yhteys julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon” on poistettava. On selvää, että tämän kaltainen valtionavustushanke koskee julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, sillä julkisesti rahoitettu ja julkisesti järjestetty sosiaali- ja terveydenhuolto on aina julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Asetuksen ei ole tarkoituksenmukaista johtaa hankealueita pohtimaan yksinomaan julkisesti omistetun palvelutuotannon kehittämistä, vaan palvelutuotantoa järjestäjän kannalta kokonaisvaltaisesti. 4. Hankkeen pitää sisältää pilotointi viikon hoitotakuun turvaavasta mekanismista Käytännössä hankkeeseen on siis sisällytettävä malli, jolla varmistetaan asukkaiden hoitoon pääsyn viikossa. Julkisen sote-keskuksen toiminnan tehostamisen ja kehittämisen rinnalla vähintään osa hankkeen rahoituksesta pitää osoittaa osahankkeeseen, jossa alue sitoutuu kehittämään esimerkiksi palvelusetelimallia viikossa hoitoon pääsyn turvaavaksi mekanismiksi. 5. Rahoituksessa painotettava digitaalisten palvelujen käyttöön ottoa Vähintään kolmannes hankerahoituksesta on käytettävä digitaalisten palveluiden käyttöönottoon ja pilotointiin eri maakunnissa. Yksityisten toimijoiden kokemuksen mukaan digitaalisten vastaanottopalveluiden avulla kyetään jopa kaksin- tai kolminkertaistamaan lääkäreiden työn tuottavuus ja näin ratkaisemaan perusterveydenhuollon resurssipulaa asiakaslähtöisellä tavalla. Hankerahoituksessa olisi kannustettava kuntia pilotoimaan näitä markkinoilla jo olevia (uusien digipalvelujen kehittämiseen ei tässä yhteydessä ole tarvetta) digitaalisia ratkaisuja ja raportoimaan niiden vaikutuksista fyysiseen palvelukysyntään. 6. Asetuksen 6 §:ään on selvennettävä, että hankkeen henkilöstökustannukset eivät tarkoita hallitusohjelman mukaista 1000 yleislääkärin palkkaamista
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut, Olli Sirkka-Liisa
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Lähtökohtaisesti kuntien mahdollisesti laajenevat lakisääteiset tehtävät, kuten esimerkiksi hoitotakuuajat ja laatuun liittyvät seikat, tulisi korvata kunnille täysimääräisesti valtionosuuksien korotuksina, ei hankerahoituksiin sisältyvinä. Kuntien näkökulmasta pysyviksi tehtäviksi ja /tai vaatimuksiksi jäävät kokonaisuudet uudistuksessa tulisi rahoituksen näkökulmasta selkeästi erottaa kehittämis- ja hankerahoituksesta.
      • Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry, Lausunnon on antanut POHJOIS-SAVON JÄRJESTÖNEUVOSTO, jossa sihteerinä toimii Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry:n edustaja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • 5§ Valtionavustuksen hakeminen Pohjois-Savon järjestöneuvosto pitää tärkeänä, että järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö kirjoitetaan hankkeisiin jo hankesuunnitelmavaiheessa. Kohdan 7 suunnitelma on hyvä työstää yhteistyössä järjestöjen kanssa, sillä järjestöillä on erityisosaamista, joka pitää tulla huomioiduksi jo suunnitteluvaiheessa. Ehdotamme siis kohdaksi 8 maakunnan järjestöjen kanssa kirjoitettu yhteistyösuunnitelma järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. 6§ Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten joukkoon esitämme järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannuksia.
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • ks. 3b
      • Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Hakuoppaassa tulee tarkentaa kuntien valtionosuuksien ja valtionavustusten käyttötarkoituksen suhdetta sekä tarkentaa arviointikriteereitä sen osalta miten tulevaisuuden sote -keskus kehittäminen tukee muiden kuntapalvelujen kehittymistä maakunnan alueella. Asetusluonnoksen 5 § 2 momenttia tulee tarkentaa niiden toimijoiden osalta, jotka jo ovat ulkoistaneet sote -toimintaansa yrityksille siten, että hanke ei aiheuta kilpailun vääristymää.
      • Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry, Partanen Katri
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Terveydenhuollon maakuntakohtaisten kehittämishankkeiden tulee palvella myös valtakunnallista kehittämistä ja sitä kautta kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatetta. Hankerahoitusta myönnettäessä tulee huomioida erillisten hankkeiden sisältö suhteessa toisiinsa. Valtakunnallinen ohjaus ja koordinointi on erittäin tärkeää mahdollisimman hyvän lopputuloksen saamiseksi. Hankkeiden tulosten ja niissä kehitettyjen hyvien käytäntöjen saattaminen kaikkien maakuntien käyttöön tulee myös varmistaa.
      • Ylöjärven kaupunki, Ylöjärven kaupunki/ Perusturvaosasto, Kallio Anu
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • viittaamme Pirkanmaan liiton lausuntoon
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli. Invalidiliitto esittää, että 6 § 2 mom. kohtaan 6 lisätään järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö. ”…ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset…”
      • Vasa sjukvårdsdistrikt samkommun
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • On tärkeää, että hankkeet tulisi kohdentaa käytännön toiminnan kehittämiseen alueella. THL:n roolia hyvien käytäntöjen levittäjänä sekä ajantasaisen tilastotiedon ja raporttien tuottajana tulisi tehostaa ja parantaa, jotta THL:n tuottama tieto edistää myös hankkeen aikaista kehittämistoimintaa. Maakunnat tarvitsevat yhteismitallisia mittareita ja tietojohtamisen tukea kehittämistoiminnalle, koska maakunnat ovat kehittämistoiminnassa menossa eri tasoilla. Lisäksi tulee täsmentää mitkä osat LAPE- muutosohjelman kehittämisestä ajatellaan osaksi tulevaisuuden sote- keskus ohjelmaa. Det är viktigt att projektens fokus ligger i utvecklingen av den praktiska verksamheten på området. THL: s roll bör stärkas gällande spridningen av god praxis och som producent av statistik och rapporter i realtid, så att de data som THL producerar även främjar utvecklingsarbetet i projekten. Landskapen behöver likvärdiga mätare och stöd för informationsledning, eftersom landskapen har olika utgångslägen gällande utvecklingsarbete. Därutöver bör det förtydligas vilka delar av utvecklingsarbetet inom ramen för förändringsprogrammet för barn och familjetjänster, LAPE, som avses vara en del av programmet för framtidens social- och hälsocentral.
      • Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, Kinnunen Marja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden JA JÄRJESTÖJEN KANSSA TEHTÄVÄN YHTEISTYÖN kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Maakuntajakolain (1159/1997) mukainen aluejako ei ole vallitsevan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukainen aluejako. Kuntien on kuuluttava erikoissairaanhoidon järjestämiseksi sairaanhoitopiiriin, eivätkä sairaanhoitopiirien ja maakuntien aluejaot ole maantieteellisesti, eivätkä yksittäisten kuntien näkökulmasta yhdenmukaiset. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010 34 § terveydenhuollon järjestämissuunnitelma) nimenomaisesti samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien tulee sopia mm. kuntien yhteistyöstä, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Tämä huomioiden voisi olla perusteltua edellyttää myös tässä yhteydessä hankerahoituksella tuettavaa yhteistyötä pohjautuen sairaanhoitopiirien aluejakoon, maakuntajaon sijaan. Lisäksi Uudenmaan osalta kannattaisi erikseen arvioida, minkälaisella kuntien välisellä yhteistyöjärjestelyllä ja aluejaolla rahoituksella tavoiteltavan kehitystyön toteuttaminen olisi tarkoituksenmukaisinta.
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen suhde samaan aikaan lausunnolla olevaan valtioneuvoston asetukseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista (VM/1897/03.01.01/2019) jää asetusluonnoksessa epäselväksi.
      • Kårkulla samkommun
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Ehdotukset suomeksi 1 Ehdotus 1 §:n 1 momentin 2 kohdaksi 2) kunnan tai kuntayhtymän taikka useamman kunnan ja/tai kuntayhtymän yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä tukevat alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävät tai jommallakummalla kansalliskielellä, suomeksi tai ruotsiksi, järjestettävien palveluiden kannalta alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävät hankkeet. 2 Ehdotus 2 §:n 5 kohdaksi 5) hankkeen voidaan arvioida olevan tuloksellinen ja laaja-alaisesti hyödynnettävä, joko koko väestön kannalta tai kehitettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita jommallakummalla kansalliskielellä, suomeksi tai ruotsiksi.
      • Yhteisöjen Yhdistys ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Pyydämme huomioimaan pykälässä 5 § Valtionavustuksen hakeminen Perustelut Kohdassa 7) tuodaan ilmi, että on luotava suunnitelma asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Kohta on hyvin epäselvä ja monitulkintainen, jolloin nämä kolme voidaan samaistaa yhdellä toimenpiteellä toteutettavaksi asiaksi. Tämä on noussut esille yhtenä keskeisimpänä huomiona esimerkiksi edeltävän sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä. On tärkeää, että julkisen toimijan hallinnoimat osallisuustoimenpiteet sekä asukkaiden itsensä tarpeesta ja aatteesta muodostuvat asukaslähtöiset, yhteisölliset toimintamuodot eritellään eri kohdiksi. Esimerkiksi asiakasraatitoiminta voidaan muutoin nähdä kattavan tämä kohta kokonaisuudessaan, jolloin keskeisten toimijoiden, kuten potilas- ja terveysjärjestöjen osallistuminen hankkeeseen voi jäädä toteutumatta. Esimerkiksi asukkaiden osalta kyse voi olla osallisuustoiminnasta ja -rakenteista, sekä asiakkaiden osalta esimerkiksi kokemusasiantuntijatoiminnasta. Suosittelemme kuitenkin, että järjestöt eritellään omaksi kohdakseen, jossa määritellään tarve suunnitelmalle sekä (i) järjestö- ja yhteisötoimijoiden vapaaehtoistoiminnan (kuten vertaistuki, ryhmätoiminta), (ii) järjestölähtöisen auttamistoiminnan sekä muun ammattimaisesti järjestetyn yleishyödyllisen toiminnan (kuten ammattimaisesti johdettu vapaaehtoistoiminta, mm. OLKA-toiminta, kohtaamispaikkatoiminta ym.), sekä tarvittaessa myös (iii) järjestöjen asukaslähtöisen ja julkista järjestelmää täydentävän palveluntuotannon osalta. Suositus • Kohta 7) eritellään eri kohdiksi, esimerkiksi seuraavasti: 7) on luotava suunnitelma asukkaiden ja asiakkaiden osallistumisesta hankkeeseen, ja 8) on luotava suunnitelma järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen osallistumisesta hankkeeseen. Suunnitelmassa on eriteltävä kansalais- ja vapaa-ehtoistoiminnan, järjestölähtöisen auttamistoiminnan ja tarvittaessa myös järjestöjen palveluntuotannon huomioiminen hankkeessa.
      • Suomen Yrittäjät
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Suomessa on paljon olemassa olevaa resurssia yksityisissä palveluntuottajissa. Tämä resurssi on huomioitava, kun valmistellaan sote-uudistukseen liittyviä ohjelmia ja hankkeita. Sote-uudistukselle asetetut tavoitteet palvelujen saatavuuden lisääntymisestä ja kustannustehokkaammasta tuotannosta eivät voi toteutua, jos koko palvelutuotantoresurssia ei oteta huomioon. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea pienten lähipalveluja tarjoavien yritysten mahdollisuuksien turvaamista.
      • Naistenkartano ry, Annina Laaksonen
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Järvi-Pohjanmaan perusturva/Alajärven kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Hakuoppaassa tulee tarkentaa kuntien valtionosuuksien ja valtionavustusten käyttötarkoituksen suhdetta sekä tarkentaa arviointikriteereitä sen osalta, miten tulevaisuuden sote -keskus kehittäminen tukee muiden kuntapalvelujen kehittymistä maakunnan alueella. Asetusluonnoksen 5 § 2 momenttia tulee tarkentaa niiden toimijoiden osalta, jotka ovat jo ulkoistaneet sote -toimintaansa yrityksille siten, että hanke ei aiheuta kilpailun vääristymää.
      • Suomen Syöpäyhdistys ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Ei.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetuksessa tai yksityiskohtaisissa perusteluissa ei mainita suun terveydenhuoltoa laisinkaan. Asetuksen tavoitteet vaikuttavat keskittyvän perusterveydenhuoltoon sekä sosiaalihuoltoon. Suun terveydenhuollon rooli ja sen integroiminen muihin palveluihin olisi syytä nostaa myös asetuksen teksteissä esiin. Asetuksen teksti painottaa kehittämis- ja kokeilutoimia. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman tavoitteet kuitenkin edellyttävät konkreettista toimeenpanoa sekä resurssien kohdistamista toimintaan. Tätä näkökulmaa olisi toivottavaa tuoda vahvemmin esiin. Ohjeistukseen olisi hyvä täsmentää, mitkä sosiaalihuollon kehittämistoimenpiteet ja toimeenpanot luetaan sosiaali- ja terveyskeskusohjelman rahoituksen piiriin ja mitkä rahoitetaan muulla rahoituksella kuten lapsi- ja perhepalveluihin muutosohjelma. Määrittely tarvitaan myös mm. ikäihmisten, vammaispalveluiden, päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä aikuisiän sosiaalipalveluiden suhteen. Voiko sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman uusia toimintamalleja kokeilla tai pilotoida vain osassa maakuntaa vai tuleeko sitä kokeilla kaikissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa samaan aikaan? Toivottavaa olisi kokeilujen kautta kohti kaikkien sosiaali- ja terveyskeskusten käytäntöjä, jolloin rahoitus riittäisi paremmin ja ei tehtäisi isoja virheitä.
      • Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Hakuoppaassa tulee tarkentaa kuntien valtionosuuksien ja valtionavustusten käyttötarkoituksen suhdetta sekä tarkentaa arviointikriteereitä sen osalta miten tulevaisuuden sote -keskus kehittäminen tukee muiden kuntapalvelujen kehittymistä maakunnan alueella. Asetusluonnoksen 5 § 2 momenttia tulee tarkentaa niiden toimijoiden osalta, jotka jo ovat ulkoistaneet sote -toimintaansa yrityksille siten, että hanke ei aiheuta kilpailun vääristymää.
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetuksessa tai yksityiskohtaisissa perusteluissa ei mainita suun terveydenhuoltoa laisinkaan. Asetuksen tavoitteet vaikuttavat keskittyvän perusterveydenhuoltoon sekä sosiaalihuoltoon. Suun terveydenhuollon rooli ja sen integroiminen muihin palveluihin olisi syytä nostaa myös asetuksen teksteissä esiin. Asetuksen teksti painottaa kehittämis- ja kokeilutoimia. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman tavoitteet kuitenkin edellyttävät konkreettista toimeenpanoa sekä resurssien kohdistamista toimintaan. Tätä näkökulmaa olisi toivottaa tuoda vahvemmin esiin. Ohjeistukseen olisi hyvä täsmentää, mitkä sosiaalihuollon kehittämistoimenpiteet ja toimeenpanot luetaan sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman rahoituksen piiriin ja mitkä rahoitetaan muulla rahoituksella kuten lapsi- ja perhepalveluihin muutosohjelma. Määrittely tarvitaan myös mm. ikäihmisten, vammaispalveluiden, päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä aikuisiän sosiaalipalveluiden suhteen. Voiko sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman uusia toimintamalleja kokeilla tai pilotoida vain osassa maakuntaa vai tuleeko sitä kokeilla kaikissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa samaan aikaan? Toivottavaa olisi kokeilujen kautta kohti kaikkien sosiaali- ja terveyskeskusten käytäntöjä, jolloin rahoitus riittäisi paremmin ja ei tehtäisi isoja virheitä. Rahoituksen maksatusperiaatetta tulee muuttaa. Koko rahan haku jälkikäteen ei onnistu pienissä organisaatioissa (kunta tai kuntayhtymä). Esimerkiksi Pirkanmaan liitto toimii hanketoimistona, rahoituksen hakijana ja hallinnoijana, jonka vuotuinen liikevaihto on alle 5 miljoonaa euroa. Jos valtionavustusten määrä Pirkanmaan osalta nousee jopa yli 10 miljoonaan euroon, se aiheuttaa liitolle kohtuuttomia taloudellisia riskejä. Tässä tilanteessa joudutaan maksuvalmiuden turvaamiseksi käyttämään lainoitusta, josta aiheutuu ylimääräisiä kuluja. Sama koskee pieniä kuntia. Käytännössä täten hallinnointi ja rahoitushaku rajataan isoihin kaupunkeihin ja sairaanhoitopiiriin. Siten ehdotamme, että rahoituksesta maksetaan etukäteen vähintään 50 prosenttia ja loput edistymisen mukaan käyttövuoden aikana. Rahan maksatusprosessin aikataulu tulisi täsmentää. Miten valtionavustusta hakeva organisaatio voi huomioida ajoissa tilinpäätöksessään saatavat, kun tilintarkastusprosessi ja maksatus voinevat kestää pidempään kuin odotettu ja useimmissa organisaatioissa tilinpäätökset tulee tehdä tammikuun loppuun mennessä. Tilanne voi realisoitua varsinkin silloin, kun on epäselvyyksiä mitkä kuuluvat rahoituksen piiriin ja pyydetään lisäselvityksiä. KHT tarkastuksella on myös tiukka aikataulu. Prosessi hoidettava siten, että ehtii sen vuoden tilinpäätökseen, jolloin kulut kirjautuvat menoiksi. Hankehallinnoinnin ja hanketoimiston kustannukset tulee kattaa täysimääräisinä. Tämän kaltaiset kustannukset eivät voi jäädä yksittäisen kunnan tai kuntayhtymän vastuulle pienessäkään määrin.
      • Vaasan kaupunki, Toimialajohtaja Jukka Kentala, sosiaali- ja terveystoimi
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Vaasan kaupunki pitää tärkeänä, että hankkeet ja pilotit kohdennettaisiin käytännön keskeisten kysymysten ratkaisuun maakuntatasolla close to practice -ajatuksella, eikä niinkään organisatoristen järjestäjä/tuottaja kysymysten pohdiskeluun
      • Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Astikainen Anne
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • - Asetusluonnoksen 2§ valtionavustuksen myöntämät yleiset edellytykset kohtaan 4 on toivottavaa lisätä: ”hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö SEKÄ YHTEISTYÖ ASIAKKAITA EDUSTAVIEN JÄRJESTÖJEN KANSSA”. - Valtionavustuksesta hyväksyttäviksi kustannuksiksi tulisi ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksyä myös järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ja siitä koituvat kustannukset. Asetusluonnoksen 6§ kohtaan 6 ehdotamme seuraavaa lisäystä: ”Ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden SEKÄ JÄRJESTÖJEN KANSSA TEHTÄVÄN YHTEISTYÖN KUSTANNUKSET”. - Lisäksi asetusluonnosta olisi toivottavaa selkiyttää siltä osin, että ovatko 1§ kohtien 1 ja 2 hankeavustukset haettavissa samasta valtion avustuksesta vai onko niihin tulossa erilliset määrärahat? Ja edelliseen liittyen, jos nämä ovat erillisiä rahoitushakuja, koskeeko molempia 5§ oleva kohta 7 (jossa edellytetään, että hankehakemuksesta on käytävä ilmi suunnitelma asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen?)
      • Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Kiitämme mahdollisuudesta lausua asiassa. Lausuntona VN/8546/2019 koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionosuuksista vuosina 2020-2023 Näkemisen ja silmäterveyden toimiala (NÄE) ry esittää lausunnossaan seuraavaa: Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelma ja sen sote-kirjaukset siirtävät selkeästi painopistettä kalliista ja usein turhan myöhään aloitetuista erikoissairaanhoidon palveluista perusterveydenhuollon palveluihin ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. NÄE pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että peruspalvelujen saatavuutta parannetaan ja kehittämistä tehdään kansalaisen lähtökohdista- ja tarpeista käsin. Esitämme huolemme siitä, että hallitusohjelman monituottajamalli-kirjauksesta huolimatta yksityisen- ja kolmannen sektorin palveluntuottajien olemassaolo-, palvelut- ja hyväksyttävyys toimia tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelutuotannon osana, näkyvät heikosti nyt lausunnolla olevassa asetusluonnoksessa. Lopullisen asetuksen tulisi kannustaa käyttämään yrityksiä tiiviisti mukana sote-keskusten palvelutarjonnan toteuttamisessa esimerkiksi palvelusetelijärjestelmän avulla; erityisesti silloin, kun palveluiden markkinahinta on julkisen tuotannon omakustannushintaa edullisempi, kuten silmäterveydenhuollon palveluissa tilanne usein on. Tavoite sote-kustannusten nousun hillitsemisestä ei voi toteutua ilman, että asetus kannustaa julkisia toimijoita kulloinkin yhteiskunnan kannalta taloudellisimman palveluiden tuotantotavan käyttöönottoon. Yksilöidyt muutosesitykset: Tästä näkökulmasta NÄE ry esittää asetusluonnokseen seuraavia muutoksia: • 1-3§ ja 6§ vielä tarkistetaan tavalla, mikä kannustaa maakunnan alueen kuntia ja kuntayhtymiä asetusluonnoksen 3§:n 3. mom. 2 kohdassa mainitun tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman osatavoitteen nro 5 ”kustannustason nousun hillitseminen” toteuttamiseen ohjaamalla rahoitusta alueella olemassa olevan yksityisen palvelutuotannon kytkemiseksi toimimaan julkisen palvelutuotannon osana päällekkäisten- ja olemassa olevan yksityisen palvelutuotannon kanssa kilpailevien ratkaisujen kehittämisen sijaan. • 5§:n kohtaan 7 lisätään sana ”yritykset”. Kohta 7 kuuluisi tällöin seuraavasti: ”suunnitelma asukkaiden, asiakkaiden, yritysten ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen”. Ehdottamamme muutos mahdollistaa sote-ammattilaisten osaamisen huomioimisen taustariippumattomasti, ja poistaa asetusluonnoksesta syrjivyyden. • 6§:n kohtaa 2 täsmennetään siten, että ”henkilöstökustannukset” eivät tarkoita hallitusohjelmassa tarkoitettua 1 000 uuden lääkärin palkkaamista. Operatiivisen normaalin toiminnan kulut eivät voi lähtökohtaisesti olla kehittämismenoja. Mikäli edellä esitettyjä muutoksia ei toteuta, näemme erityisesti kapeilla erikoisaloilla, kuten silmäterveydenhuollossa, riskin kiihtyvästä resurssikilpailusta julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä. Lisäksi olemassa olevat, kustannustehokkaat ja potilaskeskeiset palveluntuotantotavat saattavat karsiutua julkisen terveydenhuollon tuotantoportfoliosta. Kumpikaan ei ole omiaan edistämään hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta sote-kustannusten nousun hillitsemisestä.
      • Suomen Valkonauhaliitto-Förbundet Vita Bandet i Finland ry, Pääsihteeri Irja Eskelinen
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • 3. MUUT KOMMENTIT Kehittämishankkeiden avustuksissa on tärkeää huomioida, tukea ja vahvistaa yhteistyötä järjestöjen kanssa. Järjestöjen toiminnalla ja osuudella on merkittävä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Esimerkiksi Suomen Valkonauhaliiton tekemä työ on ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia vahvistavaa matalankynnyksen toimintaa, joka on vakiinnuttanut asemansa turvallisena auttamispaikkana ja tavoittanut asiakkaita eri ikä- ja sosiaaliryhmistä.
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Esittelymuistioon sisältyy ristiriita: kohdassa 3 todetaan, että jo vuonna 2020 avustusten myöntämisharkinnassa maakunnan alue määräytyisi maakunnista annetun vuoden 2021 alusta voimaan tulevan uuden valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Sivulla 7 todetaan osuuksien määrittelyssä käytetyn tilastokeskuksen tietoja vuodelta 2018. Ko. tietojen perusteella Pohjois-Savon asukasluvusta 245.602 puuttuu Joroinen yht. 4812 asukasta. Joroinen siirtyy Etelä-Savosta Pohjois-Savoon vuoden 2021 alusta lukien.
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Kehitttämispalvelut, kehittämisjohtaja
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetuksen olisi hyvä pysyä riittävän väljänä ja kohdentua nimenomaan tavoitteisiin, ei keinoihin. Asetuksen rinnalle keskeiseksi asiakirjaksi noussee hankeohjeistus tai -opas, jonka sisällöllä tulee olemaan keskeinen merkitys toimeenpanon kannalta. Pidämme erittäin hyvänä, että tässä tilanteessa sovelletaan Valtionavustuslain 6 §:n mukaista valtionavustuksen myöntämistä täysimääräisenä. Omavastuu osuuden edellyttäminen heikentäisi olennaisesti mahdollisuuksiamme viedä eteenpäin ohjelman tavoitteita.
      • Munuais- ja maksaliitto ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • -
      • Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Sosiaalihuoltolain mukaisia ehkäiseviä palveluita on vahvistettava, samoin riskiryhmille kohdennettuja ennaltaehkäiseviä palveluita. Mielenterveyspalveluiden toiminnan painopisteen siirtämistä varhaisempaan vaiheeseen osana perusterveydenhuoltoa tulee kehittää huomattavasti nykyisestä mallista. Suun terveydenhuollon palveluja ei ole riittävästi integroitu muuhun perusterveydenhuoltoon, ja kohdennuksia on tehtävä myös tähän terveydenhuollon osa-alueeseen. Perusterveydenhuollon on tuettava pitkiä potilas-lääkärisuhteita sekä omalääkärimallien kehittämistä ja kokeiluja. Moniammatillisten sosiaali- ja terveyskeskusten työpaikkahoukuttelevuutta on kehitettävä työolosuhteiden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävillä toimenpiteillä. Hankkeiden henkilöresursoinnissa on varmistettava, ettei hanketyö lisää henkilöstön kokonaistyömäärä ja ettei perustyön toteutuminen kärsi. Henkilöstön edustajien osallistumismahdollisuudet hanketyöskentelyyn on varmistettava.
      • Suomen Hammaslääkäriliitto ry, Pöyry Matti
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Suun terveydenhuolto on suurimmalta osin perusterveydenhuollon palvelua, jonka yhdenvertaisesta saatavuudesta yhteiskunnan tulee vastata. Suun sairaudet heikentävät monin tavoin terveyttä, elämänlaatua ja työkykyä. Kaikilla tulee olla oikeus terveeseen suuhun varallisuuteen, elämäntilanteeseen tai asuinpaikkaan katsomatta. Suomalaisten suissa on edelleen runsaasti eriasteisia hoitamattomia sairauksia. Väestön ikääntyessä hoidontarve tulee yhä kasvamaan. Sosioekonomiset erot ovat meillä suurempia kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat syrjäytyneet nuoret sekä monisairaat vanhukset. FinTerveys 2017 -väestötutkimuksen mukaan suunterveytensä hyväksi kokevien osuus on pienentynyt. Entistä useampi vastaaja myös koki jäävänsä vaille tarpeellisina pitämiään suun terveydenhuoltopalveluita asiakasmaksujen tai hintojen vuoksi. Suun terveydenhuollon palvelujärjestelmän erityispiirre on vahva yksityinen sektori, joka tuottaa yhä lähes puolet aikuisväestön suun terveydenhuollon peruspalveluista. Yksityisellä sektorilla on varsinkin suuremmissa kaupungeissa runsaasti vapaata kapasiteettia. Tällä hetkellä palvelujärjestelmän tilanne ei ole tasapainossa. Terveyskeskuksiin hakeutuu vuosi vuodelta enemmän potilaita. Yhtenä syynä tilanteeseen ovat vuosina 2015 ja 2016 tehdyt voimakkaat leikkaukset Kela-korvauksiin. Hoitoon on pitkät jonotusajat sekä hoitojaksot venyvät lääketieteellisesti tarpeettoman pitkiksi. Nämä vaarantavat hyvän hoidon periaatteiden noudattamisen ja kuormittavat Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan henkilöstöä merkittävästi. On välttämätöntä, että maakuntien kokeiluhankkeissa pystyttäisiin löytämään uusia tapoja palvelujen järjestämiseksi. Edellisen hallituskauden aikana käynnistettiin kaksi suun terveydenhuollon kokeiluhanketta (Tampereen seudun ja Keski-Uudenmaan Soten kokeiluhankkeet). Suun terveydenhuollon palveluja ei ole riittävästi integroitu muuhun perusterveydenhuoltoon ja on tärkeää, että osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämisohjelmaa pystytään kehittämistä kohdentamaan myös tähän terveydenhuollon osa-alueeseen. Kehittäminen ei onnistu ellei ongelmaa tunnisteta ja siihen lähdetä hakemaan kohdennettuja ratkaisuja. Lisäksi kiinnitämme huomiota siihen, että valtioavustuksen hakemiseen ja maksamiseen liittyvät menettelyt kaipaavat vielä selkeytystä.
      • Raittiuden Ystävät ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • -
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Järjestö- ja yksityisen sektorin roolit ovat nyt asetuksesta kokonaan poissa. Ne näkyvät toki hieman esittelymuistiossa. On ymmärrettävää, että tehdään julkisten sote-palvelujen, mutta onnistunut toteutus edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä, jonka olisi hyvä näkyä jo asetuksessa.
      • Turun kaupunki, muutosjohtaja
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetuksessa ei määritellä valtioavustukseen käytettävän valtion määrärahan suuruutta vaan valti-onavustuksen kokonaismäärä määritellään erikseen vuosittain. Kehittämishankkeiden jatkuvuuden takia on toivottavaa, että sote-keskusten kehittämiseen käytettävä valtionavustus koko ohjelman ajanjaksolta saatettaisiin kuntien ja kuntayhtymien tietoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pitkäjänteinen kehittäminen ja esimerkiksi hankeaikaisten sopimusten laadinta muodostuu vaikeaksi, mikäli rahoitus määräytyy vuosittain. Hankehakemusten suunnittelun edellytyksenä on, että koko hankekauden rahoituksen suuruudesta on edes karkea näkymä koko hankekaudelle. Valtionavustuksen kohde on sosiaali- ja terveyskeskusten osalta toimiva ja kannatettava. Valtion-avustuksella tuetaan konkreettisesti ja poikkeuksellisen runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon pe-ruspalvelujen kehittämistä ja integraatiota. Kehittämisen voimavarat ovat olleet jo pitkään perus-palveluissa vähäiset ja kuntien kyky uudistaa palveluita on alentenut epäselvinä pysyneiden sote-uudistusten takia. Avustusmäärärahojen kohdentaminen palvelujen sisällön kehittämiseen varmistaa sen, että uudistamista on perusteltua toteuttaa. Näin siitä syystä, että sosiaali- ja terveyskeskusten kehittäminen ei ole sidonnainen siihen, millaisella hallinnollisella rakenteella sosiaali- ja terveyspalveluita Suomessa järjestetään. Samalla palvelujen sisällön poikkihallinnollinen kehittäminen kuitenkin tukee kansallista sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista.
      • Selkäliitto ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden JA JÄRJESTÖJEN KANSSA TEHTÄVÄN YHTEISTYÖN kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry, Järvi Hanna-Kaisa
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • -
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • -
      • Työterveyslaitos, Koivula Antti
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Ei.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetusluonnoksen 7 §:ssä todetaan, ettei avustusta saa käyttää toimiin, joilla toteutetaan valtionosuustehtäviä, mikäli näillä toimilla ei ole välitöntä liityntää hankkeen kokeilu- ja kehittämistyöhön tai uusien toimintamallien käyttöönottoon. Tätä asetuksen kohtaa on tarkennettava huolella perustelumuistiossa ja ohjelma-asiakirjassa.
      • Suomen Luustoliitto ry, Holm Ansa
        Päivitetty:
        3.11.2019
        • -
      • Suomen Icehearts ry
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • -
      • Inarin kunta, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Seppänen Jaakko
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman osa-tavoitteet on kattavasti määritelty. Alueeltaan laajan, mutta väestömäärältään ja henkilöstöresursseiltaan pienen Inarin kunnan näkökulmasta erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaa, neuvontaan ja laadunhallintaan (mukaan lukien kantelut ja valitukset, kantelut jne.) tulisi resurssoida keskitetysti ja riittävästi. Varsinaisiin toiminnallisiin resursseihin tulisi vastata alueellisesti lähipalveluina tarpeen mukaisesti.
      • Etelä-Savon maakuntaliitto
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • -
      • Vantaan kaupunki, Vantaan kaupunki / sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Päivitetty:
        30.10.2019
        • - Ei
      • Kuvaja-Köllner Virpi-Liisa, Terveystaloustietelijä Itä-Suomen yliopistosta
        Päivitetty:
        16.10.2019
        • Haluaisin kysyä, että kuinka toiminnan/palvelun vaikuttavuutta ja kustannus-vaikuttavuutta aiotaan arvioida, jos mukana ei ole vahvasti myös tutkumuksellinen ote. On eettisesti väärin käyttää niukkoja resursseja tehottomiin toimenpiteisiin/palvelupolkuihin, erityisesti jos tarkoitus on kehittää toimintaa, jota sitten myöhemmin implementoidaan laaajalle alueelle, olisi toiminnan vaikuttavuuden (ennen ja jälkeen mittaukset, koe ja verrokkiryhmät) sekä kustannus-vaikuttavuuden (mikä on esim yhden painokilon pudotuksen kustannus, 5% painonpudotuksen kustannus, yhden estetyn lonkkamurtuman kustannus jne) arviointi ensisijaisen tärkeää. Toki siellä asiakirjan sivulla XX kohdassa 6 luki, että "ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden kustannukset". Mutta mahdollistaako tämä sen, että taloudellista arviointia tekevät asiantuntijat pääsevät hankkeeseen jo suunitteluvaiheessa mukaan vai pyydetäänkö heitä vasta hankkeen lopussa arvioimaan, että saavuttiko hanke sille asetetut tavoitteet?
      • 3b) Mitä muita mahdollisia seikkoja asetuksen jatkovalmistelussa tulisi ottaa huomioon?
      • Saamelaiskäräjät
        Päivitetty:
        8.11.2019
        • Saamelaiskäräjälain 9§:n mukaan viranomaisten on neuvoteltava Saamelaiskäräjien kanssa lain-säädännöllisten ja muiden saamelaisten kannalta merkittävien yhteiskunnallisten keittämistoimien yhteydessä riittävän aikaisessa vaiheessa ja tarjottava Saamelaiskäräjille vaikutusmahdollisuudet käsiteltävänä olevaan asiaan.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        8.11.2019
        • Kuntien ja kuntayhtymien näkökulmasta on toivottavaa, että osapuolet voivat osallistua hankekustannusten kattamiseen mm. osoittamalla omaa työvoimaa hankkeeseen niissä hankkeissa, joissa vaaditaan omarahoitusosuus. Tämä tulee huomioida jatkossa asetuksen toimeenpanossa ja valtionavustusten tarkemmissa myöntämisehdoissa. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri pitää hyvin tärkeänä, että jatkovalmistelussa korostetaan, että sairaanhoitopiirit ovat mukana maakunnan alueen yhteisessä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämisen hankekokonaisuudessa, jolla toimeenpannaan Rinteen hallitusohjelman mukaista Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden toimiva integraatio ei ole mahdollinen, jos valtionavustuksella toteutettava kehittämistyö rajataan vain perustason palveluntuottajiin. Tällainen rajaus hankaloittaisi Sipilän hallituskaudella maakunnissa alkanutta yhteiskehittämistä.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        7.11.2019
        • Keski-Pohjanmaan liitto esittää harkittavaksi, että tällä asetuksella säädettävää rahoitusavustusta voitaisiin jatkossa käyttää myös mahdollisten itsehallintoalueiden taikka maakuntien hallintojen kokonaisvaltaisempaan kehittämiseen, jos siihen nähdään maakunnissa olevan tarvetta.
      • Kuntoutuksen toimialayhdistys
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kuntoutuspalvelujen ja kuntoutusjärjestelmämme ominaispiirteistä johtuen tarvitsemme laaja-alaisesti toteutettua yhteistyötä, suunnittelua ja ohjausta sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Kuntoutuksen toimialayhdistys kannustaa jo nyt valmisteluvaiheessa edistämään yhteistyötä sekä tukemaan olemassa olevan osaamisen ja resurssien täysimääräistä hyödyntämistä. Tarvitsemme edellytykset palvelujärjestelmän ohjaamiselle ja kehittämiselle. Näin järjestelmään syntyy riittävät keinot yhtenäistää järjestelmän tavoitteita ja käytäntöjä ihmisten hyväksi.
      • Suomen Kuurosokeat ry, Kaaja Taru
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Vammaisjärjestöissä on huomattavan paljon pitkäaikaisen kokemuksen pohjalta kertynyttä eritystietoa ja asiantuntijuutta. Esimerkiksi harvinaissairauksiin liittyy tyypillisesti niiden tunnistamisen ongelmat ja näin toimivan sekä yksilöllisen palvelukokonaisuuden rakentaminen on usein hankalaa. Paljon palveluita käyttävien kohdalla tarvitaan riittävää kokemusperäistä tietoa, asiantuntijuutta ja erityisosaamista, kun palveluketjuja kehitetään. Harvinaissairauksien kohdalla tätä erityisosaamista on hankala ylläpitää riittävänä yhteiskunnanpalvelujen piirissä. Suomen Kuurosokeat ry:llä on esimerkiksi pitkäaikainen kokemus ja asiantuntijuus kaksoisaistivamman mukanaan tuomista haasteista ja seurannaisvaikutuksista. Järjestöjen toiminta tukee osaltaan julkisen sektorin työtä. Järjestöjen edustus ja erityisesti kokemusasiantuntijuus tulee huomioida jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Uusissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa on luotava todelliset ja aidot kumppanuudet julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja järjestöjen välille. Tämä yhteistyö tulee varmistaa asetustasolla ja hankkeiden yhtenä edellytyksenä tulee olla kumppanuus järjestöjen kanssa. Järjestöt tarvitsevat myös rahoitusta, jos toimivat kumppaneina mukana kehittämishankkeissa. Jos hankkeiden avustamisen edellytyksenä ei ole selkeästi todettua yhteistyövelvoitetta järjestöjen kanssa, niiden osaaminen voimavarana jää sattumanvaraiseksi. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat julkisen sektorin rinnalla keskeisessä roolissa ennaltaehkäisevässä työssä. Yhdistykset tarjoavat vertaistukea sekä yhteisöllisyyttä ja näin tarjoavat hyvinvointia edistävää toimintaa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen -ohjelmatavoitteisiin on tarpeen sisällyttää vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Se on myös tosiasiallinen edellytys kustannusten kasvun hillitsemiselle. Järjestömme esittää, että järjestöt huomioidaan paremmin seuraavissa kohdissa: 2) kunnan tai kuntayhtymän taikka useamman kunnan tai kuntayhtymän sekä sosiaali- ja terveysalan järjestön yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä tukevat alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävät hankkeet. 4) hankkeessa on otettu huomioon tarvittava poikkihallinnollinen yhteistyö; ja yhteistyö järjestöjen kanssa Järjestömme esittää, että kiinnitetään enemmän huomiota myös esteettömyyteen ja saavutettavuuteen 1) palveluiden yhdenvertaisen esteettömyyden, saavutettavuuden, saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen; Järjestömme korostaa palveluiden yksilöllisyyttä 4) palveluiden yksilöllisyyden, monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen; ja hakeminen Järjestömme esittää, että hankkeiden toteuttamisessa huomioidaan myös järjestöt. Järjestöjen edustuksen tulee olla mahdollista jo suunnitteluvaiheissa sekä toteutuksen loppuarvioinnissa. 1) hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta tai kuntayhtymä ja hankkeen toteuttamiseen osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät; sekä järjestöt 7) suunnitelma asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Lisäksi 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle maakunnan hankekokonaisuudelle suunnattavaa avustusta koskevaan hakemukseen on sisällytettävä selvitys siitä, miten kunnat osallistuvat hankkeeseen niiden järjestämisvastuulleen kuuluvien palveluiden osalta, jotka ne hankkivat yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden, kuten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Hankkeiden selvitys 6 kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä on kannatettava. Kehittämisen arviointia ja seurantaa tulisi tehdä pitkällä aikavälillä, koska usein hankkeiden tulokset jäävät hyödyntämättä pitkällä aikavälillä. Toiminta muuttuu parhaimmillaan kehittämisessä mukana olleissa yksiköissä, mutta hyvät käytännöt jäävät hyödyntämättä laajemmin.
