• Lausunnonantajia: 8
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Kuvasto ry
        Päivitetty:
        3.12.2021
        • Esityksen tavoitteena on vahvistaa kansallisten taidelaitosten oikeudellista asemaa valtion rahoituksen osalta, vahvistaa kansallisten taidelaitosten rahoituksen ennakoitavuutta ja vakautta sekä lisätä rahoituksen ennakoitavuutta laitosten toiminnan suunnittelussa. Kuvasto kannattaa mainittuja tavoitteita. On tärkeää turvata kestävällä tavalla valtion rahoitus keskeisille kansallisille taidelaitoksille. Kiinnitämme tässä yhteydessä huomion Kansallisgallerian osana olevan Valtion Taideteostoimikunnan kokoelmateosten digitaaliseen saatavuuteen. Valtion taideteostoimikunnan teokset tulivat 1.1.2020 osaksi Suomen Museoliiton ja Kuvaston välistä sopimusta, jonka nojalla kuvataiteen teoksia voi verkossa välittää yleisölle. Sopimus perustuu tekijänoikeuslain 16 d §:n (22.5.2015/607) sopimuslisenssiin. Osin pandemian seurauksena taiteen digitaalinen käyttö ja kysyntä ovat tämän jälkeen olleet voimakkaassa kasvussa, ja sopimus on tämän kehityksen myötä entistäkin tärkeämpi. Vuoden 2020 lopulla oli sopimuksen nojalla digitaalisesti esillä 4155 Valtion taideteostoimikunnan teosta 1177 suomalaiselta taiteilijalta. Jotta varmistetaan se, että kokoelmien taiteilijat saavat korvauksen teostensa digitaalisesta hyödyntämisestä, esitämme harkittavaksi, että kyseiset korvaukset lisätään Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n määrärahaan.
      • Suomen Taiteilijaseura
        Päivitetty:
        3.12.2021
        • Suomen Taiteilijaseura kannattaa esitettyä lakimuutosta, koska se turvaa kansallisten taidelaitosten rahoituksen ennakoitavuutta ja vakautta. Tämä edesauttaa toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä, ja siten tukee taiteen ja taiteilijoiden toimintaedellytyksiä Suomessa. Kansallisgallerialla on merkittävä rooli kuvataiteen alan kansallisena kulttuurilaitoksena. Valtion kulttuuribudjetin rakenteeseen kohdistuu lähivuosina merkittäviä muutoksia rahapelitoiminnan voittovarojen uudelleenjärjestelyn vuoksi. Näiden konkreettiset vaikutukset kulttuuriorganisaatioihin ovat tässä vaiheessa vielä osin ennakoimattomia. Onkin hyvä, että kansallisten kulttuurilaitosten rahoitusasemaa vakauttava lakimuutos tehdään nyt. Kustannustason kehityksen seuranta on kohennus nykytilaan, mutta Kansallisgallerian osalta indeksin perusteena oleva rahoitustasoa määrittelee nyt poikkeuksellisen ajan budjetti, jolloin toimintaan kohdistui säästöjä. Lähtökohtaisesti indeksin perusteena oleva rahoitustaso voisikin olla seuraavan vuoden lopullisen budjetin taso. Kansallisgallerialla on valtakunnallinen tehtävä kerätä ja säilyttää aikalaistaidetta. Niin Kansallisgallerian kuin Valtion taideteostoimikunnan kokoelmien kartuttamisella on merkittävää arvoa niin kansallisen kulttuuriperinnön kannalta kuin suora vaikutus suomalaisten ammattikuvataiteilijoiden toimeentuloon teosostojen myötä. Esityksen mukaan Kansallisgallerian ja Valtion taideteostoimikunnan kokoelmien kartuttamiseen tarkoitettu määräraha jää vastedeskin omana määrärahanaan valtion talousarvion. Näin ollen näitä määrärahoja eivät automaattisesti koske tämän esityksen kohennukset, kuten sitominen yleisen kustannustason kehitykseen. On vaarana, että hankintabudjetin pysyessä samana tai jopa laskiessa sen ostovoima vähentyy vuosi vuodelta. Valtion taideteostoimikunnalla on niin ikään keskeinen rooli alati kasvavan ja kehittyvän julkisen taiteen sektorin merkittävänä toimijana.
