• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Turun Seudun Energiantuotanto Oy, Lisätietoja: Turun Seudun Energiantuotanto Oy / Maija Henell, maija.henell@tset.fi, p. 044 723 7152, Henell Maija
        Päivitetty:
        21.1.2020
        • Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) kiittää mahdollisuudesta lausua ”Valtioneuvoston asetus hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2020-2025” ja lausuu seuraavaa: 5 § Tuettavat hankkeet TSE katsoo, että 5 § ensimmäisen momentin ensimmäisen kohdan uusiutuvan energian tuotannon polttoaineisiin tulee sisällyttää kaikki Tilastokeskuksen luokituksen luokan 3. mukaiset uusiutuvat ja sekapolttoaineet sisältäen sekä biomassan että muut bio- ja sekapolttoaineet siltä osin, kun niillä korvataan kivihiiltä esimerkiksi biomassan kanssa, ja jotka ovat vähintään tietyltä osin luettavissa biopolttoaineeksi. Perustelumuistiossa kyseistä pykälää koskevissa perusteluissa sanotaan, että ”Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan seuraavia uusiutuvia, muita kuin fossiilisia energialähteitä: tuuli- ja aurinkoenergia, ilmalämpöenergia, geoterminen ja hydroterminen energia, valtamerienergia, vesivoima, biomassa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvä kaasu ja biokaasut.”. Investointituen yhtenä tavoitteena on tukea CHP-kapasiteetin säilymistä myös kivihiilikiellon voimaantultua, ja tämän tavoitteen saavuttamisen edellytyksenä on mahdollisimman laajan polttoainepohjan mahdollistaminen CHP-laitoksissa kivihiilestä luovuttaessa. TSE:n näkemyksen mukaan nyt käytetty määritelmä ei ole riittävän kattava ottamaan huomioon kaikkia uusiutuvia polttoainejakeita, jotka voisivat tulla kyseeseen olemassa olevien polttolaitosten polttoainepohjan muuttamisessa pois kivihiilestä ja näin ollen edesauttaa olemassa olevan CHP-kapasiteetin säilymistä niiden elinkaaren loppuun saakka. Tällaisia polttoaineita, jotka tulisi tuen piiriin sisällyttää, ovat esimerkiksi rinnakkaispoltossa biomassan kanssa käytettävät kierrätyspolttoaineet sekä biohiili, joka voi mahdollisesti kohtuullisen pienin teknisin muutoksin soveltua nykyisten kivihiilivoimalaitosten polttoaineeksi. Lisäksi TSE katsoo, että teollisten hukkalämpöjen hyödyntämiseen tähtäävät hankkeet on selkeämmin sisällytettävä tuen piiriin ilman, että hankkeessa välttämättä edistetään uutta teknologiaa.
      • Fortum Oyj, Paavola Merja
        Päivitetty:
        21.1.2020
        • FORTUMIN LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI HIILEN ENERGIAKÄYTTÖÄ KORVAAVIEN HANKKEIDEN INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA VUOSINA 2020 – 2025 LAUSUNTOPYYNNÖN DIAARINUMERO: VN/138/2020 Fortum kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä valtioneuvoston asetusluonnoksesta koskien hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituen myöntämisen yleisiä ehtoja vuosina 2020–2025. Alla yksityiskohtaiset huomiomme asetusehdotukseen. Muistio - yleisperustelut 1.2 Tavoitteet ”Tarkoituksena on ollut, että kannustepaketti jakaantuisi puoliksi sähkön ja lämmön yhteistuotantoon liittyvien investointien edistämiseen sekä puoliksi muuhun kuin polttoon perustuvaa teknologiaa hyödyntävien investointien edistämiseen (esimerkiksi lämpövarastot, geoterminen energia ja suuret lämpöpumput).” • Fortum ei näe tarvetta kannustepaketin jakamista puoliksi sähkön ja lämmön yhteistuotantoon liittyvien investointien edistämiseen sekä puoliksi muuhun kuin