• Voitte kirjoittaa yleiset kommentit raportista ja viitata kommenteissa mihin raportin lukuun ne liittyvät
        OECM-raportti sisältää seuraavat luvut:
        1. Johdanto
        2. Aluesuojelun tavoitteet vuoteen 2030
        3. OECM-alueiden kansainväliset lähtökohdat
        4. Kansalliset aluesuojelun lähtökohdat
        4.1 Aluesuojelun perusteet ja linjaukset
        4.2 Aluesuojelun keskeiset toimijat
        5. Elinympäristökohtainen aluetyyppien tarkastelu
                              5.1 Metsä- ja suoympäristöt
                              5.2 Makeat vedet, rannat ja lintukosteikot
                              5.3 Meri- ja rannikkoalueet
                              5.4 Maatalous- ja kaupunkiympäristöt, virkistysalueet ja väylät
        6. OECM-kohteiden määrittely, selvittäminen ja hyväksyminen
        7. OECM kohteiden tiedonhallinta ja raportointi
        8. Maa- ja merialueiden suojeluosuuksien laskenta
        9. Elinympäristöjen suojelun seuranta ja arviointi
      • Suomen Luontopaneeli
        Päivitetty:
        7.12.2021
        • SUOMEN LUONTOPANEELIN LAUSUNTO OECM-TYÖRYHMÄN EHDOTUKSEEN SUOJELUALUEVERKOSTOA TUKEVISTA LUONNON MONIMUOTOISUUTTA TURVAAVISTA ALUEISTA SUOMESSA Suomen Luontopaneeli on tutustunut OECM-työryhmän ehdotuksen yhteenvetoon ja kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin viiteen pääkohtaan. Biodiversiteettipotentiaalin huomiotta jättäminen OECM-työryhmä toteaa raportin tiivistelmässä, että EU biodiversiteettistrategiassa sanottaisiin, että ”Painopisteen suojelussa tulee olla luonnonarvoiltaan arvokkaimmilla alueilla.” Kyseinen kohta EU biodiversiteettistrategiassa kuitenkin kuuluu näin: ”Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota alueisiin, joilla on erittäin suuri biodiversiteettiarvo tai -potentiaali.” Luontopaneeli katsoo, että biodiversiteettipotentiaalin sivuuttaminen muuttaa strategian tavoitetta merkittävästi, eikä sitä tule sivuuttaa OECM alueita määriteltäessä. Luontopaneelin tuoreessa Metsäluonnon turvaava suojelun kohdentaminen Suomessa -mietinnössä[1] esitettiin menetelmä ja pinta-alalaskelma, joka vallitsevan tieteellisen ymmärryksen valossa turvaa parhaiten metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisen Suomen kaikissa osissa. Kenties keskeisin ohjenuora suojelun kohdistamiseksi on huomio, että luonto on erilaista paikasta riippuen, eikä monimuotoisuutta voi turvata suojelemalla alueita vain tietyllä maantieteellisellä alueella. Luontopaneeli esitti, että luonnon kannalta riittävä ja toteutuksen kannalta käytännöllinen tarkastelumittakaava on maakunta. Suojelun jyvittäminen maakunnittain on perusteltua myös ekosysteemipalveluiden reilun ja oikeudenmukaisen saavutettavuuden kannalta. Tilaltaan heikennettyjä, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta potentiaalisesti tärkeitä alueita ei tule sivuuttaa OECM alueita määriteltäessä, ja sen vuoksi OECM-työtyhmän keskittyminen EU:n biodiversiteettistrategiasta poiketen pelkästään vallitseviin biodiversiteettiarvoihin ei ole suotavaa. EU:n biodiversiteettistrategian käännösvirhe OECM-työryhmä on raportin tiivistelmässä käyttänyt virheellistä ”iki- ja aarniometsät” käännöstä EU biodiversiteettistrategian englanninkielisestä ”primary- and old growth forests” käsitteestä. Oikea käännös on esitetty dokumentissa Bryssel 19.6.2020 COM(2020) 380 final/2 ja kuuluu ”luonnontilaiset ja vanhat metsät”. Luontopaneeli toivoo, että virheellinen käännös korjataan työryhmän raportissa. Valitettavasti