      • Suomen museoliitto ry
        Päivitetty:
        3.12.2021
        • Suomen museoliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta kansallisten taidelaitosten rahoitukseksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille sekä muutettavaksi Kansallisgalleriaa koskevan lain 29. pykälä. Suomen museoliitto katsoo, että esitys Kansallisgallerian, Suomen kansallisoopperan- ja baletin sekä Suomen Kansallisteatterin siirtämisestä valtion lakisääteisesti rahoitettavaksi on kannatettava. Suomen museoliiton näkemyksen mukaan rahoituksen siirtäminen valtion budjettiin mahdollistaa Kansallisgallerian talouden paremman ennakoitavuuden ja kehittämisen ja siten toiminnan pitkäjänteisemmän suunnittelun. Suomen museoliitto pitää tärkeänä vuosittaisen kulujen nousun huomioon ottamisen rahoituksen määrän tasosta päätettäessä. Lakiesityksen mukainen nelivuotinen valtion ohjausmenettely on Suomen museoliiton näkemyksen mukaan kannatettava, sillä se mahdollistaa Kansallisgallerian toiminnan kehittämisen pidemmällä aikavälillä sekä on museoalan näkökulmasta linjassa vuonna 2020 voimaan astuneen Museolain ja siihen liittyvän rahoituslain kanssa. Lisäksi Suomen museoliitto katsoo, että Kansallisgallerian rahoituksen tason pitäisi perustua vuoden 2022 lopulliseen talousarvioon.
      • Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö
        Päivitetty:
        2.12.2021
        • Ehdotus kansallisten taidelaitosten rahoitukseksi VN/20149/2020 Suomen Kansallisteatterin lausunto Suomen Kansallisteatterin edustajat ovat olleet mukana työryhmässä, joka on valmistellut ehdotusta kansallisten taidelaitosten rahoituksesta säädettäväksi laiksi. Näin ollen pidämme lakia tarpeellisena ja ehdotusta sen sisällöstä teatterin tavoitteiden mukaisena. Kansallisten taidelaitosten aseman ja rahoituksen takaava laki on mielestämme tärkeä ja ajankohtainen seuraavista syistä: • Teatteri- ja orkesterilain 6 a §:ssä on maininta Suomen Kansallisteatterille myönnettävästä valtionavustuksesta, mutta vastaavaa mainintaa ei enää ole esittävän taiteen edistämisestä annetussa laissa. Se tulee voimaan vuoden 2022 alussa ja korvaa nykyisen teatteri- ja orkesterilain. Tilanne, jossa lainsäädännöstä puuttuu kokonaan teatteria koskeva kirjaus, aiheuttaa epävarmuutta mutta jättää tilaa korvaavalle, ehdotuksen mukaiselle lainsäädännölle. • Kansallisten taidelaitosten toiminta-avustukset rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoista. On mahdollista, että kokonaisuudistuksen myötä nykyiset edunsaajat siirretään budjetin kehysmenettelyn piiriin. Tämä uudistus poistaisi riippuvuuden alenevista veikkausvoittovaroista, mutta ei takaisi kansallisia taidelaitoksia koskevaan lakiin sisältyviä indeksikorotuksia. • Kansallisten taidelaitosten avustusmäärärahojen taso ei ole viime vuosina seurannut kustannustason kehitystä. Tässä suhteessa kansalliset taidelaitokset ovat heikommassa asemassa verrattuna valtionosuutta saaviin taide- ja kulttuurilaitoksiin, joilla valtionosuuden yksikköhinta seuraa toteutunutta kustannuskehitystä. Kansalliset taidelaitokset on syytä nostaa yhdenvertaiseen asemaan vos-rahoituksen piirissä olevien laitosten kanssa. • Kansallisteatterin tehtävää ei ole kirjattu lakiin toisin kuin Kansallisgallerian. On toivottavaa, että kaikkien kansallisten taidelaitosten rahoituksen perusteena olevat tehtävät olisi määritelty. Teatterin