• Lausunnonantajia: 28
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Väylävirasto, Tieto-osasto
        Päivitetty:
        24.1.2025
        • Väylävirasto kiittää Liikenne- ja viestintäministeriötä ja Traficomia mahdollisuudesta lausua arviomuistioon liittyen. 1) Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? • Keskitetty malli on toimiva, mikäli on selkeää, että salassa pidettäväksi luokiteltuja tietoja ei tule toimittaa järjestelmään. Keskitetyssä mallissa hyödyt liittyvät sijaintiselvitysvastausten yhdenmukaisuuteen ja verkkotietojen laadun parantumiseen pitkällä aikavälillä. • Hajautettu malli variaatio B on toimiva. Tämä malli vähentää selkeästi eniten tietoturvaan liittyviä riskejä mitkä lisääntyvät keskitetyssä ja hybridimallissa. • Hybridimalli on toimiva mikäli salassa pidettävien kohteiden osalta voidaan toimia nykyisten käytänteiden mukaan eli sijaintiselvitysten osalta ei toimitettaisi vastauksia Traficomin kautta vaan suoraan verkkotoimijalta sijaintiselvityksen tekijälle mikäli hänellä on oikeus tähän tietoon. Lisäksi malli on toimiva mikäli verkkotoimija itse saa määritellä toimittaako kyseisen verkkotietokokonaisuuden keskitetyn tai hajautetun mallin mukaisin ehdoin. Tällöin saadaan sekä keskitetyn mallin tuomia tiedon laatuun liittyviä etuja, mutta myös hajautetun mallin tietoturvaa parantavia etuja kun osa kriittisen infran tiedoista sijaitsee hajallaan keskitetystä järjestelmästä. 2) Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Hajautettu malli variaatio A on haastava toteuttaa ja aiheuttaisi isoja kehitystoimenpiteitä ja sen myötä kustannuksia verkkotoimijoiden järjestelmiin, rajapintoihin ja prosesseihin, jotta sijaintiselvitysvastausten toimittaminen dynaamisesti Traficomin suuntaan olisi mahdollista. 3) Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? • Keskitetyssä mallissa isoimmat kustannukset syntyvät tietojen harmonisoinnista vaadittuun tietomalliin • Hajautetun mallin variaatio A:ssa isoja kustannuksia syntyisi sijaintiselvityspyyntövastausten reaaliaikaisesta sähköisestä järjestelmäkehittämisestä ja prosessien muuttamisessa. Väylävirastolla nämä kehittämiskustannukset kohdistuvat useaan verkkotietojärjestelmään ja prosessiin. Koska salassa pidettävää tietoa ei toimitettaisi vastauksien mukana osa tiedoista ja niihin liittyvistä sijaintiselvityksistä jäisi valvonnan ulkopuolelle. • Hajautetun mallin variaatio B:ssä kustannuksia syntyisi prosessien muuttamisesta, aluemaisen tiedon muodostamisesta sekä operaattorin kuittausvelvollisuudesta Traficomin suuntaan • Hybridimallissa syntyisi kustannuksia sekä keskitetyn että hajautetun mallin mukaan 4) Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? • Keskitetyssä mallissa tulisi tarkemmin määritellä monijohtokartan muodostamiseen liittyvä valvonta eli millaisissa tapauksissa tämän toimittaminen evättäisiin. Onko välissä aina ihminen tarkastamassa sijaintiselvityspyynnöt vai onko tämän osalta pyytäjän tarkoitus toimia itsepalveluperiaatetta noudattaen tietopalvelusta ja valvonta tehtäisiin automatisoidusti? • Keskistetyssä ja hybridimallissa ei ole riittävän selkeästi tuotu esille miten toimitaan salassa pidettävän tiedon osalta. Onko salassa pidettäväksi luokiteltu tieto keskitetyssä ratkaisussa kokonaan tietojen toimittamisvelvoitteiden ulkopuolella? Entä miten hybridiratkaisussa toimitaan salassa pidettävän tiedon osalta? Onko oletus, että mikäli salassa pidettävää tietoa käsitellään toimitaan aina hybridimallissa siten, että verkkotoimija toimittaa tiedot suoraan sijaintiselvityksen pyytäjälle mikäli hänellä on oikeus tähän tietoon? • Miten hybridimallissa määritellään koska verkkotoimijan tulee toimia keskitetyn ratkaisun ja koska hajautetun mallin mukaan? Onko tämä verkkotoimijan itse päätettävissä (esim. vedoten tiedon luokitteluun) vai päättääkö Traficom asiasta? Väyläviraston näkökulmasta saman organisaation sisällä pitäisi olla mahdollista riippuen verkkotietokokonaisuudesta päättää mitä mallia noudatettaisiin. • Millä käyttöehdoilla monijohtokartta jaettaisiin sijaintiselvityspyynnön tekijälle? Onko tarkoitus, että sijaintiselvityspyynnön tekijä laatii Traficomin kanssa käyttöoikeussopimuksen, jossa myös käyttöehdot määritellään? Käyttöehdoissa tulisi rajoittaa monijohtokartan julkaisua esim. avoimessa internetissä tai luovuttamista eteenpäin muille osapuolille. • Määritelmä koskien toiminta-aluetta on arviomuistiossa tällä hetkellä epäselvä. Väyläviraston omistamassa verkkotiedossa toiminta-alue voi olla laaja (valtakunnallinen), mutta itse verkkokohteet sijoittuvat tarkasti rajatuille alueille. Jotta vältytään sijaintiselvityspyyntöjen kuormittavuutta toiminta-alue pitää voida määritellä tarkkaan pohjautuen itse verkkokohteiden sijaintitietoihin sekä niiden ympärille asetettava verkkotoimijan määrittelemä säde, joka määrittelisi mahdollisimman tarkasti toiminta-alueen. • Yleisenä huomiona Väylävirasto haluaa lisäksi muistuttaa siitä, että varmistetaan täyttävätkö arviomuistiossa esitetyt ratkaisumallit riittävästi EU:n yhteisrakentamisdirektiivin vaatimuksia. Direktiivitarkastelun yhteydessä olisi hyvä myös selkeästi tuoda esille, mitkä toimenpiteet ovat pakollisia direktiivin minimivelvoitteiden täyttämiseksi ja mitkä kansallisia lisäyksiä.
      • Helen Sähköverkko Oy
        Päivitetty:
        24.1.2025
        • Liikenne- ja viestintäministeriö Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/912/2025 Helen Sähköverkko Oy:n lausunto arviomuistioon sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista Helen Sähköverkko Oy (Helen Sähköverkko) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto arviomuistioon sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista. Helen Sähköverkko vastaa lausunnossaan lausuntopyynnössä olleisiin kysymyksiin sekä esittää muutosesityksiä, jotka pyrkivät selkeyttämään toteutuksen vaihtoehtoja ja tukemaan tavoitteiden toteutumista. Keskitetyn mallin haasteisiin olemme tarkemmin lausuneet Helen Sähköverkon lausunnossa lausuntopyyntöön TRAFICOM/578241/03.04.05.00/2023 “Lausuntopyyntö liikenne- ja viestintäviraston määräysluonnoksesta määräys verkkotietojen toimittamisesta sijaintitietopalveluun (M71)”. • Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? Helen Sähköverkko näkee parhaiksi vaihtoehdoiksi hajautetun variaation B tai hybridimallin hajautetun variaation B eli ne vaihtoehdot, joissa verkonomistajan ei tarvitse konvertoida verkon sijaintitietodataa omasta järjestelmästä viranomaisen järjestelmään. Esitämme, että valittu ratkaisuvaihtoehto mahdollistaa myös sijaintiselvityspyyntöjen välittämisen verkonomistajan valtuuttamalle taholle, mikä Helen Sähköverkon tapauksessa olisi Helsingin johtotietopalvelu. Helsingissä on käytössä kaupungin johtotietopalvelu, jonne maanalaisen infrastruktuurin sijaintitiedot toimitetaan jo nyt keskitetysti ja laadultaan yhteneväisessä muodossa. Johtotietopalvelu muodostaa monijohtokartan, joka toimitetaan sijaintiselvityspyynnön hakijalle. Helsingin alueella kaupunki antaa luvat kaivutöille, joten on toimiva käytäntö, että kaikki sijaintiselvityspyynnöt menevät kokonaisuutta hallinnoivalle taholle eli Helsingin kaupungille eikä jokaiselle verkonomistajalle erikseen. Esitys selkeyttäisi toimintaa ja olisi kustannustehokas ratkaisu. Esitetyissä hajautetuissa vaihtoehdoissa verkkotoimijan vastaus lähetetään suoraan sijaintiselvityspyynnön tekijälle. Helen Sähköverkko esittää vaihtoehdoksi, että vastaukset tallennetaan sijaintitietopalveluun, jolloin selvityspyynnön tekijä saisi vastaukset samasta palvelusta, vaikka aineistoa ei konvertoitaisikaan monijohtokartaksi. • Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Haastavimmat mallit ovat keskitetty malli tai hajautetun mallin variaatio A eli ne mallit, joissa monijohtokartta muodostetaan viranomaisen palvelussa ja joissa vaaditaan verkon sijaintitiedon konversiota verkonomistajan järjestelmästä viranomaisen järjestelmään. Samaa tietoa tulisi tällöin toimittaa useaan eri palveluun, mikä johtaisi uusien tietojärjestelmäintegraatioiden ja päällekkäisten toimintamallien muodostumiseen. Verkon sijaintitiedon toimittaminen rajapinnan kautta viranomaisen järjestelmään vaaditussa muodossa vaatisi valtavan määrän sijaintitietoaineiston uudelleen digitointia, mikä aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia. Keskitetty malli on erityisen haastava yritysturvallisuuden kannalta. Keskitetyn mallin riskinä on tarkkojen ja laajojen Suomen kriittistä infrastruktuuria olevien tarkkojen tietojen leviäminen vääriin käsiin, jolloin yhteiskunnan kannalta elintärkeät toimet voivat vaarantua. • Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? Keskitetyn tai hajautetun mallin variaatiosta A aiheutuisi merkittäviä digitointi-, konversio- sekä järjestelmien kehitys- ja ylläpitokustannuksia. Kunnioittavasti Jyrki Nieminen VP, Omaisuudenhallinta Helen Sähköverkko Oy
      • Suomen Kuntaliitto ry, Taipale Paavo
        Päivitetty:
        24.1.2025
        • Kuntaliiton lausunto liikenne- ja viestintäviraston laatimasta arviomuistiosta sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoa yhteistyössä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa laatimastaan arviomuistiosta verkkoinfra-struktuurin sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista. Arviomuistio on laadittu sen vuoksi, että jo viime vuosikymmeneltä lähtien liikenne- ja viestintävirastossa ns. keskitettyyn malliin perustuvan järjestelmän valmistelu keskeytettiin lokakuussa 2024 erityisesti muuttuneen geopoliittisen tilanteen aiheuttaman lisääntyneen tietoturvariskin vuoksi. Maamme verkkotoimijat ja kuntasektori ovat aiemman valmistelun aikana tuoneet laajasti, pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti esille keskitetyn mallin haasteita niin tietoturvan kuin toimivan tiedonhallinnankin osalta. Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta ja esittää näkemyksinään seuraavaa: Näkemyksiä lausuntopyynnössä esitettyihin erityisiin sijaintitietopalvelun ratkaisuvaihtoehtoja koskeviin kysymyksiin 1) Minkä arviomuistiossa esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? Pidämme vaihtoehtoa ”hajautettu B” ehdotetuista vaihtoehdoista kuntien kannalta ja tietoturvallisuuden kannalta parhaana. Siinä verkkotietoa ei siirretä verkkotoimijan järjestelmästä ja ”valta ja vastuu” verkkotiedosta ja sen siirtämisestä pysyy siellä missä verkkotoimintakin on. Jokseenkin vastaava toimintamalli on Ruotsissa ollut käytössä jo vuosia ja se on saatujen kokemusten mukaan kaikkien osapuolten kannalta kohtuullisen hyvin toimiva ja tietoturvallinen. Malli ”hajautettu B” ei edellytä verkkotietomuodon konvertointia, mutta voi vaatia erityisesti pienemmiltä kunnilta ja verkkotoimijoilta investointeja verkkotietojärjestelmäkehitykseen ja tiedonsiirtorajapintaan sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi sekä sijaintiselvitysten ja johtonäyttöjen toteumatietojen välittämiseksi keskitettyyn tietopisteeseen. 2) Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Keskitetty malli on aiempienkin kannanottojemme ja eri verkkotoimijoiden yhdenmukaisten näkemysten mukaisesti erityisesti sijaintitiedon kasautumisen muodostaman suuren tietoturvariskin, kustannusten sekä eri verkkotoimijoiden ja kuntien toimivan tiedonhallinnan järjestämisen kannalta haastavin. Myös muissa vaihtoehdoissa vähintään osa verkkotiedoista siirtyy keskitettyyn järjestelmään, hybridimallissa siihen liittyvien toimijoiden osalta kaikki verkkotieto. Niin keskitetyssä kuin hybridimallissakin (siihen liittyneiden osalta) päätökset sijaintiselvityksestä ja näytöistä tehdään keskitetyssä palvelussa ilman verkkotoimijaa. 3) Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? Ratkaisuvaihtoehtojen yleispiirteisyyden vuoksi luotettavia arvioita kustannuksista on mahdotonta antaa lausuntoajalla. On kuitenkin huomattava, että kunnissa verkkoinfran sijaintitietoa sekä tuotetaan että käytetään yksittäiseen verkkotoimijaan verrattuna hyvin monimuotoisesti eri prosesseissa. Valittavan toimintatavan tulisi olla sellainen, että se mahdollisimman vähän haittaa näitä kunnan monilta osin lakisääteisiäkin prosesseja tai aiheuttaa niihin lisäkustannuksia. 4) Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? Arviomuistiossa on jätetty tunnistamatta keskitettyyn malliin sisältyvä palvelunestohyökkäysriski, joka toteutuessaan voisi lamauttaa sijaintiselvitysten tekemisen koko valtakunnassa. Myös tietomurtotapauksessa keskitetyn järjestelmän riski on huomattavasti suurempi kuin hajautetussa mallissa, jossa tieto sijaitsee useissa toisistaan erillään olevissa tietovarannoissa ja toiminnot on jaettu useisiin itsenäisesti toimiviin kokonaisuuksiin. Huomioita arviomuistiossa esitetyistä lainsäädännön uudistamiseen liittyvistä näkökulmista 8.2.1 Tietojen luovuttamisvelvoitteen määrittävän sääntelyn uudelleenarviointi Ehdotetut sääntelyn tarkistukset ovat pääpiirteissään hyväksyttävissä. Kuntaliitto huomauttaa, että muistion säädösmuutostarpeita kuvaavassa luvussa 8 viitataan useissa kohdissa ”viranomaisen palveluun” puhuttaessa sijaintiselvityksiin vastaamisessa. Tällä viitattaneen keskitetyssä mallissa valtion viranomaiseen, Traficomiin. Muissa malleissa sijaintiselvityksiin vastaava taho ei kuitenkaan kuntaa lukuun ottamatta ole viranomainen, vaan yksityisoikeudellinen yhteisö, ja siltä osin teksti on epätäsmällinen. 8.2.2 Verkkotiedoilta edellytetyn laatutason määrittäminen sekä asetetun velvoitteen laiminlyönnin vaikutus vahingonkorvausvastuuseen Käsityksemme mukaan viranomaisen määräys riittää riitatilanteissa osoittamaan laiminlyönnin tiedon laatutason osalta. Lakitasolla ei tulisi mennä teknisten yksityiskohtien sääntelyyn. Vahingonkorvausvastuun kohdentumista koskevan sääntelyn tarvetta ja mahdollisuuksia tulee vielä pohtia: millä perusteilla vastuullinen osoitettaisiin, milloin kaivajan toiminta olisi ilmeisen huolimatonta jne. 8.2.3 Palvelusta luovutettavien verkkotietojen käsittely ja sijaintiselvitysvastausten julkisuus Kuten edellä kohdassa 8.2.1 on todettu, eri malleissa tietoja luovuttavat muutkin kuin viranomaiset ja siten sääntelypohjakin vaihtelee. Erityisesti yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiin paikkatietoihin liittyvien tietopyyntöjen salaamista julkisuuslaissa tai erityislaeissa tulisi pohtia laajana kokonaisuutena, jotta säädöspohja em. tietojen julkisuuteen olisi mahdollisimman yhtenevää. Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että toimijat noudattavat samoja periaatteita kriittistä infraa koskevien tietojen luovutuksissa. 8.2.4 Tietojen päivittämisvelvoitteen arviointi Arviomuistiossa esitetty kuvaus tietojen päivittämisvelvoitteesta vastaa tilannetta lähinnä keskitetyssä mallissa, jota Kuntaliitto ei kannata. Omaa verkkotietojärjestelmäänsä verkonhaltija päivittää verkonhallinnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Se riittänee myös sijaintiselvitysten tarpeisiin. 8.2.5 Verkkotoimijan tietojen toimittamista koskevan kieltäytymisperusteen muuttaminen Ehdotettu sääntelyn tarkistus on hyväksyttävissä. 8.2.6 Verkkotietojärjestelmien tietoturvavaatimusten määrittäminen Vähimmäistaso verkkotietojärjestelmien tietoturvavaatimuksille on vallitsevassa tilanteessa tarpeellinen. 8.2.7 Viranomaisen palvelun kautta tehtävistä sijaintitietopyynnöistä perittävät maksut Arviomuistion esityksessä jää epäselväksi, onko kustannusten perimisen mahdollisuus palvelun asiakkailta huomioitu vain valtion viranomaisen tietopisteen osalta. Mikäli tällaista harkitaan, tulisi harkita maksun perimisoikeutta asiakkailta vastaavasti myös kunnille ja verkkotoimijoille, jotka hajautetussa mallissa vastaavat osasta uuden sääntelyn tiedonvälitys- ja raportointivelvoitteita. 8.2.8 Palvelua ylläpitävän viranomaisen toimivaltuudet Ehdotetut toimivaltuudet lienevät vallitsevassa tilanteessa tarpeellisia. 8.2.9 Sijaintiselvityspyyntöjen rajaaminen sekä sijaintiselvitysvastauksen käsittelyaikojen määrittäminen Nykytasoinen sääntely riittänee. Sijaintiselvityspyynnöille voidaan asettaa enimmäisaika, kunhan otetaan huomioon, että pyynnössä tulee olla vaatimusten mukaiset tiedot ja pyynnön laajuus otetaan enimmäisajan määrittelyssä huomioon. Huomioita palvelun kehittämisestä aiheutuvista kustannuksista Useita toimijoita koskevien valtakunnallisten palvelujen järjestäminen laadukkaalla ja turvallisella tavalla on valtava hanke, jonka toteutus tulee suunnitella ja budjetoida asianmukaisella tavalla huomioiden hankkeen merkitys toimivan ja turvallisen tiedonhallinnan kannalta. Kuntaliiton kokemuksen mukaan vain ne valtakunnalliset digikehityshankkeet, joissa toteutuksia on tuettu avustuksin ja näin mahdollistettu kuntien yhteishankkeet, ovat toteutuneet laadukkaasti. Kuntaliitto ehdottaa hankkeen merkittävyyden vuoksi tarkemman toteutussuunnitelman laatimista toimijoiden välisessä yhteistyössä sekä kunnille ja muille toimijoille suunnatun avustusmomentin perustamista laadukkaiden toteutusten ja käyttöönottojen mahdollistamiseksi. Huomioita lausuntomenettelystä Kuntaliitto kiinnittää lopuksi huomiota arviomuistion lausuntomenettelyn puutteisiin. Lausuntoaika on vain kaksi viikkoa, mikä on ehdottomasti liian lyhyt edes kohtuullisen tasapuolisten lausumismahdollisuuksien tarjoamiseksi erilaisille valmisteltavan palvelun tiedontuottajille ja käyttäjille. Vaikka kyse ei ole säädösluonnoksesta, on kyse kuitenkin verkkotoimijoiden ja kuntien käytänteisiin laajasti vaikuttavasta sekä turvallisuuden kannalta valtakunnallisesti erittäin kriittisestä hankkeesta.
