• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Luottomiehet - Kreditmännen ry
        Päivitetty:
        31.5.2019
        • Luottomiehet - Kreditmännen r.y (jäljempänä ”Luottomiehet”) katsoo, että pikaluottojen sääntelyn osalta on tarve tehdä tarkennuksia ja selkeyttää sekä kiristää pikaluottojen markkinointia koskevaa sääntelyä. Pikaluottojen markkinointi on tällä hetkellä huomattavan näkyvää ja markkinointia tapahtuu useissa eri kanavissa, kuten televisiossa, radiossa, verkkosivuilla sekä sähköpostilla. Markkinoinnin sisältö vaihtelee tällä hetkellä sisällöltään huomattavasti. Osa mainonnasta on jo tällä hetkellä sisällöltään maltillista, mutta osa mainonnasta on vahvasti mielikuvamarkkinointia, jossa korostetaan luotonoton helppoutta ja elämän helppoutta luoton avulla. Luottomiehet katsoo, että uudistettavan lainsäädännön keskiössä on oikeasisältöisen markkinoinnin säätely sekä mahdollisesti erilaisia markkinointikanavia koskevat rajoitteet. Uudistusta tehtäessä on hyvä huomioida, että pikaluottojen korkokattoa koskeva sääntely astuu voimaan syyskuussa 2019. Muutos asettaa pikaluottojen korkokaton huomattavasti nykyistä alemmaksi, mikä jo itsessään johtaa siihen, että luottoehdot luotonhakijan näkökulmasta ovat kohtuullisemmat. Tämä lakimuutos itsessään tulee jo muuttamaan toimintakenttää, jossa pikaluottoja markkinoidaan. Johtuen uudesta korkokatosta, on myös hyvä huomioida, että mikäli pikaluottojen markkinointia rajoitetaan, tulee tämä olla äärimmäisen tarkkarajaisesti tehty, koska korkokattomuutoksen seurauksena erot tavanomaisten pankkien tarjoamien luottojen kanssa kaventuu huomattavasti. Mikäli tarkoituksena ei ole tehdä kaikkea luotonantoa koskevaa markkinointisääntelyä, on vaarana, että epäselvät säännökset johtavat ei tahdottuun tilanteeseen. Luottomiehet katsoo, että markkinointiuudistuksen keskiössä tulisi olla sääntely, jossa markkinointi ei saa sisältää muuta, kuin tosiasiatietoa. Katsomme, että mielikuvamarkkinointi tulisi olla kiellettyä, jotta markkinoinnilla ei kiinnitetä huomioita vääriin asioihin, vaan markkinoin perusteella kuluttajalla olisi selkeä kuva siitä, millaista luottoa hänelle on markkinoitu ja millaisin ehdoin. Tämä on ensisijaisen tärkeää, jotta kuluttajat voivat jo markkinoinnin perusteella tehdä vertailua erilaisten luottotuotteiden ja -toimijoiden välillä. Luottomiehet katsoo myös, että markkinoinnin yhteydessä kuluttajaa tulisi varoittaa luoton mahdollisista haittavaikutuksista sekä velvollisuudesta maksaa koko luotto takaisin korkoineen ja luottokustannuksineen. Johtuen korkokattouudistuksesta luoton markkinointi korkeakorkoisena voi olla haastavaa, koska tämä edellyttäisi korkeakorkoisen luoton määrittämisen, joka ei ole helppoa tehdä tyhjentävästi siten, että sääntelyn tavoitteiden saavuttaminen voitaisiin varmistaa. Suhtaudumme tietyillä varauksin positiivisesti myös markkinoinnin ajalliseen rajoittamiseen sekä tiettyjen kanavien rajoittamiseen. Rajoitusten osalta tulee kuitenkin tehdä tarkka arvio, millaisia rajoitteita markkinoinnin osalta tahdotaan tehdä, koska pikaluottotoiminta on edelleen lainmukaista toimintaa, jota on säännelty huomattavasti viime aikoina. Mahdollisten tiukempien rajoitteiden osalta voi olla perusteltua odottaa laajemmin kokemuksia siitä, miten korkokattosääntely sekä muut markkinoinnin sisältöä koskevat rajoitteet vaikuttavat markkinointikäyttäytymiseen. Mikäli markkinointiin tehtäisiin kieltoja, voisi pikaluottojen osalta soveltaa vastaavaa ajallista kieltoa, mitä alkoholilainsäädännön kohdalla sovelletaan. Uudistuksessa tulee lisäksi huomioida, että pikaluottojen markkinointia koskeva sääntely koskee myös luottojen vertailua tarjoavia palveluita. Näiden palveluiden määrä ja näkyvyys on ollut. Sääntelyssä on keskeistä, että samat säännöt, joita asetetaan pikaluottotarjoaville soveltuvat myös luottojen vertailua markkinoiviin tahoihin. Näiden toimijoiden osalta voitaisiin esittää vaatimuksia siitä, kenen lukuun kyseiset toimijat markkinoivat palvelua ja kuinka monta lainatarjousta hakijalle keskimäärin tarjotaan. Välittäjien oma ansainta perustuu pikaluottoja tarjoavien toimijoiden maksamiin komissioihin. Luottomiehet katsoo, että tulisi arvioida mahdollisuutta, että markkinoinnissa ilmenee se, että loppukäyttäjälle maksuton palvelu perustuu siihen, että luotottajat maksavat välitetystä luotosta palkkion välittäjille. Johtuen siitä, että pikaluottotoiminnassa on kyse laillisesta liiketoiminnasta, Luottomiehet eivät katso perustelluksi, että luottojen markkinoinnille tehtäisiin täyskielto. Tuotteille on oma kysyntänsä ja tarpeensa, eikä kaikki pikaluottojen käyttäminen johda välttämättä velkakierteeseen. Ennen laajempia ja rajumpia rajoitetoimenpiteitä, lainsäätäjän tulisi ensin selvittää, miten käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa pienemmillä rajoitteilla ja erityisesti seurata, miten tuleva korkokattosääntely vaikuttaa pikaluottotoimialan käyttäytymiseen ja millaisia vaikutuksia sillä on suomalaisten ylivelkaantumisen kannalta.
      • Velkaneuvonta ry
        Päivitetty:
        31.5.2019
      • Velkaneuvonta ry
        Päivitetty:
        31.5.2019
        • Lausunto arviomuistiosta koskien kulutusluottojen markkinointia Velkaneuvonta ry 31.5.2019.pdf
      • Kaupan liitto ry, Koivisto Janne
        Päivitetty:
        31.5.2019
        • Oikeusministeriö on pyytänyt Kaupan liitolta lausuntoa otsikkoasiassa. Kaupan liitto yhtyy EK:n asiasta jättämään lausuntoon. Kaupan liitto ei kannata yleisen tai tiettyihin markkinointikanaviin kohdistuvan markkinointikiellon säätämistä pikaluottojen osalta. Muistiossa kuvatut ongelmat ja siinä esitetty sääntelytarve liittyvät pikaluottoihin. Kaupan liitto korostaa, että asiaa arvioitaessa ja mahdollisessa sääntelyssä tuleekin erotella korkeakorkoiset pikaluotot ja muut kuluttajaluotot, joita ovat vaikkapa autokaupan yhteydessä tarjottavat rahoitusratkaisut. Kaupan alalla käytetyt tavaroiden kauppaan sidonnaiset kuluttajaluotot ja rahoitusratkaisut eivät rinnastu pikaluottoihin markkinointitavoiltaan, eikä niillä ole vastaavaa yhteyttä kuluttajien velkaantumiseen. Luotonsaannin menettelyn vaikeuttaminen tai monimutkaistaminen ei ole perusteltua näissä tilanteissa.
      • Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry
        Päivitetty:
        31.5.2019
        • Oikeusministeriö on laatinut arviomuistion kuluttajaluottojen markkinoinnista ja pyytänyt lausuntoja muistossa esitetyistä keinoista markkinoinnin tiukentamiseksi. Kuluttajaliitto toteaa, että kotitalouksien velkaantumisongelmaa tulee tarkastella ennakkoluulottomasti myös sääntelyn kannalta ylivelkaantumisen riskiä kasvattavien ja kuluttajalle korkeakorkoisten, vakuudettomien kuluttajaluottotuotteiden osalta. Vakuudettomia, korkeakorkoisia kuluttajaluottoja, eli niin sanottuja pikavippejä on yhä nopea ja helppo saada ja niitä markkinoidaan kuluttajille monesti kyseenalaisin keinoin. Pikavippeihin turvautuvat useimmiten ne kuluttajat, joilla ei ole muita vaihtoehtoja. Pikavipit eivät ole ainoita ongelmallisia kuluttajaluottoja, vaan myös esimerkiksi erilaisia hyödykesidonnaisia luottopäätöksiä tehdään usein nopeasti ja puutteellisin tiedoin. Syyskuussa on tulossa voimaan lainmuutos, jolla pyritään puuttumaan vakuudettomien, korkeakorkoisten kuluttajaluottojen aiheuttamiin ongelmiin. Vaikka uusi lainsäädäntö parantaakin tilannetta, Kuluttajaliitto katsoo, että lisätoimenpiteille on edelleen tarvetta. Kuluttajaliitto kannattaa ensisijaisesti mainonnan täyskieltoa. Mainonnan täyskielto tulisi säätää tai vähintään selvittää mahdollisuudet kiellon säätämiseen. Muistiossa esitetään harkittavaksi joitakin täyskieltoa lievempiä sääntelyvaihtoehtoja joko yhdessä tai erikseen. Mikäli mainonnan täyskielto ei ole mahdollista, Kuluttajaliitto kannattaa toissijaisesti markkinoinnin tuntuvaa rajoittamista sekä muistiossa esitettyjen keinojen käyttämistä useampaa keinoa samanaikaisesti yhdistelemällä. Yhtenä toimenpidevaihtoehtona ehdotetaan sitä, että markkinoinnissa tulisi pidättyä pelkästään tosiasiatiedoissa siten, että kuluttajansuojalain mukaiset markkinoinnissa annettavat vähimmäistiedot olisivat samalla myös enimmäistiedot, jotka markkinoinnissa saisi esittää. Kuluttajaliitto kannattaa esitettyä vaihtoehtoa. Luottojen markkinoinnissa pitäisi rajoittua pelkästään kertomaan tarjolla olevista luottovaihtoehdoista ja lainan teknisistä tiedoista – pitäisikin harkita myös sitä, voisiko markkinoinnissa kieltää kokonaan kaikenlainen kehottaminen luoton ottamiseen ja mielikuviin vetoaminen myynninedistämistarkoituksessa. Markkinoinnin sisältöön kohdistuvien rajoitusten lisäksi muistiossa esitetään tiettyihin markkinointikanaviin kohdistuvia kieltoja. Sähköisen suoramarkkinoinnin osalta Kuluttajaliitto kannattaa tiukkaa täyskieltoa: suoramarkkinointia ei tulisi sallia edes luotonantajan asiakkaana oleville kuluttajille. Kuluttajaliitosta luottojen markkinointi tulisi kieltää kokonaan yleisillä paikoilla. Myöskin luottojen televisio- ja radiomainonta sekä puhelinmyynti tulisi kieltää kokonaan. Kuluttajaliitto suhtautuu myönteisesti varoituksen antamista koskevaan ehdotukseen, mutta toteaa kuitenkin, että markkinoinnin yhteydessä kuluttajalle annettava varoitusteksti tai muu informaatio on kannatettava ja hyvä lisä, mutta ei missään nimessä riittävä toimi yksinään. Sääntelyä kehitettäessä tulee huomioida myös kuluttajien tosiasiallinen käyttäytyminen. Esimerkiksi luoton kustannuksista kertovien infograafien tulisi esitellä myös kuluttajien kannalta epäedullisempia vaihtoehtoja pitkällä laina-ajalla ja pienillä lyhennyksillä, joita monet valitsevat. Kuluttajaliitto yhtyy muistion yhteenvedossa esitettyyn näkemykseen siitä, että vakuudettomien kuluttajaluottojen päällekäyvä mainonta, markkinoinnin sisältöön liittyvät epäkohdat sekä nykyisen markkinointia koskevan sääntelyn tulkinnanvaraisuus ja sen aiheuttamat haasteet valvonnalle puoltavat sitä, että luottojen markkinointia koskevaa sääntelyä tiukennetaan nykyisestä. Erityistä huomiota pitää kiinnittää sääntelyn noudattamisen valvontamahdollisuuksiin. Valvonnan tulee olla tehokasta ja riittävää, jolloin on tarpeeksi selkeästi määriteltävä vastaava valvontaviranomainen ja varattava sen toiminnalle riittävät resurssit. Lisäksi Kuluttajaliitto pitää ensisijaisen tärkeänä, että kieltojen ja rajoitusten rikkomisesta säädetään riittävän tuntuvat seuraamukset, jotka tehokkaasti toteutuessaan toimivat myös ennaltaehkäisevänä tekijänä toimialan sisällä. Vakuudettomien kuluttajaluottojen osalta on käyty viime aikoina runsaasti yhteiskunnallista keskustelua ja voidaankin jo todeta, että niillä on merkittävä osansa kotitalouksien ylivelkaantumiskehityksessä. Nyt on aika toimia ottamalla uusia keinoja käyttöön. Mainonnan kieltäminen tai markkinoinnin tuntuva rajoittaminen tulisi toteuttaa pikaisesti riittäviä vaikutusarviointeja unohtamatta sekä tarkasti toimialan ja markkinoiden tilannetta seuraten.
      • Medialiitto ry, Hoikka Mikko
        Päivitetty:
        31.5.2019
        • Arviomuistio kuluttajaluottojen markkinoinnista Medialiitto on tutustunut arviomuistioon kuluttajaluottojen markkinoinnista ja esittää näkemyksenään siitä seuraavaa: 1. Niitä tuotteita ja palveluja, joita on laillista myydä, tulee aina voida myös laillisesti markkinoida ja mainostaa. Mainonta parantaa kuluttajan mahdollisuutta hankkia tietoja eri vaihtoehdoista ja tehdä vapaita, itselleen sopivia valintoja. Tämä puolestaan edistää toimivaa kilpailua tuotteiden ja palvelujen tarjonnassa ja sitä kautta kuluttajaa entistä paremmin palvelevien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Mainonnan rajoittamiseen tulee sääntelykeinona suhtautua pidättyväisesti. 2. Kuluttajaluottojen korkokattoa koskeva lakimuutos ei ole vielä tullut voimaan eikä sen vaikutuksia siten ole tiedossa. Arviomuistiossa esitetystä voidaan myös päätellä, että kuluttajaluottojen markkinoinnin epäkohdat liittyvät enemmän puutteisiin viranomaisten valvontaresursseissa kuin voimassa olevassa markkinointia koskevassa lainsäädännössä. Näistä syistä on vaikeaa arvioida, olisivatko mainonnan lisärajoitukset tehokkaita ja tarpeellisia ja kestäisivätkö ne suhteellisuusperiaatetarkastelun mainostajien sanan- ja elinkeinovapauden rajoituksina. 3. Kaikki muistiossa kuvatut tavat lisätä kuluttajaluottojen mainonnan rajoituksia kaventavat osaltaan myös journalistisen median mainostilan kysyntää. Lisärajoitukset koituvat tällöin osaltaan myös kuluttajan taloustaitoja edistävien toimijoiden vahingoksi. Korkokattosääntelyä ja viranomaisten valvontaresurssien parantamista tulisi tarvittaessa täydentää ennemminkin kampanjoin, jotka journalismin tavoin edistävät kuluttajien kykyä arvioida ja ennakoida omaa taloustilannetta ja tehdä siihen soveltuvia luotonhankintapäätöksiä. Medialiitto ry Jukka Holmberg Mikko Hoikka toimitusjohtaja toimialajohtaja Medialiitto on media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten edunvalvontajärjestö. Jäsenyrityksemme edistävät sananvapautta, kotimaista kulttuuria ja demokratiaa tuottamalla suomalaisille laadukkaita mediatuotteita ja -palveluja. Jäsenjärjestömme ovat Aikakausmedia, Graafinen Teollisuus, RadioMedia, Sanomalehtien Liitto ja Suomen Kustannusyhdistys. Yhdessä edustamme lähes 680:tä yritystä, jotka työllistävät noin 20 000 henkilöä ja tuottavat 4,5 miljardin euron liikevaihdon.
      • Keskuskauppakamari, Harju Raisa
        Päivitetty:
        31.5.2019
        • Keskuskauppakamari pitää sääntelyhankkeen aloittamista tarpeellisena, vaikka ns. pikaluottoja koskevaa lainsäädäntöä onkin viime vuosina tiukennettu. Korkeakorkoiset vakuudettomat pikaluotot ovat aiheuttaneet ylivelkaantumista ja sen myötä merkittäviä sosiaalisia ongelmia erityisesti nuorille henkilöille. Ylivelkaantumiseen liittyvät ongelmat eivät koske yksinomaan velkaantuneita yksityishenkilöitä, vaan kysymys on laajemmasta yhteiskuntaa kuormittavasta ilmiöstä. Keskuskauppakamari ei voi vielä arviomuistion perusteella ottaa lopullista kantaa siihen, mikä tai mitkä esitetyistä sääntelyvaihtoehdoista olisi valittava. Osa toteutettavista toimenpiteistä edellyttää huolellista vaikutusarviointia ja oikeasuhtaisuuspunnintaa. Keskuskauppakamari toteaa kuitenkin, että markkinoinnin sisällön rajoittaminen entistä yksityiskohtaisemmilla säännöksillä ei ole välttämättä toimiva ratkaisu. Yksityiskohtaiset markkinoinnin sisältöön kohdistuvat rajoitukset aiheuttavat helposti tulkinnanvaraisia tilanteita, kun kekseliäät markkinatoimijat testaavat niiden rajojen ulottuvuutta ja kehittävät uusia vivahteita. Myös arviomuistiossa mainitut varoitusten antamiset jäisivät luultavasti vaille käytännön vaikutusta. Keskuskauppakamari toteaa, että pikaluottojen markkinointi on erityisen ongelmallista silloin, kun yritys tekee mielikuvamarkkinointia (=imagomarkkinointi/brändimarkkinointi). Mielikuvamarkkinoinnissa ei markkinoida yksilöityä luottoa, joten tiedonantosäännökset eivät koske tällaista markkinointia. Tästä syystä saattaisi olla harkittavissa jopa se vaihtoehto, että pikaluottojen tämäntyyppinen mainonta kiellettäisiin tietyissä kanavissa ja sellaisen mainonnan osalta, joissa hyödynnetään ääntä tai liikkuvaa kuvaa. Liikkuvaa kuvaa hyödyntävä mainonta on yksi tehokkaimmista tavoista markkinoida, sillä liikkuva kuva on voimakkaasti tunteisiin vetoavaa. Harkittavaksi voisi tulla myös sähköisen suoramarkkinoinnin siirtäminen opt out -mallista opt in -malliin. Nämä edellyttävät kuitenkin erittäin huolellista ja perinpohjaista vaikutusarviointia ja oikeasuhtaisuuspunnintaa sekä siitä huolehtimista, että se ei kohtuuttomasti heikennä kotimaisten toimijoiden mahdollisuuksia toimia markkinoilla ulkomaisiin toimijoihin verrattuna. Arviomuistioon on kerätty laajahko kansainvälinen vertailu muiden maiden vastaavasta sääntelystä. Tämän mukaan Tanskassa on vuonna 2017 tullut voimaan lakimuutos, jossa lyhytaikaisen käyttöluoton myöntäminen edellyttää asiakkaalta 48 tunnin harkinta-aikaa. Tämä voisi jossain muodossa kuulostaa harkitsemisen arvoiselta sääntelykeinolta myös Suomessa. Nuorten henkilöiden vähäinen kokemus taloudenpidosta ja sen suunnittelusta on otettava huomioon nykypäivän sääntelyssä. Harkinta-aika saattaisi olla yksi keino muiden ohessa, jolla ylivelkaantumista voitaisiin rajoittaa. Lisäksi Keskuskauppakamari haluaa tässä yhteydessä korostaa sitä, että kansalaisten taloudenhallintakykyjen vahvistaminen ylipäätään on erittäin tärkeässä roolissa ylivelkaantumisen hillitsemisessä. Taloudenhallintaosaamisen kehittämisessä on syytä ottaa huomioon eri-ikäiset kuluttajaryhmät (ikääntyneet, työikäiset, nuoret) sekä erilaiset viestintäkanavat. Lisäksi Keskuskauppakamari pitää tärkeänä ns. positiivisen luottotietorekisterin kehittämistä. Keskuskauppakamari ei ole samaa mieltä siitä arviomuistiossa esiin tuodusta väittämästä, että valvontaviranomaisten valvontakeinot olisivat puutteelliset. Keinovalikoiman laajennus ei Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan tulisi juurikaan auttamaan ongelman ratkaisemisessa. Sen sijaan valvontaresursseja tulisi lisätä ja kenties myös kohdentaa entistä tehokkaammin. Myös itsesääntelyn kehittäminen voisi olla tehokas keino suitsimaan pikaluottojen markkinointiin liittyviä ylilyöntejä. Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva mainonnan eettinen neuvosto on elinkeinoelämän itsesääntelyelin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja siitä, onko mainos tai muu menettely markkinoinnissa hyvän tavan vastaista ottaen huomioon Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisäännöt. Neuvosto ei ota kantaa siihen, onko markkinointi tai mainonta lainvastaista. Liitämme lausunnon oheen tiedoksenne kulutusluoton markkinointia koskeva mainonnan eettisen neuvoston lausunnon 5/2016 ja pikaluottoa koskevan lausunnon 6/2019. Lausunnon ovat valmistelleet lakimies Raisa Harju ja pääsihteeri Paula Paloranta.