pääjohtajalla on keskeinen vaikutus ohjelmiston sisältöön ja painopisteisiin. Lainsäädäntö ja riittävä rahoitus takaisivat mielekkäällä tavalla kansallisen päänäyttämön säilymisen taiteellisena, ei-kaupallisena, kotimaisia kantaesityksiä painottavana teatterina pääjohtajasta riippumatta. • Hallinnollisen taakan keveneminen haku- ja selvittämisprosessin poistuttua on tervetullut uudistus. Ehdotuksen mukaan rahoitussopimus tehdään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nykytilanteesen nähden ennakoitavuus paranee tällöin huomattavasti. On kuitenkin hyvä vielä pohtia, voidaanko jatkuvuus varmistaa niin, ettei mekanismi jätä mahdollisuutta merkittäviin tasomuutoksiin nelivuotiskausien vaihtuessa. Helsingissä 2.12.2022 Mika Myllyaho pääjohtaja Suomen Kansallisteatteri
      • Suomen kansallisooppera ja -baletti sr, Pääjohtaja Gita Kadambi
        Päivitetty:
        2.12.2021
        • Suomen kansallisooppera ja -baletti sr lausuu työryhmäehdotuksesta kansallisten taidelaitosten rahoitukseksi kunnioittavasti seuraavan. • Pidämme erittäin tärkeänä ehdotusta säätää laki valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille, joka koskisi Suomen kansallisoopperaa ja -balettia, Suomen Kansallisteatteria ja Kansallisgalleriaa. Puollamme ehdotusta, jonka tarkoitus on vahvistaa kansallisten taidelaitosten oikeudellista asemaa ja rahoituksen ennakoitavuutta ja vakautta. 1. Kansalliset taidelaitokset ovat suomalaisen kulttuurin kivijalka. Suomi on rakennettu oman kielen ja kulttuurin ympärille. Kansalliset taidelaitokset ovat kulttuurimme ilmentymiä ja olennainen osa kansallista itseymmärrystä ja yhteiskuntaamme. Ei ole Suomea, kuten me sen tunnemme, ilman Kansallisoopperaa ja -balettia, Kansallisteatteria tai Kansallisgalleriaa. Kansallisia taidelaitoksia yhdistää niiden samanaikainen ja -kaltainen syntyhistoria. Kansallisten taidelaitosten synty ajoittuu Suomessa kansallisuusaatteen heräämiseen. Jotta kansallinen kulttuuri saatiin näkyväksi, Suomeen perustettiin 1800-luvun loppupuolella muun muassa Suomen taideyhdistys (nyk. Kansallisgalleria) ja Suomalainen Teatteri (nyk. Suomen Kansallisteatteri) sekä 1900-luvun alussa Kotimainen ooppera (nyk. Suomen kansallisooppera ja -baletti). Kansalliset taidelaitokset ovat kulttuurialan suurimmat työllistäjät, joilla on työllistäjinä myös merkittävä kerrannaisvaikutus. Kulttuurisektorin elinkeinopoliittinen merkitys on osoitettu tutkimuksissa. Aineettomien hyödykkeiden, elämyksiä ja henkisiä arvoja tarjoavien palvelujen merkitys yhteiskunnassa kasvaa. Ehdotus määrittää kansalliset taidelaitokset perustellusti historiaan, nykyaikaan ja tulevaisuuteen sitoen. 2. Laatu ja tehtävät edellyttävät pitkäjänteistä rahoitusta Kansallisten taidelaitosten tehtävänä on säilyttää, ylläpitää ja kehittää suomalaista kulttuuriperintöä. Nykyisessä valtionrahoituksessa avustuksen ennakoitavuuden puute vaikeuttaa toiminnan suunnittelua. Kansallisten taidelaitosten tavoitteet ovat määrällisiä, laadullisia ja kunnianhimoisia. Kukin laitos pyrkii tavoittamaan yleisöä mahdollisimman laajasti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti sekä kasvattamaan laatutasoa taidesisällöissään ja toiminnassaan. Korkealaatuinen taide on osa yhteiskunnallista keskustelua, ja kansallisilta taidelaitoksilta toivotaan edelläkävijyyttä aloillaan. Kansallisten taidelaitosten avustusmäärärahat budjetoidaan