• Lausunnonantajia: 10
    Lausunnonantajan lausunto
      • Klikkaa ja lisää otsikko avoimelle kysymykselle
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        12.6.2020
      • Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
        Päivitetty:
        12.6.2020
        • Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyys on otettu uudistuksessa huomioon. Koulutus tähtää lupakirjakelpoisuuteen, mikä on ilmailun huoltotoiminnan yksi perusedellytys. Koulutuksen kautta voi saada lupakirjakelpoisuuden kaikkiin niihin lupakirjaluokkiin, mihin Part-lainsäädäntö koulutuksen mahdollistaa. Ei muutosesityksiä.
      • Finnair Oyj
        Päivitetty:
        12.6.2020
        • Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyys Perustutkinnon perusteiden työelämälähtöisyys on huomioitu hyvin. Luakirjaluokan A on myös huomioitu, mikä on hyvä lisä perusteisiin. Työelämälähtöisyyttä voisi kuitenkin huomioida näkyvämmin talousasioissa sekä ennakoivassa huoltotoiminnassa (predictive maintenance). Ilma-aluksen huoltotoiminnan kustannusten peruskäsitteet olisi syytä tuoda näkyväksi. Nykyaikaiset ilma-alukset keräävät paljon tietoa (dataa) lennon aikana ja tällä tiedolla on mahdollista ennakoida huolto- ja korjaustarpeita ja näinollen vähentää ennakoimattomia huoltotapahtumia. Huomioitavana myös sotilasilmailussa tapahtuvat määräysmuutokset (EMAR 147 ja 66), jotka lähentävät sotilas- ja siviili-ilmailun toimintoja.
      • Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteissa on erittäin hyvää se, että se täyttää Part-66 ja Part-147 vaatimukset ja näin ollen tuottaa valmiuden saada huoltohenkilöstön lupakirja lupakirjaluokissa A ja B. Lentokoneasennuksen sekä lentokonehuoltotyön osaamisalueiden sisällöt näyttivät hyviltä. Molemmissa osaamisalueissa oppilas voi valinnaisten tutkinnon osien painotuksella ohjata omaa osaamisaluettaan riittävästi.
      • Insta ILS OY, Lausunto tehtiin yhteistyössä Insta ILS OY:n korjamopäällikkö Heikki Hautalan kanssa
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä: Meidän toiminta pääasiassa avioniikan MRO:ta-> suurin osa koulutuksesta kohdistuu muuhun
      • SASKY koulutuskuntayhtymä, Pylvänäinen Arto
        Päivitetty:
        10.6.2020
        • Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä Kuinka sotilasilmailun EMAR 66 ja 147 toimintavaatimukset huomioidaan tutkinnon perusteissa?
      • Klikkaa ja lisää otsikko avoimelle kysymykselle
      • Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
        Päivitetty:
        12.6.2020
        • Lentokoneasennuksen perustutkinto sisältää kolme osaamisalaa: Lentokoneasennuksen osaamisala (lupakirjaluokka B1, lentokoneasentaja); Avioniikan osaamisala (lupakirjaluokka B2, avioniikka-asentaja); Lentokonehuoltotyön osaamisala (lupakirjaluokka A, lentokonehuoltaja). Ei muutosesityksiä
      • Finnair Oyj
        Päivitetty:
        12.6.2020
        • Tutkinnon muodostuminen Tutkinto muodostuu loogisesti palvellen työelämää ja opiskelijaa.
      • Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • Avioniikan osaamisalueen kattavuutta ei voi asiakirjan perusteella arvioida. Merkittävin osa opetuksen sisällöstä tuotetaan yhdellä kurssilla, Ilma-alusten aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät, mod 13(B2) (60 osp). Tutkinnon taso riippuu ratkaisevasti kyseisen kurssin sisällöstä. Elektroniikan osuutta (Digitaalitekniikka/ elektroniset mittaristot) voisi vahvistaa enemmän kuin Part-66 edellyttää. On myös huomattava, että avioniikan osaamisalueen valinnut oppilas ei voi käytännössä lainkaan ohjata omaa osaamisaluettaan valinnaisilla tutkinnon osilla, koska pakollinen tutkinnon osa kattaa pääosan tutkinnosta. Pakollisen tutkinnon osan kattavuus on tässä tapauksessa kuitenkin perusteltua, koska muutoin oppilas ei saa riittävää tietotasoa avioniikka-asentajan tehtäviin. Näin ollen tutkinnon perusteet -asiakirjassa tulisi avata paremmin kurssi ilma-alusten aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät, mod 13(B2) (60 osp).
      • Insta ILS OY, Lausunto tehtiin yhteistyössä Insta ILS OY:n korjamopäällikkö Heikki Hautalan kanssa
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • tutkinnon muodostumisesta: OK. Komponenttikorjaamon huoltohenkilöstön vaatimuksiin ei sisälly Part-66 mukainen koulutus, eikä B1/B2 lupakirjat. Näistä lähtökohdista johtuen ei ole mielekästä kommentoida tarkasti lentokoneasennuksen perustutkinnon sisältöä Insta ILS Oy näkökulmasta yleisesti ottaen elektroniikan osuutta (Digitaalitekniikka/ elektroniset mittaristot) voisi vahvistaa enemmän kuin Part-66 edellyttää
      • SASKY koulutuskuntayhtymä, Pylvänäinen Arto
        Päivitetty:
        10.6.2020
        • Tutkinnon muodostumisesta Mielestämme tutkinnon muodostumisessa tulisi huomioida myös B2L ja L1-5 lupakirjaluokat?
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Ilmavoimat, Henkilöstöosasto, Lyytikäinen Tommi
        Päivitetty:
        12.6.2020
        • Ilmavoimilla on ollut mahdollisuus osallistua valmisteluun yhdessä muiden ilmailualan toimijoiden kanssa. Nyt esitetyt muutokset tukevat hyvin Ilmavoimiin rekrytoituvan lentoteknisen henkilöstön osaamista ja näin vähentää sisäisen lentoteknisen koulutuksen tarvetta. Tutkinnon perusteissa näkyvät hyvin valmistelussa esillä olleet työelämän tarpeet. Tutkinnon perusteiden ja Puolustusvoimien lupakirjakoulutuksen perusteiden yhteneväisyydet mahdollistavat koulutusyhteistyön syventämisen kaikkien lentokonealan toimijoiden kanssa. Kokonaiskoulutustarve vähenee, kun hankittua osaamista voidaan tunnustaa laajasti alan toimijoiden tehtävissä. Tutkinnon muodostumisen osalta kokonaisuus on johdonmukainen ja selkeä. Tutkinnon osat ovat monipuolisia ja mahdollistavat suuntautumisen organisaation tarpeiden mukaisesti tai kokonaisten tutkinnon osien mukaisten osaamisten tuottamisen eri organisaatioissa. Sisällöt mahdollistavat hyvin myös eri osien vaatimusten mukaisten osaamisten tuottamista myös eri organisaatioiden yhteistoimintana. Tutkinnon osissa tuotettava osaaminen vastaa hyvin myös Ilmavoimien tarpeita. Ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat antavat hyvät mahdollisuudet arvioida saavutettua osaamista ja mittaavat tutkinnon sekä tutkinnon eri osien mukaisten tavoitteiden saavuttamista hyvin. Kriteerien avulla pystytään riittävällä tarkkuudella todentamaan tutkinnon tai sen osan suorittajan saavuttama osaamistaso. Ilmavoimat ei esitä muutoksia tutkinnon muodostamiseen tai sen osien sisältöihin.