      • HUS-Yhtymä, HUS, johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Uudellamaalla on mahdollisesta erillisratkaisusta riippumatta tärkeää tukea hankkeita, joissa pyritään yhtenäisiin toimintakäytäntöihin koko Uudenmaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdyspinnalla. Tämä on tärkeää Uudenmaan asukkaisen yhdenvertaisuuden, rajallisten resurssien tehokkaan käytön ja palveluketjujen hallinnan näkökulmista. On tärkeää tukea hankkeita, joilla rakennetaan luottamusta maakunnan eri toimijoiden välillä. Pitkäaikaisesta yhteistyön tekemisestä huolimatta ollaan edelleen tilanteessa, jossa on kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaisia kilpailuasetelmia ja eri sote-toimijat työskentelevät siiloissaan. Voisiko yhtenä rahan jakamisen kriteerinä olla hankkeen tavoite ja mahdollisuudet rakentaa luottamusta eri toimijoiden välillä? On tärkeää, että valtionavustuksilla tuetaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen laaja-alaisuutta ja kehitetään sen vahvuuksia. Palvelujen saatavuuden korjaaminen on välttämätöntä 1990-luvun lamavuosien jälkeen kehittyneen perusterveydenhuollon dystopian korjaamiseksi. Saatavuuden korjaantumisen myötä kannattaa rakentaa vahvuuksien kautta. Vahvuuksia ovat muun muassa suomalaisen terveyskeskuksen laaja palveluvalikoima, eri ammattiryhmien välinen työnjako ja osaamisen hyödyntäminen, moniammatilliset tiimit, perusterveydenhuollon toimintaympäristön erityisosaajan eli suomalaisen yleislääkärin (=yleislääketieteen erikoislääkärin) erinomainen osaaminen ja kuntatason terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen yhteistyö. Asetusluonnoksen mukaan avustusta ei saa käyttää toimiin, joilla toteutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisia valtionosuustehtäviä. Toisaalta taustamuistiossa todetaan, että osassa kunnista tarpeen voivat olla myös hankkeistetut jonojen purkutoimet, esimerkiksi palkkaamalla väliaikaista lisähenkilöstöä. Tätä kohtaa on tarpeen selkiyttää. Palvelunsa hyvin hoitaneet kunnat eivät tämän kohdan perustella saa joutua valtionavustuksen jaossa huonompaan asemaan kuin palvelunsa huonommin järjestäneet. Tämän asetusluonnoksen tarkoittama valtionavustuskokonaisuus ja valtiovarainministeriön valtionavustuskokonaisuus, johon liittyvä asetus on myös lausuntokierroksella, on tarpeen sovittaa yhteen.
      • Nuorten Lääkärien Yhdistys ry, Launio Sara
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • NLY on juuri julkaissut kannanoton lääketieteellisen asiantuntijuuden palauttamisesta lääkärin arkityöhön vaatien 20% työajasta käytettäväksi mm terveydenhuollon kehittämiseen. Näemme, että tämä mahdollistaisi lääkäreiden sitoutumista perusterveydenhuollon tehtäviin pitkäjänteisesti.
      • Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että aito kumppanuus ja yhteistyö järjestöjen kanssa mahdollistuu sekä painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu. Järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja myös lasten ja lapsiperheiden tarpeisiin vastaamiseksi riittävän varhain ja matalalla kynnyksellä myös sosiaalipalveluissa. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: kohta k6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä Sisällöllisenä lisäyksenä uusien sosiaali- ja terveyskeskusten jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on Suomessa eurooppalaisittain erittäin vakava ja laaja ongelma. Joka 3. nainen 15-74 ikävuoden välillä joutuu lähisuhteissaan väkivallan tai sen uhan alaiseksi. Se tarkoittaa noin 700 000 naista. Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen ja Rinteen hallitusohjelmassa sitoudutaan sen toimeenpanoon edistämiseen monissa eri kohdissa. Väkivaltakokemus on trauma sen kohteeksi joutuneille ja sitä vanhempaansa kohdistuvana todistamaan joutuvalle lapselle. Turvakodit vastaavat akuutteihin kriiseihin. Se ei riitä. Väkivallasta toipumiseen tarvitaan tukea. Nykyisin kunnissa tähän tarpeeseen vastataan hyvin riittämättömästi. Kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä haasteesta. Hyvin paljon väkivallasta toipumiseen liittyvä tuki on järjestöjen varassa. Sosiaalihuoltolaissa määritellään perheväkivalta avun tarpeeksi, johon tulee vastata. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on keskeinen paikka, jossa tämä ongelma monimuotoisuudessaan tulee tunnistaa, ottaa puheeksi ja johon tulee tarttua matalalla kynnyksellä. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei pidä jättää sisältönä näkymättömäksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa eikä myöskään siihen liittyvissä kehittämishankkeissa. Väkivallalla on suora kytkentä mielenterveysongelmiin ja se tuottaa erittäin mittavia kustannuksia.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Jos asetuksen 1 § 1 momentin 1 kohdan mukaisia maakuntakokonaisuuksia tullaan jossakin maakunnassa erillisratkaisujen pohjalta toteuttamaan useammalla alueella kuin liitteen mukaisissa 18:ssa maakunnassa, erillisratkaisun ei tule vähentää muiden maakuntien valtionavustusosuutta.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Valtionavustusten myöntäminen uudenlaisen toiminnan käynnistämiselle tulisi olla hyvin pitkäjänteistä toimintaa. Valtionavustusta tulisi myöntää niin, että toteutettavat kehittämishankkeet ulottuisivat itsehallintoalueen aloittamiseen asti niin, että varmistetaan kehitystyön keskeytymätön jatkuminen.
      • Kuopion ensikotiyhdistys ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että aito kumppanuus ja yhteistyö järjestöjen kanssa mahdollistuu sekä painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu. Järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja myös lasten ja lapsiperheiden tarpeisiin vastaamiseksi riittävän varhain ja matalalla kynnyksellä myös sosiaalipalveluissa. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: kohta (6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä Sisällöllisenä lisäyksenä uusien sosiaali- ja terveyskeskusten jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on Suomessa eurooppalaisittain erittäin vakava ja laaja ongelma. Joka 3. nainen 15-74 ikävuoden välillä joutuu lähisuhteissaan väkivallan tai sen uhan alaiseksi. Se tarkoittaa noin 700 000 naista. Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen ja Rinteen hallitusohjelmassa sitoudutaan sen toimeenpanoon edistämiseen monissa eri kohdissa. Väkivaltakokemus on trauma sen kohteeksi joutuneille ja sitä vanhempaansa kohdistuvana todistamaan joutuvalle lapselle. Turvakodit vastaavat akuutteihin kriiseihin. Se ei riitä. Väkivallasta toipumiseen tarvitaan tukea. Nykyisin kunnissa tähän tarpeeseen vastataan hyvin riittämättömästi. Kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä haasteesta. Hyvin paljon väkivallasta toipumiseen liittyvä tuki on järjestöjen varassa. Sosiaalihuoltolaissa määritellään perheväkivalta avun tarpeeksi, johon tulee vastata. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on keskeinen paikka, jossa tämä ongelma monimuotoisuudessaan tulee tunnistaa, ottaa puheeksi ja johon tulee tarttua matalalla kynnyksellä. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei pidä jättää sisältönä näkymättömäksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa eikä myöskään siihen liittyvissä kehittämishankkeissa. Väkivallalla on suora kytkentä mielenterveysongelmiin ja se tuottaa erittäin mittavia kustannuksia.
      • Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän - Sosterin lausunto valtioneuvoston asetusluonnoksesta 11.10.2019 sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020 - 2023 Asetusluonnoksen 1 §:ssä on lueteltu avustettavat hankkeet. Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset ovat asetusluonnoksen 2 §:ssä ja maakunnan hankekokonaisuuden avustuksen myöntämisen edellytykset 3 §:ssä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - Sosteri - on moniala kuntayhtymä, joka vastaa alueensa erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista, siten kuin kuntayhtymävaltuusto ja jäsenkunnat ovat siitä päättäneet. Asetusluonnoksen 3 §:n 1 momentin mukaan:” Maakuntaperusteisesta aluejaosta voidaan poiketa, jos sille on erityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä perusteltu syy.” Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä esittää lausuntonaan asetusluonnoksesta johdetuin perustein seuraavaa: Monialakuntayhtymänä Sosteri panostaa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus - ohjelman päätavoitteiden toteuttamiseen jo hankitun integraatiokokemuksen pohjalta. Sosterin kehittämishanke - ja valtionavustuksen hakemuskohde - on em. ohjelman viiden päätavoitteen vieminen konkreettisesti käytäntöön perusteellisemmin kuin mitä niitä on tähän saakka voitu viedä. Edelleen kuntayhtymä tulee hakemaan valtionavustusta asetusluonnoksen 3 §:n 1 momentin mukaisesti maakuntaperusteisesta aluejaosta poikkeavaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeeseen, jolla se rakentaa yhteistä erikoissairaanhoitoa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Sosteri hakee tätä kehittämisavustusta yhdessä Pohjois-Savon kanssa. Hanke on asetusluonnoksen 1 §:n mukaisesti avustettava hanke, joka tässä tapauksessa on kahden kuntayhtymän yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä tukeva alueellisesti ja valtakunnallisestikin merkittävä hanke. Kehittämishanke täyttää kaikki asetusluonnoksen 2 §:n valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset (kohdat 1 - 5). Hanke mahdollistaa myös uuden lainsäädännön myötä so¬te-in¬tegraa¬ti¬on kehittämisen, mikä tulee vielä vaatimaan lisäsel¬vi¬tyk¬sen ja - valmistelun. Hanke edistää myös tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman päätavoitteita, joiden toteuttamiseen Sosteri sitoutuu omalla kehittämishankkeellaan. Kuntayhtymän lausunnon liitteenä ovat Enonkosken, Rantasalmen ja Sulkavan kunnanvaltuustojen päätökset sekä Savonlinnan kaupunginvaltuuston päätös kunkin kunnan sote valmistelunsuunnasta. Myös kuntayhtymävaltuuston päätös sote-suunnasta on liitetty tähän lausuntoon. Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky Sosteri Kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro 5.11.2019
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Larivaara Meri
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • MIELI ry pitää huomionarvoisena sitä, että lausuttavana olevalla asetuksella säädettävien valtionavustushankkeiden on tarkoitus toimeenpanna valmisteilla olevaa kansallista mielenterveysstrategiaa ja sen osana itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Mielenterveysstrategian toimeenpanon tulee ulottua mielenterveyttä edistävästä työstä mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. Mielenterveyttä edistävä työ on tutkitusti kustannusvaikuttavaa. Monet mielenterveyttä edistävän ja itsemurhia ehkäisevän työn menetelmät ovat järjestöjen kehittämiä tai ylläpitämiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän merkittävimpiä kipupisteitä on perustason varhaisen ja vaikuttavan avun puuttuminen mielenterveyden ongelmissa. Useat selvitykset ja tutkimukset puoltavat mielenterveysosaamisen vahvistamista perustasolla. MIELI ry pitää välttämättömänä, että asetuksen tarkoittamissa valtionavustushankkeissa syntyy alueellisia kokeiluja, jotka kehittävät mielenterveyden häiriöiden perustason hoitoa ja lyhyiden psykoterapeuttisten hoitojen saatavuutta perustasolla ja jotka toimeenpanevat terapiatakuuta eduskuntaan 22.10.2019 luovutetun kansalaisaloitteen mukaisesti. Kokeiluista tehtävien arviointien pohjalta terapiatakuu voidaan levittää asteittain koko maahan. Lisäksi MIELI ry katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden ammattilaisten osaamiseen kuuluu kiinteänä osana mielenterveyden oireiden varhainen tunnistaminen, häiriöiden diagnosointi, niiden hoito ja hoidon seuranta. Edelleen peruspalveluiden ammattilaisten tulee osata hoitaa potilasta kokonaisvaltaisesti hyödyntäen moniammatillista ja -alaista yhteistyötä ja tunnistaen potilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen vaikutukset hänen hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden ammattilaisten osaaminen vaihtelee tältä osin, eivätkä peruspalveluiden toimintakäytännöt tue kokonaisvaltaista työotetta ja monialaista yhteistyötä. MIELI ry katsoo, että tarvitaan systemaattista täydennyskoulutusta ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi ja toimintakäytäntöjen kehittämiseksi. MIELI ry korostaa, että valtionavustuksen turvin toteutettavissa hankkeissa on välttämätöntä ottaa huomioon mielenterveyspalveluiden monitoimijuus, mukaan lukien kansalaisjärjestölähtöiset palvelut. Hankkeissa tulee pyrkiä saumattomaan monitoimijuuteen ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksien hyödyntämiseen. MIELI ry pitää tärkeänä, että mielenterveysstrategian toimeenpanoon varatut resurssit suunnataan siten, että järjestöt ja asiantuntijalaitokset voivat työskennellä hyvässä yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtionavustuksia on voitava käyttää myös järjestöjen ja asiantuntijalaitosten työpanokseen strategian toimeenpanossa. Mielenterveyttä edistävän työn osalta järjestöjen ja asiantuntijalaitosten tulee voida olla myös hanketta koordinoivassa roolissa. Yleisenä huomiona MIELI ry haluaa tuoda esiin, että lausuttavana olevan asetuksen suhde valtiovarainministeriön lausuttavana olevaa asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista olisi hyvä kertoa molempien asetusten taustamuistioissa tai muulla tavoin selkeästi.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, kehitysjohtaja, strategiset ukipalvelut
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • 1§ 2 mom. hankkeiden tavoitteita tulisi kuvata vaikka esimerkinomaisesti tai viitata lähteeseen, jossa tätä on kuvattu tarkemmin. Tarvittaisiin myös valtion taholta kannustusta kehittämiseen tilanteissa, joissa suuri joukko kunnista ja kuntayhtymistä on YT-menettelyssä taloudellisen tilanteen vuoksi. Hoitotakuun kiristykseen tarvittaisiin myös pysyvää rahoitusta kehittämishankkeen jälkeisessä ajassa
      • Suomen CP-liitto ry, Lisätietoja: toiminnanjohtaja Marju Silander, marju.silander@cp-liitto.fi, 040 701 4881, Silander Marju
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Ennaltaehkäisevän toiminnan mahdollistamisen varmistaminen ja järjestöyhteistyön konkreettinen toteutuminen riittävin resurssein ovat keskeisessä roolissa onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Esitetyt kehittämishankkeet ovat kannatettavia ja tarpeellisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tavoitteena tulee olla tulevien toimintatapojen ja palvelurakenteiden asiakaslähtöisyys. Tämä edellyttää eri käyttäjäryhmien ja heitä edustavien järjestöjen laaja-alaista osallistumista valmisteluun ja kehittämishankkeisiin mukaan lukien asianosaiset ihmiset itse (esimerkiksi vammaiset ihmiset ja heidän läheiset).
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området, Stoor Torbjörn
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Tässä esitetyt asetuksen täydennys- ja muutostoiveet on syytä ottaa soveltuvin osin tarkennuksiksi myös hankeoppaaseen. Tämän sosiaali- ja terveysministeriön asetusluonnoksen kanssa on samaan aikaan lausuntokierroksella valtiovarainministeriön asetusluonnos Toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen osalta valtiovarainministeriön asetusluonnos vaikuttaa menevän osin päällekkäin sosiaali- ja terveysministeriön valionavustusluonnoksen kanssa. Näiden asetusten keskinäinen suhde tulisi selkeyttää molempien asetusluonnosten esittelyteksteissä.
      • Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän yhdeksän jäsenkuntaa pitivät 31.10.2019 kuntakokouksen, jossa oli esillä maan hallituksen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen uudistuksen valmistelu Etelä-Savon maakunnassa. Kuntakokouksen julkilausuman perusteella Essote-kuntayhtymän hallitus antaa 7.11.2019 antaa vastauksensa sosiaali- ja terveysministeriölle Etelä-Savon maakunnan sote-, terveys- ja pelastuspalvelujen uudistuksen valmistelusta, jotka vastaavat maan hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta koskevan luvun mukaisia linjauksia. Hallitus päättää, että kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien asettamat ensisijaiset tavoitteet uudistuksen valmistelussa Etelä-Savon maakunnassa ovat: 1. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen uudistuksen valmistelu tehdään voimassa olevan maakuntajaon mukaisesti Etelä-Savon maakunnan koko alueen kattavana kokonaisuutena niin, että mukana ovat Etelä-Savon ja Itä-Savon sote-kuntayhtymät/sairaanhoitopiirit sekä sote-peruspalvelunsa itse järjestävät kunnat. - Sipilän hallituksen aikana tehdyssä toimeenpanevassa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa saavutettiin valmius aloittaa koko maakunnan kattavan itsehallinnollisen sote-/pelastusorganisaation toiminta näiden palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. - Sote-maakuntajako ja hallinnollinen maakuntajako ovat yhteneväiset eikä niitä voida tarkastella erillään. Keskeisten alueellisten hallintojakojen muutokset vaativat kokonaistarkastelua ja niistä päättäminen tehdään lainsäädännön mukaisesti ja niiden edellyttämillä päätöksentekotasoilla. - Maakunnan kahden sairaanhoitopiirin sekä Mikkelin keskussairaalan ja Savonlinnan keskussairaalan pohjalle perustetut sote-kuntayhtymät toiminnallaan tarjoavat vahvan perusteen sille, että Etelä-Savon maakunta on yksi hallitusohjelmassa tarkoitetusta 18 maakunnasta. Maakunta järjestää alueellaan itsehallinnollisesti sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelunsa. Maan hallituksen tavoite ja kehittämisrahoitus tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämiseksi tukee sote-integraation kehitystä maakunnassa. 2. Sote-uudistuksen valmistelu Etelä-Savon maakunnassa vahvistaa osaltaan KYS-erityisvastuualueen eheyttä erityispalveluissa. Maan itäisen osan kehityksen kannalta on erittäin tärkeää, että KYS-erityisvastuualue on yksi viidestä erityisvastuualueesta hallitusohjelman mukaisesti ja sen eheys varmistetaan. ₋ Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yhteistoiminta-alueella voidaan asteittain siirtyä aiempaa vahvempaan yhteiseen toimintaan erityispalveluissa, joista laajin on erikoissairaanhoito. Vaalijalan kuntayhtymän palvelut liittyvät myös osaksi KYS-erityisvastuualueen erityispalvelujen valmistelua niin, että valmisteluvastuu on Etelä-Savon maakunnalla. ₋ KYS-erityisvastuualueen/yhteistoiminta-alueen erityispalvelujen kokonaistarkastelu ja kehittäminen on syytä aloittaa ensitilassa. ₋ Erityisvastuualueen eheydellä on suuri merkitys Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisesti ja terveystieteellisesti painottuneen koulutuksen ja tutkimuksen kehitykselle, samoin kuin alueen ammattikorkeakouluille ja ammatillisen koulutukselle. ₋ Vastaavasti ratkaisut, jotka heikentävät Etelä-Savon maakunnan eheyttä ja edellytyksiä toimia itsehallinnollisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä, voivat johtaa maakunnan alueen jakaantumiseen niin, että tapahtuu myös alueiden siirtymistä erityisvastuualueelta toiselle. Muutokset heikentävät KYS-erityisvastuualueen eheyttä ja toimintaedellytyksiä. Kuntayhtymän hallitus esittää jäsenkunnilleen, että jäsenkuntien hallitukset tekevät asiassa saman sisältöiset päätökset tämän päätöksen mukaisesti.
