• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Yva ry
        Päivitetty:
        7.9.2022
        • Hallituksen esitysluonnoksessa on esitetty uuden lain (laki eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä) säätämistä keskeisesti asettamaan neljän vuoden määräaika lain piirissä olevien hankkeiden eri lupa- ja hallinnollisten menettelyiden yhteiseksi kestoksi. Yva ry kiinnittää huomiota siihen, että lakiehdotuksen 2§ kohta 4) mukaisesti yksi näistä määräajan piiriin kuuluvista menettelyistä on lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) (YVA-lain) mukaisesti laadittu YVA-selostus. Yva ry pitää ongelmallisena YVAn sisällyttämistä kyseisen lain soveltamisalaan edes osittain. Suomalainen YVA ei ole lupa- tai hyväksyntämenettely. Suomessa YVA on hankkeen suunnitteluvaiheen menettely ja sijoittuu hankekehityksessä ajankohtaan ennen lupapäätöksiä. YVA-menettelyn tarkoituksena on koota ja arvioida tietoa päätöksenteon pohjaksi. YVA-menettelyssä syntyvää YVA-selostusta ei myöskään erikseen "hyväksytä" tai "hylätä", eikä siitä synny valituskelpoista päätöstä. YVA-yhteysviranomainen antaa YVA-selostuksesta perustellun päätelmänsä, mutta siinä ei ole kyse "YVAn hyväksymisestä". YVA huomioidaan lupaharkinnassa tämän jälkeen, mutta silloin kyseessä ovat eri lupalakien mukaiset menettelyt. Mikäli YVA-selostus sisällytetään ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluviin menettelyihin, voi tämä hämärtää käsitystä YVAn luonteesta osana hankesuunnittelua. Suomalaisen YVA-käytännön keskeinen ajatus ja menettelyn tärkeä vahvuus on se, että Suomessa YVA on tarkoitus tehdä mahdollisimman varhaisessa hankevaiheessa. YVAan sisältyy myös vaihtoehtotarkastelu. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa YVA ei ole kiinteästi yhteydessä lupa- ja hyväksyntämenettelyihin, vaan se voidaan tehdä jopa useita vuosia ennen hyväksyntämenettelyiden vireille tuloa. YVA-menettelyssä saatavien tietojen perusteella hankesuunnitelmaa voidaan vielä muokata tarpeen mukaan YVAssa tunnistettujen vaikutusten lieventämiseksi, ja lupaa tai muuta hyväksyntää haetaan täsmennetyn hankesuunnitelman perusteella. Yva ry katsookin, että lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) ei ole syytä sisällyttää ehdotetun lain soveltamisalan piiriin. YVA-laki ei sisällä ilmaisua "YVA-selostuksen tuleminen vireille" eikä selostuksen erillisyydestä muutenkaan mainita, vaan YVA-lain mukaan YVA-menettely on yksi kokonaisuus. Selostuksen tuleminen vireille tarkoittaa YVA-selostuksen jättämistä YVA-yhteysviranomaiselle perustellun päätelmän antamista varten, mutta asian hahmottaminen voi olla vaikeaa YVA-lain perusteella. 2 § sanamuotoa voisikin olla hyvä tältä osin selventää. Uuden lain soveltamisalaan ehdotetulle osuudelle YVA-menettelyä on YVA-laissa jo asetettu määräaika, joka edustaa varsin vähäistä osaa tyypillisen YVA-menettelyn kokonaisajasta. Valtaosa YVA-menettelyyn kuluvasta kalenteriajasta kuluu tiedonhankintaan, vaikutusten arviointiin sekä YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen laatimiseen. Menettelyn määräaikasäätelyn piirissä jo olevan loppuvaiheen sisällyttäminen uuteen määräaikasäädökseen ei siten vaikuta tarpeelliselta myöskään tarkasteltavan hankkeen sujuvan etenemisen kannalta. Yhdistys haluaa kuitenkin tuoda esille, että mikäli YVA-menettelyä ei voida jättää ehdotetun uuden säätelyn ulkopuolelle, esitetty vaihe on ainoa mahdollinen. YVA-selostuksen jättämistä edeltävät vaiheet riippuvat monista aikataulutekijöistä, joista merkittävä osa on sekä viranomaistahojen että hankevastaavan kontrollin ulkopuolella. Mitään aiempaa vaihetta YVA-menettelystä ei siten voida määräajan laskennan osaksi asettaa. Perusteltua päätelmää seuraavat vaiheet eli YVA-selostuksen ja perustellun päätelmän huomioiminen lupamenettelyissä taas riippuvat täysin ko. lupamenettelyiden aikatauluista ja tulevat siten säädellyksi lupamenettelyjen määräajan kautta.
      • Väylävirasto
        Päivitetty:
        7.9.2022
        • Väyläviraston lausunto Smart TEN-T -direktiivin täytäntöönpano Direktiivin täytäntöönpanemiseksi ehdotetaan säädettäväksi uusi laki, jossa määriteltäisiin soveltamisalaan kuuluvien TEN-T -verkon hankkeiden hallinnollisten lupakäsittelyiden enimmäiskestosta. Tämä enimmäiskestoaika olisi neljä vuotta ja sen piiriin kuuluisivat mm. väylälakien mukaiset tie- ja ratasuunnitelmat, osa YVA-menettelyä, vesilupa ja ympäristölupa. Kansallisesti nimetyn viranomaisen ohjaus-, neuvonta- ja valvontatehtävä osoitettaisiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille. Väylävirasto toteaa luonnoksessakin todetun tavoin, että valtion väyläverkon hankkeista hyvin harva tulisi kuulumaan lain tarkoittaman menettelyn piiriin (soveltamisalarajaus yli 300 miljoonan euron hankkeisiin ja erikseen yksilöityihin hankkeisiin). Väylävirasto yhtyy luonnoksessa esitettyyn arvioon siitä, että neljän vuoden määräaika tulisi soveltamisalaan kuuluvien hankkeiden osalta pääosin olemaan riittävä, kun määräaikaan laskettaisiin ehdotetun mukaisesti vain lupahakemusten vireilläoloaika lupaviranomaisessa. Ehdotettuun menettelyyn liittyvä lupaviranomaisten yhteistyö, ennakkoneuvottelumenettely ja kansallisen nimetyn viranomaisen (Liikenne- ja viestintävirasto Traficom) ohjaus ja neuvonta voivat Väyläviraston käsityksen mukaan osaltaan edistää suurten hankkeiden lupamenettelyiden yhteensovittamista. Väylävirasto arvioi uuden menettelyn vaikutukset myönteisiksi, joskin soveltamisalarajauksesta johtuen vaikutus väylähankkeille kokonaisuutena lienee vähäinen. Maanteiden toiminnallisen luokitukseen liittyvä päätöksenteko Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa maantien toiminnallisen luokan määrittämistä ja muutoksia koskevan päätöksen tekisi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom Väyläviraston tai ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen esityksestä. Muutosesitys voisi sisältyä tiesuunnitelmaan tai olla erillinen esitys. Väylävirasto pitää ehdotusta kokonaisuudessaan kannatettavana ja hyvin perusteltuna. Ehdotettu menettelytapa on käytännöllinen, toimiva ja riittävän joustava tapa päättää maantien toiminnallisesta luokasta ja sen muutoksista. Toimivalta erillisen esityksen tekemiseen on esitetty olevan valta- ja kantateiden osalta Väylävirastolla ja seutu- ja yhdysteiden osalta ELY-keskuksella. Väylävirasto ehdottaa esityksessä vielä tarkennettavaksi sitä, miten toimivalta tällaisen esityksen tekemiseen jakautuu tilanteessa, jossa muutos koskee molempia näistä ryhmistä (esimerkiksi toiminnallisen luokan muutos seututiestä kantatieksi tai päinvastoin). Väyläviraston näkemyksen mukaan toimivallan tulisi olla Väylävirastolla niissä tilanteissa, kun määrittely tai muutos kohdistuu valta- ja kantateihin joko ko. verkoston ulottuvuutta laajentaen tai supistaen.
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Suunnitteluinsinööri
        Päivitetty:
        7.9.2022
        • Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut luonnoksen hallituksen esitykseksi laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä ja laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi. Lakiluonnos Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä Smart TEN-T –direktiivin mukaan soveltamisalaan kuuluvat täytäntöönpanon hyväksymisen edellyttämät lupamenettelyt hankkeissa, jotka ovat osa direktiivin liitteessä lueteltuja ydinverkon ennalta yksilöityjä osuuksia sekä ydinverkkokäytäviin liittyvissä, kokonaiskustannuksiltaan 300 000 euroa ylittävissä muissa hankkeissa. On ilmeistä, että vain hyvin harvat hankkeet Suomessa kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Direktiivi ja sen pohjalta annettava laki vaikuttaisivat hankkeiden lupamenettelyyn ja hallinnollisiin menettelyihin. Luonnoksessa mainitut menettelyiden määräajat ovat kannatettavia hankkeiden jouhean etenemisen varmistamiseksi. Etelä-Pohjanmaan liitto kuitenkin huomauttaa, että tässä lakiluonnoksessa mainitut hankkeet eivät saa aiheuttaa muiden hankkeiden prosessien kohtuutonta viivästystä. Valtion on huolehdittava riittävistä lupaviranomaisten ja tuomioistuimien resursseista. Viranomaisten henkilöresurssien vähyys aiheuttaa jo nyt haasteita väylähankkeiden sujuvalle etenemiselle. Lakiluonnos liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi Maantiet on 1990-luvulta alkaen jaettu toiminnallisiin luokkiin, mikä on ohjannut tiestön kunnossapitoa, tiesuunnittelua, maankäytön suunnittelua ja opastusta. Toiminnallinen luokitus kertoo tien roolista ja siitä, minkälainen merkitys tiellä on liikenteen välittäjänä ja alueiden yhdistäjänä. Maantiet luokitellaan tien liikenteellisen merkityksen perusteella valtateihin, kantateihin, seututeihin ja yhdysteihin. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää luonnoksessa liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamista siten, että asetuksen maanteiden toiminnallisista luokista päättää Väylävirasto tekee Liikenne- ja viestintävirasto tapauskohtaisesti joko Väyläviraston tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä. Esitys voidaan valmistella myös tiesuunnitelman yhteydessä. Esitetyt menettelyt mahdollistavat tieluokituksen muutoksen sujuvasti eri tilanteessa. Etelä-Pohjanmaan liitto pitää hyvänä, että laki velvoittaisi luokituspäätöksen esittäjää kuulemaan alueen kuntia ja maakuntaliittoa / -liittoja. Liitto pitää hyvänä, että maakunnan liikennejärjestelmätyölle annettaan lakiluonnoksessa rooli. Liitto ja kunnat voivat liikennejärjestelmätyön pohjalta ottaa kantaa mahdollisiin luokitusmuutosvalmisteluihin. Tavoite teiden toiminnallisten luokkien muutoksiin on useissa maakunnissa liikennejärjestelmäsuunnitelmien ohella huomioitu myös maakuntakaavassa. Hieman epäselväksi jää maakuntakaavan merkintöjen juridinen suhde liikenne- ja viestintäviraston luokitukseen hallintopäätöksellä tehtäviin muutoksiin. Edelleen avoimeksi jää erityisesti pääväyläverkkoasetuksen mukaisten teiden, TEN-T -väylien sekä Eurooppa -teiden asema osana tieluokitusta. Nyt kyseisten luokitusten merkitys liittyy pääsääntöisesti teiden kehittämiseen, kun toiminnallisella luokituksella on vaikutuksia myös teiden kunnossapitoon. Teiden kunnossapitoluokitus on kytköksissä lähinnä tien liikennemääriin. Monitahoinen luokitus aiheuttaa toisinaan hämmennystä ja sekaannuksia sekä perusteettomia toiveita ja pelkoja esimerkiksi tieluokan muutoksien vaikutuksista. Tämän kokonaisuuden selvitys on syytä ottaa mukaan seuraavan Liikenne12 -suunnitelman toimenpiteisiin. Viime vuosina on käytäntönä ollut, että ns. valtion teitä on siirretty kuntien katuverkkoihin kaduiksi sekä yksityisteiksi. Osittain erityisesti katuverkkoon liittyvät muutokset ovat olleet luonnollisia esimerkiksi asemakaavoitetun alueen laajentuessa, mutta monesti päätös on ollut yksipuolinen ja johtunut