ja myönnetään nykyisin kalenterivuodeksi kerrallaan. Valtionavustuksen suuruus selviää lopullisesti vasta kalenterivuoden alussa, vaikka esimerkiksi Kansallisoopperan ja-baletin rahoituksesta solmitaan viisivuotinen aiesopimus ministeriön kanssa. Rahoituspäätökset tulevat toiminnan ja sopimusten ja muiden sitoumusten jälkeen. Valtionavustuspäätösten ehdot eivät myöskään kaikissa tilanteissa anna mahdollisuutta riittävästi varautua taloudellisen tuloksen vuosittaiseen vaihteluun. Toimintakenttä on monimuotoinen ja kansainvälinen. Tilausteosten ja suurten taiteilijanimien kiinnittäminen vaatii monivuotista ennakointia ja sitoumuksia ennen toteutusta. Pitkäjänteinen suunnittelu on edellytys luovuudelle ja kasvulle huipputason saavuttamiseksi. Mitä enemmän ajallista puskuria toiminnassa on, sitä taloudellisempaa ja tehokkaampaa toiminta on. 3. Lakisääteinen valtionavustus on merkittävä ja kustannuskehitykseen sidottu indeksikorotus välttämätön ja tasa-arvoinen Ehdotuksen kannatettavana lähtökohtana on, että Suomen kansallisoopperan ja -baletin - muiden kansallisten kulttuurilaitosten tavoin - oikeudellinen asema valtion rahoituksen suhteen vahvistuisi ja selkeytyisi. Rahoituksen perusteena olevien tehtävien määrittely laissa luo kansallisten taidelaitosten toimintaan vakautta. Oikeudellisen aseman vahvistaminen selkeyttää kansallisiksi kulttuurilaitoksiksi ehdotuksessa määriteltyjen taidelaitosten rahoitusasemaa. Kansallisoopperan ja -baletin hallinnollinen muoto on yksityisoikeudellinen säätiö ja se saa nykyisin harkinnanvaraista valtionavustusta rahapelituotoista, eikä avustusmäärärahojen taso ole seurannut kustannustason kehitystä vuodesta 2013. Valtionavustuksen taso 2021 on 99 % vuoden 2012 tasosta, jossa se on pysynyt vuodesta 2014. Valtionavustuksen ja kustannuskehityksen ero 20 miljoonaa euroa on katettu säästötoimilla, kulukurilla, toimintaa karsimalla ja tehostamalla ja lisäämällä omarahoitusta kuten pääsylipputuloja. Riittävä rahoitus Kansallisoopperalle ja-baletille määritettyjen tehtävien hoitamiseksi edellyttää valtion rahoituksen vakiinnuttamista ja sen kehityksen sitomista yleiseen kustannuskehitykseen. Kansallisten taidelaitosten avustusmäärärahojen taso ei ole viime vuosina seurannut kustannustason kehitystä, missä suhteessa ne ovat heikommassa asemassa kuin valtionosuutta saavat taide- ja kulttuurilaitokset. Tämän vuoksi on erittäin perusteltua, että esityksen mukaan kansallisten taidelaitosten rahoitus kytkettäisiin kustannustason kehitykseen. On välttämätöntä, että määrärahaan tehtäisiin vuosittain indeksitarkistus vastaamaan kustannustason kehitystä. Määrärahan mitoituksessa lähtökohtana tulisi olla harkinnanvaraisten valtionavustusmäärärahojen taso lain ehdotettua voimaantuloa 1.1.2023 edeltävänä vuonna 2022. Valtion taide- ja kulttuuribudjettiin lähivuosina kohdistuvan leikkauspaineen näkökulmasta on tärkeää, että rahapelituottojen väheneminen kompensoitaisiin kunnes ehdotuksen mukainen budjettiperusteinen pysyvä kokonaisratkaisu rahoituksesta toteutuu. 