      • Suomen Punainen Risti
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttäviä kustannuksia koskevassa pykälässä tulee selkeästi tukea painopisteen muutosta ennakoivaan ja ehkäisevään työhön sekä järjestöjen osallisuuden ja toiminnan mahdollistamiseen. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä syntyvät kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Lisäksi: Tässä käsiteltävänä olevan asetuksen suhde niin ikään lausuntokierroksella olevaan Valtiovarainministeriön asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista tulisi olla kirjattuna molempien asetusten taustamuistioissa tai olla muulla tavoin selkeästi tiedotettuna.
      • Hyvinvointiala HALI ry, Vigelius Eveliina
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Valvojatoimijoiden tehtävät on selkeytettävä Ministeriön, THL:n ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston tehtävät hankkeiden valvonnassa on kirkastettava. Viikon hoitotakuun toteuttaminen mahdollista jo hankkeiden kuluessa Vaikka hankkeet julkisten peruspalvelujen toiminnan tehostamiseksi ovat tärkeitä, hoitotakuun toteutumiseksi ei tarvitse odottaa niiden valmistumista. Viikon hoitotakuun voi toteuttaa jo nyt, ottamalla yksityisen resurssit käyttöön esimerkiksi Kela-korvauksin ja palvelusetelein. Kannustamme hallitusta ryhtymään toimeen esimerkiksi hankekauden kestävällä Kela-korvauksia nostavalla ja palvelusetelien käyttöön ottoon kannustavalla lainsäädännöllä. Palvelujärjestelmän kehittäminen koko maassa vaatii rohkeita ja laajoja järjestelmätason muutoksia. Kehittämishankkeiden lisäksi tarvitaan siis myös kansallisia ratkaisuja, järjestämisosaamisen vahvistamista ja kaikkien palveluntuotantoresurssien käyttöön ottoa. Toimeenpanosuunnitelma tai -ohjeistus tehtävä huolellisesti ja yhdessä sidosryhmien kanssa Asetus itsessään ei vielä anna tarkkoja ohjeita hankkeiden tarkoituksesta ja toimeenpanosta. Oletamme, että varsinainen ohjeistus toimeenpanosta laaditaan ministeriön ja mahdollisesti THL:n yhteistyönä? Tässä työssä on kiinnitettävä huomiota tähän asetukseen lausuntonsa antaneiden periaattellisiin huomioihin tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmasta. Toimeenpanon ohjeistusta on hyvä laatia yhdessä sidosryhmien kanssa.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Edellisen hallituskauden maakunnallisessa valmistelussa tuotettua tietopohjaa: tilannekuvat, alueen palvelutarpeet ja niiden erityispiirteet ja tavoiteasetanta tulee ottaa huomioon hankkeiden suunnittelussa. Yksi maakunnallinen hanke voisi olla sateenvarjohanke ja alueelliset osahankkeet voisivat erota toisistaan tavoitteiltaan ja sisällöiltään.
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut, Olli Sirkka-Liisa
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Eri ministeriöiden kautta tulevat rahoitushaut ja niihin liittyvä hakuprosessi tulisi ministeriöiden yhteistyönä koordinoida ja ohjata siten, että kokonaisuudesta tulee vaikuttava ja kunnille sekä kuntayhtymille selkeä kokonaisuus rahoituksen hakijana ja toimenpiteiden toteuttajana.
      • Suomen Migreeniyhdistys
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Suurin osa migreeniä sairastavista hoidetaan perusterveydenhuollossa, joten parannukset perustason palveluiden saatavuuteen sekä hoitotakuun tiukentuminen kiireettömän hoitoon pääsyn osalta ovat hyvä uutinen migreeniä sairastavien kannalta. Oikea-aikaisella hoitoon pääsyllä ehkäistään sairauden kroonistumista ja hillitään migreenin aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle. Migreeniä sairastaa arviolta noin 700 000 suomalaista, joista suurin osa on työikäisiä, joten kysymyksessä on kansantaloudellisestikin merkittävä sairaus. Migreenistä aiheutuvien kustannusten on arvioitu EU-maissa olevan keskimäärin noin 1 200 euroa henkilöä kohden vuodessa.
      • Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri, VIP verkostoa koordinoidaan Valterin ja OPH:n yhteistyönä, OKM:n johtamana ja ohjaamana. Lausuja on Valterin johtava rehtori. , Vierelä Anne
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Myös Vaativan erityisen tuen verkosto (VIP) on tehnyt uraa uurtavaa kehittämistyötä useiden hallintokuntien (mm.sosiaalitoimi, terveystoimi, erikoissairaanhoito)yhteistyön parantamiseksi tukea tarvitsevien lasten ja nuorten hyvinvoinnin, ja erityisesti "koulunkäyntihyvinvoinnin" edistämiseksi. VIP - kehittämistoiminnassa on mukana jo nyt jopa 200 kuntaa. Voimavarojen säästämiseksi VIP - verkostoa koordinoivat tahot näkevät ensisijaisen tärkeäksi että jo tehty työ huomioidaan SOTE-keskus -työn kehittämisessä. Tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren silmin sote-malli ei voi kehittyä upeaksi ilman sivistyspuolta ja sivistyspuoli ehdottomasti tarvitsee kumppaniksi sote-puolen toimijat.
      • Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry, Lausunnon on antanut POHJOIS-SAVON JÄRJESTÖNEUVOSTO, jossa sihteerinä toimii Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry:n edustaja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Toivomme, että järjestö- ja kansalaistoiminnan voimavarat hyödynnettäisiin sosiaali- ja terveyspalveluja kehitettäessä.
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen lähtökohtana on hallitusohjelman kirjaus hoitotakuusta perusterveydenhuollossa, niin että kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsisi viikon 7 pv sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Asetusluonnoksen mukaan avustusta myönnettäisiin kahdentyyppisille kehittämis- ja käyttöönottohankkeille. Avustuksilla tuettavien hankkeiden tavoitteena tulee, asetusluonnoksen mukaisesti, olla toiminnan kehittäminen joko kokonaan uusia toimintamalleja kehittämällä tai ottamalla käyttöön jo muualla kehitettyjä hyviä käytänteitä. Hankkeet voisivat liittyä tietyn asiakasryhmän tai palvelun kehittämiseen. Hankkeiden tulisi olla tarpeellisia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi sekä tukea palveluiden kehittämistä, tehostamista, hyvien käytäntöjen levittämistä ja toimintatapojen uudistamista. Tehy pitää painotusta peruspalveluiden kehittämiseen välttämättömänä eriarvoisuuden vähentämiseksi, hoidon oikea-aikaisuuden ja hoitoon pääsyn parantamiseksi sekä kustannusten hillitsemiseksi. Hoitotakuun kehittyminen edellyttää alueellisesti terveyskeskusten vastaanottotoiminnan, kiirevastaanottojen ja yhteispäivystysten yhteistyön tarkastelua hoidon tarpeen toteuttajina. Työnjaon kehittäminen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman osatavoitteisiin Esittelymuistion mukaisesti kiireettömän hoidon saatavuuden parantamiseksi rahoitettavia voisivat olla hankkeet, joissa kokeillaan ja kehitetään ammattiryhmien välistä työnjakoa sekä osaamisen ja työpanoksen yhdistämistä uudella tavalla. Tämä on kannatettava esitys. Edellä mainitun toteutumisen varmistamiseksi avustettavissa hankkeissa, työjaon kehittämisen, tulee näkyä myös asetuksessa esitettyä paremmin. Tätä voisi tarkentaa asetusluonnoksen 3 §:ssä kuvattuihin tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman osatavoitteisiin lisäämällä 4. kohtaan työnjaon; 4) palveluiden monialaisuuden, työnjaon ja yhteentoimivuuden varmistaminen. Huomioita esittelymuistiosta tulevaa hankeopasta varten Avustettavien hankkeiden myöntämisen edellytyksiä tulee vielä tarkentaa. Tulevassa toimeenpano-ohjeistuksessa on vielä tarkennettava asetusluonnoksessa tarkoitetun hankkeen suhdetta muihin tuleviin hankkeisiin. Toisaalta peruspalveluiden ja hoitotakuun kehittäminen edellyttää pysyvää rahoitusta. Asetukseen liittyvässä esittelymuistiossa esitetään, että avustusta voitaisiin käyttää esim. perusterveydenhuollon hoitojonojen purkamiseen hankkeistetusti. Tehy toteaa, että jonojen purkutoimet ovat tietyissä kunnissa välttämättömiä, mutta eivät ole lähtökohtaisesti kehittämistoimintaa, eivätkä johda pidempiaikaisiin muutoksiin tai palvelutoiminnan kehittämiseen. Esittelymuistion mukaan avustusta voitaisiin käyttää myös lisäämällä lisä- ja ylityötä, palkkaamalla väliaikaista lisähenkilöstöä, hankkimalla palveluita ostopalvelulla tai palvelusetelillä sekä pidentämällä terveyskeskusten aukioloaikoja. Tehy korostaa, että palvelutarpeen kasvaessa peruspalveluissa on kärsitty jo pitkään resurssipulasta, niin osaava työvoiman, kuin myös riittävän rahoituksen suhteen. Tästä syystä työ koetaan kuormittavaksi mm. sinne kasautuneiden erilaisten työtehtävien sekä asiakaskunnan segmentoiduttua entistä moniongelmaisimpiin. Tuettavissa hankkeissa on huomioitava, että panostukset esim. lisähenkilöstön palkkaamiseen, ylityökorvausten jakautumiseen sekä resurssointiin aukioloaikojen laajentamiseksi, kohdentuvat yhdenvertaisesti monialaisen henkilöstön kaikkien ammattihenkilöiden kesken. Myös toimien vaikuttavuutta pidemmälle tulevaisuuteen on arvioitava. Lisäresurssoinnin lisäksi, on arvioitava toimien vaikutusta työn organisointiin ja työprosesseihin, monialaiseen johtamiseen, henkilöstön työhyvinvointiin ja peruspalveluiden vetovoimaisuuteen. Kunnissa ja kuntayhtymissä suunnitelmat tulee tehdä yhteistoiminnassa ja kiinnittää huomioita luottamusmiesten asemaan ja ajankäyttöön muutoksia valmisteltaessa. KT-kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt suosittelevat, että henkilöstöjärjestöjen alueellisesta edustuksesta päätettäessä noudatetaan samoja periaatteita kuin pääluottamusmiesten määrästä muutoinkin (kunta-alan pääsopijajärjestöjen ns. tasa-edustus 2+2+2). Tämä koskee mm. alueilla ylikunnallisesti toimivia valmisteluryhmiä, jotka toimivat yhteistoiminnallisesti. Tehy pitää tärkeänä, että avustuksilla tuetaan ensisijaisesti hankkeita, jotka tähtäävät julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon oman toiminnan kehittämiseen ja joilla tavoitellaan pitkäkestoisia toiminnan muutoksia. Avustusten myöntämisessä on arvioitava, miten suunnitellut hankkeet kohdentuvat moniammatillisen yhteistyön lisäämiseen ja edistävät ammattihenkilöiden työjaon kehittämistä ja osaamisen hyödyntämistä. Lisäksi haettavien hankkeiden kohdentumista eri palvelukokonaisuuksiin esim. eri-ikäisten palveluihin, potilasryhmäkohtaisesti tai eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaan tulee arvioida. Palveluseteleillä ja ostopalveluilla hankittavien palveluissa on huolehdittava, että palvelutoimintaa ei vain hankkeisteta tilapäisratkaisuin yhteistyössä yksityissektorin kanssa. Kuitenkin alueilla, joissa kunnat ovat ulkoistaneet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yksityisille palveluntuottajille, on huolehdittava, että maakunnan laajuinen peruspalveluiden kehittäminen toteutuu myös noissa kunnissa. Ulkoistetuissa, julkisin varoin, yksityisen palveluntuottajan toimesta tuotetuissa sote-palveluissa työskentelevien ammattihenkilöiden ja henkilöstön edustajien osallistuminen esim. maakunnalliseen kehittämistoimintaan, kuten työjaon kehittämiseen, on varmistettava. Esittelymuistiossa esitetään sosiaalihuollon ohjauksen, neuvonnan ja asiakaslähtöisen palveluohjauksen saavutettavuuden parantamista terveyspalvelujen yhteydessä. Tehy esittää moniammatillisten tiimien yhteistyön mallintamista ja ohjauskäytänteiden selkiyttämistä osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Sillä turvattaisiin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti yhteiset ja asiakkaille yhdenvertaiset toimintakäytännöt sekä parempi hoidon jatkuvuus. Yhtenä keinoina hoitoon pääsyn parantamiseksi esitetään toimintamalleja erityistason konsultaatioiden lisäämiseen perustasolla. Tässä on hyödynnettävä myös muita terveydenhuollon erityisasiantuntijoita, erikoislääkäreiden lisäksi. Esimerkiksi hoitotyön, kuntoutuksen, laboratoriotyön, kuvantamisen ja suun terveydenhuollon kliiniset asiantuntijat ja muut lisäkoulutetut terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat toimia erikoissairaanhoitoa laajemmin vastaamalla alueellisten hoitoketjujen kehittämisestä. Esittelymuistiossa on esitetty kiireettömän hoidon saatavuuden parantamisen keinoina sähköisten palveluiden kehittämistä ja omahoidon vahvistamista. Sähköisiä palveluja, kuten etäkonsultaatioita, voidaan toteuttaa moniammatillisesti esim. lääkäri-hoitaja työparitoimintaa kehittämällä. Alueellinen väestökehitys ja väestön ikärakenteen kehitys pakottaa maakuntia kehittämään alueellisia palveluverkkoja, työtapoja, sähköisiä ja liikkuvia palveluita sekä omahoitoa hoidon saatavuuden turvaamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi. Palveluiden käyttäjien mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluita vaihtelevat mm. iän, koulutustaustan ja sosioekonomisen aseman perusteella. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus- ohjelmassa on lisättävä kansalaisten luottamusta peruspalveluihin mm. hoitajavetoisiin terveysasemiin osana sosiaali- ja terveyskeskusrakennetta. Vastaanotolla toimiva terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti) voi potilaskäynnin yhteydessä konsultoida tarvittaessa etäyhteyksin lääkäriä. Näin vältytään asiakkaan useilta terveyskeskuskäynneiltä ja varmistetaan hoidon ohjaus, jatkuvuus ja hoitosuunnitelmien päivittäminen samalla vastaanottokäynnillä esim. sairaanhoitajan ja lääkärin kanssa. Lisäksi eri potilasryhmien ja eri-ikäisten palvelutoimintaa ja omahoitoa on kehitettävä monialaisesti palvelumuotoilun keinoin yhdessä asiakkaiden kanssa. Myös hoitaja- ja fysioterapeuttivastaanottoon liittyvää asiakirjahallintaa perusterveydenhuollossa tulee kehittää, selkiyttää ja yhdenmukaistaa. Esimerkiksi hoitohenkilökunnan kirjoittamien lomakkeiden ja sairauslomatodistusten sekä käyntisyytietojen tallentumista Kantaan ja AvoHilMOon on selkiytettävä. Nykytilassa tämä aiheuttaa epäselvyyttä kentällä ja asiaa on tarpeen pilotoida alueellisissa hankkeissa. Esittelymuistiossa on nostettu esiin myös tarve ammattilaisten oman työn suunnittelun ja työtapojen kehittämiselle. Tehy pitää monialaisen henkilökunnan systemaattista osaamisen kehittämistä keskeisenä tekijänä uudistuksessa onnistumiselle. Kaikkien ammattiryhmien osaamisen kehittäminen on sisällytettävä valtakunnallisiin sekä yhteistoiminta-alueiden tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnan suunnitelmiin. Osana tätä voidaan tarkastella eri ammattiryhmien työvoimatarvetta ja turvata yhdenmukaisesti ammatillisten lisä- ja täydennyskoulutusten sisällöt, rahoitus sekä niiden kohdentuminen tarpeen mukaisesti. Tämä on tehtävä valtakunnallisesti yhteistyössä alan ammattijärjestöjen kanssa sekä toteutettava paikallisesti yhteistoiminnassa. Peruspalveluiden vetovoimaa ja henkilöstön hyvinvointia voidaan parantaa lisäämällä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, hyödyntäen kokemuksia itseohjautuvuudesta ja palvelevasta johtamisesta. Työprosessien kehittämisellä esim. LEAN:n avulla voidaan vähentää hukkatyötä. Myös sähköisten ajanvarausjärjestelmien ja takaisinsoittojärjestelmien käyttöönotto tulee sisällyttää osaksi alueellisia kehittämistoimia sekä levittää jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Avustettavilla hankkeilla tavoitellaan myös kehittämistoimia palveluiden kysynnän vähentämiseksi. Erikoiskoulutettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanottotoimintaa hyödyntämällä voidaan saavuttaa yksilöllisempiä hoito- ja kontrollikäytäntöjä sekä parantaa hoito- ja kuntoutussuunnitelmien käyttöä. Moniongelmallisten asiakkaiden palveluohjausta tulee tehostaa hyödyntämällä esim. kuntoutusohjaajia. Nimetty yhteyshenkilö vähentää asiakkaan pompottelua ja karsii käyntikertoja, kun asiat hoituvat kerralla kuntoon. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat hoitavat jo nyt merkittävän osan perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanottokäynneistä. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavia sairaanhoitajia on nyt tällä hetkellä noin 477. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saavien henkilöiden määrän on arvioitu nousevan enintään 100 henkilöön vuodessa. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien määrää tulee systemaattisesti kasvattaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn turvaamiseksi. Lisäksi toimintaa tulee laajentaa esimerkiksi poistamalla toimintaa rajoittavia ikärajoituksia, joita on tulossa vuoden vaihteessa voimaan tulevassa asetuksessa (STM asetus 992/2019). Myös fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa on tällä hetkellä noin joka toisessa tämänhetkisistä terveyskeskuksista. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa tulee olla tarjolla kaikissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Toimintaa voidaan laajentaa laajemmin tules-oireisiin sekä myös kipuasiakkaisiin. Erityistyöntekijöitä ja kuntoutushenkilöstöä tulee hyödyntää esimerkiksi toimintakyvyn arviointiin ennen lääkärin vastaanotolle menoa sekä sydän- ja verenkiertoelinsairauksien tehokkaammassa jälkihoidossa ja kuntoutuksessa. Muissa pohjoismaissa röntgenhoitajien rooli mm. kehittymisen lausujina on yleistynyt radiologien ja rötgenhoitajien työnjaon kehittymisen seurauksena. Tulevaisuudessa radiologiresurssit painottunevat enenevässä määrin leiketutkimusten (TT ja MK) tutkimusmäärien kasvaessa toimenpideradiologian suuntaan. Röntgenhoitajien osaamista mm. kehittymisen lausujina voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin myös Suomessa. Lisäksi sonograafereina toimivien röntgenhoitajien, kätilöiden ja sairaanhoitajien osaamista voidaan hyödyntää ultraäänitutkimuksissa. Edellä mainittujen erikoiskoulutettujen tehtävien käyttöön ottoa on edistettävä ja turvattava valtakunnallisesti yhtenäisen erikoistumisopintojen kehittäminen ja rahoitus. Suun terveydenhuollossa työnjaon kehittämisellä (hammaslääkäri, suuhygienisti ja hammashoitaja) on mahdollista nopeuttaa asiakkaiden oikea-aikaista hoitoon pääsyä. Mielenterveyspalveluissa koulutetut mielenterveystyötä tekevät terveydenhuollon ammattihenkilöt, kuten terveyskeskuksissa työskentelevät psykiatriset sairaanhoitajat voivat tarjota lyhyitä psykososiaalisia hoitoja. Hoidon vaikuttavuutta voidaan parantaa nopeuttamalla pääsyä hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Myönnettävissä hankkeissa on huomioitava myös kunnissa tapahtuva hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä poikkihallinnollinen yhteistyö. Tehy pitää erityisen tärkeänä yhteistyötä lapsi- ja perhepalveluissa neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon kanssa. Määräaikaisten terveystarkastusten järjestämisessä oli THL:n palvelujen seurantutkimuksen mukaan puutteita enimmillään joka viidennessä terveyskeskuksessa. Osassa terveyskeskuksista määräaikaiset terveystarkastukset on kohdennettu vain osalle tai ei kenellekään ikäluokan lapsista. Lasten ja perheiden yhdenvertaista mahdollisuutta päästä ehkäisevien palvelujen piiriin on parannettava. Myöskään kouluterveydenhuoltotyössä palvelujen saatavuus ei toteudu yhteneväisesti, mm. laajoja terveystarkastuksia toteutetaan eri tavoin. Tästä syystä terveystarkastuksissa on suuria laatueroja ja asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa. Työnjaon kehittäminen ja moniammatillinen yhteistyö tulee olla tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman keskiössä sekä kehittämistoimiin myönnettävien avustusten edellytyksissä. Tehy on mielellään mukana yhteistyössä hankeoppaan valmistelussa ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus - ohjelmassa. Tämä lausunto on valmisteltu yhteistyössä Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöjen kanssa Yhteenveto: - työjaon kehittämisen, tulee näkyä myös asetusluonnoksessa esitettyä paremmin. Tätä voisi tarkentaa asetusluonnoksen 3 §:ssä kuvattuihin tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman osatavoitteisiin lisäämällä 4. kohtaan työnjaon; 4) palveluiden monialaisuuden, työnjaon ja yhteentoimivuuden varmistaminen - hankkeilla tulee tavoitella pidempiaikaisia muutoksia ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon oman palvelutoiminnan kehittymistä. Peruspalveluiden ja hoitotakuun kehittäminen edellyttää pysyvää rahoitusta - hankkeilla tuetaan moniammattilista yhteistyötä sekä ammattihenkilöiden välistä työnjaon kehittämistä - alueilla ylikunnallisesti yhteistoiminnallisesti toimivissa valmisteluryhmissä noudatetaan samoja periaatteita kuin pääluottamusmiesten määrästä muutoinkin (kunta-alan pääsopijajärjestöjen ns. tasa-edustus 2+2+2) - panostusten esim. lisähenkilöstön palkkaamisen, ylityökorvausten jakautumisen sekä resurssoinnin aukioloaikojen laajentamiseksi, tulee kohdentua yhdenvertaisesti monialaisen henkilöstön kesken. Toimien vaikuttavuutta on arvioitava pidemmälle tulevaisuuteen. Myös toimien vaikutusta työn organisointiin ja työprosesseihin, monialaiseen johtamiseen, henkilöstön työhyvinvointiin ja peruspalveluiden vetovoimaisuuteen on arvioitava - erityistason konsultaatioiden lisäämisessä perustasolla on hyödynnettävä muitakin terveydenhuollon erityisasiantuntijoita, erikoislääkäreiden lisäksi. Esimerkiksi kliiniset asiantuntijat ja muut lisäkoulutetut terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat toimia erikoissairaanhoitoa laajemmin vastaamalla alueellisten hoitoketjujen kehittämisestä - Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus- ohjelmassa on lisättävä kansalaisten luottamusta peruspalveluihin mm. hoitajavetoisiin terveysasemiin osana sosiaali- ja terveyskeskusrakennetta. Myös lääkäri-hoitaja työparitoimintaa on kehitettävä esim. etäkonsultaatioissa - moniammatillisen henkilökunnan systemaattinen osaamisen ja yhteistyön kehittäminen on keskeinen tekijä uudistuksessa onnistumiselle. Kaikkien ammattiryhmien osaamisen kehittäminen on sisällytettävä valtakunnallisiin sekä yhteistoiminta-alueiden tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnan suunnitelmiin Erikoistumisopintojen rahoitus ja kehittäminen valtakunnallisesti yhteneväisesti on turvattava - peruspalveluiden vetovoimaa ja henkilöstön hyvinvointia voidaan parantaa lisäämällä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja kehittämällä työnprosesseja - rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien määrää tulee systemaattisesti kasvattaa - fysioterapeuttien ja työfysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa on laajennettava - myös muiden erikoiskoulutettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamista, kuten esim. röntgenhoitajat kehittymisen lausujina tai sonograafereita, on hyödynnettävä laajemmin - ulkoistetuissa, julkisin varoin, yksityisen palveluntuottajan toimesta tuotetuissa sote-palveluissa työskentelevien ammattihenkilöiden osallistuminen esim. maakunnalliseen kehittämistoimintaan, kuten työjaon kehittämiseen, on varmistettava Helsingissä 5.11.2019, Millariikka Rytkönen Kirsi Sillanpää Puheenjohtaja Johtaja Tehy ry Tehy ry Lisätietoja: Anna Kukka, työympäristöasiantuntija Tehy ry, anna.kukka@tehy.fi , p. 040 1677201
      • Aivoliitto ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Pykälän 6. muutosesitys: 6. kohta kaipaa täydennyksen järjestöjen osalta: ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset Järjestöjen osuus sekä ennaltaehkäisessä työssä, hoitopolussa, joka sisältää kuntoutuksen että toimivassa arjessa tulee ottaa mukaan valmisteluun. Erityisesti huomio tulee kiinnittää nivelvaiheisiin ja tiedonsiirron turvaamiseen. Tämä tarkoittaa myös toimivia tiedonsiirtjärjestelmiä, jotka tukevat asiakasta palvelujen polulla. Kehittämistyössä painopiste tulee nostaa ennaltaehkäisevään työhön, jotta vältytään raskaimmilta ja kalleilta korjaavilta töiltä. Järjestöjen rooli ammatillisina osaajina erityiskysymyksissä tulee tunnistaa.
      • Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen 5 § 2 momenttia tulee tarkentaa niiden toimijoiden osalta, jotka ovat jo ulkoistaneet sote -toimintaansa yrityksille siten, että hanke ei aiheuta kilpailun vääristymää. Suun terveydenhuollon rooli ja sen integroiminen muihin palveluihin olisi syytä nostaa myös asetuksen teksteissä esiin.
      • Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry, Partanen Katri
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Ylöjärven kaupunki, Ylöjärven kaupunki/ Perusturvaosasto, Kallio Anu
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Ylöjärven kaupunki liittyy kannanotoissaan Pirkanmaan liiton lausuntoon. Lisäksi Ylöjärven kaupunki haluaa korostaa ennaltaehkäisevien palvelujen merkitystä osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämistä. Suuntaamalla rahoitusta ehkäiseviin matala kynnyksen toimintamalleihin siirretään painopistettä korjaavista palveluista tärkeään varhaiseen vaikuttamiseen. Arkeen voimaa hankkeen ohella uusien kokeilujen alaisia sekä jatkokehitettäviä palvelumuotoja ovat mm. terveyskioskit, perhekioskit, ikäihmisille suunnattujen Lähitorien mallintaminen ja laajentaminen myös muihin asiakasryhmiin, liikkuvien neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen haja-asutusalueille sekä kotiin vietävien ja kotona asumista tukevien terveyspalvelujen kehittäminen, erityisesti lääkäripalvelujen toteutus säännöllisen palvelun asiakkaille. Pirkanmaan sote-uudistuksen eteenpäin viemisessä pidetään keskeisenä, että kunnissa hyväksi havaittuja ja koeteltuja toimintamalleja pystytään jatkokehittämään ja laajentamaan maakunnassa.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Hyväksyttäviin kustannuksiin tulee lisätä järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät kustannukset. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Maakunnan hankekokonaisuuden johdonmukainen suunnittelu vaatii, että valtionapuhankkeita suunniteltaessa on riittävässä määrin tiedossa hankekokonaisuuden ja muiden avustettavien hankkeiden suhde, arvio aikatauluista sekä valtionapuohjelmien sisällöstä. Lisäksi asetuksen mukaisessa ohjelmassa olisi riittävällä tavalla selkiytettävä kyseisen asetusluonnoksen sekä muiden asetusluonnosten, esimerkiksi valtioneuvoston asetukseksi toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista (VM/1897/03.01.01/2019) mukaisten ohjelmien suhdetta. Perustelumuistiossa todetaan, että hankkeiden toteuttamisessa voitaisiin hyödyntää niitä yhteistyörakenteita, joita on syntynyt jo edellisen hallituskauden aikana. On tärkeä huomata, ettei alueilla ole olemassa näitä rakenteita valmistelun päätyttyä, tai rakenteita on supistettu hyvin rankasti. Lisäksi perustelumuistiossa todetaan, että avustettavien hankkeiden tulisi kohdistua monipuolisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä täyttää 2§ ja 3§ mainitut edellytykset ja toteuttaa kaikkia Tulevaisuuden sote-keskus –ohjelman osatavoitteita ja edistää laajasti hallitusohjelmassa kuvattuja ohjelman palvelumuotoja. Huomioiden valtionavustuksen määrän nämä tavoitteet ovat hyvin laajat. Hankkeiden vaikuttavuuden näkökulmasta alueille tulisi jättää riittävässä määrin harkintavaraa avustuksen kohdentamiseksi. Perustelumuistiossa todetaan, että hankkeissa tulee ottaa huomioon ne kehittämistarpeet, jotka nostetaan esiin sosiaali- ja terveysministeriön ja alueiden käymissä keskusteluissa vuoden 2020 alussa. Arvioitaessa tässä tehtävässä onnistumista on huomioitava, että keskustelujen pohjana käytettävässä asiantuntija-arvioissa voidaan tarkastella maakuntien tilannetta vain hyvin karkealla tasolla ja perustuen osin aineistoon, joka ei täysin vastaa sen hetkistä tilannekuvaa.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Erityistason konsultaatio tulee varmistaa perus- ja erikoissairaanhoidon osalta juohevasti. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset käyttävät niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon palveluita. Terveydenhuollon palveluissa tulee aina huomioida asiakkaan kokonaistilanne eli miten mikin hoito vaikuttaa tähän kokonaisuuteen; perussairauteen, toimintakykyyn ja liitännäissairauksiin. Tästä syystä mm. erityistason lääketieteellinen tieto ja osaaminen tulee tarvittaessa huomioida perusterveydenhuollon ratkaisuissa ja päinvastoin sekä luoda siihen vahva ja toimiva konsultaatioprosessi. Samoin on huomioitava erityispalveluiden erityisosaamisen keskittäminen esim. tietyt vammaispalvelut, kuten henkilökohtainen apu sekä korvattavat välineet ja laitteet ja näiden kosketuspinta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin.
      • Vasa sjukvårdsdistrikt samkommun
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Katso kohta 3 a) Se punkt 3 a)
      • Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, Kinnunen Marja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • -
      • Kanta-Hämeen perhetyö ry, Hallinto, Stolt Sini
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että aito kumppanuus ja yhteistyö järjestöjen kanssa mahdollistuu sekä painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu. Järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja myös lasten ja lapsiperheiden tarpeisiin vastaamiseksi riittävän varhain ja matalalla kynnyksellä myös sosiaalipalveluissa. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: kohta k6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä Sisällöllisenä lisäyksenä uusien sosiaali- ja terveyskeskusten jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on Suomessa eurooppalaisittain erittäin vakava ja laaja ongelma. Joka 3. nainen 15-74 ikävuoden välillä joutuu lähisuhteissaan väkivallan tai sen uhan alaiseksi. Se tarkoittaa noin 700 000 naista. Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen ja Rinteen hallitusohjelmassa sitoudutaan sen toimeenpanoon edistämiseen monissa eri kohdissa. Väkivaltakokemus on trauma sen kohteeksi joutuneille ja sitä vanhempaansa kohdistuvana todistamaan joutuvalle lapselle. Turvakodit vastaavat akuutteihin kriiseihin. Se ei riitä. Väkivallasta toipumiseen tarvitaan tukea. Nykyisin kunnissa tähän tarpeeseen vastataan hyvin riittämättömästi. Kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä haasteesta. Hyvin paljon väkivallasta toipumiseen liittyvä tuki on järjestöjen varassa. Sosiaalihuoltolaissa määritellään perheväkivalta avun tarpeeksi, johon tulee vastata. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on keskeinen paikka, jossa tämä ongelma monimuotoisuudessaan tulee tunnistaa, ottaa puheeksi ja johon tulee tarttua matalalla kynnyksellä. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei pidä jättää sisältönä näkymättömäksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa eikä myöskään siihen liittyvissä kehittämishankkeissa. Väkivallalla on suora kytkentä mielenterveysongelmiin ja se tuottaa erittäin mittavia kustannuksia.
      • Lapin ensi- ja turvakoti ry, Kairakari Pirjo
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että aito kumppanuus ja yhteistyö järjestöjen kanssa mahdollistuu sekä painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu. Järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja myös lasten ja lapsiperheiden tarpeisiin vastaamiseksi riittävän varhain ja matalalla kynnyksellä myös sosiaalipalveluissa. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: kohta k6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä Sisällöllisenä lisäyksenä uusien sosiaali- ja terveyskeskusten jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on Suomessa eurooppalaisittain erittäin vakava ja laaja ongelma. Joka 3. nainen 15-74 ikävuoden välillä joutuu lähisuhteissaan väkivallan tai sen uhan alaiseksi. Se tarkoittaa noin 700 000 naista. Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen ja Rinteen hallitusohjelmassa sitoudutaan sen toimeenpanoon edistämiseen monissa eri kohdissa. Väkivaltakokemus on trauma sen kohteeksi joutuneille ja sitä vanhempaansa kohdistuvana todistamaan joutuvalle lapselle. Turvakodit vastaavat akuutteihin kriiseihin. Se ei riitä. Väkivallasta toipumiseen tarvitaan tukea. Nykyisin kunnissa tähän tarpeeseen vastataan hyvin riittämättömästi. Kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä haasteesta. Hyvin paljon väkivallasta toipumiseen liittyvä tuki on järjestöjen varassa. Sosiaalihuoltolaissa määritellään perheväkivalta avun tarpeeksi, johon tulee vastata. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on keskeinen paikka, jossa tämä ongelma monimuotoisuudessaan tulee tunnistaa, ottaa puheeksi ja johon tulee tarttua matalalla kynnyksellä. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei pidä jättää sisältönä näkymättömäksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa eikä myöskään siihen liittyvissä kehittämishankkeissa. Väkivallalla on suora kytkentä mielenterveysongelmiin ja se tuottaa erittäin mittavia kustannuksia.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Kuntaliitto pitää nykyisessä tilanteessa lähtökohtaisesti hyvänä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja käyttöönottohankkeille suunnattua erillistä rahoitusta. Asetuksen perustelumuistion mukaan hankerahan käyttö vaikuttaisi olevan joustavaa, joka on positiivinen asia.
      • Joroisten kunta
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Joroisten kunta vaihtaa maakuntaa valtioneuvoston päätöksellä Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savon maakuntaan vuoden 2021 alusta lukien. Muutoksen keskeisenä perusteena on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen tulevaisuudessa uuden Pohjois-Savon maakunnan alueen pohjalta muodostettavalla sote-alueella. Joroisten kunta katsoo, että maakunnan vaihtumisen johdosta Joroisten kunta osallistuu tulevaisuuden sote-ratkaisuissa Pohjois-Savon maakunnan alueella tapahtuvaan valmistelutyöhön ja tulee siten laskea mukaan hankkeen valmistelussa ja rahoitusosissa kuuluvaksi osaksi Pohjois-Savoa.
      • Huoltaja-säätiö sr
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetuksen suhde hallitusohjelman kirjaukseen sosiaalihuollon kehittämisohjelmasta jää hämäräksi. Sosiaalihuollon näkökulmasta kehittämistoiminta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman puitteissa vastaa vain osaan sosiaalihuollon kehittämistarpeista. Olennaista on ymmärtää sosiaalihuollon toiminta ihmisten asuinalueilla, yhteisöissä ja elinympäristöissä. Palveluorientoituneen kehittämistyön rinnalla pitää kehittää mm. ihmisten hyvinvointia tukevaa työtä. Myös kuntien valtionosuuksien ja valtionavustushankkeiden suhdetta olisi syytä vielä tarkentaa (7 §), jotta valtionavustushanke kohdentuu sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden kehittämiseen eikä rahoitus valu kapeasti terveyskeskusjonojen purkuun. Lisäksi on huolehdittava, että sosiaalihuolto on kehittämishankkeissa terveydenhuollon kanssa tasapuolisesti mukana. Tämän sosiaali- ja terveysministeriön asetusluonnoksen kanssa on samaan aikaan lausuntokierroksella valtiovarainministeriön asetusluonnos toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen osalta valtiovarainministeriön asetusluonnos vaikuttaa menevän osin päällekkäin sosiaali- ja terveysministeriön valionavustusluonnoksen kanssa. Näiden asetusten keskinäinen suhde tulisi niin ikään selkeyttää molempien asetusluonnosten esittelyteksteissä.
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Jatkovalmistelussa on tarkennettava tässä asetusluonnoksessa tarkoitetun hankerahoituksen suhde samaan aikaan lausunnolla olevaan valtioneuvoston asetukseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista (VM/1897/03.01.01/2019). Hankerahoitukset eivät saa olla päällekkäisiä tai ristiriitaisia, ja niiden keskinäinen suhde on kuvattava selkeästi. Myöskään hankkeiden ohjaus kuntien suuntaan ei saa olla ristiriitaista.
      • FDUV
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Paragrafen gällande godtagbara kostnader bör ändras så att det de facto blir möjligt att flytta tyngdpunkten till föregripande och förebyggande arbete. Detta förutsätter att organisationerna är delaktiga i utvecklingsarbetet och att deras roll som främjare av välbefinnande och hälsa noteras. Paragraf 6, förändringsförslag gällande 6 §:n 2 mom. punkt 6.: 6 § Godtagbara kostnader Statsunderstöd betalas på grundval av de faktiska, godtagbara kostnaderna. Kostnader som berättigar till statsunderstöd är följande skäliga kostnader som behövs för att genomföra projektet: 1) förvaltningskostnader för projektet, 2) projektets personalkostnader, 3) resekostnader, 4) hyra för verksamhetslokaler, 5) kostnader för anskaffning av lös egendom som direkt hänför sig till genomförandet av pro-jektet, 6) kostnader för forskning, kunskap och konsulttjänster som skaffas från externa källor samt motsvarande sakkunnigtjänster och samarbete med organisationerna, samt 7) andra kostnader som är nödvändiga för genomförandet av projektet.
      • SámiSoster ry, Guttorm Juha
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • SámiSoster ry on valmis antamaan asiantuntija-apua ehdottamiensa saamelaisten asemaa turvaavien säännösten valmistelussa, jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo olevan siihen tarvetta.
      • Suomen Yrittäjät
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Yritysten tulee olla tiiviisti mukana tulevaisuuden sote-keskusten palvelutarjonnan toteuttamisessa esimerkiksi palvelusetelijärjestelmän kautta. Yritykset voivat paikata aukkoja, joita julkinen palveluntuottaja ei voi yksin täyttää. Näin voidaan taata alueellisesti tasa-arvoinen palvelujen saatavuus. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa on paljon hyviä elementtejä, jotta perustason palvelujen saatavuus ja laatu saadaan varmistettua. Julkisen ja yksityisen sektorin hyvästä yhteistyöstä on jo nyt olemassa hyviä toimintamalleja, joita tulee kehittää ja ottaa myös laajemmin käyttöön. Julkisia palveluja on tuotettava monituottajamallilla, jotta palveluntarpeen kasvaessa yhteiskunnan resurssit riittävät kaikille niitä tarvitseville.