polttoon perustuvaa teknologiaa hyödyntävien investointien edistämiseen (esimerkiksi lämpövarastot, geoterminen energia ja suuret lämpöpumput) • Ehdotamme tästä jaosta luopumista, koska pääpainon tulisi olla päästövähennysten maksimoimiseksi muuhun kuin polttamiseen perustuvissa ratkaisuissa 1.4 Tukiohjelman määrärahat ” Tukiohjelmalle on julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2020–2022 varattu 30 milj. euroa vuodessa (yhteensä 90 milj. euroa).” • Ellei jo käytäntönä, Fortum ehdottaa mahdollisesti myöntämättä jääneen vuosittaisen tukimäärän siirtämistä seuraavan vuoden tukimäärään • Esimerkiksi jos 2020 hankkeita tuetaan 20 miljoonalla eurolla, vuonna 2021 hanketukea olisi saatavilla 30 + ( 30 – 20 ) eli 40 miljoonaa euroa Artiklakohtaiset kommentit §5. Tuettavat hankkeet ”Investointituen myöntämistä koskevassa harkinnassa etusijalla olisivat tukiohjelman tavoitteiden mukaisesti investointihankkeet, joilla edistetään uutta teknologiaa ja sen kaupallistamista hyödyntämistä.” • Ensisijainen tavoite on löytää kustannustehokkaimmat tavat luopua hiilen poltosta • On tärkeä sisällyttää selvästi eri lähteistä saatavilla olevat hukkalämmöt sekä niiden hyödyntämisen vaatima infrastruktuuri (esim. lämpöpumput ja - putket) tuettavien hankkeiden piiriin, erityisesti teollisten prosessien sekä datakeskusten hukkalämmön tapauksessa • Tukea ei tulisi myöntää hankkeille, jotka voivat vaarantaa muiden tavoitteiden, kuten esimerkiksi kansallisten kiertotaloustavoitteiden saavuttamista ”Investointitukea voidaan myöntää yksilöidyllä energiankäyttöalueella hiilen energiakäytöstä kokonaan ennen 1 päivää toukokuuta 2025 luopuvien energiantuottajien sellaisiin investointihankkeisiin, jotka edistävät…” • Suurten energiatoimijoiden rooli kunnianhimoisiin kansallisiin tavoitteisiin pääsemisessä on ratkaiseva, joten suurimpiin sitoumuksiin liittyvien hankkeiden tulisi olla hakuprosessissa etusijalla • Tuki ollaan rajaamassa toimijoille, jotka luopuvat hiilestä 1.5.2025 mennessä, vaikka aiemmin on kommunikoitu yleisemmin irtautuminen ”vuonna 2025” (VN: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/ministeri-tiilikainen-kivihiilen-kielto-2029-kannustepaketti-nopeille-luopujille) • Hiilestä luopumisen aikataulun tulisi olla linjassa aiemman viestinnän kanssa eli luopuminen tapahtuisi viimeistään 31.12.2025 • Mikäli tuen hakuun ja saantiin liittyvä prosessiaikataulu pysyisi samalla ennallaan, antaisi tämä lisäaikaa toteuttaa tuetut hankkeet onnistuneesti §7. Investointituen saaja ”Pykälän 2 momentin 4 kohdan mukaan investointitukea ei myönnettäisi asunto-osakeyhtiöille tai asuinkiinteistöille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille.” • Yhteiskunnallisesti kustannustehokkainta ja ympäristölle tehokkainta on tuottaa ja jakaa lämmitys keskitetysti, mikä mahdollistaa myös tehokkaamman jouston sähkö- ja lämpöjärjestelmässä • Tuen on päästövähennysten maksimoimiseksi kohdistuttava energiantuottajiin, jotka ovat käyttäneet hiiltä omassa energiantuotannossaan, kuten §5:ssä todetaan: ”Investointitukea voidaan myöntää yksilöidyllä energiankäyttöalueella hiilen energiakäytöstä kokonaan ennen 1 päivää toukokuuta 2025 luopuvien energiantuottajien sellaisiin investointihankkeisiin, jotka edistävät…” 8 §. Investointituen enimmäismäärä ”Hankekohtaisen harkinnan perusteella myönnettävän investointituen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi investointihankkeessa olla enintään 30 prosenttia. Investointitukea voidaan korottaa kymmenen prosenttiyksikköä siltä osin kuin hanke sisältää uutta teknologiaa.” • Toivomme käsitteelle ”uusi teknologia” tarkempaa määrittelyä • Ehdotamme käsitteen piiriin sisällytettäväksi esimerkiksi päästövähennyksiä kiihdyttäviä digitaalisia ratkaisuja, kuten optimointia ja järjestelmäautomaatiota §14. Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus ” Investointituen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen viiden vuoden ajan eikä omaisuutta saa mainittuna aikana luovuttaa toiselle taikka siirtää toisen omistukseen tai hallintaan.” • Rajoitus on tarpeettoman laaja. Se ei edistä tervettä markkinakehitystä mahdollistamalla tarkoituksenmukaista omistus -ja rahoituspohjaa. Tämä on erityisen haitallista tilanteessa, jossa korkeat tulevat investointikustannukset korostuvat • Kokonaista liiketoimintaa tulisi kohdella eri tavoin kuin yksittäistä laitosta, minkä johdosta liiketoiminnan myynti kokonaisuudessaan tulisi Fortumin mielestä sallia • Itse tavoite varmistaa investointituen mukainen käyttö on luonnollinen ja hyväksyttävä • Hankkeen kelpoisuus muilta osin takaisi osaltaan päästövähennystavoitteeseen pääsemisen, omistuspohjasta riippumatta ”Erityisestä syystä tuen myöntäjä voi hakemuksesta poiketa 1 momentissa säädetyistä käyttö- ja luovutusrajoituksista.” • ”Erityinen syy” pitäisi määritellä täsmällisemmin asetuksessa Ystävällisin terveisin, Merja Paavola Vice President, Public Affairs Lisätietoja: Merja Paavola, Public Affairs (merja.paavola@fortum.com, 050 396 1161), tai Heikki Keskiväli, City Solutions (heikki.keskivali@fortum.com, 040 563 7308)
      • Vaasan Sähkö Oy
        Päivitetty:
        21.1.2020
        • Lausuntopalvelu Viite: LUONNOS 3.1.2020 - Valtioneuvoston asetus hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2020-2025 VAASAN SÄHKÖ OY:N LAUSUNTO ASETUSLUONNOKSESTA HIILEN ENERGIAKÄYTTÖÄ KORVAAVIEN HANKKEIDEN INVESTOINTITUESTA Vaasan Sähkö Oy kiittää lausuntopyynnöstä. Asetuksen ensisijaisena tavoitteena tulisi olla kivihiilestä luopumisen korvausinvestointien tukeminen Asetusluonnos ei mielestämme tue sen alkuperäistä tarkoitusta, eli kivihiilen polttamisesta vapaaehtoisesti nopeammalla aikataululla luopumista ja siihen liittyvien korvausinvestointien tukemista, vaan painottaa liiaksi uuden teknologian implementoijan tukemista ja vähemmän päästövähennystavoitteita. Tuki pitäisi keskittää investointeihin joilla korvataan kivihiilen käyttöä energiantuotantolaitoksella. Tämän tuen budjettia ei tulisi käyttää energiatehokkuustuen piirissä olevien hankkeiden tukemiseen, vaikka samalla olisi kivihiilestäluopumishanke meneillään. Yhteiskunnallisesti kivihiilestä luopuminen edellyttää väistämättä korvaavan tuotannon rakentamista, jonka tukeminen tulisi olla tämän asetuksen ehdoton päätarkoitus. Asetuksen 2 §:n 1 momentin kohtaa 2, sekä 9 §:n 2 momentin kohtaa 2 tulisi tarkentaa siten, että energiankäyttöalueella on sijaittava energiantuotantolaitos ja että hiilenkäytöstä tulisi luopua energian tuotantolaitoksella, ei pelkästään energian lähteenä esim. lämmön kulutusjärjestelmissä. Asetuksen 5 §:ssä tulisi selventää, että tuettavien hankkeiden piirissä ovat myös teollisuuden hukkaenergiaa hyödyntävät ja primäärienergiankiertoa edistävät hankkeet, joissa hukkalämmöllä korvataan hiilen käyttöä. Tuettavat teknologiat Tämän asetusluonnoksen mukainen budjetti ei ole oikea tapa tukea ensisijaisesti