      • Suomen Erillisverkot Oy, Petri Nuutinen / Johtotieto Oy
        Päivitetty:
        24.1.2025
        • Suomen Erillisverkot Oy/Johtotieto Oy:n lausunto Liikenne- ja viestintäministeriön arviomuistiosta, joka koskee sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehtoja. Kiitämme Liikenne- ja Viestintäministeriötä mahdollisuudesta lausua arviomuistioon liittyen. 1) Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? Arviomme mukaan ainoa kehityskelpoinen vaihtoehto esitetyistä on hajautetun mallin variaatio B. Tämä malli mahdollistaa tarvittaessa viranomaispalvelun nopean käyttöönoton, rajatut ja hallitut kustannusvaikutukset sekä sijaintitietokyselyihin liittyvän päätöksenteon säilymisen verkkotoimijalla, joka omistaa verkon ja on asiantuntija oman verkkonsa osalta kymmenien vuosien kokemuksella. Hajautettu variaatio B ei myöskään aseta mittavia resurssi-, kustannus- ja osaamishaasteita viranomaiselle verrattuna muihin esitettyihin malleihin. Hajautettu malli variaatio B ei ole sellaisenaan toteuttamiskelpoinen. Malli vaatiikin toimialan sidosryhmien yhteistyötä, jotta mallin yleiskuvauksen mukaista prosessia voidaan aidosti alan tuntevien toimijoiden kesken kehittää verkkotoimijoiden parhaaksi arvioimaan suuntaan ja parhaiten palvelemaan sijaintitietoa tarvitsevia tahoja mm. kaivuyrityksiä ja suunnittelijoita. 2) Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Arviomuistiossa kaikissa vaihtoehtomalleissa korostuu toistuvasti viranomaisen keskeinen rooli yhtä aikaa määräysten laatijana, valvovana viranomaisena sekä operatiivisen työn toteuttajana. Tämä on kyseenalaistettava roolien ristiriitaisuuden vuoksi sekä toimintaprosessien läpinäkyvyyden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Yhteiskunnan kriittisen infran suojelun hoitaminen vaatii vahvaa alan kokonaisvaltaista tuntemusta ja osaamista. Missään arviomuistiomalleissa ei huomioida jo nykyisiä toimialan ammattimaisia palveluntarjoajia ja sijaintitietopalvelua itsenäisesti toteuttavia verkkotoimijoita. 3) Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? Hajautetun mallin variaatio B:ssä verkkotoimijalle itselleen jää sekä harkinta- että päätösvalta kustannusten ja toimintamallien suhteen. Muissa malleissa viranomainen rajoittaa vahvasti verkkotoimijoiden ja markkinoilla toimivien palveluntarjoajien toimintavapautta määrittelemällä itse sijaintitietopalvelun kustannusrakenteen, kulut sekä päättämällä itsenäisesti, kenelle sijaintitietoa annetaan ja millä perusteella. Heikkoutena muissa malleissa kuin hajautetussa mallissa B on myös se, että viranomainen yksin hallinnoi ja kehittää palvelua haluamaansa suuntaan, jolla todennäköisesti on vaikutusta koko kentän toimivuuteen, palvelun hitauteen, rajoitettuun tietojen saamiseen tai niiden estämiseen sekä sitä kautta hankkeiden viivästymiseen ja hankekustannusten kasvuun sekä lopulta kaapelivaurioiden lisääntymiseen. 4) Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? Arviomuistiossa keskitytään vahvasti siihen, miten viranomainen tulisi sijaintitietopalvelun tulevaisuudessa hoitamaan ns. korkean tietoturvan järjestelmällä. Huomiotta jäävät kuitenkin sekä viranomaisen vähäinen kokemus toimialalta että palvelun tuottamiseen vaadittavat viranomaisen osaavat henkilöresurssit. Palvelun perustaminen, ylläpito ja kehittäminen vaativat huomattavia alku- ja ylläpitokustannuksia jo tähän mennessä muodostuneiden kustannusten lisäksi. Arviomuistiossa ei ole avattu tai edes arvioitu edellämainittuja kustannuksia missään muodossa. Palvelun toimivuuden kannalta erittäin keskeistä operatiivista toimintamallia ei ole muistiossa esitetty, joten palvelun luottavuuden ja käytettävyyden arviointi ei ole mahdollista. Huomioitavaa on myös, että kyseessä on hektinen operatiivinen palvelu, jota myöskään ei ole muistiossa huomioitu. Arviomuistioissa esitettyjä väitteitä (viittaus 5.4 kohtaan) ehdotetun sijaintitietopalvelun vaikutuksesta kaapelivaurioiden konkreettiseen vähentämiseen ei ole osoitettu. Pelkästään tietotekniset tai tietoturvaan keskittyvät ratkaisut eivät yksistään riitä vaurioita vähentämään. Vaurioiden määrään suoraan vaikuttavat muun muassa kaikkien toimijoiden operatiivinen osaaminen, toimikentällä tehtävä fyysinen työ ja erityisesti kaivajan toimet sekä verkkotoimijoiden olemassa olevien verkkoaineistojen oikeellisuus sekä monet muut tekijät, jotka on jätetty kokonaan muistiossa kuvaamatta. Arviomuistiossa useasti mainittu monijohtokartta ei tule missään vaihtoehtomallissa ratkaisemaan kaapelivaurioiden vähentymistä. Päinvastoin, on suuri riski vaurioiden kasvamiseen, koska on lukuisa määrä verkkotoimijoita, jotka eivät tule lainkaan liittymään palveluun mukaan. Sijaintiselvityksen tekijälle voi muodostua väärä kuva, että viranomaispalvelusta saa kaiken tarvittavan tiedon kerralla. Monijohtokartan laatu ja tarkkuus ei jalostu pelkästään verkkoaineistoa viranomaispalveluun kasaamalla, sillä suurin osa olemassa olevista verkoista on dokumentoitu jopa kymmeniä vuosia sitten. Oikaisuna arviomuistion kohtaan 4.2.5: tässä kohdassa Traficomin ylläpitämän Verkkotietopisteen käyttöä on korostettu ainoana olemassa olevana palveluna, josta sijaintitietoa tarvitsevat saavat kattavan tiedon alueen verkkotoimijoista. Kyseinen palvelu on kuitenkin tarkoitettu verkkotoimijoiden yhteisrakentamisen edistämiseen eikä kaivutyötä tekeville yrityksille tai henkilöille. Verkkotietopisteessä kyselyalueella olevien verkkotoimijoiden tiedot ovat monin osin puutteelliset, koska tässäkään palvelussa ei kaikkia verkkotoimijoita ole mukana. Toimialan palveluntarjoajien ja verkkotoimijoiden tulee olla mukana kehittämässä sijaintitietopalvelua, jotta heidän näkökantansa tulisi huomioitua. Osaamisen ja ymmärryksen hyödyntämisen kautta saavutetaan paras tulos ja sitoutuminen.
      • Suomen Vesilaitosyhdistys ry, Rontu Mika
        Päivitetty:
        24.1.2025
        • Lausunto liikenne- ja viestintäministeriön arviomuistiosta sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja säätelyvaihtoehdoista Vesilaitosyhdistys on vesihuoltolaitosten toimialajärjestö. Jäseninämme on noin 300 vesihuoltolaitosta kattaen noin 90 % maamme vesihuollosta. Järjestetty vesihuolto kattaa tällä hetkellä talousveden osalta yli 90 % ja jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta yli 80 % Suomen väestöstä. Kiitämme mahdollisuudesta lausua ja toteamme asiasta seuraavaa. Vesilaitosyhdistyksen vastaukset kysymyksiin: 1) Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? Vesilaitosyhdistys pitää hajautetun mallin variaatio B:tä eli ns. Ruotsin mallia parhaimpana mallina. Malli on vesihuollon kriittisen infrastruktuurin kannalta turvallisin vaihtoehto eli tietoja ei kopioitaisi viranomaisen keskitettyyn järjestelmään. Mallissa ei myöskään tarvita tiedostomuunnoksia. 2) Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Vesilaitosyhdistys näkee seuraavat mallit erityisen haastaviksi: keskitetty malli ja hybridimalli. Myös hajautettu malli, variaatio A nähdään haasteellisena. Keskitetty malli on erityisen haasteellinen, jopa vaarallinen, vesihuollon kriittisen infrastruktuurin sijaintitietojen kopioinnin, tietojen muuntamisen ja tietojen lähettämisen viranomaiselle ja viranomaisen säilyttämisen sekä tietojen luovuttamisen vuoksi. Mallin kustannukset ovat erityisen suuret niin valtion viranomaisen kuin vesihuoltolaitostenkin osalta. Aivan vastaavalla tavalla myös hybridimalli sisältää samat uhat kuin keskitetty malli: vesihuollon kriittisen infrastruktuurin sijaintitietojen kopioinnin, tietojen muuntamisen ja tietojen lähettämisen viranomaiselle ja viranomaisen säilyttämisen sekä tietojen luovuttamisen vuoksi. Mallin kustannukset ovat erityisen suuret niin valtion viranomaisen kuin vesihuoltolaitostenkin osalta. Hajautettu malli variaatio A:ssa haasteet liittyvät sijaintiselvitysvastausten monijohtokarttojen liittyviin uhkiin eli tässäkin mallissa riski on selvästi suurempi kuin hajautettu malli variaatio B:ssä. Valtion viranomaisen kustannukset ovat myös merkittävästi suuremmat kuin variaatio B:ssä. 3) Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? Keskitetty malli toisi vesihuollolle selvästi suurimmat kustannukset. Samoin hybridimalli toisi suuret kustannukset keskitettyyn ratkaisuun päätyvillä toimijoilla. Hajautettu ratkaisu variaatio A olisi edellä mainittuja edullisempi, mutta kuitenkin kalliimpi kuin halvimmaksi arvioimamme hajautettu malli variaatio B. 4) Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? Vaikka arviomuistiossa oli seikkaperäisesti käsitelty eri malleja, ei siinä kuitenkaan oltu arvioitu eri mallien elinkaarikustannuksia valtionhallinnolle eikä verkonhaltijoille. Arviomuistiossa olisi ehdottomasti tullut esitellä myös nämä kustannukset ja vaikutukset valtion viranomaisen henkilöstömääriin. Haluamme lisäksi esittää seuraavan erityishuomion. Pienet verkkotoimijat Vesilaitosyhdistys pitää erikoisena ratkaisua, että pienille verkkotoimijoille annetaan eri malleissa kevennyksiä velvoitteista. Tämä ratkaisu edesauttaa velvoitteiden välttelyä ja vähentää halua luoda kestäviä toimintatapoja. Esimerkiksi vesihuollon osalta viittaamme kansalliseen vesihuoltouudistukseen ja sen tavoitteisiin. Vesilaitosyhdistys haluaa lopuksi muistuttaa, että vesihuollon kriittisen infrastruktuurin eli esimerkiksi vesihuoltoverkostoihin liittyvää tietoa sijainnista tms. ei saa olla yleisesti näkyvillä tai saatavilla. Nykyisessä turvallisuusympäristössä kaikki kriittisen infrastruktuurin, kuten vesihuoltoverkostojen, toiminnot tulee jättää kaikkien mahdollisten sijaintitietoa keskittävien palvelujen ulkopuolelle.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY
        Päivitetty:
        24.1.2025
        • Lausunto koskien arviomuistiota sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä kiittää otsikossa mainitusta lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa. HSY pitää tärkeänä, että sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän toteuttamismallia on arvioitu sekä tietoturvallisuuden, toteutettavuuden että eri toimijoille aiheutuvan työmäärän ja kustannusten näkökulmista. 1) Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? HSY pitää parhaana ratkaisuna sijaintitietojen toimittamiseen pääkaupunkiseudulla käytössä olevaa keskitettyä ja jo pitkään toiminnassa ollutta johtotietopalvelua, joka on käytössä kaikilla pääkaupunkiseudun kunnilla. HSY:n verkkotiedot jaetaan näiden kuntakohtaisten sijaintitietopalveluiden kautta sijaintitietopyynnön tehneille yhteisesti sovituin periaattein. Tämä ratkaisu on ollut toimiva ja toimijoiden näkökulmasta riittävä. HSY:n näkemyksen mukaan tämä mm. pääkaupunkiseudulla toimiva käytäntö on syytä turvata osana kokonaisuutta, oli valittu malli mikä tahansa. Nyt esitetyt vaihtoehdot sijaintitietopalvelusta eivät tunnista vastaavaa alueellista (tai kuntakohtaista) järjestelyä, jossa sijaintitietopyynnön voisi suoraan tehdä kunnalle/tai alueelliselle toimijalle, joka on koonnut ko. alueen verkostojen sijaintitiedot. Tämä ratkaisu on myös hajautettu. Tietoturvallisuutta koskevat velvoitteet voidaan tässä alueellisessa mallissa asettaa vastaaviksi kuin viranomaisen kautta toimitettavissa sijaintitiedoissa ja lisäksi alueelliselle toimijalle voidaan asettaa velvoite toimittaa tiedot sijaintitietopyyntöjä tehdyistä toimijoista. Ehdotetuista ratkaisuvaihtoehdoista hybridimalli A vaikuttaa HSY:n näkemyksestä tiedon suojaamisen kannalta tasapainoisimmalta ratkaisulta. Tiedon kasautumisvaikutus syntyy, mutta kaikkea aineistoa ei kuitenkaan ole tallennettu yhteen kohteeseen. 2) Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Kuten HSY on aiemmissa lausunnoissaan todennut, nykyisessä turvallisuustilanteessa keskitettyyn järjestelmään liittyy merkittäviä tietoturvariskejä, sillä kaikki aineisto koottaisiin yhteen järjestelmään. Vastaavat riskit tulee ottaa huomioon myös hybridimallissa ja hajautetun mallin variaatiossa A. HSY:n näkemyksen mukaan hajautettu malli puolestaan kuormittaa merkittävästi niiden alueiden toimijoita, joiden toiminta-alueella tehdään paljon sijaintitietopyyntöjä. Vastausten toimittaminen suoraan selvityksen tekijälle kuormittaa verkkotoimijoita merkittävästi, vaikka vastaus voitaisiinkin toimittaa jonkin rajapinnan kautta. 3) Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? Sijaintitietopalvelun kaikissa toteutusvaihtoehdoissa verkkotoimijan on toteutettava toimitus- ja päivitysrajapinnat tietojen toimittamiseen joko viranomaisen järjestelmään tai suoraan sijaintipyyntöselvityksen tekijälle. Rajapintojen toteuttaminen on verkkotoimijalle lähtökohtaisesti kertaluontoinen toteutus, mutta niiden ylläpitäminen ja toiminnan varmistaminen sekä kehittäminen muuttuvissa olosuhteissa vaatii resursseja. 4) Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? HSY:n näkemyksen mukaan arviomuistiossa esitetyt palvelunestohyökkäyksiä koskevat kirjaukset kaipaavat täydentämistä. Muistiossa on tarkasteltu lähinnä palvelun ja verkkotoimijan välistä yhteyttä, mutta ei sijaintiselvityksen tekijän ja viranomaisen järjestelmän välistä yhteyttä ja liikennettä. Toisaalta on otettava huomioon, että kokonaisuuteen vaikuttavat myös mahdolliset häiriöt ja rikollinen toiminta vahvaan tunnistautumiseen liittyvissä palveluissa. Kokonaisuuteen liittyvä perusongelma on tietojen suojaaminen yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten kohteiden läheisyydessä, kun tällaisten kohteiden läheisyydestä tehdään sijaintiselvityspyyntö. Johtotiedot voivat paljastaa kohteen kriittisyyden, minkä vuoksi kriittisten kohteiden läheisyydessä olevat johtotiedot tulee voida suojata kaikissa vaihtoehdoissa. Lisätietoja antaa ryhmäpäällikkö Henna Luukkonen, puh. 0405364984 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Vesihuolto Mari Heinonen Toimialajohtaja
      • Caruna Networks Oy, Elina Säiläkivi
        Päivitetty:
        24.1.2025
        • Caruna kiittää mahdollisuudesta lausua Traficomin arviomuistiosta sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista (VN/912/2025). Carunan vastaukset lausuntopyynnössä pyydettyihin kysymyksiin löytyvät alta. Lisätietoja toimittaa tarvittaessa Elina Säiläkivi, päällikkö, verkkodata ja kehitys ([email protected]). 1) Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? Kannatamme vaihtoehtoa hajautettu malli, vaihtoehto B. Tämä malli on lähimpänä jo toimivaksi todettua ja nykyisin käytössä olevaa kaapelinäyttötoimintaa. Tietoturvan näkökulmasta tämä on mielestämme paras vaihtoehto, sillä tiedot ovat toimijoiden omissa järjestelmissä ja verkkotiedoista ei toimiteta laajoja kopiota eri toimijoille. Caruna näkee tietoturvakysymyksen kriittisenä, ja se tulee ottaa huomioon, kun palvelun toteutusvaihtoehtoja valitaan. Hajautettu malli, vaihtoehto B, mahdollistaa eri toimijoiden ja kumppaneiden kesken omia parhaita toimintamalleja ilman liian tarkkoja ja määriteltyjä vaatimuksia. Tämä malli antaa vapauden kullekin toimijalle rakentaa kustannustehokkaan toimintatavan oman liiketoimintansa näkökulmasta. 2) Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Caruna näkee erityisen haastavaksi keskitetyn mallin A. Mallissa kaikki Suomen verkkotiedot olisivat tietoturvan näkökulmasta saatavilla yhdestä paikasta ja riski tietomurrolle voisi olla korkea. Tässä mallissa verkkotoimijan verkkotiedot jouduttaisiin konvertoimaan ja toimittamaan viranomaisen palveluun, mikä vaatisi isoa kehitystyötä ja toimintamallimuutoksia verkkotiedon käsittelytapaan ja dokumentoinnin muotoon. Kehitystyön lisäksi tässä mallissa on tarve isolle tiedon laadun korjaustyölle asetettujen vaatimusten täyttämiseksi. Caruna haluaa huomauttaa, että tietoja konvertoitaessa tiedon laatu heikkenee etenkin vanhemman, ennen M71 -vaatimuksien voimaantuloa tallennetun tiedon osalta. Verkkotiedon päivittyminen tapahtuu hitaasti koko verkon osalta, vaikka uusien rakennettujen verkkojen tieto onkin laadultaan kaikki määräykset täyttävää. Hajautetun mallin A-vaihtoehdossa keskitetään yksittäisiä sijaintitietojen vastauksia viranomaisen järjestelmään, mikä saattaa herättää kiinnostusta tietoja kohtaan ja kasvattaa tietomurron riskiä. Keskitetty malli ja hajautetun mallin vaihtoehto A muuttaisivat kaapelinäyttöjen toimintatavan pakotetusti viranomaisen järjestelmään. Kaapelinäyttökumppanit ja toimijat joutuvat tekemään isoja järjestelmämuutoksia ja kehitystyötä näissä malleissa. 3) Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? Hajautettu malli, B-vaihtoehto, vaikuttaa Carunan näkemyksen mukaan ja arviomuistion sisällön perusteella kustannustehokkaimmalta vaihtoehdolta kehityskustannusten näkökulmasta. Malli mahdollistaa parhaiten karttakaivuun sijaintimitattujen ja dokumentoitujen verkko-osuuksien osalta. Näemme, että kustannustehokkuus toteutuu parhaiten silloin, kun sijaintiselvityksen ja maastonäyttöjen toteutus on vapaasti kilpailutettavissa useiden toimijoiden kesken, joilla on liiketoimintalähtöiset intressit kehittää toimintamalleja. Caruna näkee positiivisena, että vaihtoehdossa B olemassa olevat kumppanuusmallit on mahdollista säilyttää ilman suurta kehitystöitä. Näemme, että muissa vaihtoehdoissa prosesseihin ja toimintamalleihin tulisi isoja muutoksia järjestelmäkehityksen lisäksi. 4) Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? Caruna näkee, että hajautetun mallin B osalta arviomuistiossa ei ole kovin tarkasti pohjustettu, miten kumppanitoiminta kaapelinäyttöpalveluiden osalta halutaan toteutettavan. Näemmekin, että valvovalle viranomaiselle raportoitavia tietoja tulisi täsmentää vastuiden osalta. Lisäksi Caruna haluaa huomauttaa, että arviomuistiossa ei ole avattu kaapelinäyttötoimijoiden roolia riittävästi, jotta kokonaiskuva ja muutosvaatimukset voitaisiin tarkoin pohtia lopputuloksen näkökulmasta.