      • Naistenkartano ry, Annina Laaksonen
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Lisäksi: Tässä käsiteltävänä olevan asetuksen suhde niin ikään lausuntokierroksella olevaan Valtiovarainministeriön asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista tulisi olla kirjattuna molempien asetusten taustamuistioissa tai olla muulla tavoin selkeästi tiedotettuna. Kyseessä olevia avustuksia myönnettäisiin nykyisille palveluiden järjestämisvastuullisille toimijoille. Kyseessä on voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvasta vapaaehtoisesta alueellisesta yhteistyön ja yhteisen valmistelun tukemisesta. Tavoitteena on, että myös tämä valtionavustushaku käynnistyisi rinnakkain Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaan liittyvien valtionavustusten kanssa.
      • Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Jari Jokela, Jukka Mattila, Mikko Häikiö, Miia Palo, Rea Karanta
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetuksen perusteella myönnettävä kehittämisrahoitus on valtionapua, jota ei saa käyttää kuntien valtionosuustehtävien hoitamiseen eli esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Mikäli hoitotakuuta suunnitellulla tavalla kiristetään, tulee lakimuutoksen valmistelussa suunnitella kuntien tueksi muutoksen toimeenpano siten, että vaatimukset eivät johda lääkäripalvelujen siirtymiseen yksityissektorin tuotantoon vaan kunnallisen perusterveydenhuollon vahvistumiseen. Muutoksen vaikutukset kuntien tehtäviin tulee huomioida ja lisätä valtionosuuksia velvoitteita vastaavasti.
      • Järvi-Pohjanmaan perusturva/Alajärven kaupunki
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Valtionavustusten myöntäminen uudenlaisen toiminnan käynnistämiselle tulisi olla hyvin pitkäjänteistä toimintaa. Käynnistämisvaiheessa ei esimerkiksi voida tietää aina etukäteen, että kuinka paljon eri vaiheet vievät aikaa. Sen vuoksi olisi tärkeää, että käynnistämishankkeet voidaan viedä loppuun asti myönnetyn avustuksen puitteissa, vaikka suunniteltu käynnistämisaika ylittyisikin alkuperäisestä. Valtionavustusta tulisi myöntää niin, että toteutettavat kehittämishankkeet ulottuisivat itsehallintoalueen aloittamiseen asti niin, että varmistetaan kehitystyön keskeytymätön jatkuminen.
      • Suomen Syöpäyhdistys ry
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Lisäksi: Tässä käsiteltävänä olevan asetuksen suhde niin ikään lausuntokierroksella olevaan Valtiovarainministeriön asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista tulisi olla kirjattuna molempien asetusten taustamuistioissa tai olla muulla tavoin selkeästi tiedotettuna. Kyseessä olevia avustuksia myönnettäisiin nykyisille palveluiden järjestämisvastuullisille toimijoille. Kyseessä on voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvasta vapaaehtoisesta alueellisesta yhteistyön ja yhteisen valmistelun tukemisesta. Tavoitteena on, että myös tämä valtionavustushaku käynnistyisi rinnakkain Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaan liittyvien valtionavustusten kanssa.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetuksen tavoitteiden viestintä on ollut epäselvää, mikä on luonut monenlaisia odotuksia asetuksen suhteen. Tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden kirkastaminen selkeyttäisi tilannetta kuntakentällä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman suhde moniammatilliseen perhekeskusmalliin on epäselvä. Onko niiden rahoitus ajateltu tulevan tämän asetuksen mukaisesta rahoituksesta vai tuleeko rahoitus erillisen haun kautta. Mikäli rahoitus tulee erillisen rahoituksen kautta, miten toimintojen kehittäminen nivotaan yhteen? Muidenkin mahdollisten valtionavustusten suhdetta tähän valtionavustukseen voisi avata tarkemmin. Palvelujen integrointia kehitettäessä, kulttuurin ja liikunnan rooli on tärkeä huomioida. Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksilla edesautetaan osaltaan ennaltaehkäisyä. Tässä vaiheessa, kun kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista sekä liikunnan ja kulttuurin edistämisestä, olisi hyvä vaihe kehittää yhteistyörakenteita tulevaisuuden varalle. Ne alueet, joissa ei ole kuntayhtymäratkaisua peruspalveluissa, ei ole myöskään vahvasti kehitetty yhteistä ”tietoallasratkaisua”. Siten on erittäin haasteellista mitata laatua ja vaikuttavuutta kokonaisvaltaisesti, joka on valtionavustushakemusten ehdoton vaatimus. Toivottavaa olisi, että näillä alueilla voitaisiin viedä ensin tietojärjestelmäkonsolidaatiot maaliin ja samalla ottaa käyttöön uudet automatisoidummat työkalut laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen (mm. Terveyshyötymalli). Vaarana tulee muutoin olemaan hankkeissa, että tietoa kerätään käsin. Kansallisesti tämä kytkeytyy Toivo-ohjelmaan ja Kuva.mittariston kehittämiseen, joiden tulisi olla laadun ja vaikuttavuuden kehittämisen ja mittaroinnin yhteisiä ja yhteismitallisia ratkaisuja. Jos alueet lähtevät tekemään erillisiä ratkaisuja, voi se johtaa tilanteeseen, jossa vertailu sosiaali- ja terveyskeskusten välillä on mahdotonta. Tarkoitetaanko ”digitalisaation edistämisellä” vain toiminnan muutoshanketta vai voidaanko kustannuksiin sisällyttää teknisempää hankeosuutta, kuten Omaolon tai vastaavan edellyttämiä kustannuksia. Vai rahoitetaanko digitalisaatioon liittyvät teknisien alustojen rakentamiskustannukset mm. VM:n VN asetuksen 211 M€:n osuudesta tai muusta rahoituksesta? Rahan maksatusprosessin aikataulu tulisi täsmentää. Miten valtionavustusta hakeva organisaatio voi huomioida ajoissa tilinpäätöksessään saatavat, kun tilintarkastusprosessi ja maksatus voinevat kestää pidempään kuin odotettu ja useimmissa organisaatioissa tilinpäätökset tulee tehdä tammikuun loppuun mennessä. Tilanne voi realisoitua varsinkin silloin, kun on epäselvyyksiä mitkä kuuluvat rahoituksen piiriin ja pyydetään lisäselvityksiä. KHT-tarkastuksella on myös tiukka aikataulu. Prosessi hoidettava siten, että ehtii sen vuoden tilinpäätökseen, jolloin kulut kirjautuvat menoiksi.
      • Suomen Diabetesliitto ry, Janne Juvakka, toiminnanjohtaja, Tuominen-Lozic Laura
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Jotta painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön (hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen) sekä järjestöjen osallisuuden ja järjestölähtöisen kehittämisen hyödyntäminen tosiasiallisesti voi onnistua, esitämme asetusluonnoksen pykälää hyväksyttävistä kustannuksista muutettavan seuraavasti: Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset.
      • Kuurojen Palvelusäätiö
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • 5 §: Luonnoksessa on viimeisenä kohtana 7) suunnitelma asukkaiden, asiakkaiden ja järjestöjen osallistumisesta hankkeeseen. Tämä tulisi poistaa omana kohtanaan ja sisällyttää kohtaan 2) seuraavasti: hankkeen tavoitteet, niiden saavuttamiseksi suunnitellut toimenpiteet ja tavoiteltavat tulokset, joiden määrittelyssä ovat mukana asukkaat/asiakkaat sekä alan järjestöt. Asetuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että hankkeiden tulosten arviointi toteutetaan asiantuntevasti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee perustua tieteelliseen tutkimukseen ja hyviin käytäntöihin. 6 § 2. mom. kohta 6: Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä rooli. Edellä kuvatun johdosta esitämme muutettavaksi seuraavan kohdan: 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset Tässä käsiteltävänä olevan asetuksen suhde niin ikään lausuntokierroksella olevaan Valtiovarainministeriön asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista tulisi olla kirjattuna molempien asetusten taustamuistioissa tai olla muulla tavoin selkeästi tiedotettuna. Kyseessä olevia avustuksia myönnettäisiin nykyisille palveluiden järjestämisvastuullisille toimijoille. Kyse on voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvasta vapaaehtoisesta alueellisesta yhteistyön ja yhteisen valmistelun tukemisesta. Tavoitteena on, että myös tämä valtionavustushaku käynnistyisi rinnakkain Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaan liittyvien valtionavustusten kanssa.
      • Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Valtionavustusten myöntäminen uudenlaisen toiminnan käynnistämiselle tulisi olla hyvin pitkäjänteistä toimintaa. Käynnistämisvaiheessa ei esimerkiksi voida tietää aina etukäteen, että kuinka paljon eri vaiheet vievät aikaa. Sen vuoksi olisi tärkeää, että käynnistämishankkeet voidaan viedä loppuun asti myönnetyn avustuksen puitteissa, vaikka suunniteltu käynnistämisaika ylittyisikin alkuperäisestä. Valtionavustusta tulisi myöntää niin, että toteutettavat kehittämishankkeet ulottuisivat itsehallintoalueen aloittamiseen asti niin, että varmistetaan kehitystyön keskeytymätön jatkuminen.
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetuksen tavoitteiden viestintä on ollut epäselvää, mikä on luonut monenlaisia odotuksia asetuksen suhteen. Tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden kirkastaminen selkeyttäisi tilannetta kuntakentällä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman suhde moniammatilliseen perhekeskusmalliin on epäselvä. Onko niiden rahoitus ajateltu tulevan tämän asetuksen mukaisesta rahoituksesta vai tuleeko rahoitus erillisen haun kautta. Mikäli rahoitus tulee erillisen rahoituksen kautta, miten toimintojen kehittäminen nivotaan yhteen. Muidenkin mahdollisten valtionavustusten suhdetta tähän valtionavustukseen voisi avata tarkemmin. Palvelujen integrointia kehitettäessä, kulttuurin ja liikunnan rooli on tärkeä huomioida. Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksilla edesautetaan osaltaan ennaltaehkäisyä. Tässä vaiheessa, kun kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista sekä liikunnan ja kulttuurin edistämisestä, olisi hyvä vaihe kehittää yhteistyörakenteita tulevaisuuden varalle. Rahoitusta tulisi voida suunnata erityisesti ehkäisevien matalankynnyksen toimintamallien levittämisen ja mahdollisuudet kokeilla esim. Pirkanmaalla vaikuttavaksi todetun Arkeen Voimaa –toimintamallin levittämistä kaikkiin Pirkanmaan kuntiin. Arkeen Voimaa hanke oli yksi edellisen sote-uudistuksen Pirkanmaalle valituista toimintamalleista. Ne alueet, joissa ei ole kuntayhtymäratkaisua peruspalveluissa, ei ole myöskään vahvasti kehitetty yhteistä ”tietoallasratkaisua”. Siten on erittäin haasteellista mitata laatua ja vaikuttavuutta kokonaisvaltaisesti, joka on valtionavustushakemusten ehdoton vaatimus. Toivottavaa olisi, että näillä alueilla voitaisiin viedä ensin tietojärjestelmäkonsolidaatiot maaliin ja samalla ottaa käyttöön uudet automatisoidummat työkalut laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen (mm. Terveyshyötymalli). Vaarana tulee muutoin olemaan hankkeissa, että tietoa kerätään käsin. Kansallisesti tämä kytkeytyy Toivo-ohjelmaan ja Kuva mittariston kehittämiseen, joiden tulisi olla laadun ja vaikuttavuuden kehittämisen ja mittaroinnin yhteisiä ja yhteismitallisia ratkaisuja. Jos alueet lähtevät tekemään erillisiä ratkaisuja, voi se johtaa tilanteeseen, jossa vertailu sosiaali- ja terveyskeskusten välillä on mahdotonta. Tarkoitetaanko ”digitalisaation edistämisellä” vain toiminnan muutoshanketta vai voidaanko kustannuksiin sisällyttää teknisempää hankeosuutta, kuten Omaolon tai vastaavan edellyttämiä kustannuksia. Vai rahoitetaanko digitalisaatioon liittyvät teknisien alustojen rakentamiskustannukset mm. VM:n VN asetuksen 211 M€:n osuudesta tai muusta rahoituksesta.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Päivitetty:
        5.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Tässä käsiteltävänä olevan asetuksen suhde niin ikään lausuntokierroksella olevaan Valtiovarainministeriön asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista tulisi olla kirjattuna molempien asetusten taustamuistioissa tai olla muulla tavoin selkeästi tiedotettuna. Kyseessä olevia avustuksia myönnettäisiin nykyisille palveluiden järjestämisvastuullisille toimijoille. Kyseessä on voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvasta vapaaehtoisesta alueellisesta yhteistyön ja yhteisen valmistelun tukemisesta. Tavoitteena on, että myös tämä valtionavustushaku käynnistyisi rinnakkain Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaan liittyvien valtionavustusten kanssa. Muistiliitto toteaa myös, että muistisairaiden tai vasta oireita kokevien kannalta sote-keskus ja toimivat peruspalvelut ovat keskeisiä. Tällä hetkellä on kuntia tai kuntayhtymiä, joissa palveluketjut toimivat, muistisairaus diagnosoidaan nopeasti ja asiakas ohjataan palvelupolulle. Tiedetään toisaalta, että osa muistisairauksista jää diagnosoimatta, diagnoosi on aluksi virheellinen (esim. masennus) tai se viivästyy merkittävästi. Kunnasta saattaa puuttua muistikoordinaattori tai geriatrin ja neurologin asiantuntemusta ei ole riittävästi saatavilla. Muistisairaiden palvelut eivät toteudu yhdenvertaisesti eri puolilla maata. Muistiliitto pitää tärkeänä, että hallitus haluaa vahvistaa peruspalveluja ja resurssoi sote-keskusten kehittämistä. Muistisairauksiin liittyvä tiedon ja osaamisen lisääminen tukee varhaista diagnosointia. Käytännössä tarvitaan riittävät resurssit muistihoitajien vastaanottoihin, riittävät geriatrin/neurologin palvelut sekä diagnoosin jälkeen toimiva palveluohjaus sekä sairastuneille että omaisille. On tärkeää, että sote-keskusten kehittämisessä tunnistetaan järjestöjen osaaminen ja resurssit ja että niiden kytkemiselle palveluketjuihin ei ole esteitä. Järjestöt tuottavat hyvinvointia ja terveyttä edistäviä, järjestölähtöisen tuen muotoja kuten erilaisia muistia ja aivoterveyttä tukevia ryhmiä, vertaistukea ja arjen sujumisessa auttavia toimintamuotoja. Suomessa on jo valtakunnallisesti kattava, 17 maakunnassa toimiva järjestölähtöistä tukea muistisairaille ja heidän läheisilleen tarjoava verkosto, joka yhdistää ammatillista ja vertaistukea. Tämäntyyppiset eri asiakasryhmien hyvinvointia ja terveyttä tukevat rakenteet on välttämätöntä ottaa sote-keskusten kehittämishankkeisiin tiiviisti mukaan.
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Ylivuotisissa hankkeissa jatkuvuuden turvaaminen ja varmistaminen.
      • Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että aito kumppanuus ja yhteistyö järjestöjen kanssa mahdollistuu sekä painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu. Järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja myös lasten ja lapsiperheiden tarpeisiin vastaamiseksi riittävän varhain ja matalalla kynnyksellä myös sosiaalipalveluissa. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja JÄRJESTÖJEN KANSSA TEHTÄVÄN YHTEISTYÖN KUSTANNUKSET; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Lisäksi: Tässä käsiteltävänä olevan asetuksen suhde niin ikään lausuntokierroksella olevaan Valtiovarainministeriön asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista tulisi olla kirjattuna molempien asetusten taustamuistioissa tai olla muulla tavoin selkeästi tiedotettuna. Kyseessä olevia avustuksia myönnettäisiin nykyisille palveluiden järjestämisvastuullisille toimijoille. Kyseessä on voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvasta vapaaehtoisesta alueellisesta yhteistyön ja yhteisen valmistelun tukemisesta. Tavoitteena on, että myös tämä valtionavustushaku käynnistyisi rinnakkain Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaan liittyvien valtionavustusten kanssa. Sisällöllisenä lisäyksenä uusien sosiaali- ja terveyskeskusten jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on Suomessa eurooppalaisittain erittäin vakava ja laaja ongelma. Joka 3. nainen 15-74 ikävuoden välillä joutuu lähisuhteissaan väkivallan tai sen uhan alaiseksi. Se tarkoittaa noin 700 000 naista. Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen ja Rinteen hallitusohjelmassa sitoudutaan sen toimeenpanoon edistämiseen monissa eri kohdissa. Väkivaltakokemus on trauma sen kohteeksi joutuneille ja sitä vanhempaansa kohdistuvana todistamaan joutuvalle lapselle. Turvakodit vastaavat akuutteihin kriiseihin. Se ei riitä. Väkivallasta toipumiseen tarvitaan tukea. Nykyisin kunnissa tähän tarpeeseen vastataan hyvin riittämättömästi. Kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä haasteesta. Hyvin paljon väkivallasta toipumiseen liittyvä tuki on järjestöjen varassa. Sosiaalihuoltolaissa määritellään perheväkivalta avun tarpeeksi, johon tulee vastata. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on keskeinen paikka, jossa tämä ongelma monimuotoisuudessaan tulee tunnistaa, ottaa puheeksi ja johon tulee tarttua matalalla kynnyksellä. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei pidä jättää sisältönä näkymättömäksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa eikä myöskään siihen liittyvissä kehittämishankkeissa. Väkivallalla on suora kytkentä mielenterveysongelmiin ja se tuottaa erittäin mittavia kustannuksia.
      • Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Pidämme erittäin myönteisenä, että osaan edellisellä hallituskaudella perustettujen yhteistyörakenteiden toteuttamisen jatkoon voitaisiin hyödyntää hankerahaa. Erityisen hyviä yhteistyörakenteita ovat alueelliset ehkäisevän päihdetyön ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmät, joissa myös järjestökenttä on edustettuna. Näitä työryhmiä perustettiin edellisen hallituskauden sote-valmistelun puitteissa. Näiden ryhmien jatkuvuus tulisi turvata. Hankeavustukset ovat erityisen tärkeitä ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta, koska ehkäisevällä päihdetyöllä ei ole tällä hetkellä riittävää alueellista koordinointiresurssia. Tulevaisuudessa jokaiseen maakuntaan tulisi saada ehkäisevää päihdetyötä koordinoiva henkilöresurssi. Hankeraha tarjoaisi erinomaiset edellytykset kehittää ja kokeilla ehkäisevän päihdetyön koordinointia alueellisesti sekä paikallisesti.
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Kehitttämispalvelut, kehittämisjohtaja
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Kiitämme mahdollisuudesta vuoropuheluun. Asetuksen toimeenpano ja siihen liittyvä ohjeistus on erittäin olennainen käytännön toiminnan suunnitteluksi. Asetuksen ripeä voimaantulo on hyvin tärkeää, jotta taloudelliset mahdollisuudet toiminnan kehittämiselle maakunnissa saadaan turvattua.