dokumentti, jossa korjaus tehdään ja oikea käännös esitetään, ei ole helposti löydettävissä EU:n verkkosivuilta, ja siitä johtuen virheellistä käännöstä on käytetty myös muissa asiaa käsittelevissä raporteissa (esim. Keimo-raportti[2] ja siihen pohjautuva Vasu-raportti[3]). OECM-määritelmän käännöksestä OECM-työtyhmä tarjoaa epävirallisen käännöksen englanninkielisestä OECM-määritelmästä: ”Maantieteellisesti määritelty alue, muu kuin suojelualue, jota hallitaan, hoidetaan ja käytetään siten, että saavutetaan myönteisiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia alueella esiintyvän luonnon monimuotoisuuden, siihen liittyvien ekosysteemitoimintojen ja -palvelujen sekä soveltuvin osin, kulttuuristen, henkisten, sosioekonomisten ja muiden paikallisti merkittävien arvojen turvaamisessa.” Alkuperäinen englanninkielinen teksti kuuluu seuraavasti: “A geographically defined area, other than a Protected Area, which is governed and managed in ways that achieve positive and sustained long-term outcomes for the in-situ conservation of biodiversity with associated ecosystem functions and services and where applicable, cultural, spiritual, socio-economic, and other locally relevant values” Luontopaneeli kiinnittää huomiota kolmeen epätarkkuuteen käännöksessä, jotka merkittävästi muuttavat alkuperäisen määritelmän tarkoitusta. Ensiksi, suomenkieliseen käännökseen on lisätty sana ”käyttö” kohtaan ”…jota hallitaan, hoidetaan ja käytetään...”, jota ei ole alkuperäisessä englannin kielisessä tekstissä. Tällä lisäyksellä määritelmän merkitystä muutetaan merkittävästi ja siksi Luontopaneeli katsoo, että sana ”käytetään” tulisi poistaa suomenkielisestä käännöksestä. Poistotarve koskee kaikkia kohtia joihin se on alkuperäisen tekstin vastaisesti lisätty (esimerkiksi kohdassa ”Kriteeri B: Maantieteellisesti rajattua aluetta hallitaan, hoidetaan ja käytetään). Toiseksi suomenkieliseen käännökseen ei ole sisällytetty alkuperäisen englanninkielisen tekstin sanaa ”sustained” kohdassa ”…in ways that achieve positive and sustained long-term outcomes…”. Lauseen tulkinta muuttuu merkittävästi sanan sivuuttamisella, kun alkuperäinen tarkoitus pitkäaikaisesta pysyvyydestä jää pois. Luontopaneeli katsoo, että tekstiä tulee muuttaa lähemmäs alkuperäistä tekstiä seuraavasti: ”…saavutetaan myönteisiä ja pitkäkestoisesti pysyviä vaikutuksia…”. Luontopaneelin muutostarve koskee kaikkia kohtia jossa sana on sivuutettu (esimerkiksi kohdassa ” Kriteeri C: Saavutetaan tehokkaalla tavalla pitkäkestoisia vaikutuksia alueella esiintyvän luonnon monimuotoisuuden suojelussa”). Luontopaneelin vaade pysyviä-sanan lisäämisestä juontuu suoraan Euroopan Komission suojelualueiden perustamisen alustavasta tulkintaohjeesta[4] jäsenvaltioille, jossa korostetaan, että määräaikaiset mekanismit eivät riitä täyttämään biodiversiteettistrategian tavoitteita: ”although “legal protection” is not defined in the strategy, it is clear that temporary formal or informal mechanisms do not effectively contribute to reaching the ambition of the strategy.” (s. 11 viitteessä 4). Kolmanneksi käännöksessä käytetään sanaa ”soveltuvin osion” kohdassa ”… siihen liittyvien ekosysteemitoimintojen ja -palvelujen sekä soveltuvin osin, kulttuuristen, henkisten, sosioekonomisten ja muiden paikallisti merkittävien arvojen turvaamisessa.” Parempi suomenkielinen ilmaus voisi olla ”tarpeen mukaan”. Myöhemmin kriteerissä D tämä lisämäärittely on jätetty kokonaan pois ja Luontopaneeli katsoo, että käytettiin sitten