      • Tampereen kaupunki, Infraomaisuuden hallinta -yksikkö
        Päivitetty:
        24.1.2025
        • Kysymys1: Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? Vastaus1: Tampereen kaupungin näkökulmasta hajautettu malli olisi paras vaihtoehto, koska sinä ei siirry laajaa salassa pidettävää / arkaluonteista verkkoaineistoa keskitettyyn paikkaan. Tässä ei ole riskiä, että keskitetystä palvelusta 3. osapuoli saisi laajoja verkkoaineistoja itselleen ja että tietoa käytetään verkonomistajaa vastaan ikävissäkin tarkoituksissa. Tässä mallissa harkinta jää kaupungille, joka aineiston omistaa. Kysymys 2: Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Vastaus 2: Keskitetty vaihtoehto on Tampereen kaupungin kannalta haastava, liittyen huoltovarmuustoimintojen ja tietoliikenneyhteyksien verkkotietoihin. Tässä haaste on, että arkaluonteinen verkkotieto toimitetaan keskitettyyn paikkaan, jossa omistaja ei itse hallitse enää tietoa verkostaan, josta vastaa ja joka ei saisi päätyä vääriin käsiin. Lisäksi keskitetyn palvelun ylläpitäjä ei tiedä verkoston ominaisuuksia/luonnetta, eli mikä on mahdollista ja mikä ei. Kysymys 3: Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? Vastaus 3: Kustannukset muodostuu tiedon hakemisesta järjestelmästä ja sen toimittamisesta sovitussa muodossa tietoa tarvitsevalle. Lisäksi kustannusta muodostuu siitä, että varmisteaan tietoa tarvitsevan olevan oikealla asialla ja ymmärtävän, miten salassa pidettävää ja/tai arkaluonteista tietoa käsitellään. Kysymys 4: Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? Vastaus4: Niiden verkkotietojen osalta, jotka eivät ole salassapidettäviä tai arkaluonteisia, Tampereen kaupungin näkemys on, että sellaisen aineston kanssa voitaisiin toimia esimerkiksi hybridimallin mukaisesti. Osa verkkojen reiteistä ei välttämättä ole käytettävissä, mutta ne näkyvät silti sijainnilla. Tällaista ei voi käyttää yhteyskäytössä, koska reitti on käyttökelvoton. Lisäksi reitti voi olla omistajan omassa käytössä, ja koska kaapelitietoa ei toimiteta palveluun, siitä voi seurata vääriä tulkintoja reitin käytettävyydestä.
      • Metsäteho Oy, Heikki Pajuoja
        Päivitetty:
        24.1.2025
        • Keskitetty malli olisi varmasti käytännön kannalta paras. Varmaan hajautetun ja hybridimallinkin kanssa pärjätään. Olennaista on se saako kysyjä vastaukset yhtä aikaa kerralla palvelusta vai erikseen eri verkkotoimijoilta. Se olisi huono vaihtoehto. Jos jokin toimija ei halua jakaa tietoja, on sekin OK ja ymmärrettävää tässä maailmantilanteessa, mutta siitäkin pitää tulla sitten tieto samalla kertaa, ettei niitä turhaan jouduta odottamaan. Viive vastauksessa tulisi olla mahdollisimman lyhyt.
      • Pori Energia Oy, Energiapalvelut
        Päivitetty:
        24.1.2025
        • Pori Energia Oy Lausunto 24.1.2025 Lausunto arviomuistiosta, joka koskee sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehtoja. Lausuntopyynnön diaarinumero VN/912/2025 1) Esitetyistä toteutusmalleista organisaatiollemme parhaaksi näemme hajautetun mallin B variaation, joka vastaa parhaiten myös nykyistä käytäntöä toimintaympäristössämme. Kaukolämpöalan toimijana omat sijaintikyselymme sijoittuvat omille verkkoalueillemme ja niiden läheisyyteen, joten tiedämme mistä sijaintitiedot ja kaapelinäytöt tilataan. Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtoihin kohdistuvat sijaintikyselyt taas ohjautuvat meille, jolloin tiedämme mihin tarkoitukseen sijaintiselvityspyyntöjä tehdään ja kenen toimesta. Hybridimalli vastaa hyödyiltään hyvin hajautettua mallia, mikäli tietojen toimittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. 2) Keskitetyn mallin koemme haastavimmaksi ja näistä vaihtoehdoista myös kalleimmaksi. Keskitetty malli vaatii hyvin tarkat integraatio määritykset ja näin ollen malli vaatii kolmannen osapuolen toteuttamaan tiedonsiirron. Lisäksi monijohtokartan tuottaminen ei useimmissa tapauksissa tuota varsinaista lisäarvoa, mutta lisää kuitenkin huolta kriittisen infran sijaintitietojen päätymisestä vääriin käsiin. 3) Vaihtoehdot, joissa tiedot siirretään viranomaiselle viranomaisen järjestelmän vaatimassa muodossa aiheuttaa suurimmat kustannukset, koska siirto- ja määrittelytyö vaatii kolmannen osapuolen työpanoksen. 4) Hybridimalli sopivasti toteutettuna mahdollistaa tasapuolisen kohtelun verkkotoimijoita kohtaan, kun taas keskitetyssä mallissa osalta toimijoista saatetaan vaatia kohtuuton panostus tietojen toimitukseen ja silti lainsäädäntö ei koskisi kaikkia verkkoyhtiöitä. Porissa 24.1.2025 Topias Aittamäki Kaukolämpöinsinööri, Pori Energia Oy Tiia Niemi Palvelutuotantopäällikkö, Pori Energia Oy
      • BLC Infra Oy
        Päivitetty:
        24.1.2025
        • Vaihtoehto 1. olisi toimiva mikäli palveluun voi toimittaa verkon tiedot vain reittitasolla (ei kaapelitietoa tms.). Sijaintitietopalvelusta tulisi saada näyttöpyynnöt karttakuvana/aluerajauksena välitettyä suoraan operaattorin määrittelemään järjestelmään. Tällöin ei tarvittaisi erillistä järjestelmää näyttöpyyntöjen seulomiseen ja välittämiseen. Vaihtoehto 2. ei muuta nykyistä käytäntöä, eikä tuo lisäarvoa, eikä vähennä kustannuksia Vaihtoehto 3. Toimivin vaihtoehto, mikäli palveluun voi toimittaa verkon tiedot vain reittitasolla. Vastaava kuin vaihtoehto 1, mutta antaa isoille toimijoille mahdollisuuden järjestää selvityspyyntöjen käsittelyn omien järjestelmiensä kautta. Tuli käyttöön mikä vaihtoehto tahansa, tärkeää olisi että - verkkotietoja ei siirretä palveluun, vain reittien sijaintitieto - sijaintitietopyynnöt välittyisi näyttöorganisaatiolle karttakuvana/aluetietona - kaikki pyynnöt pitää säilöä ja saada raportoitua - pyyntöjen tekijöiden vahva tunnistautuminen
      • Forssan Verkkopalvelut Oy, Sulonen Mika
        Päivitetty:
        24.1.2025
        • Forssan Verkkopalvelut Oy vastaa arviointimuistion lopussa esitettyihin kysymyksiin seuraavasti 1) Hajautettu malli B. Tämä vastaa parhaiten nykyistä toimintamalliamme. Kuten selvityksessäkin on todettu tämä ei aiheuta kalliita järjestelmä investointeja. Lisäksi tieto on aina ajantasaista, koska se on suoraan järjestelmästä, johon dokumentointi tehdään. Saamme myös tietoomme kuka kaivaa ja näin ollen pystymme hallinnoimaan myös kaivajaan (hänen historian perusteella) kohdistuvaa riskiarviota. Sähköpuolelle ilmoittamattomat kolhut aiheuttavat vuoden kahdenkin viiveellä ongelmia, joten saamme myös pidemmällä aikavälillä kaivajan selville. Verkkotietojärjestelmä (tai paperikartta) on joka tapauksessa jokaisen verkkotoimijan hankittava oli viranomaisen ylläpitämä sijaintitietojärjestelmä millainen hyvänsä. 2) Alkuperäinen keskitetty malli, jossa jokainen toimittaa määrämuodossa tiedot tiheällä välillä. Tietojärjestelmissä yleensä jokainen päivitys järjestelmissä aiheuttaa ongelmia. Tietojen sisältö on säädösten mukaan aika paljastavaa ja hiukankin asioista perällä oleva voi päätellä saamistaan kartoista paljon. Hajautetussa B mallissa verkonomistajat voi tarvittaessa paremmin peittää kriittiseninfran tietoja. Kaivuu tapahtumat jäävät keskitetyssä mallissa suurelta osin vain viranomaisen tietoon, eikä verkonhaltija tiedä verkkonsa alueella tapahtuvasta kaivuusta. Osassa kohtaa tehtävä kaivuu on verkon kannalta erittäin kriittistä, mutta tämä ei välttämättä ole tieto, jota halutaan mainostaa missään palvelussa. 3) Hajautettu järjestelmä on edullisin, koska meillä on tarvittava organisaatio ja järjestelmät sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi. Kaikki muut mallit aiheuttavat lisäkustannuksia. 4) Toteutettavassa mallissa on hyvä olla (viranomaisen) toteuttama keskitetty sijaintiselvityspyyntö, johon kaikki alueella toimivat verkkotoimijat ovet velvollisia ilmoittautumaan. Viranomainen kerää perustiedot. Viranomainen voi tällöin toteuttaa sijaintiselvityspyynnön tekijöiden taustat ja kuinka paljon hakuja he tekevät. Viranomaiselta saamansa sijaintiselvityspyynnön jälkeen verkonhaltija antaa viimeisen dokumentoidun tiedon mukaisen sijaintitietoselvityksen suoraan kaivajalle tai suunnittelijalle (hajautettu malli B). Tarpeen vaatiessa tästä lähtee näyttöpyyntö eteenpäin. Verkonhaltija voi tarvittaessa muokata annettavaa kartta-aineistoa niin, että siinä ei näy verkonrakenteesta liian paljastavia tietoja vaan ainoastaan sijainti. Kun kaivaja tai suunnittelija tiedetään, voidaan aineiston formaattiakin tarvittaessa muokata.
      • Cinia Oy
        Päivitetty:
        24.1.2025
        • Viite: VN/912/20215 Lausuntopyyntönne, Rautio Johanna johanna.rautio(at)traficom.fi, 13.1.2025 Sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdot Cinia Oy:n lausunto Cinia pitää kriittisen infran suojaamista erittäin tärkeänä ja sijaintitietopalvelu tulisi toteuttaa siten, että kriittisen infran turvallisuus ei vaarannu. Cinia katsoo, että nykytilanne ei ole tietoturvan, kustannusten eikä kaivuuvahinkojen estämisen kannalta hyvä. Mikä tahansa esitetyistä malleista parantaa tilannetta. Cinia toivoo mahdollisimman nopeaa etenemistä hankkeelle. Aluksi tiivistetyt vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? Keskitetty malli on Cinian näkemyksen mukaan selkeästi paras. Hajautetusta mallista aiheutuisi Cinian käsityksen mukaan merkittäviä kustannuksia ja lisäksi hajautettu malli olisi tietoturvan kannalta huonompi kuin keskitetty. Hybridimalli on keskitetyn jälkeen seuraavaksi parhain malli, koska se mahdollistaa verkkotoimijalle toimisen keskitetyssä mallissa ja jos jonkun toimintamallissa hajautuksella saavutetaan selkeää hyötyä, niin se on kokonaisuuden kannalta hyvä asia. Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Sellaiset hajautetut mallit, jotka edellyttävät lisäinvestointeja/-kuluja joko tietojärjestelmiin tai sijaintiselvitysten tarkistustyöhön. Kaapeleihin kohdistuvan kaivuuvahinkoriskin näkökulmasta vaihtoehdot, joissa puuttuu monijohtokartta, ovat haastavia. Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? Keskitetty malli on Cinian käsityksen mukaan selkeästi edullisin ja siihen on jo tehty merkittäviä investointeja. Cinian käsityksen mukaan toimijat saisivat merkittäviä säästöjä keskitetystä mallista. Hajautetut mallit ovat kalliita, vaativat lisäinvestointeja ja merkittäviä käyttökustannuksia. Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? Haluamme nostaa esiin huolemme niistä tiedoista, joita verkkotoimijoille luovutetaan sijaintiselvityksistä hajautetuissa vaihtoehdoissa. Näitä ovat mm. henkilötiedot, kilpailijatiedot tai kriittisen infran hanketietoja. Esitämme myös, että viranomaiselle turvataan laajat tiedonsaanti oikeudet ja mahdollisuus profiloida sijaintiselvitysten pyytäjiä siihen tarkoitukseen, jolla varmistutaan, että tietoja ei luovuteta asiattomille tahoille. Cinian näkemys laajemmin Hajautetuilla malleilla on kiistatta teoriatason tietoturvahyöty, koska kasaumaa ei synny. Hajautuksen tietoturvahyötyjä ei kuitenkaan saavuteta, mikäli verkkotieto kasautuu keskitetyn viranomaisjärjestelmän sijaan muutaman yksityisen palveluntarjoajan tietojärjestelmiin. Jos toimintaan ei kohdistu tiukkaa sääntelyä ja valvontaa tietoturvainvestoinnit voivat jäädä puutteellisiksi, toisaalta tiukka säätely nostaa kustannuksia, mikä ei ole toivottavaa. Huomioitavaksi tulee myös palvelun tarjoaja yritysten omistuspohja ja mahdollisuus ei toivottuihin muutoksiin omistuspohjassa tulevaisuudessa. Verkkotoimijoille vaatii suuria investointeja pystyttää ja ylläpitää toimintaa, jossa sijaintiselvityksien perusteita tarkistetaan. Toiminta vaatii joko merkittävää työvoimaa ja/tai merkittäviä investointeja analysointi kykyiseen tietojärjestelmään. Tämä johtaa siihen, että monet, erityisesti pienemmät, verkkotoimijat tulevat etsimään palveluntarjoajan vastaamaan sijaintietopalvelun kyselyihin. Voidaan olettaa, että näillä arviomuistiossakin mainituilla toimijoilla, on tällä hetkellä satojen verkkotoimijoiden tietoaineistojen kasauma. Arviomme mukaan hajautetut mallit tulevat johtamaan siihen, että entistä useamman verkkotoimijan turvautuvat sijaintietopalvelun kanssa yhteensopivaan palveluntarjoajaan, joille syntyy merkittävä kasauma verkkotietoja. Näkemysemme mukaan viranomaisen tuottama keskitetty järjestelmä olisi merkittävä tietoturvaparannus kasauman tietoturvariskien hallinnan suhteen. Kasauma saattaa muodostua myös, jos monet toimittajat käyttävät SaaS-palveluna tuotettua, Sijaintietopalvelun kanssa yhteensopivaa, verkkotietojärjestelmää. Tällöin esim. julkipilvestä tuotetun SaaS-järjestelmän tietomurto johtaisi kasauman menetykseen riippumatta sijaintietopalvelun toteutusmallista. Aitoja tietoturvahyötyjä tuova hajautettu malli vaatii sitä, että verkkotoimijoilla on erilliset verkkotietojärjestelmät, jotka ottavat vastaan keskitetyn pisteen sijaintiselvityksiin suoraan ilman välityspalveluita. Lisäksi näiden verkkotietojärjestelmien minimi suojaamisesta tulisi säätää esim. määräyksellä ja sitä tulisi valvoa viranomaisen toimesta. Yhteydet keskitetyn osan ja verkkotoimijoiden verkkotietojärjestelmien välillä tulee suojatasovelluskerroksen lisäksi verkkokerroksella esim. VPN-yhteyksillä. Näkemyksemme mukaan tallaisten erillisjärjestelmien ja suojausten vaatiminen erityisesti pieniltä verkkotoimijoilta on kohtuutonta. Tällainen on myös viranomaiselle ison teknisen ja hallinnollisen työn esim. tuhannet VPN yhteydet. Sijaintiselvityksien käsittely ja perusteiden varmistus Varmistuminen siitä, että verkkotiedot eivät päädy väärien tahojen haltuun, on tärkeää kaiken verkko-omaisuuden suojaamiseksi. Hyvänä puolena kaikissa esitetyissä malleissa on, että viranomainen ottaa vastuuta sijaintiselvityksien perusteiden varmistamisesta. Viranomaisella on aivan erilaiset valtuudet ja mahdollisuudet selvittää pyytäjien tai pyyntöjen taustaa kuin yksityisillä toimijoilla. Muuttuvassa lainsäädännössä tulee varmistaa viranomaiselle entistäkin laajemmat valtuudet evätä sijaintiselvitysvastauksien antaminen epäilyttävissä tapauksissa. Lisäksi on syytä turvata lailla, että viranomaisella on mahdollisuus käyttää pyyntöjen asiallisuuden varmistamiseksi päätöksentekoon ja saada tietoja muilta viranomaisilta esim. · kansalaisuustietoja sijaintiselvityksen tekijöistä · kiinteistöomistus · ajoneuvorekisteri (työkoneet jne.) · yritysten talous-, omistus- ja päättäjätietoja · pitkän ajan sijaintiselvityshistoriaa · rakennuslupia, sijoituslupia jne. Myös profilointi sijaintiselvityksen tekijöistä ja turvallisuusselvityksien tekeminen laajoja kyselyitä tekeville, verkkotoimijoiden henkilöille tai näyttöpalveluntarjoajille pitää mahdollistaa. Turvallisuusviranomaisille tulee turvata oikeus toimittaa tietoa henkilöistä tai organisaatiosta, joille sijaintiselvityksiä ei tule myöntää tai niihin pitää ainakin suhtautua varauksella. Lisäksi sijaintietopalvelusta vastaavalle Traficomilla tulee olla oikeus ja/tai velvollisuus raportoida epäilyttävästä toiminnasta muille viranomaisille ja tarvittaessa myös verkkotoimijoille. Cinia ei usko, että verkkotoimijat voisivat tuoda mitään lisäarvoa sijaintiselvityksen perusteiden arviointiin suhteessa viranomaisen laajoin valtuuksin tekemiin tarkastuksiin. Varsinkaan siinä tapauksessa, että käytössä on keskitetty malli, jossa viranomainen voi perustaa päätöksensä myös luovutettavaksi aiottuun verkkotietoon, koneellisesti ja manuaalisesti, tehdyn sijaintiselvityksen tarkastuksen lisäksi. Kiinteät kokorajat sijaintiselvityksille eivät ole näkemyksemme mukaan perusteltuja, vaan myöntämis- päätöksen tulee perustua tarpeeseen ja riskiin. On aivan eri asia tehdä sijaintiselvitys laajalle metsäalueelle metsänkäytön suunniteluun kuin tiivisti rakennetulle kaupunkialueelle. Lisäksi on aivan eri asia, onko sijaintiselvityksen tekijä viranomainen, yritys vai yksityishenkilö. Viranomaiselle tulee turvata riittävä harkintavalta erilaisiin tilanteisin. Tulisi harkita käänteistä todistustaakkaa eli pyytäjän pitää esittää riittävät perusteet miksi tieto luovutetaan, eikä niin että viranomaisen tulee etsiä syitä miksi ei. Kuitenkin tärkeää on, että tarvittavat tiedot saadaan ilman tarpeetonta viivytystä estämään kaivuuvahinkoja. Rakentamisen kustannustehokkuus ja kaivuuvahinkojen välttäminen Kaivuuvahingot ovat keskeinen uhka verkko-omaisuudelle. Kaivuuvahinkojen estämiseksi Sijaintietopalvelulta vaaditaan hyvää markkinointia kaivajille ja muille maankäyttäjille. Palvelun tulee olla kustannustehokas, helppokäyttöinen ja kaikkien niin yritysten kuin yksityisten helposti saatavilla tietoturvallisuutta vaarantamatta. Sijaintiselvitys tulee saada oikea-aikaisesti, jotta maanrakennukselle ei tule kustannuksia viiveistä tai verkoille riskiä koska kaivetaan joka tapauksessa, oli tiedot saatu tai ei. Monijohtokartat ja vastausten saaminen muodossa, joka soveltuu koneohjaukseen ja suunnitteluohjelmien käyttöön estää kaivuuvahinkoja, laskee rakentamisen ja suunnittelun kustannuksia. Kaivuu vahinkojen riski nousee, jos kaivaja joutuu yhdistelemään eri muotoisia vastauksia ja ei välttämättä saa kaikkea tarvittavaa tietoa. Uudistuvassa lainsäädännössä olisi hyvä selkeyttää, että kaikki maankäyttö edellyttää sijaintiselvitysten tekoa. Verkkotoimittajille luovutettava tieto Hajautettuihin malleihin liittyy kysymys, mitä tietoa verkkotoimijoille