väyläviranomaisen halusta luopua vähän liikennöityjen teiden kunnossapitovastuusta. Muutokset on toteutettu lain mukaisesti tiesuunnitelmaa käyttäen. Arviomuistiossa todetaan, että asetuksella ei aiheuta suoria oikeusvoimaisia vaikutuksia yksilöihin. Näin toki onkin. On kuitenkin huomattava, että teiden toiminnallisella luokituksella on merkitystä esimerkiksi yksityistie- tai kiinteistöliittymien liittymälupien myöntämisessä. Etelä-Pohjanmaan liitto edellyttää, että teiden toiminnallisessa luokittelussa huomioidaan jatkossa alueellinen tasa-arvo ja tieverkon kattavuus. Nykyinen valtatie-, kantatie-, seututie- ja yhdystieverkko on kattavuudeltaan riittävä, eikä sitä tule supistaa, koska se on mm. alkutuotannon kuljetusketjujen kannalta välttämätön. Pääväyläasetuksen mukaiseen tieverkkoon jäi aukko erityisesti maan keskiosien poikittaisyhteyksissä. Tavoitellusta verkosta muodostui lähinnä Helsinkikeskeinen oksisto. Lisäksi verkkoon jäi ns. epäjatkuvuuskohtia, jotka aiheuttavat erityisesti valtatien 3 Jalasjärvi-Laihia -osuudella erikoisen tilanteen: tieosuus on valtatie, Eurooppatie E12 sekä TEN-T -kattavan verkon tie, mutta ei pääväyläverkon osa. Varsinaisten vaikutusten lisäksi toiminnallisella luokituksella on myös epäsuoria vaikutuksia. Vaikka toiminnallisen luokituksen liikenteen ohjausvaikutus on vähentynyt navigointisovellusten myötä, teiden vakiintuneella numeroinnilla on kuitenkin merkitystä erityisesti alueen asukkaille ja toimijoille. Paikallistuntemus nojaa monesti tieverkkoon ja sen numerointiin, siksi koko toiminnallisen luokituksen ja teiden numeroinnin muuttamiseen ei tulisi kevein perustein lähteä alueilla eikä valtakunnallisesti. Etelä-Pohjanmaalla nousseet toiveet koskevat lähinnä toiminnallisen luokituksen päivittämistä kantateistä valtateiksi. Erityisesti kantatien 63 luokan päivittämistä valtatieksi on esitetty vuosien mittaan useasti. Lisäksi ns. Sinisen tien luokitusta on esitetty nostettavaksi valtatieksi koko matkaltaan. Etelä-Pohjanmaan alueella Sininen tie on valtatie 16, mutta tie jatkuu Kyyjärveltä itään kantatienä. Kuten muistiossa todetaan, moni tie ei vastaa tasoltaan tai kunnoltaan toiminnallisen luokituksen vaatimuksia. Johtopäätös ei saa olla, että kyseisten teiden luokitusta muutetaan vastaamaan heikompaa asiantilaa vaan se, että tie kunnostetaan luokkansa mukaiseen tasoon. Tästä yksi maakunnan räikeimmistä esimerkeistä on valtatie 18, joka ei Seinäjoelta itään ole valtatietasoinen väylä kuin osittain. Asiaan on viimein myös Väyläviraston ja ELY-keskuksen toimesta herätty ja esiselvitykset yhteysvälin puutteista saadaan valmiiksi tänä vuonna. Etelä-Pohjanmaan liitto esittää huolensa siitä, että teiden kunnossapitoon ja parantamiseen varatut määrärahat eivät vastaa tieverkon tarpeita ja erityisesti alemman asteisen tieverkon teiden (seutu- ja yhdystiet) kunto rapistuu vauhdilla. Teiden toiminnallinen luokitus ei saa ohjata rahoitusta vain suurimpien väylien kunnossapitoon ja kehittämiseen. Rahoituksen haasteisiin tulee paneutua seuraavan Liikenne12-suunnitelman valmistelussa. Valtion tieverkon supistamisen kautta rahoitusvastuun siirtäminen kunnille ja yksityisille ei ole kestävä ratkaisu.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Lakiyksikkö, lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki, Kiviluoto Juha-Matti
        Päivitetty:
        7.9.2022
        • Suomen Kuntaliitto ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto käsiteltävään asiaan ja antaa seuraavan lausunnon: I Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamisesta I.1 Kuten hallituksen esitysluonnoksessakin on todettu, kunnat ovat keskeisiä toimijoita alueiden liikennejärjestelmätyössä. Siten Kuntaliitto pitää tarpeellisena ja kannatettavana, että ehdotuksen mukaisesti laissa säädettäisiin Väyläviraston sekä Liikenne- ja viestintäviraston velvollisuudesta pyytää lausunto esityksestä maantien toiminnallisen luokan muuttamisesta niiltä kunnilta ja maankunnan liitoilta, joiden alueelle maantie sijoittuu. Kuntaliitto antoi 11.5.2022 lausunnon maanteiden toiminnallisen luokituksen päivitystä koskevasta arviomuistiosta.   II Laki eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelystä ja muista hallinnollisista menettelyistä II. 1 Määräaikasääntely Ehdotetussa sääntelyssä lain soveltamisalaan kuuluvat lupamenettelyt ja muut hallinnolliset hyväksymismenettelyt sidottaisiin yhteenlaskettuun enimmäiskestoon. Näiden menettelyiden kesto yhteensä ei saisi ylittää neljää vuotta. Kuntaliitto pitää määräaikasääntelyn toteuttamistapaa osin ongelmallisena ottaen huomioon sen, että hankkeen toteuttajan ei edellytetä panevan vireille kaikkia menettelyitä samaan aikaan eikä tämä toisaalta olisi mahdollistakaan. Kuntaliitto yhtyy siihen esitysluonnoksessa ilmaistuun käsitykseen, että ottaen huomioon ne menettelyt, joihin sääntelyä tultaisiin soveltamaan, vaadittujen lupamenettelyiden ja hallinnollisten hyväksymismenettelyiden kestoaika tuskin koskaan ylittäisi neljää vuotta. Kun kuitenkin otetaan huomioon se lähtökohta, että kuntien henkilöstöhallinnolliset organisaatiot ovat hyvinkin eri tavoin järjestyneitä, kunnan tosiasiallinen mahdollisuus sopia määräajoista tai noudattaa niitä on täysin tapauskohtaista. Kuntaliitto pitää potentiaalisesti ongelmallisena menettelyä, jossa itsehallinnollisen kunnan viranomaisen hallintoasian käsittelyyn käyttämä aika on tosiasiallisesti riippuvainen muiden viranomaisten toiminnasta. Tähän liittyen Kuntaliitto toteaa, että hallintolain 23 §:ssä tarkoitettu sääntely hallintoasian käsittelystä ilman aiheetonta viivytystä on normina joustava ja riippuvainen erityisesti siitä, mihin toimenpiteisiin viranomaisen on ryhdyttävä asian riittäväksi ja asianmukaiseksi selvittämiseksi. Esitysluonnoksessa hankkeen toteuttaja on nähty hyvinkin rationaalisena toimijana, mutta tosiasiassa myös merkittävien hankkeiden lupamenettelyt saattavat vaatia hallintolaissa säädettyjä erityisiä viranomaisen menettelynjohtovaltaan kuuluvia asian selvittämistoimenpiteitä, siis esimerkiksi täydennyttämistä, vaikutusmahdollisuuksien varaamista, kuulemista taikka esimerkiksi katselmuksen pitämistä. Kun lakiehdotuksessa tarkoitetut kunnissa käsiteltävät menettelyt aktualisoituvat yleensä hankkeen keskivaiheilla tai loppupuolella, ehdotetun kaltainen määräaikasääntely on omiaan rajoittamaan kuntien mahdollisuuksia järjestää menettelynsä lupa-asioissa siten, että hallintoasioiden käsittely kunnan toimivaltaisessa viranomaisessa voitaisiin järjestää yhdenvertaisesti. Kun sääntely ei ehdotetussa muodossaan ota huomioon sitä, että hankkeen toteuttaja voi panna kunnan toimivaltaan kuuluvan menettelyn vireille lakiehdotuksessa olevan määräajan ollessa kulumassa loppuun, ja kun ehdottomasta määräajasta seuraa sanktiouhka, sääntely voi olla omiaan rajoittamaan kunnan mahdollisuutta varmistaa asiassa riittävän selvityksen hankkiminen, yhdenvertainen menettely sekä koherentti ja laadukas päätöksenteko. II.2 Määräajan noudattaminen sekä käsittelyajoista sopiminen Kuntaliitto katsoo, että hallinto-oikeudellinen doktriinimme ei mahdollista käsittelyajoista sopimista. On myös perusteltua kysyä, onko sopijaosapuolten välinen asema valtion ja hyvin eri tavoin organisoituneiden kuntien välillä sellainen, että kaikki lakiehdotuksessa tarkoitettuun hankkeeseen liittyvät sopijaosapuolet ovat tasavertaisessa neuvottelullisessa asemassa toisiinsa nähden. Sinänsä Kuntaliitto pitää kannatettavana, että laissa säädettäisiin lupamenettelyiden ja hallinnollisten hyväksymismenettelyiden käsittelyaikojen koordinoinnista, mutta käsittelyajoista ei voida kuitenkaan kuntia sitovasti sopia. Sopiminen lienee useimmiten muutoinkin tosiasiallisesti mahdotonta, sillä kaikki lakiehdotuksessa tarkoitettuun hankkeeseen liittyvät menettelyt eivät useinkaan ole vireillä yhtä aikaa. Esitysluonnoksessa mainittu hallintolain 10 § ei lähtökohtaisesti perusta viranomaiselle toimivaltaa määrätä toisen viranomaisen noudattamasta menettelystä taikka määräajoista. Hallintolain 10 § säätää viranomaisten yhteistyövelvoitteesta, jolla kuitenkin tarkoitetaan lähinnä hallintoasian selvittämisen ja ratkaisemisen kannalta tarpeellisten lausuntojen ja selvitysten antamista niitä pyytäneelle viranomaiselle. Avustamisvelvollisuus ei ole rajoittamaton, vaan se koskee ainoastaan pyynnön kohteena olevan viranomaisen toimivaltaan kuuluvia asioita ja siten lähinnä asiantuntemuksen välittämistä muille viranomaiselle ollen aina resurssisidonnaista (HE 72/2002 vp., s. 66). Viranomaisyhteistyö hallintolain 10 §:n tarkoittamassa kontekstissa siis mahdollistaa yhteydenpidon ja yhteistyön viranomaisten välillä, mutta siitä ei Kuntaliiton käsityksen mukaan voida johtaa toiselle viranomaiselle velvollisuutta sitoutua pyynnön esittäneen viranomaisen menettelynjohtoon, menettelyyn taikka aikataulutukseen.   II.3 Määräaikojen seuranta Määräaikojen seurannan (lakiehdotuksen 11 §) osalta Kuntaliitto katsoo, että seurannan toimeenpanossa erityisesti nimetyn viranomaisen tulisi olla menettelynjohdollisesti aktiivinen osapuoli. Toimivaltaiselle viranomaiselle, tässä siis kunnalle, asetettu velvollisuus ilmoittaa täydennyspyyntöjen tekemisestä sekä täydennysten saapumisesti tulisi rajoittaa tilanteisiin, joissa toimivaltainen viranomainen katsoo, että nimetyn viranomaisen tulisi pidentää määräaikaa lakiehdotuksen 9 §:ssä säädetyn mukaisesti. Joka tapauksessa nimetyn viranomaisen tulisi varmistaa, että kunnille 11 §:ssä määrätyt tehtävät ovat kunnan viranhaltijoille menettelyllisesti helppoja suorittaa ottaen erityisesti huomioon usein lakiehdotuksessa tarkoitettujen kunnallisten menettelyjen resurssien niukkuus. II.4 Ohjeistus Ohjeistuksen (lakiehdotuksen 12 §) osalta Kuntaliitto toteaa, että toimivaltaisten viranomaisten, tässä siis kuntien, osallistuminen ohjeistuksen laadintaan edellyttää resurssien sitomista laatimis- ja tiedottamistoimintaan. Kuntaliitto katsoo, että lakiehdotuksen tarkoittamia menettelyjä koskevan ohjeistuksen menettelynjohto tulee olla nimetyllä viranomaisella, Liikenne- ja viestintävirastolla. III Muuta III. 1 Kuntaliitto haluaa edelleen kiinnittää huomiota hallintotuomioistuinten resursseihin. Nyt käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen sisältämät kuntien menettelyt ovat luonteeltaan sellaisia, että ne joutuvat usein muutoksenhaun kohteeksi. Kunnallisasioiden käsittely hallintotuomioistuimissa on siten ruuhkautunutta, että niiden käsittelyajat saattavat olla huomattavan pitkiä verrattuna muihin asiaryhmiin. Usein muutoksenhaku vie moninkertaisesti sen ajan, mikä varsinaiseen lupa-asian käsittelyyn kunnassa kuluu. Hallintotuomioistuinten resursseja tulisi vahvistaa, jotta muutoksenhakuun kuluvaa aikaa saataisiin lyhennettyä ja siten vahvistettua asianosaisten todellista ja koettua sekä menettelyn sisäistä oikeusturvaa.
      • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
        Päivitetty:
        7.9.2022
        • Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo.lvm@ gov.fi Lausuntopyyntö VN/9416/2022 27.6.2022 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä ja laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä ja laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on tutustunut luonnokseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa. Luonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä muutettavaksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia. Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyt SKAL pitää tärkeänä kaikkien tiehankkeiden nopeaa ja joustavaa etenemistä ja pitää direktiivin ja lakiluonnoksen tavoitetta TEN-T ydinverkon liikenneinfrastruktuurin lupamenettelyiden tehostamisesta perusteltuna. Luonnoksessa esitetään, että kansalliseksi nimetyksi viranomaiseksi nimettäisiin Liikenne- ja viestintävirasto. SKAL on huolissaan viraston voimavaroista ja resurssien riittävyydestä ja edellyttää, että esitettyjen lisätehtävien osalta on varmistettava lisätyömäärää vastaava lisärahoitus ja lisähenkilöstö. Maanteiden toiminnallisten luokkien päätöksentekomenettely Luonnoksessa ehdotetaan maanteiden toiminnallisesta luokasta päättämistä koskevia säännöksiä muutettavaksi niin, että maantien kuulumisesta valta-, kanta-, seutu- tai yhdysteihin päättäisi Liikenne- ja viestintävirasto Väyläviraston tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä. Jos esitys koskisi valta- ja kantateitä taikka usean ELY-keskuksen aluetta, vastaisi esityksen tekemisestä tienpitäjänä toimiva Väylävirasto. SKAL pitää tärkeänä, että tieverkko muodostaa valtakunnallisesti yhtenäisen ja eheän toiminnallisen verkon liikennejärjestelmän yhtenä keskeisenä osana. SKAL näkee, että päätöksenteon tulisi tapahtua riittävän ylätasolla ja katsoo, että nykyinen menettely, jonka mukaan liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään maanteiden luokittelusta valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteihin, on perusteltu. Erityisesti keskeisen valtakunnallisen verkon osalta myös pysyvyys ja pitkäjänteisuus on ensiarvoisen tärkeää, sillä nämä luovat toimintaympäristöön ennakoitavuutta. Siltä osin, kun toiminnallisesta luokittelusta päättäminen mahdollisesti siirrettäisiin tiesuunnitelmalla tehtäväksi, on huolehdittava, että tehtävä on riittävästi resursoitu eikä rahoitusta ja resursseja jouduta ottamaan tienpidosta. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on kiinnitetty huomiota eri osapuolten osallistumiseen maanteiden toiminnallisia luokkia koskevien kysymysten ja muutosten valmisteluun. SKAL edellyttää, että eri sidosryhmien riittävästä kuulemisesta tieverkon kokonaisuuden näkökulmasta pidetään huolta. Luonnoksen perustelujen mukaan tarkoituksena ei ole muuttaa maanteiden valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteihin jakamisen perusteita tai luokituksen vaikutuksia ja merkitystä. Tavoitteena ei siis ole uudistaa luokittelua laajamittaisesti. SKAL katsoo, että maantieverkon toiminnallisen luokituksen päivitystyö voisi olla tarpeen, mutta toteaa, että siihen tulee varata riittävästi aikaa ja se on tehtävä yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa. Luonnoksen perusteluissa todetaan myös, että kunnossapitoluokat eivät määräydy toiminnallisen luokituksen perusteella, vaikka laissa on porrastettu palvelutasoa ja kunnossapidon tasoa toiminnallisiin luokkiin. Nykyisissä kunnossapitotason määrittelyissä keskeisimpänä lähtökohtana on ollut tien liikennemäärä ja liikenteen tarpeet. SKAL edellyttää, että tärkeyden ja liikenteen tarpeiden tulee olla jatkossakin keskeinen peruste tien kunnossapidon, ylläpidon ja kehittämisen näkökulmasta. Joillain tieyhteyksillä kokonaisliikennemäärä voi olla vähäisempi, mutta tien rooli tavaraliikenteen määrällä nousta vahvastikin esille. Jokin tie voi olla keskeinen väylä pitkämatkaiselle valtakunnalliselle tavaraliikenteelle, mutta henkilöliikenteestä pääosa on paikallista tai seudullista. Tähän asiaan SKAL haluaa kiinnitettävän erityistä huomiota kunnossapidon päätöksiä tehtäessä ja toiminnallisia luokkia arvioitaessa. Muuta Lisäksi SKAL toteaa, että liikennealalla Suomessa on tuotava esiin tukikelpoisina Verkkojen Eurooppa hankkeina myös tiehankkeet, joilla edistetään vähähiilisyyttä sekä muita elpymisvälineen tavoitteita. Esimerkiksi investoinnit, joilla valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaiset tärkeät tieosuudet saadaan vaatimustason mukaisiksi, vähentävät hiilidioksidipäästöjä. Polttoaineenkulutus vähenee, kun tiestön kunto paranee ja erityisesti kun poistetaan hidastuksia ja nopeuden vaihteluja aiheuttavia liittymiä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Anssi Kujala Ari Herrala toimitusjohtaja edunvalvontajohtaja
      • MTK Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Miettunen Seppo
        Päivitetty:
        7.9.2022
        • MTK kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta MTK pitää hyvänä toimintamallia, jossa uusien tiehankkeiden yhteydessä tarvittavat toiminnallisen luokan muutokset tehdään tiesuunnitelman yhteydessä. Tällaisia ovat tyypillisesti uuden tien rakentamisen yhteydessä päätettävä toiminnallinen luokka ja uusien tieyhteyksien yhteydessä vanhojen tieyhteyksien toiminnallisen luokan muuttaminen. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää alemman tieverkon ja yksityisteiden liittymisistä. Uusien tiehankkeiden elinkaari suunnittelusta toteutukseen voi olla nykyisessä rahoitustilanteessa haastavan pitkä, joten toiminnallisen luokan määrittely voi olla tarpeen myös uudestaan ennen toteutusta. Laajamittainen toiminnallinen uudelleen luokittelu vaatisi merkittäviä resursseja viranomaisprosesseihin ja eri sidosryhmien alueellista laajaa osallistamista. Tällöin vaarana on, että rahoitus otettaisiin jo nykyisinkin heikoista perustienpidon tai kehittämishankkeiden määrärahoista. MTK on myös huolissaan maanomistajan omaisuuden suojan turvaamisesta. Tiesuunnitelma toimii lunastuslupana tiehankkeissa, joten maanomistajien roolia tulee jatkossa korostaa nykyistä enemmin prosessin aikana. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä todetut perustuslailliset ongelmat mm. katualueen ilmaisluovutuksen osalta ovat edelleen auki. MTK pitää tärkeänä, että luokitusta tai siihen liittyvillä toimilla ei heikennetä laajan maaseudun tieverkoston maa- ja metsätalouden, matkailun, alueiden elinvoimaisuuden tai huoltovarmuuden kannalta tärkeiden yhteyksien kehittämistä ja ylläpitoa.
      • Keski-Suomen ELY, ELY-keskusten Liikenne-vastuualueiden yhteinen lausunto
        Päivitetty:
        7.9.2022
        • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueet (myöhemmin ELY-keskusten Liikenne-vastuualueet) antavat yhteisen lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelystä ja muista hallinnollisista menettelyistä ja laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi. ELY-keskusten Liikenne-vastuualueen näkemykset on kerätty yhdeksän liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen kautta. Eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä annetun lakiluonnoksen soveltamisalaan kuuluisivat TEN-T-verkon ydinverkon ennalta yksilöityjä osuuksia koskevat hankkeet ja TEN-T-verkon ydinverkkokäytävien koko-naiskustannuksiltaan 300 miljoonaa euroa ylittävät hankkeet, jotka liittyvät liikenneinfrastruktuurin määritellyn osuuden rakentamiseen, mukauttamiseen tai muuttamiseen. ELY-keskusten Liikenne-vastuualueet toteavat, että tällä hetkellä ei ole tiedossa kokonaiskustannuksiltaan sellaisia maantieverkon hankkeita, joihin laki tulisi sovellettavan. ELY-keskusten Liikenne-vastuualueet yhtyvät ELY-keskusten ympäristövastuualueiden antamaan yhteiseen lausuntoon lakiluonnoksen osalta. ELY-keskusten Liikenne-vastuualueet ovat antaneet maanteiden toiminnallisen luokituksen päivitystä koskevasta arviomuistiosta lausunnon 13.5.2022. ELY-keskusten Liikenne-vastuualueet antavat yhteisen lausunnon myös laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamisesta ja lausuvat seuraavaa: ELY-keskusten Liikenne-vastuualueet toteavat, että lakimuutos on kannatettava ja oikeansuuntainen. Esitetyt muutokset keventävät ja suoraviivaistavat toiminnallisen luokan muutosprosessia, erityisesti niissä tapauksissa, kun toiminnallisen luokan muutos on seurausta tien parantamisesta ja kehittämisestä ja liittyy tiesuunnitelmaan. Lakiluonnoksessa on myös hyvin huomioitu eri osapuolten osallistaminen ja vuorovaikutus. Lakiluonnoksen 4a §:ssä on todettu, että ”Väylävirasto tekee Liikenne- ja viestintävirastolle esityksen maantien kuulumisesta valta- ja kantateihin ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus maantien kuulumisesta seutu- ja yhdysteihin.” Edelleen 4a §:ssä todetaan, että ”kun esitys valmistellaan osana tiesuunnitelmaa, jonka valmistelusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa, keskus voi valmistella myös esityksen maantien kuulumisesta valta- ja kantateihin”. LjMTL:n 15 f §:ssä on todettu, ”tienpitäjä voi kuitenkin ottaa vastattavakseen merkittävää hanketta koskevan yleissuunnitelman tai tiesuunnitelman laatimisen siihen kuuluvine tehtävineen”. Näin ollen 4a §:ä on hyvä täsmentää niin, että myös Väylävirasto voi valmistella esityksen maantien kuulumisesta seutu- ja yhdysteihin silloin, kun esitys valmistellaan osana tiesuunnitelmaa, josta Väylävirasto vastaa. Lakiluonnoksen 4a §:n kolmannessa momentissa on kirjattu, että ”edellä 1 momentissa tarkoitettu esitys voidaan valmistella tiesuunnitelman yhteydessä”. Edelleen hallituksen perusteluissa todetaan, että kun esitys maantien luokan määrittämisestä tai muuttamisesta liittyisi tiehankkeeseen, josta on laadittava tiesuunnitelma, voitaisiin maantien luokkaa koskeva esitys sisällyttää tiesuunnitelmaan ja käsitellä tiesuunnitelman kanssa samassa prosessissa. ELY-keskusten Liikenne-vastuualueet esittävät, että lain perusteluja on hyvä vielä tarkentaa sen osalta, mitä käytännössä tarkoitetaan esityksen sisällyttämisellä ja käsittelyllä osana tiesuunnitelmaa ja tiesuunnitelmaprosessia. ELY-keskusten Liikenne-vastuualueet näkevät, että esitys toiminnallisesta luokasta osana tiesuunnitelmaa tulisi olla osa tiesuunnitelman hyväksymisesitystä ja -päätöstä. Kun toiminnallisen luokan muutosesitys tehdään valtatiestä tai kantatiestä seututieksi tai yhdystieksi tai toisinpäin, olisi lain perusteluja hyvä täsmentää sen osalta, katsotaanko toiminnallisen luokan lähtötilannetta vai lopputilannetta muutoksen jälkeen. Tällä on merkitystä siihen, kuuluuko esityksen tekeminen Väylävirastolle vai paikalliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskukselle. Kun toiminnallista luokkaa muutetaan, tulee muuttaa myös maantien numeroa. ELY-keskusten Liikenne-vastuualueet esittävät harkittavaksi, että lakimuutoksessa otettaisiin kantaa myös tien numerointiin niissä tapauksissa, kun tien toiminnallista luokkaa muutetaan. Hallituksen esityksessä on todettu, että konkreettisten maanteiden toiminnallisen luokan muutostarpeiden selvittämistä jatketaan maanteiden toiminnallisen luokituksen päivityksestä laaditun arviomuistion sekä siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta. Edelleen hallituksen esityksestä todetaan, että myös luokkien kriteerien täsmentämistä koskeva työ on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian, jotta tarkasteluja eri alueilla voidaan tehdä valtakunnallisesti yhtenäisin kriteerein. ELY-keskukset pitävät esitystä hyvänä ja kannattavat sitä, että luodaan valtakunnallisesti yhtenäiset kriteerit. Hallituksen esitystä olisi hyvä täsmentää sillä, kuka em. selvityksen tekee ja vastaa prosessista.
      • Museovirasto, Museovirasto, Kulttuuriympäristöpalvelut
        Päivitetty:
        7.9.2022
        • Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Museovirastolta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä ja laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi. Museovirasto on tutustunut esitykseen, eikä sillä ole esityksestä huomautettavaa.