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        12.6.2020
        • Ehdotetussa luonnoksessa on hyvin huomioitu tutkinnonperusteiden työelämälähtöisyys. Erityisen tarpeellista on ja tervetullutta työelämälle on koulutuksen mahdollistama lupakirjakelpoisuus.Tutkinto muodostuu myös loogiseksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Teknologiateollisuus ry esittää huomion englannin kielen painotuksen tarkistamisesta tutkinnon perusteissa. Alan huolto-ohjeet ja työssä käytettävät tietojärjestelmät ovat usein englanninkielisiä ja ammattiin valmistuvalla tulisi olla valmiudet näiden sujuvaan työkäyttöön. Ehdotuksena on, että perusteet vielä tarkistetaan kaikkien välttämättömien kohtien osalta ja lisätään tarvittaessa puuttuviin kohtiin ammattitaitovaatimus ”käyttää englanninkielisiä huolto-ohjeita”. Lisäksi huomiona YTO opintoihin, että perusteet voisivat kannustaa nykyistä enemmän koulutuksen toteutuksessa esim. kieliopintojen ammattiaineisiin integroitua toteutusta. Tällöin valmistuvalla on paremmat valmiudet toimia kansainvälisissä työyhteisöissä. Samaa ammatinopiskeluun integroituun opetukseen kannustamista tulisi hyödyntää myös muissa yhteisissä tutkinnon osissa – kuten matematiikan opinnoissa. Milka Kortet, Teknologiateollisuus ry
      • Ilmasotakoulu, Lyytikäinen Olli
        Päivitetty:
        12.6.2020
        • Tutkinnon perusteissa työelämän vaatimukset on otettu hyvin huomioon. Lausuttavana olevat tutkinnon perusteet osoittavat valmisteluvaiheessa tehdyn työn olevan hallinnon alojen rajat ylittävää ja kansalliset työelämän tarpeet laajasti huomioon ottavaa. Lentokonehuoltotyön osaamisalan lisääminen perustutkintoon parantaa monipuolisten valinnaisten tutkinnonosien myötä perustutkinnon tuottaman osaamisen ja työelämän tarpeiden kohtaamista. Mikäli opintojen ohjauksessa kyetään säilyttämään jo tutkinnon perusteiden laadinnassa osoitettu hyvä hallinnon alojen ja työelämän yhteistyö, on edellytykset aiempaa parempaan työvoiman kohtaantoon lentokonealalla. Kansallista sotilasilmailua sääntelevät sotilasilmailumääräykset huolto- ja koulutusorganisaatioiden sekä huoltohenkilöstön lisenssien osalta perustuvat 1.6.2020 alkaen yhteiseurooppalaisiin sotilasilmailun vaatimuksiin. Sotilas- ja siviili-ilmailun vaatimukset ovat uudistuneiden määräysten myötä aiempaa helpommin vertailtavissa ja vaatimusten mukainen osaaminen tunnustettavissa laajasti lentokonealalla. Yhtenevien vaatimusten ja pitkälti toisiaan vastaavien lupakirjaluokkien myötä koulutusyhteistyön syventäminen Puolustusvoimien ja perustutkintoa kouluttavien oppilaitosten sekä työnantajien kanssa on mahdollista aiempaa sujuvammin. Tutkinnon perusteet mahdollistavat varusmiespalveluksen hyödyntämisen osana perustutkinnon suorittamista. Lentoteknisen alan varusmiespalvelus Puolustusvoimissa tuottaa valinnaisena tutkinnon osana lentokonehuoltotyön osaamisalaan kuvatun Toiminta ilma-alushuollossa (40 osp) -tutkinnonosan vaatimukset täyttävän osaamisen. Nykymuotoisella lentoteknisen alan varusmiespalveluksella voidaan näin ollen tuottaa noin viidennes perusteiden mukaisesta tutkinnon laajuudesta. Varusmiespalveluksen suorittamisen yhteydessä opiskelijalla on mahdollisuus saada lentokonealan työelämäkokemus Puolustusvoimien huolto-organisaatiossa.
      • Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
        Päivitetty:
        12.6.2020
        • Traficom esittää kaksi kommenttia liittyen osien sisältöön: - Luvussa 1 tekstimuutos: luokan A4 kohdalla pitäisi lukea mäntämoottorihelikopterit. - Ammattitaitovaatimuksissa ei ole mukana 'oman vastuun tietämisestä'. Se on mukana arviointikriteerinä useassa vaatimuksessa, mutta pitäisikö vastuuasia olla myös ammattitaitovaatimuksena?
      • Opetushallitus, Kuljetusalan työelämätoimikunnan lausunto , Toivanen Arja
        Päivitetty:
        12.6.2020
        • Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyys Tutkinnon perusteet huomioivat hyvin työelämän tarpeet ja ilmailun monipuoliset työtehtävät. Lentokonehuoltotyön osaamisala ja A-lupakirjaluokka ovat tervetulleita uudistuksia. A-lupakirja yhdistettynä kattavaan valikoimaan valinnaisia tutkinnon osia mahdollistaa toimimisen erilaisissa huolto-organisaatioissa ja niiden osissa entistä paremmin. Valinnaisuuden laajeneminen näkyy positiivisesti myös lentokoneasennuksen ja avioniikan osaamisaloilla, vaikka ne ovatkin jo entuudestaan hyvin laajoja johtuen niihin kytketystä EU-komission asetuksesta. Laajuudestaan huolimatta B1 ja B2 tulevat jatkossakin olemaan keskeisiä ja oleellisia lupakirjaluokkia esimerkiksi kaupallisen ilmailun linjahuoltoympäristössä. Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon sisältämät osaamisalat ovat loogisia ja toimivat hyvänä runkona tutkinnon muodostumiselle. Tutkinnon osat pitävät sisällään keskeisen osaamisen. Valinnaisuutta on erityisesti lentokonehuoltotyön osaamisalalla riittävästi, mikä palvelee työelämän lisäksi tutkinnon suorittajaa. Tutkinnon osien sisällöt (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat) Talousmatematiikan perusteiden yhteydessä olisi hyvä tuoda esille minimissään huoltotoimintaan liittyvät tyypilliset tulot ja menot. Tämä auttaisi tutkinnon suorittajaa muodostamaan kokonaiskuvan huoltotoiminnan liittymisestä lento-operaatioihin sekä ympäröivän yhtiön tai huoltopalvelusta maksavan asiakkaan toimintaan. Tutkinnon suorittajan olisi hyvä tuntea huoltotoiminnan suorien kustannusten lisäksi välilliset kustannukset. Välilliset kustannukset liittyvät esimerkiksi siihen, että lentokalusto ei ole käytettävissä lentotoiminnassa ennalta suunnitellun huollon viivästymisen vuoksi. Vianhakua käsittelevien tutkinnon osien yhteydessä olisi hyvä huomioida ennakoiva huoltaminen (predictive maintenance). Nykyaikaisten ilma-alusten järjestelmät keräävä valtavan määrän tietoa lennon aikana ja tätä tietoa tulkitsemalla erilaisten tietokoneohjelmien avulla on mahdollista ennakoida osien ja laitteiden vikaantumista. Ennakoivalla