käännöstä ”tarpeen mukaan” tai ”soveltuvin osin”, lisämäärittely olisi syytä säilyttää kriteerissä D. Kenen hallinnollinen päätös tai sopimus riittää siihen, että kohde voidaan hyväksyä OECM-alueeksi? OECM-työryhmä esittää, että ”OECM-alueeksi voidaan hyväksyä myös aluerajaus, jolla on muukin oikeudellinen perusta (esim. hallinnollinen päätös tai sopimus) ja/tai aluetta hallinnoivan tahon toimivaltaisen elimen päätös (metsäyrityksen johtokunta, kunnanvaltuusto tms). Yksityisen maanomistajan tai esimerkiksi yhdistyksen omalla päätöksellä tekemää rauhoitusta ei hyväksytä OECM-alueeksi.” Luontopaneeli pitää hyvin erikoisena, että OECM-työryhmä pitää alueita hallinnoivien metsäyritysten johtokuntien päätöksiä komission suojelualueiden perustamisen alustavan tulkintaohjeen[4] mukaisena oikeudellisena suojeluna. Ohjeessa sanotaan yksiselitteisesti, että ”OECMs can be counted towards the EU target if: the area is covered by a national or international legal or administrative act…”. Tämän lauseen mukaisesti vain kansalliset tai kansainväliset oikeudelliset tai hallinnolliset päätökset kelpuutetaan OECM määritelmän piiriin. Myöskään kunnanvaltuuston päätösten sisällyttäminen OECM-alueiksi kelpuutettaviin kohteisiin ei vaikuta riittävältä tavalta turvata kohteiden myönteisiä ja pitkäkestoisesti pysyviä luontovaikutuksia. Luontopaneeli katsoo, että tämä kohta OECM-työryhmän esitystä on selkeästi ristiriitainen Komission ohjeen kanssa ja vaatii uudelleen valmistelua niin, että se noudattaa tarkasti Komission tulkintaohjetta. OECM alueiden käytön korostaminen? Luontopaneeli huomauttaa, että useammassa paikassa OECM-työryhmän raportin tiivistelmää korostuu OECM alueiden käyttö EU biodiversiteettistrategiasta ja Komission tulkintaohjeesta poikkeavalla tavalla. Tulkintaohjeessa[4] puhutaan siitä, että OECM-alueiksi voidaan osoittaa myös sellaisia oikeudellisesti suojeltuja alueita, joiden suojelun tavoite ei ensisijaisesti ole luonnonsuojelu vaan jokin muu käytön rajoite: ”OECMs may therefore include areas which have some form of legal protection that is not related to the protection of habitats and species (e.g. areas designated for water protection, flood prevention areas, military areas with restricted access, fisheries restriction measures, underwater cables sites) but indirectly promote the conservation of biodiversity”. OECM-työryhmä sen sijaan vaikuttaa viittaavan muun suojelutarkoituksen sijaan muuhun käyttöön: ”Monimuotoisuuden säilyttäminen (”conservation”) voi olla mahdollisen OECM-alueen ensisijainen rajausperuste ja hoidon tavoite. Luontoarvojen turvaaminen voi olla myös mahdollisen OECM-kohteen toissijainen tavoite. Alueen ensisijainen käyttö ei saa kuitenkaan vaarantaa alueen luontoarvoja. Joissakin tapauksissa OECM-kohteeksi voidaan katsoa sellainenkin alue, jolla luonnonsuojelullista tavoitetta ei suoranaisesti ole, mutta käyttö tosiasiallisesti ylläpitää alueen keskeisiä luonnon arvoja.” Luontopaneeli katsoo, että OECM-työryhmä on tarpeettoman paljon venyttänyt OECM-alueiden määritelmää sisällyttämällä tulkintaansa alueiden käyttöä EU:n biodiversiteettistrategiasta ja Komission tulkintaohjeesta poikkeavalla tavalla. Luontopaneeli katsoo, että OECM-alueiden käyttöä koskevat tulkinnat tulee harkita uudelleen niin, että paremmin vastaavat tulkintaohjetta. Muita huomioita i) Luontopaneeli katsoo, että OECM-työryhmän lausuma ”OECM-kohteen rajaus ja suojelutoimet voivat olla määräaikaisia, jos suojelun tavoite on pitkäaikainen ja toimien jatkuminen