      • Oikeusministeriö, Nyholm Elina
        Päivitetty:
        7.9.2022
        • Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä ja laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi. Oikeusministeriö esittää lausuntonaan seuraavan. Laki eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä (LE 1) Ehdotuksessa eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä annettavaksi laiksi 2 §:n 2 momentissa säädettäisiin niistä muiden lakien mukaisista menettelyistä, joissa sovellettaisiin täydentävästi lakiehdotuksen säännöksiä. Kohdan 6 mukaan näitä olisivat ”vesilain (587/2011) 3 luvun 2 ja 3 §:n mukaiset lupamenettelyt, 10 luvun 2 §:n mukainen yleiseksi kulkuväyläksi määräämistä koskeva menettely, 2 luvun 11 §:n mukainen poikkeusmenettely vesiluontotyyppien suojelusta, 2 luvun 12–14 §:n ja 10 luvun 7 §:n mukaiset käyttöoikeuden myöntämistä koskevat menettelyt;”. Kyse ei ole erillisistä menettelyistä, vaan vesilain mukaisen lupa-asian käsittelyssä noudatetaan vesilain 11 luvun säännöksiä hakemusmenettelystä sekä hallintolain säännöksiä. Luontevampi kirjoitustapa olisi esimerkiksi ”vesilain (587/2011) mukainen lupamenettely” ja kirjata perusteluihin, mihin vesilain mukaisiin asiaryhmiin tällä viitataan. Saman pykälän viimeisen momentin mukaan ”Tässä laissa mainituissa lupamenettelyissä ja muissa hallinnollisissa menettelyissä noudatetaan, mitä 2 momentissa mainituissa säädöksissä säädetään, ellei tässä laissa toisin säädetä.” Säännöksen muotoilun perusteella jää epäselväksi, miten lakien keskinäisen suhteen on tarkoitettu järjestyvän. Jos tarkoituksena on, että nyt puheena olevan lain säännöksiä sovellettaisiin täydentävästi mainittujen lakien mukaisissa menettelyissä, tulisi asiasta säätää selkeästi (”Edellä 2 momentin lakien mukaisissa menettelyissä on lisäksi noudatettava, mitä tässä laissa säädetään.” tms.). Momentin tarpeellisuutta kokonaisuudessaan voisi vielä harkita jatkovalmistelussa. Lakiehdotuksen 7 §:ssä säädettäisiin hankkeen menettelyiden kokonaiskestosta. Pykälän 2 momentin mukaan ”Toimivaltaisten viranomaisten on käsiteltävä 2 §:n 2 momentissa mainittuja menettelyitä koskevat asiat 1 momentissa säädetyn määräajan puitteissa. Jos hankkeen edellytyksenä on useampi 2 §:n 2 momentissa mainittu menettely, on toimivaltaisten viranomaisten huolehdittava määräajan noudattamisesta yhteistyössä ja tarvittaessa sovittava käsittelyajoista.” Säännöksen tarkoituksena on edistää asian joutuisaa käsittelyä, mutta epäselväksi jää, mitä tämä tarkoittaa varsinaisten substanssilakien menettelyllisten vaatimusten näkökulmasta. Tällä tuskin voidaan katsoa voitavan sivuuttaa esimerkiksi asianosaisten ja muiden tahojen perustuslakiin ja EUoikeuteenkin kiinnittyviä menettelyllisiä oikeuksia. Määräaikaa koskevan 7 §:n perusteluissa s. 48-49 todetaan, että laissa ei säädettäisi erikseen seuraamuksista toimivaltaisille viranomaisille määräajan ylitystilanteissa, ja että hankkeen toteuttajalla olisi käytössään voimassaolevan lainsäädännön oikeusturvakeinot kuten hallintovalitus, hallintokantelu ja kantelu ylimmille laillisuusvalvojille. Oikeusministeriö toteaa, että hallintovalitus on huonosti määräajan ylityksiin soveltuva oikeussuojakeino, koska määräajan ylitykseen itsessään ei liity mitään hallintopäätöstä, josta valituksen voisi tehdä. Lakiehdotuksen 9 §:ssä säädettäisiin määräajan pidentämisestä ja määräajan laskemisen keskeyttämisestä. Pykälässä ei säädettäisi siitä, kuinka pitkiä määräajan pidennykset voivat olla. Oikeusministeriöllä ei ole tähän huomauttamista, vaikka sääntelyn johdonmukaisuuden näkökulmasta määräajasta säätämistä ilman takarajaa ei voida pitää onnistuneena ratkaisuna. Sen sijaan jatkovalmistelussa tulisi harkinta sen selventämistä, kenen (hankkeen toteuttaja/toimivaltainen viranomainen) sanottua pidennystä on haettava tai voi hakea vai onko nimetyn viranomaisen mahdollisesti pantava asia vireille omasta aloitteestaan. Lakiehdotuksen 12 §:n 2 momentin sääntely ohjeistuksesta ja neuvonnasta on päällekkäistä sääntelyä hallintolain 6 §:n kanssa. Esityksen yksityiskohtaisten perustelujen s. 52 mukaan sääntely olisi hallintolain sääntelyä täydentävää. Oikeusministeriön näkemyksen mukaan tämän tyyppisissä tilanteissa hallintolain 6 §:n sääntely viranomaisen velvollisuudesta antaa tarvittaessa neuvontaa on riittävä, eikä sitä ole tarpeen täydentää erityislakiin otettavilla säännöksillä tältä osin. Oikeusministeriö kehottaa liikenne- ja viestintäministeriötä valmistelevana ministeriönä olemaan vielä yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriöön lakiehdotuksen 14 §:ään ja siihen liittyvään 17 §:n 3 momentissa olevaan siirtymäsäännökseen liittyen. Sääntelyn tarpeellisuus ja sisältö on syytä varmistaa työ- ja elinkeinoministeriöltä, jonka hallinnonalaan julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö pääasiallisesti kuuluu. Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamisesta (LE 2) Ehdotukseen sisältyvän lakiluonnoksen liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamisesta maanteitä koskevan 4 §:n 2 momentin yksityiskohtaisten perustelujen mukaan momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että liikenne- ja viestintäministeriöllä olisi asetuksenantovalta tarkempien säännösten antamisesta maanteiden luokittelussa. Lakitekstin ja rinnakkaistekstin mukaan lainkohdan muutos on kuitenkin se, että säännösvalta annettaisiin liikenne- ja viestintäministeriön sijasta valtioneuvostolle, ja säännökset annettaisiin jatkossa asetuksentasoisina. Myös säätämisjärjestysperustelujen mukaan kyseessä olisi asetuksenantovaltuus valtioneuvostolle. Jatkovalmistelussa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että lakiteksti ja perustelut vastaavat toisiaan, ja jos valtuuden kohdetta ja tasoa on tarkoitus muuttaa, on perusteluista myös käytävä ilmi syyt muutoksille. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 a § esityksestä maantien toiminnallisesta luokasta. Oikeusministeriö huomauttaa pykälän 2 momenttiin liittyen, että koska julkisella kuulutuksella tiedoksi annettavaan esitykseen liittyy vastaajan oikeuteen vaikuttava määräaika, eli se aika, jonka kuluessa lausunnot on annettava ja mielipiteet esitettävä, on kuulutus pidettävä hallintolain 62 a §:n 2 momentin nojalla yleisesti nähtävillä mainitun määräajan päättymiseen asti. Tähän nähden lakiesityksen 4 a §:n 2 momentin säännös kuulutuksen ja esityksen nähtävillä pitämisestä yhtäjaksoisesti 30 päivän ajan ei vaikuta tarpeelliselta. Oikeusministeriö huomauttaa, että yleislaista poikkeamiseen ja/tai yleislain kanssa päällekkäiseen sääntelyyn tulee suhtautua pidättyvästi. Yleislaista tulee poiketa vain perustellusta syystä, joten hallintolaista poikkeava sääntelytapa julkiselle kuulutukselle varattavasta ajasta olisi vähintäänkin perusteltava pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa kattavammin.
      • Maanmittauslaitos, Pääjohtajan sijaisena ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        7.9.2022
        • Maanmittauslaitos kiittää mahdollisuudesta lausua liikenne ja viestintäministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä ja laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamisesta. Ehdotetut lainmuutokset eivät suoraan vaikuta Maanmittauslaitoksen lakisääteisiin tehtäviin. Sinänsä Eurooppaoikeuden tasoisen sääntelyn idea liikenneverkoihin liittyvien menettelyjen integraatiosta on kannatettava. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ehdotetussa muutettavaksi esitetyssä 4 §:ssä siirretään kaiketi asetuksen antamisvaltuus ministeriöltä valtioneuvostolle, mikä asia käy ilmi hyvin varsinaisesta lakitekstistä. Pykälän perusteluissa asia on ilmaistu ulkopuolisen lukijan näkökulmasta tarkastellen jossain määrin vaikeaselkoisesti. Maanteiden toiminnallisen luokan määrittämisestä ollaan vastedes määräämässä ehdotetussa, uudessa 4 a §:ssä, jossa säännellään asian kuulumisesta Liikenne- ja viestintävirastolle joko Väyläviraston tai ELY-keskuksen esityksestä. Maanmittauslaitoksella ei ole enempää lausuttavaa mainituista esityksistä.
      • Pohjois-Savon liitto, patrick.hublin@pohjois-savo.fi
        Päivitetty:
        7.9.2022
        • Maakunnan liittojen tehtävänä on edistää saavutettavuutta ja vastata maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteistyön johtamisesta ja suunnitelman yhteensovittamisesta maakunnan muiden suunnitelmien ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa (aluekehityslaki 17 § kohta 4). Liitot ovat siis keskeisiä toimijoita sekä liikennejärjestelmätyössä että maakuntakaavoituksen kautta alueidenkäytön suunnittelussa. Esitys siitä, että liitot ovat keskeisiä toimijoita myös maanteiden luokittelua koskevassa suunnittelussa ja luokitusmuutosten prosesseissa, on perusteltu. Luokituksen käsittely osana tiesuunnitteluprosesseja lisää avoimuutta sekä vuorovaikutusta maakuntien, kuntien ja kansalaisten kanssa. Pohjois-Savon liitto kannattaa esitettyä lakimuutosta.
      • Kainuun liitto, Kainuun liitto, alueidenkäyttö, suunnittelujohtaja Sanna Schroderus
        Päivitetty:
        7.9.2022
        • Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt mm. Kainuun liiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä ja laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä. Ehdotetulla lailla pantaisiin kansallisesti täytäntöön Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) toteuttamista edistävistä yhdenmukaistamistoimenpiteistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2021/1187. Laissa säädettäisiin direktiivin soveltamisalaan kuuluvien liikenneinfrastruktuurihankkeiden edellyttämien lupamenettelyiden ja muiden hallinnollisten hyväksymismenettelyiden kokonaiskestosta, nimettäisiin Liikenne- ja viestintävirasto direktiivin mukaiseksi kansalliseksi nimetyksi viranomaiseksi ja säädettäisiin nimetyn viranomaisen tehtävistä. Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) toteuttamista edistävistä yhdenmukaistamistoimenpiteistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2021/1187 (ns. Smart TEN-T-direktiivi, jäljempänä myös direktiivi) on tullut voimaan 10.8.2021. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 10 päivänä elokuuta 2023. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia koskien päätöksentekomenettelyä maantien toiminnallisen luokan määrittämiseksi. Ehdotuksen mukaan Liikenne- ja viestintävirasto vahvistaisi jatkossa maantien kuulumisen valta-, kanta-, seutu- tai yhdysteihin Väyläviraston tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä. Laissa säädettäisiin lisäksi vuorovaikutuksesta esityksen valmistelussa. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa vuosille 2021-2032 toimenpiteenä on, että liikenne- ja viestintäministeriön johdolla päivitetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain edellyttämä maanteiden toiminnallinen luokitus vastaamaan nykytarpeita ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita vuoden 2022 loppuun mennessä. Esityksen maanteiden toiminnallista luokitusta koskevien muutosten valmistelun pohjana on käytetty 13.4.2022 laadittua arviomuistiota maanteiden toiminnallisen luokituksen päivityksestä sekä arviomuistiosta saatuja lausuntoja. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä: Kainuun liitolla ei ole lausuttavaa hallituksen esitykseen. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi: Kainuun liitto antoi toukokuussa 2022 lausunnon edellä mainitusta arviomuistiosta ja totesi, että vuoropuhelu valtion liikennehallinnon ja alueellisen liikennejärjestelmäsuunnittelun kanssa on tärkeä ja kannatettava asia myös maanteiden luokitukseen päivittämiseen liittyvissä asioissa riippumatta siitä, olisiko kyseessä nykyisen lainsäädännön (LjMTL 4.2 §) mukaisen menettelyn jatkaminen vai arviomuistiossa esitetty tiesuunnitelmamenettely. Lakiesityksen 4 a §:n 2. momentti, jossa säädetään maakunnan liittojen ja kuntien osallistumismahdollisuuksista ja lausuntomenettelystä on tarpeellinen ja perusteltu. Lakiesityksessä ehdotetaan, että valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa laissa säädettyjä periaatteita täsmentäviä tarkempia säännöksiä siitä, millä perusteella maantiet ovat valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteitä. Ehdotus on kannatettava. Tarkempien säännösten valmistelussa on tärkeää huomioida erityisesti kansainvälisille rajanylityspaikoille johtavien maantieyhteyksien merkittävyys. Kainuun liitto toteaa tässä yhteydessä, että Kainuun maakuntahallitus teki 27.8.2018 maanteiden luokitukseen liittyvän esityksen LVM:lle valtatien 6 Helsinki-Joensuu-Kajaani yhteysvälin muuttamista siten, että valtatie 6 käsittää tieyhteyden Helsinki-Joensuu-Kajaani-Oulu sekä kantatien 89 Paltamo-Vartius tieluokan muuttamista valtatieksi ja nimeämistä valtatieksi 22 Paltamo-Vartius.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        6.9.2022
        • Keski-Pohjanmaan liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto asiakokonaisuuteen, luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä ja laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi. Keski-Pohjanmaan liitto toteaa, että luonnokset hallituksen esityksiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä ja laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi on hyvin laadittu ja muutokset perusteltuja. Keski-Pohjanmaan liitto katsoo, että lausunnolla oleva luonnos hallituksen esitykseksi Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä on soveltamisen osalta selkeästi määritelty. Kyseinen Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) toteuttamista edistävistä yhdenmukaistamistoimenpiteisiin liittyvä ns. Smart TEN-T-direktiivin toteutus aiheuttaa muutoksia EU:ssa jäsenvaltioiden kansallisiin lakeihin ja asetuksiin. TEN-T liikenneverkkoon liittyvän lupamenettelyn nopeuttaminen ja yhdenmukaistaminen on ymmärrettävää, koska hankkeet ovat kustannuksiltaan mittavia. Muutokset Suomessa asiassa koskeviin lakeihin arvioidaan Suomessa jäävän vähäisiksi, kuten niistä myös tulevat seurausvaikutukset viranomaistoimintaan, ympäristöön sekä yhteiskuntaan. Asianosaisten kuulemiseen tai muutoksenhakuun ei ole tulossa heikennyksiä, joka on Suomen perustuslain 21 §:ssä säädetyn oikeudenmukaisuusvaatimuksen näkökulmasta tärkeää. Hankkeiden lupamenettelyä, joissa ehdotettua lakia sovellettaisiin, on rajattu koskemaan niitä hankkeita, joissa on yli 300 miljoonan euron kokonaiskustannus. Kuten laki luonnosehdotuksen perusteluissa todettiin, tämän kokoluokan hankkeet ovat harvinaisia eli vaikutukset lupakäsittelyn määrään kaiken kaikkiaan voidaan arvioida jäävän vähäisiksi. Keski-Pohjanmaan liitto toteaa lisäksi, että laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi koskeva ehdotus voidaan arvioida selkeyttävän ja sujuvoittavan maanteiden luokittelumenettelyä ja on siten perusteltu.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Päivitetty:
        6.9.2022
        • Suomen Yrittäjät kiittää lausuntopyynnöstä. Suomen Yrittäjät pitää hyvänä, että direktiivin soveltamisalaan kuuluvien hankkeiden lupamenettelyiden ja muiden hallinnollisten hyväksymismenettelyiden kokonaiskestosta säädetään. Lupamenettelyitä tulisi pyrkiä sujuvoittamaan kautta linjan. Suomen Yrittäjillä ei ole asiaan muuta lausuttavaa.