huoltamisella sekä osien vaihtamisella ennen vikaantumista on mahdollista parantaa lentoturvallisuutta entuudestaan, vähentää vikojen aiheuttamia ennakoimattomia maa-aikatarpeita sekä pienentää huoltotoiminnan kustannuksia. Vikojen korjausta ja hallintaa käsittelevien tutkinnon osien yhteyteen olisi hyvä kirjata esimerkiksi seuraavanlaisia ammattitaitovaatimuksia, joiden tarkoituksena on korostaa vikojen käsittelyn kokonaisvaltaisuutta havaitsemisesta tehdyn korjauksen dokumentointiin. Opiskelija: - Arvioi huolto-ohjeiden ja vianetsintäkäsikirjojen avulla havaittujen vikojen kriittisyyden ja korjaustarpeen. - Jakaa havaitut viat heti korjattaviin ja myöhempään korjausajankohtaan siirrettävissä oleviin vikoihin huomioiden lentoturvallisuuden sekä ilma-alukselle suunnitellut lento-operaatiot. - Kirjaa vikakorjaustarpeet sekä korjauksen valmistuttua tehdyt toimenpiteet organisaatiossa hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti tietojärjestelmiin. Useassa tutkinnon osassa on mainittu yhtenä ammattitaitovaatimuksena ”käyttää englanninkielisiä huolto-ohjeita”. Kirjaustapaa ei kuitenkaan käytetä järjestelmällisesti kaikissa tutkinnon osissa, joihin kielitaito luontaisesti kuuluisi ja joihin se olisi hyvä lisätä. Tällaisia ovat esimerkiksi huoltotoimintaa käsittelevät luvut 2.7, 2.19 ja 2.27. Huolto-ohjeiden lisäksi myös tietojärjestelmät ovat usein englanninkielisiä ja niihin tulee pystyä syöttämään tiedot englannin kielellä, mitkä olisi hyvä huomioida ammattitaitovaatimuksissa. Tutkinnon osissa painotetaan kykyä tehdä asioita ohjeiden mukaan. Huoltotoiminnassa tulee kuitenkin toistuvasti vastaan tilanteita, joihin ei löydy ohjetta, ohjeessa on virhe tai ohjeessa on tulkinnanvaraa. Tästä syystä jokaisesta osaamisalasta tulisi jostain kohtaa löytyä esimerkiksi seuraavan kaltaiset ammattitaitovaatimukset. Opiskelija: - Osaa tehdä ohjeen puuttuessa tai sen ollessa virheellinen ohjetta koskevan teknisen lisätietokyselyn organisaation tietojärjestelmiä käyttäen. - Tuntee lisätietokyselyn käsittelyprosessin sekä sen vaiheet ja viiveet. Materiaaleja käsittelevissä tutkinnon osissa ammattitaitovaatimuksena on mainittu ”tunnistaa lentokonerakenteiden korroosiotyypit”. Nykyaikaisten materiaalien yhteydessä voisi puhua myös laajemmin termillä ”vauriotyypit”. Tämä käsitteenä pitäisi sisällään esimerkiksi komposiittirakenteiden delaminaation ja muut rakenteiden vauriot. Helsingissä 12.6.2020 Kuljetusalan työelämätoimikunta
      • Finnair Oyj
        Päivitetty:
        12.6.2020
        • Tutkinnon osien sisällöt Tutkinnon osat muodostuvat pääsääntöisesti EASA Osa-66:n sisällöistä. Huomioisin sisältöihin edellämainitut talous- ja ennakoivan huollon asiat.