on taattu tai ainakin todennäköistä.” ei ole linjassa EU biodiversiteettistrategian eikä Komission tulkintaohjeen kanssa yllä jo esitettyjen perusteiden valossa. ii) Luontopaneeli korostaa, että kun OECM-alueita aletaan tilastoida, on tärkeää, että status OECM pidetään selvästi tilastoinnissa mukana. Missään tilanteessa ei pidä käydä niin, että Suomen suojelualuetilastointi ei kykenisi erottamaan esimerkiksi OECM-alueita tiukasti suojelluista alueista. Tämä kommentti liittyy OECM-työryhmän ehdotukseen: ”Työryhmä ehdottaa maa- ja merialueiden suojeluosuuksien laskemiseksi seuraavia kriteereitä ja toimenpiteitä tarkemman selvityksen toteuttamiseksi, että: Suomen maa- ja merialueiden suojeluosuudet lasketaan jatkossa siten, että huomioidaan sekä suojelualueet että suojelualueverkostoa tukevat muut (hyväksymismenettelyn läpikäyneet) monimuotoisuutta turvaavat OECM-alueet.” Viitattu kirjallisuus: [1] Metsäluonnon turvaava suojelun kohdentaminen suomessa (luontopaneeli.fi) [2] Kustannusvaikuttavat keinot metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi - Valto (valtioneuvosto.fi) [3] Arvio EU:n biodiversiteettistrategian 2030 vaikutuksista Suomessa (luke.fi) [4] EUROPEAN COMMISSION, DIRECTORATE-GENERAL, ENVIRONMENT, Directorate D - Natural Capital ENV.D.3 - Nature Protection, Brussels, ENV.D.3/JC. DRAFT TECHNICAL NOTE ON CRITERIA AND GUIDANCE FOR PROTECTED AREAS DESIGNATIONS, VERSION 3, JUNE 2021
      • Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö
        Päivitetty:
        7.12.2021
        • Luonnonvarakeskus (Luke) kiittää mahdollisuudesta kommentoida OECM-työryhmän loppuraporttia: Suojelualueverkostoa tukevat, luonnon monimuotoisuutta turvaavat alueet Suomessa Luke esittää näkemyksenään seuraavaa: Yleiset kommentit Raportissa ei oteta kantaa siihen, minkä kokoisia yksittäisten OECM-kohteiden tulisi olla. Kohteen koko voi olettavasti vaihdella sen mukaan, millä alueella ja millaisia monimuotoisuusarvoja kohteella edistetään. Tätä problematiikkaa raportissa olisi hyvä myös laajemmin käsitellä. Aluetyypit eivät kaikilta osin ole toisiaan poissulkevia, vaan ne voivat olla päällekkäisiä, mikä on myös tärkeää ottaa huomioon OECM-jatkotarkasteluissa. Useat esitetyt OECM-alueet perustuvat erilaisiin kaavamerkintöihin. Raportissa olisi hyvä selkeyttää sitä, miten eri kaavatasot (maakuntakaavat, yleiskaavat jne.) otetaan OECM-alueiden luokittelussa huomioon. Lisäksi olisi hyvä selkeyttää, mitä tarkoittaa maanomistajan ja alueen käytön kannalta, jos kaavamerkintä tulee OECM-alueeksi. Raportissa olisi hyvä kuvata vielä tarkemmin sitä, miten OECM-työryhmän työtä pystytään hyödyntämään jatkossa kansallisella/kansainvälisellä tasolla. Raportin teksteissä olisi hyvä vielä täsmentää, mitä tilastoa ja minkä kokonaisuuden tiedonhallintaa kulloinkin tarkoitetaan, sekä sitä miten eri organisaatioiden tilastointivastuita raportissa kuvataan. Synergiamahdollisuuksia raportissa ehdotetun maa- ja merialueiden suojeluosuuksien laskennan ja elinympäristöjen suojeluasteen seurannan sekä metsien suojelun (METI) tilastoinnin välillä on hyvä tarkastella ja pyrkiä edistämään myös OECM-prosessin kautta. Raportissa luvussa 5.1.1. (s. 32) on mainittu: ”Ensi vaiheessa, kun OECM-status ”luokittelee” kriteerit täyttävät, jo olemassa olevat alueet, se ei tuo näiden alueiden käyttöön mitään muutosta. Kuitenkin, jos alue hyväksytään ja vahvistetaan (sekä raportoidaan) OECM-kohteeksi, määritelmällisesti tulisi aluetta hoitaa siten (ja/tai tarpeen mukaan välttää