demohankkeita epävarman ja uuden teknologian osalta. Toissijaisena ja korotetun tuen perusteena uuden teknologian tukeminen on perusteltua. On huomioitava, että korvausinvestoinnit kohdistuvat pääosin suurten kaupunkien lämmöntuotannon turvaaviin perustuotantolaitoksiin, joiden mittakaavaan uusi kehittyvä teknologia ei vielä sovi ja pienen tuotantopotentiaalin ratkaisut eivät riitä. Tukea tulisi kohdistaa ensisijaisesti toimintavarmoihin ja kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, joilla kyetään korvaamaan kivihiilen käyttö riittävän suuressa mittakaavassa ja nopealla aikataululla. Tuettavan korvausinvestoinnin tuotantopotentiaali (MWh) suhteessa nykyiseen järjestelmään tulisi olla merkittävä kriteeri tuen myöntämisen perusteissa. Uusi teknologia tulisi määritellä selkeämmin niin, että siitä ei jää liikaa tulkinnanvaraa. Uuteen teknologiaan tulisi lukea mukaan esimerkiksi sellaiset hankkeet, joissa energian tuotantoa ja kulutusta käytetään yhdistelmänä kokonaistaloudellisesti ja ympäristöystävällisesti hyödyksi uudella tavalla. Tässä asetusluonnoksessa polttamiseen perustuvilla ratkaisuilla todetaan olevan huonompi asema tuen myöntämisperusteissa, mutta ei oteta kantaa fossiilisten polttoaineiden asemaan erikseen. Biopolttoaineita hyödyntävät laitosinvestoinnit tulee olla etusijalla verrattuna investointeihin, joilla kivihiili korvataan toisella fossiilisella polttoaineella. Käynnistettyjä hankkeita ei tulisi tukea Asetusluonnoksessa ehdotetaan jo aloitettujen hankkeiden tukemista, joka on vastoin aiempaa käytäntöä. Budjetoitu 90 M€ on vaatimaton tukimäärä kivihiilestä luopumiselle, joten tukirahat tulisi kohdistaa vain sellaisiin hankkeisiin, jotka vaativat tuen hankkeen käynnistämiseen. Jo aloitettuja hankkeita ei pitäisi tukea, sillä muuten on vaarana, että tukea tarvitsevia hankkeita hiilestä luopumiseksi jää toteuttamatta tukibudjetin kuluessa hankkeisiin, jotka on jo päätetty toteuttaa ilman tukeakin. Tämä ei edistäisi yhteistä hiilestä luopumisen tavoitetta. Aikataulu luopumiseen on tiukka Aikataulu kivihiilestä luopumiseksi on yleisesti ottaen haasteellinen ja jotta korvausinvestoinnit voidaan toteuttaa laadukkaasti, emme näe perusteita kiristää aikataulua. Aiemmin viestitystä poiketen luonnos asettaa luopumisen takarajaksi päivämäärän 1.5.2025. Ehdotamme että 5 §:n 1 momenttiin kirjataan luopumisen takarajaksi 31.12.2025. Yritysjärjestelyt tulee olla mahdollisia Asetuksen 14 §:n kohdalla ehdot vaikuttavat ankaralta ja hankaloittavat vapaata kilpailua ja liiketoimintojen järjestelyjä. Yritysjärjestelyt tulee olla mahdollisia edellyttäen, että tuen saanutta kohdetta käytetään tukipäätöksessä määriteltyyn tarkoitukseen. Hankkeen toteuttaja ja omaisuuden käyttö Täytyy olla mahdollista, että tukea saava yhtiö on eri kuin kivihiiltä tuotannossaan käyttävä yhtiö, edellytyksenä että on olemassa sopimus järjestelyistä toimijoiden välillä ja kivihiiltä käyttävä yhtiö sitoutuu samassa yhteydessä lopettamaan kivihiilen käytön. Kivihiiltä käyttävän yhtiön yhtiöjärjestelyt ja lakkauttaminen tulee olla mahdollisia. Asetuksen 13 §:n ehdoissa toivoisimme varmistuksen, että lopputilityksen aikataulua ei rajata. Kustannuksia voi erääntyä käyttöönoton ja jopa takuuajan päättymisen jälkeen. Lisätietoja aiheesta antaa Markus Tuomala, markus.tuomala@vaasansahko.fi, 050 301 5063 Ystävällisin terveisin VAASAN SÄHKÖ OY _________________________ Stefan Damlin Toimitusjohtaja