      • Suomen Tieyhdistys ry, Thompson Liisa-Maija
        Päivitetty:
        6.9.2022
        • Suomen Tieyhdistys kiittää mahdollisuudesta lausua molemmista lausunnolla olevista asioista. Hallituksen esitys laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki TEN-T hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä, jolla tähdätään direktiivin 2021/1187 kansalliseen täytäntöönpanoon. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan, että kaikki lupamenettelyyn ja hallinnolliseen käsittelyyn osallistuvat viranomaiset, tuomioistuimia lukuun ottamatta, asettavat direktiivin soveltamisalaan kuuluvat hankkeet etusijalle. Laissa määrätään TEN-T hankkeiden toteuttamiseen tähtäävien hallinnollisten prosessien ja lupamenettelyiden enimmäiskestosta. Lainsäädännöllä nimetään Liikenne- ja viestintävirasto direktiivin mukaiseksi kansalliseksi nimetyksi viranomaiseksi ja säädetään tämän viranomaisen tehtävistä (toimii koordinoivana yhteystahona). Direktiiviä sovelletaan hankkeissa, jotka ovat osa direktiivin liitteessä mainittuja TEN-T-ydinverkon ennalta yksilöityjä osuuksia ja ydinverkkokäytäviin liittyvissä muissa maantie-, rautatie-, satama- tai lentoasemainfrastruktuuriin liittyvissä hankkeissa, joiden kokonaiskustannukset ylittävät 300 miljoonaa euroa. Lain valmisteluvaiheessa tämän kokoluokan hankkeita ei ole Suomessa lähitulevaisuudessa suunnitteilla maanteitä, lentoasemia tai satamia koskien. Rataverkolle tällaisia hankkeita on suunnitteilla. Toteuttamiseen tähtäävä tie- ja ratasuunnittelun hallinnollinen käsittely ja mm. maa-alueiden lunastuslupien käsittely sisältyy direktiivin ja sitä toimeenpanevan kansallisen lainsäädännön piiriin, samoin kuin YVA arviointiselostus. Direktiivin ja sitä koskevan lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jää mm. kaikki strateginen suunnittelu, esisuunnittelu ja yleissuunnittelu. Lakiluonnoksen liitteenä olevan selvityksen perustella neljän vuoden enimmäiskesto direktiivin soveltamisalaan kuuluvien hankkeiden lupakäsittelylle ja hallinnolliselle käsittelylle näyttää mahdolliselta toteuttaa, silloin kun määräaika ei pidä sisällään suunnittelua tai asiakirjojen täydentämiseen sisältyvää aikaa. Lakiesityksessä esitettyyn määräaikaan ei sisältyisi aikoja, jolloin hakijalla ei ole vireillä soveltamisalaan kuuluvia menettelyitä, hakemuksen tai muun hyväksymisesityksen täydennyttämiseen kuluvaa aikaa eikä muutoksenhakuun tai tuomioistuinkäsittelyyn kuluvaa aikaa. Määräaikaa voivaan myös perustellusta syystä pidentää tai määräajan voi pilkkoa sopiviksi eriksi. Aikarajojen noudattamatta jättämiseen ei ole esitetty sanktioita. Tieyhdistyksen näkemyksiä lakiehdotuksesta: Tieyhdistys pitää hyvänä sitä, että kansalliseksi koordinoivaksi yhteysviranomaiseksi esitetään Liikenne- ja viestintävirastoa. Suomen Tieyhdistys suhtautuu varauksella siihen, että esisuunnitteluvaiheessa laadittava YVA sisällytettäisiin lain määräaikaan, mikäli YVA toteutetaan vaihtoehtoja tarkastelevassa esi- ja yleissuunnitteluvaiheessa, vailla tietoa hankkeen toteuttamisesta ja vailla tarkempaa tietoa toteuttamisen rahoituksesta. Tieyhdistys katsoo, että mikäli Suomeen saataisiin merkittävä TEN-T hanke toteutukseen, olisi sellaisen hankkeen käsittely jo lähtökohtaisesti tärkeällä sijalla eri viranomaisissa. Hankkeen määräajan osalta Tieyhdistys katsoo, että lakiin esitettävä määräaika ohjaa siihen, että hankkeen luvituksen ja hallinnollisen käsittelyn osalta tulee huolehtia siitä, että koordinoivalla yhteistyötaholla ja muilla vastuuviranomaisilla on riittävästi osaavaa henkilökuntaa toiminnan laadukkaaseen toteuttamiseen. Tieyhdistys muistuttaa, että pitkäjänteisempi liikennejärjestelmän kehittäminen antaisi parhaat edellytykset sille, että suunnittelun ja viranomaistoiminnan osaavaa henkilöstöä olisi saatavilla. Mikäli osaavaa henkilökuntaa hallinnollisten prosessien ja lupaprosessien toteuttamiseen ja niihin tarvittavien selvitysten laadintaan ei ole, heikkenee mahdollisuudet pysyä lakimuutoksen esittämissä aikarajoissa. Suomen kaltaisessa valtiossa jo yksi mittava hanke saattaa aiheuttaa pulaa suunnittelijoista ja kuormittaa jo ennalta ohueksi mitoitettuja viranomaisresursseja. Tieyhdistys muistuttaa samalla, että lainsäädäntöä koskevan suuren hankkeen hallinnollisten prosessien ja lupaprosessien priorisointi ei saisi viivästyttää pienempiä, kansallisesti merkittäviä liikenneinfran toteuttamiseen tähtääviä prosesseja. Tämäkin haaste on ratkaistavissa riittävällä henkilöstöllä. Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä: Suomen Tieyhdistyksen valmisteluvaiheessa antama lausunto on otettu huomioon lain jatkovalmistelussa. Tässä lakimuutosehdotuksessa ei muuteta maanteiden valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteihin jakamisen perusteita tai luokituksen vaikutuksia ja merkitystä. Lakimuutoksen tavoitteena ei ole uudistaa luokittelua laajamittaisesti, vaan mahdollistaa tarpeellisten päivitysten sujuva toteuttaminen erityisesti tiehankkeiden yhteydessä. Ehdotuksen mukaan Liikenne- ja viestintävirasto vahvistaisi jatkossa maantien kuulumisen valta-, kanta-, seutu- tai yhdysteihin Väyläviraston tai Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä. Mikäli esitys koskisi valta- ja kantateitä taikka usean ELY-keskuksen aluetta, vastaisi esityksestä Väylävirasto. Esitys voitaisiin valmistella tiesuunnitelman yhteydessä Väyläviraston tai ELY-keskuksen toimesta. Laissa säädettäisiin lisäksi vuorovaikutuksesta esityksen valmistelussa kuntien, maakunnan liittojen, ELY-keskusten, Väyläviraston ja muiden asiaan kuuluvien kesken. Lain tavoitteena on varmistaa riittävä valtakunnallinen yhtenäisyys maanteiden luokittelussa ja mahdollistaa nykyisten luokkien kriteereiden täsmentämisen mahdollisuus jatkossa ehdottamalla, että valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa laissa säädettyjä periaatteita täsmentäviä tarkempia säännöksiä siitä, millä perusteella maantiet ovat valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteitä. Tieyhdistyksen näkemys lakimuutoksesta: Tieyhdistys katsoo, että toiminnallisen luokan muuttamista käsittelevä lainsäädäntöhanke on täsmentynyt ja Tieyhdistys suhtautuu myönteisesti lakimuutokseen.
      • Varsinais-Suomen liitto
        Päivitetty:
        6.9.2022
        • Esitysluonnoksen mukaan Smart TEN-T-direktiiviä sovellettaisiin yli 300 miljoonan euron hankkeisiin ydinverkkokäytävällä, mutta ettei tämän kokoluokan hankkeita ole juuri suunnitteilla lähivuosien aikana. Väyläviraston investointiohjelmassa vuosille 2023–2030 on esitetty kolmea TEN-T ydinverkolle sijoittuvaa maantiehanketta, joiden kustannukset ovat kuitenkin alle 300 miljoonaa euroa. Näistä suurin hanke on E18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa (205 miljoonaa euroa). Maakuntahallitus korostaa, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ulkopuolelle jätetyt Suomen suuret ratahankkeet, Turun Tunnin juna, Suomi-rata ja Itä-rata, kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Näistä lähivuosina suunnitteluvalmiuden perusteella toteuttamiskelpoinen on vain Turun ja Helsingin välinen Tunnin juna. Smart TEN-T-direktiivin ja ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvien lupamenettelyiden ja muiden hallinnollisten hyväksymismenettelyiden yhteenlasketun enimmäiskeston rajoittamisesta neljään vuoteen on kannatettava. Tunnin junan käynnissä oleva ratasuunnitteluvaihe valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä. Tämän jälkeen hanke siirtyy hallinnolliseen vaiheeseen. Tavoitteena on, että suunnitelmat ovat lainvoimaisia vuoden 2025 alussa. Hallinnollisten prosessien joutuisuus on tärkeä jo suunnitelmien rajallisen voimassaolon vuoksi. Ratasuunnitelmat ovat voimassa neljä vuotta. Esitysluonnoksen nykyisiä käsittelyaikoja esittelevässä osiossa viitataan suunnitelmien käsittelyaikojen vaihteluun. Käsittelyjärjestys ei ole sama kuin hyväksymisesitysten järjestys, vaan sitä ohjaa hankkeiden kiireellisyysaste. Suunnitelmat, joissa hanke on jo saanut rahoituksen, priorisoidaan ja suunnitelmat, joiden toteutuminen ei ole lähiaikoina näköpiirissä, odottavat käsittelyä pidempään. Vallitseva menettely ja käsittelyaikojen liikkumavara puoltaa kokonaiskäsittelyajan enimmäiskeston määrittelyä TEN-T-ydinverkolla sijaitseville EU:ssa priorisoiduille hankkeille. Esityksen perusteluissa todetaan, että TEN-T-ydinverkkohankkeiden täytäntöönpanoa ovat haitanneet monimutkaiset hallinnolliset menettelyt ja sääntelyn epävarmuus, josta aiheutuu lisäkustannuksia ja viiveitä. Kustannusten lisäksi joutuisa ratahankkeiden edistyminen valmistaa niin eurooppalaista kuin kansallista liikenneverkkoa kohti kestävää yhteiskuntaa. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kestävyystavoite edellyttää työssäkäyntialueita kestävästi yhdistävien ratahankkeiden toteuttamista. Myös Verkkojen Eurooppa välineen (CEF) rahoituksesta suurin osa kohdennetaan nimenomaan kestäviin liikennehankkeisiin eli käytännössä raidehankkeisiin TEN-T-liikenneverkolla. Suomen kautta kulkevasta kahdesta Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkkokäytävästä toinen Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävä kulkee Turusta Helsingin kautta Venäjän rajalle. Ydinverkkokäytävälle kuuluvat yhteysvälin maantie- ja rautatieyhteydet, Turun ja Helsinki-Vantaan lentoasemat sekä Turun, Naantalin ja Helsingin satamat. Euroopan komission asetusuudistuksessa ydinverkkokäytäville, uudelta nimeltään eurooppalaisille liikennekäytäville, esitetään lisättäväksi nykyisten yhteyksien lisäksi suurten raidehankkeiden oikolinjaukset. Oikoratalinjauksiin kuuluvat Tunnin junan Espoo–Salo-oikorata sekä oikaisut Suomiradalla ja Itäradalla. On ongelmallista, että komission esitys rinnastaa Suomen suuret raidehankkeet ja asettaa niiden yhteiseksi toteuttamisen takarajaksi vuoden 2040. Maakuntahallitus muistuttaa, että Tunnin junan osalta tavoitevuosi on asetettu kauas hankkeen ollessa toteutettavissa jo vuoteen 2030 mennessä. Aikataulu on korjattavissa yhä neuvostossa ja parlamentissa, sillä komission ehdotuksen käsittely on kesken.
      • Puolustusministeriö, Lainvalmistelu- ja oikeusyksikkö
        Päivitetty:
        6.9.2022
        • Puolustusministeriön lausunto on valmisteltu yhteistyössä pääesikunnan kanssa. Puolustusministeriöllä ei ole lausuttavaa asiaan.