haitallista käyttöä), että luontoarvot alueella säilyvät.” Tällä voi olla suurtakin vaikutusta esimerkiksi metsien käyttöön, minkä vuoksi tarvitaan OECM-kohteiden osalta ekologisten vaikutusten arvioinnin lisäksi myös taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia aluetasolla. Luonnonvarakeskus katsoo, että olisi oleellista selkiyttää OECM-statuksen merkitystä ja vaikutusta yleisesti, ja toisaalta alueiden tarjoamille ekosysteemipalveluille sekä kestävälle käytölle. Raportin luku 5.3. Meri- ja rannikkoalueet, Kalastuslain kohteet (s. 43). Kohta ”Jokisuukalastus kielletään lain 66 §:ssä”. Ehdotettu muutos: ”Vaelluskalavesistöön kuuluvista jokisuualueiden kalastuskielloista säädetään kalastuslain 66 §:ssä.” Raportin luvussa 6.5. (s. 61) kuvataan Korin 4 aluetyyppinä metsien sertifiointikriteerien alueita, jotka luontokohteiksi rajaamalla voitaisiin harkiten huomioida OECM-kohteina. Alimmaisena listatun FSC 5 % suojeluosuuden jälkeen todetaan suluissa ehtona: ”jos eivät täytä suojelu/OECM alueen kriteerejä”. Ehtona tullee tässä kohdin olla, että alueet eivät täytä suojelualueen kriteerejä, mutta OECM kriteerien on täytyttävä ollakseen OECM-alue. Raportin luku 6.5. Ehdotuksia jatkoselvitys- ja kehittämistoiminta aluesuojelun tehostamiseksi. Luonnonvarakeskus katsoo, että korissa 2 listatuista aluetyypeistä vedenalaisiksi ekologisesti merkittäviksi meriluontoalueiksi (EMMA) luokitellut alueet sekä vesilain (11 §) mukaiset luonnontilaiset fladat ja kluuvit on hyvä sisällyttää jatkossa tehtävään tarkempaan kohdekohtaiseen selvitykseen. Rannikon fladat ja kluuvit on todettu paikallisesti merkittäviksi kevätkutuisten kalalajien lisääntymisalueiksi, oletuksella että niiden ja ympäröivän merialueen välillä on toimiva kulkuyhteys. Luku 6.5. Korissa 3 tarkastelluista aluetyypeistä Kalastuslain (66 §) mukaiset jokisuun kalastuskieltoalueet täyttävät monilta osin esitetyt OECM-alueiden kriteerit ja näiden jatkotarkastelua kannatetaan. Luku 6.5. ELY-keskusten päätösten mukaiset määräaikaiset kalastuksen rauhoituspiirit ovat parhaillaan tarkastelun alla osana kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien hyväksyntäprosessia. Aluerajauksia on tehty etenkin tietylle kalalajille tärkeän kutualueen rauhoittamiseksi kalastukselta tärkeimpänä kutuajankohtana. Joidenkin alueiden osalta aluerajaukset saattavat muuttua, kun tieto tärkeistä lisääntymisalueista päivittyy ja toisaalta osa rauhoituspiireistä saatetaan lakkauttaa. Määräaikaisuudesta johtuen kalastuksen rauhoituspiirit voivat olla soveltumattomia OECM-alueiksi. Lisäksi on vielä tarkasteltava, täyttyykö näiden alueiden osalta vaadittu rooli erityisen arvokkaana luonnon monimuotoisuuden kannalta. Luku 6.5. Kori 4 kohdassa mainitulla aluetyypillä ”kalastusrauhoitusalue” tarkoitettaneen samaa aluetta, joka on mainittu korissa 3 määräaikainen kalastuksen rauhoituspiiri. Osakaskunta ei voi omalla päätöksellään tehdä käyttörajoitusaluetta omalle alueelleen, vaan tähän tarvitaan ELY-keskuksen hyväksyntä osana kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimista ja hyväksyntäprosessia. Luku 6.5. Luonnonvarakeskus huomauttaa, että kalastukseen kohdentuvien rajoitusten tulee perustua kalastuslakiin ja kalatalousviranomaisten kalastuslain mukaisiin päätöksiin sekä tutkimustietoon perustuvaan tarveharkintaan. Liite 6.B. Sisällytetään Luonnonvarakeskus mukaan toimijana jatkoselvityksiin niiltä osin kuin aluetyyppi on sellainen, että myös Luonnonvarakeskuksella on alueesta tietotaitoa.