luovutetaan sijaintiselvityksistä. Kaikki turvallinen kaivamisen ja rakentamisen suunnittelu tulee vaatimaan sijaintietopalvelun käyttöä, usein jopa vaadittu lain tasoisesti kaivajalta. Tämä selvitysten tekotarve koskee myös uuden kriittisen infrastruktuurin rakentamista. Hajautetuissa malleissa, erityisesti jos sallitaan laajat toiminta-alueet, kertyy sijaintiselvitysten käsittelyn yhteydessä, verkkotoimijoille valtava määrä tietoa rakennettavasta, myös kriittisestä, infrastruktuurista. Tämä vaarantaa tietoturvaa ja liikesalaisuuksia suojaa. Toisaalta, jos toiminta-alue saa olla vain hyvin lähellä verkon rakenneosaa, alkaa se helposti lähettyä verkkotietoa, jonka kasaumaa haluttiin välttää hajautuksella. On huomioitavaa, että tämän tiedonomistajuus voi muuttua esim. verkkotoimijan myynnin seurauksena tai verkkotoimija voi olla jo epäilyttävän tahon määräysvallassa. Poissuljettua ei myöskään ole, että joku rekisteröityisi verkkotoimijaksi ainoastaan tiedustelu- tai haitantekotarkoituksissa. Toinen näkökulma liittyy henkilötietojen käsittelyyn, jossa täytyy ottaa huomioon esim. tietosuojalainsäädännön velvoitteet. Hajautetussa mallissa B sijaintiselvityksen tekijän henkilötietojen luovuttaminen verkkotoimijoille on välttämätöntä sijaintiselvitysvastausten luovuttamiseksi. Mikäli verkkotoimijalle halutaan hajautetuissa malleissa velvoittaa tai mahdollistaa arvioiden tekeminen sijaintiselvitysten oikeellisuudesta, henkilötietoja tai niihin rinnastettavia tietoja pitää luovuttaa paljon esim. henkilötunnus ja niitä tulee säilyttää pitkäaikaisesti. Henkilötietojen säilytys ja käsittely aiheuttaa kustannuksia, henkilötietoihin liittyy myös tarkistus ja korjaus velvoitteita. Henkilötietojen käsittelyn suostumusperusteisuus saattaa olla ongelmallista, jos maanrakentaja on käytännössä työnsä suorittamiseksi velvoitettu käyttämään sijaintitietopalvelua. Oman haasteensa muodostavat mahdolliset turvakielto asiat. Jos päädytään hajautettuun malliin, joka edellyttää henkilötietojen käsittelyä verkkotoimijalta, niin lainsäädännön tai määräyksen tulee selkeästi linjata periaatteet, oikeudet ja velvollisuudet. Cinian näkemyksen mukaan malli, jossa verkkotoimija joutuu käsittelemään mahdollisimman vähän sijaintiselvityksiin tai niiden tekijöihin liittyvää tietoa, on parempi riskien hallinnan näkökulmasta. Näyttöpalvelujen järjestäminen ja hätänäytöt Näyttöpalvelut ovat oleellisia verkkoinfrastruktuurin suojautumista kaivuuvahingoilta. Näyttöpalveluiden tilaaminen pitää kuulua erottamattomana osana sijaintiselvityksen tekemistä. Näin ollen uudistuvan sääntelyn tulee asettaa tämä tehtävä viranomaiselle, mikäli sijaintitietopalvelun toteutusmalli sitä edellyttää. Näytöt ovat erittäin merkittävä kuluerä verkkotoimijoille. Sijaintitietopalvelun toteutustapa ei saa nostaa näyttöjen määrää ja aiheettomista näyttöpyynnöistä tulee olla korvausvelvollinen. Kannustettavaa on mahdollistaa kustannussäästöjä synnyttävät yhteisnäytöt. Hätänäyttö/hätätilanteen sijaintiselvitys tulee myös ratkaista tavalla, joka ei kohtuuttomasti nosta verkkotoimijan kustannuksia tai aseta uusia velvollisuuksia esim. päivystykselle. Luovutettujen sijaintiselvitystietojen käsittely Sääntelyn avulla tulee varmistaa, että sijaintiselvitysten tekijät, näiden alihankkijat tai kolmannet osapuolet eivät ala keräämään tietoja. Sääntelyn pitää huolehtia, että tiedon saajat ovat velvoitettuja hävittämään tiedot säädetyssä ajassa. Näin pienennetään kasaumavaikutusta sijaintiselvitysten tekijöille. Mallit, joissa vastaus koostetaan monijohtokartaksi, ovat säilyttämisen osalta parempivaihtoehto., koska tiedot voidaan poistaa sijaintietopalvelussa näkyvistä tarpeen päätyttyä. Sääntelyllä voidaan velvoittaa hävittämään sähköiset tai paperiset kopiot. Sääntelyllä on syytä varmistaa, että mihinkään viranomaisten lupaprosesseihin tai riitojen käsittelyyn ei kuulu sijaintiselvitystietojen pitkäaikaista säilyttämistä, etenkään sillä tavalla, että niistä tulee julkisia viranomaisen tuottamia asiakirjoja, joita tietopyynnöllä voi kuka tahansa kysyä. Malli, jossa sijaintietopalvelu toimii ainoana arkistona tehdyistä sijaintiselvityksistä vastauksineen, on tietovuotoriskien kannalta paras. Mallien vertailua Keskitetty malli Arviointimuistion lausuntopyyntöaineistossa esitetty sijaintietojärjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista paras malli on Cinian käsityksen mukaan keskitetty malli. Keskitetyllä mallilla voidaan parhaiten taata, että tiedot ovat kaivuutöihin oikea-aikaisesti saatavilla ja monijohtokartat ovat käytettävissä. Keskitetty malli on Cinian näkökulmasta kustannustehokkain ja siihen on jo investoitu. Keskitetyllä mallilla on myös mahdollista saada kustannussäästöjä nykyiseen malliin verrattuna. Keskitetyssä mallissa uskomme myös palvelun tietoturvan olevan tosiasiallisesti parhaiten toteutettavissa ja hallittavissa. Jo pitkälle kehitetty keskitetty malli on myös varmasti nopeimmin tuotantoon otettavissa, tämä tuo merkittävän parannuksen nykytilanteeseen nopeammin. Hajautettu malli A Hajautetussa mallissa A ei saavuteta tietoturvahyötyjä ilman merkittäviä lisäinvestointeja ja nekin jäävät kyseenalaisiksi. Malliin liittyy myös erittäin suuri todennäköisyys tietojen kasaumaan muutamalle palveluntarjoajalle. Hajautettu malli B Hajautetussa mallissa B ei Cinian näkemyksen mukaan saada kustannusäästöjä eikä tietoturvaparannuksia. Yleisesti ottaen hajautettu malli B on huono, koska monijohtokartan puuttuminen ei edesauta kaivuuvahinkojen vähenemistä. Malliin liittyy myös merkittävää riskiä vastausten viivästymisestä tiedon hyödyntäjille. Kuten hajautetussa mallissa A tähän liittyy suuri todennäköisyys kasauman kertymisestä palveluntarjoajille. Mallin etuna on kuitenkin se, että tämä tuo viranomaisen valvomat sijaintiselvitykset ja keskitetyn pisteen niiden jättämiseen. Hybridimalli Hybridimallin tulisi kuitenkin arviomuistiossa esitetyn sijaan perustua malliin A, koska B mallista puuttuu verkon suojan kannalta keskeinen monijohtokartta. Hajautettu malli B tarjoamisen hyöty olisi, että tätä vaihtoehtoa voisivat käyttää ne toimijat, jotka ovat sääntelyn ulkopuolella, kuten esimerkiksi kriittinen infrastruktuuri tai puhdas vesi. Näin kysyjille olisi kuitenkin aina vain yksi palvelupiste, josta lähteä liikkeelle. Tämä olisi kaivuuvahinkojen vähentämisen kannalta tärkeää. Näkemyksemme mukaan hybridimallia, jossa sekä A & B vaihtoehdot ovat tuettuna, olisi kokonaisuudessaan kannalta paras, mutta varmasti myös kallein vaihtoehto.
      • Elenia Verkko Oyj
        Päivitetty:
        23.1.2025
        • Elenia Verkko Oyj:n lausunto Liikenne- ja viestintäministeriön arviomuistiosta sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista Kiitämme Liikenne- ja viestintäministeriötä sekä Traficomia mahdollisuudesta lausua Liikenne- ja viestintäministeriön arviomuistiosta sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista Yleistä arviomuistiossa esitetyistä eri toteutusmalleista Sijaintitietopalvelun käyttöönottoon tähtäävä hanke keskeytettiin marraskuun alkupuolella 2024 kokonaisturvallisuustilanteen vuoksi. Keskitetyssä mallissa on tunnistettu haasteita ja haavoittuvuuksia tietoturvassa. Arviomuistiossa on silti esitelty keskitetty malli sekä hybridimalli, jotka toistavat samaa ongelmaa, jonka vuoksi hanke on keskeytetty. 1) Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? Elenialle ja mielestämme koko verkkotoimialalle paras ratkaisu esitetyistä vaihtoehdoista on hajautettu malli variaatio B. Tämä ratkaisuvaihtoehto on lähimpänä Ruotsin Ledningskollenin verkkopohjaista palvelua, joka on ollut toiminnassa koko Ruotsin alueella vuodesta 2010 alkaen ja on Elenian mielestä paras ja oikea ratkaisuvaihtoehto yhteisestä sijaintitietopalvelusta myös Suomessa. On tärkeä huomata, että Ledningskollen ei ole keskitetty kaapeli- ja putkirekisteri, vaan verkkopalvelu, joka yhdistää kaivuutyön suunnittelijat ja alueen infrastruktuurin omistajat. Tämä on hyväksi todettu, teknisesti helppo toteuttaa, kustannustehokas sekä tietoturvallinen toimintamalli. Elenialla on ollut sijaintitietopalvelu käytössä jo monia vuosia. Olemme kehittäneet sijaintitietopalveluita sekä sen lisäpalveluita yhdessä palveluntuottajien kanssa, mikä on tuonut kustannustehokkuutta, prosessitehokkuutta sekä tärkeimpänä asiana kaikille sijaintitietopalvelun käyttäjille helppokäyttöisiä, tietoturvallisia ja tehokkaita palveluita. Näiden palveluiden rakentaminen toiseen kertaan keskitettyyn palveluun tuo sekä ylimääräisiä kustannuksia kuin tietoturvariskejä. 2) Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Arviomuistion keskitetty malli sekä hybridimalli toistavat samaa verkkotietojen keskittämisen ongelmaa, jonka vuoksi hanke on alun perinkin keskeytetty. Näitä ratkaisuja varten joudutaan tekemään merkittäviä ja vaativia järjestelmä, prosessi ja toimintatapamuutoksia, jotka tuovat ylimääräisiä kustannuksia ja tietoturvariskejä. 3) Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? Arviomuistion keskitetty malli sekä hybridimalli ovat kustannuksiltaan kalliita ratkaisuja, koska ne edellyttävät merkittävää järjestelmäkehitystä sekä uusien prosessien luomista. Tämä kaikki on ylimääräistä kustannusta niille yhtiöille, kenellä on jo toimivat palvelut. 4) Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? Arviomuistiossa ei ole arvioitu haasteita, joita viranomaisen monopolisoima palvelu aiheuttaisi järjestelmien ja palveluiden kustannustehokkaalle ja ketterälle kehitykselle. Jos viranomainen haluaa lisätä valvontaa ja yhtenäistää toimintatapoja sijaintitiedoista, löytyy sille muitakin ratkaisuja. Tampereella 23.1.2025 Kunnioittavasti Tommi Lähdeaho Verkkojohtaja Elenia Verkko Oyj
      • Turku Energia Sähköverkot Oy
        Päivitetty:
        23.1.2025
        • Turku Energia Sähköverkot Oy:n lausunto Traficom sijaintitietopalvelun eri toteutusmalleihin Yleistä taustatietoa sijaintitietojen välittämisestä kaivutoimijoille Turku Energia Sähköverkot Oy:llä on vuosikymmenten kokemus sijaintitietojen välittämisessä kaivutoimijoille omalla verkkoalueellaan. Vuodesta 2007 alkaen yhtiömme on hyödyntänyt tietojen välityksessä Turun kaupungin keskitettyä Johtokarttapalvelua, joka hallinnoi verkkojemme sijaintitietoja ja antaa johtokartat puolestamme. Kaivutoimijalle on keskeistä suorittaa vain yksi pyyntö eri verkkojen sijainneista ja saada mahdollisesti vain yksi kartta vastaukseksi. Tämä puoltaa jonkinlaista keskitettyä toimintamallia, joka kuitenkin voi laajuudeltaan olla alueellinen keskitetty malli eikä suinkaan valtakunnallinen. Kukin kaivutoimenpide on luonnollisesti alueellisesti hyvin rajattu. Nykyinen toimintamallimme toteuttaa tämän tavoitteen hyvin. Verkkoyhtiölle kaivutietojen toimittaminen on luonnollinen toimenpide kaivuvaurioiden vähentämiseksi. Kaupunkialueilla, joissa johtokarttoja on annettu ja kaapelinäyttöjä suoritettu vuosikymmenten ajan, eivät kaivuvauriot enää juurikaan johdu sijaintitietotoiminnan puutteellisuuksista, vaan joko itse tietojen virheellisyydestä tai kaivajien huolimattomuudesta. Tältä osin voidaan todeta, ettei suurissa kaupungeissa Traficomin valtakunnallinen toiminta juurikaan tuo lisäarvoa sijaintitietotoimintaan. Näyttötoimintaan liittyen arviodokumentissa on keskeinen virhe näyttötoiminnan tarpeellisuuden arvioinnissa. Dokumentin mukaan verkkoyhtiö arvioi tarpeellisuuden. Verkkoyhtiö ei voi tietää tarkkaa kaivureittiä eikä sitä, miten lähellä verkkoa kaivu tulee tapahtumaan. Todellisuudessa vain kaivaja tietää tarvitseeko hän johtokartan lisäksi näyttöä paikan päällä. Näyttötoiminnallisuus tuleekin rakentaa niin, että kaivaja erikseen pyytää näyttöä johtokartan saatuaan. Tämä luo tarpeellista tehokkuutta toimintaan, kun tarpeettomia näyttöjä ei suoriteta. Traficomin keskitetyissä toimintamalleissa on puutteena talousvesiverkkojen puuttuminen. Käytännössä tämä tarkoittaa kaivajille kuitenkin erillisen tietokyselyn tekemistä vesihuoltotoimijalle keskitetyn palvelupyynnön lisäksi. Tämä ongelma poistuu sovellettaessa paikallisia keskitettyjä sijaintitietojen palveluja kuten esimerkiksi suurissa kaupungeissa on ollut jo pitkään käytössä. Lausuntopyynnön kysymyksiin vastauksia 1) Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? Esitetyistä malleista Hybridimalli on selvästi tarkoitukseen parhaiten soveltuva toimintamalli. Kun eri verkkotoimijoiden mahdollisuudet ja kyvykkyydet johtotietojen toimittamiseen kaivajille ovat erilaisia, niin on loogista, että ne voisivat valita itselleen soveltuvimman perusmääritykset täyttävän toimintamallin kuitenkin niin, että kaivaja esittää vain yhden sijaintikyselyn. Edustamamme verkkoyhtiön osalta nykyinen Turun kaupungin keskitetty toimintamalli tarjoaa jo kaikki Traficomin keskitetyn mallin hyödyt. Siinä kaivaja kysyy tiedot yhdestä paikasta ja saa tiedot monijohtokarttana niiden verkkojen osalta, jotka ovat mukana palvelussa. Turun palvelun ainoa puute on, etteivät teleyhtiöt ole halunneet liittyä siihen paikallisesti vaan toimivat oman valtakunnallisen mallinsa mukaisesti. Kaupungilla on kaikki teleyhtiöiden tiedot hallussaan (entiseltä nimeltään) Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla, mutta sillä ei ole lupaa niitä kaivajille antaa. Arviossa esitettyihin säädösmuutoksiin tulee lisätä paikallista keskitettyä sijaintitietopalvelujen tarjoajille mahdollisuus antaa kaikkien verkkojen tiedot kaivajille. Suurten kaupunkien olemassa olevien järjestelmien ja toiminnallisuuksien käyttäminen paikallisesti ei juurikaan vaatisi merkittäviä lisäkustannuksia. Valtaosa kaivutoiminnasta kuitenkin keskittyy kaupunkiympäristöihin, joten niiden olemassa olevia sijaintitietotoimintoja tulisi vahvistaa eikä rakentaa toista resursseja tuhlaavaa päällekkäistä toimintaa. Tietoturvallisuuden osalta suurilla kaupungeilla on edellytykset toimia tietoturvallisella tavalla. Lisäksi paikallisella toimijalla on parempi havainnointikyky ”erikoisiin” tietopyyntöihin liittyen. Toisaalta Hybridimalli tarjoaa mahdollisuuden keskitettyyn palveluun sellaisille verkkotoimijoille, jotka katsovat sen itselleen soveltuvimmaksi vaihtoehdoksi eikä heillä ole muuta keskitysvaihtoehtoa valittavanaan. 2) Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Keskitetty malli ja hajautettu malli A ovat käytännössä sama asia, sillä niihin pitää rakentaa kokonaan uusi rajapintatoiminnallisuus nykyisten tietojen ja keskitetyn tietokannan väliin. Toimitetaanko kaikki tiedot rajapinnan kautta vai vain osa kerrallaan ei ole merkitystä. Kuten käytäntö on osoittanut, rajapinnan toimivaksi saattaminen on todella vaikeaa ja aikavievää sekä kallista. Osa syynsä siihen lienee keskitetyn systeemin tietosisällön liiallinen monimutkaisuus ja useat kyseenalaiset metatiedot maanalaisiin rakenteisiin liittyen. 3) Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? Keskitetyn mallin tähänastinen puuhaaminen on vienyt työaikaa arviolta 10 000 euron edestä muokattaessa sijaintitietoja yhteensopiviksi Traficomin tietokantaan siirtoa varten. Tietojärjestelmätalojen laskutus on oma lukunsa, josta emme ole vielä tietoisia. Niiden laskutus tulee jatkumaan, sillä jokainen pienikin muutos rajapinnassa vaatii muutoksen kaikkiin lähettäviin järjestelmiin. Kustannuksia kasaavan systeemin rakentamista tulee välttää eikä edistää. Hybridimalli kustantaa saman verran kuin nykyinen toimintakin lisättynä jollain Traficomille vastaamisen lisäkustannuksella. 4) Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? Erillismainintana tuomme esiin, että näyttöjen suorittamisen raportointi keskitettyyn kantaan on resurssien haaskausta, jossa ei ole mitään järkeä. Kaivu-urakoitsija pitää huolen siitä, että saa näyttönsä ja verkkoyhtiöllä on olemassa selkeä kannustin näyttöjen järjestämiseksi. Näyttötoiminta on paikallista toimintaa eikä sen keskittämisellä saavuteta hyötyjä. Uudelleen mainitsemme paikallisten keskitettyjen sijaintipalvelujen tarpeen saada oikeudet antaa monijohtokartassa kaikkien verkkotoimijoiden sijaintitietoja mahdollistaen näin kaivajille yhden luukun periaatteen toteutumisen kyseisen paikallisen palvelun alueella. Kun sijaintitietopyyntöjen maantieteellisten alueiden laajuutta määritetään tai rajoitetaan, niin rajauksessa on huomioitava kaivutoiminnan todellinen luonne. Kaivu on pituussuuntaista ilman merkittävää leveyttä. Näin ollen esimerkiksi 200 metri kertaa 200 metriä suuruisen neliön muotoisen alueen määrittäminen ei ole mitenkään järkevää, kun mikään kaivu ei tapahdu neliön alueella. Enemmänkin tulisi kiinnittää huomiota kaivualueen leveyteen, jos se ylittää 5-10 metriä. Pituuden määritys tulisi pohjautua kaivun perusteeseen. Vastaavat tarvepohjaiset rajaukset tulisi toteutua myös suunnittelutoimintaa varten tehdyissä tietopyynnöissä. Nekään eivät saisi olla isoja alueita vaan selkeästi rajautua itse kohteeseen. Arviomuistion kohdassa 8.2.5 esitetään verkkotoimijan tietojen toimittamisen kieltäytymisperusteiden supistamista. Kohdan perusteluissa ei ole mainittu, että supistus kohdistuisi vain maanlaisiin komponentteihin. Maanlaisten komponenttien osalta supistus vaikuttaa perustellulta, mutta maanpinnalla olevien komponenttien osalta kieltäytymisperuste tulisi säilyttää.