      • Ympäristöministeriö
        Päivitetty:
        6.9.2022
        • Ympäristöministeriö kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä lausuntopyynnöstä, ja toteaa lausuntonaan seuraavaa. Smart TEN-T -direktiivin tavoitteena on Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T-verkko) toteuttamiseen liittyvien hankkeiden lupamenettelyihin liittyvistä viiveistä johtuvien ongelmien ratkaiseminen ja TEN-T-verkon valmiiksi saattaminen määräajoissa, joista säädetään unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 1315/2013. Direktiiviä sovelletaan lupamenettelyihin hankkeissa, jotka ovat osa direktiivin liitteessä lueteltuja TEN-T-ydinverkon ennalta yksilöityjä osuuksia ja ydinverkkokäytäviin liittyvissä muissa hankkeissa, joiden kokonaiskustannukset ylittävät 300 miljoonaa euroa. Direktiivin lupamenettelyä ja sen 4 vuoden enimmäiskestoa koskevia säännöksiä sovelletaan menettelyihin, joissa viranomaiset päättävät, saako hankkeen toteuttaja toteuttaa hankkeen tietyllä maantieteellisellä alueella. Direktiivin tarkoittamaan lupamenettelyyn eivät kuitenkaan sisälly kaupunkisuunnitteluun, maankäytön suunnitteluun, julkisten hankintasopimusten tekemiseen liittyvät menettelyt eivätkä strategisella tasolla toteutetut toimet. Direktiivin mukaisten lupaprosessien ja nimetyn viranomaisen määrittämisen edellyttämät kansalliset toimet pantaisiin täytäntöön säätämällä uusi laki eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä. Ympäristöministeriö toteaa, että useista ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvista menettelyistä säädetään ympäristöministeriön hallinnonalan lainsäädännössä, kuten ympäristönsuojelulaissa, luonnonsuojelulaissa, laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, maa-aineslaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Ehdotuksen kannalta merkityksellinen on myös ympäristöministeriön hallinnonalan laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta. Ympäristöministeriö kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä vuorovaikutuksesta ehdotusluonnoksen valmistelun yhteydessä ja pitää tärkeänä hallinnonalojen ja toimivaltaisten viranomaisten yhteistyötä myös esityksen täytäntöönpanon yhteydessä. Ympäristöministeriö esittää seuraavat yksityiskohtaiset huomiot hallituksen esitysluonnokseen: • Lakiehdotuksen 2 §:n 2 mom. 4 kohtaa tulisi tarkentaa kuulumaan seuraavasti: 4) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukaiset menettelyt, jotka koskevat lain 20 §:ssä tarkoitettua arviointiselostuksesta kuulemista, lain 23 §:ssä tarkoitettua perusteltua päätelmää sekä 27 §:ssä tarkoitettua perustellun päätelmän ajantasaisuutta; Ympäristöministeriö katsoo, että YVA-menettelyn kuulumista lain soveltamisalaan tulisi tarkentaa niin, että määräaika koskisi YVA-lain mukaista arviointiselostusta koskevaa YVA-lain 20 §:n mukaista arviointiselostuksesta kuulemista, 23 §:n mukaista perustellun päätelmän antamista sekä 27 §:n mukaista perustellun päätelmän ajantasaisuutta koskevaa menettelyä (ajantasaistaminen tapahtuu tilanteessa, jossa hanke on lupavaiheeseen mennessä muuttunut niin paljon, että aiemmin tehty YVA ei lupavaiheessa ole enää ajan tasalla. Tällöin YVAa täytyy tarvittaessa täydentää). YVA-lain 19 § koskee aikaa, jolloin YVA-selostus on työstettävänä hankkeesta vastaavalla, joten pelkkä viittaus 19 §:än on harhaanjohtava. Ympäristöministeriö pitää tarkoituksenmukaisena, että lain mukainen määräaika alkaisi kulua siitä, kun YVA-yhteysviranomainen kuuluttaa YVA-selostuksen YVA-lain 20 §:n mukaisesti. Tämä olisi selvyyden vuoksi syytä mainita myös esityksen perusteluissa. • Lakiehdotuksen 8 § 3 mom. 2 kohtaa tulisi tarkentaa kuulumaan seuraavasti: 2) toimivaltaisen viranomaisen kehotuksesta tehtävään hakemuksen, hyväksymisesityksen tai muun tämän lain soveltamisalassa olevan menettelyn edellyttämän asiakirjan täydentämiseen; Pykälän perusteluihin olisi syytä tarkentaa, että määräaika ei koske aikaa, joka kuluu YVA-lain 24 §:ssä tarkoitettuun puutteellisen arviointiselostuksen täydentämiseen taikka 27 §:ssä tarkoitetun perustellun päätelmän ajantasaisuutta koskevaan arviointiselostuksen täydentämiseen (selostus on silloin toiminnanharjoittajalla, ja täydennyksiin voi toiminnanharjoittajasta riippuen kulua aikaa). • Esitysluonnoksen sivulla 18 on vanhentunut muoto YVA-lain 10 ja 11 §:ssä säädetystä työ- ja elinkeinoministeriön toimivallasta. Nykyisin on: Yhteysviranomaisena toimii kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriö, kun hanke koskee ydinenergialaissa (990/1987) tarkoitettua ydinlaitosta tai muuta sellaista laitosta, jossa käsitellään tai varastoidaan tai jonne loppusijoitetaan ydinjätteitä. Ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa kaivos- ja malminrikastustoiminnassa, jonka tarkoituksena on uraanin tai toriumin tuottaminen, yhteysviranomaisena toimii kuitenkin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. • Esitysluonnoksen sivulla 30 todetaan: ” Koska direktiivissä lupamenettelyllä tarkoitetaan kaikkia menettelyitä, joita on noudatettava yksittäisten hankkeiden yhteydessä lupapäätöksen saamiseksi ja koska direktiivin soveltamisalan olisi katettava ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät menettelyt, on huomioitava lisäksi huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa toteutettavaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn kuluva aika”. Tämän osalta olisi selkeyden vuoksi hyvä todeta, että huomioitava on ainoastaan YVA-selostusvaihe (YVA-direktiivin mukaan sitä edeltävä YVA-ohjelmavaihe ei ole pakollinen). Lisäksi sivulla 30 todetaan: ” Määräajassa ei kuitenkaan voisi huomioida hankkeen toteuttajan esimerkiksi ympäristöselostuksen laatimiseen ja eri selvitysten laatimiseen käyttämää aikaa vaan nimenomaan hallinnolliseen käsittelyyn kuluva aika”. Ympäristöselostuksella tarkoitettaneen tässä YVA-selostusta (ympäristövaikutusten arviointiselostus). • Esitysluonnoksen luonnonsuojelulakia koskevassa osiossa 3.1.8. on eräitä epätäsmällisyyksiä. Ensimmäisessä kappaleessa todetaan, että suojelun toteuttamiseksi laissa säädetään kielloista hävittää tai heikentää erityisiä luonnonarvoja. Luonnonsuojelulaissa on säännöksiä myös laajemmin muista seikoista, joten lauseeseen tulisi ainakin sisällyttää sanat ”muun muassa”. Kappaleen 3 lauseeseen ”…ELY-keskuksen luontotyyppejä koskevista kielloista…” tulisi lisätä sana ELY-keskuksen ”tekemistä” luontotyyppejä koskevista kielloista…. Lisäksi on syytä selvyyden vuoksi todeta, että luonnonsuojelulain 49 §:ssä oleva kielto ei vaadi viranomaisen päätöstä, toisin kuin lain 39 ja 47 §:ssä. Osion lopussa on lisäksi maininta eduskunnan käsittelyssä olevasta ehdotuksesta uudeksi luonnonsuojelulaiksi. Luonnonsuojelulakia uudistetaan esityksellä HE76/2022 vp laajemminkin kuin esitysluonnoksessa mainittujen ehdotettujen uusien lukujen osalta. • Esitysluonnoksen riippuvuus muista esityksistä -osiossa 11.1. mainitaan oikeellisesti syksyllä eduskunnan käsittelyssä olevat luonnonsuojelulaki ja rakentamislaki. Rakentamislakia koskeva hallituksen esitys on kuitenkin tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022, ei 2023, kuten esitysluonnoksessa nyt todetaan. Esitysehdotuksen sivulla 58 todetaan aivan oikein, että koska nyt lausunnolla olevan lain on tarkoitus tulla voimaan ennen uutta rakentamislakia, viittaukset tehdään nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että alle puolen vuoden kuluttua lain voimaantulosta syntyy tarve muuttaa esitysehdotuksen 2 §:n 8 kohdan luetteloa. Rakennuslupa ja toimenpidelupa sulautuvat ehdotettavan rakentamislain myötä yhteen rakentamisluvaksi. Lisäksi esitysluonnoksen osiossa 3.4.2 sivulla 25 kuvataan, kuinka maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelutarveratkaisu ei kuulu direktiivin soveltamisalaan. Rakentamislain myötä suunnittelutarveratkaisu itsenäisenä lupana lakkaa olemasta ja rakentamisen edellytykset suunnittelutarvealueella ratkaistaan rakentamislupaan kuuluvassa sijoittamisen edellytysten harkinnassa. • Esitysehdotuksen kohdassa 3.1.9 sivulla 15 todetaan: ” Syksyllä 2022 on tarkoitus antaa hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakentamislain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta”. Alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat pykälät tullaan antamaan rakentamislain yhteydessä olevan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen sijaan hallituksen esityksellä eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. • Esitysehdotuksen 6 §:ssä säädetään hankkeesta ilmoittamisesta. Ympäristöministeriö esittää harkittavaksi, että pykälän perusteluihin lisättäisiin selventävää kuvausta myös tilanteesta, jossa ilmoitusta ei tehdä, ja jolloin käsittelyajan laskenta ei lähde käyntiin. Ilmoitus ei siis ole pakollinen, mutta vain ilmoituksen tekemällä alkaa määräajan laskenta. Mikäli ilmoituksen toimittaa vasta myöhemmin siinä vaiheessa, kun lupakäsittelyjä on jo vireillä, ei laskenta myöskään käynnisty takautuvasti vaan vasta ilmoituksen jättöhetkestä.
      • Koneyrittäjät ry, Markku Leskinen / toimialapäällikkö, maarakennus
        Päivitetty:
        6.9.2022
        • Koneyrittäjät lausuvat ehdotuksesta seuraavasti: Direktiivin edellytys, että lakiin on kirjattava vaatimus, jossa jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien lupamenettelyyn osallistuvien viranomaisten (lukuun ottamatta tuomioistuimia) asettavan direktiivin soveltamisalaan kuuluvat hankkeet etusijalle, sisältää riskin suomalaiselle väyläverkostolle. Tämä riski muodostuu siitä, että Suomen tiestön ylläpitoon suunnattu mutta nykyisiinkin tarpeisiin nähden liian pieni rahoitus voidaan direktiivillä pakottaa kohdistumaan TEN-T-ydin-verkkohankkeeseen muun tieverkon kustannuksella. Erityisesti huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että myös alemman luokan tiet saadaan pidettyä liikennöitävässä kunnossa. Koneyrittäjät kannattavat yleisesti tavoitetta luoda lainsäädäntö, jolla vähennetään TEN-T-infrastruktuuri-hankkeiden täytäntöönpanossa ilmenneitä viivästymisiä. Lupaprosessien sujuvoittaminen ehkäisee hankkeiden viivästymisestä johtuvia taloudellisia tappioita. Liikenne- ja viestintäviraston nimeäminen direktiivin mukaiseksi kansalliseksi nimetyksi viranomaiseksi, on luontainen valinta. Kannatamme ehdotusta, jonka mukaan Liikenne- ja viestintävirasto vahvistaisi jatkossa maantien kuulumisen valta-, kanta-, seutu- tai yhdysteihin Väyläviraston tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä. Laissa säädettäisiin lisäksi vuorovaikutuksesta esityksen valmistelussa. Pidämme hyvänä, että maanteiden toiminnallisten luokkien päätöksentekomenettelyn tavoitteena ei ole uudistaa luokittelua laajamittaisesti, vaan mahdollistaa tarpeellisten päivitysten sujuva toteuttaminen. Koneyrittäjät kannattavat myös maantien toiminnallisen luokituksen muutoksen koskemista koko yhteysväliä ELY-keskusten rajoja huomioimatta. Tien toiminnallinen luokka on yksi maanteiden suunnittelussa huomioitava tekijä ja luokka vaikuttaa erilaisiin suunnittelun ohjearvoihin, kuten tien suuntauksen, poikkileikkauksen ja suoja-alueen ohjearvoihin. Tämän vuoksi kannatamme sitä, että tien toiminnalliset luokat kirjataan lakiin opastamaan Väyläviraston ohjeiden laatimista.
      • Lapin liitto, Lapin liitto, aluesuunnittelu
        Päivitetty:
        6.9.2022
        • Tausta: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä. Ehdotetulla lailla pantaisiin kansallisesti täytäntöön Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) toteuttamista edistävistä yhdenmukaistamistoimenpiteistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2021/1187. Laissa säädettäisiin direktiivin soveltamisalaan kuuluvien liikenneinfrastruktuurihankkeiden edellyttämien lupamenettelyiden ja muiden hallinnollisten hy-väksymismenettelyiden kokonaiskestosta, nimettäisiin Liikenne- ja viestintävirasto direktiivin mukaiseksi kansalliseksi nimetyksi viranomaiseksi ja säädettäisiin nimetyn viranomai-sen tehtävistä. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia koskien päätöksentekomenettelyä maantien toiminnallisen luokan määrittämiseksi. Ehdotuksen mukaan Liikenne- ja viestintävirasto vahvistaisi jatkossa maantien kuulumisen valta-, kanta-, seutu- tai yhdysteihin Väyläviraston tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä. Laissa säädettäisiin lisäksi vuorovaikutuksesta esityksen valmistelussa. Elokuussa 2018 voimaan tulleella lakimuutoksella (572/2018) teiden luokittelu muutettiin tehtäväksi liikenne- ja viestintäministeriön antamalla asetuksella. Käytännössä päätökset uuden tien luokasta on tehty tiesuunnitelman yhteydessä ja tieluokan muutoksista erillisinä hallintopäätöksinä. Tarkoituksena ei ole muuttaa maanteiden valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteihin jakamisen perusteita tai luokituksen vaikutuksia ja merkitystä. Maanteiden toiminnallisesta luokasta päättämistä koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi niin, että maantien kuulumisesta valta-, kanta-, seutu- tai yhdysteihin päättäisi Liikenne ja viestintävirasto Väyläviraston tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä. Jos esitys koskisi valta- ja kantateitä taikka usean ELY-keskuksen aluetta, vastaisi esityksen tienpitäjänä toimiva Väylävirasto. Laissa ehdotetaan säädettäväksi myös niiden kuntien ja maakuntien liittojen, joiden alueelle maantie sijoittuu, osallistumisesta valmisteluun. Lapin liiton näkwmya Lapin liiton viraston mukaan keskeistä Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden osalta on tunnistaa maayhteydet myös naapurimaihin valmistelussa ja päätöksenteossa. Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T-verkko) Pohjanmeri–Itämeri-ydinverkkokäytävä kulkee Helsingistä pohjoiseen ja edelleen Tornion kautta Ruotsin puolelle Luulajaan. Lapissa on Suomen ainoat maayhteydet Ruotsin ja Norjan puolelle, jotka tulee myös huomioida maanteiden luokittelussa. Seutu- ja yhdysteiden osalta on kannattavaa, että alueelliset ELY-keskukset vastaavat niiden määrittelemisestä, mikäli yhteys koskee yhden ELY-keskuksen alueetta. Lapin liiton virasto pitää hyvänä ja perusteltuna avointa vuorovaikusta maakunnan liiton ja alueellisten liikennejärjestelmätyöryhmien suuntaan teiden toiminnallista luokitusta muuttaessa. Lisäksi yhteistyö naapurimaiden kanssa tulee ottaa huomioon teiden luokittelussa ja niiden päivittämisessä.