      • Insta ILS OY, Lausunto tehtiin yhteistyössä Insta ILS OY:n korjamopäällikkö Heikki Hautalan kanssa
        Päivitetty:
        11.6.2020
        • tutkinnon osien sisällöistä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat). Komponenttikorjaamon huoltohenkilöstön vaatimuksiin ei sisälly Part-66 mukainen koulutus, eikä B1/B2 lupakirjat. Näistä lähtökohdista johtuen ei ole mielekästä kommentoida tarkasti lentokoneasennuksen perustutkinnon sisältöä Insta ILS Oy näkökulmasta yleisesti ottaen elektroniikan osuutta (Digitaalitekniikka/ elektroniset mittaristot) voisi vahvistaa enemmän kuin Part-66 edellyttää
      • SASKY koulutuskuntayhtymä, Pylvänäinen Arto
        Päivitetty:
        10.6.2020
        • Ehdotetun perustutkinnon sisällön osalta lausumme seuraavaa: Luonnoksessa lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteissa on huomioitu lupakirjaluokka A, (lentokonehuoltaja koulutus), joka on tervetullut uudistus lentokoneasentajan perustutkinnon sisältöön. Tutkinnon suorittaminen ehdotetuilla perusteilla ottaa huomioon aikaisempaa monipuolisempia suuntautumisvaihtoehtoja lentokoneasentajan perustutkintoa opiskelevalle. Ehdotetun perustutkinnon sisällön osalta pyytäisimme vielä huomioimaan seuraavat kohdat: Lentokonehuoltotyön osaamisala ja lentokoneasennuksen osaamisala (A taso ja B1) • Mod 11B Mäntämoottorilentokoneiden aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät (A2 / B1.2) ei ole mainittu tutkinnon osissa A3 ja A4 Helikopterit • Mod 12 Helikopterien aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät ei ole mainittu tutkinnon osissa (A3 ja A4)
      • Rajavartiolaitos
        Päivitetty:
        10.6.2020
        • Opetushallituksen lausuntopyyntö luonnoksesta lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteiksi 20.5.2020, OPH-1518-2020 Lausunto luonnoksesta lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteiksi Rajavartiolaitoksen lausunto viitteessä mainittuun luonnokseen: Rajavartiolaitoksen ilma-alusten Osa-145 huolto-organisaatiolle on elintärkeää, että suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa nykyaikaisen ilmailutekniikan osaavia, monialaisesti koulutettuja ilma-alusasentajia. Rajavartiolaitoksen virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalaisia, joten tekniikan henkilöstön peruskoulutuksen osalta turvaudumme lähes yksinomaan kotimaiseen koulutusjärjestelmään. Organisaatiollemme on tärkeintä, että annettu peruskoulutus täyttää EASA Osa-147 vaatimukset turbiinimoottorihelikoptereiden B1.3, avioniikkajärjestelmien B2 tai turbiinimoottorilentokoneiden B1.1 osalta. Lupakirjaluokkaan A tähtäävä lentokonehuollon osaamisala ei ole toimintamme kannalta merkittävä. Toimintamme on vahvasti keskittynyt helikopteritoimintaan ja siitä näkökulmassa perustutkinnon nimi on harhaanjohtava. Olisi parempi käyttää termiä ilmaalus termin lentokone sijasta. Vaikka lentokoneasennuksen perustutkinnon perustana ovat oikeutetusti Osa- 147 ja Osa-66 vaatimukset, tulisi koulutuksessa huomioida vielä kattavammin myös jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnan perusteet (Osa-M / Osa-CAMO). Ilmailutekniikan toimintamallin ymmärtämiseksi olisi hyödyllistä ymmärtää laajasti jatkuvan lentokelpoisuuden periaate, erityisesti ilma-alusten huolto-ohjelman, lentokelpoisuusmääräysten, huoltotiedotteiden ja muutostöiden toteuttamisen merkitys. Monet ilma-alusasentajat työllistyvät uransa aikana jatkuvan lentokelpoisuuden hallintaorganisaatioissa. Esitetty lentokoneasennuksen perustutkinnon ilmailulainsäädännön moduuli 10 sisältää jatkuvan lentokelpoisuuden asiasisältöjä, mutta osaamispistemäärät ovat verrattain suppeita: lupakirjaluokka B1/B2 4 osaamispistettä ja lupakirjaluokka A 2 osaamispistettä. Suomalainen koulutusjärjestelmä ei tarjoa muuta suoraa koulutusta jatkuvan lentokelpoisuuden hallintaorganisaation käytännön tehtäviin. Henkilöstöyksikön päällikkö Everstiluutnantti Pasi Marttinen Henkilöstösuunnittelija Elina Järvenpää Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Rajavartiolaitos 09.06.2020 klo 10:13. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. JAKELU Opetushallitus