      • Lehtimäen Sähkö Oy, Piirto Martti
        Päivitetty:
        23.1.2025
        • Sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdot 1) Lehtimäen Sähkö Oy pitää parhaana vaihtoehtona hajautettu malli B:tä -pienenä toimijana emme ole investoineet verkkotietojärjestelmään kustannusten vuoksi, lisäksi jakeluvastuualueellamme tapahtuvat sijaintitietojen tiedustelut ovat vähäisiä. -näemme tehokkaimmaksi tavaksi vastuuhenkilön toimittaman karttamateriaalin tiedustelulle. 2) Keskitetty malli -Vaatii suuret taloudelliset panostukset tietojen toimittamiseksi Viranomaisjärjestelmään. Hajautettu malli A -Vaatii mittavat taloudelliset panostukset tietojen toimittamiseksi viranomais-järjestelmään. 3) Hajautettu malli B on kokoisellemme toimijalle kustannustehokkain vaihtoehto. Keskitetty sekä Hajautettu malli A aiheuttavat kohtuuttoman korkeat kustannukset. 4) Huomiona, että Energiaviraston sivuilta löytyy sähköverkonhaltioiden vastuualuekartta, mistä kuka tahansa voi käydä katsomassa minkä verkkoyhtiön alueella kaivaa.
      • Paikallisvoima ry
        Päivitetty:
        23.1.2025
        • Kiitämme Liikenne- ja viestintäministeriötä mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista. Pidämme hyvänä, että Sijaintitietopalvelun käyttöönotto keskeytettiin syksyllä 2024. Syksyllä 2024 sekä Venäjän hyökkäyssodan helmikuussa 2022 jälkeen alkaneet tapatumasarjat niin tele- kuin sähkökaapeleiden osalta ovat osoittaneet, että turvallisuustilanne on totaalisesti muuttunut ympärillämme. Paikallisvoima katsoo yleisesti, että kaikki kriittinen infrastruktuuri tulee suojata vahvasti, eikä sen keskitettyä sijaintitietoratkaisua tule avata lainkaan. Yhteisrakentamislain 5§ on nähdäksemme vanhentunut ja ongelmallinen, kun sitä tulkitaan niin, että kaikkien toimijoiden on toimitettava sijaintitiedot keskitettyyn palveluun, josta niiden luovuttamista edelleen voidaan rajoittaa vain laissa luetelluin perustelluin poikkeuksin. Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi viipymättä korjata tällainen lainsäädäntö nykypäivän turvallisuustilannetta vastaavaksi. Näkemyksemme mukaan yksi tehokkaimmista hybridivaikuttamiselta suojautumisen keinoista on em. verkkojen sijaintien suojaaminen niin, että tiedot verkkojen tarkoista sijainneista eivät voi päätyä missään olosuhteissa vääriin käsiin. Kriittisenä infrastruktuurina tulee NIS- ja CER-direktiivienkin hengen mukaisesti pitää kaikkea sähkö- ja kaukolämpöverkkojen infrastruktuuria. Nähdäksemme arviomuistiossa ei ole tunnistettu olemassa olevia sähköverkkoyhtiöihin kohdistuvia vaatimuksia, kuten varautumis- ja valmiussuunnitelmia. Suunnitelmissa toimijoiden täytyy huomioida myös tietoturvan vaatimukset. EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivissä (NIS-direktiivi) säädetään yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin tarjoajien ja toimijoiden tietoturvavelvollisuuksista sekä tietoturvahäiriöistä ilmoittamisesta. Suomessa velvoitteet säädetään kyseisten sektoreiden omassa lainsäädännössä ja niitä valvovat sektorikohtaiset valvontaviranomaiset. Huoltovarmuuskriittisten toimijoiden on huolehdittava palvelujensa ja infrastruktuurinsa tietoturvasta sekä raportoitava havaitsemansa tietoturvauhat ja -loukkaukset viranomaiselle. Tämä toimintamalli on hajautetussa järjestelmässä ollut käytössä jo useita vuosia. Lausuntopyynnössä pyydetään ottamaan kantaa neljään eri vaihtoehtoon. 1) Paikallisvoiman näkemyksen mukaan turvallisin vaihtoehto on hajautettu malli B. Käsityksemme mukaan se on nykyisin voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten näkökulmasta kustannustehokkain, selkein ja ennen kaikkea turvallisin (henkilö- ja kyberturvallisuus) vaihtoehto. 2) Keskitetty malli on vaihtoehdoista haastavin. Järjestely olisi raskain, kallein, enemmän riskejä sisältävä ja käytännössä eniten aikaa vievin vaihtoehto kaikkien osapuolien kannalta. On huomioitava, että kiristyvä EU-lainsäädäntö velvoittaa kriittisen infrastruktuurin toimijoita entistä tarkempaan tietojen suojaamiseen, eikä ylimääräisiä viranomaisten kustannuksia pienemmille toimijoille ole perusteltua aiheuttaa. On huomattava, että joka tapauksessa kustannukset valuvat loppukäyttäjien maksettavaksi eli tavallisille kuluttajille ja kansalaisille. 3) Keskusteltaessa eri järjestelmämalleista unohtuu monesti muut kustannukset. On huomioitava, että suuri osa sijaintitietoihin liittyvistä kustannuksista verkonhaltijoille syntyy näyttöpalvelusta, eikä mikään esitetty malli näkemyksemme mukaan vähennä näyttöjen tarvetta ja kustannuksia. Keskitetty palvelu olisi kallein ratkaisu, koska verkonhaltijalle jäisi joka tapauksessa omat karttatietopalvelut ja keskitetty palvelu tulisi sen päälle. Hajautettu malli B on kustannustehokkain vaihtoehto myös tässä mielessä. 4) Terminä ”monijohtokartta” on uusi ja vaatii tarkempaa pohdintaa. Turvallisuustilanteen näkökulmasta tällainen kartta on erittäin suuri riski. On hyvä havaita, kuinka myös viranomainen on nähnyt arviomuistossa asian negatiivisena, koska yhden kartan kokonaistietoa muodostaisi suurimman riskin päätyessään vääriin käsiin. Yleisesti toteamme vielä, kuinka EU lainsäädäntö on juuri muuttunut ja muuttumassa. EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivi (NIS-direktiivi) on juuri päivittynyt ja tullut voimaan lokakuussa 2024. Yhteisrakentamisdirektiivi korvattiin toukokuussa 2024 voimaantulleella Gigabit Infrastructure Actilla (GIA), jolla on vaikutuksia sekä yhteisrakentamiseen että mahdollisiin palveluihin. GIA:ssa on mahdollista rajata kriittisen infrastruktuurin rakenteet ulkopuolelle yhteisestä keskitetystä tietopalvelusta. Paikallisvoima vahvasti kannattaa, että kriittisen infrastruktuurin rajaaminen keskitettyjen tietopalvelujen ulkopuolelle tullaan kansallisesti säätämään tässä yhteydessä. NIS 2 tulee hyvin ohjaamaan kriittisen infrastruktuurin toimijoiden tietojen suojaamista. Olisi kustannustehotonta nyt valita sijaintitietoihin toimintamalleja, jotka olisivat mahdollisesti ongelmallisia EU-säädösten valossa. Paikallisvoiman näkemyksen mukaan nykyisessä turvallisuusympäristössä kaikki kriittisen infrastruktuurin, kuten sähkö- ja kaukolämpöverkkojen, toiminnot tulee jättää kaikkien mahdollisten sijaintitietoa keskittävien palvelujen ulkopuolelle. Yhteistyöterveisin, Jari Nykänen Paikallisvoima ry
      • Valtiovarainministeriö
        Päivitetty:
        23.1.2025
        • Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin arviomuistiosta (20.12.2024) sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne antoi lokakuussa 2024 Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille toimeksiannon, jolla keskeytettiin viraston valmisteleman Sijaintitietopalvelun käyttöönotto. Traficom tarkastelee uudelleen palvelun toiminnallisuuksia ja toteutusmallia sekä vaihtoehtoisia ratkaisuja yhdessä turvallisuusviranomaisten kanssa. Muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi onkin tarpeen kiinnittää erityistä huomioita toteutettavan palvelun tietoturvallisuuteen sekä huolehtia paikkatietojen turvaamisesta. Sijaintitietopalvelu oli Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin valmistelema verkkopalvelu, johon verkkotoimijat olisivat toimittaneet viestintäverkkojensa aktiivisten osien sijaintitiedot. Tietoja tarvitsevat kansalaiset ja organisaatiot olisivat voineet pyytää niitä palvelusta. Sijaintitietopalvelu oli tarkoitus avata tuotantokäyttöön lokakuussa 2024 ja sijaintiselvitysten tekijöille keväällä 2025. Nykyisellään johtojen sijaintiselvitykseen liittyvät tiedot ovat hajautuneina useissa eri lähteissä. Sijaintiselvitysvastauksissa ei jaeta tietoa kriittisestä infrastruktuurista. Arviomuistiossa on vertailtu eri vaihtoehtoja sijaintiselvityksien toteuttamiselle sekä arvioitu nii-den vaikutuksia palvelun eri käyttäjäryhmille. Sijaintitietopalvelua oltiin alun perin toteuttamassa keskitetyllä mallilla. Keskitetyssä mallissa tunnistettujen haasteiden ja heikkouksien vuoksi arviomuistiossa on esitelty vaihtoehtoisia malleja, joissa kokonaisturvallisuus on huomioitu paremmin. Valtiovarainministeriö vastaa lausuntonaan seuraavaa: Arviomuistiossa on tarkasteltu eri toteutusvaihtoja ainoastaan sijaintitietopalvelun näkökulmasta. Kohdassa 7.2.4 Sijaintiselvityspyynnön tekijän vastuut ja tehtävät ja niiden vaikutus on sivuttu tiedonsaantioikeuksia, mutta muutoin muistiossa ei niitä käsitellä. Valitussa näkökulmassa korostuu käyttäjän tunnistamisen merkitys samalla kun se, kenellä tulisi olla lupa tarkastella palvelun tietoja, rajautuu käsittelyn ulkopuolelle. Tiedon kasautumista on käsitelty arviomuistiossa ilmiönä, jossa viranomaiselle kertyvän yhdentyyppisen tiedon katsotaan muodostavan kasautumisvaikutuksen. Termi ei ole täsmällinen, mutta yleensä sen tulkitaan tarkoittavan tahattomasti muodostuvia tietokokoelmia, joita ulkopuolinen taho voi hyödyntää. Viranomaisen lakiin perustuva tietovaranto ei ole tällainen ilmiö. Lisäksi arviomuistiossa olisi voitu nostaa vielä selkeämmin esiin se, että sijantitietojen saatavuuden tilanne on kestämätön nykyisessä turvallisuustilanteessa. Samaan aikaan tiedon saatavuus on heikkoa ja johtaa onnettomuuksiin kaivuutilanteissa. Tilanne tulee korjata kummankin näkökulman kannalta. 1) Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? Valtiovarainministeriö katsoo, että hybridimalli yhdistää sekä keskitetyn että hajautetun malli myönteiset puolet. Vastaavasti hybridimallin haasteena on todennäköisesti sen monimutkainen hallinta, missä erilaiset toimintatavat ja niiden yhteensovittaminen on työlästä. Tiedon yhteensopivuuden ja tarkkuuden varmistamisen näkökulmasta tiedon hajanaisuus on myös selkeä riski mallin toteuttamisessa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilla tulee olla riittävä valmius ylläpitää Sijaintitietopalvelun tietoja. Palvelun tietojen ylläpitämiseksi verkkotoimijoiden tulisi täyttää tietyt toiminnalliset sekä tietoturvaan liittyvät kriteerit. Kaikki tietopyynnöt tulisivat viranomaisen kautta ja viranomainen vastaisi tiedonsaantioikeuksista. Järjestelyssä panostettaisiin menettelyihin, joilla tämä varmistettaisiin. Tämän ongelman poistamiseksi ja tiedon laadun takaamiseksi tulee Traficomille antaa riittävä toimivalta ohjata toimintaa. Vaihtoehtoja arvioitaessa tulisi kiinnittää huomiota myös tietojen suojaamiseen myös, kun ne on luovutettu järjestelmästä ulos. Yksi ilmeinen riski on se, että tietoja luovutetaan palvelusta esimerkiksi bulvaanitoimijalle. Tiedonsaantioikeuden rajaaminen pinta-alan perusteella ei vaikuta kovin tehokkaalta tavalta rajata tiedonsaantioikeutta. Prosessiin voisi pohtia lisättävän tarkoituksenmukaista riskiarviointia, joka perustuisi viranomaisten uhka-arvioihin ja kansainvälisen toimintaympäristön muutoksiin. Toinen ehdotus on se, että kun toimija hakisi kaivulupaa, haettaisiin samalla automaattisesti sijaintiselvitys. Tällöin palvelun rajapintaan tulisi kunta. 2) Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Keskitetty malli tarjoaa parhaan valvonnan ja yhdenmukaisuuden, mutta voi olla teknisesti haastava toteuttaa. Keskitetyn mallin vahvuutena on se, että se tarjoaa paremman mahdollisuuden analytiikan ja datan hyödyntämiseen strategisessa päätöksenteossa. Hajautettu malli on joustavampi ja turvallisempi, koska tietoa ei keskitetä, mutta se vaatii paljon koordinointia. Lisäksi tiedon hajanaisuus voi tuottaa haasteita yhteentoimivuuden ja tiedon tarkkuuden varmistamisessa. Mikäli jokin verkkotoimija lopettaa toimintansa tai ajautuu vaikeuksiin, voi tilanne johtaa siihen, että kyseisellä verkkotoimijalla ei ole enää kykyä vastata kyselyihin. Tämä seikka puoltaa hajautetun mallin (variaatiot A ja B) rajaamista toteutuskelpoisten mallien ulkopuolelle. 3) Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? Kustannusten osalta hybridimalli asettunee keskitetyn sekä hajautetun mallin välimaastoon. Hybridimallin toteutus ja ylläpito voivat kuitenkin luoda piileviä kustannuksia. Keskitetty malli vaatisi todennäköisesti merkittäviä investointeja infrastruktuurin ja tietoturvan osalta. Alkuinvestoinnit olisivat suuria, mutta vastaavasti pitkällä aikavälillä malli voisi vähentää viranomaisten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Kustannuksiltaan hajautettu malli olisi todennäköisesti edullisempi aluksi, mutta sen ylläpito ja tehokkuus voivat heikentyä koordinaation puutteen takia. 4) Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? Tietojen saatavuus ja järkevä hyödyntämien on keskeistä vastattaessa sijaintiselvityspyyntöihin. Maanrakennustyöt eivät saa haitata yhteiskunnan verkkojen toimivuutta ja maanalaiset verkot sekä infrastruktuuri tulee suojata niin tahattomilta kuin tahallisiltakin vahingoilta riittävissä määrin. Lisäksi tiedon käyttöoikeuksien tarkastelua tulisi käsitellä arviomuistiossa esitettyä laajemmin.