      • Miettinen Susanna
        Päivitetty:
        6.12.2021
        • Kaikki suojelu on tarpeen, sillä moni paikallinen eliölaji sekä muuttolinnut tarvitsevat selviytyäkseen monimuotoista luontoa. Varsinkin makean veden alueet tuhansien järvien Suomessa ovat uhanalaisia. Esimerkkinä Kallavesi, jolla on suojeltuja Natura- alueita ja kansallinen kaupunkipuistokin, mutta ne ovat pirstaleisia alueita eivätkä yksin pysty takaamaan luontoarvojen säilymistä.
      • Voitte kirjoittaa kommentit liitteen 6A aluetyypeistä
      • Suomen Luontopaneeli
        Päivitetty:
        7.12.2021
        • Liite 6A sisältää lukuisia kohteita, joissa oikeudellisesta luokittelusta huolimatta hoitokäytännöt voivat sallia mm. voimakkaat hakkuut (esimerkiksi: metsähallituksen virkistysmetsät, tai geenireservimetsät) ja näiden ei tulisi olla tälläisenaan OECM luokittelussa mukana.
      • Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö
        Päivitetty:
        7.12.2021
        • Geenireservimetsät ja tutkimusmetsät Työryhmän raporttiluonnoksessa on käsitelty mahdollisina OECM-alueina Luken käytössä olevia geenireservimetsiä ja tutkimusmetsiä. Näihin liittyen Luke haluaa tuoda esille seuraavat näkemykset: Geenireservimetsät Luke vastaa geenivarojen suojelun kokonaisuudesta. Metsäpuiden geenivarojen suojelussa pääpaino ei ole yksittäisten genotyyppien säilyttämisessä vaan geneettisen monimuotoisuuden ja sitä ylläpitävien prosessien suojelussa. Tämä tapahtuu alkuperäisellä kasvupaikalla geenireservimetsissä. Geenireservimetsää hoidetaan aktiivisesti siten että uudistumiskierto on nopeaa ja uudistuminen on runsasta. Metsäpuiden geneettisen monimuotoisuuden suojelu on osa luonnon monimuotoisuuden suojelua. Toimintamalli on eurooppalainen ja EUFORGEN – the Europan Forest Genetic Resources Programme on eurooppalainen yhteistyöelin, joka on määritellyt tutkimustietoon pohjautuvat minimivaatimukset geenireservimetsille sekä ylläpitää tietokantaa kaikista geenireservimetsistä Euroopassa. Luken valtion mailla sijaitsevat geenireservimetsät on työryhmän raporttiluonnoksessa luokiteltu aluetyypeiksi, jotka pääosin täyttävät OECM-alueelle asetetut kriteerit ja niitä ehdotetaan arvioitavaksi ja mahdollisesti hyväksyttäväksi OECM-alueina (liite 6). OECM-alue on ”Maantieteellisesti määritelty alue, muu kuin suojelualue, jota hallitaan, hoidetaan ja käytetään siten, että saavutetaan pitkäaikaisia myönteisiä ja kestäviä vaikutuksia alueella olevan luonnon monimuotoisuuden, siihen liittyvien ekosysteemien toiminnan ja palvelujen sekä näihin mahdollisesti sidoksissa olevien kulttuuristen, henkisten, sosioekonomisten ja muiden paikallisesti merkittävien arvojen turvaamiseksi.” Geenireservimetsien hoidon tavoitteena on siten ensisijaisesti metsäpuiden geneettisen monimuotoisuuden suojelu. Mikäli geenireservimetsiä voidaan hoitaa tämän tavoitteen mukaisesti, Luke suhtautuu myönteisesti