      • Keskuskauppakamari, Harju Raisa
        Päivitetty:
        31.5.2019
        • Mainonnan eettisen neuvoston lausuntoja.pdf
      • Asiakkuusmarkkinointiliitto ry, Perko Jari
        Päivitetty:
        31.5.2019
        • Asiakkuusmarkkinointiliitto (ASML) lausuu OM:n arviomuistiosta seuraavaa. -Lainsäädäntöprosessin laatu ja vaiheistaminen- Lähtökohtaisesti tulisi ensin odottaa tulevan ns. korkokattosääntelyn voimaantuloa, joka vaikuttaa samaan sektoriin ja sen toimintaan syvällisesti. Lainsäädäntömuutos tulee todennäköisesti karsimaan erityisesti kalliimpia luottoja markkinoilta ja tämän muutoksen vaikutusta markkinassa tulisi yksin jo tämän aspektin vuoksi ensin tarkastella huolellisesti. Liian lähekkäiset lainsäädäntömuutokset ilman vaikutuskokemuksia ja -analyysiä saattavat aiheuttaa ennakoimattomia muutoksia markkinoilla ja siten muodostaa itsessään markkinahäiriöitä. Hyvään lainsäädäntötapaan ei kuulu liian lähekkäiset ja pikaiset saman toiminnan lainsäädäntömuutokset vaikka sääntelyn lisätarpeen pohdinta esillä olevassa asiassa onkin perusteltua. Lisäksi tulisi tarkkaan analysoida asettaako nykyinen tai valmisteilla oleva EU-sääntely rajoitteita kotimaisen erityissääntelyn valmistelulle. Myös tärkeän luottokelpoisuuden arvioinnin kehitystä tulee tarkoin seurata. -Viranomaisten toimivaltuudet- Arviomuistiossa nostetaan esille valvontaviranomaisten valvontakeinojen puutteellisuudet. ASML korostaa, että ensin olisi aivan olennaisen tärkeää tutkia ja arvioida miten viranomaiset voisivat jo nykyisiä toimivaltuuksia käyttämällä tehokkaasti reagoida epäkohtiin. Ovatko nykyiset valvontakeinot olleet riittävän tehokkaassa käytössä? Onko viranomaisen valvontatoiminnassa kehittämisen varaa? Lisäksi tulisi ehdottomasti arvioida miten muut valmisteilla olevat viranomaisten toimivaltuuksiin liittyvät lainsäädäntöhankkeet vaikuttavat esille nostettujen ongelmien ratkaisuun, kuten oikeusministeriössä parhaillaan valmisteltavina olevat kuluttajaviranomaisten uudet sanktio- ja toimivaltuudet. Yksi mahdollinen keino tehostaa valvontaa olisi siirtää ammattimaiset luotonantajat Finanssivalvonnan valvottaviksi ja esimerkiksi sallia muu kuin faktapohjainen markkinointi vain näille toimijoille. -Esitetyistä sääntelyvaihtoehdoista- Valmisteluprosessin kaikissa vaiheissa ja osa-alueilla tulee olla erittäin tarkassa punninnassa mahdollisten toimenpiteiden soveltamisala. Monet esitetyt toimenpiteet olisivat tarpeettomia, kohtuuttomia tai käytännön soveltamisen kannalta jopa mahdottomia verkkokaupan hyödykesidonnaisen luototuksen osalta. Arviomuistiossa esitetyistä vaihtoehdoista markkinoinnin täyskielto olisi erittäin poikkeuksellinen sääntelyratkaisu ja haastava kalleimmillekin luotoille. Suurin osa luotonottajista ei velkaannu yli oman maksukykynsä ja he pysyvät maksusuunnitelmissa. Tätäkin taustaa vasten markkinoinnin täyskielto tuntuu liian voimakkaalta toimelta ja suomalaiseen oikeusperinteeseen sopimattomalta ratkaisumallilta. Luottojen suoramarkkinoinnin erityissääntely ei ole ASML:n mielestä perusteltua ensinnäkään siksi että suurin osa ongelmaluottojen markkinoinnista on ns. yleismainontaa. Lisäksi suoramarkkinoinnin kansallinen erityissääntely olisi todennäköisesti suoramarkkinointia harmonisoivan EU-sääntelyn, ePrivacy-asetuksen puitteissa ongelmallista ellei mahdotonta. Markkinoinnin sisältöön liittyvän sääntelypohdinnan osalta ASML toistaa arviomuistion tavoin, että monet nyt arveluttaviksi arvioidut käytännöt ”voitaisiin tulkita jo nykyisin hyvän luotonantotavan vastaiseksi markkinoinniksi”. Tämä kytkeytyy aiemmin esille nostettuun viranomaisten tehokkaampaan valvontaan jo nykysäännösten nojalla. Sääntelyllä ei tule peittää tai paikata valvonnan ongelmia tai puutteita. Voimakkaisiin keinoihin lukeutuvan ”vain tosiasioihin pitäytyvän markkinoinnin” osalta ASML ei jaa arviomuistion näkemystä siitä, että malli olisi käytännössä välttämättä aidosti yksinkertainen ja selkeä. Jatkossa pohtiessa eri vaihtoehtoja ei tulisi rajoittua pelkästään arviomuistiossa esitettyihin vaihtoehtoihin vaan tulisi tarvittaessa pohtia esimerkiksi luotonantoprosessin liittyviä elementtejä. Lisäksi olisi olennaisen tärkeää selvittää mahdollisten toimien tarkoituksenmukaista kohdistumista ja soveltamisalan tarkoituksenmukaista ja oikeasuhtaista rajoittamista. Mahdollisten rajoitusten on oltava tarkkaan tilannekuvaan, analyysiin ja vaikutusarviointiin perustuen oikeasuhtaisia niillä tavoiteltaviin päämääriin nähden. Asiakkuusmarkkinointiliitto toimitusjohtaja Jari Perko
      • Suomen Pankki
        Päivitetty:
        31.5.2019
        • Oikeusministeriö on pyytänyt Suomen Pankin lausuntoa kuluttajaluottojen markkinointia koskevasta arviomuistiosta. Suomen Pankki kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää lausuntonaan seuraavan. Yksityishenkilöiden velkaantuminen kuluttajaluottojen kautta on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Sen vuoksi Suomen Pankki kannattaa markkinointia koskevan sääntelyn tiukentamista. Erityisesti markkinoinnin sisällön rajoittaminen, varoitusten antaminen kuluttajille ja tiettyihin markkinointikanaviin kohdistuvat rajoitukset ovat kannatettavia. Näiden osalta jatkoselvittäminen on perusteltua. Muistiossa mainitaan esimerkiksi, että Isossa-Britanniassa kuluttajaluottojen markkinoinnissa on oltava maininta saatavilla olevasta velkaneuvonnasta. Tämän kaltaista velvoittavaa säännöstä olisi syytä harkita myös Suomessa. Toisaalta muistiossa kiinnitetään melko vähän huomiota internetissä tapahtuvaan mainontaan. Esimerkiksi tupakkamainonnan osalta markkinointikielto näyttää toimivan myös internetin osalta. Lisäksi Suomen Pankki toteaa, että tosiasioihin perustuvan markkinoinnin tulisi olla lähtökohtana kuluttajaluottojen markkinoinnissa, ja että mielikuvamainontaan tulisi suhtautua torjuvasti. Suomen Pankki toteaa, että keskeisiä kysymyksiä mahdollisessa sääntelyssä on määritellä, millaisia luottoja rajoitukset koskisivat ja millaisille toimijoille sääntely kohdistettaisiin. Sääntelyn vaikutusten tulisi kuitenkin kohdistua erityisesti korkeakorkoisimpiin luottoihin, koska niitä voidaan pitää ongelmallisimpina. Markkinoinnin rajoitusten tulisi Suomen Pankin näkemyksen mukaan lähtökohtaisesti kohdistua erilaisiin kuluttajaluottoihin tasapuolisesti. Samalla markkinointia koskevat rajoitukset tulisi kohdistaa itse luottoihin niitä tarjoavasta toimijasta riippumatta. Arviomuistiossa mainitaan, että oikeusministeriössä valmistellaan tällä hetkellä uudistusta, jossa tarkoituksena on laajentaa kuluttaja-asiamiehen käytössä olevaa valvontakeinovalikoimaa. Suomen Pankki toteaa, että markkinoinnin valvonnan kehittäminen on tärkeää, jotta tässä arviomuistiossa esitetyn mahdollisen sääntelymuutoksen tehokkuus ja toimivuus voidaan varmistaa. Valvontaviranomaisten keinovalikoiman parantaminen tulisikin pitää läheisessä kytköksessä markkinoinnin tiukentamista koskevaan työhön.