4.Tulos- ja tavoiteohjausmenettely on hyvä pohja rahoitusmallin toteutukselle Nykyisin käytössä oleva tavoiteohjausmenettely on toiminut hyvin ja siitä on hyvät kokemukset. Kannatamme ehdotetusta tavoiteohjausmallin kehittämisestä rahoitusmallin toteutuksessa. Kun rahoituksesta sovittaisiin neljäksi vuodeksi kerrallaan, toiminnan suunnittelu ja sopimusten ja muiden sitoumusten teko olisi nykyistä ennakoitavampaa. Tavoiteohjausmalli tukee toiminnan tuloksellisuutta ja monivuotiset sopimukset lisäävät talouden vakautta ja toiminnan pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. On hyvä, että rahoituksen käytön seurannassa ja valvonnassa painotetaan toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta kulttuurilaitosten strategiat huomioon ottaen. 5.Rahoituksen perusteena olevat tehtävät ovat toiminnan tarkoituksen mukaiset Kansallisooppera ja -baletti pitää sen toiminnan kannalta perusteltuna ehdotusta, jonka mukaan Suomen kansallisoopperalle ja -baletille myönnettäisiin rahoitusta o ooppera- ja balettiteatterin ylläpitämiseen ja o ooppera- ja balettitaiteen harjoittamiseen, vaalimiseen ja kehittämiseen. Valtion rahoituksella rahoitettavassa toiminnassaan Kansallisooppera ja-baletti kiinnittää erityistä huomiota o kotimaisen ooppera- ja balettitaiteen edistämiseen, o korkeatasoisen ooppera- ja balettitaiteen esittämiseen eri yleisöryhmille koko maassa sekä o ooppera- ja balettitaiteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseen. o Kansallisooppera ja -baletti ylläpitää myös balettioppilaitosta, joka järjestää tanssitaiteen alalla taiteen perusopetusta ja ammatillista koulutusta. Oppilaitos saa toimintaansa valtionosuutta taiteen perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmien kautta, eikä sen toiminta ehdotuksen mukaan kuuluisi laissa tarkoitetun rahoituksen piirissä oleviin tehtäviin. Ehdotus ja sen perustelut Kansallisoopperan ja -baletin rahoituksen perusteena oleville tehtäville ovat asianmukaiset ja kannatettavat. 6.Tavoitteena riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus kansallisen kulttuurin jatkumon turvaamiseksi sekä saavutettavuuden varmistamiseksi o Pitkäjänteinen suunnittelu on laadun ja menestyksen tae. Tämä edellyttää budjettivakautta. o Kansalliset taidelaitokset ovat alan suurimmat, ympärivuotiset työllistäjät, suoraan ja välillisesti. o Kulttuurin tulee olla kaikkien saavutettavissa sekä sosiaalisesti että maantieteellisesti. o Korkealaatuinen toiminta tukee kansainvälisen Suomi-brändin rakentamista. 7. Ehdotus kansallisten taidelaitosten rahoitukseksi on kannatettava Kannatamme ehdotusta kansallisten taidelaitosten rahoituksesta ja lain säätämisestä valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille tulemaan voimaan ehdotuksen mukaisesti 1.1.2023. Helsingissä 30.11.2021 Gita Kadambi pääjohtaja Suomen kansallisooppera ja -baletti sr
      • Kansallisgalleria, Kansallisgalleria, Puhakka Janne
        Päivitetty:
        2.12.2021
        • Kansallisgalleria pitää ehdotettua esitystä taidelaitosten rahoituslaiksi hyvänä. Se turvaisi kansallisten taidelaitosten toimintaa pidemmällä tarkasteluvälillä erityisesti taloudellisesta näkökulmasta ja asettaisi näillä taidelaitoksille samansuuntaiset ohjausmekanisimit. Kansallisgalleria kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että rahoituksen taso tulisi määräytyä lopullisen vuoden 2022 talousarvion tason mukaisena. Syksyn 2021 aikana hallitus antoi täydentävän esityksen vuoden 2022 talousarvioon, missä veikkausvoittovarojen rahoituksen piiriin kuuluvien toimijoiden osalta leikkaukset peruttiin ja siten tämä taso tulisi ottaa indeksilaskennan lähtökohdaksi. Täten Kansallisgalleria rinnastuisi valtionosuusmuseoiden indeksirakenteeseen.