geenireservimetsien hyväksymiselle OECM-alueiksi. Tutkimusmetsät Osa Luken tutkimusmetsistä (vanhojen metsien linja (tarkoittanee järeiden metsien linjaa) sekä luonnontilaisen kehityksen linja) on työryhmän raporttiluonnoksessa luokiteltu aluetyypeiksi, jotka pääosin täyttävät OECM-alueelle asetetut kriteerit ja niitä ehdotetaan arvioitavaksi ja mahdollisesti hyväksyttäväksi OECM-alueina (Liite 6). OECM-alue on ”Maantieteellisesti määritelty alue, muu kuin suojelualue, jota hallitaan, hoidetaan ja käytetään siten, että saavutetaan pitkäaikaisia myönteisiä ja kestäviä vaikutuksia alueella olevan luonnon monimuotoisuuden, siihen liittyvien ekosysteemien toiminnan ja palvelujen sekä näihin mahdollisesti sidoksissa olevien kulttuuristen, henkisten, sosioekonomisten ja muiden paikallisesti merkittävien arvojen turvaamiseksi.” Tutkimusmetsät ovat olemassa ensisijaisesti metsissä tapahtuvaa tutkimus- ja koetoimintaa varten. Erilaisia kokeita perustetaan myös nyt esillä oleviin tutkimusmetsien osiin ja niissä toimitaan täysin riippumattoman tieteellisen tutkimuksen ehdoilla eivätkä nämä tavoitteet ja toimintaperiaatteet voi olla alisteisia OECM-alueiden vaatimukselle. Luke suhtautuu kielteisesti ehdotukselle tutkimusmetsien mukaan ottamisesta OECM-alueiksi. Kommentit muihin aluetyyppeihin liitteessä 6A Maatalousympäristöt Maisemanhoitoalueet ja maatalouden ympäristökorvauksen sopimusalueet ovat ne aluetyypit, joita OECM-käsitteeseen voidaan maatalousympäristöistä sisällyttää. Perinnebiotooppien hoito on keskeinen maatalousalueiden uhanalaisten lajien hoitotoimenpide. Maatalousympäristössä muut elinympäristöt (kosteikkoja lukuun ottamatta) ovat ”maatalousmaata”, jotka ovat maataloustuotannon piirissä, eivätkä ne siksi soveltune tähän luokitukseen, vaikka ko. alueellakin on monimuotoisuutta edistäviä ympäristökorvaustoimia. Perinnebiotooppien hoitotoimenpide on jäänyt pinta-alatavoitteestaan aiemmilla tukikausilla. Tulevalle tukikaudelle pinta-alatavoitetta on nostettu ja tuo ala mainittiin tekstissä. On huomattava, että toteutunut pinta-ala voi olla huomattavasti tavoitetta pienempi. Tekstissä olisi hyvä käyttää maatalousympäristöjen osalta termiä ympäristökorvaus ympäristötuen sijaan. Kosteikot ja lintukohteet On hyvä, että on huomioitu BirdLife Suomen tunnistamat tärkeät lintualueet (IBA, FINIBA ja MAALI). Pidämme myös tärkeänä sitä, että rakennetut kosteikot (esimerkiksi SOTKA-hankkeessa perustettuja kohteita) on huomioitu potentiaalisina OECM-alueina, määräaikaisesta luonteestaan huolimatta. On huomioitava, että näiden kohteiden luontoarvojen säilyttäminen saattaa vaatia säännöllisiä hoitotoimenpiteitä. On myös kiinnitettävä huomiota siihen, mitä metsästysrajoituksia sovelletaan riistalintujen suojelemiseksi mahdollisilla OECM-alueilla, jotta alueet palvelevat tarkoitustaan. Rakennettujen kosteikkojen perustamisen ja kunnostamisen tavoitteena on usein