      • Vantaan Energia Sähköverkot Oy, Verkkopäällikkö, Valmiuspäällikkö
        Päivitetty:
        23.1.2025
        • Kiitos mahdollisuudesta lausua sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestel-män ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista. 1 Nykytilanne Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n verkko-omaisuus sijaitsee Vantaan kaupungin alueella. Vantaan kaupunki ylläpitää niin sanottua johtokarttaa. Johtokartalla on kaikkien yleisillä alueilla (kadut, torit, puistot) olevien maanalaisten johtojen sijaintitiedot. Nykytilanteessa infrastruktuurin sijaintitietoja tarvitsevan tulee kysyä tietoja Vantaan kaupungin johtojen sijaintitietopalvelusta. Johtojen sijaintiselvitys karttoineen on voimassa kaksi viikkoa. Se on kertakäyttöinen ja koskee vain asiakkaan ilmoittamaa toimenpidealuetta. Vantaan kaupungin sijaintitietopalvelu tuottaa siis asiakkailleen yhdellä kyselyllä kaikkien verkonhaltijoiden verkkotiedot sisältävän materiaalin, eli ns. monijohtokartan. Vantaan kaupungilta saamamme tiedon mukaan menettelytapa tulee olemaan jatkossakin vastaavanlainen ja kaivuluvan ehtona. Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa sekä muissakin suuremmissa kaupungeissa on vastaava järjestelmä käytössä. Vantaan Energia Sähköverkot Oy pitää nykyistä toimintamallia yksinkertaisena ja hyvin toimivana ratkaisuna. 2 Viranomaisen järjestelmän toteuttamiseksi esitetyt ratkaisuvaihtoehdot Sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseen tarkoitetun viranomaisen järjestelmän toteuttamiseksi esitetyistä ratkaisuvaihtoehdoista toteamme seuraavaa. 2.1 Keskitetty malli Näkemyksemme mukaan keskitetty malli ei ole kannatettava. Keskitetty malli muodostaa tietoturvauhan ja lisäriskin kriittisen infrastruktuurin sijaintitietojen valumisesta vääriin käsiin. Kriittisen infrastruktuurin sijaintitiedot tulisivat olemaan sekä keskitettynä valtion järjestelmässä että hajautettuna verkon omistajilla. Verkonomistaja ei voi myöskään itse vaikuttaa siihen, keille verkkotietoa jaellaan eikä puuttua esimerkiksi epäilyttäviin, kriittisten kohteiden lähelle kohdistuviin tiedusteluihin tai kaivutapahtumiin, vaan on riippuvainen sijaintitietopalvelun järjestelyistä. Keskitettyyn malliin sisältyy myös palvelunestohyökkäysriski, joka toteutuessaan lamauttaisi sijaintiselvitysten tekemisen koko valtakunnassa. 2.2 Hajautettu malli Hajautetussa mallin etuja ovat - verkkotiedot ovat verkonhaltijan hallinnassa eikä niitä replikoida keskitettyyn järjestelmään, - verkonhaltijalla säilyy tieto siitä miltä alueilta verkkotietoja tiedustellaan ja - myös Traficom saa tiedon siitä, miltä alueelta verkkotietoja kysellään Näkemyksemme mukaan hajautettu malli A ei ole kannatettava, sillä siinä vastaus välitetään sijaintitietopalvelun kautta. Tämä aiheuttaa ajan kanssa vastausten kasaantumista sijaintitietopalveluun ja tietoturvariskin lisääntymistä. Sen sijaan hajautettu malli B voisi olla toimiva sillä siinä vastaus lähtee verkonhaltijalta suoraan. Tämä malli mahdollistaisi Vantaalla nyt käytettävän hyvin toimivan yhden luukun periaatteen mallin ja myös monikarttamallin, toisin kun muistiossa virheellisesti esitetään. 2.3 Hybridimalli Näkemyksemme mukaan hybridimalli sisältää samat ongelmat kuin keskitetty malli, siltä osin, kun tiedot ovat keskitettyjä eikä siten ole suositeltava. Kunnioittavasti Ilona Erhiö Verkkopäällikkö Vantaan Energia Sähköverkot Oy
      • Rakennusteollisuus RT ry / INFRA ry
        Päivitetty:
        23.1.2025
        • Rakennusteollisuus RT ry / INFRA ry kiitää mahdollisuudesta lausua sijaintiselvityksiä tarvitsevien urakoitsijoiden puolesta. Yleistä Sijaintiselvityspyyntöä tekevän kaivuu-urakoitsijan kannalta palvelun ominaisuuksille tärkeitä perustoiminnallisuuksia ovat mm. seuraavat asiat. - Sijaintiselvityksen tekijä (kaivuu-urakoitsija) saa palvelusta kaikki urakka-alueella olevat verkonomistajat yhteystietoineen selville ”yhdeltä luukulta” tai vaihtoehtoisesti kaikille verkonomistajille lähtee sijaintitietopyyntö tällä yhdellä pyynnöllä. - Sijaintiselvityksen tulokset saadaan pyynnön suorittamisen jälkeen viipymättä. - Selvityspyynnön tuloksena saatavat kartta-aineistot ovat riittävän tarkkoja ja laadukkaita työn suorittamiseksi oikein. - Karttojen osalta on tärkeää, että annettu kartta ja muu tieto on tasalaatuista, kartat ovat yhdenmukaisia, paikkansa pitäviä ja selkeästi luettavissa työn laadukkaan toteutuksen kannalta. - Jos kaivualueelle sattuville verkoille tarvitaan näyttöjä, tulee näytöt saada järjestettyä viipymättä, ja kaivuualueella, jossa on useamman verkonomistajan verkkoja, näytetään kaikki verkot yhdellä kertaa. Arviomuistion eri vaihtoehdoista toteamme seuraavaa: 1. Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallanne taholle ja toimialalle ja miksi? Kaikki vaihtoehdot mahdollistavat sen, että tieto sijaintipyynnöstä menee yhden luukun kautta kaikille verkonomistajille/verkkotoimijoille. Jos katsotaan puhtaasti kaivuu-urakoitsijan näkökulmasta ottamatta huomioon muita näkökulmia, kuten esimerkiksi järjestelmien tietoturvaa, ovat urakoitsijan työn helppouden kannalta parhaimmat vaihtoehdot; keskitetty malli, hajautettu malli (variaatio A) tai hybridimalli (keskitetty). Näissä malleissa sijaintiselvityksen vastaus annetaan yhtenäisessä ja tasalaatuisessa muodossa, kuten esimerkiksi monijohtokarttana. Vastaus sisältää selvitysalueella sijaitsevien verkkojen tiedot sekä tiedon mahdollisesta näytön tarpeesta. Kartta-aineiston laatu sekä kaivuuohjeet on mahdollista laatia yhteisellä ohjauksella tasalaatuiseksi kautta linjan. Tällöin saadaan pienennettyä riskiä maanalaiselle infralle tahattomasti syntyviin vaurioihin. 2. Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Kokonaisturvallisuuden kannalta tunnistamme hyvin keskitettyyn malliin liittyvät haasteet, emmekä luonnollisestikaan kannata mitään sellaista mallia (keskitetty tai hajautettu), joka on jo lähtökohtaisesti alttiina hybridivaikuttamiselle. Toisaalta tunnistamme myös, että kaikki ei toivottu vaikuttaminen on aina läsnä, oli järjestelmän toimintaperiaate ja omistajuus mikä vaihtoehdoista tahansa (keskitetty, hajautettu, hybridi), joten järjestelmän riittävään tieto- ja kokonaisturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ei toivottujen tahojen tahallinen ja systemaattinen vaikuttaminen voi aiheuttaa ikäviä seurauksia, joten näitä vaikutuksia on pyrittävä kaikin käytettävissä olevin keinoin ehkäisemään ennalta. Kaivuu-urakoitsijan työn sujuvuuden kannalta hajautetun mallin ongelmallisena kohtana voidaan pitää sitä, että sijaintiselvityspyynnön toimitusaika lähtökohtaisesti kasvaa, mikäli sijaintiselvityksen käytännön työn toteutusketju venyy usealle toimijalle, ja jos sijainnin selvityksen tehtäviä ei hallitusti koordinoida eri toimijoiden välillä. 3. Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallanne taholle ja toimialalle? Työmaakohteissa verkkotietojen selvittely ja näyttöjen järjestäminen vie aina aikaa. Mikäli prosessi verkkotietojen selvittämiseksi ei toimi, ts. tietopyynnön vastausaikaa ja vastauksen laatua ei kyetä ennakoimaan, aiheutuu tästä ennakoimattomia kustannuksia urakoitsijoille mm. työntekijöiden ja koneresurssien ylimääräisenä odotteluna sekä mahdollisina erillisnäyttöpyyntöinä. Koska lähtökohta on se, yhtään työmaata ei toteuteta ilman tilaajan tarvetta, olisi suositeltavaa, että työn tilaaja osallistuisi oman maanalaisen infran vahingoittamisen estämisen kustannuksiin omistamansa verkon osalta. Kustannuksia järjestelmästä varmasti syntyy verkoston omistajille ja viranomaisille, mutta kaikkia näitä ei voi suoraan kaataa urakoitsijoiden kannettavaksi. 4. Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? Vahingonvastuut ja niiden jako eri toimijoiden kesken olisi asia, jota kannattaisi tarkastella kenties ihan omana kokonaisuutena. Käytännössä urakoissa on tilanteita, joissa saatavat ennakkotiedot urakka-alueen verkostoista voivat olla virheellisiä tai puutteellisia erilaisista syistä johtuen. Mikäli asiaan liittyvää lainsäädäntöä ollaan uusimassa, tulisi lain valmistelussa ottaa tarkemmin kantaa myös vastuukysymyksiin eri toimijoiden välillä, jotta nykyiset osittain kirjavat käytännöt saataisiin yhtenäisimmiksi ja verkostoille vahingoista aiheutuvat vauriot minimoitua.
      • ESE - Verkko Oy
        Päivitetty:
        23.1.2025
        • ESE – Verkko Oy Lausunto 20.1.2025 VN/912/2025 Arviomuistio sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu – ja sääntelyvaihtoehdoista Lausunnonantajan lausunto ESE – Verkko Oy kiittää Liikenne- ja viestintäministeriötä lausunto mahdollisuudesta koskien yllä mainittua Traficomin arviomuistiota Muistiossa pyydetään ottamaan kantaa neljään eri kohtaan. Käymme ne erikseen läpi ja sen esitämme muutaman yleiskommentin muistiosta. 1) Omalle organisaatiolle ja toimialalle näen parhaana vaihtoehtona hajautetun malli B:n. Se on käsityksemme mukaan toistaiseksi voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten näkökulmasta kustannustehokkain, selkein ja ennen kaikkea turvallisin (henkilö – ja kyberturvallisuus) eri osapuolien osalta. Väärä ja virheellinen omatoiminen energiaverkkojen sijainti- ja ominaisuustietojen tulkinta voi johtaa hengenvaarallisiin tilanteisiin. 2) Keskitetty malli on meistä raskain, kallein, eniten riskejä (henkilö – ja kyberturva) sisältävä ja käytännössä eniten aikaa vievin vaihtoehto kaikkien osapuolien kannalta. 3) Meidän mielestämme keskitetty olisi kallein ja hajautettu halvin ja hybridi jotain siltä väliltä. Ymmärrämme että hybridimalli voisi olla toimivin ratkaisu pienten verkkotoimijoidennäkökulmasta. 4) Mielestämme muistiossa on pääosin käyty ihan riittävän kattavasti läpi eri mallien plussat ja miinukset eri toimijoiden kannalta. Uusi termi ”monijohtokartta” vaatii hiukan sulattelua ja esimerkiksi viranomainen ei näe sitä keskitetyssä malli itsensä kannalta plus-merkkisenä vaan miinus merkkisenä asiana, koska ymmärtänyt että se ottaminen omalle vastuulle ei ole helppo asia. Tähän loppuun muutama yleinen havainto muistiosta. Sen lopussa luvussa 8 on käyty läpi muutamia kohtia, joissa on tunnistettu kehittämistarpeita sääntelyssä. Tämä on meistä muiston positiivisin kohta ja näitä olisi syytä pohtia ja ratkaista ensin ennen kuin tehdään valintaa eri mallien välillä. Muistion kohta 8.2.2 on mielestämme oleellinen, ensin siinä todetaan (tosin vai kaivuvahinkojen näkökulmasta), että verkkotoimijat ovat dokumentoineet verkkotiedot puutteellisesti mutta samassa kappaleessa myönnetään, että ei ole olemassa lainsäädännöllistä vähimmäistasoa dokumentoinnille. Tämä on koko homman YDIN joka pitää ymmärtää ennen kuin tehdään mitään valintaa minkään mallin välillä tai ryhdytään välittämään tietojen mihinkään. Samassa luvussa nostetaan esiin myös dokumentoinnin sanktioiminen verkkotoimijalle, joka aivan liian ennenaikaista spekulointia ilman yhtenäistä lainsäädäntöpohjaa. Uusi käsite monijohtokartta on sinällään selvästi määritelty, mutta käytännössä sen muodostaminen kaikista määräyksen velvoittamista verkostotyypeistä on suuri riski tässä vaiheessa kaivajan/suunnittelijan näkökulmasta. M71 on ollut vasta voimassa kolme vuotta ja menee vielä paljon aikaa ennen kuin kaikki verkostotyypit ovat dokumentoitu M71 vaatimaan tarkkuuteen, että niistä on järkevää lähteä muodostamaan ”monijohtokarttaa”. Tietoturvan osalta on syytä ottaa huomioon myös muu käynnissä oleva regulaatio(NIS2) ja monet samaan aiheeseen liittyvät hankkeet/tutkimukset/selitystyöt paikkatiedon osalta, koska verkkotiedoista ollaan luomassa sijaintietopalvelun myötä käytännössä kolmannelle osapuolelle luovutettavia paikkatietoaineistoja. Kaiken kaikkiaan muistioista paistaa läpi viranomaisen kova tarve päästä valvomaan M71 velvoittamia toimijoita ja unohtuu se koko homman perustarkoitus, joka oli palvella kaivuu- tai suunnittelutyöhön ryhtyvää. Käytännössä liian raskas toteutusmalli aiheuttaa sen, että moniportaisesti tehtävän sijaintiselvityksen aikana ehtii maat jäätymään uudestaan ennen kuin kaivukausi on päässyt kunnolla käyntiin. Mikkelissä 23.1.2025 Kunnioittavasti Tehtäväksi saaneena Antero Levänen ESE – Verkko Oy
      • Leppäkosken Sähkö Oy
        Päivitetty:
        23.1.2025
        • Kiitämme Liikenne ja viestintävirasto Traficomia lausuntopyynnöstä arviomuistiosta sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdoista Pidämme erinomaisena että sijaintitietopalvelun käyttöönotto keskeytettiin syksyllä 2024 ja palvelun osalta päätettiin tehdä uudelleenarviointi muuttuneen kokonaisturvallisuustilanteen vuoksi. Viime aikojen tapahtumat, niin tele- kuin sähkökaapeleiden rikkoutumiset merellä ovat osoittaneet, että turvallisuustilanne on totaalisesti muuttunut ympärillämme. Kaiken kriittisen infrastruktuurin, johon mm. kuuluvat kaikki sähkö-, tele- ja kaukolämpöverkot, suojaamiseen tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka hybridivaikuttaminen ei vielä ole kohdistunut maanpäällisiin tai alaisiin verkkoihin mantereella, on riski myös tällaisille vaikuttamisyrityksille todellinen. Näkemyksemme mukaan yksi tehokkaimmista hybridivaikuttamiselta suojautumisen keinoista on em. verkkojen sijaintien suojaaminen niin, että tiedot verkkojen tarkoista sijainneista eivät voi päätyä missään olosuhteissa vääriin käsiin. Kriittisenä infrastruktuurina tulee jo NIS ja CER direktiivienkin määritelmien mukaisesti pitää mm. kaikkea sähköverkkoinfraa, jolloin tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näkemyksemme mukaan tulisi esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi pohtia myös kaiken kriittisen infrastruktuurin poisjättämistä sijaintitietopalvelun piiristä. Haluamme myös todeta seuraavaa (arviomuistion kappale 5.4), että asianmukaisesti tehdyistä sijaintiselvityksistä huolimatta jopa 94 % verkkotoimijoista on todennut, että kaivuvahinkoja on sattunut. Varsinainen ongelma ei siis ole puutteellinen tai vajavainen sijaintitieto vaan se, että kaivajat eivät tehdyistä sijaintiselvityksistä huolimatta varo maanalaista infraa riittävästi. Olemme yhtä mieltä muistion lähtöolettamien (kappale 7) kanssa siitä, että häiriöitä ja kaivuvahinkoja tulisi vähentää, mutta ongelma ei tällä hetkellä riipu sijaintitiedon saatavuudesta tai laadusta vaan pikemminkin siitä, miten saatua tietoa käytetään tai paremminkin jätetään käyttämättä kaivutöiden yhteydessä. Tätä ongelmaa on mielestämme lähdetty alun perinkin ratkaisemaan väärällä työkalulla, koska verkkotoimijat jo nykyisellään toimittavat sijaintitiedot tarvitsijoille ja vahinkojen sattuminen ei johdu verkkotiedon laadusta (jota palvelun käyttöönotto ei tosiasiallisesti voi edes parantaa), vaan siitä että toimitettua sijaintitietoa ei käytetä kaivutöissä. Tämän ongelman ratkaiseminen vaatii myös viranomaistaholta toimia mm. neuvontaa ja opastusta kaivutöiden tekijöiden suuntaan. Edellä mainitun lisäksi lausumme seuraavaa esitettyihin kysymyksiin: 1) Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? Näkemyksemme mukaan esitetyistä malleista hajautettu malli variaatio B on nykyisessä kokonaisturvallisuustilanteessa paras ja aiheuttaa vähiten riskejä eri osapuolille sekä kriittiselle infrastruktuurille, johon mm. sähköverkot kokonaisuudessaan luetaan. Tämäkään malli ei ole täysin ongelmaton ja näkemyksemme mukaan kriittisen infrastruktuurin jättämistä kokonaan palvelun ulkopuolelle tulisi harkita vakavasti yhtenä vaihtoehtona jatkoarvioissa. Hajautettu malli variaatio B tarjoaa kuitenkin joitain etuja verrattuna nykyiseen täysin hajalliseen malliin. Mallin edut muihin esitettyihin malleihin ja nykymalliin verrattuna ovat: 1) Sijaintitiedon tarvitsijat voivat käyttää yhtä palvelua tietojen kysymiseksi 2) Viranomainen voi valvoa palvelun käyttöä, mitä pyyntöjä eri osapuolilta tulee ja miten nopeasti pyyntöihin vastataan 3) Verkkotiedon laatu ei tosiasiallisesti parane tai huonone muihin malleihin verrattuna. Verkkotietojen laatu on kuitenkin aina verkkotoimijan itsensä vastuulla, ja verkkotiedon laadun tosiasiallinen valvonta ei ole ulkopuoliselle mahdollista. Verkkotietojen laatu ja yhtenäinen muoto voidaan tässäkin mallissa määrätä viranomaisen toimesta. 4) Kustannukset ovat pienemmät kuin muissa malleissa, koska järjestelmä- ja rajapintakuluja ei synny 5) Työmäärä ei lisäänny verkkotoimijoilla nykyiseen malliin verrattuna. Työmäärä hiukan vähentyy, kun pyynnöt tulevat pääsääntöisesti keskitetysti yhden palvelun kautta määrämuotoisina. 