      • Ferratum Finland Oy
        Päivitetty:
        31.5.2019
      • Finanssialan Keskusliitto
        Päivitetty:
        31.5.2019
      • Finanssialan Keskusliitto
        Päivitetty:
        31.5.2019
        • FA-lausunto-arviomuistio-kuluttajaluottojen markkinointi-31052019.pdf
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        31.5.2019
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        31.5.2019
        • Lausuntopyyntönne: VN/2281/2019, 10.4.2019 LAUSUNTO KULUTTAJALUOTTOJEN MARKKINOINTIA KOSKEVASTA ARVIOMUISTIOSTA Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) on saanut oikeusministeriöltä 10.4.2019 päivätyn lausuntopyynnön koskien arviomuistiota kuluttajaluottojen markki-noinnista. Lausunnonantajilta toivotaan erityisesti näkemyksiä arviomuistiossa esitetyistä sääntelyvaihtoehdoista. Suomen Asianajajaliitto lausuu mietinnön johdosta seuraavaa. 1 Yleistä Kuluttajaluottoja koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu 1.9.2019 voimaan tulevalla sääntelyllä. Korkeariskisten vakuudettomien kuluttajaluottojen markkinoinnin kieltämisestä tehtiin kansanedustajan lakialoite (LA 24/2018 vp) edellä mainittujen muutosten käsitte-lyn yhteydessä. Lakialoitteessa, jonka allekirjoitti 119 kansanedustajaa, ehdotettiin kiellettäväksi eräiden korkeariskisten kulutusluottojen markkinointi säätämällä kuluttajan-suojalain 7 lukuun uusi 8 a §. Lakialoitetta ei hyväksytty edellä mainittujen muutosten yhteydessä ja mahdolliset toimet kuluttajaluottojen markkinointia koskevan sääntelyn tiukentamiseksi tulevat selvitettäviksi siten erikseen. Yleisellä tasolla Asianajajaliitto toteaa, että oikeusministeriön tavoite hillitä kuluttajien velkaantumista on oikea ja kotitalouksien velkaantumiskehitys ja luottojen markkinointi ovat ongelmia ja keinoja ongelmien ratkaisemiseksi on kehiteltävä. Arviomuistiossa on esitetty keinovalikoimaa kattavasti, tosin melko yleisellä tasolla. Arviomuistiossa on esitetty harkittavaksi markkinoinnin sisältöön, kanaviin ja valvontaan liittyviä erilaisia sääntelyvaihtoehtoja joko yhdessä tai erikseen. 2 Kannanotot ehdotettuihin vaihtoehtoihin 2.1 Sisällön rajoittaminen Arviomuistion mukaan yksi vaihtoehto olisi rajoittaa markkinoinnin sisältöä nykyistä huomattavasti yksityiskohtaisemmilla säännöksillä. Säännöksissä voitaisiin kieltää markkinointi, jossa rahan lainaamisen seuraukset esitetään harhaanjohtavan positiivisena, kuten että luotonotto ratkaisee taloudelliset ongelmat tai edistää sosiaalista menestystä. Asianajaliitto toteaa, että arviolausunnossa esimerkkeinä esitetyt kriteerit eivät ole tarkkarajaisia ja arviolausunnonkaan mukaan luettelo ei voi olla tyhjentävä. Säännöksen noudattamisen arviointi voisi olla hankalaa sekä luotonantajien että heidän toimintaansa valvovien tahojen puolella ja johtaisi tulkintaerimielisyyksiin. Muut esitetyt säännökset, kuten kielto markkinoida henkilöille, joilla on maksuhäiriömerkintä, yhdistää markkinoinnissa luoton käyttö ei-välttämättömiin hankintoihin, kuten lomamatkoihin, sosiaalisen elämän menoihin tai pelaamiseen, luotonsaannin nopeuden tai helppouden esilletuonti tai luoton takaisinmaksun lykkäämisen korostaminen, ovat jossakin määrin selkeämpiä ja konkreettisempia sisällöltään. Yksittäisiin käyttötarkoituksiin tällaisilla rajoituksilla voisi olla merkitystä, mutta tuskin velkaantumiseen yleisemmin. Lainsäädäntöä voitaisiin joutua päivittämään nopeassa tahdissa markkinoinnin muutoksiin reagoimiseksi ja sääntely ja valvonta eivät ehkä pysyisi muutosten vauhdissa. Toisena sisällön rajoittamisen tapana arviolausunnossa on pohdittu sitä, että markkinoinnissa pidättäydyttäisiin yksinomaan tosiasiatiedoissa, niin että kuluttajansuojalain 7 luvun mukaan luoton markkinoinnissa annettavat pakolliset tiedot olisivat samalla ne enimmäistiedot, jotka luotosta saisi antaa mainonnassa. Sääntelyn noudattaminen ja noudattamisen valvonta olisi helpompaa, vaikka käyttötilanteiden määrittely loisi tässäkin tulkintatilanteita. Mainonnan mahdollisuuksia rajoitettaisiin merkittävästi niin, että rajoituksen oikeasuhtaisuus voidaan kyseenalaistaa. 2.2 Varoitusten antaminen Tässä vaihtoehdossa kuluttajaluoton markkinoinnissa tai ainakin mainonnassa tulisi antaa varoitus luoton mahdollisista haitallisista vaikutuksista kuluttajan talouteen sekä muistuttaa kuluttajan velvollisuudesta maksaa luotto kaikkine luottokustannuksineen takaisin. Tällaiset varoitukset, vaikkakin ovat käytössä joissakin muissa maissa, tuntuvat väkinäisiltä ja niiden vaikutukset olisivat todennäköisesti melko vähäiset. 2.3 Markkinointikielto Eräänä keinona puuttua kuluttajaluottojen markkinointiin on edellä todetun mukaisesti esitetty myös kalleimpien kuluttajaluottojen markkinoinnin täyskieltoa. Vastaavaa ei muistion mukaan ole käytöissä vertailumaissa. Asianajajaliitto katsoo, että täyskielto on sääntelyteknisesti haastava, huomioiden sekä perusoikeuksiin kuuluva elinkeinovapaus että kiellon soveltamisalan kohtuullinen rajaaminen ja yhteensopivuus luotonantajan tiedonantovelvollisuuksia koskevien sään-nösten kanssa. Arviolausunnossa mainitaan kysymys tällaisen kiellon perustuslainmukai-suudesta, mutta sitä arvioidaan vain yleisluontoisesti. Markkinointikiellon osalta Asianajajaliitto pitää parempana mallia, jossa mahdollinen kielto koskisi kuluttajaluottojen markkinointia tietyissä paikoissa, tiettyinä aikoina tai tiettyjä välineitä käyttäen, esimerkiksi muistiossa mainitut sähköistä suoramarkkinointia koskevat rajoitukset ja markki-nointirajoitteet luotonantajan aiempia asiakkaita koskien. 3 Muuta huomioitavaa Asianajajaliitto toteaa, että luottojen hintasääntelyä koskeva uudistus ei ole tullut vielä voimaan ja siksi uuden sääntelyn vaikutuksista luottomarkkinoihin ei toistaiseksi ole tietoa. Markkinointia koskevaan sääntelyyn tehtävät merkittävät muutokset eivät liiton mielestä ole kannatettavia ennen kuluttajansuojalain hintasääntelymuutoksista saatu-jen kokemusten analyysia. Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että ei luoda sääntelyä, jonka noudattamista ei voida val-voa. Sääntöjen on oltava mahdollisimman yksiselitteiset ja valvontaviranomaisten re-surssien pitää olla riittävät, jotta rikkomuksiin voidaan käytännössä puuttua. Tästä aiheu-tuva kustannus on arvioitava ja otettava huomioon harkittaessa, onko sääntely tarkoituksenmukainen ja tehokas keino tavoitteiden saavuttamiseksi Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 2019 SUOMEN ASIANAJAJALIITTO Jarkko Ruohola Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja LAATI Asianajaja Hans Sundblad, Asianajotoimisto DLA Piper Finland Oy, Helsinki Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu sopimusoikeuden asiantuntijaryhmässä.