metsästettävien kantojen hoito ja siten myös paremmat mahdollisuudet kestävän metsästyksen harjoittamiseen, mikä saattaa osittain olla ristiriidassa OECM-alueiden tavoitteiden kanssa. Aluetyypit, jotka pääosin täyttävät OECM-alueelle asetetut kriteerit: Kaupunkien ja kuntien monimuotoisuusalueet ja -kohteet Kaupunkien ja kuntien monimuotoisuusalueet ja -kohteet on erotettu tässä omaksi kohdakseen. Tekstissä olisi hyvä selventää, tarkoitetaanko näillä kaupunkien ja kuntien omistamia alueita vai kaupunkien ja kuntien aluetta kokonaisuudessaan. Eri kaavamerkinnät eivät koske pelkästään kaupunkien ja kuntien omistamia metsiä, vaan niissä voi olla mukana myös muiden omistajaryhmien omistamia alueita. Kaavalla suojeltujen, kaupunkien ja kuntien monimuotoisuuskohteiden ja kaavalla osoitettujen retkeily- tai ulkoilualuekohteiden kohdalla luonnonarvojen säilyminen edellyttää retkeilypaineiden rajoittamista, esimerkiksi toimia grillikatosten nuotiopaikoilla tapahtuvan lahopuun ja muun arvokkaan puun polttamisen loppumiseksi. Potentiaalisia OECM-aluetyyppejä, joiden rajausperusteet ja/tai suunnitelmallisen hoidon toteuttamisen arviointi edellyttävät tarkempaa kohdekohtaista selvitystä: Erityisalueet, joilla päätös koko alueen suojelurajauksesta olemassa Kyseisessä kohdassa on mainittu esim. Unescon biosfäärialue. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa biosfäärialue ulottuu usean kunnan alueelle. Tässä olisi hyvä perustella, minkä vuoksi esim. biosfäärialue on luokiteltu erityisalueeksi, jolla päätös koko alueen suojelurajauksesta on olemassa.
      • Miettinen Susanna
        Päivitetty:
        6.12.2021
        • Kallavesi on yksi maamme tärkeimmistä selkälokin pesimäalueista. Arvokkaita lintualueita täytyy suojella laajalla alueella. Kallavesi on suhteellisen matala vesistö, jossa on paljon saaria. Osa saarista on kaupunkilaisten vapaassa virkistyskäytössä. Matalat järvet ovat alttiita rehevöitymiselle ja herkkiä pilaantumiselle.
      • Pelkosenniemen Luonnonsuojeluyhdistys ry, Nyman Pekka
        Päivitetty:
        30.11.2021
        • Alueisiin tulee lisätä myös soidensuojeluohjelman alueet jotka eivät vielä kuulu suojelualueisiin. Pelkosenniemen luonnonsuojeluyhdistyksen alueella sellaisia alueita on Luiron soilla Luirojokivarressa Lämsänaavan (Natura 2000 alue) reunoilla ja Verkko-ojan paloissa Sakkala-aavan (Natura 2000 alue) reunoilla. Lisäksi puutteellisesti suojeltuja soidensuojeluohjelman alueita on vielä suojelematta Pyhä-Luoston kansallispuiston (Kp ja Natura-alue) eteläreunalla. Näistä on olemassa rajaukset ja suojelupäätökset, mutta toteuttaminen puuttuu. Reuna-alueet ovat tärkeitä elinympäristöjä soilla asuville lintulajeille ja ainakin metsähanhi ja uivelo tarvitsevat reunametsiä suojelun toteuttamiseksi. Hanhi pesii metsissä ja uivelo vahoissa puissa. Myös soiden vesitase ja pohjaveden suojelu edellyttävät reuna-alueiden suojelua.