      • Mielenterveyspooli, Alametsä Alviina
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Tulevaisuuden sote-keskus ja Terapiatakuu: ehdotus kokeiluksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista 1. Mielenterveyspalveluiden terapiatakuu ja suhde hallitusohjelmaan 2. Arviointi ja seuranta 3. Koulutustarpeet ja hankemahdollisuudet Mielenterveyspalveluiden terapiatakuu ja suhde hallitusohjelmaan Kansalaisaloite Terapiatakuusta on etenemässä eduskunnan käsittelyyn. Aloite pyrkii mahdollistamaan varhaisen psykososiaalisen hoidon sitä tarvitseville. Terapiatakuu tukee osaltaan Rinteen hallitusohjelman kirjauksia painopisteen siirtämisestä erityispalveluista yleispalveluihin, asiakkaiden yhdenvertaisuuden vahvistamisesta ja varhaisen tuen saatavuuden parantamisesta. Aloite vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen madaltaa lasten ja nuorten kynnystä saada mielenterveyspalveluja sekä parantaa niiden oikea-aikaisuutta ja saatavuutta osana peruspalveluja. Ennen mielenterveyden perustason hoidon laajempaa edistymistä on mahdollista toteuttaa alueellisia hankkeita, ja seurata toteuttamisen vaikutuksia ja tuloksia. Erityisesti täydennyskoulutusten resursoiminen on tässä vaiheessa oleellista. Psykososiaaliset lyhytinterventiot ovat tutkimusnäyttöön perustuva vaikuttava hoitokeino, jota muista hoitomuodoista poiketen ei ole riittävästi tarjolla julkisissa terveyspalveluissa. Yhteistä kaikille terapiatakuun piiriin kuuluville psykososiaalisille hoidoille on tutkimusnäyttö vaikuttavuudesta, ja soveltuvaksi todettu koulutus. Tukena ovat Käypä hoito –suositukset, jotka sisältävät arvioita eri hoitomuotojen vaikuttavuudesta. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston mukaan vaikuttavaksi todettu psykoterapia ja muut psykososiaaliset hoitomuodot kuuluvat julkiseen palveluvalikoimaan, ja niitä tulee olla tarjolla perustasolla. Takuun piiriin kuuluvissa tavoitteellisissa yksilö-. ryhmä-, pari- ja perheterapioissa on monia vaikuttavia, eri viitekehyksiin nojaavia lyhyitä psykoterapian muotoja ja psykososiaalisia hoitomuotoja. Osa on psykoterapeuttien tuottamaa psykoterapiaa, osa taas muita vaikuttavia lyhytinterventioita. Terapiatakuu kattaa maksimissaan 20 hoitokäyntiä. Takuun piirissä oleva hoitojakso on aina suunnitelmallinen ja tavoitteellinen. Jos potilaalla on tarve pidempään hoitojaksoon, hänet tulee ohjata erikoissairaanhoitoon arvioitavaksi. Erikoissairaanhoidossa arvioidaan pidemmän hoidollisen psykoterapian tarve, kuntoutuspsykoterapian tarve ja muut mahdolliset hoidot. Terapiatakuulle ei ole ikärajoja. Lääkäreille ja muulle henkilökunnalle on tarpeen järjestää koulutusta hoidontarpeen arvioinnista ja terapiatakuun toteuttamisesta. Terapiatakuu yksinkertaistaisi psykososiaaliseen hoitoon pääsemistä. Kelan järjestämä kuntoutuspsykoterapia säilyy nykyisellään, mutta varhaisen avun paremman saatavuuden myötä sen tarve saattaa vähentyä. Etäterapian ja internetissä toteutetun näyttöön perustuvan psykoterapeuttisen hoidon tulokset näyttävät vastaavan kasvokkain tapahtuvan terapian tuloksia. Nämä ovat mahdollisia hoitovaihtoehtoja etenkin silloin, kun hoidon saatavuudessa on haasteita. Netti- ja etäterapiat vähentävät alueellista eriarvoisuutta hoidon saatavuudessa. Arviointi ja seuranta Terapiatakuu on merkittävä asiakaslähtöinen uudistus ja perusterveydenhuollon toimintatapojen muutos. On oleellista että uudistuksen hyötyjä ja haittoja potilaille ja näiden omaisille arvioidaan laadukkaasti. Uudistukseen sijoitetaan varoja ja osaamista, joten arviointitutkimukseen tulee sisältyä kustannusvaikuttavuuden arviointia. Hallitusohjelman mukaan luodaan laatua kuvaavia rekistereitä, parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja kehitetään hoitoa yhteistyössä käyttäjien kanssa. Terapiatakuussa tulosten seurantaa varten takuun piirissä olevien hoitoa tulee seurata järjestelmällisesti laaturekisterillä. Laaturekisteri tuottaa tietoa sekä hoidon järjestäjälle, työntekijöille että asiakkaille. Laaturekisterissä kirjataan lyhyillä luonnehdinnoilla ja luottamuksellisesti, miten tyytyväinen potilas on ollut omaan hoitoonsa, ja miten hän on toipunut. Koulutustarpeet ja hankemahdollisuudet Psykososiaalisten hoitomenetelmien osaajat eivät tällä hetkellä jakaudu alueellisesti tasa-arvoisesti. Takuun onnistunut toteutus tuleekin vaatimaan koulutustoimia. Valviran henkilörekisterissä on 8200 rekisteröidyn ammattinimikkeen omaavaa psykoterapeuttia. Selvityksen mukaan vain noin kolme neljästä toimii psykoterapeuttina, eli valtakunnallisesti Suomessa toimii noin 6000 psykoterapeuttia. Osa heistä toimii vain osapäiväisesti. Terapiatakuun vaatima työresurssi on noin 800 htv:ta, eli murto-osa olemassa olevasta psykoterapeuttiresurssista. Näistä noin 300 htv löytyy olemassa olevista mielenterveyspalveluista. Terapiatakuu vaatisi siis täysimääräisesti toteutuessaan noin 500 ammattilaisen lisätyöpanoksen, joko palkkaamalla tai ostopalveluna hankittuna. Terapiatakuun myötä lyhytpsykoterapiaa tarjoavien psykoterapeuttien kysyntä kasvaa, mihin psykoterapeuttikoulutusta tarjoavien yliopistojen tulisi reagoida lisäämällä koulutusta. Lisäksi koulutusyhteisöjen, järjestöjen ja terveydenhuollon työnantajien tulisi varautua terapiatakuuhun kouluttamalla terveydenhuollon ammattilaisia lyhyiden psykososiaalisten interventioiden menetelmiin (ns. työskentelyotekoulutuksia). Terapiatakuu vaatii osaamisen tueksi koordinoidun koulutus- ja työohjausjärjestelmän. Mielenterveyden edistämiseksi maakunnissa ja tulevaisuuden sote-keskuksissa on syytä toteuttaa alueellisia hankkeita esimerkiksi ammattilaisten kouluttamiseksi, ja peruspalveluiden piirin pääsyn nopeuttamiseksi erilaisilla järjestelmämuutoksilla. Näitä kokeiluja on syytä toteuttaa ja mahdollistaa kehittämishankkeiden valtionavustuksilla, ja kehittämishankkeet on oltava mahdollista toteuttaa monitoimijaisesti yhdessä järjestöjen ja muiden oleellisten tahojen kanssa.
      • Munuais- ja maksaliitto ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
      • Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Hankkeiden tulosten arviointi ja seuranta on toteutettava asiantuntevasti. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tulee perustua tieteelliseen tutkimukseen ja hyviin käytäntöihin, näitä tulee asetuksessa myös hyvin onnistuneiden hankkeiden tiedon leviämisen takia edellyttää. Myös terveystaloudelliseen näkökantaan tulee tulosten arvioinnissa kiinnittää erityistä huomioita tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuoltokulujen hallitsemiseksi.
      • Raittiuden Ystävät ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että mahdollistuvat painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön sekä järjestöjen osallisuus, tehtävä ja rooli tässä työssä. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Lisäksi: Tämä asetus on huomioitava samoin lausuntokierroksella olevaan Valtiovarainministeriön asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista . Ne tulee olla kirjattuna molempien asetusten taustamuistioissa tai muulla tavoin selkeästi tiedotettuna. Kyseessä olevia avustuksia myönnettäisiin nykyisille palveluiden ja tuloksellisen terveyttä ja hyvinvointia edistävän kansalaistoiminnan järjestämisvastuullisille toimijoille. Kyseessä on lainsäädäntöön perustuva vapaaehtoisen alueellisen yhteistyön ja yhteisen valmistelun tukeminen. Tavoitteena tulisi olla, että myös tämä valtionavustushaku käynnistyisi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan liittyvien valtionavustusten rinnalla.
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Valmistelun avoimuuteen ja eri toimijoiden vuorovaikutukseen tulisi kiinnittää huomiota. Hankkeiden toteuttamista saattaa hankaloittaa se, että tulevan sote-maakunnan mallista/juridisesta toimijasta ei ole selkeää kansallista kuvaa. Tämä saattaa vaikeuttaa maakunnan kuntien sitoutumista hankkeisiin ja vaikeuttaa mm. merkittävien hankintojen toteuttamista kilpailu- ja hankintalainsäädännön mukaisesti. Valtakunnallisten palvelukeskusten (SoteDigi ja Maakuntien Tilakeskus) rooliin hankkeissa ei ole otettu asetusluonnoksessa kantaa. Tämä voi aiheuttaa epäselvyyksiä ja mahdollisia päällekkäisyyksiä hankkeissa, sekä epävarmuutta kunnissa ja kuntayhtymissä.
      • Psoriasisliitto ry, Bäckman Sonja
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom., kohta 6.) 6 § Hyväksyttävät kustannukset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset.
      • Turun kaupunki, muutosjohtaja
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Jatkovalmistelussa tulee huomioida rahoituksen pitkäjänteisyys, jotta alueelliset ja kunnalliset hankkeet voidaan suunnitella koko hankekaudeksi (ks. kohta 3 a). Kuntien ja kuntayhtymien näkökulmasta on toivottavaa, että kunnat voivat osallistua hankekustannusten kattamiseen mm. osoittamalla omaa työvoimaa hankkeeseen, niissä hankkeissa, joissa vaaditaan kuntien osallistumista hankekustannuksiin. Tämä tulee huomioida jatkossa asetuksen toimeenpanossa ja valtionavustusten tarkemmissa myöntämisehdoissa (ks. kohta 2 a). Asetuksen jatkovalmistelussa on perustelua tarkemmin määritellä, onko sote-keskusten kehittämisen määräraha tarkoitettu kunnille ja sellaisille kuntayhtymille, joille kuuluu vastuu perustason sote-palvelujen järjestämisestä vaiko myös sairaanhoitopiirin kuntayhtymille, joilla on vastuu erikoistason palvelujen järjestämisestä. Sosiaalipalvelujen roolia on vielä syytä tarkentaa ja täsmentää esimerkiksi asetuksen perusteluosassa. Tarkennuksilla ei tule kuitenkaan turhaan rajata kuntien ja kuntayhtymien omaa sosiaali- ja terveyskeskus konseptin suunnittelua ja toimeenpanoa.
      • Suomen Monikkoperheet ry, Ulla Kumpula
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Järjestöjen merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kentässä tulee tunnistaa ja tunnustaa paremmin. Järjestöillä on hyvät kanavat ja kontaktit edustamaansa kohderyhmään ja sen tarpeisiin. Järjestöjen kautta kuntalaisten osallistaminen on mahdollista tehokkaasti ja järjestöt tuottavat merkittävää kohderyhmänsä tarpeista lähtevää toimintaa. Neuvoloiden toiminta tulee kytkeä LAPE-kehittämishankkeiden kautta kehittyvään perhekeskustoimintaan ja kohtaamispaikkatoimintaan sekä järjestöjen tuottamiin ennaltaehkäiseviin toimintoihin. Järjestön tuottamasta ennaltaehkäisevästä toiminnasta on esimerkkinä Suomen Monikkoperheet ry:n jäsenyhdistysten tuottama monikkoperhevalmennus, joka täydentää kaksosia, kolmosia tai nelosia odottavan perheen perhevalmennusta ja toteutetaan jo nyt usein yhteistyössä julkisen sektorin kanssa. Järjestöjen kanssa toteutettava yhteistyö tulee tunnistaa ja sen jatkumiselle tulee varata resurssia. Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli. Pykälä 6:een tulee lisätä myös järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä aiheutuvat kustannukset.
      • Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että aito kumppanuus ja yhteistyö järjestöjen kanssa mahdollistuu sekä painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu. Järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja myös lasten ja lapsiperheiden tarpeisiin vastaamiseksi riittävän varhain ja matalalla kynnyksellä myös sosiaalipalveluissa. Sisällöllisenä lisäyksenä uusien sosiaali- ja terveyskeskusten jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on Suomessa eurooppalaisittain erittäin vakava ja laaja ongelma. Joka 3. nainen 15-74 ikävuoden välillä joutuu lähisuhteissaan väkivallan tai sen uhan alaiseksi. Se tarkoittaa noin 700 000 naista. Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen ja Rinteen hallitusohjelmassa sitoudutaan sen toimeenpanoon edistämiseen monissa eri kohdissa. Väkivaltakokemus on trauma sen kohteeksi joutuneille ja sitä vanhempaansa kohdistuvana todistamaan joutuvalle lapselle. Turvakodit vastaavat akuutteihin kriiseihin. Se ei riitä. Väkivallasta toipumiseen tarvitaan tukea. Nykyisin kunnissa tähän tarpeeseen vastataan hyvin riittämättömästi. Kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä haasteesta. Hyvin paljon väkivallasta toipumiseen liittyvä tuki on järjestöjen varassa. Sosiaalihuoltolaissa määritellään perheväkivalta avun tarpeeksi, johon tulee vastata. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on keskeinen paikka, jossa tämä ongelma monimuotoisuudessaan tulee tunnistaa, ottaa puheeksi ja johon tulee tarttua matalalla kynnyksellä. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei pidä jättää sisältönä näkymättömäksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa eikä myöskään siihen liittyvissä kehittämishankkeissa. Väkivallalla on suora kytkentä mielenterveysongelmiin ja se tuottaa erittäin mittavia kustannuksia.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry, Järvi Hanna-Kaisa
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Suomen Kuntoutusyrittäjät pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että peruspalvelujen saatavuutta vahvistetaan ja kehittämistyötä tehdään ihmislähtöisesti, asiakas keskiössä. Esitämme kuitenkin seuraavassa huomioita yksityisen sektorin roolista Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Asetuksesta puuttuvat maininnat tulevaisuuden monituottajamallista. Hallitusohjelman hillitty monituottajamalli uhkaa jäädä merkityksettömäksi, mikäli yksityistä ja kolmatta sektoria ei nosteta riittävästi julkisten palveluntuottajien tueksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa ja sen edellyttämiä valtionavustuksia jaettaessa. Kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea hankkeeseen varatusta 70 miljoonan euron rahoituksesta valtionavustusta omiin hankkeisiinsa. Hallitusohjelma lähtee siitä, että sote-palvelut tuotetaan pääosin julkisena palveluna. Yksityisen sektorin toimijoiden on voitava osallistua tulevaisuuden sote-keskusten kehittämiseen. Odotamme hallitukselta lisätietoja siitä, miten yksityisen sektorin osaaminen ja resurssit otetaan mukaan kehittämistyöhön. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman rahoitus muodostuu pääosin STM:n peruspalveluiden kehittämiseen kohdentuvasta rahoituksesta momentilta 33.60.39. Tälle momentille on varattu kuitenkin vain 60 milj. euroa peruspalveluiden saatavuuden parantamiseen. Mistä puuttuva noin 10 milj. euroa otetaan? Julkisen talouden suunnitelman mukaan peruspalveluiden saatavuus sisältyy kokonaisuuteen, jossa on mukana mm. hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen nostaminen, kotihoidon resurssien lisääminen ja vammaispalvelulain kokonaisuudistus. JTS:n mukainen rahoitus ei ole riittävä. Hallituksen hahmottelema maakuntamalli tai tulevaisuuden sote-keskus ei itsessään takaa sitä, että erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua suhteessa peruspalveluihin hillittäisiin. Yritysten tulee olla tiiviisti mukana sote-keskusten palvelutarjonnan toteuttamisessa esimerkiksi palvelusetelijärjestelmän kautta. Etenkin pienet ja paikalliset kuntoutusalan yritykset voivat paikata aukkoja, joita julkinen palveluntuottaja ei voi yksin kustannustehokkaasti täyttää. Julkisen ja yksityisen sektorin hyvästä yhteistyöstä on jo nyt olemassa hyviä toimintamalleja, joita tulee kehittää ja ottaa myös laajemmin käyttöön. Hyvinä esimerkkinä toimivasta kuntoutuksen palveluseteleistä voidaan esittää Helsingin kaupungin fysio- ja toimintaterapian palvelusetelit. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen vaatii vahvaa panostusta terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tehokkain ja inhimillisesti paras keino tähän on työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, mikä edellyttää kuntoutustarpeen varhaista tunnistamista. Lisäksi kuntoutuspalvelujen pitää toimia tehokkaasti. Näin ollen valtionavustuksia jaettaessa myös työ- ja toimintakyvyn edistäminen on otettava avustusten myöntämisessä huomioon.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden JA JÄRJESTÖJEN KANSSA TEHTÄVÄN YHTEISTYÖN kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Lisäksi: Tässä käsiteltävänä olevan asetuksen suhde niin ikään lausuntokierroksella olevaan Valtiovarainministeriön asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista tulisi olla kirjattuna molempien asetusten taustamuistioissa tai olla muulla tavoin selkeästi tiedotettuna. Kyseessä olevia avustuksia myönnettäisiin nykyisille palveluiden järjestämisvastuullisille toimijoille. Kyseessä on voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvasta vapaaehtoisesta alueellisesta yhteistyön ja yhteisen valmistelun tukemisesta. Tavoitteena on, että myös tämä valtionavustushaku käynnistyisi rinnakkain Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaan liittyvien valtionavustusten kanssa.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Katajisto Marjo
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskehittämisohjelmaa tulee varata erillistä määrärahaa sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tutkimus- ja kehittämistoimintakokeiluja tulee tehdä maakunnan alueella toimivien korkeakoulujen ja osaamiskeskusten kanssa yhteistyössä ja varmistaa kokeiluissa sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden mahdollisuus osallistua kokeiluihin sekä jatko- ja täydennyskoulutukseen. Kokeilujen tuloksia voidaan hyödyntää hallitusohjelman mukaisen sosiaalihuollon pysyvän tutkimus- ja kehittämisrakenteen luomisessa. Jatkovalmisteluissa tulee selkeyttää mm. tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten ja perhekeskusten välistä työnjakoa. Edistetäänkö tätä tavoitetta osana Lape-hanketta, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeissa vai onko olemassa jokin muu foorumi, rahoitus ja resurssit? Tulevaisuuden sote-keskusten kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumisen tueksi Talentia esittää, että toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti sosiaalihuollon ammatilliseen johtamiseen, sosiaalialan työhyvinvoinnin parantamiseen, sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnjakoon sekä asiakasmitoituksiin. Vuosien 2000-2012 tutkimustulokset osoittavat, että työ on kuormittavampaa kuin muissa ammattiryhmissä (mm. Mänttäri-van der Kuip 2015; Janus 2/2019 Junnonen & Hämäläinen & co, Keva 2018, Kunta10 -tutkimukset) Talentian selvitys (2017) sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuudesta kertoo, että erityisen tärkeitä työpaikan valintaan ja pysyvyyteen liittyviä tekijöitä ovat palkkaus, koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen sekä työolosuhteiden, kuten kohtuullisen työmäärän, hyvän työilmapiirin ja asiantuntevan johdon merkitys. Sosiaalialan työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää erityistä alakohtaista kehittämishanketta osana sote-keskusten kehittämistä.
      • Hengitysliitto ry
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden JA JÄRJESTÖJEN KANSSA TEHTÄVÄN YHTEISTYÖN kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset.