      • IPF Digital Finland Oy
        Päivitetty:
        31.5.2019
      • Freedom Rahoitus Oy, Zmarta Suomi, Lajunen Reetta
        Päivitetty:
        31.5.2019
        • Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoja liittyen kuluttajaluottojen markkinoinnista laadittuun arviomuistioon. Zmarta Suomi katsoo, että vakuudettomien kulutusluottojen markkinoinnin pelisääntöjä on mahdollisesti syytä selkeyttää. Arviomuistiossa viitataan lyhyesti uusimpaan, syyskuun alussa 2019 voimaan tulevaan vakuudettomia kulutusluottoja koskevaan kuluttajansuojalain sääntelyyn, jolla korkokatto asetetaan eurooppalaisessa vertailussa huomattavan tiukkaan 20 %:iin. Arviomuistiossa ei juurikaan pohdita uudistuvan lainsäädännön seurauksia toimialalle. Zmartan näkemyksen mukaan eri sääntelyvaihtoehtoja pohdittaessa tulisikin ensin arvioida millaisia vaikutuksia jo säädetyllä ja piakkoin sovellettavalla lainsäädännöllä on kulutusluottojen markkinointiin. Vaikuttavuusarvion toteuttamiseksi tulisi tarkkailuajan olla riittävän pitkä harkittujen johtopäätösten tekemiseksi. Sääntelyvaihtoehtoja mietittäessä tulisi myös huomioida EU:n sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksen valmistelutyö (e-Privacy) ja välttää päällekkäistä sääntelyä. Lisäksi harkittaessa kansallisia sääntelytoimia tulisi varmistaa, ettei kansallisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia tarpeettomasti rajoiteta suhteessa ulkomaisiin toimijoihin ja ylirajan tapahtuvaan markkinointiin. Arviomuistiossa esitetään useita keinovaihtoehtoja. Zmarta kummeksuu vakuudettomien kulutusluottojen tarjoamisen rinnastamista haitallisuudessaan alkoholiin ja tupakkaan ja toteaa luottojen ja vakuudettomien lainojen olevan tulevaisuudessakin osa kuluttajien taloudenhallintaa. Markkinoinnin kokonaiskielto vaikeuttaisi merkittävästi kuluttajien mahdollisuuksia vertailla ja saada tietoa eri luotonmyöntäjien tuotteista sekä todennäköisesti vääristäisi kilpailua suurimpien luottobrändien hyväksi. Arviomuistion keinovalikoimasta Zmarta kannattaa keinoja, joilla rajoitettaisiin markkinointia, joka yhdistää kulutusluotot normaalielämän kannalta ylimitoitettuun tai tarpeettomaan kulutukseen -kuten esimerkiksi arviomuistiossa mainittuun pelaamiseen. Yhteenvetona Zmarta katsoo, että vakuudettomien kulutusluottojen markkinoinnin pelisääntöjä on todennäköisesti syytä selkeyttää. Keinovaihtoehtoja on syytä tarkastella, kunhan korkokattolain vaikutukset ja EU:n sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksen aiottu sisältö ovat selvillä. Lopuksi Zmarta yhtyy mm. Finanssiala ry:n aiemmin esittämään näkemykseen siitä, että vaikuttavin tapa puuttua yksittäisille kuluttajille vakuudettomista kulutusluotoista aiheutuviin mahdollisiin negatiivisiin seurauksiin on kiirehtiä positiivisen luottotietorekisterin kansallista säätelyä.
      • Radio Media ry, Roth Taina
        Päivitetty:
        31.5.2019
      • Radio Media ry, Roth Taina
        Päivitetty:
        31.5.2019
        • Lyhyesti: Markkinoinnin rajoittaminen lainsäädännön keinoin voi johtaa kilpailun vääristymiseen mainosmarkkinalla ja rajoittaa mainostajan sanan- ja elinkeinonvapautta. Mielestämme asia pitäisi lainsäädännön sijaan korjata julkisen vallan toimesta muilla keinoin kuin markkinointia rajoittamalla, esim. mainostamalla järkevää taloudenhallintaa kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi. Kuluttajaluottojen korkokattoa koskeva lakimuutos ei ole vielä tullut voimaan eikä sen vaikutuksia siten ole tiedossa. Lainsäätäjän tulisi katsoa, millaisia vaikutuksia lakimuutoksella on ja arvioida sen jälkeen tarpeita markkinoinnin rajoittamiselle. Lausunnossamme tuomme ilmi useita käytännön hankaluuksia, joita markkinoinnin rajoittamisesta on seurannut muissa tilanteissa ja mitä voisi seurata tässä tapauksessa.
      • STM, STM/HPO/Aiku, Liukonen Ritva
        Päivitetty:
        31.5.2019
      • STM, STM/HPO/Aiku, Liukonen Ritva
        Päivitetty:
        31.5.2019
        • Lausunto liitteenä
      • Santander Consumer Finance Oy, Timgren Lauri
        Päivitetty:
        30.5.2019
        • Santander Consumer Finance Oy kannattaa Oikeusministeriön muistion mukaisia toimenpiteitä kuluttajaluottojen markkinoinnin epäkohtien kitkemiseksi ja vastuullisen lainaamisen edistämiseksi. Kulutusluottojen markkinointi on sekä sisällön että aggressiivisuuden osalta monesti tasolla, jossa se tietyissä kanavissa on kuluttajia häiritsevää ja omiaan hämärtämään kuluttajien arvostelukykyä. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta markkinoinnista on lainojen yhdistelyn mainostaminen säästämisellä. Tarkasteltaessa markkinoinnin rajoittamista on tärkeää että rajoitukset tulevat koskemaan kaikkia arvoketjuun kuuluvia toimijoita, eikä rajoituksia rajata ainoastaan lainanmyöntäjiin. Kulutusluottojen aggressiivisesta markkinoinnista vastaavat tällä hetkellä suurelta osin muut toimijat kuin itse lainanmyöntäjät - mikäli kiellot tai rajoitukset eivät koske kaikkia toimijoita tulee se olemaan tehoton. Toimenpiteiden piiriin pitäisi siis sisällyttää lainanmyöntäjien lisäksi lainanvälittäjät ja verkossa markkinointia tekevät kumppanuusmarkkinoijat, eli ns. affiliate-verkostot. Kuten Oikeusministeriön arviomuistio kuluttajaluottojen markkinoinnista toteaa, on rajanveto-ongelmista johtuen markkinoinnin täyskielto sääntelyteknisesti ongelmalliselta. On huomion arvoista todeta, että tämä sama rajanveto-ongelma on myös ratkaistava mikäli päädytään ratkaisuun jossa vain faktapohjainen markkinointi on sallittua. Varoitusten lisääminen mainosten yhteyteen on melko luultavasti tehoton keino kuten useat esimerkit muilta toimialoilta osoittavat. Myös markkinoinnin rajojen hämärtyessä uusien keinojen myötä varoitukset voivat muuttua tehottomiksi. Paras ratkaisu kulutusluottojen markkinoinnista johtuvien ongelmien estämiseen olisi lisätä KKV:n resursseja ja valtuuksia seuraamusten asettamiseen. Valvonnan ja mahdollisten seuraamusten on molempien oltava riittäviä aikaansaamaan tilanne, jossa markkina ja toimijat seuraavat yhteisiä sääntöjä samojen tulkintojen valossa. Oikeusministeriön listaamat kielletyt teemat luottojen markkinoinnissa muodostavat hyvän pohjan; ”Nimenomaisesti kiellettynä kuluttajaluottojen markkinointina voitaisiin pitää esimerkiksi markkinointia, jossa: - vähätellään rahan lainaamisen vakavuutta; - markkinointi kohdistuu henkilöihin, joilla on maksuhäiriömerkintä; - luotonoton esitetään ratkaisevan kuluttajan taloudelliset ongelmat tai vähentävän niitä; - yhdistetään luoton käyttö ei-välttämättömiin hankintoihin, kuten lomamatkoihin, sosiaalisen elämän menoihin tai pelaamiseen; - mainitaan luotonsaannin nopeus tai helppous; - korostetaan mahdollisuutta lykätä luoton takaisinmaksua; - luodaan vaikutelma, että luotonotto edistää sosiaalista tai muuta menestystä; - markkinoidaan mahdollisuutta luottorajan nostamiseen; - kuluttajaa muistutetaan käyttämättä olevasta luotosta. ” Tähän listaan olisi kuitenkin syytä lisätä myös luottojen yhdistelyä koskeva markkinointi jossa kulutusluottoja markkinoidaan mahdollisuutena säästää. Lainojen yhdisteleminen on johtanut velkasummien kasvuun, laina-aikojen pidentymiseen ja siten kuluttajan tosiasiallisesti maksamien korkokustannusten merkittävään nousuun. Lainojen yhdisteleminen on tietyissä tilanteissa luonnollisesti järkevää, mutta sen aktiivinen markkinointi säästämisen argumenteilla on omiaan asettamaan jo velkaantuneet kuluttajat alttiiksi ylivelkaantumiselle. Henkilökohtaisia sähköisiä kanavia pitkin toteutettua markkinointia tulisi myös rajoittaa. Kulutusluottojen sähköposti- ja SMS-markkinoinnin tulisi aina perustua kuluttajan eksplisiittisesti antamaan ”opt-in” suostumukseen - riippumattaa siitä onko kyseessä entinen, nykyinen tai uusi asiakas. Myös viestien määrää joissa pääasiallinen tarkoitus on markkinoida kulutusluottoa tulisi rajoittaa esimerkiksi maksimissaan neljään viestiin vuodessa per asiakas. Myös sähköisten markkinointirekisterien ostaminen ulkopuolisilta tähän tarkoitukseen sekä rekisterien luovuttaminen tai myyminen tulisi kieltää. Ylivelkaantumisen estämiseksi tulisi myös asettaa markkinointikarenssi jossa kulutusluoton myyjää tai välittäjää kiellettäisiin lähestymästä asiakasta uudella kulutusluottotarjouksella tietyn ajanjakson aikana siitä kun laina on myönnetty - esimerkiksi 12 kuukautta, mikäli lainaa ei ole tänä aikana maksettu takaisin. Markkinoinnin rajoittaminen ja sääntely on tarpeen kuluttajien edun nimissä. Nykyisen kaltainen lainojen markkinoinnin aktiivisuus ja aggressiivisuus yhdistettynä tietyn kuluttajasegmentin velkaantuneisuuden nopeaan kasvuun on huolestuttava ilmiö. Vastuuliset lainaajat kykenevät varmasti itsesääntelyyn mutta valitettavasti kaikkia toimijoita tämä ei koske – siksi näemme markkinoinnin rajoittamisen kuluttajien edun mukaisena ja kannatamme sen edistämistä.