      • Hämeen liitto, Maakuntajohtajan päätös § 86/2022. Asian on valmistellut liikenneasiantuntija Juuso Helander, Helander Juuso
        Päivitetty:
        5.9.2022
        • Hämeen liitto pitää liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua ehdotusta lain muuttamiseksi oikean suuntaisena ja kiittää, että ehdotuksessa on huomioitu Hämeen liitonkin lausunnossaan arviomuistiosta esiin nostamia huomioita. Kuten luonnoksessa on todettu, niin kunnat ja maakuntien liitot vastaavat maankäytön suunnittelusta ja ovat keskeisiä toimijoita alueidensa liikennejärjestelmätöissä. Kannatamme ehdotusta, jossa kuntien ja maakuntien liittojen osallistuminen teiden toiminnallisiin luokkiin liittyviin kysymyksiin järjestettäisiin osana alueiden liikennejärjestelmätöitä. Tällöin on mahdollista tarkastella toiminnallista luokkaa myös laajemmin osana kokonaisuutta. Lisäksi liikennejärjestelmätyön sidosryhmät pääsevät vaikuttamaan ja tuomaan omia näkemyksiään asiaan liittyen. Luokituksen päivitystyössä on lisäksi huomioitava yhteistyön tarve myös yli maakuntarajojen. Toteamme, että ehdotettu lausuntomenettely, jossa kunnilta ja liitoilta esitetään pyydettäväksi lausuntoa ennen esityksen hyväksyttäväksi toimittamista, on perusteltu. Hämeen liitto toteaa, että edellä olevasti kuvattuna tehty aito vuorovaikutus luo hyvän pohjan sille, että toiminnallinen luokitus voidaan teknisenä toimenpiteenä toteuttaa osana tiesuunnitelmaa. Eli kun vuorovaikutus on tehty hyvin ja varhaisessa vaiheessa jo liikennejärjestelmätasolla, niin prosessina varsinainen hallinnollinen muutos voidaan toteuttaa vasta tiesuunnitelmavaiheessa. Luokitusta koskevan päätöksen tekeminen tiesuunnitelmassa ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että maantien toiminnallinen luokka muuttuu lyhyt tieosuus kerrallaan toiseksi. Lisäksi Hämeen liitto toteaa, että Kanta-Hämeessäkin on pitkään keskusteltu valtio- ja kuntaosapuolten kesken tieluokkamuutosten tarpeellisuudesta erityisesti itä-länsi-suuntaisten valtatie 10:n ja kantatie 54:n osalta. Uudenmaan ELY-keskus on aiemmin esittänyt Väylävirastolle tieluokkamuutoksia valtatielle 10 ja kantatielle 54 Kanta-Hämeessä. Valtatie 10 ja kantatie 54 ovat symbioosissa keskenään ja ne täydentävät toisiaan ollen merkittävä itä-länsisuuntainen yhteyskokonaisuus. Valtatie 10 yhdistää maakuntakeskukset toisiinsa yhdistäen näiden välistä liikennettä, lisäksi se on osa TEN-T-kattavaa verkkoa, sekä SEKV-verkkoa. Kantatie 54 toimii erityisesti pitkämatkaisen liikenteen pääreittinä. Tuoreessa Uudenmaan ELY-keskuksen tilaamassa selvityksessä on vertailtu mahdollisten toiminnallisten luokkien muutoksista aiheutuvia vaikutuksia valtatien 10 ja kantatien 54 kesken laajasti. Teitä koskeva vertailumuistio on kaiken kaikkiaan monisyinen kokonaisuus, siinä on muun muassa tutkittu tieluokkamuutoksesta aiheutuvia välittömiä vaikutuksia väylänpidon ja väylien liikennöitävyyden (talvikunnossapito, päällysteiden ylläpito, viitoitus jne.). Lisäksi on vertailtu lainsäädännöllistä perustaa valtatien ja kantatien rooleista. Vertailumuistion loppupäätelmissä todetaan, että toiminnallisen luokan muutosta keskeisempää on tien liikenneprofiili ja -määrä. Lisäksi nykyisen valtatie 10:n toiminnallisen luokitusta tukee sen keskeinen rooli TEN-T-verkon sekä suurten erikoiskuljetusten verkon osina ja maakuntien keskuskaupunkeja yhdistävänä väylänä. Hämeen liitto toteaakin, että valtatie 10:n lisäksi myös kantatietä 54 on tarpeen kehittää jatkossa valtatietasoisena tienä (valtatie 30). Hämeen liitto toteaa, että sillä ei ole erityistä lausuttavaa liittyen lain muuttamiseen eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä.
      • Metsäteollisuus ry, Hietala Hanna
        Päivitetty:
        5.9.2022
        • Metsäteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi. Metsäteollisuus ry katsoo luonnoksen hallituksen esitykseksi laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä ja laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi perustelluksi. Luonnoksessa kiitämme erityisesti yhden viranomaisen nimeämistä hankkeille ja määräajan asettamista lupahankkeille. Metsäteollisuudella ei ole lisättävää aiemmin annettuun lausuntoon maanteiden toiminnallisen luokituksen päivittämisestä.
      • Liikenne- ja viestintävirasto, Liikennejärjestelmäpalvelut
        Päivitetty:
        5.9.2022
        • Liikenne- ja viestintäviraston lausunto hallituksen esityksestä laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä ja laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta, ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Hallituksen esityksessä on todettu, että laissa säädettäisiin direktiivin soveltamisalaan kuuluvien liikenneinfrastruktuurihankkeiden edellyttämien lupamenettelyiden ja muiden hallinnollisten hyväksymismenettelyiden kokonaiskestosta, nimettäisiin Liikenne- ja viestintävirasto direktiivin mukaiseksi kansalliseksi nimetyksi viranomaiseksi ja säädettäisiin nimetyn viranomaisen tehtävistä. Traficom toteaa, että Smart TEN-T-direktiivin säännösten mukaan infrahankkeiden lupamenettelyissä tulee noudattaa direktiivin säännöksiä silloin, kun hanke on direktiivin liitteessä lueteltuja TEN-T-ydinverkon ennalta yksilöityjä osuuksia (Suomen osalta koskee nykyisin Venäjän raja - Helsinki -rataosuuden välisiä ratahankkeita), ja muihin ydinverkkokäytäviin liittyviin hankkeisiin, joiden kokonaiskustannukset ylittävät 300 000 000 euroa. Traficom pitää kannatettavana, että hallituksen esityksessä direktiivin säännösten noudattamista edellytetään direktiivin soveltamisalan mukaisesti, eikä ole esitetty, että niitä sovellettaisiin kansallisesti tiukemmin kriteerein. Lupamenettelyt ja kansallisesti nimettävä viranomainen Traficom on tarkastellut direktiivin mukaisia lupamenettelyjä väylämuodoittain, ja toteaa seuraavaa: Hallituksen esityksen mukaisesti direktiivin soveltamisalaan kuuluvien liikenneinfrastruktuurihankkeiden edellyttämien lupamenettelyiden ja muiden hallinnollisten hyväksymismenettelyiden kokonaiskestoksi on direktiivissä määritelty enintään neljä vuotta. Hallituksen esityksen kohdan 4.1.1. mukaisesti Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) toimisi kansalliseksi nimettynä viranomaisena, ja tehtävänä olisi toimia yhteystahona hankkeen toteuttajalle ja lupamenettelyistä ja muista menettelyistä vastaaville viranomaisille. Nimetyn viranomaisen rooliin kuuluisi lisäksi erityisesti määräajan toteutumisen hallintaan ja seurantaan liittyviä tehtäviä. Traficom kannattaa hallituksen esityksen 4.1.1. edellä mainittua kohtaa ja toteaa, että lupamenettelyiden toteuttaminen direktiivin vaatimusten mukaisessa aikataulussa edellyttää lupamenettelyiden toimivaltaisilta viranomaisilta sekä kansalliseksi nimettävältä viranomaiselta hyvää yhteistyötä lupamenettelyiden toteuttamisen osalta. Lentopaikan rakentamislupaan, jossa edellytettäisiin ympäristölupaa, direktiivin vaatimus enintään neljän vuoden hallinnollisten hyväksymismenettelyiden kokonaiskestosta saattaisi asettaa haasteita hallinnollisten hyväksymismenettelyiden läpiviemiselle aikataulussa. Tällä hetkellä näköpiirissä ei kuitenkaan HE-luonnoksen perusteella ole, että tämmöisiä direktiivin mukaisia lentopaikan rakentamislupahankkeita, jotka edellyttäisivät ympäristölupaa, olisi käynnistymässä lähivuosina. Kiinteän rakenteellisen osajärjestelmän käyttöönottolupa (Raideliikennelaki 53 §) ei ole mainittuna HE:n lupamenettelyissä, eikä myöskään niissä menettelyissä, jotka eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan. Jos tämän menettelyn ei ole tarkoitus kuulua direktiivissä sovellettaviin lupamenettelyihin, niin asian tarkentamista hallituksen esityksessä voisi harkita, esimerkiksi sivulla 26 kohdassa: "Infrastruktuurin käyttämiseen ja muuhun toiminnan harjoittamiseen infrastruktuuria hyödyntämällä liittyvät luvat ja muut hallinnolliset menettelyt eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan." Smart TEN-T -direktiivin täytäntöönpano Esitysluonnoksesta ei käy yksiselitteisesti ilmi, miten määritellään ydinverkkokäytävien hankkeita koskevan soveltamisalan 300 miljoonan euron raja. Traficom esittää ministeriön harkittavaksi hallituksen esityksen tekstin tarkentamista siltä osin, miten hanke määritellään, kenen toimesta yksittäinen hankekokonaisuus määritellään, ja mitkä hankeosuudet lasketaan mukaan hankkeen arvon määrittelyyn. Voiko lain soveltamisalaan kuuluva hanke koostua usean eri lupamenettelyn piiriin kuuluvasta menettelystä? Lasketaanko esimerkiksi hallinnollisesti omina hankkeinaan toteutettavan satamainfrastruktuurin, vesiväylähankkeen, ja satamaan johtavan tieyhteyden kustannusarviot yhteen määriteltäessä kokonaiskustannuksia? Toisinaan hankkeiden kustannusarviot muuttuvat huomattavastikin suunnittelun aikana ja sen tarkentuessa. Ilmeisesti direktiivin velvoitteet (ml. neljän vuoden kokonaiskesto lupamenettelyissä) tulee sovellettavaksi vasta siitä hetkestä alkaen, jolloin kustannusarvio ylittää 300 miljoonan euron rajan? Näin ollen tällaisissa hankkeissa kokonaiskeston määrittelyssä huomioitaisiin vain ne lupamenettelyt, jotka ajoittuvat kustannusarvion ylittymisen jälkeiseen ajankohtaan. Traficomille osoitettavien kansalliseksi nimetyn viranomaistehtävien resurssitarpeet HE-luonnoksessa Traficomille osoitettavien kansalliseksi nimetyn viranomaistehtävien resurssitarpeiden osalta on s. 33 todettu: "Liikenne- ja viestintäviraston tarvitseman lisäresurssitarpeen arvioidaan olevan lain voimaantulovuonna 0,5 htv ja sen jälkeen 0,5 htv." Traficom kuitenkin arvioi HE-luonnoksesta poiketen, että lisäresurssitarve olisi lain voimaantulovuonna 1,0 htv ja sen jälkeen pysyvästi 1,0 htv. Arvio perustuu siihen, että hankkeen aktivoituessa työmäärä tulee selkeästi ylittämään 1 htv:n työmäärän. Muina aikoina työmäärä on vähäisempi, jolloin tehtävään resursoitu henkilö ehtisi tukea asiantuntijana esimerkiksi ministeriöstä maanteiden toiminnallisen luokituksen tehtävissä. Maanteiden toiminnallisen luokituksen päätöksentekomenettelyn muutokset (LjMTL) Ehdotetun lakimuutoksen tavoitteena on sujuvoittaa maanteiden toiminnallisista luokista koskevaa päätöksentekoa. Tämän vuoksi olisi olennaisen tärkeää, että teiden parantamishankkeissa toiminnallisesta luokasta voidaan päättää osana tiesuunnitelmaprosessia. Toisin sanoen toiminnallisen luokan muutos sisältyisi tiesuunnitelman hyväksymisesitykseen ja se hyväksyttäisiin osana tiesuunnitelmaa samalla hyväksymispäätöksellä tien parantamistoimenpiteiden kanssa. Esitysluonnoksen perusteella jää hieman epäselväksi, onko toiminnallisen luokan muutosta koskeva esitys kuitenkin aina erillinen tiesuunnitelman hyväksymisesityksestä, vaikkakin kulkisi samassa prosessissa tiesuunnitelman kanssa? Lakiluonnostekstiin ei ole nyt lisätty yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman hyväksymisesitystä koskevaan kohtaan (LjMTL 27 c §) viittausta uuteen säädökseen 4 a §. Tiesuunnitelmaa koskevan hyväksymispäätöksen tiedoksi antamisesta ja tiedoksisaannista sekä päätösten ilmoittamisesta muistutuksen tehneille ja viranomaisille säädetään LjMTL 103 ja 104 §:ssä. Ehdotetussa lakimuutoksessa ei ole esitetty näihin säädöksiin muutoksia pelkästään toiminnallisen luokan muutosta koskevien viranomaispäätösten osalta. Toiminnallisen luokan muutosta koskeva päätös on mitä ilmeisimmin tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen tavoin muutoksenhaun alainen hallintopäätös, joten ko. säädöksiä tulisi päivittää vastaavasti. Liitteen LjMTL rinnakkaisteksteissä puuttuu 99 §:n kohdalta voimassa oleva laki. Lisäksi esitysluonnoksen perusteluteksteissä todetaan, että "konkreettisten maanteiden toiminnallisen luokan muutostarpeiden selvittämistä jatketaan arviomuistion maanteiden toiminnallisen luokituksen päivityksestä sekä siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta. Myös luokkien kriteerien täsmentämistä koskeva työ on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian, jotta tarkasteluja eri alueilla voidaan tehdä valtakunnallisesti yhtenäisin kriteerein." Esityksestä ei kuitenkaan käy yksiselitteisesti ilmi, kenen vastuulla on em. kriteerien täsmentävistä koskevan työn eteenpäin vieminen. Traficom on jo aiemmin tuonut esille, että kriteeristöä ei tulisi sälyttää muodostettavan esim. osana liikenneverkon strategista tilannekuvaa vaan tehdä erillisenä selvityksenä. Työ tulisi tehdä esimerkiksi ministeriön vedolla. Jarkko Saarimäki Ylijohtaja Ossi Kortiainen Erityisasiantuntija