      • Työterveyslaitos, Koivula Antti
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Työterveyslaitos haluaa nostaa esille asetusluonnokseen ja asetuksen jatkovalmisteluun liittyen esiin seuraavat asiat: 1) Työikäisten sosiaali- ja terveydenhuollon huomiointi tavoitteissa, kehittämishankkeissa ja asetuksen jatkovalmistelussa. Suomen väestöstä 62,5 prosenttia on työikäisiä, joilla on myös huoltovastuuta lapsiin ja nuoriin sekä ikääntyviin. Työikäisten sosiaali- ja terveydenhuolto on usean toimijan yhteistyötä. Olennaista on saada eri toimijat (kuten perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito, kuntoutus ja työterveyshuolto) toimimaan työikäisen asiakkaan parhaaksi. Työterveyshuollolla on siinä merkittävä rooli, koska se tukee erityisosaamisellaan työikäisen väestön työkykyä ja vastaa lähes kahden miljoonan työssäkäyvän terveydenhuollosta. Haluamme korostaa, että alueellisessa sote-järjestelmässä työikäisen erityistarpeet ja työkyvyn tukiasiat on otettava monitasoisesti huomioon. Huolenamme on myös, että koska asetus ei korvamerkitse teemoja, saattavat kehittämishankkeet painottua alueiden adhoc ja raskaisiin palveluihin liittyvään toimintaan, ennalta ehkäisevään toimintaan ja poikkihallinnolliseen kehittämistyöhön liittyvien hankkeiden jäädessä vähemmistöön. 2) Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Ohjelman tavoitteena on kehittää laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, joka tarkoittaa käytännössä laaja-alaista ja oikea-aikaista yhteistyötä ihmisen parhaaksi. Tämä edellyttää poikkihallinnollista integraatiotyötä. Työterveyslaitos pitää tärkeänä, että tämä näkyisi niin tulevaisuuden terveyskeskuksen tavoitteissa kuin hankehaussa. 3) Kehittämishankkeiden hakijat Asetusluonnoksen mukaan hakijana voi olla joko maakunnan kuntien ja kuntayhtymien konsortio tai kunta tai kunta tai kuntayhtymä, kuitenkin niin, että päähakijana on yksi kunta tai kuntayhtymä. Koska tulevaisuuden toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto on poikkihallinnollista yhteistyötä eri toimijoiden kesken, ehdottaa Työterveyslaitos vielä pohdittavan hakijaorganisaatioiden laajentamista maakunnissa. Myös lisäasiantuntijuuden ostaminen on turvattava laajasti. Esimerkiksi osatyökykyisten sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitettäessä on toimijoita myös kuntien ja kuntayhtymien ulkopuolella. Tätä puoltaa maakunnittainen ja valtakunnallinen kehittämiskokemus viime vuosilta työikäisten sosiaali- ja terveydenhuollon parissa. Tämän kokemuksen perusteella Työterveyslaitos myös haluaa korostaa koordinaation tarvetta niin kuntien ja kuntayhtymien ja maakuntien välisessä yhteistyössä. Tämä tuottaa tarpeellista tietoa valtakunnalliseen päätöksentekoon, ohjaukseen ja seurantaa. Ellei tätä huomioida tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen rahoituksessa, niin tulee se huomioida muussa rakenneuudistuksen kansallisessa ja alueellisessa valmistelussa. 4) Työterveyslaitos on työelämän asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Yksi keskeinen toiminnan kohteemme on työikäisten sosiaali- ja terveydenhuolto ja työkyky. Olemme tehneet maakuntien kanssa kehittämistyötä tämän parissa pitkään. Työterveyslaitos haluaa tarjota osaamistaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen valmisteluun, toteutukseen sekä seurantaan ja arviointiin.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä
        Päivitetty:
        4.11.2019
        • Avustettavat kehittämis- ja kokeiluhankkeet ovat tavoitteiltaan laajoja ja hakuprosessi edellyttää merkittävää työpanosta. Kunnilla ja kuntayhtymillä on rajalliset resurssit ja murheena myös kiristyvä kuntatalous. Tämän asetusluonnoksen kanssa samanaikaisesti pyydetään lausuntoa VM:n laatimasta valtioneuvoston asetusluonnoksesta koskien toiminnan tehostamista, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista. Useamman rahoitusputken avaaminen saman asian tiimoilla aiheuttaa kunnissa ja kuntayhtymissä väistämättä sekaannusta ja epätietoisuutta. Olisi suotavaa, että ministeriöiden välillä olisi vahvaa koordinointia ja yhteistyötä ennen eri rahoituslähteiden avaamista. Perustelumuistiossa todetaan, että avustettavien hankkeiden tulisi kohdistua monipuolisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä täyttää 2-3 §:ssä mainitut edellytykset ja toteuttaa kaikkia Tulevaisuuden sote-keskus –ohjelman osatavoitteita ja edistää laajasti hallitusohjelmassa kuvattuja ohjelman palvelumuotoja. Huomioiden valtionavustuksen määrän nämä tavoitteet ovat hyvin laajat. Hankkeiden vaikuttavuuden näkökulmasta alueille tulisi jättää riittävässä määrin harkintavaraa avustuksen kohdentamiseksi. Perustelumuistiossa todetaan, että hankkeissa tulee ottaa huomioon ne kehittämistarpeet, jotka nostetaan esiin sosiaali- ja terveysministeriön ja alueiden käymissä keskusteluissa vuoden 2020 alussa. Arvioitaessa tässä tehtävässä onnistumista on huomioitava, että keskustelujen pohjana käytettävässä asiantuntija-arvioissa voidaan tarkastella maakuntien tilannetta vain hyvin karkealla tasolla ja perustuen osin aineistoon, joka ei täysin vastaa sen hetkistä tilannekuvaa.
      • Suomen Luustoliitto ry, Holm Ansa
        Päivitetty:
        3.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tule tosiasiallisesti mahdolliseksi ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Lisäksi: Tässä käsiteltävänä olevan asetuksen suhde niin ikään lausuntokierroksella olevaan Valtiovarainministeriön asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista tulisi olla kirjattuna molempien asetusten taustamuistioissa tai olla muulla tavoin selkeästi tiedotettuna. Kyseessä olevia avustuksia myönnettäisiin nykyisille palveluiden järjestämisvastuullisille toimijoille. Kyseessä on voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvasta vapaaehtoisesta alueellisesta yhteistyön ja yhteisen valmistelun tukemisesta. Tavoitteena on, että myös tämä valtionavustushaku käynnistyisi rinnakkain Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan liittyvien valtionavustusten kanssa.
      • Folkhälsans förbund rf
        Päivitetty:
        3.11.2019
        • För att förordningen syfte ska förverkligas bör tyngdpunkten tydligt förflyttas till promotiv och preventiv verksamhet. I detta arbete har social- och hälsovårdsorganisationernas kunnande och delaktighet en viktig roll, som bör tydligt framgå i förordningen. I 6 § Godtagbara kostnader punkt 6 föreslås ett tillägg: 6) kostnader för forskning, kunskap och konsulttjänster som skaffas från externa källor och samt motsvarande sakkunnigtjänster, och kostnader för samarbete med social- och hälsovårdsorganisationer
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Pidämme erittäin myönteisenä, että osaan edellisellä hallituskaudella perustettujen yhteistyörakenteiden toteuttamisen jatkoon voitaisiin hyödyntää hankerahaa. Erityisen hyviä yhteistyörakenteita ovat alueelliset ehkäisevän päihdetyön ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmät, joissa myös järjestökenttä on edustettuna. Näitä työryhmiä perustettiin edellisen hallituskauden sote-valmistelun puitteissa. Näiden ryhmien jatkuvuus tulisi turvata. Hankeavustukset ovat erityisen tärkeitä ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta, koska ehkäisevällä päihdetyöllä ei ole tällä hetkellä riittävää alueellista koordinointiresurssia. Tulevaisuudessa jokaiseen maakuntaan tulisi saada ehkäisevää päihdetyötä koordinoiva henkilöresurssi. Hankeraha tarjoaisi erinomaiset edellytykset kehittää ja kokeilla ehkäisevän päihdetyön koordinointia alueellisesti sekä paikallisesti.
      • Suomen Icehearts ry
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön ja järjestökumppanuuksien kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Lisäksi: Tässä käsiteltävänä olevan asetuksen suhde niin ikään lausuntokierroksella olevaan Valtiovarainministeriön asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista tulisi olla kirjattuna molempien asetusten taustamuistioissa tai olla muulla tavoin selkeästi tiedotettuna. Kyseessä olevia avustuksia myönnettäisiin nykyisille palveluiden järjestämisvastuullisille toimijoille. Kyseessä on voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvasta vapaaehtoisesta alueellisesta yhteistyön ja yhteisen valmistelun tukemisesta. Tavoitteena on, että myös tämä valtionavustushaku käynnistyisi rinnakkain Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaan liittyvien valtionavustusten kanssa.
      • Suomen Sydänliitto ry, Brax Tuija
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Lisäksi: Tässä käsiteltävänä olevan asetuksen suhde niin ikään lausuntokierroksella olevaan Valtiovarainministeriön asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista tulisi olla kirjattuna molempien asetusten taustamuistioissa tai olla muulla tavoin selkeästi tiedotettuna. Kyseessä olevia avustuksia myönnettäisiin nykyisille palveluiden järjestämisvastuullisille toimijoille. Kyseessä on voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvasta vapaaehtoisesta alueellisesta yhteistyön ja yhteisen valmistelun tukemisesta. Tavoitteena on, että myös tämä valtionavustushaku käynnistyisi rinnakkain Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaan liittyvien valtionavustusten kanssa.
      • Sininauhaliitto ry
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu ja voi toteutua ja jossa järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Lisäksi: Tässä käsiteltävänä olevan asetuksen suhde niin ikään lausuntokierroksella olevaan Valtiovarainministeriön asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista tulisi olla kirjattuna molempien asetusten taustamuistioissa tai olla muulla tavoin selkeästi tiedotettuna. Kyseessä olevia avustuksia myönnettäisiin nykyisille palveluiden järjestämisvastuullisille toimijoille. Kyseessä on voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvasta vapaaehtoisesta alueellisesta yhteistyön ja yhteisen valmistelun tukemisesta. Tavoitteena on, että myös tämä valtionavustushaku käynnistyisi rinnakkain Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaan liittyvien valtionavustusten kanssa.
      • Inarin kunta, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Seppänen Jaakko
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Alueiden erityispiirteet tulisi asetuksessa huomioida nykyistä kattavammin. Esimerkinomaisesti mm. Inarin kunnalle keskeisiä tavoitteita palvelutason säilyttämiseksi ovat: 1. Palvelujen saatavuus: 24/7 päivystyksen säilyminen Ivalossa, palvelujen tuottaminen kulttuurilähtöisesti kolmella saamenkielellä ja suomeksi. 2. Yhteentoimivuus: erikoissairaanhoidon palveluja lähipalveluna Ivalossa (rajoitetut erikoisalat). 3. Kustannukset: akuutti- ja kuntoutusosaston säilyminen Ivalossa. Tämä mahdollistaisi avohoitopainotteisemman toiminnan, ikäihmisiä ei tarvitsisi kuljettaa pitkiä matkoja sairaalaan ja helpottaisi työntekijöiden rekrytointia.
      • Etelä-Savon maakuntaliitto
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntahallitus on kokouksessaan 28.10.2019, §157 päättänyt antaa seuraavansisältöisen lausunnon: 1. Asetuksen lähtökohtana tulee olla hallitusohjelman mukaisesti 18 maakuntaa. 2. Sote-maakunnan tulee olla yhtenevä maakuntajakoon perustuvan maakunnan kanssa. Ainoana poikkeuksena tulee kysymykseen Uudenmaan maakunta, jota koskevasta erityisasemasta ja -selvityksestä on maininta hallitusohjelmassa.
      • Vaasan ensi- ja turvakoti ry
        Päivitetty:
        1.11.2019
        • Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että aito kumppanuus ja yhteistyö järjestöjen kanssa mahdollistuu sekä painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu. Järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja myös lasten ja lapsiperheiden tarpeisiin vastaamiseksi riittävän varhain ja matalalla kynnyksellä myös sosiaalipalveluissa. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: kohta k6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset; sekä Sisällöllisenä lisäyksenä uusien sosiaali- ja terveyskeskusten jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on Suomessa eurooppalaisittain erittäin vakava ja laaja ongelma. Joka 3. nainen 15-74 ikävuoden välillä joutuu lähisuhteissaan väkivallan tai sen uhan alaiseksi. Se tarkoittaa noin 700 000 naista. Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen ja Rinteen hallitusohjelmassa sitoudutaan sen toimeenpanoon edistämiseen monissa eri kohdissa. Väkivaltakokemus on trauma sen kohteeksi joutuneille ja sitä vanhempaansa kohdistuvana todistamaan joutuvalle lapselle. Turvakodit vastaavat akuutteihin kriiseihin. Se ei riitä. Väkivallasta toipumiseen tarvitaan tukea. Nykyisin kunnissa tähän tarpeeseen vastataan hyvin riittämättömästi. Kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä haasteesta. Hyvin paljon väkivallasta toipumiseen liittyvä tuki on järjestöjen varassa. Sosiaalihuoltolaissa määritellään perheväkivalta avun tarpeeksi, johon tulee vastata. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on keskeinen paikka, jossa tämä ongelma monimuotoisuudessaan tulee tunnistaa, ottaa puheeksi ja johon tulee tarttua matalalla kynnyksellä. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei pidä jättää sisältönä näkymättömäksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa eikä myöskään siihen liittyvissä kehittämishankkeissa. Väkivallalla on suora kytkentä mielenterveysongelmiin ja se tuottaa erittäin mittavia kustannuksia.
      • Ensi- ja turvakotien liitto ry, Särkelä Riitta
        Päivitetty:
        31.10.2019
        • 3b) Mitä muita mahdollisia seikkoja asetuksen jatkovalmistelussa tulisi ottaa huomioon? Asetusluonnoksen hyväksyttävien kustannusten pykälää tulee muuttaa siten, että aito kumppanuus ja yhteistyö järjestöjen kanssa mahdollistuu sekä painopisteen siirtäminen ennakoivaan ja ehkäisevään työhön tosiasiallisesti mahdollistuu. Järjestöjen osallisuudella ja sen tuottamalla toiminnalla on merkittävä tehtävä ja rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja myös lasten ja lapsiperheiden tarpeisiin vastaamiseksi riittävän varhain ja matalalla kynnyksellä myös sosiaalipalveluissa. Pykälän 6. muutosesitys (6 §:n 2 mom. kohta 6.): 6 § Hyväksyttävät kustannukset Valtionavustusta maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset: 1) hankkeen hallinnointikustannukset; 2) hankkeen henkilöstökustannukset; 3) matkakustannukset; 4) toimitilojen vuokrat; 5) välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut; 6) ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden ja JÄRJESTÖJEN KANSSA TEHTÄVÄN YHTEISTYÖN KUSTANNUKSET; sekä 7) muut hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät kustannukset. Lisäksi: Tässä käsiteltävänä olevan asetuksen suhde niin ikään lausuntokierroksella olevaan Valtiovarainministeriön asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista tulisi olla kirjattuna molempien asetusten taustamuistioissa tai olla muulla tavoin selkeästi tiedotettuna. Kyseessä olevia avustuksia myönnettäisiin nykyisille palveluiden järjestämisvastuullisille toimijoille. Kyseessä on voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvasta vapaaehtoisesta alueellisesta yhteistyön ja yhteisen valmistelun tukemisesta. Tavoitteena on, että myös tämä valtionavustushaku käynnistyisi rinnakkain Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaan liittyvien valtionavustusten kanssa. Sisällöllisenä lisäyksenä uusien sosiaali- ja terveyskeskusten jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on Suomessa eurooppalaisittain erittäin vakava ja laaja ongelma. Joka 3. nainen 15-74 ikävuoden välillä joutuu lähisuhteissaan väkivallan tai sen uhan alaiseksi. Se tarkoittaa noin 700 000 naista. Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen ja Rinteen hallitusohjelmassa sitoudutaan sen toimeenpanoon edistämiseen monissa eri kohdissa. Väkivaltakokemus on trauma sen kohteeksi joutuneille ja sitä vanhempaansa kohdistuvana todistamaan joutuvalle lapselle. Turvakodit vastaavat akuutteihin kriiseihin. Se ei riitä. Väkivallasta toipumiseen tarvitaan tukea. Nykyisin kunnissa tähän tarpeeseen vastataan hyvin riittämättömästi. Kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä haasteesta. Hyvin paljon väkivallasta toipumiseen liittyvä tuki on järjestöjen varassa. Sosiaalihuoltolaissa määritellään perheväkivalta avun tarpeeksi, johon tulee vastata. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on keskeinen paikka, jossa tämä ongelma monimuotoisuudessaan tulee tunnistaa, ottaa puheeksi ja johon tulee tarttua matalalla kynnyksellä. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei pidä jättää sisältönä näkymättömäksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa eikä myöskään siihen liittyvissä kehittämishankkeissa. Väkivallalla on suora kytkentä mielenterveysongelmiin ja se tuottaa erittäin mittavia kustannuksia.
      • Satakunnan Sydänpiiri ry
        Päivitetty:
        31.10.2019
        • Asetuksen 6 §:n muutostarve liittyy erottamattomasti kokonaisuutena yllä kuvattuihin 1-3 §:ien muutostarpeisiin, mutta kuulunee lausuntopyyntöpohjassa kohtaan ” 3b) Muuta mahdolliset seikat.” Asetuksen 6 §:n 2 momentin 6 kohtaan tulisi asiantuntijapalveluiden jälkeen mainita järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kustannukset. Vielä tulisi samaisessa kohdassa 3 b) mainita, että nyt käsillä olevan asetuksen suhde niin ikään lausuntokierroksella olevaan VM:n asetusluonnokseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimenuudistamisen valtionavustuksista olisi hyvä kertoa molempien asetusten taustamuistioissa tai muulla tavoin selkeästi.
      • Vantaan kaupunki, Vantaan kaupunki / sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Päivitetty:
        30.10.2019
        • - Uudenmaan erillisratkaisun tulos tulee ottaa huomioon asetuksen jatkovalmistelussa. - Toimialalla, jossa henkilöstöresurssien riittävyys on tällä hetkellä kriittistä, hankkeiden seuranta- ja raportointivelvoitteiden tulee olla työmäärältään kohtuullinen. - Asetuksen tulee mahdollistaa hankkeen tavoitteiden ja niiden ratkaisemiseksi suunniteltujen toimenpiteiden ketterä päivittäminen asiakastarpeiden muutosten, tiedon ja kokemuksen karttumisen tai uusien ratkaisumallien ilmaantumisen myötä.
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        29.10.2019
        • HANKKEIDEN TULOSTEN ARVIOINTIA JA SEURANTAA TULEE PAINOTTAA Asetuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että niiden tulosten arviointi ja seuranta toteutetaan asiantuntevasti. Terveydenhuoltopalveluiden tulee perustua tieteelliseen tutkimukseen ja hyviin käytäntöihin ja näitä tulee asetuksessa myös hyvin onnistuneiden hankkeiden tiedon leviämisen takia edellyttää. Myös terveystaloudelliseen näkökantaan tulee tulosten arvioinnissa kiinnittää erityistä huomioita tulevaisuuden terveydenhuoltokulujen hallitsemiseksi.
      • Willman Kalle, lääkäri,eläkkeellä
        Päivitetty:
        16.10.2019
        • Nyt ollaan käsitääkseni taas tekemässä edellisten hallitusten virheitä. Viime hallituskaudella käytettiin yli 200 miljoonaa euroa valtion rahoja ja epämääräinen määrä kuntien varoja kaikenlaisiin sotehankkeisiin ja pilotteihin. Niistä ei juurikaan jäänyt käytettäväksi mitään hyödyllistä. Nyt ollaan siis taas jakamassa suurta rahamäärää maakuntiin mikä tulee merkitsemään edelleen sitä, että kuntien ja kuntayhtymien virkamiehiä matkustelee keskuskaupunkeihin ja ovat poissa työpaikoiltaan eivätkä asukkaiden tavoitettavissa. Pahinta on kuitenkin se, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksiköitten oma kehittäminen jää edelleen tekemättä kuten jo vuosia on tapahtunut. Mielestäni tehokkainta olisi palata entiseen Lääkintöhallitus/Sosiaalihallitusmalliin, jossa kokeneet virkamiehet kaitsivat tehokkaasti kuntien ja kuntayhtymien toimintaa ja toteuttivat valtiovallan päämäärät.