6) Palvelunestohyökkäys lamauttaa korkeintaan vain yksittäisten toimijoiden kyvyn toimittaa sijaintitietoja. Monijohtokartan puuttuminen voidaan nähdä haasteellisena, mutta sijaintitiedon kysyjä saa tässä mallissa kuitenkin kaikilta verkkotoimijoilta tiedon siitä sijaitseeko kaivualueella heidän verkkojansa. Tällöin monijohtokartta ei näkemyksemme mukaan tarjoa merkittävää lisäarvoa. Sijaintikarttojen ja tietojen toimitus tietoturvallisella tavalla ei nykyiselläänkään ole ollut ongelmallista, joten palvelun käyttöönotto variaation B mukaisesti ei muuttaisi olemassa olevaa tilannetta. 2) Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Keskitetty malli ja hajautettu malli variaatio A ovat näkemyksemme mukaan haastavia. Hybridimalli on myös haasteellinen, mutta parempi kuin esitetyt mallit koska se jättää verkkotoimijan arvion varaan palvelun käyttötavan ja tietojen toimittamistavan. Keskitetyn mallin keskeiset heikkoudet ovat näkemyksemme mukaan: 1) keskitetty tietovarasto on otollinen kohde tietomurroille ja/tai niiden yrityksille. Jos tietomurto varastoon onnistuu, saa pahantahtoinen hyökkääjä käyttöönsä verkkotiedot laajalta alueelta kaikkien infraverkkojen osalta (vrt hajautetussa mallissa vain yksittäisen verkon osalta). Murto palveluun voi mahdollisesti tapahtua myös toisen osapuolen kautta (vrt. autojen rekisteritietojen haku). 2) sijaintiselvityspyyntöjen tekijät rekisteröityvät palveluun vahvasti tunnistettuina ja pyyntöjen käyttötarkoitus kysytään pyynnön yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö joku taho voisi rekisteröityä palveluun pahantahtoisessa tarkoituksessa ja tehdä pyyntöjä erehdyttämällä viranomaista pyynnön tarkoituksista. Arviomuistiossa esitetyn mukaisesti viranomainen ei voi puuttua tällaisiin epäilyttäviin pahantahtoisiin toimijoihin ilman lainsäädäntömuutoksia. 3) keskitetyssä mallissa palvelunestohyökkäys, joka kohdistuu ko. palveluun lamauttaa kaiken sijaintiselvityksen ja lamauttaa palvelun käytön. Tämä nostaa kaivuvahinkojen riskiä maanlaajuisesti. Hajautetussa mallissa verkkotoimijat voivat edelleen toimia niiltä osin kuin palvelunestohyökkäys ei kohdistu heidän käyttämiinsä tietojärjestelmiin tai -yhteyksiin. Hajautettu malli, variaatio A heikkoudet näkemyksemme mukaan ovat: 1) rajapintayhteydet ja tarvittavat järjestelmämuutokset keskitettyyn järjestelmään liittymiseksi ovat kalliita 2) yhteyksien kautta voi olla mahdollista tehdä liian laajoja tai asiattomia kyselyitä (vrt. rekisteritietojen kysely). 3) palvelunestohyökkäys, joka kohdistuu ko. palveluun lamauttaa kaiken sijaintiselvityksen ja lamauttaa palvelun käytön. Tämä nostaa kaivuvahinkojen riskiä maanlaajuisesti. 3) Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? Kappaleessa 5.4 esitetään nykyisten toimintamallien kustannuksiksi useista tuhansista euroista jopa 120 000 euroon vuodessa. Huomioitava on, että keskitetyn mallin ja hajautettu malli variaatio A kustannukset ovat myös tuhansia euroja vuodessa johtuen merkittävistä järjestelmä- ja rajapintakustannuksista. Tärkeä on huomioida, että pääosa sijaintitietoihin liittyvistä kustannuksista verkonhaltijoille syntyy kuitenkin näytöistä, ei itse karttojen toimittamisesta, ja mikään esitetty malli ei näkemyksemme mukaan vähennä näyttöjen tarvetta ja kustannuksia. 4) Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? Palvelun toteutusmallien vertailu (kappale 7.5) sisältää epäloogisuuksia, jotka käsittelevät eri toteutusvaihtoehtoja näkemyksemme mukaan osin tarkoitushakuisesti. Esimerkkinä mainittakoon seuraavat kohdat: 1) kappaleessa 8.2.1. mainitaan ettei viranomainen voi rahoittaa vihamieliseksi epäillyn toimijan pääsyä sijaintietoon. Tätä ei ole kuitenkaan kirjattu negatiiviseksi asiaksi vertailutaulukkoon keskitetyn mallin osalta. Viranomainen ei siis pysty estämään vihamielisen toimijan tekemiä verkkotietokyselyitä. 2) Keskitetyn tai hajautettu malli variaatio A heikkoudeksi ei ole nähty palvelunestohyökkäystä viranomaisen järjestelmään, joka lamauttaa koko sijaintietotoimituksen, mutta palvelunestohyökkäys yksittäisen verkonhaltijan järjestelmään nähdään kuitenkin heikkoutena muissa malleissa. 3) Keskitetyn mallin vahvuutena ja muiden mallien heikkoutuna on esitetty verkkotiedon laadun parantuminen. Haluamme huomauttaa, että verkkotiedon laatua voidaan säännellä erikseen kaikissa ratkaisumalleissa ja jopa nykytilanteessa tästä erikseen annettavalla määräyksellä. Viranomainen ei kuitenkaan tosiasiallisesti voi missään esitetyssä ratkaisussa tietää onko palveluun verkkotieto miten tarkkaa ja vastuu tiedon laadusta on aina tiedon infran omistajalla. Kiitämme edelleen liikenne- ja viestintäministeriötä lausuntopyynnöstä ja toivomme että hankkeen jatkovalmistelussa osallistetaan eri toimialat ja toimijat mahdollisimman laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi Kunnioittavasti, Jukka Rajala Leppäkosken Sähkö Oy I verkkojohtaja
      • Turun seudun puhdistamo Oy
        Päivitetty:
        22.1.2025
        • 1) Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? Turun seudun puhdistamo Oy pitää hajautetun mallin variaatio B:tä parhaimpana mallina. Malli on mielestämme vesihuollon kriittisen infrastruktuurin kannalta turvallisin vaihtoehto eli tietoja ei kopioitaisi keskitettyyn järjestelmään. Mallissa ei myöskään tarvita tiedostomuunnoksia eikä rajapintojen rakentamista ja ylläpitämistä verkkotietojärjestelmästä. 2) Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Turun seudun puhdistamo Oy näkee seuraavat mallit erityisen haastaviksi: keskitetty malli ja hybridimalli. Myös hajautettu malli, variaatio A on haasteellinen. Keskitetty malli on erityisen haasteellinen, jopa vaarallinen, vesihuollon kriittisen infrastruktuurin sijaintitietojen kopioinnin, tietojen muuntamisen ja tietojen lähettämisen viranomaiselle ja viranomaisen säilyttämisen sekä tietojen luovuttamisen vuoksi. Aivan vastaavalla tavalla myös hybridimalli sisältää samat uhat kuin keskitetty malli: vesihuollon kriittisen infrastruktuurin sijaintietietojen kopioinnin, tietojen muuntamisen ja tietojen lähettämisen viranomaiselle ja viranomaisen säilyttämisen sekä tietojen luovuttamisen vuoksi. Hajautettu malli variaatio A:ssa haasteet liittyvät sijaintiselvitysvastausten monijohtokarttojen liittyviin uhkiin eli tässäkin mallissa riski sijaintitietojen kannalta on selvästi suurempi kuin hajautettu malli variaatio B:ssä. 3) Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? Keskitetty malli toisi selvästi suurimmat kustannukset. Samoin hybridimalli toisi suuret kustannukset, mikäli päätyisimme keskitettyyn ratkaisuun. Hajautettu ratkaisu variaatio A olisi edellä mainittuja edullisempi, mutta kuitenkin kalliimpi kuin halvimmaksi arvioimamme hajautettu malli variaatio B.
      • Gasgrid Finland Oy
        Päivitetty:
        22.1.2025
        • Gasgrid Finland Oy:n lausunto Liikenne- ja viestintäministeriön arviomuistiosta, joka koskee sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehtoja. Gasgrid Finland Oy (jäljempänä Gasgrid Finland) on valtionyhtiö, joka toimii järjestelmävastaavana kaasun siirtoverkonhaltijana Suomessa ja tarjoaa asiakkailleen turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa sekä kehittää aktiivisesti ja asiakaslähtöisesti siirtoalustaa, palveluitaan ja kaasumarkkinoita edistääkseen tulevaisuuden hiilineutraalia energia- ja raaka-ainejärjestelmää. Keskitetty malli Gasgrid mielestä keskitetyn mallin mukaisen toteutuksen jatkaminen ei ole toimivin vaihtoehto, huomioiden toteutuksen aikana kertyneet kokemukset, vaikutukset nykyisiin työnkulkuihin, palvelun vaatimukset esim. ominaisuustiedoissa ja muuttunut turvallisuustilanne. Keskitetyn vaihtoehdon nykytilaa huonompi puoli on, ettei verkkoyhtiö näe itse sijaintiselvityksiä, eikä sillä silloin ole mahdollisuutta reagoida selvästi toimenpiteitä vaativiin pyyntöihin. Reagointi on kokonaan pyytäjän vastuulla, palvelusta saadun vastauksen perusteella. Arviomuistiossa verkkoyhtiölle selvityspyyntöjen käsittely on arvioitu haitaksi, asia ei kuitenkaan ole noin yksiselitteinen fyysisen turvallisuuden näkökulmasta. Keskitetyssä mallissa näyttöpalvelun suorittaminen (kohta 7.2.5) maininta ”Näyttöjen suorittaminen dokumentoidaan aina viranomaisen hallinnoimaan palveluun”. Aiemmin Traficomin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella, tähän kohtaan pitäisi riittää kuittaus näyttöpyynnön vastanottamisesta. Näytöstä voi alkaa pitkäkestoinen, vuosia kestävä, koko työmaan valvonta. Aiemmin julkaistu määrittely näyttötoiminnaisuuden rajapinnasta oli huomattavan puutteellinen, esim. tietojen muuttamisen osalta, eikä sillä olisi ollut mahdollisuutta toteuttaa toimivia muutoksia Gasgridin järjestelmään. Hajautettu malli Gasgrid mielestä paras vaihtoehto on vaihtaa hajautetun mallin B mukaiseen toteutukseen, joka on lähinnä nykytilannetta oleva malli, jossa verkkoyhtiö itse vastaa pyytäjälle. Hajautetun vaihtoehdon B hyvä puoli, nykytilannetta parempi, verkkoyhtiö näkee itse kaikki sijaintiselvitykset, kun ne pitää tehdä keskitetyn viranomaisen palvelun kautta. Verkkoyhtiö voi huomioida vastauksessa itse sijaintietopalvelua paremmin esim. verkon sijaintitiedon vaihteleva tarkkuus, mitä pyytäjä on tekemässä ja sen vaikutus verkkoon ja toisin päin. Hajautetussa mallissa näyttöpalvelun suorittaminen (kohta 7.3.6) ei ole mitään mainintaa näyttöpyynnön kuittaamisesta, jolla on oleellista vaikutusta tarvittavan toteutuksen laajuuteen. Hajautetussa mallissa B (kohta 7.3.10) verkkoyhtiölle jää mahdollisuus itse päättää omassa toiminnassa tarvittavista ominaisuustiedoista, eikä tietojen, joita ei ole ja joiden saamisen on tunnistettu aiheuttavan suuria haasteita ja lisäkustannuksia esim. 100 % tarkkuusvaatimus ja kaasuverkkoon liittyvien kaapelireittien ominaisuustiedot. Hajautetun mallin A mukaisen toteutuksen tekemisen kustannukset ja vaatimukset ovat tietojärjestelmän osalta arvioiduista vaihtoehdoista suurimmat. Tämän malli mukaista toteutusta ei haluta. Hajautetun mallin B mukaisen toteutuksen tekemisen kustannukset ja vaatimukset ovat tietojärjestelmän osalta vähäisemmät, kuin keskitetyn mallin mukaiset. Suurimmat jäljellä olevat kustannukset liittyvät näyttötoimintojen toteutuksen vaatimiin muutoksiin nykyiseen järjestelmään, jotka ovat kaikissa vaihtoehdoissa samaa suuruusluokkaa. Hajautettuun mallin B vaihtaminen tarkoittaa eniten turhaan tehtyä työtä nykyiseen järjestelmään, kuten tietojen toimittaminen rajapintaa käyttäen. Muuta huomioitavaa Suunnittelu ja kaivuutyö vaiheiden eroa ei ole arviointimuistiossa käsitelty, niiden työnkulun pitäisi olla erilainen. Keskitetyssä vaihtoehdossa suunnitteluvaiheeseen liittyvät selvityspyynnöt jäävät verkkoyhtiöltä saamatta. Toteutusvaiheessa työt tulevat tietoon näyttöpyyntöjen muodossa, koko kaasuverkon ollessa määritelty näyttöalueeksi. Näyttöpyyntöjen käsittelyä arviomuistiossa sivutaan muutamassa kappaleessa. Epämääräiset kirjaukset näyttöjen suorittamisesta ja raportoinnista, vaikuttavat suuresti jäljellä olevaan työmäärän ja aikataulun arviointiin Gasgridin järjestelmään vaadittavien muutosten osalta. Aiemmin arvioitu toteuttamiskelpoisen määrittelyn valmistumisesta menee noin puoli vuotta muutosten tekemiseen. Kaikki tarvittavat muutokset, myös hajautettu B vaihtoehtoon siirryttäessä, saadaan tehtyä puolen vuoden aikana, kunhan riittävän tarkat määrittelyt tulevat kerralla. Määrittelyjen pitää olla aiempaa tarkempia, eikä niihin ei saa tulla muutoksia jälkeenpäin. Erityisesti näyttöpyynnöt / näyttöjen järjestäminen kohdat vaativat Traficomin puolelta tarkennuksia. Traficomin tulee aiempaa paremmin huomioita muutosten tekemiseen verkkoyhtiöiden järjestelmiin tarvittava aika. Toteutuksen aikana ja muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi, Gasgridillä on tunnistettu tarve tarkastella verkkoyhtiön itse jakaman sijaintitiedon julkisuutta ja käyttötapauksia. Odotamme viranomasilta tulevan aiheesta ohjeistusta jollakin aikataululla. Kouvolassa 22.1.2025 Tero Lehtinen Käytönvalvonta- ja maankäyttöyksikön päällikkö Gasgrid Finland Oy
      • Geomatikk Finland Oy, Heinonen Ville
        Päivitetty:
        21.1.2025
        • Geomatikk Finland Oy:n lausunto Liikenne- ja viestintäministeriön arviomuistiosta, joka koskee sijaintiselvityspyyntöihin vastaamiseksi toteutettavan järjestelmän ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehtoja. Kiitämme Liikenne- ja Viestintäministeriötä ja Traficomia mahdollisuudesta lausua arviomuistioon liittyen. Lausuntopyynnön kymmenen päivän määräaika oli materiaalin laajuuteen nähden rajallinen, joten esitämme lausuntomme lyhyen valmistelun pohjalta. Yleistä lausuntopyynnöstä Esitetyt vaihtoehdot keskittyvät ainoastaan laajan tietojärjestelmän rakentamiseen viranomaisen toimesta, ilman arvioita muista ratkaisuista, kuten raportointivelvollisuuksiin perustuvista malleista. Materiaalissa painottuu valvonta enemmän kuin toimijoiden sujuva ja kustannustehokas työskentely olemassa olevien verkkojen läheisyydessä. Valvonnan laajuus ja toteutuksen vaatimukset, kuten resurssit ja kustannukset on jätetty arvioimatta. Traficomin alkuperäinen tavoite edistää valokuituverkkojen yhteisrakentamista on kannatettava, mutta kaikki esitetyt vaihtoehdot ulottuvat kattamaan kaiken maanrakentamisen, myös hankkeet, joilla ei ole yhteyttä valokuituverkkoihin. Tämä lisää merkittävästi hankkeen monimutkaisuutta ja kustannuksia ja laajentaa järjestelmän käyttäjäkunnan kattamaan myös mm. talonrakennuksen, maaperätutkimukset, tieverkkojen kunnossapidon ja yksityiset henkilöt. Keskitetty ja hybridimalli vaikuttavat kustannuksiltaan kalliimmilta laajan järjestelmäkehityksen ja valvonnan henkilöstökustannusten vuoksi. Lausuntopyynnöstä puuttuu kustannusten laajempi arviointi, mikä on selvä puute tässä vaiheessa. Hajautettu malli, erityisesti variaatio B, vaikuttaa tietoturvallisemmalta, koska se välttää tiedon keskittämisen. Päätöksentekoa varten tulisi kuitenkin syventää arvioita kustannuksista ja käytännön toteutuksesta, ml. suunnitellun valvontatoiminnan resurssoinnista ja infra-/maanrakennustoimintaan liittyvistä osaamistarpeista. Hanke on tällä hetkellä keskeytetty tietoturvasyistä, jotka liittyvät tietojen keskittämiseen. Keskitetyn mallin tai hybridimallin valinta todennäköisesti toistaa nämä ongelmat. Hajautettu malli on ainoa vaihtoehto, joka välttää verkkotiedon keskittymisen, ja ainoastaan hajautetun mallin variaatio B estää myös sijaintitietovastausten kertyminen yhteen pisteeseen. 1) Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle ja miksi? Hajautetun mallin variaatio B on mielestämme esitetyistä vaihtoehdoista toimivin. Se on lähimpänä Ruotsin Ledningskollen-järjestelmää, joka on osoittautunut toimivaksi myös kaupallisen toimijan näkökulmasta. Variaatio B on muihin vaihtoehtoihin nähden kustannuksiltaan edullisempi ja teknisesti helpompi toteuttaa. Lisäksi se mahdollistaa kaupallisten ja kunnallisten sijaintitietopalveluiden integroinnin osaksi sijaintiselvitysprosessia sekä niihin liittyvien lisäpalveluiden kehittämisen, mikä tuo merkittäviä hyötyjä kaikille osapuolille, kuten verkonomistajille ja sijaintitietopalveluiden käyttäjille. Tämä vaihtoehto tukee jatkuvaa palveluiden kehittymistä markkinaehtoisesti. Malli mahdollistaa myös kaupallisten palveluiden helpomman kilpailuttamisen, kun sekä palvelu että kokonaisprosessi ovat samat kaikille osapuolille. Variaatio B sisältää kuitenkin elementtejä, jotka vaativat huolellista suunnittelua ja kaikkien markkinaosapuolten osallistamista. Esimerkiksi viranomaisen valvontavastuu vasteaikojen suhteen edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja yhtenäisiä käytäntöjä, sillä nykyisellään verkonomistajien määräaikojen ja toimintatapojen välillä on huomattavia eroja. Lainsäädännön kehittäminen ja määräaikojen standardointi niin sijaintiselvityspyyntöihin vastaamisen kuin maastonäyttöjen toimittamisenkin osalta olisi hyödyllistä kaikille osapuolille. On oleellista ottaa huomioon, että maastonäytön oikeaa ajankohtaa on usein tiedusteltava maanrakentajalta ja ajankohtiin tulee usein muutoksia maanrakennustyön muutoksista, edistymisistä tai viivästymisistä johtuen. Määräajan pitää huomioida nämä asiat. 2) Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Keskitetty malli ja hybridimalli ovat toteutuksen kannalta erityisen haastavia, koska ne eivät ratkaise tietojen keskittämiseen liittyviä tietoturvariskejä. Näiden mallien ongelmana on se, että tietojen keskittäminen yhteen pisteeseen altistaa järjestelmän samankaltaisille riskeille, jotka ovat jo aiemmin johtaneet hankkeen keskeyttämiseen. Hybridimalli voi pitkällä aikavälillä kehittyä keskitetyn mallin suuntaan, mikä ei poista tietoturvaongelmia, vaan ainoastaan siirtää niitä. Hajautetun mallin variaatio A on myös haastava toteuttaa, koska sen tietoturvan taso jää alhaisemmaksi kuin variaatiossa B. Tässä mallissa sijaintiselvitysvastaukset ja verkkotiedot kertyvät yhteen pisteeseen, mikä lisää tietojen väärinkäytön ja järjestelmään kohdistuvien tietoturvahyökkäysten riskiä. Lisäksi reaaliaikaisuuden varmistaminen edellyttäisi laajaa teknistä rajapintakehitystä, mikä olisi sekä kallista että teknisesti vaativaa. Yksittäisen rajapintakyselyn epäonnistuminen johtaisi siihen, että palvelu ei toimisi enää reaaliaikaisesti ja sen käyttäjät eivät voisi hyödyntää järjestelmää tehokkaasti, mikä vähentäisi tavoiteltuja hyötyjä. Kaikissa vaihtoehdoissa, joissa maanrakentaja voi saada kaapeleiden sijaintitiedot käyttöönsä ennen verkonomistajan mahdollisuutta suullisesti ohjeistaa ja valvoa kaivutapahtumaa, on merkittävä riski tietojen väärinkäyttöön ja väärintulkintaan. Tämä voi lisätä kaivuvaurioiden ja vaaratilanteiden määrää, mikä korostaa maastonäyttöjen merkitystä kaivutöiden turvallisuuden ja tietoturvan varmistamisessa. On tärkeää huomioida, että järjestelmän kehittäminen hallinnan ja valvonnan näkökulmasta edistyneeksi on turhaa, jos se johtaa lopulta heikompaan terveyden ja omaisuuden suojaukseen. 3) Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallenne taholle ja toimialalle? Keskitetty malli ja hybridimalli ovat kustannuksiltaan kalleimpia vaihtoehtoja, sillä ne edellyttävät laajamittaista järjestelmäkehitystä, valvontamekanismien rakentamista ja merkittäviä henkilöstöresursseja valvontatyöhön. Nämä kustannukset siirtyvät lopulta verkonomistajien, urakoitsijoiden ja maanrakentajien maksettaviksi. Hybridimalli sisältää kaikki keskitetyn mallin toiminnot, joten sen kustannukset ovat todennäköisesti vähintään yhtä suuret. Hajautetun mallin variaatio B on kustannuksiltaan edullisin, koska se aiheuttaa vähiten muutoksia nykyisiin toimintatapoihin ja mahdollistaa kaupallisten palveluiden kehittämisen. Tämä vähentää suoria kustannuksia ja tarjoaa samalla markkinaehtoisia innovaatioita, jotka voivat pitkällä aikavälillä alentaa kustannuksia ja parantaa palveluiden laatua. Kaikissa vaihtoehdoissa riski kaivuvaurioiden määrän kasvusta, jos tietojen väärinkäyttö tai väärintulkinta lisääntyy, voi johtaa merkittäviin lisäkustannuksiin. On huomionarvoista, että näiden kustannusten jakautuminen verkonomistajien ja maanrakentajien kesken riippuu vastuukysymysten selkeydestä ja viranomaisen määrittelemistä pelisäännöistä. 4) Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? a. Esitetyissä vaihtoehdoissa ei ole huomioitu riittävästi maastonäyttöjen merkitystä tietoturvan ja kaapelivaurioiden ehkäisemisessä. Maastonäytöt rajaavat eritysesti laajamittaisen tietojen väärinkäytön mahdollisuutta merkittävästi. Maastonäyttöön liittyvä maanrakentajan ja verkonomistajan edustajan välinen kommunikaatio ja verkonomistajan edustajan käynti työmaalla varmistaa, että mahdolliset kyseenalaiset tiedustelut voidaan tunnistaa ja niihin voidaan puuttua. Verkonomistajan edustajalle selviää maastonäytön yhteydessä välittömästi, onko alueella käynnissä olevaa tai käynnistyvää maanrakennushanketta. Vähänkään suuremmissa hankkeissa työmaalla näkyy maastonäyttövaiheessa merkkejä alkavasta kaivuusta; työkoneita, rakennus- tai purkumateriaalia, liikennejärjestelyjä, aiempia kaivujälkiä tai tiedotteita tulevasta työmaasta. Kaupunkialueilla maanrakentajan oma sijainti sekä kaapeleiden sijainti suhteessa ympäröivään maastoon on usein hahmotettavissa kartan avulla. Taajamien ulkopuolella, esim. pelloilla tai maanteiden varsilla, jossa on vähän maamerkkejä, asia on toisin. Tällöin johtoreittien tarkatkin sijaintitiedot on siirrettävä kartalta maastomerkinnöiksi, tyypillisesti GPS/GNSS-laitteita hyödyntäen. Kuluttajalaitteiden, ml. puhelimet ja tabletit, käytännön sijaintitarkkuudet eivät vielä riitä lähellekään johtoreittien sijainnin osoittamiseen Traficomin määräyksen 71 mukaisilla tarkkuuksilla. Senttitarkkoja mittalaitteita on käytössä vain hyvin pienellä osalla sijaintitiedon hyödyntäjistä, joten kaapelien sijainnin määrittäminen pelkän digitaalisen karttatiedon pohjalta on väistämättä epätarkkaa. Kaapelivaurioiden välttäminen edellyttää näin ollen myös vastuukysymysten selkeyttämistä. Nykyinen lainsäädäntö ei selkeästi määrittele, kuka on vastuussa kaapeleiden todellisesta paikantamisesta ja merkitsemisestä maastoon. Tämä aiheuttaa ristiriitoja verkonomistajien ja sijaintitiedon hyödyntäjien välille. Käytännöt maastonäyttöjen suhteen myös vaihtelevat vaarallisten (mm. sähkö, kaasu, vesi, kaukolämpö) ja ei-vaarallisten verkkojen (mm. tietoliikenne) välillä huomattavasti. Vaarallisten verkkojen omistajat osoittavat tyypillisesti kaapelien sijainnin maastossa ilmaiseksi. Vaarallisille verkoille on yhteistä se, että mahdollinen kaivuvaurio aiheuttaa merkittävän riskin työturvallisuudelle, alueella liikkuville maallikoille tai omaisuudelle. Ei-vaarallisten verkkojen omistajat soveltavat erilaisia käytäntöjä, pyrkien optimoimaan maastonäyttökustannuksia suhteessa viankorjauskustannuksiin ja vian aiheuttamiin välillisiin kustannuksiin. b. Valvonnan toteutustapaa olisi syytä tarkastella uudelleen Arviomuistio keskittyy laajan ja monimutkaisen tietojärjestelmän kehittämiseen viranomaisen toimesta, mutta valvontaa voitaisiin toteuttaa myös raportointipohjaisesti yhteistyössä verkonomistajien ja kaupallisten palveluntarjoajien kanssa. Tämä lähestymistapa mahdollistaisi sijaintitietopalveluiden kehittämisen markkinaehtoisesti ja vähentäisi viranomaisen järjestelmäkehityskustannuksia. c. Verkonomistajarekisteri tarjoaisi edullisen ratkaisun osaan ongelmista Verkonomistajarekisterin käyttöönotto voisi tarjota kustannustehokkaan ja yksinkertaisen ratkaisun osaan ongelmista. Verkonomistajarekisteristä maanrakentajat näkisivät kaivualueella toimivat verkonomistajat ja saisivat niiden yhteystiedot sijaintitietojen tiedustelua varten. Rekisteri tukisi kaupallisen markkinan kehittymistä ilman, että tiedot keskittyvät yhteen pisteeseen. Tämä lähestymistapa olisi erityisen hyödyllinen satunnaisesti johtotietoja organisaatiolleen tiedusteleville sekä yksityisille henkilöille. d. Lainsäädännön ristiriitaisuuksien purkaminen on tarpeellista On huomioitava, että sijaintitietopalvelun suhdetta nykyisen lainsäädännön tele- ja sähköverkkojen omistajalle määräämiin velvoitteisiin ei ole käsitelty. Myöskään sijaintitietopalvelun suhdetta kunnille määrättyihin velvoitteisiin ei ole tarkasteltu, mikä saattaa vaikuttaa palvelun toiminnan kattavuuteen. Suurimpien kaupunkien integroidut rakentamislupa- ja johtoselvityspalvelut muodostavat merkittävän kokonaisuuden, jonka integrointitarpeet olisi syytä selvittää. Sijaintitietopalvelun suhdetta muuhun kuin yhteisrakentamiseen (televerkko yhtenä osapuolena) liittyviin sijaintiselvityksiin ei myöskään ole käsitelty. Tämä voi johtaa rajoituksiin palvelun käytössä ja luoda epäselvyyttä erityisesti muiden verkkojen omistajien keskuudessa. Vesijohtoverkostojen tietojen erityinen suojaamistarve on puolestaan kriittinen, eikä sitä ole huomioitu riittävästi, vaikka sen merkitys tietoturvassa ja yhteiskunnan infrastruktuurin suojaamisessa on keskeinen. Helsingissä 21.1.2025 Kunnioittavasti Ville Heinonen Toimitusjohtaja Geomatikk Finland Oy
      • Spatineo Oy
        Päivitetty:
        21.1.2025
        • 1) Hybridimalli tarjoaa parhaan tasapainon turvallisuuden, tehokkuuden ja joustavuuden välillä. Se mahdollistaa pienille toimijoille yksinkertaisemmat toimintamallit (keskitetty), kun taas suuremmat toimijat voivat hyödyntää omia järjestelmiään (hajautettu). Tämä lähestymistapa minimoi yksittäisen järjestelmän tietoturvariskit ja antaa käyttäjille monipuolisemman palvelukokemuksen. Vaikka vaatii enemmän investointeja alkuvaiheessa, tarjoaa tasapainoisimman ratkaisun. Keskitetty osuus: Mahdollistaa yhtenäisen tietorakenteen ja monijohtokartan, mikä helpottaa sijaintiselvityksiä ja vähentää kaivuuvaurioiden riskiä. Hajautettu osuus: Antaa suuremmille toimijoille mahdollisuuden hallita omia tietojaan, mikä vähentää tietojen keskittämiseen liittyviä tietoturvariskejä ja antaa joustavuutta. Käytännöllisyys: Eri toimijat voivat valita tarpeisiinsa sopivan toimintatavan, mikä tekee mallista joustavan ja skaalautuvan. 2) KESKITETTY MALLI: Tietoturva: Tietojen keskittäminen yhteen järjestelmään lisää merkittävästi riskiä tietomurroille. Konversiokustannukset: Verkkotoimijat joutuvat sopeutumaan viranomaisen määräämiin tietomalleihin, mikä voi olla kallista erityisesti pienille toimijoille. Keskitetty hallinta: Viranomaisen vastuulle tuleva tietoturvan ja infrastruktuurin ylläpito on laaja ja resursseja vaativa tehtävä. HAJAUTETTU MALLI: Yhdenmukaisuus: Tiedot eivät ole yhtenäisessä muodossa, mikä voi hankaloittaa sijaintiselvityksiä ja aiheuttaa viiveitä. Kustannukset: Suuret verkkotoimijat voivat kohdata merkittäviä kustannuksia rajapintojen ja muiden toimintojen ylläpidossa. Riskit: Verkkotoimijoiden kyky reagoida sijaintiselvityspyyntöihin voi vaihdella, mikä johtaa viiveisiin ja kaivuuvaurioiden riskiin. 3) Ei juuri vaikutusta meille IT-yrityksenä, mutta tarkastelua eri toimijoiden kannalta: Keskitetty malli: Hyödyt: Hallinnollinen taakka vähenee verkkotoimijoilla, koska viranomainen vastaa sijaintiselvitysten käsittelystä. Haitat: Korkeat konversio- ja ylläpitokustannukset, erityisesti verkkotoimijoille, joilla on vanhoja tai heterogeenisiä tietojärjestelmiä. Hajautettu malli: Hyödyt: Vähentää verkkotoimijoiden kustannuksia tietojen keskittämisestä, koska ne voivat säilyttää ja hallita omia tietojaan. Haitat: Lisää verkkotoimijoille kustannuksia, koska ne joutuvat käsittelemään sijaintiselvitykset itse ja rakentamaan tarvittavat rajapinnat. Hybridimalli: Hyödyt: Mahdollistaa kustannusten jakautumisen eri toimijoiden kesken niiden tarpeiden ja valmiuksien mukaan. Haitat: Alkuvaiheen kustannukset voivat olla korkeammat, mutta pitkässä juoksussa malli on kustannustehokas ja skaalautuva. 4) Tietoturva ja yksityisyys: Hybridimalli voi vähentää yksittäisen palvelun tietoturvariskiä jakamalla vastuuta eri toimijoille. Skalautuvuus: Hybridimalli voi toimia paremmin, jos järjestelmää laajennetaan kattamaan uusia toimintoja tai toimijoita. Käyttäjäkokemus: Hajautetussa mallissa toimijoille voi olla epäselvää, miten ja milloin tiedot toimitetaan, mikä voi heikentää käyttäjäkokemusta. Tulevaisuuden kehitys: Keskitetyn mallin infrastruktuuri voi jäädä teknologisesti jälkeen, jos sitä ei jatkuvasti päivitetä.
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
        Päivitetty:
        21.1.2025
        • Kuten arviomuistion tiivistelmässä todetaan, yksikään ratkaisuvaihtoehto ei ole ylitse muiden ja kaikissa vaihtoehdoissa on hyviä ja huonoja puolia. Kaivutöissä sattuu vuosittain satoja onnettomuuksia, kun kaivetaan maakaasuputkiston tai sähkökaapeleiden läheisyydessä. Vakavia vaaratilanteita on useita. Tukes antoi valokuitukaapeleita koskevista vaaratilanteista tiedotteen viime vuoden lopulla (linkki tiedotteeseen: https://tukes.fi/-/valokuitukaapeleiden-kaivutoissa-satoja-vakavia-vaaratilanteita). Keskitetty järjestelmä auttaisi osaltaan estämään edellä mainittuja lukuisia onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Tukes on myös havainnut, että selvityksiä tehdään viime hetkellä, jolloin keskitetty järjestelmä nopeuttaisi tiedonsaantia. Jos kuitenkin turvauhkanäkökulmalle annetaan ratkaiseva merkitys, keskitetty järjestelmä ja tietojen nopea saatavuus ovat ongelmallisia. Lisäksi on otettava huomioon, että usein tarvitaan joka tapauksessa erillinen maastonäyttö paikan päällä. Esim. vanhojen sähkökaapeleiden sijainti kartalla voi tyypillisesti olla vain suuntaa antava.
      • Koneyrittäjät ry
        Päivitetty:
        20.1.2025
        • Koneyrittäjät kiittävät mahdollisuudesta lausua sijaintiselvityksiä tarvitsevien pienyrittäjien puolesta. Lausuntonamme toteamme seuraavaa: Sijaintiselvityspyyntöä tekevän pienurakoitsijan kannalta tärkeimmät asiat ovat, että: - Sijaintiselvityksen tekijä (urakoitsija) saa kaikki urakka-alueella olevat verkonomistajat yhteystietoineen selville yhdestä lähteestä tai kaikille verkonomistajille lähtee sijaintitietopyyntö yhdellä kertaa. - Sijaintiselvityksen tulokset tulevat kohtuullisen nopeassa ajassa* pyynnön suorittamisesta ja selvityspyynnön tuloksena saatavat kartta-aineistot ovat riittävän tarkkoja työn suorittamiseksi ja kalliin käsikaivuun minimoimiseksi. - Mikäli kaivualueelle tarvitaan näyttöjä, niin näyttö järjestyy kohtuullisen lyhyessä ajassa (maksimissaan 3–5 päivää) ja mikäli kaivuualueella on useammalla verkonomistajalla näytettäviä verkkoja, ne näytetään yhdellä kertaa. Ei niin, että jokaiselta verkonomistajalta tulee erillinen näyttö, eri työpäivinä. *) Tämä johtuu siitä, että useimmiten pienyrittäjien tekemät kaivuutyöt ovat lyhytaikaisia ja nopealla aikataululla suoritettavia. Eli kaivuutyöt pitäisi aloittaa esimerkiksi jo seuraavana päivänä tilauksesta. Nyt lausunnolla oleva arviomuistio ottaa osittain kantaa verkonomistajien selvittämiseen sekä sijaintiselvityksen tulosten määräaikaan sekä laadulliseen yhtenäisyyteen mutta ei ratkaise vielä näyttöongelmaa, joten Koneyrittäjät katsovat, että lainsäädäntöä tulee kehittää muiltakin osin, kuten arviomuistiossa oli jo hieman tehty kappaleessa 8. Arviomuistion eri vaihtoehdoista toteamme seuraavaa: 1. Minkä edellä esitetyistä vaihtoehdoista näette parhaaksi organisaatiollenne tai edustamallanne taholle ja toimialalle ja miksi? Kaikki esitetyt vaihtoehdot ratkaisevat sijaintiselvityspyynnön tekijän kannalta sen, että tieto sijaintipyynnöstä menee yhden väylän kautta verkonomistajille, koska viranomainen välittää sijaintiselvityspyynnöt verkkotoimijoille. Koneyrittäjien edustamien jäsenyritysten kannalta malleista toimisivat parhaiten: - keskitetty malli - hajautettu malli, variaatio A - hybridimalli, keskitetty Kaikissa näissä malleissa sijaintiselvitysvastaus annetaan yhtenäisessä muodossa, monijohtokarttana, joka sisältää kaikkien kyseisellä sijaintiselvitysalueella sijaitsevien verkkojen tiedot sekä tiedon mahdollisesta näyttötarpeesta. Näissä malleissa sijaintiselvityksen kartta-aineiston laatu ja muoto sekä kaivuutyöhön vaikuttavat ohjeet on mahdollista laatia yksiselitteisemmiksi viranomaisvaatimusten ja ohjauksen kautta. 2. Mitkä vaihtoehdot näette toteuttamisen kannalta erityisen haastaviksi ja miksi? Nykyisessä turvallisuustilanteessa keskitetty malli on tietoturvallisuuden takia selvästi haastavin toimijoiden hyväksynnän vuoksi. Kaikissa malleissa rajapintojen sekä mahdollisten konversioiden aiheuttamat kustannukset sekä tekniset ongelmat muodostuvat varmasti suurimmiksi ongelmiksi. 3. Miten näette eri vaihtoehtojen kustannukset organisaatiollenne tai edustamallanne taholle ja toimialalle? Katsomme, että maanalaisten rakenteiden ja verkostojen sijaintiselvityspyynnön sekä mahdollisen näytön tai näyttöjen tulee olla maksuton pyynnön tekijälle. Erittäin tiukasti kilpailtu maarakennusala ei kaipaa yhtään ylimääräisiä kustannuksia syömään yritysten entisestäänkin pieneneviä katteita. Verkostonomistajien ja viranomaisten kannalta ymmärrämme muodostuvan kustannuksia mutta katsomme, että kustannukset ovat oikeassa suhteessa verkostonomistajien velvollisuuteen suojella omia verkostojaan vaurioilta ja yhteiskunnan hyötymiseen toimivista verkoista. 4. Tunnistatteko vaihtoehdoissa muita hyötyjä tai haasteita, joita arviomuistiossa ei ole arvioitu? Oli malli tulevaisuudessa mikä tahansa, pidämme tärkeänä, että verkkotoimijoiden reagointiaika saapuneisiin sijaintitietopyyntöihin määriteltäisiin lainsäädäntötasolla enimmäisvastausaika, joka Euroopassa käytössä olevien järjestelmien perusteella voisi olla maksimissaan esimerkiksi 3 työpäivää. Koneyrittäjien mielestä näytön suorittamisen enimmäisaikaan pitää ottaa kantaa lainsäädäntötasolla. Tämä pitäisi sitoa myös sijaintitietopyyntöjen enimmäisvastausaikaan. Vastuusyistä myös sijaintitiedolle ja näytölle asetettujen vanhenemisaikojen pituutta sekä kohdistumista pitää pohtia lainsäädäntötasolla. Katsomme, että sijaintitiedon tai näytön vanhenemisaika ei voi automaattisesti poistaa verkonomistajan vastuuta antamastaan sijaintitiedosta ja näytön sisällöstä ja kohdistaa korvausvelvollisuutta kaivuutyön tekijälle kaivuuvaurion sattuessa.