      • Finanssivalvonta
        Päivitetty:
        29.5.2019
      • Finanssivalvonta
        Päivitetty:
        29.5.2019
        • Oikeusministeriö on pyytänyt Finanssivalvonnan lausuntoa kuluttajaluottojen markkinointia koskevasta arviomuistiosta. Muistiossa on kartoitettu kuluttajaluottojen markkinointikäytänteitä ja niihin liittyviä ongelmia sekä esitetty sääntelyvaihtoehtoja kuluttajaluottojen markkinoinnin asianmukaisuuden turvaamiseksi. Finanssivalvonta kannattaa kuluttajaluottojen markkinointia koskevan sääntelyn tiukentamista. Kotitalouksien velkaantuminen on Suomessa kasvanut pitkään ja maksuhäiriömerkinnän saaneiden yksityishenkilöiden määrä on niin ikään ollut pitkään nousussa. Erityisesti vakuudettomien kulutusluottojen markkinointi on viime vuosina ollut muistiossa esitetyin tavoin voimakasta sekä paikoin päällekäyvää ja häiritsevää. Näistä syistä Finanssivalvonta pitää tärkeänä, että markkinointiin laaditaan entistä yksityiskohtaisempaa sääntelyä ja rajoituksia. Tiukempi markkinointisääntely olisi syyskuussa voimaantulevan hintasääntelyn sekä Valtiovarainministeriön makrovakaudellisia toimenpiteitä arvioivan työryhmän tulevien ehdotusten kanssa osa sitä kokonaisuutta, joilla pyritään hillitsemään yksityishenkilöiden velkaongelmia ja niistä aiheutuvia muita negatiivisia vaikutuksia. Arviomuistiossa esitetyistä sääntelyvaihtoehdoista Finanssivalvonta pitää kannatettavana ainakin markkinoinnin sisällön rajoittamista huomattavasti nykyistä yksityiskohtaisemmilla säännöksillä. Myös tiettyihin markkinointikanaviin kuten sähköiseen suoramarkkinointiin kohdistuvia kieltoja ja rajoituksia on syytä harkita ja arvioida. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan muitakaan muistiossa esitettyjä sääntelyvaihtoehtoja ei ole syytä tässä vaiheessa poissulkea, vaan esitettyjen vaihtoehtojen tehokkuutta ja yhteensopivuutta muun lainsäädännön kanssa tulisi vielä jatkoarvioida parhaan sääntelykokonaisuuden löytämiseksi. Nykylainsäädännön ongelma on sen yleisluonteisuus ja tulkinnanvaraisuus, mikä tekee sen valvonnasta vaikeaa. Finanssivalvonta kiinnittää huomiota siihen, että sääntelyn tulisi olla riittävän yksiselitteistä, jotta sen valvonta olisi tehokasta. FINANSSIVALVONTA
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        29.5.2019
        • Suomen Lakimiesliitto kiittää oikeusministeriötä lausuntopyynnöstä ja lausuu kunnioittaen seuraavaa: Pyrkimys suojata kansalaisia ja kotitalouksia ylivelkaantumiselta on sinänsä kannatettava tavoite. Ylivelkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnät ovat olleet merkittävässä kasvussa viime vuosien aikana. Nämä aiheuttavat merkittäviä sosiaalisia ongelmia, joiden rajoittamiseksi voidaan perustelluista syistä puuttua muihin perusoikeuksiin, kuten sananvapauteen ja elinkeinovapauteen. Velkakehitys ei myöskään ole osoittanut vähentymisen tai rauhoittumisen merkkejä ilman valtion toimia, joten sosiaalisten ongelmien hillitsemiseksi sääntelytoimia voidaan pitää välttämättömänä. Yksi keino yrittää vaikuttaa ylivelkaantumiseen on erilaisten korkeakorkoisten vakuudettomien kuluttajaluottojen markkinoinnin nykyistä tarkempi säänteleminen. Lakimiesliitto ei kuitenkaan kannata sitä, että kuluttajaluottojen markkinointia säänneltäisiin epätäsmällisesti ja tulkinnanvaraisesti. Tämä on lainsäädäntöteknisesti huono tapa ratkaista asia, koska se ei välttämättä saavuta sääntelyn tavoitetta tehokkaasti ja sen valvonnasta aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Epätarkka sääntely jättää sääntelyyn tulkinnanvaraisuutta, joka mahdollistaa sen, että ne toimijat, joita sääntely rajoittaa, pystyvät toimivaan sääntelyn tarkoituksia vastaan. Toisaalta epätarkka sääntely aiheuttaa myös sen, että sen valvontaan ja sanktioiden toimeenpanemiseen on panostettava resursseja. Epätarkka sääntely voi aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia sekä sääntelyä valvovaan elimeen että tuomioistuimiin. Epätarkan sääntelyn aiheuttamaa vahinkoa pahentaisi myös se, että mainonnasta annettavan sanktion ollessa pieni, tulkittavana olisivat melko pienen intressin asiat, joiden käsittely voisi olla hyvinkin kallista. Tämä taas ei merkittävästi edistäisi sääntelyn tavoitteita, koska nykyään mainostavat toimijat voisivat jatkaa toimintaansa sääntelyn rajalla tai jopa selkeästi sen rajat ylittäen niin että toiminnan odotusarvo olisi silti selkeästi positiivinen. Huolena on, että liian tulkinnanvarainen lainsäädäntö siirtää lainsäätäjille kuuluvaa työtä tuomioistuimille, jotka osaltaan joutuvat linjaamaan tarkemmista rajauksista, joista olisi tullut päättää jo lakia laadittaessa. Tämä vaikeuttaa toimijoiden mahdollisuutta ennakoida toimintaan sovellettavaa sääntelyä ja heikentää siten heidän oikeusturvaansa. Tällöin vaihtoehdoksi jäävät joko hyvin tarkkarajainen sääntely, joka mahdollistaa myös rajoitusten kiertämisen, tai kuluttajaluottojen markkinoinnin täyskielto, joka myös synnyttäisi omat ongelmansa. Lakimiesliitto haluaa kiinnittää huomioita siihen, kuten myös arviomuistiosta ilmenee, että kuluttajaluottojen markkinointia ja niistä kuluttajille annettavaa informaatiota koskeva sääntely poikkeaa varsin paljon EU:n eri jäsenvaltioiden välillä. Koska on todennäköistä, että kuluttajaluottoja markkinoidaan myös suomalaisille asiakkaille muista jäsenmaista, tulisi markkinointia koskevan sääntelyn olla mahdollisimman yhdenmukaista EU:n sisällä. Yleisluonteisen sääntelyn sijasta Lakimiesliitto pitää tärkeänä, että kaikkia kuluttajaluottoja tarjoavia toimijoita koskeva valvonta olisi yhdenmukaista ja tehokasta. Sekä nykyinen, että mahdollinen uusi sääntely ja sen tehokas valvominen edellyttävät viranomaisilta lisäresursseja, koska jo nykyisellään osa selvästi sääntöjen vastaisesta menettelystä jää resurssien puutteen takia vaille seuraamuksia. Arviomuistiossa esitettyjen keinojen selvittäminen on Lakimiesliiton mielestä sinänsä perusteltua, edellyttäen, että keinoihin liittyvä sääntely on selkeää ja perustuu perusteellisiin vaikutusarvioihin. Koska keinoihin liittyviä oikeusvaikutuksia ei muistiossa ole tarkemmin käsitelty, ei keinoja ole tässä vaiheessa kuitenkaan mahdollista arvioida yksityiskohtaisesti.
      • TEM, Alho Sari
        Päivitetty:
        29.5.2019
        • Työ- ja elinkeinoministeriö kannatta kuluttajaluottojen markkinoinnin rajoittamista koskevan lainsäädäntöhankkeen aloittamista. Arviomuistiossa esitetään eri keinoja markkinoinnin tiukentamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että näiden eri keinojen tehokkuuden ja toimivuuden arvioimisen lisäksi tulisi arvioida kahden tai useamman keinon soveltamista rinnakkain. Arviomuistiossa ei ole juurikaan arvioitu vaikutuksia, joten kaikkien vaihtoehtojen vaikutuksia tulee arvioida käynnistyvässä valmistelussa asiaan kuuluvalla huolellisuudella. Kuluttajaluottoja koskevan edellisen kuluttajaluottojen korkokaton laajentamista koskeneen lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä tuli jo ilmi, että kalleimpien kuluttajaluottojen markkinoinnin/mainonnan rajoittamiselle on tarvetta. Kuluttajaluottojen markkinointi on voimallista ja siinä hyödynnetään useita markkinointikanavia. Markkinointiin puuttumista puoltavat myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston toteuttaman pikaluottojen mainontaa koskevan kyselyn tulokset. Arviomuistion kansainvälisessä vertailussa tuodaan esille, että vastaavaa kuluttajaluottojen markkinointia rajoittavaa lainsäädäntöä on jo voimassa muun muassa muissa pohjoismaissa, Virossa ja Isossa-Britanniassa.
      • Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Konttinen Jari
        Päivitetty:
        29.5.2019
        • Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoja arviointimuistiosta koskien kuluttajaluottojen markkinointia. Palvelualojen työnantajat Palta ry haluaa lausua asiasta seuraavaa. Korkeakorkoisten vakuudettomien kulutusluottojen, eli niin sanottujen pikaluottojen, lisääntyneellä käytöllä on havaittu olevan merkittäviä negatiivisia seuraamuksia kuluttajien talouteen esimerkiksi lisääntyneiden velkaongelmien myötä. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan kuluvan vuoden syyskuussa voimaan tulevalla korkokatolla eli hintasääntelyllä. Muistiossa arvioidaan, että uuden hintasääntelyn myötä ei ole odotettavissa, että luotonanto vähenisi uudistuksen myötä tai että se vähentäisi luottojen markkinointia. Kysymykseksi jää, että mihin tällainen arvio alun perin perustuu ja miksi uutta hintasääntelyä on luotu, jos sen ei katsota vaikuttavan pikaluottojen myöntämiseen ja markkinointiin? Palta kannattaa Elinkeinoelämän keskusliiton, Finanssiala ry:n ja Takuusäätiön ehdottamia toimenpiteitä pikaluottojen suitsimiseksi. Edellä mainitut organisaatiot ovat esittäneet konkreettisina toimenpiteinä positiivisen luottotietorekisterin kiireellistä toteuttamista, pikaluottoyritysten siirtoa Finanssivalvonnan valvontaan, kansallisen talousosaamisen strategian laatimista sekä velkaneuvonnan ja viranomaisten resurssien vahvistamista. Kaupalliseen mediaan kohdistuu jo nyt merkittäviä mainonnan rajoituksia, muun muassa alkoholin mainonnan osalta. Lailliseen toimintaan kohdistuvilla uusilla markkinoinnin rajoituksilla heikennettäisiin kaupallisen median laadukkaan sisällön tuottamisen mahdollisuuksia. Kuten muistiossa todetaan, mainonnan rajoituksilla tulee olla perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä tavoite ja rajoitusten tulee olla oikeasuhtaisia näihin tavoitteisiin nähden. On myös huomioitava, että luottojen markkinointi edesauttaa kilpailua luottomarkkinoilla, joka hyödyttää myös kuluttajia ja tuo läpinäkyvyyttä tarjontaan. Tästä syystä kaikkia kuluttajaluottoja koskevat markkinointirajoitukset voivat vaikuttaa haitallisesti luottomarkkinoihin, myös luottolaitosten myöntämien kulutuslainojen osalta. Mahdollisten markkinoinnin rajoittamiseen tähtäävien toimenpiteiden tulisi olla neutraaleja eri markkinointikanavien näkökulmasta. Kuten muistiossakin todetaan, tiettyihin markkinointikanaviin kohdistuvat kiellot saattaisivat ohjata mainontaa vain muihin kanaviin. Mainonta voi ohjautua ulkomaisille web-sivuille ja sosiaalisen median alustoille, joihin Suomen kansallisella lainsäädännöllä ei voida edes vaikuttaa. Palta ei kannata yleistä markkinointikiellon säätämistä. Pikaluotoista syntyviä haittoja tulisi vähentää Elinkeinoelämän keskusliiton, Finanssialan ja Takuusäätiön ehdottamien toimenpiteiden pohjalta. Arviointimuistiossa esiteltyjen sääntelyvaihtoehtojen osalta tulisi pohtia erityisesti haitallisten kulutusluottojen mainonnan rajoittamista enemmän tosiasiatietoihin pohjautuvaksi; sekä erilaisten varoitusten antamista luoton mahdollisista haitallista vaikutuksista kuluttajien talouteen sekä muistuttamiseen velvollisuudesta maksaa luotto kustannuksineen takaisin.
      • MTV Oy
        Päivitetty:
        29.5.2019
        • MTV Oy:n keskeiset viestit • Mainonnalla on suuria vaikutuksia suomalaisen kaupallisen televisioalan mahdollisuuksiin investoida kotimaiseen televisiosisältöön ja laadukkaaseen uutistoimintaan. • Television osuus mainosmarkkinasta on vähentynyt viime vuosien aikana. Verkkomainonta on kasvussa, ja etenkin ulkomaiset toimijat kuten Google ja Facebook kasvattavat mainostuottojaan Suomessa. • Kuluttajaluottojen mainonnan kieltämisellä olisi kielteinen vaikutus suomalaiseen elinkeinoelämään, mediaan ja kansantalouteen, ja samalla se vahvistaisi kansainvälisten mediapalvelujen ja tuotemerkkien kilpailukykyä. • Markkinoinnin kokonaiskielto Suomessa voisi aiheuttaa ulkomaisen kuluttajaluottomainonnan kasvua. Tämä johtaisi hankalampaan valvontaan ja haittojen hallintaan. • MTV esittää, että kokonaiskiellon sijaan kehitettäisiin kuluttajaluottojen itsesääntelyjärjestelmää.
      • MTV Oy
        Päivitetty:
        29.5.2019
        • OM MTV kuluttajaluotot arviomuistio.pdf
      • Suomen Asiakastieto Oy, Jokela Juuso
        Päivitetty:
        29.5.2019
        • Suomen Asiakastieto Oy (Asiakastieto) tuo esiin sen, että se pitää jossain määrin liioiteltuna ajatusta ja väitettä siitä, että kuluttajaluottojen markkinointi sellaisenaan olisi niin keskeinen ylivelkaantumisen aiheuttaja. Kyse on kuitenkin pohjimmiltaan kulutuskäyttäytymisestä ja henkilön omista valinnoista. Ehdotettujen sääntelyvaihtoehtojen osalta Asiakastieto toteaa seuraavan. Markkinoinnin sisällön rajoittamiseen liittyen tuodaan esiin mahdollisuus pitää kiellettynä markkinointia, jossa markkinointi kohdistuu henkilöihin, joilla on maksuhäiriömerkintä. Asiakastieto toteaa, että luottotietolain (527/2007) markkinointi ei ole sallittu peruste luottotietojen (maksuhäiriöt) kysymiseen ja käyttämiseen. Yhtenä sääntelyvaihtoehtona tuodaan esiin velvollisuus varoitusten antamiseen markkinoinnissa. Asiakastieto pitää täysin selvänä, että luotonottajilla on yleisen tietämyksen nojalla täysi ymmärrys siitä, että luotto pitää maksaa takaisin. Erillisen ”varoituksen” antamista normaaliin oikeusjärjestykseen liittyvästä seikasta ei voi pitää tarpeellisena.
      • Takuusäätiö sr., Backman-Grönqvist Minna
        Päivitetty:
        29.5.2019
        • Oikeusministeriö on laatinut kuluttajaluottojen markkinoinnista arviomuistion, jossa on esitetty keinoja markkinoinnin tiukentamiseksi. Takuusäätiö pitää lähtökohtaisesti tarpeellisena ja kannatettavana, että kuluttajien alati kasvavaan, erityisesti kulutusluotoista ja korkeakorkoisista/kalliista luotoista lähtevään velkaantumiseen etsitään ratkaisuja useampaa keinoa käyttäen. Tässä vaiheessa ei ole tiedossa, miten syksyllä voimaan tulevat muutokset ns. korkokattosääntelyssä vaikuttavat luotonmyöntämisen kriteereihin ja kuluttajien velkaantumiseen. Tällä hetkellä on kuitenkin nähtävissä erittäin aggressiivista luottojen markkinointia. Siitä syntyy ajatus, että korkeakorkoisia luottoja myöntävät luotonantajat pyrkivät haalimaan velallisia luottosuhteisiin nykyisillä ehdoilla ennen lainsäädännön kiristymistä. Koska uusi sääntely ei ole voimassa takautuvasti, jää moni nyt uutta velkaa ottava loukkuun epäedullisempiin luottoehtoihin. Myös Takuusäätiön neuvonnan ja velkojen järjestelyyn hakeutuvien asiakkaiden velkamäärät ovat viimeisten kuukausien aikana kasvaneet huomattavasti esimerkiksi vielä vuoden takaisiin tietoihin verrattuna. Kaikki arviomuistiossa esitetyt keinot ylivelkaantumisen ennalta ehkäisemiseksi ovat kannatettavia. Keinojen tehokkuuden arvioiminen on vaikeaa. Muualla Euroopassa on jo kokemuksia, että esimerkiksi varoitusten teho heikkenee aikaa myöden. Takuusäätiö kannattaa ajatusta, että esitetyistä keinoista otetaan käyttöön useampi samanaikaisesti. Voimassa olevan kuluttajaluottoja koskeva sääntely sisältää luottojen mainonnassa annettavat tiedot. Ne on kuitenkin annettava vain silloin, kun mainontaan on sisällytetty esimerkiksi luoton korko tai muu luottokustannuksia kuvaava luku tai luoton ehtoja koskeva tietoa. Annetun esimerkin on vastattava tavanomaisesti tarjottavia luottoehtoja. Mainosten esimerkit ovat käytännössä yleensä kohtuukokoisen luoton kustannukset laskettuna lyhyehköllä laina-ajalla. Takuusäätiön kokemuksen mukaan ylivelkatilanteessa ja matkalla siihen otetaan yhä suurempia luottoja ja pidemmällä maksuajalla. Maksuajan pidentäminen kasvattaa luotosta maksettavaa kokonaishintaa erityisesti silloin, kun kyseessä on korkeakorkoinen, eli tulevaa korkokattoa 20 % lähentelevä tai sitä kalliimpi luotto. Kuluttajat valitsevat herkästi mahdollisimman pienen kuukausierän ymmärtämättä täysin sen vaikutusta takaisinmaksuajan pituuteen tai luoton kokonaiskustannuksiin. Luoton takaisinmaksuerän tulee luonnollisesti olla mitoitettu luotonottajan realistiseen maksukykyyn, mutta olisi myös tärkeää varmistua, että luotonottaja ymmärtää, miten pitkään maksuohjelmaan hän sitoutuu ja mitä se tarkoittaa kokonaishinnassa, mikäli maksuohjelmaa pystyy noudattamaan loppuun saakka. Tanskassa käytössä oleva 48 tunnin harkinta-aika yhdistettynä luotonantajan velvollisuuteen näyttää luotonhakijalle vertailulaskelma, mitä hänen tapauksessaan tarkoittaa kuukausierässä ja kokonaiskustannuksissa valittu takaisinmaksuaika verrattuna esimerkiksi 5 vuoden laina-aikaan voisi olla kokeilemisen arvoinen toimintamalli Suomessakin. Takuusäätiön velkojen järjestelyyn hakeutuvilta asiakkaat ovat kertoneet havahtuneensa todellisuuteen vasta myöhemmin, kun esimerkiksi vuoden lainaa maksettuaan huomaa, ettei velkamäärä olekaan pienentynyt