      • Pyöräliitto ry, Koistinen Matti
        Päivitetty:
        5.9.2022
        • TEN-T verkko ohjaa resursseja epäkestävästi TEN- T verkon osalta on tärkeä tunnista, että se ohjaa merkittävästi niin EU:n kuin Suomen valtion osalta liiekenteen rahoitusta ja resursseja. Rahat ovat ohjautuneet pääsääntöisesti autoliikenteen hankkeisiin. Tässäkin luonnoksessa pyritään ensisijaisesti sujuvoittamaan, yhtenäistämään ja jouhevoittamaan autoliikenteen hankkeiden käsittelyä, määräaikoja sekä ehdotetaan lisää henkilöresussia viranomaiselle, joka jo nykyisellään käyttää suuren osan resursseista autoliikenteeseen. Nykyisillä EU:n ja Suomen ympäristötavoitteilla tilanne on kestämätön. Resursseja tulisi ohjata laajemmin kestäviin kulkumuotoihin kuten pyöräliikenteeseen ja kohteet tulisi myös osoittaa TEN-T kartalla. Pyöräliikenteen hankkeet vastaavat täysin Smart TEN-T -direktiivin mukaiseen määritelmään eli parantavat infrastruktuurin kapasiteettia, turvallisuutta ja tehokkuutta, vaikka pyöräliikenteen kustannukset eivät olekaan montaa sataa miljoonaa euroa per hanke. TEN-T kelpoisia pyöräliikenteen hankkeita ovat näkemyksemme mukaan erityisesti pyöräliikenteen pääreitit, jotka johtavat rautatieasemille ja muodostavat matkaketjun raideliikenteen kanssa. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi radanvarsien pääpyörätiet ja merkittävät pyöräpysäköintikeskukset rautatieasemilla. Näillä hankkeilla parannetaan myös raideliikenteen kilpailukykyä. Pyöräliitto ehdottaa, että jatkossa TEN-T suunnitelmissa pyritään näyttämään myös pyöräliikenteen hankkeet kartalla sekä hankkeissa ja lausunnoissa priorisoidaan autoliikeneen sijaan jalankulua, pyöräliikenettä ja joukkoliikennettä. Nykyinen lainsäädäntö on tuottanut huonoja pyöräliikenteen olosuhteita Nykylaki on tuottanut tilanteen, että valtion rahoilla on rakennettu laadukkaat olosuhteet moottoriajoneuvoliikenteelle sekä paikoin myös raideliikenteelle. Samalla pyöräliikenteen ja jalankulun olosuhteiden rakentaminen on jäänyt kunnille eikä reittien jatkuvuus kuntarajojen yli ole ollut kovinkaan hyvää ja laatu on muutenkin erittäin vaihtelevaa. Hyvä esimerkki tästä on Tampere-Lempäälä -väli, jonka pääsee nopeasti autolla tai junalla, mutta polkupyörällä joutuu ajamaan erittäin mäkistä, vaarallista ja heikkolaatuista reittiä. Välille olisi kuitenkin suhteellisen helposti tehtävissä laadukas pyörätie pääradan varteen hyödyntämällä radan huoltotietä. Nykylain näkökulmasta tämän tekeminen on kuitenkin epäselvää ja myös vastuut on epäselviä: kuuluisiko Väyläviraston mailla oleva väylä kunnille vai Väylävirastolle? Tätä tulisi nyt laissa selventää ja korostaa, että nämä ovat valtion hankkeita, sillä niiden toteutus on Väylävirastolle omalla maalla paljon helpompaa kuin kunnille. Laki eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä Pyöräliitto on huolissaan, ettei lakiesityksessä huomioida miten TEN-T verkoston kanssa risteäviä ja niitä seuraavia pyöräliikenteen pääreittejä. Kysymys on hyvin tärkeä sillä TEN-T verkkoa kehittäessä on varmistettava etteivät tiet ja rautatiet aiheuta estevaikutuksia pyörällä ja jalan liikkuville. Esimerkiksi viime vuosina Suomesta on poistettu paljon rautateiden tasoristeyksiä turvallisuusperustein. Autoliikenteen turvallisuuden näkökulmasta nämä ovatkin usein perusteltuja, mutta pyöräliikenteen ja jalankulun turvallisuutta tasoristeyspoistot voivat merkittävästi heikentää. Tämä johtuu siitä, että vaihtoehtoinen reitti kulkee usein vilkkaamalla tiellä kuin poistettu reitti ja että tasoristeykset ovat varsin turvallisia pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Ja usein ihmiset jatkavat poistettujen yhteyspaikkojen käyttöä eritysesti jalan liikkuessaan. Tasoristeysten poiston myötä jalan ja pyörällä tehtävät matkat pitenevät ja niiden houkuttelevuus vähenee. Tämä lisää entisestään autoliikennettä ja heikentää pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuutta. TEN-T -hankkeiden pitää myös edistää pyöräliikenteen olosuhteita ja lisätä pyöräliikeneen houkuttelevuutta. Usein ikävä kyllä tapahtuu päinvastoin: moottoritien rakentaminen johtaa pyöräilijällä usein pitkiin kiertoreitteihin erityisesti liittymien kohdalla ja tekee autoilusta aina houkuttelevampaa. Tämä on vastoin valtakunnallisia tavoitteita lisätä pyöräliikenteen ja jalankulun määrää 30 % vuoteen 2030 mennessä. TEN-T hankkeiden yhteydessä on huomioitava myös kansainvälinen EuroVelo -reitistö (https://en.eurovelo.com/) sekä Valtakunnallinen pyöräliikenteen esisuunnitelma. TEN-T -hankkeiden pitää tukea näitä. Ehdotamme, että valvovalle viranomaiselle (Traficomin) määritetään vastuu varmistaa, että pyöräliikenteen olosuhteita kehitetään. Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä Maanteiden toiminnalliseen luokitukseen pitää lisätä pyöräliikenteen verkot. Ne voidaan lisätä pykälään 4 “Maantiet”, esimerkiksi seuraavasti: “Liikenteellisen merkityksensä mukaan maantiet ovat valtateitä, kantateitä, seututeitä, yhdysteitä, pyöräteitä tai jalkakäytäviä.” Pykälän viimeiseksi lauseeksi on lisättävä “Maantie voi olla myös pelkkä pyörätie tai jalkakäytävä tai esimerkiksi radan huoltotie, jolla pyöräliikenne, jalankulku tai muu vastaava liikenne on sallittu”. Lisäksi 99 § Päätöksenteko on tehtävä seuraava lisäys: “Liikenne- ja viestintävirasto vahvistaa maantien kuulumisen valta-, kata- (kirjoitusvirhe HE:ssä!), seutu-, yhdys- ja pyöräteihin sekä jalkakäytäviin. 4a § Esitys maantien toiminnallisesta luokasta Esitykseen on lisättävä pyöräteiden toiminnalliset luokat ja määritettävä niistä esityksen tekevä viranomainen. Tämä voisi olla ELY-keskus. Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeessa verkkohierarkia määritellään seuraavasti: - pääreitit - aluereitit - paikallisreitit Maanteiden yhteydessä ja niistä erillään pitäisi pystyä luomaan eri tasoisia pyöräteitä, jotka ovat kuitenkin lain alaisuudessa. Nykytilanteen ongelmana on, että maanteistä erillään olevia pyöräteitä on hankala luoda ja monessa tapauksessa pyörätien ja maantien toiminnallinen luokittelu on erilainen. Näin tapahtuu mm. usein rinnakkaisteillä, joiden yhteydessä kulkee pyörätie: erillään kulkeva valtatie on omansa, mutta rinnakkaistie on alempaa liikenneverkkoa ja niinpä myös sen yhteydessä oleva pyörätie päätyy alemman verkon tieksi, vaikka sen merkitys pyöräliikenteen olisi pääreitin tasoa. Esimerkiksi Joensuun länsipuolella Valtatie 9:n rinnalla kulkee maantie 15641 ja tämän rinnakkaistien vierellä Joensuu-Ylämylly pyöräilyn seudullinen pääreitti, joka on ainoa pyöräliikenteen yhteys Joensuusta länteen. Pyörätie on liikenteellisesti paljon merkittävämpi kuin maantie 15641, jota käytetään vain paikalliseen liikenteeseen. Lisäksi maanteillä voi olla erilainen luokittelu autoliikenteen ja pyöräliikenteen näkökulmista. On esimerkiksi seutu- ja yhdysteitä, jotka ovat osa pyöräliikenteen pääreittiä tai matkailullisesti tärkeää reittiä. Osa maanteistä voi olla rakennettu myös tästä näkökulmasta esimerkiksi kyläteiksi. Tämän vuoksi maantiet tulisi luokitella erikseen sekä moottoriajoneuvoliikenteen että pyöräliikenteen näkökulmasta - tai vaihtoehtoisesti päivittää luokittelua niin, että luokitteluihin tulisi mukaan pyöräliikenteen näkökulma esim. kylätien muodossa.
      • Rakennusteollisuus RT ry / INFRA ry
        Päivitetty:
        2.9.2022
        • Rakennusteollisuus RT ry ja INFRA ry kiittävät mahdollisuudesta tulla kuulluksi luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi. Rakennusteollisuus RT ry ja INFRA ry ovat 4.5.2022 lausuneet maanteiden toiminnallisen luokituksen päivitystä koskevasta arviomuistiosta. Tähän asiaan lausunnon antajilla ei ole lisättävää. Rakennusteollisuus RT ry:n ja INFRA ry:n näkemyksen mukaan luonnoksessa hallituksen esitykseksi laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä ja laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi esitetyt muutokset ovat perusteltuja. Erityisesti lausunnon antajat näkevät nyt lausuttavana olevaan lakiehdotukseen sisältyvät määräykset koskien ”nimettyä viranomaista” sekä ”määräaikaa” osaltaan parantavan hankkeiden tehokasta ja tarkoituksenmukaista läpivientiä.
      • HSL
        Päivitetty:
        1.9.2022
        • HSL kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymällä ei ole lausuttavaa mainituista esityksistä.
      • Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, Reetta Putkonen Liikenne- ja katusuunnittelupalvelu, Helsingin kaupunki, Putkonen Reetta
        Päivitetty:
        30.8.2022
        • Helsingin kaupungilla ei ole enää tässä vaiheessa lisähuomioita lakimuutokseen. Esitetyt muutokset ovat perusteltuja.
      • Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristö, Apulaispormestari Aleksi Jäntti, suunnittelupäällikkö Ari Vandell (Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue)
        Päivitetty:
        24.8.2022
        • Tampereen kaupungilla ei ole lausuttavaa lakiehdotuksesta eräiden Euroopan laajuisten liikenneverkon hankkeiden lupamenettelystä ja muista hallinnollisista menettelyistä. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseen liittyvästä maanteiden toiminnallisen luokituksen päivitystä koskevasta arviomuistiosta Tampereen kaupunki lausui 13.5.2022. Tampereen kaupungilla ei ole lisättävää aikaisempaan lausuntoon.
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Pätsi Rainer
        Päivitetty:
        22.8.2022
        • Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla (Tukes) ei ole lausuttavaa asiassa.
      • Suomen Sininen tie ry, Keijonen Jorma
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Suomen Sininen tie ry pitää ensiarvoisen tärkeänä vahvistaa poikittaista liikennettä Mo i Ranasta Ruotsin läpi Uumajaan sieltä Merenkurkun laivaliikenteen kautta Vaasaan ja Vaasasta Suomen puoleista Sinistä tietä Joensuuhun. Tätä liikenneyhteyttä tukemaan esitämme Kantatie 77 muuttamista Valtatie 16 Kyyjärven - Siilinjärven välille. Tämä "huoltoreitti" tukee myös pohjoismaiden yhteisiä intressejä.