      • Espoon kaupunki, Kulttuurin tulosyksikkö, Kasvi Tiina
        Päivitetty:
        2.12.2021
        • Espoon kaupungin lausunto ehdotukseen kansallisten taidelaitosten rahoitukseksi Espoon kaupunki kannattaa ehdotusta kansallisten taidelaitosten rahoituksesta säädettäväksi laiksi. On tärkeää turvata kestävällä tavalla valtion rahoitus keskeisille kansallisille taidelaitoksille. Kansallisten kulttuurilaitosten rahoituksen tulee tulla ensisijaisesti valtiolta. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tehneet opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimuksen Suomen kansallisoopperan rahoituksen turvaamiseksi, sopimuksen mukaisesti Espoo osallistuu kansallisen taidelaitoksen rahoitukseen vuotuisella kaupunkiosuuden määrärahalla. Kaupungin rahoitusosuutta on perusteltu sillä, että pääkaupunkiseudun kuntien asukkaat ovat ahkeria oopperassakävijöitä, lisäksi rahoitussopimuksen liitteeksi on vuosittain laadittu puitesopimus, joka on kattanut muun muassa espoolaisten koulujen kanssa toteutettavia taidekasvatushankkeita, pienimuotoisia oopperaproduktioita ja konsertteja Espoossa. Näiden toimintojen merkitys on tärkeä kaupungin kulttuuripalvelujen kokonaisuudelle, mutta kaupungilla tulisi olla jatkossa enemmän rahoitusosuuteensa liittyvää harkinnanvaraa, erityisesti huomioiden tulevina vuosina mahdollisesti tiukentuvaa kuntataloutta, ilman että kaupunkirahoituksen osuudella voitaisiin vaarantaa merkittävästi keskeisen kansallisen taidelaitoksen toimintaa. Kansallisten taidelaitosten rahoituksen vakauden tulee jatkossa perustua ensisijaisesti valtion rahoitukseen, eikä tapahtua osittain kuntien kustannuksella. On erittäin kannatettavaa sopia toimijoiden rahoituksesta neljäksi vuodeksi kerrallaan ehdotuksessa esitetyllä tavalla, näin mahdollistetaan keskeisten taidelaitosten toiminnan pitkäjänteinen turvaaminen
      • Suomen Teatterit ry
        Päivitetty:
        24.11.2021
        • Suomen Teatterit ry kannattaa ehdotusta kansallisten taidelaitosten rahoituksesta säädettäväksi laiksi. Näkemyksemme mukaan laki vahvistaisi kansallisten taidelaitosten rahoitusta ja varmistaisi em. organisaatioiden toiminnan laadun ja kehittämisen pitkäjänteisesti. Suomen Teatterit ry edustaa laajasti esittävän taiteen (teatteri, tanssi, sirkus) ammattiorganisaatioita, mukaan lukien Suomen Kansallisteatteria. Sekä Suomen Kansallisteatterille että Suomen kansallisoopperalle ja -baletille ehdotuksessa määritellyt tehtävät ovat relevantteja ja puoltavat paikkaansa esittävän taiteen ammattikentän kokonaisuuden näkökulmasta. Ehdotus siitä, että kansallisten toimijoiden rahoituksesta sovittaisiin neljäksi vuodeksi kerrallaan, on kannatettava pidemmän tähtäimen suunnittelun kannalta. Lisäksi ehdotus siitä, että rahoituksen kehitys kytkettäisiin yleiseen kustannustason kehitykseen, on myös kannatettava. Tällä tavoin varmistetaan riittävä rahoitus laitoksille määritettyjen tehtävien hoitamiseksi. Yleisesti on todettava, että valtion taide- ja kulttuuribudjettiin lähivuosina kohdistuvan leikkauspaineen näkökulmasta on tärkeää, että kansallisten taidelaitosten rahoituksen osalta tehdään tässä vaiheessa kestävä kokonaisratkaisu säädettäväksi ehdotetun lain myötä.