vaan kasvanut. Takuusäätiö pitää tärkeänä, että luotonottoa harkitseva kuluttaja saa riittävästi oikeaa tietoa siitä, mitä luotto maksaa ja mitä sen maksaminen takaisin tarkoittaa juuri hänen taloudelleen. Esimerkiksi Ruotsissa on viime vuoden syksystä alkaen korkeakorkoisten luottojen markkinoinnissa kerrottava sen lisäksi että kyse on korkeakorkoisesta eli kalliista luotosta myös velkaantumisen riskeistä ja siitä, mistä on saatavilla apua talous- ja velka-asioissa. Sääntelyä ollaan esittämässä laajennettavaksi koskemaan kaikkia luottoja. Samoin Iso-Britanniassa on käytössä lyhytaikaisten, korkeakorkoisten luottojen markkinoinnissa edellytys auttavan tahon ilmoittamista. Tieto kaikkien saatavilla olevasta avusta ja tuesta on tärkeä ja kannatettava Suomessakin. Takuusäätiön neuvontapalveluun yhteyttä ottavien kuluttajien osalta tiedetään, että 70 – 80 % apua hakevista eivät ole tietoisia valtion tarjoamasta maksuttomasta talous- ja velkaneuvonnasta. Yleinen kaikkia kuluttajaluottoja koskeva markkinointikielto tuntuu melko voimakkaalta keinolta, kun ottaa huomioon, että valtaosa luotonottajista ei velkaannu yli maksukykynsä ja pysyy maksusuunnitelmissa. Sen sijaan kannatettavaa on markkinoinnin rajoittaminen tietyn kuluttajaryhmän osalta (joilla maksuhäiriömerkintä) ja tietyissä kanavissa. Lisäksi on varmistettava, että kuluttajalla on nykyistä helpommat ja tehokkaammat keinot kieltää suoramarkkinointi missä vaiheessa tahansa, myös laina-asiakkuuden aikana lisälainan markkinoiminen. Takuusäätiön asiakkaat ovat kertoneet hämmentyvänsä, miten heille tarjotaan lisää lainaa, vaikka itse tiedostavat olevansa pienituloisia ja siten myös maksukyvyltään heikossa asemassa. Akuutissa rahaongelmassa oleva käyttää herkästi hänelle tarjotun mahdollisuuden lisävelkaantua, koska kokee, ettei muutakaan vaihtoehtoa ole. Monet apua hakevat kertovat myös toivovansa, ettei kalliita luottoja olisi ollenkaan tai ettei niitä saisi niin helposti. Erityistä huomiota pitää kiinnittää sääntelyn noudattamisen valvontamahdollisuuksiin. Valvontaa pitää voida tehdä tehokkaasti ja riittävästi, mistä syystä on selkeästi määriteltävä viranomaistaho, kenelle valvonta kuuluu ja varattava siihen riittävät resurssit. Lisäksi sääntelyn vastaisesta toiminnasta aiheutuvien seuraamusten pitää olla tuntuvia, jotta ne muokkaavat markkinointia oikeaan suuntaan jo ennakolta.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        28.5.2019
        • Oikeusministeriö on pyytänyt tietosuojavaltuutetulta lausuntoa kuluttajaluottojen markkinointia koskevasta arviomuistiosta. Tietosuojavaltuutettu näkee tarpeellisena, että kuluttajaluottojen markkinoinnin sääntelyä selkeytetään ja tehostetaan sekä eri vaihtoehtoja kartoitetaan. Tietosuojavaltuutetun toimistossa vireille tulleissa asioissa usein kyse on ollut siitä, että vireillesaattaja on saanut sähköistä suoramarkkinointia, vaikka vireillesaattaja ei ole aikaisemmin asioinut kyseisen luotonantajan kanssa. Arviomuistiossa esitellyistä vaihtoehdoista tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan tehokkaimpia voisivat olla sähköisen suoramarkkinoinnin rajoittaminen ja/tai markkinoinnin sisällön rajoittaminen tosiasiatietoihin. Arviomuistion lopussa on tarkasteltu markkinoinnin rajoituksia perusoikeuksien kuten sanavapauden ja elinkeinovapauden näkökulmasta. Jatkovalmistelussa perusoikeuspunnintaa olisi hyvä tehdä myös henkilötietojen suojaa vasten. Lisäksi jatkovalmistelussa tulisi huomioida ns. e-Privacy sääntely. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio Ylitarkastaja Susanna Tuominen
      • Suomen Yrittäjät ry, Viding Marjut
        Päivitetty:
        28.5.2019
        • Oikeusministeriö on laatinut arviomuistion kuluttajaluottojen markkinoinnista. Arviomuistiossa ehdotetaan harkittavaksi uusia sääntelyvaihtoehtoja. Muistiossa ehdotetaan muun muassa, että markkinoinnin sisältöä voisi rajoittaa huomattavasti nykyistä yksityiskohtaisemmilla säännöksillä, esimerkiksi ottamalla kantaa laissa nykyistä tarkemmin siihen, minkälaista markkinointia ainakin olisi pidettävä kiellettynä. Yhtenä vaihtoehtona muistiossa ehdotetaan pohdintaa siitä, tulisiko luotonantajalle asettaa velvollisuus antaa varoitus luoton mahdollisista haitallisista vaikutuksista kuluttajan talouteen. Lisäksi muistiossa ehdotetaan pohdittavaksi, tulisiko mainonta kieltää tietyissä markkinointikanavissa. Suomen Yrittäjillä ei ole huomautettavaa arviomuistion varsinaisesta sisällöstä tai eri sääntelyvaihtoehdoista. Myös Suomen Yrittäjät pitää ylivelkaantumista merkittävänä ongelmana. Velkaantumista tulisi kuitenkin käsitellä kokonaisvaltaisena ilmiönä, jolloin luottojen markkinointikeinoja myös pk-yrittäjille tulisi jatkossa arvioida. Ylivelkaantuminen koskettaakin myös yrittäjiä, joista 65 prosenttia toimii yksin. Pk-yrityksiltä saamamme palautteen mukaan korkeakorkoisten luottojen markkinointi yrittäjille on ainakin ajoittain ollut melko aggressiivista. Kansantalouden ja kansalaisten kannalta on perusteltua puuttua ylivelkaantumista edistäviin tekijöihin kuten ylivelkaantumaan houkutteleviin kuluttaja-luottojen markkinointiin. Ei kuitenkaan ole järkevää, että ongelma siirretään pienille yrityksille ja yrittäjille. Mahdollinen kuluttajaluottojen markkinoinnin entistä tiukempi sääntely lisännee erilaisten korkeakorkoisten luottojen markkinointia pk-yrityksille, jotka ovat usein kuluttajiin verrattavissa, erityisesti toiminimiyrittäjien osalta. Sääntelyvaihtoehtoja pohdittaessa tulisi siten ottaa huomioon välilliset vaikutukset pienyrittäjien asemaan. Ehdotetut muutokset saattavat lisätä entisestään erityisesti pieniin yrityksiin kohdistuvaa markkinointia, mikäli yrityksille kohdistettavien luottojen mark-kinointiin ei tehdä sääntelymuutoksia. Mahdollisissa lainsäädännön muutoksissa tulisikin ottaa huomioon se, että myöskään yrittäjiin kohdistettu va-kuudettomien luottojen markkinointi ei saa olla harhaanjohtavaa. Lainsäädäntömuutoksia arvioitaessa samalla on kuitenkin huomioitava, että yrittäjien mahdollisuutta saada rahoitusta ei tule hankaloittaa, mikäli luotto tarjotaan kohtuullisin ehdoin ja markkinointi on hyvien käytäntöjen mukaista. Kunnioittavasti Suomen Yrittäjät Janne Makkula, työmarkkinajohtaja Marjut Viding, asiantuntija
      • VM, Rahoitusmarkkinaosasto, Makkonen Antti
        Päivitetty:
        27.5.2019
        • Valtiovarainministeriö kannattaa oikeusministeriön arviomuistiossa tarkoitetun lainvalmisteluhankkeen käynnistämistä kuluttajaluottojen markkinointia koskevan sääntelyn muuttamiseksi. Valtiovarainministeri asetti syksyllä 2018 Kotitalouksien velkaantumista rajoittavat makrovakauden valvontavälineet -työryhmän, jonka tehtävänä on esittää tarpeellisia makrovakaudellisia toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin nykyistä tehokkaammin rajoittaa yksityishenkilöiden tai kotitalouksien hallitsematonta velkaantumista. Valtiovarainministeriö pitää tärkeänä, että kotitalouksien velkaantumisen ehkäisemiseen ja rajoittamiseen kiinnitetään huomiota kuluttajaluottojen markkinointisäännöksiä koskevan valmistelutyön yhteydessä. Mahdolliset markkinointia koskevat lainsäädännölliset rajoitukset tai kiellot tulisi valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan kohdistaa ensisijaisesti luottotyyppeihin, joiden on erityisesti arvioitu horjuttavan kuluttajien taloudenhallintaa, kuten aiheuttavan tyypillisesti maksuhäiriöitä. Näitä ovat niin sanotut pikaluotot ja muut vastaavat luottojärjestelyt. Valtiovarainministeriö kiinnittää huomiota siihen, että luottojen markkinointi toisaalta edesauttaa kilpailua luottomarkkinoilla hyödyttäen osaltaan myös kuluttajia, mistä syystä laajamittaiset ja kaikkia kuluttajaluottoja koskevat markkinointirajoitukset voivat olla ongelmallisia toimivien luottomarkkinoiden kannalta. Arviomuistion johdanto-osiossa nykytilan kuvauksessa (s. 3) yhtenä haasteena todetaan olevan sääntelyn yleisluontoisuus ja siitä johtuvat tulkintaongelmat. Tämän johdosta valvontaviranomaisten keinot puuttua epäkohtiin on arviomuistion mukaan nähty puutteellisiksi. Vaikka sääntelyn tarkentaminen parantaa sekä oikeusvarmuutta että viranomaisten keinoja puuttua epäkohtiin, pelkästään yksityiskohtaisella sääntelyllä ei voida varautua kattavasti potentiaalisiin ongelmakohtiin muun muassa siksi, että luottomarkkinat sekä asiointi- ja viestintätavat ovat jatkuvassa muutoksessa. Tästä näkökulmasta myös yleissäännökset, kuten hyvä luotonantotapa tai markkinoinnin yleissäännökset, puolustavat paikkaansa. Yleissäännöksiä tulee tarvittaessa tarkastella uudelleen niiden käytännön sovellettavuuden kannalta.
      • VM, Rahoitusmarkkinaosasto, Makkonen Antti
        Päivitetty:
        27.5.2019
        • VM lausunto kuluttajaluottojen markkinointia koskevasta arviomuistiosta 2019 05 27.pdf
      • Aurajoki Nordic Oy
        Päivitetty:
        27.5.2019